1. No category

KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ
KÄYTÄNNÖSSÄ – SÄÄDÖKSET
Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 1125/2015
(julkaisupäivä 10.9.2015) saakka.
3
SISÄLLYS
IPERUSOPETUS
Perusopetuslaki 21.8.1998/628
7
Perusopetusasetus 20.11.1998/852 21
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
20.12.2001/1435 (kumottu)
25
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012/422 29
IILUKIO
Lukiolaki 21.8.1998/629 Lukioasetus 6.11.1998/810 Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 26.8.2005/672
Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 17.11.2005/915
Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä
valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002/955 (kumottu)
Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä
valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 13.11.2014/942
Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista
lukiokoulutuksessa 19.9.2006/856
34
43
45
48
50
54
58
III AMMATILLINEN KOULUTUS
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630
59
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811
73
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631
77
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 6.11.1998/812
83
Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta
9.10.2014/80185
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen
tutkintorakenteesta 9.10.2014/835
86
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista
ammatillisessa peruskoulutuksessa 20.12.2012, 4/2013
92
Opetusministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan
opintososiaalisista eduista tietopuolisen opetuksen aikana 9.8.2007/799
98
4
IVOPISKELUHUOLTO
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287
99
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta
6.4.2011/338104
V TAITEEN PERUSOPETUS
Laki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633
Asetus taiteen perusopetuksesta 6.11.1998/813 107
109
VI VAPAA SIVISTYSTYÖ
Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632
Asetus vapaasta sivistystyöstä 6.11.1998/805
110
118
VIIHALLINTO JA HENKILÖSTÖ
Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta 21.8.1998/634 121
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden valtion oppilaitosten
johtokunnista 3.5.2011/410
122
Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 10.12.2009/1061
123
Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta
tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä 18.12.1998/1058124
Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja
perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä
10.4.2014/294126
Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä 14.10.2010/882
128
Laki eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä 4.9.1998/662
130
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 132
Asetus eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta kelpoisuudesta
14.12.1998/948140
Valtioneuvoston asetus eräiden Oulun yliopistossa suoritettujen opintojen
tuottamasta kelpoisuudesta teknisen työn opetukseen 6.9.2001/780
141
VIIIRAHOITUS
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 29.12.2009/1704
142
Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
30.12.2014/1446154
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009/1705
156
5
Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
29.12.2009/1766171
Opetusministeriön asetus vieraskielisten sekä saamenkielisten ja
romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa
ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista
29.12.2009/1777179
Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien
maksujen perusteista 19.12.2001/1323
180
Opetusministeriön päätös eräiden valtion oppilaitosten maksullisista
suoritteista 22.12.1998/1097
182
IXAMMATTIKORKEAKOULUT
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129 XYLIOPISTOT
Yliopistolaki 24.7.2009/558
Valtioneuvoston asetus yliopistoista 15.10.2009/770
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.8.2004/794
XIAMMATTIPÄTEVYYS
Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 30.11.2007/1093
Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta
virkakelpoisuudesta 11.7.1986/531
Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä 16.3.2007/273
XIIOPINTOTUKI
Opintotukilaki 21.1.1994/65
Opintotukiasetus 8.4.1994/260
Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden
koulumatkatuesta 10.1.1997/48
Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen
opiskelijoiden koulumatkatuesta 23.4.2015/530
183
195
201
218
220
235
239
241
249
264
267
270
i perusopetus 7
Perusopetuslaki 21.8.1998/628
1 luku. Soveltamisala ja tavoitteet
1 §.(19.12.2003/1136) Soveltamisala. Tässä lais­sa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta.
Lisäksi laissa säädetään pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta, perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
annettavasta lisäopetuksesta, maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta
sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Jos tämän lain mukaista esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 §:n 2 tai 3 momentin tarkoittamassa päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan lisäksi,
jollei tässä laissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä,
mitä lasten päivähoidosta annetussa laissa tai sen nojalla
asetuksella säädetään.
Muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta säädetään 46 §:ssä.
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään 8 a lu­
vussa. Muista tämän lain säännöksistä aamu- ja ilta­
päivätoimintaan sovelletaan 40, 41 ja 43 §:n sekä 44 §:n
2 ja 3 momentin säännöksiä.
Tässä laissa mainitulla esiopetuksessa olevalla oppilaalla tarkoitetaan 26 a §:n mukaiseen esiopetukseen
osallistuvaa lasta. (12.12.2014/1040)
2 §. Opetuksen tavoitteet. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta
yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua
koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.
3 §. Opetuksen järjestämisen perusteet. Opetuksessa
noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään.
Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä
kasvua ja kehitystä. (13.6.2003/477)
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä
4 §. Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetus­
ta. (23.12.1999/1288) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen
järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niil-
le lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä
muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 §:ssä
tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi
hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että
sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (23.12.1999/1288)
Edellä 1 momentissa tarkoitettua kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Kuntayhtymästä on voimassa, mitä opetuksen järjestäjästä
säädetään.
3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1267.
Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä
asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen
ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten.
(23.12.1999/1288)
4 a §. (30.12.2013/1267) Erikoissairaanhoidossa ole­
van oppilaan opetus. Tässä pykälässä tarkoitetulle esi- tai
perusopetuksessa olevalle oppilaalle annetaan opetusta,
jolla on oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen
tavoite. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus
järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa tämän lain 6
tai 28 §:ssä tarkoitetussa koulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa, johon oppilas on otettu. Sairaalan sijaintikunta on kuitenkin velvollinen järjestämään sairaalassa
potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin
se hänen terveytensä huomioon ottaen on mahdollista.
Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen
järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä
määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos
opetuksen järjestäminen muutoin ei ole tämän tai muun
lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun
mukaista. Myös kunnat, joissa sijaitsee erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettu erikoissairaanhoidon
muu toimintayksikkö, voivat järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle.
Hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta ja oppilaan opetuksen järjestäjä sekä oppilaan kotikuntalain mukainen
kotikunta sopivat yhdessä tässä pykälässä tarkoitetun
opetuksen järjestämisestä oppilaalle kuultuaan ensin oppilasta, tämän huoltajia tai muuta laillista edustajaa, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä. Mikäli sopimukseen ei päästä,
päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun
erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta.
Oppilaan opetuksen järjestäjän tulee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan kanssa moniammatillisessa yhteistyössä sopia ja järjestää siirtymisen kannalta välttämä-
8
i perusopetus tön tuki opetuksen järjestämiseksi oppilaan siirtyessä 1
momentissa tarkoitettuun opetukseen ja takaisin. Mikäli
oppilaan opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan hoidon aikainen kotikunta, myös oppilaan kotikuntaa tulee
kuulla. Oppilaan tulee voida 1 momentissa säädettyjen
velvollisuuksien lakattua palata siihen opetukseen, johon
oppilas osallistui ennen siirtymistään 1 momentissa säädettyyn opetukseen.
Erikoissairaanhoidossa oleva oppilas on oikeutettu
32 §:n 1 momentin mukaiseen ilmaiseen kuljetukseen
tai riittävään avustukseen osallistuessaan tämän pykälän
mukaiseen opetukseen.
5 §. (29.12.2009/1707) Muu opetus ja toiminta. Kunta
voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, lisä­
opetusta ja kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan
perusopetuksen toimintaa. Kunta päättää perusopetuksen
järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille.
Joustavan perusopetuksen toiminnan järjestämisestä
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
6 §. Oppilaan koulupaikan määräytyminen. Ope­tus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat
asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta
järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. (23.12.1999/1288)
Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän
lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on
velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle
oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva
esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta
opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.
(23.12.1999/1288)
Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa
opetukseen, jossa 31 §:n 3 momentin nojalla peritään
oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää.
3 luku. Muut opetuksen järjestäjät
7 §. Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjä­
nä. Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle
tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja
kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta.
Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen
järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa
muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka
opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla
on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen
asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää
taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa luvassa määrätään
kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät
ehdot. Muutoksesta opetuksen järjestämislupaan päättää
asianomainen ministeriö.
Valtioneuvosto voi peruuttaa opetuksen järjestämistä
koskevan luvan, jos koulutus ei täytä 1 tai 2 momentissa
luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla
annettuja säännöksiä tai määräyksiä.
Esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut opetuksen
järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän
lain mukaisesti. (23.12.1999/1288)
8 §. Valtio opetuksen järjestäjänä. Valtio voi järjestää
tässä laissa tarkoitettua opetusta. Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää asianomainen
ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 7 §:n 2–4
momentissa säädetään.
4 luku. Opetus
9 §. Opetuksen laajuus. Perusopetuksen oppimäärä on
laajuudeltaan yhdeksänvuotinen.
Esiopetus ja lisäopetus kestää yhden vuoden. Esiopetus voi 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa
erityisopetuksessa sekä asian­omaisen ministeriön luvalla
10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa kestää kaksi vuotta.
Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppi­
määrää. (19.12.2008/1037)
Opetuksen laajuudesta säädetään tarkemmin asetuksella.
10 §. Opetuskieli. Koulun opetuskieli ja muualla kuin
koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on
joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame,
romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan
antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata
opetusta. (23.12.1999/1288)
Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä
osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen
kielellä. Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä.
Jos opetuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla
kuin yhdellä sellaisella 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla
opetuskielellä, jolla oppilas pystyy opiskelemaan, oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen.
Lisäksi erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus
voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla kielellä.
11 §. Opetuksen sisältö. Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa,
historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa,
kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä
voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä.
(1.6.2001/453)
Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin kuin 1
momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa
aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain
tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista.
Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta.
Esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja perusopetukseen
valmistavasta opetuksesta on sen estämättä, mitä edellä
tässä pykälässä säädetään, voimassa, mitä 14 §:n nojalla
säädetään tai määrätään.
12 §. Äidinkielen opetus. Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen
kieltä.
Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan
opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.
13 §. (6.6.2003/454) Uskonnon ja elämänkatsomus­
tiedon opetus. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää
oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon
opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat
oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan,
voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirk­koon
tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan
kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa
tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän
oman uskontonsa ope­tusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun
uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.
Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskon­
nolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin ­kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitet­tuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulu­valle oppilaalle, jol-
i perusopetus 9
le ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on
vähintään­ kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi
huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
14 §. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet. Valtioneuvosto päättää tässä laissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen
käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tunti­
jako).
Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauk­sen ja muun
tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen
kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). (13.6.2003/477)
Opetusministeriö valmistelee 1 momentissa tarkoitetun tuntijakoa koskevan päätöksen esiopetusta koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
kanssa. Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen esiopetusta, oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun
yhteistyötä koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja
terveys­
alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.
(13.6.2003/477)
15 §. Opetussuunnitelma. Opetuksen järjestäjän tulee
hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen
suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä
tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.
Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 14 §:n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon
kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun
yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. (13.6.2003/477)
Asianomaisen ministeriön luvalla perusopetusta ja lukiokoulutusta varten voidaan hyväksyä yhteinen opetussuunnitelma tai perusopetuksen opetussuunnitelma voi
sisältää ammatillisia opintoja.
16 §. (24.6.2010/642) Tukiopetus ja osa-aikainen eri­
tyisopetus. Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen
opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa.
16 a §. (24.6.2010/642) Tehostettu tuki. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on
annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava,
jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja
10
i perusopetus huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia,
erityisesti 16, 31 ja 31 a §:ssä tarkoitettuja tukimuotoja
sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen
ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään
opetussuunnitelman perusteissa.
Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti
yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.
(30.12.2013/1288)
17 §. (24.6.2010/642) Erityinen tuki. Erityinen tuki
muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon
ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan
poiketa 11 §:stä sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään
tai määrätään.
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee
tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen
vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa
päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
sekä muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa
1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava
järjestäminen.
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän
huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain
(434/2003) 34 §:ssä säädetään sekä hankittava oppilaan
opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa
moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan
saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen
tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on
tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella
selvityksellä. (30.12.2013/1288)
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen
aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai
lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan
opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten
kuin 2 momentissa säädetään.
Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 mo­mentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.
Niiden opetusryhmien muodostamisesta, joissa on yksi
tai useampia erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita
tai pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppilaita, säädetään valtioneuvoston asetuksella.
17 a §. (24.6.2010/642) Henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityistä tukea koske-
van päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole
ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin
vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään
opetussuunnitelman perusteissa.
18 §. Erityiset opetusjärjestelyt. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos:
1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan
perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;
2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi
oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon
ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai
3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.
Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen
nojalla säädetyllä tavalla, on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa on
vastaavasti varattava oppilaalle tilaisuus tulla kuulluksi.
(13.6.2003/477)
19 §. Opetuksen julkisuus. Tässä laissa tarkoitettu opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta
päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.
20 §. (13.6.2003/477). Kokeilu. Koulutuksen tai opetuksen kehittämiseksi järjestettävässä kokeilussa voidaan
poiketa 14 §:ssä tarkoitetusta tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista sekä säännöksistä, jotka koskevat:
1) oppilaalle annettavan opetuksen vuosittaista ja viikoittaista määrää sekä oppilaan päivittäistä työmäärää;
2) koulunkäynnin aloittamisajankohtaa; ja
3) vuosiluokalta toiselle siirtymistä.
Kokeiluluvan myöntää opetusministeriö. Jos kokeilussa ei poiketa 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuista
säännöksistä eikä tuntijaosta, kokeiluluvan myöntää opetushallitus.
Kokeilulupa myönnetään opetuksen järjestäjän hakemuksesta. Lupa tarpeelliseen kokeiluun voidaan myöntää sellaiselle opetuksen järjestäjälle, jolla on edellytykset toteuttaa kokeilu sen tarkoitusta vastaavalla tavalla ja
opetukseen liittyviä oppilaiden oikeuksia vaarantamatta.
Kun samaan kokeiluun osallistuu useiden opetuksen järjestäjien kouluja, koulut valitaan alueellisesti ja kieliryhmittäin mahdollisimman edustavasti.
Kokeilulupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella.
Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa.
5 luku. Arviointi
21 §. (30.12.2013/1296) Koulutuksen arviointi. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain
i perusopetus 11
tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.
Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa ar­
viointiin.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).
Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
22 §. Oppilaan arviointi. Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearvioin­tiin. Oppilaan
oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida
monipuolisesti.
Opintosuoritusten arvioinnista ja opinnoissa etenemisestä on voimassa, mitä niistä asetuksella säädetään
ja opetushallitus määrää. Todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää opetushallitus.
Jollei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan
jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla
kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. (13.6.2003/477)
6 luku. Työaika
23 §. Lukuvuosi. Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1
päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Asianomaisen ministeriön
luvalla työpäivien määrä voi erityisestä syystä olla säädettyä suurempi. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään
kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva
itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
Lukuvuoden koulutyön päättymisajankohdasta säädetään asetuksella.
Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa,
on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä
enintään kuudella päivällä.
24 §. Oppilaan työmäärä. Perusopetuksessa oppilaan
työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä
aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin.
Oppilaalle annettavan perusopetuksen päivittäisestä ja
viikoittaisesta määrästä säädetään asetuksella.
7 luku. Oppivelvollisuus sekä oppilaan
oikeudet ja velvollisuudet
25 §. Oppivelvollisuus. Suomessa vakinaisesti asuvat
lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä
vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut
10 vuotta.
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen
vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja
kestää 11 vuotta.
26 §. Oppivelvollisuuden suorittaminen. Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn
perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Edellä 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen. (13.6.2003/477)
Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen
osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista
poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (13.6.2003/477)
Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän lain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan
tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä.
26 a §. (12.12.2014/1040) Esiopetukseen osallistuminen.
Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen
on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen on osallistuttava 26 §:n 1 momentin mukaisesti esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna.
Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla
lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi
täyttää viisi vuotta.
Sellaisella lapsella, joka 27 §:n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta tämän pykälän 1 momentissa säädetyn lisäksi myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna.
Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet
saavuttavaan toimintaan.
Esiopetukseen hakeutumisesta ja opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
27 §. Opetuksen poikkeava aloittamisajankohta. Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen
selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.
28 §. Koulutuspaikka. Perusopetuksessa oppilaalla on
oikeus käydä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulua.
Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun
kuin 1 momentissa tarkoitettuun kouluun. Tässä momentissa tarkoitettuja oppilaita otettaessa hakijoihin on
sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan
yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otet­
taessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista
ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia.
12
i perusopetus 28 a §. (30.12.2013/1263) Valtuus säätää lisäopetukseen
hakemisesta.
Hakumenettelystä lisäopetukseen voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
28 b §. (30.12.2013/1263) Päätös lisäopetuksen oppi­
laaksi ottamisesta. Jos päätös oppilaaksi ottamisesta tehdään käyttäen 28 a §:n nojalla säädettyjä hakumenettelyitä, joissa useaan koulutukseen voidaan hakea yhdellä
hakemuksella, valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa
hakijalle postitse kirjeellä.
Jos oppilasvalinnan tuloksesta on ilmoitettu kirjeellä, opetuksen järjestäjän tulee antaa oppilaaksi ottamista
koskeva kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen hakijan pyynnöstä. Hakijan tulee kirjallisesti tai suullisesti
pyytää päätöksen antamista 30 päivän kuluessa siitä, kun
hakija on saanut tiedoksi 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen oppilasvalinnan tuloksesta.
Tässä pykälässä tarkoitetussa menettelyssä noudatetaan muutoin, mitä päätöksen antamisesta hallintolaissa
säädetään.
29 §. (30.12.2013/1267) Oikeus turvalliseen opiskelu­
ympäristöön. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on
muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa
tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu
omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle
ei ole hyväksyttävää syytä.
Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman
yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna
suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.
Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen
ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä
menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien
laatimisesta.
Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla
edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä
ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden
käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän
lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun
suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.
Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa
tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai
muulle lailliselle edustajalle.
30 §. Oikeus saada opetusta. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
(24.6.2010/642)
Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa
voi­daan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
Oppilaan huoltaja päättää 11 §:ssä tarkoitettuja oppi­
aineita ja oppimääriä koskevista valinnoista. Valittu aine tai oppimäärä voidaan, sen jälkeen kun huoltajaa on
asias­ta kuultu, muuttaa toiseksi, jos opetusta ei voida
tarkoituksenmukaisesti järjestää oppilaan omassa eikä
muussa koulussa.
31 §. Opetuksen maksuttomuus. Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet
ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja
muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi
oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät palvelut. (13.6.2003/477)
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.
Ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja yksityisen
yhteisön tai säätiön asianomaisen ministe­riön antaman
erityisen koulutustehtävän perusteella muulla kuin 10
§:n 1 momentissa tarkoitetulla opetuskielellä järjestämässä opetuksessa voidaan oppilaalta 1 ja 2 momentin
estämättä periä kohtuullisia maksuja.
31 a §. (13.6.2003/477) Oppilashuolto. Oppilashuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa
(1287/2013). (30.12.2013/1288)
2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1288.
3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1288.
4 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1288.
5 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1267.
32 §. Koulumatkat. Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen.
Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä
pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan
kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen
myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä
ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.
(19.12.2003/1139)
Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan
päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (24.6.2010/642)
Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa
tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan,
oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään
lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain
11 c §:ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on
oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. (8.4.2011/324)
Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.
33 §. Majoitus. Jos perusopetusta, lisäopetusta tai 25
§:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatkaa ei voida järjestää 32 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon. (23.12.1999/1288)
Koulun työvuoden aikana oppilaalla on oikeus maksuttomiin matkoihin majoituspaikan ja kodin välillä lomien ja viikonloppujen yhteydessä.
Majoitetut oppilaat ovat velvolliset majoituspaikassaan suorittamaan kohtuullisen määrän heille soveltuvia
tehtäviä.
Oppilaalta, joka on otettu muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun, voidaan 1 ja 2 momentin estämättä periä kohtuullisia maksuja.
34 §. Tapaturman hoito ja terveydenhuolto. Koulussa tai
muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja
majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle
maksuton. (23.12.1999/1288)
Kouluterveydenhuollosta sekä oppilaiden sosiaa­listen
ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tarvittavista
palveluista säädetään erikseen.
34 a § on kumottu L:lla 19.12.2014/1225.
35 §. Oppilaan velvollisuudet. Oppilaan tulee osallistua
tässä laissa säädettyyn opetukseen johon hänet on otettu,
jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty
vapautusta. (12.12.2014/1040)
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja
käyttäydyttävä asiallisesti.
Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän
muulle lailliselle edustajalle. (30.12.2013/1267)
Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä,
koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä
määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden
tai tilan. Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa
muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ot­taen
oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia. Oppilas ei voi
i perusopetus 13
tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta.
Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle
lailliselle edustajalle. Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä tämän lain mukaisista kurin­
pidollisista toimenpiteistä. (30.12.2013/1267)
35 a §. (30.12.2013/1267) Kasvatuskeskustelu. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun
järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai
heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa
osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen
johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja
tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja
seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos
se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.
36 §. (13.6.2003/477) Kurinpito. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka
menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon
enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas
jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas
voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta
tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun
järjestämästä tilaisuudesta.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä
enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa
opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen
vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen
vuoksi.
Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä
työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia
tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa
oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.
(30.12.2013/1267)
Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman
14
i perusopetus tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. (30.12.2013/1267)
36 a §. (13.6.2003/477) Menettely kurinpitoasiassa ja
erottamisen täytäntöönpano. Ennen oppilaan määräämistä
jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä
tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan
huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun
sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia
tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös,
ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.
Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva
henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain
(586/1996) 31 §:n 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään.
Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai
uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on
kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen
toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.
Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla
kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.
Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon
määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta
asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen
järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori.
(30.12.2013/1267)
36 b §. (13.6.2003/477) Häiritsevän ja turvallisuutta
vaarantavan oppilaan poistaminen. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä.
Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun
alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3
momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.
Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus
käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä
voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppi-
laan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus
sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen.
Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttö­
välineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kir­jallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjes­täjälle.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
36 c §. (13.6.2003/477) Kurinpitomenettelyn suhde
syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Sinä
aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa
aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta
syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.
Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien
seikkojen perusteella on perusteltua.
36 d §. (30.12.2013/1267) Oikeus ottaa haltuun esinei­
tä tai aineita. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä
tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine
tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee
opetusta tai oppimista.
Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan
pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää
puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai
vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi
huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee
vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia
esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen
käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3
momentissa ja 7 §:ssä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun
tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla
laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.
36 e §. (30.12.2013/1267) Oikeus tarkastaa oppilaan
tavarat. Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat,
oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on
ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä
luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.
Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.
Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva.
Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen
valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä
on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian
kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun
tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla
laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.
36 f §. (30.12.2013/1267) Haltuunoton ja tarkastami­
sen yleiset periaatteet. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut
toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää
kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden
varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden
käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa.
Edellä 36 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön
turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille
mahdollisimman pian.
36 g §. (30.12.2013/1267) Haltuun otettujen esineiden
ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen. Opettajan tai
rehtorin 36 d §:n perusteella haltuun ottama häirintään
käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle
viimeistään työpäivän päättyessä.
Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin
luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella
edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.
Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää
huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut
huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat,
ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi.
i perusopetus 15
Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta,
se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden
hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata.
36 h §. (30.12.2013/1267) Oppilashuolto kurinpidon ja
ojentamisen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty 36 §:n 1
momentissa tarkoitettu kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi 36 §:n 2 tai
3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto.
Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden jälkeen.
36 i §. (30.12.2013/1267) Kurinpidollisten ja kasva­
tuksellisten toimien seuraaminen. Opetuksen järjestäjän
tulee seurata 35 a, 36, 36 b, 36 d ja 36 e §:n mukaisten
toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä.
8 luku. Erinäiset säännökset
37 §. Henkilöstö. Jokaisella koululla, jossa järjestetään
tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta
vastaava rehtori.
Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen
järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia
ja muuta henkilöstöä.
Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi tarvittaessa antaa asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyk­
siä. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. (22.12.2009/1444)
38 §. Erityinen tutkinto. Perusopetuksen oppimäärä
tai sen osa voidaan suorittaa erityisessä tutkinnossa sen
mukaan kuin asetuksella säädetään.
39 §. (24.6.2010/642) Erityisopetuksen tukitehtävistä
huolehtiminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että opetuksen järjestäjän on huolehdittava 17 §:n
1 momentissa tarkoitetun erityisen tuen yhteydessä annettavasta kuntoutuksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.
40 §. (24.6.2010/642) Henkilötietojen salassapito ja kä­
sittely. Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten
jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja
opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan
saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja
luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta
vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
(30.12.2013/1288)
16
i perusopetus Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen
järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä
tietoja pyytää myös muilta tahoilta.
Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai
koulutuksen järjestäjän tämän lain, lukiolain (629/1998),
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998)
tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
(631/1998) mukaisesti järjestämään opetukseen, toimintaan tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen
kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai
koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa
myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. (30.12.2013/1288)
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia
ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
(20.3.2015/272)
41 §. Tietojensaantioikeus. Opetuksen järjestäjällä on
tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen
edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.
Opetuksen järjestäjän tulee pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät
koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja
seurannan edellyttämät tiedot.
Jos oppilaan opetus järjestetään muussa kuin oppilaan asuinkunnan koulussa, opetuksen järjestäjän tulee
ilmoittaa oppilaasta oppivelvollisen valvontaa varten oppilaan asuinkunnalle.
Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai
terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. (24.6.2010/642)
41 a §. (30.12.2013/1288) Tiedonsiirto teknistä käyt­
töyhteyttä hyväksikäyttäen. Tässä laissa tarkoitettuihin
rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon
oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on
varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
42 §. (7.8.2015/959) Oikaisuvaatimus. Tässä laissa
tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jollei
muualla laissa toisin säädetä, jos päätös koskee:
1) oppilaaksi ottamista;
2) 13 §:ssä tarkoitettua oikeutta saada uskonnon ja
elämänkatsomustiedon opetusta;
3) 17 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä;
4) 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;
5) 25 §:n 2 momentissa säädettyä pidennettyä oppivelvollisuutta; sekä
6) 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa
aloittamisajankohtaa.
L:lla 959/2015 muutettu 42 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
42 §. (22.12.2009/1444) Muutoksenhaku. Tässä laissa tarkoitettuun opetuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee 13 §:ssä
tarkoitettua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, oppilaalle annettavaa varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista,
31, 31 a, 32 ja 33 §:ssä ja 34 §:n 1 momentissa säädettyä etua ja
oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten
kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muuhun kuin tässä momentissa mainittuun 36 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee:
1) oppilaaksi ottamista;
2) 17 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä;
(24.6.2010/642)
3) 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; sekä
4) 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa.
Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentin
1–3 kohdassa tarkoitettua asiaa koskevasta valituksesta, haetaan
muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on
antanut 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun valitukseen, ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Valitus 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ja päätöksestä, jolla oppilaalle on annettu kirjallinen varoitus tai hänet
on erotettu määräajaksi, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun
päätös on annettu oppilaan huoltajalle tiedoksi. Tässä momentissa
tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 3 ja 4 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Edellä 22 §:ssä tarkoitettuun oppilaan arviointia koskevaan
päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle
jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.
Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen
arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää
arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallintooikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
42 a §. (7.8.2015/959) Muutoksenhaku hallinto-oikeu­
teen. Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen, joka koskee
oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista, tai 31, 32 tai 33 §:ssä taikka 34
§:n 1 momentissa säädettyä etua ja oikeutta, saa hakea
muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin
säädetä.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin
hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.
L:lla 959/2015 lisätty 42 a § tulee voimaan 1.1.2016.
42 b §. (7.8.2015/959) Muutoksenhakuaika. Valitus
päätöksestä, joka koskee oppilaalle annettavaa kirjallista
varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista taikka 42
a §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa sekä oikaisuvaati-
i perusopetus 17
mus 42 §:ssä tarkoitetussa asiassa tulee tehdä 14 päivän
kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle
tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi. Tässä pykälässä
tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
L:lla 959/2015 lisätty 42 b § tulee voimaan 1.1.2016.
42 c §. (7.8.2015/959) Muutoksenhaku oppilaan ar­
viointia koskevaan päätökseen. Edellä 22 §:ssä tarkoitettuun oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja tai muu
laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse
voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista 2 kuukauden kuluessa tiedon saamisesta.
Uudes­ta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.
Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15
vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen
aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota
päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian
rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.
L:lla 959/2015 lisätty 42 c § tulee voimaan 1.1.2016.
42 d §. (7.8.2015/959) Valituskiellot. Muuhun 36 §:n
nojalla tehtyyn kuin kirjallista varoitusta tai oppilaan
määräaikaista erottamista koskevaan päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 42
c §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen 42 §:ssä tarkoitetussa
asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.
L:lla 959/2015 lisätty 42 d § tulee voimaan 1.1.2016.
42 e §. (7.8.2015/959) Valituslupa. Jollei tässä laissa
toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
L:lla 959/2015 lisätty 42 e § tulee voimaan 1.1.2016.
42 f §. (7.8.2015/959) Toimivaltainen hallinto-oikeus
ja aluehallintoviranomainen. Kun opetusta järjestetään
ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin
hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
L:lla 959/2015 lisätty 42 f § tulee voimaan 1.1.2016.
43 §. (29.12.2009/1707) Rahoitus. Tässä laissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta varten myönnetään
valtionosuutta siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään.
Esiopetuksen ja perusopetuksen käyttökustannuksiin
myönnetään muuta rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009)
säädetään. Aamu- ja iltapäivätoimintaa varten myönnetään rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta säädetään.
Perusopetuslain mukaiseen opetukseen ja toimintaan
voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.
Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointi­
hankkeisiin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001)
säädetään. Investointihankkeiden valtionapu-viranomaisena on aluehallintovirasto. (30.12.2014/1412)
44 §. Oppilailta perittävät maksut. Asianomainen ministeriö päättää tämän lain nojalla oppilailta perittävien
maksujen perusteista soveltuvin osin sen mukaan kuin
valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.
Jos tässä laissa tarkoitettua oppilaalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa
(633/1982) säädetään.
Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetään.
45 §. Oppivelvollisen valvonnan laiminlyönti. Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvol­
lisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.
46 §. Muiden kuin oppivelvollisten opetus. Muille kuin
oppivelvollisille annettavasta perusopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 2 §:ssä, 3 §:n 1 ja 2 momentissa, 9 §:n 1 momentissa, 10–15, 18–22 ja 29 §:ssä, 30 §:n
1 momentissa sekä 35, 37, 38 ja 40–44 §:ssä säädetään.
Opetus, oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja
työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Opetuksessa, joka on kunnan tai kuntayhtymän päätöksen taikka 7 §:ssä
tarkoitettuun lupaan sisältyvän määräyksen perusteella järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, oppilaalla on oikeus maksuttomaan asumiseen sekä riittävään päivittäiseen maksuttomaan ruokailuun. Päätoimisissa opinnoissa
opiskelijalla on ­oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan
läsnäoloa opetuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oppilaalle voidaan 36 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla antaa kirjallinen varoitus tai oppilas voidaan
erottaa enintään yhdeksi vuodeksi.
Oppilaaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorittaminen. Tässä momentissa tarkoitetuilta oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa opetuksessa
voidaan poiketa 11 ja 13 §:stä sen mukaan kuin opetussuunnitelman perusteissa määrätään. Oppilaalle, joka on
täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Tässä pykälässä tarkoitettu opetus voidaan järjestää
osaksi tai kokonaan etäopetuksena.
47 §. Perusopetusta tukeva muu toiminta. Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti
liittyvää toimintaa.
47 a §. (30.12.2013/1267) Osallisuus ja oppilaskunta.
Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden
osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on
mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan
liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus
osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun.
Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppi-
18
i perusopetus laskunta voi olla useamman koulun yhteinen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa,
vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää
oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.
Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja
määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden
asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä.
Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Tarkemmin toiminnan
järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden koulun
toimintaa ohjaavien suunnitelmien osana tai yhteydessä.
Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta.
48 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset
tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
8 a luku (19.12.2003/1136)
Aamu- ja iltapäivätoiminta
48 a §. (19.12.2003/1136) Tavoitteet ja perusteet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja
koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan
tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä
osallisuutta.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa
ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan
henkilön valvonnassa.
Opetushallitus päättää tässä laissa tarkoitetun aamuja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä
(aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet). Opetushallitus
valmistelee perusteet yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan
tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.
48 b §. (19.12.2003/1136) Järjestäminen ja laajuus.
Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista
­aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. (24.6.2010/642)
Aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee hakea kunnan
edellyttämällä tavalla. Kunnan tulee etukäteen ilmoittaa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista,
toiminnan alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia
valintaperusteita.
Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse
tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän
tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien
tarpeet. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut
järjestetään tämän lain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä
toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 §:n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää
tätä etuutta.
Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570
tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin
toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello 7.00–17.00 välisenä aikana. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan
järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä tässä laissa
tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimintasuunnitelman sisällöstä. (8.12.2006/1081)
48 c §. (19.12.2003/1136) Arviointi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioinnin tarkoituksena on tur­vata 48
a §:n mukaisten tavoitteiden toteutuminen. Kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen
arviointiin. Arvioin­tien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
48 d §. (19.12.2003/1136) Oikeus turvalliseen toimin­
taympäristöön ja opintososiaalisiin etuihin. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Aamuja ilta­päivätoiminnassa sattuneen tapaturman hoito on
lapselle maksuton.
48 e §. (19.12.2003/1136) Henkilöstö. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa
huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
48 f §. (19.12.2003/1136) Maksut. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta
päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80
euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään
10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta.
Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan
yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu
toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään
puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei
voida periä muita maksuja. (8.12.2006/1081)
Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.
i perusopetus 19
9 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
49 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) 27 päivänä toukokuuta 1983 annettu peruskoululaki (476/1983);
2) 31 päivänä tammikuuta 1985 annettu harjoittelukoululaki (143/1985);
3) kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista 27 päivänä toukokuuta 1983 annettu laki (481/1983);
4) Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä toukokuuta 1976 annettu laki (412/1976);
5) Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 7 päivänä tammikuuta 1977 annettu laki (33/1977);
6) vieraskielisistä yksityisistä kouluista 28 päivänä kesäkuuta 1963 annettu laki (373/1963);
7) ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta 29 päivänä toukokuuta 1981 annettu laki
(379/1981);
8) Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977 annettu laki (417/1977);
9) steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä
joulukuuta 1986 annettu laki (932/1986);
10) Anna Tapion koulusta 23 päivänä joulukuuta
1988 annettu laki (1197/1988); sekä
11) yhteisistä opettajista 3 päivänä elokuuta 1992 annettu laki (710/1992).
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sovellettaessa peruskoululain 102 §:n 4 momenttia on
sellaisella opettajalla, joka on itse siirtynyt entistä tointaan tai tehtäväänsä vastaavaan peruskoulun, kunnan
lukion tai iltalukion virkaan tai tehtävään, oikeus hakemuksesta saada lukea välittömästi siirtymistään edeltänyt aika peruskoululain 71 ja 73 §:n mukaiseen valtion
varoista suoritettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen
oikeuttavaksi ajaksi siten kuin peruskoululain 101 §:n
nojalla siirretyllä opettajalla. Vastaava oikeus hyväksilukemiseen on hakemuksesta myös sellaisella opettajalla,
jolla on ennen siirtoa tai siirtymistään ollut oikeus työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaiseen eläkkeeseen
opetustehtävistä. Hakemus toimitetaan valtiokonttorille. Valtion varoista suoritettavasta eläkkeestä ja perheeläkkeestä vähennetään työntekijäin eläkelain mukainen
eläke ja perhe-eläke siltä osin kuin se perustuu samaan
palvelusaikaan. (1.10.1999/932)
50 §. Kumottavien säännösten nojalla annettujen mää­
räysten ja päätösten soveltaminen. Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla annetut tuntijakoa ja
opetussuunnitelman perusteita koskevat päätökset jäävät
voimaan siihen saakka, kunnes tämän lain nojalla toisin
päätetään.
Opetuksessa voidaan noudattaa 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla hyväksyttyjä opetussuunnitelmia, kunnes opetuksen järjestäjä hyväksyy tämän lain
mukaisen opetussuunnitelman.
Tässä pykälässä tarkoitettuihin päätöksiin sisäl­
tyviä
määräyksiä ala-asteesta sovelletaan 1–6 luo­kalla annet-
tavaan opetukseen ja määräyksiä yläasteesta sovelletaan
7–9 luokalla annettavaan opetukseen.
Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla tehdyt esiopetuksen järjestämistä koskevat päätökset ovat voimassa päätöksissä määrätyn ajan, jollei asianomainen ministeriö toisin päätä.
Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun,
jollei opetuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen kokoonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimikauden loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.
51 §. Opetuksen järjestämistä koskeva siirtymäsäännös.
Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien ja lastensuojelulain (683/1983) 33 §:n nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivien koulujen ylläpitäjät jatkavat toimintaansa tässä laissa tai lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun opetuksen järjestäjinä. Peruskoulua korvaava koulu
jatkaa toimintaansa 7 §:ssä tarkoitettuna kouluna.
Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa tämän
lain voimaan tullessa toimivan yksityisen koulun ylläpitäjälle opetuksen järjestämistä varten myönnetyn luvan
muuttamisesta 7 §:n 3 momentin ja lukiolain 4 §:n 2
momentin mukaiseksi luvaksi. Sen estämättä mitä 10
§:ssä säädetään, voi Helsingin Rudolf Steiner -koulun
opetuskielenä olla sekä suomi että ruotsi.
52 §. Valtion oppilaitoksia koskeva siirtymäsään­
nös.
Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen la­kien ja lastensuojelulain 29 §:n nojalla tämän lain voimaan tullessa
toimivat valtion oppilaitokset jatkavat toimintaansa tässä
laissa tai lukiolaissa tarkoitettuina oppilaitoksina.
Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa tämän lain voimaan tullessa toimivan valtion oppilaitoksen perustamista koskevan päätöksen muuttamisesta 8 §:n ja lukiolain 3 §:n 2 momentin mukaiseksi päätökseksi. Edellä 49 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainitun lain 17 §:n nojalla valtion oppilaitokselle määrätyt tehtävät muuttuvat tämän lain 39 §:ssä
tarkoitetuiksi erityisopetuksen tukitehtäviksi.
53 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 49
§:n 2 momentissa mainittujen lakien ja lastensuojelulain
29 ja 33 §:n nojalla toimivissa kouluissa työskentelevät
viran- ja toimenhaltijat, työntekijät sekä tuntiopettajat
jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla viran- ja toimenhaltijoilla, työntekijöillä sekä tuntiopettajilla, joilla tämän lain voimaan tullessa on oikeus toistuvaan kor­
vaukseen tai lakkautuspalkkaan, on edelleen oikeus mainittuihin etuuksiin tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleiden säännösten mukaan. (31.5.2000/516)
Viran- ja toimenhaltijan, työntekijän, sekä tuntiopettajan eroamisikä määräytyy tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jos hän peruskoululain 71 ja 72 §:n muuttamisesta annetun lain
(104/1989) voimaantulosäännöksen mukaan on valinnut
tai viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999 valitsee mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaisen eläkeiän.
54 §. Peruskoulua korvaavia kouluja ja harjoittelukou­
lujen oppilaaksiottoa koskeva siirtymä­
säännös. Kunnan
ja yksityisen koulun ylläpitäjän välillä tehty tämän lain
20
i perusopetus voimaan tullessa voimassa oleva sopimus, jonka mukaan
yksityinen koulu korvaa kunnan peruskoulua, muuttuu
tämän lain voimaan tultua 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi sopimukseksi, kunnes kunta ja yksityinen opetuksen järjestäjä toisin sopivat.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita harjoittelukoulujen oppilaaksiottoalueita koskevia päätöksiä sovelletaan, kunnes koulutusta järjestävä yliopisto ja
harjoittelukoulun sijaintikunta sekä muut kunnat, joiden
aluetta sopimukset koskevat, toisin sopivat.
55 §. Muiden kuin oppivelvollisten opetusta koskeva siir­
tymäsäännös. Edellä 46 §:n 3 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua oppilaan oikeutta valita uskonto tai
elämänkatsomustieto sovelletaan niihin oppilaisiin, jotka aloittavat opintonsa tämän lain voimaantulon jälkeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin
oppilaisiin sovelletaan, mitä aikuislukiolaissa (439/1994)
ja -asetuksessa (660/1994) tämän lain voimaan tullessa
säädetään ja niiden nojalla määrätään.
56 §. Opintososiaalisia etuja koskeva siirtymäsäännös.
Oppilaalla, joka on aloittanut opintonsa ennen tämän
lain voimaantuloa, on oikeus vähintään lain voimaan tullessa voimassa olleisiin opintososiaalisiin etuihin.
L:n 7.8.2015/959 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun
hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014
i perusopetus 21
Perusopetusasetus 20.11.1998/852
Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998
annetun perusopetuslain (628/1998) nojalla:
1 luku. Opetus ja työaika
1 §. Opetuksen järjestämistapa. Perusopetus järjestetään
luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden
opettajien antamana aineenopetuksena, oppilaanohjaa­
jien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopettajien
antamana erityisopetuksena.
Vuosiluokilla 1–6 opetus on pääosin luokanopetusta
ja vuosiluokilla 7–9 pääosin aineenopetusta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä.
2 §. (21.10.2010/893) Opetusryhmien muodostaminen.
Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita
voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai
antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen
oppilaiden kanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen
järjestäjä.
Silloin kun opetusta annetaan perusopetuslain
(628/1998) 17 §:ssä tarkoitetuille oppilaille, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä
säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta.
Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on
oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna
opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.
Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille
annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla
kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa
tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen
oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos
tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan
yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään
20 oppilasta.
3 §. Opetuksen vuosittainen ja viikottainen määrä. Perusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 19, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22, neljännellä
vuosi­
luokalla keskimäärin vähintään 24, viidennellä ja
kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 25, seitsemännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla keskimäärin
vähintään 29 ja yhdeksännellä vuosiluokalla keskimäärin
vähintään 30 tuntia työviikossa. (28.6.2012/423)
Esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia ja lisä­
opetusta vähintään 1100 tuntia vuodessa. Lisäopetukseen voidaan ottaa oppilaaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä
vuonna.
Perusopetuksen valmistavaa opetusta annetaan 6–10
vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus
siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä
todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta. (9.4.2015/363)
Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45
minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Osa työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin
tapahtumiin.
4 §. Päivittäinen työmäärä. Esiopetuksessa ja perusopetuksen kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja muina vuosina sekä lisäopetuksessa enintään 7 oppituntia.
Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen
sitä edellyttää, voi oppilaan työpäivä 7–9 vuosiluokilla
olla väliaikaisesti 1 momentissa säädettyä pitempi.
Perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa
vieraskielisessä opetuksessa ja ulkomailla järjestettävässä
opetuksessa voidaan sen mukaan kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään, poiketa siitä, mitä tässä pykälässä säädetään.
5 §. Korvaavan opetuksen järjestäminen. Oppilaalle,
jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tai joka on perusopetuslain
18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää
vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Oppilas, joka osallistuu muuhun kuin koulun järjestämään oman uskontonsa opetukseen tai jolla voidaan
katsoa perusopetuslain 18 §:n 1 kohdan mukaisesti olevan joltakin osin ennestään perusopetuksen oppimäärää
vastaavat tiedot ja taidot, voidaan huoltajan pyynnöstä
vapauttaa osallistumasta 1 momentissa tarkoitettuun
opetukseen tai ohjattuun toimintaan. Oppilaan saaman
opetuksen määrä voi tällöin alittaa 3 §:ssä säädetyn tuntimäärän. (18.6.2003/560)
6 §. Päivänavaus. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.
7 §. Koulutyön päättymisajankohta. Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arki­päivänä. Jos perusopetuslain 23 §:n 3 momentin perusteella joudutaan
korvaamaan menetettyjä työpäiviä, koulutyö päätetään
kuitenkin opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana.
Ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja opetuksessa, jossa työpäivien määrä on asianomaisen ministeriön
perusopetuslain 23 §:n 1 momentin nojalla myöntämän
luvan perusteella mainitussa pykälässä säädettyä suurem-
22
i perusopetus pi, opetuksen järjestäjä päättää koulutyön päättymisajankohdasta.
8 §. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus. Muille kuin oppivelvollisille annettavassa perusopetuksessa
opetusta annetaan eri oppiaineissa keskimäärin 28 tuntia kestävinä kursseina. Oppilaalle vapaaehtoiset kurssit
voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään 44
kurssia. Vankilassa järjestettävässä opetuksessa oppimäärä sisältää kuitenkin vähintään 30 kurssia.
Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää
vähintään 40 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetus­jaksoiksi.
Muista edellä tässä luvussa säädetyistä asioista päättää
opetuksen järjestäjä.
9 §. Opetuksen ja työaikojen suunnittelu. Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan
perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhtey­
dessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista,
koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista
tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä a­ sioista.
Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista.
9 a §. (29.12.2009/1768) Joustavan perusopetuksen toi­
minnan tavoitteet ja sisältö. Joustavan perusopetuksen
toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä.
Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moni­
ammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita
käyttäen.
9 b §. (29.12.2009/1768) Oppilaan ottaminen jousta­
van perusopetuksen toimintaan. Joustavan perusopetuksen
toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien oppilas. Poikkeuksellisesti joustavan perusopetuksen toimintaan voidaan ottaa myös perusopetuslain 17
§:n 2 momentissa säädettyä erityisopetusta saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan
edun mukaisena.
Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilas­
valinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa
oppilaita joustavan perusopetuksen toimintaan heihin
on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
2 luku. Oppilaan arviointi
10 §. Arviointi opintojen aikana. Oppilaan opintojen
edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle
ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään
tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa
todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja
oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan
käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppi­
aineet voidaan arvioida yhdessä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia,
7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä sekä 10 erinomaisia
tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla
4. Sanallista arviota voidaan käyttää, jollei opetushallitus
toisin määrää:
1) arvioinnissa 1–7 vuosiluokalla;
2) valinnaisena aineena opetettavan aineen tai aineryhmän arvioinnissa;
3) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole­vien oppilaiden arvioinnissa;
4) niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli
on, suomen ja ruotsin kieltä lukuun ottamatta, muu kuin
opetuksessa käytettävä kieli, päättöarviointia lukuun ottamatta; sekä
5) aina numeroarvostelun lisäksi.
11 §. Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtymi­
nen. Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään
sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja tai
taitoja osoittavan numeron taikka vastaavan sanallisen
arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle, jonka suoritus on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta
osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa
myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole
opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut 1
momentissa tarkoitettuja eri aineiden opintoja hyväksytysti tai jos sitä on oppilaan yleisen koulumenestyksen
vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Opetushallitus
voi määrätä, milloin suorituksen hylkääminen jossakin
aineessa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä. Vuosiluokalle
jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman
mukaisesti. Opetussuunnitelmassa määrätään opintokokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti on
edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa
aineessa. Oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas luetaan asianomaisen vuosiluokan oppilaaksi
niin kauan kuin oppilas saa päättötodistuksen tai hän
eroaa koulusta. Mahdollisuudesta suorittaa opinnoissa
etenemisen esteenä oleva opintokokonaisuus erillisessä
kokeessa sekä vuosiluokalle jäämisestä yleisen koulumenestyksen vuoksi on voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa
säädetään.
12 §. Päättöarviointi, erotodistus ja todistus yhden tai
useamman aineen oppimäärän suorittamisesta. Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle op-
i perusopetus 23
pilaalle annetaan päättötodis­tus. Kesken perusopetuksen
oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle oppilaalle
annetaan erotodistus. Perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.
Päättö- ja erotodistukseen sekä perusopetuslain 46
§:n 2 momentissa tarkoitetulle oppilaalle annettavaan
todistukseen sovelletaan mitä 10 §:ssä säädetään. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei kuitenkaan merkitä.
13 §. Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteis­
ta. Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai
opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja, tai jos
opettajia on useita, opettajat yhdessä. Käyttäytymisen
arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori
ja oppilaan opettajat yhdessä.
Oppilaalla ja tämän huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan
arviointiin.
14 §. Arviointi eräissä tapauksissa. Lisäopetuksessa,
perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa, ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja muille kuin oppivelvollisille annettavassa perusopetuksessa voidaan sen mukaan kuin opetushallitus
määrää, poiketa siitä, mitä edellä tässä luvussa säädetään.
Esiopetuksen ja maahanmuuttajille järjestettävän, perusopetukseen valmistavan opetuksen arvioinnista on
voimassa, mitä opetussuunnitelmassa määrätään.
3 luku. Oppilaan oikeusturva
15–17 § on kumottu A:lla 18.6.2003/560.
18 §. (18.6.2003/560) Rehtorin ja opettajan päätösval­
ta eräissä tilanteissa. Perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa
tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan,
ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja.
Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan
määräämisestä poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän
3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori.
19 §. (18.6.2003/560) Arvioinnin uusiminen ja oikaisu.
Opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta.
Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan
opettajat yhdessä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi oppilaan huoltajan pyynnöstä velvoittaa
opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä,
mikä arvosana oppilaalle on annettava, tai määrätä opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan
päätöksen muutettavaksi.
4 luku. Erinäiset säännökset
20 §. (29.12.2009/1768) Opetuksen ­järjestämisluvan
hakeminen. Lupaa perusopetuslain 5 ja 7 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestämiseen on haettava v­ iimeistään
vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista.
Asian­omainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin tehdyn
hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys opetuksen
tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
21 §. Majoitukseen liittyvä täysihoito. Majoituksen yhteydessä annettavaan täysihoitoon kuuluu maksuton ravinto ja puhtaanapito.
22 §. Opetusharjoittelijat. Perusopetusta voi opettajan
ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva henkilö.
23 §. Erityinen tutkinto. Perusopetuslain 38 §:ssä säädetyn erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa
järjestää perusopetusta.
Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että
hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen koko oppimäärän suorittamiseksi tulee oppivelvollisen osallistua tutkintoon kaikissa perusopetuslain 11 §:n 1 momentissa mainituissa aineissa ja muun
kuin oppivelvollisen äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä, historiassa,
yhteiskuntaopissa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa,
biologiassa ja maantiedossa.
Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain.
Erityisen tutkinnon arvioinnista ja oikaisun hakemisesta arviointiin on soveltuvin osin voimassa, mitä 10, 12
ja 19 §:ssä säädetään.
23 a §. (30.3.2000/326) Esiopetukseen hakeminen. Esiopetukseen tulee hakea ennen opetuksen alkamista opetuksen järjestäjän edellyttämällä tavalla. Opetuksen järjestäjän tulee etukäteen ilmoittaa esiopetuksen järjestämispaikoista, opetuk­sen alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan
esiopetukseen haetaan.
Esiopetukseen voi hakea oppilaaksi myös muuhun
kuin kunnan perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaan
osoittamaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Näitä oppilaita otettaessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen itse järjestämään tai hankkimaan esiopetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia.
Lapsen asuinpaikan tai huoltajan työ- tai opiskelutilanteen muuttuessa taikka muusta vastaavasta erityisestä syystä esiopetukseen voi hakea opetuksen järjestäjän
1 momentin mukaisesti edellyttämää ajankohtaa myöhemmin.
24
i perusopetus 5 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
24 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
25 §. Esiopetuksen ja lisäopetuksen tuntimäärää sekä
korvaavan opetuksen järjestämistä koskeva siirtymäsäännös.
Edellä 3 §:n 2 momenttiin sisältyviä säännöksiä esiopetuksen ja lisäopetuksen vähimmäistuntimäärästä sovelletaan lukuvuoden 1999–2000 alusta. Siihen saakka sovelletaan, mitä mainitun opetuksen tuntimäärästä tämän
asetuksen voimaan tullessa säädetään ja määrätään.
Jos oppilas on ennen tämän asetuksen voimaantuloa
muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opetuksesta, noudatetaan korvaavan opetuksen järjestämiseen
5 §:n sijasta, mitä korvaavan opetuksen järjestämisestä tämän asetuksen voimaan tullessa säädetään ja määrätään.
26 §. Oppilasarviointia koskeva siirtymäsäännös. Edellä 10–12 §:ään sisältyviä säännöksiä oppilasarvioinnista
sovelletaan lukuvuoden 1999–2000 alusta. Siihen saakka
oppilaiden arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia arviointia koskevia säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä ja päätöksiä.
Lukuvuonna 1998–1999 annettavissa todistuksissa äidinkielestä ja kirjallisuudesta, käsityöstä ja kuvataiteesta
voidaan käyttää mainittujen aineiden tämän asetuksen
voimaan tullessa voimassa olleita nimiä.
27 §. Eräiden valtion virkojen erityistä eläkeikää kos­
keva siirtymäsäännös. Kuulovammaisten ja näkövammaisten koulun rehtorin, apulaisrehtorin, oppilaskodinjohtajan ja opettajan sekä koulukodin johtajan, apulaisjohtajan ja opettajan, jonka oikeudesta eläkkeeseen
on voimassa, mitä valtion eläkeasetuksen (611/1966)
5 §:ssä säädetään, eläkeikä määräytyy mainitun asetuksen säännöksen mukaisesti niin kauan kuin hän toimii
vastaavassa perusopetuslain mukaisessa tehtävässä valtion oppilaitoksessa.
A:n 28.6.2012/423 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2012.
(15.5.2014/379)
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa noudatettavaa opetussuunnitelmaa ja tuntimäärää noudatetaan siihen saakka, kunnes
Opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisista opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavien opetussuunnitelmien käyttöönotosta. (15.5.2014/379)
Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat
otetaan käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016, seitsemännen vuosiluokan osalta viimeistään 1
päivänä elokuuta 2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja yhdeksännen vuosiluokan osalta
viimeistään 1 päivänä elokuuta 2019. (15.5.2014/379)
i perusopetus 25
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun
opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
perusopetuksen tuntijaosta 20.12.2001/1435
(kumottu)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun
perusopetuslain (628/1998) 14 §:n 1 momentin nojalla:
1 luku. Yleistä
1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esiopetuksen, perusopetuksen, lisäopetuksen ja maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen yleisistä
valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja ­aineryhmien
opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).
2 luku. Opetuksen valtakunnalliset
tavoitteet
2 §. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyy­
teen.
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi
ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Läh­tökohtina ovat elämän, luonnon ja
ihmisoikeuk­sien kunnioittaminen sekä oman ja toisten
oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin.
Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ­ihmisryhmien, kansojen
ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia
demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä
edistää kestävää kehitystä.
3 §. Tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksen tulee antaa
oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia
ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden,
uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin
ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja
teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä
mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä
liikunnan taitoja.
Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen
monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen
ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä
hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa.
Muulla kuin äidinkielellä annettavassa opetuksessa
oppilaille annetaan lisäksi opetuksessa käytettävään kieleen ja siihen liittyvään kulttuuriin perustuvia erityisiä
tietoja, taitoja ja valmiuksia. Opetuksen järjestämisluvan
mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa
oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan
maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia.
4 §. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elin­
ikäinen oppiminen. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan
erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet
sekä kasvun ja kehityksen erot. Oppilashuollon tulee
edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja
siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset.
Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuk­
sien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen.
Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen,
kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään
tuottamaan valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko
elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan
jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.
5 §. Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville op­
pilaille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet. Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä
kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimis­
edellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja
tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.
Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uranvalintaan, parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja.
Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä tavoitteena on oppilaan elämänkokemus, olosuhteet ja ikä
huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä jatko-opintovalmiudet.
Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen
valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle
tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tar-
26
i perusopetus peelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja
edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman
kulttuurin tuntemusta.
3 luku. Perusopetuksen tuntijako
6 §. Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tunti­
jako. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen
sekä oppilaanohjaukseen seuraavasti:
Aineryhmä, Vuosiviikkotunnit1) opetuksen aloittamisajan-
oppiaine
kohdasta tai edellisestä tuntien määritys-
kohdasta laskettuna vähintään:
Vuosiviikkotunnit
yhteensä
vähintään:
Vuosiluokat
1 2 34 5 6 7 89
Äidinkieli ja
kirjallisuus 141414
Vuosiluokilta
1–6 alkava kieli
(A-kieli)
-
-88
Vuosiluokilta
7–9 alkava kieli
(B-kieli)
- - -- - - 6
Matematiikka 61214
Ympäristö- ja
luonnontieto
9
Ympäristöoppi
Biologia ja maantieto3
7
Fysiikka ja kemia2
7
Terveystieto 2)
3
Uskonto tai
elämänkatsomustieto
6
5
Historia ja
yhteiskuntaoppi -
---
3
7
Taide ja taitoaineet
26
30
Musiikki43
Kuvataide44
Käsityö47
Liikunta8
10
Kotitalous
-- ----3
Oppilaanohjaus
-- ----2
Valinnaiset aineet
Vapaaehtoinen
A-kieli
-
-6
63)
42
16
6
32
31
11
10
56
3
2
13
12
Vuosiviikkotunti = 38 oppituntia
Terveystietoa opetetaan integroidusti vuosiluokilla 1–6 ja kolme vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7–9.
3)
Oppilas voi vuosiluokilla 7–9, kielestä riippuen, opiskella vapaaehtoista A-kieltä joko valinnaisena aineena tai Bkielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena.
Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä.
1)
2)
i perusopetus 27
Valinnaisena aineena voidaan opettaa 1 momentissa
mainittujen oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten aineiden nimet määritellään opetussuunnitelmassa.
Aineryhmä Oppiaine 7 §. Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusope­
tuksen tuntijako. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan
eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien
opetukseen seuraavasti:
Pakolliset kurssit vähintään Äidinkieli ja kirjallisuus 4
Kielet 14 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
Matematiikka 8
Uskonto tai elämänkatsomustieto 1
Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet Historia ja yhteiskuntaoppi
Fysiikka
Kemia
Biologia
Maantieto
Muita perusopetukseen soveltuvia aineita
tai aihealueita
Yhteensä vähintään Oppilaan tulee valita 1 momentissa säädetyistä yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään
kuuluvista aineista vähintään neljä.
Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä Akielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä
B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai
­useampaa vierasta kieltä.
Vankilassa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa
määrätään.
8 §. Kieltenopetusta koskevat erityissäännökset. Jos opetus annetaan osittain tai kokonaan muulla kuin koulun
opetuskielellä, voidaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6
tai 7 §:stä poiketen koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sekä opetuksessa
käytettävän kielen opettamiseen opetuksen järjestäjän
päättämällä tavalla. Tuntimäärä tulee määrittää siten, että koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa voidaan perusopetuksen
aikana saavuttaa äidinkielelle ja kirjallisuudelle asetetut
tavoitteet. Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän
äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän tulee olla kuitenkin vähintään puolet äidinkielen ja kirjallisuuden sekä
A-kielen 6 tai 7 §:n mukaisesta tunti- ja kurssimäärästä
perusopetuksen aikana.
Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidin­
kielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.
Valinnaisena tarjottavien
kurssien vähimmäismäärä
1
6
1
2
12
44
Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieras­
kieliselle oppilaalle opetetaan perusopetuslain 12 §:n
mukaan äidinkielenä oppilaan omaa äidin­
kieltä, voidaan oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden
kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7
§:stä poiketen kielten opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tässä momentissa tarkoitetulle
oppilaalle opetetaan toisen kotimaisen kielen sijasta suomen kieltä tai ruotsin kieltä erityisen oppimäärän mukaisesti.
Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisena aineena olla saamen kieli.
Koulussa, jossa saamenkielisille, romanikielisille ja vieraskielisille oppilaille opetetaan äidinkielenä oppilaan
omaa äidinkieltä, tulee valinnaisena aineena olla ruotsin
kieli tai suomen kieli.
Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla.
9 §. Erityisopetusta koskevat erityissäännökset. Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus voidaan,
jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen
perusteltua, järjestää perusopetuslain 18 §:n perusteella 6
tai 7 §:stä poiketen siten kuin oppilaalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määrätään.
Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä o­ levien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdis-
28
i perusopetus tää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten
kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden ope­
tus
voidaan järjestää oppiainejaon sijasta t­oiminta-alueittain
siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
10 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen jär­
jestäjän antamaa opetusta koskevat erityissäännökset. Perusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamassa
opetuksessa voidaan poiketa 6 tai 7 §:stä sen mukaan
kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään.
11 §. Erinäiset määräykset. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suorittaes­saan saavuttaa.
4 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
12 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.
Tällä asetuksella kumotaan peruskoulun tunti­jaosta
23 päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (834/1993) sekä aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä
syyskuuta 1994 annetun opetusministeriön päätöksen
(873/1994) 1 § ja 3 §:n 4 momentti, ensin mainittu säädös siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja jälkimmäisen säädöksen 3 §:n 4 momentti sellaisena kuin
se on päätöksessä 1203/1998.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
13 §. Siirtymäsäännös. Edellä 12 §:n 2 momentissa
mainittujen päätösten mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa siihen saakka kunnes opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisista opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavien
opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen
tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että
tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan
viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään
1 päivänä elokuuta 2006.
i perusopetus 29
Valtioneuvoston asetus
perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja
perusopetuksen tuntijaosta
28.6.2012/422
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään perusopetuslain
(628/1998) 14 §:n 1 momentin nojalla:
1 luku. Yleistä
1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esiopetuksen, perusopetuksen, lisäopetuksen ja maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen yleisistä
valtakunnallisista tavoitteista, joiden saavuttamista opetussuunnitelman perusteiden, opetussuunnitelmien sekä
opetuksen ja kasvatuksen tulee varmistaa. Tässä asetuksessa säädetään lisäksi perusopetukseen käytettävän ajan
jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen
sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).
2 luku. Opetuksen
valtakunnalliset tavoitteet
2 §. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen.
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuunkykyiseen
yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetus edistää kulttuurien
sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä.
Opetuksella ja kasvatuksella edistetään elämän, ihmisarvon loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, luonnon ja
toisten ihmisten kunnioittamista sekä tuetaan oppilaiden kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Tavoitteena on oppilaiden terveyden ja
hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvu hyviin tapoihin.
Opetus ja kasvatus tukevat oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kun­
nioittamista ja luottamusta. Opetuksella tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, luodaan
edellytyksiä toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa
yhteiskunnassa sekä edistetään kestävää kehitystä.
3 §. Tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksen tavoitteena on oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen,
maailmankuvan avartuminen ja syveneminen. Tämä
edellyttää ihmisten tarpeiden ja tunteiden, kulttuurin,
taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteiden, uskontojen ja elämänkatsomusten sekä talouden ja teknologian tuntemusta.
Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.
Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden ajattelun, oppimaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja sekä motivaatiota. Opetuksen tulee edistää oppilaiden
terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja arjenhallintaa sekä kehittää niihin liittyviä valmiuksia.
Tavoitteena on, että oppilaille kehittyy äidinkielen
monipuolinen kirjallinen ja suullinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella
kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun ja soveltamisen perusteita sekä talous- ja kuluttajataitoja. Opetuksen tulee tukea taiteen, käsityön ja liikunnan taitojen
kehittymistä sekä oppilaiden kasvua luovuuteen. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.
Opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista kansalaisuutta ja antaa oppilaille valmiuksia yhteiskunnalliseen
ajatteluun ja toimintaan sekä kestävän kehityksen edistämiseen. Lisäksi opetuksen tulee vahvistaa oppilaiden
eettistä ajattelua ja toimintakykyä ja vahvistaa heidän
kansalaisvalmiuksiaan ja tietojaan työelämästä ja yrittäjyydestä.
Muulla kuin äidinkielellä toteutettavassa opetuksessa
oppilaille annetaan lisäksi opetuksessa käytettävään kieleen ja siihen liittyvään kulttuuriin perustuvia erityisiä
tietoja, taitoja ja valmiuksia.
Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa oppilaille
annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta läpäisyperiaatteella. Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa käytetään asianomaiseen kasvatusjärjestelmään
kuuluvia pedagogisia ratkaisuja. Toiminnan, kasvatuksen
30
i perusopetus ja opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja
yleisiä kasvatustavoitteita ja opetukselle asetettuja tavoitteita, sitouttamatta tiettyyn opetuksen taustalla olevaan
maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo- tai kasvatusfilosofiseen näkemykseen.
4 §. Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppi­
misen edistäminen. Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti
vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa
oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta,
ohjausta ja tukea ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa otetaan erityisesti
huo­mioon sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot.
Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia ja siten turvata
hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset.
Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen
tulee olla turvallisia ja terveellisiä, huomioida oppilaiden
yksilölliset tarpeet, tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Toiminnassa edistetään hyvää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan
omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja heille
annetaan valmiudet sitä edellyttävän tieto- ja viestintäteknologian käyttöön.
Opetuksessa vahvistetaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä jatko-opintoihin sekä halua koko elämän kes-
tävään oppimiseen. Oppilaita autetaan jäsentämään ja
hyödyntämään oppimaansa.
5 §. Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppi­
laille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet. Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien
ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.
Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uranvalintaan, parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja.
Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä tavoitteena on oppilaan osaaminen, elämänkokemukset,
olosuhteet, ikä sekä kieli- ja kulttuuritausta huomioon
ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen
tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisen lisäksi opetuksen järjestämisessä
otetaan huomioon myös yhtä tai useampaa oppiainetta
opiskelevat.
Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen
valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle
tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja
edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman
kulttuurin tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkemmin määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa.
i perusopetus 31
3 luku. Perusopetuksen tuntijako
6 §. Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako
Kuhunkin pystyviivojen rajaamaan osaan on merkitty kunkin oppiaineen tai aineryhmän kyseisillä vuosiluokilla yhteensä järjestettävän opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia)
32
i perusopetus Valinnaisena aineena voidaan opettaa perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia tässä asetuksessa
säädettyjä tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin
opetussuunnitelmassa määrätään.
7 §. Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusope­
tuksen tuntijako. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan
eri oppi­aineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien
opetukseen seuraavasti:
Oppilaan tulee valita 1 momentissa säädetyistä yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään
kuuluvista aineista vähintään neljä.
Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä Akielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä
B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai
useam­paa vierasta kieltä.
Vankilassa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa
määrätään.
8 §. Kieltenopetusta koskevat erityissäännökset. Jos opetus annetaan osittain tai kokonaan muulla kuin koulun
opetuskielellä, voidaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6
tai 7 §:stä poiketen koulun opetuskielen mukaan mää-
räytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sekä opetuksessa
käytettävän kielen opettamiseen opetuksen järjestäjän
päättämällä tavalla. Tuntimäärä tulee määrittää siten, että koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa voidaan perusopetuksen
aikana saavuttaa äidinkielelle ja kirjallisuudelle asetetut
tavoitteet. Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän
äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän tulee olla kuitenkin vähintään puolet äidinkielen ja kirjallisuuden sekä
A-kielen 6 tai 7 §:n mukaisesta tunti- ja kurssimäärästä
perusopetuksen aikana.
Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan
opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin
kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.
Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan perusopetuslain 12 §:n mukaan
äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, voidaan oppilaan
äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7 §:stä poiketen
kielten opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä
tavalla. Tässä momentissa tarkoitetulle oppilaalle opetetaan toisen kotimaisen kielen sijasta suomen kieltä tai
ruotsin kieltä erityisen oppimäärän mukaisesti.
Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisena aineena olla saamen kieli.
Koulussa, jossa saamenkielisille, romanikielisille ja vieraskielisille oppilaille opetetaan äidinkielenä oppilaan
omaa äidinkieltä, tulee valinnaisena aineena olla ruotsin
kieli tai suomen kieli.
Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla.
9 §. Erityisopetusta koskevat erityissäännökset. Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun oppilaan
opetus voidaan, jos se on oppilaan oppimisedellytykset
huomioon ottaen perusteltua, järjestää 6 ja 7 §:stä poiketen siten, kuin perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa
tarkoitetussa erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä määrätään.
Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten
kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus
voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain
siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
i perusopetus 33
10 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen jär­
jestäjän antamaa opetusta koskevat erityissäännökset. Perusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamassa
opetuksessa voidaan poiketa 6 tai 7 §:stä sen mukaan
kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään.
11 §. Erinäiset määräykset. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään tarkemmin ne tiedot ja taidot, jotka
oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suorittaessaan saavuttaa.
4 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
12 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2012.
Tällä asetuksella kumotaan Helsingissä 20 päivänä
joulukuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
13 §. Siirtymäsäännös. Edellä 12 §:n 2 momentissa
mainitun asetuksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaa noudatetaan siihen saakka kunnes Opetushallitus
päättää tämän asetuksen mukaisista opetussuunnitelman
perusteista ja niiden mukaan laadittavien opetussuunnitelmien käyttöönotosta.
Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosiluokkien
osalta käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.
34
ii lukio Lukiolaki 21.8.1998/629
1 luku. Soveltamisala ja tavoitteet
1 §. Soveltamisala ja tarkoitus. Tässä laissa säädetään
nuorille ja aikuisille annettavasta perusopetuksen oppimäärään perustuvasta yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Lisäksi tässä laissa säädetään maahanmuuttajille ja
vieraskielisille järjestettävästä lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. (20.12.2013/1044)
Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa
opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion
oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa.
2 §. Koulutuksen tavoitteet. (20.12.2013/1044) Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi
ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen
tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten.
Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. (20.12.2013/1044)
Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä
kotien kanssa.
2 a §. (20.12.2013/1044) Määritelmät. Tässä laissa
maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta
henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai
siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity
taikka jolle on myönnetty ulkomaalaislain (301/2004)
161 §:ssä tarkoitettu oleskelukortti.
Tässä laissa vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä,
jonka äidinkieli on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain
(661/2009) tarkoittamassa väestötietojärjestelmässä muu
kuin suomi, ruotsi tai saame.
2 luku. Koulutuksen järjestäminen
3 §. Koulutuksen järjestäjät. Opetus- ja kulttuuriminis­
teriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lupa sisältää oikeuden
järjestää maahanmuuttajille ja vieraskielisille lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. (20.12.2013/1044)
Lukiokoulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö
päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää
ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 4 §:n 2 ja 3
momentissa säädetään.
Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa
ja muissa oppilaitoksissa.
4 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 3 §:ssä
tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että
koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset
ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen
järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen
voiton tavoittelemiseksi.
Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen
järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta koulutuksen
järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö.
Ministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä
koskevan luvan, jos koulutus ei täytä 1 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos koulutus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla
annettuja säännöksiä tai määräyksiä.
5 §. Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen. Koulutuksen
järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa.
Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan tässä laissa tarkoitetuista palveluista 3 §:ssä tarkoitetulta koulutuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat
palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.
3 luku. Opetus
6 §. Opetuskieli. Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen
opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi
olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa
opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla
opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan
mahdollisuutta seurata opetusta.
Jos koulutuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla
kuin yhdellä sellaisella 1 momentissa tarkoitetulla opetuskielellä, jolla opiskelija pystyy opiskelemaan, saa opiskelija valita opetuskielen.
Erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus
voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla kielellä.
7 §. Opetuksen laajuus ja sisältö. Lukion oppimäärä on
laajuudeltaan kolmivuotinen.
Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 §:n
nojalla säädetään tai määrätään, äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa,
liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveys­tietoa.
Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, olla erilaajuisia oppimääriä. Taito- ja taideaineet sekä
terveys­tieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka
18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen. Koulutuksen järjestäjä voi 4 §:n nojalla määrätyn erityisen
koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin
säännöksistä. (1.6.2001/454)
Lukion oppimäärään voi sisältyä myös ammatillisia
opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja
sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tässä momentissa tarkoitetut opinnot ovat osittain tai kokonaan vapaaehtoisia tai valinnaisia.
Opiskelijalle tulee antaa myös opinto-ohjausta.
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus on laajuudeltaan yhden lukuvuoden opintokokonaisuus, ja se sisältää erityisesti suomen tai ruotsin kielen ja tarvittaessa
muiden kielten opintoja, lukio-opintoja sekä lukio-opiskelussa vaadittavia tietoja ja taitoja. Lukiokoulutukseen
valmistavan koulutuksen opiskelijalle tulee antaa opintoohjausta. (20.12.2013/1044)
Opetuksen laajuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (20.12.2013/1044)
8 §. Äidinkielen opetus. Äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.
Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan
opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.
9 §. (6.6.2003/455) Uskonnon ja elämänkatsomustiedon
opetus. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta.
Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu.
Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi
halutessaan osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon
tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan
kuuluvalle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa
tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän
oman uskontonsa ope­tusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun
uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät.
Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun
uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle,
jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja opiskelijoita
on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton opiskelija voi osallistua myös sellaiseen koulutuksen järjestäjän
järjestämään uskonnon opetukseen, joka opiskelijan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta
täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko
uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
ii lukio 35
10 §. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tässä laissa tarkoitetun
koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä
opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen
(tuntijako). (20.12.2013/1044)
Opetushallitus päättää eri aineiden, ­
aineryhmien ja
aihekokonaisuuksien sekä muun tässä laissa tarkoitetun
opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).
(13.6.2003/478)
Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun
opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin
ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. (13.6.2003/478)
Tässä tarkoitetut päätökset tehdään tarvittaessa erikseen nuorille ja aikuisille annettavaa opetusta varten. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa koskevia asioita ei sisällytetä aikuisille annettavaa opetusta varten laadittaviin opetussuunnitelman perusteisiin.
(13.6.2003/478)
11 §. Opetussuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee
hyväksyä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa
opetusta varten.
Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa
opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen
järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.
Asianomaisen ministeriön luvalla lukiokoulutusta ja
perusopetusta varten voidaan hyväksyä yhteinen opetussuunnitelma.
Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 10 §:n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon
kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta. (13.6.2003/478)
12 §. Koulutuksen järjestämismuoto. Koulutus voidaan
järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etäopetuksena.
Lukion oppimäärä tai osa siitä voidaan suorittaa oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta
riippumatta kokeissa, joiden toimeenpanosta ja arvostelusta huolehtii tässä laissa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä siten kuin asetuksella säädetään.
13 §. Erityiset opetusjärjestelyt. Opiskelijan opiskelu
voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen
nojalla säädetään ja määrätään, jos:
1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;
2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle
olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huo­mioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai
3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä.
36
ii lukio Jos opiskelija ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen nojalla säädetyllä tavalla, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi
ennen päätöksen tekemistä. (13.6.2003/478)
14 §. Opetuksen julkisuus. Opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta
rajoittaa.
15 §. (13.6.2003/478) Kokeilu. Koulutuksen tai opetuksen kehittämiseksi järjestettävässä kokeilussa voidaan
poiketa 10 §:ssä tarkoitetusta tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista.
Kokeiluluvan myöntää opetusministeriö. Jos kokeilussa poiketaan vain opetussuunnitelman perusteista, kokeiluluvan myöntää opetushallitus.
Kokeilulupa myönnetään koulutuksen järjestäjän
hakemuksesta. Lupa tarpeelliseen kokeiluun voidaan
myöntää sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolla on
edellytykset toteuttaa kokeilu sen tarkoitusta vastaavalla tavalla ja opetukseen liittyviä opiskelijoiden oikeuksia
vaarantamatta. Kun samaan kokeiluun osallistuu useiden koulutuksen järjestäjien oppilaitoksia, oppilaitokset
valitaan alueellisesti ja kieliryhmittäin mahdollisimman
edustavasti.
Kokeilulupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella.
Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa.
4 luku. Arviointi ja ylioppilastutkinto
16 §. (30.12.2013/1297) Koulutuksen arviointi. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain
tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.
Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa
koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).
Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
17 §. (30.12.2008/1116). Opiskelijan arviointi. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee
arvioida monipuolisesti.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista
ja niiden soveltamisesta häneen.
Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito.
Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka
laatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidon
kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään opintosuoritusten arvioinnista opintojen aikana, opinnoissa etenemisestä sekä päättötodistuksesta ja muista opiskelijalle
annettavista todistuksista. Opetushallitus antaa opinto-
suoritusten arvioinnista tarkentavia määräyksiä ja päättää
todistuksiin merkittävistä tiedoista.
17 a §. (30.12.2008/1116) Opiskelijan arvioinnista
päättäminen. Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori
ja opiskelijan opettajat yhdessä.
18 §. (13.8.2004/766) Ylioppilastutkinto. Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto.
Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot
sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä
ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä
kokeita.
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koet­
ta.
Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja
kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan
kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa
ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi
tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman
ylimääräisen kokeen.
Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään erikseen lailla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä osallistumisesta ylioppilastutkintoon, kokeista ja niiden uusimisesta, arvostelusta ja muusta tutkinnon toimeenpanosta. (26.8.2005/673)
Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen
jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.
18 a §. (13.8.2004/766) Muun henkilön kuin lukion
opiskelijan oikeus ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Muu
henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava opiskelija saa
osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut:
1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion
oppimäärän;
2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon;
3) edellä 2 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkinnon tai opinnot sekä jäljempänä 18 b §:ssä tarkoitetun
lautakunnan määräämät lisäopinnot.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa mainittua tutkintoa
suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon
ollessaan vielä opiskelijana asianomaiseen tutkintoon
johtavassa koulutuksessa. Opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden
laajuiset opinnot.
18 b §. (13.8.2004/766) Ylioppilastutkintolautakunta.
Opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan
ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lautakunnasta ja sen tehtävistä.
Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta.
ii lukio 37
5 luku. Opiskelijan oikeudet ja
velvollisuudet
19 §. Opiskelijaksi hakeutuminen. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon.
Hakumenettelystä tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen säädetään valtioneuvoston asetuksella. (26.6.2015/
790)
19 a §. (30.12.2013/1264) Päätös opiskelijaksi ottami­
sesta. Jos päätös opiskelijaksi ottamisesta tehdään käyttäen 19 §:n nojalla säädettyjä hakumenettelyitä, joissa useaan koulutukseen voidaan hakea yhdellä hakemuksella,
valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle postitse kirjeellä.
