Osaamisperusteisuutta koskevan kehittämisen

OSAAMISPERUSTEISUUTTA KOSKEVAN KEHITTÄMISEN JOHTAMINEN Askelmerkkejä siirtymisen tueksi
ALVAR, Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät, Tampere 29.1.2015
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Reija Lepola, kuntayhtymän johtaja, rehtori
2
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
” Linkkivinkki youtubessa”
https://www.youtube.com/watch?v=Ax5cNlutAys&index=1
&list=PLz‐7rZOQkHI49s5lmP8uUnNzoD6d‐SVQp
Keskeiset muuttuneet/ muuttuvat säädökset •
•
•
•
•
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998)
Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999)
• Tutkintorakenneasetukset
– Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001)
– Opetus‐ ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (693/2013)
Keskeiset muuttuneet/ muuttuvat säädökset •
•
•
•
•
Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998)
Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)
Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999)
• Tutkintorakenneasetukset
– Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001)
– Opetus‐ ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (693/2013)
Tutkintojen laajuuden
ilmaisutapa / mitoitusperusteet (
• Ammatillisena peruskoulutuksena
suoritettavassa perustutkinnossa
mitoitusperusteena osaamispisteet.
̄
̄
Pohjautuvat ECVET-suositukseen ja sen mukaisiin
ECVET-pisteisiin.
Korostavat osaamisperusteisuutta.
Edistävät osaltaan aikaisemmin hankitun osaamisen
tunnistamista ja tunnustamista.
̄
• Näyttötutkinnoissa ei laajuusmittaa.
̵
6
Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistyön yhteydessä
arvioidaan tarve ottaa laajuusmitta käyttöön
näyttötutkinnoissa.
30.1.2015
Osaamispisteet PkL 12 §
• Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä (osp), jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää, voi poikkeustapauksessa olla yli 180 osaamispistettä.
• Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. • Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.
7
30.1.2015
Voimaantulo 1.8.2015
• Perustutkinnon suorittajat: Ennen lain voimaantuloa tutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintoaan tämän lain ja sen nojalla annettavien säännösten ja määräysten mukaan.
• Ammatti‐ tai erikoisammattitutkinnon suorittajat:
Tutkinnon perusteiden muuttamisen jälkeen kahden vuoden ajan oikeus suorittaa tutkinto loppuun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, jotka olivat voimassa hänen aloittaessaan tutkinnon suorittamisen.
•
Opetushallituksen tulee muuttaa ammatti‐ ja erikois‐ammattitutkintojen perusteet tämän lain mukaisiksi 1.8.2018 mennessä. 8
30.1.2015
Strategisen tason kysymyksiä
Onko arvioitu osaamisperusteisuu‐den
toteutumisen lähtötilanne koko koulutuksen järjestäjän osalta/ eri toimintayksiköiden osalta?
Miltä osin on muutostarvetta ja miten muutosprosessi aiotaan viedä läpi?
9
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
Tukevatko koulutuksen järjestäjän päätökset, linjaukset ja ohjeistukset osaamisperusteisuu‐
den toimeenpanoa? Onko laadittu tiedotussuunnitelma osaamisperusteisuu‐den
toimeenpanosta?
Esimerkkejä – strateginen taso
Organisaation rakennetta muutettiin pedagogista kehittämistä tukevaksi:
 Pedagoginen kehittäminen irrotettiin omaksi kehittämisalueekseen, jota johtaa kehittämispäällikkö.
 Koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa ja pedagoginen ohjelma yhdistettiin ja dokumentti päivitettiin sisältämään linjaukset, jotka velvoittavat oppimisympäristöjen, ‐
menetelmien ja opetusteknologian kehittämistyöhön
 Kehittämistyön organisointi koulutuksenjärjestäjätason työryhmien kautta. Esim. opetussuunnitelma‐, yrittäjyys‐ ja kansainvälisyysvastaavien työryhmät. Työryhmien edustajat toimivat muutosagentteina yksiköissä.  Vuosityöaikakokeilu.
