Low Carbon Finland 2050 –platform 3. työpaja 2.12.2013, Dipoli, Espoo Tiina Koljonen & Lassi Similä, VTT 4.12.2013 2 3. työpaja – tavoitteena saada kommentteja, ehdotuksia, kritiikkiä, yms. alustaviin vähähiiliskenaarioiden määrittelyihin ja skenaariotuloksiin 12.00–12.15 Tilaisuuden avaus, Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö (Sali 4A) 12.15–13.30 Alustavien skenaarioiden esittely • • • • • Skenaariomatriisi ja prosessi, Tiina Koljonen, VTT Kansantalous, Juha Honkatukia, VATT Metsien käytön kehitys, Maarit Kallio, Metla Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta, Susanna Kihlman, GTK Energiajärjestelmät, Antti Lehtilä, VTT 13.30–13.45 Kahvi ja jakaantuminen työryhmiin 13.45–15.00 Työskentelyä ryhmissä 15.00–15.50 Ryhmätöiden purku 15.50–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden lopetus http://www.lowcarbonplatform.fi/ 4.12.2013 Skenaariot perustuvat neljään erilaiseen näkökulmaan: 1. 2. 3. 4. Jatkuva kasvu (Growth) Pysähdys (Stagnation) Säästö (Save) Muutos (Change) III Työpaja 2.12.2013 3 4.12.2013 4 Miten skenaariot on rakennettu? Tulevaisuustaulukko, 4 skenaariota Tutkijatyöpaja 29.11. Tulevaisuuspyörä 1. Työpaja 25.9. ”Jatkuvan kasvun” skenaario: VAKAUDESTA INNOVAATIOITA Nina Wessberg Yhteiskuntarakenne, talous Tuotantosu unnat Uudet luonnonvarat: Tuotetaan laadukkaasti, Suom essa tehokkaasti Jos Suomessa enemmän päästövähennystavoitteet tuotantoa, miten hallita syvän meren pohjat, avaruus,… ja vastuullisesti Onko meillä luonnonvaroja, Globalisoituminen lokalisoituminen Luonnonvarat energiana Suomesta / jalosteina Suomesta esim. soraa rakentamiseen, malmivarat? / Metsäteollis uu de n Missä materiaalitehokkuude n pullonkaulat? Biomassa käyttö vs, säilöminen metsässä tuotann o n m uutos, m etsäteollisuu des ta kem ianteollisu u tt a Yhdyskuntarakenne tehostaminen ei enää riitä, Teknologian omavaraisuus Uusia tuotteita puusta, esim. rehua naudalle puusta Yhdyskuntaraken ne Liikkumisen tarpeen väheneminen (tietoyhteiskunta) Puhdas luonto tuotteena Mahdollisimman vähän vai mahdollisimman tehokkaasti Liikenteen sähköistäminen Teollisuus Biomateriaalit (vähemmän energiaa kuluttava) Kierrätystalous Uudet liikkumiskonseptit Vesi Materiatehokkuus Lähipalvelut Vähähiilinen Suomi 2050 (luonnonvarayhteiskunta) Väestörakenne Energiatehokkuus Pienimuotoinen energiantuotanto CCS Vähemmän fossiilisia Energi an tuotan to Muut uusiutuvat kuin metsä: aurinko, tuuli, aalto Hyvinvoinnin jakautuminen Poliittiset ohjauskeinot Liikkuminen, ruoka, asuminen Palveluyhteiskunnassakin energiaa ja materiaaleja Ruuan tarve kasvaa Sääntely Levät uusi biomassa BKT: n kasvu, 2050 väki 2 x rikkaampaa Ruokakorin muutos, ihmisten ruokailutottumusten muutokset muutokset raaka-ainetarpee seen Kansallisvarallisuuden kasvu Luonnonvarayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan (koulutus) Energian käytön kasvun irtautuminen BKTkasvusta (energiaintensiteetin radikaali lasku) Työvoiman pitää riittää: kuinka? Jakautuminen toimialoittain? Hajautettu vai/ja keskitetty yhdyskuntarakenne => tulee joustaa, eli ihmisen vapaa valinta Myös täysin uusia yhdyskuntarakenteita Hajautettu rakenne edellyttää lähityöpaikkoja, palveluja ja materia (?) Painopiste kotimaisten luonnonvarojen käytössä Huipputeknologia ei massatuotantoa => pääomatarve, materiaalikysyntä pienenee Perinteisen bulkkipaperin tuotanto vähenee, metsän käyttö korkeamman arvonlisän tuotteisiin Kaivostoiminta kasvanee – jalostetaanko metallit myös Suomessa? Materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA (liittyy kaikkiin pääotsikoihin) Kulutuspohjainen päästövähennys Ilmaston muutoksen vaikutukset