Maantieteen koe, kevät 2015 - Oppiminen

1
YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA
MAANTIETEEN KOE
20.3.2015
Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita
vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Moniosaisissa,
esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri alakohtien enimmäispistemäärät.
1. a) Miten liikkuvat matalapaineet eli syklonit syntyvät? (2 p.)
b) Piirrä kaavakuva liikkuvasta matalapaineesta pohjoisella pallonpuoliskolla ylhäältäpäin
katsottuna. Merkitse kuvaan rintamat, tuulen suunnat ja sadealueet. (3 p.)
c) Mitä tarkoitetaan okluusiorintamalla? (1 p.)
2. Määrittele seuraavat kohteet lyhyesti: mikä kohde on maantieteellisesti, ja missä se sijaitsee.
Hahmottele maailmankartta ja sijoita kukin kohde nimettynä kartalle.
a) Atacama
b) Himalaja
c) Iso hautavajoama
d) Iso valliriutta
e) Laatokka
f) Mississippi-Missouri
3. Maaöljyn tuotanto- ja kulutusalueet sekä maaöljyn merkitys maailmantaloudessa. Käytä vastauksessa hyväksi myös oheista aineistoa.
Öljyn maailmankauppa vuonna 2012*
Öljykaupan määrä
miljoonaa tonnia vuodessa
10,0–24,9
25,0–49,9
50,0–99,9
100,0–199,9
200,0–
Yhdysvallat
Kanada
Meksiko
Etelä- ja osa Väli-Amerikkaa
Eurooppa ja osa Aasiaa
Lähi-itä
Afrikka
Kaakkois-Aasia ja Tyynenmeren alue
*Kartta perustuu erään kansainvälisen öljy-yhtiön käyttämään aluejakoon.
Lähde:
www.bp.com. Luettu 30.1.2014.
<www.bp.com>.
4. a) Miten kaavoitus ohjaa rakentamista eri aluetasoilla Suomessa? (4 p.)
b) Miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman lähiympäristönsä suunnitteluun? (2 p.)
2
5. Tarkastele metsä- ja maastopaloja globaalina riskinä seuraavien kysymysten pohjalta:
a) Mitkä tekijät aiheuttavat metsä- ja maastopaloja?
b) Missä ja millaisilla alueilla metsä- ja maastopaloja esiintyy yleisesti maapallolla?
c) Mitä vaikutuksia metsä- ja maastopaloilla on ihmisten toiminnalle ja ekosysteemeille?
Maastoja metsäpalot
vuonna
2013
Lähde:neo.sci.gsfc.nasa.gov.
Maastoja metsäpalot
maapallolla maapallolla
vuonna 2013 <neo.sci.gsfc.nasa.gov>. Luettu 30.1.2014.
6. Brasilian alueelliset riskit
7. Laadi aluetutkimuskurssilla tutkimastasi alueesta luonnonmaantieteellinen osa-aluejakokartta. Nimeä osa-alueet ja luonnehdi osa-alueita ihmisen elinympäristöinä. Nimeä vastauksessasi
myös koko tutkimusalue.
8. Miten paikkatietoa voidaan hyödyntää uuden kauppakeskuksen sijainnista päätettäessä? Käytä
vastauksessa hyväksi myös oheista kartta-aineistoa.
Suurimpien kauppakeskusten myynti pääkaupunkiseudulla 2012
Kauppakeskukset
myynnin mukaan
Liikenneväylät
Suuri
Keskisuuri
Vantaa
Teitä
Rautatie
Metro
Kunnanraja
Pieni
Maankäyttö
Rakennetut alueet (ei teollisuus)
Rakentamaton alue (puisto/metsä)
Teollisuus- ja varastoalue
Vesistö
P
Pakkala
Myyrmäki
Malmi
Espoo
Leppävaara
Kauniainen
Helsinki
Arabianranta
Vuosaari
Itäkeskus
Espoon keskus
Matinkylä
Espoonlahti
Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys ry
Helsingin
keskusta
0
5 km
3
+9.
