Kh 16.11.2015 erikseen jaettava
KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 19/13 20/13 38/13 44/13 1/14 11/14 13/14 15/14 18/14 19/14 20/14 22/14 30/2014 39/2014 41/2014 42/2014 1/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 VALTUUSTOALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI PUSULASSA 583/10.03.01/13 VALTUUSTOALOITE MATKAILUAJONEUVOJEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN SAAMISEKSI 582/08.01.03/13 ALOITE HANKINTASTRATEGIAN LUOMISEKSI 1051/00.01.02/13 ALOITE ENNAKKOARVIOINNIN (EVA) KÄYTTÖÖNOTOSTA LOHJALLA 1129/00.01.02/13 ALOITE ILOTULITTEIDEN MYYNTIKIELLOSTA YKSITYISILLE HENKILÖILLE KOKO LOHJAN KAUPUNGIN ALUEELLA 43/09.05.00/2014 ALOITE ASEMAKAAVAMUUTOKSESTA NYBERGIN ASUINALUEELLA 227/10.02.03/2014 IIDAN KAMMARIA KOSKEVA ALOITE 228/10.03.02/2014 ALOITE SAUKKOLASSA OLEVAN PUUTARHAJÄTEPAIKAN AVAAMISEKSI ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN 338/11.01.06/2014 ALOITE ESTEETTÖMÄN WC:N SAAMISEKSI LOHJAN TORILLE 341/07.00.00/2014 KAAVAMUUTOSALOITE, JOKA KOSKEE RAVITIEN JA VT 25 RISTEYKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ 617/10.03.01/2013 ALOITE TURVAKAMEROISTA KAUPUNGIN VENESATAMIIN 342/10.03.01/2014 ALOITE TYÖLLISTÄMISJÄRJESTELYIDEN TEHOSTAMISESTA 385/1.00.00/2014 ALOITE ”KOHTI ESTEETÖNTÄ LOHJAA” 338/05.21.00/2013 ALOITE RAKENNUSVALVONNASTA 637/10.03.00/2014 ALOITE TARJOILUJEN ASETTAMISESTA MAKSULLISIKSI LUOTTAMUSHENKILÖILLE 708/00.01.01/2014 ALOITE LOHJASTA UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA 712/00.01.05/2014 ALOITE KYLTITYKSESTÄ LEMPOLAN KAUPPAPUISTOON 30/10.03.01/2015 ALOITE IKÄIHMISTEN TERVEYTTÄ LISÄÄVÄN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 99/12.04.00/2015 ALOITE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALKKAAMISEKSI VANHUSTEN ULKOILUTTAMISEEN 106/00.04.01/2015 ALOITE NUORTEN KESÄTYÖN EDISTÄMISESTÄ JA KULTTUURIELÄMYSTEN TARJOAMISESTA KUNTALAISILLE 103/01.00.00/2015 ALOITE URHEILUKENTÄSTÄ KESKUSTAAN 105/10.03.01/2015 1 4 6 8 10 12 13 14 17 19 20 22 23 26 28 30 31 34 35 39 41 43 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 12/2015 13/2015 14/2015 15/2015 16/2015 17/2015 18/2015 19/2015 20/2015 21/2015 22/2015 23/2015 24/2015 25/2015 2 ALOITE VAARALLISTEN KOULUTEIDEN SELVITTÄMISEKSI 104/08.01.01/2015 44 ALOITE KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN VALINTAMENETTELYSTÄ 103/01.00.00/2015 45 ALOITE KESÄTEATTERIN PAIKASTA 102/10.03.02/2015 47 ALOITE MUISTOMERKIN PAIKASTA 101/12.03.01/2015 49 ALOITE YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMISEKSI LAPSEN PERHEEN OMASSA KODISSA 71/05.10.00/2015 50 ALOITE VESIVAHINKOJEN JA VAKUUTUSTEN VARALTA 179/00.01.04/2015 53 ALOITE SAARNIMETSÄNTIEN, RAVIPOLUN, RAJAMETSÄNKADUN JA KANTATIE 25:N LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 180/08.00.00/2015 54 ALOITE ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTEISTA 181/06.00.00/2015 56 ALOITE JÄTEVEDENPUHDISTAMON PUHDISTETUN JÄTEVEDEN HUKKALÄMMÖN TALTEENOTOSTA 182/11.01.06/2015 57 ALOITE KOSKIEN VANHUSTEN KULJETUSPALVELUA 242/05.12.00/2015 58 ALOITE KULTTUURIA KAIKILLE - PALVELUSTA 287/12.03.00/2015 62 ALOITE KONEELLISEN ILMANVAIHDON SAMMUTTAMISEN VAIKUTUSTEN TUTKIMISEKSI 288/11.03.00/2015 64 ALOITE TORILAVAN KAIUTTIMISTA 289/10.03.01/2015 66 ALOITE AJOVÄYLISTÄ POLKUPYÖRÄILIJÖILLE 290/10.03.01/2015 67 ALOITE KÄYTETYISTÄ KALUSTEISTA 291/02.07.01/2015 68 ALOITE YLIJÄÄMÄRUOASTA HENKILÖKUNNALLE 292/01.02.01/2015 69 ALOITE RANTA-ALUEITTEN SUOJELUSTA JA VARAAMISESTA TODELLISEKSI ”JÄRVIKESKUKSEKSI” 960/10.00.00/2013 70 ALOITE KARJALOHJAN JA SAMMATIN TERVEYSASEMIEN TOIMINNAN JATKAMISEKSI 161/00.01.02/2015 73 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 19/13 3 VALTUUSTOALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI PUSULASSA 583/10.03.01/13 Valtuutetut Hannele Maittila ja Kari Kyttälä esittivät seuraavan aloitteen: "Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Lohjan kaupunki aloittaa välittömästi toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi Pusulan taajama-alueella sekä Hyönölä-Pusula välillä. 1. Nummi-Pusulan kunta laaditutti ns. Kaukelantien kaavan, joka on saanut myös lainvoiman. Kaava-alueelle on rakennettu muutamia uusia omakotitaloja ja kaupungilla on nyt useita tontteja myynnissä. Kaava-alueella on myös vanhaa, pysyvää asutusta. Kaukelantien liikennemäärät ovat huomattavan suuret, johtuen pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä. Tie on kapea ja mutkainen ja etenkin pimeänä vuodenaikana vaarallinen myös jalankulkijoille. Jatkamalla katuvalaistusta Pusulan suunnasta Kaukelantienvartta vähintäinkin kaava-alueen loppuun saadaan tiestä turvallisempi. Samalla tulee asettaa valaisinpylväät jo olemassa oleviin tolpanjalkoihin ns. Pappilanpellon asuinalueella. 2. Pääsisääntuloväylä Pusulaan on Hyönölä-Pusula tieosuus. Tieosuus on valaisematon. Katuvalot alkavat 100 m ennen Pusulan keskustaa. Hyönöläntiellä on sattunut lukuisia ulosajoja, yksi kuolemaan johtanut onnettomuus ja monia "läheltä piti"-tapauksia. Tieosuus on monen Pusulalaisen asukkaan käyttämä ulkoilureitti. Pimeänä vuodenaikana tie on jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaarallinen. Jatkamalla katuvalaistusta Pusulan keskustasta Hyönölään, saataisiin tieosuus huomattavasti turvallisemmaksi." Toimenpiteet Valtuusto päätti 17.4.2013 § 68 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmistelta vaksi. Aloite lähetetty 22.4.2013 tekniseen keskukseen valmistelua varten, johdon assistentille. Tekninen toimi 11.9.2013: Vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa ei toimenpiteisiin ole osoitettu määrärahaa. Tekninen lautakunta 17.9.2013 § 151: Aloite on edelleen vireillä. 2014 Katupäällikkö Lötjönen 12.3.2014: Tekninen toimi tekee esityksen Uudenmaan ELY -keskukselle nopeusrajoitusten tarkistamisesta Pusulan keskustaan tulevien yleisten teiden osalta. Kaupungin toimesta toteutetaan Pappilanpellon alueelle puuttuva valaistus määrärahojen puitteessa v. 2014 aikana. Samalla selvitetään mahdollisuus jatkaa valaistus Pusulan keskustan suunnasta Pappilanpellon alueen kohdalle. Aloite vireillä. Tekninen lautakunta 18.3.2014 § 46: Aloite edelleen vireillä. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 § 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2015 Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- 4 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 5 20/13 VALTUUSTOALOITE MATKAILUAJONEUVOJEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN SAAMISEKSI 582/08.01.03/13 Valtuutettu Jukka Sassi esitti Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: "Lohjan keskusta-alueella ei ole tällä hetkellä tarjota paikkaa niille matkailijoille, jotka olisivat tulossa kaupunkiimme matkailuajoneuvonsa kanssa hiukan pidemmäksi aikaa. Perinteisiä karavaanarialueita on, mutta yleensä niihin liittyy myös muuta toimintaa ja niiltä odotetaan hiukan toisenlaista ympäristöä, kuin tässä esittämässäni aloittaessa tarkoitan. Mikäli harjulle liikuntakeskuksen yhteyteen perustettaisiin erillisiä, vain matkailuajoneuvojen käyttöön tarkoitettuja pysäköintipaikkoja, voisi sellaiselle tulla vierailulle Lohjalla ja samalla pääsisi lähelle kaupungin tarjoamia matkailijoillekin tarkoitettuja palveluja. Suunniteltu kesälinjakin olisi näiden matkailijoiden käytettävissä ja sen kyydissä olisi helppo käydä Lohjan eri matkailukohteissa. Teknisesti pysäköintipaikat olisivat helposti ja edullisesti toteutettavissa. Lohjan jäähallin alapuolella olevalle tasanteella riittää, kun tekee kivituhkasta tarvittavat kulkureitit ja erillisillä harvakseltaan oleville pysäköintipaikoille olisi vedetty sähkön saanti mahdollisuus. Tarkoituksena ei siis ole tehdä kausipysäköintipaikkoja vaan sellaisia, joihin on helppo tulla ja joissa voi pysäköidä muutamia vuorokausia matkailuajoneuvonsa kanssa esimerkiksi erilaisten Lohjalla järjestettävien tapahtumien aikaan. Varaus- ja kassapalvelut olisivat helposti toteutettavissa Neidonkeitaan kassan yhteyteen. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta Lohjan matkailuelinkeinolle saataisiin sitä tukevaa pysäköintitilaa käyttöön edellä esittämälläni tavalla." Toimenpiteet Valtuusto päätti 17.4.2013 § 69 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite lähetetty 22.4.2013 kaupunginlakimiehelle, tekniseen toimeen ja johdon assistentille. Tekninen lautakunta 17.9.2013 § 151: Aloite on edelleen vireillä. 2014 Katupäällikkö Lötjönen 12.3.2014: Lohjan Liikuntakeskus Oy/Sinikka Pohjala on antanut asiasta seuraavan lausunnon: Valtuutettu Jukka Sassin aloite (582/08.01.03/2013) koskien matkailuajoneuvojen pysäköintipaikkojen saamiseksi. Aloitteessa todetaan, että mikäli Harjulle Liikuntakeskuksen yhteyteen perustettaisiin erillisiä, vain matkailuajoneuvojen käyttöön tarkoitettuja pysäköintipaikkoja, voisi sellaiselle tulla vierailulle Lohjalle. Paikaksi aloitteeksi esitetään Lohjan jäähallin alapuolella olevaa tasannetta. LLK Oy toteaa lausuntonaan valtuustoaloitteeseen, että - aloitteessa esitetty alue sijaitsee ulkoilureittimaastossa ja esitetty toiminta ei olisi asemakaavanmukaista, joten nykyinen asemakaava ei mahdollista aloitteen mukaista toimintaa alueella - jäähallin edustalla on riittävästi tilaa päiväpaikoitukseen matkailuautoillekin, joten liikuntatoimi katsoo, ettei erillistä aluetta tarvitse perustaa ja KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 - kaikki Harjun urheilukeskuksen samoin kuin kävelymatkan päässä Harjulta olevat Lohjan keskustan palvelut ovat päivämatkailijoiden käytössä. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Tekninen lautakunta 18.3.2014 § 46: Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää, että valtuusto hyväksyy aloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 16.4.2014 § 42: Valtuutettu Heikki Linnavirta esitti, että valtuustoaloite 20/13 ”Valtuustoaloite matkailuajoneuvojen pysäköintipaikkojen saamiseksi” todettaisiin edelleen vireillä oleviksi. Valtuusto totesi aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2015 Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: aloite on edelleen vireillä. Aloite ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. ------------------------------- 6 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 7 38/13 ALOITE HANKINTASTRATEGIAN LUOMISEKSI 1051/00.01.02/13 Valtuutettu Riikka Slunga-Poutsalo esitti Perussuomalaisten ryhmän puolesta 11.9.2013 kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen: ”Lohjan kaupungilla on hyvä hankintaohje kaupungin eri toimintojen kilpailuttamiseen. Ohje sisältää selväsanaisesti hankintaprosessin vaiheet, asiaa koskettavat lakipykälät ja käytännöt. Hankintojen ja kilpailutuksien sisältöön ohje ei ota kantaa. Nyt on kuitenkin kotiinpäin vedon aika. Mielestämme kaupungin kaikissa hankinnoissa ensisijainen lähtökohta tulee olla paikallisten palveluntarjoajien ja yrittäjien tukeminen. Rahan tulee jäädä tälle alueelle aina kun se vähänkin on mahdollista. Hankintalainsäädäntö antaa tähän hyviä mahdollisuuksia painottaa esimerkiksi elintarvikkeiden tuoreutta, jolloin pitkät kuljetusmatkat eivät täytä tätä ehtoa jne. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus ryhtyy heti toimiin hankintastrategian luomiseksi lähtökohtana kokonaistaloudellisesti lohjalaisten etua palveleva ohjeistus hankintoihin ja kilpailutukseen.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.9.2013 § 142 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite lähetetty 13.9.2013 johtoryhmän sihteerille. Aloite lähetetty johtoryhmän päätöksellä tekniseen toimeen valmistelua varten 16.9.2013. 2014 Hankintalain peruslähtökohta on markkinoiden hyödyntäminen taloudellisten hankintojen toteuttamiseksi. Hankintalakia täydentää kestävän kehityksen näkökulmasta annetut ohjeistukset. Hankinnoissa tulee tarjoajia kohdella tasapuolisesti ja varsinaisesti paikkakuntakohtaisia ehtoja ei voida asettaa. Kaupungin tavarahankinnat ovat moninaiset. Useissa tuotteissa on menty mukaan Kuntahankintojen kilpailuttamiin sopimuksiin, ja saatu näin suuren hankintamäärän tuoma hyöty. Mm. elintarvikehankinnat suoritetaan tällä hetkellä Kuntahankintojen kilpailuttaman puitesopimuksen mukaisesti. Menettelyyn sisältyy lähiruoka ja luomuruoka mahdollisuus. Tältä osin ruoka- ja siivouspalveluyksikkö selvittää omalta osaltaan hankintamäärän edellyttämiä mahdollisuuksia. Osassa tavarahankinnoista on edellytetty noutomahdollisuutta, ja tältä osin paikkakunnalla olevalla tuotevarastolla on ollut merkitys hankintapäätökseen. Lähtökohtana on ollut, että tavara on oltava noudettavissa. Noutohankinnoissa käytetään myös ns. vakiintuneen ostopaikan käytäntöä, jolloin esimerkiksi teknisen toimen kunnossapitohankinnoissa, hankinta voidaan suorittaa lähimmästä paikasta. Osa tavarahankinnoista tehdään toimitushankintoina, ja tällöin tavaran laatuedellytyksistä täyttävistä tuotteista valitaan edullisin. Selvityksen perusteella kaupungin tavarahankinnoissa huomioidaan jo nyt paikkakunnalla sijaitseva noutopiste niissä hankintatapauksissa, joissa se on perusteltua. Lisäksi elintarvikehankinnoissa selvitetään lähiruokamahdollisuuksia, joissa tähän mennessä hankinnan esteenä on ollut riittävän elintarvike määrän KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 8 saanti. Aloite esitetään edellä olevan selvityksen perusteella loppuun käsitellyksi. Tekninen lautakunta 18.3.2014 § 46: Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää, että valtuusto hyväksyy aloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 16.4.2014 § 42: Valtuutettu Heikki Linnavirta esitti, että valtuustoaloite 38/13 ”Aloite hankintastrategian luomiseksi” todettaisiin edelleen vireillä oleviksi. Valtuusto totesi aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen 18.3.2015: Kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on mahdollista keskittää kyselyt alueen toimijoille. Tuote tai palvelukohtaisesti näin toimitaan. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa, joita säätelee julkisten hankintojen lainsäädäntö, ei tarjoajia voida rajata paikallisesti. Elintarvikehankintojen osalta ruokahuollon kehittämistyöryhmän linjausten mukaisesti ollaan vuoden 2016 talousarvioon esittämässä lisämäärärahaa lähiruokahankintojen tekemiseksi. Tarkoituksena on hankkia 20 % elintarvikkeista lähiruokahankintana. Tähän liittyvä tuottajatilaisuus on järjestetty loppuvuodesta 2014. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 9 44/13 ALOITE ENNAKKOARVIOINNIN (EVA) KÄYTTÖÖNOTOSTA LOHJALLA 1129/00.01.02/13 Valtuutettu Eija Tommila esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat useimmiten mittavia, ja ne vaikuttavat laajasti kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Siksi päättäjien tulee voida arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä. Päätöksenteon tueksi tarvitaan useita erilaisia päätösvaihtoehtoja, joista voidaan valita kuntalaisten näkökulmasta parhaat. Päätösesitysten läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttävät vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja arvioita, miten nämä erilaiset päätökset vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisten elämään. Vaikutusten ennakkoarvioinnilla kunnallisessa päätöksenteossa tarkoitetaan siis päätösesitysten ja tavoitteiden vaikutusten arviointia etukäteen. Vaikutusten ennakkoarviointi (Eva) kattaa muut yksittäiset, sektorikohtaiset ennakkoarvioinnin muodot, kuten terveys-, mielenterveys-, lapsi-, sukupuoli-, sosiaalisten- tai ympäristövaikutusten arvioinnin ja siksi sen käyttö on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin. Vaikutusten arvioinnista on Kuntaliitto laatinut suosituksen ja oppaan (”Vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa”), jossa esitetään esimerkkejä vaikutusten ennakkoarvioinnista. Oppaassa esitellään myös taulukko vaikutustyyppien tunnistamista varten. Taulukko helpottaa sen pohdintaa, millaisia vaikutuksia päätöksellä voi olla. Opas on tuotettu yhteistyössä kuntakentän kanssa ja se perustuu mittavaan määrään aineistoa ja tietoa, jota kunnista on kerätty. Suosituksessa esitetään seuraavaa: 1. Kun päätösesitysten vaikutuksia arvioidaan ennalta, päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen, 2. Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä päätöksestä riippuen. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi budjettivuoden, valtuustokauden tai valtuustokauden ylittävällä aikajänteellä. 3. Kuntaliitto suosittelee, että päätösesityksissä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto, jossa on kuvattu, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Vähin vaatimus on se, että tehdyn päätösesityksen vaikutukset arvioidaan, jos vaihtoehtoisia päätösesityksiä ei ole mahdollista tehdä. 4. Kunnan on tarpeen linjata itselleen, mitkä päätökset vaativat ennakkoarviointia ja keskittyä arvioimaan vain niitä päätöksiä ja tavoitteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Kunta voi tehdä esim. listan siitä, millaiset asiat on tarpeen ottaa ennakkoarvioinnin kohteeksi. Muissa kunnissa on ennakkoarviointia tehty mm. isoimpien investointien, erilaisten toimintojen uudelleen järjestelyjen, palvelujen tai palveluverkkojen muutoksien ja kehittämistoimien yhteydessä. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 10 Esitän, että Lohjalla otetaan päätöksenteon tueksi ennakkoarvioinnin menetelmä käyttöön ja sen valmistelu käynnistetään välittömästi.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 9.10.2013 § 157 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite lähetetty 10.10.2013 kaupungin johtoryhmälle. Aloite lähetetty 15.10.2013 johtoryhmän päätöksellä kehittämis- ja elinkeinopalveluihin valmisteltavaksi, Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 § 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 10.8.2015: Aloitteessa esitetään, että Lohjalla otettaisiin päätöksenteon tueksi ennakkoarvioinnin menetelmä koskemaan kaikkea hallintoa. Kuntaliitto on antanut asiasta oman suosituksensa. Kun asioita valmistellaan kunnassa päätöksentekoa varten, on huolehdittava asian riittävästä selvittämisestä. Hyvä hallintotapa edellyttää asioiden valmistelun yhteydessä vaihtoehtojen tarkastelua ja kustannusvertailua ja valmistelua kaupunkistrategian linjaamalla tavalla. Monet erityislait vaativat nykyiselläänkin vaikutusten arviointia ja sen laajentaminen koskemaan koko hallintoa saattaisi aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja lisäisi hallinnon kustannuksia. Vaikutusten arvioinnin laajentaminen systemaattiseksi ja koko organisaation käsittäväksi vaatisi uuden toimintamallin luomista, koulutusta, kirjaamista ja seurantaa. Nykyisellään hallinnon säädökset ovat mittavat ja vaativat erityisosaamista ja päätöksenteon kustannukset ovat nykyiselläänkin kokonaisuudessaan kalliit. Nykyinen valtioneuvosto pyrkii hallitusohjelmansa mukaan karsimaan säädöksiä ja joustavoittamaan hallintoa. Tämä edellyttää säädösten purkua nykyisestään. Tässä tilanteessa voitaneen arvioida, että valmistelijoille asetettu vaatimus hyvän hallintotavan mukaisesta huolellisesta ja vaihtoehdot huomioon ottavasta valmistelusta on riittävää. (Eero Soinio/Raija Rajantaus) Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se päättää -1. merkitä saadun selvityksen tietoonsa saatetuksi -2. todeta, että aloite on tullut loppuun käsitellyksi. Keskustelu Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Paula Nordström esitti, että aloite on edelleen vireillä ja palautetaan uudelleen valmisteluun. Koska Nordströmin esitystä ei kannatettu, esitys raukesi kannattamattomana. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 11 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 1/14 12 ALOITE ILOTULITTEIDEN MYYNTIKIELLOSTA YKSITYISILLE HENKILÖILLE KOKO LOHJAN KAUPUNGIN ALUEELLA 43/09.05.00/2014 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: "Esitän rakettien myyntikieltoa yksityisille henkilöille koko Lohjan kaupungin alueella. Uudistan aikaisemman kuntalaisen aloitteeni vuodelta 2007, jolloin tein sisällöltään samanlaisen, jota käsiteltiin 10.1.2007 – 13.4.2011 välisen ajanjakson. Aloitteeni kiersi paikasta toiseen, ollen mm. kaupunginvaltuustossa ja –hallituksessa 4 kertaa. Lopuksi ilmoitettiin, että aloite on loppuunkäsitelty, aikaa oli tosin kulunut kuukausia yli 4 vuotta. Raketteja käsitellään myös melko holtittomasti, ollaan humalassa ja välitetään myös alaikäisille. Tehdään myös kiusaa naapureille ja muille ihmisille, rikotaan rumasti luonnon ja eläinten rauhaa, kun on toiminnalle oikein lupa. Kaiken tämän ikävän puolen tästä ”sotaleikistä” on viime uudenvuoden aatto tuonut esille: monta ihmistä kuollut ja useita taloja palanut ympäri Suomea, etelästä pohjoiseen. Raketit myyntikieltoon!" Toimenpiteet Valtuusto päätti 15.1.2013 § 8 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Johtoryhmän päätöksellä aloite lähetetty 21.1.2014 valmisteltavaksi ympäristötoimeen, vastuuvalmistelija ympäristöterveyspäällikkö Maija Summa, sekä teknisen-ja sivistystoimen kirjaamoihin. Aloite valmistellaan yhteistyössä sivistystoimen ja teknisen toimen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 § 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 13 11/14 ALOITE ASEMAKAAVAMUUTOKSESTA NYBERGIN ASUINALUEELLA 227/10.02.03/2014 Meidän Lohjan ryhmän valtuutettu Hannele Maittila esitti seuraavan aloitteen: ”Esitän, että Saukkolassa Nybergin asuinalueen asemakaava-alueella sijaitseva teollisuusrakennusten korttelialue 67 muutetaan asuinalueelle paremmin soveltuvaksi pientalojen tai rivitalojen korttelialueeksi. Samassa yhteydessä tulee tutkia mahdollisuuksia parantaa asuinalueen viihtyvyyttä eristämällä se jo olemassa olevasta teollisuusalueesta viherkaistalla tai istutuksilla.” Valtuusto päätti 12.3.2014 § 32 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Toimenpiteet Aloite lähetetty 13.3.2014 johdon assistentille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite lähetetty 18.3.2014 valmisteltavaksi ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelija kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 § 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku 20.3.2015: Kyseinen alue sisältyy kiinteistötoimen markkinoimiin työpaikkatontteihin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt maaliskuussa 2014 luovuttaa alueelta tontit. Tonttien vuokrauksesta ei ole tehty sopimusta ja lautakunnan vuokrauspäätös menee umpeen toukokuussa 2015. Kyseisen alueen työpaikkatontit ovat tällä hetkellä ainoat kaupungin omistamat tarjolla olevat entisen Nummi-Pusulan alueen työpaikkatontit. Alueen asemakaavan muuttaminen ei sisälly kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2015-17. Aloitteen käsittely on kesken. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 14 13/14 IIDAN KAMMARIA KOSKEVA ALOITE 228/10.03.02/2014 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: ”Ehdotan, että Iidan kammarin annetaan olla edelleenkin Sammatin eläkeläisten kokoontumispaikkana. Heitä on suuri ryhmä ja tarvitsevat kunnolla tilaa, kun he viikottain kokoontuvat pitämään palaveria. Näin kunnioitetaan myös lahjakirjan antajan, Iida Lindgrenin muistoa. Jos samoihin tiloihin sijoitetaan myös kotihoitajien taukotilat, niin kyllä sopu tilaa antaa, jos jätetään toimistopaperit entisiin tiloihin tai muualle.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 12.3.2014 § 34 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite lähetetty 13.3.2014 johdon assistentille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite lähetetty 18.3.2014 valmisteltavaksi perusturvatoimeen. Vastuuvalmistelija hallintopäällikkö Mikko Kerkola. Aloite on talousarviovaikutteinen. Aloite on tulossa perusturvalautakunnan käsittelyyn kevään 2014 aikana. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 § 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 § 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Perusturvatoimi 13.5.2014 § 61 toteaa selvityksenään seuraavaa: "Kaisankallion pihapiirissä (Kalevalantie 3, 09220 Sammatti) on 12 vuokra-asuntoa (424 m2 + huoltorakennus 85 m2 + varastorakennus 34 m2) sen jälkeen, kun sieltä joulukuussa 2013 purettiin kuusi erittäin huonokuntoista vuonna 1978 valmistunutta asuntoa (kuusi homevaurioitunutta huoneistoa purettiin jo vuonna 2010). Kalevalantien nykyiset vuokra-asunnot ovat valmistuneet vuonna 1989 ja ne on rahoitettu aravalainalla. Huoneistojen vuokrat määräytyvät aravasäädösten perusteella lähtökohtaisesti omakustannusperiaatteella. Iidan kammari, mikä on kooltaan noin 50 neliömetrin suuruinen kerhohuone aputiloineen, sijaitsee rakennuksessa, jossa on myös asukkaiden saunatilat ja yksi varastohuone. Tämän erillisen rakennuksen yhteispinta-ala on 85 m2. Kalevalantien vuokra-asuntojen kustannukset muodostuvat ylläpitovuokrasta, jonka kaupungin teknisen toimen tilapalvelut veloittaa sisäisellä laskutuksella ja se kohdennetaan ko. tiloihin. Lisäksi tiloihin kohdistuu pääomakuluja, jotka koostuvat laskennallisista pääomavuokrista sekä aravalainakuluista (aravalainakuluja ei sisäisessä laskutuksessa kohdenneta erillisille kohteille, vaan ne ovat kaupungin talousarvion rahoitusosion kuluja). Neliömetrien perusteella laskettuna Iidan kammarin ylläpitovuokra on 4 460 euroa ja pääomakulut 8 680 euroa eli yhteensä 13 140 euroa. Tämän rakennuksen (Iidan kammari + saunatilat) kustannukset kohdentuvat aravasäädösten perusteella asukkaiden vuokriin. Kalevalantien asuntojen vuokra on ollut 1.3.2014 alkaen 8,85 euroa/kk + vesimaksu 24 euroa/hlö/kk (huoneistojen koot ovat 34 tai 38 m2). Vuokran olisi kustannuslaskelman perusteella pitänyt olla selvästi suurempi, koska vuokra kattaa vain suunnilleen ylläpito/ eli hoitovuokran osuuden, mutta ei lainkaan KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 15 pääomavuokrakuluja (vuodelle 2014 vuokran korotusta tehtiin vain runsaat 5 %, jotta se on vertailukelpoinen Tuusankodin vuokrien kanssa). Joten nykyvuokralaisille eli vanhuksille on taloudellista, että kerhotila on sellaisessa käytössä, josta maksetaan tilojen todelliset kustannukset. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yli 1 000 euroa kuukaudessa maksavia tiloja käytetään vain muutamia tunteja kuukaudessa ja että tilojen kulut kohdentuvat asukkaille. Iidan kammarin nimi juontuu siitä, että Iida Lindberg lahjoitti vuonna 1996 Sammatin kunnalle nykyarvossa noin 6 000 euron (40 000 markkaa) arvoisen summan rahaa, josta puolet kohdistui vanhuksille ja puolet koululaisille. Lahjoitusta kunnioitettiin nimeämällä kerhotila Iidan etunimen mukaisesti ja hankkimalla lahjoituksen puolikkaalla kalusteita sinne. Kaisankallion asumispalveluyksikön ja Kalevantie 3:n vuokra-asuntojen rakentamiseen ja rahoittamiseen ei ole käytetty lahjoitusvaroja. Kalevalantie 3:n asukkaat ovat voineet käyttää Iidan kammaria omiin perhejuhliinsa yms. ilman veloitusta, mutta nämä tilaisuudet ovat käyneet erittäin harvinaisiksi. Nyt kun asuntojen lukumäärä on puolittunut viiden vuoden takaiseen aikaan verrattuna, niin perhejuhlakäyttö on aivan satunnaista. Jos Iidan kammari menee muuhun käyttöön, asukkaiden perhejuhlille yms. voidaan tarvittaessa osoittaa Kaisankallion tiloja tai terveysaseman kokoushuone tilanteen mukaan. Iidan kammarin tilaa ovat vuokranneet viimeisen viiden vuoden aikana (laskutus)tietojen mukaan neljä yhdistystä, mutta kokouksia on vuosittain ollut keskimäärin arviolta puolisen tusinaa. Vasta sen jälkeen, kun seniorikahvila aloitti toimintansa, tilassa on ollut viikoittain toimintaa. Perusturvajohtaja on päätöksillään 5.3.2014 § 18–20 myöntänyt Sammatin aluetoimikunnalle, Apuomena ry:lle (seniorikahvila) ja Karjalohjan MLL:n osastolle (perhekerho) oikeuden käyttää Iidan kammaria vastikkeetta joko kerran viikossa tai kuukaudessa joko kaksi tai neljä tuntia vuoden 2014 loppuun asti. Lohjan kasvustrategian 2013–2021 "Kärki 2: Tasapainoinen talous" mukaisia toimenpiteitä ovat mm. taloudellinen palvelujen järjestämistapa ja palveluverkko sekä omaisuuden tehokas käyttö. "Kärki 3: Hyvät peruspalvelut" mukainen tavoite on mm. se, että "Lohjan kaupunki on haluttu työnantaja, jolla on kehityshaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö" sekä "palvelutuotannolla on terveellinen, turvallinen ja ajanmukainen toimintaympäristö". Näiden strategisten tavoitteiden perusteella ympärivuorokautisesti toimiva Sammatin kotihoito tarvitsee asianmukaiset työ- ja taukotilat. Kaupungin kotihoitoa kehitetään määrätietoisesti kaupungin kasvustrategian ja ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti. Kotihoidon palvelualueet uudistettiin kesällä 2013 ja henkilöstön työajan käyttöä on virtaviivaistettu. Kotihoidossa on meneillään valtion Kaste-rahoitusta saanut "Kotona kokonainen elämä"-hanke, johon käytetään myös saatuja testamenttirahoja (perusturvalautakunta 27.8.2013 § 104 ja 13.5.2014 § ). Kotihoidon tarkoituksenmukainen organisointi Sammatin kaupunginosassa edellyttää, että kotihoidon henkilöstöllä on asialliset sosiaali- ja taukotilat. Perusturvatoimi on selvittänyt, miten kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan tilatarpeet voidaan nivoa yhteen vakituisen henkilöstön pysyviin tilatarpeisiin. Iidan kammarin tilat soveltuvat kokonsa ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti kotihoidon käyttöön. Perhekerholle ja seniorikahvilalle ja mahdollisille muille perusturvatoimen toimijoille ja Kalevalantie 3:n asukkaille on järjestettävissä soveliaat toimintatilat terveysasemalta. Terveysasemalla on tilavan odotustila-aulan vieressä paljeovella varustettu noin kymmenen neliömetrin kokoushuone, jossa on minikeittiö. Se yhdistettynä odotustilaan takaa niinä päivinä tai iltapäivinä, jolloin terveysasemalla ei ole muuta toimintaa, sopivan tilan erilaiseen kerhotoimintaan. Terveysaseman kaikki KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 16 toiminnot on synkronisoitavissa siten, että asemalla ei tiettyinä päivinä/iltapäivinä ole palvelutuotantoa. Nykyiset kolmannen sektorin ja kansalaisjärjestöjen toiminnot voivat tällöin jatkua esteettömissä tiloissa, joiden saavutettavuus on erinomainen. Uusi toimintakäytäntö voi alkaa vuoden 2015 alussa, jolloin siirtymäaika on kaikille osapuolille riittävä. Kaupunginhallitus on 3.2.2014 päättänyt kaikkia kaupungin toimintoja koskevan tuottavuushankkeen käynnistämisestä ja kaupunginvaltuusto on merkinnyt sen tiedokseen. Tuottavuushankkeen tavoitteen 3 mukaan "Lakisääteisten ja vapaaehtoisten tehtävien palvelutaso ja palveluverkko selvitetään ja mitoitetaan siten, että tavoite 1 (eli Lohjan kaupungin vuosikate nousee kolmessa vuodessa lähelle 20 miljoonaa euroa) voidaan saavuttaa. Perusturvalautakunnan 1.4.2014 hyväksymässä Lohjan kasvustrategian toimenpideohjelmassa, jonka kaupunginhallitus merkitsi tiedokseen 28.4.2014, todetaan, että talouden tasapainottamiseksi "edistetään perusturvatoimen tilojen tehokasta ja monipuolista käyttöä". (Lisätiedot: hallintopäällikkö Mikko Kerkola) Perusturvalautakunta päätti 1. merkitä tiedoksi aloitetta koskevan selvityksen; sekä 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 26.5.2014 § 241: Edellä olevan selvityksen mukaan Idan kammarin käytöstä on päätetty kuluvan vuoden osalta. Ensi vuoden osalta asia on auki ja jatkosta päätetään myöhemmin. Aloite on syytä tässä vaiheessa merkitä edelleen voimassa olevaksi. (Simo Juva) Kaupunginhallitus päätti 1. merkitä tiedoksi perusturvalautakunnan selvityksen; ja 2. todeta, että aloite on edelleen vireillä. Perusturvatoimi 15.10.2014: Tällä asialla on ta-vaikutusta. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 15/14 17 ALOITE SAUKKOLASSA OLEVAN PUUTARHAJÄTEPAIKAN AVAAMISEKSI ASUKKAIDEN KÄYTTÖÖN 338/11.01.06/2014 Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Pirjo-Leena Forsström esitti seuraavan aloitteen: ”Nummi-Pusulan kunnan aikana, jo vuodesta 2006 lähtien, Saukkolan ja lähialueen asukkaiden käytössä oli Jättöläntien varressa, metsikön suojassa, puutarhajätteiden keräysalue. Myös kunta käytti aluetta risujen keräyspisteenä, josta ne oli vaivatonta hakettaa tai kuljettaa haketettavaksi. Kyseinen toiminta oli Nummi-Pusulan kunnan ympäristöystävällistä palvelua noin 2000:lle alueen taloudelle, jotka puutarhajätepistettä käyttivät hyödykseen ja alueensa siistinä pitämiseen. Nyt kuitenkin jostain syystä kyseinen alue suljettiin ja alue todettiin lainvastaiseksi. Alueella on käynyt tilannetta arvioimassa mm. ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo eikä hän nähnyt mitään estettä alueen uudelleen avaamiseen, Jättöläntien varressa (tieltä nro 110 Jättöläntietä Pusulaan ajettaessa noin 500 m) olleen puutarhajätepisteen sulkemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pusulaan, viralliselle jäteasemalle on Saukkolasta matkaa noin 15–20 km lähtöpisteestä riippuen; on jo taloudellinen kysymys ajaa puutarhajätettä pienillä peräkärryillä edestakaisin monia kilometrejä ja saastuttaa samalla ympäristöä. Moni lähiasukas pystyi viemään puutarhajätteet kottikärryillä tuohon keräyspisteeseen. Se oli asukasystävällistä ja luontoystävällistä toimintaa ja kunnan antamaa edullista ja arvokasta palvelua asukkaille. Koska kaikki jäteasiat on keskitetty Rosk´n Rollin hoidettavaksi, teen valtuustoaloitteen, että Lohjan ympäristötoimi neuvottelee asiasta Rosk´n Rollin kanssa ja että Lohja puoltaa nyt suljetun puutarhajätepisteen avaamista uudelleen. Puutarhajätepiste palvelisi Saukkolan ja sen lähiasukkaiden halua koota puutarhajätteet helposti ja vaivattomasti lähelle niiden syntyaluetta sekä pitää asuinalue siistinä.” Toimenpiteet 2014 Valtuusto päätti 16.4.2014 § 47 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on lähetetty 22.4.2014 johdon assistentille. Aloite on lähetetty 5.5.2014 kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Rosk´n Roll Oy toimii Länsi-Uudenmaan kuntien jätehuoltoon liittyvien palvelujen tuottajana. Yhtiö on todennut, että puutarhajätteiden vastaanottopiste edellyttää ympäristölupaa ja puutarhajätteiden vastaanotto on järjestetty virallisilla jäteasemilla. Lohjan ympäristötoimi on todennut aloitteen osalta seuraavaa: Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan antamissa jätehuoltomääräyksissä, joita entisen KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 18 Nummi-Pusulan alueella noudatetaan, määrätään pykälässä 5 puutarhajätteiden osalta mm. seuraavasti: "Puutarhajätteet, mikäli niitä ei kompostoida ja hyödynnetä omalla maalla, on toimitettava jäteasemalle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan käsittelypaikkaan." Uudet jätehuoltomääräykset ovat luonnosvaiheessa ja menossa jätelautakunnan käsiteltäväksi todennäköisesti 4.9.2014, jos aikataulu ei veny. Luonnoksessa vastaava kohta on muotoiltu tällä hetkellä seuraavasti pykälässä 14: "Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava jäteasemalle." Jäteasemille ja jätteiden vastaanottopaikoille on haettava asianmukaiset luvat. Koska jätepistettä ei voi avata ilman ympäristölupamenettelyä, puutarhajätteen epävirallista keräilyaluetta ei ole perusteltua avata. Puutarhajätteiden vastaanotto on järjestetty virallisilla jäteasemilla. (Kirsti Puustinen) Tekninen lautakunta 26.8.2014 § 148: Asia jätettiin pöydälle. 2015 Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 34: Tekninen lautakunta päättää 1) todeta, että 1.3.2015 voimaan astuvien jätehuoltomääräysten mukaan puutarhajäte, jota ei omatoimisesti käsitellä, on toimitettava jäteasemalle sekä risut ja oksat jätelaitoksen osoittamaan paikkaan, 2) esittää kaupunginhallitukselle, edelleen kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteen Saukkolassa sijaitsevan puutarhajätepaikan avaamisesta asukkaiden käyttöön loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 105: Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian teknisen lautakunnan uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään yhden tai useamman puutarhajätteen vastaanottopisteen järjestämisen kustannukset yhteistyössä Rosk´n Roll Oy:n kanssa. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 18/14 19 ALOITE ESTEETTÖMÄN WC:N SAAMISEKSI LOHJAN TORILLE 341/07.00.00/2014 Vihreän ryhmän valtuutettu Annmarie Kuurto esitti seuraavan aloitteen, jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet saman ryhmän valtuutetut Eija Tommila ja Katri Piiparinen: ”Aloite koskee esteettömän wc:n saamista Lohjan torille. Rakentamismääräysten mukaan pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen avulla liikkuvien käytettävissä tulee olla tarpeelliseksi katsottava määrä sekä itsenäisesti toimiville että avustettaville liikkumisesteisille mitoitettuja ja varustettuja wc- ja pesutiloja. Tilat on varustettava liikkumisesteisen tunnuksella ja niiden tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän tai avustajan sukupuolesta riippumattomia. Tällaisiin tiloihin tulee olla pääsy suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta. Lohjan torin yhteyteen on kaivattu tilavaa, helppokäyttöistä ja helposti tavoitettavaa esteetöntä wc -tilaa, ns. 'inva-wc' -tilaa. Torin yhteydessä olevissa wc-tiloissa ole lainkaan inva-wc -tiloja. Torilla on pian jälleen avautumassa kaivattu torikahvila eikä ole asiallista, että tarpeellisia saniteettipalveluita tarvitsevat joutuvat käyttämään muiden palveluntuottajien tiloja. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin tilavan ja helppokäyttöisen esteettömän wc:n saamiseksi Lohjan torille.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 16.4.2014 § 50 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on lähetetty johdon assistentille 22.4.2014. Kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite on lähetetty 5.5.2014 valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelijana toimii katupäällikkö Seppo Lötjönen. Aloite on talousarviovaikutteinen. Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Aloite ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Kustannusarvio on noin 50 000 €. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 19/14 20 KAAVAMUUTOSALOITE, JOKA KOSKEE RAVITIEN JA VT 25 RISTEYKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ 617/10.03.01/2013 Valtuutettu Birgit Aittakumpu esitti Vasemmistoliiton ryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Esitämme, että kaavamuutoksella mahdollistetaan Ravitien liikenteelle ajoyhteys Vt 25:lle, jos Tynninharjun risteykseen rakennetaan valo-ohjattu risteys ja Ravitien risteys jää ennalleen. Mikäli Tynninharjun risteys toteutetaan eritasoliittymänä, esitämme että Vt 25:lle pääseminen Ravitieltä toteutetaan alikulkusillalla ajoneuvoliikenteelle henkilö- ja pakettiautojen osalta. Alitus toteutetaan siten, että sillan korkeus ja leveys on riittävä sekä varataan alitukseen turvallinen jalankulku- ja pyöräliikenteen väylä. Esitämme alikulun sijoittamista liitekartan mukaisesti (LIITE 1), joka helpottaa tiealueen rajaamista ja joustavaa liikkumista. Lisäksi esitämme Ravitien alikulusta erillisen kaksisuuntaisen ajoyhteyden perustamista kaavamuutoksella raviradan alueella olevan teollisuustonttikorttelin 350 KLTP luoteisrajan vierelle, liikennealueen rajaan sijoittuen (LIITE 1). Ajoyhteyden liittymä kaartuu Gunnarlankadulle Kuormaajakadun risteykseen, jossa liittymä on liikenteellisesti turvallinen. Lisäksi esitämme asiallista kustannuslaskentaa ja – vertailua esitetyn ajoneuvoliikenteen ja suunnitellun kevyenliikenteen alikulkusiltojen todelliset kustannuserot liitekartan (LIITE 1) pohjalta. Perustelut - Mielestämme tämän tärkeän Tynninharjun eritasoliittymän tulee palvella uuden Gunnarlan asuinalueen tarpeita, kuten myös yhtä tärkeää on ottaa huomioon vanhan olemassa olevan asutuksen liikenteelliset tarpeet. ”Hyvä hanke, hyvä kaikille”. – Esitetyt muutokset eivät haittaa tulevaa kaavoitusta tai vaaranna liikenneturvallisuutta, päinvastoin. – Ottaa huomioon myös tulevaisuuden haasteet koko Ravitien ja Braskintien alueella. Vt-25, radan ja Maksjoentien välisellä alueella Virkkalan suuntaan on huomattava määrä rakentamatonta maata, joka jossain vaiheessa siirtyy asumisrakentamisen käyttöön. Tällöin liikenneyhteyden tarpeellisuus tulee vain entisestään korostumaan. – Lisäksi muutosesityksen mukainen tieyhteys ei haittaa tai vaaranna pohjavesien suojelua. – Parantavat liikenneturvallisuutta ja sujuvaa liikkumista Maksjoen ja Braskin alueilla. – Ottaa huomioon alueen nykyisen elinkeinotoiminnan, noin 20 yritystä joihin huomattavan paljon asiakas- ja tavaraliikennettä. Mahdollistaa myös alueelle uuden elinkeinotoiminnan syntymistä ja täten myös ylläpitää ja lisää alueen elinvoimaisuutta. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 21 – Keventää liikennevirtoja Vt-25 ja Braskintien risteyksessä ja ennen kaikkea Maksjoentiellä Maksjoen koulun ja esikoulun kohdalla Braskintielle johtavassa risteyksessä. Nykyiselläänkin vaarallinen ja vilkas risteys. – Vt-25 ja Braskintien liittymän kautta tavaraliikenteen ja raskaanliikenteen kuljetus alueelle on mahdotonta, koska alikulku tiellä on liian matala. Tällöin koko alueelle tuleva liikenne siirtyy Maksjoentien ja Braskintien risteykseen, Maksjoen koulun ja esikoulun välittömään läheisyyteen. Ja tässä risteyksessä kääntyminen on yksinkertaisesti mahdotonta raskaalla liikenteellä. – Erillinen kaksisuuntainen ajoyhteys palvelee teollisuusalueen liikenteellisiä tarpeita, esim. katuyhteys mahdollistaa teollisuustonteille läpiajoliikenteen, joka helpottaa tavaran kuljetuksen ja pitkien ajoneuvoyhdistelmien liikkumisen alueella. Ajatuksena siis on, että liikenneratkaisujen muutosten kautta sekä nykyisen asuinalueen, että myös tulevan asuinalueen liikenneratkaisuja ja liikenneturvallisuutta parannetaan eikä päinvastoin.” Aloitteeseen liittyy kolme liitettä. Liite 12/ kv 16.4.2014 Liite 13/ kv 16.4.2014 Liite 14/ kv 16.4.2014 - Ravitien ja Vt 25 risteyksen liikennejärjestelyt - Asemapiirros Ravitien alikulku - Pituusleikkaus Ravitien alikulku Toimenpiteet Valtuusto päätti 16.4.2014 § 51 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on lähetetty johdon assistentille 22.4.2014. Aloite on lähetetty 5.5.2014 kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti valmisteltavaksi ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelija kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku 20.3.2015: Tynninharjun eritasoliittymän tiesuunnitelma on valmistunut ja se on vahvistettavana Liikennevirastossa. Myös erilaisia liikennevalovaihtoehtoja on selvitetty. Kiertoliittymä ei ole liikenteellisesti mahdollinen. Päätöksiä ei ole syntynyt, koska rahoitus on auki. Aloitteen käsittely on kesken. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 20/14 22 ALOITE TURVAKAMEROISTA KAUPUNGIN VENESATAMIIN 342/10.03.01/2014 Valtuutettu Tiina Liimatainen esitti Vasemmistoliiton ryhmän puolesta seuraavan aloitteen: Lohjan kaupungin ylläpitämillä venepaikka-alueilla tehdään usein ilkivaltaa, vuodenajasta riippumatta. Laiturien lukkoja rikotaan, autoja töhritään ja veneitä varastetaan. Ilkivallan vähentämiseksi, mahdolliseksi ehkäisemiseksi esitän että Voudinpuiston, Ojamon, Tuusan ja Aurlahden venesatamiin asennetaan turvakamerat. Esitämme että kaupunginhallitus ottaisi aloitteen käsiteltäväksi mahdollisimman pian.” Toimenpiteet 2014 Valtuusto päätti 16.4.2014 § 52 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on lähetetty johdon assistentille 22.4.2014. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite on lähetetty 5.5.2014 valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelijana toimii kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen. Aloite on talousarviovaikutteinen. 2015 Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen 18.3.2015: Venepaikkojen nykyisissä vuokrausehdoissa todetaan; Venepaikoilla ei ole kaupungin toimesta järjestettyä vartiointia, joten veneet ja niissä olevat tavarat ovat vuokraajan omalla vastuulla. Moision venelaiturille hankittiin valvontakamera syksyllä 2015. Valvontakameraan on kohdistunut ilkivaltaa. Valvontakameran sijoitusta ja suojausta parannetaan keväällä 2015 ja katsotaan sen toimivuutta käytännössä. Valvontakameroiden lisäämisestä päätetään myöhemmin saatujen kokemusten perusteella. Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Kirsti Puustinen 19.10.2015: Aloite käsitellään marraskuun teknisessä lautakunnassa. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 23 22/14 ALOITE TYÖLLISTÄMISJÄRJESTELYIDEN TEHOSTAMISESTA 385/1.00.00/2014 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen teki seuraavan aloitteen, jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuutettu Irene Äyräväinen ja kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, valtuutettu Riikka Slunga-Poutsalo: ”Esitämme, että kaupunginhallitus käynnistää pikaisesti työllistämisjärjestelyjen nykyistä koordinoidumpaan ja tehokkaampaan organisointiin johtavat toimet. Myös kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyön tehostaminen ja joustavoittaminen tulee sisällyttää uuteen järjestelyyn. Asiasta on keskusteltu paljon ja ehdotuksiakin tullut eri tahoilta. Suomesta löytyy myös esimerkkejä toimivista järjestelyistä. Aloitteen liitteenä on usein esiin nostettu Joensuun malli. Lainsäädäntökin muuttuu työllistämisen osalta, joten uusilla järjestelyillä on kiire. Onnistuessaan järjestely voi olla osa tuottavuuden parantamista.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 14.5.2014 § 63 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 29.9.2014 § 395 Aloitteen pohjalta on kehittämistoimi tehnyt selvitystä työllistämistoimenpiteistä eri toimialoilla. Selvitystä esiteltiin alustavasti valtuustoinfossa 8.9.2014. Asian merkittävyyden vuoksi ehdotetaan, että kaupunginhallitus nimeäisi työryhmän, joka edellä mainitun selvityksen pohjalta ja suhteellisen lyhyellä toimiajalla arvioisi eri työllistämistoimien vaikuttavuutta ja tekisi ehdotuksen työllistämisen koordinoinnissa kaupungin organisaatiossa. Työryhmään nimettäisiin luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, sekä TE-toimiston, yrityselämän, järjestösektorin ja kehitysyhtiö Novago Yrityskehitys Oy:n edustajat. Kh päätti: 1. perustaa työryhmän, jonka tehtävä on 1.12.2014 mennessä arvioida kaupungin työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä tehdä ehdotus työllistämisen koordinoinnista kaupungin organisaatiossa; 2. valita työryhmään tarpeellisen määrän luottamushenkilöitä sekä nimetä näiden keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan; 3. pyytää kaupunginjohtajaa nimeämään työryhmään edustajan kehittämistoimesta, henkilöstöhallinnosta, perusturvasta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta; 4. pyytää Lohjan TE-toimistoa, Lohjan Yrittäjät ry:tä, Apuomena ry:tä ja Novago Yrityskehitys Oy:tä nimeämään edustajansa työryhmään. Kaupunginhallitus nimesi työryhmään viisi jäsentä: Joona Räsänen, Gunilla Wikberg, Mika Herpiö, Piritta Poikonen ja Erja Vaarala. Puheenjohtajaksi nimettiin Joona Räsänen ja varapuheenjohtajaksi Piritta Poikonen. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 24 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 25 Kaupunginhallitus 1.12.2014 § 498 Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työryhmän ”tulee 1.12.2014 mennessä arvioida kaupungin työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä tehdä ehdotus työllistämisen koordinoinnista kaupungin organisaatiossa”. Työryhmällä on ollut käytössään Kehittämis- ja elinkeinotoimessa koostettu raportti työllistämisjärjestelyjen tehostamisesta. Raporttiin on koottu yhdessä toimialojen kanssa katsaus siitä, miten työllistämisasiat on hoidetaan Lohjalla, ja mikä rooli kolmannella sektorilla on tässä toiminnassa. Raportista ilmenee, että työllistämisasioiden hoitaminen Lohjan kaupungin organisaatiossa on hajautettua ja sekavaa, eikä työllistämistoimintaa johdeta keskitetysti. Huomattavan paljon työllistämistoimintaa tapahtuu eri järjestöjen tai niiden projektien kautta. Toiminnoissa on päällekkäisyyttä. Yhteistyö kaupungin viranomaisten ja valtion työvoimaviranomaisten välillä on ollut ongelmallista. Silti työllistämistoiminta on ollut kohtuullisen tuloksellista huolimatta siitä, että rahaa työllistämistoimintaan käytetään niukasti. Kaikkiaan Lohja käytti erilaisiin työllistämistoimiin 1 047 870 € vuonna 2013. Luku sisältää myös kolmannelle sektorille maksetut työllistämiskulut. Parhaiten kuntien työllistämistoimien tehokkuutta voidaan arvioida vertailemalla kuntien maksamia ns. sakkomaksuja. Sakkomaksuilla tarkoitetaan tässä sitä summaa, jonka kunta joutuu maksamaan valtiolle työttömistä, jotka ovat olleet yli 500 päivää työttöminä. Kunta joutuu maksamaan puolet yli 500 päivää työttömänä olleen henkilön työmarkkinatuesta valtiolle. Ensi vuonna (2015) nämä ehdot kiristyvät, ja kuntien sakkomaksut nousevat huomattavasti. Vuonna 2013 Lohja maksoi sakkomaksuja 1 559 502 €. Kun tämä suhteutetaan kaikkien työttömien määrään, maksoi Lohja sakkomaksuja 582 €/työtön. Tämä työttömien määrään suhteutettu sakkomaksu kuvaa sitä, kuinka hyvin kunta on onnistunut työllistämisen haittojen lieventämistoimissa. Lohjan summa on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Kuntien välillä on erittäin suuria eroja sakkomaksujen suuruudessa per työtön. Jotkut kunnat maksavat hämmästyttävän alhaisia sakkomaksuja. Esimerkiksi alhaisen työttömyyden Kaarina maksoi 203 €/työtön, keskimääräisestä työttömyydestä kärsivä Mäntsälä maksoi vain 270 €/työtön, ja korkeasta työttömyydestä kärsivä Suomussalmi maksoi vain 107 €/työtön. Nämä kunnat ovat hoitaneet työllistämistoimintaansa esimerkillisen hyvin. Muutamat uusmaalaiset kunnat maksavat Suomen korkeimpia sakkomaksuja, esim. Lapinjärvi 1174 €/työtön, Loviisa 931 €/työtön ja Porvoo 852 €/työtön. Tilastojen valossa näiden kuntien työllistämistoimintaa voidaan pitää tehottomana tai hyvin vähäisenä. Lohjan työllistämisraportin yhtenä esimerkki- ja vertailukuntana on käytetty Tamperetta, jonka työllistämistoimintatapaa on pidetty esimerkillisenä. Tampere maksoi kuitenkin sakkomaksuja erittäin paljon, 966 €/työtön. Tämä kertoo siitä, että Tampereella kunnan toimenpiteet kohdistuivat vain pieneen osaan työttömien määrästä. Länsi-Uudellamaalla Lohjan naapurikunnat Siuntio ja Somero hoitavat työllistämistoimintaansa tehokkaammin kuin Lohja. Sen sijaan Raasepori ja Kirkkonummi maksavat sakkomaksuja Lohjaa enemmän. Lohjan työttömyysaste oli lokakuussa 2014 11,7 % (koko Suomi 12,0 %). Vuotta aiemmin Lohjalla työttömyysaste oli 10,0 %. Työllistämisraportin ja valtakunnallisten tilastojen mukaan Lohjalla työllistämisasioita hoidetaan kohtuullisen hyvin ja melko tehokkaasti. Lohjan ensi vuoden talousarviossa ei ole varauduttu määrärahoin työllistämistoiminnan uudistamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus on asettanut erillisen palveluverkkotyöryhmän valmistelemaan palvelurakenteiden ja koko organisaation muutoksia. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 26 Samanaikaisesti valmistellaan koko Suomessa uuden Työllistymistä edistävien monialaisten palvelukeskusten verkoston perustamista. Verkostoon on tarkoitus keskittää sekä valtion, Kelan että kunnan työllistämispalveluja yhden luukun periaatteella. Muutosten pitäisi tulla voimaan vuoden 2015 alussa, mutta tätä koskevaa lainsäädäntöä Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt. Mitä tämä uudistus tarkoittaa käytännössä esim. Lohjalla, ei ole vielä tiedossa. Näistä eri syistä työryhmä päätyy siihen johtopäätökseen, että ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Lohjan kaupungin työllistämistoiminnan järjestelyjä vuoden 2015 aikana. Työryhmän esitys kaupunginhallitukselle voi olla seuraava: – tällä hetkellä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Lohjan kaupungin työllistämistoiminnan järjestelyjä; – kaupungin tulee aktiivisesti osallistua työvoimapalvelukeskuksen perustamiseen ja kehittämiseen niin, että Lohjalle tulee verkoston toiminto, jossa työvoimaviranomaisten, Kelan ja kaupungin palveluja työttömille tarjotaan yhden luukun periaatteella; – kaupunginhallituksen asettama palveluverkkotyöryhmä voi vuoden 2015 jälkipuoliskolla arvioida uudelleen tilannetta ja tehdä mahdollisia esityksiä Lohjan työllistämisasioitten uudelleen organisoimisesta. (Eero Soinio) KÄSITTELY: Kokouksessaan 24.11.2014 työryhmä kävi läpi laajan taustamateriaalin, kuunteli TE-toimiston edustajan Annika Tarkkalan alustuksen työvoimapalvelukeskusten valmistelutilanteesta, sekä kävi syvällisen ja perusteellisen keskustelun siitä, miten työllisyysasiat tulisi uudelleenorganisoida Lohjan kaupungissa. Keskustelun perusteella muotoiltiin työryhmän työn tulokseksi seuraava esitys kaupunginhallitukselle: Työryhmän esitys kaupunginhallitukselle (työryhmän päätös 24.11.2014): Työllisyysasioiden nykyisellä järjestämistavalla on omat vahvuutensa ja hyvät puolensa . Työllisyysasioiden uudelleenjärjestely on monitahoinen ongelma, johon ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, uudenlaisia toimintatapoja, yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kesken, yhteistyötä eri toimijoiden (mm. Kela ja TE-toimisto) kanssa, ja aivan erityisesti laajaa yhteistyötä 3. sektorin toimijoiden ja lohjalaisten yritysten kanssa. Yhteistyön hoitaminen ja uudet toimintatavat vaativat resursseja, niin rahaa kuin henkilöstöäkin. Kaupunki voi itse vaikuttaa siihen, miten se organisoi työllistämisasiat kaupungin sisällä, ja miten paljon se osoittaa resursseja tätä varten. Monet seikat puoltavat sitä, että työllisyysasioiden organisointi on toteutettava keskittämällä asioiden hoitaminen, niitä hoitavat henkilöt ja taloudelliset resurssit yhteen keskitettyyn työllisyysyksikköön. Näistä syistä on valmisteltava ensi kevääksi konkreettinen esitys siitä, miten työllisyysasiat uudelleen organisoidaan Lohjalla keskitetyn mallin pohjalta, ja mitä resursseja tälle keskitetylle yksikölle osoitetaan. Tämän esityksen tulee olla valmis siten, että se voidaan käsitellä valtuuston talousarvioseminaarissa keväällä 2015. Kh päätti: - merkitään työllisyystyöryhmän esitys kaupunginhallituksen tietoon saatetuksi; - valmistellaan valtuuston talousarvioseminaariin 22.-23.05.2015 esitys siitä, miten työllisyysasiat keskitetään yhteen yksikköön Lohjan organisaatiossa ja miten toiminta KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 resursoidaan; - todetaan aloite edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä ------------------------------- 27 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 28 30/2014 ALOITE ”KOHTI ESTEETÖNTÄ LOHJAA” 338/05.21.00/2013 Keskustan valtuustoryhmän valtuutettu Inkeri Kangas esitti seuraavan, yhdessä Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuutettu Piritta Poikosen kanssa laatimansa aloitteen: ” Esteettömyydellä tarkoitetaan niiden kaavoituksellisten, liikenteellisten ja rakennuksiin liittyvien esteiden poistoa, jotka rajoittavat ihmisten mahdollisuutta saavuttaa kaupungin palvelut. Suurelle osalle lohjalaisistakin palveluiden täysimääräinen saavuttaminen on mahdotonta erinäisten esteiden vuoksi. Tällaisia ihmisryhmiä ovat esimerkiksi vanhukset, vammaiset, pienten lasten kanssa liikkuvat vanhemmat ja maahanmuuttajat. Lohjan asuinalue- ja liikennesuunnittelussa, julkisissa rakennuksissa sekä urheilu- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuudessa on yhä paljon ongelmia. Monien ikäihmisten ja vammaisten on vaikea liikkua kaduillamme. Esitämme aloitteessamme, että Lohjan kaupunginhallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin alla olevien tavoitteiden saavuttamiseksi KOHTI ESTEETÖNTÄ LOHJAA 1. Lohjan kaupunki laatii kaikkia hallintokuntia velvoittavan esteettömyysohjelman. 2. Esteettömyys lisätään yhdeksi kriteeriksi kaupungin tekemissä sopimuksissa ja tilauksissa. Se koskisi myös hankkeiden tilausasiakirjoja. 3. Esteettömyys huomioidaan kaupungin kehittämishankkeissa. 4. Kaupungin käyttämiltä konsulteilta edellytetään esteettömyysosaamista. 5. Täysi esteettömyys asetetaan kaikkia julkisia alueita ja rakennuksia koskevaksi tavoitteeksi vuoteen 2017 mennessä. 6. Lohjalla aletaan noudattaa rakentamisessa SuRaKu-ohjeistusta mahdollisimman laajasti. Lisäksi ehdotamme, että kaupunginhallitus perustaa esteettömyyttä valvovan työryhmän. Tuohon työryhmään olisi hyvä kuulua esteettömyysasiamiehen lisäksi kolme vammaista ihmistä, joka vammaryhmästä. Eli yksi pyörätuolin käyttäjä, yksi näkövammainen ja yksi kuulovammainen. Tuolla kokoonpanolla saisimme jatkossa esteettömyyttä valvotuksi jatkossa paremmin.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.6.2014 § 81 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on lähetetty 13.6.2014 johdon assistentille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite on lähetetty 17.6.2014 valmisteltavaksi tekniseen toimeen, vastuuvalmistelija hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 29 Tekninen lautakunta 26.8.2014 § 146: Tekninen lautakunta päättää 1) että ”Esteetöntä kulkua Lohjalla” raportin päivittäminen sisällytetään teknisen lautakunnan vuoden 2015 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin, 2) esittää kaupunginhallitukselle, että aloitteessa esitettyä erillistä esteettömyyttä valvovaa työryhmää ei perusteta, koska kaupungissa toimii perusturvalautakunnan alaisuudessa vammaisneuvosto, jonka tehtäviin sisältyy, toimintasäännön mukaan, kuuluu seurata ja edistää vammaisten oloihin liittyviä asioita, 3) esittää kaupunginhallitukselle edelleen valtuustolle esitettäväksi valtuustoaloitteen ”Kohti esteetöntä Lohjaa” hyväksyttäväksi loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 1.9.2014 § 349: päätti merkitä tiedoksi teknisen lautakunnan selvityksen: että aloitteessa esitettyä erillistä esteettömyyttä valvovaa työryhmää ei perusteta, koska kaupungissa toimii perusturvalautakunnan alaisuudessa vammaisneuvosto, jonka tehtäviin sisältyy, toimintasäännön mukaan seurata ja edistää vammaisten oloihin liittyviä asioita; sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Perusturvatoimi 15.10.2014: Tällä aloitteella ei ole talousarviovaikutusta. Kaupunginhallitus 30.3.2015 § 140: Hallitus esitti valtuustolle, että se toteaisi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 30 39/2014 ALOITE RAKENNUSVALVONNASTA 637/10.03.00/2014 Vihreän valtuustoryhmän valtuutettu Paula Nordström esitti seuraavan aloitteen, jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet Vihreän ryhmän valtuutetut Sari Huttu-Méling, Katri Piiparinen ja Eija Tommila sekä varavaltuutettu Minna Saario. ”Julkiseen keskusteluun on noussut Lohjallakin sekä uudis- että korjausrakentamisen ja suojeltujen rakennusten valvontavastuu. Asemakaavalla suojeltu rakennus on yleensä rakennusvalvonnan valvontavastuulla. MRL 166 §:ssä määritellään omistajan kunnossapitovastuu. Olen kuitenkin saanut tietää, ettei kaupungin asianomaisilla virkamiehillä ole aikaa tehdä tätä vaativaa työtä, vaan heidän työpanoksensa menee lähinnä rakennuslupa-asioihin. Pahimmillaan puutteellinen seuranta ja väärin perustein hyväksytyt lopputarkastukset voivat ainakin teoriassa johtaa syytteisiin rakennusvalvontaa kohtaan. Useimmin on kuitenkin kysymys yksittäisten ihmisten kokemista rahallisista menetyksistä ja sairastelun aiheuttamista inhimillisistä kärsimyksistä, mikäli he hankkivat itselleen sellaisen kodin tai joutuvat työskentelemään sellaisessa rakennuksessa, joka esimerkiksi on kosteusvaurioitunut. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin sen suhteen, että rakennusvalvonnan resursseja parannetaan käymällä läpi koko kaupungin henkilökunnan osaaminen. Näin rakennusvalvonta pystyy tekemään systemaattisesti tarkastuskäynnin keskeisiin rakennuksiin edes joka toinen vuosi ja pitämään huolen uudis- ja korjausrakentamisen valvonnasta. Muuten nykyinen tilanne, että suojellut rakennukset päästetään niin huonoon kuntoon, että purkaminen on välttämätöntä, jatkuu. Samoin se, että uudis- ja korjausrakentaminen suoritetaan niin, ettei vahingoilta voida välttyä.” Toimenpiteet 2014 Valtuusto päätti 8.10.2014 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä päätti 13.10.2014 lähettää aloitteen valmisteltavaksi ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelijana toimii Paula Mäenpää. Aloite on talousarviovaikutteinen. 2015 Johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää: Rakennusvalvonnan resurssit Lohjalla ovat tehtävän työn määrään nähden alhaiset, suhteessa Lohjan vertailukuntiinkin. Lain edellyttämää jatkuvaa valvontaa ei kyetä tekemään käytännössä lainkaan. Lupapäätöksiä tehdään vuodessa noin 300 – 400 kpl / tarkastusinsinööri. Inhimillinen määrä olisi 250-300 kpl. Sama toistuu katselmuspuolella. Tarkastusinsinööri tekee 700 vastaavan työnjohtajan hyväksyntää vuodessa. Lisäksi katselmuksia tehdään noin 350 - 450 tarkastusinsinööriä kohden. Kohtuullinen määrä olisi noin 300 kpl. Työtä tehdään urakkavauhtia. Nykyisiä lupamääriä voidaan pitää vähäisinä johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Mikäli lupamäärä kasvaisi normaalitasoon, olisi nykyresursseilla entistä haasteellisempaa selvitä, ja ainakin käsittelyajat pidentyisivät entisestään. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 31 Rakennusvalvonnan kulut tulisi pyrkiä kattamaan lupamaksuilla. Rakennusvalvonnan maksuja on korotettu 30% vuoden 2013 tasosta. Rakennusvalvonnan kulut saatiin katettua tuloilla vuonna 2014. Vuonna 2013 tähän ei päästy. Tavoitteena tulisi olla, että rakennusvalvonnasta muodostuisi nettoyksikkö, jolloin kustannus ja resurssit voitaisiin hallilta ilman, että kustannuksia siirretään veronmaksajien maksettavaksi. Jos rakennusvalvonnan resursseja lisättäisiin yhdellä henkilöllä, tulisi myös jatkuvan valvonnan resursointi paremmin mahdolliseksi. Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 32 41/2014 ALOITE TARJOILUJEN ASETTAMISESTA MAKSULLISIKSI LUOTTAMUSHENKILÖILLE 708/00.01.01/2014 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Jukka Sassi esitti 12.11.2014 kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavaa: ”Kaupungin nykyisessä taloustilanteessa on hyvä, että luottamushenkilöt näyttävät kuntalaisille esimerkkiä säästämisessä. Esitän, että kaupungin hallituksen, sen jaostojen, kaikkien lautakuntien ja näihin rinnastettavien kokoonpanojen sekä valtuuston seminaarien tarjoilut asetetaan maksullisiksi. Ainoastaan valtuuston varsinaisten kokousten tarjoilu säilytetään entisellään. eri tilaisuuksissa on helppo laittaa lista jakoon, johon jokainen merkitsee nauttimansa tarjoilun, samaan tyyliin kuin toimitaan valtuustoinfon paikallaololistan kanssa. Merkityt tarjoilut perittäisiin suoraan luottamushenkilöiden palkkioista. Listalla saisi olla tarjoilun hinnat näkyvissä, jolloin jokainen voisi nähdä kaupungille muodostuvan säästön heti ja nauttia tarjoilusta hyvällä omalla tunnolla. Toimenpiteet 2014 Aloite oli kaupunginjohtoryhmän käsittelyssä 17.11.2014, josta johtoryhmän päätöksen mukaisesti se lähetettiin valmisteltavaksi keskushallintoon. Vastuuvalmistelijana toimi Hanna-Maria Grandell. Aloite on talousarviovaikutteinen 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 7.9.2015 § 329 Suuri osa luottamustehtävissä toimivista saapuu kokouksiin heti oman työpäivänsä päätteeksi. Yleensä he eivät ehdi kotiin välissä ruokailemaan kotona, joten tästä syystä tarjoiluihin on sisällytetty pientä suolaista ja makeaa, kahvia, teetä ja virvoitusjuomia. Vastaavasti luottamushenkilöpalkkiot ovat Lohjalla hyvin kohtuulliset eikä meillä esimerkiksi makseta kokopäiväisestä luottamustehtävän hoitamisesta edes puheenjohtajille. Näistä syistä tarjoilua ei aseteta jatkossakaan maksullisiksi luottamushenkilöille. Aloite todetaan loppuun käsitellyksi. (Hallintojohtaja Hanna-Maria Grandell) Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen tarjoilujen maksullisuudesta loppuun käsitellyksi. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 33 42/2014 ALOITE LOHJASTA UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA 712/00.01.05/2014 Vasemmistoryhmän valtuutettu Birgit Aittakumpu esitti 12.11.2014 aloitteessaan seuraavaa: ”Esitän aloitteessani, että Lohja lähtisi mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta –malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja se tukee lapsi-, nuoriso ja perhepolitiikan tarkastelua kokonaisuutena yli sektori- ja hallintokuntarajojen. Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta. Siinä kunta arvio, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille. Raportoinnin jälkeen kunta voi saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta –tunnuksen. Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan mm. sitä, että kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätöksen lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa. Esitän, että Lohja päättää hakeutua mukaan Suomen UNICEFin lapsiystävällinen kunta –ohjelmaan ja toimii sen tavoitteiden toteuttamiseksi. Vietämme YKn lasten oikeuksien päivää 20.11.2014 Sen päivän ja lasten oikeuksien kuulemiseksi Lohjalla” Toimenpiteet 2014 Aloite oli johtokunnan käsittelyssä 17.11.2014 kokouksessa, josta se lähetettiin valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija on Merja Kuusimurto. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. KOPLK 06.05.2015 § 60 Valtuutettu Birgit Aittakumpu on esittänyt aloitteena, että Lohja lähtisi mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Malli tukee lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan tarkastelua kokonaisuutena yli sektorirajojen. Työ alkaa tilannekartoituksella, jossa kunta arvioi lapsiystävällisyyden toteutumisen nykytilan. Sen jälkeen kunta valitsee toiminnan kehittämisen osa-alueen. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEF:lle. Raportoinnin jälkeen kunnan on mahdollista saada UNICEF:in Lapsiystävällinen kunta -tunnus. Lapsiystävävallinen kunta -malli perustuu UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomalainen versio on kehitetty yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa pilottiprojektissa 2012-2013. Lapsiystävälliseksi katsotaan kunta, joka edistää aktiivisesti ja konkreettisilla teoilla lapsen oikeuksia. Tämä tarkoittaa, että lapset näkyvät kunnan politiikassa, KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 34 ohjelmissa, toimintatavoissa, viestinnässä ja talousarviossa. Lapsiystävällisessä kunnassa lapset ovat aktiivisia toimijoita: heidän mielipiteitään kuullaan ja he voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Mallia toteuttavalle kunnalle UNCEF tarjoaa: – Toimintamallin sekä lapsen oikeuksiin liittyvän koulutuksen koordinaatio ryhmälle – Toimintamalliin liittyvät tukimateriaalit – Nimetyn yhteyshenkilön, joka toimii kunnan asiantuntijatukena mallin toteuttamiseen ja lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä – Kontaktit ja yhteydet muihin mallia toetuttaviin kuntiin; vuosittaiset verkostotapaamiset – Lapsiystävällinen kunta -tunnuksen, mikäli kehittämisprosessi ja tulokset täyttävät mallissa asetetut edellytykset Suomen UNICEF edellyttää mallia toteuttavalta kunnalta: – Sitoutumista lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Tämä tarkoittaa kehittämistyötä, jossa lapset ja nuoret sekä relevantit kansalaisyhteiskunnan toimijat otetaan mukaan lapsia koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. – Vastuun ottamista kehittämisprosessin kokonaiskoordinaatiosta. Kuntaan tulee nimetä yhteyshenkilö UNICEFille sekä koordinaatioryhmä, joka vastaa prosessin etenemisestä. Ryhmässä tulee olla kattava edustus kunnan eri toimialoilta. – Sitoutumista tiedottamaan prosessin tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille Unicef ei peri kunnalta maksuja mallista eikä siihen liittyvästä koulutuksesta ja materiaalista. Kunnan ei myöskään tarvitse palkata mallin toteuttamista varten uutta henkilökuntaa. Erityisesti ensimmäisen vuoden aikana kehittämistyö ja sen koordinoiminen vie kuitenkin työaikaresurssia. Uusi valtuustokausi alkaa vuonna 2017, ja uusi valtuusto vahvistaa kuntastrategian seuraaville vuosille. Lapsiystävällistä kuntaa rankentavassa aloitteessa on kyse strategisesta suunnitteluja arviointityöstä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja kuulemisen kehittämiseksi. Unicefin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyön ajoittaminen vuosille 2016–2017 mahdollistaa tarvittavan nykytilan strategisten asiakirjojen tilannekartoituksen,arvioinnin ja kehittämistarpeen kartoituksen vuonna 2016. Tältä pohjalta lasten ja nuorten osallisuuden näkymistä on mahdollista edistää jo uuden valtuustokauden strategiassa ja asiakirjoissa ja käytännöissä. Jotta kunta voi aloittaa Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamisen ja yhteistyön UNICEFin kanssa vuonna 2016, on kaupunginhallituksen tehtävä asiasta päätös toukokuussa 2015. (Merja Kuusimurto) Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää: 1. merkitä yllä olevan selostuksen tiedoksi; 2. esittää kaupunginhallitukselle, että Lohjan kaupunki hakee mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta -ohjelmaan siten, että ohjelman kaksivuotiskausi alkaa vuoden 2016 alusta; 3. valtuuttaa kaupunginjohtajan nimeämään työlle Unicef-yhteyshenkilön sekä koordinaatiotyöryhmän; 4. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 209 päätti: 1. merkitä tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen; 2. että lohjan kaupunki hakee mukaan UNICEFin KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 35 lapsiystävällinen kunta – ohjelmaan siten, että ohjelman kaksivuotiskausi alkaa vuoden 2016 alusta; 3. valtuuttaa kaupunginjohtajan nimeämään työlle Unicei-yhteyshenkilön sekä koordinaatiotyöryhmän; 4. esittää kaupunginvaltuustolle, että aloite Lohjasta UNICEFin lapsiystävällinen kunta todetaan loppuunkäsitellyksi. Ira Custodion viesti 22.5.2015: ”Olemme iloisia, että Lohja on päättänyt aloittaa Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamisen vuoden 2016 alusta. Kuntien tulee taata lapsen oikeuksien toteutuminen päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä ja me Unicefilla haluamme olla tukena tässä tärkeässä työssä. Lähetämme toukokuun aikana kunnanhallitukselle vielä erikseen vahvistuksen asiasta. Lisäksi olen erikseen yhteydessä nimeämäänne yhteyshenkilöön, jotta voimme keskustella yhteistyön käynnistämisestä tarkemmin. Jos mahdollista, tulen myös mielelläni tutustumaan kuntaan vielä tämän vuoden aikana, ennen mallin toteuttamisen käynnistymistä. Vuonna 2016 mallin toteuttamisen aloittavat Lohjan lisäksi myös Kirkkonummi, Pori ja Tammela. Entuudestaan mukana ovat Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Raasepori, Rovaniemi, Rääkkylä sekä Turku. Tervetuloa mukaan, Lohja! Ystävällisin terveisin, Ira Custódio” ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 36 1/2015 ALOITE KYLTITYKSESTÄ LEMPOLAN KAUPPAPUISTOON 30/10.03.01/2015 Valtuutettu Hannu Makkonen esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Esitän, että Lempolan kauppapuistoon tehdään kyltitys, jossa kerrotaan matka ja suunta Mäntynummen alueen palveluihin, esim. kirjastoon. Näin muistutetaan Lempolassa vierailevia asiakkaita alueen palveluista ja ohjataan heidät niiden ääreen. Tätä voisi soveltaa myös muihin aluekeskuksiin. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy asian suhteen tarvittaviin toimiin.” Toimenpiteet 2014 Valtuusto päätti 14.1.2015 § 12 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti lähetetty 29.1.2015 tekniselle toimelle valmisteltavaksi. Vastuuvalmistelija on Seppo Lötjönen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2015 Katupäällikkö Seppo Lötjönen 18.3.2015: Teknisen toimen näkemyksen mukaan aloitteessa esitetyn kyltityksen toteuttaminen on mahdollista Mäntynummen alueella toimivien palvelupisteiden toimesta. Kylttien sijoittaminen ja kunnossapito tulee sopia alueen kiinteistöjen kanssa yhteistyössä. Kauppapuiston alue on yksityistä maa-aluetta ja edellyttää sopimista. Mäntynummen alueella on sekä sivistystoimen ja perusturvatoimen palvelupisteitä sekä ympäristötoimen eläinlääkinnän palvelupiste. Tekninen toimi esittää, että aloitteen valmistelu siirretään toimialoille, joilla alueella on toimipisteitä. Näin toimialat voivat arvioida paremmin kaikki ne palvelupisteet, joille opastusta tulisi järjestää ja huolehtia opastuksen toteuttamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 24.3.2014 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 37 3/2015 ALOITE IKÄIHMISTEN TERVEYTTÄ LISÄÄVÄN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 99/12.04.00/2015 Valtuutettu Pirjo-Leena Forsström esitti Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Taustaa ja perusteluja aloitteen toteuttamisen tarpeellisuudesta: Ikääntyvä Suomi – tavoitteena toimintakykyinen vanhusväestö Vanhuseläkkeellä oli viime vuodenvaihteessa 1 154 000 henkilöä. Yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä (Tilanne 2012: 452 866, väestöennuste 2040: 947 917). Terveyserot ovat kasvamassa iäkkäiden keskuudessa. Vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti, mikä vaarantaa itsenäisen asumisen kotona sekä iäkkäiden omaishoitajien hyvinvoinnin. Säännöllisen tasapaino- ja voimaharjoittelun on todettu olevan tehokkain yksittäinen keino kotona asuvien iäkkäiden kaatumisten ehkäisyssä. Vuonna 2010 kaikkien kaatumisvammojen akuuttivaiheen kustannukset olivat 45 miljoonaa euroa ja kustannusten ennustetaan kasvavan jyrkästi. Fyysinen aktiivisuus tukee kustannustehokkaasti ikäihmisten terveyttä, toiminta- ja liikkumiskykyä sekä mielen hyvinvointia ja muistia. Lisäksi se torjuu yksinäisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että jos koko iäkkään väestön toimintakyky vastaisi parhaiten koulutettujen tasoa, vähenisivät hoito- ja hoivakulut peräti puolella. Heikkenevä kuntatalous, pidemmät työurat ja iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen luovat tarvetta ennaltaehkäiseville toimenpiteille. Eri sektoreiden yhteistyö lisää iäkkäiden liikuntamahdollisuuksia kustannustehokkaasti Voimaa vanhuuteen –ohjelma on tehnyt tuloksekasta kehittämistyötä valtion periaatepäätöksen (2002, 2008) mukaisesti 38 kunnassa kymmenen vuoden ajan toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) parissa. Ohjelmassa on perustettu kuntiin poikkisektorisia yhteistyöryhmiä, kehitetty ja otettu käyttöön hyviä toimintamalleja voima- ja tasapainoharjoitteluun, liikuntaneuvontaan sekä ulkoiluun. Voimaa vanhuuteen – ohjelmassa on lisäksi vahvistettu eri ammattiryhmien ja vertaisohjaajien terveysliikunnan osaamista. Viidessä vuodessa on onnistuttu kaksinkertaistamaan kohderyhmälle tarjottujen liikuntatoimintojen määrä ja osallistujien luvut. Paikalliset poikkisektoriset yhteistyöryhmät koostuvat kunnan sosiaali- ja terveyssekä liikuntatoimesta, järjestöjen edustajista, ikäihmisistä, vertaisohjaajista ja muista keskeisistä toimijoista. Työhön tuo vahvistusta koko maassa 1000 kouluttajaa ja viestinviejinä toimii 22 valtakunnallista järjestökumppania. Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (OKM 2011:30) liian vähän liikkuville ikäihmisille ponnistaa Voimaa vanhuuteen –ohjelmasta. Toimenpideohjelma laajenee uusiin kohderyhmiin 60+ eläkkeelle siirtyviin, 75+ itsenäisesti asuviin, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä oleviin ikäihmisiin. Toimenpideohjelma levittää verkostomaisella työtavalla kuntiin parhaaseen tietoon ja hyviksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa liikuntaneuvontaa ja –toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 38 Voimaa Vanhuuteen – ja Toimenpideohjelman ohjausryhmässä on valtakunnallisten järjestöjen, asiantuntijaorganisaatioiden, eri hallinnonalojen ja rahoittajien edustajia edistämässä liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaisesti. Ohjelmia koordinoi Ikäinstituutti ja sitä toteutetaan Muutosta liikkeellä! 2020 –asiakirjan linjausten mukaisesti (STM 2013:10). Lohjan tilanne Tilastokeskuksen ennakkoraportin, jossa on otettu liitoskuntien tiedot mukaan, 14.5.2014 Lohjan väestöstä oli eläkeläisiä 11219 henkilöä eli 23,6 %. Heistä esim. Lohjan keskustassa asui 4500 henkilöä, Etelä-Lohjalla 1955 henkilöä ja Nummella 945 henkilöä. Asumisalue on tärkeä huomioida liikunta- ja kuntoutustarjonnassa. Vuonna 2013 Lohjalla oli 65 – 75 vuotiaita 5431 henkilöä ja 75 – 84 vuotiaita 2794 henkilöä. Näiden ikäryhmien henkilöihin tulisi panostaa kuntoutusvoimavaroja liikunnallisin keinoin tavoitteellisesti. Toiminta- ja liikuntakykyä tulisi seurata ja avustaa henkilöitä pääsemään eri liikuntaryhmiin. Monelta ikäihmiseltä liikuntaan osallistuminen on loppunut netti-ilmoituksen tekemisen mahdottomuuteen. Liikuntaryhmiä tulisi perustaa tarpeen ja kysynnän mukaan. Kaikkien halukkaiden olisi päästävä mukaan johonkin ohjattuun liikuntamuotoon ja –ryhmään ilman esteitä. Lohjan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä tekee seuraavan valtuustoaloitteen: Esitämme, että ikäihmisten terveyttä edistävä liikunta kirjataan osaksi Lohjan hyvinvointistrategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Tavoitteeksi tulee asettaa ikäihmisten mahdollisuudet osallistua ohjattuun liikuntaan ja tukea sekä kannustaa ikäihmisten osallistumista ohjattuun liikuntaan. Tavoitteen toteuttamisessa on tärkeää kuulla ikäihmisiä, vanhusneuvostoa, kaupungin eri sektoreiden toimijoita, yksityisiä palveluntuottajia ja niitä tahoja, joilla on halukkuutta edistää ikäihmisten terveyttä ylläpitävää liikuntaa.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.2.2015 § 19 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi perusturvatoimeen. Vastuuvalmistelija on vanhustyön johtaja Tuula Suominen. Valmistelussa tehdään yhteistyötä Liikuntakeskuksen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Aloite on tulossa perusturvalautakunnan käsittelyyn 8.4.2015. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. PERLJ 12.5.2015 § 53 Perusturvatoimi toteaa selvityksenään seuraavaa: KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 39 Aloitteen tekijä kantaa huolta ikäihmisten terveyttä lisäävän liikunnan riittävyydestä seudulla, erityisesti kauempana Lohjan keskustasta sijaitsevilla asuinalueilla. Lisäksi esille nostetaan ikäihmisten liikuntaan osallistumiseen kannustaminen, toimintakyvyn seuraaminen ja yhteistyö eri sektoreiden välillä liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi. Aloitetta on käsitelty yhteistyössä Lohjan Liikuntakeskus Oy:n kanssa. Lohjan Liikuntakeskus Oy järjestää ikäihmisten liikuntaryhmiä eri puolilla kaupunkia. Lisäksi sekä yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin järjestämiä liikuntamahdollisuuksia löytyy. Kolmannen sektorin toiminnasta esimerkkejä ovat Apuomenan jumpat ja Jumppa-Jussien toiminta. Edellä mainitut liikuntaryhmät tavoittavat erityisesti niitä, jotka ovat aktiivisia liikkujia. Liikuntatarjonta on keskittynyt enemmän kaupunkialueelle. Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman (2011) kohderyhminä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ikäihmiset: 1) 60+ eläkkeelle siirtyvät, 2) 75+ itsenäisesti asuvat, alkavista toimintakyvyn ongelmista kärsivät ja 3) kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset. Lähtökohtana on arkiaktiivisuuden lisääminen sekä liikunnan harrastus omaehtoisesti tai ohjattuna. Toimenpideohjelma painottaa keskeisesti riskiryhmien tavoittamista. Myös Lohjan alueelle haasteena on riskiryhmien tavoittaminen ja motivoiminen liikkumiseen. Hyviä tuloksia on saatu vuonna 2012 käynnistetystä liikuntalähete -toiminnasta, jota perusturvatoimi on toteuttanut yhteistyössä Lohjan Liikuntakeskus Oy:n kanssa. Viime vuonna yhteensä noin 100 asiakasta sai liikuntaneuvontaa tehdyn liikuntalähetteen perusteella. Liikuntaan aktivoinnissa asiakkaat saivat ohjausta mm. kuntosaliharjoittelussa, vesijuoksussa ja sauvakävelyssä. Lisäksi on suunniteltu ja toteutettu ryhmämuotoista ohjausta. Ikääntyneiden palveluissa kuluvan vuoden aikana käynnistyvien hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja - kartoitusten sekä palveluohjauksen neuvontapalvelujen yhteydessä on tavoitteena tunnistaa myös toimintakyvyn vajeita ja liian vähän liikkuvia ikäihmisiä. Riskiryhmiin kuuluville voidaan tehdä liikuntalähetteitä yksilö- ja ryhmäohjaukseen sekä ohjata jo olemassa oleviin liikuntaryhmiin. Liikuntaneuvonnan ja yksikköohjauksen laajentaminen edellyttää kuitenkin lisäresurssia liikuntaneuvontaan. Ikääntyvä Lohja 2018 - Lohjan ikääntymispoliittisessa ohjelmassa 2015 - 2018 on tuotu esille ikäihmisten liikunnan merkitys toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ikääntyneiden palveluiden piirissä joko kotihoidossa tai ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä ikäihmiset ovat heikompikuntoisia ja heidän kohdallaan tulee huomio kiinnittää nimenomaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kotihoidon asiakkaiden ja hoivakotien sekä vanhainkotien asukkaiden liikuntaan ja virkistystoimintaan kiinnitetään nykyisellään huomiota muun muassa toimintakykyä edistävän työtavan ja Arki Aktiiviseksi - toiminnan myötä. Yksiköissä on kuntoutusta tukevia välineitä. Päivätoimintaa kehitetään aiempaa enemmän kuntouttavaksi ja asiakkaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan muun muassa kuntosaliryhmiin. Erityisesti hoivakodeissa ja vanhainkodeissa käy joitakin vapaaehtoistoimijoita ulkoilemassa ikäihmisten kanssa. Lisäksi kevään aikana on tavoitteena käynnistää kuntouttavan työtoiminnan hyödyntäminen ikäihmisten ulkoilun sekä virkistyksen mahdollistajana. Uudisrakennuksiin ja remontoitaviin kiinteistöihin on esitetty toimenpiteenä kuntoutumista edistävien laitteiden hankintaa ja mahdollisten kuntosalien suunnittelua. Erityisryhmillä, joiden katsotaan terveyden tilan vuoksi hyötyvän KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 40 keskeisesti liikunnasta, on mahdollisuus hankkia Apuomena ry:n kautta etukortti, jolla voi käyttää uimahallia ja kuntosalia tuettuun hintaan. Veteraaneille edellä mainitut uimahalli - ja kuntosalipalvelut ovat Lohjan Liikuntakeskus Oy:n Neidonkeitaassa/Tennarissa ja Kylpylähotelli Päiväkummussa maksuttomat. Keskeinen toimenpide ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksien lisäämisessä on vapaaehtoisten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, jota jo jossain määrin onkin. Tästä löytyy hyviä toimintamalleja myös muiden kuntien alueilta. Lohjan ikääntymispoliittinen ohjelma 2015 - 2018 nostaa esille järjestöjen sekä vapaaehtoistoiminnan aktivoinnin ikäihmisten liikunnan tarjoajina sekä tarpeet toiminnan koordinoinnille. Huomio kiinnittyy myös liikkumismahdollisuuksien saavutettavuuteen esimerkiksi kauempana kuntakeskuksesta sijaitsevissa taajamissa. Vastaavat toimenpiteet kolmannen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja liikkumismahdollisuuksien lisäämisestä taajamissa on esitetty myös aiemmin Liikunnan kehittämisohjelmassa 2013 - 2021. Nykyiset Lohjan Liikuntakeskus Oy on tuonut esille, että nykyiset resurssit eivät mahdollista laajentaa ikäihmisten ryhmämuotoista liikuntaa, yksilöohjauksen toteuttamista sekä vertaisohjaajien kouluttamista sekä toiminnan koordinointia. (Lisätiedot: vanhustyön johtaja Tuula Suominen) Perusturvalautakunta päätti 1. merkitä tiedokseen perustoimen selvityksen koskien aloitetta ikäihmisten terveyttä edistävän liikkumisen lisäämiseksi; ja 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että se katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi Kaupunginhallitus 1.6.2015 § 251 päätti 1. merkitä tiedoksi perusturvalautakunnan selvityksen koskien aloitetta ikäihmisten terveyttä edistävän liikkumisen lisäämiseksi; ja 2. esittää kaupunginvaltuustolle, että se katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 41 4/2015 ALOITE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALKKAAMISEKSI VANHUSTEN ULKOILUTTAMISEEN 106/00.04.01/2015 Valtuutettu Matti Pajuoja esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Vasemmistoliiton valtuutetut esittävät, että kaupunki antaisi kolmannelle sektorille tehtäväksi palkata laitoksissa olevien vanhusten ulkoiluttamiseen henkilöitä. Palkatut henkilöt tulisi olla pitkäaikaistyöttömiä eli niin sanotuille sakkolistoille joutuvia henkilöitä. Perustelut: Pitkäaikaistyöttömät maksavat sakkomaksujen muodossa kaupungille paljon. Tämä olisi samalla kädenojennus laitoksissa oleville vanhuksille. Henkilöt voisi palkata osapäiväisesti, että taloudellinen panostus pysyisi kohtuullisena. Esitämmekin, että toimenpiteet voisi kokonaisuudessaan hoitaa kolmas sektori. Esitämmekin, että kaupunginhallitus ottaisi asian käsittelyyn.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.2.2015 § 20 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi perusturvaan. Vastuuvalmistelija sosiaalipalvelupäällikkö Heli Ranta-Salonen. Valmistelussa tehdään yhteistyötä henkilöstöhallinnon kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Aloite on tulossa perusturvalautakunnan käsittelyyn 8.4.2015. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Perusturvalautakunta 27.10.2015 § 108 Vanhusten palvelukeskuksessa toteutettuun kuntouttavan työtoiminnan kokeiluun ajalla 11.5.-30.9.2015 osallistui yhteensä 15 työtöntä. Työtoimintaa järjestettiin 1-3 päivänä viikossa klo 10.-15.00 välillä. Työtoimintajakson kesto vaihteli kolmesta kuuteen kuukauteen. Työtoimintatehtävät liittyivät vanhusten ulkoilu- ja virkistystoimintaan sekä henkilö kunnan osoittamiin avustaviin tehtäviin. Kokeiluun liittyvä seurantapalaveri pidettiin 5.10.2015 ikääntyneiden ja sosiaalipalveluiden henkilöstön kesken. Kokeilun tavoitteet järjestää vanhuksille ulkoilu- ja virkistystoimintaa, aktivoida pitkäaikaistyöttömiä ja rakentaa työllistymispolkuja välityömarkkinoille sekä vähentää kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja toteutuivat seuraavasti: KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 42 Asiakasohjaus ja motivointi oli ennakoitua työllistävämpää, mistä syystä tavoitetaso 20 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaasta ei toteutunut. Asiakasohjaus tehtiin osana muuta työtä yhden sosiaalityöntekijän toimesta. Palvelukeskuksen henkilökunta ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä kokeiluun. Kokeilun osallistuneista työttömistä vain yksi (1) keskeytti. Henkilökunta koki aika ajoin ohjauksen kuormittavaksi. Vanhuksilta ei kerätty systemaattisesti palautetta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista työttömistä 12 sai ennen työtoimintajaksoa kuntarahoituksen piiriin kuuluvaa työmarkkinatukea ja osa oli toimeentulotuen saajia. Kokeilun perusteella työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuihin syntyi säästöä 17 060 e ja toimeentulotukimenoihin 566 e. Valtion kaupungille maksama työtoimintakorvaus 10,09e / toteutunut työtoimintapäivä/asiakas kattoi työtoiminnassa olleille tarjotun ateriaedun kulut. Kokeilun jälkeen yksi (1) kuntouttavassa työtoiminnassa olleista työllistyi. Työllistymiseen liittyvien jatkopolkujen rakentaminen välityömarkkinoille ei toteutunut. Syinä olivat lähinnä kokeilun suhteellisen lyhyt kesto sekä te-toimiston maksamien palkkatukimäärärahojen loppuminen kesän 2015 aikana. Kokeilun perusteella kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä vanhusten palvelyksiköissä jatketaan ja laajennetaan myös muihin yksiköihin. Jatkossa työtoiminnan sisältöä monipuolistetaan koskemaan soveltuvin osin yksikön toimintaan liittyviä avustavia tehtäviä. Yhteenvetona todetaan, että sekä työllistymisedellytyksiä vahvistavan toiminnan että työllistymiseen liittyvien jatkopolkujen kehittämistä jatketaan koko ajan: - Seudullisen työvoiman monialaisen palveluverkoston (typ) rakentaminen on meneillään ja yhteistoiminta alkaa vuoden 2016 alussa. - Kaupungin sisäistä tehtäväjakoa työttömyyden hoidon ja työllistämistoiminnan osalta selkiinnytetään ja toimintojen yhteensovittamista ja kokonaisuuden koordinointia lisätään. Perusturvatoimen vastuulle jää elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä parantavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen. Keskushallinnon alaisuuteen on esitetty perustettavaksi työllisyysasiantuntijan tehtävä vuoden 2016 talousarviovalmistelun yhteydessä. - Kuntouttavan työtoimintapaikkojen määrää kaupungin omassa organisaatiossa pyritään lisäämään. Vuonna 2014 eri toimialojen palvelupisteissä järjestettiin kuntouttavaa työtoimintaa 2 000 työtoimintapäivää (luku ei sisällä kaupungin omia työpajoja). - Yhteistyötä järjestöjen kanssa jatketaan ja kehitetään sekä kuntouttavan työtoiminnan että tuetun työllistämisen osalta. Perusturvalautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite on tullut loppuun käsitellyksi KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 43 Kaupunginhallitus 2.11.2015 § 408 päätti esittää valtuustolle, että aloite on tullut loppuun käsitellyksi. ------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 5/2015 44 ALOITE NUORTEN KESÄTYÖN EDISTÄMISESTÄ JA KULTTUURIELÄMYSTEN TARJOAMISESTA KUNTALAISILLE 103/01.00.00/2015 Valtuutettu Eija Tommila esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Lohjan kaupunki on vuosittain palkannut nuoria kesätöihin erilaisiin kunnan tehtäviin mm. toimisto-, katu- ja ulkotöihin sekä huolenpito- ja hoivatöihin. Tänäkin vuonna kaupunki tulee työllistämään kesän aikana n. 60 nuorta. Nuorten työllistyminen ei ole helppoa. Hakijoita on monin verroin enemmän mitä tarjolla olevia työpaikkoja. Lohjan kaupunginorkesterin muusikot ovat yhdessä oopperalaulaja Heikki Oraman kanssa käyneet viime viikkoina musisoimassa laitoksissa ja vanhusväestömme on saanut nauttia säveltaiteen elähdyttävästä voimasta. Lohjan ikääntymispoliittisen ohjelman yhtenä tavoitteellisena toimenpiteenä onkin edesauttaa kulttuuripalvelujen tarjonnan lisäämistä ikäihmisille niin palveluasumisyksiköihin, laitoksiin kuin terveyskeskusten vuodeosastoille. Kaupungissamme toimii elinvoimainen Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, jossa annetaan musiikin perusopetusta sekä valmennusta alan ammattiopintoihin. Kaupunki voisi työllistää opinnoissa jo pidemmälle edistyneitä nuoria ilahduttamaan laitoksissa asuvia vanhuksia, kehitysvammaisia ja muita laitosten asukkaita. Musiikilla on todettu olevan kiistattomia hyvinvoinnin vaikutuksia. Hyvinvoinnin edistämisen lisäksi musiikkia opiskelevat nuoret saisivat samalla kaivattuja esiintymiskokemuksia ja pientä palkkaa tekemästään työstä. Pitkään on pohdittu myös keskustan elävöittämistoimenpiteitä ja miksipä ei kaupunki voisi palkata lahjakkaita nuoriamme myös katusoittajiksi torille, eri puolille kaupunkia ja kesän tapahtumiin, kuten toisissa Suomen kunnissa on jo tehtykin. Vihreä ryhmämme esittää, että osa nuorten kesätyöllistämisrahoista tullaan suuntaamaan musiikin opiskelijoiden työllistämiseen ja kulttuurielämysten tarjoamiseen etenkin niille kuntalaisille, jotka asuvat laitoksissa.” Toimenpiteet Valtuusto päätti11.2.2015 § 21 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija on kulttuuripäällikkö Eero Ahtela. Valmistelussa tehdään yhteistyötä henkilöstöhallinnon kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 6.5.2015 § 36: Vs. henkilöstöjohtaja Tuula Kauriinojan mukaan kulttuuripalvelujen tulosalueella ei ole käytettävissään lainkaan kesätyörahoja, vaan ko. määrärahat on kohdistettu muille kaupungin tulosalueille. Muutenkin kesätyörahoilla palkattavien kohdalla alaikäraja on asetettu siten, että KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 45 mukaan pääsevät peruskoulusta tänä vuonna päässeet ja suuri osa musiikkiopiston opiskelijoista on alle sen iän. Kulttuuripalvelujen tulosalueella ei ole käytettävissä muita kesätyöllistämiseen osoitettuja määrärahoja; vain koulunkäyntiavustajia on jossain määrin sijoitettu tulosalueen yksiköihin kesäkaudeksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti merkitä nuorten kesätyön edistämistä ja kulttuurielämysten tarjoamista kuntalaisille koskevan selvityksen tiedoksi ja esittää kh:lle ja edelleen valtuustolle, että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 210 päätti: 1. merkitä tiedoksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan selvityksen; 2. esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen nuorten kesätyön edistämisestä ja kulttuurielämysten tarjoamisesta kuntalaisille loppuun käsitellyksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.10.2015 § 73: Vuoden 2015 talousarviossa ei ole ollut mahdollista osoittaa määrärahavarausta, eikä se sisälly vuoden 2016 talousarvioesitykseen; lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 46 6/2015 ALOITE URHEILUKENTÄSTÄ KESKUSTAAN 105/10.03.01/2015 Kokoomuksen ryhmän valtuutettu Paul Packalén esitti seuraavan aloitteen: ”Harjun urheilukentän Virkkalan puoleisessa päässä on hiekkakenttä ns. pesäpallokenttä. Kentällä on nykyisin pelattu jalkapalloa, heitetty moukaria, kuulaa ja harjoitettu erilaisia kenttälajeja. Kuulotiedon mukaan kenttä tullaan päällystämään keinonurmella ja kentällä pelattaisiin sen jälkeen vain jalkapalloa. Esitän että muut kenttälajit siirretään entiselle Lohjan kauppalan rautatieaseman varikkoalueelle, joka sijaitsee Tytyrin kalkkitehtaan ja teollisuusradan välissä. Kentän lähellä sijaitsee museo ja kaupungin vesilaitos sekä Tytyrin koulu. Kentällä on pelattu pesäpalloa, heitetty moukaria ja keihästä. Kentän uusiokäyttöön ottaminen tarvitsee vain raivausta ja se voidaan tehdä työllistämistöinä. Referenssinä ja urheiluhistoriana mainittakoon, että kentällä pelattiin 1950-luvulla pesäpalloa alueen nuorten toimesta. Heitettiin keihästä Lasse Sundholmin johdolla, kuulaa porukalla ja moukaria heitti Ismo Pohjola.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.2.2015 § 22 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi sivistystoimeen / Liikuntakeskukselle. Vastuuvalmistelijana toimii Jukka Vienonen. Valmistelu tehdään yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. 18.3.2015 liikuntasihteeri Sinikka Pohjala: Aloitteessa esitetty kenttä-asia liittyy LLK Oy:n hallituksen kokouksessaan 16.3.15 (§ 12) käsittelemään Taimiston liikuntapuiston tarveselvitykseen sekä kaavoitustoimessa Taimiston – Tennarin käynnistyvään kaavamuutokseen. VU-kaavavarausalueelle suunnitellaan keskustan koulujen käyttöön osoitettavia ulkokenttiä. LLK Oy tulee huhtikuun kokouksessaan päättämään määrärahaesityksestä Taimiston alueen kenttien suunnitteluun ja rakentamiseen v:n 2016 talousarvioon. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.10.2015 § 73: Vuoden 2015 talousarviossa ei ole ollut mahdollista osoittaa määrärahavarausta, eikä se sisälly vuoden 2016 talousarvioesitykseen; lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 7/2015 47 ALOITE VAARALLISTEN KOULUTEIDEN SELVITTÄMISEKSI 104/08.01.01/2015 Valtuutettu Tuija Piekka esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Lohjalla moni koululainen on koulukuljetuksen piirissä koulutien vaarallisuuden vuoksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että tällaiset kohteet käytäisiin lävitse, selvitettäisiin millaisella investoinnilla koulutie saataisiin turvalliseksi ja kuinka nopeasti investointi maksaisi itsensä takaisin pienentyneinä koulumatkakustannuksina. Samaa panos-hyöty –ajattelua voisi hyödyntää myös muiden tarvittavien investointien osalla.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.2.2015 § 23 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelijana toimii Seppo Lötjönen. Valmistelu tehdään yhteistyössä sivistystoimen ja logistiikkayksikön kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Katupäällikkö Seppo Lötjönen 18.3.2015: Vaaralliset koulureitit määritellään yhteistyössä sivistystoimen ja teknisen toimen välillä. Vaarallisia koulureittejä määriteltäessä kuullaan lisäksi poliisia sekä tienpitäjää yleisten teiden osalta. Vuoden 2014 aikana teknisessä toimessa toteutettiin Viisaan liikkumisen ohjauksen projekti, johon saatiin Liikenneviraston myöntämää valtionavustusta. Hankkeen aikana käytiin läpi vaarallisia koulureittejä eri puolilla kaupunkia. Hanketta esiteltiin teknisessä lautakunnassa 18.11.2014. Projektin yhteydessä esille nousseita pieniä turvallisuustoimenpiteitä on toteutettu tai ollaan toteuttamassa mm. Roution koulun väistöjärjestelyjen yhteydessä Karstuntien turvallisuutta parannetaan ennen koulujen alkua kesällä 2015. Yksi iso koulumatkan turvallisuutta parantava hanke on Ojaniittutaloon liittyvä Ojaniitunkadun kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Teknisen toimen näkemyksen mukaan aloitteessa esitetty selvitystyö on mahdollista ja perusteltua toteuttaa palveluverkkotyön valmistumisen jälkeen vuoden 2016 aikana. Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Lohja on esittänyt Uudenmaan ELY-keskukselle Lohjan liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämistä vuoden 2016 aikana. Vaarallisten koulureittien selvittäminen tehdään samassa yhteydessä. Aloite sisältyy vuoden 2016 talousarvioon. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 ----------------------------------- 48 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 8/2015 49 ALOITE KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN VALINTAMENETTELYSTÄ 103/01.00.00/2015 Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Jarmo Aho esitti seuraavan aloitteen: ”Lohjan kaupunki on suuri kesätyöpaikkojen tarjoaja. Paikallisen lehden palstoilla on jo ollut kirjoituksia kesätyöpaikkojen valintaperusteista. Käytäntönä on ollut, että tulosalueet valitsevat kesätyöntekijänsä, samoin kuin kaupungin omistamat tytäryhtiöt valitsevat omansa. Valintaperusteet ovat aiheuttaneet epäilyjä. Epäillään mm. että valintaan on vaikuttanut se, että vanhempi/sukulainen on organisaation palveluksessa tai on luottamushenkilö. Haluan, että valinnat tehdään avoimesti, läpinäkyvästi ja tasapuolisesti. Esitän, että Lohjan kaupunginhallitus käsittelee aloitteen mahdollisimman pikaisesti. Tämän vuoden kesätyöntekijöiden valintamenettelyä ei voida muuttaa, mutta jo ensi vuonna se voisi mahdollistua. Esitän, että siirrytään keskitettyyn kaupungin ja kaupungin omistamien yhtiöiden kesätyöntekijöiden valintaan. Kaikilla hakijoilla ja kaupunkilaisilla olisi kokemus, että valinnat tehdään avoimesti ja tasapuolisesti.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.2.2015 § 24 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi keskushallintoon. Vastuuvalmistelija on vs. henkilöstöjohtaja Tuula Kauriinoja. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Henkilöstöjaosto 28.4.2015 § 35: Kaupungin talousarviossa on kesätyöntekijöiden palkkaamiseen rahaa keskushallinnon henkilöstöpalveluissa (keskushallinnon, teknisen toimen ja ympäristötoimen) kesätyöntekijöihin ja perusturvatoimen talousarvioissa perusturvatoimen kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Kaupungin konserniyhtiöt ovat itsenäisiä yhtiöitä ja hoitavat itsenäisesti oman hallintonsa ja myös kesätyöntekijöidensä palkkaamisen. Konserniyhtiöistä vain Lohjan Liikuntakeskus Oy palkkaa kesätyöntekijöitä. Vuonna 2015 Lohjan Liikuntakeskus palkkaa 12 kesätyöntekijää. Loher ja Lova ovat ulkoistaneet palvelutuotannon, joten ne eivät palkkaa kesätyöntekijöitä Henkilöstöpalvelut ovat huolehtineet kesätyöntekijöiden hakumenettelystä siihen asti, kun kesätyöntekijöiden hakuaika on päättynyt. Kaupunki käyttää henkilöstön rekrytoinnissa Kuntarekryä, joka on kuntien ja kuntayhtymien sähköinen rekrytointijärjestelmä. Osakeyhtiöt eivät voi käyttää Kuntarekryä rekrytointivälineenä. Konserniyhtiöt ovat itsenäisiä työnantajia, joita kaupunki ei voi käskeä, muutoin kuin antamalla konserniohjeita. Kaupunki julistaa kaikki kesätyöpaikat julkiseen hakuun ja kuulutukset kesätyöpaikoista on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä ja työhallinnossa sekä kuulutukset ovat olleet kaupungin sivustolla. Kaupungin kesätyöpaikkojen määrä vaihtelee vuosittain. Yleensä kesätyöntekijöitä on palkattu määrärahoista riippuen 50-100. Hakijoita kesä- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 50 työpaikkoihin on ollut 700-1200. Henkilöstöpalvelujen rahat on kiintiöity keskushallinnon, teknisen toimen ja ympäristötoimen kesken siten, että enemmistön määrärahasta on saanut tekninen toimi, joka palkkaa enemmistön kesätyöntekijöistään puistotöihin. Perusturvatoimi kiintiö kesätyöntekijämäärärahansa eri työyksiköihin. Hallintosäännössä on määräykset henkilöstön palkkaamisesta: "Tulosalueen esimies valitsee alaisuudessaan työskentelevät viranhaltijat ja työntekijät, ellei toimialan johtosäännössä ole toisin määrätty, taikka asianomainen toimielin johtosääntöön perustuvan toimivaltansa perusteella ole toisin päättänyt." Mikäli kesätyöntekijöiden valintamenettelyä halutaan muuttaa, niin se edellyttää hallintosäännön muuttamista. Erityisenä etuna kesätyöpaikan saamiseen ei voi olla kesätyöntekijän vanhempien/sukulaisen työpaikka kaupungilla tai vanhempien/sukulaisten toimiminen kunnallisissa luottamustehtävissä. Toisaalta taas syrjintäperusteena kesätyöntekijöiden työhönotossa ei voida pitää vanhempien/sukulaisten työpaikkaa tai asemaa kunnallisissa luottamustehtävissä. Kaupunkiin palkataan vuosittain tuhansia määräaikaisia työntekijöitä, joten päätösvallan ottamista pois esimiehiltä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska se toisi valtavan uuden byrokratian. Henkilöstöjaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 1. henkilöstöjaosto ei pidä hallintosäännön muuttamista kesätyöntekijöiden valintamenettelyn osalta tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena. 2. henkilökunnan rekrytoinnissa pitää huomioida oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus hakijoiden kesken 3. aloite kesätyöntekijöiden valintamenettelystä todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 211 päätti: 1. merkitä tiedoksi henkilöstöjaoston selvityksen aloitteen johdosta; 2. että hallintosäännön muuttaminen kesätyöntekijöiden valintamenettelyn osalta ei ole tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista; 3. että henkilökunnan rekrytoinnissa pitää huomioida oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus hakijoiden kesken; sekä 4. esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen kesätyöntekijöiden valintamenettelystä loppuun käsitellyksi. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 51 9/2015 ALOITE KESÄTEATTERIN PAIKASTA 102/10.03.02/2015 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: ”Ehdotan kesäteatterin paikaksi Porlan alueesta sopivaa kohtaa, etenkin Ojamon puoleista aluetta, että vanhainkoti saa oman rauhansa. Erinomainen paikka kesäiselle teatterille kauniin luonnon keskellä. Aurlahden rantaan suunnitellun rantaravintolan oheen rakennettava kesäkatsomo on tietenkin tarpeellinen, mutta kesäteatterille levottomuutta aiheuttava paikka.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.2.2015 § 25 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelijana toimii kulttuuripäällikkö Eero Ahtela. Valmistelu tehdään yhteistyössä ympäristötoimen kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27.5.2015 § 48: Kaupunginvaltuuston 20.6.2012 § 46 hyväksymässä Aurlahden ranta-alueen asemakaavan muutoksessa on osoitettu sijainti ja rakennusoikeudet rantaravintolalle ja polttoaineenjakelutoiminnalle. Rakennusalat ja rakennusoikeudet on osoitettu asemakaavan mukaiseen puistoon. Rakennuspaikkoja ei muodosteta omiksi tonteiksi, vaan rakennusoikeus on mahdollista vuokrata pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella. Kaupunki haki ilmoittautumismenettelyllä toimijaa rantaravintolalle ja polttoainejakelulle. Neuvotteluiden perusteella alun perin neljästä toimijasta jäi yksi jäljelle. Toimijan mukaan taloudellinen yhtälö rantaravintolan ja polttoaineen jakelutoiminnan toteutukselle on todettu olevan haasteellinen. Toimijan mukaan rantaravintola edellyttäisi rinnalleen ns. kesäkatsomon toteuttamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 20.1.2015 § 3 antaa ympäristötoimelle tehtäväksi valmistella Aurlahden ranta-aluetta koskeva kaavoitus ja uusi kilpailutus niin, että kilpailutukseen sisältyy myös kesäkatsomo tapahtumien järjestämistä varten. Kaupunki toteuttaisi kesäkatsomon ja kilpailussa valikoitunut toimija vuokraisi katsomon pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokrasumma kattaisi vuosien myötä katsomon rakentamiskustannukset. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.2.2015, § 58 käynnistää nopealla aikataululla kesäkatsomon investoinnin valmistelun ja edellyttää, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä tekninen lautakunta valmistelevat kesäkatsomon (ja kesäteatterin) tarveselvityksen siten, että se voidaan käsitellä huhtikuun valtuustossa. Aurlahden ranta-alueen elävöittämistä on suunniteltu vuosikymmeniä. Nyt suunnitelmissa oleva ravintola-kesäkatsomo -hanke veisi ranta-alueen elävöittämistä KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 paljon eteenpäin. Kesäkatsomon ohjelmisto koostuisi kaupungin itse tuottamasta ohjelmasta ja kilpailutuksessa valikoituneen toimijan tuottamasta ohjelmistosta. Kaupungin tuottamaa toimintaa ovat Lohjan Teatterin kesäteatteritoiminta, Lohjan kaupunginorkesterin konsertit, Lohjan Kesän konsertit ja muut tapahtumat, musiikkiopiston konsertit ja nuorisopalvelujen tapahtumat . Tältä osin kaupungin omat yksiköt eivät maksaisi kilpailutuksessa valitulle toimijalle vuokraa ja lipputulot jäisivät tuottajalle. Muulta osin kesäkatsomon varsinainen vuokraaja tuottaisi omaa ohjelmaansa ja ottaisi itselleen lipputulot. Hanketta varten tulee laatia tarveselvitys. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 13.5.2015, ettei kesäkatsomo-hanketta viedä eteenpäin. Hankkeen käsittely päättyi. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 19.8.2013 § 277 päättänyt hyväksyä kesäteatterin sijaintipaikaksi Iso-Pappilan alueen ja että suunnittelun jatkamisesta päätetään erikseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta totesi, että kaupunginhallituksen voimassa oleva päätös kesäteatterin paikasta Iso-Pappilan alueella on hyvä ja päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite kesäteatterin paikasta todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 15.6.2015 § 267 päätti: 1.merkitä tiedoksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan selvityksen; 2.esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen kesäteatterin paikasta loppuun käsitellyksi. ----------------------------------- 52 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 10/2015 53 ALOITE MUISTOMERKIN PAIKASTA 101/12.03.01/2015 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: ”Ehdotan Jean Sibeliukselle arvokasta ja kaunista muistomerkkiä Virkkalassa sijaitsevan Järnefeltien Rantalan läheisyyteen, 300 metriä Lohjalle päin. Siellä hän sävelsi viulukonserton ja viimeisteli ensimmäisen ja toisen sinfoniansa, tehden myös muita pienempiä teoksia, kuten Valse Tristen. Mökki on valitettavasti hävitetty, mutta paikka on tarkasti tiedossa. Näin Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotismerkkivuoden kunniaksi teko on arvokas kunnianosoitus suurelle suomalaiselle säveltäjämestarille.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.2.2015 § 26 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti aloitteen 19.2.2015 valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelijana toimii kulttuuripäällikkö Eero Ahtela. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 54 12/2015 ALOITE YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMISEKSI LAPSEN PERHEEN OMASSA KODISSA 71/05.10.00/2015 Valtuutettu Lassi Huhtala esitti Keskustan valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet valtuutettu Ahti Nauska Kaupunkilaisten Parhaaksi –valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Sari Huttu Vihreän valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Birgitta Silvennoinen Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Monica Lemberg RKP:n valtuustoryhmän puolesta sekä Kokoomuksen ryhmän valtuutetut Päivi Kuitunen, Irene Äyräväinen ja Paul Packalén, Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Maaret Laine, Vihreän ryhmän valtuutetut Katri Piiparinen, Annmarie Kuurto, Eija Tommila ja Paula Nordström ja Meidän Lohjan ryhmän valtuutettu Pirjo Sjögren: "Aloitteen tavoitteena on muuttaa varhaiskasvatuksen palvelusetelin ehtoja siten, että sillä voidaan palveluntuottajan toimesta hoitaa lapset perheen omassa kodissa. Vaihtoehtoisesti yksityisen kotihoidontuen kuntalisä tulee nostaa yhdessä yksityisen kotihoidontuen kanssa palvelusetelin arvon tasolle. Perustelut: Lohjalla on käytössä varhaiskasvatuksen palveluseteli mahdollistamaan lasten päivähoito yksityisellä palvelun tuottajalla. Se on kasvattanut suosiotaan ja lisännyt perheiden valinnan vapautta hoidon järjestämiseen. Samalla se on kaupungille taloudellinen tapa saada lisää joustoa varhaiskasvatukseen. Palvelusetelillä vanhemmat voivat viedä lapsensa hoitoon esimerkiksi yksityiselle perhepäivähoitajalle ja yksityiseen päiväkotiin. Palveluseteli ei tällä hetkellä mahdollista kuitenkaan sitä, että palvelun tuottaja jolla on y-tunnus) tulisi hoitamaan lapsia perheen kotiin. Käytännössä tämä voi johtaa järjettömiin tilanteisiin, joissa lapset voi viedä palvelun tuottajalle naapuriin, mutta palvelun tuottaja ei voi tulla perheen kotiin hoitamaan. On kuitenkin tilanteita, joissa tämä olisi perheen, lasten ja kaupungin etu. Muutamia perusteita: 1. Lasten kotona hoitamisen tukeminen palvelusetelimallilla säästäisi kaupungin kustannuksia sekä toimitilojen (päiväkodit), että palkkakustannusten osalta ja mahdollistaisi osaltaan yksityisen hoidon osuuden nousun kaupungin linjaamalle 20 % tasolle. 2. Työttömiä saataisiin työllistettyä. Monet ovat kiinnostuneita ja motivoituneita lastenhoitajan töihin, mutta heillä on korkea kynnys lähteä perhepäivähoitajiksi kun pitää tarjota oma ahdas koti usean lapsen hoitopaikaksi ja järjestää kaikki puitteet (lelut yms.). Palvelusetelimallin tarjoaminen myös lasten kotona hoitamiseen madaltaisi monen kynnystä lähteä työttömyysputkesta yrittäjäksi ja palveluntuottajaksi. 3. On olemassa tutkimuksia, joissa todetaan, että erityisesti alle kaksivuotiaan lapsen hoitaminen kotona on lapsen kehityksen kannalta paras vaihtoehto. 4. Yhteisöllisyyden lisääntyminen. Entäpä, jos perheillä olisikin mahdollisuus hankkia naapureiden kanssa yhteinen hoitaja, joka hoitaisi lapsia vuoroviikoin molempien kodeissa? Tällainen malli tulisi lisäämään myös yhteisöllisyyttä ja naapureiden luontaista kanssakäymistä. Samoin tarve esikoulu- ja ala-asteikäisten iltapäivätoiminnan järjestelemiselle pienenisi, kun lapset voisivat suoraan koulun KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 55 jälkeen suunnata kotiin/naapuriin iltapäivähoitoon. Kuntaliiton mukaan ei ole olemassa mitään esteitä sille, että lapsia ei voisi hoitaa kotona palveluntuottajan toimesta palvelusetelimallilla, joka Lohjalla on käytössä. Toissijainen vaihtoehto kotona hoitamisen mahdollistamiseksi on se, että kaupunki nostaa yksityisen kotihoidon tuen kuntalisän tason vastaamaan palvelusetelin arvoa. Kustannuksena toimenpide on neutraali suhteessa palveluseteliin, mutta lisää myös osaltaan perheen vapautta valita sopiva hoitomuoto ja tukee kaupungin tavoitetta yksityisen hoidon määrällisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lohja mainostaa strategiassaan olevan sujuvan arjen kaupunki. Aloite strategian tavoitteiden mukainen ja siinä on kysymys kaupungin näkökulmasta marginaalisesta asiasta, mutta yksittäisen perheen näkökulmasta erittäin merkityksellinen ja arkeen vaikuttava. Edellytämme että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin aloitteen eteenpäinviemiseksi." Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.3.2015 § 41 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija on varhaiskasvatuspäällikkö Merja Kuusimurto. Aloite on talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 6.5.2015 § 59: Lohjalla yksityistä päivähoitoa tuotetaan päivähoidon palvelusetelijärjestelmällä, yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän avulla sekä määräaikaisena kuntaliitoksen järjestelyjen yhteydessä sovitulla ostopalvelulla kahdessa yksityisessä ryhmäperhepäiväkodissa. Palvelusetelijärjestelmän piiriin pääsemiseksi palvelujen tuottajan on tarjottava vähintään samanlaatuista palvelua kuin kunnallinen vastaava palvelu on. Tähän kuuluu mm. ammatillinen kelpoisuus. Tällä hetkellä Lohjalla tuottaa yksityisiä päivähoitopalveluita 3 päiväkotia, 2 ryhmäperhepäiväkotia ja n. 80 perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoidon palvelusetelin kattohinta on 1.8.2015 alkaen 666,13 €/ kuukausi / lapsi. Kun tästä kattohinnasta vähennetään perheen tulosidonnainen laskennallinen päivähoitomaksu 0 - 283 € (jonka vastaava palvelu maksaisi kunnallisessa päivähoidossa, jää setelin suuruudeksi 383,13 - 666,13 euroa. Hoitaja saa määrittää hoitopaikkansa hinnan korkeammaksi kuin kattohinta; tuolloin katon yli menevä hinta jää perheen maksettavaksi. Lapsen päivähoidon toteuttamiseen omassa kodissa on mahdollista käyttää KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 56 palveluseteliä, mutta se vaatisi erillisten järjestelmien luomista verotukseen liittyvien säädösten johdosta. Sen sijaan kaupungin Kelan kautta maksamalla yksityisen hoidon tuella maksatus ei lisää hallintoon tehtäviä. Yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen saaminen edellyttää, että hoitaja ei kuulu lapsen kanssa samaan kotitalouteen ja että hoitaja on yksityishenkilö, jonka kanssa kunta on tehnyt vähintään kuukauden työsopimuksen ja jonka kunta on hyväksynyt päivähoidon tuottajaksi. Hoitaja voi olla myös muu päivähoidon tuottaja (henkilö tai yhteisö) , jonka kunta on hyväksynyt päivähoidon tuottajasi. Lohjalla yksityisen hoidon tukea ja nykyistä kuntalisää käytetään jossain määrin hoitajan palkkaamiseksi kotiin varasinkin kesäaikaan. Kaupungin Kelan kautta maksamalla yksityisen hoidon tuella perhe saa alle esiopetusikäisestä lapsesta kuukaudessa hoitorahaa 173,38 euroa ja kuntalisää 162,27 euroa. Lisäksi perhe voi saada tulosidonnaisena perhekohtaista hoitolisää, jonka suurus on 0-146,64 euroa. Esiopetusikäisen lapsen hoitorahan suuruus on 64,16 euroa. Jotta hoitajan palkkaamisen tuki olisi samalla tasolla kuin perheen saama tuki palvelusetelijärjestelmässä, olisi kuntalisän osuus nostettava 210 euroon. Tällöin yksityisen tuen hoitoraha, mahdillinen hoitolisä ja kuntalisä olisivat yhteensä 383,38 - 530,02 euroa ja perheen hoitomaksuosuudeksi jäisi 282,75 - 136,11 euroa kuukaudessa. Kotona järjestettävän päivähoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisä olisi näin 47,73 euroa korkeampi verrattuna yksityisen hoidon tuen muuhun käyttöön. Korotetun kuntalisän piiriin kuuluisi tällä hetkellä alle kymmenen lasta, eikä ole todennäköistä, että määrä merkittävästi kasvaisi. Näin ollen korotetun kuntalisän käyttöönotto pystytään kattamaan talousarvion sisältä. (Merja Kuusimurto) Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 6.5.2015: 1. merkitä yllä olevan selvityksen tiedoksi; 2. ottaa käyttöön 1.1.2016 alkaen erillisen kuntalisän Kelan yksityisen hoidon tukeen lapsen kotiin palkattavan hoitajan tai ns kolmiperhehoidon toteuttamiseksi; 3. että kuntalisän suuruus on 210 euroa / kuukausi / lapsi; 4. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 18.5.2015 § 208 päätti 1. merkitä tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen; 2. esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen yksityisen päivähoidon toteuttamiseksi lapsen perheen omassa kodissa loppuun käsitellyksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta 7.10.2015 § 115: Lautakunta totesi, että sisältyy vuoden 2016 talousarvioesitykseen sekä esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 57 13/2015 ALOITE VESIVAHINKOJEN JA VAKUUTUSTEN VARALTA 179/00.01.04/2015 Valtuutettu Pekka Luoma esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen, jonka lisäkseen oli allekirjoittanut valtuutettu Jarmo Aho Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta: ”Runsas kuukausi sitten sattui kaupungin omistamassa kiinteistössä huomattava vesivahinko. Kiinteistössä toiminut yritys piti talvilomaa ja kiinteistön lattialle ja rakenteisiin pääsi valumaan lämminvesivaraajasta tuhansia litroja vettä kenenkään huomaamatta. Kaupungilla on kiinteistöön vuokrasopimuksen mukaisesti palovakuutus. Yrittäjän vastuulla oli muu vakuuttaminen. Kaupunki joutuu nyt ainakin ensi vaiheessa huolehtimaan vesivahingon korjaamisesta, jotta tärkeäksi koettu toiminta kiinteistössä voi jatkua. Arvoisa puheenjohtaja, esitän, että kaupunginhallitus käynnistää välittömästi toimenpiteet, joilla varmistetaan kaupungin omistamissa kiinteistöissä vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja vahinkojen minimoiminen. Esitän, että kaupungin omistamiin kiinteistöihin, joissa on vaara syntyä vastaavia ongelmia, asennetaan nykyään jo erittäin edullisetkin vesivuotovaroittimet hälytyslaitteineen. Lisäksi kaupunginhallituksen on syytä tarkastuttaa kaupungin kiinteistöjen vakuutusturvan asianmukaisuus, tarpeellisuus ja turvataso. Kaupungin kiinteistöissä toimivien vuokralaisten vuokrasopimusten mukainen vakuutusturvan toteutuminen on myös tarkastettava ensi tilassa.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.3.2015 § 42 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi keskushallintoon. Vastuuvalmistelija on talousjohtaja Henri Partanen. Aloite valmistellaan yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 14/2015 58 ALOITE SAARNIMETSÄNTIEN, RAVIPOLUN, RAJAMETSÄNKADUN JA KANTATIE 25:N LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 180/08.00.00/2015 Valtuutettu Toni Hägg esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: "Saarnimetsäntie Alueen asukkaat ovat useaan otteeseen olleet yhteydessä ja tiedustelleet mahdollisuutta parantaa Saarnimetsäntien kevyenliikenteen turvallisuutta. Saarnimetsäntie on pitkä ja suora päällystetty katuosuus jossa ajonopeudet nousevat ajoittain vaarallisen koviksi. Saarnimetsäntiellä kulkee runsaasti jalankulku- ja pyöräliikennettä Maksjoen koulun suuntaan aamuisin ja iltapäivisin, lisäksi katuosuudella on runsaasti vapaa-ajan ulkoilua. Saarnimetsäntien turvallisuuden parantamiseksi esitämme, että Saarnimetsäntien ja Kivikonmäen sekä Saarnimetsäntien ja Saarnikujan risteyksiin rakennetaan korokehidasteet kevyenliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi. Ravipolku Ravipolun ja Maksjoentien liittymän turvallisuuden parantamiseen ja runsaan läpiajoliikenteen ohjaamiseen esitämme, että liittymä osoitetaan vain liittymismahdollisuus kevyenliikenteelle, siten kuin se asemakaavassa on osoitettu. Ravipolun päissä on liikennemerkit moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty, mutta niillä ei ole ollut paljon vaikutusta läpiajoliikenteeseen. Moottoriajoneuvojen liikennöinti estetään kun liittymään asennetaan kääntöportit joka mahdollistaa vain kevyenliikenteen ja liittymän talvikunnossapidon. Ravitieltä Ravikujan suuntaan osoitetaan umpitie liikennemerkillä että Ravipolulla ei ole läpiajomahdollisuutta. Rajamäenkatu Esitämme Rajamäenkadun saneerausta mahdollisimman nopealla aikataululla Konkkalankadun ja Könninkadun välille. Ojaniitun koulukeskuksen toiminnan alkaessa, Rajamäenkadun kävely- ja pyöräilyliikenne lisääntyy kun Karjalankadun päässä oleva rautatien alittava kevyenliikenteentie ohjautuu Rajamäenkadulle. Lisäksi Rajamäenkadun tämänhetkinen kunto on heikko, katualueella tehtyjen kaivuutöiden takia. Kantatie 25 Esitämme kantatie 25 Tynninharjun liittymään kuudenkymmenen km/h rajoituksen laajentamista. Tanhuhovin huvikeskukseen on avautunut iso "kirpputori" myymälä ja Tanhuhovin alueelle kulkevat liikennemäärät ovat kasvaneet ja Tanhuhovin liittymän kohdalla nopeusrajoitus on 80 km/h. Jotta vältyttäisiin suuremmilta onnettomuuksilta, tulisi liittymän kohdalta nopeusrajoitus laskea 60 km/h. Tynninharjun liittymästä Hankoniementieltä Virkkalan suuntaan siirretään nopeusrajoitusmerkkiä 80 km/h Ravitien jälkeisen bussipysäkin päähän ja vastaavasti samaan kohtaan toiselle puolen tietä 60 km/h merkki joka aikaistaa vauhdin alenemista Virkkalan suunnasta tulevia. Samalla nopeusrajoitusten muutos KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 59 lisää Ravitien liityntäliikenteen turvallisuutta. Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan liikenneturvallisuuden parantamista kyseisillä kadun- ja maantien osilla." Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.3.2015 § 43 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija on katupäällikkö Seppo Lötjönen. Aloite on talousarviovaikutteinen. Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 30.3.2015 §: 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Saarnimetsäntien hidasteet eivät sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Kustannusarvio on noin 15 000 €. Ravipolun kohta ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Lisäksi kohteen asemakaavan ajantasaisuus on tarkistettava. Rajamäenkadun saneeraus ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. Alusta kustannusarvio on noin 200 000 €. Kantatien 25 on ELY-keskuksen maantie. Ei kustannusvaikutuksia kaupungille. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 60 15/2015 ALOITE ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTEISTA 181/06.00.00/2015 Valtuutettu Paula Nordström esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Salon kaupungilla on kaksi liikuntakorttia, jotka on tarkoitettu salolaisten eläkeläisten edullisen liikunnan lisäämiseksi. Eläkeläisliikuntakortti Eläkeläisliikuntakortilla pääsee erilaisiin saliryhmiin jotka on listattu erikseen. Sama kortti on käytössä myös Pirteyttä Päiviin -ryhmien osalta. Kortti on voimassa vuoden. Sen hinta on 35€. 70 + -kortti 70 +- kortilla pääsee samoihin saliryhmiin kuin eläkeläisliikuntakortilla sekä lisäksi uimaan edullisesti enintään kerran päivässä. Näitä myydään ainoastaan Salon asukkaille. Kortti on voimassa vuoden ostopäivästä. Sen hinta on 40€. Esitän aloitteenani, että Lohjan kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimiin, jotta saamme samantyyppisen järjestelyn myös Lohjalle.