1 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Moniosaisissa, esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri alakohtien enimmäispistemäärät. 1. a) Miten liikkuvat matalapaineet eli syklonit syntyvät? (2 p.) b) Piirrä kaavakuva liikkuvasta matalapaineesta pohjoisella pallonpuoliskolla ylhäältäpäin katsottuna. Merkitse kuvaan rintamat, tuulen suunnat ja sadealueet. (3 p.) c) Mitä tarkoitetaan okluusiorintamalla? (1 p.) 2. Määrittele seuraavat kohteet lyhyesti: mikä kohde on maantieteellisesti, ja missä se sijaitsee. Hahmottele maailmankartta ja sijoita kukin kohde nimettynä kartalle. a) Atacama b) Himalaja c) Iso hautavajoama d) Iso valliriutta e) Laatokka f) Mississippi-Missouri 3. Maaöljyn tuotanto- ja kulutusalueet sekä maaöljyn merkitys maailmantaloudessa. Käytä vastauksessa hyväksi myös oheista aineistoa. Öljyn maailmankauppa vuonna 2012* Öljykaupan määrä miljoonaa tonnia vuodessa 10,0–24,9 25,0–49,9 50,0–99,9 100,0–199,9 200,0– Yhdysvallat Kanada Meksiko Etelä- ja osa Väli-Amerikkaa Eurooppa ja osa Aasiaa Lähi-itä Afrikka Kaakkois-Aasia ja Tyynenmeren alue *Kartta perustuu erään kansainvälisen öljy-yhtiön käyttämään aluejakoon. Lähde: www.bp.com. Luettu 30.1.2014. <www.bp.com>. 4. a) Miten kaavoitus ohjaa rakentamista eri aluetasoilla Suomessa? (4 p.) b) Miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman lähiympäristönsä suunnitteluun? (2 p.) 2 5. Tarkastele metsä- ja maastopaloja globaalina riskinä seuraavien kysymysten pohjalta: a) Mitkä tekijät aiheuttavat metsä- ja maastopaloja? b) Missä ja millaisilla alueilla metsä- ja maastopaloja esiintyy yleisesti maapallolla? c) Mitä vaikutuksia metsä- ja maastopaloilla on ihmisten toiminnalle ja ekosysteemeille? Maastoja metsäpalot vuonna 2013 Lähde:neo.sci.gsfc.nasa.gov. Maastoja metsäpalot maapallolla maapallolla vuonna 2013 <neo.sci.gsfc.nasa.gov>. Luettu 30.1.2014. 6. Brasilian alueelliset riskit 7. Laadi aluetutkimuskurssilla tutkimastasi alueesta luonnonmaantieteellinen osa-aluejakokartta. Nimeä osa-alueet ja luonnehdi osa-alueita ihmisen elinympäristöinä. Nimeä vastauksessasi myös koko tutkimusalue. 8. Miten paikkatietoa voidaan hyödyntää uuden kauppakeskuksen sijainnista päätettäessä? Käytä vastauksessa hyväksi myös oheista kartta-aineistoa. Suurimpien kauppakeskusten myynti pääkaupunkiseudulla 2012 Kauppakeskukset myynnin mukaan Liikenneväylät Suuri Keskisuuri Vantaa Teitä Rautatie Metro Kunnanraja Pieni Maankäyttö Rakennetut alueet (ei teollisuus) Rakentamaton alue (puisto/metsä) Teollisuus- ja varastoalue Vesistö P Pakkala Myyrmäki Malmi Espoo Leppävaara Kauniainen Helsinki Arabianranta Vuosaari Itäkeskus Espoon keskus Matinkylä Espoonlahti Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys ry Helsingin keskusta 0 5 km 3 +9. Oheisissa kuvissa on esitetty neljän ilmastonmuutosmallin (A–D) ennusteet vuosille 2000– 2100 ja mallitulosten mukaan lasketut arviot keskilämpötilojen ja keskisademäärien noususta maapallolla vuosina 2081–2100. a) Analysoi kuvien perusteella ennustettua keskilämpötilan ja sademäärän kehitystä sekä muu toksia maapallon eri alueilla. (3 p.) b) Mitä vaikutuksia keskilämpötilan ja keskisademäärän kehityksellä on maapallon eri alueil- la? (4 p.) c) Pohdi, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä. (2 p.) Lämpötilan muutos maapallolla 1900–2100, joulukuu–helmikuu Ennustemalli D Ennustemalli C Ennustemalli B Ennustemalli A Mitattu, 1900–2012 8 °C 6 8 6 4 4 2 2 0 0 -2 -2 1900 1950 2000 2050 Ennustemalli D Ennustemalli C Ennustemalli B Ennustemalli A Mitattu, 1900–2012 °C 6 2 2 0 0 -2 -2 2000 2050 20 % 15 25 Ennustemalli D Ennustemalli C Ennustemalli B Ennustemalli A Mitattu, 1900–2012 2 Lämpötilan muutos vuosina 2081–2100 ennustemallin B mukaan, kesäkuu–elokuu 1,5 1 0,5 0 -0,5 -1 -1,5 -2 Sademäärän muutos vuosina 2081–2100, ennustemallin B mukaan, lokakuu–maaliskuu 20 15 10 10 5 5 0 0 40 -5 -5 30 -10 -10 20 -15 2100 10 -15 1900 1950 2000 2050 Sademäärän muutos maapallolla 1900–2100, huhtikuu–syyskuu 25 20 15 % 4 3 2100 Sademäärän muutos maapallolla 1900–2100, lokakuu–maaliskuu 25 7 5 6 4 1950 9 8 4 1900 11 2100 Lämpötilan muutos maapallolla 1900–2100, kesäkuu–elokuu 8 Lämpötilan muutos vuosina 2081–2100 ennustemallin B mukaan, joulukuu–helmikuu 25 Ennustemalli D Ennustemalli C Ennustemalli B Ennustemalli A Mitattu, 1900–2012 20 15 50 Sademäärän muutos vuosina 2081–2100 ennustemallin B mukaan, huhtikuu–syyskuu 0 -10 -20 -30 10 10 5 5 -40 0 0 -50 -5 -5 -10 -10 -15 1900 1950 2000 2050 -15 2100 Lähde: www.ipcc.ch.Luettu Luettu30.1.2014. 30.1.2014 <www.ipcc.ch>. 4 +10. a) Mitä tarkoitetaan kulttuuripiirillä? (1 p.) b) Oheiseen karttaan on merkitty kolmen vähemmistöryhmän (A–C) tärkeimmät asuinalueet. Nimeä kukin vähemmistöryhmä. Tarkastele myös ryhmien yhteiskunnallista asemaa asuin alueiden valtaväestöön nähden. Millaisia konflikteja kyseisiin vähemmistöryhmiin liittyy? (6 p.) c) Miten monikulttuurisuus näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa? (2 p.) Vähemmistöryhmien A–C asuinalueet A B C Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä 31.12.2012 Taustamaa Venäjä ja entiset neuvostotasavallat Viro Somalia Irak Entinen Jugoslavia Kiina Vietnam Turkki Thaimaa Ruotsi Iran Intia Afganistan Saksa Britannia 0 Syntynyt ulkomailla Syntynyt Suomessa Lähde: www.tilastokeskus.fi.Luettu Luettu30.1.2014. 30.1.2014 <www.tilastokeskus.fi>. 10 20 30 40 50 Tuhatta henkilöä 60 70 oppilaita Lähde: oppiminen.yle.fi. Luettu 30.1.2014 Suomalaisen koulun oppilaita <oppiminen.yle.fi>. Luettu 30.1.2014.
© Copyright 2024