Tiivistelmät puheenvuoroista
OULUN YLIOPISTON LINNANMAAN KAMPUKSELLA 1. – 2.9.2015 KLO 18.00 – 20.00 TIEDESESSIOIDEN PUHUJAT JA ESITYSTEN TIIVISTELMÄT Tiedesessioissa asiantuntijat puhuvat, keskustelevat ja vastaavat yleisön kysymyksiin aihepiiristä eri näkökulmista. OHJELMA TIISTAINA 1.9.2015 1/4 1. Luonnon sattumia (Sali L4) Kuuma kysymys on, miten maapallon hupenevia luonnonvaroja tulevaisuudessa käytetään viisaasti ja oikein ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin takaamiseksi. Puheenjohtaja: dekaani Riitta Keiski Osa I klo 18.00 – 18.50 VIHREÄ AUTO – Liikenteen uudet ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa Ulla Lassi, professori, soveltava kemia, kestävän kemian ja luonnonvarojen tutkimusyksikkö, luonnontieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto Liikenteen pakokaasu- ja hiukkaspäästöt sekä niiden aiheuttamat haittavaikutukset ihmisten terveydelle, eliöstölle ja ympäristölle, ovat pakottaneet ajoneuvovalmistajat kehittämään uusia ratkaisuja perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvien polttomoottoreiden tilalle. Nykyisin uusien ajoneuvojen polttomoottoreissa voidaan käyttää jo mm. biomassasta valmistettua dieseliä tai etanolia ja uusia biopolttoaineita kehitetään jatkuvasti. Yhä useampi ajoneuvo on jo nyt kahdella eri voimanlähteellä varustettu ns. hybridi. Tulevaisuudessa ajoneuvojen energiaratkaisut perustuvat vety- ja litiumteknologiaan eli niissä käytetään polttokennoja ja sähköenergian varastoimisessa hyödynnetään litiumioniakkuja. Valon avulla päästöt hallintaan ja hyötykäyttöön Mika Huuhtanen, yliopistonlehtori, prosessi- ja ympäristötekniikka, ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusryhmä, teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Ympäristökysymykset, teollisuuden ja liikenteen päästöjen ja kasvihuonekaasujen hallinta sekä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ovat asioita, joihin tarvitaan ratkaisuja. Valon avulla tapahtuva vesien puhdistus, uusiutuvien polttoaineiden kuten vedyn tuotanto ja hiilidioksidin hyötykäyttö, kuten myös itsepuhdistuvat ja bakteereja tuhoavat pinnat ovat kaikki asioita, jotka valokatalyyttiset materiaalit ovat mahdollistaneet. Valokatalyyttisiä ilmiöitä on tutkittu jo pitkään, mutta vasta 1970-luvun alussa ollut öljykriisi sattumalta nosti nämä suuremman tieteellisen huomion kohteeksi. Sattumia matkalla on muitakin mm. itsepuhdistuvien pintojen keksimisen kohdalla. Sovelluksia puhtaan energian tuotantoon, päästöjen hallintaan ja hyödyntämiseen ja sisäilman puhdistukseen on tarpeen kehittää resurssien hyödyntämiseksi tehokkaasti. Osa 2 klo 19.10 – 20.00 Kaivosteollisuuden vaikutukset paikallisyhteisöön 2000-luvulla: Tapaus Talvivaara Anneli Meriläinen-Hyvärinen, yliopistonlehtori, ympäristöantropologia, kulttuuriantropologia, humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos on Euroopan suurimpia nikkelikaivoksia (noin 61 km²). Sattumalta sen hyödyntämät luonnonvarat sijaitsevat pääosin paikallisyhteisön asumilla ja omistamilla alueilla. Mitkä ovat paikallisten asukkaiden asema, kokemukset ja selviytymisen mahdollisuudet tilanteissa, joissa heidän ja kaivoksen intressit ovat paljolti ristiriidassa toisiinsa nähden? Malminetsintähistorian yllättäviä löytöjä Eero Hanski, professori, geokemia, kaivannaisalan tiedekunta, Oulun yliopisto ”Sattuman” kautta tehdyt geologiset löydöt ovat vieneet tiedettä eteenpäin, mutta myös vaikuttaneet merkittävästi kansakuntien kehitykseen ja maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Ne voivat olla maallikoiden tai ammattilaisten löytämiä konkreettisia indikaatioita malmiesiintymistä tai tutkijoiden tieteellisiä läpimurtoja. Esimerkkejä ovat mm. Kalifornian kulta, Etelä-Afrikan timantit ja Sudburyn nikkeli. Suomessa yli 20 malmiesiintymää on paikannettu kansannäytetoiminnan antaman viitteen perusteella. 