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.3.2015 § 44 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija on toimitusjohtaja Jukka Vienonen. Aloite valmistellaan yhteistyössä perusturvatoimen kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Lohjan Liikuntakeskus Oy:n hallitus 8.6.2015 § 45: Hallitus päätti lausuntonaan todeta, että Lohjan Liikuntakeskus Oy:llä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia aloitteessa esitettyjen alennuksien myöntämiseen ja todeta aloitteen omalta osaltaan loppuun käsitellyksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.10.2015 § 73: Vuoden 2015 talousarviossa ei ole ollut mahdollista osoittaa määrärahavarausta, eikä se sisälly vuoden 2016 talousarvioesitykseen; lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 61 16/2015 ALOITE JÄTEVEDENPUHDISTAMON PUHDISTETUN JÄTEVEDEN HUKKALÄMMÖN TALTEENOTOSTA 182/11.01.06/2015 Sosialidemokraattisen ryhmän valtuutettu Jarmo Aho esitti seuraavan aloitteen: ”Puhdistetun jäteveden lämmön talteenotto toteuttaa ilmastostrategian mukaista kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistavoitteita ja mahdollistaa aiemman vähäpäästöisemmän lämmitysenergian tarjoamisen asukkaille. Esitän että Lohjan kaupunki tutkii Pitkäniemen jätevesipuhdistamon puhdistetun jäteveden hukkalämmön talteenottomahdollisuuden.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 11.3.2015 § 45 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmä lähetti 23.3.2015 aloitteen valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija on vesihuoltopäällikkö Jorma Lehtonen. Aloite on talousarviovaikutteinen. Tekninen lautakunta 24.3.2015 § 52: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 § 54: Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 29.9.2015 § 144: Koska Pitkäniemen puhdistamo on liitetty kaukolämpöön, on aloitetta tarkasteltu Peltoniemen puhdistamolla missä on sähkölämmitys. Peltoniemessä saavutettaisiin aloitteessa esitetty tavoite vähäpäästöisestä energiasta. Selvitysten perusteella lämmön talteenoton rakentaminen Peltoniemen puhdistamolle maksaisi noin 90 000 €. Talteenotolla saavutettava vuotuinen säästö olisi n. 20 000 €. Tällöin takaisinmaksuajaksi muodostuu 5-6 vuotta. Hanke on selvitysten perusteella taloudellisesti kannattava ja siihen tarvittava investointimääräraha pyritään saamaan lähivuosien budjettiin. Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite puhdistetun jäteveden hukkalämmön talteenottomahdollisuudesta katsotaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 369: päätti merkitä tiedoksi teknisen lautakunnan aloitteen johdosta antaman selvityksen sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteen puhdistetun jäteveden hukkalämmön talteenottamismahdollisuudesta loppuun käsitellyksi. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 62 17/2015 ALOITE KOSKIEN VANHUSTEN KULJETUSPALVELUA 242/05.12.00/2015 Meidän Lohjan ryhmän valtuutettu Hannele Maittila esitti seuraavan aloitteen: ”Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion yhteydessä 12.11.2014 § 122, että sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut hoidetaan palveluliikenteellä, jolloin saadaan säästöä 30.000 euroa. Kaupungin järjestämä palveluliikenne on kaikille lähiseudun asukkaille lähitaajamassa asiointiin tarkoitettu ympärivuotinen kutsuliikenne, jota tällä hetkellä isännöi Rapiditaxi Oy. Kutsuliikenne maksaa juuri saman summan kuin ns. säästö eli 30.000 euroa (tieto on perusturvajohtajan haastattelusta LU 13.3.2015). Käytännössä on tapahtunut edellä mainitun ”säästöpäätöksen” jälkeen niin, että iäkkäät kotona asuvat ihmiset, joilla oli aikaisemmin taksikortti, ovat saaneet viranhaltijapäätöksen jossa heille on myönnetty kutsuliikennepalvelu hakemuksesta vaikka he eivät ole mitään hakemusta tehneet. Samassa päätöksessä taksikortit kehotetaan leikkaamaan kahtia ja heittämään sekajätteisiin ja päätökseen on liitetty kutsuliikenteen aikataulu. Vanhuksille on siis myönnetty oikeus käyttää kutsuliikennettä joka on kaikille muille ihmisille avoin palvelu. Päätöstä perustellaan myös 2 593 000 euron karsintatavoitteella. Merkittävästä arkielämää koskevasta muutoksesta ei ole tiedotettu eikä keskusteltu etukäteen eikä selvitetty onko tällainen muutos mahdollinen ottaen huomioon vanhuksien elämäntilanne ja vointi. Osa vanhuksista onkin ilmoittanut etteivät he kerta kaikkiaan voi käyttää kutsuliikennettä erilaisten inhimillisten syiden vuoksi ja ovat pyrkineet saamaa muutosta tilanteeseensa valittamalla perusturvalautakuntaan, mutta tuloksetta. Vanhusten omaa näkemystä ei ole arvostettu millään tavalla, vaan asioita ymmärtämättömät päättäjät ovat tienneet paremmin ja viranhaltijapäätökset on pysytetty voimassa. Kysymys on mm. useista noin 90-vuotiaista kotona asuvista vanhuksista joiden toimintakyky on iän ja sairauden myötä heikentynyt mutta joiden vointi on kuitenkin kohtalainen siten, että kotona asuminen luonnistuu jos vain saa asianmukaisen kyydin kauppaan ym. asioille esim. kerran viikossa. Monet vanhukset ovat myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä joilla ei siis ole varaa itse kustantaa näitä tarpeellisia matkoja joita kotona asuminen edellyttää. Näinollen oli kohtuutonta että kaupunginvaltuusto omalla päätöksellään heikensi käytännössä kaikkein heikompiosaisten asemaa ja loi eriarvoisuutta ja on aiheuttanut suurta huolta ja epävarmuutta. Ei voi olla niin, että rahaa kuljetuksiin kuluu saman verran kuin aikaisemminkin, mutta juuri vanhukset eivät saa tarvitsemiaan kyytejä kotona asumisensa tueksi vaan raha menee muualle. Tämä asiaintila tulee muuttaa ja korjata. Esitänkin tässä aloitteessa muutosta joka turvaa sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset asiointiin siten että vanhukset voivat niitä oikeasti käyttää entiseen tapaan eikä niitä korvata muodollisella mahdollisuudella joka ei käytännössä sovellu heille, kuten nyt on tapahtunut. Esitys ei myöskään lisää kustannuksia vaan se alentaa niitä ja kohdistuu oikein. Esitän myös että vanhusten kuljetusasia otetaan välittömästi käsittelyyn asianomaisissa toimielimissä ja tässä asiassa jo tehdyt päätökset kumotaan ja tehdään asiat oikein ja paneudutaan siihen mistä todellisuudessa on kysymys. Eikä kohtuudella voida olettaakaan että juuri vanhukset jaksaisivat valittaa Hallinto-oikeuteen, eikä se mitään hyödyttäisikään jos asenne kotona asumista kohtaan on kielteinen. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 63 On hyvä muistaa myös, että kaupungissa on otettu käyttöön ’Kotona kokonainen elämä’ hanke ja perusturvassa on käynnistetty myös ns. etsivää vanhustyötä, joka etsii vanhuksia jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Nyt tehdyt ratkaisut eivät tue näitä hankkeita.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 15.4.2015 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on lähetetty johtoryhmän päätöksen mukaisesti 21.4.2015 valmisteltavaksi perustuvatoimeen. Vastuuvalmistelija on Tuula Suominen. Aloite on talousarviovaikutteinen. Perusturvatoimi esitti 16.6.2015 § 67 selvityksenään seuraavaa: Aloitteen tekijä kantaa huolta nykyisen palvelu- ja kutsuliikenteen soveltumattomuudesta ikäihmisten kuljetuspalvelutarpeisiin ja esittää kuljetuspalveluasian uudelleen tarkastelua toimielimessä. Perusturvalautakunnan 16.12.2014 § 149 vahvistamien toimintaohjeiden mukaan sosiaalihuoltolain mukaan kuljetuspalvelu hoidetaan palvelu– ja kutsuliikenteellä. Asiakas maksaa palvelu- tai kutsuliikenteestä julkisen liikenteen minimitaksan mukaan / yhdensuuntainen matka (3,30 euroa vuonna 2015). Palveluliikenne toimii Lohjan kaupungin alueella ja kutsuliikenne Karjalohjan, Sammatin, Nummen/Saukkolan sekä Pusulan alueilla vuoropäivinä aikataulun mukaisesti. Näistä edellä mainituista Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen muutoksista on tiedotettu asiakkaita kirjeellä 3.2.3015 ja 11.3.2015. Yhteensä kuljetuspalveluasiakkaita on ollut 49. Kirjeet ovat sisältäneet päätösten sekä käytännön ohjeiden lisäksi yhteystiedot sekä oikaisuvaatimusohjeen. Päätöksestä on tehty kuusi oikaisuvaatimusta, joista kahteen on tehty itseoikaisu ja neljä käsitelty yksilöjaostossa. Uuden 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain 1301/2014 23 §:n mukaan esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Lain mukaan liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla; 2) saattajapalveluna; 3) ryhmäkuljetuksina; 4) korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset; 5) muulla soveltuvalla tavalla. Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. Sosiaalihuoltolain mukaisesti palvelu– ja kutsuliikennettä on kehitetty aktiivisesti vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita, lisäksi muun muassa käytön opastusta ja ohjausta on suunniteltu yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 64 Myös muita kehittämistoimenpiteitä on meneillään. Tavoitteena on, että palvelu- ja kutsuliikenne palvelee suurinta osaa kuljetuspalveluja tarvitsevista mahdollisimman joustavasti. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja koskevia kriteereitä ja ohjeita on tarkastelu uudelleen. Perusturvalautakunta on 12.5.2015 § 47 hyväksynyt muutetut Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen kriteerit 1.6.2015 alkaen.Ohjeissa huomioidaan sekä palvelu- ja kutsuliikenteen että taksikorttien käyttö. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämisen kriteereitä ja toimintakäytäntöä on muutettu seuraavasti seuraavasti 1.6.2015 alkaen. 1.Kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti omalla hakemuksella. Kuljetuspalvelujen tarpeen arviointi perustuu elämäntilanteen, elinympäristön sekä sairauksista, huonokuntoisuudesta ja/tai vammaisuudesta aiheutuvan toimintarajoitteen kartoittamiseen. Arviointi tehdään kotikäynnin yhteydessä käyttäen monipuolisesti toimintakyvyn arviointimittareita. 2.Arvioitaessa kuljetuspalvelujen tarvetta selvitetään myös hakijan kyky ja mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä ja niitä täydentäviä palvelulinjoja. Ensisijaisesti asiakas ohjataan käyttämään yksin tai avustettuna palvelu- tai kutsuliikennettä. Asiakas maksaa palvelu- tai kutsuliikenteestä julkisen liikenteen minimitaksan mukaan /yhdensuuntainen matka (3,30 euroa / vuonna 2015). Avustaja pääsee maksutta esittämällä avustajakortin. 3.Taksikortti voidaan myöntää yli 65-vuotiaalle henkilölle, mikäli: hänellä on sairauksista tai ikääntymisestä johtuvia vaikeuksia käyttää palvelutai kutsuliikennettä tai julkisia liikennevälineitä ja palvelu- tai kutsuliikenteen käyttö ei avustetusta kokeilusta huolimatta ole onnistunut. alueella ei toimi palvelu- tai kutsuliikenne tai sen käyttö on mahdollista vain rajatusti esimerkiksi liikenneolosuhteiden vuoksi. asiakkaan toimintakyky ei arvioinnin mukaan mahdollista palvelu- tai kutsuliikenteen käyttöä; esimerkiksi odotusajat muodostuvat liian pitkiksi, palveluliikenteen pysäkille on niin pitkä matka, ettei asiakas kykene siitä selviytymään, tai asiakas ei kykene poistumaan asunnostaan ulos ilman saattajaa, joko tilapäisesti tai pysyvästi. asiakas on toimintakykyrajoitteiden lisäksi vähävarainen. Sallitut bruttotulot yksinasuvalla ovat 1 000 euroa/kk ja talletukset 3 000 euroa ja parisuhteessa elävillä 1 700 euroa/kk ja talletukset 5 000 euroa. Tuloiksi ei lasketa asumistukea, rintamalisää eikä vammaistukea / eläkettä saavan hoitotukea. Sosiaalihuoltolain mukaisena kuljetuksena korvataan kohtuullinen hinta (suorin ja lyhin reitti) taksimatkasta. Taksikorttia käytettäessä tuen saajan omavastuu on 5 euroa/yhdensuuntainen matka. Asiakas maksaa omavastuuosuuden suoraan taksinkuljettajalle. Mikäli hakija on saanut virheellisin tulotiedoin palvelun, voidaan myönnetty etuus periä takautuvasti hakijalta takaisin. Tuki myönnetään määräajaksi talousarviossa tätä toimintaa varten varattujen määrärahojen puitteissa. Päätös tarkastetaan asiakkaan olosuhteiden muuttuessa. Tuki myönnetään asiointi- ja virkistysmatkoihin. Matkoja voidaan myöntää 2, 4, 6 tai enintään 8 yhdensuuntaista matkaa kalenterikuukautta kohden kotikunnan alueella. Niiden kunnan rajalla asuvien henkilöiden osalta, joiden asioimismatka naapurikunnan puolelle on lyhyempi kuin oman kunnan keskustaan, hyväksytään matkustaminen myös naapurikunnan alueella. Muissa erityistilanteissa, mikäli KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 65 asiakas asuu hoitokodissa toisen kunnan alueella, voidaan käyttää tarpeen mukaan harkintaa. Pariskunnan ollessa kyseessä tuki katsotaan henkilökohtaisetuutena. Jos samassa taloudessa on auto käytettävissä, kuljetuspalvelua ei pääsääntöisesti myönnetä. Hakijan tulee antaa kirjallinen selvitys perheen / oman auton käytöstä kuljetuspalveluhakemuksen yhteydessä. (Lisätiedot: vanhustyön johtaja Tuula Suominen) Perusturvalautakunta päätti 16.6.2015 § 67 1. merkitä tiedokseen perusturvatoimen selvityksen koskien vanhusten kuljetuspalvelua; sekä 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 279: kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Kaupunginhallitus 24.8.2015 § 296: 1.6.2015 lukien sosiaalihuoltolain 1301/2014 ja asetuksen 9 §:n tarkoittamia kuljetuspalveluja on myönnetty Perusturvalautakunnan 12.5.2015 § 47 vahvistamien ohjeiden mukaan omassa kodissa tai palvelu- tai tukiasunnoissa asuville henkilöille silloin kun kysymyksessä ei ole vammaispalvelulain tarkoittama vaikeavammainen henkilö, jolla on oikeus vammaisten kuljetukseen tai laitoshoidossa oleva henkilö, jolloin kuljetuspalvelut sisältyvät laitoksessa saatavaan palveluun. Kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti omalla hakemuksella. Myös suullisen hakemuksen jättäminen käynnistää palvelutarpeen arviointiprosessin. Kuljetuspalvelujen tarpeen arviointi perustuu elämäntilanteen, elinympäristön sekä sairauksista, huonokuntoisuudesta ja/tai vammaisuudesta aiheutuvan toimintarajoitteen kartoittamiseen. Arviointi tehdään kotikäynnin yhteydessä käyttäen monipuolisesti toimintakyvyn arviointimittareita. Ikääntyneiden palveluiden sosiaaliohjaaja tekee sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja hakevan henkilön luokse edellä kuvatun arviointikäynnin. Arvioitaessa kuljetuspalvelujen tarvetta selvitetään myös hakijan kyky ja mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä ja niitä täydentäviä palvelulinjoja. Ensisijaisesti asiakas ohjataan käyttämään yksin tai avustettuna palvelu- tai kutsuliikennettä. Toissijaisena tai täydentävänä palveluna voidaan hakijalle myöntää taksikortti, mikäli kriteerit sen saamiselle täyttyvät. Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja hakevista päätyy käyttämään palvelu- ja kutsuliikennettä. Nykytilanteessa 7 asiakkaalla on taksikortti. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää 1. merkitä tiedokseen perusturvatoimen selvityksen koskien vanhusten kuljetuspalvelua; 2. että vastuustoaloite on tullut loppuun käsitellyksi. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 ----------------------------------- 66 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 67 18/2015 ALOITE KULTTUURIA KAIKILLE - PALVELUSTA 287/12.03.00/2015 Valtuutettu Paula Nordström esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: ”Taloudellisesti tiukassa tilanteessa ihmiset joutuvat tinkimään kulutuksestaan ja kulttuuripalvelujen käyttö voi jäädä hyvin vähäiseksi. Kulttuurielämään osallistuminen ja taide-elämysten kokeminen ei kuitenkaan ole luksusta, vaan jokaisen ihmisen perusoikeus. Kulttuuri parantaa tutkitusti ihmisten elämänlaatua, terveyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Jokaisella tulisi olla varallisuudesta riippumatta mahdollisuus käyttää itseä kiinnostavia taide- ja kulttuuripalveluja ja kokea olevansa haluttu ja tervetullut kävijä. Monissa Euroopan maissa on ollut jo useita vuosia käytössä erilaisia kulttuurikortteja ja –lippuja, joiden avulla kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Näihin käytäntöihin on sitoutunut runsas joukko kulttuuritoimijoita, ja mukana toiminnassa on myös kattavasti erilaisia sosiaalialan organisaatioita. Sosiaalialan toimijat ovat avainasemassa. He tuovat esiin kulttuuripalveluiden tarjontaa ja kehittävät osallistumismahdollisuuksia yhdessä kulttuurialan toimijoiden kanssa. Kulttuuria kaikille – palvelun tavoitteena on parantaa pienituloisten henkilöiden mahdollisuuksia nauttia taiteesta ja kulttuurista. Palvelussa kokeillaan toimintamalleja, joiden kautta on mahdollista hankkia maksuttomia tai huomattavan edullisia pääsylippuja erilaisiin kulttuuripalveluihin. Tarkoitus on luoda uusia yhteistyömuotoja kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden välille ja tuoda uusia yleisöjä kulttuuritarjonnan piiriin. Tavoitteena on käynnistää asteittain koko Suomeen pysyvä alennuskortti-järjestelmä. Hankkeita rahoittavat Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Espoossa kokeillaan vuoden 2015 aikana Kaikukorttia. Se on alennuskortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukortti-verkostossa mukana olevaan kulttuuritarjontaan. Tämän vuoden jälkeen mukaan pyritään saamaan uusia kulttuurikohteita ja sosiaalialan yhteisöjä. Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan yhteisöjen vähävaraisille asiakkaille. Kaikukortti toimii kuten esimerkiksi opiskelija- tai eläkeläiskortti. Kaikukortti on henkilökohtainen ja maksuton, ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Kaikukortin saa, jos on 16 vuotta täyttänyt ja kokee olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Alle 16-vuotiaille lapsille, jotka kuuluvat Kaikukortin haltijan perheeseen, voi hankkia maksuttomia pääsylippuja silloin kun he osallistuvat yhdessä kortinhaltijan kanssa. Kaikukortti-toimintamallin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2014 yhdessä Espoon aikuisten sosiaalityön, Espoon työvoiman palvelukeskuksen, Espoon Klubitalon ja Valtakunnallisen Verso ry:n (entinen Työttömien ja velkaisten tuki ry) kanssa. Kulttuuripuolelta suunnittelutyöhön osallistuivat Espoon kaupunginteatteri, Gallen-Kallelan museo, Sellosali, Tanssiteatteri Glims & Gloms, Lastenteatteri Unga Teatern, PianoEspoo-festivaali, April Jazz –festivaali sekä Tapiola Sinfonietta. Suunnittelutyössä hyödynnettiin lisäksi sosiaali- ja kulttuurialan valtakunnallisia asiantuntijoita. Lisää tietoa löytyy sivuilta http://kulttuuriakaikille.fi/. Esitän aloitteenani, että Lohjan kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla Espoossa käytössä oleva toiminta jalkautetaan myös Lohjalle esimerkiksi osana Kulttuuripolkua." KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 68 Toimenpiteet Valtuusto päätti 13.5.2015 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmän mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi sivistystoimeen. Vastuuvalmistelija on Eero Ahtela. Aloite valmistellaan yhteistyössä perusturvatoimien kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.10.2015 § 73: Vuoden 2015 talousarviossa ei ole ollut mahdollista osoittaa määrärahavarausta, eikä se sisälly vuoden 2016 talousarvioesitykseen; lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi ------------------------------------ KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 69 19/2015 ALOITE KONEELLISEN ILMANVAIHDON SAMMUTTAMISEN VAIKUTUSTEN TUTKIMISEKSI 288/11.03.00/2015 Valtuutettu Katri Piiparinen esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: "Päiväkotien, koulujen ja muidenkin kunnallisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat tällä hetkellä käsiimme räjähtävä pommi. Ongelma on sekä terveydellinen että taloudellinen, usein puhutaan suuresta inhimillisen kärsimyksen määrästä. Riittävä ilmanvaihto on yksi hyvän sisäilman ja terveen rakennuksen perusedellytys. Uudet rakennukset on usein tehty tiiviiksi ja niihin on asennettu koneellinen ilmanvaihto. Vanhoihinkin rakennuksiin on tehty remonttien ja peruskorjausten myötä tiivistyksiä, jotka ovat muuttaneet rakennuksen ilmanvaihtoa. Lohjalla on säästetty pysäyttämällä koneellinen ilmanvaihto kaupungin julkisissa kiinteistöissä viikonlopuiksi, loma-ajoiksi, joissakin paikoin illaksi ja yöksi päivittäin. Esimerkkeinä koulut ja päiväkodit. Ilmanvaihdon pysäyttäminen muuttaa rakennuksen painesuhteita, pitää epäpuhtauden sisällään ja tiivistää kosteutta pinnoille (HS 12.12; työhygieenikko ja ympäristöinsinööri Outi Lankia). Ymmärrän energian säästön tarpeen täysin, mutta en ymmärrä lyhytnäköisyyttä. Onko tämä oikea tapa säästää, jos se altistaa rakennukset sisäilmaongelmille. Eikö meillä ole näitä jo tarpeeksi. Kyseltäessä tätä asiaa on mielestäni vähätelty. On kuulemma monenlaisia tutkimuksia ja tuloksia ja mielipiteitä asiasta. Minun saamani asiantuntijakommentit ovat olleet yksimielisiä siitä, että jos ilmanvaihto on koneellinen, niin sitä ei voi koskaan sulkea. Ilmanvaihtoa voidaan säätää ja vähentää rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, mutta ei sulkea kokonaan. Useissa keskusteluissa, myös lautakunnissa ja virkamiesten kanssa tätä asiaa on sivuttu, mutta koska siihen ei ole tartuttu ja koska mielestäni tämä ei voi olla mielipidekysymys, vaan tietoa on varmasti saatavilla, niin esitän seuraavanlaisen aloitteen: Aloite koneellisen ilmanvaihdon sammuttamisen vaikutusten tutkimiseksi. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi selvittämään, mitkä vaikutukset koneellisen ilmanvaihdon sulkemisella on rakennuksen kunnolle ja sen sisäilmalle. Ehdotan, että tietoa asiasta haetaan konsultoimalla ilmanvaihdon ja sisäilmatutkimuksen LVI-asiantuntijoita, tarpeen mukaan yli Lohjan rajojen. Tämän konsultaation jälkeen esitän, että ryhdytään asiantuntijoiden käsityksen mukaisiin toimenpiteisiin ilmanvaihdon säätämisessä, jotta vältytään tulevilta sisäilmaongelmilta, jotka liittyvät ilmanvaihtoon ja säästetään näin hieman kauaskantoisemmin." Toimenpiteet Valtuusto päätti 13.5.2015 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmän mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi tekniseen KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 70 toimeen. Vastuuvalmistelija on Kari Koljonen. Aloite on talousarviovaikutteinen. Kiinteistömestari Koljonen on ilmoittanut aloitteentekijälle 28.7.2015, että aloitteeseen vastataan lämmityskauden alettua alkutalvesta. Syksyn ja alkutalven aikana on tarkoitus tehdä toimitilakohtaisia mittauksia lämpö- ja sähköenergian todellisesta kasvusta ilmanvaihdon käyntiaikojen lisääntymisen osalta. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 71 20/2015 ALOITE TORILAVAN KAIUTTIMISTA 289/10.03.01/2015 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: ”Esitän, että torilavan kaiuttimet tarkistetaan tai uusitaan, koska ne ovat huonoja, puheista ei saa selvää. Myös on esiintymislavalta vedettävä johto Lohjantähden torin puoleiseen seinään ja siihen kaiutin kuulemista varten.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 13.5.2015 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmän mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija on Seppo Lötjönen. Aloite on talousarviovaikutteinen. Tekninen lautakunta 16.6.2015 § 95: Kauppatorin esiintymislavalla ei ole kiinteää äänentoistoa vaan kukin tapahtuman järjestäjä tuo tapahtumiin omat äänentoistolaitteet. Teknisellä toimella on n. 15 vuotta vanhat äänentoistolaitteet kaupungin omiin tapahtumiin. Kyseisillä laitteilla pystytään kohtuudella hoitamaan normaalit esiintymislavalla järjestettävien tilaisuuksien äänentoisto. Teknisen toimen näkemyksen mukaan myös jatkossa voidaan torin esiintymislavan äänentoisto hoitaa nykyisen käytännön mukaisesti. Tapahtuman järjestäjän vastuulla on äänentoiston riittävyys. Tekninen lautakunta päättää esittää aloitteen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 288: päätti 1. merkitä tiedokseen teknisen lautakunnan selvityksen valtuustoaloitteen johdosta; 2. palauttaa aloitteen uudelleen valmisteluun torin äänentoistolaitteiden riittävyyden selvittämiseksi. Aloite ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 72 21/2015 ALOITE AJOVÄYLISTÄ POLKUPYÖRÄILIJÖILLE 290/10.03.01/2015 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: ”Esitän, että pyöräilijöille tehdään oma käytävä keskustan kaduille, ja ellei se onnistu, niin oleville katukäytäville tehdään valkoisella maalilla viivat pyöräilijöitä varten.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 13.5.2015 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmän mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija on Seppo Lötjönen. Aloite on talousarviovaikutteinen. Aloite ei sisälly vuoden 2016 talousarvioon. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 22/2015 ALOITE KÄYTETYISTÄ KALUSTEISTA 291/02.07.01/2015 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: ”Esitän, että ’pommisuojissa’ lojuville kalusteille tehdään tehokkaampi kierrätys, otetaan uudestaan käyttöön. Kenenkä vastuualuetta on koulujen ’varastot’ ?” Toimenpiteet Valtuusto päätti 13.5.2015 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija on Kari Koljonen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. ----------------------------------- 73 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 74 23/2015 ALOITE YLIJÄÄMÄRUOASTA HENKILÖKUNNALLE 292/01.02.01/2015 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen: ”Esitän, että ylijäämäruokaa annetaan keittiöhenkilökunnalle luontaiseduksi ja/tai myyntiin muulle henkilökunnalle. Myös seuraavan päivän lounasehdoksi, on ajateltavissa oleva teko. 16.4.2014 tein ylijäämäruoasta myös valtuustoaloitteen, jossa ehdotin ruoan myyntiä tarvitsijoille.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 13.5.2015 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmän mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija on Jere Jantunen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Tekninen lautakunta 29.9.2015 § 142: Henkilökunnalla on mahdollisuus tasapuolisesti kaikkien Lohjalaisten tavoin ostaa ylijäämäruokaa itselleen lunastamalla ruokaa varten lipukkeita Monkolan asiakaspalvelukeskuksesta, Mäntynummen kirjastosta, Nummen palvelupisteestä tai Virkkalan kirjastosta. Tasapuolisuuden nimissä ruoan antaminen henkilökunnalle on mahdotonta, sillä sitä ei riittäisi kaikille. Ruoan myynnin aloittaminen kaikilla kouluilla on tällä hetkellä mahdotonta käytettävissä olevien henkilöresurssien takia, valvontaa ei voida joka kohteessa suorittaa, eikä ulkopuolisten ole mahdollista päästä kaikkiin kohteisiin. Vastikkeeton ylijäämäruuan antaminen henkilökunnalle, ei myöskään verotuksellisista syistä ole mahdollista. Tekninen lautakunta päättää, 1) todeta teknisen toimen antaman selvityksen olevan aloitteen osalta riittävä, 2) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 370: Kaupunginhallitus päätti merkitä teknisen lautakunnan aloitteen johdosta antaman selvityksen tiedoksi sekä päätti esittää kaupunginvaltuustolle aloitetta loppuunkäsitellyksi. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 24/2015 75 ALOITE RANTA-ALUEITTEN SUOJELUSTA JA VARAAMISESTA TODELLISEKSI ”JÄRVIKESKUKSEKSI” 960/10.00.00/2013 Sosialidemokraattisen ryhmän varavaltuutettu Alla Kerisalo esitti seuraavan aloitteen: ”1. Kaupunginhallitus päättää; että Porlan alueen luontoarvot ovat ainutlaatuiset ja ne on varattava virkistysalueeksi nykyisille ja tuleville lohjalaisille ja hyödynnettävä lähinnä matkailua palvelevalle toiminnalle. Elinkeinotoiminta joka perustuu turismiin, on kaupungin kehittämisstrategian keskeisiä hankkeita. Tämän mahdollistaa kaupungin omistuksessa olevien rantojen kokonaisvaltainen suunnittelu, josta Porlan alue on keskeisessä asemassa. Alueen luontoarvojen säilyttäminen on edellytys todellisen järvikeskuksen luomiseksi, minkä suunniteltu kerrostalojen rakentaminen pilaisi. Liessaaren, Porlan, Aurlahden ja mahdollisesti Mondin alueen rannoista, jotka ympäröivät Aurlahtea pitäisi muodostaa ”Järvikeskuksen” toiminnallinen kokonaisuus. 2. Kaupunginhallitus päättää; pysäyttää käynnissä oleva Aurlahden ja Porlan alueiden rakennussuunnittelu siksi aikaa kunnes Aurlahden, Porlan ja Liessaaren ja Mondin alueen kokonaissuunnittelu ”järvikeskukseksi” on tehty. 3. Kaupunginhallitus perustaa työryhmän ideoimaan em. keskusta. Ryhmässä on toimijoina kaupungin edustajien lisäksi eri intressiryhmiä joilla on matkailun, luonnon, urheilun, kulttuuri- ja vapaa-ajan asiantuntemusta. 4. Maisema-arkkitehti laatii tehdyn työn pohjalta kokonaissuunnitelman alueen käytöstä, minkä perusteella jatkotoimenpiteistä päätetään.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 10.6.2015 § 93 lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupungin johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite on lähetetty valmisteltavaksi ympäristötoimeen. Vastuuvalmistelijana toimii Leena Iso-Markku. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Ympäristötoimi esitti 22.9.2015 selvityksenään seuraavaa: Aloitteessa tuodaan esille Porlan alueen kiistattomia luonto- ja virkistysarvoja sekä toisaalta esitetään, että Porlaa näiden arvojen turvin tulisi hyödyntää myös matkailua palvelevaan toimintaan. Porlan alueelle suunniteltu kerrostalojen rakentaminen pilaisi aloitteen mukaan edellytykset todellisen järvikeskuksen luomiselle alueella. Lohjalle muodostettavan Järvikeskuksen toimintaympäristöksi aloitteessa esitetty kokonaisuus Liessaaresta Aurlahden kautta Pitkäniemeen käsittää 1,5-2 kilometriä Lohjanjärven rantoja. Tarvetta tarkastella koko edellä mainitun, Lohjan kaupunkikeskustaan kytkeytyvää viher- ja vapaa-aluetta yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena tuodaan aloitteessa esille. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 76 Järvikeskuksen toiminta ylipäänsä voi tukeutua esimerkiksi järveen elementtinä, kokemisen tai tekemisen ympäristönä tai toisaalta vesistöihin luonnonvarana ja tutkimuskohteena. Porlaan sijoittuvan ”Lohjan Järvikeskuksen” toimintakonseptia, liikeideaa ja toimintaympäristöä on selvitetty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hallinnoimassa Porla-hankkeessa vuosina 2009-2010. Selvityksen mukaan alueelle voisi syntyä vesi- ja ympäristöosaamisen keskus (Järvikeskus Porla), joka toimisi valtakunnallisena ympäristöosaamisen keskittymänä sekä Uudenmaan vesienhoidon ja kunnostuksen osaamiskeskuksena. Selvityksen mukaan alue voisi toimia myös asukkaiden virkistäytymisen ja luontoelämysten keskuksena sekä toisaalta matkailukohteena. Selvityksessä kiteytyneen järvikeskuksen toimintaidea on monisyinen ja kiinnostava, mutta keskeinen toimija tällaiselta keskukselta puuttuu , jolloin toteutuminen edellyttäisi kaupungilta erittäin vahvaa taloudellista panostusta. Aloitteessa määritellylle alueelle sijoittuvat Lohjan kaupungin tuoreimmassa kaavoitusohjelmassa todetut kaksi asemakaavanmuutosta: L33 Porlan asemakaavan muutos ja L8 Keskustan ranta-alueen asemakaavan muutos. Kaksi toisistaan erillistä kaavaprosessia kohdistuvat alueellisesti lähelle toisiaan ja koskevat samaa, ilmiasultaan pääosin virkistysalueeksi miellettävää kokonaisuutta. Kaavoituksen lähtötietoina molemmissa kaavaprosesseissa on mm. käytettävissä koko keskustan rannan virkistyskäyttöä selvittänyt www-yleisökysely (2014), jonka lähes 600 vastauksen analysoinnissa edellä kuvailtua aluetta lähtökohtaisesti on pyritty käsittelemään toiminnallisena kokonaisuutena. Lohjan keskustan rantakyselyn tuloksiin voi kuka tahansa tutustua kaupungin Internet-sivuilla. Vireillä olevista asemakaavanmuutoksista L33 yhteydessä tarkastellaan mahdollisuuksia asuinrakentamisen ja hotellin sijoittamiselle osaksi Porlan kokonaisuutta, L8 puolestaan on Aurlahden mahdolliseen kesäkatsomoon liittyvä hankekaava. Kaavoitus on kanava, jolla luodaan edellytyksiä rakentamiselle mutta toisaalta myös maankäytön suunnittelun yhteydessä dokumentoitujen merkittävimpien luonnon- ja muiden arvojen turvaamiselle kaavamerkinnöin ja –määräyksin. Porlan Järvikeskus-hankkeen (2009-2010) yhteydessä hahmotellun Porlan perhepuiston alue käsittäisi yleissuunnitelman perusteella noin 9 hehtaarin alueen vesi- ja ruovikkoalueet mukaan lukien ja arviolta 500 metriä Lohjanjärven rantaa. Tästä potentiaalisena Porlan perhepuistonakin tarkastellusta alueesta vain osa on puiston yleissuunnitelman mukaan sellaista, jonka luonne suoraan kytkeytyisi Porlan järvikeskuksen ydinkonseptiin. Osa on virkistysaluetta, jonka olemus on motivoitavissa suunnittelualueen oloista mutta ei liity selvitetyn järvikeskuksen ydintoimintaan: esimerkiksi alueelle hahmotellut arboretum, amfiteatteri, leikkialue sekä maakumpuja ja veistoksia käsittävä aukea. Uusimpien selvitysmenetelmien perusteella osalliset näyttäisivät toivovan Porlan kehittyvän puistona pikemminkin luontokeitaan ja rauhaisan lampipuiston suuntaan. Lohjan keskustan rannan virkistysalueita on kokonaisuutena on tarkasteltu mm. töissä Ranta-alueiden yleissuunnitelma/Aurlahti (Arkkitehtuuritoimisto Jalo Läspä 1995) ja Lohjan rantaraitti- ideointia keskustaajaman rantojen kehittämiseksi (Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus/ Levonmaa, 2008) Valtuustoaloitteessa pääasiallisesti virkistyskäyttöön esitetylle Liessaari- Porla-Aurlahti-Pitkäniemi- alueelle mahtuu teemoiltaan erilaisia osa-alueita, joista yhdessä KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 77 muodostuu Porlan ja Aurlahden puistojen ketju ja kokonaisuus. Kokonaisuuden omaleimaisimpana vetovoimapisteenä on Porla, joka on kalanviljelyn muovaama ympäristö.On myös mahdollista, että Porlan ja Aurlahden virkistyspainotteisen alueen toiminnallinen kehittäminen parantaa alueen vetovoimaisuutta satunnaisten matkailijoiden ja siten myös mahdollisen pienimuotoisen järvikeskuksen toimintaedellytysten näkökulmasta. Sekä kaavan L33 Porlan asemakaava että kaavan L8 keskustan ranta-alueen asemakaava alueille kohdistuu suunnitteluvaraukset. Suunnitteluvarauskäytännössä toinen osapuoli voi teettää omalla kustannuksellaan ja riskillään suunnitelmia ja selvityksiä alueesta, joka on kaupungin omistuksessa. Suunnitteluvarausten voimassa ollessa kaupunki ei voi käynnistää muita kyseistä aluetta koskevia hankkeita. Yhteenvetona todettakoon, että aluetta koskeva kaavoitus on kanava, jolla luodaan edellytyksiä rakentamiselle mutta toisaalta myös maankäytön suunnittelun yhteydessä dokumentoitujen merkittävimpien luonnon- ja muiden arvojen turvaamiselle kaavamerkinnöin ja –määräyksin. Porla-Aurlahti alueen kokonaisuutta ja kaupunkilaisten toiveita alueesta on viimeksi tarkasteltu kokonaisuutena vuonna 2014 toteutetussa www-kyselyssä Lohjan keskustan ranta-alueesta sekä kyselyn laajan tulosaineiston analyysissä. Ympäristötoimi on keskustellut Aurlahden ja Porlan alueen kehittämisestä myös kaupungin matkailutoimen, kulttuuritoimen ja liikuntatoimen kanssa. (yleiskaavoittaja Iiris Koivula) Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 22.9.2015 107 § esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle 1) aloitteeseen ranta-alueitten suojelusta ja varaamisesta todelliseksi ”Järvikeskukseksi” esittelytekstin mukaisen vastauksen ja että 2) aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 5.10.2015 § 364: kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan selvityksen aloitteen johdosta ja esittää kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 25/2015 78 ALOITE KARJALOHJAN JA SAMMATIN TERVEYSASEMIEN TOIMINNAN JATKAMISEKSI 161/00.01.02/2015 Suomen Keskustan valtuutettu Markku Lehtonen esitti seuraavan aloitteen, jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet Vasemmistoliiton valtuutetut Toni Hägg, Birgit Aittakumpu, Tiina Liimatainen ja Matti Pajuoja, Sosialidemokraattien valtuutetut Taina Lackman ja Jukka Peippo ja varavaltuutettu Alla Kerisalo sekä Meidän Lohjan valtuutettu Hannele Maittila: ”Me allekirjoittaneet Lohjan kaupunginvaltuuston jäsenet esitämme perustellusti Karjalohjan ja Sammatin kahdessa paikassa toimivan yhden terveysaseman toiminnan jatkamista; terveysaseman, neuvolan, hammashoitolan sekä laboratorion osalta nykyisellään Karjalohjan ja Sammatin toimipisteissä. Paras-lain mukaisten terveyspalveluiden tuottamiseksi Karjalohjalle Lohjan kaupunki asetti palveluiden saamisen ehdoksi kuntaliitoksen. Tätä tosiasiaa tukee Siuntion kunnan kohtalo, kieltäytyessään kuntaliitoksesta, Lohja irtisanoi Lost-yhteistyösopimuksen. Kuntaliitossopimuksessa Lohjan kaupunki ja Karjalohjan kunta määrittivät ne palvelut, joiden säilymiset ovat Karjalohjan ehtoina kuntaliitokseen, nyt näiden samojen palveluiden säilyminen on ’Lohjan kaupungin maankäytön rakenne 2013 – 2037’ toteutumisen ehtona. Lohjan kaupungin valtuusto on syksyllä 2013 määrittänyt Karjalohjan ja Sammatin palvelutaajamiksi, joissa varaudutaan 400 asukkaan lisäykseen suunnittelukauden aikana. Kasvu ei voi toteutua palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän esitysten mukaisilla palveluiden lakkauttamisilla ja niiden siirtämisellä Lohjan keskustaan. Siirtämällä lähipalvelut pois asukkailta Lohjan kaupunki sälyttää kohtuuttoman matkustusvelvoitteen asukkaille sen sijaan, että tarvittaessa terveysaseman henkilökunta siirtyy asiakkaiden luokse. Erityisesti neuvolan siirto tuo lapsiperheille kohtuuttomia vaikeuksia selviytyä matkoista. Karjalohjan ja Sammatin yhteinen terveysasema toimii kahdessa paikassa vuoropäivinä, vuosittain sen potilasmäärä on noin 3100 lääkärikäyntiä lääkäriä kohden. Toiminnan tehokkuudesta kertoo suuri lääkärikohtainen asukasmäärä, joka on sama kuin vuosittainen potilasmäärä. Hus-laboratorio palvelee suurta määrää viikoittaisia asiakkaita, mm. noin 80 verenohennuslääkityspotilasta, joiden tulee säännöllisesti, jopa viikoittain tarkistuttaa laboratoriossa lääkityksensä taso. Karjalohjalaiset ja sammattilaiset ovat erittäin tyytyväisiä nykyisiin terveysasemansa lääkäri-, laboratorio-, neuvola- ja hammashuoltopalveluihinsa. Kuntalaisen oikeus valita terveysasemansa vuosittain ei merkitse karjalohjalaisten tai sammattilaisten kohdalla vapautta, vaan pakkoa valita se, johon kulkeminen on mahdollista.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 16.9.2015 § 113 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite lähetetty johtoryhmän päätöksen mukaisesti valmisteltavaksi KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 26/2015 79 perusturvatoimeen, vastuuvalmistelija Mira Uunimäki. Aloite on talousarviovaikutteinen. ALOITE HIIDEN OPISTON TOIMITALOSTA 492/10.02.03/2015 Perussuomalaisten ryhmän valtuutettu Alfonso Parnetti esitti seuraavan aloitteen, jonka hänen lisäkseen olivat allekirjoittaneet Perussuomalaisten ryhmän valtuutetut Jorma Lausteela ja Heikki Linnavirta ja varavaltuutettu Kimmo Leppäniemi sekä Meidän Lohjan ryhmän valtuutetut Pekka Ilmarinen ja Hannele Maittila: ” Esitämme, että entisestä keksitehtaan rakennuksesta osoitteessa Paikkarinkatu 2 tehdään Hiiden Opiston toimitalo joko vuokra- tai omistussopimuksin. Talo on kaunis ja vahva ja kestää vielä ajasta aikaan ja on hyvällä paikalla. Talosta on annettu hyviä asiantuntijalausuntoja ja ehdotettu suojeltavaksi, lausuntojen antajina Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Länsi-Uudenmaan Ely-keskus. Talon käyttöönotolla kunnioitetaan myös lohjalaista teollisuushistoriaa. Kyseistä taloa on jo aikaisemminkin ajateltu opiston taloksi, n. 8 vuotta sitten. Se, että rakennus aiotaan purkaa ja ryhdytään uutta kaavoittamaan, se ei estä tämän aloitteen tekemistä, koska keskustan osayleiskaava ei ole voimassa, siitä on valitettu oikeuteen. Me allekirjoittaneet haluamme Hiiden Opiston toimitaloksi entisen keksitehtaan rakennuksen.” Toimenpiteet Valtuusto päätti 14.10.2015 § 125 lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite lähetetty johtoryhmälle. ----------------------------------- KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET 11.11.15 80 OHJE ASIAKIRJAN KÄYTTÖÖN SIIRRÄ TÄMÄ OHJE AINA VIIMEISELLE SIVULLE lisäämällä sivun lopussa CTRL+Enter. KIRJOITA OTSIKKO käyttäen muotoilua OTSIKKO 1 + 11 PT, KAIKKI TEKSTI muotoilulla VAKIOSISENNYS ALAOTSIKON omalle rivilleen saat käyttämällä muotoilua NORMAALI RIIPPUVAN SISENNYKSEN kappaleen alkuun muotoilulla VASEN 0CM, RIIPPUV… Jos tuot tekstiä LEIKEPÖYDÄN kautta tuo se aina TEKSTINÄ. -muokkaa, -liitä määräten ja muotoilematon teksti tämän jälkeen voit lisätä muotoilut käyttämällä tyylejä. tyyli määritellään kappaleeseen kun kursori on kappaleessa ja haluttu tyyli valitaan tyyli valikosta. tyylivalikon saa näkyviin esimerkiksi valikosta –muotoile, -tyylit ja muotoilut HUOM! Aloitteiden tekijöiden osoitteista pidetään yllä asiakirjaa T YLEINEN JAKELUT KANSALAISALOITTEET, jota päivitetään, aina kun uusia aloitteita tulee vireille. Luettelon päivitys toimintonäppäimellä F9.
© Copyright 2024