S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
Savonlinnan kaupunki
Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset
VARMA-VESI
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
7.5.2015
P26984P001
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Tutkimusraportti
1
5.6.2015
Sisällysluettelo
1
YLEISTÄ .......................................................................................................................... 2
2
TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TUTKIMUSAINEISTO ........................................... 2
3
TEHDYT TUTKIMUKSET ..................................................................................................... 3
4
JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET .................................................................................. 6
Liitteet
1
2
3
4
5
Putkikortit ja kairaustulokset
Antoisuuspumppaustulokset
Vesinäytteiden analyysitulokset
Raportti vedenjohtavuusmittauksista (Pöyry Finland Oy)
Tutkimuskartta
Savonlinnan Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Tutkimusraportti
2
5.6.2015
SAVONLINNAN KAUPUNKI
KERIMÄEN HÄLVÄN POHJAVESITUTKIMUKSET
VARMA-VESI
1
YLEISTÄ
Savonlinnan veden toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suorittanut
pohjavesitutkimuksia Kerimäen Hälvän pohjavesialueella. Työn tavoitteena oli
selvittää Hälvän pohjavesialueen luoteisosan vedenhankintamahdollisuuksia (kuva 1.).
Tutkimus on osahanke Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa VARMAVESI projektia, jossa ovat mukana Savonlinnan kaupunki, Enonkosken kunta sekä
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
2
TUTKIMUSALUE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TUTKIMUSAINEISTO
Muodostuman luoteisosa on deltamainen harjulaajentuma, joka rajoittuu soihin ja
moreeniselänteisiin. Kaakkoinen Kaakkoharjui on selväpiirteinen korkeaharjanteinen
pitkittäisharju. Arvio koko pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrästä on
1200 /m³d. Puruveden vedenkorkeuden vaihtelu säätelee pohjaveden tasoa. Alue on
pääosin metsätalouskäytössä, mutta rannoille on kaavoitettu myös asutusta. Alueella
ei vielä ole pohjavedenottamoita.
Hälvän
pohjavesialuetta
on
tutkittu
aiemmin
vuonna
2006 Etelä-Savon
ympäristökeskuksen toimesta, kuva 1 (Etelä-Savon ympäristökeskus. Itä-Savon
pohjavesitutkimukset 2006 Savonlinnan ja Kerimäen alueella. 5.12.2006).
Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti, Hälvän pohjavesialueen luoteisosa.
Savonlinnan Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Tutkimusraportti
3
5.6.2015
3
TEHDYT TUTKIMUKSET
Kairaukset ja havaintoputkien asennus
Aiemmassa tutkimusvaiheessa alueella tehtiin runsaasti kairauksia ja asennettiin
kolme pohjavesiputkea, 12/06, 13/06 ja 17/06. Havaintopisteet sijaitsevat alueella,
joka sopii parhaiten vedenhankintaan. Pisteessä 12/06 Suomen Pohjavesitekniikka Oy
on tehnyt ominaisantoisuusmäärityksiä.
Maastokäynnillä 24.3.2015 tarkasteltiin mahdollisuuksia kaivonpaikkatutkimuksille ja
mahdolliselle imusarjapumppaukselle. Muodostuman luoteisosalla ei ole juuri
mahdollisuuksia
vedenhankintaan.
Aikaisemman
tutkimusvaiheen
(2006)
kairaustulosten perusteella maakerrospaksuudet ovat hyvin pienet eikä pohjavettä
käytännössä todettu. Kaakkoharjun osalta maakerrospaksuudet ovat puolestaan
huomattavan suuret ja alue on erittäin vaikeakulkuinen porauskalustolle.
Olemassaolevista havaintoputkista mitattiin maastokäynnin jälkeen pohjaveden pinta
ja putken syvyys.
Alueella kairattiin ja asennettiin havaintoputket FCG1 ja FCG2 pisteen 12/06
tuntumaan (kuva 2). Putkikortit ja kairaustulokset ovat liitteessä 1.