Tarvittava driveri: päästö 100 €/tCO2 Nielut luonnonvara Uudet maatalousteknologiat Teknologiset innovaatiot ”Pieni ruoka” (hyönteiset, madot yms., keinoliha) Metsän kasvattaminen Luonnonvarat Viherkatot, kaupunkiviljelmät Kuluttajille helppoa / kannattavaa Onko puu 2050 hiilineutraali? Globaali työnjako maankäytössä Uudet liiketoimintakonseptit Teollisen ekologian järjestelmät maataloudessa Ruuan tuotanto ja varallisuuserä kannattavaa Suuret maatalousyksiköt ”kolhoosit” / palvelut / Laskentasääntöjen muuttuminen Poliittinen tahtotila Energia Palvelut Maatalous Poliittinen tahtotila Metsien käytön muutos: massatuotannosta luontopalveluihin (ekosysteemipalvelut) Kestävä hyödyntäminen Materiaalitehokkuus, materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA Intensiivi- ja ekstensiivituotannon eriytyminen (varataan tietyt alueet tehotuotannolle) Kriittiset materiaalit: Suomen varat, joidenkin materiaalien kriittisyys on huomioitava myös teknologian kehityksessä Metsäteollisuuden energiantarve vähenee -> energian vienti mahdollista? Metsästä energiaa jossakin vaiheessa Hiili- ym. -vuodot huomioitava Säätöenergian tarve -> bioenergian uudet ratkaisut Kriittiset materiaalit -> hyötysuhteet jne. Ekosysteemipalvelut ”Onnellisuuspalvelut” Lähiruokaa Ruoan+bioenergian tarve -> pellot varmasti käytössä Ilmastonmuutoksen vaikutus viljelyolosuhteisiin Globaali ilmastosopimus -> khkpäästöoikeuksilla selkeä hinta 4 skenaariotarinaa VTT asiantuntijat 4.12.2013 5 Miten skenaariot on rakennettu? Skenaariomatriisin jatkotyöstö 2. Työpaja 22.1.2013 Parametritaulukko Skenaarioiden laskenta 4.12.2013 6 “Kevyt pikakysely” 2. työpajan kutsutuille henkilöille Mitä tuotteita tai palveluita eri skenaarioissa Suomen kansantaloudessa voitaisiin tuottaa v. 2050? Esimerkki – Jatkuva kasvu, sanapilvi avoimista vastauksista cleantech -mopot -palvelut aasia biotalous clean-tech edellyttää edistynyt enemmän energiasektorilla energiateknologian energiateollisuus energiavarastoteknologiat erilaiset innovaatiot jokseenkin jossa jotka kaivosteollisuus kaivostoiminta kehittäminen kestävät korkean koska koulutuspalvelut kuitenkin kykenevä laajasti liittyvä liittyvät läpimurtoa lääkkeet lääkkeitä massamarkkinoilla materiaaleja matkailu metalliteollisuus metsä- mineraalit monitoimialaksi palvelut muokkautuu mutta niiden niukkuus nähdä olisi onkin osaaminen palveluissa paperiteollisuus peliteollisuus polttoaineita raaka-aineet rakennusalan skenaariossa suomella suomen suomessa sähköpyörät tuotteita vienti teknologiaosaamisen toiminta tuotekehitys tuottavaksi tuotteet tuotteiden tällöin tässä uudet uudistumaan vaativat vaikea vaikka varmaan varmaankin vienti vuolukiviuunit 4.12.2013 7 Skenaarioiden pääkohdat ja erot Väestö-, toimiala-, teollisuus-, yms. rakenteet Politiikka, ihmisten arvot & käyttäytyminen, yhdyskuntarakenne, … Jatkuva kasvu (taloudellinen menestys, glob. 2 °C politiikka) Säästö (EU:n vähähiilietunoja) Muutos (korostaa innovaatioita, glob. 2 ° C politiikka) Pysähdys (riskisken., 2 °C pol. ei onnistu) Teknologia ml. T&K Luonnonvarat ja niiden käyttö (metsä, mineraalit, turve, uusiutuvat, …) 4.12.2013 8 Skenaarioiden laskenta (jokaisen pallon ja laatikon tulokset tuottavat eri mallit, jotka myös käyttävät lähtötietoina muiden mallien tuloksia) Kansantalous, toimialarakenne Kaivannaisteollisuus, metallien jalostus Nielut -Jatkuva kasvu -Muutos -Säästö -Pysähdys Metsäteollisuus, metsien käyttö, maatalous Aluekehitys Energiajärjestelmä, khk-päästöt Liikenne Rakennukset Maatalous Jätehuolto 4.12.2013 9 Low-Carbon Platform -skenaariot 1. Baseline: Nykyinen politiikka, ei syviä päästöjen vähennystavoitteita, nykyinen teollinen ja yhdyskuntarakenne 2. Base-80%: Kuten Baseline, mutta EU:n 80%:n KHK-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka 3. Jatkuva kasvu (Growth): Tasainen kasvu ja innovaatioita tukeva politiikka; EU:n 80%:n KHK-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka, innovatiiviset hight-tech teknologiat, äly-yhteiskunta, kaupungistuminen 4. Muutos (Change): High hightech (3D-printtaus, robotit, …), teollisen rakenteen radikaali muutos, uusiutuvan energian uudet teknologiat, yhdyskuntarakenne? 5. Säästö (Save): EU:n päästötavoitteiden ”etunoja” => Kaikki on kallista, panostetaan erityisesti energian ja materiaalien säästöön, teknologian kehitys maltillista, kotimaisuus arvossaan, vienti Suomen lähialueisiin 6. Pysähdys (Stagnation): Ilmaston lämpeneminen, globaali epävakaus => talouskasvun taantuminen ja vienti heikkoa myös lähialueille, teknologian kehitys hidasta, omavaraisuus 10 4.12.2013 Keskeisiä skenaario-oletuksia Baseline GHG-politiikka Biojalosteet, min. Ydinvoima, max. EU Globaali 1000 t GW Base-80 Jatkuva kasvu Pysähdys Säästö Muutos 2030 2050 2030 2050 2030 2050 2030 2050 2030 2050 2030 2050 20 € 30 € -40 % -80 % -40 % -80 % -40 % -80 % -60 % -80 % -40 % -80 % 2,5° 2,5° 100 100 TEM-Baseline 100 100 TEM-Baseline 600 7.0 600 5.0 300 5.4 300 3.4 600 7.0 600 7.2 600 3.8 600 1.6 6.5 kyllä kyllä 7.0 kyllä kyllä 9.0 kyllä kyllä 12.0 kyllä kyllä 6.5 raj. raj. 7.0 raj. raj. 6.5 kyllä kyllä 7.0 kyllä kyllä 9.0 raj. raj. 12.0 raj. raj. 2,5° 2,5° TWh Metsäteollisuus 1000 t TEM-Baseline TEM-Baseline 8710 7350 7170 5420 10900 10880 7300 4000 Terästeollisuus 1000 t TEM-Baseline TEM-Baseline 6470 6740 4770 4950 5190 5190 4400 3850 Kaivannaisteollisuus TEM-Baseline TEM-Baseline Nopea kasvu TEM-Baseline Nopea kasvu Maltillinen kasvu Muu teollisuus TEM-Baseline TEM-Baseline Nopea kasvu Hidas kasvu Maltillinen kasvu Nopea kasvu LC-Inno LC-Inno LC-Tonni LC-Onni Maksimikorjaus LC-Tonni LC-Inno LC-Inno Palvelu- & kotitaloussähkö Liikenteen suoritteet Liikenteen teknologia 7.0 ei ei 4° Tuulivoima min. CCS, bio CCS, foss. Rakennukset, vanhat Rakennukset, uudet 6.5 ei ei 2,5° Minimikorjaukset Minimikorjaukset REMA-Bau REMA-Bau TEM-Baseline TEM-Baseline LC-Inno LC-Onni LC-Tonni Tuntuvaa kasvua LC-Tonni LC-Tonni LC-Tonni LC-Tonni LC-Inno LC-Inno LC-Onni LC-Tonni Lisäsäästöjä LC-Tonni LC-Inno LC-Inno • TEM-Baseline: Energia- ja ilmastostrategian perusura vuoteen 2025, josta ekstrapoloitu vuoteen 2050 • LC-Tonni, -Inno, -Onni viittaavat VTT:n Low Carbon Finland 2050 –työssä (2012) oletettuihin määrittelyihin 4.12.2013 11 Ohjeistus ryhmätyöskentelyyn Ryhmät: Sali 13: Asuminen, palvelut ja liikenne Sali 22: Kaivannais- ja metalliteollisuus Sali 24: Metsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet Sali 25: Muu energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri Ryhmätyöskentelyn tavoitteet: Arvioida skenaarioiden lähtökohtia ja tuloksia Oletukset – tulokset – edellytykset – pullonkaulat Johdonmukaisuus, koherenttius Analyysi: mitä vaihtoehtoiset polut tarkoittaisivat ryhmän toimialan tai sektorin näkökulmasta? Haasteiden konkretisointi! Muut kommentit (jos jää aikaa): Miten tuloksia pitäisi esittää suurelle yleisölle vs. asiantuntijoille vs. päätöksentekijöille (tärkeät indikaattorit tms.) CleanTech ja Suomen kilpailukyky: Suomen valttikortit eri skenaarioissa 4.12.2013 Next steps Skenaariolaskelmien jatkotyöstö ja tulosten analysointi 3. työpajan tulokset www-asiantuntijakysely työpajaan kutsutuille ja osallistuneille laajempi www-kysely? Tulosten ja johtopäätösten raportointi huhti-toukokuu 2014 Tulosten esittely ja viestintä kesäkuu 2014 12