Jos opiskelijavalinnan tuloksesta on ilmoitettu kirjeellä, koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi
ottamista koskeva kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen hakijan pyynnöstä. Hakijan tulee kirjallisesti tai
suullisesti pyytää päätöksen antamista 30 päivän kuluessa
siitä, kun hakija on saanut tiedoksi ilmoituksen opiskelijavalinnan tuloksesta.
Tässä pykälässä tarkoitetussa menettelyssä noudatetaan muutoin, mitä päätöksen antamisesta hallintolaissa
(434/2003) säädetään.
20 §. (20.12.2013/1044) Opiskelijaksi ottamisen perus­
teet. Opiskelijaksi lukiokoulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai
sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi
voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää mutta jolla katsotaan muutoin
olevan riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen.
Lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö:
1) joka on maahanmuuttaja tai vieraskielinen;
2) joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai
sitä vastaavan oppimäärän taikka jolla katsotaan muutoin olevan vastaavat tiedot ja taidot;
3) jolla ei ole riittäviä kielellisiä valmiuksia suoriutua
lukio-opinnoista suomen tai ruotsin kielellä;
4) jonka tavoitteena on jatkaa opiskelua lukiossa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen jälkeen; ja
5) joka ei ole suorittanut yliopistolain (558/2009) 37
§:n 1 momentissa mainittua tutkintoa tai korkeakoulututkintoa.
Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi
ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä
pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin opiskelijaksi ottamisen perusteista. Hakijoihin on sovellettava
yhdenvertaisia valintaperusteita.
Opiskelijaksi 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman lukion oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorittaminen.
21 §. (30.12.2013/1268) Oikeus turvalliseen opiskelu­
ympäristöön. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa
omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti so-
veltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.
Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja
toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta.
Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta
tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä
2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä
niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä
oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen
alueella.
Mitä 3 momentissa säädetään, ei koske aikuisten koulutukseen tarkoitettuja opetussuunnitelman perusteita
eikä opetussuunnitelmia. Aikuisten koulutusta varten ei
tarvitse myöskään hyväksyä järjestyssääntöjä eikä muita
järjestysmääräyksiä.
22 §. Oikeus saada opetusta. Opiskelijalla on oikeus
saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta.
Opinto-ohjauksesta säädetään tarkemmin asetuksella.
23 §. (30.12.2008/1116) Osaamisen tunnustaminen.
Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella
voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia
opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä säädetään opiskelijan arvioin­
nista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on
osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.
Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden
alkamista.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta
menettelystä.
24 §. Opiskeluaika. Lukion oppimäärä tulee suorittaa
enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä tulee
suorittaa yhdessä vuodessa, jollei sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan pidennystä.
(20.12.2013/1044)
38
ii lukio Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää
1 momentissa mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta,
jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa
opintoja.
25 §. Opiskelijan velvollisuudet. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.
Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja
käyttäydyttävä asiallisesti.
Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa
vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
(30.12.2013/1268)
26 §. (13.6.2003/478) Kurinpito. Opiskelijalle, joka
häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos
rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen
saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä
mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.
Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä
enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa
opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen
vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (30.12.2013/1268)
Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai
siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.
26 a §. (13.6.2003/478) Menettely kurinpitoasiassa ja
kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano. Ennen 26 §:n 1 tai
4 momentissa tarkoitettua päätöstä on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti taikka epäilty rikos
tai siihen liittyvä seikka, kuultava opiskelijaa ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus
tulla kuulluksi. Muista 26 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen
epäämisestä tarvittaessa oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle
viranomaiselle. Edellä 26 §:n 1 ja 4 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä tulee antaa päätös, ja 26 §:n 2 ja 3
momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.
Opiskelijan määräaikaista erottamista tai asuntolasta erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön
siitä tehdystä valituksesta huolimatta, ellei koulutuksen
järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä.
Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta tai
asuntolasta erottamisesta päätetään.
Rehtorin ja opettajan päätösvallasta 26 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen j­ ärjestäjän asian­
omainen monijäseninen toimielin. ­Kirjallisen varoituksen
antamisesta voi koulutuksen ­järjestäjän niin päättäessä
päättää myös oppilaitoksen rehtori. (30.12.2013/1268)
26 b §. (13.6.2003/478) Häiritsevän tai turvallisuutta
vaarantavan opiskelijan poistaminen. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta
opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka
ei noudata 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saa­
tuaan tiedon 26 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.
Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on o­ ikeus
käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus
sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen.
Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttö­
välineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
26 c §. (13.6.2003/478) Kurinpitomenettelyn suhde
syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Sinä
aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä
saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta
syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota
ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista
kurinpidollisesti.
Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta, jos se opiskelijan
tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.
26 d §. (30.12.2013/1268) Oikeus ottaa haltuun esineitä
tai aineita. Rehtorilla ja opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta
21 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine.
Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää
sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina
opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ot­
taen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä
tai aineita.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa
ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun
tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla
laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.
26 e §. (30.12.2013/1268) Oikeus tarkastaa opiskelijan
tavarat. Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 21 §:n 2
momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta
kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita,
ettei hänen hallussaan niitä ole.
Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.
Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi
toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä
hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian
kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun
tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla
laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.
26 f §. (30.12.2013/1268) Haltuun ottamisen ja tarkas­
tamisen yleiset periaatteet. Edellä 26 d ja 26 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman
turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan
henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen
enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta.
Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella
ja ohjeistaa.
Edellä 26 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön
turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen
selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille
mahdollisimman pian.
26 g §. (30.12.2013/1268) Haltuun otettujen esinei­
den ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen. Edellä 26
d §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet ja
aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailli-
ii lukio 39
selle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle
itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei
lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.
Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää
huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut
huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa
poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat
esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.
Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta,
se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden
luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.
27 §. (30.12.2013/1268) Osallisuus ja opiskelijakunta.
Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee
järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja
siihen liittyvien suunnitelmien sekä 21 §:n 4 momentissa
tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun.
Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa
tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän tulee
turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset.
Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden
yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan
valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, ellei se ole asian
luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja
koulutuksen järjestäjän toiminnasta.
Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella
opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä.
28 §. Opintososiaaliset edut. Opetus on opiskelijalle
maksutonta. Edellä 20 §:n 4 momentissa tarkoitetulta
opiskelijalta sekä 18 §:ssä tarkoitetusta ylioppilastutkinnosta ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista kokeista voidaan kuitenkin periä maksuja. (26.6.2015/790)
Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on ­oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Asetuksella säädetään, milloin opinnot ovat päätoimisia. Koulutuksessa,
joka on 4 §:n 2 momentin perusteella järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, opiskelijalla on lisäksi oikeus muuhun riittävään päivittäiseen ruokailuun.
Asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa asuntolassa on opiskelijalle maksutonta.
40
ii lukio Ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja yksityisen
yhteisön tai säätiön asianomaisen ministe­riön antaman
erityisen koulutustehtävän perusteella muulla kuin 6 §:n
1 momentissa tarkoitetulla opetuskielellä järjestämässä
opetuksessa voidaan opiskelijoilta 1–3 momentin estämättä periä kohtuullisia maksuja. Lisäksi ministeriö voi
erityisestä syystä antaa luvan maksujen perimiseen muiltakin opiskelijoilta.
29 §. Muut edut. Opiskelijan koulumatkoista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta
säädetään erikseen.
Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin
avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten
kuin siitä erikseen säädetään. (13.6.2003/478)
29 a §. (30.12.2013/1289) Opiskelijahuolto. Opiskelijan oikeudesta opiskelijahuoltoon säädetään oppilas- ja
opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).
6 luku. Erinäiset säännökset
29 b § on kumottu L:lla 19.12.2014/1226.
30 §. Henkilöstö. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.
Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan
virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.
Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi
tarvittaessa antaa asetuksen säännöksiä täydentäviä mää­
räyksiä. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä myöntää
kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. (22.12.2009/1445)
31 § on kumottu L:lla 30.12.2013/1268.
32 §. Salassapito. Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 30 §:ssä tarkoitetut henkilöt
ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti
sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä
tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja tässä laissa tarkoitetun henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta
asemasta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat
henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia
ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
(20.3.2015/277)
33 §. Tietojensaantioikeus. Koulutuksen järjestäjällä on
tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen
edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.
Koulutuksen järjestäjän tulee pyynnöstä toimittaa
valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät
koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja
seurannan edellyttämät tiedot.
33 a §. (30.12.2013/1289) Tiedonsiirto teknistä käyt­
töyhteyttä hyväksikäyttäen. Tässä laissa tarkoitettuihin
rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon
oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on
varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
34 §. (7.8.2015/958) Oikaisuvaatimus. Tässä laissa
tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee:
1) opiskelijaksi ottamista;
2) 13 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;
3) muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista;
4) lukion suoritusajan pidentämistä ja opiskelijan katsomista eronneeksi lukiosta; sekä
5) edellä 9 §:ssä tarkoitettua oikeutta saada uskonnon
ja elämänkatsomustiedon opetusta.
L:lla 958/2015 muutettu 34 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
34 §. (22.12.2009/1445) Muutoksenhaku. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee 9 §:ssä tarkoitettua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, opiskelijalle annettavaa varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista,
opiskelijan erottamista asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi, koulutuksesta pidättämistä rikostutkimuksen
ajaksi tai 28 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta
valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Muuhun kuin tässä momentissa mainittuun 26 §:ssä
tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee:
1) opiskelijaksi ottamista;
2) 13 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;
3) muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista; sekä
4) lukion suoritusajan pidentämistä ja opiskelijan katsomista
eronneeksi lukiosta.
Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentissa tarkoitettua asiaa koskevaan valitukseen, haetaan muutosta
valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista määräajaksi tai lopullisesti, koulutuksesta pidättämistä rikostutkinnan
ajaksi taikka 2 tai 3 momentissa tarkoitettua asiaa, tulee tehdä 14
päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
Hallinto-oikeuden päätökseen ja aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 3 tai 4 momentissa tarkoitettu asia, ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan
päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi
ii lukio 41
pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai
päättöarvioinnin uusimista. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arvioin­tiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on
hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta.
Arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallintooikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
34 a §. (7.8.2015/958) Muutoksenhaku hallinto-oikeu­
teen. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän
päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelijan
erottamista asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi, koulutuksesta pidättämistä rikostutkimuksen ajaksi tai 28 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, saa
hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin
hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei tässä
laissa toisin säädetä.
Edellä 34 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.
L:lla 958/2015 lisätty 34 a § tulee voimaan 1.1.2016.
34 b §. (7.8.2015/958) Muutoksenhakuaika. Valitus
päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista
määräajaksi tai lopullisesti, koulutuksesta pidättämistä
rikostutkinnan ajaksi taikka 34 a §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa sekä oikaisuvaatimus 34 §:ssä tarkoitetussa
asiassa, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on
annettu opiskelijalle tiedoksi. Tässä pykälässä tarkoitetut
asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
L:lla 958/2015 lisätty 34 b § tulee voimaan 1.1.2016.
34 c §. (7.8.2015/958) Valituslupa. Jollei tässä laissa toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
L:lla 958/2015 lisätty 34 c § tulee voimaan 1.1.2016.
34 d §. (7.8.2015/958) Muutoksenhaku opiskelijan ar­
viointia koskevaan päätökseen. Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun
rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty,
aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otet­
tuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen,
hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille
uudelleen käsiteltäväksi.
L:lla 958/2015 lisätty 34 d § tulee voimaan 1.1.2016.
34 e §. (7.8.2015/958) Valituskiellot. Muuhun 26 §:n
nojalla tehtyyn kuin varoitusta, määräaikaista erottamista,
asuntolasta erottamista tai opiskeluoikeuden pidättämistä
koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 34
§:ssä tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ja aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 34 d §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta
valittamalla.
L:lla 958/2015 lisätty 34 e § tulee voimaan 1.1.2016.
34 f §. (7.8.2015/958) Toimivaltainen hallinto-oikeus ja
aluehallintoviranomainen. Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen
on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
L:lla 958/2015 lisätty 34 f § tulee voimaan 1.1.2016.
35 §. (30.12.2014/1413) Rahoitus. Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään valtion talousarvios­
sa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa valtion­
avustusta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään
(1705/2009). Valtionavustusta voidaan myöntää myös
investointihankkeisiin siten kuin valtionavustuslaissa
(688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena investointihankkeissa on aluehallintovirasto.
36 §. Opiskelijoilta perittävät maksut. Asianomainen
ministeriö päättää ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin sekä valtion oppilaitoksessa järjestettäviin
12 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin kokeisiin osallistumisesta valtiolle perittävistä maksuista sen mukaan kuin
valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.
Tämän lain nojalla opiskelijoilta perittävien muiden
kuin 1 momentissa mainittujen maksujen perusteista
ministeriö päättää soveltuvin osin sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa julkisoikeudellisista suoritteista
perittävistä maksuista säädetään.
37 §. Viivästyskorko ja maksujen periminen. Jos tässä
laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole
suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa
periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetään.
38 §. Lukiokoulutuksen yhteydessä järjestettävä muu
toiminta. Lukiokoulutuksen yhteydessä voidaan opiskelijoille järjestää koulutukseen läheisesti liittyvää muuta
toimintaa.
39 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset
tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
7 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
40 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan seuraavat lait ja asetus niihin
myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) 27 päivänä toukokuuta 1983 annettu lukiolaki
(477/1983);
2) 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu aikuislukiolaki
(439/1994); sekä
42
ii lukio 3) valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien
haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien
pätevyysehdoista 20 päivänä elokuuta 1948 annettu asetus (620/1948).
Kumottavan lukiolain nojalla annettu ylioppilastutkintoasetus (1000/1994) jää edelleen voimaan, kunnes
toisin säädetään.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
41 §. Kumottavien säännösten nojalla annettujen mää­
räysten ja päätösten soveltaminen. Edellä 40 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla annetut päätökset
lukion ja aikuislukion tuntijaosta sekä opetussuunnitelman perusteista jäävät voimaan siihen saakka, kunnes tämän lain nojalla toisin päätetään. Opetuksessa voidaan
noudattaa 40 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla hyväksyttyjä opetussuunnitelmia, kunnes koulutuksen
järjestäjä hyväksyy tämän lain mukaisen opetussuunnitelman. Lukiolle 40 §:n 2 momentissa mainittujen la­kien
nojalla määrätty opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä muuttuu tämän lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi koulutuksen järjestämislupaan sisältyväksi erityiseksi koulutustehtäväksi.
Edellä 40 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun,
jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen
kokoonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimikauden loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä ja määräyksiä.
42 §. Koulutuksen järjestämislupaa koskeva siirty­
mäsäännös. Edellä 40 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivien oppilaitosten ylläpitäjät jatkavat toimintaansa tässä laissa ja
perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun koulutuksen
järjestäjinä.
Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa lukiokoulutusta järjestävän oppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetyn perustamisluvan muuttamisesta 4 §:n 2 momentin
ja perusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaiseksi koulutuksen järjestämisluvaksi.
43 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 40
§:n 2 momentissa tarkoitettujen lakien nojalla toimi­vien
oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat, työntekijät sekä
tuntiopettajat jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla viran- ja toimenhaltijoilla, työntekijöillä sekä tuntiopettajilla, joilla tämän lain voimaan tullessa on oikeus toistuvaan korvauk­
seen tai lakkautuspalkkaan, on edelleen oikeus mainittuihin etuuksiin tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleiden säännösten mukaan. (31.5.2000/517)
Viran- ja toimenhaltijan, työntekijän sekä tuntiopettajan eroamisikä on 65 vuotta myös silloin, kun eläkeikä
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan on mainittua ikää alempi. (30.12.1998/1184)
44 §. (30.12.1998/1184) Aikuisopiskelijoita koskeva
siirtymäsäännös. Edellä 7 §:n 2 momentin kolmannen
virkkeen säännöstä liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden vapaaehtoisuudesta sekä 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua opiskelijan oikeutta valita uskontoja elämänkatsomustieto sovelletaan niihin opiskelijoihin,
jotka aloittavat opintonsa tämän lain voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin sovelletaan, mitä aikuislukiolaissa
ja -asetuksessa tämän lain voimaan tullessa säädetään ja
niiden nojalla määrätään.
ii lukio 43
Lukioasetus 6.11.1998/810
Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998
annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
5 §. Päivänavaus. Nuorille annettavassa lukiokoulutuksessa päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.
1 luku. Opetus
2 luku. Opiskelijan arviointi
1 §. (23.1.2014/52) Opetuksen määrä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia
kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot
voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti
käyttää vähintään 45 minuuttia.
Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia ja kurssin kesto on keskimäärin
28 tuntia. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti
käyttää vähintään 40 minuuttia. Aikuisille tarkoitettuun
opetukseen osallistuvan alle 18-vuotiaana opintonsa
aloittaneen opiskelijan tulee lisäksi osallistua liikunnan
ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen.
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus sisältää vähintään 25 kurssia. Nuorille suunnattavan opetuksen
kesto on keskimäärin 38 tuntia kurssia kohden ja aikuisille keskimäärin 28 tuntia kurssia kohden. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45
minuuttia ja aikuisille tarkoitetussa opetuksessa vähintään 40 minuuttia.
Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
2 §. Opinto-ohjaus. Opinto-ohjauksena opiskelijoille annetaan 1 §:n mukaan toteutetun ohjauksen lisäksi
henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta.
Opinto-ohjauksesta määrätään opetussuunnitelmassa.
3 §. Opetustarjonta ja opetuksen suunnittelu. Opetus tulee järjestää siten, että opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa
ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vuodessa.
(23.1.2014/52)
Koulutuksen järjestäjän tulee laatia vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään
opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja
opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta, työajoista, koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä muiden
koulutuksen järjestä­jien kanssa, koulutuksen hankkimisesta muul­ta koulutuksen järjestäjältä sekä muulta yhteisöltä
tai säätiöltä, itsenäisestä opiskelusta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.
Koulutuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa opiskelijoille ja opiskelijoiksi pyrkiville keskeisistä 2 momentissa tarkoitetuista asioista.
4 §. Itsenäinen opiskelu. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.
Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa
suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.
6 §. Arviointi opintojen aikana. Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän
usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan
numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä
tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10.
Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä,
8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja.
Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvostella yhdessä.
Lukiolain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa ja ulkomailla järjestettävässä opetuksessa voidaan, sen mukaan kuin opetushallitus määrää,
poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään.
Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan
opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa.
Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana
perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin
kurssin aikaisiin näyttöihin. (30.12.2008/1117)
7 §. Opinnoissa eteneminen. Opetussuunnitelmassa
määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä
asian­omaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä tarkoitettuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.
Opetushallitus voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.
8 §. (23.1.2014/52) Päättöarviointi, erotodistus ja to­
distus yhden tai useamman aineen suorittamisesta. Lukion
koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan
päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista
eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus
oppimäärän suorittamisesta.
Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman
aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen
liitteenä.
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritetuista opinnoista annetaan todistus.
44
ii lukio Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin
oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.
Opetushallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tässä
pykälässä säädetyistä asioista.
9 § on kumottu VNA:lla 30.12.2008/1117.
3 luku. Opiskelijan oikeusturva
10 § on kumottu VNA:lla 19.8.2004/796, joka tuli
voimaan 1.9.2004.
11 § on kumottu A:lla 18.6.2003/561.
12 §. (18.6.2003/561) Rehtorin ja opettajan päätösval­
ta eräissä tilanteissa. Lukiolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja opiskelijan määräämisestä poistumaan muusta tilasta, jossa
opetusta annetaan, päättää oppituntia tai muuta opetustilaisuutta pitävä opettaja. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan
oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori
tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori.
13 §. (18.6.2003/561) Arvioinnin uusiminen ja oikai­
su. Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan
päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden
kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan
toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa
etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka
määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
4 luku. Erinäiset säännökset
14 §. (18.3.2010/185) Koulutuksen järjestämisluvan
hakeminen. Lupaa lukiokoulutuksen järjestämiseen on
haettava viimeistään vuosi ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Opetusministeriö voi tarvittaessa ottaa
käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn
hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys koulutuksen
tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
15 §. Opintojen päätoimisuus ja opintojen aloittamis­
ajankohtaa koskeva määritelmä. Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus
on vähintään 75 kurssia. Lukiokoulutukseen valmistava
koulutus katsotaan päätoimiseksi, kun sen laajuus on vähintään 25 kurssia. (23.1.2014/52)
Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18-vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle 18-vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä
opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan.
16 §. Opetusharjoittelijat. Lukio-opetusta voi opettajan ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva henkilö.
17 §. Erityinen tutkinto. Lukiolain 12 §:n 2 momentissa säädetyt kokeet voi järjestää se, jolla on lupa järjestää
lukiokoulutusta.
Kokeisiin osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa aikuisille
tarkoitetun opetuksen oppimäärien mukaisia tietoja ja
taitoja. Kokeet hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus lukion oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai
osittain.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden arvioinnista ja oikaisun hakemisesta arviointiin on soveltuvin
osin voimassa, mitä 6–9 ja 13 §:ssä säädetään.
18 §. Lukiokoulutuksen yhteydessä järjestettävä muu toi­
minta. Lukiolain 38 §:ssä tarkoitettua toimintaa on oppilaskerho- ja koulukirjastotoiminta sekä muu lukiokoulutukseen läheisesti liittyvä toiminta.
5 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
19 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20 §. Korvaavien opintojen valintaa koskeva siirty­
mäsäännös. Jos opiskelija on ennen tämän asetuksen voimaantuloa muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin
aineen opiskelusta, katsotaan opiskelijan 1 §:n estämättä
suorittaneen lukion oppimäärän, vaikka opiskelijan suorittamien kurs­sien määrä jäisi mainitussa säännöksessä
todettua kurssimäärää pienemmäksi.
21 §. Opiskelijoiden arviointia koskeva siirtymä­säännös.
Edellä 6–8 §:n säännöksiä opiskelijan arvioinnista sovelletaan vuoden 1999 elokuun alusta lukien. Siihen saakka
arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa
voimassa olleita arviointia koskevia säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä.
Ennen vuoden 1999 elokuun alkua annettavissa todistuksissa äidinkielestä ja kirjallisuudesta, kuvataiteesta, liikunnasta ja terveystiedosta sekä opinto-ohjauksesta
voidaan käyttää mainittujen aineiden tämän asetuksen
voimaan tullessa voimassa olleita nimiä.
ii lukio 45
Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä
26.8.2005/672
1 §. Ylioppilastutkinto ja pakolliset kokeet. Lu­kion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Muun henkilön oikeudesta suorittaa tutkinto säädetään erikseen.
Ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet ovat kirjallisia.
Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä.
Tutkinnon pakolliset kokeet ovat äidinkielen koe ja ne
kokeet, jotka tutkintoon osallistuva valitsee pakollisiksi
lukiolain (629/1998) 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta
kokeiden ryhmästä.
2 §. Äidinkielen kokeet, kahden eri tason mukaiset kokeet
ja vieraiden kielten kokeet. Äidinkielen kokeina järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielen kokeet. Suomen
ja ruotsin kielessä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi
kokeet, jotka perustuvat oppimäärään suomi tai ruotsi
toisena kielenä.
Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason
mukaiset kokeet.
Lukiolain 18 b §:ssä tarkoitettu ylioppilastutkintolautakunta päättää, missä vieraissa kielissä kokeet järjestetään ja missä kielissä järjestetään kahden eri tason mukaiset kokeet.
3 §. Kokeiden järjestäminen. Ylioppilastutkintoon
kuu­
luvat kokeet järjestetään lukiokoulutusta a­ntavissa
oppi­
laitoksissa samanaikaisesti kaksi kertaa vuodessa.
(22.12.2006/1229)
Tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa
vastaa lukiolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori.
4 §. Edellytykset osallistua kokeisiin. Ylioppilas­
tutkintoon osallistuminen edellyttää, että ­lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon
kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 §:ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa,
jonka kokeeseen hän osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen
aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukio­kurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppi­
määrää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan
kolme lukiokurssia.
Rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset.
Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi erityisestä syystä
osallistua myös lukion oppimäärää suorittava, joka ei ole
opiskellut 1 momentissa tarkoitettuja oppimääriä, mutta
jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset
kokeesta suoriutumiseen.
Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia
kutsutaan tässä laissa kokelaiksi.
5 §. Ilmoittautuminen kokeisiin. Kokelaan tulee ilmoittautua kirjallisesti kutakin tutkintokertaa ja koetta varten
lukion rehtorille viimeistään ylioppilastutkintolautakunnan määräämänä päivänä. Ilmoittautuessaan kokelaan
on ilmoitettava kokeen vaativuustaso ja se, suorittaako
hän kokeen pakollisena vai ylimääräisenä. Kokeen valinta pakolliseksi tai ylimääräiseksi on sitova koko tutkinnon osalta. Kokeen vaativuustason valinta on sitova koko
tutkinnon osalta, jollei taso ole vaihdettavissa jäljempänä
6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.
Rehtorin
hyväksymä
ilmoittautuminen
voidaan peruuttaa kirjallisesti viimeistään 1 momentissa tar­
koitetun määräajan päättymispäivänä. Ylioppi­
lastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä hyväksyä määräajan päätyttyä tapahtuneen ilmoittautumisen.
Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavan syyn vuoksi mitätöidä tutkintoon kuuluvaan kokeeseen tai erilliseen kokeeseen tehdyn sitovan ilmoittautumisen. Koetta, johon ilmoittautuminen
on mitätöity, ei lasketa kyseisen aineen kokeen suorituskerraksi. Jos ilmoittautuminen mitätöidään eikä kokelas
ole osittainkaan osallistunut kokeeseen, kokeesta ei peritä maksua tai peritty maksu palautetaan lautakunnan
määräämässä ajassa tehdystä hakemuksesta. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavasta syystä myös hyväksyä muutoksen ilmoittautumiseen
sisältyviin tietoihin, jos ilmoittautumisessa on todistettavasti tapahtunut virhe.
6 §. Ylioppilastutkinnon suorittaminen. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa.
Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi
toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä.
Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin
tai suomen kielen oppimäärään perustuvan kokeen sijasta ruotsin- tai suomenkielisille kokelaille tarkoitetun äidinkielen kokeen kyseisessä kielessä.
Vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaativampi koe
tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe. Valtioneuvoston asetuksella säädetään mahdollisuudesta kokeen vaativuustason vaihtamiseen silloin,
kun tutkinnon pakollisesta kokeesta on annettu hylätty
arvosana.
Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on
suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. Tutkinto tulee suoritetuksi pakollisessa kokeessa annetun hylätyn
arvosanan estämättä, jos arvosana ei ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti
kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen.
Kun koe katsotaan 10 §:n nojalla keskeytyneeksi ja
hylätyksi tai 11 §:n nojalla hylätyksi, tutkintoon ei sovel-
46
ii lukio leta, mitä edellä 3 momentissa säädetään tutkinnon suorittamisesta hylätyn arvosanan estämättä.
7 §. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen käytettävä aika.
Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Valtioneuvoston asetuksella
säädetään mahdollisuudesta suorittaa tutkinto pitemmän ajan kuluessa silloin, kun pakollinen koe hylätään
tai tutkinnon suorittaminen keskeytyy.
Jos kokelas ei ole suorittanut tutkintoa 1 momentissa
säädettyjen tutkintokertojen rajoissa tai 1 momentin nojalla säädetyn pitemmän ajan kuluessa, suoritetuista kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa eikä kokeita voi
sisällyttää ylioppilastutkintoon. Tutkinnon suorittamisen
voi tällöin aloittaa alusta.
Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavan syyn vuoksi päättää, että kokelas voi tutkinnon ollessa kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen
alusta.
8 §. Koesuoritusten arvostelu. Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukiokoulutusta järjestävän
oppilaitoksen asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Jos oppilaitoksessa ei ole
kyseisen oppiaineen opettajaa, joka voisi arvostella suorituksen, alustavaa arvostelua ei tehdä.
Kokeista annettavista arvosanoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kokeesta voidaan ylioppilastutkintolautakunnan päätöksen mukaan antaa myös arvosanaa yksityiskohtaisempi arvostelu.
Jos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän
suorittaa tutkinnon tai erillisen kokeen, tai kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon.
9 §. Tutkinnon täydentäminen ja erillisten kokeiden suo­
rittaminen. Ylioppilastutkinnon 6 §:n 3 momentin mukaan hyväksytysti suorittanut henkilö voi täydentää tutkintoa sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka eivät sisälly
hänen suorittamaansa tutkintoon, ja sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka ovat eri tasoisia kuin hänen suorittamaansa tutkintoon sisältyvät samojen oppiaineiden
kokeet.
Henkilö, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa,
voi suorittaa tutkintoon kuuluvia kokeita erillisinä. Erillisistä kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa, eikä niitä voi sisällyttää tutkintoon.
10 §. Keskeytynyt koe. Jos kokeeseen ilmoittautunut
henkilö jää saapumatta koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi
ja hylätyksi.
11 §. Seuraamus vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen
rikkomisesta. Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin
törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin
kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen määräämistä kokelaalle on ilmoitettava, mistä teosta häntä
epäillään, häntä on kuultava todistajan läsnä ollessa ja
asiasta on hankittava muu tarpeellinen selvitys. Päätös
on annettava todisteellisesti tiedoksi kokelaalle, jota se
koskee.
Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tekee
lukion rehtori. Rehtorilla on oikeus saada poliisiviranomaiselta virka-apua asian selvittämiseksi.
12 §. Tutkintotodistus ja kokeiden suorittamisesta annet­
tavat todistukset. Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on 6 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla suorittanut
tutkinnon ja jolle annetaan lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta, sekä
henkilölle, joka on osallistunut tutkintoon lukiolain 18 a
§:n 1 momentin nojalla sekä edellä 6 ja 7 §:ssä säädetyllä
tavalla suorittanut tutkinnon.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä arvosanat merkitään ylioppilastutkintotodistukseen, tutkintotodistuksen päiväämisestä ja muista todistuksista, joita
ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden suorittamisesta
annetaan.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen todistusten
antaminen edellyttää, että tutkintokertoihin ja kokeisiin
osallistumisesta säädetyt maksut on suoritettu.
13 §. Muutoksenhaku ylioppilastutkintolauta­kunnan
päätökseen. Ylioppilastutkintolautakun­nan pää­tökseen
haetaan muutosta ­valittamalla ­Helsingin hallinto-oikeudelle siten kuin hallinto­lainkäyttö­laissa (586/1996) säädetään, jollei jäljempänä tai muualla laissa toisin säädetä.
Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Jäljempänä 14 §:ssä tarkoitetun tarkistusarvostelun tulokseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
14 §. Tarkistusarvostelu. Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu, saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelua. Hakemuksen voi
tehdä kokelas, alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja tai
koesuorituksen valmistavasti arvostellut opettaja. Tarkistusarvostelu ei johda alkuperäistä arvosanaa heikompaan
arvosanaan, eikä sen perusteella anneta alkuperäistä heikompaa 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua arvostelua.
Tarkistusarvostelua koskeva hakemus on toimitettava
lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta,
jolloin kokeeseen osallistuneella on ollut tilaisuus saada
arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Ylioppilastutkintolautakunta määrää tarkistusarvostelua toimittamaan arvostelijat, joista kukaan ei ole aikaisemmin arvostellut kohteena olevaa koesuoritusta. Arvostelijoita
tulee olla vähintään kaksi.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään ylioppilastutkintotodistuksen ja muun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta silloin, kun suoritukseen
haetaan tarkistusarvostelua, sekä tarkistusarvostelun tuloksen ilmoittamisesta.
15 §. Muutoksenhaku rehtorin päätökseen. Lukion rehtorin päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, saa kirjallisesti hakea oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintoviraston päätökseen tässä momentissa
tarkoitetussa asiassa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. (22.12.2009/1452)
Päätökseen, jolla lukion rehtori on määrännyt 11 §:n 1
momentissa tarkoitetun seuraamuksen, haetaan muutos-
ta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.
Valitus 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä on
tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitukset tulee käsitellä kiireellisinä.
Jos 2 momentissa tarkoitettu päätös kumotaan, ilmoittautuminen niihin kokeisiin, joihin henkilö on jäänyt rehtorin päätöksen jälkeen osallistumatta, mitätöityy
hakemuksetta ja koekohtaiset maksut palautetaan. Hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus voi valituksen
hyväksyessään päättää, että kokelas saa aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta.
16 §. Tietojensaantioikeus. Ylioppilastutkintolautakunnalla on oikeus saada maksutta lukiokoulutuksen järjestäjiltä kokeiden järjestämistä ja arvostelua varten tarpeelliset tiedot.
17 §. Eräät ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavat tut­
kinnot. International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen
ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet
kuin lukiolain 18 §:ssä ja tässä laissa tarkoitetun tutkinnon
suorittaminen.
ii lukio 47
18 §. Tarkemmat säännökset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta.
19 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2006.
Tällä lailla kumotaan 21 päivänä marraskuuta 1994
annettu ylioppilastutkintoasetus (1000/1994) siihen
myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kuitenkin asetuksen 11 §:n 2 momentin säännöksiä noudatetaan, sellaisina kuin ne ovat olleet asetuksessa 733/2002, vuoden
2007 loppuun kokelaan osalta, joka ei lukion opetussuunnitelman mukaisesti opiskele pakollisena oppiaineena perusopetuksessa alkanutta toista kotimaista kieltä tai joka on ennen 1 päivää syyskuuta 2004 lukiolain
13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla vapautettu toisen
kotimaisen kielen opiskelusta lukiossa. Tämän momentin nojalla suoritetut kokeet voidaan uusia hyväksyttyjen
ja hylättyjen kokeiden uusimista koskevien säännösten
mukaan.
Mitä muualla laissa säädetään ylioppilastutkintoasetuksessa tarkoitetusta ylioppilastutkinnosta, koskee lukiolain 18 §:ssä sekä tämän lain voimaan tultua tässä
laissa tarkoitettua ylioppilastutkintoa.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
48
ii lukio Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta
17.11.2005/915
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 18 §:n 3 momentin ja 18 b §:n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 3 momentti laissa
673/2005 ja 18 b §:n 1 momentti laissa 766/2004, sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä 26 päivänä elokuuta 2005 annetun
lain (672/2005) nojalla:
Ylioppilastutkinto
1 §. Koetehtävien laatiminen. ­Y lioppilastutkintoon
kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan lukiolain
(629/1998) 18 §:n 1 momentissa ja jäljempänä 2 §:ssä
mainituissa oppiaineissa niiden kurssien oppimäärien
mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina
kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina.
2 §. Reaaliaineissa järjestettävät kokeet. Reaaliaineissa
järjestetään kokeet ylioppilastutkintolautakunnan määräämällä tavalla uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskunta­
opissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja
terveys­tiedossa.
Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.
3 §. Arvosanat. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä
vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude
approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum
laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).
4 §. Kokeen uusiminen. Hyväksytyn kokeen saa uusia
yhden kerran. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa.
Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain
(672/2005) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaativamman tason kokeen tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan
vaihtaa sen tason. Myös kokelas, jolla on oikeus suorittaa
äidinkielen kokeena oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe ja joka on saanut hylätyn arvosanan tavanomaisesta äidinkielen kokeesta, voi vaihtaa
kokeen oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuvaksi kokeeksi.
5 §. Ylioppilastutkinnon suorittamisajan pidentyminen.
Ylioppilastutkinnon suorittamiseen saa seuraavissa tilanteissa käyttää pitemmän ajan kuin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 1 momentissa
säädetään:
1) kun kokelas uusii hylätyn pakollisen kokeen, hän
saa käyttää 4 §:n 1 momentissa säädetyt uusimiskerrat
hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana; ja
2) kokelas, joka on osallistunut yhteen tutkintokertaan
ja ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi menettänyt kaksi tutkintokertaa, voi jatkaa tutkinnon suorittamista seuraavana
kahtena peräkkäisenä tutkintokertana säilyttäen oikeutensa hylätyn kokeen uusimiseen siten, että menetettyjä
tutkintokertoja ei lueta 1 kohdassa tarkoitettuihin tutkintokertoihin.
6 §. Kokeiden järjestäminen poikkeavasti. Jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn
vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin
muut kokelaat.
Ylioppilastutkintolautakunta päättää 1 momentissa
tarkoitettujen järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen
huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.
Todistukset
7 §. Ylioppilastutkintodistuksen päivääminen. Yli­
oppilastutkintotodistus päivätään sen tutkintokerran
mukaan, jonka loppuun mennessä kokelas on hyväksytysti suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet,
tai sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä
ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 §:n 3
momentin nojalla todetaan, ettei hylätty suoritus estä todistuksen antamista.
8 §. Ylioppilastutkintotodistukseen merkittävät arvosa­
nat. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat
hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos tutkinto katsotaan suoritetuksi hylätyn arvosanan estämättä, todistukseen merkitään myös hylätty arvosana.
Jos kokelas on uusinut kokeen ennen kuin tutkintotodistus on 7 §:n mukaan päivätty, todistukseen merkitään
annetuista arvosanoista parempi. Jos parasta suoritusta ei
voida arvostelun perusteella todeta, tutkintotodistukseen
merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen arvosana.
9 §. Kokeiden suorittamisesta annettavat todistukset.
Kokelaalle, jolle ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla ei anneta ylioppilastutkintotodistusta, annetaan todistus hyväksyttyjen
kokeiden suorittamisesta, jos
1) kokelas on ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 1 momentissa tai edellä 5 §:ssä tarkoitetussa ajassa suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkintoon
kuuluvat pakolliset kokeet; tai
2) kokelas on 1 kohdassa tarkoitetussa ajassa suorittanut ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet ja hänen osaltaan sovelletaan ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua hylätyn arvosanan kompensaatiota.
Todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta annetaan myös kokelaalle, joka on 1 momentin 1 kohdas-
ii lukio 49
sa tarkoitetussa ajassa suorittanut vain osan pakollisista
kokeista.
Henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti yhden tai
useamman erillisen ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen, annetaan todistus suoritetuista kokeista.
Kokelaalle, joka suorittaa ylioppilastutkintoa yhtä
useammalla tutkintokerralla, annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta hänen suorituksensa ilmenevät.
Ylioppilastutkintolautakuntaa
koskevat säännökset
10 §. Ylioppilastutkintolautakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan
puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta kuultuaan. Ministeriö voi kuulla tarvittaessa myös muita sidosryhmiä. Lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. (18.10.2012/565)
Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenten tulee olla
ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia
henkilöitä. Lautakunta voi ottaa apujäseniä kokeiden
laatimista ja arvostelua varten.
Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa.
11 §. Ohjesääntö ja arkistonmuodostussuunnitelma. Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy ohjesäännön, jossa
määrätään:
1) lautakunnan työskentelystä ja kokouksiin liittyvistä
menettelytavoista;
2) puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, pääsihteerin
ja muun henkilökunnan tehtävistä sekä oikeudesta käyttää lautakunnan päätösvaltaa; sekä
3) muista tarpeellisista lautakunnan toimintaan kuuluvista asioista.
Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy koetehtävien
ja kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan aineiston säilyttämistä varten arkistolain (831/1994) mukaisen
arkistonmuodostussuunnitelman.
12 §. (12.4.2012/167) Palkkiot. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sekä jäsenten ja apujäsenten palkkiot.
13 §. Kanslia ja virkamiehet. Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka hoitaa ja kehittää tutkinnon toimeenpanoa ja lautakunnan hallintoa. (18.10.2012/565)
Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian esimiehenä
on pääsihteeri. Lisäksi lautakunnalla on tutkintosihteereitä ja muita virkamiehiä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää pääsihteerin
lautakuntaa kuultuaan. Muut virkamiehet nimittää pääsihteeri. (18.10.2012/565)
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa pääsihteerin
palkkauksen. (12.4.2012/167)
14 §. Kelpoisuusvaatimukset. Pääsihteeriltä vaaditaan
ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. (12.4.2012/167)
Tutkintosihteeriltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin.
Erinäiset säännökset
15 §. Rehtorin ilmoitusvelvollisuus. Rehtori ilmoittaa
kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnan
määräämään ajankohtaan mennessä lautakunnalle ne
kokelaat, joilla ei ole ylioppilastutkinnon järjestämisestä
annetun lain 4 §:n mukaan oikeutta osallistua kokeeseen,
johon he ovat ilmoittautuneet.
Rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnalle lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä ne kokelaat, joille ei anneta lukion
päättötodistusta eikä todistusta ammatillisen tutkinnon
suorittamisesta.
Rehtorin tulee antaa ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettu päätöksensä viipymättä tiedoksi lautakunnalle. Päätöksen saatua lainvoiman rehtorin tulee ilmoittaa siitä lautakunnalle.
16 §. Tarkistusarvosteluun liittyvä todistuksen antami­
nen ja tuloksen ilmoittaminen. Kokelaalle annetaan ylioppilastutkintotodistus tai todistus kokeiden suorittamisesta sen estämättä, että hänen suoritukseensa on haettu tarkistusarvostelua. Jos arvosana tarkistusarvostelun tuloksena muuttuu, palautetun ylioppilastodistuksen tai muun
todistuksen tilalle annetaan maksutta uusi todistus.
Tarkistusarvostelun tulos ilmoitetaan kokelaalle, tarkistusarvostelua pyytäneelle henkilölle ja lukion rehtorille.
17 §. Maksujen periminen. Lukiokoulutuksen järjestäjä
perii maksut, jotka on säädetty osallistumisesta ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, sekä tilittää
maksut ylioppilastutkintolautakunnalle.
18 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Tämä asetus
tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Reaaliaineen koe terveystiedossa järjestetään ensimmäisen kerran vuoden 2007 ensimmäisellä tutkintokerralla.
Jollei ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain
7 §:n 1 momentista tai tämän asetuksen 5 §:stä muuta
johdu, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksytysti suorittanut reaalikokeen, voi sen uusintana suorittaa yhden reaaliaineen kokeen, ja kokelas,
joka on valinnut reaalikokeen pakolliseksi ja jonka suoritus on hylätty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voi
hylätyn kokeen uusintana suorittaa pakollisena reaaliaineen kokeen. Sen estämättä, mitä 4 §:n 1 momentissa
säädetään, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittanut hyväksytysti reaalikokeen ja tämän asetuksen voimassa ollessa suorittanut hyväksytysti
reaaliaineen kokeen, ei voi uusia reaaliaineen koetta.
Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen
päiväämistä uusinut reaalikokeen tai suorittanut hyväksytysti sekä reaalikokeen että reaaliaineen kokeen, tutkintotodistukseen merkitään paras näiden kokeiden arvosanoista. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun perusteella todeta, tutkintotodistukseen merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen arvosana.
Hyväksytystä reaalikokeesta ja hyväksytystä reaaliaineen kokeesta, joiden arvosanoja ei merkitä ylioppilastutkintotodistukseen, annetaan erillinen todistus.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
50
ii lukio Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun
koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
tuntijaosta 14.11.2002/955
(nimike muutettu VNA:lla 23.1.2014/51)
(kumottu)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun
lukiolain (629/1998) 10 §:n 1 momentin ja 39 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 1184/1998:
1 luku. Yleistä
1 §. (23.1.2014/51) Soveltamisala. Tässä asetuksessa
säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen sekä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin
opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen
(tuntijako).
2 luku. Lukiokoulutuksen yleiset
valtakunnalliset tavoitteet
2 §. Lukio opiskeluympäristönä. Lukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja
osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta
sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön.
Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden
lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana
opiskeluyhteisöä.
3 §. Opetuksen tavoitteet. Lähtökohtana opetuksessa
on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja
kulttuurien monimuotoisuutta.
Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen
vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista,
elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään
ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä
kulttuurien tuntemusta syvennetään.
Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan
opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuk­
sia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä.
Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja
osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa.
4 §. Tarpeelliset tiedot ja taidot. Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja
syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä,
yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot.
Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle
opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä.
Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista.
5 §. Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen. Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan
tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä.
Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan.
Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia.
Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä.
6 §. Aikuisille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet.
Aikuisille annettavaa opetusta kehitetään yleissivistävänä opetuksena. Opetuksen tulee tarjota monipuoliset
edellytykset perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä opiskelijan elinikäiseen itsensä kehittämiseen osana
aikuiskoulutusta. Aikuisille annettavassa opetuksessa tulee antaa tutkintotavoitteisen opetuksen lisäksi suoritustavoitteisesti opiskelevien aineopiskelijoiden sekä muiden erityisryhmien opetusta, joissa otetaan huomioon
aikuisopiskelun erityispiirteet.
Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa yleissivistävän
tiedon lisäksi sellaisia opiskelu-, kieli- ja viestintätaitoja
sekä tietoteknisiä taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia elinikäiseen
oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden
kasvua.
6 a §. (23.1.2014/51) Valmistavan koulutuksen erityi­
set tavoitteet. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia oppilaitoksen opetuskielessä sekä parantaa opiskelijan opiskelutaitoja. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia
toimia aktiivisena kansalaisena suomalaisessa yhteiskun-
ii lukio 51
nassa. Koulutuksen tavoitteena on myös mahdollisuuksien mukaan tukea ja edistää opiskelijoiden oman äidinkielen hallintaa.
3 luku. Lukio-opetuksen tuntijako
7 §. Nuorille annettavien opintojen rakenne. Lukion
opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin
ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi.
Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka
saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita
opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat
kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee
antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi
kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen
järjestäjän järjestämiä opintoja.
8 §. Nuorille annettavan opetuksen tuntijako. Nuorille
annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava:
Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6
Kielet
perusopetuksen vuosiluokilta 1–6
alkava kieli (A-kieli) 6
perusopetuksen vuosiluokilta 7–9
alkava kieli (B-kieli) 5
muut kielet Matematiikka
lyhyt oppimäärä 6
pitkä oppimäärä 10 Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia 2
Maantiede 2
Fysiikka 1
Kemia 1
Uskonto tai elämänkatsomustieto 3
Filosofia 1
Psykologia 1
Historia 4
Yhteiskuntaoppi 2
Taito- ja taideaineet 5
Liikunta 2
Musiikki 1–2 Kuvataide 1–2 Terveystieto 1
Opinto-ohjaus 1
Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään Soveltavat kurssit
Kurssit yhteensä vähintään 47–51
10
75
Syventävinä opintoina
tarjottavien valtakunnallisten
kurssien määrä
3
2
2
16
2
3
3
2
7
4
2
3
4
2
2
3
3
3
2
1
52
ii lukio Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta.
Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä.
Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän
mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi.
Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle
opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta
suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.
Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään,
opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten
pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.
Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai
ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän
mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden
opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.
Opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien
opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle. (15.2.2007/
183)
8 a §. (23.1.2014/51) Maahanmuuttajille ja vieraskie­
lisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulu­
tuksen tuntijako. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen
tuntijako on seuraava:
Oppiaine ja aineryhmä Pakolliset kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus 10
Muut kielet 3
Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot 2
Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 2
Historia ja yhteiskuntaoppi Opinto-ohjaus 2
Valinnaiset opinnot 6
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine opetetaan suomi/
ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.
Muut kielet -aineryhmä jaetaan vieraiden kielten,
toisen kotimaisen kielen sekä mahdollisesti opiskelijan
oman äidinkielen välillä.
Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot -aineryhmä sisältää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa. Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus -aineryhmä sisältää historiaa ja yhteiskuntaoppia.
Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä 8 ja 9 §:ssä säädettyjä kursseja tai muita koulutuksen järjestäjän tarjoamia
opiskelijan lukio-opintovalmiuksia edistäviä opintoja.
Ne voivat olla myös perusopetuksen päättötodistuksen
korottamiseen tarkoitettuja opintoja.
9 §. Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako. Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako on seuraava:
Oppiaineet Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 5
Kielet
A-oppimäärä 6
B1-oppimäärä 5
Muut oppimäärät (B2, B3) Matematiikka
lyhyt oppimäärä 6
pitkä oppimäärä 10 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet Uskonto tai elämänkatsomustieto 1
Historia 3
Yhteiskuntaoppi 1
Filosofia 1
Luonnontieteelliset aineet Fysiikka 1
Kemia 1
Biologia 2
Maantiede 1
Psykologia Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita
ja aihekokonaisuuksia
Yhteensä vähintään 44
Syventävinä opintoina
tarjottavien valtakunnallisten
kurssien vähimmäismäärä
1
2
2
6
2
3
6
7
2
Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia
aineita ja aihekokonaisuuksia.
Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä Aoppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai
B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä.
Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle
18-vuotiaana tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai
musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua
ainetta.
Oppiaineiden opetuksen lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista.
Mitä 8 §:n 4–6 momentissa säädetään koskee myös
aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoa.
10 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen
järjestäjän antamaa opetustakoskeva erityissäännös. Lukiolain 3 ja 4 §:n mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa 7 tai 8 §:stä sen mukaan kuin koulutuksen
järjestämistä koskevassa luvassa määrätään.
ii lukio 53
4 luku. Voimaantulo ja
siirtymäsäännökset
11 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 23
päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (835/1993) ja aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä syyskuuta 1994 annettu opetusministe­
riön päätös
(873/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
12 §. Siirtymäsäännökset. Edellä 11 §:n 2 momentissa mainitun päätöksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa, kunnes opetushallitus päättää
tämän asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien perusteista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien
käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelmien perusteet niin, että tämän asetuksen
mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2005.
Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle 11 §:n 2 momentissa mainittujen päätösten nojalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
54
ii lukio Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun
koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
tuntijaosta 13.11.2014/942
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään lukiolain
(629/1998) 10 §:n 1 momentin nojalla:
1 luku
1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen sekä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien
opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako).
2 luku
2 §. Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan tasapainoista henkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua sekä edistää
elämän, ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen, ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamista.
Koulutus tukee kaikessa oppilaitoksen toiminnassa aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Koulutus ohjaa opiskelijaa toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä.
3 §. Tiedot ja taidot. Koulutus kehittää laaja-alaisesti
opiskelijan valmiuksia omaksua, yhdistää ja käyttää tietojaan ja taitojaan sekä soveltaa oppimaansa monipuolisesti myös oppiainerajat ylittävästi. Koulutus vahvistaa ja
syventää opiskelijan yleissivistystä muuttuvassa toimintaympäristössä ja antaa tietoja ja taitoja asetuksen tuntijakojen osoittamissa opinnoissa.
Koulutus kehittää opiskelijan jatko-opinto-, työelämä- yrittäjyys- ja yhteiskuntavalmiuksia.
Koulutus vahvistaa perustaa opiskelijan fyysiselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja antaa valmiuksia ja halua niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Koulutus tukee opiskelijan eettisen pohdinnan
kehittymistä.
Koulutus vahvistaa kokonaisuuksien hallintaa, oppimisen taitoja, tieteellistä ja siihen sisältyvää kriittistä
ajattelua, luovuutta, työskentelyn taitoja, vuorovaikutusja yhteistyötaitoja, tiedon hankinta- ja hallintataitoja,
tietoteknisiä käyttö- ja soveltamistaitoja sekä taitoa ilmaista itseänsä kirjallisesti ja suullisesti molemmilla kotimaisilla ja muilla kielillä sekä taiteen keinoin.
4 §. Elinikäinen oppiminen ja ohjaus. Koulutuksen tulee ohjata, innostaa ja luoda edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen sekä parantaa opiskelijan tulevaisuuden hallinta- ja valintataitoja sekä valmiuksia ura- ja elämänsuunnitteluun.
Koulutus kehittää opiskelijan valmiuksia arvioida ja
uudistaa osaamistaan sekä tunnistaa omat vahvuutensa
ja kehittämistarpeensa.
Opiskelija kykenee hyödyntämään saamaansa opintoohjausta ja perehtyy monipuolisesti jatko-opintovaihtoehtoihin sekä osaa tehdä mielekkään urasuunnitelman
lukio-opintojen aikana.
5 §. Opiskeluympäristöt ja toimintakulttuuri. Lukioopinnoissa tulee hyödyntää monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät työelämän, jatko-opintojen sekä
tieto- ja viestintäteknologian tuntemusta. Opiskeluympäristöjen tulee tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota ja
auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa. Niiden tulee
olla opiskelijan kokemuspiiriä monialaisesti rikastuttavia
sekä pedagogisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia.
Lukion toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan
omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa, ja sen tulee
edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Opinnoissa tulee tavoitella myönteistä asennetta
oppimiseen.
6 §. Aikuisopiskelijoille annettavan lukiokoulutuksen eri­
tyiset tavoitteet. Aikuisopiskelijoiden lukiokoulutuksessa
otetaan huomioon opiskelijoiden aiemmin hankkimat
tiedot, taidot ja osaaminen. Koulutuksen järjestämisessä
otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet.
Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa sellaisia opiskelu-, viestintä- ja kielellisiä taitoja sekä tietoteknisiä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että
työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä
tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua.
Tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella opetuksessa
voidaan ottaa huomioon yhtä tai useampaa lukion oppimäärään kuuluvaa oppiainetta suorittavat opiskelijat sekä muut erityisryhmät.
7 §. Valmistavan koulutuksen erityiset tavoitteet. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia oppilaitoksen opetuskielessä
sekä parantaa opiskelijan opiskelutaitoja. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia toimia aktiivisena
kansalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen
tavoitteena on myös mahdollisuuksien mukaan tukea ja
edistää opiskelijoiden oman äidinkielen hallintaa.
ii lukio 55
3 luku. Lukio-opetuksen tuntijako
Soveltavat kurssit ovat menetelmäkursseja, saman tai
muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia
opintoja, aineksia eri oppiaineista sisältäviä eheyttäviä
kursseja tai muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja.
Soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.
Soveltavina kursseina voidaan järjestää myös opiskelijoiden tarpeiden mukaisia tukikursseja. Soveltavat kurssit
ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa
mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja ja saada muutoin hankittu
osaaminen arvioiduksi tai tunnustetuksi.
Lisäksi on koulutuksen järjestäjän taideopintokursseja, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Näiden kurssien tarjoaminen on
koulutuksen järjestäjälle vapaaehtoista.
9 §. Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako.
8 §. Nuorille annettavien opintojen rakenne. Lukion
opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin
ja soveltaviin kursseihin.
Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Niillä on valtakunnallisesti yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Teemaopinnot
eheyttävät opetusta, vahvistavat opiskelijoiden yksittäistä
oppiainetta laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä. Syventävinä teemaopintokursseina tarjotaan 3 §:ssä tarkoitettuja ajattelun taitoja kehittävä kurssi sekä tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi.
Lisäksi tarjotaan käytännön työssä suoritettava vapaaehtoistoiminta-, työelämä- liikennekasvatus- tai kansainvälisen toiminnankurssi, joka tulee voida lukiolain 23 §:n
mukaisesti osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin
hankitulla osaamisella.
Oppiaine
Äidinkieli ja kirjallisuus
A-kieli
B-kieli
Muut kielet
Matematiikka
Yhteinen opintokokonaisuus
lyhyt
pitkä
Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Uskonto/elämänkatsomustieto
Terveystieto
Taito- ja taideaineet
Liikunta
Musiikki
Kuvataide
Opinto-ohjaus
Teemaopinnot
Pakolliset kurssit
Syventävät kurssit vähintään
Kurssit yhteensä vähintään
Pakolliset kurssit
6
6
5
Syventävinä opintoina tarjottavien
­valtakunnallisten kurssien määrä
3
2
2
8+8
1
5
9
2
3
2
1
1
1
3
3
6
4
2
1
3
3
2
1
5
2
1—2
1—2
2
2
4
3
1
4
2
47—51
10
75
3
2
2
3
56
ii lukio Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien
lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opintoohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta.
Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle
opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta
suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.
Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään,
opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten
pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.
Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen
tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen
Oppiaine tai aineryhmä
Kieli- ja kommunikaatio-opinnot
Äidinkieli ja kirjallisuus
A-kieli
B-kieli
Muut kielet
Matematiikka
Yhteinen opintokokonaisuus
pitkä oppimäärä
lyhyt
Luonnontieteelliset opinnot
fysiikka
kemia
biologia
maantiede
Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot
uskonto/elämänkatsomustieto
historia
yhteiskuntaoppi
filosofia
psykologia
Teemaopinnot
Muut lukion tehtävään kuuluvat oppiaineet.
Yhteensä vähintään
Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia
aineita ja aihekokonaisuuksia.
Teemaopinnot eheyttävät opetusta ja vahvistavat
opiskelijoiden yksittäisiä oppiaineita laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä.
aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä
päättää.
Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Toisen kotimaisen kielen oppimäärä opiskellaan joko perusasteella alkavan B1-oppimäärän tai perusasteen
vuosiluokilla 1—6 alkavan A-oppimäärän mukaisesti.
Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän
mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää
toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti.
Koulutuksen järjestäjän tulee tarjota muita kieliä opiskelijalle valinnaisina opintoina vähintään kahdessa kielessä.
Opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien
opiskelu useammalle lukuvuodelle.
10 §. Aikuisille annettavan koulutuksen tuntijako.
Pakolliset
kurssit
Syventävät
valtakunnalliset kurssit
5
6
5
1
2
2
6
1
9
5
5
1—2
1—2
1—2
1—2
6
1
2
2
1
3
2
5
7
2
1
44
Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä Aoppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai
B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteella toisen
kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen
kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti.
ii lukio 57
Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä.
Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Oppiaineiden lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle
18-vuotiaana, tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai
musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua
ainetta.
Mitä 9 §:n 3—5 momentissa säädetään, koskee myös
aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoa.
11 §. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettä­
vän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako.
Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako on
seuraava:
Oppiaine ja aineryhmä
Pakolliset
kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus
10
Muut kielet
3
Matemaattiset ja luonnontieteelliset
opinnot
2
Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia,
maantiede
Yhteiskuntatietous ja kulttuurin­
tuntemus
2
Historia ja yhteiskuntaoppi
Opinto-ohjaus
2
Valinnaiset opinnot
6
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine opetetaan suomi
toisena kielenä ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja
kirjallisuus -oppimäärän mukaan.
Muut kielet -aineryhmä jaetaan vieraiden kielten,
toisen kotimaisen kielen sekä mahdollisesti opiskelijan
oman äidinkielen välillä.
Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot -aineryhmä sisältää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa. Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus -aineryhmä sisältää historiaa ja yhteiskuntaoppia.
Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä 9 ja 10 §:ssä säädettyjä kursseja tai muita koulutuksen järjestäjän tarjoamia opiskelijan lukio-opintovalmiuksia edistäviä opintoja. Ne voivat olla myös perusopetuksen päättötodistuksen korottamiseen tarkoitettuja opintoja.
12 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen
järjestäjän antamaa koulutusta koskeva erityissäännös. Lukiolain 3 ja 4 §:n mukaisen erityisen koulutustehtävän
saaneen koulutuksen järjestäjän antamassa opetuksessa
voidaan poiketa asetuksen 8 tai 9 §:stä sen mukaan kuin
koulutuksen järjestämistä koskevassa luvassa määrätään.
4 luku. Voimaantulo ja
siirtymäsäännökset
13 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2014.
Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 14 päivänä marraskuuta 2002 annettu valtioneuvoston asetus
(955/2002).
14 §. Siirtymäsäännökset. Edellä 13 §:n 2 momentissa
mainitun säädöksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa, kunnes Opetushallitus päättää
tämän asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien perusteista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä
opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen
mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.
Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle 13 §:n 2 momentissa mainittujen säädösten nojalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 1 päivänä
elokuuta 2016.
58
ii lukio Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen
perusteista lukiokoulutuksessa 19.9.2006/856
Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä
elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 20 §:n 2 momentin nojalla:
1 §. Soveltamisala. Tätä asetusta sovelletaan otettaessa
opiskelijoita lukiokoulutukseen.
2 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet nuorille tarkoi­
tetussa koulutuksessa. Jos nuorille tarkoitettuun lukiokoulutukseen hakeutuvia on enemmän kuin täytettäviä
opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusopetuksen päättötodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden,
toisen kotimaisen kielen, vieraitten kielten, uskonnon
tai elämänkatsomustiedon, historian, yhteiskuntaopin,
matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, terveystiedon ja maantiedon arvosanojen aritmeettisen keskiarvon
osoittamassa järjestyksessä. Korotetut arvosanat otetaan
huomioon, jos siitä on erillinen koulun antama todistus. Keskiarvo lasketaan sadasosan tarkkuudella. Mikäli
­useammalla hakijalla on sama keskiarvo, otetaan tällöin
valinnassa huomioon hakijoiden esittämät hakutoiveet ja
sen jälkeen hakijoiden edellä tässä momentissa mainittujen oppiaineiden sekä liikunnan, käsityön, kotitalouden,
musiikin ja kuvataiteen arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Opiskelijat otetaan erikseen suomenkieliseen ja
ruotsinkieliseen koulutukseen. (24.10.2007/948)
Jos samalla koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia, sovelletaan 1 momentissa mainittuja perusteita
erikseen kunkin oppilaitoksen osalta. Mikäli opiskelija ei
tule valituksi haluamaansa lukioon, koulutuksen järjestäjä voi tarjota hänelle aloituspaikkaa muusta lukiostaan tai
jonkin toisen koulutuksen järjestäjän lukiosta, jos koulutuksen järjestäjät ovat asiasta sopineet.
Koulutuksen järjestäjä voi ottaa osan opiskelijoista
muilla kuin perusopetuksen päättötodistuksella koulutukseen hakevista. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida näiden hakijoiden edellytykset suoriutua lukio-opinnoistaan.
Tätä asetusta sovelletaan myös yhteishakuajankohdan
jälkeen tehtäviin valintoihin.
3 §. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden sekä muiden näyttö­
jen huomioon ottaminen. Jos koulutuksen järjestäjä käyttää
2 §:ssä tarkoitetussa opiskelijavalinnassa pääsy- tai soveltuvuuskokeita, saadaan kokeiden tulokset ottaa valinnassa huomioon siten, että niiden vaikutus on enintään
puolet enimmäispistemäärästä.
Otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen, jossa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai
useampaa oppiainetta, voidaan 2 §:ssä tarkoitettua keskiarvoa laskettaessa ottaa huomioon samassa pykälässä
mainittujen tai muiden opetuksessa painotettujen oppiaineiden arvosanat koulutuksen järjestäjän päättämällä
tavalla. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa huomioon myös
hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä. Edellä todettujen lisänäyttöjen vaikutus yhdessä mahdollisten 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden
kanssa ei saa ylittää puolta enimmäispistemäärästä.
4 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet muussa lukiokoulu­
tuksessa. Tätä asetusta sovelletaan myös valittaessa opiskelijoita International Baccalaureate -tutkintoon johtaviin
opintoihin. Koulutuksen järjestäjä voi selvittää hakijoiden
opetuskielen hallinnan riittävyyden. (24.10.2007/948)
Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun
lukiokoulutukseen ottamisen perusteista. Alle 18-­vuotias
hakija saadaan ottaa tässä momentissa tarkoitettuun
koulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä
erityisestä syystä.
Koulutuksen järjestäjä päättää lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettujen aineopiskelijoiden ottamisen perusteista.
5 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Tällä asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta
1998 annettu opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tässä asetuksessa mainittuja perusteita sovelletaan
ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita heinäkuun
2007 jälkeen alkavaan koulutukseen. Siihen saakka opiskelijavalintaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa saadaan ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
iii ammatillinen koulutus 59
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630
(nimike muutettu L:lla 3.10.2014/787)
1 luku. Soveltamisala ja tavoitteet
1 §. (3.10.2014/787) Soveltamisala. Tässä laissa säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista sekä tutkintoon johtamattomasta
valmentavasta koulutuksesta. (20.3.2015/246)
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisesta koulutuksesta säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998).
2 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen tarkoitus. Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen tarkoituksena on kohottaa
väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja
vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja
yrittäjyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista.
3 §. (20.3.2015/246) Ammatillinen peruskoulutus ja
valmentava koulutus. Ammatillinen peruskoulutus on 14
§:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaan suoritettavaa koulutusta, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon.
Tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen
valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.
Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen yhteydessä opiskelijoille voidaan järjestää opetukseen läheisesti liittyvää
muuta toimintaa.
4 §. (3.10.2014/787) Ammatillisen perustutkinnon
määritelmä. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri
tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän
edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.
Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa tässä
laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna näyttötutkintona.
4 a §. (3.10.2014/787) Tutkintorakenne. Koulutusaloista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään
ammatillisista perustutkinnoista ja niihin sisältyvistä
osaamisaloista sekä tutkintojen sijoittumisesta koulutusaloittain. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkintonimikkeiden määrittämisessä
käytettävistä periaatteista.
Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun
tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä.
4 b §. (3.10.2014/787) Jatko-opintokelpoisuus. Tutkintojen yleisestä jatko-opintokelpoisuudesta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin säädetään yliopistolain (558/2009) 37 §:ssä ja ammattikorkeakoululain
(351/2003) 20 §:ssä.
5 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen tavoitteet. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito
sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijoiden
edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta.
(20.3.2015/246)
Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten
sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä alle
18-vuotiaiden opiskelijoiden kotien ja huoltajien kanssa.
Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle järjestettävän
koulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta. (20.3.2015/246)
6 §. Yhteydet työelämään. Ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet.
Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.
7 §. Palvelu- ja kehittämistoiminta. Koulutukseen voi
tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa.
2 luku. Koulutuksen järjestäminen
8 §. Koulutuksen järjestäjät. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. (12.8.2011/951)
Koulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa.
Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa,
ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa sekä oppisopimuskoulutuksena.
8 a §. (3.10.2014/787) Koulutuksen järjestämismuodot.
Koulutusta voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena.
9 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 8 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset
ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen
järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen
voiton tavoittelemiseksi.
Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulu-
60
iii ammatillinen koulutus tusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä
koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta
ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Koulutustehtävän muuttamisesta päättää opetus- ja
kulttuuriministeriö. Ministeriö voi ilman hakemustakin muuttaa koulutusaloja, tutkintoja ja opiskelijamääriä koskevia määräyksiä sekä muita määräyksiä, jos koulutustarjonta merkittävästi poikkeaa koulutustarpeista.
(12.8.2011/951)
Ministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä
koskevan luvan, jos koulutus ei enää täytä 1 momentissa
luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai koulutus
järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.
Koulutuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta valtion oppilaitoksessa päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 1–3 momentissa säädetään.
10 §. Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen. Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien
ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun
koulutuksen järjestäjien kanssa.
Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan tässä laissa tarkoitetuista palveluista 9 §:ssä tarkoitetulta koulutuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat
palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.
3 luku. Tutkinnot ja opetus
(3.10.2014/787)
11 §. Opetuskieli. Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli.
Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä
mainitulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna
opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.
Jos koulutuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla
kuin yhdellä sellaisella 1 momentissa tarkoitetulla opetuskielellä, jolla opiskelija pystyy opiskelemaan, opiskelija saa valita opetuskielen.
Erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus
voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla kielellä.
12 §. (20.3.2015/246) Tutkintojen ja valmentavan
koulutuksen mitoitusperusteet. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen ja
valmentavien koulutusten sekä tutkintojen ja koulutusten osien mitoituksen peruste on osaamispiste.
Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella
voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan
koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa vuoden aikana keskimäärin saavutettu
osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Ammatillinen
peruskoulutus ja valmentava koulutus on järjestettävä si-
ten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen sen laajuutta vastaavassa ajassa.
12 a §. (20.3.2015/246) Tutkinnon ja valmentavan
koulutuksen osien mitoitusperusteet. Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien osaamispisteet määräytyvät sen
mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus,
vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon tai
valmentavan koulutuksen ammattitaitovaatimuksiin ja
osaamistavoitteisiin.
12 b §. (3.10.2014/787) Ammatillisen perustutkinnon
muodostuminen. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää:
1) ammatillisia tutkinnon osia;
2) yhteisiä tutkinnon osia;
3) vapaasti valittavia tutkinnon osia.
Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy
vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja
vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset
tutkinnon osat ovat:
1) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen;
2) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen;
3) yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen; ja
4) sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin
tutkinnon muodostumisesta 1 momentissa tarkoitetuista
tutkinnon osista sekä yhteisten tutkinnon osien laajuudesta ja niihin kuuluvista osa-alueista.
12 c §. (20.3.2015/246) Valmentavan koulutuksen muo­
dostuminen. Valmentavat koulutukset sisältävät koulutuksen osia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää
tarkemmin valmentavaan koulutukseen kuuluvista koulutuksen osista.
13 §. (3.10.2014/787) Tutkinnon perusteet. Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin 4 a §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle.
Tutkinnon perusteissa määrätään:
1) tutkintonimikkeet;
2) tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ja yhteisten
tutkinnon osien osa-alueiden laajuus osaamispisteinä siltä osin, kuin näistä ei ole säädetty 12 b §:ssä tai sen nojalla; sekä
3) tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi.
13 a §. (3.10.2014/787) Opetushallituksen määräykset.
Opetushallitus määrää:
1) todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista 25 e §:n mukaisesti;
2) opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista
27 a §:n mukaisesti;
3) suunnitelmista opiskelijoiden suojelemiseksi ja kurinpitokeinojen käyttämiseksi 28 §:n mukaisesti;
4) osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta 30
§:n mukaisesti;
5) kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista 37 a §:n mukaisesti.
13 b §. (20.3.2015/246) Valmentavan koulutuksen pe­
rusteet. Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet
valmentaville koulutuksille.
Koulutuksen perusteissa määrätään:
1) koulutuksen osien pakollisuus ja valinnaisuus sekä
laajuus osaamispisteinä siltä osin kuin näistä ei säädetä
12 c §:n nojalla; ja
2) koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen
arviointi.
14 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen järjestäjän opetus­
suunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä 13
§:ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden tai 13 b §:ssä
tarkoitetun valmentavan koulutuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta. Opetussuunnitelma hyväksytään
erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa koulutusta
varten. (20.3.2015/246)
Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa
opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen osaamisen
hankkimiseen ja osoittamiseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin
opetussuunnitelmassa päätettävistä asioista.
14 a §. (3.10.2014/787) Koulutuksesta tiedottaminen.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijoille ja opiskelijaksi pyrkiville tietoa järjestettävästä koulutuksesta.
15 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen toteuttaminen.
Koulutuksen toteuttamistavoista päättää koulutuksen
järjestäjä.
16 §. (3.10.2014/787) Työpaikalla käytännön työteh­
tävien yhteydessä järjestettävä koulutus. Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta työnantajan kanssa. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on,
että koulutustyöpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen
näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja
palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Valtioneuvoston asetuksella
säädetään tarkemmin sopimuksella sovittavista asioista.
16 a §. (3.10.2014/787) Työssäoppiminen. Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa
tavoitteellista ja ohjattua koulutusta.
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin työssäoppimisen laajuudesta.
Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja
ole erikseen sopineet työsopimuksen tekemisestä.
17 §. Oppisopimuskoulutus. Pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus). Oppisopimus
voidaan tehdä, jos työnantaja ja 8 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä ovat asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla sopineet oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Oppisopimuksen sisällöstä ja työnantajalle
maksettavasta koulutuskorvauksesta säädetään tarkemmin asetuksella.
iii ammatillinen koulutus 61
Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla käytännön
työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. (3.10.2014/787)
Oppisopimuskoulutuksesta on sen estämättä, mitä 27
§:n 2 ja 3 momentissa, 31 ja 35 §:ssä sekä 37 §:n 2 ja
3 momentissa säädetään, voimassa, mitä siitä tässä laissa
säädetään tai 1 momentin nojalla sovitaan. Sen estämättä, mitä 9 §:n 2 momentissa säädetään, oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen
opiskelijamäärästä päättää koulutuksen järjestäjä.
Oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa säädetty näyttötutkinto.
Oppisopimuskoulutus voi perustua myös virkamiehen
ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus), jos työnantaja ja koulutuksen järjestäjä ovat 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopineet koulutuksen järjestämisestä.
Koulutus ei kuitenkaan tällöin perustu työsopimukseen,
eikä siihen sovelleta 18 §:ää. Virkamiehen oppisopimus
voidaan tehdä myös sellaisen henkilön kanssa, joka on
virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. Työnantaja ja virkamies voivat yhteisellä
sopimuksella purkaa virkamiehen oppisopimuksen välittömästi. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa virkamiehen
oppisopimuksen virkamiestä ja työnantajaa kuultuaan,
jos koulutuksessa ei noudateta tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka koulutuksen järjestäjän
ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä.
(21.12.2007/1341)
Yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta
omassa yrityksessään, jos koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä
ovat 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopineet koulutuksen järjestämisestä. Koulutus ei kuitenkaan tällöin perustu työsopimukseen eikä siihen sovelleta 18 ja 19 §:ää.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yrittäjälle
ei makseta koulutuskorvausta. Koulutuskorvausta voidaan kuitenkin maksaa toiselle yritykselle oppisopimuskoulutusta saavan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta
aiheutuviin kustannuksiin. Koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä voivat yhteisellä päätöksellä purkaa koulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen. Koulutuksen järjestäjä
voi purkaa koulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen yrittäjää kuultuaan, jos koulutuksessa ei noudateta
tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä
tai koulutuksen järjestäjän ja yrittäjän välillä tehdyn mainitun sopimuksen määräyksiä. (30.12.1998/1185)
18 §. Työntekijöitä koskevan lainsäädännön soveltami­
nen oppisopimuskoulutukseen. Jollei tässä laissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä, oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia (55/2001) lukuun ottamatta sen 1
luvun 3 ja 8 §:ää, 2 luvun 4 ja 5 §:ää, 4 luvun 4 ja 5 §:ää,
6 lukua, 7 luvun 1–5 §:ää ja 7–11 §:ää, 9 ja 10 lukua sekä
13 luvun 3 ja 4 §:ää. (26.1.2001/76)
Opiskelija ja työnantaja voivat yhteisellä sopimuksella purkaa oppisopimuksen välittömästi. Sen lisäksi, mitä
työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä ja 8 luvun 1 ja 3 §:ssä
säädetään, oppisopimus voidaan yksipuolisesti purkaa,
kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin
tai kuolee. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus
62
iii ammatillinen koulutus voidaan purkaa myös perusteilla, jotka työsopimuslain
mukaan oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen.
Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen opiskelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä tai 17 §:ssä tarkoitetun
koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. (26.1.2001/76)
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan
lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta.
Rangaistuslaitoksen työtoiminnan yhteydessä järjestettävä vankien oppisopimuskoulutus ei perustu työsopimukseen. Koulutuksessa voidaan poiketa edellä tässä
pykälässä mainituista säännöksistä.
19 §. (3.10.2014/787) Opiskelijan työturvallisuus.
Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön ­
työtehtävien
yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta
säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole
työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle edellä tarkoitetusta työturvallisuusvastuusta.
19 a §. (20.3.2015/246) Erityisopetus. Oppimisvaikeuk­
sien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkä­
aikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun
tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan
henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa
suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä.
Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset
ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityis­
opetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin
se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet
huomioon ottaen välttämätöntä.
Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä,
miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa 2 momentissa tarkoitetun mukauttamisen perusteella.
20 §. (20.3.2015/246) Erityisopetuksesta päättäminen.
Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan opetuksen
järjestämisestä erityisopetuksena sekä 19 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta mukauttamisesta. Koulutuksen
järjestäjän tulee laatia erityisopetuksen toteuttamiseksi
opiskelijalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskeva suunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Suunnitelman laadinnasta ja sisällöstä säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen edellä mainituista asioista päättämistä ja henkilökohtaisen opetuksen
järjestämistä koskevan suunnitelman vahvistamista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi 9 §:n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen järjestämises-
tä sekä erityisopetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjausja tukitehtävistä.
21 §. (20.3.2015/246) Erityiset opiskelujärjestelyt.
Opiskelussa voidaan myös muutoin kuin 19 a §:ssä tarkoitetussa erityisopetuksessa poiketa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista, jos:
1) tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset
ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia; tai
2) poikkeaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä.
Erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen, vaikka hän 1 momentissa tarkoitettujen syiden
vuoksi joiltakin osin ei voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Ammattitaitovaatimuksista ja
osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin,
kuin se 1 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi on
välttämätöntä.
Koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelujärjestelyistä. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista
edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä, jos
erityiset opiskelujärjestelyt eivät perustu opiskelijan tekemään esitykseen.
Opetushallitus voi tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja
osaamistavoitteista ei voida poiketa tässä pykälässä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä käyttämällä.
22 §. Opetuksen julkisuus. Opetus on työpaikalla järjestettävää opetusta lukuun ottamatta julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta
rajoittaa.
23 §. (3.10.2014/787) Kokeilu. Opetus- ja kulttuuriministeriö tai Opetushallitus voi myöntää luvan tässä
laissa tarkoitetun koulutuksen kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjestämiseen. Kokeilulupa voidaan myöntää sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolla on edellytykset toteuttaa kokeilu sen tavoitteita vastaavalla tavalla ja
koulutukseen liittyviä opiskelijoiden oikeuksia vaarantamatta. Kokeilulupa myönnetään määräajaksi, kuitenkin
enintään kuudeksi vuodeksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla kokeilussa
voidaan poiketa tutkintojen nimistä ja osaamisaloista,
tutkinnon muodostumisesta ja laajuudesta sekä valmentavan koulutuksen laajuudesta. Opetushallituksen luvalla kokeilussa voidaan poiketa tutkintojen ja koulutuksen
perusteista. Kokeilussa suoritettavan tutkinnon tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellainen, että tutkinnon
edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä kelpoisuus
jatko-opintoihin saavutetaan. (20.3.2015/246)
Kokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät valitaan
hakemuksesta. Kokeiluun otetaan mukaan tarvittava
määrä koulutuksen järjestäjiä siten, että kokeilulle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Valinnassa otetaan huomioon alueellinen ja kielellinen edustavuus, jos se kokeilun laajuus ja tavoitteet huomioon ottaen on perusteltua.