Kuva 2. Tutkimusohjelma
Antoisuuspumppaus pisteessä FCG1
Antoisuuspumppauksessa tuotto vaihteli 20 – 40 l/min. Paras tuotto oli tasovälillä 7,5
– 9,5 metriä maan pinnasta. Tutkimuspisteen antoisuutta voi pitää vaatimattomana.
Savonlinnan Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Tutkimusraportti
4
5.6.2015
Pisteestä otettiin kaksi vesinäytettä. Veden happipitoisuus oli 7,6 – 8,7. Raudan ja
mangaanin määrät olivat pieniä. Vesi sisälsi hyvin vähän typpiyhdisteitä ja kemiallisen
hapenkulutuksen määrä oli pieni. Tutkituilta osin vesi täyttää talousveden
laatuvaatimukset.
Antoisuuspumppaustulokset ovat liitteessä 2. Vesinäytteiden analyysitulokset ovat
liitteessä 3.
Vedenjohtavuusmittaukset
Havaintoputkissa 12/06, 13/06 ja FCG2 antoisuus mitattiin vedenjohtavuusmittauksin,
koska pohjavesi oli 8 – 12 metrin syvyydessä. Mittaukset pohjavesiputkista suoritti
Pöyry Finland Oy 4. -5.5.2015. Mittaukset tehtiin kaksoistulppa menetelmällä. Samalla
määritettiin veden kerroksittaiset happipitoisuudet. Mittauksista tehty raportti on
liitteessä 4.
Vedenjohtavuus oli paras pisteessä 12/06. Myös veden happipitoisuus on kohtuullisen
hyvä.
Kuva 3. Vedenjohtavuus k (m/d) ja happipitosuus (mg/l) havaintoputkessa 12/06.
Pisteissä 13/06 ja FCG2 maaperän pohjavesivyöhykkeen vedenjohtavuusominaisuudet
ovat vaatimattomat. Veden happipitoisuus on myös huomattavan pieni.
Savonlinnan Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Tutkimusraportti
5.6.2015
Kuva 4. Vedenjohtavuus k (m/d) ja happipitosuus (mg/l) havaintoputkessa 13/06.
Kuva 5. Vedenjohtavuus k (m/d) ja happipitosuus (mg/l) havaintoputkessa FCG2.
Savonlinnan Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset
5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Tutkimusraportti
6
5.6.2015
Mitattujen vedenjohtavuuksien perusteella voidaan arvioida pisteeseen 12/06
rakennettavan kaivon ominaisantoisuuden olevan 1 metrin alenemalla noin
800–1000 m3/d. Pisteen 13/06 osalta ominaisantoisuus on metrin alenemalla
400 – 500 m3/d. FCG2:ssa ominaisantoisuus on metrin alenemalla 500 – 600
m3/d.
4
JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET
Suoritettujen tutkimusten perusteella paras kaivonpaikka on pisteen 12/06
lähituntumassa. Ko. pisteessä antoisuus oli suuri ja veden happipitoisuus
hyvä. Toisaalta on huomattava että pohjavesikerros on varsin pieni,
pohjaveden alentamisvaraa on vain 2,3 metriä. Yhden metrin alentamisella
kaivosta voidaan saada 1500 m3/d. Määrä kuvaa kuitenkin vain kaivopisteen
ominaisuuksia, ei lähialueen pohjavesimuodostuman. Arvioimme että paikalle
rakennettavan kaivon pumppaustuotto on noin 200 m3/d.
Havaintoputkesta FCG1 tehty antoisuuspumppaus antoi vaatimattomat
tulokset
(20…40
l/min/kerros).
Pisteissä
FCG2
ja
13/06
tehty
vedenjohtavuusmittaus osoitti maaperän pienehköt k-arvot. FCG2:ssa ja
13/06:ssa veden happipitoisuus oli hyvin pieni.
Ehdotamme pisteeseen 12/06 rakennettavan kaivon, josta voidaan tehdä
koepumppaus kestävän pumppausmäärän ja veden laadun selvittämiseksi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Jussi Arjas
Esa Kallio
FM, suunnittelupäällikkö
FM, suunnittelupäällikkö
Savonlinnan Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset