1. No category

090 ALOITE
Peruste #1–2 2015
ALOITE
Vero-oikeuden väitöskirjatutkija Lauri Finér
kirjoitti Vasemmistofoorumille ”Verosuunnittelun
rajat uusiksi” -aloitteen. Siinä ehdotetaan
lakimuutoksia niin kutsutun aggressiivisen
verosuunnittelun kitkemiseksi.
Peruste pyysi Fineriltä tiiviin tekstin, jossa hän
käy läpi aloitteen ehdotukset. Kutsuimme myös
Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori
Seppo Penttilän kirjoittamaan kriittisen
kommenttitekstin Finérin aloitteeseen.
Lue teksti ja Penttilän kommentit seuraavalta
sivulta lähtien.
Koko aloite on vapaasti luettavissa osoitteessa:
www.vasemmistofoorumi.fi/
vasemmistofoorumin-julkaisut
Aloite on Vasemmistofoorumin julkaisusarja,
jossa tutkijat ja muut toimijat esittävät tiiviitä ja
perusteltuja yhteiskunnallisia avauksia.
091
Aloite
aggressiivinen
verosuunnittelu
laittomaksi
onikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu on maailmanlaajuinen riesa. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että monikansalliset
yritykset voivat siirtää laillisesti voittojaan matalan verotuksen maihin. Tämä
tapahtuu muuttamalla konsernirakennetta ja konsernin sisällä käytävän kaupan ehtoja.
Ulkopuolinen ei välttämättä huomaa
muutosta, koska mitään objektiivisesti havaittavaa ei tapahdu. Tehtaat pysyvät edelleen Kiinassa, kun voitot siirtyvät Alankomaihin. Tilannetta kärjistää
se, että lukuisat maat hankkivat verokilpailulla pikavoittoja.
Kansainvälistä verosuunnittelua rajoitetaan Suomessa esimerkiksi siirtohinnoitteluoikaisua1 koskevalla säännöksellä ja väliyhteisölailla. Kyseiset
lainkohdat eivät toimi tarkoituksessaan
riittävän hyvin.
Esitän Vasemmistofoorumille kirjoittamassani aloitteessa seuraavat neljä lakimuutosta, joilla ongelmaan voitaisiin
puuttua2:
1. Veron kiertämistä koskevia lainkohtia tulisi täsmentää siten, että vähäpätöiset liiketaloudelliset perusteet eivät
estä puuttumista verosuunnitteluun.
2. Siirtohinnoitteluoikaisu tulisi laajentaa koskemaan oikeudellisen muodon uudelleen luokitteluja. Esimerkiksi koron verovähennyskelpoisuus tulisi
voida evätä, jos markkinaehtoisissa olosuhteissa yritystä ei olisi rahoitettu velalla. Lisäksi markkinaehtoperiaatteen
tulkintaa tulisi täsmentää lailla tai asetuksella, joka laaditaan OECD:n ohjeiden pohjalta.
3. Väliyhteisölain tulisi soveltua ulkomaisten tytäryhtiöiden nimiin keinotekoisesti siirrettyyn toimintaan. Esimerkiksi tytäryhtiön sijoitustoiminnan
tuotot tulisi voida verottaa Suomessa,
Lauri Finér on
poliittisesti sitoutumaton
vero-oikeuden
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopistossa.
lauri finér
KANSAINVÄLISTÄ VERO­
SUUNNITTELUA RAJOITETAAN
SUOMESSA ESIMERKIKSI
SIIRTOHINNOITTELUOIKAISUA1
KOSKEVALLA SÄÄNNÖKSELLÄ JA
VÄLIYHTEISÖLAILLA. KYSEISET
LAINKOHDAT EIVÄT TOIMI
TARKOITUKSESSAAN RIITTÄVÄN
HYVIN.
1 Siirtohinnoittelu tarkoittaa hinnoittelua saman konsernin yhtiöiden välisessä liiketoiminnassa.
2 Aloitteessa on kuvattu ehdotuksia tarkemmin. Siinä on myös muotoiluehdotuksia lakipykäliin.
092
Peruste #1–2 2015
YKSITTÄISILLE YRITYKSILLE TAI
YKSITYISHENKILÖILLE EI PITÄISI SYNTYÄ
KOHTUUTTOMIA VEROSEURAAMUKSIA, KOSKA
KAKSINKERTAINEN VEROTUS POISTETAAN YLEENSÄ
JO NYKYISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TURVIN.
kun tytäryhtiön henkilökunnalla ei ole
valtuuksia sijoitusvarallisuuden hoitamiseen itsenäisesti. 4. Yhteisö tulisi määrittää Suomessa
yleisesti verovelvolliseksi, jos sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.
Mitä hyötyä aloitteiden toteuttamisesta olisi? Muutosten tarkoituksena olisi
siirtää laittoman ja laillisen verosuunnittelun rajaa niin, että aggressiivinen
verosuunnittelu olisi nykyistä laajemmin verotuksen piirissä. Lakimuutosten jälkeen yritysten olisi hankalampaa
siirtää voittoja maasta toiseen, mikäli mitään todellista toimintaa ei siirretä
samalla.
Pienyritysten kilpailuasetelma paranisi, kun niiden ei välttämättä enää
tarvitsisi maksaa enempää veroja kuin
suuryritysten. Samalla markkinoiden
toiminta tehostuisi. Veroja voitaisiin
mahdollisesti laskea toisaalla, kun valtion ja kuntien verotulot kasvaisivat jopa sadoilla miljoonilla.
Lakimuutoksilla täsmennettäisiin lainsäädäntöä. Siten myös yritysten oikeusturva ja verotuksen ennustettavuus paranisivat. Tästä olisi hyötyä investointien
suunnittelussa. Myös muissa maissa voitaisiin ottaa oppia Suomen kokemuksista.
Muutokset vaikuttaisivat suoraan aggressiivista verosuunnittelua harjoit-
taviin yrityksiin. Tällaisia yrityksiä on
Suomessa kymmeniä tai korkeintaan
satoja. Yksittäisille yrityksille tai yksityishenkilöille ei pitäisi syntyä kohtuuttomia veroseuraamuksia, koska kaksinkertainen verotus poistetaan yleensä jo
nykyisen lainsäädännön turvin.
Verolakien valmistelu kuuluu yleensä
valtiovarainministeriön virkamiehille.
Valmisteluvaiheessa lakiteksteistä pyydetään lausuntoja verotuksen asiantuntijoilta. Tässä elinkeinoelämän näkökulma korostuu.
Esimerkiksi tammikuussa valtiovarainministeriö pyysi siirtohinnoittelua
koskevasta lakiluonnoksesta lausuntoa
kymmeneltä taholta. Näistä kuusi oli
elinkeinoelämän etujärjestöjä.
On täysin oikeutettua, että elinkeinoelämän etujärjestöt pääsevät lausumaan
mielipiteensä heitä koskevasta asiasta.
Jotkut näkökulmat unohtuvat kuitenkin
helposti. Ei liene yllättävää, että aggressiivisen verosuunnittelun haitat eivät olleet etujärjestöille ensimmäinen huoli.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että valmistelutyössä verolakeja arvioitaisiin
koko verojärjestelmän oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Aloitteessa olen
pyrkinyt ottamaan myös tämän näkökulman huomioon.