Opetushallitus määrää kokeilussa noudatettavat tutkinnon tai koulutuksen perusteet. (20.3.2015/246)
iii ammatillinen koulutus 63
4 luku. Arviointi
24 §. (30.12.2013/1298) Koulutuksen arviointi. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain
tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.
Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa
koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).
Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
24 a §. (3.10.2014/787) Opiskelijan oppimisen ja osaa­
misen arvioinnin periaatteet. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan
edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan
osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen
perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. (20.3.2015/246)
Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana.
24 b §. (3.10.2014/787) Oppimisen arviointi. Opiskelijan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta.
Opiskelijan oppimista arvioi opetuksesta vastaava
opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi
myös työnantajan nimeämä henkilö.
Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen
oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa oppimista arvioi työnantajan nimeämä henkilö.
25 §. (3.10.2014/787) Opiskelijan osaamisen arviointi.
Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen.
Jos tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 19 a
§:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi,
opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. (20.3.2015/246)
Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella sekä tarvittaessa
muulla tavoin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija
osoittaa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän
osoittamassa paikassa.
Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon
osien, ammattiosaamisen näyttöjen, yhteisten tutkinnon
osien osa-alueiden ja valmentavan koulutuksen osien arvosanat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaamisen arviointiasteikosta. (20.3.2015/246)
Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen
arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä.
25 a §. (15.7.2005/601) Ammattiosaamisen näyttöjen
suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista
varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin tai
useampia toimielimiä, joihin kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai
asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia
jäseniä. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman
koulutuksen järjestäjän yhteinen.
Toimielimen tehtävänä on:
1) hyväksyä 25 §:n 4 momentissa tarkoitetut suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja
arvioinnista;
2) valvoa näyttötoimintaa;
3) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista;
4) käsitellä 25 c §:ssä tarkoitetut osaamisen arviointia
koskevat oikaisuvaatimukset. (3.10.2014/787)
Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimetään
enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15
vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on
oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain
(434/2003) 27–29 §:ssä säädetään.
Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksen­
teosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palk­
kioista.
25 b §. (3.10.2014/787) Osaamisen arvioinnista päät­
täminen. Tutkinnon osan, yhteisten tutkinnon osien osaalueen tai valmentavan koulutuksen osaamisen arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat
yhdessä, jos opettajia on useita. (20.3.2015/246)
Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät
25 a §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat
ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Jos tutkinnon
osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista
päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.
Muulta 2 momentissa tarkoitetulta arvioinnin suorittajalta kuin opettajalta vaadittavasta osaamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Heidän esteellisyyteensä sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään.
25 c §. (3.10.2014/787) Osaamisen arvioinnin oikaise­
minen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Opiskelija voi pyytää 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun
osaamisen arvioinnin perusteella annetun arvosanan oikaisua suullisesti tai kirjallisesti rehtorilta tai arvioinnista
25 b §:n mukaan päättäneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä
14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden
soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Opiskelija saa vaatia oikaisua kirjallisesti 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen 25 a §:ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen,
velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.
25 d §. (3.10.2014/787) Osaamisen osoittamisen uusi­
minen ja arvosanan korottaminen. Koulutuksen järjestä-
64
iii ammatillinen koulutus jän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen
uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus
myös 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.
Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa varata opiskelijalle mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen,
joka mahdollistaa opiskelun etenemisen.
25 e §. (20.3.2015/246) Todistukset. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun
opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetusta koulutuksesta, kun opiskelija on suorittanut ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan
koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetuista tutkinnon tai koulutuksen osista, jos
opiskelija eroaa kesken tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisen. Todistus suoritetuista tutkinnon
tai koulutuksen osista tulee antaa opiskelijan pyynnöstä
myös opiskelun aikana.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin todistusten sisällöstä ja allekirjoittamisesta sekä todistusten liitteistä. Opetushallitus määrää todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista.
Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista, jos 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä
tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita.
Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiskelijan osaamisesta.
5 luku. Opiskelijan oikeudet ja
velvollisuudet
26 §. Opiskelijaksi hakeutuminen. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen.
Hakumenettelystä on voimassa, mitä siitä asetuksella
säädetään ja sen nojalla tarvittaessa määrätään.
26 a §. (30.12.2013/1265) Päätös opiskelijaksi ottami­
sesta. Jos päätös opiskelijaksi ottamisesta tehdään käyttäen 26 §:n nojalla säädettyjä hakumenettelyitä, joissa
­useaan koulutukseen voidaan hakea yhdellä hakemuksella, valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle postitse kirjeellä.
Jos opiskelijavalinnan tuloksesta on ilmoitettu kirjeellä, koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi
ottamista koskeva kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen hakijan pyynnöstä. Hakijan tulee kirjallisesti tai
suullisesti pyytää päätöksen antamista 30 päivän kuluessa
siitä, kun hakija on saanut tiedoksi ilmoituksen opiskelijavalinnan tuloksesta.
Tässä pykälässä tarkoitetussa menettelyssä noudatetaan muutoin, mitä päätöksen antamisesta hallintolaissa
säädetään.
27 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet. Ammatilliseen
perustutkintoon johtavaan koulutukseen tai valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö,
joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä
vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. (20.3.2015/246)
2 momentti on kumottu L:lla 12.8.2011/951.
Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi
ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä
pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan ammatillinen
tutkinto tai sen osa yksityisopiskelijana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää tarkemmin
opiskelijaksi ottamisen perusteista. (12.8.2011/951)
27 a §. (12.8.2011/951) Esteettömyys ja opiskelijaksi ot­
tamisen edellytykset. Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi
ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä,
joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos 32 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä
ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
Kun kysymys on 32 §:ssä tarkoitetuista opinnoista,
opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös tämän lain 32
§:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11
§:n 9 kohdan, ammattikorkeakoululain (351/2003) 25 a
§:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten
henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen
liittyvät seikat sitä edellyttävät.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia
vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.
Opetushallitus määrää 32 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista.
(3.10.2014/787)
27 b §. (12.8.2011/951) Opiskelijaksi ottamiseen liittyvä
tiedonsaanti. Opiskelijaksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioin­
nin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot.
Opiskelijaksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän
pyynnöstä antaa tieto opiskeluoikeuden peruuttamista
koskevasta päätöksestä, kun on kysymys 32 §:ssä tarkoitetuista opinnoista.
Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen
perusteluista toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta.
27 c §. (20.3.2015/246) Opiskelijaksi ottamisen perus­
teet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulu­
tuksessa. Sen lisäksi, mitä 27 §:n 1 momentissa säädetään,
ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että:
1) opiskelijaksi pyrkivä ei ole suorittanut:
a) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa
(672/2005) tarkoitettua tutkintoa tai sitä tasoltaan vastaavaa tutkintoa;
b) tässä laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa
tai valmentavaa koulutusta taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa tai koulutusta;
c) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa taikka niitä vastaavaa
aikaisempaa tutkintoa;
d) korkeakoulututkintoa; tai
e) edellä a–d alakohdissa tarkoitettua tutkintoa vastaavaa ulkomaista tutkintoa; ja
2) opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena on valmentavan
koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista
perustutkintoa.
Henkilö voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka
hän on suorittanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun
tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on
jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua.
28 §. (30.12.2013/1269) Oikeus turvalliseen opiskelu­
ympäristöön. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa
omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussa
pidolle ei ole hyväksyttävää syytä.
Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja
toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee antaa
määräykset suunnitelmien laatimisesta. (3.10.2014/787)
Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta
tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä
2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä
niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä
oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen
alueella.
29 §. (3.10.2014/787) Oikeus saada opetusta ja opintoohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perus-
iii ammatillinen koulutus 65
teiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. (20.3.2015/246)
Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja
muuta tarpeellista opinto-ohjausta.
29 a §. (3.10.2014/787) Opiskelijan henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia
yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana.
30 §. (3.10.2014/787) Osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen. Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon
tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai
osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon tai
koulutuksen osia kokonaan tai osittain. (20.3.2015/246)
Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan 25 §:n säännöksiä osaamisen arvioinnista, 25
b §:n säännöksiä arvioinnista päättämisestä ja 25 c §:n
säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta.
Opetushallitus voi määrätä osaamisen tunnistamisen
ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta.
Opiskelijan tulee hakea koulutuksen järjestäjältä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edellyttämä selvitys.
31 §. (20.3.2015/246) Opiskeluaika. Ammatillinen
perustutkinto tulee suorittaa enintään yhtä vuotta tutkinnon laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa,
jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei opiskelijalle
sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan pidennystä.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen suoritusajasta.
Koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta.
Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa tai koulutusta 1–3 momentissa säädetyssä ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija,
joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta,
jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa
opintoja.
32 §. (12.8.2011/951) Opiskeluoikeuden peruuttami­
nen. Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy
alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia,
koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:
1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai
työssäoppimisessa;
2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä
toimintakyvyltään täytä 27 a §:n 1 momentin mukaisia
opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai
66
iii ammatillinen koulutus 3) opiskelija on opiskelijaksi hakuvaiheessa salannut
sellaisen 27 b §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka
olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.
Kun opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen
edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä,
koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden,
jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17
luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai
6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a
§:ssä tarkoitetusta rikoksesta.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen.
Opiskelija voidaan tämän suostumuksella ottaa koulutuksen järjestäjän sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.
Opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
32 a §. (12.8.2011/951) Opiskeluoikeuden peruuttami­
seen liittyvä tiedonsaanti. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä
este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn
selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten
koulutuksen järjestäjän osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto,
josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen
tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.
Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta.
Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain
(770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.
Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten
estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta 32 §:ssä
tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai
muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
32 b §. (12.8.2011/951) Opiskeluoikeuden palautta­
minen. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 32 §:n 1
momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea koulutuksen
järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole.
Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot.
Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
33 §. Opiskelijan salassapitovelvollisuus. Opiskelijan
velvollisuudesta pitää salassa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestetyssä koulutuksessa saamansa tiedot on voimassa, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden salassapidosta erikseen säädetään.
34 §. Opiskelijan velvollisuudet. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.
Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja
käyttäydyttävä asiallisesti.
Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa
vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
(30.12.2013/1269)
34 a §. (12.8.2011/951) Huumausainetestaus. Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään
huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla
on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että
testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn
selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä,
jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa
huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:
1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen
henkeä tai terveyttä;
2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;
3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai
4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 §:ssä
tarkoitetun työpaikan tai 17 §:ssä tarkoitetun työnantajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1
momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman
kaupan ja leviämisen riskiä.
Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän osoittaman laillistetun
terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun
huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt
huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Huumausainetestiä koske-
van todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava opiskelijan
huoltajalle.
Koulutuksen järjestäjän tulee yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa laatia kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja
päihdeongelmiin puuttumiseksi.
Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Opiskelijalle
tehtävään
huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain
(1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.
35 §. (12.8.2011/951) Kurinpito. Opiskelijalle voidaan
antaa kirjallinen varoitus, jos hän:
1) häiritsee opetusta;
2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;
3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä;
4) kieltäytyy 34 a §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä
koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5) on 34 a §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella
käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin
tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija
jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan
erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi
vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi.
Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava
opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa
opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä
enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara,
että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan
väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka
opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista
tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu
tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija
kieltäytyy 32 a §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu
toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
35 a §. (12.8.2011/951) Menettely opiskeluoikeuden
peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä ku­
rinpitoasiassa. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta,
asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä
päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen
toimielin. Toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän
iii ammatillinen koulutus 67
ja opiskelijoiden edustus. Koulutuksen järjestäjä ­nimeää
toimielimen puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään
kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen
järjestäjä nimeää toimielimeen lisäksi opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan. Toimielimen puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen.
Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja
puheoikeus toimielimen kokouksessa. Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Koulutuksen
järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta. Toimielin voi olla myös kahden
tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan
päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys sekä varattava opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi.
Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen
antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa. Muista 35 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle.
Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskelusta pidättämisestä tulee antaa kirjallinen päätös ja 35 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.
Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta tai
opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja
täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.
35 b §. (13.6.2003/479) Häiritsevän tai turvallisuutta
vaarantavan opiskelijan poistaminen. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka oppilaitoksen tilaisuudesta opiskelija,
joka ei noudata 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus
poistaa oppilaitoksen alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 35 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.
Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus
käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus
sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen.
Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan
tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta
koulutuksen järjestäjälle.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
35 c §. (13.6.2003/479) Kurinpitomenettelyn suhde
syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Sinä
68
iii ammatillinen koulutus aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä
saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta
syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.
Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai
jäljellä olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella
on perusteltua.
35 d §. (30.12.2013/1269) Oikeus ottaa haltuun esi­
neitä tai aineita. Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai
erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 28 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine
tai aine.
Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan
pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää
haltuun ottamisen, rehtorilla tai opettajalla on oikeus
käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi
välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain
opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia
esineitä tai aineita.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen
käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3
momentissa ja 7 §:ssä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat
voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän
muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten
nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen
tai toimintaan.
35 e §. (30.12.2013/1269) Oikeus tarkastaa opiskelijan
tavarat. Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi,
jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos
on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä
tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy
niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen
hallussaan niitä ole.
Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.
Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan
kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla
läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan
kuuluva, jos tämä on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian
kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.
Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat
voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän
muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten
nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen
tai toimintaan.
35 f §. (30.12.2013/1269) Haltuun ottamisen ja tar­
kastamisen yleiset periaatteet. Edellä 35 d ja 35 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman
turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan
henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen
enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta.
Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella
ja ohjeistaa.
Edellä 35 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön
turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle.
Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian.
35 g §. (30.12.2013/1269) Haltuun otettujen esineiden
ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen. Edellä 35 d
§:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet tai
aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa
poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos
opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.
Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää
huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut
huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat,
ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.
Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa huostaanottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta,
se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden
luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.
36 §. (30.12.2013/1269) Osallisuus ja opiskelijakunta.
Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee
järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja
siihen liittyvien suunnitelmien sekä 28 §:n 4 momentissa
tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun.
Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista
muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunta voi olla
useamman oppilaitoksen yhteinen. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimin-
taedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää
opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia
ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat
myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja
kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee
kuulla opiskelijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen
suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, jollei se
ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä.
Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää
opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.
Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella
opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä.
37 §. Opintososiaaliset edut ja eräät muut edut. Tässä
laissa tarkoitetussa koulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä 27 §:n 4 momentissa tarkoitetulta opiskelijalta voidaan kuitenkin periä maksuja. Erityisestä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa luvan periä opiskelijoilta maksuja muissakin tapauksissa.
(20.3.2015/246)
Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Asetuksella säädetään siitä, milloin opinnot ovat päätoimisia. Koulutuksessa, joka on 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun koulutustehtävän mukaisesti järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti
tai muulla asetuksella säädettävällä tavalla, opiskelijalla
on edellä säädetyn lisäksi oikeus myös muuhun maksuttomaan ruokailuun.
Asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta.
Opiskelijalle matkoista aiheutuviin kustannuksiin
myönnettävästä tuesta ja opintotuesta säädetään erikseen.
37 a §. (30.12.2013/1290) Opiskelijahuolto sekä kodin
ja oppilaitoksen yhteistyö. (3.10.2014/787) Opetushallitus määrää kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opetustoimeen
kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista. Opetushallituksen tulee valmistella määräys yhteistyössä Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen kanssa. (3.10.2014/787)
Koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmassaan määrätä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä
opiskelijahuollon järjestämistavat. Koulutuksen järjestäjän tulee tältä osin laatia opetussuunnitelma yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
(3.10.2014/787)
38 §. Opintososiaaliset edut erityisopetuksessa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon
palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille
opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. (13.6.2003/479)
Sen lisäksi, mitä 37 §:ssä säädetään, 20 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erityisopetuksessa opiskelijalle voidaan antaa maksutta oppikirjat ja muut koulutarvikkeet,
iii ammatillinen koulutus 69
majoituksessa olevien tarpeelliset viikoittaiset kotimatkat, täysihoito oppilasasuntolassa tai muussa majoituksessa sekä henkilökohtaiset työvarusteet.
39 §. (12.8.2011/951) Opintososiaaliset edut oppisopi­
muskoulutuksessa. Sen lisäksi, mitä 37 §:n 1 momentissa
säädetään, oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalla on tietopuoliseen opetukseen osallistumisen aikana oikeus saada päivärahaa, perheavustusta sekä korvausta matka- ja
majoittumiskustannuksista siten kuin opetus- ja kulttuuriministeriö päättää. Jos opiskelijalle maksetaan samalta
ajalta palkkaa tai jos hänellä on oikeus muihin kuin tässä laissa tarkoitettuihin lakisääteisiin etuihin, opiskelijalla on edellä mainitusta poiketen oikeus saada ainoastaan
korvausta matka- ja majoittumiskustannuksista.
6 luku. Erinäiset säännökset
39 a § on kumottu L:lla 19.12.2014/1227.
40 §. Henkilöstö. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla
toiminnasta vastaava rehtori. Kaksikielisessä oppilaitoksessa tulee olla rehtori kumpaakin kieliryhmää varten tai
rehtori, joka täydellisesti hallitsee oppilaitoksen molemmat opetuskielet.
Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajan
virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.
Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden. Yliopisto voi yksittäistapauksessa todeta henkilön
kelpoiseksi antamaan ammatillista koulutusta jollakin
taiteenalalla. (12.8.2011/951)
41 § on kumottu L:lla 30.12.2013/1269.
42 §. (12.8.2011/951) Arkaluonteisten tietojen käsittely.
Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 b, 32 a, 32 b ja 34 a §:n mukaisia tietoja saavat
käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen
opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta
taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.
Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 32 a §:n mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat
tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.
Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä ne tehtävät,
joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.
Koulutuksen järjestäjän on säilytettävä arkaluonteiset
tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset
tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden
säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden
kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.
43 §. (12.8.2011/951). Julkisuus ja tietojensaanti­
oikeus. Tässä laissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia
(621/1999).
70
iii ammatillinen koulutus Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja
kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat
tiedot.
Koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten
estämättä pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnin,
kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.
Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia
ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on
tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus
antaa:
1) oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;
2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin
opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;
3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille
opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi
ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten;
4) työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden
turvallisuuden varmistamiseksi; sekä
5) poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka
on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia
ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
(20.3.2015/276)
43 a §. (30.12.2013/1290) Tiedonsiirto teknistä käyt­
töyhteyttä hyväksikäyttäen. Tässä laissa tarkoitettuihin
rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon
oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on
varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
44 §. (7.8.2015/955) Oikaisuvaatimus. Tässä laissa
tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jollei
muualla laissa toisin säädetä, jos päätös koskee:
1) opiskelijaksi ottamista;
2) opetuksen järjestämistä erityisopetuksena tai 19 a
§:n 2 momentissa tarkoitettua mukauttamista;
3) 21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä;
4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi; sekä
5) 34 a §:ssä säädettyä huumausainetestiä koskevan
todistuksen esittämisvelvollisuutta.
L:lla 955/2015 muutettu 44 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
44 §. (12.8.2011/951) Muutoksenhaku. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle
annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erotta-
mista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä
tai 37, 38 ja 39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta
valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen,
joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista,
haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta siten
kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin
säädetä.
Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin
hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee:
1) opiskelijaksi ottamista;
2) opetuksen järjestämistä erityisopetuksena tai 19 a §:n 2 momentissa tarkoitettua mukauttamista; (20.3. 2015/246)
3) 21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä;
(20.3.2015/246)
4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista
eronneeksi; sekä
5) 34 a §:ssä säädettyä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta.
Aluehallintoviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan
päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista,
opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, opiskelusta pidättämistä taikka 4 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisuvaatimus 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, tulee tehdä 14
päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa
tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
Opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta
erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden
oikeusturvalautakunta toisin päätä.
Edellä 25 §:ssä tarkoitettua opiskelijan arviointia koskevaan
päätökseen, nimettyä opiskelijaa koskevaan opintojen suoritusaikaa tai -paikkaa koskevaan päätökseen taikka muuta opintojen yksilöllistä järjestämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea
muutosta valittamalla. Valittaa ei myöskään saa 35 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa. Päätökseen, johon saa tämän pykälän 3 momentin mukaan hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta
valittamalla. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 3
momentissa tarkoitettu asia, ja arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 5 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.
(22.12.2011/1410)
44 a §. (7.8.2015/955) Muutoksenhaku hallinto-oikeu­
teen. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän
päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja
39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, saa hakea muutosta
valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muualla laissa
toisin säädetä.
Edellä 44 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.
iii ammatillinen koulutus 71
L:lla 955/2015 lisätty 44 a § tulee voimaan 1.1.2016.
44 b §. (7.8.2015/955) Muutoksenhaku opiskelijoiden
oikeusturvalautakuntaan. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei
muualla laissa toisin säädetä. Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään
opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa
(956/2011).
L:lla 955/2015 lisätty 44 b § tulee voimaan 1.1.2016.
44 c §. (7.8.2015/955) Muutoksenhakuaika. Valitus
päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta
erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, opiskelusta pidättämistä taikka 44 a §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisuvaatimus 44 §:ssä
tarkoitetussa asiassa, tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tässä pykälässä tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
L:lla 955/2015 lisätty 44 c § tulee voimaan 1.1.2016.
44 d §. (7.8.2015/955) Päätöksen täytäntöönpano.
Opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskelusta
pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön
valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin määrää.
L:lla 955/2015 lisätty 44 d § tulee voimaan 1.1.2016.
44 e §. (7.8.2015/955) Valituskiellot. Nimettyä opiskelijaa koskevaan opintojen suoritusaikaa tai -paikkaa
koskevaan päätökseen taikka muuta opintojen yksilöllistä järjestämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei myöskään saa 35 §:n 3 ja 4
momentissa tarkoitetussa asiassa.
Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 44
§:ssä tarkoitettua asiaa koskeva valitus, sekä arviointia
koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
L:lla 955/2015 lisätty 44 e § tulee voimaan 1.1.2016.
44 f §. (7.8.2015/955) Valituslupa. Jollei muualla laissa
toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
L:lla 955/2015 lisätty 44 f § tulee voimaan 1.1.2016.
45 §. (3.10.2014/787) Tutkintojen nimien ja tutkinto­
nimikkeiden suojaaminen. Tässä laissa tarkoitettujen tutkintojen nimiä ja tutkintonimikkeitä saa käyttää vain
tutkinnoista, jotka on suoritettu tämän lain mukaisesti.
46 §. Rahoitus. Tässä laissa tarkoitettua koulutusta
varten myönnetään rahoitusta käyttökustannuksiin siten
kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa
laissa (635/1998) säädetään. (22.12.2005/1072)
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään korvauksista, joita koulutuksen järjestäjät maksavat
työnantajille työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. (12.8.2011/951)
47 §. Opiskelijoilta perittävät maksut. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään tämän lain nojalla
opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkis­
oikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään. (12.8.2011/951)
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää
maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista
viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa
(633/1982) säädetään.
Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetään.
48 §. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävä kou­
lutus. Koulutuksesta, joka on 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun koulutustehtävän mukaisesti järjestetty maksullisena palvelutoimintana, on sen estämättä, mitä 26 §:ssä, 27
§:n 2 ja 3 momentissa, 31 §:ssä sekä 37 §:n 2–4 momentissa säädetään, voimassa, mitä siitä erikseen koulutuksen
hankintasopimuksessa sovitaan.
49 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset
tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
7 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
50 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annettu laki (487/1987);
2) ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opinto­
sosiaalisista eduista 3 päivänä kesäkuuta 1983 annettu
laki (498/1983); sekä
3) oppisopimuskoulutuksesta 30 päivänä joulukuuta
1992 annettu laki (1605/1992).
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
51 §. Kumottavien säännösten nojalla annettujen mää­
räysten ja päätösten soveltaminen. Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla annetut opetussuunnitelman perusteet sekä koulutuksen rakennetta ja tutkintoja
koskevat määräykset jäävät voimaan siihen saakka, kunnes niistä on päätetty tämän lain mukaisesti. Opiskelija
voidaan ottaa suorittamaan opistoasteen ja ammatillisen
korkea-asteen tutkintoja valtioneuvoston päättämään
ajankohtaan saakka. Opiskelijaksi ottamiseen ja tutkinnon suorittamiseen sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.
Koulutuksessa voidaan noudattaa 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla hyväksyttyjä opetussuunnitelmia, kunnes koulutuksen järjestäjä hyväksyy tämän
lain mukaisen opetussuunnitelman.
Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun,
jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen
kokoonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimikauden loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä.
52 §. Koulutuksen järjestämislupaa koskeva siirty­
mäsäännös. Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivien oppilaitosten ylläpitäjät jatkavat tässä laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjinä.
72
iii ammatillinen koulutus Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla myönnetyt ylläpitämisluvat muuttuvat tämän lain
voimaan tullessa 9 §:n mukaisiksi koulutuksen järjestämisluviksi. Koulutuksen järjestäjällä, joka tämän lain voimaan tullessa ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta,
on 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen koulutustehtävä, jollei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä.
(12.8.2011/951)
Ministeriö päättää tarvittaessa ylläpitämislupiin sisältyvien määräysten muuttamisesta tämän lain mukaisiksi.
53 §. Opintososiaalisia etuja koskeva siirtymäsäännös.
Opiskelijalla, joka on aloittanut opintonsa ennen tämän
lain voimaantuloa, on oikeus vähintään lain voimaan tullessa voimassa olleisiin opintososiaalisiin etuihin.
54 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 50
§:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla toimivien
oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat, työntekijät ja tuntiopettajat sekä henkilöt, jotka toimivat oppisopimuskoulutuksen hallintotehtävissä, jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.
55 §. Oppisopimuskoulutusta koskeva siirtymäsäännös.
Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu oppisopimuskoulutus järjestetään loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden oppisopimuskoulutusta koske­
vien säännösten mukaisesti.
HE 86/1997, SiVM 3/1998, EV 70/1998
L:n 7.8.2015/955 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun
hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014
iii ammatillinen koulutus 73
Valtioneuvoston asetus
ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811
(nimike muutettu VNA:lla 9.10.2014/799)
Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:
1 luku. Tutkinnot ja opetus
(9.10.2014/799)
1 §. (22.10.2003/881) Koulutusalat. Ammatillista peruskoulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla koulutusaloilla: (9.10.2014/799)
1) humanistinen ja kasvatusala;
2) kulttuuriala;
3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;
4) luonnontieteiden ala;
5) tekniikan ja liikenteen ala;
6) luonnonvara- ja ympäristöala;
7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä
8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
2 § on kumottu A:lla 9.10.2014/799.
3 §. (9.10.2014/799) Koulutuksen järjestäjän opetus­
suunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan ainakin seuraavista järjestettävää
koulutusta koskevista asioista:
1) koulutuksen toteuttamistavat;
2) työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen;
3) opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien
järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa; (26.3.2015/329)
4) opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta;
5) erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen
opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta;
6) opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet; ja
7) aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja
tunnustamisen menettelytavat.
Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan tutkintokohtaisesti ja valmentavan
koulutuksen osalta:
1) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien
tarjonnasta;
2) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien
suorittamisjärjestyksestä;
3) koulutuksen toteuttamistavoista ja -ajoista sekä oppimisympäristöistä; ja
4) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain
(630/1998) 25 §:n 4 momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaisesta opiskelijan osaamisen arvioinnista.
(26.3.2015/329)
4 § on kumottu A:lla 9.10.2014/799.
5 §. (9.10.2014/799) Sopimus työpaikalla käytännön
työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja am­
mattiosaamisen näytöistä. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan:
1) osapuolten tehtävistä;
2) opiskelijan ohjauksen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä osaamisen arviointiin sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä;
3) työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista; ja
4) muista tarpeellisista koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvistä seikoista.
Lisäksi sovitaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen
kestosta ja ajankohdasta sekä työpaikalla hankittavasta
osaamisesta tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tarvittaessa tässä momentissa mainituista asioista sovitaan kunkin opiskelijan osalta erikseen.
Tässä pykälässä säädettyä sovelletaan myös silloin, kun
opiskelija on työsopimussuhteessa työnantajaan.
5 a §. (9.10.2014/799) Työssäoppimisen laajuus. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä.
6 §. Oppisopimus. Koulutuksen järjestäjä päättää järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana
vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuksesta tulee käydä ilmi sopimuksen
voimassaoloaika, koeajan pituus, tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimuskoulutus valmistaa sekä opiskelijan palkkauksen perusteet.
Oppisopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta ilmenevät:
1) suoritettava tutkinto, noudatettava tutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus tai muun kuin tutkinto­
tavoitteisen koulutuksen tavoitteet; (9.10.2014/799)
2) keskeiset työtehtävät;
3) koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus;
4) tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle;
5) vastuulliset kouluttajat; sekä
6) muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset
seikat.
Opiskeluohjelmassa on otettava huomioon ja luettava
hyväksi opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.
Opiskeluohjelman laativat yhdessä opiskelija, työnantaja
ja koulutuksen järjestäjä siten, että se on liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.
Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan
työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten korvausta sen mukaan mitä koulutuksesta arvioidaan
työnantajalle aiheutuvan kustannuksia. Kustannuksia
arvioitaessa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe.
74
iii ammatillinen koulutus Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksesta kunkin oppisopimuksen osalta ennen sopimuksen hyväksymistä ottaen huomioon, mitä asianomainen ministeriö ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:n
nojalla määrää.
7 §. Oppisopimuskoulutuksen johto ja valvonta. Jos koulutuksen järjestäjä ammatillisesta koulutuksesta annetun
lain 9 §:n mukaisesti järjestää oppisopimuskoulutusta,
koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen
johdosta ja oppisopimusten valvonnasta.
Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa opetushallitukselle tiedot oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä vastuussa olevista yhteystietorekisterin ylläpitämistä
varten.
8 §. (26.3.2015/329) Henkilökohtainen opetuksen jär­
jestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetusta saavan
opiskelijan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä
koskevasta suunnitelmasta tulee ilmetä:
1) tiedot suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta;
2) päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena,
jos koulutusta ei järjestetä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun
erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella;
3) tieto siitä, millä edellä mainitun lain 19 a §:n 1 momentissa mainitulla perusteella opetus annetaan erityisopetuksena;
4) edellä mainitun lain 31 §:ssä tarkoitettu koulutuksen suoritusaika;
5) päätös tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten
tai osaamistavoitteiden taikka osaamisen arvioinnin mukauttamisesta;
6) opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma,
josta ilmenee, miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia
on mukautettu sekä tiedot erityisopetuksen järjestämiseen liittyvästä pedagogisesta tuesta sekä erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä;
7) tieto siitä, mitä edellä mainitun lain 38 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opintososiaalisia etuja opetuksessa
tai sen yhteydessä annetaan; sekä
8) tieto siitä, mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja
tukitoimia opiskelija saa.
8 a § on kumottu A:lla 26.3.2015/329.
9 §. Muu opetukseen liittyvä toiminta. Oppilaitoksessa tapahtuvaan opetukseen tulee liittyä yhteisöllisyyttä
vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen.
2 luku. Opiskelijan arviointi
10 §. (26.3.2015/329) Osaamisen arviointiasteik­
ko. Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1).
Jos tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai
osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 19 a §:n 2
momentin mukaisesti mukautettu, opiskelijan osaaminen
arvioidaan lisäksi sanallisesti. Tieto arviointiasteikon mukaisen arvosanan mukauttamisesta on merkittävä opiskelijalle annettavaan todistukseen.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen ammatillisen
perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (801/2014) 5 §:n 2 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa opinnoissa osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen ammatillisen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon
osiin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sisältyvä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon
osa arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/
hylätty. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa
koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti. Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia
tai osa-alueita, sovelletaan kuitenkin 1 momentissa säädettyä.
11 §. (21.7.2005/603) Ammattiosaamisen ­näyttö­jen ar­
viointiin osallistuvan henkilön pätevyys. Am­mattiosaamisen
näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin
opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asian­omaisen alan
osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä
ammatti­osaamisen näyttöjen arvioinnissa.
11 a §. (9.10.2014/799) Arviointiaineiston säilyttämi­
nen. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Arvioinnin perusteena oleva aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden
ajan arvosanan antamisesta.
12 ja 12 a § on kumottu A:lla 9.10.2014/799.
13 §. (9.10.2014/799) Todistusten sisältö ja allekirjoit­
taminen. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun
lain 25 e §:n 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistus
sisältää:
1) päättötodistuksen; ja
2) näyttötodistuksen.
Lain 25 e §:n 3 momentissa tarkoitettu todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältää:
1) todistuksen tutkinnon osista, jotka opiskelija on
suorittanut; ja
2) todistuksen ammattiosaamisen näytöistä, jotka
opiskelija on suorittanut.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut todistukset sisältävät suoritetut tutkinnon osat ja niiden arvosanat. Nämä todistukset allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut todistukset sisältävät suoritetut ammattiosaamisen näytöt ja niiden arvosanat. Nämä todistukset
allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta
ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja.
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 e
§:n 2 momentissa tarkoitettu todistus suoritetusta valmentavasta koulutuksesta sisältää suoritetut koulutuk-
iii ammatillinen koulutus 75
sen osat sekä niiden arvosanat. Todistuksen allekirjoittaa
koulutuksen järjestäjä. Jos valmentavaan koulutukseen
sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia ammatillisia tutkinnon osia, annetaan
näistä tutkinnon osista lisäksi tämän pykälän 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu todistus ammattiosaamisen
näytöistä. (26.3.2015/329)
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 e
§:n 5 momentissa tarkoitettu todistus opiskelijan osaamisesta sisältää sanallisen kuvauksen opiskelijan osaamisesta niissä tutkinnon osissa, joissa opiskelija ei mainitun
lain 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä
tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Todistuksen
allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä. (26.3.2015/329)
13 a §. (9.10.2014/799) Todistusten liitteet. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 e §:ssä tarkoitettuihin todistuksiin tulee liittää ote opintosuoritusrekisteristä tai muu vastaava selvitys, josta ilmenevät opiskelijan suorittamat yhteisten tutkinnon osien osa-alueet
ja niiden osaamisen arviointi sekä muut tutkinnon osaa
pienemmät kokonaisuudet.
Opiskelijan pyynnöstä koulutuksen järjestäjän tulee
antaa kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, joka sisältää tiedot opiskelijan suorittaman tutkinnon tuottamasta osaamisesta sekä tutkinnon tasosta ja asemasta
suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Todistukseen suoritetuista tutkinnon osista tulee liittää selvitys ammattialaa koskevaan sääntelyyn perustuvasta ammattipätevyydestä, joka opiskelijalla on suoritettujen tutkinnon osien perusteella.
14 § on kumottu A:lla 9.10.2014/799.
3 luku. Opiskelijan oikeusturva
15 § on kumottu A:lla 18.6.2003/562.
16 §. (9.10.2014/799) Opiskeluoikeuden peruuttami­
nen. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 32 §:ää sovelletaan seuraaviin ammatillisiin perustutkintoihin johtaviin opintoihin:
1) humanistisella ja kasvatusalalla lapsi- ja perhetyön
perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto sekä viittomakielisen ohjauksen perustutkinto;
2) tekniikan ja liikenteen alalla lentokoneasennuksen
perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan
perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala, rakennusalan perustutkinnon maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, merenkulkualan perustutkinto sekä turvallisuusalan perustutkinto; (26.3.2015/329)
A:lla 329/2015 muutettu 2 kohta tulee voimaan 1.1.2016.
Aiem­pi sanamuoto kuuluu:
2) tekniikan ja liikenteen alalla lentokoneasennuksen perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan perustutkinnon
kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala,
rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen
osaamisala sekä merenkulkualan perustutkinto;
3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala;
(26.3.2015/329)
A:lla 329/2015 muutettu 3 kohta tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:
3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perustutkinnon
metsäkoneenkuljetuksen osaamisala sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan osaamisala;
4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja
terveys­
alan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto sekä liikunnanohjauksen
perustutkinto.
17–18 § on kumottu A:lla 18.6.2003/562.
4 luku. Erinäiset säännökset
19 §. Jatko-opintokelpoisuus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavien tutkintojen tuottamasta
jatko-opintokelpoisuudesta on voimassa mitä siitä yliopistoasetuksessa (115/1998) sekä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja sen nojalla
säädetään.
19 a, 20 ja 21 § on kumottu A:lla 26.3.2015/329.
22 §. Opintososiaaliset edut. Sen lisäksi, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:n 2 momentissa
säädetään, päätoimisesti luonnonvara-alan metsätalouden koulutuksessa sekä maatilatalouden ja puutarhatalouden ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalla on oikeus jokaisena työpäivänä
maksuttomaan ruokailuun, johon kuuluu päivittäisen
kouluaterian lisäksi aamiainen ja päivällinen.
Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää päätoimisia
opintoja harjoittavalle opiskelijalle 1 momentissa tarkoitettu ruokailu myös silloin, kun hän 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa tai matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa joutuu opetussuunnitelman mukaisesti olemaan oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän
osoittamassa paikassa myös viikonlopun aikana.
23 §. Päätoimiset opinnot. Opintojen päätoimisuudesta
on voimassa mitä opintotukilaissa (65/1994) ja sen nojalla säädetään.
24 §. Velvollisuus ilmoittaa suoritetuista tutkinnoista.
Koulutuksen järjestäjän tulee välittömästi ilmoittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen
(1121/1992) edellyttämät tiedot suoritetuista tutkinnoista.
25 §. Koulutuksen järjestämistä koskevan luvan hakemi­
nen. Lupaa toimia ammatillisen koulutuksen järjestäjänä
tulee hakea viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asian­omainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös tätä myöhemmin tehdyn
hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys koulutuksen
tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
76
iii ammatillinen koulutus 5 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
26 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27 §. Opiskelijoiden arviointia koskeva siirtymäsään­
nös. Edellä 10, 12 ja 13 §:n säännöksiä opiskelijoiden arvioinnista sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1999. Siihen
saakka arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita arviointia koskevia säännöksiä
sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä.
VNA:n 26.3.2015/329 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. Sen 16
§:n 2 ja 3 kohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2016.
Asetuksen 8 §:ää sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2015 tai sen
jälkeen laadittaviin henkilökohtaisiin opetuksen järjestämistä
koskeviin suunnitelmiin. Ennen mainittua ajankohtaa laadittuihin suunnitelmiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa
voimassa olleita säännöksiä.
Poiketen siitä, mitä asetuksen 10 §:ssä säädetään, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 19 a §:ssä tarkoitetussa
erityisopetuksessa sekä vapaasti valittavissa tutkinnon osissa osaamisen arviointiasteikkoon sovelletaan tämän asetuksen voimaan
tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos opintosuoritus tai osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi 1 päivänä elokuuta 2015
voimaan tulevien tutkinnon perusteiden mukaista ammatillista
perustutkintoa ja jos vastaava opintosuoritus tai osaaminen on
arvioitu ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voimassa olleen
10 §:n 2 momentin mukaisesti. Ilman arvosanaa suoritetuksi hyväksytyt vapaasti valittavat tutkinnon osat arvioidaan tällöin kuitenkin asteikolla hyväksytty/hylätty.
Asetuksen 16 §:n 2 kohtaa sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen turvallisuusalan perustutkintoon johtavat
opinnot aloittaneisiin opiskelijoihin.
iii ammatillinen koulutus 77
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
21.8.1998/631
1 luku. Soveltamisala ja tarkoitus
1 §. (3.10.2014/788) Soveltamisala. Tässä laissa säädetään näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista
perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta
sekä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta (ammatillinen aikuiskoulutus).
Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Sillä tarkoitetaan yrityksille
ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia
osaamisen kehittämispalveluja.
2 §. (3.10.2014/788) Koulutuksen tarkoitus. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa väestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia yrittäjyyteen, kehittää työelämää ja vastata
sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja tukea
elinikäistä oppimista.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on lisäksi antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen
sen hankkimistavasta riippumatta sekä edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista.
3 §. Yhteydet työelämään. Tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet.
Näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.
2 luku. Koulutuksen ja tutkintojen
järjestäminen
4 §. Koulutuksen järjestäjät. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen
lisäkoulutuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisestä
näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämiseen säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:ssä.
(12.8.2011/952)
Tässä laissa tarkoitettua koulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa.
Tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, valtakunnallisissa
ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa sekä oppisopimuskoulutuksena. Koulutusta voidaan järjestää myös pääasiassa koulutuksen järjestäjän tai
sen jäsenyhteisön toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa
ammatillista lisäkoulutusta järjestävässä ammatillisessa
erikoisoppilaitoksessa.
5 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 4 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset
ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen
järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen
voiton tavoittelemiseksi.
Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset opetuskielestä, koulutusaloista,
näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen ja muun
ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien sekä
oppisopimusten määrästä ja erityisestä koulutustehtävästä sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä ja
muista koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseen liittyvistä asioista. (9.12.2005/1013)
Järjestämisluvan muuttamisesta päättää opetus- ja
kulttuuriministeriö. Ministeriö voi ilman hakemustakin
muuttaa koulutustehtävää sekä muita määräyksiä, jos
koulutustarjonta merkittävästi poikkeaa koulutustarpeista. Ministeriö voi ilman hakemusta muuttaa järjestämislupaa opiskelijatyövuosien tai oppisopimusten määrän
osalta, jos koulutuksen järjestäjä on järjestänyt koulutusta olennaisesti järjestämisluvan mukaista määrää vähemmän. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos lisäkoulutusta
ei enää järjestetä tai koulutus ei täytä 1 momentissa luvan
myöntämiselle muutoin säädettyjä edellytyksiä taikka jos
koulutus järjestetään muutoin vastoin tätä lakia tai sen
nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Ennen luvan
peruuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön on varattava tarvittaessa järjestäjälle tilaisuus puutteen poistamiseen. (12.8.2011/952)
Koulutuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta valtion oppilaitoksessa päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 1–3 momentissa säädetään.
6 §. (4.9.2015/1111) Näyttötutkinnon järjestäjät.
Näyttötutkinnon järjestäjänä voi toimia tämän lain 4
§:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä tai ammatillisesta
peruskoulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä taikka muu yhteisö tai säätiö.
Näyttötutkinnon järjestäjällä tulee olla riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon laadukkaaseen järjestämiseen sekä riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarkemmin säätää
näyttötutkinnon järjestäjälle asetettavista edellytyksistä.
Näyttötutkinnon järjestäjän tehtävänä on järjestää
riittävästi tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen nähden.
Näyttötutkinnon järjestäjän tulee arvioida ja kehittää
järjestämiensä tutkintotilaisuuksien laatua sekä osallistua tutkintotoimikuntien toteuttamaan laadunvarmistukseen.
L:lla 1111/2015 lisätty 6 § tulee voimaan 1.8.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
6 § on kumottu L:lla 9.12.2005/1013.
78
iii ammatillinen koulutus 7 §. (4.9.2015/1111) Tutkintotoimikunnat. Tutkintotoimikuntien tehtävänä on:
1) sopia näyttötutkintojen järjestämisestä;
2) varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua;
3) kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja;
4) antaa 7 a §:n mukaisesti todistukset suoritetuista
näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista; sekä
5) käsitellä 15 c §:ssä tarkoitetut tutkinnon suorittajan
osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja -alueista ja asettaa toimikunnat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin nimetään enintään seitsemän jäsentä kuhunkin. Perustellusta
syystä toimikuntaan voidaan kuitenkin nimetä yhdeksän
jäsentä. Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä,
opetusalaa ja, jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on
alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Lisäksi Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan
esityksestä nimetä tutkintotoimikuntaan pysyviä asiantuntijoita.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tutkintotoimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta
ja päätöksenteosta ja tehtävistä. Opetushallitus voi lisäksi antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen käytännön järjestelyjä koskevia tarkentavia määräyksiä.
Tutkintotoimikuntien jäsenet toimivat virkavastuulla. Tutkintotoimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 27—29 §:ssä säädetään.
Tutkintotoimikunnat toimivat Opetushallituksen yhteydessä. Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan
jäsenten palkkiot ja huolehtii tutkintotoimikunnan maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja arkistosta.
L:lla 1111/2015 muutettu 7 § tulee voimaan 1.8.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
7 §. (9.12.2005/1013) Tutkintotoimikunnat. Näyttötutkintojen
järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja
-alueista ja asettaa toimikunnat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin nimetään enintään yhdeksän jäsentä kuhunkin. Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja, jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla
laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tutkintotoimikuntien
asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksen­teosta.
Tutkintotoimikunta sopii näyttötutkintojen järjestämisestä 4
§:ssä tarkoitettujen koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden
sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus näyttötutkintojen järjestämiseen (näyttötutkinnon järjestäjä). Tutkintotoimikunnan tulee tehdä sopimuksia siten, että
tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia. Lisäksi on otettava huomioon, että maksut sekä osallistujille että koulutuksen järjestäjille säilyvät kohtuullisina. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin järjestämissopimusten sisällöstä. (3.10.2014/788)
Tutkintotoimikuntien tehtävistä voidaan tarkemmin säätää
valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi lisäksi antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen käytännön järjestelyjä koskevia tarkentavia määräyksiä.
Tutkintotoimikuntien jäsenet toimivat virkavastuulla. Tutkintotoimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 27–29 §:ssä säädetään.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan jäsenten palkkiot
ja huolehtii tutkintotoimikunnan maksuliikkeestä, kirjanpidosta
ja arkistosta.
7 a §. (9.12.2005/1013) Todistusten antaminen ja tie­
tojen toimittaminen. (3.10.2014/788) Tutkintotoimikunnan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat. Tutkintotoimikunnan tulee antaa todistus suoritetuista tutkinnon osista pyydettäessä.
(3.10.2014/788)
Tutkintotoimikunnan tulee toimittaa opetushallintoviranomaisille niiden määräämät tiedot tutkintojen järjestämissopimuksista, tutkintoihin osallistuneista ja annetuista tutkintotodistuksista.
7 b §. (3.10.2014/788) Tutkinnon suorittamismahdolli­
suudet. Näyttötutkinnon järjestäjä on tutkintotoimikunnan kanssa sovittavalla tavalla velvollinen järjestämään
mahdollisuuksia suorittaa näyttötutkintoja myös ilman
niihin valmistavaa koulutusta.
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on mahdollisuus
osallistua uuteen tutkintotilaisuuteen, jos hän ei ole suorittanut tutkinnon osaa hyväksytysti tai haluaa korottaa
arvosanaa.
Näyttötutkinnon tai sen osan suorittamismahdollisuuksia on järjestettävä myös henkilöille, joille ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava viranomainen on
antanut ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun
lain (1093/2007) 13 §:n 2 momentin mukaisen tunnustamispäätöksen, jossa hakijalta on edellytetty kyseisessä
laissa tarkoitettuja korvaavia toimenpiteitä.
7 c §. (4.9.2015/1111) Näyttötutkintosihteeristö. Opetushallituksen yhteydessä toimii näyttötutkintosihteeristö. Sihteeristön tehtävänä on tukea tutkintotoimikuntia
7 §:n 1 momentin mukaisissa tehtävissä sekä ohjata ja
neuvoa näyttötutkinnon järjestäjiä. Sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 1111/2015 lisätty 7 c § tulee voimaan 1.8.2016.
7 d §. (4.9.2015/1111) Näyttötutkintojen järjestämis­
sopimus. Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää, että tutkintotoimikunta ja 6 §:ssä tarkoitettu näyttötutkinnon järjestäjäksi sopiva koulutuksen järjestäjä taikka
muu yhteisö tai säätiö ovat sopineet näyttötutkintojen
järjestämisestä.
Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen järjestämissopimuksen, jos näyttötutkinnon järjestäjä täyttää 6 §:ssä säädetyt edellytykset ja tutkinnoille tai tutkinnon osille on alueellinen tai valtakunnallinen tarve.
Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla
riittävä määrä tutkintotilaisuuksia. Järjestämissopimuksia tehtäessä tulee huolehtia myös siitä, että maksut sekä
osallistujille että koulutuksen järjestäjille ovat kohtuullisia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin
järjestämissopimuksen sisällöstä.
iii ammatillinen koulutus 79
L:lla 1111/2015 lisätty 7 d § tulee voimaan 1.8.2016.
3 luku. Opetus
8 §. (3.10.2014/788) Näyttötutkintoon valmistava kou­
lutus. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon
valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä 13
§:ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta järjestää valmistavaan koulutukseen osallistuville mahdollisuus näyttötutkinnon suorittamiseen säädetään 7 b §:ssä.
8 a §. (3.10.2014/788) Henkilökohtaistaminen ja osaa­
misen tunnustaminen (4.9.2015/1111) (L:lla 1111/2015
muutettu otsikko tulee voimaan 1.8.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu: Henkilökohtaistaminen). Koulutuksen järjestäjä
vastaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta. Jos henkilö
ei ole osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, henkilökohtaistamisesta vastaa näyttötutkinnon järjestäjä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin henkilökohtaistamisessa noudatettavista
menettelytavoista.
Jos tutkinnon suorittajan aikaisemmin suorittamat
tutkinnot tai niiden osat vastaavat suoritettavan tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista, noudatetaan
osaamisen tunnustamisessa, mitä 15 a §:ssä arvioinnista ja 15 c §:ssä arvioinnin oikaisemisesta säädetään.
(4.9.2015/1111)
L:lla 1111/2015 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.8.2016.
Jos henkilöllä on muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua, tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista, koulutuksen tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa hänet suoraan
tutkintotilaisuuteen. Jos aiemmin hankittu osaaminen ei
riitä tutkintotilaisuuteen osallistumiseen, koulutuksen
tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa hänet puuttuvan ammattitaidon osalta tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. (4.9.2015/1111)
L:lla 1111/2015 lisätty 3 momentti tulee voimaan 1.8.2016.
8 b §. (20.3.2015/247) Opiskeluvalmiuksia parantavat
opinnot. Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta
voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja
näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden
kuukauden ajan. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.
9 §. (9.12.2005/1013) Ammatillinen lisäkoulutus.
Muun kuin 8 §:ssä tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen sisällöstä, laajuudesta ja järjestämisestä päättää
koulutuksen järjestäjä.
9 a §. (3.10.2014/788) Todistus valmistavasta ja muus­
ta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa henkilölle todistus näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen tai muuhun tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen
osallistumisesta. Näyttötutkintoon valmistavaa koulu-
tusta tai muuta koulutusta ei arvioida osaamisen arviointiasteikolla.
9 b §. (3.10.2014/788) Opetus ja ohjaus. Opiskelijalla
on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta
tarpeellista ohjausta.
Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan
opiskelua sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.
10 §. (9.12.2005/1013) Opetusta koskeva viittaussään­
nös. Tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen sovelletaan
lisäksi seuraavia ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain opetusta koskevia säännöksiä: (3.10.2014/788)
1) 11 §:n säännöksiä opetuskielestä;
2) 17 §:n säännöksiä oppisopimuskoulutuksesta;
3) 18 §:n säännöksiä työntekijöitä koskevan lainsäädännön soveltamisesta oppisopimuskoulutukseen;
4) 19 §:n säännöksiä opiskelijan työturvallisuudesta;
5) 22 §:n säännöksiä opetuksen julkisuudesta; sekä
6) 23 §:n säännöksiä kokeilusta kuitenkin siten, että
tutkintojen osaamisaloista voidaan poiketa Opetushallituksen luvalla. (3.10.2014/788)
11 §. (12.8.2011/952) Opiskelijan oikeuksia ja velvolli­
suuksia koskeva viittaussäännös. Tässä laissa tarkoitettuun
koulutukseen sovelletaan lisäksi seuraavia ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain opiskelijan oikeuksia
ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä: (3.10.2014/788)
1) 26 §:n 1 momentin säännöksiä vapaasta hakeutumisoikeudesta ammatilliseen koulutukseen, lukuun ottamatta henkilöstökoulutusta;
1 a) 26 a §:n säännöksiä opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen antamisesta; (30.12.2013/1266)
2) 27 §:n 3 ja 5 momentin säännöksiä opiskelijaksi
ottamisen perusteista;
3) 27 a §:n säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä;
4) 27 b §:n säännöksiä opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä tiedonsaannista;
5) 28 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä turvallisesta
opiskeluympäristöstä; (30.12.2013/1270)
6 kohta on kumottu L:lla 3.10.2014/788,.
7 kohta on kumottu L:lla 3.10.2014/788.
8) 31 §:n 4 momentin toisen virkkeen säännöksiä siitä, milloin opiskelija voidaan katsoa eronneeksi;
(20.3.2015/247)
9) 32 §:n säännöksiä opiskeluoikeuden peruuttamisesta;
10) 32 a §:n säännöksiä opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvästä tiedonsaannista;
11) 32 b §:n säännöksiä opiskeluoikeuden palauttamisesta;
12) 33 §:n säännöksiä opiskelijan salassapitovelvollisuudesta;
13) 34 §:n säännöksiä opiskelijan velvollisuuksista;
14) 34 a §:n säännöksiä huumausainetestauksesta;
15) 35 §:n säännöksiä opiskelijan kurinpidosta;
16) 35 a §:n säännöksiä menettelystä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja
kurinpitoasiassa;
17) 35 b §:n säännöksiä häiritsevän ja turvallisuutta
vaarantavan opiskelijan poistamisesta;
18) 35 c §:n säännöksiä kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun;
80
iii ammatillinen koulutus 19) 35 d–35 g §:n säännöksiä oikeudesta ottaa pois
esineitä tai aineita ja tutkia opiskelijan tavarat sekä esineiden ja aineiden palauttamisesta ja hävittämisestä;
(30.12.2013/1270)
20 kohta on kumottu L:lla 30.12.2013/1291.
21) 39 §:n säännöksiä opintososiaalisista eduista oppisopimuskoulutuksessa.
4 luku. Ammattitaidon
hankkimistavasta riippumattomat
näyttötutkinnot (3.10.2014/788)
12 §. (3.10.2014/788) Näyttötutkinnot. Näyttötutkinnot ovat ammatillisia tutkintoja, jotka suoritetaan osoittamalla ammattitaito 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa
tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksiin voi osallistua
ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto sijoittuvat ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun
lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle pätevyystasolle ja erikoisammattitutkinto 3 kohdassa tarkoitetulle pätevyystasolle.
12 a §. (3.10.2014/788) Tutkintojen määritelmät. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset
ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.
Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden
mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka
on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.
12 b §. (3.10.2014/788) Tutkintorakenne. Koulutusaloista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään
ammatillisista perustutkinnoista ja niiden osaamisaloista,
ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista sekä
tutkintojen sijoittumisesta koulutusaloittain. Opetus- ja
kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkintojen osaamisalojen ja tutkintonimikkeiden määrittämisessä käytettävistä periaatteista.
Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun
tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä.
12 c §. (3.10.2014/788) Tutkintojen muodostuminen.
Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon
osista.
Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy
vähintään yksi pakollinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen tutkinnon osa.
12 d §. (3.10.2014/788) Jatko-opintokelpoisuus. Tutkintojen yleisestä jatko-opintokelpoisuudesta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin säädetään yliopistolain (558/2009) 37 §:ssä ja ammattikorkeakoululain
(351/2003) 20 §:ssä.
12 e §. (3.10.2014/788) Tutkintojen nimien ja tutkin­
tonimikkeiden suojaaminen. Tässä laissa tarkoitettujen
tutkintojen nimiä ja tutkintonimikkeitä saa käyttää vain
tutkinnoista, jotka on suoritettu tämän lain mukaisesti.
13 §. (3.10.2014/788) Tutkintojen perusteet. Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin 12 b §:ssä
tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle.
Tutkinnon perusteissa määrätään:
1) ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen
osaamisalat;
2) tutkintonimikkeet;
3) tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista siltä osin, kuin niistä ei ole säädetty
12 c §:ssä; sekä
4) tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi.
5 luku. Erinäiset säännökset
13 a §. (12.8.2011/952) Koulutuksesta tiedottaminen.
Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulutusta ja koulutukseen hakeutumista koskevaa tietoa on
yleisesti saatavilla. Koulutuksesta tiedottamisesta annetaan tarvittaessa tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske henkilöstökoulutusta.
13 b §. (30.12.2013/1270) Opiskelijoiden kuulemi­
nen. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille
mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä
kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.
14 §. Palvelu- ja kehittämistoiminta. Ammatilliseen lisäkoulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palveluja kehittämistoimintaa.
15 §. (30.12.2013/1299) Koulutuksen arviointi. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen
kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.
Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa
koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).
Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
15 a §. (3.10.2014/788) Tutkinnon suorittajan osaa­
misen arviointi. Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa
tutkinnon suorittajan osaamisesta ja varmistetaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaamisen arviointiasteikosta.
Arvioinnin toteuttavat näyttötutkinnon järjestäjän
nimeämät arvioijat, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa ja joilla on riittävä suoritettavaan
tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin.
Jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypil-
iii ammatillinen koulutus 81
lisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, voi itsenäisten
ammatinharjoittajien edustaja korvata työnantaja- tai
työntekijäarvioijan. Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä
ammatinharjoittajia ja opetusalaa. Vähintään yhden arvioijista tulee olla suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen. Arvioinnista päättävät edellä mainitut arvioijat yhdessä tutkinnon osittain. Arvioijien esteellisyyteen
sovelletaan, mitä hallin- tolain 27—29 §:ssä säädetään.
(4.9.2015/1111)
L:lla 1111/2015 lisätty 3 momentti tulee voimaan 1.8.2016.
15 b §. (3.10.2014/788) Todistuksia koskevat tarkem­
mat säännökset ja määräykset. Valtioneuvoston asetuksella
säädetään tarkemmin 7 a ja 9 a §:ssä tarkoitettujen todistusten sisällöstä ja allekirjoittamisesta sekä todistusten
liitteistä. Opetushallitus määrää tarkemmin todistuksiin
ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista.
15 c §. (4.9.2015/1111) Arvioinnin oikaiseminen. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2015 tieto arviointiperusteiden soveltamisesta tutkintosuoritukseensa.
Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisua arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin
tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta
suoritukseensa.
Tutkinnon suorittaja voi vaatia tutkintotoimikunnalta
kirjallisesti oikaisua 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen. Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, tutkintotoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin
sekä perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat.
L:lla 1111/2015 lisätty 15 c § tulee voimaan 1.8.2016.
16 §. (7.8.2015/956) Ammatillisesta peruskoulutuksesta
annetun lain eräiden säännösten soveltaminen. Tässä laissa
tarkoitettuun koulutukseen ja tutkintoihin sovelletaan lisäksi seuraavia ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain säännöksiä:
1) 10 §:n säännöksiä yhteistyöstä ja koulutuksen
hankkimisesta;
2) 24 b §:n 3 momentin säännöksiä opiskelijan oppimisen arvioinnista oppisopimuskoulutuksessa;
3) 40 §:n säännöksiä henkilöstöstä;
4) 42 §:n säännöksiä arkaluonteisten tietojen käsittelystä;
5) 43 §:n säännöksiä julkisuudesta ja tietojensaantioikeudesta;
6) 44 ja 44 a–44 f §:n säännöksiä muutoksenhausta;
6 a) kohta on kumottu L:lla 4.9.2015/1111, joka tulee voimaan
1.8.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:
6 a) 25 c §:n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta, kuitenkin
niin, että näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemisesta
päättää tämän lain 7 §:ssä tarkoitettu tutkintotoimikunta;
7) 47 §:n säännöksiä opiskelijoilta perittävistä maksuista; sekä
8) 48 §:n säännöksiä maksullisena palvelutoimintana
järjestettävästä koulutuksesta.
L:lla 956/2015 muutettu 16 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
16 §. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain eräiden
säännösten soveltaminen. (3.10.2014/788) Tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen ja tutkintoihin sovelletaan lisäksi seuraavia ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain säännöksiä:
(3.10.2014/788)
1) 10 §:n säännöksiä yhteistyöstä ja koulutuksen hankkimisesta;
2) 24 b §:n 3 momentin säännöksiä opiskelijan oppimisen arvioinnista oppisopimuskoulutuksessa; (3.10.2014/788)
3) 40 §:n säännöksiä henkilöstöstä;
4) 42 §:n säännöksiä arkaluonteisten tietojen käsittelystä;
(12.8.2011/952)
5) 43 §:n säännöksiä julkisuudesta ja tietojensaantioikeudesta;
(12.8.2011/952)
6) 44 §:n säännöksiä muutoksenhausta;
6 a) 25 c §:n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta, kuitenkin niin, että näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemisesta päättää tämän lain 7 §:ssä tarkoitettu tutkintotoimikunta;
(15.7.2005/602)
7) 47 §:n säännöksiä opiskelijoilta perittävistä maksuista; sekä
8) 48 §:n säännöksiä maksullisena palvelutoimintana järjestettävästä koulutuksesta.
16 a §. (30.12.2013/1291) Opiskelijahuolto. Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskeluterveydenhuollosta
säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010).
Koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä
opiskeluhuollon palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijoille tietoa käytettävissä olevista opiskeluhuollon eduista ja palveluista sekä tarvittaessa
ohjata opiskelijaa hakemaan näitä etuja ja palveluita.
17 §. (9.12.2005/1013) Opiskelusta ja tutkinnoista pe­
rittävät maksut. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelumaksuista on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:n 1 momentissa säädetään.
Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkoulutuksessa
opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu.
Maksulla katetaan koulutuksen ja tutkintoon valmistavassa koulutuksessa myös tutkinnon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu. Tutkintomaksu määrätään siten, että maksut vastaavat tutkintotoiminnasta aiheutuvia kustannuksia.
Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon osallis­
tuvalta, joka suorittaa tutkinnon ilman siihen valmistavaa
koulutusta, voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon
järjestämisestä.
17 a §. (9.12.2005/1013) Tutkintomaksujen suorittami­
nen ja tilittäminen. Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä
ja tilittää tutkintomaksut opetushallitukselle. Opetushallitus antaa tarvittaessa maksujen tilittämistä koskevia
määräyksiä.
18 §. Rahoitus. Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen käyttökustannusten ja ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen kustannusten rahoituksesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen
82
iii ammatillinen koulutus rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään.
(9.12.2005/1013)
2 momentti on kumottu L:lla 22.12.2005/1073.
Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle voidaan
myöntää kehittämisavustusta valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa. (30.12.2014/1417)
19 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset
tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
6 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
20 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan:
1) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista 31 päivänä elokuuta
1990 annettu laki (760/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä
2) 29 päivänä huhtikuuta 1994 annettu ammattitutkintolaki (306/1994).
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
21 §. Kumottavien lakien nojalla annettujen määräys­
ten ja päätösten soveltaminen. Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla annetut tutkintoja koskevat
määräykset ja sopimukset ovat voimassa siihen saakka,
kunnes niistä on päätetty ja sovittu tämän lain mukaisesti.
Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun,
jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä.
22 §. Koulutuksen järjestämislupaa koskeva siirty­
mäsäännös. Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivien oppilaitosten ylläpitäjät jatkavat tässä laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjinä. Koulutuksen järjestäjällä, joka on
tämän lain voimaan tullessa ylläpitänyt ammatillista oppilaitosta, kansalaisopistoa tai opintokeskusta, on edelleen oikeus järjestää ammatillista lisäkoulutusta.
Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla myönnetyt ylläpitämisluvat muuttuvat tämän lain
voimaan tullessa koulutuksen järjestämisluviksi. Opetusja kulttuuriministeriö päättää tarvittaessa lupiin sisältyvien määräysten muuttamisesta tämän lain mukaisiksi.
(12.8.2011/952)
23 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 20
§:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla toimivien
oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat, työntekijät ja tuntiopettajat sekä henkilöt, jotka toimivat oppisopimuskoulutuksen hallintotehtävissä, jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.
24 §. Oppisopimuskoulutusta koskeva siirtymäsäännös.
Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu oppisopimuskoulutus järjestetään loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden oppisopimuskoulutusta koskevien säännösten mukaisesti.
HE 86/1997, SiVM 3/1998, EV 70/1998
L:n 7.8.2015/956 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun
hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014
L:n 4.9.2015/1111 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- kuuta 2016.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet tutkinnon järjestämissopimukset muuttuvat tässä laissa tarkoitetuiksi tutkinnon järjestämissopimuksiksi. Siitä poiketen, mitä 15 a §:n 3
momentissa säädetään, henkilö joka tämän lain voimaan tullessa
voimassa olleiden järjestämissopimusten perusteella on toiminut
arvioijana, voi toimija näyttötutkintosuoritusten arvioijana järjestämissopimuksen voimassaoloajan loppuun.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn
arviointiin tai ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn tutkintotoimikunnan päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa
voimassa olleita säännöksiä.
HE 307/2014, SiVM 25/2014, EV 368/2014
iii ammatillinen koulutus 83
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
6.11.1998/812
Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (631/1998)
nojalla:
1 §. (9.10.2014/800) Koulutusalat. Ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla
koulutusaloilla:
1) humanistinen ja kasvatusala;
2) kulttuuriala;
3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;
4) luonnontieteiden ala;
5) tekniikan ja liikenteen ala;
6) luonnonvara- ja ympäristöala;
7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä
8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
2 §. (29.12.2005/1202) Tutkintotoimikuntien asettami­
nen, kokoonpano ja päätöksenteko. Tutkintotoimikunnan
jäsenten enemmistön tulee olla työnantajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien edustajia. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta.
Jos tutkintotoimikunnan jäsen eroaa kesken toimikauden,
hänen tilalleen nimetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin tutkintotoimikunnan toimikaudeksi. Tutkintotoimikunnan esityksestä opetushallitus voi nimittää tutkintotoimikunnalle ulkopuolisen sihteerin. Tutkintotoimikuntaan voidaan
tarvittaessa nimittää pysyviä asiantuntijoita.
Tutkintotoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Tutkintotoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on
saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövalinta
ratkaistaan äänten mennessä tasan arvalla.
3 §. (29.12.2005/1202) Tutkintojärjestelmän kehittämi­
nen. Tutkintotoimikuntien tehtävänä on ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) mainittujen tehtävien lisäksi seurata näyttötutkintojärjestelmän
toimivuutta omalla alallaan ja tarvittaessa tehdä järjestelmän kehittämistä koskevia aloitteita.
4 § on kumottu VNA:lla 29.12.2005/1202.
5 §. (29.12.2005/1202) Näyttötutkintojen järjestämis­
sopimukset. Näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa
tulee sopia ainakin:
1) tutkinnoista, joita sopimus koskee;
2) tutkintokielistä;
3) tutkintotilaisuuksien järjestelyistä;
4) tutkintosuoritusten arvioijista;
5) mahdollisuudesta suorittaa näyttötutkinto ilman
siihen valmistavaa koulutusta;
6) ilman valmistavaa koulutusta järjestettäviin tut­
kintotilaisuuksiin osallistuvilta perittävistä mak­suista;
7) tutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista
osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä;
8) menettelystä sopimusta koskevien erimielisyyksien
ratkaisemiseksi; ja
9) sopimuksen voimassaolosta sekä sen purkamisesta
ja irtisanomisesta.
Opetushallituksen tulee avustaa tutkintotoimikuntia
selvitettäessä oppilaitosten edellytyksiä tutkintojen järjestämiseen.
6 §. (9.10.2014/800) Tutkintotodistukset. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon
osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat ja niiden arvosanat. Todistukset allekirjoittaa tutkintotoimikunnan ja
näyttötutkinnon järjestäjän edustaja.
Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä tutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus tutkinnon suorittamisesta.
6 a §. (9.10.2014/800) Todistus valmistavasta ja muus­
ta koulutuksesta. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 9 a §:ssä tarkoitettu todistus valmistavaan
koulutukseen ja muuhun koulutukseen osallistumisesta
sisältää tiedot koulutuksen sisällöstä ja koulutuksen kestosta. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä.
7 §. (9.10.2014/800) Tutkintosuoritusten arviointi.
Ammatillisissa perustutkinnoissa hyväksytty osaaminen
arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja
tyydyttävä (1). Ammatillisen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvässä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osassa
osaaminen arvioidaan kuitenkin asteikolla hyväksytty/
hylätty. (26.3.2015/330)
8 §. (26.3.2015/330) Opiskeluoikeuden peruuttaminen.
Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohtaa sovelletaan seuraaviin ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin:
1) humanistisella ja kasvatusalalla koulunkäynnin ja
aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
ja erikoisammattitutkinto sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto;
2) tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto,
vartijan ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto, ympäristöhuollon ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto, maarakennusalan ammattitutkinto sekä turvallisuusvalvojan
erikoisammattitutkinto;
84
iii ammatillinen koulutus 3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto;
4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin
ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto,
psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto,
päihdetyön ammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin
erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto
ja erikoisammattitutkinto.
A:lla 330/2015 muutettu 8 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
8 §. (15.9.2011/1033) Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohtaa sovelletaan seuraaviin
ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin:
1) humanistisella ja kasvatusalalla lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto;
2) tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkuljettajan
ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto sekä maarakennusalan ammattitutkinto;
3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkuljettajan
ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto;
4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisam-
mattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvammaalan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, päihdetyön
ammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto,
liikunnan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto ja
erikoisammattitutkinto.
9 §. Oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutuksesta
on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta säädetään.
10 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
VNA:n 26.3.2015/330 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. Sen 8 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2016.
Asetuksen 8 §:ää sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet vartijan ammattitutkintoon, turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon tai ympäristöhuollon ammattitutkintoon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisalalla valmistavat opinnot 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen.
iii ammatillinen koulutus 85
Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon
muodostumisesta 9.10.2014/801
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta
peruskoulutuksesta (630/1998) annetun lain 12 a §:n 4 momentin
nojalla, sellaisena kuin se on laissa 787/2014:
1 §. Ammatilliset tutkinnon osat. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy ammatillisia tutkinnon osia 135
osaamispistettä. Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa kuitenkin määrätä, että edellä mainituista tutkinnon
osista enintään 15 osaamispistettä osoitetaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin edellyttäen, että tutkinnossa saavutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain
(630/1998) 4 §:n 1 momentissa määritellyt tavoitteet.
Jos ammatillisen perustutkinnon laajuudeksi on säädetty yli 180 osaamispistettä, tutkinnon osat ovat 180
osaamispisteen laajuuden ylittävältä osin ammatillisia
tutkinnon osia.
2 §. Yhteisten tutkinnon osien laajuus ja osa-alueet. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy yhteisiä tutkinnon
osia 35 osaamispistettä.
Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen laajuus on 11
osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:
1) äidinkieli;
2) toinen kotimainen kieli; ja
3) vieraat kielet.
Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laajuus
on 9 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osaalueet:
1) matematiikka;
2) fysiikka ja kemia; ja
3) tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen.
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen
laajuus on 8 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat
osa-alueet:
1) yhteiskuntataidot;
2) työelämätaidot;
3) yrittäjyys ja yritystoiminta; ja
4) työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto.
Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen laajuus on 7
osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:
1) kulttuurien tuntemus;
2) taide ja kulttuuri;
3) etiikka;
4) psykologia;
5) ympäristöosaaminen; ja
6) jokin tai jotkin 2-4 momenteissa tarkoitetuista
osa-alueista.
3 §. Yhteisten tutkinnon osien pakollisuus ja valinnai­
suus. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen, matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen sekä yhteiskunnassa ja
työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osien tulee
sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta kyseiseen
tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia
osaamistavoitteita vähintään yhdeltä osa-alueelta. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan tulee
sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta osa-alueelta.
Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla tutkinnon perusteissa määrättyjä tai koulutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaamistavoitteita. Valinnaisiin osaamistavoitteisiin voidaan
sisällyttää myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa
osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osaalueiden osaamistavoitteita.
Jos osaamistavoitteita on mukautettu jonkin 2 §:ssä
mainitun osa-alueen laajuuden osalta ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen perusteella tai käyttämällä mainitun lain
21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä, tutkinnon osaan tulee sisällyttää osaamistavoitteita sen laajuutta vastaavasti muilta tutkinnon osaan kuuluvilta osaalueilta.
4 §. Äidinkielen opetus. Äidinkielenä opetetaan
opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai
saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan
mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai
muuta opiskelijan äidinkieltä.
5 §. Vapaasti valittavat tutkinnon osat. Ammatilliseen
perustutkintoon sisältyy vapaasti valittavia tutkinnon
osia 10 osaamispistettä.
Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita.
Ne voivat olla
1) ammatillisia tutkinnon osia;
2) paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia
tutkinnon osia;
3) yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukioopintoja; (26.3.2015/331)
4) jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja; taikka
5) työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia.
6 §. Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen. Opiskelija
voi sisällyttää tutkintoonsa 1 §:ssä säädettyä enemmän
5 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten
tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.
7 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
elokuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan tutkintojen rakenteesta
ja yhteisistä opinnoista annettu valtioneuvoston päätös
(213/1999).
Työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon
osa-alue on vapaaehtoinen niille ennen tämän asetuksen
voimaantuloa opintonsa aloittaneille opiskelijoille, jotka
opiskelevat oppisopimuskoulutuksessa tai olivat opintonsa aloittaessaan täyttäneet 18 vuotta. Jos opiskelijan
tutkintoon ei sisälly mainittua osa-aluetta, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osaan
tulee sisältyä osaamistavoitteita sen laajuutta vastaavasti
muilta tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta.
86
iii ammatillinen koulutus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen
koulutuksen tutkintorakenteesta 9.10.2014/835
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 4 b
§:n 2 momentin, sellaisena kuin se on laissa 787/2014, ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 12 b §:n 2
momentin, sellaisena kuin se on laissa 788/2014, nojalla:
1 §. Ammatilliset tutkinnot. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisia ammatillisia perustutkintoja ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetun lain (631/1998) mukaisia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ovat tämän asetuksen liitteessä säädetyt tutkinnot.
Tutkinnot sijoittuvat koulutusaloille liitteen mukaisesti.
Ammatilliset perustutkinnot sisältävät liitteen mukaisia
osaamisaloja.
Ammatilliset perustutkinnot voidaan suorittaa sekä
ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna näyttötutkintona, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.
2 §. Osaamisalojen määrittämisessä käytettävät periaat­
teet. Ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin voi sisältyä kaksi tai
useampia osaamisaloja, jos se on työelämän tai tutkinnon
muodostumisen selkeyden kannalta tarpeellista.
3 §. Tutkintonimikkeiden määrittämisessä käytettävät
periaatteet. Ammatillisilla perustutkinnoilla on tutkintonimike tai tutkintonimikkeitä. Ammattitutkinnoilla
ja erikoisammattitutkinnoilla voi olla tutkintonimike tai
tutkintonimikkeitä.
Tutkintonimike voi olla tutkintokohtainen tai osaamisalakohtainen. Yhdellä tutkinnolla tai osaamisalalla
voi olla useita tutkintonimikkeitä.
4 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
elokuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan ammatillisista perustutkinnoista annettu opetusministeriön asetus (216/2001)
ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta annettu opetus- ja
kulttuuriministeriön asetus (768/2014).
A:n 13.7.2015/863 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. Liitteen 5
luvun B kohdan 32 alakohta, 7 luvun A kohdan 3 alakohdan i
alakohta ja 8 luvun A kohdan 1 alakohdan iii alakohta tulevat
kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2016. Liitteen
5 luvun B kohdan 54 alakohta ja 5 luvun C kohdan 34 alakohta
tulevat voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2016. Liitteen 5 luvun
B kohdan 41 alakohta tulee voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta
2017. Liitteen 5 luvun A kohdan 13 alakohta tulee voimaan vasta
1 päivänä elokuuta 2017.
Liite (13.7.2015/863)
AMMATILLISET TUTKINNOT
1 luku.
HUMANISTINEN JA KASVATUSALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Lapsi- ja perhetyön perustutkinto
2) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
3) Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto
B)Ammattitutkinnot
1) Asioimistulkin ammattitutkinto
2) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen ammattitutkinto
3) Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammatti­
tutkinto
4) Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto
5) Suntion ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen erikoisammattitutkinto
2) Oikeustulkin erikoisammattitutkinto
3) Romanikulttuurin ohjaajan erikoisammattitutkinto
2 luku.
KULTTUURIALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
2) Kuvallisen ilmaisun perustutkinto
i) Graafisen suunnittelun osaamisala
ii) Kuva- ja mediataiteen osaamisala
iii) Valokuvauksen osaamisala
3) Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
i) Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen
osaamisala
ii) Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen
osaamisala
4) Musiikkialan perustutkinto
i) Musiikin osaamisala
ii) Musiikkiteknologian osaamisala
iii) Pianonvirityksen osaamisala
5) Sirkusalan perustutkinto
6) Tanssialan perustutkinto
B)Ammattitutkinnot
1) Aseseppäkisällin ammattitutkinto
2) Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto
3) Jalometallialan ammattitutkinto
4) Kirjansitojan ammattitutkinto
5) Kultaajakisällin ammattitutkinto
6) Käsityöntekijän ammattitutkinto
7) Lasinpuhaltajakisällin ammattitutkinto
8) Luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinto
9) Restaurointikisällin ammattitutkinto
10) Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinto
11) Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto
12) Seppäkisällin ammattitutkinto
13) Sisustusalan ammattitutkinto
14) Soitinrakentajakisällin ammattitutkinto
15) Teatterialan ammattitutkinto
16) Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto
17) Valokuvaajan ammattitutkinto
18) Verhoilijan ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Aseseppämestarin erikoisammattitutkinto
2) Audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto
3) Jalometallialan erikoisammattitutkinto
4) Kirjansitojamestarin erikoisammattitutkinto
5) Konesitojamestarin erikoisammattitutkinto
6) Kultaajamestarin erikoisammattitutkinto
7) Käsityömestarin erikoisammattitutkinto
8) Lasinpuhaltajamestarin erikoisammattitutkinto
9) Restaurointimestarin erikoisammattitutkinto
10) Saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkinto
11) Seppämestarin erikoisammattitutkinto
12) Soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto
13) Teatterialan erikoisammattitutkinto
14) Valokuvaajan erikoisammattitutkinto
15) Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinto
3 luku.
