OSAAMISPERUSTEISUUTTA KOSKEVAN KEHITTÄMISEN JOHTAMINEN Askelmerkkejä siirtymisen tueksi ALVAR, Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät, Tampere 29.1.2015 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Reija Lepola, kuntayhtymän johtaja, rehtori 2 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä ” Linkkivinkki youtubessa” https://www.youtube.com/watch?v=Ax5cNlutAys&index=1 &list=PLz‐7rZOQkHI49s5lmP8uUnNzoD6d‐SVQp Keskeiset muuttuneet/ muuttuvat säädökset • • • • • Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) • Tutkintorakenneasetukset – Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) – Opetus‐ ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (693/2013) Keskeiset muuttuneet/ muuttuvat säädökset • • • • • Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) • Tutkintorakenneasetukset – Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) – Opetus‐ ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (693/2013) Tutkintojen laajuuden ilmaisutapa / mitoitusperusteet ( • Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa perustutkinnossa mitoitusperusteena osaamispisteet. ̄ ̄ Pohjautuvat ECVET-suositukseen ja sen mukaisiin ECVET-pisteisiin. Korostavat osaamisperusteisuutta. Edistävät osaltaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. ̄ • Näyttötutkinnoissa ei laajuusmittaa. ̵ 6 Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistyön yhteydessä arvioidaan tarve ottaa laajuusmitta käyttöön näyttötutkinnoissa. 30.1.2015 Osaamispisteet PkL 12 § • Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä (osp), jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää, voi poikkeustapauksessa olla yli 180 osaamispistettä. • Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. • Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. 7 30.1.2015 Voimaantulo 1.8.2015 • Perustutkinnon suorittajat: Ennen lain voimaantuloa tutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintoaan tämän lain ja sen nojalla annettavien säännösten ja määräysten mukaan. • Ammatti‐ tai erikoisammattitutkinnon suorittajat: Tutkinnon perusteiden muuttamisen jälkeen kahden vuoden ajan oikeus suorittaa tutkinto loppuun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, jotka olivat voimassa hänen aloittaessaan tutkinnon suorittamisen. • Opetushallituksen tulee muuttaa ammatti‐ ja erikois‐ammattitutkintojen perusteet tämän lain mukaisiksi 1.8.2018 mennessä. 8 30.1.2015 Strategisen tason kysymyksiä Onko arvioitu osaamisperusteisuu‐den toteutumisen lähtötilanne koko koulutuksen järjestäjän osalta/ eri toimintayksiköiden osalta? Miltä osin on muutostarvetta ja miten muutosprosessi aiotaan viedä läpi? 9 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä Tukevatko koulutuksen järjestäjän päätökset, linjaukset ja ohjeistukset osaamisperusteisuu‐ den toimeenpanoa? Onko laadittu tiedotussuunnitelma osaamisperusteisuu‐den toimeenpanosta? Esimerkkejä – strateginen taso Organisaation rakennetta muutettiin pedagogista kehittämistä tukevaksi:  Pedagoginen kehittäminen irrotettiin omaksi kehittämisalueekseen, jota johtaa kehittämispäällikkö.  Koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa ja pedagoginen ohjelma yhdistettiin ja dokumentti päivitettiin sisältämään linjaukset, jotka velvoittavat oppimisympäristöjen, ‐ menetelmien ja opetusteknologian kehittämistyöhön  Kehittämistyön organisointi koulutuksenjärjestäjätason työryhmien kautta. Esim. opetussuunnitelma‐, yrittäjyys‐ ja kansainvälisyysvastaavien työryhmät. Työryhmien edustajat toimivat muutosagentteina yksiköissä.  Vuosityöaikakokeilu. 10 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä Koulutuksen järjestäjän säännöt ja toimintaohjeet Hallintosääntö ‐ Tarvittavat muutokset, päivitykset, ‐ Luottamushallinnon/ virkamiesjohdon sitoutuminen/ sitouttaminen Toimintaa ohjaavat säännöt ‐ Tarvittavat muutokset, päivitykset; mm. tunnistaminen, tunnustaminen, työssäoppiminen ‐ Koko henkilöstön sitoutuminen/ sitouttaminen Tiedottaminen • Linjaukset • Kohderyhmät • Vastuun jakaminen • Aikataulut Modulointi ja sen jalkauttaminen Modulointi • Ops‐vastaavat perustutkinnoittain • Yhteistyö lähitutkintojen kanssa> selvitys valinnaisista tutkinnon osista • ammatillisten ja atto‐opintojen integrointi moduuleittain • Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi Jalkautus • Tutkinnoittain > ops‐vastaavat, • Yksiköittäin> koulutuspäälliköt • Opettajat, opiskelijat, työelämän edustajat > yksikkökierrokset kehittämispäällikkö, hankeväki, ops‐vastaavat, koulutuspäällikkö > vuorovaikutteiset keskustelevat tapahtumat Sedussa tehdyn valmistelutyön lähestymistapa • ”Check list” ‐luonnos koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin tueksi – strateginen taso – operatiivinen taso • Check listin tavoitteena palvella lähtötilanteen arviointia sekä tukea koulutuksen järjestäjän tahtotilan ja omien askelmerkkien muodostamista. • 13 30.1.2015 14 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 15 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 16 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä 17 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä Pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) viitekehys ”Koulutuksen ja kasvatuksen ydinprosessien ja arjen johtamista” Strategisten tavoitteiden jalkauttaminen Ennakointi Johtajan tavoitteellinen toiminta kulminoituu: • organisaation ydinprosessin ymmärtämiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen • analyyttiseen rakenteiden tajuun • haluun ja taitoon toimia ihmisten kanssa • tiedon aktiiviseen jakamiseen ja hyödyntämiseen, (vuoropuhelun foorumit) Strategia, toimintasuunnitelma, pedagoginen strategia, visio ja ohjelma, vastuutukset, työelämäyhteistyö jne. Mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Selkeät tavoitteet, palautekyselyt ja tilastot, katselmukset, analyysi, reflektointi. Uuden oppimisen mahdollisuudet Johtajan vaikuttamisulottuvuudet: • strateginen päätöksenteko • päivittäisjohtaminen • organisaation suorituskyvyn kehittäminen • henkilöstön motivointi ja sitouttaminen • kumppanuus ja verkostoyhteistyö Päivittäis‐ johtaminen Resurssien kohdentaminen Opetussuunnitelma, opetusmenetelmät, vuosisuunnitelma, lukujärjestys, työsuunnitelmat, opettajien osaaminen, johtamisosaaminen, kehittämisresurssit jne. Koulutuksen ja kasvatuksen / osaamisen kehittämisen ydinprosessi Asiakastarpeiden tunnistaminen Opiskelijan oppiminen; Oppimiskäsitys, yhteinen Ydinprosessi ymmärrys siitä miten parhaiten opitaan ja millä tavoin oppiminen on tarkoituksenmukaista organisoida. Opettajan / kouluttajan ohjausosaaminen Muutosjohtaminen Työelämän ja yksilöiden tarvitsema osaaminen Miten se tehdään? Pedagogisen johtamisen mallin elementtejä Pedagoginen toiminta / osaamisperusteisuus • Toiminnan lähtökohdaksi osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit (opetus‐ ja ohjaus‐ sekä arviointiprosessit) • Oppiaineajattelusta osaamis‐/ toimintakokonaisuuksiin. • Opintoviikkojen suunnittelusta oppimistulospohjaiseen suunnitteluun • Opettamisen suunnittelusta oppimisen suunnitteluun • Työelämälähtöiset osaamistavoitteet • Nopea reagointi työelämän tarpeisiin, ennakointi • Oppilaitoslähtöisestä ajattelusta yhteiseen tekemiseen • Satunnaisista suhteista pysyvään kumppanuuteen • Pedagoginen ”remontti” = muutos sekä ajattelussa että toiminnassa • ”poisoppimisen” käynnistäminen Askelmerkkejä osaamisperusteiseen koulutuksen järjestämiseen • Tavoite: Osaamisperusteisuuden vieminen koulutuksen järjestäjän toimintaan Tutke 2 säädösten edellyttämällä tavalla • Keskeistä: – – – – – 23 30.1.2015 lähtötilanteen arvio tavoitetila suunnitelma ja muutosprosessi seuranta ja parantaminen ajoitussuunnitelmat. Esityksen nimi / Tekijä Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi • Lähtökohtana on opiskelijan osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat – Oppimisprosessit – Opetus‐ ja ohjausprosessit – Arviointiprosessit • Liikkeellelähtö opiskelijalla jo olevasta osaamisesta ja sen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkimisesta – osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen. 24 30.1.2015 Opiskelijan Oma polku • yksilöllisiä opintopolkuja, esimerkiksi projekteja ja eri tutkintojen opiskelijoiden yhteisiä hankkeita • työtavat ovat aktivoivia, tutkivia ja opiskelijoita osallistavia • mahdollisuus harjoitella yrittäjyyttä, toimia erilaisissa oppimisympäristöissä omaa osaamista parhaiten edistävällä tavalla http://www.sedu.fi/Koulutuskeskus‐Sedu/Opiskelu/Oma‐polku • oma polku‐ opintojen opetussuunnitelmien osaamisperusteisuus • Ohjaus‐ ja neuvontayhteistyö kv‐työryhmä, yrittäjyystyöryhmän, ops‐ vastaavien työryhmän, opojen ja pedagogisen tiimin kesken • Oma polku‐ koulutukset opettajille ja opiskelijoille 25 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä Tutkinnon osan toteutussuunnitelmasta Learning Agreementtiin Arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen Joustavasti kohti työelämää Kansainvälinen työssäoppimisjakso Kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan herää työssäoppimisjaksolla ulkomaalaisen opiskelijan työparina 6 ov Valmennus kv-tojaksolle 1 ov Kieliopinnot 1 ov Vapaaehtoisty ö, ystäväpalvelu 1 ov Kv-työssäoppimisjakson arviointi ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: arkioppiminen, ammatilliset tutkinnot osat yms. 1 ov Kv-tutorkoulutus ja tutorina toimiminen 2 ov + 2 ov 14 ov Kansainvälisyyden Oma polku Tuki ja ohjaus osaamisen hankkimiselle Kansainvälinen työssäoppimisjakso Kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan herää työssäoppimisjaksolla ulkomaalaisen opiskelijan työparina Ryhmän ohjaaja  kv-vastaava Kv-partneri, työpaikkaohjaaja, Työssäoppimisen valvoja, Kv-vastaava Valmennus kv-tojaksolle Kieliopinnot Kv-vastaava Kv-työssäoppimisjakson arviointi ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: arkioppiminen, ammatilliset tutkinnot osat yms. Vapaaehtoisty Kv-vastaava, ö, ryhmän ohjaaja, ystäväpalvelu opo Kv-vastaava, ryhmän ohjaaja, opo Kv-tutorkoulutus ja tutorina toimiminen Kv-vastaava, opo Tutkinnon uudistus opettajan työ OVTES 30 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä Osaamisen ‐ Omalla polulla Näkökulma ja ymmärrys osaamisperusteisuuteen sekä tunnistamiseen ja tunnustamiseen Luottamuksen lisääntyminen muualla opittuun ja toisten opettamiseen Huomio ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin Oppimisen ja osaamisen/oppimistulosten saavuttamisen eron ymmärtäminen Opiskelijan oppimisprosessin mittaisen matkan ja vaatiman ajan havaitseminen  yksilöllisyyden ja joustavuuden vaateen ymmärtäminen Erilaisten oppimisympäristöjen tarjoamien mahdollisuuksien tunnistaminen Erilaisten oppimismenetelmien oppiminen ja hyväksyminen Oppimisen näkyväksi tekeminen Osaamisen ‐ Omalla polulla Henkilöstön uusien taitojen kehittyminen  uusi opettajuus Yhteistyön oppiminen ja toisen työn arvostamisen lisääntyminen  Yhteistyö kollegojen kesken, opettajan ja opiskelijoiden kesken, opettajan ja työelämän kesken Työelämän tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen koulutuksen lähtökohdaksi Koulutuksen järjestämisen rakenteiden ja puitteiden muuttaminen ja joustaminen osaamisperusteisuutta, työelämälähtöisyyttä ja ‐ läheisyyttä sekä yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja tukemaan 33 30.1.2015 Esityksen nimi / Tekijä KIITOS! 34 30.1.2015