Natura-arviointi
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TUULIWATTI OY ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonnonsuojelulain 65§:n mukainen Natura-arviointi Tuuliaapa–Iso Heposuo (FI1101402) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.3.2015 P24431P002 2 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 2 JOHDANTO......................................................................................................... 3 AINEISTO JA MENETELMÄT ................................................................................ 4 2.1 3 Lainsäädäntö ............................................................................................ 4 2.2 Natura-arviointi ........................................................................................ 4 2.3 Arvioinnin kriteerit..................................................................................... 5 2.4 Aineisto ................................................................................................... 7 2.5 Epävarmuustekijät .................................................................................... 8 HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT ................................................ 8 3.1 Sijainti ja alueen kuvaus ............................................................................ 8 3.2 Hankkeen tekninen kuvaus ....................................................................... 10 3.3 Vaikutusmekanismit ................................................................................ 11 3.4 Vaikutusalue .......................................................................................... 12 4 MUUT LÄHIALUEEN HANKKEET JA SUUNNITELMAT ......................................... 13 5 NATURA-ARVIOINTI ........................................................................................ 15 5.1 Tuuliaapa – Iso Heposuo .......................................................................... 15 5.1.1 Yleiskuvaus ............................................................................... 15 5.1.2 Suojeluperusteet ........................................................................ 16 5.1.3 Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut ............................................................................. 17 5.1.4 Muu lajisto ................................................................................ 17 5.1.5 Suojelun toteuttaminen ............................................................... 17 5.1.6 Arviointi .................................................................................... 19 6 LIEVENTÄVÄT TOIMENPITEET ......................................................................... 29 7 YHTEENVETO ................................................................................................... 29 KIRJALLISUUS ........................................................................................................... 31 Pohjakartat © Maanmittauslaitos 2014 Suojelualuerajaukset © OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2014 Valokuvat © FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 3 (31) JOHDANTO Tämä työ on TuuliWatti Oy:n suunnittelemaan Iin Isokankaan tuulivoimahankkeeseen liittyvä Natura-arviointi, jossa tarkastellaan suunnitellun tuulivoimapuiston mahdollisia vaikutuksia Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueelle (FI1101402). Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut Isokankaan tuulivoimapuiston YVA-tarveharkintapäätöksessä (Dnro POPELY/7/07.04/2014), että hankkeessa tulee laatia Suomen luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen Natura-arviointi Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueelle. Naturaarviointivelvoite koskee myös kaavoitusta, sillä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava luonnonsuojelulain (1096/1996) 10. luvun säännöksiä Natura 2000verkostosta. Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alue sijoittuu tuulivoimahankkeen itäpuolelle siten, että hankkeella saattaa yksin tai yhdessä seudun muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti olla suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin, kasvi- tai eläinlajeihin tai lintudirektiivin mukaisiin lajeihin. Natura-arvioinnin tuloksena esitetään arvio siitä heikentääkö Isokankaan tuulivoimapuistohanke merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden perusteella arvioitava alue on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon. PohjoisPohjanmaan ELY-keskus antaa Natura-arvioinnista erillisen luonnonsuojelulain 65 §:n 2. momentin mukaisen lausunnon. Natura-arvioinnin ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. 4 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lainsäädäntö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura–arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 §) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset: kohdistuvat Natura–alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Naturaalueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 §) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000–verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. 2.2 Natura-arviointi Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI‐alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI–alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA‐alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA‐alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura 2000-verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Naturaverkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön fyysistä rappeutumista tai lajin kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta tai yksilöiden FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 5 (31) menetyksiä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura 2000-verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura 2000 -verkostoon (LsL. 67 §). Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI-alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen ja sen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.3 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotui‐ sa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvää tai häviävää yksilömäärää suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1). 6 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokitus ja käytetty kriteeristö. Vaikutuksen suuruus Kriteerit Erittäin suuri vaikutus Vaikutus kohdistuu yli 80 % Natura‐alueella sijaitsevasta luontotyy‐ pistä tai yli 80 % Natura‐alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudes‐ ta Voimakas vaikutus Kohtalainen vaikutus Lievä vaikutus Ei vaikutusta Vaikutus kohdistuu 50–80 % Natura‐alueella sijaitsevasta luonto‐ tyypistä tai 50–80 % Natura‐alueella esiintyvän direktiivilajin run‐ saudesta Vaikutus kohdistuu yli 10 %, mutta alle 50 % Natura‐alueella sijait‐ sevasta luontotyypistä tai yli 10 %, mutta alle 50 % Natura‐alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu alle 10 % Natura‐alueella sijaitsevasta luonto‐ tyypistä tai alle 10 % Natura‐alueella esiintyvän direktiivilajin run‐ saudesta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,5 %) luontotyypistä tai Natura‐alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty myös apuna vaikutusten merkittävyyden luokitusta ja arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin (taulukko 2). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Kriteerit Suuri merkittävyys Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Kohtalainen merkittävyys Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aika‐ välillä Vähäinen merkittävyys Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luonto‐ tyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Merkityksetön Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luonto‐ tyyppiin. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen”. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät ”mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan”. Tämä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 7 (31) korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura–alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Kriteerit Merkittävä kielteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Kohtalaisen kielteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mut‐ ta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elin‐ ympäristöihin tai lajeihin. Vähäinen kielteinen vaikutus Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kiel‐ teiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Myönteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnoste‐ taan tai ennallistetaan. Ei vaikutuksia Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suun‐ taan. Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3. 2.4 Aineisto Tämä Natura-arviointi on laadittu asiantuntija-arviointina, ja se perustuu pääasiassa virallisiin Natura-tietolomakkeisiin (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015) sekä muuhun alueelta olemassa olevaan luonto- ja linnustotietoon. Natura-arvioinnin ensisijaisina lähteinä on hyödynnetty viereisen Myllykankaan tuulivoimapuiston Naturaarviointia (Pöyry Finland Oy 2011a) sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antamaa lausuntoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012). Naturaaluetietokannan päivitykseen liittyviä ja mahdollisesti alueen suojeluperusteisiin vaikuttavia tietoja on tiedusteltu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (Tupuna Kovanen, kirjall. ilm.). Arvioinnissa on tukeuduttu myös arvioinnin tekijöiden asiantuntemukseen ja kokemukseen Natura-alueen suojeluperusteissa mainittujen lajien ja luontotyyppien levinneisyydestä, ekologiasta ja käyttäytymisestä. Isokankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen raportti hankealueella vuonna 2014 toteutetuista luonto- ja linnustoselvityksistä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015b), jossa kuvataan tuulivoimapuiston ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila sekä tunnistetut luontoarvot. Isokankaan tuulivoimahankkeen yhteydessä toteutetut luonto- ja linnustoselvitykset on kohdennettu hankealueelle sekä sen välittömään lähiympäristöön, eikä Natura-alueen suojeluperusteiden nykytilaa ole selvitetty maastoselvityksin. Tässä Natura-arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia selvityksiä tai tietolähteitä: Natura 2000 ‐luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa 2001–2006 (Ympäristöministeriö 2011) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA‐menettelyssä ja Na‐ tura‐arvioinnissa (Söderman 2009) 8 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OIVA ‐ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Euroopan ympäristöviraston Natura ‐tietokanta (European Environment Agency 2014) Natura‐aluetietokantapäivityksen aineisto Tuuliaapa ‐ Iso Heposuon Natura‐alueelta (Tu‐ puna Kovanen, kirjall. ilm.) Myllykankaan osayleiskaavan luonnosvaihe, luontoselvitys (Pöyry Environment Oy 2011b) Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura‐arviointi (Pöyry Finland Oy 2011a) Lausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta Natura‐arvioinnista (Pohjois‐Pohjanmaan ELY‐keskus 2012) Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015b) Iin Olhavan tuulivoimapuisto, Linnustovaikutusten seuranta, muuttolinnusto 2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a) 2.5 Epävarmuustekijät Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjen luontotyyppien tarkempaa sijoittumista Natura-alueella ei ole tiedossa. Arviointityössä luontotyyppien sijoittumisen arviointi perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun, arvioijan omaan kokemukseen vastaavista luontotyypeistä ja niiden edustavuudesta. Natura-tietolomakkeilla mainittujen pesimälajien tai suojeluperusteissa mainituille luontotyypeille ominaisten lajien reviirien sijoittuminen Natura-alueella ei ole tiedossa. Ei myöskään ole tiedossa missä määrin Natura-alueilla pesivät linnut liikkuvat alueen ulkopuolella tai hankealueen suuntaan, eikä tämän tiedon hankkiminen ole käytännössä mahdollista yksilöimättä Natura-alueilla pesiviä lintuja (esimerkiksi merkitsemällä ne tunnistettavasti). Vaikutusten arvioinnin merkittävin epävarmuustekijä liittyy nimenomaan Natura-alueella pesivien lintujen poikittaisliikenteeseen hankealueen kautta Perämeren rannikolle. Esimerkiksi hankkeen linnustoselvitysten aikana havaittujen ja Natura-alueen suojeluperusteissa esitettyjen yksilöiden kuulumista arvioinnin kohteena olevan Natura-alueen pesimälinnustoon on mahdotonta tietää tarkasti. Myöskään tuulivoimapuistoalueen läpi muuttavien lintujen lepäilyä arvioinnin kohteena olevilla Natura-alueilla ei voida todeta varmasti. Tämän vuoksi tulosten tulkinnassa ja vaikutusten arvioinneissa on jouduttu tekemään oletuksia, jotka tuovat tulosten luotettavuuteen merkittävyydeltään kohtalaisen epävarmuustekijän. 