YHTEISKUNTATIETEIDEN,
­LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Liiketalouden perustutkinto
i) Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala
ii) Talous- ja toimistopalvelujen osaamisala
iii) Tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala
B)Ammattitutkinnot
1) Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto
2) Finanssialan ammattitutkinto
3) Isännöinnin ammattitutkinto
4) Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto
5) Lähiesimiestyön ammattitutkinto
6) Markkinointiviestinnän ammattitutkinto
7) Myynnin ammattitutkinto
8) Sihteerin ammattitutkinto
9) Taloushallinnon ammattitutkinto
10) Tullialan ammattitutkinto
11) Ulkomaankaupan ammattitutkinto
12) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto
13) Virastomestarin ammattitutkinto
14) Yrittäjän ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Johtamisen erikoisammattitutkinto
2) Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto
3) Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto
4) Ruokamestarin erikoisammattitutkinto
5) Talous- ja henkilöstöhallinnon erikoisammatti­
tutkinto
6) Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto
7) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen erikoisammattitutkinto
8) Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
9) Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto
iii ammatillinen koulutus 87
4 luku.
LUONNONTIETEIDEN ALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
i) Käytön tuen osaamisala
ii) Ohjelmistotuotannon osaamisala
B)Ammattitutkinnot
1) Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinto
5 luku.
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Autoalan perustutkinto
i) Autokorinkorjauksen osaamisala
ii) Automaalauksen osaamisala
iii) Automyynnin osaamisala
iv) Autotekniikan osaamisala
v) Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisala
vi) Varaosamyynnin osaamisala
2) Elintarvikealan perustutkinto
i) Elintarviketeknologian osaamisala
ii) Leipomoalan osaamisala
iii) Liha-alan osaamisala
iv) Meijerialan osaamisala
3) Kaivosalan perustutkinto
4) Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto
i) Kelloalan osaamisala
ii) Mikromekaniikan osaamisala
5) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
i) Kiinteistönhoidon osaamisala
ii) Toimitilapalvelujen osaamisala
6) Kone- ja metallialan perustutkinto
i) Automaatiotekniikan ja kunnossapidon
osaamisala
ii) Valimotekniikan osaamisala
iii) Valmistustekniikan osaamisala
7) Laboratorioalan perustutkinto
8) Lentokoneasennuksen perustutkinto
i) Avioniikan osaamisala
ii) Lentokoneasennuksen osaamisala
9) Lennonjohdon perustutkinto
10) Logistiikan perustutkinto
i) Kuljetuspalvelujen osaamisala
ii) Lentoasemapalvelujen osaamisala
iii) Varastopalvelujen osaamisala
11) Maanmittausalan perustutkinto
12) Merenkulkualan perustutkinto
i) Kansi- ja konekorjauksen osaamisala
ii) Kansipäällystön osaamisala
iii) Konepäällystön osaamisala
iv) Sähkökäytön osaamisala
13) Media-alan perustutkinto
i) Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala
ii) Julkaisutuotannon osaamisala
iii) Painotuotannon osaamisala
14) Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto
i) Kumitekniikan osaamisala
ii) Muovitekniikan osaamisala
88
iii ammatillinen koulutus 15) Painoviestinnän perustutkinto
i) Painotekniikan osaamisala
ii) Ulkoasun toteutuksen osaamisala
16) Pintakäsittelyalan perustutkinto
i) Metallituotteiden pintakäsittelyn osaamisala
ii) Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala
iii) Rakennusten pintakäsittelyn osaamisala
17) Prosessiteollisuuden perustutkinto
i) Biotekniikan osaamisala
ii) Kemiantekniikan osaamisala
iii) Levyteollisuuden osaamisala
iv) Paperiteollisuuden osaamisala
v) Sahateollisuuden osaamisala
18) Puualan perustutkinto
19) Rakennusalan perustutkinto
i) Kivialan osaamisala
ii) Maarakennuksen osaamisala
iii) Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala
iv) Talonrakennuksen osaamisala
20) Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
21) Talotekniikan perustutkinto
i) Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen
osaamisala
ii) Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala
iii) Kylmäasennuksen osaamisala
iv) Putkiasennuksen osaamisala
22) Teknisen suunnittelun perustutkinto
23) Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
i) Jalkinealan osaamisala
ii) Tekstiilihuollon osaamisala
iii) Tekstiilitekniikan osaamisala
iv) Vaatetuksen osaamisala
24) Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
25) Turvallisuusalan perustutkinto
26) Veneenrakennuksen perustutkinto
27) Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto
i) Sisustuksen osaamisala
ii) Verhoilun osaamisala
B)Ammattitutkinnot
1) Ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto
2) Ammattisukeltajan ammattitutkinto (osan tutkinnosta muodostaa kevytsukeltajan tutkinto)
3) Auto- ja kuljetusalan työnjohdon ammattitutkinto
4) Automaatioasentajan ammattitutkinto
5) Autokorimekaanikon ammattitutkinto
6) Automaalarin ammattitutkinto
7) Automyyjän ammattitutkinto
8) Digitaalipainajan ammattitutkinto
9) Elintarvikejalostajan ammattitutkinto
10) Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto
11) Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto
12) Hissiasentajan ammattitutkinto
13) Hitsaajan ammattitutkinto
14) Ilmastointiasentajan ammattitutkinto
15) Ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinto
16) Jalkinealan ammattitutkinto
17) Jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto
18) Kaivosalan ammattitutkinto
19) Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto
20) Kemianteollisuuden ammattitutkinto
21) Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto
22) Kiskoliikenteen turvalaiteasentajan ammattitutkinto
23) Kivimiehen ammattitutkinto
24) Kondiittorin ammattitutkinto
25) Koneenasentajan ammattitutkinto
26) Koneistajan ammattitutkinto
27) Korroosionestomaalarin ammattitutkinto
28) Kotitalouskoneasentajan ammattitutkinto
29) Kumialan ammattitutkinto
30) Kunnossapidon ammattitutkinto
31) Kylmäasentajan ammattitutkinto
32) Laivanrakennusalan ammattitutkinto
33) Lasikeraamisen alan ammattitutkinto
34) Lastinkäsittelyalan ammattitutkinto
35) Lattianpäällystäjän ammattitutkinto
36) Laukku- ja nahka-alan ammattitutkinto
37) Leipomoteollisuuden ammattitutkinto
38) Leipurin ammattitutkinto
39) Lentoasemapalvelujen ammattitutkinto
40) Lentokonetekniikan ammattitutkinto
41) Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto
42) Levyalan ammattitutkinto
43) Levytekniikan ammattitutkinto
44) Lihanjalostajan ammattitutkinto
45) Lihantarkastuksen ammattitutkinto
46) Lihateollisuuden ammattitutkinto
47) Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto
48) Lukkosepän ammattitutkinto
49) Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto
50) Maalarin ammattitutkinto
51) Maanmittausalan ammattitutkinto
52) Maarakennusalan ammattitutkinto
53) Maidonjalostajan ammattitutkinto
54) Media-alan ammattitutkinto
55) Meijeriteollisuuden ammattitutkinto
56) Metallien jalostuksen ammattitutkinto
57) Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto
58) Muovimekaanikon ammattitutkinto
59) Metsäkoneasentajan ammattitutkinto
60) Nahanvalmistajan ammattitutkinto
61) Nuohoojan ammattitutkinto
62) Painajan ammattitutkinto
63) Painopinnanvalmistajan ammattitutkinto
64) Paperiteollisuuden ammattitutkinto
65) Pienkonemekaanikon ammattitutkinto
66) Puusepänalan ammattitutkinto
67) Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto
68) Putkiasentajan ammattitutkinto
69) Rakennuspeltisepän ammattitutkinto
70) Rakennustuotannon ammattitutkinto
71) Rakennustuotealan ammattitutkinto
72) Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto
73) Rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto
74) Rengasalan ammattitutkinto
75) Saha-alan ammattitutkinto
76) Suunnitteluassistentin ammattitutkinto
77) Sähköasentajan ammattitutkinto
78) Sähköteollisuuden ammattitutkinto
79) Sähköverkkoasentajan ammattitutkinto
80) Talonrakennusalan ammattitutkinto
81) Teknisen eristäjän ammattitutkinto
82) Tekstiilialan ammattitutkinto
83) Tekstiilihuollon ammattitutkinto
84) Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto
85) Teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto
86) Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto
87) Turkkurin ammattitutkinto
88) Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto
89) Työvälinevalmistajan ammattitutkinto
90) Vaatetusalan ammattitutkinto
91) Valajan ammattitutkinto
92) Valumallin valmistajan ammattitutkinto
93) Varaosamyyjän ammattitutkinto
94) Varastoalan ammattitutkinto
95) Vartijan ammattitutkinto
96) Veneenrakentajan ammattitutkinto
97) Vesihuoltoalan ammattitutkinto
98) Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto
99) Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto
100) Ympäristöhuollon ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Autoalan myyjän erikoisammattitutkinto
2) Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto
3) Autokorimestarin erikoisammattitutkinto
4) Automaalarimestarin erikoisammattitutkinto
5) Automaatioyliasentajan erikoisammattitutkinto
6) Automekaanikon erikoisammattitutkinto
7) Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto
8) Faktorin erikoisammattitutkinto
9) Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto
10) Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto
11) Jalkinealan erikoisammattitutkinto
12) Kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkinto
13) Kemianteollisuuden erikoisammattitutkinto
14) Kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinto
15) Kondiittorimestarin erikoisammattitutkinto
16) Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto
17) Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto
18) Kunnossapidon erikoisammattitutkinto
19) Kylmämestarin erikoisammattitutkinto
20) Laivanrakennusalan erikoisammattitutkinto
21) Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinto
22) Lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkinto
23) Lattiamestarin erikoisammattitutkinto
24) Laukku- ja nahkamestarin erikoisammattitutkinto
25) Leipurimestarin erikoisammattitutkinto
26) Lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto
27) Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto
28) Liikenneopettajan erikoisammattitutkinto
29) Levymestarin erikoisammattitutkinto
30) Levytyömestarin erikoisammattitutkinto
31) Lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto
32) Maalarimestarin erikoisammattitutkinto
33) Maarakennusalan erikoisammattitutkinto
34) Media-alan erikoisammattitutkinto
iii ammatillinen koulutus 89
35) Muovitekniikan erikoisammattitutkinto
36) Nahanvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto
37) Nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto
38) Painajamestarin erikoisammattitutkinto
39) Paperiteollisuuden erikoisammattitutkinto
40) Pintakäsittelymestarin erikoisammattitutkinto
41) Puusepänalan erikoisammattitutkinto
42) Putkiasentajan erikoisammattitutkinto
43) Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto
44) Rakennuspeltiseppämestarin erikoisammattitutkinto
45) Rotaatiomestarin erikoisammattitutkinto
46) Sahamestarin erikoisammattitutkinto
47) Sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto
48) Sähköverkkoalan erikoisammattitutkinto
49) Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto
50) Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto
51) Tekniikan erikoisammattitutkinto
52) Tekstiilialan erikoisammattitutkinto
53) Tekstiilihuollon erikoisammattitutkinto
54) Teollisuusalojen työnjohdon erikoisammattitutkinto
55) Tieto- ja tietoliikennetekniikan erikoisammatti­
tutkinto
56) Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
57) Turkkurimestarin erikoisammattitutkinto
58) Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto
59) Työvälinemestarin erikoisammattitutkinto
60) Vaatetusalan erikoisammattitutkinto
61) Valajamestarin erikoisammattitutkinto
62) Valumallimestarin erikoisammattitutkinto
63) Varastoalan erikoisammattitutkinto
64) Venemestarin erikoisammattitutkinto
65) Ympäristöalan erikoisammattitutkinto
6 luku.
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Hevostalouden perustutkinto
2) Kalatalouden perustutkinto
3) Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
i) Luontoalan osaamisala
ii) Porotalouden osaamisala
iii) Ympäristöalan osaamisala
4) Maatalousalan perustutkinto
i) Eläintenhoidon osaamisala
ii) Maatalousteknologian osaamisala
iii) Maatilatalouden osaamisala
iv) Turkistalouden osaamisala
5) Metsäalan perustutkinto
i) Metsäenergian tuotannon osaamisala
ii) Metsäkoneasennuksen osaamisala
iii) Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala
iv) Metsätalouden osaamisala
6) Puutarhatalouden perustutkinto
i) Kukka- ja puutarhakaupan osaamisala
ii) Puutarhatuotannon osaamisala
iii) Viheralan osaamisala
90
iii ammatillinen koulutus B)Ammattitutkinnot
1) Arboristin ammattitutkinto
2) Bioenergia-alan ammattitutkinto
3) Eläintenhoitajan ammattitutkinto
4) Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto
5) Floristin ammattitutkinto
6) Golfkentänhoitajan ammattitutkinto
7) Hevostenvalmentajan ammattitutkinto
8) Kalanjalostajan ammattitutkinto
9) Kalanviljelijän ammattitutkinto
10) Kalastusoppaan ammattitutkinto
11) Kengityssepän ammattitutkinto
12) Luonnontuotealan ammattitutkinto
13) Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto
14) Mehiläistarhaajan ammattitutkinto
15) Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto
16) Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto (osan
tutkinnosta muodostaa yrittäjän ammattitutkinto)
17) Porotalouden ammattitutkinto
18) Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto
19) Seminologin ammattitutkinto
20) Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto
21) Viheralan ammattitutkinto
22) Vihersisustajan ammattitutkinto
23) Viinintuotannon ammattitutkinto
24) Viljelijän ammattitutkinto
25) Viljelypuutarhurin ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Floristimestarin erikoisammattitutkinto
2) Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto
3) Koe-eläintenhoitajan erikoisammattitutkinto
4) Luonnontuotealan erikoisammattitutkinto
5) Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto
6) Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto
7) Maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinto
8) Metsämestarin erikoisammattitutkinto
9) Puunkorjuun erikoisammattitutkinto
10) Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto
11) Riistamestarin erikoisammattitutkinto
12) Tallimestarin erikoisammattitutkinto
13) Tarhaajamestarin erikoisammattitutkinto
14) Viheralan erikoisammattitutkinto
7 luku.
SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Hammastekniikan perustutkinto
2) Hiusalan perustutkinto
3) Kauneudenhoitoalan perustutkinto
i) Ihon erikois- ja laitehoitojen osaamisala
ii) Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan
osaamisala
4) Liikunnanohjauksen perustutkinto
5) Lääkealan perustutkinto
i) Apteekkialan osaamisala
ii) Lääkealan osaamisala
6) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
i) Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala
ii) Ensihoidon osaamisala
iii) Jalkojenhoidon osaamisala
iv) Kuntoutuksen osaamisala
v) Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen
osaamisala
vi) Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala
vii) Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala
viii)Suun terveydenhoidon osaamisala
ix) Vammaistyön osaamisala
x) Vanhustyön osaamisala
B)Ammattitutkinnot
1) Hierojan ammattitutkinto
2) Hiusalan ammattitutkinto
3) Jalkojenhoidon ammattitutkinto
4) Kehitysvamma-alan ammattitutkinto
5) Kipsausalan ammattitutkinto
6) Liikunnan ammattitutkinto
7) Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto
8) Obduktiopreparaattorin ammattitutkinto
9) Optiikkahiojan ammattitutkinto
10) Perhepäivähoitajan ammattitutkinto
11) Päihdetyön ammattitutkinto
12) Valmentajan ammattitutkinto
13) Välinehuoltajan ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Hierojan erikoisammattitutkinto
2) Hiusalan erikoisammattitutkinto
3) Kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto
4) Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto
5) Kipsimestarin erikoisammattitutkinto
6) Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto
7) Näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto
8) Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto
9) Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto
10) Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto
11) Valmentajan erikoisammattitutkinto
12) Vanhustyön erikoisammattitutkinto
13) Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto
8 luku.
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA
A) Ammatilliset perustutkinnot
1) Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
i) Asiakaspalvelun osaamisala
ii) Hotellipalvelun osaamisala
iii) Ruokapalvelun osaamisala
2) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
i) Kotityöpalvelujen osaamisala
ii) Puhdistuspalvelujen osaamisala
3) Matkailualan perustutkinto
i) Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala
ii) Matkailupalvelujen osaamisala
B)Ammattitutkinnot
1) Hotellivirkailijan ammattitutkinto
2) Kotityöpalvelujen ammattitutkinto
3) Laitoshuoltajan ammattitutkinto
4) Maaseutumatkailun ammattitutkinto
5) Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto
6) Matkaoppaan ammattitutkinto
7) Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto
8) Ravintolakokin ammattitutkinto
iii ammatillinen koulutus 91
9) Suurtalouskokin ammattitutkinto
10) Tarjoilijan ammattitutkinto
C)Erikoisammattitutkinnot
1) Baarimestarin erikoisammattitutkinto
2) Dieettikokin erikoisammattitutkinto
3) Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto
4) Siivousteknikon erikoisammattitutkinto
5) Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto
92
iii ammatillinen koulutus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa
peruskoulutuksessa 20.12.2012, 4/2013
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:n 4
momentin nojalla:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet. Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.
(16.4.2015/421)
A:lla 421/2015 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.
Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.
2 §. (16.4.2015/421) Soveltamisala. Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka
edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot
suorittaneille.
Asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita:
1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen;
2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen;
3) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen;
4) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään
ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2
momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella;
5) lennonjohdon perustutkintoon.
Asetusta ei sovelleta myöskään silloin, jos hakija on
perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
3 § (16.4.2015/421) Ammatilliseen perustutkintoon
johtavan koulutuksen hakukohteet. Opiskelijat otetaan
ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun
opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (835/2014)
liitteessä mainittuihin ammatillisiin perustutkintoihin.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat voidaan ottaa suorittamaan seuraavien ammatillisten
perustutkintojen osalta osaamisalaa:
1) käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisalaa sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisalaa;
2) kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa graafisen
suunnittelun osaamisalaa, kuva- ja mediataiteen osaamisalaa sekä valokuvauksen osaamisalaa;
3) musiikkialan perustutkinnossa musiikin osaamisalaa, musiikkiteknologian osaamisalaa sekä pianonvirityksen osaamisalaa;
4) tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnossa jalkinealan osaamisalaa, tekstiilihuollon osaamisalaa, tekstiilitekniikan osaamisalaa ja vaatetuksen osaamisalaa;
5) painoviestinnän perustutkinnossa painotekniikan
osaamisalaa ja ulkoasun toteutuksen osaamisalaa;
6) logistiikan perustutkinnossa kuljetuspalvelujen
osaamisalaa;
7) rakennusalan perustutkinnossa maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalaa;
8) maatalousalan perustutkinnossa eläintenhoidon
osaamisalaa ja turkistalouden osaamisalaa;
9) metsäalan perustutkinnossa metsäkoneasennuksen
osaamisalaa ja metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaa;
10) sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ensihoidon osaamisalaa.
Opiskelijat voidaan ottaa käsi- ja taideteollisuusalan
perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon
sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoon johtavaan
koulutukseen myös koulutuksen järjestäjän päättämään
muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakukohteeseen.
Edellä 1—3 momentissa tarkoitetun hakukohteen
yhteydessä voidaan ottaa opiskelijaksi myös lukiolaissa
(629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Opiskelijaksi ottamisessa lukiokoulutukseen sovelletaan tällöin
opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa annettua opetusministeriön asetusta (856/2006). Jos
tässä momentissa tarkoitetussa hakukohteessa hakija ei
tule otetuksi opiskelijaksi sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen että lukiokoulutukseen,
hänet otetaan opiskelijaksi siihen koulutukseen, johon
hän opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti tulee
valituksi, ellei hakija hakemuksessaan toisin pyydä.
A:lla 421/2015 muutettu 4 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Opiskelijat voidaan ottaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoon johtavaan koulutukseen myös koulutuksen järjestäjän
päättämään muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakukohteeseen.
2 luku. Perusopetuksen oppimäärän
suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen
4 §. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden hakeutu­
misessa käytettävät todistukset. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet käyttävät hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta. Lukion oppimäärän suorittaneet
eivät voi käyttää hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta.
5 §. Valintakriteerit. Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella.
Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle
annetaan pisteitä seuraavin perustein:
1) hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa;
2) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna;
3) vähintään 1 100 tunnin laajuisen lisäopetuksen,
vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen,
vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen
ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin
ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, vähintään 30 osaamispisteen laajuisen
ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmentavan koulutuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän
lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisesta; (16.4.2015/421)
4) yleisestä koulumenestyksestä;
5) painotettavista arvosanoista;
6) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta;
7) ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä
hakutoiveesta;
8) sukupuolen perusteella;
9) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.
3 momentti on kumottu A:lla 16.4.2015/421.
Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä
järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi urheilullisten ansioiden
perusteella.
6 §. Valintapisteiden laskeminen. Hakijat asetetaan
opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä 5 §:n 2–4
momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista
valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti.
Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:
1) hakutoivejärjestys;
2) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saatava pistemäärä;
3) yleinen koulumenestys;
4) painotettavat arvosanat;
Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentis-
iii ammatillinen koulutus 93
sa säädetyllä tavalla opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä.
7 § (16.4.2015/421) Valintapisteet ilman koulutus­
paikkaa oleville. Hakijalle, jolla ei ole hakuajan päättyessä koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, annetaan
kahdeksan valintapistettä.
A:lla 421/2015 muutettu 7 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
7 §. Valintapisteet ilman koulutuspaikkaa oleville. Hakijalle, jolla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa annetaan kahdeksan
valintapistettä.
8 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet perusopetuksen op­
pimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna. Hakijalle,
joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisvuonna tai hakuajan päättymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana,
annetaan kuusi valintapistettä.
A:lla 421/2015 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
8 §. Valintapisteet perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta
hakeutumisvuonna. Hakijalle, joka on suorittanut perusopetuksen
oppimäärän ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisvuonna annetaan kuusi valintapistettä.
9 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet suoritetuista opin­
noista. Hakijalle, joka on suorittanut vähintään 1 100 tunnin laajuisen perusopetuksen lisäopetuksen, vähintään
20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten
valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen,
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena
peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen,
vähintään 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta
peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmentavan koulutuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen
linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen
valmistavan koulutuksen, annetaan kuusi valintapistettä.
10 §. Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä. Yleisestä koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden
desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen
kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, terveystieto,
musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous.
Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset
yhteisiin oppiaineisiin kuuluvat valinnaisaineet, jotka
arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on
vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosi­
luokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useam­
masta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnais­
aineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät
hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.
Yleisen koulumenestyksen perusteella annetaan pisteitä seuraavasti:
94
iii ammatillinen koulutus Keskiarvo 5,50–5,74 5,75–5,99 6,00–6,24 6,25–6,49 6,50–6,74 6,75–6,99 7,00–7,24 7,25–7,49 7,50–7,74 7,75–7,99 8,00–8,24 8,25–8,49 8,50–8,74 8,75–8,99 9,00–9,24 9,25–10,00 pisteitä
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
Yleisen koulumenestyksen pisteyttämisessä käytetään
perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat
otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän
aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön,
kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.
11 §. Valintapisteet painotettavista arvosanoista. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla otetaan kaikilla
koulutusaloilla huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä,
kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä
mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo.
Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset
yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka
arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on
vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.
Painotettavien arvosanojen perustella annetaan pisteitä (näiden aritmeettisesta keskiarvosta) seuraavasti:
Keskiarvo 6,00–6,49 6,50–6,99 7,00–7,49 7,50–7,99 8,00–8,49 8,50–8,99 9,00–9,49 9,50–10,00 pisteitä
1
2
3
4
5
6
7
8
Milloin hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon
perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen,
käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä
arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.
Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan
painotettavia aineita, 3 momentissa tarkoitettuna painotettavien aineiden keskiarvona käytetään 10 §:ssä säädetyn mukaisesti laskettua keskiarvoa. (16.4.2015/421)
A:lla 421/2015 muutettu 5 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, puuttuvaa arvosanaa ei voi korvata muulla arvosanalla.
12 §. Valintapisteet työkokemuksesta. Työkokemukseksi
hyväksytään työsuhteessa saatu työkokemus, jonka hakija on hankkinut perusopetuksen oppimäärän suoritet­
tuaan tai 16 vuotta täytettyään. Osa-aikatyössä 150 tunnin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ
vastaa yhden kuukauden työkokemusta.
Työsuhteessa tapahtuvaan työhön rinnastetaan vähintään kolmen kuukauden pituiseen työpajatoimintaan
osallistuminen tai vähintään kolmen kuukauden pituiseen julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa tarkoitettuun työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen
osallistuminen. Oppisopimuskoulutuksesta luetaan työkokemukseksi todistusten osoittama työkokemuksen
määrä.
Työkokemus ja siihen rinnastettava toiminta otetaan
huomioon hakuajan päättymiseen asti.
Työkokemuksesta ja siihen rinnastettavaan toimintaan osallistumisesta annetaan pisteitä seuraavasti:
Työkokemuksen pituus 3 kk–alle 6 kk 6 kk–alle 12 kk 12–kk pisteitä
1
2
3
13 §. Valintapisteet hakutoiveen ja sukupuolen perusteel­
la. Hakijalle, joka on asettanut 1. hakutoiveeksi ammatillisen koulutuksen annetaan kaksi pistettä kyseisestä
hakutoiveesta.
Hakija saa kaksi lisäpistettä pyrkiessään koulutukseen,
jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä hakukohteessa
ensisijaisista hakijoista on alle 30 prosenttia samaa sukupuolta kuin hakija.
14 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet urheilullisten an­
sioiden perusteella. Koulutuksen järjestäjä, jolla on koulutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen
järjestämiseksi, voi antaa tähän koulutukseen pyrkivälle
hakijalle urheilullisten ansioiden perusteella 1—3 valintapistettä.
A:lla 421/2015 muutettu 14 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
14 §. Valintapisteet aiemmista opinnoista, harrastuksista tai muis­
ta lisänäytöistä. Koulutuksen järjestäjä voi antaa tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen
perustutkintoon johtavaan koulutukseen pyrkivälle hakijalle aikaisempien tutkinnon alaan liittyvien opintojen, harrastusten, tai
muiden lisänäyttöjen perusteella 1–3 valintapistettä.
Koulutuksen järjestäjä, jolla on erityinen koulutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi voi antaa
tähän koulutukseen pyrkivälle hakijalle urheilullisten ansioiden
perusteella 1–3 valintapistettä.
iii ammatillinen koulutus 95
15 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet pääsy- ja soveltu­
vuuskokeesta. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää pääsytai soveltuvuuskokeen, kokeeseen on kutsuttava kaikki
hakijat.
Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan hakutoiveina useita vastaavia 3 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja ammatillisen peruskoulutuksen hakukohteita, hänet
kutsutaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen 1 momentista poiketen kunkin vastaavan hakukohteen järjestyksessä
ensimmäiseen hakutoiveeseen. Koulutuksen järjestäjän
tästä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää käytetään tällöin myös muun koulutuksen järjestäjän
vastaavassa hakukohteessa.
Pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella koulutuksen
järjestäjä antaa hakijalle 0—10 valintapistettä.
Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista pääsy- tai soveltuvuuskoe
muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.
A:lla 421/2015 muutettu 15 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
15 §. Valintapisteet pääsy- ja soveltuvuuskokeesta. Koulutuksen
järjestäjä voi järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen
kutsutaan kaikki hakijat. Hakija kutsutaan hakukohteen ylimpään
hakutoiveeseen.
Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsytai soveltuvuuskokeesta 1–10 pistettä. Koulutuksen järjestäjän on
tiedotettava hakijoille etukäteen minkälaisista osista koe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.
Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun
koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen.
Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan
perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon,
kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon,
musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsytai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella.
15 a §. (16.4.2015/421) Opiskelijaksi ottaminen pääsytai soveltuvuuskokeen perusteella. Koulutuksen järjestäjä
voi päättää, että otettaessa opiskelijoita käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän
perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon,
tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon tai liikunnanohjauksen
perustutkintoon johtavaan koulutukseen, opiskelijaksi
ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsytai soveltuvuuskokeen perusteella. Tällöin ei sovelleta 4
§:ää, 5 §:n 2 ja 4 momenttia, 7—14 §:ää, 15 §:n 2 momenttia eikä 22 ja 23 §:ää.
A:lla 421/2015 lisätty 15 a § tulee voimaan 1.1.2016.
3 luku. Lukion oppimäärän
suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen
16 §. Koulutustarjonnan kohdentaminen lukion oppi­
määrän suorittaneelle. Koulutuksen järjestäjä voi suunnata
osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lu­kion
oppimäärän suorittaneille. Opetus- ja kulttuuriministeriö
voi tarvittaessa määrätä koulutustarjonnan tarkemmasta
suuntaamisesta lukion oppimäärän suorittaneille.
17 §. Lukion oppimäärän suorittaneiden hakeutumises­
sa käytettävät todistukset. Lukion oppimäärän suorittanut
käyttää hakeutumisessa lukion päättötodistusta tai suoritetusta International Baccalaureate-tutkinnosta (IB),
Eurooppalaisesta ylioppilastutkinnosta (EB) tai Reife­
prüfung-tutkinnosta (RP) saatua todistusta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tutkintojen päättötodistusten arvosanat muunnetaan vastaamaan lukion
päättötodistuksen arvosanoja seuraavasti:
1)
EB-tutkinto Lukio
9-10 10
8
9
7
8
6
7
5
6
3-4 5
2)
IB-tutkinto Lukio
7 (Excellent) 10
6 (Very good) 9
5 (Good) 8
4 (Satisfactory) 7
3 (Mediocre) 6
2 (Poor) 5
3)
RP-tutkinto Lukio
13-15 pistettä 10
10-12 pistettä 9
7-9 pistettä 8
5-6 pistettä 7
3-4 pistettä 6
1-2 pistettä 5
Reifeprüfung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten,
että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan
taulukon mukaan. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
18 §. Valintakriteerit. Lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden
valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoive­
järjestyksen perusteella.
Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle
annetaan pisteitä:
1) yleisestä koulumenestyksestä;
2) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta toiminnasta;
3) ammatillista koulutusta koskevasta 1. hakutoiveesta;
4) sukupuolesta;
5) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.
3 momentti on kumottu A:lla 16.4.2015/421.
A:lla 421/2015 kumottu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Otettaessa opiskelijoita tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon
johtavaan koulutukseen hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentissa säädettyjen valintakriteereiden lisäksi myös tutkinnon
96
iii ammatillinen koulutus alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden
lisänäyttöjen perusteella.
Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä
järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen hakijalla voidaan antaa urheilullisten ansioiden
perusteella lisäpisteitä 2 momentissa säädettyjenvalintakriteerien lisäksi.
19 §. Valintapisteiden laskeminen. Hakijat asetetaan
opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen 18 §:n 2–4 momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista
valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti.
Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti:
1) hakutoivejärjestys;
2) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saatava pistemäärä;
3) yleinen koulumenestys.
Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentissa säädetyllä tavalla opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä.
20 §. Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä. Lukion
oppimäärän suorittaneelle annetaan yleisestä koulumenestyksestä pisteitä seuraavien oppiaineiden oppimäärien arvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella
kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus,
toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, filosofia ja psykologia.
Lukion oppimäärän suorittaneille annetaan yleisen
koulumenestyksen perusteella pisteitä seuraavasti:
Keskiarvo 5,50–5,74 5,75–5,99 6,00–6,24 6,25–6,49 6,50–6,74 6,75–6,99 7,00–7,24 7,25–7,49 7,50–7,74 7,75–7,99 8,00–8,24 8,25–8,49 8,50–8,74 8,75–8,99 9,00–9,24 9,25–10,00 pisteitä
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.
21 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet työkokemuksen,
hakutoiveen, sukupuolen, urheilullisten ansioiden sekä pää­
sy- tai soveltuvuuskokeiden perusteella. Otettaessa lukion
oppimäärän suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen, työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden
osalta sovelletaan 12—15 ja 15 a §:ää.
A:lla 421/2015 muutettu 21 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
21 §. Valintapisteet työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, ai­
kaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilullisten
ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden perusteella. Otettaessa
lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen, sovelletaan työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, aikaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta, mitä
12–15 §:ssä säädetään.
4 luku. Koulutuksen järjestäjän
harkintaan perustuva valinta
22 §. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan
valinnan käyttöala. Koulutuksen järjestäjän harkintaan
perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta,
onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.
23 §. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan
valinnan perusteet. Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan
henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30
prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat
oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten
puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet.
Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.
5 luku. Erinäiset säännökset
24 §. (16.4.2015/421) Opetuskielen hallinnan osoitta­
minen. Hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi, jos hänellä ei
ole riittävää valmiutta hakukohteen opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.
Jos hakijan äidinkieli on muu kuin hakukohteen opetuskieli, opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos:
1) hakijalla on päättötodistus perusopetuksen oppimäärästä, joka on suoritettu hakukohteen opetuskielellä
suomeksi, ruotsiksi tai saameksi;
2) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksessa A-kielen oppimäärän toisessa kotimaisessa kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;
3) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;
4) hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon hakukohteen opetuskielellä;
5) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärässä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi
toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, ja tämä kieli on hakukohteen opetuskieli;
6) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän toisessa kotimaisessa kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;
7) hakija on suorittanut yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetun suomen tai ruotsin
kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla
3 tai julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) tarkoitetun valtionhallinnon kielitutkinnon suomen tai ruotsin kielen suullisen
ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä, ja tämä kieli on hakukohteen opetuskieli;
8) hakija on suorittanut hyväksytysti 24 a §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen kielikokeen hakukohteen opetuskielessä;
9) koulutuksen järjestäjä arvioi hakijan kielitaidon
riittäväksi, kun hakukohteen opetuskieli on muu kuin
suomi tai ruotsi.
A:lla 421/2015 muutettu 24 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
24 §. Opetuskielen hallinnan osoittaminen. Jos hakijan äidinkieli
on muu kuin opetuskieli, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään koulutuksen
järjestäjän toimesta valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella.
Hakijan opetuskielen taito katsotaan kuitenkin riittäväksi, jos
1) hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suoritettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi
tai saame);
2) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;
3) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on
vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;
4) hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä;
5) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän
jossakin seuraavista: äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppimäärissä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittomakielisille, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;
6) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen
kielen koko oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen
opetuskieli;
7) hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai
ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen
suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon
vähintään taitotasolla tyydyttävä;
Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen
suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.
24 a §. (16.4.2015/421) Valtakunnallinen kielikoe. Kun
hakukohteen opetuskieli on suomi tai ruotsi, hakijan
riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen
käyttämiseen selvitetään valtakunnallisesti yhtenäisellä
kielikokeella, jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli eikä hakija täytä 24 §:n 2 momentin 1—8 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjä kutsuu
kaikki edellä tarkoitetut hakijat valtakunnalliseen kieli-
iii ammatillinen koulutus 97
kokeeseen. Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan useita
hakutoiveita, hänet kutsutaan sen hakukohteen kielikokeeseen, joka on hakutoiveissa järjestyksessä ensimmäinen.
Valtakunnallinen kielikoe katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, jos kokeessa osoitettu kielitaito vastaa kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoa B1.1.
Opetushallitus vastaa valtakunnallisen kielikokeen
kehittämisestä ja hallinnoinnista.
A:lla 421/2015 lisätty 24 a § tulee voimaan 1.1.2016.
25 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteista poikkeaminen.
Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 §:n mukainen kokeilulupa.
6 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
26 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Tällä asetuksella kumotaan opiskelijaksi ottamisen
perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa
koulutuksessa 26 päivänä helmikuuta 2002 annettu opetusministeriön asetus (167/2002) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyn 2013 yhteishaussa tammikuussa
2014 alkavaan koulutukseen.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä sovelletaan otettaessa opiskelijoita vuonna
2013 alkavaan koulutukseen.
A:n 16.4.2015/421 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Sen 2 §,
3 §:n 1—3 momentti sekä 5 ja 9 § tulevat kuitenkin voimaan 1
päivänä elokuuta 2015.
Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2016 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, asetuksen 2 §:ää,
3 §:n 1—3 momenttia sekä 5 ja 9 §:ää sovelletaan otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2015 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen
sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä.
98
iii ammatillinen koulutus Opetusministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa
olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista
tietopuolisen opetuksen aikana 9.8.2007/799
Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain
(630/1998) 39 §:n nojalla:
1 §. Päiväraha, perheavustus ja majoituskorvaus. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada tietopuolisen opetuksen aikana:
1) ansiomenetyksen korvauksena päivärahaa 15 euroa
opetuspäivältä;
2) perheavustusta 17 euroa opetuspäivältä, jos opiskelijalla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi;
3) majoituskorvausta 8 euroa opetuspäivältä, jos tietopuolinen opetus järjestetään opiskelijan koti- tai oppisopimuspaikkakunnan ulkopuolella.
2 §. Matkakorvaus. Opiskelijalla on oikeus saada matkakorvausta tietopuolisen opetuksen alkaessa ja päättyessä, jos yhdensuuntainen matka opetuspaikalle on yli 10
kilometriä, ja lisäksi kerran viikossa, jos opetus kestää yli
viikon.
Erityisestä syystä 1 momentissa tarkoitettu korvaus
voidaan maksaa päivittäin, jos opiskelija majoittuu kotonaan. Jos opiskelijalle korvataan päivittäiset matkakustannukset, hänellä ei ole oikeutta majoituskorvaukseen.
Matkakorvaus maksetaan vain kotimaassa tapahtuvasta matkasta sekä halvimman matkustustavan mukaan
opetuspaikan ja kodin tai oppisopimuspaikan välillä tosiasiallisen lähtö- ja paluupaikan mukaan.
3 §. Tutkintotilaisuus ja ammattiosaamisen näyttö.
Opiskelijalla on oikeus saada tässä asetuksessa tarkoitetut etuudet myös osallistuessaan näyttötutkinnon tutkintotilaisuuteen tai ammattiosaamisen näyttöön.
4 §. Koti- ja oppisopimuspaikkakunta. Tässä asetuksessa kotipaikkakunnalla tarkoitetaan opiskelijan kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa ja oppisopimuspaikkakunnalla työnantajan osoittaman työpaikan
sijaintikuntaa, jossa opiskelija suorittaa käytännön työtehtäviin yhdistettyjä opintoja.
5 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
syyskuuta 2007.
Tällä asetuksella kumotaan oppisopimukseen kuuluvista opintososiaalisista eduista tietopuoleisten opintojen
aikana 27 päivänä marraskuuta 2001 annettu opetusministeriön asetus (1130/2001).
iv opiskeluhuolto 99
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Lain soveltamisala. Tässä laissa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa olevan
oppilaan sekä lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta
koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa
koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon.
Tätä lakia ei sovelleta:
1) perusopetuslaissa tarkoitettuun aamu- ja iltapäivätoimintaan;
2) perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
oppilaaseen;
3) lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuun opiskelijaan eikä opiskelijaan, joka suorittaa lukio-opintoja
aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti;
4) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 4
momentissa tarkoitettuun yksityisopiskelijaan;
5) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevaan opiskelijaan eikä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
17 §:ssä tarkoitetussa oppisopimuskoulutuksessa olevaan
opiskelijaan, jos oppisopimuskoulutuksena järjestetään
näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavaa koulutusta
tai sellaista lisäkoulutusta, joka ei johda tutkintoon.
Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen
järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja
koulua.
2 §. Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on:
1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä;
2) edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön
hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä;
3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville;
4) turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu;
5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena
yhteistyönä.
3 §. Opiskeluhuollon kokonaisuus. Opiskeluhuollolla
tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin
edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa
on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa
laissa tarkoitettu opiskelijahuolto.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus
yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa
säädetään.
Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän
hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä
tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.
4 §. Yhteisöllinen opiskeluhuolto. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja
toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista
vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki
opiskeluhuollon toimijat.
Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä
kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen
henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.
5 §. Yksilökohtainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisella
opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa yksittäiselle
opiskelijalle annettavia:
1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja;
2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja;
3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa; ja
4) jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettuja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa
asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus siten kuin 20 §:ssä säädetään.
6 §. Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto. Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja
ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan,
lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä
muita ongelmia. Opetuksen toteuttamisesta ja oppimisen tukitoimista säädetään tarkemmin koulutusta koskevissa laeissa ja niiden perusteella laadituissa opetussuunnitelmien perusteissa.
100
iv opiskeluhuolto 7 §. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut.
Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja
koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla:
1) edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia
sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa;
2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.
Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään
sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 §:n mukainen kelpoisuus.
Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen
opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on
mainitun lain 3 §:n mukainen kelpoisuus sekä psykologin palveluja.
8 §. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010)
16 §:n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuollolla mainitun lain 17 §:n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla:
1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta;
2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä;
3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet
ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja
tutkimuksiin.
Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien
ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena.
2 luku. Opiskeluhuollon järjestäminen
9 §. Järjestämisvastuu. Koulutuksen järjestäjä vastaa
siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja
sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon
psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten
opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun
koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain
tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä
vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä
omille opiskelijoilleen. (30.12.2014/1409)
Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa
säädetyn mukaisesti.
Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijalle maksutonta lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden
opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.
10 §. Opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestettävät so­
siaali- ja terveyspalvelut erityisoppilaitoksissa. Sen estämättä mitä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) säädetään, perusopetuslain 7 ja 8
§:ssä tarkoitettu opetuksen järjestäjä, jonka tehtävänä on
opetuksen järjestäminen vaikeimmin vammaisille lapsille
sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2
momentissa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä saavat
opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestää opiskelijoilleen
terveydenhuollon palveluja. Koulutuksen järjestäjän
on tehtävä aluehallintovirastolle ilmoitus, joka sisältää
yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 §:ssä
tarkoitetut tiedot. Toiminnasta vastaa koulutuksen
järjestäjän nimeämä terveydenhuollon ammattihenkilö,
jonka tulee olla mainitussa 4 §:ssä tarkoitetun lupaviran­
omaisen hyväksymä.
Yksityisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja siihen
liittyvästä ilmoitusmenettelystä säädetään yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011).
Sen lisäksi mitä tässä pykälässä säädetään, 1 momentissa mainittujen oppilaitosten opiskelijoilla on oikeus
tässä laissa säädettyyn opiskeluhuoltoon.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja opiskeluhuollon tehtäviä hoitavien käytössä on
sellaiset tietojenkäsittelypalvelut, jotka mahdollistavat
tehtävissä syntyvien tietojen asianmukaisen käsittelyn
ja tallentamisen erillisiin edellä tarkoitettujen ammattihenkilöiden käyttöä varten ylläpidettäviin opiskeluhuollon osarekistereihin.
11 §. Tiedottamis- ja ohjausvelvollisuus. Koulutuksen
järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta.
Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on
velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan
opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.
12 §. Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuun­
nitelmassa. Lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on
kirjattava:
1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet;
2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta;
3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea;
4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta
sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.
13 §. Opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava
yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja
heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma
voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä,
kun 12 §:ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.
Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava:
1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista;
2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi;
3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän
perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa;
4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä;
5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).
Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. (3.10.2014/791)
Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen
opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista.
14 §. Opiskeluhuoltoryhmät. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät
voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä.
Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen
järjestäjän nimeämä edustaja.
Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä
opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmät voivat
tarvittaessa kuulla asiantuntijoita.
Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen
järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti
koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi
vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida
annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa
suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.
Kun käsitellään yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa
tai opiskelijaryhmää koskevaa asiaa siten, että yksittäisten opiskelijoiden henkilöllisyys on tunnistettavissa, on
otettava huomioon, mitä 18 ja 19 §:ssä säädetään.
Edellä 4 momentissa tarkoitetun asiantuntijaryhmän
jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään.
iv opiskeluhuolto 101
3 luku. Yksilökohtaisen
opiskeluhuollon toteuttaminen
15 §. Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraat­
toripalveluja. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus
keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä
oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on
tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus
keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.
Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan
neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on
muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion
perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja
ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien
vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa
opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon
palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa.
16 §. Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraat­
toripalvelujen saamiseksi. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava
viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.
Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä,
opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15
§:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa
yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin.
Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle
on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.
17 §. Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus kou­
lu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon
tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.
18 §. Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema
opiskeluhuollossa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten
edellytystensä mukaisesti.
102
iv opiskeluhuolto Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä
kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä
opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle
edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista.
Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.
19 §. Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuolto­asian
käsittely. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi
koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida
annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa
suostumukseen.
Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella
hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä.
Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai
kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja
voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.
Edellä 14 §:n 4 momentissa tarkoitetun monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan
asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään. (30.12.2014/1409)
20 §. Opiskeluhuollon kertomukset. Yksilökohtaisen
opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin
siten kuin tässä pykälässä säädetään. Tässä laissa ei säädetä sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas- tai opiskelijarekistereihin opetuksen
tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä
muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin, joiden
käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista
annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat
yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen, joiden käsittelystä
säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000).
Kun 14 §:ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön
on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet
voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden
estämättä.
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan:
1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä
alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;
2) asian aihe ja vireillepanija;
3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut
toimenpiteet;
4) tiedot asian käsittelystä monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt
ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja
seurannasta vastaavat tahot;
5) toteutetut toimenpiteet;
6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
(30.12.2014/1409)
Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen
sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä
tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on
luovutettu.
21 §. Opiskeluhuollon rekisterit. Koulutuksen järjestäjä
ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen
opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa
koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallennettaviin tietoihin.
Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut potilasasiakirjat tallennetaan potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai
10 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa koulutuksen järjestäjä.
Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut opiskeluhuollon
kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan opiskeluhuollon kuraattorin asiakasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai
10 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa koulutuksen järjestäjä.
Jos koulutuksen järjestäjä toimii opiskeluhuollon potilasrekisterin tai opiskeluhuollon kuraattorin asiakasrekisterin rekisterinpitäjänä, sen on nimettävä kyseisen
alan ammattihenkilö vastuuhenkilöksi huolehtimaan sanottuun toimintaan liittyvien tietojen rekisterinpidosta.
Tässä ja 1 momentissa tarkoitettu vastuuhenkilö päättää
myös vastaamaansa rekisteriin sisältyvien tietojen luovuttamisesta tilanteissa, joissa niitä pyytävällä on lakiin
perustuva oikeus tiedon saantiin. Koulutuksen järjestäjä
ei saa käyttää tässä pykälässä tarkoitettuun rekisteriin sisältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelun järjestämiseen ja
toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädetä.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, opiskeluhuollon rekistereihin tallennettavien tietojen käsittelystä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa ja henkilötietolaissa (523/1999).
Tässä laissa tarkoitettuihin rekistereihin sisältyviä
tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen
käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden
avaamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että
tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
22 §. Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salas­
sapito. Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat
yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä,
ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.
Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja
toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden
lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut
opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet
eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia
yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja,
jos siihen ei ole:
1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä,
hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka
2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.
Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asianomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon
tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin
liittyviin tehtäviin.
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden salassapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain 22 §:ssä (asiakirjasalaisuus) ja
23 §:ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto).
23 §. Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista. Opiskeluhuoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poiketa siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain 7 luvussa säädetään, ellei tässä tai muussa
laissa toisin säädetä.
Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa
toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän
koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on
pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen
huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa
pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon
jatkuvuuden kannalta.
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia
ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
(20.3.2015/274)
iv opiskeluhuolto 103
4 luku. Ohjaus ja valvonta
24 §. Valtakunnallinen ohjaus. Kodin ja oppilaitoksen
yhteistyön sekä opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista päätetään osana opetussuunnitelman perusteita
tai muussa määräyksessä siten kuin perusopetuslain 14
§:ssä, lukiolain 10 §:ssä ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 37 a §:ssä säädetään. (3.10.2014/791)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuja opiskeluhuoltopalveluja.
25 §. Opiskeluhuollon seuranta ja arviointi. Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti.
Koulutuksen järjestäjän on arvioitava opiskeluhuollon
toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuttava ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on julkistettava.
Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimitettava opetushallintoviranomaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle
opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot.
26 §. Opiskeluhuollon valvonta. Koulutuksen järjestäjä
vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.
Tämän lain 7 ja 8 §:ssä säädettyjen opiskeluhuollon
palvelujen ohjauksesta ja valvonnasta säädetään lisäksi
sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 §:ssä ja kansanterveyslain (66/1972) 2 §:ssä.
Aluehallintovirastolla on oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt
6 §:ssä säädetyn opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon tämän lain mukaisesti.
5 luku. Voimaantulo ja
siirtymäsäännökset
27 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
elokuuta 2014.
28 §. Siirtymäsäännökset. Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelmien perusteet tämän lain mukaisiksi siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa tämän lain mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1 päivänä elokuuta 2014.
Sen estämättä, mitä 7 §:n 2 momentissa säädetään,
henkilö, joka tämän lain voimaantullessa on hoitanut virka- tai työsuhteessa kuraattorin tehtäviä vähintään kaksi
vuotta välittömästi ennen tämän lain voimaan tuloa, voi
jatkaa tehtävien hoitamista tässä virka- tai työsuhteessa
niin kauan kuin tämä virka- tai työsuhde jatkuu keskeytyksettä. Jos tällainen henkilö on hoitanut näitä tehtäviä
alle kaksi vuotta, hän voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä virka- tai työsuhteessa 31 päivään heinäkuuta 2018.
HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013
104
iv opiskeluhuolto Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten
ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 6.4.2011/338
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaalija terveysministeriön esittelystä, säädetään terveydenhuoltolain
(1326/2010) 23 §:n nojalla:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Asetuksen tarkoitus. Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän
perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia
kunnallisessa terveydenhuollossa.
2 §. Soveltamisala. Tätä asetusta sovelletaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 15, 16, ja 17 §:ssä tarkoitettuihin neuvolapalveluihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin sekä lasten ja nuorten ehkäisevään
suun terveydenhuoltoon.
3 §. Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat.
Terveydenhuoltolain 23 §:ssä tarkoitettuja oppilaitoksia,
joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut, ovat:
1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa
(630/1998) tarkoitetut oppilaitokset;
2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) tarkoitetut oppilaitokset;
3) lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset;
4) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2
§:n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset;
5) ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut
korkeakoulut;
6) yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetut yliopistot;
7) poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005) tarkoitetut poliisialan oppilaitokset;
8) rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa
laissa (1316/2006) tarkoitetut oppilaitokset;
9) Maanpuolustuskorkeakoulu muita kuin upseerin
virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia
opintoja opiskelevien opiskelijoiden osalta; sekä
10) pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetut pelastusopistot ja pelastuslain (468/2003) 15 §:n
2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset.
Oppilaitoksen opiskelijana pidetään 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee
opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa.
Kunta voi järjestää opiskeluterveydenhuollon muullekin kuin 2 momentissa tarkoitetulle opiskelijalle.
4 §. Palvelujen järjestäminen. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäi-
nen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.
Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun
terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen
yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava
kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä
huomiota myös lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin.
Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä
tarpeen mukaan moniammatillisesti.
Terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on
käytettävä palvelujen suunnittelussa.
2 luku. Terveystarkastusten
sisältö ja määrä
5 §. Terveystarkastukset. Kunnan on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan on pyrittävä
selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Terveystarkastuksen voi tehdä tervey­
denhoitaja, kätilö tai lääkäri. Laajan terveystarkastuksen
tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin
kanssa. Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja.
6 §. Terveystarkastuksen sisältö. Terveystarkastuksessa
on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen
tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet on
selvitettävä ja otettava huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla.
Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta on tehtävä yhdessä tarkastettavan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehdään yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin
tehtyä suunnitelmaa.
7 §. Laajan terveystarkastuksen sisältö. Lasta odottavan
perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.
Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy lapsen vanhempien haastattelu
ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin
kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoi-
don tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen
henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa.
Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä
niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on
käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.
8 §. Suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkas­
tuksen tekijä. Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun
terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma.
Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäisien suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen
mukaan hammaslääkäri. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Oppilaiden
suun terveystarkastuksiin sisältyy aina myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan.
Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoisalakohtaisia suun tutkimuksia.
Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.
9 §. Määräaikaiset terveystarkastukset. Kunnan on järjestettävä:
1) lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus;
2) lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta; terveystarkastuksiin sisältyy kuusi terveydenhoitajan terveystarkastusta,
kaksi terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistä terveystarkastusta lapsen ollessa 4–6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä;
3) lapselle tämän ollessa 1–6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä; yhteen
terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan
arvio suun terveydentilasta;
4) oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla;
ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja;
5) opiskelijalle, joka opiskelee 3 §:n 1 momentin 1–4
kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa
tarkoitetussa muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai
toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, jollei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää
ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn
iv opiskeluhuolto 105
selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan
ammatin vuoksi;
6) opiskelijalle, joka opiskelee 3 §:n 1 momentin 5–9
kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa
tarkoitetussa oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus.
Oppilaalle kahdeksannella vuosiluokalla tehtävässä
laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet.
10 §. Määräaikaiset suun terveystarkastukset. Kunnan
on järjestettävä:
1) ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio;
2) alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus,
kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai
6-vuotias;
3) oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla;
4) opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun
terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve.
11 §. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa. Kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän
terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset:
1) asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai
kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä muut tarvittavat
tutkimukset;
2) lasten- tai nuorisopsykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja
3) psykologin tekemä tutkimus.
12 §. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja
turvallisuus. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppi­
laitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai
opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön
työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja ­
tarvittaessa
muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain.
13 §. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen jär­
jestäminen. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on
järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan,
opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on
selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa,
opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä.
Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä.
Lisäksi on laadittava hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma
yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti
hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista on
seurattava ja arvioitava. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä
yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon,
kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken.
106
iv opiskeluhuolto 3 luku. Terveysneuvonta
14 §. Yhteinen terveysneuvonta. Kunta toteuttaa terveydenhuoltolain 13 §:ssä tarkoitettua terveysneuvontaa
asukkaiden yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä yksilön ja perheen kanssa siten, että
se tukee voimavarojen vahvistumista, tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä.
Terveysneuvonnan on sisällettävä näyttöön perustuvaa
tietoa. Terveysneuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti,
ryhmässä ja yhteisöllisesti.
Terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen
perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden,
sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla:
1) kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys;
2) ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys
terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys ja seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy;
3) lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy;
4) kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset
ja infektioiden ehkäisy;
5) soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
15 §. Täydentävä terveysneuvonta. Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy
vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen
luokse on tehtävä kotikäynti. Muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan.
Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa on tarjottava molemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tietoa
raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen
mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista.
Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä
varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää.
Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan ja hänen perheensä terveysneuvonnan on tuettava lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman
välistä vuorovaikutusta. Lisäksi on tuettava vanhempien
hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta.
Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava
ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä
elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi
opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen
edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä.
16 §. Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta. Alle
kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalis-
ta kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisällytettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen
ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat
neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Neuvontaa voi järjestää myös muiden palvelujen
osana.
4 luku. Terveyden- ja
sairaanhoitopalveluiden
järjestäminen opiskelijoille
17 §. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveydenhuoltolain 17 §:n
2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi:
1) mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien
varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus;
2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät
seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen
suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan
ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen;
3) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen
mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman;
4) muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus.
Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on
edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä.
5 luku. Erinäiset säännökset
18 §. Lastensuojelulain mukaiset velvollisuudet. Lastensuojelun tarpeen selvittämistä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, lastensuojelutarpeen arvioimista koskevasta pyynnöstä, ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta,
lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä kunnan viranomaisten yhteistyönä sekä suunnitelman laatimisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi säädetään lastensuojelulaissa (417/2007).
19 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
v taiteen perusopetus 107
Laki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633
1 §. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista
­itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.
Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää
myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.
2 §. Koulutuksen järjestäjät. Kunta voi järjestää taiteen
perusopetusta.
Asianomainen ministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää
taiteen perusopetusta.
Taiteen perusopetusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa.
Tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään musiikkioppilaitoksissa tai muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa taikka muulla tavoin.
3 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetus on tarpeellista ja että luvan hakijalla
on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen
asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää
taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Luvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, taiteenala sekä muut opetuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta järjestämislupaan
päättää asianomainen ministeriö.
Ministeriö voi peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos opetus ei täytä 1 momentissa luvan
myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai opetus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja
säännöksiä tai määräyksiä.
Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta valtion oppilaitoksessa päättää ministeriö noudattaen
soveltuvin osin, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään.
4 §. Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut
myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai
hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.
5 §. Opetussuunnitelma. Opetushallitus päättää taiteenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (opetussuunnitelman perusteet). Opetussuunnitelman perusteet voivat sisältää erilaajuisia oppimääriä.
Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma.
6 §. Oppilaaksi ottaminen. Oppilaaksi ottamisesta
päättää koulutuksen järjestäjä. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
Muu koulutuksen järjestäjä kuin valtion oppilaitos
voi tehdä yhden tai useamman kunnan tai muun koulutuksen järjestäjän kanssa sopimuksen oppilaiden ottamisesta. Oppilaaksiotossa edellytetyn tieto- ja taitotason
taikka valmiudet täyttäville, sopimuksessa tarkoitetuille
tai kunnan järjestämässä koulutuksessa omasta kunnasta tuleville hakijoille voidaan 1 momentin estämättä antaa etusija oppilaaksiotossa. Edellä tarkoitettuja hakijoita, joille annetaan etusija oppilaaksiotossa, saa olla kuitenkin enintään puolet kulloinkin otettavista oppilaista.
(31.5.2000/518)
7 §. (30.12.2013/1301) Koulutuksen arviointi. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen
kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.
Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa
koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).
Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
8 §. Oppilasarviointi. Oppilaan arvioinnilla pyritään
ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään
oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.
Oppilaan arvioinnista ja todistukseen merkittävistä
tiedoista päättää opetushallitus.
9 §. Henkilöstö. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.
Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajanvirkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilökuntaa.
Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Aluehallintovirasto voi
erityisestä syystä myöntää rehtorin kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. Yliopisto voi yksittäistapauksessa todeta henkilön kelpoiseksi antamaan opetusta. Yliopistojen antamasta kelpoisuustodistuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2009/1447)
10 §. (7.8.2015/957) Muutoksenhaku. Oppilas voi
kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan
pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia
uusimaan arvioinnin. Jos oppilas on tyytymätön uuteen
arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilas
voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta. Arvioinnin oikaisua koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Päätökseen, joka koskee 12 §:ssä tarkoitettua oppilasmaksua ja oppilaaksi ottamista, saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003)
säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin
hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei
muualla laissa toisin säädetä. Oppilaaksi ottamista koskeva valitus tulee käsitellä kiireellisenä. Hallinto-oikeu-
108
v taiteen perusopetus den edellä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Oppilaaksi ottamista koskevat oikaisuvaatimus ja valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on
annettu oppilaalle taikka hänen huoltajalleen tai muulle
lailliselle edustajalle tiedoksi.
L:lla 957/2015 muutettu 10 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
10 §. Muutoksenhaku. Päätökseen, joka koskee 12 §:ssä tarkoitettua oppilasmaksua, haetaan muutosta valittamalla lääninoikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Päätökseen, joka koskee oppilaaksi ottamista, haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä,
kun päätös on annettu oppilaalle tai hänen huoltajalleen tiedoksi.
Valitus tulee käsitellä kiireellisenä. (22.12.2009/1447)
Oikaisun hakemisesta oppilaan suoritusten arviointiin säädetään asetuksella. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei
saa hakea valittamalla muutosta.
11 §. (29.12.2009/1708) Valtionosuus. Kunta, joka järjestää taiteen perusopetusta, saa valtionosuutta kunnan
asukasmäärän mukaan siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään.
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle koulutuksen
järjestäjälle myönnetään valtionosuutta laskennallisten
opetustuntien määrän mukaan. Kunnalle voidaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, myöntää oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan. Oikeu­
den myöntämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä
3 §:ssä koulutuksen järjestämisluvasta säädetään. Tässä
momentissa tarkoitetun koulutuksen valtionosuudesta
on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään.
Koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää valtionavustusta valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Valtionavustusta voidaan
myöntää myös investointeihin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena
investointiavustuksia koskevissa asioissa on aluehallintovirasto. (30.12.2014/1415)
12 §. Oppilailta perittävät maksut. Oppilailta voidaan
periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta voi määrätä omasta kunnasta tulevalta oppilaalta perittävän maksun erisuuruiseksi kuin
muulta oppilaalta perittävän maksun. Lisäksi jos muu
koulutuksen järjestäjä kuin valtion oppilaitos on tehnyt
yhden tai useamman kunnan tai muun koulutuksen järjestäjän kanssa sopimuksen koulutuksen järjestämisestä
aiheutuvien kustannusten jakamisesta, voidaan oppilasmaksut määrätä erisuuruisiksi sopimuksen piiriin kuuluvien ja muiden oppilaiden osalta. (31.5.2000/518)
Jos 1 momentissa tarkoitettua maksua ei ole suoritettu
eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetään.
13 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset
tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
14 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) taiteen perusopetuksesta 15 päivänä toukokuuta
1992 annettu laki (424/1992); sekä
2) musiikkioppilaitoksista 7 päivänä huhtikuuta 1995
annettu laki (516/1995).
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
15 §. Koulutuksen järjestämislupaa ja toimielimiä kos­
keva siirtymäsäännös. Musiikkioppilaitoksista annetun
lain nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivat oppilaitokset jatkavat tässä laissa, ammatillisesta koulutuksesta
annetussa laissa (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun koulutuksen järjestäjinä. Asianomainen ministeriö päättää
tarvittaessa mainitun lain nojalla myönnetyn ylläpitämisluvan muuttamisesta 3 §:n 2 momentin, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin ja
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:n 2
momentin mukaiseksi koulutuksen järjestämisluvaksi tai
11 §:n 3 momentin mukaiseksi valtionosuutta koskevaksi päätökseksi.
Edellä 14 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun,
jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen
kokoonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimikauden loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä.
16 §. Henkilöstöä ja opetussuunnitelmia koskeva siirty­
mäsäännös. Musiikkioppilaitoksista annetun lain nojalla
toimivien musiikkioppilaitosten viran- ja toimenhaltijat
sekä tuntiopettajat jatkavat tämän lain voimaan tullessa
aikaisemmissa tehtävissään.
Edellä 14 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla annetut opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa
siihen saakka, kunnes niistä päätetään tämän lain mukaisesti.
Opetuksessa voidaan noudattaa 14 §:n 2 momentissa
mainittujen lakien nojalla hyväksyttyjä opetussuunnitelmia, kunnes koulutuksen järjestäjä hyväksyy tämän lain
mukaisen opetussuunnitelman.
v taiteen perusopetus 109
Asetus taiteen perusopetuksesta 6.11.1998/813
Opetusministerin esittelystä säädetään taiteen perusopetuksesta
21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (633/1998) nojalla:
1 §. Oppimäärät. Taiteen perusopetuksesta annetun
lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja oppimääriä ovat
yleinen oppimäärä ja laaja oppimäärä.
2 §. Opetuksen määrä. Koulutuksen järjestäjä päättää
opetuksen määrästä opetussuunnitelman perusteiden
mukaisesti.
3 §. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu. Oppilas voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan
pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia
uusimaan arvioinnin.
Jos oppilas on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta
pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla
pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää arviointiin oikaisua
rehtorilta.
4 §. Koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. Taiteen
perusopetuksesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettua lupaa
on haettava viimeistään vuosi ennen koulutuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa
myöhemmin tehdyn hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää, millä taiteenaloilla ja
minkä oppimäärän mukaan koulutusta aiotaan järjestää,
sekä selvitys koulutuksen tarpeellisuudesta ja muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
5 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
110
vi vapaa sivistystyö Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. (29.12.2009/1765) Vapaan sivistystyön tarkoitus ja
tavoitteet. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää
elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan
eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa
koulutusta.
Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä,
hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden,
kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu
omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.
2 §. (29.12.2009/1765) Lain piiriin kuuluva toiminta.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot,
kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.
Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat
mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.
Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia
sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille
omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö.
Liikunnan koulutuskeskukset ovat kokopäiväistä opetusta antavia valtakunnallisia sisäoppilaitoksia tai alueellisia oppilaitoksia, joiden tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa.
Opintokeskukset toimivat valtakunnallisina oppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen,
hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi.
Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 §:n mukaisessa koulutustehtävässä painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään.
Tätä lakia sovelletaan lisäksi Snellman-korkeakoulu
-nimisen oppilaitoksen ylläpitäjälle 4 §:n nojalla myönnetyn ylläpitämisluvan mukaiseen toimintaan.
3 §. (29.12.2009/1765) Muut tehtävät ja yhteistyö. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat myös järjestää koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämisja palvelutoimintaa.
Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä taiteen perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998),
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa
(633/1998).
Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten
vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestä­
jien ja korkeakoulujen kanssa.
4 §. (29.12.2009/1765) Oppilaitoksen ylläpitäminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle,
kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
(10.12.2010/1103)
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja
taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja
koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koske­
vien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja
muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. (10.12.2010/1103)
Kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistystyön oppilaitoksensa muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ylläpitäjää kuul­
tuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos sivistystarpeen pysyvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen
liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai koulutus järjestetään vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. (10.12.2010/1103)
Yksityisen oppilaitoksen hallinnosta on voimassa, mitä valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetussa laissa (634/1998) säädetään, jollei tässä
laissa toisin säädetä.
2 luku. Henkilöstö
5 §. Henkilöstö. Vapaan sivistystyön oppilaitoksessa ja
yhdistetyssä oppilaitoksessa tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.
Oppilaitoksella tulee olla koulutuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja
tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi oppilaitoksessa
voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.
Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.
(10.12.2010/1103)
vi vapaa sivistystyö 111
3 luku. Koulutus (8.5.2015/579)
L:lla 579/2015 muutettu otsikko tulee voimaan 1.1.2016.
Aiem­pi sanamuoto kuuluu: Opetus
6 §. (8.5.2015/579) Koulutuksen järjestäminen. Tässä
laissa säädettyä koulutusta voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena. Opintokeskuksissa koulutusta voidaan järjestää myös opintokerhoissa.
Oppilaitoksen tulee laatia koulutuksen järjestämistä koskeva toimintasuunnitelma, josta käy ilmi koulutustoiminnan kokonaisuus. Kansanopiston ja liikunnan
koulutuskeskuksen tulee lisäksi laatia opetussuunnitelma
koulutuksesta, jonka kesto on vähintään kahdeksan viikkoa tai joka sisältää etäopetusta taikka 6 a §:ssä tarkoitettua työssäoppimista. Opetussuunnitelmasta tulee käydä
ilmi oppilaitoksen järjestämän ohjatun opetuksen sisältö
ja määrä.
Koulutuksen järjestämisestä ja koulutustilaisuuksien vähimmäispituuksista kansanopistoissa ja liikunnan
koulutuskeskuksissa sekä opintokeskusten opintokerhoista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 579/2015 muutettu 6 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
6 §. Opetuksen järjestäminen. Oppilaitoksen tulee laatia opetuksen järjestämistä koskeva toimintasuunnitelma.
Koulutustilaisuuksien vähimmäispituuksista kansanopistoissa
ja liikunnan koulutuskeskuksissa säädetään asetuksella.
6 a §. (8.5.2015/579) Kansanopiston ja liikunnan kou­
lutuskeskuksen koulutukseen sisältyvä työssäoppiminen.
Kansan­opiston ja liikunnan koulutuskeskuksen koulutuk­
seen voi sisältyä oppilaitoksen ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuvaa työpaikalla käytännön työtehtävissä järjestettävää tavoitteellista ja ohjattua koulutusta
(työssäoppiminen). Opiskelija ei työssäoppimisen aikana
ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija
ja työnantaja ole erikseen tehneet työsopimusta.
Oppilaitoksen ja työnantajan välisen sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että työpaikalla on käytettävissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi toimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan,
koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijalle vastuullinen
ohjaaja.
Työnantaja vastaa työssäoppimisen aikana opiskelijan
työturvallisuudesta siten kuin työntekijän työturvallisuudesta säädetään ja määrätään silloinkin, kun opiskelija ja
työnantaja eivät ole tehneet työsopimusta. Oppilaitoksen
on ilmoitettava työnantajalle edellä mainitusta työturvallisuusvastuusta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa
sovittavista asioista.
L:lla 579/2015 lisätty 6 a § tulee voimaan 1.1.2016.
7 §. (30.12.2013/1300) Koulutuksen arviointi. Ar­
vioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.
Oppilaitoksen tulee arvioida antamaansa koulutusta
sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).
Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
4 luku. Käyttökustannusten
valtionosuus
8 §. (8.5.2015/579) Valtionosuuden laskennallinen pe­
ruste. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tässä laissa säädetyn koulutuksen käyttökustannuksiin maksetaan valtionosuutta, jonka vuotuinen peruste lasketaan:
1) kansanopistossa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijaviikkojen määrällä opiskelijaviikkoa kohden määrätty yksikköhinta;
2) valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijavuorokausien
määrällä opiskelijavuorokautta kohden määrätty yksikköhinta;
3) alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijapäivien määrällä opiskelijapäivää kohden määrätty yksikköhinta;
4) opintokeskuksessa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa kertomalla niille vahvistetuilla opetustuntien
määrillä opetustuntia kohden kullekin oppilaitosmuodolle määrätyt yksikköhinnat;
5) 2 §:n 8 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa
kertomalla asianomaiselle oppilaitokselle vahvistetuilla opiskelijaviikkojen määrällä oppilaitokselle suoritetta kohden määrätty yksikköhinta siten kuin jäljempänä
säädetään.
Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuuden laskennallinen peruste saadaan laskemalla yhteen eri oppilaitosmuotoja varten 1 momentin mukaisesti lasketut valtionosuuden perusteet.
L:lla 579/2015 muutettu 8 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
8 §. Valtionosuuden laskennallinen peruste. Vapaan sivistystyön
oppilaitosten vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan:
1) kansanopistossa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijaviikkojen määrällä opiskelijaviikkoa kohden määrätty yksikköhinta;
2) valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijavuorokausien määrällä opiskelijavuorokautta kohden määrätty yksikköhinta;
3) alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille
vahvistetulla opiskelijapäivien määrällä opiskelijapäivää kohden
määrätty yksikköhinta; (9.8.2002/704)
4) opintokeskuksessa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa
kertomalla niille vahvistetuilla opetustuntien määrillä opetustuntia kohden kullekin oppilaitosmuodolle määrätyt yksikköhinnat;
sekä (9.8.2002/704)
5) edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa
kertomalla asianomaiselle oppilaitokselle vahvistetuilla opiskelijaviikkojen määrällä oppilaitokselle suoritetta kohden määrätty yksikköhinta siten kuin jäljempänä säädetään. (9.8.2002/704)
Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuuden laskennallinen
peruste saadaan laskemalla yhteen eri oppilaitosmuotoja varten 1
momentin mukaisesti lasketut valtionosuuden perusteet.
9 §. (8.5.2015/579) Valtionosuuden määrä. Kansanopiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston ylläpitäjälle
myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia sekä opintokeskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjäl-
112
vi vapaa sivistystyö le 65 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä.
Edellä 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia 8 §:n
mukaan lasketusta euromäärästä.
Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuusprosentti
määräytyy kunkin oppilaitosmuodon osalta erikseen.
L:lla 579/2015 muutettu 9 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
9 §. (29.12.2005/1200) Valtionosuuden määrä. Kansanopiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään
valtion­osuutta 57 prosenttia sekä opintokeskuksen ja liikunnan
koulutuskeskuksen ylläpitäjälle 65 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä. Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia
8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä.
Kansanopiston ylläpitäjälle, jonka ylläpitämisluvassa määritellyn pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, myönnetään kuitenkin valtionosuutta
70 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä.
Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuusprosentti määräytyy
kunkin oppilaitosmuodon osalta erikseen.
Opintokeskukselle myönnetään valtioneuvoston asetuksella
säädetyt ehdot täyttäviä opintokerhoja varten valtionosuutena
euromäärä, joka saadaan kertomalla opintokeskukselle vahvistettujen opintokerhotuntien määrällä opetus- ja kulttuuriministeriön kullekin vuodelle määräämä opintokerhotunnin hinta.
(10.12.2010/1103)
10 §. (8.5.2015/579) Valtionosuuden laskemisessa käy­
tettävien suoritteiden määrän vahvistaminen. Opetus- ja
kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa valtionosuuden laskemisen perusteena
käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien,
opiskelijapäivien sekä opetustuntien määrän. Yhdistetyn
oppilaitoksen osalta suoritteiden määrät vahvistetaan
erikseen kullekin oppilaitosmuodolle.
Valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävien
suoritteiden määrien laskemisesta ja huomioon ottamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 579/2015 muutettu 10 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
10 §. (10.12.2010/1103) Valtionosuuden laskemisessa käytettävi­
en suoritteiden määrän vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen perusteena
käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien, opetustuntien sekä opintokerhotuntien määrän. Yhdistetyn oppilaitoksen osalta suoritteiden määrät vahvistetaan erikseen kullekin oppilaitosmuodolle.
Suoritteiden määrien laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
11 §. (8.5.2015/579) Yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien ja opetustuntien yksikköhinnat seuraavaa vuotta varten. Yksikköhinnat määrätään
varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaisiksi.
Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopistoille vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä
edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen
toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen
saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansanopistojen ylläpitäjien
vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää
opistossa asuvien perusteella tehtävästä opiskelijaviikkojen yksikköhinnan korottamisesta. Valtioneuvoston
asetuksella voidaan lisäksi säätää yksikköhinnan korottamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää on työelämän
aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen
tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä
syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna liikunnan koulutuskeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset koulutuskeskusten saman vuoden opiskelijavuorokausien määrällä.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivän yksikköhinta määrätään vuosittain valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa.
Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä
edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansalaisopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kansalaisopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä.
Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansalaisopistojen
ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keskimääräinen yksikköhinta säädetään vuosittain valtioneuvoston
asetuksella noudattaen, mitä kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään.
Opetustunnin yksikköhinta kesäyliopistoille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä
edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kesäyliopistojen
toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kesäyliopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kesäyliopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon
mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Opetustunnin yksikköhinta opintokeskuksille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä
edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna opintokeskusten
toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opintokeskusten saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon
mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Yhdistetyssä oppilaitoksessa yksikköhinnat lasketaan
erikseen oppilaitosmuodoittain.
Jos liikunnan koulutuskeskus toimii toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa euromää-
rällä, joka lasketaan jakamalla opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama
vuosivuokra oppilaitoksen 10 §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuorokausien määrällä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat on
määrättävä siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä.
Edellä 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen
yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen korottamaton yksikköhinta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan
säätää yksikköhinnan korottamisesta koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella. Arvonlisäveron
osalta noudatetaan, mitä 13 a §:ssä säädetään.
L:lla 579/2015 muutettu 11 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
11 §. (10.12.2010/1103) Yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien,
opiskelijapäivien ja opetustuntien yksikköhinnat sekä opintokerhotuntien hinnan seuraavaa vuotta varten. Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaisiksi.
Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopistoille vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen
määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansanopistojen
ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon
mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston
asetuksella säädetään yksikköhinnan korottamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osana koulutustehtävää on vaikeasti
vammaisille tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää
on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä
syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä.
(30.12.2014/1411)
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna liikunnan koulutuskeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset koulutuskeskusten saman vuoden opiskelija-vuorokausien määrällä. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivän yksikköhinta määrätään vuosittain valtion talousarviossa
olevan määrärahan puitteissa. (30.12.2014/1411)
Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna kansalaisopistojen toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset kansalaisopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansalaisopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät
kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
Kansalaisopistojen yksikköhintoja porrastetaan tiheästi asutuissa
kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden perusteella. Porrastusten suuruudesta ja yksikköhintojen tarkemmasta
laskemisesta sekä siitä, mitä kuntia pidetään tiheästi asuttuina,
säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keskimääräinen yksikköhinta säädetään valtioneuvoston asetuksella
vi vapaa sivistystyö 113
ja määrätään soveltuvin osin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:ssä säädetään.
(30.12.2014/1411)
Opetustunnin yksikköhinta kesäyliopistoille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kesäyliopistojen toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset kesäyliopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kesäyliopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät
kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
(30.12.2014/1411)
Opetustunnin yksikköhinta opintokeskuksille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna opintokeskusten toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset opintokeskusten saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
(30.12.2014/1411)
Yhdistetyssä oppilaitoksessa yksikköhinnat lasketaan erikseen
oppilaitosmuodoittain.
8 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1411.
Jos liikunnan koulutuskeskus toimii toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa
voidaan vuosittain korottaa euromäärällä, joka lasketaan jakamalla opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen 10 §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuorokausien määrällä.
Edellä 2 ja 4 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrottuina toteutuneiden opiskelijaviikkojen ja opetustuntien määrillä yhteenlaskettuina vastaavat edellä mainittuja oppilaitosmuotokohtaisia kokonaiskustannuksia.
Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen porrastamaton yksikköhinta.
Yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta vastaava
määrä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Yksikköhintaa voidaan korottaa koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Arvonlisäveron osalta noudatetaan 13
a §:n säännöksiä.
11 a §. (30.12.2004/1292) Vapaan sivistystyön yksik­
köhintojen laskeminen vuosina 2005–2007. Sen estämättä, mitä 11 §:ssä säädetään, yksikköhintojen laskemisesta vapaan sivistystyön vuosien 2005–2007 yksikköhinnat
lasketaan siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään. (29.12.2005/1200)
Vuoden 2003 vapaan sivistystyön eri toimintojen kustannusten perusteella vuodelle 2005 laskettavia yksikköhintoja verrataan eri toimintoja varten vuodelle 2004
vahvistettujen yksikköhintojen perusteella vuodelle 2005
laskettaviin yksikköhintoihin. Tästä erotuksesta otetaan
vuoden 2005 yksikköhinnoissa huomioon 27 prosenttia,
44 prosenttia vuonna 2006 ja 61 prosenttia vuonna 2007.