2/4 2. Älykästä arkea sattumalta (Sali L3) Digitalisaatio ja uusi teknologia leviävät nopeasti yhä uusille arkielämän alueille laitteista palveluihin. Vaikuttaako ihminen koneeseen vai kone ihmiseen? Puheenjohtaja: dekaani Jukka Riekki Osa I klo 18.00 – 18.50 Yhteisön (arjen) ymmärrys ja ennustaminen datan avulla Simo Hosio, tutkijatohtori, jokapaikan tietotekniikka, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Oulun yliopisto Elinympäristöömme sijoitetut sensorit ja henkilökohtaiset laitteet tallentavat elämäämme ennen kokemattomalla tavalla. Kerätty tieto auttaa oivaltamaan nykyhetkeä ja ennustamaan tulevaisuutta. Tässä puheessa esitellään Oulun yliopistossa tehtävää tutkimusta, jossa mallinnetaan ihmisen käyttäytymistä ja arkea modernien teknologioiden avulla. Vakuuttava, ohjaava ja meitä suostutteleva teknologia Piiastiina Tikka, FT, tietojärjestelmät, tietojenkäsittelytieteiden laitos, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Oulun yliopisto Teknologia vaikuttaa meihin ja meidän toimintaamme monin tavoin ja ehkä enemmän kuin huomaammekaan. Tilanteet, mahdollisuudet ja kulloinkin tarjolla oleva informaatio — sosiaalisesta ympäristöstämme puhumattakaan — vaikuttavat arjessamme tapahtuviin valintoihin ja toimintaamme. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla huono asia, sillä teknologiaa voidaan suunnitella ja muotoilla vaikuttamaan meihin monin positiivisin tavoin, esimerkiksi auttamaan meitä tarpeellisissa elämäntapamuutoksissa ja muissa arjen hyvissä valinnoissa. Osa 2 klo 19.10 – 20.00 Mitä tänään katsottaisiin, ja kuka sen valitsikaan? Eero Kaikkonen, toimitusjohtaja, MoveSole Oy Joukkoistamalla uusiin terveysteknologioihin Olli Silvén, professori, signaalinkäsittelytekniikka, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Oulun yliopisto Monet tieteisfiktiota edustavan Star Trek -televisiosarjan visiot kännyköistä ja litteistä näytöistä puhuviin tietokoneisiin ovat saavuttaneet arkemme. Seuraavana voikin olla sen esittelemien terveysteknologioiden vuoro. Miten vammojen ja sairauksien analysointi tapahtuisi muutamassa sekunnissa Tricorder-laitteen tavoin? Miten hankitaan tietopohja, joka mahdollistaa tuollaisen innovaation? Miltä todellinen Tricorder voisi näyttää? 3. Muutos ja sattuma maailmankaikkeudessa (Sali L1) Auringon toiminnan vaihtelut ja ilmastonmuutos vaikuttavat koko ihmiskuntaan. Mitä muutoksista jo tiedetään ja miten niitä tutkitaan? Puheenjohtaja: dekaani Juha-Pekka Lunkka Osa I klo 18.00 – 18.50 Meidän uusi Arktis – onko paluuta? Kari Strand, professori, geotieteet, Thule-instituutti, Oulun yliopisto Tuon esiin kiinnostavia satunnaisia ilmiöitä maapallon kehityksessä. Onko sattumalla ollut sijaa tässä kehityksessä? Olemmeko nyt arktisilla alueilla menossa kohti tuntematonta? Kansainvälinen mielenkiinto arktisia alueita ja niiden muutoksia kohtaan on suuressa kasvussa. Tiedämme jo, että arktiset alueet kohtaavat lähitulevaisuudessa moninkertaisena ilmaston lämpenemisen verrattuna muihin alueisiin. Näemme siitä jo selviä merkkejä. Huomioitavaa on, että arktiset alueet muuttuessaan ovat myös tekijä, joka vaikuttaa merivirtojen ja ilmakehän välityksellä myös koko muuhun maapalloon. Tiedämmekö mitä on odotettavissa ja voivatko muutokset ympäristössämme olla nopeita ja palautumattomia? 