3 HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSMEKANISMIT 3.1 Sijainti ja alueen kuvaus Iin Isokankaan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Iin kunnan pohjoisosaan, entisen Kuivaniemen kunnan alueelle. Hankealue sijaitsee noin 2,8 kilometriä Kuivaniemen taajamasta kaakkoon ja noin 30 kilometriä Iin keskustasta pohjoiseen. Alueella on etäisyyttä rannikkolinjasta noin 4,5–5 kilometriä ja Vt 4:stä noin 2,4 kilometriä. Hankealueen itäpuolelle, noin 1,8 kilometrin etäisyydelle, sijoittuu Iso-Saarisuon turvetuotantoalue. Hankealueen länsiosassa on rannikon kantaverkon Raasakka–Isohaara 110 kV voimalinja. Alue on kokonaan metsätalouskäytössä. Alueella on ennestään niukasti metsäautoteitä. Etäisyyttä lähimpään suojelualueeseen (METSO-kohde) on 0,4 km ja Naturaalueeseen 2,5 km. Hankealueen maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien ja Iin kunnan omistuksessa. Hankkeesta vastaava on tehnyt maanomistajien kanssa esisopimukset maanvuokrauksesta. Hankealueen koko on noin 310 hehtaaria. Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle hankealuetta, muualla maankäyttö säilyy ennallaan. Lähimmät asuinrakennukset (Ojala) sijoittuvat noin 2,5 kilometriä länteen lähimmästä tuulivoimalasta. Pohjoisimmasta tuulivoimalasta on etäisyyttä noin 3 kilometriä Kuivaniemen Asemakylän taajamaan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 9 (31) Kuva 1. Isokankaan tuulivoimahankkeen sijainti. Suunnitellun Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten mahdolliselle vaikutusalueelle ja alle 10 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu yhteensä kolme Natura-aluetta (kuva 2). Tuuliaapa – Iso Heposuo (FI1101402) sekä Perämeren saaret (FI1300302) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI = Site of Community Interest) sekä lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Nikkilänaapa (FI1301605) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon pelkästään luontodirektiivin mukaisena kohteena. Taulukko 4. Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöön sijoittuvat Natura‐alueet sekä niiden etäisyys lähimmistä tuuli‐ voimaloista. Alueen nimi Koodi Suojeluperuste Etäisyys tuulivoimaloista Ilmansuunta Tuuliaapa – Iso Heposuo FI1101402 SPA / SCI 2,5 km itään Nikkilänaapa FI1301605 SCI 8,7 km pohjoiseen Perämeren saaret FI1300302 SPA / SCI 9,9 km länteen Tässä Natura-arvioinnissa käsitellään Isokankaan suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueelle. Natura-arvioinnin kohdentamisesta kyseisille alueille on sovittu yhdessä hankkeen yhteysviranomaisena toimivan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa (Dnro POPELY/7/07.04/2014). 10 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 2. Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöön sijoittuvat Natura‐alueet ja luonnonsuojelualueet. 3.2 Hankkeen tekninen kuvaus TuuliWatti Oy suunnittelee viiden tuulivoimalan rakentamista Isokankaan alueelle. Voimalat olisivat teholtaan 4,4–5 MW ja tornikorkeudet noin 140–160 metriä. Roottoriympyrän halkaisija on maksimissaan noin 140 metriä (siipi 70 m), jolloin voimalan maksimikorkeus siiven kärkeen olisi enimmillään 230 metriä. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Lieriötorirakenteiset tuulivoimalat voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä nk. hybridirakenteena. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään todennäköisimmin Tuuliwatin rakennuttamaan uuteen 110 kV voimajohtoon, joka sijoittuu Simon ja Keminmaan (Taivalkosken sähköasema) välille, pääosin Keminmaa–Pikkarala 400 kV johtokäytävän yhteyteen. Liittymisyhteys uuteen 110 kV voimajohtoon tapahtuisi Simon Halmekankaan sähköaseman kautta, jonne yhteys Isokankaan hankealueelta maakaapelilla alueen länsipuolisen Raasakka–Keminmaan 110 kV johtokäytävän alueella. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapeliverkkona huoltotielinjausten yhteydessä. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron rakentamista varten tarvitaan tieverkosto ympärivuotiseen käyttöön. Tiet ovat noin 6 metriä leveitä ja sorapintaisia. Tieverkoston suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä, joka kunnostetaan raskaalle kalustolle sopivaksi. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 11 (31) Kuva 3. Isokankaan tuulivoimahankkeen voimaloiden ja huoltotiestön sijoittuminen. 3.3 Vaikutusmekanismit Tuulivoimahankkeet sähkönsiirtoyhteyksineen saattavat aiheuttaa suoria ja/tai välillisiä vaikutuksia hankealueiden ja mahdollisesti niiden lähiympäristön eliöstölle. Tässä Natura-arvioinnissa käsiteltävän Natura-alueen suojeluperusteisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ovat lähinnä välillisiä, koska Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tulla sijoittamaan tuulivoimaan tai sähkönsiirtoon liittyviä rakenteita. Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvilla ojitus-, hakkuu- ja maarakennustoimenpiteillä voi olla vaikutusta Natura-alueen luontotyyppeihin silloin kun maaperän muokkausta vaativia toimenpiteitä suoritetaan suojeluperusteena mainitun Natura-luontotyypin lähellä (esim. hakkuut) tai suoluontotyyppien kohdalla Natura-alueen valumaalueella. Vaikutuksen merkittävyys määräytyy maaperäolosuhteiden sekä maarakennustöiden laajuuden mukaisesti. Vaikutukset ilmenevät Natura-alueen ulkopuolella tapahtuvan rakentamisen aiheuttamina mahdollisina hydrologisina muutoksina, ja muutosten vaikutuksena Natura-alueen luontotyyppien edustavuuteen sekä lajien kasvuolosuhteisiin. Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin eläimiin ja lintuihin kohdistuu häiriövaikutuksia, jotka ilmenevät rakentamisesta aiheutuvana meluna sekä mm. ihmisten ja koneiden liikkumisena tuulivoimapuiston rakennustyömaalla ja sähkönsiirtoreittien alueella sekä rakennustyömaille johtavien kulkureittien varrella. Häiriövaikutukset voivat ilmetä myös karkottavina, jolloin lintujen tai muiden eläinten häiriönsietokynnys ylittyy ja ne välttelevät liikkumista tuulivoimapuiston alueella tai sen läheisyydessä. Tuulivoimapuiston häiriövaikutukset ovat yleensä voimakkaimmillaan hankkeen rakennusvaiheen aikana, ja ne ilmenevät lievempinä tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei suoraan vaikuta Natura-alueella esiintyvien lajien tai niiden suojeluperusteena mainittujen lajien elinympäristöihin, koska Natura-alueelle tai sen lähiympäristöön ei osoiteta rakentamista. Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa kuitenkin välillisesti vaikuttaa esim. tiettyjen Naturaalueen suojeluperusteena mainittujen lintujen reviireihin, jotka voivat ulottua tuulivoimapuiston hankealueelle. 12 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-alueella esiintyvään ja sen suojeluperusteena mainittuun linnustoon sekä Natura-alueella levähtäväksi mainittuun linnustoon saattaa kohdistua myös suoria törmäys- ja estevaikutuksia. Törmäysvaikutukset ilmenevät lintujen törmäyskuolleisuutena, jolla voi olla suoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Estevaikutukset ilmenevät lintujen lentoreittien muutoksena muuttoreiteillä ja lintujen kerääntyessä esim. Natura-alueella sijaitseville levähdyspaikoille. Estevaikutuksia voi ilmetä myös lintujen pesimäkauden aikana, lintujen liikkuessa pesäpaikan ja saalistus- tai ruokailualueiden välillä. Tuulivoimahankkeiden vaikutukset Natura-alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä eläimistöön (pl. linnut) eivät yleensä ulotu kauas rakennuspaikoilta, vaikutukset ovat usein hyvin paikallisia ja ilmenevät pääasiassa hankkeen rakennusvaiheen aikana. Lintuihin kohdistuvat vaikutukset ulottuvat sen sijaan huomattavasti laajemmalle alueelle lintujen liikkeistä johtuen, ja ajoittuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Hankkeen suoria vaikutuksia voivat olla esimerkiksi: Natura‐alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta‐alan kaventuminen, niiden edustavuuden heikkeneminen tai kasvilajien kasvuolosuhteiden muuttuminen Lintujen ja eläinten elinympäristöjen pinta‐alan väheneminen tai niiden laadun muuttuminen Lintujen törmäykset tuulivoimaloihin tai muihin tuulivoimapuiston rakenteisiin Tuulivoimapuiston aiheuttamat estevaikutukset lintujen muuttoreiteillä, ruokailu‐ ja pesimäalueiden välillä tai lintujen lepäilyalueiden lähistöllä Parantuvan tieverkoston myötä lisääntyvä liikenne ja sen aiheuttamat häiriövaiku‐ tukset linnustoon ja eläimistöön sekä kasvillisuuden kuluminen liikkumisen lisäänty‐ essä Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva melu ja häiriö sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikainen lapojen pyörimisestä tai huoltotöistä aiheutuva melu ja häiriö Epäsuoriksi ja välillisiksi vaikutuksiksi voidaan lukea esimerkiksi: 3.4 Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten heijastuminen lintujen ja muiden eläinten elinympäristöihin Tuulivoimapuiston rakentamisen ja muuttuvien elinympäristöjen myötä alueen lintu‐ ja eläinpopulaatioista saattaa siirtyä yksilöitä alueen ulkopuolelle, jotka saattavat vai‐ kuttaa tuloalueen kilpailutilanteeseen Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa vaikuttaa pinta‐ ja pohjavesien virtaussuun‐ tiin, joilla saattaa olla vaikutusta valuma‐alueen alempien osien kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ja eläinten elinympäristöihin Vaikutusalue Isokankaan tuulivoimahankkeen kannalta merkittävin Natura-alue on hankealueen itäpuolelle sijoittuva Tuuliaapa - Iso Heposuon (FI1101402) Natura-alue. Naturaalueelle ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai mitään muitakaan hankkeeseen liittyviä rakenteita. Natura-alueen lähin, Isokankaan tuulivoimahankkeeseen liittyvä rakentaminen, sijoittuu noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueelta (kuva 5). Hankkeen edetessä tuulivoima-aluetta on kavennettu alueen itäosasta, joka on osaltaan vähentänyt Natura-alueelle kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat mahdolliset suorat vaikutukset ulottuvat käytännössä vain hankkeessa tapahtuvan rakentamisen lähiympäristöön. Pitkän etäisyyden lisäksi Isokankaan tuulivoimapuisto sijoittuu eri valuma-alueelle kuin tarkasteltava Natura-alue. Tästä johtuen hankkeella ei arvioida olevan potentiaalisia suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyihin luontotyyppeihin tai eläinlajien elinympäristöihin edes mahdollisten hydrologisten muutosten kautta. Tuulivoimapuiston linnustovaikutusten osalta vaikutusalueen tarkka rajaaminen on usein hankalaa ja monimutkaista. Lajista riippuen lintujen ruokailu- ja saalistusalueet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 13 (31) voivat olla laajoja ja koostua useista erilaisista elinympäristöistä. Muuttavaan linnustoon kohdistuvan vaikutusalueen rajaaminen on vielä huomattavasti hankalampaa, koska vaikutukset saattavat ulottua koko muuttoreitin varrelle ja myös lajin pesimäalueille saakka. Näin ollen linnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta tarkkaa vaikutusalueen rajaamista ei voida tehdä. Mahdollisia linnustovaikutuksia on kuitenkin tarkasteltu siten, että osa Natura-alueen suojeluperusteena esitetyistä lajeista liikkuisi ajoittain ruokailulennoillaan Natura-alueelta rannikon suuntaan, jolloin niiden täytyisi lentää Isokankaan tuulivoimapuiston läpi. Näin ollen Natura-alueen suojeluperusteisiin sekä muuhun alueella elävään lintulajistoon voisi kohdistua hankkeesta törmäysja estevaikutuksia. Periaatteessa kaikkien Natura-alueella elävien lintulajien riski törmätä Isokankaan alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin kasvaa, mutta vaikutusten arvioidaan kohdistuvan voimakkaimpina Natura-alueen länsiosissa Ison Saarisuon ja Ison Heposuon alueella eläviin lintuihin. Tuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset Natura-alueelle ajoittuvat hankkeen rakentamisen ja toiminnan sekä tuulivoimaloiden purkamisen ajalle. Merkittävimmät vaikutukset (esim. lintujen törmäysvaikutukset sekä häiriö- ja estevaikutukset) ulottuvat tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Tuulivoimapuiston toiminta-aika on noin 25–50 vuotta. 4 MUUT LÄHIALUEEN HANKKEET JA SUUNNITELMAT Natura-arvioinnissa täytyy huomioida myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutukset (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Isonkankaan suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydessä ja koko Suomen laajuisesti on meneillään lukuisia hankkeita tai ohjelmia, jotka voivat jollain tavalla liittyä Isokankaan tuulivoimahankkeeseen ja ne tulee huomioida hankkeen suunnittelussa. Eri tuulivoimahankkeilla voi olla mahdollisia yhteisvaikutuksia tässä Natura-arvioinnissa tarkasteltavan alueen suojeluperusteisiin tai alueen eheyteen. Yhteisvaikutusten mahdollinen syntyminen on sidoksissa vaikutustyyppiin, muiden hankkeiden etäisyyteen