(29.12.2005/1200)
Yksikköhintojen laskemisessa kustannustason arvioi­
dut muutokset otetaan huomioon enintään täyteen ja
vähintään puoleen määrään kustannustason arvioidusta
muutoksesta. (29.12.2005/1200)
114
vi vapaa sivistystyö Muilta osin 1 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat
lasketaan ja määrätään kuten tässä laissa säädetään.
11 b §. (8.5.2015/579) Oppilaitosten keskimääräiseen
yksikköhintaan tehtävä vähennys. Edellä 11 §:n mukaisesti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta vähennetään:
1) kansanopiston opiskelijaviikon osalta 8,00 euroa;
2) valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen
opiskelijavuorokauden osalta 2,37 euroa;
3) kansalaisopiston opetustunnin osalta 2,23 euroa;
4) kesäyliopiston opetustunnin osalta 4,22 euroa;
5) opintokeskuksen opetustunnin osalta 2,45 euroa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, on opiskelijaviikon, opiskelijavuorokauden ja opetustunnin keskimääräinen yksikköhinta kuitenkin aina vähintään varainhoitovuoden 2015 keskimääräisen yksikköhinnan
suuruinen.
L:lla 579/2015 lisätty 11 b § tulee voimaan 1.1.2016.
12 §. (29.12.2009/1765) Kustannustason sekä toimin­
nan laajuuden ja laadun muutos. Kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos otetaan yksikköhintoja laskettaessa huomioon noudattaen soveltuvin osin,
mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun
lain (1704/2009) 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään.
12 a §. (13.12.2013/894) Vapaan sivistystyön yksikkö­
hintojen laskeminen vuosina 2013–2015. Poiketen siitä,
mitä 11 §:n 1 momentissa ja 12 §:ssä säädetään kustannustason huomioon ottamisesta määrättäessä 11 §:ssä
tarkoitettuja yksikköhintoja ja säädettäessä kansalaisopiston keskimääräistä yksikköhintaa, ei yksikköhinnoissa eikä kansalaisopiston keskimääräisessä yksikköhinnassa oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n 2 momentin 2 ja 3
kohdassa tarkoitettuja kustannustason tarkistuksia vuosina 2013 ja 2014 eikä mainitussa 3 kohdassa tarkoitettua tarkistusta vuonna 2015.
13 §. (8.5.2015/579) Yksikköhintoja laskettaessa huo­
miotta jätettävät kustannukset. Yksikköhintoja laskettaessa käyttökustannuksina ei pidetä:
1) perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;
2) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;
3) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja tai poistoja;
4) 11 §:n 8 momentissa tarkoitettuja vuokria;
5) kustannuksia, joihin myönnetään muun lain perusteella valtion rahoitusta;
6) maksuja tämän lain ja opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle, jos maksujen perusteena
olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjälle aiheutuvat
kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa;
7) oppilaitoksen maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; eikä
8) muita kuin välittömästi oppilaitoksen sisäisestä
hallinnosta aiheutuneita kustannuksia.
Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta
Euroopan unionin talousarviosta, saadaan lukea tämän
lain nojalla rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä
osin kuin Euroopan unionin talousarviosta myönnettävä
ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen
kansallinen rahoitus ei niitä kata.
Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten käyttökustannuksista vähennetään oppilaitosten ylläpitäjille 14 §:n nojalla asianomaista toimintaa varten
kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön
toimintaan liittyviin kirjanpidon mukaisiin poistoihin
sovelletaan, mitä 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa säädetään.
L:lla 579/2015 muutettu 13 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
13 §. Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannuk­
set. Yksikköhintoja laskettaessa käyttökustannuksina ei pidetä:
1) perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai
vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;
1 a) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; (21.12.2001/1390)
2) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja tai
poistoja;
3) 11 §:n 10 momentissa mainittuja vuokria;
4) kustannuksia, joihin myönnetään muun lain perusteella valtion rahoitusta;
5) maksuja tämän lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan
järjestäjälle, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjälle aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa; (29.12.2009/1765)
6) oppilaitoksen maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; eikä
7) muita kuin välittömästi oppilaitoksen sisäisestä hallinnosta
aiheutuneita kustannuksia.
Opintokeskusten opetustunnin yksikköhinnan laskemisessa ei
oteta huomioon opintokerhotoiminnan kustannuksia.
Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea tämän lain nojalla
rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan
yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.
(29.12.2005/1200)
Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten käyttökustannuksista vähennetään oppilaitosten ylläpitäjille 14 §:n
nojalla asianomaista toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.
(29.12.2005/1200)
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvistä kirjanpidon mukaisista poistoista on voimassa, mitä 11 §:n 2 ja 4–6
momentissa säädetään. (10.12.2010/1103)
13 a §. (21.12.2001/1390) Arvonlisäveron huomioon
ottaminen yksityisen oppilaitoksen ylläpitäjän yksikköhin­
nassa. Kansalaisopistojen, kansanopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten, kesäyliopistojen ja
opintokeskusten yksikköhintoja korotetaan yksityisen
oppilaitoksen ylläpitäjän osalta siten, että korotus vastaa
yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien maksamien arvon-
vi vapaa sivistystyö 115
lisäverojen osuutta yksityisille oppilaitosten ylläpitäjille
kustakin oppilaitosmuodosta aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista. (29.12.2005/1200)
Edellä 1 momentissa tarkoitettua korotusta ei oteta huomioon säädettäessä kansalaisopistojen keskimääräisestä yksikköhinnasta 11 §:n 4 momentin nojalla.
(8.5.2015/579)
L:lla 579/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Edellä 1 momentissa tarkoitettua korotusta ei oteta huomioon
vahvistettaessa kansalaisopistoille keskimääräistä yksikköhintaa
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n mukaisesti eikä määrättäessä kansalaisopistojen yksikköhintoja mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti. (29.12.2009/1765)
5 luku. Valtionavustukset
14 §. (29.12.2009/1765) Erityisavustukset ja yli­
määräiset avustukset. Oppilaitosten ylläpitäjille voidaan
myöntää laatu- ja kehittämisavustuksia, opintoseteliavustuksia, oppilaitosten rakenteellista kehittämisohjelmaa tukevia avustuksia sekä ylimääräisiä avustuksia
käyttökustannuksiin valtion talousarviossa osoitettujen
määrärahojen rajoissa.
15 §. (10.12.2010/1103) Valtionavustus perustamis­
hankkeeseen. Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan
myöntää valtionavustusta perustamishankkeeseen. Perustamishankkeista ja niihin myönnettävistä valtionavustuksista on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään perustamishankkeiden valtionavustuksista.
Perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen
kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat
vähintään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman
euromäärän mukaiset.
Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan aikaisemmasta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen
myöntää valtionavustusta valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa.
6 luku. Muut rahoitusta ja
tiedonsaantia koskevat säännökset
(29.12.2005/1200)
16 §. (10.12.2010/1103) Valtionapuviranomainen.
Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeita koskevissa asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Valtionapuviranomainen 14 §:ssä tarkoitetuissa laatuja kehittämisavustuksissa, opintoseteliavustuksissa sekä
ylimääräisissä avustuksissa on Opetushallitus. Rakenteellisen kehittämisen tukemiseksi myönnettävät valtionavustukset sekä liikunnan koulutuskeskusten valtion­avustukset
myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. (30.12.2014/1411)
17 §. Valtionosuuden myöntäminen. Käyttökustannusten valtionosuus myönnetään hakemuksetta oppilaitoksen ylläpitäjälle. Kunnallisen oppilaitoksen valtionosuus
myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle osana opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan
myönnettävää valtionosuutta.
18 §. (29.12.2009/1765) Maksaminen. Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa valtionosuuden käyttökustannuksiin oppilaitoksen ylläpitäjälle
kalenterivuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä
kunakin kuukautena viimeistään sen 11 päivänä siten
kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun
lain 49 §:ssä säädetään. Valtionavustus maksetaan ylläpitäjälle kalenterivuoden loppuun mennessä.
18 a §. (29.12.2005/1200) Maksatuksen keskeytys. Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä tässä
laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen
saaja olennaisessa määrin toimii vastoin asianomaista
toimintaa koskevia lakeja tai asetuksia taikka niiden nojalla annettuja määräyksiä;
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä
tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; tai
3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään
maksatuksen keskeyttämistä.
19 §. (29.12.2009/1765) Saamatta jääneen etuuden
suorittaminen ja perusteettoman edun palauttaminen. Saamatta jääneen etuuden suorittamisesta, perusteettoman
edun palauttamisesta ja niitä koskevasta suoritusvelvollisuuden raukeamisesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 61–63 §:ssä säädetään.
20 §. (29.12.2009/1765) Suorituksen maksamatta ja
perimättä jättäminen. Alle 2 000 euron suuruista tämän
lain nojalla annettuun päätökseen perustuvaa suoritusta
ei makseta eikä peritä takaisin.
21 §. (29.12.2005/1200) Tietojen toimittaminen ja tar­
kastus. (26.6.2009/493) Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle
tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot.
Tietojen toimittamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (8.5.2015/579)
L:lla 579/2015 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen
määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat
tiedot. Tietojen toimittamisesta säädetään tarkemmin opetus- ja
kulttuuriministeriön asetuksella. (10.12.2010/1103)
Valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista
tarkastuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa
tarkastuksen Opetushallituksen tehtäväksi. Valtionapuviranomainen voi antaa tarkastuksen myös ulkopuolisen tilintarkastajan tehtäväksi. Tilintarkastajan tulee olla
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa
116
vi vapaa sivistystyö laissa (467/1999) tai tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys
opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja. (10.12.2010/1103)
Rahoituksen saajan on korvauksetta annettava tarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta välttämättömät
tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto
sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastajalla
on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin rahoitettavassa toiminnassa käytettäviin tiloihin ja muille
alueil­le. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Tarkastajalla on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos
tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta
on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja. Siinä
on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei
enää tarvita tarkastuksessa. (26.6.2009/493)
Valtionapuviranomaisella ja opetushallituksella on oikeus saada tarkastusta varten poliisi- ja ulosottoviranomaisilta tarpeellista virka-apua. (26.6.2009/493)
Ulkopuolinen asiantuntija voi valtionapuviranomaisen päätöksestä avustaa tarkastuksessa. (26.6.2009/493)
Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen
asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää. (26.6.2009/493)
Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen
asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. (26.6.2009/493)
21 a §. (29.12.2005/1200) Tietojensaantioikeus. Oppilaitoksen ylläpitäjällä on tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen
suunnittelussa ja järjestämisessä tarvittavat välttämättömät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.
Oppilaitoksen ylläpitäjän tulee pyynnöstä toimittaa
valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät
koulutuksen arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa
ja seurannassa tarvittavat välttämättömät tiedot.
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia
ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
(20.3.2015/275)
21 b §. (29.12.2005/1200) Valtionavustuslain sovelta­
minen. Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain nojalla myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan, mitä
valtion­avustuslaissa (688/2001) säädetään.
7 luku. Erinäiset säännökset
22 §. Muutoksenhaku. Opetus- ja kulttuuriministeriön
tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteel-
la tekemään valtionosuutta koskevaan päätökseen ei saa
hakea valittamalla muutosta. (10.12.2010/1103)
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyytymättömällä oppilaitoksen ylläpitäjällä on oikeus kirjallisesti vaatia päätökseen oikaisua ministeriöltä kolmen
kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea
muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään.
Kunnan hallintoelimen tai viranhaltijan tämän lain
tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään
päätökseen haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa
(365/1995) säädetään.
23 §. Veikkausvoittovarat. Liikunnan koulutuskeskusten tämän lain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin voidaan käyttää arpajaislaissa (491/1965) tarkoitettuja veikkausvoittovaroja.
24 §. Opiskelijoilta perittävät maksut. Opiskelijoilta
voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja.
Jos opiskelijamaksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten
kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetään.
25 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset
tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
8 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
26 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) valtionosuutta saavista kansanopistoista 17 päivänä
joulukuuta 1993 annettu laki (1218/1993);
2) 3 päivänä elokuuta 1992 annettu kansalaisopistolaki (722/1992);
3) 17 päivänä joulukuuta 1993 annettu opintokeskuslaki (1215/1993); sekä
4) valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista 21 päivänä elokuuta 1992 annettu laki (801/1992).
Tämän lain rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan
ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 1999. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan
vuoden 1998 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27 §. Ylläpitämislupaa koskeva siirtymäsäännös. Edellä
26 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla myönnetyt ylläpitämisluvat ovat edelleen voimassa tämän lain
mukaisina ylläpitämislupina. Peruskoulun ja lukion todistuksia 26 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla antamaan oikeutetut kansanopistot ja kansalaisopistot jatkavat perusopetuslaissa ja lukiolaissa tarkoitettuina
koulutuksen järjestäjinä.
Valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain
ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksis-
ta annetun lain nojalla ammatillista koulutusta antavien
oppilaitosten ylläpitämisluvat muuttuvat tämän lain voimaan tullessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisiksi koulutuksen järjestämisluviksi. Asianomainen
ministeriö päättää tarvittaessa lupiin sisältyvien määräysten muuttamisesta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisiksi.
28 §. (30.12.1998/1187) Rahoitusta koskeva siirty­
mäsäännös. Tämän lain voimaan tullessa maksamatta
olevat valtionosuudet maksetaan tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleiden lakien jaksotussäännösten
mukaisesti. Vuonna 1999 maksettavaksi tarkoitettu erä
maksetaan kuitenkin vasta vuonna 2002. Jos maksamatta
oleva valtionosuus on tämän lain voimaan tullessa alle
10 000 markkaa, se maksetaan vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos oppilaitos lopettaa toimintansa, maksetaan maksamatta oleva valtionosuus ylläpitäjälle vuoden
kuluessa ylläpitämisluvan peruuttamisesta.
29 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 26
§:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla toimivien
oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat jatkavat tämän lain
voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.
vi vapaa sivistystyö 117
Tämän lain mukaan toimivien oppilaitosten viranja toimenhaltijoiden oikeudesta eläkkeeseen ja eräisiin
muihin etuihin on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
30 § on kumottu L:lla 21.12.2001/1390.
HE 86/1997, SiVM 3/1998, EV 70/1998
L:n 8.8.2015/579 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Mitä tämän lain 9—11, 11 b ja 13 §:ssä sekä 13 a §:n 2 momentissa säädetään valtionosuudesta ja yksikköhinnan laskemisesta, sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2016
myönnettävään valtionosuuteen.
HE 309/2014, SiVM 20/2014, EV 298/2014
118
vi vapaa sivistystyö Asetus vapaasta sivistystyöstä 6.11.1998/805
Opetusministerin esittelystä säädetään vapaasta sivistystyöstä 21
päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) nojalla:
1 §. (21.5.2015/611) Kansanopiston ja valtakunnal­
lisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuk­
sen vähimmäispituus. Kansanopiston ja valtakunnallisen
liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona
järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään
kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan
keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulee liittyä yksi tai useampi
vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksoon sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään opiskelujaksosta. Lähiopetusjaksoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa kansanopiston järjestämässä
etäopetuksessa tai työssäoppimisessa yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn
vuoksi.
A:lla 611/2015 muutettu 1 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
1 §. Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskes­
kuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituus. Kansanopiston
ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 15 opetustuntia.
1 a §. (21.5.2015/611) Sopimus käytännön työtehtävis­
sä järjestettävästä työssäoppimisesta. Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 a §:n 1
momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava:
1) osapuolten tehtävistä;
2) opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä;
3) työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta sekä
muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista.
A:lla 611/2015 lisätty 1 a § tulee voimaan 1.1.2016.
2 §. (21.5.2015/611) Suoritteiden laskeminen kansan­
opistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessa. Opiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta
keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa
opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa
liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jona aikana hän
on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi
tuntia päivässä.
Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai
valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai
opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä otetaan huomioon yhteensä enintään 20
prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen
opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan kuitenkin huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
A:lla 611/2015 muutettu 2 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
2 §. Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan kou­
lutuskeskuksessa. Opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan
viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi
tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä.
(29.12.2005/1201)
2 momentti on kumottu A:lla 13.10.2011/1073.
Opiskelijavuorokaudella tarkoitetaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa yhden opiskelijan vuorokauden pituista opiskelujaksoa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta
keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen oppilaitoksen toimintasuunnitelmaan perustuvaan etä- ja
monimuoto-opetukseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään
15 tuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksosta voidaan
poiketa kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa yksittäisen
henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi.
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen
lähiopetusta korvaavien ja toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettujen etäopetusjaksojen 1 momentin mukaisesti lasketuista
opiskelijaviikoista ja 3 momentin mukaisesti lasketuista opiskelijavuorokausista otetaan valtionosuuden perusteena käytettäviä
opiskelijaviikkoja ja opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon
60 prosenttia. (13.10.2011/1073)
Opiskelijapäivällä tarkoitetaan yhden opiskelijan vähintään
neljä tuntia kestävää opiskelujaksoa alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
3 §. (21.5.2015/611) Kansanopiston opiskelijaviikon
yksikköhinta. Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 prosentilla.
Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on vaikeasti
vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 32
prosentilla ja 97 prosentilla jos mainittu koulutustehtävä
on pääasiallinen.
Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on työelämän
aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen
tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä
syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 26 prosentilla.
A:lla 611/2015 muutettu 3 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
3 §. (29.12.2005/1201) Kansanopiston opiskelijaviikon yksikkö­
hinta. Kansanopiston vaikeasti vammaisille järjestettävän koulutuksen opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, 75 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta sekä opistossa, jonka koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus,
tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 25 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta.
Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta on kansanopiston ulkopuolella asuvien opiskelijoiden osalta 20 prosenttia pienempi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta.
Opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jolla osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, tämän
koulutuksen osalta 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä
pykälässä tarkoitettu yksikköhinta. (13.10.2011/1073)
3 a §. (21.5.2015/611) Snellman-korkeakoulun opis­
kelijaviikon yksikköhinta. Opiskelijaviikoksi katsotaan
Snellman-korkeakoulu-nimisessä oppilaitoksessa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät
ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi
jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä.
Jos 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulutustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20
prosentilla.
A:lla 611/2015 muutettu 3 a § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:
3 a §. (26.9.2002/804) Snellman-korkeakoulun yksikköhinta. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 §:n 7 momentissa
tarkoitetun oppilaitoksen saman lain 11 §:n 5 momentin mukaisesta yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta
vastaavana määränä 20 prosenttia. Jos oppilaitoksen koulutustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen
opettajankoulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta
yksikköhinta on 20 prosenttia korkeampi kuin oppilaitoksen muiden opiskelijaviikkojen yksikköhinta.
4 §. (21.5.2015/611) Opintokeskuksen opintokerho.
Opintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta
täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan.
Opintokerhotunteja ei oteta huomioon opintokeskuksen valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävinä opetustunteina.
vi vapaa sivistystyö 119
A:lla 611/2015 muutettu 4 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
4 §. Opintokeskuksen opintokerho. Opintokerholla tarkoitetaan
vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa
itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10
opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee
keskuudestaan ohjaajan.
5 §. (29.12.2005/1201) Kansalaisopiston opetustunnin
yksikköhinta. Kansalaisopiston yksikköhintoja lasket­
taessa yksikköhinta määrätään muita kansalaisopistoja
15 prosenttia korkeammaksi niissä kansalaisopistoissa,
joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli sata.
Kansalaisopiston yksikköhintaa laskettaessa kunnan
asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden
alussa.
5 a §. (20.12.2001/1396) Perustamishanke. Liikunnan
koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain (1705/2009) 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat
vähintään 32 000 euroa. (13.10.2011/1073)
Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.
5 b §. (13.10.2011/1073) Kansanopistojen, kansalais­
opistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten poistot ja ar­
vonlisävero. Laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun
lain 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien kirjanpidon
mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden yksityisten
ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 a
§:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten
oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.
6 §. Ylläpitämisluvan hakeminen. Vapaan sivistystyön
oppilaitoksen ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista. Asian­omainen ministeriö voi ottaa käsiteltäväkseen
myös myöhemmin tehdyn hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystarpeesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
6 a §. (21.5.2015/611) Tietojen toimittaminen. Oppilaitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun
lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen
määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koskevina tietoina toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle oppilaitoksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia
ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden
aikana Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla.
A:lla 611/2015 lisätty 6 a § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
6 a § on kumottu A:lla 29.12.2009/1767.
120
vi vapaa sivistystyö 7 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
A:n 21.5.2015/611 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Mitä tämän asetuksen 2 §:n 1 momentissa säädetään etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikosta sovelletaan ensim-
mäisen kerran laskettaessa kalenterivuonna 2016 toteutuneita
opiskelijaviikkoja.
Mitä asetuksen 2 §:n 3 momentissa säädetään valtionosuuden
perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon otettavista etäopetuksen opiskelijaviikoista ja opiskelijavuorokausista sovelletaan ensimmäisen kerran
myönnettäessä ja maksettaessa valtionosuutta varainhoitovuodelle 2016.
Mitä asetuksen 3 ja 3 a §:ssä säädetään yksikköhinnasta, sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja varainhoitovuodelle 2016.
vii hallinto ja henkilöstö 121
Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen
hallinnosta 21.8.1998/634
1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan valtion, tai rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämään koulutukseen, josta säädetään;
1) perusopetuslaissa (628/1998);
2) lukiolaissa (629/1998);
3) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa
(630/1998);
4) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998);
5) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998);
sekä
6) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/
1998).
Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta yliopiston järjestämään 1 momentissa mainituissa laeissa tarkoi­tettuun
koulutukseen.
2 §. Johtokunta. Koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä hallinnosta vastaa johtokunta, jossa on vähintään kolme jäsentä. Valtion oppilaitoksen johtokuntaa asetettaessa noudatettavasta me­nettelystä ja johtokunnan kokoonpanon perusteista päättää asianomainen
ministeriö. Rekis­teröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa johto­kunnan asettaa mainittu yhteisö tai säätiö. Johtokun­tana voi toimia myös yhteisön
tai säätiön hallitus. Johtokunta voi olla usean oppilaitoksen yhteinen.
Johtokuntaan voidaan valita jäseniksi opiskelijoiden,
opettajien ja muun henkilöstön edustajia. Opiskelijoiden
keskuudesta valittavien jäsenten tulee olla 15 vuotta täyttäneitä ja heidän toimikautensa voi poiketa muiden johtokunnan jäsenten toimikaudesta.
Valtion oppilaitoksen johtokunnan puheenjohta­jalle,
jäsenille ja sihteerille maksettavista palkkiois­ta ja korvauksista on voimassa, mitä niistä valtion komiteoiden
osalta säädetään tai määrätään.
3 §. Rehtori. Valtion oppilaitoksen johtokunnan tulee valita oppilaitokselle rehtori. Rekisteröidyn yhteisön
tai säätiön järjestämässä koulutuksessa rehtorin valitsee
koulutuksen järjestäjä.
Rehtori valitaan määräajaksi tai toistaiseksi.
4 §. Johtosääntö. Koulutuksen järjestämisestä määrätään tarkemmin johtosäännössä. Johtosään­nöstä päättää
valtion järjestämässä koulutuksessa johtokunta. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa
johtosäännöstä päättää koulutuksen järjestäjä.
Johtosäännössä määrätään koulutuksen järjestämisen
yleisistä perusteista, hallinnosta, toimielinten ja henkilöstön toimivallasta ja tehtävistä sekä muista tarpeellisista asioista.
5 §. Avustukset ja lahjoitukset. Valtion oppilaitos voi
vastaanottaa toimintansa järjestämistä varten avustuksia
ja lahjoituksia. Oppilaitos käyttää puhevaltaa avustuksia
ja lahjoituksia koskevissa asioissa.
6 §. (22.12.2009/1448) Laillisuusvalvonta. Aluehallintovirasto voi kantelun perusteella tutkia, onko tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestettäessä toimittu
säännösten ja määräysten mukaan.
7 §. Hallintomenettelylain soveltaminen. Tässä laissa
tarkoitettuun rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämään koulutukseen sovelletaan hallin­tomenettelylakia
(598/1982).
8 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Tällä lailla kumotaan:
1) kunnan opetustoimen hallinnosta 3 päivänä elokuuta 1992 annettu laki (706/1992); sekä
2) yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten perustamisesta ja ylläpitämisestä 5 päivänä maaliskuuta 1919 annettu laki (26/1919) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
9 §. Siirtymäsäännös. Edellä 7 §:n 2 momentissa­ja 1
§:ssä mainittujen lakien nojalla kumottujen lakien nojalla asetetut johtokunnat jatkavat toimikautensa loppuun,
jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä.
Johtosäännöstä sekä johtokunnan ja viran- ja toi­
menhaltijoiden toimivallasta ja tehtävistä on voimassa,
mitä niistä on tämän lain voimaan tullessa säädetty tai
määrätty, kunnes koulutuksen järjestäjä­on antanut tämän lain mukaisen johtosäännön.
122
vii hallinto ja henkilöstö Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden valtion
oppilaitosten johtokunnista 3.5.2011/410
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun
lain (634/1998) 2 §:n 1 momentin nojalla:
1 §. Soveltamisala. Tätä päätöstä sovelletaan seuraaviin
valtion oppilaitoksiin:
1) oppilaitoksiin, joiden erityisenä koulutustehtävänä
on antaa perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettua erityisopetusta ja huolehtia perusopetuslain 39 §:ssä tarkoitetuista erityisopetuksen tukitehtävistä; sekä
2) perusopetuslaissa ja lukiolaissa (629/1998) tarkoitettua opetusta antaviin Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun ja Suomalais-venäläiseen kouluun.
Valtion koulukodeissa toimiviin perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta antaviin oppilaitoksiin sovelletaan lakia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä (1379/2010).
2 §. Johtokunnan kokoonpano. Johtokunnassa on enintään kymmenen jäsentä. Kullekin jäsenelle määrätään
henkilökohtainen varajäsen.
Johtokunnassa on opettajien, oppilaitoksen muun
henkilökunnan, opiskelijoiden ja opiskelijoiden huoltajien edustus. Lisäksi Helsingin ranskalais-suomalaisen
koulun johtokunnassa on Suomi-Ranska yhdistysten
liiton edustus ja Suomalais-venäläisen koulun johtokunnassa Suomi-Venäjä seuran edustus. Ranskan suurlähetystön nimeämällä edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunnassa.
Johtokunnan asettava viranomainen voi nimetä johtokuntaan asiantuntijan valtionhallinnosta. Asiantuntijalla
on läsnäolo ja puheoikeus johtokunnassa.
Edellä 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun oppilaitoksen johtokunnassa ei tarvitse olla oppilaiden
edustusta, jos se oppilaiden kehitystaso ja valinnassa kysymykseen tulevien oppilaiden vähäinen määrä huomioon ottaen on perusteltua.
Oppilaitoksen rehtori esittelee asiat johtokunnan kokouksessa ja toimeenpanee johtokunnan päätökset. Johtokunnan sihteerinä toimii johtokunnan nimittämä oppilaitoksen virkamies. Rehtori ja sihteeri eivät ole johtokunnan jäseniä.
3 §. Johtokunnan asettaminen. Johtokunnan asettaa
Opetushallitus, joka määrää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johtokunnan jäsenistä.
Opettajien, oppilaitoksen muun henkilökunnan, opiskelijoiden huoltajien, Suomi-Ranska yhdistysten liiton
ja Suomi-Venäjä seuran edustajat määrätään johtokuntaan asianomaisten tahojen ehdotuksesta. Sen estämättä,
mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat valitsevat keskuudestaan johtokuntaan opiskelijoiden edustajan.
Jos johtokunnan jäsen eroaa kesken toimikauden,
määrätään hänen tilalleen uusi jäsen siten kuin 1 ja 2
momentissa säädetään. Jos johtokunnan varajäsen eroaa,
määrätään hänen tilalleen johtokuntaan uusi varajäsen
siten kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.
4 §. Johtokunnan toimikausi. Johtokunta asetetaan
enintään neljäksi vuodeksi. Erityisestä syystä johtokunnan asettava viranomainen voi määrätä johtokunnan toimikauden lyhentämisestä kesken toimikauden.
Opiskelijoiden edustaja valitaan kuitenkin enintään
yhdeksi vuodeksi.
5 §. Johtokunnan kokoontuminen ja päätösvaltaisuus.
Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina. Johtokunnan voi lisäksi kutsua koolle puheenjohtaja, rehtori
tai johtosäännössä määrätty määrä johtokunnan jäseniä.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä
on paikalla.
Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan
vaali arpomalla, kurinpitoasia rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta koskevan ehdotuksen
mukaisesti sekä muissa asioissa puheenjohtajan kannan
mukaisesti.
6 §. Voimaantulo. Tämä päätös tulee voimaan 9 päivänä toukokuuta 2011.
Tällä asetuksella kumotaan opetusministeriön 25.3.1999
antama päätös (384/1999) eräiden valtion oppilaitosten
johto­kunnista.
vii hallinto ja henkilöstö 123
Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista
10.12.2009/1061
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun
perusopetuslain (628/1998) 21 §:n, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 16 §:n, ammatillisesta koulutuksesta samana
päivänä annetun lain (630/1998) 24 §:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta samana päivänä annetun lain (631/1998) 15 §:n,
vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998)
7 §:n ja taiteen perusopetuksesta samana päivänä annetun lain
(633/1998) 7 §:n nojalla,
sellaisina kuin ne ovat, perusopetuslain 21 § osaksi laeissa
32/2003 ja 970/2009, lukiolain 16 § osaksi laeissa 33/2003 ja
971/2009, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 § osaksi
laeissa 34/2003 ja 972/2009, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetun lain 15 § osaksi laeissa 35/2003 ja 973/2009, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 § osaksi laeissa 36/2003 ja 974/2009 ja
taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 § osaksi laeissa 37/2003
ja 975/2009:
1 luku. Soveltamisala ja tavoitteet
1 §. Soveltamisala. Tätä asetusta sovelletaan perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998),
vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitetun koulutuksen arviointiin.
Koulutuksen järjestäjillä tarkoitetaan tässä asetuksessa
1 momentissa mainituissa laeissa tarkoitettuja opetuksen
ja koulutuksen järjestäjiä sekä oppilaitoksen ylläpitäjiä
sekä oppilaitoksella myös kouluja ja opiskelijoilla myös
oppilaita.
2 §. Arvioinnin tavoitteet. Koulutuksen arvioinnin tavoitteena on:
1) hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi;
2) hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi;
3) tukea opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja oppilaitosten kehittämistä.
3 §. Arvioinnin toteuttamisen periaatteet. Koulutusta
on arvioitava suunnitelmallisesti ja koulutuksen tavoitteisiin nähden kattavasti. Arvioinnin on oltava monipuolista, avointa ja oikeudenmukaista.
Arviointitiedon on oltava luotettavaa ja vertailukelpoista. Arvioinnissa on hyödynnettävä olemassa olevaa
tilasto- ja rekisteritietoa sekä muuta tietoa.
Arvioinnissa mukana olleille koulutuksen järjestäjille
ja oppilaitoksille on toimitettava niitä koskevat arviointitulokset.
4 § on kumottu A:lla 24.4.2009/335.
2 luku. Koulutuksen arviointineuvosto
5–10 § on kumottu A:lla 24.4.2009/335.
3 luku. Arviointineuvoston sihteeristö
11–14 § on kumottu A:lla 24.4.2009/335.
4 luku. Voimaantulosäännökset
15 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Tällä asetuksella kumotaan koulutuksen arvioinnista 20 päivänä helmikuuta 2003 annettu valtioneuvoston
asetus (150/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
124
vii hallinto ja henkilöstö Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen
valtakunnallisesta tietovarannosta ja
ylioppilastutkintorekisteristä 18.12.1998/1058
(nimike muutettu L:lla 28.6.2013/484)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Opiskelijavalintarekisteri
1 §. (30.12.2013/1262) Rekisteri ja rekisterinpitäjä.
Opiskelijavalintarekisteri koostuu seuraavista osarekistereistä:
1) korkeakoulujen hakurekisteri;
2) ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja
muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisteri.
Opiskelijavalintarekisteriä ylläpitää Opetushallitus.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut osallistuvat rekisterinpitoon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta ja ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta.
1 a § (30.11.2007/1123). Rekisterinpitäjän tehtävät.
Opetushallitus vastaa opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta
toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta.
Rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
2 §. (28.6.2013/484) Käyttötarkoitus. Opiskelijavalintarekisterin osarekistereistä käytetään:
1) korkeakoulujen hakurekisteriä valittaessa opiskelijoita yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuihin alempiin
ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin opintoihin ja ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä
yliopiston ja ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan
myös muuhun korkeakoulun tarjoamaan koulutukseen;
2) ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja
muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisteriä valittaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), lukiolaissa (629/1998)
ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) tarkoitettuihin koulutuksiin ja tutkintoihin
sekä perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun lisäopetukseen. (30.12.2013/1262)
Opiskelijavalintarekisteriä käytetään:
1) opinnoista ja opiskelijavalinnoista tiedottamiseen;
2) koulutukseen hakeutumisen, opiskelijavalinnan ja
opiskelupaikan vastaanottamisen järjestämiseen sekä
koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seuraamiseen;
3) opiskelijoiden valintaa, valintojen kehittämistä ja
opintojen järjestämistä varten tarpeellisten tietojen antamiseen yliopistoille, ammattikorkeakouluille, ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjille sekä perusopetuksen
lisäopetuksen järjestäjille; (30.12.2013/1262)
4) tiedottamiseen koulutusmahdollisuuksista ilman
opiskelupaikkaa jääneille hakijoille;
5) tietojen tuottamiseen hakijoista ja opiskelijaksi otetuista koulutusjärjestelmän seurantaa ja arviointia varten;
sekä
6) muihin opiskelijoiden valitsemista varten tarpeellisiin toimintoihin.
3 § (24.7.2009/560). Tietosisältö. Opiskelijavalintarekisteriin voidaan tallentaa:
1) hakijan nimi, henkilötunnus tai muu vastaava yksilöivä tunnistetieto, kansalaisuus, sukupuoli, äidinkieli ja
tarpeelliset yhteystiedot;
2) hakijan aikaisempaa koulutusta ja suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot;
3) koulutukseen hakemista ja valinnan perusteita koskevat tiedot kunkin hakijan osalta;
4) valinnan tulosta, opiskelupaikan vastaanottamista
ja oppilaitokseen kirjoittautumista tai ilmoittautumista
koskevat tiedot; sekä
5) hakijan suostumus tai kielto nimi- ja osoitetietojen luovuttamiseen koulutusta koskevaa tiedottamista ja
markkinointia varten.
Opiskelijavalintarekisteriin voidaan tallentaa 1 momentissa lueteltujen tietojen lisäksi hakijan ilmoituksen
mukaisina ammatinvalintaan vaikuttavat terveystiedot
sekä tiedot työkokemuksesta ja harrastustoiminnasta.
Nämä tiedot pyydetään ilmoittamaan ja ne tallennetaan
vain silloin, kun ne ovat tarpeellisia opiskelijoiden valinnassa.
Kuhunkin 1 §:n 1 momentissa mainittuun osarekisteriin voidaan tallentaa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen
tietojen lisäksi myös muita osarekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja, joilla on merkitystä
arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta 2 §:stä ilmenevään
koulutukseen tai ammattiin taikka valittaessa hakijoita
koulutuspoliittisten tai yksilöllisten koulutustarpeiden
perusteella.
4 §. Tietolähteet. Opiskelijavalintarekisterin pitäjällä
on oikeus koulutukseen hakevan henkilön ilmoittamien tietojen lisäksi salassapitosäännösten estämättä saada 3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja ylioppilastutkintorekisteristä, Väestörekisterikeskukselta, työ- ja
elinkeinoviranomaisilta, perus- ja lisäopetuksen järjestäjiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiltä sekä
kahden tai useamman yliopiston yhteisistä rekistereistä, jotka on muodostettu opiskelijoiden valintaa varten.
(30.12.2013/1262)
Koulutukseen hakevalle tulee ilmoittaa, mitä häntä
koskevia tietoja opiskelijavalintarekisteriin talletetaan.
5 § (24.7.2009/560). Tietojen luovuttaminen. Opiskelijavalintarekisteristä saa luovuttaa 3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja salassapitosäännösten estämättä
siinä määrin kuin vastaanottajan tehtävien hoitamiseksi
on tarpeen:
1) yliopistoille, ammattikorkeakouluille, ammatillisen
koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille, perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjille sekä kahden tai useamman yliopiston yhteisiin rekistereihin; (30.12.2013/1262)
2) asianomaiselle ministeriölle ja Tilastokeskukselle koulutusjärjestelmän seurantaa koskevien selvitysten
laatimista varten;
3) Kansaneläkelaitokselle opintotukilaissa (65/1994),
lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetussa laissa (48/1997) ja
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) säädettyjen
tehtävien hoitamista varten sekä Kansaneläkelaitokselle ja työ- ja elinkeinoviranomaiselle työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen työttömyysetuuden saamisen
edellytysten selvittämistä varten; (30.12.2013/1262)
4) 4) terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista opiskeluterveydenhuoltoa järjestävälle kunnalle ja muulle mainitun lain mukaisen opiskeluterveydenhuollon järjestäjälle
tämän tehtävän hoitamista varten; (30.12.2010/1350)
4 a) nuorisolain (72/2006) mukaista etsivää nuorisotyötä järjestävälle kunnalle mainitun lain mukaisen tehtävän hoitamista varten; (20.10.2010/694)
5) ulkomaalaisrekisteristä annetun lain (1270/1997) 3
§:ssä säädetylle ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjälle
sille ulkomaalaislaissa (301/2004) tai kansalaisuuslaissa
(359/2003) säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot saa luovuttaa vain 1 momentin 1 kohdassa mainituille vastaanottajille opiskelijoiden valintaa varten.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja voidaan luovuttaa myös konekielisinä tai teknisen käyttöyhteyden
avulla. Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla on tietoja pyytävän esitettävä selvitys siitä,
että tiedot suojataan henkilötietolain (523/1999) 32 §:n
1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Opiskelijavalintarekisterin tietojen julkisuuteen ja
luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999)
säädetään.
6 §. Tietojen säilytysaika. Opiskelijavalintarekisterin
tiedot säilytetään viisi vuotta opiskelijavalintapäätöksen
tekemisestä lukien.
Koulutuksen arvioinnin ja seurannan kannalta tarpeelliset tai tutkimuksen lähdeaineistona muusta syystä arvokkaat tiedot säilytetään kuitenkin pysyvästi siten
kuin arkistolaitos erikseen määrää.
vii hallinto ja henkilöstö 125
2 luku. Ylioppilastutkintorekisteri
7 §. Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä. Ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon
järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttämistä
sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten.
Ylioppilastutkintorekisteriä pitää ylioppilastutkintolautakunta.
8 §. Tietolähteet, tietosisältö ja tietojen säilytysaika. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden järjestämistä varten tarpeelliset tiedot ja kokelaiden lukiokoulutusta koskevat tiedot kerätään rekisteriin lukiokoulutuksen järjestäjiltä. Rekisterinpitäjä merkitsee rekisteriin suoritettuja
ylioppilastutkintoja koskevat tiedot.
Ylioppilastutkintorekisteriin talletetaan:
1) kokeisiin ilmoittautuneista ja osallistuneista nimi,
henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli sekä suoritettua lukiokoulutusta koskevat tiedot;
2) kokelaiden saamat arvosanat ja pistemäärät eri kokeista; sekä
3) tutkinnon suorittamisen tai hylkäämisen, tutkinnon jälkeen uusittujen kokeiden sekä tutkinnon täydentämisen ajankohta.
Ylioppilastutkintorekisteriin voidaan tallettaa 2 momentissa mainittujen tietojen lisäksi rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia, kokelaskohtaisia tietoja
ylioppilastutkinnosta sekä tutkinnon suorittamistavasta
ja järjestämisestä.
Ylioppilastutkintorekisterin tiedot säilytetään pysyvästi.
9 §. Tietojen luovuttaminen. Opiskelijavalintarekisteriin luovutetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä,
jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet
johonkin 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen.
Ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet.
3 luku. Erinäiset säännökset
10 §. (28.6.2013/484) Muiden säännösten soveltami­
nen. Opiskelijavalintarekisteriin, korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon ja ylioppilastutkintorekisteriin sovelletaan tämän lain lisäksi, mitä henkilötietojen
käsittelystä muualla laissa säädetään.
11 §. Tarkemmat säännökset. Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta.
12 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1999.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Ylioppilastutkintorekisteristä voidaan ennen tämän
lain voimaantuloa luovuttaa opiskelijavalintarekisteriin
tiedot henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin 2 §:n 1–3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen.
126
vii hallinto ja henkilöstö Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen,
lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen
valmistavan koulutuksen hakumenettelystä
10.4.2014/294
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään perusopetuslain
(628/1998) 28 a §:n, lukiolain (629/1998) 19 §:n 2 momentin,
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 26 §:n 2
momentin sekä opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä
annetun lain (1058/1998) 1 a §:n nojalla, sellaisina kuin niistä
ovat perusopetuslain 28 a § laissa 1263/2013, lukiolain 19 §:n
2 momentti laissa 1044/2013 sekä opiskelijavalintarekisteristä,
korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 a § laissa 1123/2007:
1 §. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yh­
teishaku. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen (630/1998) ja
lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen (629/1998).
(26.3.2015/333)
Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita:
1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen;
2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen;
3) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen;
4) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään
ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2
momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella; (26.3.2015/333)
5) lennonjohdon perustutkintoon; (26.3.2015/333)
6) ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan
koulutukseen; (26.3.2015/333)
7) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen; (26.3.2015/333)
8) maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen;
9) aikuisten lukiokoulutukseen;
10) Helsingin saksalaiseen kouluun, International
School of Helsinki-nimiseen kouluun ja Helsingin eurooppalaiseen kouluun. (29.1.2015/58)
Yhteishaussa ei voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen, jos on perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon
tai korkeakoulututkinnon. Koulutuksen järjestäjä päättää
hakumenettelystä otettaessa edellä tarkoitettuja henkilöitä 1 momentissa tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen.
2 §. (26.3.2015/333) Perusopetuksen jälkeisen valmista­
van koulutuksen haku. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua käytetään otettaessa opiskelijoita:
1) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun lisäopetukseen;
2) lukiolaissa tarkoitettuun maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen;
3) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa
tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
2 a §. (26.3.2015/333) Erityisopetuksena järjestettä­
vän ammatillisen koulutuksen haku. Erityisopetuksena
järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun
erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella
järjestettävään:
1) ammatilliseen peruskoulutukseen;
2) ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan
koulutukseen; sekä
3) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.
3 §. Lisähaut. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä
päättää hakumenettelystä täytettäessä tässä asetuksessa
tarkoitettujen hakujen päättymisen jälkeen täyttämättä
jääneitä opiskelupaikkoja.
4 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet. Opiskelijaksi ottamisen perusteista on voimassa, mitä laissa tai sen nojalla säädetään.
5 §. Hakurekisteri. Tässä asetuksessa tarkoitetut haut
toteutetaan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen
valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 §:n 1 momentin
2 kohdassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisterin avulla.
6 §. Hakuaika. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää
tässä asetuksessa tarkoitettujen hakujen ja niihin liittyvien täydennyshakujen aikatauluista.
7 §. Opetushallituksen tehtävät. Opetushallitus vastaa hakujen valtakunnallisesta toteuttamisesta sekä hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Opetushallitus määrää hakurekisterin pitoon
liittyvästä tarkemmasta aikataulusta.
Opetushallituksen tehtävänä on lisäksi tuottaa yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa tietoa, joka edistää opiskelupaikkaa vaille jääneiden hakeutumista koulutukseen ja työelämään.
8 §. Hakurekisteriin ilmoitettavat tiedot. Opetuksen ja
koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa hakurekisteriin:
1) tiedot haussa mukana olevasta koulutustarjonnasta;
2) oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisen perusteet siltä
osin, kuin niistä päättää opetuksen tai koulutuksen järjestäjä;
3) muut oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisessa tarvittavat tiedot.
Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen
haussa ja erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen
koulutuksen haussa opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tulee 1 momentissa säädetyn lisäksi ilmoittaa hakurekisteriin tiedot valintajärjestyksessä valittavaksi esitettävistä ja varasijalla olevista sekä tiedot hylätyistä hakijoista. (26.3.2015/333)
9 §. Hakemuksen toimittaminen. Hakijan tulee toimittaa hakemuksensa Opetushallitukselle. Hakemuksen
liitteet toimitetaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle.
10 §. Hakutoiveet. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen
haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään viisi hakutoivetta. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa
mukana olevaan opetukseen ja koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan
järjestyksessä enintään kolme hakutoivetta. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa mukana olevaan koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään viisi hakutoivetta. (26.3.2015/333)
Hakutoiveita ja niiden järjestystä ei voi muuttaa hakuajan päätyttyä.
11 §. Valintaesitys. Opetushallitus tuottaa hakurekisterin avulla opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle esityksen oppilaaksi tai opiskelijaksi otettavista sekä varasijalla olevista hakijoista. Hakija esitetään valittavaksi siihen
järjestyksessä ensimmäisen hakutoiveensa mukaiseen
vii hallinto ja henkilöstö 127
opetukseen tai koulutukseen, johon hän opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti voi tulla valituksi. Varasijalta voidaan valita vain sellaiseen opetukseen tai koulutukseen, jota koskeva hakutoive edeltää järjestyksessä
hakijan hakutoivetta siihen opetukseen tai koulutukseen,
johon hänet esitetään valittavaksi.
12 §. Päätös opiskelijaksi ottamisesta. Opetuksen tai
koulutuksen järjestäjä tekee 11 §:ssä tarkoitetun valintaesityksen mukaisen päätöksen oppilaaksi tai opiskelijaksi
ottamisesta. Tilanteista, joissa valitsematta jättämisestä
voidaan ilmoittaa kirjeellä, säädetään perusopetuslain 28
b §:ssä, lukiolain 19 a §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 a §:ssä.
13 §. Tieto opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista.
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa hakurekisteriin tiedot tässä asetuksessa tarkoitetuissa hauissa opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista. Tiedot
tulee ilmoittaa myös silloin, kun opiskelijavalinta suoritetaan käyttäen 3 §:ssä tarkoitettuja lisähakuja.
14 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.
Tällä asetuksella kumotaan ammatillisen koulutuksen
ja lukiokoulutuksen yhteishausta annettu valtioneuvoston asetus (30/2008).
Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otet­
taessa oppilaita tai opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2014
tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua
ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän
asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
128
vii hallinto ja henkilöstö Valtioneuvoston asetus
koulutustoimikuntajärjestelmästä
14.10.2010/882
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetus- ja
kulttuuriministeriön esittelystä, säädetään:
1 §. Koulutustoimikuntajärjestelmä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii koulutustoimikuntajärjestelmä, joka koostuu ohjausryhmästä, eri alojen koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntien työtä täydentävistä määräaikaisista
asian­tuntijaryhmistä.
Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää
yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.
2 §. Ohjausryhmän asettaminen ja kokoonpano. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ohjausryhmän enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjausryhmässä on
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta
jäsentä sekä tarpeellinen määrä sihteereitä. Ohjausryhmä
voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi kutsua ohjausryhmään myös pysyviä
asiantuntijoita.
Ohjausryhmässä tulee olla edustettuina opetushallinto, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Yrittäjät ry sekä ammatillinen
ja korkea-asteen koulutus. Ohjausryhmän kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää jäsenten keskuudesta ohjausryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohjausryhmän toimikaudeksi. Ohjausryhmän
sihteereinä toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön
määräämät ministeriön tai Opetushallituksen virkamiehet.
Jos jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää saman viranomaisen
tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen uuden jäsenen
jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
3 §. Ohjausryhmän tehtävät. Ohjausryhmän tehtävänä
on koulutustoimikuntajärjestelmän toiminnan suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen. Ohjausryhmä vastaa siitä,
että koulutustoimikunnissa käsitellään yrittäjyyttä, työelämän kehittämistä ja yhteistoimintaa sekä muita tarpeellisia kaikkia koulutusaloja koskevia asioita.
Ohjausryhmä valmistelee toimikautensa alussa koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman. Suunnitelmaa laadittaessa ohjausryhmä kuulee koulutustoimikuntia. Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle.
Ohjausryhmä arvioi tutkintojärjestelmän kehittämistarpeita ja tekee niitä koskevia aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle.
4 §. Koulutustoimikunnat. Koulutustoimikuntia ovat:
1) auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta;
2) elintarvikealan koulutustoimikunta;
3) energia-alan koulutustoimikunta;
4) ilmailualan koulutustoimikunta;
5) kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta;
6) kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta;
7) kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutustoimikunta;
8) kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunta;
9) kone- ja metallialan koulutustoimikunta;
10) kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunta;
11) kuvataiteen koulutustoimikunta;
12) maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta;
13) matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutustoimikunta;
14) merenkulkualan koulutustoimikunta;
15) metsätalouden koulutustoimikunta;
16) musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimikunta;
17) opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimikunta;
18) talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimikunta;
19) sosiaalialan koulutustoimikunta;
20) sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunta;
21) taideteollisuusalan koulutustoimikunta;
22) tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta;
23) terveysalan koulutustoimikunta;
24) tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunta;
25) turvallisuusalan koulutustoimikunta;
26) viestintäalan koulutustoimikunta.
5 §. Koulutustoimikuntien asettaminen ja kokoonpano.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutustoimikunnat ja nimeää Opetushallituksen esityksestä niihin
enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan enintään 16 jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen.
Jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin opetushallintoa, koulutuksen järjestäjiä, opetushenkilöstöä,
työnantajia ja työntekijöitä. Työnantajien, työntekijöiden
ja opetushenkilöstön edustajat nimetään alan keskeisimpien järjestöjen ehdotuksesta. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Kuvataiteen koulutustoimikuntaa asetettaessa voidaan kuitenkin poiketa
työnantaja- ja työntekijäjäseniä koskevista vaatimuksista.
Koulutustoimikuntien kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa
huomioon molemmat kieliryhmät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää Opetushallituksen esityksestä jäsenten keskuudesta koulutustoimi-
kunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan koulutustoimikunnan toimikaudeksi. Koulutustoimikuntien sihteereinä toimivat Opetushallituksen määräämät Opetushallituksen virkamiehet.
Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, Opetushallitus nimeää saman viranomaisen tai
järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen uuden jäsenen tai
varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
6 §. Koulutustoimikuntien tehtävät. Koulutustoimikuntien tehtävänä on omilla osaamis- ja toimialoillaan
tarvittaessa yhteistoiminnassa keskenään:
1) seurata, arvioida ja ennakoida koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän
laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman mukaisesti;
2) tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle,
Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen
pohjalta tutkintojen kehittämiseksi;
3) tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä;
4) suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen niille osoittamat muut tehtävät.
7 §. Määräaikaiset asiantuntijaryhmät. Ohjausryhmä
voi asettaa omasta, opetus- ja kulttuuriministeriön tai
koulutustoimikuntien aloitteesta määräaikaisia asiantuntijaryhmiä yhden tai useamman koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialaan liittyviin laadullisen ennakoinnin tehtäviin. Ohjausryhmä nimeää määräaikaisen
asiantuntijaryhmän puheenjohtajan ja sihteerin.
Määräaikaisen asiantuntijaryhmän jäsenet nimetään
koulutustoimikuntiin jäseniä ehdottaneiden tahojen esi-
vii hallinto ja henkilöstö 129
tyksestä. Jäsenellä tulee olla toimeksiannon edellyttämää
asiantuntemusta.
8 §. Kokoukset. Ohjausryhmä ja koulutustoimikunta
kokoontuvat puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta taikka jos vähintään
puolet jäsenistä sitä vaatii. Määräaikainen asiantuntijaryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä vaatii.
Ohjausryhmä, koulutustoimikunta ja määräaikainen
asiantuntijaryhmä ovat päätösvaltaisia, kun vähintään
puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lu­
kien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella
äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
9 §. Palkkiot ja korvaukset. Opetushallitus päättää
koulutustoimikuntien ja määräaikaisten asiantuntijaryhmien puheenjohtajien, jäsenten ja asiantuntijoiden
kokous­palkkioista. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ohjausryhmän puheenjohtajien, jäsenten ja asiantuntijoiden kokouspalkkioista. Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta
matkakustannusten korvaamisesta.
10 §. Toimistotehtävät. Koulutustoimikuntien ja määräaikaisten asiantuntijaryhmien toimistotehtävät hoitaa
Opetushallitus. Ohjausryhmän toimistotehtävät hoitaa
opetus- ja kulttuuriministeriö.
11 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Tällä asetuksella kumotaan koulutustoimikuntajärjestelmästä annettu valtioneuvoston asetus (1146/2006).
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
130
vii hallinto ja henkilöstö Laki eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä
4.9.1998/662
1 luku. Määritelmiä
1 §. Tämä laki koskee perusopetuslaissa (628/1998),
lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettua opetusta
antavan ja eräistä opetukseen liittyvistä muista tehtävistä
huolehtivan henkilöstön eläketurvan eräitä järjestelyjä.
Laki ei kuitenkaan koske sellaisia henkilöitä, joilla ei
ole oikeutta valtion varoista suoritettavaan eläk­keeseen
peruskoululain muuttamisesta annetun­lain (1368/1996)
voimaantulosäännöksen 4 mo­mentin mukaan.
2 §. Valtion eläketurvalla tarkoitetaan tässä laissa oikeutta valtion varoista suoritettavaan sellaiseen eläkkeeseen, perhe-eläkkeeseen ja muuhun etuuteen, jonka sisällöstä ja saamisen edellytyksistä säädetään valtion eläkelaissa (280/1966) ja siihen liittyvässä lainsäädännössä.
2 luku. Kunnan palveluksessa
olevat henkilöt
3 §. Tässä luvussa säädetään eläketurvasta henkilöille,
jotka ovat kunnan, kuntayhtymän tai muun kunnallisten
viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/1964) piiriin
kuuluvan työnantajan palveluksessa hoitamassa perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
lain mukaisia tehtäviä taikka kyseistä opetusta antavassa
oppilaitoksessa muissa tehtävissä.
4 §. Valtion eläketurvaan on oikeus 3 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, jos hän on valtion eläketurvan piirissä tämän lain voimaan tullessa ja 3 §:ssä
tar­
koitettu palvelussuhde samaan työnantajaan jatkuu
lain voimaantulon jälkeen. Kun tämä palvelussuhde
päättyy, on henkilöllä oikeus valtion eläketurvaan uusista palvelussuhteista vain, jos 5 §:n edel­lytykset täyttyvät.
5 §. Valtion eläketurvaan on oikeus myös ennen 1 päivää tammikuuta 1970 syntyneellä henkilöllä, jolla alkaa
palvelussuhde tämän lain voimaantulon jälkeen pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain piirissä olevissa opetustai oppilaskodinhoitajatehtävissä.
3 luku. Yksityisessä palveluksessa
olevat henkilöt perusopetuslain ja
lukiolain mukaisissa tehtävissä
6 §. Tässä luvussa säädetään eläketurvasta henkilöille, jotka ovat perusopetuslaissa tai lukiolaissa tarkoitetun
yksityisen koulutuksen järjestäjän palveluksessa.
7 §. Valtion eläketurvaan on oikeus 6 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, jos hän on valtion eläketurvan piirissä
tämän lain voimaan tullessa ja 6 §:ssä tarkoitettu palvelussuhde jatkuu lain voimaantulon jälkeen. Kun tämä
palvelussuhde päättyy, on henkilöllä oikeus valtion eläketurvaan uusista pal­ve­lussuhteista vain, jos 8 §:n edellytykset täyttyvät.­
8 §. Valtion eläketurvaan on oikeus myös ennen 1
päivää tammikuuta 1970 syntyneellä henkilöllä, jolla alkaa palvelussuhde tämän lain voimaantulon jälkeen pää­
asiassa perusopetuslain tai lukiolain piirissä olevissa tehtävissä.
4 luku. Yksityisessä palveluksessa
olevat henkilöt muissa koulutuksen
tehtävissä
9 §. Tässä luvussa säädetään eläketurvasta henkilöille,
jotka ovat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa,
ammatillisesta aikuiskoulutuk­sesta annetussa laissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tai vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun yksityisen koulutuksen järjestäjän palveluksessa.
10 §. Valtion eläketurvaan on oikeus 9 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, jos hän on valtion eläketurvan piirissä tämän lain voimaan tullessa ja 9 §:ssä
tarkoitettu palvelussuhde jatkuu lain voimaantulon jälkeen. Kun tämä palvelussuhde päättyy, on henkilöllä oikeus valtion eläketurvaan uusista palvelussuhteista vain,
jos 11 §:n edellytykset täyttyvät.
11 §. Valtion eläketurvaan on lisäksi oikeus henkilöllä,
jolla alkaa 9 §:ssä tarkoitettu palvelussuhde tämän lain
voimaantulon jälkeen, jos hän on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1970 ja hän on ollut marraskuun 30 päivän ja joulukuun 31 päivän 1997 välisenä aikana valtion
eläketurvan piiriin kuuluvassa palveluksessa seuraavien
säännösten nojalla:
1) ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta annetun lain (717/1992) voimaantulosäännöksen 6 tai 7 momentti;
2) kansalaisopistolain (722/1992) 16 §;
3) valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain (801/1992) 32 §;
4) opintokeskuslain (1215/1993) 25 §;
5) valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun
lain (1218/1993) 31 §; tai
6) musiikkioppilaitoksista annetun lain (516/1995)
23 §.
Oikeutta valtion eläketurvaan 1 momentin mukaisesti
ei ole henkilöllä, joka on sellaisen 9 §:ssä mainitun työnantajan palveluksessa, jonka henkilöstöllä ei ole ollut oikeutta valtion eläketurvaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
(30.6.2000/628)
vii hallinto ja henkilöstö 131
5 luku. Erinäiset säännökset
12 §. (19.10.2012/556) Edellä 2 ja 3 luvussa tarkoitetut työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan kunnalliselle eläkelaitokselle, jos työntekijän tehtävät lain voimaantulon jälkeen alkavassa uudessa palvelussuhteessa ovat
pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain piirissä olevissa
opetustehtävissä tai oppilaskodinhoitajan tehtävissä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä työntekijästä, joka on syntynyt
vuoden 1969 jälkeen.
6 luku. Voimaantulo
13 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän lain voimaantuloa olevan palveluksen
eläketurvan osalta noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
14 §. Henkilö, jolla on peruskoululain 71 ja 72 §:n
muuttamisesta annetun lain (104/1989) voimaantulosäännöksessä tarkoitettu oikeus eläkeiän valintaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999 ennen 1 päivää
heinäkuuta 1989 voimassa ol­leiden säännösten mukaan,
säilyttää tämän oikeutensa myös tämän lain voimaantulon jälkeen.
Lukiolain piiriin kuuluvissa opetustehtävissä oleva henkilö, joka on tehnyt 1.8.1998–30.6.1999 välisenä
aikana sellaisen ilmoituksen eläkeiän valinnasta, kuin 1
momentissa tarkoitetaan, voi peruuttaa tekemänsä valinnan viimeistään 29 päivänä joulukuuta 2000. Peruutus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava valtiokonttoriin viimeistään määräajan viimeisenä päivänä.
(30.6.2000/628)
Oikeus 1 momentissa mainittuun eläkeiän valin­taan
siten kuin 1 momentissa säädetään on myös 4§:ssä tarkoitetulla perusopetuslain mukaisia tehtäviä suorittavalla
henkilöllä, jonka palvelus on voimassa, mutta keskeytyneenä palkattoman virkavapauden vuoksi. Tällöin edellytetään kuitenkin, että hän ei ole keskeytyksen aikana
muussa työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 momentissa tarkoitetussa eläketurvaa kartuttavassa työssä,
virassa tai yrittäjätoiminnassa. (30.6.2000/628)
15 §. (1.10.1999/933) Sovellettaessa valtion eläkelain
muuttamisesta annetun lain (1528/1993) voimaantulosäännöksen 12 momenttia, sellaisena kuin se on valtion
eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetussa laissa (1232/1995), pidetään peruskoulun opettajana henkilöä, joka on perusopetuslain piiriin kuuluvissa opetustehtävissä.
132
vii hallinto ja henkilöstö Asetus opetustoimen henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986
Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998
annetun perusopetuslain (628/1998) 37 §:n 3 momentin, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 30 §:n 3 momentin, ammatillisesta koulutuksesta samana päivänä annetun lain
(630/1998) 40 §:n 3 momentin, vapaasta sivistystyöstä samana
päivänä annetun lain (632/1998) 5 §:n 3 momentin ja taiteen
perusopetuksesta samana päivänä annetun lain (633/1998) 9 §:n
3 momentin nojalla:
1 luku. Yleistä
1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/ 1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998),
vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitettujen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista.
Kukin 1 momentissa mainitun lain piiriin kuuluva
koulutus katsotaan tässä asetuksessa omaksi koulutusmuodokseen. Perusopetuslaissa säädetty esiopetus katsotaan kuitenkin omaksi koulutusmuodokseen.
Lisäksi tässä asetuksessa säädetään perusopetuslain 8
a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuusvaatimuksista. (19.2.2004/115)
1 a §. (3.11.2005/865) Määritelmät. Tässä asetuksessa
tarkoitetaan:
1) opintopisteellä opintojen mitoituksen perustetta,
josta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 5 §:ssä;
2) opintoviikolla opintojen mitoituksen perustetta,
josta on säädetty yliopistojen tutkinnoista annetulla valtioneuvoston asetuksella kumotuissa asetuksissa sekä niitä edeltäneissä yliopistoissa suoritettuja tutkintoja koskeneissa asetuksissa;
3) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisilla opinnoilla vähintään 60
opintopisteen laajuisia opettajankoulutuksen opintoja,
joista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa; ja
4) peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisilla opinnoilla 35 opintoviikon laajuisia opintoja, joista on säädetty kasvatustieteellisen alan
tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 12 §:ssä.
Opettajan pedagogisissa opinnoissa sekä ammatillisen koulutuksen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan
opinnoissa opintopisteellä ja opintoviikolla tarkoitetaan 1 momentissa säädetyn lisäksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen
(357/2003) sekä sitä edeltäneiden ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettujen säännösten ja määräysten
mukaisia opintojen mitoituksen perusteita.
2 luku. Rehtori
2 §. Rehtorin kelpoisuus. Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:
1) ylempi korkeakoulututkinto;
2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;
3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä
4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
(3.11.2005/865)
Jos samassa oppilaitoksessa järjestetään usean eri koulutusmuodon piiriin kuuluvaa koulutusta tai jos rehtori
vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin
kuuluvaa koulutusta, rehtorilla tulee olla 1 momentin 2
kohdassa tarkoitettu opettajan kelpoisuus johonkin niistä.
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta koulutuksesta vastaavaksi rehtoriksi on 1 momentin
3 kohdasta poiketen kelpoinen henkilö, jolla on riittävä
työkokemus sekä opettajan että muissa opetusalan tehtävissä. (16.12.2010/1168)
Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua
koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on alan ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus. Koulukodissa toimivan koulun, liikunnan koulutuskeskuksen
ja kesäyliopiston rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö,
jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
tarkoitettua ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta ammatillista
lisäkoulutusta antavan oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä alan työkokemus ja 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa rehtoriksi on kelpoinen
myös henkilö, jolla on tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoitetut steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta opettajalta edellytetyt riittäviksi katsotut opinnot ja
1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu riittävä työkokemus
opettajan tehtävissä ja saman momentin 4 kohdassa tarkoitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (26.9.2002/805)
3 §. Kielitaitovaatimukset. Rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. (18.12.2003/1133)
vii hallinto ja henkilöstö 133
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa,
vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetun rehtorin tulee
hallita oppilaitoksen opetuskieli.
3 luku. Perusopetus ja esiopetus
4 §. (3.11.2005/865) Luokanopettajan kelpoisuus. Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on
suorittanut:
1) kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60
opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden
ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
2) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaisen kandidaatin tutkinnon sekä 1 kohdassa tarkoitetut opinnot; tai
3) Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon.
Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä,
jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien
aineiden ja ­
aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.
Tämä ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka kelpoisuus aineenopetuksen antamiseen perustuu peruskouluasetuksen (718/1984) 102 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin
se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (294/1996), tai saman pykälän 3 momenttiin,
sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta
annetussa asetuksessa (1174/1992).
Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu peruskoulun
luokanopettajan tutkinto perustuu kolmea vuotta lyhyem­
pään opiskeluun, henkilö on kelpoinen opettamaan perusopetuksen 1–4 vuosiluokilla tai, opetushallituksen määräämän lisäopiskelun suoritettuaan, kuten kolmivuotiseen
opiskeluun perustuvan tutkinnon suorittanut.
5 §. Aineenopettajan kelpoisuus. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
1) ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai
siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä
3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35
opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
(3.11.2005/865)
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat
opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa
suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä
vähintään 35 opintoviikkoa. (3.11.2005/865)
Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoinen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut
kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa
tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
(3.11.2005/865)
Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai
Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asian­omaisessa
maassa taito- ja taideaineiden opettajaksi tai joka vähintään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on
kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa
kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan
opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta. (3.11.2005/865)
5 a §. (3.11.2005/865) Aineenopettajan kelpoisuus eräis­
sä tapauksissa. Kun opetusta annetaan hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita
perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) ja joka ei ole
tällaisen oppiaineen syventävä tai soveltava oppimäärä,
aineenopettajaksi on 5 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteensä
vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa. Jos opinnot eivät
sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla
erillisellä todistuksella.
6 §. Oppilaanohjaajan kelpoisuus. Oppilaan­ohjausta on
kelpoinen antamaan henkilö:
1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston
asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut
opinnot;
2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tut­
kinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun ase­tuksen
15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus. (3.11.2005/865)
Koulukodissa toimivassa koulussa oppilaanohjausta voi antaa myös henkilö, jolla on muu perusopetuksen
opettajalta tämän asetuksen mukaan vaadittava kelpoisuus.
7 §. Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän
asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta.
(3.11.2005/865)
Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia
oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:
1) soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon
ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen
tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta
annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon
laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka
2) lastentarhanopettajan tutkinnon. (3.11.2005/ 865)
Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka 1 päivänä elokuuta 2000 toimii tai viimeisen kolmen
vuoden aikana ennen mainittua päivää on yhteensä vähintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen
134
vii hallinto ja henkilöstö (804/1992) 4 §:ssä tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtävissä ja joka on suorittanut sosiaalikasvattajan opistoasteisen tutkinnon. Lisäksi edellytetään, että se, joka täyttää edellä todetut edellytykset, on suorittanut yliopiston
tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen
järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. (30.3.2000/327)
Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka on
vuoden 1995 jälkeen suorittanut sosiaali­kasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan opistoasteisen tutkinnon taikka sosionomin tutkinnon (AMK) ja jonka tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä
vähintään 50 opintoviikkoa ja joka on mainitun tutkinnon
lisäksi suorittanut edellä tarkoitetut esiopetuksen opinnot.
Jos sillä, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun
sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon, ei
ole 3 momentissa tarkoitettua työkokemusta, esiopetuksen opinnot ovat kuitenkin laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Sen, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun
sosionomin tutkinnon, tulee olla valittu ammattikorkeakouluun viimeistään vuonna 1999. (30.3.2000/327)
8 §. Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Perusopetuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden
lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot; tai
2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen
14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen. (23.2.2012/105)
Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
1) jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot;
2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen
14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä 4 a §:ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai
3) jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta
vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 4 a §:ssä tarkoitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
(23.2.2012/105)
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, oppiainetta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna erityisopetuksena on kelpoinen opettamaan myös
henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen
antamaan kyseisen aineen opetusta perusopetuksessa
ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Valtion
kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten kouluissa liikunnan
opetusta on sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on kelpoisuus antaa liikunnan opetusta perusopetuksessa ja joka
on suorittanut erityisliikunnassa perus- ja aineopinnot.
(23.2.2012/105)
Mitä 2 momentin 3 kohdassa ja 3 momentissa säädetään, ei koske henkilöä, jonka kelpoisuus antaa aineenopetusta perustuu peruskouluasetuksen 102 §:n 2
momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen
muuttamisesta annetussa asetuksessa (294/1996), tai
saman pykälän 3 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa
(1174/1992). (3.11.2005/865)
Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille
myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös
henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille
on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 §:n 2–4
momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus
ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman
lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. (23.2.2012/105)
Tämän pykälän mukaista erityisopetusta voi antaa
myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun erityisopettajan koulutuksen perusteella.
(3.11.2005/865)
Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai
Tanskassa saanut erityisopettajan koulutuksen ja on sen
lisäksi kelpoinen antamaan perusopetusta, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen asianomaiseen erityisopetuksen tehtävään, jos koulutuksen suuntautuminen pääpiirteittäin vastaa tehtävän kelpoisuusvaatimuksia. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen
suorittamisesta. (3.11.2005/865)
8 a §. (3.11.2005/865) Erityisopettajan opinnot. Edellä
8 §:ssä erityisopettajan opinnoilla tarkoitetaan vähintään
60 opintopisteen laajuisia opettajankoulutuksen opintoja, joista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun
valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa, vähintään 35 opintoviikon laajuisia erityisopettajan opintoja, joista säädetään kasvatustieteellisen alan
tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 2 momentissa, sekä erityisopettajan opintoja, joista säädetään kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja
opinnoista annetun asetuksen 35 §:ssä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja erityisopettajan
opintoja ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun
erityisopettajien koulutuksen.
9 §. (18.12.2003/1133) Kielitaitovaatimukset. Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla
koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos
kysymys on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, opetusta
voi antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten
kielenhallinta osoitetaan.
vii hallinto ja henkilöstö 135
Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneella henkilöllä,
joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan olevan
ruotsinkielisen koulun erinomainen opetuskielen suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkieliseen kouluun voidaan
ottaa muuta luokanopetusta kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta antamaan enintään kahdeksi vuodeksi
henkilö, joka on suorittanut luokanopettajan tutkinnon
Norjassa tai Tanskassa, sen estämättä, että opettaja ei ole
osoittanut opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.
3 a luku. (19.2.2004/115)
Aamu- ja iltapäivätoiminta
9 a §. (19.2.2004/115) Ohjaaja. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1)
joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on
koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla
on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana.
4 luku. Lukio
10 §. Aineenopettajan kelpoisuus. Aineenopetusta on
kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut
1) ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat
perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon
pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa,
laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin
muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään
60 opintopistettä;
3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (3.11.2005/ 865)
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään,
aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat
opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa
suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa,
ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot,
jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
(3.11.2005/865)
Aineenopetusta voi 1 ja 2 momentin estämättä antaa
myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella. (3.11.2005/
865)
Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai
Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asian­omaisessa
maassa taito- tai taideaineiden opettajaksi sekä joka vähintään nelivuotisen opettajankoulutuksen perusteella
on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa
kelpoisuustodistuksen vastaavaan lukiokoulutusta antavan
opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta. (3.11.2005/865)
10 a §. (3.11.2005/865) Aineenopettajan kelpoisuus
eräissä tapauksissa. Kun opetusta annetaan hyväksytyn
opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) ja joka ei ole tällaisen oppiaineen syventävä tai soveltava kurssi, aineenopettajaksi on 10 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, joka on
suorittanut yhteensä vähintään 120 opintopistettä tai vähintään 55 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa,
jos tämä oppiaine on ainoa hänen lukiossa opettamansa
aine, sekä henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa
oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja, jos hän opettaa
lukiossa muuta ainetta, jossa hän on suorittanut 10 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut 120 opintopisteen
tai 55 opintoviikon laajuiset opinnot. Jos opinnot eivät
sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla
erillisellä todistuksella.
10 b §. (23.1.2014/53) Maahanmuuttajille ja vieras­
kielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan kou­
lutuksen opettajan kelpoisuus. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen valmistavaa
koulutusta antavia opettajia koskevat samat kelpoisuusehdot kuin lukiokoulutusta. Opettaja on kuitenkin kelpoinen antamaan lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen kuuluvaa aineenopetusta, jos hän on kelpoinen
kyseisessä aineessa tai vähintään yhdessä aineryhmään
kuuluvassa aineessa.
11 §. (3.11.2005/865) Opinto-ohjaajan kelpoisuus.
Opin­to-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:
1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkinnon lisäksi yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 4 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja
opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot;
2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15
§:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.
12 §. (18.12.2003/1133) Kielitaitovaatimukset lukio­
koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita
opetuksessa käytettävä kieli.
Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla
opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
136
vii hallinto ja henkilöstö 5 luku. Ammatillinen koulutus
13 §. (16.12.2010/1168) Ammatillisten opintojen opet­
tajan kelpoisuus. Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien
ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
1) joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;
2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai
vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
3) jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä
4) jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää
pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä soveltuvaa
korkeakoulututkintoa koskevasta vaatimuksesta voidaan
poiketa, jos korkeakoulututkintojen järjestelmässä ei ole
koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän edellyttämää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai jos koulutuksen järjestäjän päättämä opetustehtävä edellyttää
erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammattitaitoa. Opettajalla on tällöin oltava koulutuksen järjestäjän päättämään opetustehtävään soveltuva erikoisammattitutkinto tai, jollei tutkintorakenteessa ole soveltuvaa erikoisammattitutkintoa, muu soveltuva tutkinto tai
koulutus, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut opettajan
pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus koulutuksen järjestäjän
päättämän opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa
tehtävissä.
Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on 1 momentin 1 kohdasta poiketen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaali- ja terveysalan
koulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on
soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen
käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.
Sosiaali- ja terveysalan ammatillisten opintojen opetuksessa voidaan poiketa soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa
koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta 2 momentissa säädetyllä tavalla hiusalan sekä kauneudenhoitoalan ammatillisiin tutkintoihin johtavien koulutusten osalta.
Tanssialan sekä sirkusalan koulutuksessa opettajaksi
on kelpoinen 1 momentin 1 ja 3 kohdan estämättä myös
henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden laajuiset soveltuvat opinnot sekä alalla saavutettu taiteellinen tai
muu ammatillinen ansioituneisuus.
Erityisestä syystä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä ammatillisissa
erikoisoppilaitoksissa annettavaa ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin
on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.
13 a §. (16.12.2010/1168) Ammatillisten opintojen
opetuksen antaminen ilman pedagogisten opintojen suorit­
tamista. Ammatillisten opintojen opetusta on 13 §:n 1
momentin 2 kohdan estämättä oikeutettu antamaan
myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän
kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta
suorittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot.
13 b §. (16.12.2010/1168) Ammatilliseen peruskoulu­
tukseen valmistavaa ja valmentavaa koulutusta antavien
opettajien kelpoisuus. Ammatilliseen peruskoulutukseen
ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä
asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus.
Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta
ja ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16
§:ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus.
14 §. Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n 2 momentissa
tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten
opintojen sekä liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden samoin kuin terveystiedon opetusta on kelpoinen
antamaan henkilö, joka:
1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon,
johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai vähintään 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot
yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä
vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka
on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä
2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai
vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (3.11.2005/865)
Muiden taito- ja taideaineiden kuin liikunnan opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, matemaattisluonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä ter­veystietoa opettamaan on 1
momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö,
joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.
(5.7.2001/ 614)
Tässä pykälässä tarkoitettua opetusta voi 1 ja 2 momentin estämättä antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen
perusteella.
15 §. Opinto-ohjaajan kelpoisuus. Opinto-ohjaus­ta on
kelpoinen antamaan henkilö, jolla on
1) tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen
tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan
opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai
vii hallinto ja henkilöstö 137
2) 11 §:ssä säädetty kelpoisuus. (3.11.2005/865)
Jos opinto-ohjauksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, opinto-ohjausta voi 1 momentin
estämättä osana muuta opetustaan antaa myös muu tässä
luvussa tarkoitettu opettaja.
16 §. (16.12.2010/1168) Erityisopetusta antavan opet­
tajan kelpoisuus. Erityisopetusta on kelpoinen antamaan
henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten
tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään
60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset
ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai
yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia
antavat opinnot.
Sen estämättä, mitä 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa
säädetään erityisopetuksena annettavaa yhteisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka
on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on 1 momentissa säädetyt erityisopettajan
opinnot.
Jos erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityisopetusta voi sen estämättä, mitä
1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa
tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan.
17 §. (18.12.2003/1133) Kielitaitovaatimukset am­
matillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa
opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Äidinkielen opetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
6 luku. Vapaa sivistystyö ja taiteen
perusopetus
18 §. Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetuksi opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään
35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
(3.11.2005/865)
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa opettajaksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen 21 §:ssä
tarkoitetut steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta
antavalta opettajalta edellytetyt riittäviksi katsotut tehtävään soveltuvat opinnot. Pääasiallisesti opettajankoulutustehtävässä toimivalta opettajalta edellytetään lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemus rehtorina tai
opettajana steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta
antavassa oppilaitoksessa. (26.9.2002/805)
19 §. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta
antavan opettajan kelpoisuus. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai
soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen opettajantutkinto.
20 §. Muun taiteen perusopetusta antavan opettajan
kelpoisuus. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä
asetuksessa säädetty asianomaisen taiteenalan opetta-
jan kelpoisuus, tai henkilö, jolla on asianomaiselle taiteen alalle soveltuva muu koulutus tai alalla työskentelyn
kautta hankittu riittäväksi katsottu pätevyys.