3/4 Kultainen silmä ja James Bond satunnaisen elektronin salamatkustajana Esa Turunen, dosentti, johtaja, Sodankylän geofysiikan observatorio, Oulun yliopisto, Sodankylä Seitsemännessätoista James Bond -elokuvassa täytettiin suuri tutka-antenni vedellä, Bond-historian ensimmäisellä tietokoneanimaatiolla. Kuvauksiin haluttiin maailman suurin tutka-antenni Arecibossa Puerto Ricossa. Onnellinen alkuperäinen sattuma oli, että antennin suuri koko, halkaisija 305 m, oli laskuvirhe. Vielä tärkeämpi sattuma on kätketty suurtehotutkan toimintaperiaatteeseen. Antenni rakennettiin 1963 havaitsemaan satunnaisessa lämpötilaliikkeessä yläilmakehässä olevan elektronikaasun sirottaman tutkalähetteen äärimmäisen heikkoa kaikua. Pohjois-Skandinaviaan rakennetaan lähivuosina vieläkin suurempi, 30 000 yksittäisen antennin suurtehotutka EISCAT_3D. Tarkoituksellisesti fysikaalisen satunnaisuuden varaan rakennetulla tutkalla pyritään selvittämään oman ”Kultaisen silmämme”, lähimmän tähtemme Auringon toiminnan vaihtelun osuus ilmakehän muutoksiin. Osa 2 klo 19.10 – 20.00 Auringon aktiivisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä: Ovatko samankaltaisuudet sattumaa? Kalevi Mursula, professori, huippuyksikön johtaja, avaruusfysiikka, luonnontieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto 4. Sattuma ja suunniteltu ympäristömme (Sali L2) Suuret kaupungit kasvavat yhä suuremmiksi ja muuttuvat yhä älykkäämmiksi. Tulevaisuuden hyvä asuminen tarvitsee hyvää suunnittelua – ja sattumaa. Puheenjohtaja: koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä Osa I klo 18.00 – 18.50 Sattumalta smarttia? UBI-näytöt älykaupungin tutkimusalustana Timo Ojala, professori, tietotekniikan osasto, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Oulun yliopisto Sattumalta syttyvät valot. Valotarinoita mukautuvan kaupunkivalaistuksen keinoin Henrika Pihlajaniemi, yliopisto-opettaja, arkkitehtuuri- ja kaupunkivalaistus, arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto Mukautuva ja älykkäästi ohjattu valaistus voi yllättää kaupunkitilassa liikkujan muutoksillaan. Uusien LED-valonlähteiden ja valonohjausteknologian avulla valo voi kirkastua, himmentyä ja vaihtaa väriä; valo voi kulkea kaupunkilaisen mukana. Ovatko muutokset sattumanvaraisia vai seuraavatko ne jotain logiikkaa? Muutoksillaan valaistus voi kertoa tarinoita ja palvella kaupungin asukkaiden tarpeita. Osa 2 klo 19.10 – 20.00 Sijoitetaanko palvelut sattumalta? GIS-pohjaiset työkalut palveluverkon suunnittelun apuna Jarmo Rusanen, professori, geoinformatiikka, maantieteen tutkimusyksikkö, luonnontieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto Paikkatietojärjestelmän GIS (Geographical Information Systems) avulla voidaan analysoida nykyisiä palveluverkostoja ja niiden optimaalisuutta maantieteellisen saavutettavuuden suhteen sekä aika- että matkaetäisyytenä. Geoinformatiikan tutkimusryhmä on analysoinut yliopisto- ja keskussairaaloiden, synnytysyksiköiden, ympärivuorokautisten päivystyspisteiden, apteekkien sekä ambulanssien nykyverkkoa ja sen optimaalisuutta sekä mahdollista tulevaa verkostoa koko maan tasolla. Kokemukset osoittavat, että hallinnollisista aluerajoista riippumattoman paikkatiedon avulla voidaan tuottaa suunnittelua ja päätöksentekoa palvelevaa faktatietoa. Alan asiantuntijoiden kanssa käytyjen epävirallisten keskustelujen perusteella voidaan todeta, että faktatiedolle olisi ollut tarvetta aina, mutta tällä hetkelläkään tietoa ei osata tai haluta käyttää. Suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa oma etu ja kotiseutuasiatkin menevät helposti faktojen edelle ja sattuma astuu peliin mukaan. Hyvää suunnittelua vai sattumaa? Arkkitehtuurin laadun yhteys asuntojen hintoihin Janne Pihlajaniemi, professori, arkkitehtuuri, arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto Asuntojen hinnat muodostuvat vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Hintoihin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten asunnon laatu ja sijainti. Esityksessä kerrotaan tutkimuksesta, jossa tilastomatemaattisella menetelmällä selvitettiin, mikä on arkkitehtuurin laadun osuus asuntojen hintojen muodostumisessa. 4/4
© Copyright 2024