Oheisissa kuvissa on esitetty neljän ilmastonmuutosmallin (A–D) ennusteet vuosille 2000–
2100 ja mallitulosten mukaan lasketut arviot keskilämpötilojen ja keskisademäärien noususta
maapallolla vuosina 2081–2100.
a) Analysoi kuvien perusteella ennustettua keskilämpötilan ja sademäärän kehitystä sekä muu toksia maapallon eri alueilla. (3 p.)
b) Mitä vaikutuksia keskilämpötilan ja keskisademäärän kehityksellä on maapallon eri alueil-
la? (4 p.)
c) Pohdi, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä. (2 p.)
Lämpötilan muutos maapallolla 1900–2100,
joulukuu–helmikuu
Ennustemalli D
Ennustemalli C
Ennustemalli B
Ennustemalli A
Mitattu, 1900–2012
8
°C
6
8
6
4
4
2
2
0
0
-2
-2
1900
1950
2000
2050
Ennustemalli D
Ennustemalli C
Ennustemalli B
Ennustemalli A
Mitattu, 1900–2012
°C
6
2
2
0
0
-2
-2
2000
2050
20
%
15
25
Ennustemalli D
Ennustemalli C
Ennustemalli B
Ennustemalli A
Mitattu, 1900–2012
2
Lämpötilan muutos vuosina 2081–2100
ennustemallin B mukaan, kesäkuu–elokuu
1,5
1
0,5
0
-0,5
-1
-1,5
-2
Sademäärän muutos vuosina 2081–2100,
ennustemallin B mukaan, lokakuu–maaliskuu
20
15
10
10
5
5
0
0
40
-5
-5
30
-10
-10
20
-15
2100
10
-15
1900
1950
2000
2050
Sademäärän muutos maapallolla 1900–2100,
huhtikuu–syyskuu
25
20
15
%
4
3
2100
Sademäärän muutos maapallolla 1900–2100,
lokakuu–maaliskuu
25
7
5
6
4
1950
9
8
4
1900
11
2100
Lämpötilan muutos maapallolla 1900–2100,
kesäkuu–elokuu
8
Lämpötilan muutos vuosina 2081–2100
ennustemallin B mukaan, joulukuu–helmikuu
25
Ennustemalli D
Ennustemalli C
Ennustemalli B
Ennustemalli A
Mitattu, 1900–2012
20
15
50
Sademäärän muutos vuosina 2081–2100
ennustemallin B mukaan, huhtikuu–syyskuu
0
-10
-20
-30
10
10
5
5
-40
0
0
-50
-5
-5
-10
-10
-15
1900
1950
2000
2050
-15
2100
Lähde:
www.ipcc.ch.Luettu
Luettu30.1.2014.
30.1.2014
<www.ipcc.ch>.
4
+10.
a) Mitä tarkoitetaan kulttuuripiirillä? (1 p.)
b) Oheiseen karttaan on merkitty kolmen vähemmistöryhmän (A–C) tärkeimmät asuinalueet.
Nimeä kukin vähemmistöryhmä. Tarkastele myös ryhmien yhteiskunnallista asemaa asuin alueiden valtaväestöön nähden. Millaisia konflikteja kyseisiin vähemmistöryhmiin liittyy?
(6 p.)
c) Miten monikulttuurisuus näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa? (2 p.)
Vähemmistöryhmien A–C asuinalueet
A
B
C
Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä 31.12.2012
Taustamaa
Venäjä ja entiset neuvostotasavallat
Viro
Somalia
Irak
Entinen Jugoslavia
Kiina
Vietnam
Turkki
Thaimaa
Ruotsi
Iran
Intia
Afganistan
Saksa
Britannia
0
Syntynyt ulkomailla
Syntynyt Suomessa
Lähde:
www.tilastokeskus.fi.Luettu
Luettu30.1.2014.
30.1.2014
<www.tilastokeskus.fi>.
10
20
30
40
50
Tuhatta henkilöä
60
70
oppilaita
Lähde: oppiminen.yle.fi.
Luettu
30.1.2014
Suomalaisen koulun oppilaita <oppiminen.yle.fi>.
Luettu
30.1.2014.