Isokankaan tuulivoimahankkeesta ja käsiteltävästä Natura-alueesta sekä eri hankkeiden rakentamisaikatauluihin. Useimmat tuulivoimahankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja niistä saatavilla oleva tieto on jokseenkin puutteellista. Yhteisvaikutustenarviointi eri hankkeiden vaikutuksista tarkasteltuihin Natura-alueisiin on tehty saatavilla olevien tietojen perusteella. Isokankaan tuulivoimapuiston sekä muiden tuulivoimahankkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset Natura-alueelle ilmenevät etupäässä lintujen sekä muun eläimistön liikkeiden kautta. Hankealueen läheisyydessä on toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja sekä rakenteilla olevia tuulivoimapuistoja. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu rakenteilla oleva Taaleritehdas Oy:n Myllykankaan tuulivoimapuisto sekä sen eteläpuolelle Taaleritehdas Oy:n Nybyn tuulivoimapuisto ja TuuliWatti Oy:n Olhavan tuulivoimapuisto (kuva 4). Hankealueen länsipuolelle sijoittuu Vapon Kuivaniemen Vatunginnokan tuulivoimalat (kuva 4). Hankealueen luoteispuolelle sijoittuu TuuliWatti Oy:n Onkalon, Leipiön sekä Putaankankaan tuulivoimapuistot sekä TuuliWattin Viinamäen, Onkalon, Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimahankkeet ja Rajakiiri Oy:n Seipimäen–Tikkalan tuulivoimahanke (kuva 4). Isokankaan hankealueen ja Natura-alueen väliin sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitetty arvokkaan suokehityssarjan alue (kuva 5). Kaavamerkinnällä osoitetaan Iin Nybyn–Iso Heposuon ja Ryöskärin moreenipohjan suokehityssarjat, joiden säilttäminen perustuu vesien luontaiseen liikkumiseen alueen soilla. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle tieyhteyksiä tai muuta käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei ojittamattomien soiden vesitaloudelle aiheudu merkittäviä muutoksia. 14 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 4. Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöön sijoittuvat tuulivoimapuistot sekä tuulivoimahankkeet. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 15 (31) Kuva 5. Maakuntakaavan suokehityssarjojen alueen sijoittuminen suhteessa hankealueeseen. 5 NATURA-ARVIOINTI 5.1 Tuuliaapa – Iso Heposuo 5.1.1 Yleiskuvaus Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alue (FI1101402) on pinta-alaltaan 1075 hehtaarin laajuinen, kahdesta osa-alueesta koostuva kokonaisuus hankealueen itäpuolella (kuva 6). Kohde koostuu Iso Heposuon ja Tuuliaavan suoalueista sekä niihin liittyvistä luonnontilaisista metsä- ja suoalueista ja Tuulijärvestä. Isokankaan tuulivoimahankkeen lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueen länsireunasta (kuva 6). Natura-alueen länsireunaan rajoittuu Iso Saarisuon turvetuotantoalue. Isokankaan tuulivoimahankkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys Iso Heposuon osa-alueen keskeisille osille on noin 4,9 km ja Tuuliaavan osa-alueen keskeisille osille noin 7,7 km (kuva 6). Rakenteilla olevat Myllykankaan tuulivoimapuiston tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 1,2–1,7 km etäisyydelle Natura-alueen lounaispuolella (kuva 6). Tuuliaapa – Iso Heposuo on liitetty Natura 2000 -verkostoon sekä EU:n luontodirektiivin (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena alueena. 16 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Tuuliaapa ‐ Iso Heposuon Natura‐alueen sijoittuminen suhteessa Isokankaan suunniteltuun tuulivoimapuistoon. Tuuliaapa – Iso Heposuon alue on edustava ja linnustollisesti arvokas aapa- ja keidassoiden yhdistymä. Noin viidennes alueen pinta-alasta on puustoisia soita, jotka esiintyvät aapa- ja keidassoiden kanssa päällekkäisinä luontotyyppeinä. Alueeseen liittyvä Ulkusuon vanhan metsän kohde on mäntyvaltaisten metsäsaarekkeiden ja soiden mosaiikki, jossa metsät ovat vanhoja ja suureksi osaksi hyvin luonnontilaisia. Alueen mäntyvaltaiset osat ovat selkeästi erirakenteisia, ja lahopuuta on vaihtelevasti. Suot ovat karuja ja luonnontilaisia nevoja. Alue on ainoa laajempi luonnontilainen metsäalue Perämeren rannikon välittömässä läheisyydessä (etäisyys merelle noin 7 km). 