7 luku. Erinäiset säännökset
21 §. (21.6.2000/592) Vieraskielistä opetusta, ulkomail­
la järjestettävää opetusta sekä erityiseen kasvatusopilliseen
järjestelmään perustuvaa opetusta koskevat erityissäännök­
set. Perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa ja lukiolain 6
§:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta, steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta on sen lisäksi, mitä tässä
asetuksessa säädetään, kelpoinen antamaan myös se, joka on suorittanut opetushallituksen riittäviksi katsomat
opinnot. Opetushallituksen päätös riittävistä opinnoista
voi koskea myös yksittäistä henkilöä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi riittäviksi opinnoiksi voidaan hyväksyä osaksi tai kokonaan vieraskielisessä opetuksessa myös asianomaiseen kieliryhmään
kuuluvassa maassa opettajankoulutuksessa suoritetut
opinnot, steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa steinerpedagogisten koulujen opettajankoulutuksessa
suoritetut opinnot sekä montessoripedagogiikkaan perustuvassa esiopetuksessa montessoriopettajan tai -ohjaajan opinnot.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavan kelpoisuusvaatimuksista, koskee myös steinerpedagogiikkaan perustuvaa perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävän koulun tai oppilaitoksen rehtoria.
21 a §. (10.7.2003/693) Uskonnon opetus. Luokanopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen
uskonnon opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen
lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään luokanopettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että asianomaisen uskonnon opinnot ovat sisältyneet hänen suorittamiinsa peruskoulussa opetettavien aineiden tai aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin tai luokanopettajan
kelpoisuuden tuottaneisiin aikaisempiin opintoihin taikka että hän on suorittanut muut yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset, vähintään vastaavan laajuiset asianomaisen uskonnon opinnot.
Perusopetuksessa ja lukiossa aineenopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon
opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi,
mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään aineenopettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että hän on suorittanut aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai yliopiston antaman todistuksen
mukaan niitä vastaavat opinnot taikka aikaisempien kelpoisuusvaatimusten mukaan aineenhallinnan tuottaneet
opinnot asian­omaisen uskonnon opettamista koskevien
vaatimusten mukaan.
Muuta uskontoa perusopetuksessa tai lukiossa opettavalta henkilöltä edellytetään, sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään opettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, asianomaisessa uskonnossa suoritut korkeakouluopinnot tai muulla tavoin hankitut riittävät tiedot
ja asianomaisen uskonnon tuntemus.
138
vii hallinto ja henkilöstö 22 §. Eräitä kelpoisuusvaatimuksia koskevat erityissään­
nökset. Opettajan pedagogisilla opinnoilla tarkoitetaan
tässä asetuksessa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 5 kohdan ja kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen mukaisia opettajan pedagogisia
opintoja, kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista
annetun asetuksen mukaisia aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja, ammatillisesta opettajankoulutuksesta
annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia ammatillisia
opettajankoulutusopintoja sekä aikaisempien säännösten
ja määräysten mukaisia, vähintään 35 opintoviikon laajuisia ammatillisen opettajankoulutuksen pedagogisia opintoja, jotka on suoritettu erillisinä tai tutkintoon kuuluvina.
(3.11.2005/865)
Opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita erikseen
henkilöltä, jolla on kelpoisuus luokanopettajaksi tai joka on suorittanut terveystieteiden tutkinnoista annetussa
asetuksessa (628/1997) tarkoitetut opettajan pedagogiset
opinnot terveystieteiden maisterin tutkinnossa.
Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekoko­
naisuuksien monialaisia opintoja ei vaadita henkilöltä,
joka on suorittanut kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja
opinnoista annetun asetuksen mukaiset luokanopettajan
koulutusohjelmaan kuuluvat opetettavien aineiden vähintään 35 opintoviikon laajuiset perusopinnot.
Tämän asetuksen mukaan vaadittavat opinnot voivat
olla suoritettuina tutkintoihin sisältyvinä tai erillisinä.
Henkilö, joka on ennen 1 päivää elokuuta 2005 saavuttanut kelpoisuuden antaa perusopetuksessa teknisen työn
tai tekstiilityön aineenopetusta, on kelpoinen antamaan perusopetuksessa käsityön aineenopetusta. (3.11.2005/865)
Kelpoisuusvaatimuksena oleva yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentissa mainittu opintosuoritus voidaan korvata saman
asetuksen 26 §:n 5 momentissa tarkoitetulla yliopiston
antamalla todistuksella. (3.11.2005/865)
22 a §. (18.12.2003/1133) Kielitaidon osoittaminen.
Tässä asetuksessa tarkoitettu erinomainen suomen tai
ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003)
säädetyllä tavalla.
Esiopetusta antavalta opettajalta ei vaadita todistusta,
jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen erinomainen
suullinen ja kirjallinen taito, jos hän on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut kelpoisuuden tuottavat opintonsa samalla kielellä.
Koulutuksen järjestäjä arvioi 3 §:n 2 momentissa, 12
§:n 1 momentissa ja 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun
kielenhallinnan riittävyyden.
23 §. Väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuus.
Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään,
opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus
ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan
kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Mitä edellä 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään,
ei sovelleta 18 §:ssä tarkoitettuun opettajaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään voidaan 13
§:ssä tarkoitettua ammatillisten opintojen opetusta määrätä enintään kahden vuoden ajaksi antamaan henkilö, jolla
on opetustehtävän edellyttämä riittävä koulutus ja vahva
käytännön ammattitaito. Tällainen henkilö voidaan määrätä antamaan opetusta yli vuoden ajaksi vain, jos opetustehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä
henkilöitä ei ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen
syy. (16.12.2010/1168)
24 §. (21.6.2000/592) Yliopistojen kelpoisuustodistus
taiteenopetusta antavalle opettajalle. Musiikkialan sekä
teatteri- ja tanssialan koulutusta järjestävä yliopisto voi
todeta henkilön kelpoiseksi antamaan 13 §:ssä tarkoitettua musiikkialan sekä teatteri- ja tanssialan ammatillisten opintojen opetusta sekä 19 §:ssä tarkoitettua opetusta, jos hän menestyksellisillä julkisilla esiintymisillään tai
muulla toiminnallaan taikka opinnoillaan on osoittanut
saavuttaneensa tehtäviin vaadittavan pätevyyden. Tarvittaessa yliopisto voi edellyttää, että pätevyys osoitetaan
erityisessä kokeessa.
25 §. Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottama kelpoi­
suus. Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta on tässä asetuksessa säädetyn lisäksi voimassa, mitä siitä Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen
tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetussa laissa (1597/1992) ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa
laissa (531/1986) ja niiden nojalla säädetään.
8 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
26 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27 §. Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilyminen.
Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen peruskoulun tai peruskoulua vastaavan koulun,
lukion, ­aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen, kansalaisopiston, kansanopiston, musiikkioppilaitoksen, liikunnan koulutuskeskuksen, Steiner-koulun tai steinerpeda­
gogisen erityiskoulun rehtorin tai opettajan virkaan tai
toimeen tai joka on saanut erivapauden tai kelpoisuustodistuksen vastaavaan virkaan tai toimeen, on kelpoinen
toimimaan tässä asetuksessa tarkoitettuna asian­omaisen
koulutusmuodon rehtorina tai antamaan tässä asetuksessa tarkoitettua vastaavaa opetusta. Aineenopettajalta, jonka tehtävänä on antaa perusopetusta tai lukio-opetusta
useam­massa kuin kahdessa aineessa, edellytetään kuitenkin, että hän on suorittanut kolmannessa tai sitä useammassa opetettavassa aineessa vähintään 15 opintoviikon
laajuiset opetettavan aineen opinnot tai että hän on neljän
vuoden aikana ennen tämän asetuksen voimaantuloa antanut opetusta peruskoulussa tai lukios­sa asian­omaisessa
virkaan kuuluvassa aineessa yhdenjaksoisesti vähintään lukuvuoden ajan.
Tämän asetuksen voimaan tullessa perusopetusta antavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi kelpoinen henkilö on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta järjestävässä
koulussa, vaikkei hän ole suorittanut 2 §:n mukaan rehtorilta vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa.
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun
opintokeskuksen opintojohtajalta tai kesäyliopiston toiminnanjohtajalta, joka toimii tässä tehtävässä tämän asetuksen tullessa voimaan, ei edellytetä 2 §:n 1 momentissa
säädettyä rehtorin kelpoisuutta niin kauan kuin hän on
tässä tai sitä vastaavassa tehtävässä.
28 §. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen
opetusta ja opinto-ohjausta koskevat siirtymäsäännökset
(5.7.2001/614). Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai tämän
asetuksen mukaan kelpoinen antamaan äidinkielen opetusta, on edelleen kelpoinen, jos hän täyttää muut tehtävään säädetyt kelpoisuusvaatimukset, opettamaan äidinkieltä ja kirjallisuutta. Vastaavasti perusopetuksessa
ja lukiossa kuvataiteen opetusta on kelpoinen antamaan
henkilö, joka on kelpoinen opettamaan kuvaamataitoa.
(5.7.2001/614)
Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa
voimassa olleiden säännösten tai tämän asetuksen nojalla kelpoinen antamaan lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa oppilaanohjausta, on edelleen kelpoinen antamaan opinto-ohjausta.
29 §. Ammatillisten opintojen opetusta koskevat siirty­
mäsäännökset. Luonnonvara-alan, matkailu‑, ravitsemisja talousalan, kauneudenhoitoalan, käsi- ja taideteollisuusalan, musiikkialan sekä vapaa-aika- ja liikunta-alan
ammatillisten opintojen opetusta antamaan on 13 §:n 1
momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, jolla
on soveltuva ammatillisen korkea-asteen tai opistoasteen
tutkinto ja jonka palvelussuhde edellä mainituissa opetustehtävissä on alkanut vuoden 2009 loppuun mennessä. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa ammatillisten opintojen opetusta antamaan on vastaavasti kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammatillisen korkeaasteen tutkinto ja tekstiili- ja vaatetusalalla opistoasteen
tutkinto.
30 §. Eräitä keskeneräisiä opintoja koskevat siirty­
mäsäännökset. Henkilö, joka on ennen tämän asetuksen
voimaantuloa valittu opiskelemaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettu-
vii hallinto ja henkilöstö 139
ja opettajan pedagogisia opintoja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitetun
kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulutuksen suoritet­
tuaan kelpoinen tässä asetuksessa tarkoitettuun vastaavaan opettajan tai rehtorin tehtävään, vaikkei hän täytä
tässä asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
Se, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa
valittu opiskelemaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuja perusopetuksen erityisopettajan opintoja tai peruskoulussa
opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien moni­
alaisia opintoja taikka ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan tai erityisopettajan opintoja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä
tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan 8 tai 16 §:ssä
tarkoitettuun koulutusmuotoon kuuluvaa erityisopetusta
tai 15 §:ssä tarkoitettua opinto-ohjausta. (30.3.2000/327)
Henkilö, joka on ennen 1 päivää tammikuuta 1998
aloittanut taiteilijan pedagogisten opintojen suorittamisen taideteollisessa korkeakoulussa tai Teatterikorkeakoulussa, on koulutuksen suoritettuaan saavuttanut
eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta kelpoisuudesta annetussa asetuksessa (948/1998) tarkoitetun kelpoisuuden.
31 §. Eräitä opetushallituksen päätöksiä koskeva siirty­
mäsäännös. Opetushallituksen peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetun asetuksen
(720/1984) 4 §:n 2 momentin, Suomalais-venäläisestä
koulusta annetun asetuksen (314/1977) 17 §:n 1 ja 3
momentin, Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta
annetun asetuksen (373/1977) 18 §:n 1 ja 3 momentin,
Steiner-koulusta annetun asetuksen (625/1977) 21 §:n
1 momentin, steinerpedagogisista erityiskouluista annetun asetuksen (688/1987) 15 §:n 1 ja 2 momentin ja
ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun asetuksen (380/1981) 16 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla tekemät päätökset riittäviksi
katsottavista opinnoista jäävät voimaan siihen saakka,
kunnes opetushallitus tämän asetuksen 21 §:n mukaan
toisin päättää.
140
vii hallinto ja henkilöstö Asetus eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta
kelpoisuudesta 14.12.1998/948
Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä toukokuuta
1983 annetun peruskoululain (476/1983) 57 §:n 1 momentin, 27
päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/1983) 31 §:n
1 mo­mentin, ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/1987) 25 §:n 1 momentin, ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun
lain (255/1995) 19 §:n, musiikkioppilaitoksista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun lain (516/1995) 9 §:n, valtion­osuutta saavista kansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain
(1218/1993) 5 §:n 2 momentin ja 3 päivänä elokuuta 1992 annetun kansalaisopis­tolain (722/1992) 7 §:n 1 momentin nojalla,
sellaisina kuin niistä ovat, peruskoululain 57 §:n 1 momentti laissa
707/1992 ja lukiolain 31 §:n 1 momentti laissa 708/1992:
1 §. Sen estämättä, mitä säädetään peruskouluasetuksen (718/1984) 102 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 4 momentissa, lukioasetuksen (719/1984) 78 §:n 1 momentin
3 kohdassa ja 4 momentissa ja 79 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 3 momentissa, pe­ruskoulua korvaavasta koulusta ja
yksityisestä lukiosta annetun asetuksen (720/1984) 2 §:n
1 mo­mentissa ja 3 §:ssä, aikuislukioasetuksen (660/1994)
21 §:n 2 momentissa, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksista annetun asetuksen (495/1987) 35 §:n 6 momentissa, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksista annetun asetuksen (147/1989) 37 §:n 5 a kohdassa, ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 26 §:n
3 momentissa, valtionosuutta saavista kansanopistoista
annetun asetuksen (1219/1993) 2 §:n 2 momentissa ja
kansalaisopistoasetuksen (1313/1992) 6 §:n 1 momentissa, opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun tai aikuislukion kuvataideaineiden lehtorilta, kunnan lukion tai yksityisen
lukion nuoremmalta ja vanhemmalta kuvataideaineiden
lehtorilta, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tai taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ammatillisten aineiden lehtorilta, ammattikorkeakoulun käsi- ja taide­
teollisuusalan tai viestintä- ja kuvataidealan yliopettajalta
ja lehtorilta tai valtionosuutta saavan kansanopiston tai
kansalaisopiston kuvataideai­neiden viran- ja toimenhal-
tijalta, joka on suorittanut­Taideteollisessa korkeakoulussa vähintään 35 opin­toviikon laajuiset taiteilijan pedagogiset opinnot.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa mainituissa säännöksissä ja musiikkioppilaitoksista annetun asetuksen
(880/1995) 9 §:ssä säädetään, opettajan pedagogisia
opintoja ei vaadita peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun tai aikuislukion teatteri-ilmaisun, ilmaisutaidon tai tanssin lehtorilta, kunnan lukion tai yksityisen lukion nuoremmalta ja vanhemmalta teatteri-ilmaisun, ilmaisutaidon tai tanssin lehtorilta, taide- ja
viestintäkulttuuriop­
pilaitoksen ammatillisten aineiden
lehtorilta, am­mattikorkeakoulun teatteri- ja tanssialan
yliopet­tajalta ja lehtorilta, musiikkioppilaitoksen tanssin opettajalta eikä valtionosuutta saavan kansanopiston tai kansalaisopiston teatteri-ilmaisun, ilmaisu­taidon
tai tanssin viran- ja toimenhaltijalta, joka on suorittanut
Teat­terikorkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon laajuiset taiteilijan pedagogiset opinnot.
Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa mainituissa
säännöksissä säädetään, opettajan pedagogisia opintoja ei
vaadita peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun tai
aikuislukion tanssin lehtorilta, kunnan lukion tai yksityisen lukion nuoremmalta ja vanhemmalta tanssin lehtorilta, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ammatillisten aineiden lehtorilta, ammattikorkeakoulun teatterija tanssialan yliopettajalta ja lehtorilta, musiikkioppilai­
toksen tanssin opettajalta eikä valtionosuutta saavan
kansanopiston tai kansalaisopiston tanssin viran- ja toimenhaltijalta, joka on suorittanut Teatteri­korkeakoulussa
tanssinopettajan koulutusohjelman mukaisen ylemmän
korkeakoulututkinnon.
2 §. Pedagogisen kelpoisuuden saavuttaminen 1 §:ssä
tarkoitetulla tavalla edellyttää, että taiteilijan pedagogiset opinnot tai tanssinopettajan koulutusohjelman mukaisen tutkinnon suorittaminen on aloitettu ennen 1 päivää tammikuuta 1998.
3 §. Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä joulukuuta 1998.
vii hallinto ja henkilöstö 141
Valtioneuvoston asetus eräiden Oulun yliopistossa
suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta
teknisen työn opetukseen 6.9.2001/780
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun
perusopetuslain (628/1998) 37 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena
kuin se on laissa 516/2000:
1 §. Sen estämättä, mitä kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen
(576/1995) liitteen mukaan on voimassa opettajankoulutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kasvatustieteellisellä alalla ja mitä opetustoimen henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998)
5 §:ssä säädetään aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opetettavan aineen opinnoista opetettavissa aineissa, ne henkilöt, jotka on vuosina 1996–1998 valittu Oulun yliopistoon suorittamaan vähintään 35 opintoviikon
laajuiset teknisen työn opinnot ja suorittavat nämä opinnot vuoden 2004 loppuun mennessä, ovat aineenhallinnan osalta kelpoisia antamaan perusopetuksen teknisen
työn aineenopetusta.
2 §. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001.
142
viii rahoitus Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
29.12.2009/1704
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan käyttökustan­
nuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin k­ untien
tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: (30.12.
2013/1294)
1) perusopetuslaissa (628/1998);
2) lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973);
3) perhehoitajalaissa (312/1992);
4) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta
sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa
laissa (980/2012);
5) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);
6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);
7) kansanterveyslaissa (66/1972);
8) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
9) terveydenhuoltolaissa (1326/2010);
10) sosiaalihuoltolaissa (710/1982);
11) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);
12) elatustukilaissa (580/2008);
13) lastensuojelulaissa (417/2007);
14) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa
laissa (519/1977);
15) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);
16) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa
(189/2001);
17) mielenterveyslaissa (1116/1990);
18) päihdehuoltolaissa (41/1986);
19) tartuntatautilaissa (583/1986);
20) terveydensuojelulaissa (763/1994);
21) elintarvikelaissa (23/2006);
22) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa
laissa (64/1986);
23) kemikaalilaissa (744/1989);
24) lääkelain (395/1987) 8 luvussa;
25) kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011);
26) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa
(1133/2002);
27) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa
laissa (523/2015); (24.4.2015/525)
L:lla 525/2015 muutettu 27 kohta tulee voimaan 1.12.2015.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
27) raittiustyölaissa (828/1982);28) tupakkalaissa (693/1976);
29) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);
30) kirjastolaissa (904/1998);
31) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa
(728/1992);
32) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/
1998); (30.12.2013/1294)
33) oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).
(30.12.2013/1294)
Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle,
kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen
järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai
säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle
esi- ja perusopetusta.
Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa.
2 §. Poikkeukset soveltamisalasta. Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka
aiheutuvat:
1) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja
iltapäivätoiminnasta;
2) perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta
opetuksesta;
3) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksesta;
4) perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta muille kuin
oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta;
5) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti;
6) taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta;
7) kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta;
8) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta;
9) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä;
10) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta;
11) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24
§:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja
12) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59–61 §:n perusteella valtion
korvausta. (30.12.2010/1347)
Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa
laissa (1705/2009) säädetään perusopetuslain 25 §:n 2
momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa
ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi
myönnettävästä rahoituksesta.
Edellä 1 momentin 3–5 ja 7 kohdassa ja 3 momentissa
tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuri­
viii rahoitus 143
toimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa
valtion­osuusprosentissa.
3 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön. Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998)
mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin
tässä laissa erikseen säädetään.
4 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä:
1) varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle
valtion­osuus myönnetään;
2) perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena
olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa;
3) asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliö­
kilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa;
4) kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä
tarkoitettua kaksikielistä kuntaa;
5) saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua
saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa;
6) saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa;
7) työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä
suhdetta; (22.8.2014/676)
8) vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestö­
tietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; (22.8.2014/
676)
9) saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun
väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen;
(22.8.2014/676)
10) oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitettua oppivelvollista; sekä (22.8.2014/676)
11) koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta. (22.8.2014/676)
Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain
(201/1994) mukaan.
Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietolain
18 §:n mukaisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta
edeltäneen vuoden lopun tilanteen mukaan.
2 luku. Kunnan peruspalvelujen
valtionosuus
5 §. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään:
1) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia;
2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. (22.8.2014/676)
Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13
§:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset
lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55
§:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. (22.8.2014/676).
Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta
sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa.
3 luku. (22.8.2014/676) Kunnan
peruspalvelujen valtionosuuden
laskennalliset kustannukset
6 §. (22.8.2014/676) Kunnan peruspalvelujen valtion­
osuuden laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla
ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin
kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun
summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden,
asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt
laskennalliset kustannukset.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille:
1) 0–5-vuotiaat;
2) 6-vuotiaat;
3) 7–12-vuotiaat:
4) 13–15-vuotiaat:
5) 16–18-vuotiaat;
6) 19–64-vuotiaat:
7) 65–74-vuotiaat;
8) 75–84-vuotiaat;
9) 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat.
7 §. (22.8.2014/676) Sairastavuuskerroin. Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat:
Terveydenhuolto59,67
Vanhustenhuolto27,44
Sosiaalihuolto12,89
Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat:
Diabetes0,56
Epilepsia0,98
Psykoosit6,63
Reuma0,84
Keuhkoastma0,47
Verenpainetaudit0,38
Sepelvaltimotauti0,72
Crohnin tauti
0,79
144
viii rahoitus Dementia0,71
Syövät2,89
Neurologiset taudit
1,10
Sydämen rytmihäiriöt
1,12
Työkyvytön, alle 55-vuotias 3,59
Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat:
Diabetes0,25
Epilepsia1,24
Psykoosit2,50
Dementia4,49
Neurologiset taudit
1,62
Sydämen rytmihäiriöt
0,46
Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on:
Työkyvytön, alle 55-vuotias 12,03
Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein.
Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset
kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella.
Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen
ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä
vuodelta.
8 §. (22.8.2014/676) Työttömyyskerroin. Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien
osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta
edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta.
Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan
asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella.
9 §. (22.8.2014/676) Vieraskielisyyskerroin. Kunnan
vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten
asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin.
Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän
tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.
Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta
kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan
asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella.
10 §. (22.8.2014/676) Kaksikielisyys. Kaksikieliselle
kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla
asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta
kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07.
Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta
kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä.
11 §. (22.8.2014/676) Saaristoisuus. Saaristokunnalle
saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä.
Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet
asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden
määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3.
4 luku
Otsikko on kumottu L:lla 22.8.2014/676.
12 §. (22.8.2014/676) Asukastiheyskerroin. Kunnan
asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja
maapinta-alasta.
Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta
kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan
asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on
enintään 20.
13 §. (22.8.2014/676) Koulutustaustakerroin. Kunnan
koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden
asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan
pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä
vuodelta.
Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät
kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen
perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella.
14–20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.
21 §. (22.8.2014/676) Kertoimien ja määräytymisteki­
jöiden laskenta eräissä tapauksissa. Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei
ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua
ajankohtaa edeltäviä tietoja.
5 luku
5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676.
viii rahoitus 145
6 luku. (22.8.2014/676) Syrjäisyyden,
työpaikkaomavaraisuuden ja
saamelaisten kotiseutualueen
kunnan lisäosat
26 §. (22.8.2014/676) Syrjäisyyden lisäosa. Kunnalle
myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta
kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on
kolminkertainen.
Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman
pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen.
Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
27 §. (22.8.2014/676) Työpaikkaomavaraisuuden li­
säosa. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden
määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan
asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella.
Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta
sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus
on pienin.
Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen
vuoden tietoja.
28 §. (22.8.2014/676) Saamelaisten kotiseutualueen
kunnan lisäosa. Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana
euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden
määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten
osuudella.
7 luku. Verotuloihin perustuva
valtionosuuden tasaus sekä valtion­
osuuteen tehtävät vähennykset ja
lisäykset
29 §. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.
Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen
verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä,
joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut
laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia
tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. (22.8.2014/676)
Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden
ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi.
(22.8.2014/676)
Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasaus-
vähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä
erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen
yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat
kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien
valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä.
Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa
asukasta kohti yhtä suuri.
Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien
yhdistymisiä.
Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan
huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista
verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14
§:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden
tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
(22.8.2014/676)
30 §. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta
ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen
tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.
Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on,
että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan
hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan
seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan
myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu.
Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille
maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa
kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.
31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.
32 §. Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan
rahoituksen vähentäminen. Opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain 17 §:n perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen
myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa
kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.
33 §. Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus. Vuoden
2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.
Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä
vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia
ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
146
viii rahoitus (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15
§:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta
niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta
olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kun­
tien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
(733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti.
Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12
c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille
maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään
oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta.
33 a §. (22.8.2014/676) Siirtymätasaus vuosina 2015–
2019. Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden.
Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle
2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain
mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa
vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30
§:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta.
Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen
lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna
2018 ja 380 euroon vuonna 2019.
34 §. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ot­
taminen valtionosuudessa. Kunnan valtionosuutta lisätään
tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä
pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa.
Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa
työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville
vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan
kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se
osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja
terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56
prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä.
Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta
vuonna 2003.
34 a §. (30.12.2014/1406) Työmarkkinatuen rahoitus­
vastuun siirrosta aiheutuvien kustannusten kasvun tasaus.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen
määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan
huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti.
34 b §. (26.6.2015/816) Kunnan peruspalvelujen val­
tionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoi­
meentulotuen määrällä. Toimeentulotuesta annetun lain
5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta
kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta
perustoimeentulotuesta.
Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen
vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella.
L:lla 816/2015 lisätty 34 b § tulee voimaan 1.1.2017.
35 §. (30.12.2014/1406) Veroperustemuutoksien huo­
mioon ottaminen valtionosuudessa. Vuoden 2015 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia
verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 24,16 euroa asukasta kohden.
Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi
kuin 24,16 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan
vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 24,16 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen
menetys on pienempi kuin 24,16 euroa asukasta kohden,
vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka
saadaan vähentämällä 24,16 eurosta kunnan verotulojen
menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan
tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2013 verotustietoja ja vuoden 2014 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa.
35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406.
36 §. Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistu­
vat vähennykset ja lisäykset. Vuosina 2015–2018 kunnan
peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain
0,88 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi.
(30.12.2014/1406)
2 momentti on kumottu L:lla 29.12.2011/1510.
3–4 momentti on kumottu L:lla 22.8.2014/676.
5 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1406.
viii rahoitus 147
Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,37 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi. (30.12.2014/1406)
Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa sekä vuosina 2015 ja 2016
3,02 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. (30.12.2013/1188)
8 luku. Kotikuntakorvaus
37 §. Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuus. Jos esi- ja
perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa muu kuin 6–15-vuotiaan
tai muun oppivelvollisuuttaan suorittavan oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan
asianomaiselle kunnalle tai muulle 1 §:n 2 momentissa
tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen
siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta
perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta.
Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta
varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan
kuukauden alusta.
Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoito­
vuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikunta­
korvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle.
Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää
vuotta edeltäneen vuoden lopussa.
38 §. (22.8.2014/676) Kotikuntakorvauksen määräy­
tyminen. Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja
13–15-vuotiaille.
Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne
ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason.
Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla
1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen
järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot
yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa
seuraavasti:
Ikä Kerroin
6-vuotias0,61
7–12-vuotias1,00
13–15-vuotias1,60
Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus
määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen
perusteella.
Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista.
Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen
perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän
vuoden loppuun mennessä.
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään
kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat
keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia
kotikuntakorvauksesta.
39 §. Kotikuntaa vailla olevan kotikuntakorvaus. Jos
esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa
Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen
järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen
peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen
opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan
lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa.
Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle,
jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää
perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä,
kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei
ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa
tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta.
40 §. Kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnan ollessa Ah­
venanmaan maakunnassa. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen
piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa,
valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään.
Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1
momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä
säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta.
41 §. (30.12.2013/1271) Erikoissairaanhoidossa olevan,
koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun op­
pilaan korvaus. Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n
1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta
sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön
sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla
opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta.
Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea
saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan
tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan
korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle.
Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta
148
viii rahoitus opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta
koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka
lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä,
joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun
työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla.
Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta
saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen.
Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta
seuraavasta rahoituksesta:
1) 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan
iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta;
2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta;
3) pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja
4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta.
Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu
kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on
enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän
pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta.
Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta..
41 a §. (30.12.2013/1294) Korvaus opiskeluhuol­
lon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Jos
perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa
(629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa
laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on
muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilasja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon
psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa
oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja
kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilastai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan
tai opiskelijan kotikunnalta.
Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa
mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään
hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
42 §. Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityiselle
opetuksen järjestäjälle maksettavissa kotikuntakorvauksis­
sa. Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen
järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista.
43 §. Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittami­
nen. Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta
saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja
kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja
40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa
esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta
edeltäneen vuoden lopussa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta.
44 §. Kotikuntakorvausta koskeva tiedonsaantioikeus.
Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on
oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen
järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset,
joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan
kotikuntakorvauksen.
45 §. (30.12.2013/1271) Kotikuntakorvausta koskeva
riita. Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen
järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana
hallinto-­
oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
9 luku. Valtionosuuden
hallinnointi ja maksaminen
46 §. (29.12.2011/1510) Valtionosuuden hallinnointi ja
maksaminen. Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen
valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten.
47 §. (29.12.2011/1510) Valtionosuutta koskeva neu­
vottelu. Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja
terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön
kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto
ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja
kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avus-
tusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä
myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.
48 §. Valtionosuuden myöntäminen sekä päätös vero­
tuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä
päättää verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Valtiovarainministeriön on myönnettävä kunnalle
valtionosuus sekä päätettävä verotuloihin perustuvasta
valtionosuuden tasauksesta hakemuksetta viimeistään
varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.
Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnan­
varaisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä.
49 §. Valtionosuuksien ja kotikuntakorvauksien maksa­
minen. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet ja
kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä
annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään.
Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot:
1) 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä
päätökset verotuloihin perustuvasta tasauksesta;
2) 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin
tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä;
3) 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot
kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen
yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37
§:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista;
4) yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42
§:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista;
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain 6, 7 ja 10–22 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; sekä
6) vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset. (29.12.2011/1510)
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille
ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä.
Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan
kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä
kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3
momentissa säädetään maksamisesta.
Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen
valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
viii rahoitus 149
Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta.
50 §. Laskuvirheen oikaisu. Valtiovarainministeriö voi
itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen.
51 §. Saamatta jääneen etuuden suorittaminen. Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt
saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut
sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain
(633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut
maksaa.
Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja
sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa
verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta
kuitenkaan suoriteta.
Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä.
52 §. Perusteettoman edun palauttaminen. Jos kunta on
saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtion­
osuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa
saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä
peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai
kotikuntakorvaus on maksettu.
Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana,
voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi.
Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava
etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä.
53 §. Suoritusvelvollisuuden raukeaminen. Velvollisuus
suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta
saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu.
10 luku. Valtionosuusprosentti
ja kunnan omarahoitusosuus
sekä valtion ja kuntien välinen
kustannustenjako
54 §. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushin­
noista säätäminen (22.8.2014/676). Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat.
(22.8.2014/676)
Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon:
1) valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut
muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla;
2) kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla;
3) varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden toteutuneen kustannustason muutoksen ja 2 kohdan
mukaisesti mainitulle vuodelle tehdyn arvion erotus; sekä
150
viii rahoitus 4) ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään
vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon
tarkistamiseksi. (22.8.2014/676)
55 §. Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus.
Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,44
prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,56 prosenttia. (30.12.2014/1406)
Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä.
(30.12.2014/1406)
Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain
mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista,
joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. (28.12.2012/982)
56 §. Kunnan omarahoitusosuus. Kunnan omarahoitus­
osuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan
vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä
säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu
osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä. (22.8.2014/676)
Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä.
57 §. Valtionosuustehtävän ja kustannustentason muutos.
Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai
asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta.
Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden
hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen
käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
58 §. Kustannustenjaon tarkistaminen. Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan
2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset,
perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti
noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja
60 §:ssä säädetään. (22.8.2014/676)
Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien
välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain:
1) 11 §:ssä tarkoitettu rahoitus lisäopetukseen;
2) 13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu rahoitus muille kuin oppivelvolliselle järjestettävään perusopetukseen;
3) 14 §:ssä tarkoitettu rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja
4) 15 §:ssä tarkoitettu sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus. (22.8.2014/676)
Valtio osallistuu edellä 2 momentissa tarkoitettuihin
laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon edellä 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 3 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. (22.8.2014/676)
59 §. Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otetta­
vat käyttökustannukset. Kustannustenjaon tarkistuksessa
otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden
opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat:
1) perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen
järjestämisestä;
2) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä;
3) perusopetuslain 46 §:n mukaisesta muille kuin oppivelvolliselle järjestettävästä perusopetuksesta; ja
4) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa.
Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon
kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat:
1–2 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676.
3) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja
iltapäivätoiminnasta;
4) perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta
opetuksesta;
5) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta;
6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä;
7) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta;
8) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n
perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta
osuudesta; ja
9) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion
korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella.
(30.12.2010/1347)
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon
tarkistuksessa seuraavia kustannuksia:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
valtion­avustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia
kustannuksia; (22.8.2014/676)
2) maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;
viii rahoitus 151
3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää
arvonlisäveroa;
4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja;
5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai
valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos
rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta;
6) kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia;
7) esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä
8) kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuk­
sien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan.
Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta
Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä
kata.
60 §. Käyttökustannuksia koskeva tietojen keruu ja tie­
topohja. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59
§:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten perusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kustannuksia. (29.12.2011/1510)
Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista.
11 luku. Erinäisiä säännöksiä
61 §. Valtionosuuden määräytyminen kuntien yhdisty­
essä. Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet
sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden
määräämisen perusteena.
Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon
muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmääriä.
Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset,
7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien
laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien perusteet. (22.8.2014/676)
62 §. Valtionosuuden määräytyminen siirrettäessä kun­
nan osa toiseen kuntaan. Jos kunnan osa siirretään toiseen
kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna
supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perusteena.
Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen
kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien
kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan
asukasluku jakautuu niiden kesken.
Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa
muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen.
Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin
valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden
tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja
sitä seuraavana vuonna. (22.8.2014/676).
63 §. Valtionosuuden määräytyminen kunnan alueen
jakamistapauksissa. Jos kunta yhdistetään kahteen tai
useam­paan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta lasketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja
verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan
kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kunta­
jaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden
määräämisen perusteena.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien
tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lakkaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon
muutoksen kohteena olevien kuntien kesken.
Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa
muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen.
Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pidetään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää
vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää.
Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin
valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden
tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja
sitä seuraavana vuonna. (22.8.2014/676)
63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414, joka tulee voimaan
1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:
63 a §. (30.12.2010/1405) Erityisen vaikeassa taloudellises­
sa asemassa olevan kunnan arviointimenettely. Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden
tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen
edellytysten turvaamiseksi.
Selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö
nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja
ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnan valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
152
viii rahoitus Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa
(1698/2009) tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta
kuntajaon muuttamiseksi.
63 b §. (30.12.2010/1405) Uhkasakko. Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä
järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto
voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla
määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta.
12 luku. Muutoksenhaku
64 §. Oikaisumenettely. Milloin kunta on tyytymätön
valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta.
Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
65 §. Muutoksenhaku. Oikaisuvaatimuksen johdosta
annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain
nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
13 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
66 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2010.
Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten
maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010.
67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.
68 §. Perushintojen määräytyminen vuonna 2010.
Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut perushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston asetuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään.
Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi,
työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuojelun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjaisiksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle
2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai
määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden
2010 arvioituun kustannustasoon.
Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asukasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käytetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikköhintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa
tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tarkistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon.
Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään
6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perushinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka
olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ollut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien rahoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteenlasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
(635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja
perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta
euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n
1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimintaan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille
opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuudet sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja
valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus,
jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän
muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset.
Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen perushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään valtion talousarvion rajoissa.
Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja
määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien
laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla.
69 §. Kustannustenjaon tarkistus. Sen estämättä, mitä
58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009
kustannustietojen perusteella.
70 §. Kotikuntakorvauksen määräytyminen vuonna
2010. Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikuntakorvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjestetään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna
2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta
2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen oppilas on vuoden 2009 lopussa.
71 §. Eräiden vähennysten tekeminen vuonna 2010.
Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen
ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä.
HE 174/2009, HaVM 19/2009, EV 223/2009
L:n 10.4.2015/414 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014
L:n 24.4.2015/525 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015.
HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014
L:n 26.6.2015/816 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena
vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta
annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimittamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamasta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen
viii rahoitus 153
tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain
maksetusta perustoimeentulotuesta.
Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden
vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen
mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavasti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä.
Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020
valtionosuuspäätöksessä.
HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014
154
viii rahoitus Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta 30.12.2014/1446
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) nojalla
1 §. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteet. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
26 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden
väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25
kilometrin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpohjaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä. Kunnan väestöllinen keskipiste on
kunnan laskennallinen väestön keskipiste, joka lasketaan
pinta-alaltaan yhden neliökilometrin suuruisista ruuduista käyttäen painomuuttujina kunkin asutun ruudun
väestömäärää ja sijaintimuuttujana ruudun keskipisteen
koordinaatteja.
Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan
väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta
enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista yhden neliökilometrin kokoisille alueille.
2 §. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauk­
sessa huomioon otettavat verotulot. Määrättäessä kunnan
verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta otetaan
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
29 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon
verot varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä
verovuodelta. Jos verotulojen maksuunpanotiedot eivät
ole käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän joulukuun
1 päivään mennessä, voidaan käyttää tätä aikaisemman
verovuoden tietoja. Tällöin valtionosuuksien tasausten
oikaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa maksuunpanotietojen valmistumisesta.
Kunnan laskennallisena kunnallisverona käytetään
verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitettua laskennallista kunnallisveroa ja kunnan yhteisövero-osuutena
mainitun pykälän mukaista maksettavaa yhteisöveroa.
Laskettaessa ydinvoimalaitoksen laskennallista kiinteistöveroa, kunnan laskennallinen verotulo saadaan
laskemalla yhteen kunnan laskennallinen kunnallisvero,
ydinvoimalaitoksen laskennallinen kiinteistövero ja yhteisöveron määrä. Laskennallista verotuloa laskettaessa
asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka
tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat. 3 §. Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittami­
nen. Kunnan ja muun esi- ja perusopetuksen järjestäjän
on toimitettava valtiovarainministeriölle kunnan perus-
palvelujen valtionosuudesta annetun lain 43 §:ssä tarkoitetut tiedot niiden oppilaiden määrästä ja kotikunnista,
joille se järjestää esi- ja perusopetusta. Tiedot on toimitettava Tilastokeskuksen lomakkeella viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20 päivään helmikuuta mennessä. Oppilaiden määrät ja kotikunnat on ilmoitettava erikseen 6, 7 —12 ja 13—15 -vuotiaiden osalta.
Lisäksi ne oppilaat, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai
joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa, on ilmoitettava eriteltyinä. 4 §. Kustannustenjaon tarkistusta koskevat neuvottelut .
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
47 §:n 1 momentissa tarkoitetut neuvottelut valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetusja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n välillä
käydään valtiovarainministeriön johdolla.
5 §. Perushinnat ja lisäosien perushinnat. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6—13 sekä
26—28 §:ssä tarkoitetut perushinnat ovat vuonna 2015
seuraavat:
Laskennalliset kustannukset
Euroa
0—5 -vuotiaat
8 483,82
6 -vuotiaat
8 947,47
7—12 -vuotiaat
7 269,02
13—15 -vuotiaat
12 478,59
16 —18 -vuotiaat
3 981,85
19—64 -vuotiaat
1 033,38
65—74 -vuotiaat
2 122,03
75 — 84 -vuotiaat
5 715,25
85 - vuotta täyttäneet ja vanhemmat
19 116,73
Sairastavuuskerroin
1 125,29
Työttömyyskerroin
87, 44
Kaksikielisyyskerroin269,61
Vieraskielisyyskerroin
1 893,80
Asukastiheyskerroin38,10
Saaristoisuuskerroin371,08
Koulutustaustakerroin409,82
Lisäosat
Syrjäisyyden lisäosa
207,12
Saamelaisen kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 630,69
Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa
62,86
6 §. Peruspalvelujen hintaindeksi . Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
annetun lain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun peruspalveluiden hintaindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuksen julkaiseman kunnan palkansaajien ansiotason muutoksen, Tilastokeskuksen julkaisemien kuluttaja-, tukkuja rakennuskustannusindeksien muutosten sekä kuntien
palkkasidonnaisten maksujen muutosten perusteella.
Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksa-
miin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suorittamia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja.
Peruspalveluiden hintaindeksissä painotetaan 1 momentissa mainittujen hinta- ja kustannusindeksien kehitystä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tilinpäätösten
mukaisilla kustannusosuuksilla. Kustannuksiksi luetaan
henkilöstön palkkausmenot sivukuluineen, tavaroiden ja
palveluiden ostot sekä muut käyttökustannukset.
Peruspalveluiden hintaindeksin pisteluku on 100
vuonna 2000. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen kustannusten painorakenne tarkistetaan määräajoin, vähintään joka viides vuosi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu
varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen peruspalve-
viii rahoitus 155
luiden hintaindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin 1 momentissa tarkoitettuihin indeksin laskennassa käytettäviin tietoihin. Varainhoitovuoden toteutuneen kustannustason muutoksen ja
edellä mainitun arvion erotus perustuu peruspalveluiden
hintaindeksin toteutuneeseen muutokseen.
7 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annettu asetus (1732/2009).
Sen estämättä, mitä 1 § 1 momentissa säädetään syrjäisyyslukujen tarkistamisesta, syrjäisyysluvut tarkistetaan tämän asetuksen perusteella ensimmäisen kerran
vuodenvaihteen 2015—2016 tilaston perusteella ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuonna
2017.
156
viii rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
29.12.2009/1705
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. (30.12.2014/1410) Soveltamisala. Tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään:
1) lukiolaissa (629/1998);
2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa
(630/1998);
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998);
4) nuorisolaissa (72/2006);
5) liikuntalaissa (1054/1998);
6) museolaissa (729/1992); sekä
7) teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992).
Tässä laissa säädetään myös 1 momentin 5–7 kohdassa mainitun lain mukaisiin perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta.
Tässä laissa säädetään myös peruskoululain muuttamisesta (707/1992) annetun lain, lukiolain muuttamisesta annetun lain (708/1992), musiikkioppilaitoksista
annetun lain (516/1995), lukiolain (629/1998), perusopetuslain (628/1998), taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja kirjastolain (904/1998) toiminnan mukaisten perustamishankkeiden valtionavustusten
ja -osuuksien maksamisesta, käytön valvonnasta ja palauttamisesta.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisessa
toiminnassa käytössä olevista tiloista sekä kalustosta ja
muusta irtaimistosta aiheutuviin muihin kuin käyttökustannuksiin myönnetään rahoitusta siten kuin tämän lain
25 §:ssä säädetään.
Tässä laissa säädetään lisäksi kunnan laskennallisesta
omarahoitusosuudesta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetun opetustoimen käyttökustannuksiin (kunnan omarahoitusosuus).
2 §. Soveltaminen eräissä tapauksissa. Valtionosuuden
myöntämisestä perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun
esi- ja perusopetuksen, lasten päivähoidosta annetussa
laissa (36/1973) tarkoitetun lasten päivähoidon, taiteen
perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitetun asukaskohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen, kirjastolaissa (904/1998) tarkoitettujen yleisten
kirjastojen ja kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa
laissa (728/1992) tarkoitetun kuntien kulttuuritoiminnan käyttökustannuksiin säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009).
(28.12.2012/912)
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tässä
laissa säädetään rahoituksesta:
1) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettuun lisäopetukseen;
2) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettuun maahanmuuttajille järjestettävään perusopetukseen valmistavaan
opetukseen;
3) perusopetuslaissa tarkoitetuille muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esiopetukseen ja perusopetukseen;
4) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaisten
ja muiden vammaisoppilaiden perusopetuksesta aiheutuviin lisäkustannuksiin;
5) sisäoppilaitoksessa järjestettävän perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitoslisään ja yksityisten perusopetuksen järjestäjien koulukotikorotukseen;
(30.12.2014/1410)
6) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettuun joustavan perusopetuksen toimintaan myönnettävään lisään;
7) yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan
aloittamiseen;
8) perusopetuslaissa tarkoitettuun aamu- ja iltapäivätoimintaan;
9) ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen;
10) taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3
momentissa tarkoitettuun opetustuntikohtaisesti rahoitettavaan taiteen perusopetukseen.
Lisäksi tässä laissa säädetään:
1) perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitettujen yksityisten
perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisista valtionavustuksista sekä muista valtionavustuksista;
2) taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisista
valtionavustuksista;
3) kunnalle kirjastolain 4 §:ssä tarkoitettuun keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävään tai muuhun erityiseen tehtävään sekä kehittämis- ja kokeilutoimintaan
myönnettävistä valtionavustuksista;
4) kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisista valtionavustuksista.
Tässä laissa säädetään myös valtionavustusten myöntämisestä lasten päivähoidon kehittämishankkeisiin
kunnille ja kuntayhtymille sekä kuntien kulttuuritoiminnan perustamishankkeisiin. (30.12.2014/1410)
3 §. (30.12.2014/1410) Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:
1) opetustoimella 1 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa mainittujen lakien mukaisen toiminnan ja 2 §:n 2 momentin 1–4 ja 8–10 kohdassa tarkoitettujen perusopetuslain
ja taiteen perusopetuslain mukaisten toimintojen järjestämistä;
2) kulttuuritoimella 1 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa
mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämistä;
viii rahoitus 157
3) yksityisellä koulutuksen tai muun toiminnan järjestä­
jällä rekisteröityä yhteisöä, säätiötä ja valtion liikelaitosta..
4 §. Suhde kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta an­
nettuun lakiin. Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siltä osin kuin tässä laissa ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa niin säädetään.
2 luku. Käyttökustannusten rahoitus
5 §. Rahoituksen laskentaperuste. Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy:
1) lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärien sekä opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen perusteella; (30.12.2014/1410)
2) ammatillisessa lisäkoulutuksessa koulutuksen järjestäjälle valtionrahoituksen laskemisen perusteeksi vahvistetun opiskelijatyövuosien tai opiskelijatyöpäivien
määrän sekä opiskelijatyövuotta tai opiskelijatyöpäivää
kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella sekä ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden
määrätyn yksikköhinnan perusteella; (5.11.2010/926)
3) perusopetuslaissa tarkoitetussa lisäopetuksessa,
maahanmuuttajille järjestettävässä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä ulkomailla järjestettävässä opetuksessa, perusopetuslain 25
§:n 2 momentissa tarkoitetussa pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvassa opetuksessa, koulukotiopetuksessa, sisäoppilaitosmuotoisesti järjestetyssä perusopetuksessa ja joustavassa perusopetuksessa oppilasmäärän
ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
(30.12.2014/1410)
4) perusopetuslaissa tarkoitetussa aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaustuntien määrän ja ohjaustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella;
5) opetustuntikohtaisesti rahoitettavassa taiteen perusopetuksessa opetustuntimäärän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella;
6) liikuntatoiminnassa ja nuorisotyössä kunnan asukasmäärän ja asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan
perusteella;
7) museossa, teatterissa ja orkesterissa laitokselle vahvistetun laskennallisen henkilötyövuosien määrän ja laskennallista henkilötyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
6 §. (30.12.2014/1410) Kunnan valtionosuus ja val­
tionosuuden peruste lukiolaissa tarkoitetussa koulutuksessa ja
ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kunnalle myönnetään
valtionosuutta 5 §:n 1 kohdassa mainittujen toimintojen
järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta kunnan valtionosuuden perusteesta vähennetään 8 §:n
mukaan lasketut kunnan omarahoitusosuudet.
Kunnan valtionosuuden perustetta varten lasketaan
yhteen:
1) kunnan järjestämää lukiokoulutusta ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulu-
tukseen valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden
määrien ja opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot;
2) kunnan järjestämää ammatillista peruskoulutusta
saavien opiskelijoiden määrien sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävää koulutusta varten opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot.
7 §. Kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän lukio­
koulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus.
(30.12.2014/1410) Kuntayhtymälle ja yksityiselle koulutuksen järjestäjälle myönnetään 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitusta 6 §:n 2 momentissa
säädetyllä tavalla koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärien sekä yksikköhintojen mukaisesti laskettu valtionosuuden perustetta vastaava euromäärä.
Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää lukiokoulutusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, myönnetään
mainittua opetusta varten valtionosuutta 57 prosenttia
opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulosta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole kotikuntalaissa (201/1994)
tarkoitettua kotikuntaa Suomessa.
8 §. (30.12.2014/1410) Kunnan omarahoitusosuus lu­
kiolaissa tarkoitetun koulutuksen ja ammatillisen koulu­
tuksen käyttökustannuksiin. Kunnan omarahoitusosuus
lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen
käyttökustannuksista on 58,11 prosenttia ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käyttökustannuksista
50 prosenttia euromäärästä, joka lasketaan siten, että 2 ja
3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu euromäärä jaetaan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä
kerrotaan kunnan asukasmäärällä.
Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet
lasketaan yhteen ja näin saatuun euromäärään lisätään:
1) kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille 7 §:n 1 momentin mukaisesti lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat euromäärät; ja
2) valtion oppilaitoksille ja yliopistojen harjoittelukouluille 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten 23 §:n nojalla vahvistettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat euromäärät.
Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa ei oteta huomioon:
1) opiskelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai joilla on kotikunta Ahvenanmaalla;
2) opiskelijoita, joille lukiolain 3 §:n 1 momentin nojalla järjestetään opetusta ulkomailla.
Kunnan omarahoitusosuuteen lisätään ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisen johdosta vuosittain euromäärä, joka on kunnan asukasta kohti
53,65 euroa vuoden 2015 tasossa. Vuosittaista euromäärää laskettaessa huomioidaan varainhoitovuoden arvioitu kustannustason muutos ja koko maan asukasmäärän
muutos.
9 §. Näyttötutkinnon rahoitus eräissä tapauksissa. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
158
viii rahoitus perustutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä
suoritettavan tutkinnon rahoituksesta on voimassa, mitä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta 25 §:ssä
säädetään. Jos ammatillinen perustutkinto suoritetaan ilman siihen valmistavaa koulutusta, tutkinnon rahoituksesta on voimassa, mitä 49 §:n 3 momentissa säädetään
ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen rahoituksesta.
10 §. Valtionosuus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttö­
kustannuksiin. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa
laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
laissa tarkoitetuille koulutuksen järjestäjille myönnetään
muun kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetun ammatillisen
lisäkoulutuksen käyttökustannuksia varten valtionosuutta 85,60 prosenttia euromäärästä, joka saadaan kertomalla koulutuksen järjestäjälle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistettujen opiskelijatyövuosien määrä opiskelijatyövuotta kohti määrätyllä yksikköhinnalla.
Yrityksen tai muun yhteisön henkilöstön kehittämiseksi
järjestettävässä koulutuksessa valtionosuus on kuitenkin
47,23 prosenttia mainitulla tavalla laskettavasta euromäärästä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, miten
valtionosuuden perusteena oleva opiskelijatyövuosi määräytyy.
Koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta
oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustannuksia varten euromäärä, joka saadaan, kun mainittua koulutusta saavien opiskelijoiden määrät kerrotaan mainittua koulutusta varten opiskelijaa kohden määrätyillä yksikköhinnoilla.
Koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta
ammatillisen erikoisoppilaitoksen käyttökustannuksia
varten euromäärä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle rahoituksen laskemisen perusteeksi vahvistettu
opiskelijatyöpäivien määrä kerrotaan opiskelijatyöpäivää
kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Etäopetuksena järjestetyn koulutuksen opiskelijatyöpäivien laskemisesta
annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. (5.11.2010/926)
11 §. (30.12.2014/1410) Rahoitus perusopetuslaissa
tarkoitettuun lisäopetukseen. Perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua lisäopetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle
yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisäopetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen
perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,26 ja perusopetuksen lisäopetuksen oppilasmäärällä.
12 §. (30.12.2014/1410) Rahoitus maahanmuuttajien
perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään
perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua maahanmuuttajien
perusopetukseen valmistavaa opetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään
160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä.
13 §. Rahoitus muille kuin oppivelvollisille järjestettä­
vään esi- ja perusopetukseen. Kunnalle, kuntayhtymälle
ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään muille
kuin oppivelvollisille järjestettävää perusopetusta varten
sekä perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamista edeltävää
esiopetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan,
kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun
lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,41 ja oppilasmäärällä. (30.12.2014/1410)
Edellä 1 momentissa tarkoitettua kotikuntakorvauksen perusosaa alennetaan, lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa opiskelevia ja esiopetuksessa olevia oppilaita, 49
prosentilla perusopetuslain 46 §:n 1 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa.
Edellä 1 momentissa mainitulle perusopetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslain 46 §:n 2 momentin mukaisista perusopetuksen oppimäärään kuuluvista
suoritetuista oppiaineista euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta laskennallisella oppilasmäärällä. Valtioneuvoston
asetuksella säädetään siitä, miten suoritetut oppiaineet
muunnetaan laskennalliseksi oppilasmääräksi.
14 §. (30.12.2014/1410) Lisärahoitus perusopetuslaissa
tarkoitettuun pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Sen lisäksi, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa ja tämän lain 13 §:n 1 momentissa säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen
käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta,
mainittua opetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa,
ja erotus kerrotaan luvulla 2,97 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä ja siihen lisätään euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen
perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,79 ja vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä.
15 §. (30.12.2014/1410) Perusopetuksen sisäoppilaitos­
lisä ja koulukotikorotus. Kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityisen opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitokseen kuuluvan
majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaan vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78
euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 0,46 ja sisäoppilaitoksessa majoitettujen oppilaiden määrällä.
Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle, jonka perusopetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen,
myönnetään koulukotiopetusta saavista oppilaista lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vä-
hennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,86
ja koulukotiopetusta saavien oppilaiden määrällä.
16 §. Joustavan perusopetuksen lisä. Sen lisäksi, mitä
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädetään perusopetuksen valtionosuudesta, kunnalle, kuntayhtymälle ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle
voidaan myöntää joustavan perusopetuksen toiminnasta
aiheutuviin lisäkustannuksiin euromäärä, joka saadaan,
kun joustavan perusopetuksen toimintaan osallistuvien
oppilaiden määrä kerrotaan mainittua toimintaa varten
oppilasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
17 §. (30.12.2014/1410) Yksityisen perusopetuksen jär­
jestäjän toiminnan aloittaminen. Perusopetuslain mukaisen järjestämisluvan saaneelle yksityisen perusopetuksen järjestäjälle myönnetään toiminnan aloittamiseen
toiminnan aloittamiskuukauden alusta sen varainhoitovuoden loppuun, jolta järjestäjälle ei makseta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 37 §:n mukaista kotikuntakorvausta, mainittua korvausta vastaava
euromäärä.
18 §. (30.12.2014/1410) Rahoitus ulkomailla järjestet­
tävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Ulkomailla järjestettävää opetusta varten opetuksen järjestäjälle
myönnetään rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen
perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,23 ja oppilasmäärällä. Oppilaskohtaista rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa valtioneuvoston ja
opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
19 §. Valtionosuus aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttö­
kustannuksiin. Perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävälle kunnalle myönnetään valtionosuutta toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi mainittua
toimintaa varten vahvistettu tuntimäärä kerrotaan tuntia
kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
20 §. Valtionosuus opetustuntikohtaisesti rahoitetun tai­
teen perusopetuksen käyttökustannuksiin. Kunnalle, kuntayhtymälle, yksityiselle yhteisölle ja säätiölle, jolle on
myönnetty taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n
3 momentin nojalla oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan, myönnetään valtionosuutta
opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun
koulutuksen järjestäjälle valtionosuuden laskemisen perusteeksi mainittua opetusta varten vahvistettu opetustuntimäärä kerrotaan opetustuntia kohden määrätyllä
yksikköhinnalla.
21 §. Valtionosuus liikuntatoiminnan ja nuorisotyön
käyttökustannuksiin. Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan liikuntatoimintaa varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuorisotyön
käyttökustannuksiin 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan alle 29-vuotiaiden asukkaiden
määrä kerrotaan nuorisotyötä varten asukasta kohden
määrätyllä yksikköhinnalla.
viii rahoitus 159
22 §. Valtionosuus museon, teatterin ja orkesterin käyttö­
kustannuksiin. Museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta mainituista toiminnoista
aiheutuviin käyttökustannuksiin 37 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle museota, teatteria ja
orkesteria varten vahvistettu laskennallinen henkilötyövuosien määrä kerrotaan henkilötyövuotta kohden asian­
omaista toimintaa varten määrätyllä yksikköhinnalla.
3 luku. Opetustoimen yksikköhinnat
23 §. (30.12.2014/1410) Keskimääräiset yksikköhinnat.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja
taiteen perusopetuksen keskimääräiset yksikköhinnat siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään.
Yksikköhinnat määrää opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämän lain 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat
määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut
rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen
perusteella laskettavia euromääriä.
23 a §. (30.12.2014/1410) Lukiokoulutuksen, ammatil­
lisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimää­
räisten yksikköhintojen laskeminen vuosina 2013–2015.
Poiketen siitä, mitä 23 §:n 1 momentissa säädetään, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisiä yksikköhintoja vuodelle 2013 ja 2014 säädettäessä ei oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54
§:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kustannustason muutoksesta johtuvia tarkistuksia. Säädettäessä lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja
taiteen perusopetuksen yksikköhintoja vuodelle 2015 ei
oteta huomioon edellä mainitun momentin 3 kohdassa
tarkoitettua tarkistusta.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskemisesta,
keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014 on 4,1814
prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 säädetty keskimääräinen yksikköhinta ja vuonna 2015 7,7251 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2014 säädetty keskimääräinen yksikköhinta lukuun ottamatta toiminnan laadun ja
laajuuden muutoksen johdosta keskimääräiseen yksikköhintaan tehtävää lisäystä eikä kustannustason arvioitua
muutosta vuodelle 2015.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan
laskemisesta, keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014
on 1,605 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 säädetty keskimääräinen yksikköhinta. Vuonna 2015 keskimääräinen yksikköhinta on 2,8169 prosenttia pienempi
kuin vuodelle 2014 säädetty keskimääräinen yksikköhinta lukuun ottamatta kustannustason arvioitua muutosta vuodelle 2015. Vähennystä laskettaessa ei oteta huomioon jäljempänä 68 §:ssä tarkoitettua keskimääräisen
yksikköhinnan euromääräistä korotusta eikä siitä 69 §:n
mukaan tehtävää vähennystä.
L:lla 995/2012 muutettu 23 a § on voimassa 31.12.2015 saakka.
160
viii rahoitus 23 b §. (6.3.2015/189) Keskimääräisestä yksikköhinnas­
ta tehtävä vähennys. Edellä 23 §:n 1 momentin mukaisesti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta vähennetään seuraavat euromäärät:
1) lukiokoulutuksen osalta 1 012,89 euroa;
2) ammatillisen peruskoulutuksen osalta 770,55 euroa; ja
3) taiteen perusopetuksen osalta 2,02 euroa.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen
perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on kuitenkin vähintään vuoden 2015 tasossa.
L:lla 189/2015 lisätty 23 b § tulee voimaan 1.1.2016.
24 §. (20.12.2013/1045) Lukion yksikköhinnat. ­Lukion
yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain
kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa
ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä
opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden
opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan
ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 prosenttia. (30.12.2014/1410)
Kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan vähäisen opiskelijamäärän mukaisen
tunnusluvun perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän
yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta,
jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä
lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän
yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Ulkomailla järjestettävän koulutuksen yksikköhinta määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädettyä lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa siten
kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja opetus- ja
kulttuuriministeriö asetuksen nojalla määrää. Opetus- ja
kulttuuriministeriö voi lisäksi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai
muusta erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa.
Lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijoiden osalta
määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädettyä lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa.
Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
Yksikköhinnat määrätään siten, että ne euromäärät,
jotka saadaan kertomalla koulutuksen järjestäjille lasketut yksikköhinnat koulutuksen järjestäjien opiskelijoiden
määrillä, yhteenlaskettuina vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.
6 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.
Jos opiskelija on aloittanut opintonsa 18 vuotta täytettyään, yksikköhinta on 58 prosenttia asianomaiselle
koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä
yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa
koulutusta saavia opiskelijoita. Opetus- ja kulttuurimi-
nisteriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen
koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa tässä momentissa tarkoitettua yksikköhintaa.
Yksikköhintojen laskemisesta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään perusteista,
joilla lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitetun oppiaineen suorittaminen muunnetaan opiskelijamääräksi ja
otetaan huomioon tämän pykälän 1 ja 5 momentissa tarkoitettujen 18 vuotta täytettyään opintonsa aloittaneiden
määrässä.
25 §. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat.
Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain siten, että yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna
ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneet ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun
koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritettavan
ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen
valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan valtionosuuden myöntämisen perusteena käytettävien, edellä
tarkoitetussa koulutuksessa olevien opiskelijoiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhintoja laskettaessa ei oteta huomioon oppisopimuskoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia eikä kyseistä koulutusta saavia
opiskelijoita. (30.12.2014/1410)
Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan koulutusaloittain siten, että
kunkin koulutusalan koulutuksesta kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan kunkin koulutusalan
koulutusta saaneiden opiskelijoiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Kunkin koulutusalan valtakunnallisiin
kokonaiskustannuksiin luetaan mukaan ammatilliseen
koulutukseen liittyvät ammatillisen koulutuksen järjestäjien kirjanpidon mukaiset poistot. Jos koulutusalan
koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ei ole mahdollista selvittää, yksikköhinta määrätään koulutusalan arvioitujen kustannusten perusteella. Yksikköhintoja porrastetaan erityisopetuksen ja muiden olennaisesti koulutuksen kustannuksiin vaikuttavien tekijöiden perusteella. Lisäksi yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen
tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuuteen perustuva
porrastus määräytyy opiskelijoiden työllistymisen, jatkoopintoihin siirtymisen, koulutuksen keskeyttämisen ja
opintojen suoritusajan sekä henkilöstön kelpoisuuden ja
kehittämistoimenpiteiden perusteella. Tuloksellisuuden
perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia 1 momentin mukaisista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin yksikköhintojen laskemisesta tässä momentissa säädetyllä tavalla.
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa
tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään
valmentavan koulutuksen yksikköhinnat määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa. Yksikköhinnan laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään erikseen edellä tarkoitetun koulutuksen yksikköhintojen
porrastamisesta koulutuksessa, jota järjestetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin ja 9 §:n nojalla ammatillisen koulutuksen järjestäjälle annetun erityisen koulutustehtävän perusteella.
(20.3.2015/248)
Kun koulutuksen järjestäjä järjestää koulutusta kahdella tai useammalla 2 momentissa tarkoitetulla koulutusalalla tai 3 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa, koulutuksen järjestäjän yksikköhinnaksi määrätään
eri koulutusaloilla ja edellä tarkoitetussa koulutuksessa
opiskelevien opiskelijoiden määrien ja 2 ja 3 momentissa
tarkoitettujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Yksikköhintaa korotetaan opiskelijoille annettavan majoitusedun perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi koulutuksen
järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin
yksikköhinnan laskemisesta tässä momentissa säädetyllä
tavalla. (29.12.2011/1511)
Yksikköhinnat määrätään siten, että ne euromäärät,
jotka saadaan kertomalla yksikköhinnat kunkin koulutusalan ja 3 momentissa tarkoitetun koulutuksen opiskelijamäärillä, yhteenlaskettuina vastaavat 1 momentissa
tarkoitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.
Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 prosenttia
23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tässä momentissa
tarkoitettua yksikköhintaa korotetaan erityisopetuksessa
siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
Myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osan yksikköhinta on 6 momentissa tarkoitetun suuruinen silloin, kun
rahoituksen perusteena oleva oppisopimus tehdään alle
25-vuotiaalle vailla perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa olevalle. (13.12.2013/892)
26 ja 26 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.
27 §. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat. Tämän lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat
opiskelijatyövuotta kohden lasketaan 23 §:n 1 momentin
nojalla säädetyn ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan perusteella erikseen omaehtoiseen lisäkoulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan
perusteena käytetään euromäärää, joka on 93,8 prosenttia 23 §:ssä tarkoitetusta ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Yksikköhintoja
porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa
ja erityisopetuksessa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi
erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa. (6.3.2015/189)
L:lla 189/2015 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2016.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Tämän lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan 23 §:n 1 momentin nojalla säädetyn ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan perusteella erikseen omaehtoiseen lisäkoulutukseen ja
henkilöstökoulutukseen. Yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa siten
viii rahoitus 161
kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa.
(29.12.2011/1511)
Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vuosittain
valtion talousarvion rajoissa oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat erikseen ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä erikseen muuta
ammatillista lisäkoulutusta varten. Tässä momentissa
tarkoitettuja yksikköhintoja korotetaan erityisopetuksessa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
(29.12.2011/1511)
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja ammatillisen
lisäkoulutuksen yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjien yhteenlasketusta valtionosuuden perusteena olevasta laskennallisesta perusteesta.
Tuloksellisuuteen perustuva valtionosuuden määrä määräytyy suoritettujen tutkintojen perusteella. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen laskennassa otetaan huomioon lisäksi 1 momentissa
tarkoitettu hintaryhmä ja hintaryhmittäinen tutkinnon
suorittamisaste. Tulosrahoituksen määräytymisestä ja
järjestäjäkohtaisten tulosrahoitusosuuksien enimmäismääristä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vuosittain ammatillisten erikoisoppilaitosten opiskelijatyöpäiväkohtaiseksi yksikköhinnaksi edelliselle vuodelle määrätyn
yksikköhinnan tarkistettuna yksikköhintojen soveltamisvuoden arvioituun kustannustasoon. Yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
(5.11.2010/926)
27 a §. (13.12.2013/892) Ammatillisen lisäkoulutuksen
ja ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhintojen laske­
minen vuosina 2013–2015. Poiketen siitä, mitä 27 §:n 1
momentissa säädetään ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskemisesta opiskelijatyövuotta kohden,
ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan
perusteena käytetään euromäärää, joka vuonna 2013 on
92,6 prosenttia, vuonna 2014 91,2 prosenttia ja vuonna
2015 93,8 prosenttia 23 §:ssä tarkoitetusta ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
(30.12.2014/1410)
Poiketen siitä, mitä 27 §:n 4 momentissa säädetään
ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhintojen tarkistamisesta yksikköhintojen soveltamisvuoden arvioituun kustannustasoon, yksikköhintoja tarkistettaessa ei
oteta huomioon vuoden 2013 kustannustason muutoksesta johtuvaa tarkistusta vuosina 2013 ja 2015 eikä vuoden 2014 kustannustason muutoksesta johtuvaa tarkistusta vuonna 2014..
L:lla 892/2013 muutettu 27 a § on voimassa 31.12.2015 saakka..
28 §. (30.12.2014/1410) Opetustuntikohtaisesti rahoi­
tetun taiteen perusopetuksen yksikköhinta. Edellä 20 §:ssä
tarkoitettu taiteen perusopetuksen yksikköhinta lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä
edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna taiteen perusopetuksesta aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustan-
162
viii rahoitus nukset yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteismäärällä.
29 §. (29.12.2011/1511) Perusopetuksen yksikköhinnat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain edellä 11–14 ja 18 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat oppilasta
kohden.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain 16
§:ssä tarkoitetun joustavan perusopetuksen hinnan valtion talousarvion rajoissa.
29 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.
30 §. (29.12.2011/1511) Aamu- ja iltapäivätoiminnan
yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa
perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnan ohjaustuntia kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.
31 §. (30.12.2014/1410) Yksikköhintoja laskettaessa
huomiotta jätettävät kustannukset. Lukion, ammatillisen
koulutuksen ja opetustuntiperusteisesti rahoitettavan
taiteen perusopetuksen käyttökustannuksina ei pidetä:
1) tässä laissa tarkoitetusta perustamishankkeesta eikä
maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;
2) opiskelijoiden koulumatkojen kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia;
3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;
4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja;
5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin
perustuvaa valtion rahoitusta;
6) maksuja 1 §:ssä mainittujen lakien ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan
järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa;
7) 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; eikä
8) muita kuin välittömästi 1 §:ssä mainittujen lakien
mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen koulutusmuotojen käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta
Euroopan unionin talousarviosta, saadaan lukea tämän
lain nojalla rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä
osin kuin Euroopan unionin talousarviosta myönnettävä
ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen
kansallinen rahoitus ei niitä kata.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen eri koulutusmuotojen käyttökustannuksista vähennetään koulutuksen
järjestäjille 44 §:n 1 ja 2 momentin nojalla asianomaista
toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.
Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään
poistoista, ammatillisen koulutuksen järjestäjän kirjanpidon mukaisiin poistoihin sovelletaan, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään.
32 §. Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen
koulutuksen järjestäjän yksikköhinnoissa. Lukion, ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja korotetaan yksityisen koulutuksen järjestäjän
osalta siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen
järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista mainitussa koulutusmuodossa. (30.12.2014/1410)
Yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai
kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteistön ja
käyttöomaisuuden osalta siten, että korotus kerrottuna
rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää. (30.12.2014/1410)
Yksityisen perusopetuksen järjestäjän 11–18 §:ssä
tarkoitettuja yksikköhintoja ja hintoja korotetaan siten,
että korotus vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille perusopetuksen järjestäjille aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua korotusta ei
oteta huomioon vahvistettaessa 23 §:n 1 momentin mukaisia keskimääräisiä yksikköhintoja eikä määrättäessä
yksikköhintoja mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti. Edellä 2 momentissa tarkoitettua korotusta ei myöskään oteta huomioon kunnan omarahoitusosuutta määrättäessä eikä 1 momentissa tarkoitettujen arvonlisäverojen osuutta laskettaessa.
4 luku. Kulttuuritoimen yksikköhinnat
33 §. (29.12.2011/1511) Liikuntatoiminnan yksikkö­
hinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa liikuntatoiminnan yksikköhinnan kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.
34 §. (29.12.2011/1511) Nuorisotyön yksikköhinta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa nuorisotyön yksikköhinnan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden
vuosittain valtion talousarvion rajoissa.
35 §. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikkö­
hinnat. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat lasketaan erikseen kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon osalta vuosittain jakamalla yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna
niiden toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset asianomaisten kulttuurilaitosten saman kalenterivuoden
todellisten henkilötyövuosien yhteismäärällä. Opetus- ja
kulttuuriministeriö määrää yksikköhinnan varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja ottaen
huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat toiminnan
laajuuden ja laadun muutokset soveltuvin osin siten kuin
23 §:n 1 momentissa säädetään. (30.12.2014/1410)
Yksikköhintojen laskemisesta on lisäksi voimassa, mitä 31 §:n 1 momentissa säädetään.
Yksikköhintoja laskettaessa kustannuksista vähennetään laitosten ylläpitäjille 44 §:n 1 ja 2 momentin, teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n 2 ja 3 momentin sekä museolain 4 a §:n nojalla niiden toimintaa varten kustannusten
laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava
euromäärä.
viii rahoitus 163
Arvonlisäveron osalta on soveltuvin osin voimassa,
mitä 32 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään. Arvonlisäverovelvollisen yksityisen yhteisön tai säätiön yksikköhintaa
ei kuitenkaan koroteta.
35 a §. (13.12.2013/892) Museoiden, teattereiden ja
orkestereiden yksikköhintojen laskeminen vuosina 2014 ja
2015. Poiketen siitä, mitä 35 §:ssä säädetään, vuonna
2014 museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinta määrätään tarkistamalla edellisen vuoden yksikköhinta 35 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla toiminnan laadun ja laajuuden muutoksilla ja vähentämällä saadusta
luvusta seuraavat euromäärät:
1) museoiden osalta 9 460 euroa;
2) teattereiden osalta 3 675 euroa;
3) orkestereiden osalta 3 643 euroa.
Vuonna 2015 yksikköhinnat lasketaan muutoin 1 momentissa säädetyllä tavalla, mutta myös 35 §:n 1 momentissa tarkoitetut kustannustason muutokset otetaan
huomioon ennen vähennysten tekemistä.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta
yksikköhinnasta vähennetään vuonna 2015 lisäksi seuraavat euromäärät:
1) museoiden osalta 2 849 euroa;
2) teattereiden osalta 2 183 euroa;
3) orkestereiden osalta 2 167 euroa. (30.12.2014/1410)
35 a § on voimassa 31.12.2015 saakka..
5 luku. Perustamishankkeen
valtionavustus
36 §. Perustamishanke. Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä
vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin
liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän suuruiset.
Maa-alueen hankkimista ei pidetä perustamishankkeena.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankkimista ei pidetä perustamishankkeena. Perustamishankkeena pidetään kuitenkin kirjastoauton ja
-veneen hankintaa.
Perustamishankkeena voidaan pitää myös sellaista 1
momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut
kustannukset ovat valtioneuvoston asetuksella säädettyä
euromäärää pienemmät, jos hankkeen rahoitus muodostuisi kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärän ja taloudellisen aseman vuoksi kunnalle tai kuntayhtymälle erityisen rasittavaksi. Sama koskee soveltuvin
osin yksityisen koulutuksen tai muun toiminnan järjestäjän perustamishanketta ja siihen myönnettävää valtion­
avustusta.
37 §. Hankesuunnitelma. Perustamishankkeesta tulee
laatia hankesuunnitelma, joka toimitetaan valtionapuviranomaiselle. Hankesuunnitelmaan tulee sisältyä pääpiirteittäinen selostus hankkeesta, selvitys hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta
sekä luonnossuunnitelmat ja kustannusarvio. Suunnitelmassa on eriteltävä hankkeeseen sisältyvät toimitilat (ti­
laohjelma).
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa hankesuunnitelmaa ja muita hakemusasiakirjoja koskevia määräyksiä hankkeen toiminnallisuuden, teknisen laadun,
turvallisuuden ja energiatehokkuuden arvioimiseksi.
(29.12.2011/1511)
38 §. Valtionavustuksen enimmäismäärän määräämi­
nen. Jos valtionapuviranomainen katsoo, että perustamishanke on tarpeellinen ja että hankkeen rahoittamiseen on valtiontaloudelliset edellytykset, valtionapuviranomainen voi ennen valtionavustuksen myöntämistä
määrätä 37 §:ssä tarkoitetun hankesuunnitelman perusteella arvioidun tarpeellisen laajuuden ja arvioitujen
kohtuullisten kustannusten perusteella, minkä suuruisena valtionavustus hankkeeseen enintään myönnetään.
39 §. Aloittamislupa. Valtionapuviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta päättää, että perustamishankkeen toteuttamiseen saadaan ryhtyä ennen kuin
valtionavustuksen myöntämistä koskeva päätös on tehty.
40 §. (13.12.2013/938) Valtionavustuksen hakeminen.
Perustamishankkeen valtionavustusta koskevat, valtionapuviranomaiselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa
aluehallintovirastolle sen vuoden loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionavustusta haetaan, ellei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin määrää. Hakemukseen tulee liittää arvio hankkeen toteuttamisajankohdasta.
41 §. Hankeselvitys. Valtionavustuksen saajan on toimitettava valtionapuviranomaiselle selvitys toteutetusta perustamishankkeesta kuuden kuukauden kuluessa
hankkeen valmistumisesta. Jos selvitystä ei tehdä määräajassa, valtionapuviranomainen voi päättää, että valtionavustuksesta maksamatta oleva loppuerä voidaan jättää
maksamatta osittain tai kokonaan.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hankeselvityksen sisällöstä.
42 §. (30.12.2014/1410) Perustamishankkeiden rahoi­
tussuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuosittain seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma sisältää suunnittelukautena toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittain toteuttamisjärjestyksessä sekä
arvion hankkeiden valtionavustuksista.
Liikuntalain mukaisen toiminnan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten aluehallintovirasto
laatii 1 §:ssä mainitun liikuntalain mukaisen toiminnan järjestäjiltä saatujen ehdotusten perusteella luettelon
toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista perustamishankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon niiden arvioidussa kiireellisyysjärjestyksessä. Ehdotukset luetteloa
varten on toimitettava aluehallintovirastolle luettelon
laatimista edeltävän vuoden loppuun mennessä.
Rahoitussuunnitelma voidaan jättää laatimatta, jos
perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä
oleva määräraha on vähäinen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä muutoksia rahoitussuunnitelmaan, jos perustamishankkeiden
valtionavustuksiin osoitetaan lisämäärärahoja rahoitussuunnitelman vahvistamisen jälkeen.
43 § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.
43 a §. (13.12.2013/892) Suomen itsenäisyyden sata­
vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen valtionavustus vuosi­
164
viii rahoitus na 2014–2019. Poiketen siitä, mitä tässä luvussa säädetään perustamishankkeen valtionavustuksesta, Suomen
itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihankkeen
valtionavustuksen edellytyksistä, hakemisesta ja maksamisesta vuosina 2014–2019 säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
L:lla 892/2013 lisätty 43 a § on väliaikaisesti voimassa
1.1.2014–31.12.2019.