10
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
Koulutuksen järjestäjän säännöt ja toimintaohjeet
Hallintosääntö
‐ Tarvittavat muutokset, päivitykset, ‐ Luottamushallinnon/ virkamiesjohdon sitoutuminen/ sitouttaminen
Toimintaa ohjaavat säännöt
‐ Tarvittavat muutokset, päivitykset; mm. tunnistaminen, tunnustaminen, työssäoppiminen
‐ Koko henkilöstön sitoutuminen/ sitouttaminen
Tiedottaminen
• Linjaukset
• Kohderyhmät
• Vastuun jakaminen
• Aikataulut
Modulointi ja sen jalkauttaminen
Modulointi
• Ops‐vastaavat perustutkinnoittain
• Yhteistyö lähitutkintojen kanssa> selvitys valinnaisista tutkinnon osista • ammatillisten ja atto‐opintojen integrointi moduuleittain
• Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi
Jalkautus
• Tutkinnoittain > ops‐vastaavat, • Yksiköittäin> koulutuspäälliköt
• Opettajat, opiskelijat, työelämän edustajat > yksikkökierrokset kehittämispäällikkö, hankeväki, ops‐vastaavat, koulutuspäällikkö > vuorovaikutteiset keskustelevat tapahtumat
Sedussa tehdyn valmistelutyön lähestymistapa
• ”Check list” ‐luonnos koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin tueksi
– strateginen taso
– operatiivinen taso
• Check listin tavoitteena palvella lähtötilanteen arviointia sekä tukea
koulutuksen järjestäjän tahtotilan ja omien askelmerkkien muodostamista.
•
13
30.1.2015
14
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
15
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
16
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
17
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
Pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) viitekehys
”Koulutuksen ja kasvatuksen ydinprosessien ja arjen johtamista”
Strategisten tavoitteiden jalkauttaminen
Ennakointi
Johtajan tavoitteellinen toiminta kulminoituu:
• organisaation ydinprosessin ymmärtämiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen
• analyyttiseen rakenteiden tajuun
• haluun ja taitoon toimia ihmisten kanssa
• tiedon aktiiviseen jakamiseen ja hyödyntämiseen, (vuoropuhelun foorumit)
Strategia, toimintasuunnitelma, pedagoginen strategia, visio ja ohjelma, vastuutukset, työelämäyhteistyö jne.
Mittaaminen, arviointi ja kehittäminen
Selkeät tavoitteet, palautekyselyt ja tilastot, katselmukset, analyysi, reflektointi. Uuden oppimisen mahdollisuudet
Johtajan vaikuttamisulottuvuudet:
• strateginen päätöksenteko
• päivittäisjohtaminen
• organisaation suorituskyvyn kehittäminen
• henkilöstön motivointi ja sitouttaminen
• kumppanuus ja verkostoyhteistyö
Päivittäis‐
johtaminen
Resurssien kohdentaminen
Opetussuunnitelma, opetusmenetelmät, vuosisuunnitelma, lukujärjestys, työsuunnitelmat, opettajien osaaminen, johtamisosaaminen, kehittämisresurssit jne.
Koulutuksen ja kasvatuksen / osaamisen kehittämisen ydinprosessi
Asiakastarpeiden tunnistaminen
Opiskelijan oppiminen; Oppimiskäsitys, yhteinen Ydinprosessi
ymmärrys siitä miten parhaiten opitaan ja millä tavoin oppiminen on tarkoituksenmukaista organisoida.
Opettajan / kouluttajan ohjausosaaminen
Muutosjohtaminen
Työelämän ja yksilöiden tarvitsema osaaminen
Miten se tehdään?
Pedagogisen johtamisen mallin elementtejä
Pedagoginen toiminta / osaamisperusteisuus
• Toiminnan lähtökohdaksi osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit (opetus‐ ja ohjaus‐ sekä arviointiprosessit) • Oppiaineajattelusta osaamis‐/ toimintakokonaisuuksiin.
• Opintoviikkojen suunnittelusta oppimistulospohjaiseen suunnitteluun
• Opettamisen suunnittelusta oppimisen suunnitteluun
• Työelämälähtöiset osaamistavoitteet • Nopea reagointi työelämän tarpeisiin, ennakointi
• Oppilaitoslähtöisestä ajattelusta yhteiseen tekemiseen
• Satunnaisista suhteista pysyvään kumppanuuteen
• Pedagoginen ”remontti” = muutos sekä ajattelussa että toiminnassa • ”poisoppimisen” käynnistäminen
Askelmerkkejä osaamisperusteiseen koulutuksen järjestämiseen
• Tavoite: Osaamisperusteisuuden vieminen koulutuksen järjestäjän toimintaan Tutke 2 säädösten edellyttämällä tavalla
• Keskeistä:
–
–
–
–
–
23
30.1.2015
lähtötilanteen arvio
tavoitetila
suunnitelma ja muutosprosessi seuranta ja parantaminen
ajoitussuunnitelmat.