6 luku. Erityiset valtionavustukset
44 §. Valtionavustukset. Edellä 1 ja 2 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan kehittämistä, kokeilua
ja toiminnan käynnistämistä varten, toimintaan liittyviä
tarpeellisia erityistehtäviä varten tai koulutuspoliittisten
tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan myöntää valtionavustusta valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun
määrärahan rajoissa.
Edellä 1 ja 2 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestäjälle voidaan myöntää ylimääräistä avustusta valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Sen lisäksi, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädetään kotikuntakorvauksesta, yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle
voidaan myöntää ylimääräistä avustusta valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutuksen tasoittamiseen.
Kunnalle myönnetään valtionavustusta valtion talousarvioon myönnetyn määrärahan rajoissa kirjastolaissa
tarkoitetun keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävän
hoitamiseen määrä, joka vastaa likimäärin mainitusta
tehtävästä aiheutuvia lisäkustannuksia.
45 §. Saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen myön­
nettävä valtionavustus sekä eräät muut valtionavustukset.
Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja
saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja
ammatillisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtionavustukset yhteenlaskettuina vastaavat mainittuun
opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia.
Perusopetuslain ja lukiolain mukaisen toiminnan järjestäjälle myönnetään valtionavustusta esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen täydentävään vieraskielisten
oppilaiden äidinkielen, suomi tai ruotsi toisena kielenä ja
heidän muun opetuksensa tukemiseen sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen valtion talousarviossa tarkoitukseen
osoitetun määrärahan puitteissa.
Valtionavustusta myönnetään kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten määräytymisperusteista säädetään tarkemmin
opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. (29.12.2011/
1511)
45 a §. (30.12.2013/1304) Valtionavustus nuorten ai­
kuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan
vahvistamiseen (27.6.2014/484).
Otsikko on L:lla 484/2014 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.7.2014–31.12.2015. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Valtionavustus nuorten aikuisten osaamisohjelmaan
Sen lisäksi, mitä 5 §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, voidaan oppilaitosmuotoista näyttötutkintoon valmistavaa
ammatillista peruskoulutusta, ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä näyttötutkintojen järjestämistä rahoittaa valtionavustuksin. Valtionavustusta voidaan
myöntää valtion talousarviossa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen osoitetun määrärahan rajoissa. (27.6.2014/484)
1 momentti on L:lla 484/2014 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.7.2014–31.12.2015. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Sen lisäksi, mitä 5 §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, voidaan oppilaitosmuotoista näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta, ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä näyttötutkintojen järjestämistä rahoittaa valtionavustuksin. Valtionavustusta
voidaan myöntää valtion talousarviossa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan osoitetun määrärahan rajoissa.
Valtionavustuksella voidaan rahoittaa niiden opiskelijoiden opintoja, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla ei ole perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa, ja jotka koulutuksen alkamisvuonna ovat 20–50-vuotiaita. Valtionavustusta voidaan myöntää ammatillisesta koulutuksesta
annetun lain 8 §:ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulle koulutuksen järjestäjälle. (27.6.2014/484)
2 momentti on L:lla 484/2014 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.7.2014–31.12.2015. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Valtionavustuksella voidaan rahoittaa niiden opiskelijoiden
opintoja, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää
tai joilla ei ole perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä
tutkintoa, ja jotka koulutuksen alkamisvuonna ovat 20–29-vuotiaita. Valtionavustusta voidaan myöntää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulle koulutuksen järjestäjälle.
Valtionavustusta voidaan myöntää ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen, jos hakijan hakemukseen sisältyy suunnitelma, jossa osoitetaan hakijan järjestävän valtionosuusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta siinä
laajuudessa, että hakijalle ammatillisen peruskoulutuksen
järjestämisluvassa määrätty opiskelijamäärä täyttyy. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen valtionavustusta voidaan myöntää, jos
hakijan hakemukseen sisältyy suunnitelma, jossa osoitetaan hakijan järjestävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta valtionosuusrahoituksella vähintään opiskelijatyövuosimäärän, jonka opetus- ja
kulttuuriministeriö on vahvistanut 49 §:n 1 momentin
mukaisesti ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteeksi. Tässä pykälässä tarkoitettua valtionavustusta ei saa käyttää niihin opiskelijoista aiheutuviin kustannuksiin, joita rahoitetaan 6 tai 10 §:n mukaisina valtionosuuksina taikka julkisesta työvoima- ja
yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5 luvun 1 §:n 2
momentissa tarkoitettuna työvoimakoulutuksena.
viii rahoitus 165
Valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja
käytöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 1304/2013 lisätty 45 a § on väliaikaisesti voimassa
1.1.2014–31.12.2016.
46 §. (4.9.2015/1112) Valtionavustus ilman valmis­
tavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestä­
miseen. Sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, joka on tehnyt
tutkintotoimikunnan kanssa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 d §:ssä tarkoitetun sopimuksen
näyttötutkintojen järjestämisestä, mutta joka ei saa tutkintojen järjestämiseen valtionosuutta, voidaan myöntää
valtionavustusta mainitun lain 7 b §:ssä tarkoitettujen ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen. Valtionavustuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 1112/2015 muutettu 46 1 tulee voimaan 1.8.2016. Aiem­
pi sanamuoto kuuluu:
46 §. Valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavi­
en näyttötutkintojen järjestämiseen. Sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun
sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä, mutta joka ei saa
tutkintojen järjestämiseen valtionosuutta, voidaan myöntää valtionavustusta lain 8 §:ssä tarkoitettujen ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen. Valtionavustuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
47 §. Valtionavustuslain soveltaminen. Tämän lain
nojalla myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan
valtion­avustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin
säädetä.
7 luku. Erinäiset säännökset
48 §. Opiskelija- ja oppilasmäärien laskeminen.
(28.6.2013/486) Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa varainhoitovuoden rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Ammatillisen peruskoulutuksen varainhoitovuoden rahoitus lasketaan kuitenkin enintään järjestämisluvan kokonaisopiskelijamäärän mukaisesti. Lisäksi
voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat laista, asetuksesta,
lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen
määräyksestä tai päätöksestä taikka valtion talousarviosta. Yksikköhintoja laskettaessa sovelletaan kuitenkin
varainhoitovuotta edeltävän vuoden syksyn oppilas- ja
opiskelijamääriä. Toiminnan käynnistyessä rahoitus lasketaan arvioidun oppilas- ja opiskelijamäärän mukaan
lukuun ottamatta 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen
perusopetuksen oppiaineiden oppilaita.
2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.
Tämän lain mukaan rahoitettavan perusopetuksen rahoitus varainhoitovuodelle lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärän
mukaan.
Opiskelija ja oppilas voidaan lukea samanaikaisesti
rahoituksen perusteena olevaksi oppilaaksi tai opiskelijaksi vain yhdessä tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa
koulutuksessa.
Ne oppilaat ja opiskelijat, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle säädetyssä määräajassa, voidaan
jättää rahoituksen perusteena olevia oppilaita ja opiskelijoita laskettaessa huomioon ottamatta.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin rahoituksen määräämisessä käytettävien oppilas- ja opiskelijamäärien laskemisesta. (28.6.2013/486)
49 §. Rahoituksen laskemisessa käytettävien suorittei­
den määrän vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen
perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien, oppisopimuksena järjestettävän lisäkoulutuksen oppisopimusten, opiskelijatyöpäivien, opetustuntien, ohjaustuntien
ja henkilötyövuosien määrän vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa
lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien ja oppisopimusten
määrät siten, että pohjana ovat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaisessa
järjestämisluvassa määrätyt opiskelijatyövuosien ja oppisopimusten määrät. (29.12.2011/1511)
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi vahvistaessaan 10
§:n 1 momentissa tarkoitettua ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävää opiskelijatyövuosien määrää antaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksen tarjontaa koskevia ohjeita. Ministeriön tulee
vahvistaessaan opiskelijatyövuodet koulutuksen järjestäjille turvata ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen
jakautuminen alueellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen
mukaan. Ennen kuin ministeriö päättää, voidaanko koulutuksen järjestäjälle myöntää opiskelijatyövuosiin perustuvaa rahoitusta, tulee asiasta hankkia asianomaisen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto.
(29.12.2011/1511)
Näyttötutkintoina ilman valmistavaa koulutusta suoritettavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot
otetaan, sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella
säädetään, huomioon vahvistettaessa 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien määrää.
50 §. (29.12.2011/1511) Rahoituksen myöntäminen ja
tarkistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää 6,
10 ja 19–22 §:ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä 7 ja
11–18 §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle 1 ja 2 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa 1 momentin
mukaan myönnetyn rahoituksen varainhoitovuoden keskimääräisten oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi
varainhoitovuoden loppuun mennessä. Ammatillisessa
peruskoulutuksessa rahoitus tarkistetaan kuitenkin enintään ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätyn kokonaisopiskelijamäärän mukaiseksi. Tässä laissa
tarkoitetun perusopetuksen rahoitus tarkistetaan, lukuun
ottamatta 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen perusopetuksen kurssien ja 16 §:ssä tarkoitetun joustavan perusopetuksen oppilasmäärää, varainhoitovuotta edeltävän
vuoden syyskuun 20 päivän ja varainhoitovuoden syyskuun 20 päivän keskimääräisen oppilasmäärän mukaiseksi. (30.12.2014/1410)
51 §. Rahoituksen maksaminen käyttökustannuksiin.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
166
viii rahoitus maksaa 50 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin kunnalle tai muulle 1 ja 2 §:ssä
mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle siten kuin
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
49 §:ssä säädetään. Valtionavustus maksetaan koulutuksen järjestäjälle kalenterivuoden loppuun mennessä.
52 §. Valtionavustuksen myöntäminen ja maksaminen
perustamishankkeeseen. Valtionapuviranomainen myöntää
valtionavustuksen perustamishankkeeseen, jollei erikseen toisin säädetä, hakemuksesta 1 §:n 1 momentin 5
kohdassa tarkoitetun liikuntalain, 6 kohdassa tarkoitetun
museolain, 7 kohdassa tarkoitetun teatteri- ja orkesterilain sekä 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle. (30.12.2014/1410)
Perustamishankkeeseen myönnetty valtionavustus
maksetaan, jollei valtionapuviranomainen 2 momentin
nojalla toisin päätä, pääosin hankkeen toteutusaikana ja
loppueränä. Valtionavustuksen loppuerä maksetaan, kun
valtionapuviranomainen on tarkastanut 41 §:ssä tarkoitetun hankeselvityksen.
Perustamishankkeeseen myönnetty valtionavustus
voidaan maksaa myös hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana yhtä
suurina vuotuisina erinä. Kukin vuosierä maksetaan tällöin ennen maaliskuun loppua ja siihen lisätään maksamattoman valtionavustuksen osalle laskettu peruskorkoa
vastaava vuotuinen korko, joka lasketaan ensimmäisen
vuosierän maksupäivästä. Valtionavustuksen hakijan on
ilmoitettava, suostuuko se valtionavustuksen maksamiseen tässä momentissa tarkoitetulla tavalla.
53 §. (30.12.2014/1410) Perustamishankkeeseen suori­
tetun valtionavustuksen palautus. Perustamishankkeeseen
saatu valtionavustus kerrottuna rakennushankkeen valmistumisen jälkeen tapahtuneella rakennuskustannusindeksin suhteellisella muutoksella ja vähennettynä rakennuksen iästä ja tavanomaisesta kulumisesta johtuvalla kohtuullisella arvon alenemalla, joka on 1 prosenttia
vuodessa rakennuksen valmistumisesta 10 vuoden ajan
ja tämän jälkeen 2 prosenttia vuodessa palautusvelvollisuuden päättymiseen asti, voidaan määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle
taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos
omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta
valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä, jos
luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu
vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen
tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei
määrätä kuitenkaan suoritettavaksi, jos tässä momentissa
tarkoitetun toimenpiteen tapahtuessa valtionavustuksen
myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta.
Jos omaisuus, johon on saatu valtionavustusta, tuhoutuu tai vahingoittuu ja siitä saadaan vakuutus- tai muuta
korvausta, voidaan valtionavustus 1 momentin mukaisesti laskettuna määrätä palautettavaksi valtiolle tai vähentää uuden perustamishankkeen valtionavustuksesta.
Palautusta ei määrätä kuitenkaan suoritettavaksi eikä
vähennystä tehdä, jos vahingon tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta.
Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämisestä päättää 57 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen.
Valtionavustuksen saajan on ilmoitettava valtionapuviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole tehty määräajassa,
on 1 momentin mukaisesti laskettu valtionavustuksen
määrä palautettava valtiolle korkolain (633/1982) 12 §:n
mukaisine korkoineen, jollei valtionapuviranomainen
erityisestä syystä toisin päätä.
Poiketen siitä, mitä valtion korvauksetta luovuttamien ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen ja irtaimiston luovutussopimuksissa on sovittu palautusehdoista ja
mitä edellä tässä pykälässä säädetään perustamishankkeeseen myönnetyn valtionavustuksen palauttamisajasta,
palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos kiinteistön tai
irtaimiston luovutuksesta on kulunut yli 30 vuotta.
54 §. Maksatuksen keskeytys. Valtionapuviranomainen
voi päätöksellään määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen
saaja olennaisessa määrin toimii vastoin asianomaista
toimintaa koskevia lakeja tai asetuksia taikka niiden nojalla annettuja määräyksiä;
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä
tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; tai
3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään
maksatuksen keskeyttämistä.
55 §. (29.12.2011/1511) Erityisopetuksen tukitehtävis­
tä perittävät maksut. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää perusopetuslain 39 §:ssä tarkoitetuista erityisopetuksen tukitehtävistä perittävistä maksuista sen mukaan
kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.
56 §. Suorituksen maksamatta ja perimättä jättäminen.
Alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun
päätökseen perustuvaa suoritusta ei makseta eikä peritä
takaisin.
57 §. (30.12.2014/1410) Valtionapuviranomainen.
Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen 45 §:n
1 momentissa tarkoitetuissa asioissa ja 1 §:n 3 momentin mukaisissa perustamishankkeita koskevissa asioissa
lukuun ottamatta opetus- ja kulttuuriministeriön ennen
vuotta 2007 myöntämien perustamishankkeiden valtionosuuksien ja avustusten maksamista.
Opetushallitus on valtionapuviranomainen:
1) opetuksen toiminnallista kehittämistä koskevissa
asioissa;
2) ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä sekä toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä koskevissa asioissa;
3) 45 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 46 §:ssä tarkoitettuja
valtionavustuksia koskevissa asioissa.
Valtionapuviranomainen muissa tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Toimivallan jaosta valtionapuviranomaisten välillä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
58 §. Tietojen toimittaminen ja tarkastus. Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun
rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon,
taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tarkempia säännöksiä toimitettavista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
Valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi suoritettavista rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan
kohdistuvista tarkastuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa tarkastuksen opetushallituksen tehtäväksi. Valtionapuviranomainen voi antaa tarkastuksen myös
ulkopuolisen tilintarkastajan tehtäväksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tai tilintarkastuslaissa
(459/2007) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajalla tulee olla riittävä
perehtyneisyys opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja. (29.12.2011/1511)
Rahoituksen saajan on korvauksetta annettava tarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta välttämättömät
tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto
sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastajalla
on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin rahoitettavassa toiminnassa käytettäviin tiloihin ja muille
alueil­le. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Tarkastajalla on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos
tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta
on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja. Siinä
on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu
­aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei
enää tarvita tarkastuksessa.
Valtionapuviranomaisella ja opetushallituksella on oikeus saada tarkastusta varten poliisi- ja ulosottoviranomaisilta tarpeellista virka-apua.
Ulkopuolinen asiantuntija voi valtionapuviranomaisen päätöksestä avustaa tarkastuksessa.
Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen
asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää.
Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen
asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
59 §. Neuvottelumenettely. Ennen kuin opetus- ja kulttuuriministeriö tekee ehdotuksen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon käyttökustannusten valtionosuutta varten otettavasta määrärahasta, sen on neuvoteltava yksikköhinnoista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa.
(29.12.2011/1511)
Ministeriön on myös neuvoteltava Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeelli-
viii rahoitus 167
sina yksikköhintojen määräämistä ja vahvistamista sekä
valtionosuuden määräämistä varten, samoin kuin siitä,
miten nämä tiedot toimitetaan valtionapuviranomaiselle.
60 §. Oikaisumenettely ja muutoksenhaku. Tässä laissa
säädettyä valtionosuutta tai rahoitusta saavalla kunnalla,
kuntayhtymällä tai yksityisen koulutuksen tai toiminnan
järjestäjällä, joka tyytymätön tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua kirjallisesti valtionapuviranomaiselta kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Päätökseen ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta siltä osin kuin se koskee 48 §:n 1–3 momentissa tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, muutoksenhausta tämän lain nojalla tehtyyn valtionavustusta
koskevaan päätökseen on voimassa, mitä valtionavustuslaissa säädetään.
61 §. Saamatta jääneen etuuden suorittaminen. Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 60 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin asianomaisen kunnan, kuntayhtymän tai yksityisen koulutuksen järjestäjän tiedossa ja siltä on tämän
vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen
kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa.
Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja
sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa
verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta
kuitenkaan suoriteta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan
valtionosuuden yhteydessä. (29.12.2011/1511)
62 §. Perusteettoman edun palauttaminen. Jos 1 tai 2
§:ssä tarkoitettu opetuksen tai muun toiminnan järjestäjä on saanut perusteettomasti tämän lain nojalla myönnettyä valtionosuutta tai rahoitusta, opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n
2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden
alusta, jona valtionosuus on maksettu. (29.12.2011/1511)
Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana,
voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan vuoden valtionosuuden yhteydessä. (29.12.2011/1511)
63 §. Suoritusvelvollisuuden raukeaminen. Velvollisuus
suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta
saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu.
64 §. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun
lain eräiden säännösten soveltaminen. Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen sovelletaan lisäksi seuraavia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain säännöksiä:
168
viii rahoitus 1) 55 §:n 2 momentin säännöstä uusista ja laajentuvista valtionosuustehtävistä;
2) 61 §:n 2 momentin säännöstä kunnan asukasmäärän määräytymisestä;
3) 62 §:n 3 momentin säännöstä valtionosuuden
myöntämisestä kuntajakoa muutettaessa;
4) 63 §:n säännöstä valtionosuuksien määräytymisestä
kunnan alueen jakamistapauksissa;
5) 63 b §:n säännöstä aluehallintoviraston toimivallasta uhkasakon asettamiseen.
(30.12.2010/1407)
Mitä 1 momentissa säädetään kunnasta, koskee soveltuvin osin kuntayhtymää ja tässä laissa säädettyä rahoitusta saavaa yksityistä 1 §:ssä ja 2 §:ssä mainitun lain
mukaisen toiminnan järjestäjää.
8 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
65 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2010.
Tällä lailla kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annettu laki
(635/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2010. Tämän lain
voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia
säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien
vuosien rahoitukseen.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, ennen
tämän lain voimaantuloa voimassa olleen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla
valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja
kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2010 annetulla valtioneuvoston asetuksella (724/2009) säädettyjä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen,
taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisiä yksikköhintoja sovelletaan laskettaessa ja määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
66 §. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus.
Sen estämättä, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen perustuvasta
rahoituksesta, vuonna 2010 tuloksellisuusrahoitukseen
sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita
säännöksiä.
67 §. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien
jaksojen rahoitus. Sen estämättä, mitä 25 §:n 3 momentissa säädetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen
ja ohjauksen sekä maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen
yksikköhintojen laskemisesta, vuonna 2010 mainittujen
koulutusten rahoitukseen sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
68 §. (30.12.2014/1410) Ammatillisen koulutuksen
poistojen määrän vaikutus yksikköhintoihin. Sen estämät-
tä, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään, jos ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien kirjanpidon mukaisten ammatillisen koulutuksen poistojen määrä on vuosina 2005 ja 2009 alempi kuin 831,32 euroa vuodessa
opiskelijaa kohden, ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa korotetaan, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarvittaessa säädetään, euromäärällä, joka
vastaa edellä mainitun euromäärän ja kirjanpidon mukaisten opiskelijaa kohden laskettujen poistojen erotusta. Mainittu euromäärä on laskettu vuoden 2005 kustannustasossa, ja sitä tarkistetaan vuosittain kustannustason
arvioidun muutoksen mukaisesti.
68 a §. (30.12.2014/1410) Ammatillisen koulutuksen
poistoihin liittyvän euromäärän laskeminen vuosina 2013–
2015. Poiketen siitä, mitä 68 §:ssä säädetään pykälässä
mainitun euromäärän tarkistamisesta vuosittain kustannustason arvioidun muutoksen mukaisesti, euromäärää
ei tarkisteta vuonna 2013 ja 2014 eikä vuonna 2015 vuoden 2013 arvioidun ja toteutuneen kustannustason muutoksen mukaisesti.
68 a § on voimassa 31.12.2015 saakka.
69 §. (30.12.2014/1410) Aiemmin myönnettyjen ja
maksamatta olevien perustamishankkeiden valtionosuudet.
Ennen tämän lain voimaantuloa ammatillisen koulutuksen perustamishankkeisiin myönnetyt ja vuosittain maksettavat opiskelijaa kohti lasketut valtionosuudet vähennetään keskimääräisiä yksikköhintoja laskettaessa.
70 § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.
71 §. Perustamishankkeen valtionosuuksien ja -avustus­
ten palautus. Lain 53 §:n säännöksiä perustamishankkeen valtionavustuksen palauttamisesta sovelletaan sellaiseen mainitussa 53 §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen, joka on suoritettu, tai vahinkoon, joka on tapahtunut tämän lain voimaantulon jälkeen. Perustamishankkeeseen ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn
valtionosuuteen on voimassa soveltuvin osin, mitä mainitussa 53 §:ssä valtionavustuksesta säädetään.
72 §. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan
opetuksen oppilasmäärän määräytyminen vuonna 2010.
Sen estämättä, mitä 48 ja 49 §:ssä säädetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen vuoden 2010 rahoituksen perusteena olevan oppilasmäärän
laskemisesta ja tarkistamisesta, oppilasmäärään lisätään
20 päivänä syyskuuta 2009 kyseisessä koulutuksessa olevien oppilaiden määrä kerrottuna luvulla 0,5.
HE 174/2009, HaVM 19/2009, EV 223/2009
L:n 29.12.2011/1511 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Lain 35 a
§ on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015.
Jos opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 53
§:n 1 momentissa tarkoitettu toimenpide on tehty tai 53 §:n 2
momentissa tarkoitettu vahinko on tapahtunut ennen tämän lain
voimaantuloa, valtionapuviranomaiseen sovelletaan tämän lain 70
§:n 2 momentin asemesta tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011
viii rahoitus 169
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 115/2013, SiVM 7/2013, EV 139/2013
köhintojen laskemisesta ja kustannusten tarkistamisesta vuosittain, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannusten tarkistus
tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella.
Poiketen siitä, mitä 1 §:n 3 momentissa säädetään, yleisten
kirjastojen perustamishankkeiden vuonna 2015 tehtävät valtionavustuspäätökset myönnetään ja niiden maksatukset toteutetaan
opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2014–2017 vahvistaman
rahoitussuunnitelman mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden perustamishankkeita koskevien säännösten
mukaisesti.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta annetun lain
(717/1992), ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun
lain muuttamisesta annetun lain (720/1992), ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998), ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja ammattikorkeakoululain
(351/2003) toiminnan mukaisiin perustamishankkeiden valtionosuuksien ja -avustusten palautuksiin sovelletaan tämän lain
säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin työelämän
kehittämis- ja palvelutehtävää koskeviin valtionavustuksiin sovelletaan niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa tämän lain tullessa voimaan.
HE 258/2014, SiVM 15/2014, PeVL 44/2014, EV 213/2014
L:n 13.12.2013/938 voimaantulosäännös kuuluu:
L:n 30.12.2014/1418 voimaantulosäännös kuuluu:
L:n 28.12.2012/912 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin lasten päivähoitoon liittyviin perustamishankkeiden valtionavustuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 159/2012, StVM 26/2012, EV 160/2012
L:n 28.12.2012/995 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015. (13.12.2013/893)
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.
HE 97/2012, SiVM 9/2012, EV 161/2012
L:n 13.12.2013/892 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Lain 43 a
§ on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.
HE 115/2013, SiVM 7/2013, EV 139/2013
L:n 13.12.2013/893 voimaantulosäännöse kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta
koskevat asiat sekä ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt edellä
tarkoitettuja asioita koskevat sopimukset ja sitoumukset ja niistä
johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka tämän lain nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät lain voimaan tullessa toimivaltaiselle aluehallintovirastolle.
HE 114/2013, HaVM 16/2013, EV 155/2013
L:n 20.12.2013/1045 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.
Tämän lain säännöksiä sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2014 tai
sen jälkeen alkavan koulutuksen rahoitukseen.
HE 118/2013, SiVM 9/2013, EV 170/2013
L:n 30.12.2013/1304 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2016.
Tätä lakia ei sovelleta koulutukseen, joka on alkanut ennen
tämän lain voimaantuloa.
HE 196/2013, SiVm 13/2013, EV 201/2013
L:n 27.6.2014/484 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015.
Tätä lakia ei sovelleta koulutukseen, joka on alkanut ennen
tämän lain voimaantuloa.
HE 62/2014, SiVM 5/2014, EV 61/2014
L:n 30.12.2014/1410 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 momentissa, 25 §:n 1 momentissa, 28 §:n 1 momentissa ja 35 §:n 1 momentissa säädetään yksik-
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
HE 258/2014, SiVM 15/2014, PeVL 44/2014, EV 213/2014
L:n 6.3.2015/189 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 304/2014, SiVM 19/2014, EV 297/2014
L:n 20.3.2015/248 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä varainhoitovuoden 2016 yksikköhintoja. Varainhoitovuoden 2015
ja sitä aiempien varainhoitovuosien yksikköhinnan määräämiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä.
Jos 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan määräämisessä käytetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien kustannuksia tai opiskelijoita koskevia tietoja, otetaan huomioon ennen
tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisten
ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja
kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen kustannukset ja opiskelijat.
Lain 25 §:n 4 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja varainhoitovuodelle 2016 määrättäessä otetaan huomioon ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän
perusteella järjestetyn tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opiskelijat. Mainittujen koulutusten yksikköhinnan porrastamisessa
sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä.
170
viii rahoitus Lain 48 ja 50 §:ssä tarkoitetun keskimääräisen opiskelijamäärän laskennassa huomioidaan myös tämän lain voimaan tullessa
voimassa olleiden säännösten mukaisten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille
opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin
ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousope-
tuksen opiskelijat, jos rahoituksen määräytymisperusteena käytetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien opiskelijamääriä
koskevia tietoja.
HE 211/2014, HE 357/2014, SiVM 21/2014, EV 311/2014
L:n 4.9.2015/1112 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016.
HE 307/2014, SiVM 25/2014, EV 368/2014
viii rahoitus 171
Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta 29.12.2009/1766
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun lain (1705/2009)
nojalla:
1 luku. Käyttökustannukset
Lukion yksikköhinnat
1 §. (14.8.2014/656) Lukiokoulutuksen yksikköhinnan
laskeminen. Lukiokoulutuksen yksikköhinta lasketaan
kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden lukiokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 ja 3 momentin
mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetyllä lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja
näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneita opiskelijoita eikä lukiolain
(629/1998) 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja yhtä tai
useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opiskelijoita.
Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1
jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa
60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla
106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku
lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin
laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu
keskiarvo.
Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu 2 momentissa tarkoitetun korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien
yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen
järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai
kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan
erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle.
Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan
laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan tässä momentissa tarkoitetulla tavalla vain, jos lukiokoulutus yhdistyy
viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tässä momentissa tarkoitettu lukio sekä sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät.
Lukiokoulutuksen yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden
syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.
1 a §. (14.8.2014/656) Lukiokoulutukseen valmistavan
koulutuksen yksikköhinnan laskeminen. Lukiokoulutuksen
järjestäjän yksikköhinta lukiokoulutukseen valmistavassa
koulutuksessa on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna luvulla
1,21.
2 §. (19.12.2013/1079) Ulkomailla järjestettävän lu­
kiokoulutuksen yksikköhinnat. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään lukiolain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän
lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:n
nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta taikka mainittu yksikköhinta korotettuna tai
alennettuna enintään 20 prosentilla.
3 §. (23.1.2014/50) Sisäoppilaitoksessa järjestettävän
lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan kou­
lutuksen yksikköhinnat. Jos lukiokoulutuksen järjestäjän
tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää lukiolaissa tarkoitettua koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n
nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
Ammatillisen peruskoulutuksen
yksikköhinnat
4 §. (26.3.2015/332) Yksikköhinnan porrastaminen
koulutusaloilla ja ammatilliseen koulutukseen valmentavis­
sa koulutuksissa sekä oppisopimuskoulutuksessa. Opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:ssä tarkoitetut ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:
1) kulttuurialalla musiikkialan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia;
2) tekniikan ja liikenteen alalla elintarvikealan perustutkintoon johtavalla meijerialan osaamisalalla 35
prosenttia, merenkulkualan perustutkintoon johtavassa
koulutuksessa 25 prosenttia, logistiikan perustutkintoon
johtavassa kuljetuspalvelujen osaamisalan autonkuljettajan koulutuksessa 35 prosenttia sekä linja-autonkuljettajan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa 70
prosenttia, lentokoneasennuksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 55 prosenttia sekä rakennusalan perustutkintoon johtavalla maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisalalla 70 prosenttia;
172
viii rahoitus 3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perustutkintoon johtavalla metsäkoneenkuljetuksen osaamisalalla 90 prosenttia, muussa metsäalan perustutkintoon
johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia sekä hevostalouden perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 25 prosenttia; sekä
4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 55 prosenttia.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0,80.
Kaikkien koulutusalojen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yksikköhintaa
korotetaan erityisopetuksessa 47 prosenttia.
Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta määrätään
varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän
opiskelijamäärien mukaan.
Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan erityisopetuksessa oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.
5 §. Yksikköhinnan porrastaminen toiminnan tuloksel­
lisuuden perusteella. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden
perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua
tulosindeksiä. Tulosindeksin pistemäärä lasketaan yhdistämällä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentissa säädetyistä tuloksellisuutta kuvaavista tekijöistä muodostettujen tulosmittareiden
yhteismitallisiksi standardoidut arvot.
Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan
vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 prosenttia, opettajien
kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 prosenttia ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo 3 prosenttia.
Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin
arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa porrastetaan
euromäärällä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän
tulosindeksin edellä mainitun arvon ylittävä pistemäärä
kerrotaan koulutuksen järjestäjän opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulolla
sekä jäljempänä tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetulla tulosindeksin yhden pisteen euromääräisellä arvolla,
jaettuna koulutuksen järjestäjän kokonaisopiskelijamäärällä. Kun tuloksellisuuden perusteella tehtävä porrastus
ylittää 10 prosenttia laskettuna koulutuksen järjestäjälle määrätystä edellä mainitun lain 25 §:n 4 momentissa
tarkoitetusta yksikköhinnasta, ylittävästä osuudesta otetaan huomioon 33 prosenttia.
Tulosindeksin pisteen euromääräinen arvo saadaan jakamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetut koulutusaloittain lasketut kustannukset tulosindeksin laskennassa
olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutusaloittain painotettujen yksikköhintojen ja koulutusalojen
opiskelijamäärien sekä tulosindeksin alarajan ylittävien
pistemäärien tulojen yhteenlasketulla arvolla.
6 §. Vaikuttavuusmittarin laskennassa käytettävä perus­
joukko ja mittarin laskenta. Vaikuttavuusmittarin koulutuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen viimeisiä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia tilastoaineistoja ja Opetushallituksen yhteishakuaineistoja.
Vaikuttavuusmittarin laskennassa perusjoukon pohjaaineiston muodostavat koulutuksen järjestäjän ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat
opiskelijat tulosrahoituksen määräämisvuotta edeltäneenä viidentenä vuotena. Mittarin arvot perustuvat näiden
opiskelijoiden tilanteeseen kolmen ja puolen vuoden
pituisen seurantajakson aikana. Vaikuttavuusmittarin
laskennassa perusjoukkoon eivät kuulu ne, joilla ei ole
perusjoukon pohja-aineistossa henkilötunnusta seurantajakson alussa tai joilla ei työssäkäyntitilastoaineistossa ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa
Suomessa seurantajakson lopussa tai jotka edellä mainitun tilastoaineiston mukaan ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua seurantajakson lopussa.
Vaikuttavuusmittarin laskennassa opiskelijat ryhmitellään seurantajakson lopussa viiteen ryhmään seuraavasti:
1) opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon seurantajakson aikana ja on työllinen seurantajakson
viimeisellä viikolla (läpäissyt, työllinen);
2) opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon seurantajakson aikana ja on suorittamassa tai suorittanut korkeakoulututkinnon seurantajakson aikana (läpäissyt, jatko-opiskelija);
3) opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon seurantajakson aikana, mutta ei ole suorittanut tai
suorittamassa korkeakoulututkintoa eikä ole työllinen
seurantajakson viimeisellä viikolla (läpäissyt, ei työllinen
eikä jatko-opiskelija);
4) opiskelija ei ole suorittanut ammatillista perustutkintoa seurantajakson aikana, mutta on vielä suorittamassa ammatillista perustutkintoa tai suorittanut tai
suorittamassa muuta tutkintoa seurantajakson aikana tai
on työllinen seurantajakson viimeisellä viikolla (ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija);
5) opiskelija ei ole suorittanut ammatillista perustutkintoa eikä ole suorittanut tai suorittamassa muuta tutkintoa seurantajakson aikana eikä ole työllinen seurantajakson viimeisellä viikolla (keskeyttänyt, ei työllinen eikä
opiskelija).
Vaikuttavuusmittarin laskennassa koulutuksen järjestäjälle lasketaan kullekin edellä 3 momentin mukaiselle
ryhmälle regressiomallilla parametriarvo, joka ilmaisee
koulutuksen järjestäjän itsenäisen vaikutuksen opiskelijoiden sijoittumiseen kyseiseen ryhmään. Parametriarvoja laskettaessa vakioidaan koulutuksen järjestäjän omasta
toiminnasta riippumattomien olosuhdetekijöiden vaikutukset. Olosuhdetekijöinä otetaan huomioon opiskelijan taustatekijät, koulutukseen liittyvät ominaisuudet
sekä aluetekijät. Opiskelijoiden taustatekijöinä otetaan
huomioon opiskelijan ikä, äidinkieli, sukupuoli, perhetyyppi, perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo sekä
opetuksen antaminen erityisopetuksena. Koulutukseen
liittyvinä ominaisuuksina otetaan huomioon opintojen
aloittamislukukausi, koulutusala, ennen tarkastelujaksoa
suoritetut tutkinnot, tarkastelujaksolla suoritetut lukioopinnot, opiskelu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä opiskelu oppisopimuskoulutuksessa. Aluetekijänä otetaan huomioon opiskelijan seutukunta.
Vaikuttavuusmittarin koulutuksen järjestäjäkohtainen
arvo lasketaan edellä 4 momentissa tarkoitetuista parametriarvoista kertomalla kukin parametriarvo edellä 3
momentissa tarkoitetulle ryhmälle määrätyllä painoarvolla. Painoarvot ovat ensimmäisessä ryhmässä 10, toisessa ryhmässä 6, kolmannessa ryhmässä 3, neljännessä
ryhmässä 1 ja viidennessä ryhmässä 0. Painoarvoilla kerrottujen parametriarvojen summa on vaikuttavuusmittarin arvo.
7 §. Henkilöstömittarien laskennassa käytettävä perus­
joukko ja mittarien laskenta. Henkilöstömittarien koulutuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen Opetushallituksen käytössä olevia viimeisiä tilastoaineistoja.
Opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa perusjoukon muodostavat ne päätoimiset opettajat, jotka päätehtävänään opettavat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opettajien kelpoisuusmittarin arvo on muodollisesti
kelpoisten opettajien prosenttiosuus näistä opettajista.
Henkilöstön kehittämismittarin laskennassa kustannuksiin luetaan vuoden aikana ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaavan henkilöstön kehittämisestä aiheutuneet menot. Henkilöstön kehittämismittarin arvo on
henkilöstön kehittämismenojen prosenttiosuus kaikista
henkilöstömenoista.
8 §. Tulosindeksin laskennan ulkopuolelle jäävät kou­
lutuksen järjestäjät. Tulosindeksi lasketaan ammatillisen
peruskoulutuksen järjestäjille lukuun ottamatta niitä järjestäjiä, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole saatavissa tai joiden opiskelijamäärä on niin
vähäinen, että tulosindeksiä ei voida tilastollisesti luotettavalla tavalla laskea. Tulosindeksiä ei myöskään lasketa
koulutuksen järjestäjälle siltä osin kun sille on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n nojalla määrätty
erityinen koulutustehtävä järjestää erityisopetusta.
9 §. (18.11.2010/976) Erityisopetuksen yksikköhin­
nat eräissä tapauksissa. Poiketen siitä, mitä 4 §:n 2 ja 3
momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentin nojalla
määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin jäljempänä 2–4 momentissa säädetään.
(26.3.2015/332)
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen
koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä
yksikköhintaa kerrottuna luvulla 1,65. (26.3.2015/332)
viii rahoitus 173
Koulutuksen järjestäjälle 2 ja 3 momentin mukaan
laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23
§:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,12. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on
henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa
korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 2,72.
10 §. Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävä
korotus. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 15 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä
ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, jollei 2 tai 3 momentissa toisin säädetä.
Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20
§:n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä
tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta
euromäärällä, joka on 63 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä
yksikköhinnasta.
Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa,
yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan
majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta
euromäärällä, joka on 26 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä
yksikköhinnasta.
Ammatillisen lisäkoulutuksen
yksikköhinnat
11 §. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen
yksikköhinnat. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetut ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelijatyövuotta
kohden lasketaan siten, että lain 23 §:n nojalla säädetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan koulutusaloittain muodostettujen
hintaryhmien mukaan määräytyvällä luvulla seuraavasti:
Hintaryhmä
1)
2)
3)
näyttötutkintoon valmistava koulutus
humanistisella ja kasvatusalalla
näyttötutkintoon valmistava koulutus
kulttuurialalla
näyttötutkintoon valmistava koulutus
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja
hallinnon alalla
Kertojana
käytettävä
luku
0,9
1,0
0,8
174
viii rahoitus 4)
5)
6)
7)
8)
9)
10)
11)
näyttötutkintoon valmistava koulutus
luonnontieteiden alalla
näyttötutkintoon valmistava koulutus
tekniikan ja liikenteen alalla lukuun
ottamatta 9 kohdan koulutuksia
näyttötutkintoon valmistava koulutus
luonnonvara- ja ympäristöalalla lukuun ottamatta 9 kohdan koulutuksia
näyttötutkintoon valmistava koulutus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla
lukuun ottamatta 10 kohdan koulutuksia
näyttötutkintoon valmistava koulutus
matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla
puutavaran autonkuljetuksen, maarakennusalan, ajoneuvonosturinkuljettajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan,
linja- autonkuljettajan, metsäkoneenkuljettajan sekä lentoasemapalvelujen
ja ammattisukeltajan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa
kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sairaankuljettajan, optiikkahiojan, jalkojenhoidon, puhevammaisten tulkkipalvelun ja kipsimestarin näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa
muussa kuin näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa
0,9
1,0
1,1
0,9
0,9
1,8
1,0
0,8
(13.10.2011/1074)
Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä
opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman,
sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus
on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen
koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. Yksikköhinnat
saadaan, kun hintaryhmittäisten opiskelijatyövuosien ja
hintaryhmittäin porrastettujen yksikköhintojen tulojen
summa jaetaan myönnettävien opiskelijatyö­vuosien kokonaismäärällä ottaen lisäksi huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu tuloksellisuuden perusteella tehtävä
porrastuksen määrä sekä 2 momentissa tarkoitetut porrastukset.
12 §. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuk­
sen valtionosuuden perusteen porrastaminen toiminnan tu­
loksellisuuden perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen
valtion­
osuuden perustetta porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen kahden rahoituksen
määräämistä edeltävän vuoden aikana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keski­arvoa
ja samana ajankohtana toteutuneiden opiskelijatyö­
vuosien keskiarvoja. Porrastus myönnetään niille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille, joiden järjestämän
valmistavan koulutuksen perusteella tutkinnot on suoritettu.
Tuloksellisuusrahoituksena jaettavan valtionosuuden
perusteen määrän laskennassa tarvittavat valtakunnalliset koulutusala- ja hintaryhmäkohtaiset tuloskertoimet
saadaan kertomalla 11 §:ssä tarkoitetuissa hintaryhmissä
toteutuneiden opiskelijatyövuosien ja suoritettujen tutkintojen kokonaismäärien suhde 11 §:n mukaisten hintaryhmien porrastuskertoimella.
Koulutuksen järjestäjän osuus tuloksellisuuden perusteella jaettavan valtionosuuden perusteen kokonaismäärästä saadaan, kun järjestäjän 1 momentissa tarkoitettujen tutkintojen hintaryhmittäiset määrät kerrotaan
2 momentissa tarkoitetuilla valtakunnallisilla koulutusala- ja hintaryhmäkohtaisilla tuloskertoimilla ja tulojen summa jaetaan koko maan vastaavalla koulutusalaja hintaryhmäkohtaisilla tuloskertoimilla painotetuilla
tutkintojen kokonaismäärällä. Koulutuksen järjestäjän
osuus lasketaan erikseen omaehtoista ja henkilöstökoulutusta varten.
Jos koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella porrastettu valtionosuuden peruste ylittää viisi prosenttia sille porrastamattomana lasketun valtionosuuden
perusteen määrän, otetaan porrastusta määrättäessä ylittävästä osuudesta huomioon yksi kolmasosa.
13 §. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatil­
lisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen porrastaminen. Koulutuksen järjestäjän tuloksellisuusrahoituksen peruste
saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu tuloksellisuusrahoituksena jaettava euromäärä suhteutettuna kahden rahoituksen määräämistä edeltäneen vuoden aikana toteutuneiden opiskelijamäärien keskiarvoon jaetaan
vastaavana ajankohtana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keskiarvolla ja kerrotaan koulutuksen järjestäjän vastaavalla tavalla lasketulla
tutkintojen määrällä. Tutkinto kirjataan sille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle, jonka järjestämän valmistavan koulutuksen perusteella tutkinto on suoritettu.
Tuloksellisuuden perusteella määräytyvän ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden perusteen määrää
tasoitetaan siten kuin 12 §:n 4 momentissa säädetään.
Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden perusteella erikseen tutkintotavoitteisessa ja
muussa koulutuksessa. Yksikköhinnat saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27
§:n 2 momentissa tarkoitettua oppisopimuskoulutuksen
yksikköhintaa alennetaan mainitun 27 §:n 3 momentin
mukaisella tuloksellisuuden perusteella jaettavan rahoituksen osuudella. Näin saatua yksikköhintaa korotetaan
euromäärällä, joka saadaan kertomalla yksikköhinta 4
momentin mukaisesti määräytyvällä koulutuksen järjestäjäkohtaisen tulosrahoituksen porrastuskertoimella.
Koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan porrastuskerroin saadaan, kun 1 ja 2 momenttien mukaisesti määräytyvä koulutuksen järjestäjän tulosrahoituksen peruste jaetaan summalla, joka saadaan laskemalla yhteen
tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärän ja
tutkintotavoitteisen koulutuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 2 momentin
mukaisesti määrätyn yksikköhinnan tulo ja muun lisäkoulutuksen opiskelijamäärän ja muun lisäkoulutuksen
vastaavasti määrätyn yksikköhinnan tulo.
Erityisopetuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaista yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.
14 §. (16.8.2012/471) Ammatillisten erikoisoppilaitos­
ten yksikköhinnat ja etäopetuksena järjestetyn koulutuksen
opiskelijatyöpäivät. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 4 momentissa tarkoitetut
ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opiskelijatyöpäivää kohti porrastetaan kertomalla yksikköhinta erikoisoppilaitoksittain tämän asetuksen 11 §:n 1
momentissa säädetyllä koulutusaloittain muodostettujen
hintaryhmien mukaan määräytyvällä luvulla. Tekniikan
ja liikenteen alalla ansio- ja liikennelentäjän ammattiin
valmistavassa koulutuksessa, jota järjestetään ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa, edellä tarkoitettu kertojana
käytettävä luku on kuitenkin 8,5.
Ammatilliset erikoisoppilaitokset sijoitetaan yksikköhintojen laskemista varten 1 momentissa tarkoitettuihin koulutusaloittain muodostettuihin hintaryhmiin
erikoisoppilaitoksen pääasiallisen koulutusalan perusteella. Hintaryhmiin sijoittelua tarkistetaan neljän vuoden välein.
Etäopetuksena toteutetun koulutuksen yksikköhinta
on 1 momentissa tarkoitetusta koulutusaloittain muodostetusta hintaryhmästä riippumatta 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n
4 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta.
Etäopetuksena järjestetyn koulutuksen opiskelijatyöpäivien määrästä otetaan valtionosuuden laskennassa
huomioon enintään 40 prosenttia erikoisoppilaitoksen
muutoin kuin etäopetuksena toteuttamien opiskelijatyöpäivien määrästä. Edellytyksenä on lisäksi, että koulutus
on ohjattua ja perustuu erikoisoppilaitoksen koulutussuunnitelmaan.
Väliotsikko on kumottu A:lla 12.3.2015/212. (12.3.2015/212)
15 § on kumottu A:lla 12.3.2015/212.
16 §. (12.3.2015/212) Ammatillisen koulutuksen jär­
jestäjien poistot ja arvonlisävero. Laskettaessa opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja valtakunnallisiin
kokonaiskustannuksiin sisältyvistä yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien kirjanpidon mukaisista
poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien investointeihin edellä mainitussa
säännöksessä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain 32 §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten koulutuksen järjestäjien
arvonlisäverottomista kustannuksista.
17 §. (12.3.2015/212) Ulkomailla järjestettävän perus­
opetuksen yksikköhinnat. Perusopetuslain (628/1998) 7
§:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla
järjestettävän perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain 18 §:n mukaisesti määräytyvää oppilaskohtaista euromäärää eli yksikköhintaa voidaan alentaa tai korottaa enintään 20 prosentilla opetusja kulttuuriministeriön asetuksella.
viii rahoitus 175
Oppilas-, opiskelija- ja
asukasmäärät
18 §. Perusopetuksen oppiaineiden muuntaminen oppi­
lasmääräksi. Perusopetuksen oppilaaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen oppilaiden oppiaineet muunnetaan oppilasmääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen perusopetuksen oppiaineiden määrä luvulla 15.
19 §. (23.1.2014/50) Lukion opiskelijamäärän laskemi­
nen. Lukion rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja
syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä ja lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelevien määrä lasketaan erikseen. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärään
lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta
lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa. (14.8.2014/656)
Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän
opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20
päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12.
20 §. Lukion yksittäisten oppiaineiden muuntaminen
opiskelijamääräksi. Lukion opiskelijaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen opiskelijoiden
kurssit muunnetaan opiskelijamääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion
oppimäärään kuuluvien pakollisten ja syventävinä opintoina tarjottujen valtakunnallisten kurssien määrä luvulla
15. Näin saatu opiskelijamäärä lisätään 19 §:ssä tarkoitettuun lukion painotetun keskiarvon mukaiseen opiskelijamäärään. (12.3.2015/212)
Laskettaessa lukion keskimääräistä yksikköhintaa
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24
§:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna opiskelijamääräksi muuntamisen perusteena käytetään kuitenkin kustannusten laskentavuonna suoritettujen kurssien määrää.
21 §. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien las­
keminen. Ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun
20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella. Opiskelijamäärään lasketaan ammatillisessa
peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa
koulutusta saavat opiskelijat, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta
saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään
siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan
opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin. (26.3.2015/332)
Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän
opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20
päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12. Op-
176
viii rahoitus pisopimuskoulutuksessa mainittujen päivien opiskelijamäärät painotetaan kuitenkin luvulla 6/12.
22 § on kumottu A:lla 21.11.2013/822.
23 §. (12.3.2015/212) Opiskelijaksi lukemista koskevat
rajoitukset. Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää.
24 §. (23.1.2014/50) Opiskelijamäärien laskentapäi­
vän soveltaminen eräissä tapauksissa. Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen taikka ammatillisen koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan
perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa
seuraavan laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää sen
kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän
kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa koulutuksen
järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.
25 §. (19.12.2013/1079) Tietojen ilmoittaminen. Koulutuksen tai toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n 1
momentissa tarkoitetut rahoituksen määräämiseksi tarvittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat
tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla siten kuin 2–4 momentissa säädetään.
Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, opetustuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teatterien ja orkestereiden kustannuksia ja
tuloja koskevat tiedot tulee ilmoittaa vuosittain Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla kustannustiedonkeruuseen viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä. (12.3.2015/212)
Toiminnan laajuutta koskevat tiedot tulee ilmoittaa
Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla 10
päivän kuluessa tilastointipäivästä, jollei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain 11 ja 12 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 14–16
ja 18 §:ssä säädetyn perusopetuksen rahoituksen määräämiseksi tarkoitetut oppilasmäärätiedot ja mainitun
lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetut suoritettuja oppiaineita koskevat tiedot sekä 19 §:ssä säädettyä toimintaa
koskevat tiedot opetuksen järjestäjän tulee vuosittain ilmoittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle Tilastokeskuksen lomakkeilla tilastointipäivän tilanteen mukaisesti.
2 luku. Perustamishankkeet
26 §. Perustamishanke. Perusopetuslaissa (628/1998),
lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun
toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat
vähintään 400 000 euroa. Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1
momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut
kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa.
(28.12.2012/1033)
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa
(728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten
tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun
museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tarkoitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa.
Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa
tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 20 000 euroa.
Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.
27 §. Hankkeen aloittaminen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa
tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on
aloitettu.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.
28 §. Hankeselvitys. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:
1) selvitys hankkeen aloittamis- ja valmistumisajankohdasta;
2) selvitys hankkeen rakennuskustannuksista ja hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankintakustannuksista;
3) rakennushankkeen pääpiirustukset;
4) hankkeen toteutunut tila- ja hankintaohjelma.
28 a §. (20.8.2015/1078) Suomen itsenäisyyden sata­
vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen valtionavustuksen ha­
keminen ja maksaminen vuosina 2015–2019. Opetus- ja
kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuksen Suomen
itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihankkeeseen
valtion talousarvioon vuosina 2015–2018 otetun määrärahan rajoissa.
Valtionavustus myönnetään hakemuksesta. Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen hankesuunnitelma,
kustannusarvio ja toteutusaikataulu.
Vuosien 2014 ja 2015 valtion talousarviossa merkkihankkeelle otettua määrärahaa koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2015. Vuosia
2016–2018 koskeva hakemus on toimitettava sen vuo-
viii rahoitus 177
den loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionavustusta haetaan.
Valtionavustus maksetaan toteutusaikana kahdessa
erässä vuosittain ja loppueränä. Loppuerän maksamisen
edellytyksenä on, että valtionavustuksen saaja on toimittanut opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain 41 §:ssä tarkoitetun hankeselvityksen merkkihankkeen toteutumisesta. Selvitys on toimitettava kuuden
kuukauden kuluessa merkkihankkeen valmistumisesta,
kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019.
Merkkihankkeelle suoritetun valtionavustuksen palautukseen ja maksatuksen keskeytykseen sovelletaan
muilta osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 7 luvun säännöksiä.
A:lla 1078/2015 lisätty 28 a § on väliaikaisesti voimassa
1.9.2015–31.12.2019.
3 luku. Erinäiset säännökset
29 §. (12.3.2015/212) Valtionapuviranomainen eräis­
sä tapauksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain 1 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen lakien
sekä kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisissa perustamishankkeita koskevissa asioissa;
2) esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen,
aamu- ja iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44
§:n 1 momentissa tarkoitetuissa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen, opetuksen ja toiminnan strategiseen kehittämiseen, kokeiluun, toiminnan käynnistämiseen ja toimintaan liittyviin tarpeellisiin erityistehtäviin myönnettävissä valtionavustuksissa sekä mainitun
pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa;
3) ammatillisen koulutuksen 2 kohdassa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa koulutuspoliittisten
tavoitteiden toteuttamista varten myönnettävissä valtionavustuksissa ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa;
4) kulttuuritoimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä liikuntatoiminnan ja nuorisotyön 2 kohdassa mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa
valtionavustuksissa;
5) yleisten kirjastojen 2 kohdassa mainitun pykälän 1
ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtioavustuksissa, jotka
liittyvät kansalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan;
6) kirjastolaissa tarkoitetun keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävän hoitamiseen 2 kohdassa mainitun
pykälän 3 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa.
Opetushallitus on valtionapuviranomainen:
1) esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen,
aamu- ja iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen
toiminnalliseen kehittämiseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentin nojalla myönnettävissä valtionavustuksissa;
2) 1 kohdassa mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa ammatillisen koulutuksen kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä sekä toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä koskevissa valtionavustuksissa.
Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen yleisten kirjastojen 1 momentin 2 kohdassa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa,
jotka liittyvät alueelliseen ja paikalliseen kehittämistoimintaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen valtionapuviranomainen oppilaitosten perustamishankkeita koskevissa asioissa, kun opetus järjestetään
ulkomailla. Lapin aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain 45 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa.
30 §. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosi.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
10 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista
työpäivää opiskelijaa kohden.
Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta
tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta.
31 §. Ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyt­
tötutkintojen järjestämiseen myönnettävä valtionavustus.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
46 §:ssä tarkoitettu valtionavustus ilman valmistavaa
koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen voi olla tutkinnon osaa kohti enintään yhtä suuri
kuin ilman valmistavaa koulutusta suoritettavan kyseisen tutkinnon osan arvo on ammatillisen lisäkoulutuksen
valtionosuusrahoitusta määrättäessä.
4 luku. Voimaantulo- ja
siirtymäsäännökset
32 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Tällä asetuksella kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta 6 päivänä elokuuta 1998 annettu asetus
(806/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnet­
täessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä
asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja
sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.
Sen estämättä mitä 4 §:n 1–5 momentissa säädetään
ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan porrastamisesta ja 5–8 §:ssä säädetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen perustuvasta rahoituksesta, vuonna
2010 sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaan tuloa
voimassa olleita säännöksiä.
A:n 26.3.2015/332 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä varainhoitovuoden 2016 yksikköhintoja. Varainhoitovuoden 2015
178
viii rahoitus ja sitä aiempien varainhoitovuosien yksikköhinnan määräämiseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos 21 §:ssä tarkoitetussa opiskelijamäärän laskennassa käytetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien opiskelijoita koskevia
tietoja, otetaan huomioon myös tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille
opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuk-
sen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin
ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen opiskelijat.
A:n 20.8.2015/1078 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2015 ja se on
voimassa 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.
viii rahoitus 179
Opetusministeriön asetus vieraskielisten sekä
saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden
täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja
lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen
perusteista 29.12.2009/1777
Opetusministeriön päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta 29 päivänä joulukuuta annetun lain
(1705/2009) 45 §:n nojalla säädetään:
1 §. Soveltamisala. Kunnalle sekä rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on perusopetuslain (628/1998)
7 §:n mukainen opetuksen järjestämislupa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen taikka lukiolain (629/1998) 3 §:n mukainen koulutuksen järjestämislupa lukiokoulutuksen järjestämiseen, myönnetään
ylimääräistä valtionavustusta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaille ja opiskelijoille järjestetystä täydentävästä opetuksesta aiheutuviin kustannuksiin valtion
talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa, siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu valtionavustus ei
koske perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa eikä lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja opiskelijoita.
2 §. Vieraskielisten oppilaiden suomi tai ruotsi toisena
kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksen tukemi­
sen valtionavustus. Vieraskielisten oppilaiden suomi tai
ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja heidän muun opetuksen tukemiseen heidän omalla äidinkielellään suoritetaan valtionavustusta 3 opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Laskennallisten ryhmien määrää laskettaessa otetaan huomioon
opetukseen osallistuvat oppilaat lukukauden alussa tai
kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa. Mikäli
opetuksen järjestäjällä on tässä pykälässä tarkoitettuun
opetukseen oikeutettuja oppilaita vähemmän kuin neljä, voi laskennallisen ryhmän koko olla kaksi oppilasta.
Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun
opetuksen tukeen ovat oikeutettuja ne vieraskieliset oppilaat, joiden perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun
opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut
enintään kuusi vuotta ja jotka eivät osaa suomea tai ruotsia vastaavan ikäisen suomen- tai ruotsinkielisen oppilaan äidinkielen tasoisesti.
3 §. Oman äidinkielen opetuksen valtionavustus. Jos 1
§:ssä mainituissa oppilaitoksissa ei järjestetä perusopetuslain 12 §:ssä ja lukiolain 8 §:ssä tarkoitettua äidinkie-
len opetusta saamenkielisille, romanikielisille ja vieraskielisille oppilaille, voidaan valtionavustusta mainittuun
opetukseen suorittaa tämän asetuksen mukaan.
Valtionavustusta suoritetaan 2 opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti.
Laskennallisten ryhmien määrää laskettaessa otetaan
huomioon opetukseen osallistuvat oppilaat lukukauden
alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa.
Mikäli opetuksen järjestäjällä on saamenkielisiä tai romanikielisiä oppilaita vähemmän kuin neljä, voi laskennallisen ryhmän vähimmäiskoko olla kaksi oppilasta.
Samassa opetusryhmässä voi olla asianomaista kieltä
äidinkielenään tai muutoin tätä kieltä kotonaan puhuvia
oppilaita ja ulkomailta muuttaneita suomalaisoppilaita.
Samassa opetusryhmässä voi niin ikään olla oppilaita eri
vuosiluokilta ja eri kouluista sekä myös esiopetusta perusopetuksessa saavia oppilaita.
Tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua opetusta ei
voida kuitenkaan antaa siinä kielessä, joka on koulun tai
opetusryhmän opetuskieli.
Tässä pykälässä tarkoitettu opetus tulee sijoittaa oppilaiden ja opiskelijoiden työjärjestykseen ja järjestää oppilaan työpäivän aikana. Opetusta ei kuitenkaan saa yhdistää perusopetuslain 11 §:ssä tarkoitettuihin kaikille opetettavien yhteisten aineiden oppitunteihin tai lukiolain 7
§:ssä tarkoitettujen aineiden oppitunteihin.
4 §. Myöntäminen. Valtionavustusta suoritetaan enintään 86 %:n mukaisesti tässä asetuksessa tarkoitettujen
opetustuntien laskennallisten kustannusten perusteella,
jotka ovat opetustuntia kohden 25 euroa. Avustuksen
myöntää Opetushallitus hakemuksesta vuosittain jälkikäteen.
Opetushallitus antaa ohjeet avustuksen hakemisesta ja
selvityksen tekemisestä.
5 §. Erinäiset määräykset. Tässä asetuksessa tarkoitettu
suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus, oman äidinkielen opetus ja muun opetuksen tukeminen ei koske perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvia oppilaita.
6 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2010.
180
viii rahoitus Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja
opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista
19.12.2001/1323
Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 44 §:n
1 momentin, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 36
§:n, samana päivänä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
(630/1998) 47 §:n 1 momentin sekä samana päivänä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 7 §:n 4 momentin ja 16 §:n 7 kohdan nojalla:
1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään maksuista, joita koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät voivat
periä oppilailta, opiskelijoilta ja näyttötutkintoon osallistuvilta perusopetuslain (628/1998) lukiolain (629/1998)
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998)
ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
(631/1998) nojalla.
Asetusta sovelletaan kunnan, kuntayhtymän, rekisteröidyn yhteisön tai säätiön ja valtion järjestämässä koulutuksessa opiskelijoilta perittäviin maksuihin.
2 §. Perusopetus. Perusopetuslain 31 §:n 3 momentissa
tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä opetuksessa oppilailta voidaan periä maksuja enintään 2 420 euroa vuodessa. Japanin ja Brysselin suomalaisissa kouluissa oppilaalta voidaan kuitenkin periä maksuja enintään 10 700
euroa vuodessa. (15.2.2007/197)
Perusopetuslain 31 §:n 3 momentissa tarkoitetussa
vieraskielisessä opetuksessa, jota yksityinen opetuksen
järjestäjä järjestää opetusministeriön määräämän erityisen koulutustehtävän perusteella, oppilaalta voidaan
periä maksuja enintään 673 euroa vuodessa. Helsingin
Kansainvälisen koulun oppilaalta voidaan kuitenkin periä maksuja enintään 8 914 euroa vuodessa.
Perusopetuslain 33 §:n 4 momentissa tarkoitetulta
oppilaalta, joka on otettu muuhun kuin perusopetuslain
6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hänelle osoitettuun
kouluun, voidaan periä hänelle järjestetystä majoituksesta ja täysihoidosta maksua enintään mainittujen palvelujen järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten oppilasta kohden laskettujen vuosikustannusten mukaisesti.
Sisäoppilaitoksessa järjestettävässä koulutuksessa mainituista kustannuksista vähennetään oppilaasta koulutuksen järjestäjälle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun asetuksen (806/1998) 5 §:n 1 momentin nojalla
maksettava euromäärä. Tässä momentissa tarkoitetulta
oppilaalta voidaan periä majoituspaikan ja kodin välisistä
matkoista maksua enintään asianomaisen oppilaan matkoista aiheutuvien kustannusten mukaisesti.
Perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitetulta aineopiskelijalta, joka ei ole oppivelvollinen, voidaan periä opetuksesta maksua, joka on enintään 50 prosenttia
kurssin järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä oppilasta kohden lasketuista vuosikustannuksista.
3 §. Lukio. Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä lukiokoulutuksessa opiskelijoilta voidaan periä maksuja enintään 2 420 euroa
vuodessa. Espanjan suomalaisessa lukiossa opiskelijalta
voidaan kuitenkin periä maksuja enintään 2 900 euroa
vuodessa. (15.2.2007/197)
Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa, jota yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusministeriön määräämän erityisen koulutustehtävän perusteella, opiskelijoilta perittävistä maksuista on voimassa, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään.
(15.2.2007/197)
Lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitetulta aine­
opiskelijalta voidaan periä opetuksesta maksua, joka on
enintään 50 prosenttia kurssin järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä opiskelijaa kohden lasketuista
vuosikustannuksista. (15.2.2007/197)
Lukiolain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kokeesta,
jossa lukion oppimäärä tai osa siitä suoritetaan oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta, opiskelijalta voidaan periä enintään 50,5 euron
suuruinen maksu. (15.2.2007/197)
Lukiolain 18 §:ssä tarkoitetusta ylioppilastutkinnosta perittävistä maksuista säädetään erikseen. (15.2.2007/
197)
4 §. Ammatillinen koulutus. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 4 momentissa tarkoitetulle yksityisopiskelijalle järjestettävästä kokeesta voidaan periä
opiskelijalta enintään 50,5 euron suuruinen maksu.
5 §. Ammatillinen aikuiskoulutus. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetussa
ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelijalta voidaan periä maksu, joka on enintään 50 prosenttia opiskelijakohtaisesta
määrästä, joka on laskettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 10 a §:n mukaisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan perusteella.
Muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä maksu, joka on enintään 75 prosenttia
edellä mainitulla tavalla opiskelijaa kohden lasketusta
määrästä.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 17
§:n 3 momentissa tarkoitettu näyttötutkintoina suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin osallistuvalta perittävä kiinteä tutkintomaksu on 58 euroa. (7.2.2011/180)
6 §. Oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävät mak­
sut. Jos lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen tai näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
perustutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle opiskelun edellyttämiä oppikirjoja tai
muita opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja oppimateriaaleja taikka henkilökohtaiseen käyttöön
tarkoitettuja työvälineitä, koneita, laitteita, materiaaleja
ja muita tarvikkeita, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät
opiskelijalle, voi koulutuksen järjestäjä periä niistä maksun enintään todellisten hankinta- tai tuotantokustan-
nusten mukaisesti. Jos opiskelija hankkii mainitut oppimateriaalit ja tarvikkeet muuten, häneltä ei voida periä
tässä momentissa tarkoitettuja maksuja.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina oppimateriaaleina
ja tarvikkeina ei pidetä maksuttomaan opetukseen kuuluvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä,
koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuussäännösten edellyttämiä varusteita, opetuksessa käytettäviä koulutuksen järjestäjälle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita
eikä muita vastaavia opetusvälineitä.
7 §. (15.2.2007/197) Maksun määrää koskeva rajoitus­
säännös. Tämän asetuksen 2 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 3
§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu oppilaalta ja opiskelijalta perittävä maksu ei saa ylittää euromäärää, joka saadaan,
kun koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä
oppilasta tai opiskelijaa kohden aiheutuneista keskimääräisistä kustannuksista vähennetään kunkin oppilaan tai
opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjälle myönnetty valtionrahoitus.
8 §. Kustannusten laskeminen. Tässä asetuksessa säädettyjen maksujen perusteina käytettäviä kustannuksia
viii rahoitus 181
laskettaessa otetaan huomioon kustannukset, joita käytetään määriteltäessä valtion maksuperustelain (150/1992)
6 §:ssä tarkoitettua suoritteen omakustannusarvoa.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta
5 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin.
9 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Asetusta sovelletaan ensimmäisen
kerran määrättäessä maksuja vuodelle 2002.
Tällä asetuksella kumotaan eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista 22 päivänä
joulukuuta 1998 annettu opetusministe­riön päätös (1096
/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
10 §. Siirtymäsäännös. Tämän asetuksen mukaiset
maksut voidaan vuoden 2002 helmikuun loppuun asti maksaa myös käyttäen maksuvälineenä markkamääräisiä seteleitä ja metallirahoja. Tällöin euromääräinen
hinta muutetaan markkamääräiseksi kertomalla se luvulla 5,94573 sekä pyöristämällä loppusumma lähimpään
penniin.
182
viii rahoitus Opetusministeriön päätös eräiden valtion oppilaitosten
maksullisista suoritteista 22.12.1998/1097
Opetusministeriö on päättänyt opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 51
§:n ja valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla:
1 §. Soveltamisala. Tätä päätöstä sovelletaan valtion
oppilaitoksiin, jotka järjestävät koulutusta perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998), ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tätä päätöstä ei sovelleta yliopistojen 1 momentissa mainittujen
lakien nojalla järjestämään koulutukseen.
2 §. (28.11.2000/1041) Erityisopetuksen tukitehtävis­
tä perittävät maksut perusopetuksessa. Jos opetusministeriö on antanut valtion oppilaitoksen tehtäväksi huolehtia
perusopetuslain 39 §:ssä tarkoitetuista erityisopetuksen
tukitehtävistä, oppilaitos perii tarjoamistaan näiden tehtävien mukaisista­palveluista muilta koulutuksen järjestäjiltä maksun, joka on 50 prosenttia valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:n mukaisesta julkisoikeudelli­
sista suoritteista perittävästä omakustannusarvon mukaisesta maksusta.
3 §. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet.
Suoritteita, jotka 1 §:ssä mainitut oppilaitokset hinnoittelevat liiketaloudellisin perustein, ovat:
1) opettajien jatko- ja täydennyskoulutus;
2) erilliset kurssit ja koulutustilaisuudet;
3) opetuksen yhteydessä tai muutoin valmistetut tai
syntyneet tuotteet ja palvelut;
4) tilauksesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset;
5) muu kuin 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa annettu
konsultointi ja ohjaus;
6) työpalvelut;
7) opiskelijarekistereistä ja muista rekistereistä annettavat tulosteet;
8) oppilaitosten toimitilojen ja laitteiden käyttö;
9) valokopiot ja muut jäljennökset;
10) asiakirjojen ja muun aineiston lähettäminen ja
postitus; sekä
11) muut tilauksesta tehdyt palvelut ja tuotteet.
4 §. Voimaantulo. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen
kerran määrättäessä maksuja vuodelle 1999.
Tällä päätöksellä kumotaan eräiden valtion oppilaitosten maksullisista suoritteista 30 päivänä joulukuuta
1993 annettu opetusministeriön päätös (1674/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutok­sineen.
ix ammattikorkeakoulut 183
Ammattikorkeakoululaki
14.11.2014/932
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan opetus- ja
kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin.
2 §. Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmäs­
sä. Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat
yhdessä korkeakoululaitoksen.
3 §. Ammattikorkeakouluyhteisö. Ammattikorkeakoulu­
yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä johon kuuluvat ammattikorkeakoulun opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon
johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.
4 §. Tehtävät. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on
antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä
tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin
perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa
ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää
ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta
uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja
innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.
5 §. Oikeushenkilöasema. Ammattikorkeakoulu on
osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö (ammattikorkea­
kouluosakeyhtiö), johon sovelletaan osakeyhtiölakia
(624/2006), jollei tässä laissa toisin säädetä.
Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa
osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan
osallistuvalle. Jaettaessa varoja muulla osakeyhtiölain 13
luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, varoja saadaan palauttaa osakkeenomistajalle enintään tämän yhtiön omaan
pääomaan sijoittamaan määrään asti. Varojen palauttaminen osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1
kohdassa tarkoitetusta vapaan oman pääoman rahastosta taikka mainitun momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on mahdollista vasta ammattikorkeakoulutoiminnan loppuessa. Muutoin varat on käytettävä
tämän lain 4 §:n mukaiseen tarkoitukseen.
Ammattikorkeakoulu voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.
6 §. Yhteistyö toimintaympäristön kanssa. Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti
omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.
2 luku. Ammattikorkeakoulun
toimilupa ja toimiehdot
7 §. Toimilupa. Ammattikorkeakoulutoiminta edellyttää toimilupaa. Toimiluvan myöntää valtioneuvosto. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla
on toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset 4
§:n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen.
Edellytyksenä on lisäksi, että ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei
ole sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista
kehittämistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään toimiluvan hakemisesta ja toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.
Toimiluvan saajalla on oikeus harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan määrätä ammattikorkeakoululle myös sen tehtäviin kohdistuvia kehittämis- ja muita velvollisuuksia.
Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun nimi.
Ammattikorkeakoulun nimikettä saa käyttää vain tässä
laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta, jollei muussa
laissa toisin säädetä.
Valtioneuvosto voi muuttaa toimilupaa tai peruuttaa
sen, jos koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut
ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvät olennaiset syyt
sitä edellyttävät taikka, jos ammattikorkeakoulu ei täytä
1 ja 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Ennen toimiluvan muuttamista ja peruuttamista koskevan päätöksen
tekemistä ammattikorkeakoululle on varattava tilaisuus
tulla kuulluksi.
8 §. Koulutustehtävä. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa
voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista
koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä,
mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin
liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi
antaa.
Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta
ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulu­
tus).
Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikorkeakoulu voi päättää, että tämän lisäksi opetus- ja tutkintokielenä käytetään jotain muuta kieltä.
184
ix ammattikorkeakoulut 3 luku. Opetus, tutkinnot sekä
tutkimus- ja kehittämistoiminta
9 §. Opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Ammattikorkeakoululla on 4 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessa
opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetuksessa on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Ammattikorkeakoulun opetus on julkista. Perustellusta syystä pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.
10 §. Ammattikorkeakoulussa annettava opetus. Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja
ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu
voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen
osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista.
Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. (19.12.2014/1173)
Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen
opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja
sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.
Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille
maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutuksen laajuudesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
11 §. Tutkinnot ja niiden perusteet. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja
ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä
korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK.
Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista,
tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
11 a §. (19.12.2014/1173) Erikoistumiskoulutukset.
Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat
korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista
kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.
Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Erikoistumiskoulutuksena ei järjestetä koulutusta,
jota ammattikorkeakoulu järjestää 5 §:n 3 momentin
mukaisena liiketoimintana.
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn
aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän
edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksesta sopimisesta, sopimuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestämisestä
annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään julkista luetteloa. Julkisesta luettelosta ja siihen
merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
12 §. (20.3.2015/257) Opetuksen maksuttomuus ja
muuta toimintaa koskevat maksut. Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät
valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetuksen
maksuttomuus ei estä ammattikorkeakoulua järjestämästä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetusta, johon liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen
korkeakoulu perii maksun.
Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen perusteella hakevilta lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun. Maksun
suorittaminen on hakemuksen käsittelemisen edellytys.
Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten testien suorittamista.
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta ammattikorkeakoulu saa periä maksuja. Ammattikorkeakoulujen julkisoikeudellisten suoritteiden
maksuista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa
(150/1992) säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden
omakustannusarvosta. Jos opiskelijalta perittävää
julkisoikeudellista maksua ei ole suoritettu eräpäivänä,
saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien
noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä
säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa (706/2007).
13 §. Tilauskoulutus. Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa
opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen
valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen
tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö
(tilauskoulutus).
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille,
jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä
mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa
(301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenten
määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan tämän
lain 25–27, 33–40 ja 57–61 §:ää.
ix ammattikorkeakoulut 185
Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn
koulutustehtävään. Tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta.
Ammattikorkeakoulun on perittävä tilauskoulutuksen
järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset
kattava maksu.
14 §. (20.3.2015/325) Opetussuunnitelmat ja opintojen
tavoitteelliset suorittamisajat. Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen
tulee pituudeltaan vastata vähintään kolmen ja enintään
neljän lukuvuoden päätoimisia opintoja. Erityisestä syystä tutkinto voi olla tätä pidempi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään
puolentoista vuoden päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot ja
opintojen ohjaus niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (tavoit­
teellinen suorittamisaika).
Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteellinen suorittamisaika on yksi vuosi.
4 luku. Organisaatio
15 §. Ammattikorkeakoulun toimielimet. Ammatti­
korkeakoulun toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtajana toimiva rehtori. Ammattikorkeakoulussa tulee lisäksi olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava
toimielin.
Ammattikorkeakoulussa voi olla myös muita toimielimiä sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.
16 §. Hallituksen tehtävät. Hallituksen tehtävänä on
osakeyhtiölaissa säädetyn lisäksi:
1) päättää ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;
2) päättää ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;
3) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan
järjestämisestä;
4) vastata ammattikorkeakoulun varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa
rehtorille;
5) hyväksyä ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot ammattikorkeakoulua koskevissa
periaatteellisesti tärkeissä asioissa;
6) hyväksyä 42 §:n mukainen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävä sopimus ammattikorkeakoulun
puolesta;
7) valita rehtori ja erottaa rehtori;
8) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä
järjestäytymistä ja toimintaa koskevat määräykset sekä
päättää ammattikorkeakoulun toimintarakenteesta;
9) päättää ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden määrästä.
Hallituksen tehtävänä on lisäksi ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jollei se ole
siirtänyt tehtävää muulle ammattikorkeakoulun toimielimelle.
Edellä 1 momentissa mainittuja hallituksen tehtäviä
ei voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan. Osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien
oikeudesta päättää hallituksen toimivaltaan kuuluva asia
ja 6 luvun 7 §:ää asian siirtämisestä yhtiökokoukselle ei
sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.
17 §. Hallituksen kokoonpano. Ammattikorkeakoulun
hallituksessa on vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää
asiantuntemusta. Hallituksessa tulee olla myös jäseniä,
joilla on työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta
ja tuntemusta. Rehtori ei voi olla hallituksen jäsen.
Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen
opiskelijoihin. Henkilöstöstä valittava hallituksen jäsen
valitaan vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä
ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta
määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä. Yhtiökokous vahvistaa valinnat.
18 §. Rehtorin tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle
säädettyjen tehtävien lisäksi:
1) johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää
ammattikorkeakoulua koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi;
2) vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
3) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta;
4) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.
Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian ammattikorkeakoulun
muun toimielimen tai henkilöstöön kuuluvan ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa ammattikorkeakoulun kaikkien toimielinten kokouksissa.
Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtoriksi
voidaan kuitenkin valita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, jos hänet muutoin katsotaan erityisen
ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan,
että hän hallitsee toimiluvan mukaisen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielen.
Edellä 1 momentissa mainittuja rehtorin tehtäviä ei
voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan. Osakeyhtiölain
5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien oikeudesta päättää toimitusjohtajan toimivaltaan kuuluva asia
ja 6 luvun 7 §:ää asian siirtämisestä yhtiökokoukselle ei
sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.
19 §. Tutkintolautakunta. Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta tai
vastaava muu toimielin.
Tutkintolautakuntaan tai vastaavaan muuhun toimielimeen kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla
186
ix ammattikorkeakoulut kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun
hallitus.
Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla yliopettaja tai lehtori. Tutkintolautakunnan muina jäseninä
on ammattikorkeakoulun opettajia ja vähintään yksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija.
20 §. Johtosäännöt ja määräykset. Ammattikorkeakoulun toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään
ammattikorkeakoulun johtosäännössä ja muissa vastaavissa ammattikorkeakoulun sisäisissä määräyksissä.
21 §. Hallintomenettely ja julkisuus. Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003) julkisten hallintotehtävien osalta.
Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kuitenkin
kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Mainitun
lain 28 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohtaa sovelletaan ammattikorkeakouluun sekä ammattikorkeakoulun muodostamaan kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuun konserniin kuuluvaan yhteisöön vain asiassa, jossa ammattikorkeakoulun ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään
tai jossa asian tasapuolinen käsittely sitä edellyttää.
Ammattikorkeakoulun toiminnan julkisuuteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan tämän lain mukaisen toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999)
säädetään mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun
viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
5 luku. Henkilöstö ja hallintokieli
22 §. Opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä kelpoisuusvaa­
timukset. Ammattikorkeakoulussa on yliopettajia, lehtoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä.
Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tarvittaessa
tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
23 §. Rikosoikeudellinen virka- ja vahingonkorvaus­
vastuu. Ammattikorkeakoulun henkilöstöön ja toimielimen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa
tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
24 §. Ammattikorkeakoulun hallintokieli. Ammattikorkeakoulun hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty
opetus- ja tutkintokieli.
6 luku.
Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja
opiskelijat
25 §. Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut:
1) lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon,
ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä
vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa
maas­sa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu katsoo
olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on
suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon
tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on
vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaadittavan
työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja
tanssialalla sekä musiikkialalla työkokemuksen asemesta
voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta.
Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon
suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä myös ennen korkeakoulututkinnon suorittamista
saatu työkokemus asianomaiselta alalta.
Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa
se, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen
opettajan toimeen.
Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi
se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon
taikka jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät
tiedot ja taidot opintoja varten. (19.12.2014/1173)
26 §. Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytyk­
set. Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä
seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos 33
§:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
Opiskelijaksi ottamisen esteenä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 32 §:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohdan, tämän lain 33
§:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten
terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat
sitä edellyttävät.
Ammattikorkeakoulun tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.
27 §. Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti. Jäljempänä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin opiskelijaksi
pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa
opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevasta päätöksestä.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen
perusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta
ja koulutuksen järjestäjältä.
28 §. (20.3.2015/257) Opiskelijavalinta. Opiskelijat
ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta.
Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirtoopiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus
siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä
koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu.
Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan
ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.
28 a §. (20.3.2015/257) Yhteishaku ja erillisvalinnat.
Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon
ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa.
Ammattikorkeakoulu voi käyttää yhteishaun asemesta
erillisvalintaa ottaessaan:
1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle
suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;
2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;
3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen,
jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan
vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;
4) siirto-opiskelijoita;
5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa
suoritettujen opintojen perusteella.
Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä,
korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998)
tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä annetaan
tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
28 b §. (20.3.2015/257) Opiskelupaikkojen varaami­
nen. Ammattikorkeakoulun on yhteishaussa varattava
osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet
Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon
johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa.
Opiskelupaikkoja ei kuitenkaan tarvitse varata 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valittaessa opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen tai sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien
kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen taikka koulutukseen, johon ammattikorkeakoulu
valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen
ix ammattikorkeakoulut 187
varaaminen asettaisi hakijat kohtuuttomasti eriarvoiseen
asemaan.
Ammattikorkeakoulu voi varata osan opiskelupaikoista 1 momentissa tarkoitetuille hakijoille myös erillisvalinnoissa.
Ammattikorkeakoulun tulee turvata asianmukainen
mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että
eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmiin
kuuluvien osuus hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin
rinnastettavat seikat.
28 c §. (20.3.2015/257) Opiskelupaikan vastaanotta­
minen. Hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena
alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista.
Opiskelijaksi hyväksytyn on ammattikorkeakoulun
hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta tai hän menettää opiskelupaikkansa. Ammattikorkeakoulun on viipymättä merkittävä
tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1
§:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen hakurekisteriin.
29 §. (20.3.2015/257) Lukuvuosi ja lukukaudet sekä
opiskelijaksi ilmoittautuminen. Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä
heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja
päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1
päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä
ajanjaksoina.
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi.
Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun
määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai
poissa olevaksi. (20.3.2015/325)
Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna:
1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;
2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. (20.3.2015/325)
30 §. (20.3.2015/325) Opiskeluoikeus. Opiskelijalla
on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai
ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla.
Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa 1 momentissa tarkoitetut opinnot yhtä vuotta niiden tavoitteellista
suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Muun opiskelijan 1
188
ix ammattikorkeakoulut momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot saa suorittaa vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutus-opinnot on suoritettava kolmessa
vuodessa.
Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai
vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on
ilmoittautunut poissa olevaksi 29 §:n mukaisesti.
Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa
opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa.
Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy
siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon
perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös
se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt
siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen
opiskeluun.
30 a §. (20.3.2015/325) Opiskeluoikeuden jatkaminen.
Ammattikorkeakoulu myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos
opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen
suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiseksi.
Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa
opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Ammattikorkeakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon
opiskelijan elämäntilanne.
31 §. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Ammattikorkeakoulu voi hyväksyä järjestyssäännöt
tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä
ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden
kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä
ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä
voidaan antaa ammattikorkeakoulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta ammattikorkeakoulun tiloissa ja alueella.
32 §. (20.3.2015/325) Opiskeluoikeuden menettäminen.
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 29§:ssä säädetyllä
tavalla tai joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa tai 30 a §:n mukaisessa lisäajassa, samoin
kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa.
Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opin-
tonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta 28 §:ssä tarkoitettuun
opiskelijavalintaan.
Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan
opiskeluoikeutensa.
33 §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Kun opintoihin
sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:
1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti
opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa;
2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 26 §:n 1 momentin mukaisia
opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai
3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 26
§:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut
estää hänen valintansa opiskelijaksi.
Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se
on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on
tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17 luvun
18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä,
31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen.
Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää ammattikorkeakoulun sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka
opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.
Opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
34 §. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedon­
saanti. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan
määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin
ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan
terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Ammattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja
tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten
ammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti
harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto,
josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen
tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoi-
keuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja
koulutuksen järjestäjältä.
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain
(770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta
opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä, jos opiskelija
on hakenut ammattikorkeakouluun siirto-opiskelijana.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten
estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta 33 §:ssä
tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai
muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
35 §. Opiskeluoikeuden palauttaminen. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 33 §:n 1 momentin 2 kohdan
perusteella, voi hakea ammattikorkeakoululta opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa,
jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen
aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa
ammattikorkeakoululle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus.
Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
36 §. Huumausainetestaus. Ammattikorkeakoulu voi
velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä
koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä,
että opiskelija on huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1
momentin 5 kohdassa tarkoitettujen huumausaineiden
vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön
tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista. Edellytyksenä on lisäksi, että
testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn
selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä,
jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa
huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:
1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen
henkeä tai terveyttä;
2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;
3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai
4) merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausaineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.
Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulun osoittaman laillistetun terve-
ix ammattikorkeakoulut 189
ydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta
ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain
3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten,
että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on
esitettävä ammattikorkeakoulun määräämässä kohtuullisessa ajassa.
Jos opiskelijalta on tarkoitus vaatia tässä pykälässä tarkoitettu huumausainetestiä koskeva todistus, ammattikorkeakoululla on oltava opiskelijahuollon toimijoiden
kanssa yhteistyössä laaditut kirjalliset toimintaohjeet
opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi.
Ammattikorkeakoulu vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.
Opiskelijalle
tehtävään
huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain
(1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.
37 §. Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilu­
keminen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle
on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen
tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset
ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta
suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun
päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja
myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (19.12.2014/
1173)
38 §. Kurinpito. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen
varoitus, jos hän:
1) häiritsee opetusta;
2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;
3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä;
4) kieltäytyy 36 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä
koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5) on 36 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija
jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan
erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään
yhdeksi vuodeksi.
Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava
opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetuk-
190
ix ammattikorkeakoulut seen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos
on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän
turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan
käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä
toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus
opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu niihin. Jos
opiskelija kieltäytyy 34 §:n 4 momentissa tarkoitetusta
rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän antaa sen
nähtäväksi.
39 §. Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista koske­
vassa asiassa ja kurinpitoasiassa. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa
kuulluksi.
Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta
päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus.
Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen
syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava
tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus
tulla asiassa kuulluksi.
Rehtori ja opettaja sekä harjoittelupaikan ohjaaja voivat 38 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia
yhdessä tai erikseen ja toimenpiteet tulee kirjata. Hallitus
tekee 38 §:n 4 momentin mukaisen päätöksen.
Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.
40 §. Arkaluonteisten tietojen käsittely. Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 ja
34–36 §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka
valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta,
opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja
mainituista asioista.
Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 33 §:n 2
momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden
peruuttamisesta.
Ammattikorkeakoulun tulee määritellä ne tehtävät,
joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.
Ammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset
tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset
tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden
säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden
kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.
41 §. Opiskelijakunta. Ammattikorkeakoulussa on
opiskelijakunta, johon voivat kuulua tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta
voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tarkoituksena
on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja
opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan
valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja
kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä
tehtävänä on:
1) nimetä opiskelijoiden edustajat 4 luvussa tarkoitettuihin ammattikorkeakoulun toimielimiin;
2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain
(65/1994) 9 §:n mukaiseen ammattikorkeakoulun opintotukilautakuntaan; sekä
3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain
(1326/2010) 17 §:ssä säädetyn opiskeluterveydenhuollon
ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11–14 §:ssä
säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien
tehtävien toteuttamiseen.
Opiskelijakunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta
saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä opiskelijakunnan jäsenten suoritettavaksi.
Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään
tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä, jotka vahvistaa
rehtori. Opiskelijakunnan kielenä on ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli.
Opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, yhdistyslakia (503/1989), jollei tästä laista muuta johdu.
Opiskelijakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen
saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä toimielimeltä.
Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin
hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallintooikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Opiskelijakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.
7 luku. Ammattikorkeakoulun ohjaus
ja rahoitus
42 §. Tavoitteiden asettaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi
kerrallaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista
tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Ammattikorkeakoulun puolesta sopimuksen
allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.
Jos ammattikorkeakoulun määrällisiä tavoitteita ei
saada valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuiksi, opetus- ja kulttuuriministeriö voi kuultuaan ammattikorkeakoulua yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta
päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista.
Ammattikorkeakoulun mahdollisuus toteuttaa tavoitteensa suomen tai ruotsin kielellä turvataan.
43 §. Valtion rahoituksen määräytymisperusteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan
rajoissa.
Edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua
1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta ammattikorkeakouluindeksin vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Ammattikorkeakouluindeksi muodostuu
yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus
sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella.
Ammattikorkeakouluille korvataan arvonlisäverolain
(1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin
liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja
toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista. Korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun ammattikorkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston
asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
43 a §. (19.12.2014/1183) Määrärahan korottaminen
vuonna 2015. Siitä poiketen, mitä 43 §:n 2 momentissa säädetään, ammattikorkeakouluille osoitettua 43 §:n
1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan vuonna 2015 kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta puolella ammattikorkeakouluindeksin mukaisesta
vuotuisesta kustannustason noususta.
L:lla 1183/2014 lisätty 43 a § on väliaikaisesti voimassa
1.1.2015–31.12.2015.
44 §. Ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoi­
tus. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoittaa kaikkien
ammattikorkeakoulujen yhteisiä toimintoja valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa.
45 §. Seuranta ja raportointi .Ammattikorkeakoulun
tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla.
46 §. Maksatus. Toiminnan rahoitus maksetaan ammattikorkeakouluille tasasuurina erinä joka kuukauden
kolmantena pankkipäivänä.
47 §. Rahoituksen maksatuksen keskeytys. Opetus- ja
kulttuuriministeriö voi määrätä tässä laissa tarkoitetun
rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen
ix ammattikorkeakoulut 191
saaja olennaisessa määrin toimii vastoin tämän lain säännöksiä; tai
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä
tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne ovat olleet virheellisiä.
48 §. Maksetun rahoituksen palauttaminen. Ammatti­
korkeakoulun tulee viipymättä palauttaa sille virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksettu rahoitus. Ammattikorkeakoulun tulee palauttaa myös se
rahoitusosuus, jota ei voida käyttää sovitun mukaisesti.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen
perusteen mukaan myönnetyn toiminnan rahoituksen ja
toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.
49 §. Takaisinperintä. Opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä maksettu rahoitus takaisin perittäväksi,
jos ammattikorkeakoulu on:
1) jättänyt palauttamatta rahoituksen, joka 48 §:n mukaan on palautettava;
2) käyttänyt rahoitusta olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;
3) antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle väärän tai
harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan
olennaisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään
tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; tai
4) muutoin 1–3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai rahoituspäätökseen otettuja ehtoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä takaisinperintää koskeva päätös kahden vuoden kuluessa siitä,
kun sen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla rahoituksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka rahoituksen perintään voidaan ryhtyä. Päätös takaisinperinnästä on tehtävä kuitenkin viimeistään viiden
vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.
50 §. Korko ja viivästyskorko. Ammattikorkeakoulun
on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle
määrälle rahoituksen maksupäivästä korkolain 3 §:n 2
momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella
prosenttiyksiköllä.
Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään
opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana eräpäivänä,
sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain
4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan.
51 §. Kuittaus. Palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään
ammattikorkeakoululle myöhemmin maksettavasta tämän lain mukaisesta rahoituksesta.
52 §. Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta koskevaan
päätökseen, 47 §:n mukaiseen rahoituksen maksatuksen
keskeyttämistä koskevaan päätökseen, 49 §:n mukaiseen
takaisinperintäpäätökseen ja 51 §:n mukaiseen kuittausta koskevaan päätökseen haetaan oikaisua ja muutosta
noudattaen mitä valtionavustuslain (688/2001) 34 §:ssä
säädetään.
53 §. Täytäntöönpano. Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksen­
hakuviranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimuksen
johdosta annettu 49 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpäätös on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa
laissa.
192
ix ammattikorkeakoulut 8 luku. Ammattikorkeakoulun talous
54 §. Kirjanpito ja tilikausi. Kirjanpitolain mukainen
tilikausi ammattikorkeakoulussa on kalenterivuosi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia
säännöksiä ammattikorkeakouluihin sovellettavista tuloslaskelma- ja tasekaavioista.
55 §. Liiketoimintaa koskevat tiedot. Jos ammattikorkeakoulu harjoittaa liiketoimintaa muutoin kuin erikseen kirjanpitovelvollisen yksikön muodossa, tätä liiketoimintaa koskevat tuloksellisuustiedot tulee esittää
erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa.
56 §. Tilinpäätöksen julkisuus. Ammattikorkeakoulun
ja ammattikorkeakoulukonsernin vahvistettu tilinpäätös
liitetietoineen ja toimintakertomus ovat julkisia asiakirjoja.
9 luku. Muutoksenhaku
57 §. (20.3.2015/257) Oikaisumenettely. Opiskelijaksi
hakenut saa vaatia ammattikorkeakoulun toimielimeltä
oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14
päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava,
miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen
perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi
vaatia oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan
valitun vahingoksi.
Opiskelija saa vaatia ammattikorkeakoulun määräämältä toimielimeltä oikaisua 32 §:n mukaisesti annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Opintosuorituksensa arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa pyytää
siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen
suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus
saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa
tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen
tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa.
58 §. Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätökseen.
Päätökseen, joka koskee 33 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden peruuttamista tai 35 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään
opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa
(956/2011).
Muuhun ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen
hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin
säädetä.
Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja 38 §:ssä
tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.
59 §. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa kos­
kevan päätöksen täytäntöönpano. Opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijan määräaikaista erottamista ja
opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna
täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei
valitusviranomainen toisin määrää.
60 §. Valituskiellot. Ammattikorkeakoulun päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee:
1) hallituksen, rehtorin tai johtosäännössä määrätyn
toimielimen tekemää ammattikorkeakoulun toimielimen valintaa;
2) johtosääntöä tai muuta yleistä määräystä;
3) opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjestelyä koskevaa määräystä;
4) apurahaa tai avustusta.
Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista
koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 28 §:ssä
tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 32 §:ssä tarkoitettua
opiskeluoikeuden menettämistä tai 38 §:ssä tarkoitettua
kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.
61 §. Valituslupa. Jollei muualla laissa toisin säädetä,
hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
10 luku. Erinäiset säädökset
62 §. Laadun arviointi. Ammattikorkeakoulu vastaa
järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja
niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös
osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset.
Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).
63 §. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel­
ma. Valtioneuvosto hyväksyy määrävuosiksi kerrallaan
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka sisältää ammattikorkeakoulujen yleiset kehittämistavoitteet. Tarkempia säännöksiä suunnitelmasta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
64 §. Ammattikorkeakoulujen yhteistyö. Ammattikorkeakoulut voivat sopia yhteisistä koulutus- ja tutkimusyksiköistä ammattikorkeakoulujen toiminnan yhteensovittamiseksi tai yhteisten hankkeiden, tutkimus- ja kehitystyön tai muun yhteistoiminnan edistämiseksi.
Ammattikorkeakoululla voi olla lakisääteisiä tehtäviensä hoitoa tukevia yhteisiä yksiköitä yliopistojen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten
yhteisöjen tai säätiöiden kanssa.
65 §. Tietojensaantioikeus. Ammattikorkeakoululla on
tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen
kannalta tarpeelliset tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.
Ammattikorkeakoulun tulee pyynnöstä toimittaa
opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.
Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia
ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on
tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus
antaa:
1) ammattikorkeakoulun rehtorille ja ammattikorkeakoulun turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle
opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;
2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin
opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;
3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille
opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi
ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten;
4) harjoittelusta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä
harjoittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi;
5) poliisille ja ammattikorkeakoulun edustajalle, joka
on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai jos
opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan
vaaraksi muiden turvallisuudelle.
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia
ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
(20.3.2015/279)
66 §. Varautumissuunnitelmat. Ammattikorkeakoulujen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö- ja
erityistilanteissa. Varautumissuunnitelmat sekä häiriö- ja
erityistilanteista laaditut tilannekuvaraportit on pyynnöstä toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Varautumista valvoo opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jos varautumisessa havaitaan puutteita, opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä puutteiden korjaamisesta.
67 §. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovit­
taminen. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamista ja kehittämistä varten olevasta neuvottelukunnasta säädetään yliopistolain 92 §:ssä.
68 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Tällä lailla kumotaan ammattikorkeakoululaki (351/
2003), jäljempänä vanha ammattikorkeakoululaki.
Tämän lain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettua mahdollisuutta varata osa aloituspaikoista hakijoille, jotka ei-
ix ammattikorkeakoulut 193
vät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, sovelletaan hakijaan, joka on ottanut opiskelupaikan
vastaan keväällä 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.
Tämän lain 33 §:n 2 momenttia sovelletaan 31 päivän
joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien toimilupien voimassaolo päättyy tämän lain tullessa voimaan.
Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimilupa siirretään tämän lain mukaiseksi osakeyhtiön toimiluvaksi 1 päivästä tammikuuta 2015. Jos ylläpitäjä ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle
tämän lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta
ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, siirrettävä toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain
mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa
asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi.
Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten ylläpitäjien tulee
hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan.
Valtioneuvosto voi myöntää määräaikaisen toimiluvan
sellaiselle kuntayhtymälle, jolla on tämän lain voimaan
tullessa vanhan ammattikorkeakoululain mukainen toimilupa, ja jolle ei tämän lain 7 §:n mukaan myönnetä
toimilupaa. Määräaikainen lupa voidaan myöntää, jos se
on tarpeen ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa
aloittaneiden aseman turvaamiseksi, ammattikorkeakoulutoiminnan uudelleenjärjestämiseksi tai muusta erityisestä syystä. Määräaikainen toimilupa voi olla voimassa
enintään 31 päivään joulukuuta 2016. Jos muu kuin osakeyhtiömuotoinen ylläpitäjä, joka on hakenut osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa, ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään
ajankohtaan mennessä, toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa
olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden
korjaamiseksi.
Sen estämättä, mitä muualla säädetään toimilupiin
liittyvistä maksuista, toimiluvan hakijalta ei peritä maksua niistä tämän lain nojalla myönnettävistä toimiluvista, joiden voimassaolo alkaa tämän lain tullessa voimaan.
Toimiluvan siirtämistä ja toimilupaa hakevan ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että tämän lain mukainen ammattikorkeakoulu voi järjestäytyä ja aloittaa
kokonaisuudessaan toimintansa tämän lain mukaisena
ammattikorkeakouluna 1 päivänä tammikuuta 2015.
Sen estämättä, mitä 43 §:ssä säädetään, siirtymäkaudella 2015–2016 otetaan huomioon vuoden 2014 rahoitusjärjestelmän mukaisiin opiskelijamääriin ja yksikköhintoihin kohdistuneet rajaukset ammattikorkeakoulukohtaisesti laskettavilla rahoituserillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta vuosina 2015 ja 2016 ammattikorkeakouluille rahoitusta arvonlisäverolain 30 §:ssä tarkoitettujen arvonlisäverojen kattamiseen.
194
ix ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa hakemuksesta
vuonna 2016 kertaluontoisesti ne yksikköhinnan korotukset, joihin ammattikorkeakouluilla on ollut oikeus
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
(1705/2009) 32 §:n 2 momentin perusteella.
HE 26/2014, SiVM 10/2014, EV 134/2014
L:n 19.12.2014/1173 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaisia ammatillisia erikoistumisopintoja voidaan järjestää 31
päivään joulukuuta 2016 asti tai siihen asti, kunnes ennen mainittua ajankohtaa aloittaneet erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat ovat saaneet nämä opintonsa suoritetuksi.
HE 241/2014, SiVM 13/2014, EV 210/2014
L:n 19.12.2014/1183 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015.
HE 242/2014, SiVM 12/2014, EV 198/2014
L:N 20.3.2015/257 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Lain 28 §:n
2 momentti sekä 30 ja 32 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä
elokuuta 2015.
Lain 12 §:n 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran
otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 alkavaan koulutukseen.
Lain 28 a §:n 1 ja 2 momenttia, 28 b §:n 1 ja 2 momenttia
sekä 28 c §:n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 alkavaan koulutukseen,
mihin asti sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 244/2014, HE 308/2014, SiVM 22/2014, EV 312/2014
L:n 20.3.2015/279 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.
HE 333/2014, HaVM 41/2014, EV 268/2014
L:n 20.3.2015/325 voimaantulosäännös kuuluu:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
Muiden kuin 30 §:n 6 momentin ja 32 §:n 2 momentin osalta sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 243/2014, SiVM 23/2014, EV 324/2014
ix ammattikorkeakoulut 195
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista
18.12.2014/1129
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) nojalla:
1 §. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja
koulutuksen järjestäminen. Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinto ja
ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinto.
Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä.
Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus
voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon
johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman ulkomaisen korkeakoulun tai suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa.
2 §. Opintojen rakenne. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:
1) perus- ja ammattiopintoja;
2) vapaasti valittavia opintoja;
3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua;
4) opinnäytetyö.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin kuuluu:
1) syventäviä ammattiopintoja;
2) vapaasti valittavia opintoja;
3) opinnäytetyö.
Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu:
1) kasvatustieteellisiä perusopintoja;
2) ammattipedagogisia opintoja;
3) opetusharjoittelua;
4) muita opintoja.
3 §. Opintojen mitoitus ja laajuus. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään
niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava
1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen
laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien
opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä.
Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on
vähintään 30 opintopistettä.
Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on
60 opintopistettä.
Erikoistumiskoulutusten laajuus on vähintään 30
opintopistettä. (30.12.2014/1438)
4 §. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opinto­
jen tavoitteet. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien
opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella
on:
1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot
sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman
alansa asiantuntijatehtävissä;
2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa
kehittymistä;
3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen
ja elinikäiseen oppimiseen;
4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
5 §. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johta­vien
opintojen tavoitteet. Ylempään ammattikorkeakoulu­
tutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä
sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja
ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan
oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin
sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
6 §. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen ta­
voitteet. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen
tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella
on valmiudet:
1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja
2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.
6 a §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutuksen ta­
voitteet ja osaamisen osoittaminen. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta:
1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentin
mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella;
2) saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen
erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan;
3) osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia
käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin;
4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa
oman erityisalansa asiantuntijana.
Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään
ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.
6 b §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutukses­
ta sopiminen. Ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntyminen edellyttää, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden ammattikorkeakoulujen enemmistön, jotka antavat
196
ix ammattikorkeakoulut ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla
erikoistumiskoulutus järjestetään. Työelämää edustavat
tahot sekä se tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen.
Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on
sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen
nimestä, koulutuksen laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.
Ammattikorkeakoulu voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon
ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään.
Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen
sopimusasiakirja.
6 c §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutuksen jär­
jestäminen. Erikoistumiskoulutusta voivat järjestää ne
ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta toimiluvan mukaisissa
tutkinnoissa ja tutkintonimikkeissä sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu
on osapuolena ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa.
7 §. Kielitaito. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla
osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella
ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja
ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai
ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa
opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon, mitä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:ssä säädetään.
8 §. Kypsyysnäyte. Tutkintoa varten opiskelijan on
kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin
kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
9 §. Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset
sopimukset. Sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK) ja rakennusarkkitehti (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen sekä merenkulun ammattikorkeakoulu-
tutkintoon johtavankoulutuksen tulee täyttää Euroopan
unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja
vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.
10 §. Todistukset. Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Myös erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta
annetaan todistus. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomentai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja liitteessä olevan
suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike.
(30.12.2014/1438)
Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 1 §:n 3
momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon
johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman
suomalaisen tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella
myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä
tutkinnon myöntäneet muut korkeakoulut.
Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös
opiskelun kestäessä.
Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja,
tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin
kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja
asemasta koulutusjärjestelmässä.
11 §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain
(932/2014) 33 §:ää sovelletaan humanistisen alan, sosiaali- ja terveysalan, liikunnan sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin.
12 §. Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen.
Ammattikorkeakoululain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 97,5 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella (tuloksiin perustuva rahoitus) ja 2,5 prosenttia muiden
koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan
tavoitteiden perusteella.
Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia
määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella
ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella.
13 §. Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan
rahoitusperusteet. Koulutuksen perusteella määräytyvä
rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, suoritettuihin opintopisteisiin,
avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin
erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa
koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen
sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten
määrään.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus- ja
kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen.
14 §. Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehit­
tämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus. Muiden
koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan
tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta
suunnataan ammattikorkeakoulujen strategiseen kehittämiseen.
15 §. Ammattikorkeakouluindeksi. Ammattikorkeakoululain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason
nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21
prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia.
Ammattikorkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka
kahdeksas vuosi.
16 §. Kustannustason muutos. Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion
rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä
rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen ammattikorkeakouluindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason
muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.
17 §. Opettajien kelpoisuusvaatimukset. Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto
ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei
ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan
lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus
tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja
kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan
1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän
hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.
18 §. Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kel­
poisuusvaatimukset. Yliopettajalta vaaditaan soveltuva
jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei
ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.
ix ammattikorkeakoulut 197
Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan
kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.
18 a §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutuksia kos­
keva julkinen luettelo. Erikoistumiskoulutuksia koskevaan
julkiseen luetteloon merkitään tiedot ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä
sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja sen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita
ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus.
Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös ammattikorkeakoululla, joka järjestää
erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen
sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita
koulutusvastuullisia ammattikorkeakouluja.
Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista.
19 §. Toimiluvan hakeminen. Ammattikorkeakoulun
toimilupaa haettaessa on selvitettävä:
1) ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka;
2) ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat;
3) ammattikorkeakoulun nimi;
4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia
tehtäviä varten;
5) ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan
viiden vuoden ajanjaksolla;
6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus;
7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet;
8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa
on tarkoitus järjestää;
9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä
olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset
suunnitelmat;
10) opiskelijapalveluiden järjestäminen;
11) hallinnon järjestäminen.
Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä:
1) selvitys osakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset;
2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat;
3) suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja
muusta riskien hallinnasta.
Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen
sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat.
198
ix ammattikorkeakoulut Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka
mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin
ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1–3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä:
1) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja
2) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.
Valtioneuvostolle osoitettu hakemus on toimitettava
opetus- ja kulttuuriministeriölle.
20 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 musiikkipedagogi
(AMK) ja muusikko (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä.
vestonomi (AMK)
Liite
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
rakennusmestari (AMK)
Tutkinto ja tutkintonimike
Laajuus
opinto­
pisteinä
Humanistisen alan ammattikorkeakoulu­
tutkinto
tulkki (AMK)
210 (1)
210
Bachelor of Humanities
240
Bachelor of Culture and Arts
konservaattori (AMK)
240
Bachelor of Culture and Arts
kulttuurituottaja (AMK)
240
Bachelor of Culture and Arts
kuvataiteilija (AMK)
240
Bachelor of Culture and Arts
medianomi (AMK)
240
Bachelor of Culture and Arts
muotoilija (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
240
Bachelor of Engineering
laboratorioanalyytikko (AMK)
210
Bachelor of Laboratory Services
rakennusarkkitehti (AMK)
240
Bachelor of Construction Architecture
210
Bachelor of Construction Management
Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (AMK)
merikapteeni (AMK)
270
270
Bachelor of Marine Technology
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulu­
tutkinto
240
Bachelor of Natural Resources
hortonomi (AMK)
240
Bachelor of Natural Resources
iktyonomi (AMK)
210
Bachelor of Natural Resources
metsätalousinsinööri (AMK)
240
Bachelor of Natural Resources
ympäristösuunnittelija (AMK)
240
Bachelor of Natural Resources
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakou­
lututkinto
bioanalyytikko (AMK)
240
ensihoitaja (AMK)
240
fysioterapeutti (AMK)
240
geronomi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
insinööri (AMK)
240
Bachelor of Culture and Arts
tanssinopettaja (AMK)
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
apuvälineteknikko (AMK)
Bachelor of Culture and Arts
muusikko (AMK)
210
Bachelor of Business Administration
240
Bachelor of Culture and Arts
musiikkipedagogi (AMK)
tradenomi (AMK)
agrologi (AMK)
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
artenomi (AMK)
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Bachelor of Engineering
Bachelor of Humanities
yhteisöpedagogi (AMK)
240
Bachelor of Culture and Arts
210
Bachelor of Health Care
210
Bachelor of Health Care
240
Bachelor of Health Care
210
Bachelor of Health Care
Bachelor of Social Services and Health Care
210
ix ammattikorkeakoulut 199
hammasteknikko (AMK)
210
Bachelor of Health Care
jalkaterapeutti (AMK)
210
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava
koulutus
Tutkinto ja tutkintonimike
Bachelor of Health Care
kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
210
Humanistisen alan ylempi ammattikorkea­
koulututkinto
270
tulkki (ylempi AMK)
240
yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
210
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulu­
tutkinto
Bachelor of Social Services and Health Care
kätilö (AMK)
Bachelor of Health Care
naprapaatti (AMK)
Bachelor of Health Care
optometristi (AMK)
Bachelor of Health Care
osteopaatti (AMK)
240
Bachelor of Health Care
röntgenhoitaja (AMK)
210
Bachelor of Health Care
sairaanhoitaja (AMK)
210 (2)
Bachelor of Health Care
sosionomi (AMK)
210
Bachelor of Social Services
suuhygienisti (AMK)
210
Bachelor of Health Care
terveydenhoitaja (AMK)
240
Bachelor of Health Care
toimintaterapeutti (AMK)
210
Bachelor of Health Care
estenomi (AMK)
210
artenomi (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
konservaattori (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
kulttuurituottaja (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
kuvataiteilija (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
medianomi (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
muotoilija (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
musiikkipedagogi (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
tanssinopettaja (ylempi AMK)
60
210
Bachelor of Sports Studies
60
Master of Culture and Arts
teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK)
Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto
60
Master of Culture and Arts
vestonomi (ylempi AMK)
60
Master of Culture and Arts
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkea­
koulututkinto
restonomi (AMK)
90
Master of Humanities
Master of Culture and Arts
Bachelor of Beauty and Cosmetics
liikunnanohjaaja (AMK)
90
Master of Humanities
muusikko (ylempi AMK)
Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulu­
tutkinto
Laajuus
opinto­
pisteinä
210
Bachelor of Hospitality Management
1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa 240 op
2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op
Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulu­
tutkinto
tradenomi (ylempi AMK)
90
Master of Business Administration
Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulutut­
kinto
insinööri (ylempi AMK)
60
Master of Engineering
laboratorioanalyytikko (ylempi AMK)
Master of Laboratory Services
90
200
ix ammattikorkeakoulut Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulu­
tutkinto
insinööri (ylempi AMK)
Master of Health Care
60
Master of Engineering
merikapteeni (ylempi AMK)
60
Master of Marine Technology
60
60
Master of Natural Resources
iktyonomi (ylempi AMK)
90
Master of Natural Resources
metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
60
Master of Natural Resources
ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)
60
Master of Natural Resources
90
Master of Health Care
bioanalyytikko (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
ensihoitaja (ylempi AMK)
90
90
Master of Health Care
geronomi (ylempi AMK)
90
Master of Social Services and Health Care
hammasteknikko (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
jalkaterapeutti (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)
90
Master of Social Services and Health Care
kätilö (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
naprapaatti (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
optometristi (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
osteopaatti (ylempi AMK)
Master of Health Care
suuhygienisti (ylempi AMK)
90
90
Master of Health Care
terveydenhoitaja (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
toimintaterapeutti (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkea­
koulututkinto
estenomi (ylempi AMK)
90
Master of Beauty and Cosmetics
liikunnanohjaaja (ylempi AMK)
90
90
Master of Sports Studies
Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammat­
tikorkeakoulututkinto
restonomi (ylempi AMK)
Master of Health Care
fysioterapeutti (ylempi AMK)
90
Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulutut­
kinto
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikor­
keakoulututkinto
apuvälineteknikko (ylempi AMK)
sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Master of Social Services
Master of Natural Resources
hortonomi (ylempi AMK)
90
Master of Health Care
sosionomi (ylempi AMK)
Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkea­
koulututkinto
agrologi (ylempi AMK)
röntgenhoitaja (ylempi AMK)
Master of Hospitality Management
90
x yliopistot 201
Yliopistolaki 24.7.2009/558
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin,
jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään. (12.8.2011/954)
Yliopistoja ovat:
1) Helsingin yliopisto;
2) Itä-Suomen yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Lapin yliopisto;
5) Oulun yliopisto;
6) Tampereen yliopisto;
7) Turun yliopisto;
8) Vaasan yliopisto;
9) Åbo Akademi;
10) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;
11) Svenska handelshögskolan;
12) Taideyliopisto;
13) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
14) Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTYsäätiö. (29.6.2012/414)
Edellä 2 momentin 1–12 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset
yliopistot). Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen
yliopistoon (säätiöyliopistot) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (487/2015). (24.4.2015/497)
L:lla 497/2015 muutettu 3 momentti tulee voimaan 1.12.2015.
Aiempi sanamuoto kuuluu:
Edellä 2 momentin 1–12 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat
julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot). Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon (säätiöyliopistot) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (109/1930).
(29.6.2012/414)
Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän lain säännöksiä
paitsi 5, 13–22, 60, 64, 65 ja 67 §:ää, 8 ja 9 lukua sekä
88 §:ää.
2 §. Tehtävät. Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä
kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää
elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun
yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja
taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja
opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.
3 §. Itsehallinto. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.
Yliopistoille on varattava niitä koskevaa lainsäädäntöä
valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.
4 §. Yliopistoyhteisöön kuuluminen. Yliopistoyhteisöön
kuuluvat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu
henkilöstö ja opiskelijat.
5 §. Julkisoikeudellisten yliopistojen oikeuskelpoisuus. Julkisoikeudelliset yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Julkisoikeudelliset yliopistot voivat tehdä sitoumuksia,
saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää
omaisuutta. Yliopisto voi harjoittaa liiketoimintaa, joka
tukee sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.
Julkisoikeudelliset yliopistot vastaavat sitoumuksistaan omilla varoillaan sekä kantavat ja vastaavat tuomioistuimissa.
2 luku. Tutkimus ja opetus
6 §. Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus.
Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja
opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä
yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.
7 §. Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne.
Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös
erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina ja täydennyskoulutusta. (19.12.2014/1172)
Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman
korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen
jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella säädettävillä aloilla myös siten, että koulutukseen ei kuulu
alempaa korkeakoulututkintoa, jos se on tarkoituksenmukaista koulutusalaan liittyvien ammatillisten vaatimusten kannalta. Tieteellinen, taiteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen.
Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen
tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen
perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston
asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä
yliopistojen kanssa. (19.12.2014/1172)
7 a §. (19.12.2014/1172) Erikoistumiskoulutukset. Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelä-
202
x yliopistot mässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä
ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.
Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Erikoistumiskoulutuksena ei järjestetä koulutusta,
jota yliopisto järjestää 5 §:n 2 momentin mukaisena liiketoimintana.
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.
Erikoistumiskoulutuksesta sopimisesta, sopimuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestämisestä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään julkista luetteloa. Julkisesta luettelosta ja siihen
merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
8 §. (20.3.2015/256) Opetuksen maksuttomuus ja muuta
toimintaa koskevat maksut. Korkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia, jollei tässä laissa
toisin säädetä. Opetuksen maksuttomuus ei estä yliopistoa järjestämästä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon
johtavaa opetusta, johon liittyvästä omasta osuudestaan
ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun.
Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestelmän
mukaisen koulutuksen perusteella muuta kuin jatkotutkintoa opiskelemaan hakevilta lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun. Maksun suorittaminen on hakemuksen käsittelemisen edellytys.
Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevalta voidaan edellyttää kansainvälisen maksullisen testin suorittamista.
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta
yliopisto saa periä maksuja. Yliopistojen julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta. Jos opiskelijalta
perittävää julkisoikeudellista maksua ei ole suoritettu
eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982)
säädetään. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
9 §. (7.8.2015/960) Tilauskoulutus. Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen
yhteisö (tilauskoulutus).
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille,
jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä
mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myös-
kään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa
(301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen
määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskoulutukseen osallistuvaan sovelletaan tämän lain 37, 37 a, 37
b, 43 a–43 d, 45, 45 a, 45 b, 82, 83, 83 a, 84, 84 a, 85 ja
86 §:ää.
Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai
jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.
L:lla 960/2015 muutettu 9 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
9 §. (12.8.2011/954) Tilauskoulutus. Yliopisto voi järjestää
opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin,
että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio,
kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö,
säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).
Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen
kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän
sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa
(301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva
tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan
kansalaisen EY-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
Tilauskoulutukseen osallistuvaan sovelletaan tämän lain 37, 37 a,
37 b, 43 a–43 d, 45, 45 a, 45 b ja 82–86 §:ää. (16.12.2011/1340)
Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on
perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.
10 §. Koulutusohjelman maksullisuus. Yliopisto voi periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yliopistolla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa
tukea maksullisiin maisteriohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.
Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka
Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa
tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan
unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään voida periä
siltä, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) säädetty oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa.
Maksullisista koulutusohjelmista säädetään opetus- ja
kulttuuriministeriön asetuksella. (12.8.2011/954)
11 §. Opetus- ja tutkintokielet. Helsingin yliopiston ja
Taideyliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja
ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopis-
x yliopistot 203
tojen tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997)
9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin
sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.
Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi.
(29.6.2012/414)
Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.
12 §. (29.6.2012/414) Ruotsin kieltä taitavien henki­
löiden kouluttaminen. Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Aaltoyliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin.
3 luku. Organisaatio
13 §. Julkisoikeudellisen yliopiston toimielimet. Julkisoikeudellisen yliopiston toimielimiä ovat hallitus, rehtori
ja yliopistokollegio. Yliopistolla voi olla myös kansleri
ja muita toimielimiä sen mukaan kuin johtosäännössä
määrätään.
14 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus. Julkisoikeudellisen yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus.
Hallituksen tehtävänä on:
1) päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä
tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;
2) päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;
3) vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille;
4) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan
järjestämisestä;
5) hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;
6) hyväksyä 48 §:n mukainen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta;
7) valita rehtori tai rehtorit ja päättää heidän työnjaostaan sekä erottaa rehtori, jos siihen on tehtävän luonne
huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy;
8) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta;
9) tehdä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta;
10) päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä. (12.8.2011/954)
Hallituksen tehtävänä on lisäksi ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jollei se ole
siirtänyt tehtävää muulle yliopiston toimielimelle.
15 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen kokoonpa­
no. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksessa on 7 tai
9–14 jäsentä. Yliopistokollegio päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä.
Hallituksessa tulee olla edustettuina seuraavat yliopistoyhteisön ryhmät:
1) yliopiston professorit;
2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö;
3) opiskelijat.
Kustakin 2 momentissa tarkoitetusta ryhmästä voi
olla jäseniä enintään puolet näistä ryhmistä valittavien
jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Yliopistokollegio
päättää eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä.
Vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä tulee
olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
Heidän tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän
ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden
asiantuntemusta.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet
valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ja johtosäännössä määrätään, ja 4 momentissa tarkoitetut jäsenet valitsee yliopistokollegio.
Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori,
vara­rehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopisto­
kollegion jäsen tai varajäsen.
Hallitus valitsee yhden 4 momentissa tarkoitetuista
jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen.
16 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen toimikau­
si, jäsenen eroaminen ja vapauttaminen. Yliopistokollegio
päättää asetettavan julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten toimikauden pituuden. Toimikausi ei saa kuitenkaan ylittää viittä vuotta.
Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikautensa päättymistä.
Hallitus voi esittää hallituksen jäsenen vapauttamista
tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on
tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava
syy. Päätöksen hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee yliopistokollegio. Päätös tulee noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.
17 §. Julkisoikeudellisen yliopiston rehtori. Julkisoikeudellisella yliopistolla on rehtori.
Rehtorin tehtävänä on:
1) johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty
muun toimielimen tehtäväksi;
2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty;
4) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä;
5) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta,
jos johtosäännössä ei toisin määrätä;
6) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.
Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet
siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida
odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista
haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on
mahdollisimman pian annettava tieto toimista.
Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla
204
x yliopistot läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.
Yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin
johtosäännössä määrätään.
18 §. (29.6.2012/414) Julkisoikeudellisen yliopiston reh­
torin valinta. Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi. Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä
osoitettu hyvä johtamistaito. Taideyliopiston rehtoriksi valittavalta ei kuitenkaan vaadita tohtorin tutkinnon
suorittamista.
19 §. Julkisoikeudellisen yliopiston edustaminen. Rehtori
edustaa julkisoikeudellista yliopistoa asiassa, joka 17 §:n
nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. Hallitus voi edustaa
yliopistoa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Johtosäännössä voidaan määrätä, että rehtorilla on myös muissa
asioissa oikeus edustaa yliopistoa tai että hallitus voi antaa oikeuden jäsenelleen tai muulle nimetylle henkilölle.
Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden yliopiston edustamiseen.
20 §. Julkisoikeudellisen yliopiston johdon huolellisuus­
velvoite. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja rehtorin on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua.
21 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen ja
rehtorin vastuu. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen
jäsenen ja rehtorin on korvattava vahinko, jonka hän on
tehtävässään tätä lakia tai muita säännöksiä rikkomalla
tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistolle. Korvausvastuun jakautumisesta säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 6 luvussa.
22 §. Julkisoikeudellisen yliopiston yliopistokollegio. Julkisoikeudellisessa yliopistossa on yliopistokollegio, johon kuuluu enintään 50 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.
Yliopistokollegiossa ovat edustettuina 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön ryhmät. Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet
yliopistokollegion koko jäsenmäärästä. Johtosäännössä
määrätään yliopistokollegion jäsenmäärästä, toimikaudesta ja 15 §:n 2 momentin mukaisiin ryhmiin kuulu­
vien henkilöiden lukumäärästä.
Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Yliopistokollegion tehtävänä on:
1) päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen
ja sen jäsenten toimikauden pituudesta;
2) valita 15 §:n 4 momentissa tarkoitetut jäsenet yliopiston hallitukseen;
3) vahvistaa 15 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi;
4) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen
esityksen perusteella;
5) valita yliopiston tilintarkastajat;
6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille;
7) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan;
8) päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään 65 §:n 3 momentin mukaisesti.
23 §. Säätiöyliopiston toimielimet. Säätiöyliopiston toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin.
Säätiöyliopistolla voi olla myös muita toimielimiä.
Nämä muut toimielimet eivät voi käyttää merkittävää
päätösvaltaa.
24 §. Säätiöyliopiston hallitus. Säätiöyliopiston hallituksen tehtävänä on päättää yliopiston strategiasta, yliopiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä
muista laajakantoisista suunnitelmista. Lisäksi hallitus
valitsee rehtorin johtamaan yliopiston toimintaa.
Säätiöyliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien.
Hallituksen on monipuolisesti edustettava säätiöyliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta. Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori,
tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä monijäsenisen hallintoelimen jäsen.
Yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin nimittää säätiöyliopiston hallituksen jäsenet säätiöyliopiston perustajia kuultuaan. Kolme jäsentä nimitetään henkilöistä, jotka perustajat, Suomen valtiota lukuun ottamatta, ovat asettaneet ehdolle siten kuin säätiön säännöissä määrätään. Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään
kaksinkertainen määrä täytettäviin paikkoihin nähden.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla muita kuin 15 §:n 2
momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
25 §. Säätiöyliopiston rehtori. Säätiöyliopiston rehtorin
tehtävänä on:
1) johtaa yliopiston toimintaa;
2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty;
4) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä;
5) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta,
jos johtosäännössä ei toisin määrätä;
6) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.
Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet
siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida
odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista
haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on
mahdollisimman pian annettava tieto toimista.
Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla
läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.
Yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin
johtosäännössä määrätään.
26 §. Säätiöyliopiston yhteinen monijäseninen hallinto­
elin. Säätiöyliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoelimen tehtävänä on, jollei se ole siirtänyt tehtävää 27 §:n 2
momentin mukaiselle toimielimelle:
1) päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista;
2) päättää opiskelijoiden valintaperusteista;
3) päättää opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä
muista yleisistä säännöistä;
4) asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita käsittelevät lautakunnat tai muut toimielimet sekä määrätä niiden puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet;
sekä
5) päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta.
Monijäseniseen hallintoelimeen kuuluu enintään 50
jäsentä, ja siinä ovat edustettuina ainoastaan 15 §:n 2
momentissa mainitut yliopistoyhteisön ryhmät. Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Hallintoelimen
jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä.
Monijäsenisen hallintoelimen muista kuin 1 momentissa säädetyistä tehtävistä, jäsenten määrästä ja valinnasta on lisäksi määräyksiä yliopiston johtosäännössä.
27 §. Opetuksen, tutkimuksen sekä muiden toimintojen
organisaatio ja hallinto. Tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten yliopisto voi jakaantua tiedekuntiin tai
niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.
Tiedekunnassa tai siihen rinnastettavassa yksikössä
on monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana
toimii yksikön johtaja. Hallintoelimessä tulee olla edustettuina 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön ryhmät. Kustakin ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä.
Hallintoelimen jäsenten kokonaismäärästä ja hallintoelimen tehtävistä määrätään johtosäännössä. Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön
ryhmä siten kuin johtosäännössä määrätään.
Yliopistossa voi olla myös muita kuin 1 momentissa
tarkoitettuja yksiköitä. Yliopistoilla voi olla toisten yliopistojen kanssa yliopistokeskuksia tai muita yhteisiä
yksiköitä sekä yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen,
tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten
yhteisöjen tai säätiöiden kanssa.
Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava muu toimielin. Tutkintolautakuntaan tai vastaavaan muuhun toimielimeen kuuluu
puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla professori. Muista jäsenistä vähintään
puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään yhden
opiskelija.
28 §. Yliopiston johtosäännöt ja määräykset. Yliopiston
toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yliopiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston
sisäisissä määräyksissä.
29 §. Monijäsenisen hallintoelimen päätöksenteko. Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään asiat äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee
mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta äänten
mennessä tasan päätökseksi tulee lievempi mielipide.
Lukuun ottamatta Taideyliopistoa opintosuorituksen
arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus taikka jotka on otettu professorin tehtävään. (29.6.2012/414)
x yliopistot 205
Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö toimielimeen,
vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista
äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä toimielimeen
on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että
suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.
30 §. Hallintomenettely ja julkisuus. Yliopistossa ja ylioppilaskunnassa sovelletaan hallintolakia (434/2003)
niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää. Hallintolain
esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kuitenkin kaikessa yliopiston toiminnassa. Mainitun lain 28 §:n 1 momentin
5 ja 6 kohtaa sovelletaan yliopistoon sekä tämän lain 63
§:ssä tarkoitettuun yliopistokonserniin kuuluvaan yhteisöön vain asiassa, jossa yliopiston ja yhteisön edut ovat
ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen käsittely sitä edellyttää.
Yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään lain 4
§:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan
julkisuudesta.
4 luku. Henkilöstö ja hallintokieli
31 §. Yliopiston henkilöstö. Yliopistossa on professoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrätään tarkemmin johtosäännössä.
32 §. Henkilöstön palvelussuhde. Yliopiston henkilöstön palvelussuhde on työsuhde.
Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja
mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.
Työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa 6 §:n mukaista tutkimuksen, taiteen tai
opetuksen vapautta. Sen lisäksi, mitä työsopimuksen irtisanomisesta säädetään työsopimuslain (55/2001) 7 luvussa ja työsopimuksen purkamisesta mainitun lain 8 luvussa, yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvan työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa tai purkaa
perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tutkimuksen,
taiteen tai opetuksen vapautta.
33 §. Professorin tehtävät, valinta ja arvonimi. Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä
tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja
seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Professorin tehtävä tulee asettaa julkisesti haettavaksi otettaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään voidaan
kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan määräajaksi. Tehtävään voidaan valita kutsusta vain henkilö,
joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Hakijoiden ja tehtävään kutsuttavien kelpoisuudesta
ja ansioista on ennen valintaa pyydettävä lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, kun henkilö valitaan tois-
206
x yliopistot taiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden
määräaikaiseen työsuhteeseen. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27–29 §:ää. Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään tarvittaessa johtosäännössä.
Yliopisto voi myöntää palveluksessaan olevalle henkilölle oikeuden käyttää professorin arvonimeä.
34 §. Rikosoikeudellinen virkavastuu. Yliopiston henkilöstön ja toimielimen jäsenen rikosoikeudellisesta virkavastuusta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.
35 §. Kielitaitovaatimukset ja yliopiston hallintokieli.
Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta
säädetään valtioneuvoston asetuksella. Åbo Akademin
opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään 78 §:ssä.
Yliopiston hallintokieli on suomi. Åbo Akademin ja
Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston
Svenska social- och kommunalhögskolanin hallintokieli
on kuitenkin ruotsi.
Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea
tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
5 luku. Opiskelijat
36 §. (20.3.2015/256) Opiskelijavalinta. Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä
alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista, jatkotutkintoa tai erikoistumiskoulutusta.
Yliopisto ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla
tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä tutkinnosta toiseen.
Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa
valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.
36 a §. (20.3.2015/256) Yhteishaku ja erillisvalinnat.
Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishakuna lukuun ottamatta
valintaa jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen.
Yliopisto voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan:
1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle
suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden yliopisto on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei
voida järjestää yhteishaun aikataulussa;
2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;
3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;
4) siirto-opiskelijoita;
5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa
suoritettujen opintojen perusteella.
Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä,
korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja yli-
oppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998)
tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
36 b §. (20.3.2015/256) Opiskelupaikkojen varaami­
nen. Yliopiston on yhteishaussa varattava osa opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet
Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Velvollisuus koskee valintaa
alempaan ja sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sekä valintaa sellaiseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää ilman siihen kuuluvaa
alempaa korkeakoulututkintoa.
Opiskelupaikkoja ei kuitenkaan tarvitse varata 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valittaessa opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen taikka koulutukseen, johon
yliopisto valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että
paikkojen varaaminen asettaisi hakijat kohtuuttomasti
eriarvoiseen asemaan.
Yliopisto voi varata osan opiskelupaikoista 1 momentissa tarkoitetuille hakijoille myös erillisvalinnoissa.
Yliopiston tulee turvata asianmukainen mahdollisuus
päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Yliopiston
tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien
mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan
huomioon eri hakijaryhmiin kuuluvien osuus hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
37 §. (19.12.2014/1172) Kelpoisuus korkeakoulututkin­
toon johtaviin opintoihin ja erikoistumiskoulutukseen. Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on
suorittanut:
1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa
(672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon,
ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä
vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa
maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Mitä 1 momentissa säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, koskee myös kelpoisuutta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan
koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.
Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka
on suorittanut:
1) soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon;
2) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopisto voi edellyttää, että 3 momentissa tarkoitettuihin ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otettu henkilö suorittaa enintään yhden vuoden opintoja edellyttävän määrän täydentäviä
opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Otettaessa opiskelija pelkästään oikeustieteen
maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin 3 momentissa
tarkoitettu soveltuva tutkinto on oikeusnotaarin tutkinto
tai sitä vastaava ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka
on suorittanut:
1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen
jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien
saavuttamiseksi.
Ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; taikka
2) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi
soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut.
Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
37 a §. (12.8.2011/954) Esteettömyys ja opiskelijaksi ot­
tamisen edellytykset. Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi
ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä,
joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos 43 a §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät
turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei
voida kohtuullisin toimin poistaa.
Kun kysymys on 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista,
opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain (630/1998) 32 §:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohdan,
ammattikorkeakoululain (351/2003) 25 a §:n tai tämän
lain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista
koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.
x yliopistot 207
Yliopiston tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto
siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja
muita edellytyksiä opintoihin liittyy.
37 b §. (12.8.2011/954) Opiskelijavalintaan liittyvä
tiedonsaanti. Kun on kysymys 43 a §:ssä tarkoitetuista
opinnoista, opiskelijaksi pyrkivän tulee yliopiston pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä.
Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista
toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuksen järjestäjältä.
38 §. (20.3.2015/256) Opiskelupaikan vastaanottami­
nen. Hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena
alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista.
Opiskelijaksi hyväksytyn on yliopiston hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava yliopistolle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei
opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän
menettää opiskelupaikkansa. Yliopiston on viipymättä merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta
opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen
hakurekisteriin.
39 §. (20.3.2015/256) Lukuvuosi ja lukukaudet sekä
opiskelijaksi ilmoittautuminen. Yliopiston lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31
päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan yliopiston määrääminä ajanjaksoina.
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee asianomaisen yliopiston määräämällä tavalla ilmoittautua yliopistoon,
minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan
on joka lukuvuosi yliopiston määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.
Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna:
1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;
2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön
aloittamaan opintojaan. (20.3.2015/324)
40 §. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen ta­
voitteelliset suorittamisajat. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on:
1) kuvataiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme ja puoli lukuvuotta; ja
2) muuhun alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta.
Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on:
208
x yliopistot 1) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa
koulutuksessa kolme lukuvuotta;
2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu
alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi lukuvuotta, kun
koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;
3) hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi ja
puoli lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa
korkeakoulututkintoa;
4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta; ja
5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi
lukuvuotta.(8.4.2011/315)
Yliopiston tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus
siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa.
41 §. Opiskeluoikeus. Opiskelijalla on oikeus suorittaa
alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat
opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla.
Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa
opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa
tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua 40 §:n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista
suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää
korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla
on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen
tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai
vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden
lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi 39 §:n mukaisesti.
(20.3.2015/324)
Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa
opiskelupaikan yliopistossa.
Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy
siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon
perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös
se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt
siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen
opiskeluun. Ennen lukuvuotta 2005–2006 opintonsa
aloittaneiden tutkinnon suorittamisaikaan ei kuitenkaan
lasketa siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun käytettyä läsnä- ja poissaoloaikaa.
(20.3.2015/256)
41 a §. (12.8.2011/954) Oikeus turvalliseen opiskelu­
ympäristöön. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Yliopisto voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut
järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä,
opiskelun esteetöntä sujumista sekä yliopistoyhteisön
turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa yliopistoyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan
antaa yliopiston omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta
ja liikkumisesta yliopiston tiloissa ja sen alueella.
42 §. Opiskeluoikeuden jatkaminen. Yliopisto myöntää
hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 41 §:ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja
toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun
saattamiselle.
Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa
opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Yliopiston tulee
lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.
43 §. Opiskeluoikeuden menettäminen. Opiskelija, joka
ei ole ilmoittautunut 39 §:ssä säädetyllä tavalla tai suorittanut opintojaan 41 §:ssä säädetyssä ajassa tai 42 §:n
mukaisessa lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole
myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen,
menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen
opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta 36
§:ssä tarkoitettuun opiskelijavalintaan.
Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskelu­
oikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. (20.3.2015/256)
43 a §. (12.8.2011/954) Opiskeluoikeuden peruutta­
minen. Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:
1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti
opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa;
2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä
toimintakyvyltään täytä 37 a §:n 1 momentin mukaisia
opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai
3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37 a
§:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut
estää hänen valintansa opiskelijaksi.
Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen
alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu
rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä,
20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai
50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista yliopiston on
selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdolli-
suus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan
tämän suostumuksella siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.
Opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
43 b §. (12.8.2011/954) Opiskeluoikeuden peruuttami­
seen liittyvä tiedonsaanti. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 43 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä
este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi
laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Yliopisto vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten yliopiston osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että
opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.
Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät
välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista
toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuksen järjestäjältä.
Opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa 43 a §:n
2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia
varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3
momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa
harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.
Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta yliopistolta opiskelijaksi ottamisen
edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevasta 43 a
§:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä, jos opiskelija on hakenut yliopistoon
siirto-opiskelijana.
Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta 43 a §:ssä tarkoitetusta
opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä
sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
43 c §. (12.8.2011/954) Opiskeluoikeuden palautta­
minen. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 43 a §:n
1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea kyseiseltä
yliopistolta opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole.
Opiskelijan tulee toimittaa yliopistolle terveydentilaansa
koskevat lausunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta
päättää yliopiston hallitus.
Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-
x yliopistot 209
virastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
43 d §. (12.8.2011/954) Huumausainetestaus. Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista.
Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä
tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen
alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:
1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen
henkeä tai terveyttä;
2) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai
3) merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan
hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1
momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman
kaupan ja leviämisen riskiä.
Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan yliopiston osoittaman laillistetun terveydenhuollon
ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että
opiskelijalle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön
selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys
siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin
kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä yliopiston määräämässä kohtuullisessa ajassa.
Jos opiskelijalta on tarkoitus vaatia tässä pykälässä tarkoitettu huumausainetestiä koskeva todistus, yliopistolla on oltava opiskelijahuollon toimijoiden kanssa yhteistyössä laaditut kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden
päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin
puuttumiseksi.
Yliopisto vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista
kustannuksista.
Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001)
19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.
44 §. Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilu­
keminen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle
on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen
tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset
ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä
vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on
varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan,
tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Esitarkastajan,
tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä säädetään
hallintolaissa.
Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea
hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkea-
210
x yliopistot koulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan
opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti
lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin
osoitetulla osaamisella. (19.12.2014/1172)
45 §. (12.8.2011/954) Opiskelijan kurinpito. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:
1) häiritsee opetusta;
2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;
3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä;
4) kieltäytyy 43 d §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä
koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5) on 43 d §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella
käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin
tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista
käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet
voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava
opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan
evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa
vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa
opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen
vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija kieltäytyy 43 b §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista
tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää
oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy 43 b §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus
opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan
rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
45 a §. (12.8.2011/954) Menettely opiskeluoikeuden pe­
ruuttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää yliopiston hallitus.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa
kuulluksi.
Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta
päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta
erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai
laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys
sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva
sekä harjoittelun ohjaaja voivat 45 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toi-
menpiteet tulee kirjata. Hallitus tekee 45 §:n 4 momentin mukaisen päätöksen.
Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.
45 b §. (12.8.2011/954) Arkaluonteisten tietojen käsit­
tely. Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa
koskevia 37 b ja 43 b–43 d §:n mukaisia tietoja saavat
käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta
taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.
Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 43 a §:n 2
momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden
peruuttamisesta.
Yliopiston tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy
arkaluonteisten tietojen käsittelyä.
Yliopiston on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää
perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua
tietojen merkitsemisestä rekisteriin.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.
46 §. Ylioppilaskunta. Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä
on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen,
valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:
1) nimetä opiskelijoiden edustajat 3 luvussa tarkoitettuihin yliopiston toimielimiin;
2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain
(65/1994) 9 §:n mukaiseen yliopiston opintotukilautakuntaan; sekä
3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/
2010) 17 §:ssä ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11–14 §:ssä säädettyjen opiskelijan perusterveyden­
huoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. (30.12.2010/
1349)
Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen
osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan.
Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita
yliopiston opiskelijoita.
Ylioppilaskunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta
saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita ylioppilaskunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettaviksi. Jäsenmaksun vahvistaa yliopiston rehtori, ja
sen maksamista valvoo yliopisto.
x yliopistot 211
Helsingin yliopiston, Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntien kielinä ovat suomi ja ruotsi.
Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin ylioppilaskuntien kielenä on ruotsi. Muiden ylioppilaskuntien
kielenä on suomi. (29.6.2012/414)
Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää hallitus ja
edustajisto. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Ylioppilaskunnan muista toimielimistä ja toimielinten valinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ylioppilaskunnan hallinnosta määrätään tarkemmin
edustajiston hyväksymissä säännöissä, jotka yliopiston
rehtori vahvistaa.
Ylioppilaskunnan säännöissä määrätään perusteet,
joilla ylioppilaskunnan jäsen voidaan vapauttaa kokonaan tai osittain jäsenmaksuvelvollisuudesta.
47 §. Osakunnat. Helsingin yliopistossa on suomenja ruotsinkielisiä osakuntia, jotka vastaavat määrättyjä
maan alueita. Aalto-yliopistossa on ruotsinkielinen osakunta. Osakunnilla on itsehallinto. Osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan.
Osakunnan jäsenistä, hallinnosta, taloudenpidosta ja
muusta toiminnasta sekä jäsenten velvollisuudesta suorittaa maksuja osakunnalle määrätään osakunnan säännöissä. Osakunnan säännöt vahvistaa yliopiston rehtori.
Helsingin yliopiston uuden osakunnan perustamisesta ja
toimivan osakunnan lakkauttamisesta päättää yliopiston
rehtori kuultuaan niitä osakuntia, joiden aluetta päätös
koskee. Helsingin yliopiston osakuntien jakamisesta, yhdistämisestä ja osakunta-alueiden muutoksista päättävät
asianomaiset osakunnat. Päätöksen vahvistaa yliopiston
rehtori.
6 luku. Yliopistojen
ohjaus ja rahoitus
48 §. (12.8.2011/954) Tavoitteiden asettaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä
ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Yliopiston puolesta sopimuksen
allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.
Jos yliopistokohtaisia tavoitteita ei saada valtakunnallisesti tai alakohtaisesti yhteensovitetuiksi, opetus- ja
kulttuuriministeriö voi rahoituksen turvaamiseksi yksittäisen yliopiston osalta päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista siltä osin kuin ne ovat yliopistolle osoitettavan rahoituksen perusteena.
49 §. (12.8.2011/954) Valtion rahoituksen määräy­
tymisperusteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää
yliopistoille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien
toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrä­
rahan rajoissa.
Edellisenä vuonna yliopistoille osoitettua 1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan
kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin
mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.
Yliopistoindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huo­
mioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sekä
muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myös myöntää yliopistoille tuloksellisuusrahoitusta yliopiston tuloksellisen toiminnan perusteella.
Yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993)
39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä
niiden muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus niille aiheutuneista kustannuksista.
Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen
yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäkertymän perusteella. (14.11.2014/933)
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun yliopistoindeksin
laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetusja kulttuuriministeriön asetuksella.
49 a §. (19.12.2014/1182) Määrärahan korottaminen
vuonna 2015. Siitä poiketen, mitä 49 §:n 2 momentissa
säädetään, yliopistoille osoitettua 49 §:n 1 momentissa
tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan vuonna 2015 kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta puolella
yliopistoindeksin mukaisesta vuotuisesta kustannustason
noususta.
L:lla 1182/2014 lisätty 49 a § on väliaikaisesti voimassa
1.1.2015–31.12.2015.
50 §. (12.8.2011/954) Yliopistojen yhteisten menojen
rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoittaa
kaikkien yliopistojen yhteisiä toimintoja valtion talous­
arvioon otetun määrärahan rajoissa.
51 §. (12.8.2011/954) Seuranta ja raportointi. Yliopiston tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen
määräämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen
edellyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla.
52 §. (12.8.2011/954) Maksatus. Toiminnan rahoitus
maksetaan yliopistoille tasasuurina erinä joka kuukauden
kolmantena pankkipäivänä.
Edellä 49 §:n 3 momentissa tarkoitettu tuloksellisuusrahoitus maksetaan yliopistoille opetus- ja kulttuuriministeriön päättämällä tavalla.
53 §. (12.8.2011/954) Rahoituksen maksatuksen kes­
keytys. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä tässä
laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen
saaja olennaisessa määrin toimii vastoin tämän lain säännöksiä; tai
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä
tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne ovat olleet virheellisiä.
212
x yliopistot 54 §. Maksetun rahoituksen palauttaminen. Yliopiston
tulee viipymättä palauttaa sille virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksettu rahoitus. Yliopiston
tulee palauttaa myös se rahoitusosuus, jota ei voida käyttää sovitun mukaisesti.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen
perusteen mukaan myönnetyn toiminnan rahoituksen ja
toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.
55 §. (12.8.2011/954) Takaisinperintä. Opetus- ja
kulttuuriministeriön on määrättävä maksettu rahoitus
takaisin perittäväksi, jos yliopisto on:
1) jättänyt palauttamatta rahoituksen, joka 54 §:n mukaan on palautettava;
2) käyttänyt rahoitusta olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;
3) antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle väärän tai
harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan
olennaisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään
tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; tai
4) muutoin 1–3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai rahoituspäätökseen otettuja ehtoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä takaisinperintää koskeva päätös kahden vuoden kuluessa siitä,
kun sen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla rahoituksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka rahoituksen perintään voidaan ryhtyä. Päätös takaisinperinnästä on tehtävä kuitenkin viimeistään viiden
vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.
56 §. Korko ja viivästyskorko. Yliopiston on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle rahoituksen maksupäivästä korkolain 3 §:n 2 momentin
mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.
Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään
opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana eräpäivänä,
sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4
§:ssa tarkoitetun korkokannan mukaan. (12.8.2011/954)
57 §. Kuittaus. Palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään
yliopistolle myöhemmin maksettavasta tämän lain mukaisesta rahoituksesta.
58 §. (12.8.2011/954) Muutoksenhaku rahoitusta koske­
vaan päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta koskevaan päätökseen, 53 §:n mukaiseen rahoituksen maksatuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen,
55 §:n mukaiseen takaisinperintäpäätökseen ja 57 §:n
mukaiseen kuittausta koskevaan päätökseen haetaan oikaisua ja muutosta sen mukaan kuin valtionavustuslain
(688/2001) 34 §:ssä säädetään.
59 §. Täytäntöönpano. Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettu 55 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpäätös
voidaan panna täytäntöön verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä.
7 luku. Yliopiston talous
60 §. Julkisoikeudellisen yliopiston oma pääoma. Julkis­
oikeudellisella yliopistolla on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta ja arvonkorotusrahastosta.
Peruspääoma on yliopistoon pysyvästi sijoitettua pääomaa.
Muu oma pääoma on yliopistolle sen toiminnan ylijäämästä osoitettua pääomaa ja perustamisvaiheessa yliopistolle luovutettua valtion omaisuutta, joka on siirretty
sille muun oman pääoman ehdoin. Arvonkorotusrahasto osoittaa suoritetun pysyvien vastaavien arvonkorotuksen määrän. Muu oma pääoma voidaan siirtää peruspääomaan.
61 §. Kirjanpito. Yliopiston kirjanpitoon sovelletaan
kirjanpitolakia (1336/1997). Kirjanpitolain mukainen tilikausi yliopistossa on kuitenkin kalenterivuosi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin yliopistoihin sovellettavista tuloslaskelma- ja tasekaavoista.
62 §. Liiketoimintaa koskevat tiedot. Jos yliopisto harjoittaa liiketoimintaa muutoin kuin erikseen kirjanpitovelvollisen yksikön muodossa, tätä liiketoimintaa koskevat tuloksellisuustiedot tulee esittää erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa toiminnoittain.
63 §. Yliopistokonserni. Yliopistolla voi olla välittömästi sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamiseen liittyvässä yhdessä tai useammassa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä kirjanpitolain 1 luvun 5 ja 6 §:ssä
tarkoitettu määräysvalta. Yritykset, joissa yliopistolla on
määräysvalta, ovat yliopiston tytäryrityksiä. Yliopisto ja
sen tytäryritykset muodostavat yliopistokonsernin.
Yliopiston konsernijohtoon kuuluvat yliopiston hallitus ja rehtori. Konsernijohtoon voi lisäksi kuulua muuta
yliopiston henkilöstöä, joka on erikseen määrätty vastaamaan konsernijohdolle kuuluvista tehtävistä. Konsernijohto vastaa yliopistokonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä.
64 §. Julkisoikeudellisen yliopiston tilintarkastus. Julkisoikeudellisen yliopiston tilintarkastuksen toimittamiseen sekä tilintarkastajien asemaan ja vastuuseen sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007).
Yliopistokollegio valitsee yliopistolle johtosäännössä
määrätyn tarpeellisen määrän tilintarkastajia ja varatilintarkastajia. Vähintään yhden tilintarkastajista tulee
olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja
tai JHTT-yhteisö ja vähintään yhden tilintarkastuslaissa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Tilintarkastajien toimikausi jatkuu toistaiseksi. Toimikausi
päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden
tilintarkastajan valinnasta päättävän yliopistokollegion
kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin.
Tilintarkastajat toimittavat yliopiston tilintarkastuksen ja antavat tilintarkastuskertomuksen yliopistokollegiolle tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
65 §. Julkisoikeudellisen yliopiston tilinpäätöksen hyväk­
syminen ja vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntä­
x yliopistot 213
minen. Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus laatii yliopiston tilinpäätöksen.
Yliopistokollegio vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää
vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
rehtorille tilivuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.
Jos yliopistokollegio ei myönnä vastuuvapautta hallituksen jäsenelle tai rehtorille, se voi päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä tai rehtoria vastaan. Jos yliopistokollegio päättää nostaa vahingonkorvauskanteen hallituksen jäsentä vastaan, se voi
samalla päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään.
Hallituksen on tehtävä tilinpäätöksen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Jos
tilikauden tulos on tappiollinen eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen, hallituksen tulee tehdä suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä ta­loutta
korjataan.
66 §. Tilinpäätöksen julkisuus. Yliopiston ja yliopistokonsernin vahvistettu tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomus ovat julkisia asiakirjoja.
67 §. Kanneoikeuden vanhentuminen julkisoikeudellises­
sa yliopistossa. Edellä 65 §:n 3 momentin tai tilintarkastuslain 51 §:n nojalla ajettava muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuva kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen
perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena
olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.
8 luku. Erityissäännökset Helsingin
yliopistosta
68 §. Helsingin yliopiston kansleri. Helsingin yliopistolla on kansleri. Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista
vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja
käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään
tarkemmin yliopiston johtosäännössä.
69 §. Helsingin yliopiston Svenska social- och kommu­
nalhögskolan. Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan. Yksikössä on monijäseninen hallintoelin ja rehtori. Monijäseninen hallintoelin hyväksyy yksikköä koskevat johtosäännöt.
Yksikön, monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin
tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yksikön johtosäännössä määrätään monijäsenisen
hallintoelimen ja rehtorin valitsemisesta ja toimikaudesta sekä yksikön muusta hallinnosta.
Yksikössä tutkintonsa suorittaneella on oikeus jatkaa
opintojaan Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten. (21.5.2010/416)
70 §. Kansalliskirjasto. Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta.
Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota
kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään
muutoin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007).
71 §. Kansalliskirjaston johtokunta. Kansalliskirjastolla on johtokunta. Johtokunnassa on enintään 13 jäsentä, joille kaikille nimitetään henkilökohtaiset varajäsenet.
Helsingin yliopiston hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtajan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee Helsingin yliopiston hallitukselle esityksen ministeriötä ja kirjastoja
edustavista jäsenistä ja heidän varajäsenistään kirjastoja
kuultuaan. Helsingin yliopiston ehdotuksesta hallitus nimittää johtokuntaan yhtä monta jäsentä ja heidän varajäsentään kuin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä
on. Lisäksi johtokuntaan nimitetään enintään kolme jäsentä ja heille varajäsenet opetus- ja kulttuuriministeriön
ja Helsingin yliopiston yhteisen ehdotuksen perusteella.
(12.8.2011/954)
Johtokunnan tehtävistä säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
72 §. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin yliopiston yhteydessä toimii luonnontieteellinen keskusmuseo. Luonnontieteellinen keskusmuseo vastaa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien säilyttämisestä,
kartuttamisesta ja näytteillepanosta sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta ja opetuksesta.
73 §. Valtiokalenteri. Helsingin yliopisto vastaa Suomen valtiokalenterin julkaisemisesta. Yliopistolla on oikeus saada valtion viranomaisilta valtiokalenteria varten
tarvittavat tiedot maksutta.
74 §. Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori. Helsingin
yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään
28 professorin tehtävää johtosäännöllä määrätyillä aloilla. Svenska social- och kommunalhögskolanin professorin tehtävät eivät sisälly mainittuihin professorin tehtäviin.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen
kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla 1 momentissa mainittuun tehtävään otettu professori, jollei tällaiseen tehtävään otettu henkilö ole rehtorina.
75 §. (10.12.2010/1117) Helsingin yliopiston oikeudet
ja omaisuus. Helsingin yliopistolla on oikeus yhden apteekin pitämiseen Helsingin kaupungissa. Yliopistolla
on edelleen myös ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain
voimaan tullessa.
Yliopiston 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston
muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää hallitus.
Valtio korvaa vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun
214
x yliopistot elinkeinotulon perusteella maksettua yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka
vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suoritettua apteekkimaksua.
9 luku. Erityissäännökset Åbo
Akademista
76 §. Erityistehtävät. Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön
koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa
huomioon maan kaksikielisyys. Akatemia vastaa ruotsinkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen järjestämisestä. (28.6.2013/487)
Akatemian Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat
yhdessä yksikön, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen puheenjohtajana
toimii yksikön rehtori. Monijäsenisen hallintoelimen ja
rehtorin tehtävistä ja valinnasta sekä hallintoelimen kokoonpanosta määrätään yliopiston johtosäännössä.
77 §. Akatemian kansleri. Akatemialla on kansleri. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston
yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston
yleistä etua ja toimintaa.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään
tarkemmin akatemian johtosäännössä.
78 §. Opettajalta vaadittava kielitaito. Akatemian
opettajan tehtävään vaaditaan erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen
taidosta, joka tällaiseen tehtävään vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa
tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.
79 §. Opiskelijalta vaadittava kielitaito. Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä
ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.
80 §. Omaisuus. Akatemialla on edelleen ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot,
jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.
Akatemian 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä
lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää akatemian hallitus.
81 §. Eräitä tehtäviä koskevat säännökset. Ne professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät tehtävinä
akatemiaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden tehtävien
opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä muuttaa apulaisprofessorin tehtävän professorin tehtäväksi.
10 luku. Muutoksenhaku
82 §. (7.8.2015/960) Oikaisumenettely. Opiskelijaksi
hakenut henkilö saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen yliopiston määräämältä toimielimeltä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta siten kuin hallintolaissa säädetään. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija
voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden
soveltamisesta häneen. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa
oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Opiskelija saa vaatia yliopiston määräämältä toimielimeltä oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa siten kuin hallintolaissa säädetään.
Opiskelija saa vaatia yliopiston määräämältä toimielimeltä oikaisua väitöskirjansa, lisensiaatintutkimuksensa
ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteensä sekä syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielmansa tai muun vastaavan opintosuorituksensa arvosteluun 14 päivän kuluessa
siten kuin hallintolaissa säädetään.
Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua
muun kuin 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksensa arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojensa tai
muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen.
Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on
tehtävä arvostelun suorittaneelle opettajalle 14 päivän
kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä päätöksen
tehneelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta
tehtyyn päätökseen saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä siten kuin hallintolaissa säädetään.
L:lla 960/2015 muutettu 82 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
82 §. Oikaisumenettely. Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava,
miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta
muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksisaannista.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opinja taidonnäytteen sekä syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle
oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin
osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija
voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta
x yliopistot 215
siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva
oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta,
josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä
arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön
voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
83 §. (7.8.2015/960) Valitus opiskelijoiden oikeustur­
valautakuntaan. Päätökseen, joka koskee 43 a §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden peruuttamista tai 43 c §:ssä
tarkoitettua opiskeluoikeuden palauttamista, saa hakea
muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista
siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).
L:lla 960/2015 muutettu 83 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi
sanamuoto kuuluu:
83 §. (12.8.2011/954) Muutoksenhaku yliopiston päätökseen.
Päätökseen, joka koskee 43 a §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden peruuttamista tai 43 c §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden
palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Muuhun yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä yliopiston päätoimipaikka sijaitsee, sen mukaan kuin
hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa tai muualla
laissa toisin säädetä. Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja 45 §:ssä
tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskelusta
pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.
83 a §. (7.8.2015/960) Valitus hallinto-oikeuteen. Muuhun kuin 82 ja 83 §:ssä tarkoitettuun yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen
annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä yliopiston
päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja 45 §:ssä
tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.
L:lla 960/2015 lisätty 83 a § tulee voimaan 1.1.2016.
84 §. (7.8.2015/960) Valituskiellot. Yliopiston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee:
1) yliopiston toimielimen valintaa;
2) johtosääntöä tai muuta yleistä määräystä;
3) opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjestelyä koskevaa määräystä;
4) 65 §:n mukaista vastuuvapauden myöntämistä tai
vahingonkorvauskanteen nostamista;
5) apurahaa tai avustusta.
Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 36 §:ssä
tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 43 §:ssä tarkoitettua
opiskeluoikeuden menettämistä tai 45 §:ssä tarkoitettua
opiskelijan kurinpitoa, ei saa hake