Esityksen nimi / Tekijä
Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi
• Lähtökohtana on opiskelijan osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat – Oppimisprosessit
– Opetus‐ ja ohjausprosessit
– Arviointiprosessit
• Liikkeellelähtö opiskelijalla jo olevasta osaamisesta ja sen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkimisesta
– osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen.
24
30.1.2015
Opiskelijan Oma polku
•
yksilöllisiä opintopolkuja, esimerkiksi projekteja ja eri tutkintojen opiskelijoiden yhteisiä hankkeita
• työtavat ovat aktivoivia, tutkivia ja opiskelijoita osallistavia
• mahdollisuus harjoitella yrittäjyyttä, toimia erilaisissa oppimisympäristöissä omaa osaamista parhaiten edistävällä tavalla
http://www.sedu.fi/Koulutuskeskus‐Sedu/Opiskelu/Oma‐polku
• oma polku‐ opintojen opetussuunnitelmien osaamisperusteisuus
• Ohjaus‐ ja neuvontayhteistyö kv‐työryhmä, yrittäjyystyöryhmän, ops‐
vastaavien työryhmän, opojen ja pedagogisen tiimin kesken
• Oma polku‐ koulutukset opettajille ja opiskelijoille
25 30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
Tutkinnon osan toteutussuunnitelmasta Learning Agreementtiin
Arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen
Joustavasti kohti työelämää
Kansainvälinen
työssäoppimisjakso
Kiinnostus
kansainvälisyyttä
kohtaan herää
työssäoppimisjaksolla
ulkomaalaisen
opiskelijan työparina
6 ov
Valmennus
kv-tojaksolle
1 ov
Kieliopinnot
1 ov
Vapaaehtoisty
ö,
ystäväpalvelu
1 ov
Kv-työssäoppimisjakson
arviointi ja osaamisen
tunnistaminen ja
tunnustaminen:
arkioppiminen, ammatilliset
tutkinnot osat yms.
1 ov
Kv-tutorkoulutus ja
tutorina toimiminen
2 ov
+ 2 ov
14 ov
Kansainvälisyyden Oma polku
Tuki ja ohjaus osaamisen hankkimiselle
Kansainvälinen
työssäoppimisjakso
Kiinnostus
kansainvälisyyttä
kohtaan herää
työssäoppimisjaksolla
ulkomaalaisen
opiskelijan työparina
Ryhmän
ohjaaja 
kv-vastaava
Kv-partneri,
työpaikkaohjaaja,
Työssäoppimisen
valvoja,
Kv-vastaava
Valmennus
kv-tojaksolle
Kieliopinnot
Kv-vastaava
Kv-työssäoppimisjakson
arviointi ja osaamisen
tunnistaminen ja
tunnustaminen:
arkioppiminen, ammatilliset
tutkinnot osat yms.
Vapaaehtoisty
Kv-vastaava, ö,
ryhmän ohjaaja,
ystäväpalvelu
opo
Kv-vastaava,
ryhmän ohjaaja,
opo
Kv-tutorkoulutus ja
tutorina toimiminen
Kv-vastaava,
opo
Tutkinnon uudistus
opettajan työ
OVTES
30 30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
Osaamisen ‐ Omalla polulla Näkökulma ja ymmärrys osaamisperusteisuuteen sekä tunnistamiseen ja tunnustamiseen
Luottamuksen lisääntyminen muualla opittuun ja toisten opettamiseen
Huomio ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin
Oppimisen ja osaamisen/oppimistulosten saavuttamisen eron ymmärtäminen
Opiskelijan oppimisprosessin mittaisen matkan ja vaatiman ajan havaitseminen  yksilöllisyyden ja joustavuuden vaateen ymmärtäminen
Erilaisten oppimisympäristöjen tarjoamien mahdollisuuksien tunnistaminen
Erilaisten oppimismenetelmien oppiminen ja hyväksyminen
Oppimisen näkyväksi tekeminen
Osaamisen ‐ Omalla polulla Henkilöstön uusien taitojen kehittyminen  uusi opettajuus
Yhteistyön oppiminen ja toisen työn arvostamisen lisääntyminen
 Yhteistyö kollegojen kesken, opettajan ja opiskelijoiden kesken, opettajan ja työelämän kesken
Työelämän tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen koulutuksen lähtökohdaksi
Koulutuksen järjestämisen rakenteiden ja puitteiden muuttaminen ja joustaminen osaamisperusteisuutta, työelämälähtöisyyttä ja ‐
läheisyyttä sekä yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja tukemaan
33
30.1.2015
Esityksen nimi / Tekijä
KIITOS!
34
30.1.2015