5.1.2 Suojeluperusteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Natura-alueella esiintyy Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavia Neuvoston direktiivin 92/43/EEC liitteen I luontotyyppejä: Taulukko 4. Natura‐alueen suojeluperusteissa mainitut luontodirektiivin mukaiset luontotyypit, niiden pin‐ ta‐alaosuudet, edustavuus ja luonnontila Natura‐tietolomakkeen mukaan. Korostettuna priorisoidut luon‐ totyypit. Koodi Natura‐luontotyyppi 9010 7310 7119 3160 91DO Boreaaliset luonnonmetsät Aapasuot Keidassuot Humuspitoiset lammet ja järvet Puustoiset suot Peitto (%) Edustavuus Luonnontila 4 44 38 3 0 erinomainen erinomainen erinomainen erinomainen hyvä erinomainen erinomainen erinomainen erinomainen hyvä Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeella ei ilmoiteta alueelta Neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä mainittuja eliölajeja. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 17 (31) Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan Natura-alueella tavataan seuraavia Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteen I lintulajeja: Taulukko 5. Natura‐tietolomakkeella mainitut EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaiset lintulajit sekä niiden pesimäkanta. Laji Pesimäkanta (paria) kuikka (Gavia arctica) 1 laulujoutsen (Cygnus cygnus) 1 sinisuohaukka (Circus cyaneus) 1–2 ampuhaukka (Falco columbarius) 1–5 metso (Tetrao urogallus) 1–5 kurki (Grus grus) 1–5 kapustarinta (Pluvialis apricaria) 8 suokukko (Philomachus pugnax) 6–10 liro (Tringa glareola) palokärki (Dryocopus martius) teeri (Tetrao tetrix) hiiripöllö (Surnia ulula) 51–100 1 >20 1 Natura-alueen suojeluperusteissa on mainittu lisäksi yksi uhanalainen lintulaji, jonka tarkemmat esiintymistiedot ovat salassa pidettäviä. 5.1.3 Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut Taulukko 6. Natura‐alueella säännöllisesti esiintyvät ja EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat lajit sekä niiden pesimäkanta Natura‐tietolomakkeen mukaan. Laji metsähanhi (Anser fabalis) tuulihaukka (Falco tinnunculus) nuolihaukka (Falco subbuteo) 5.1.4 Pesimäkanta (paria) 1–5 1 1 jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) 6–10 jänkäkurppa (Lymnocryptes minumus) 1–5 mustaviklo (Tringa erythropus) 1–2 Muu lajisto Natura-tietolomakkeella on esitetty muina tärkeinä kasvi- ja eläinlajeina seuraavat: pohjansirkku (Emberiza rustica), järripeippo (Fringilla montifringilla), käenpiika (Jynx torquilla), kuukkeli (Perisoreus infaustus), harmaasieppo (Muscicapa striata), leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), pensastasku (Saxicola rubetra), lehtokerttu (Sylvia borin), hernekerttu (Sylvia curruca), tavi (Anas crecca), sinisorsa (Anas platyrhynchos), telkkä (Bucephala clangula), taivaanvuohi (Gallinago gallinago), kuovi (Numenius arquata), pikkukuovi (Numenius phaeopus), valkoviklo (Tringa nebularia) sekä töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus). 5.1.5 Suojelun toteuttaminen Natura-alueeseen sisältyy kokonaisuudessaan Tuuliaavan–Ison Heposuon soidensuojelualue (SSA110079), jonka pinta-ala on 1312 ha (kuva 7). Tuuliaapa ja Iso Heposuo sisältyvät myös Tuuliaapa – Heposuon soidensuojeluohjelman kohteeseen (SSO110422), jonka länsipuolelle sijoittuu Tuuliaavan laajennus vanhojen metsien suojeluohjelman kohde (AMO110147) (kuva 8). 18 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuuliaavan sekä Iso Heposuon alueet kuuluvat myös Tuuliaapa – Iso Heposuon FINIBA-alueeseen (810036) eli kansallisesti tärkeään lintualueeseen (kuva 9). Kuva 7. Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura‐alueen suojelun toteuttaminen luonnonsuojelualueena. Kuva 8. Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura‐alueelle sijoittuvat soidensuojeluohjelman sekä vanhojen metsien suojeluoh‐ jelman alueet. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 19 (31) Kuva 9. Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura‐alueelle sijoittuva FINIBA‐alue. 5.1.6 Arviointi Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Natura-tietolomakkeella alueen suojeluperusteena ilmoitetaan viisi Naturaluontotyyppiä, joista boreaaliset luonnonmetsät, aapasuot, keidassuot sekä puustoiset suot ovat priorisoituja luontotyyppejä. Natura-alueen kuviotietoja ei ole hankittu arvioinnin lähtötiedoiksi potentiaalisten vaikutusten epätodennäköisyyden vuoksi, mutta kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella alueen suojeluperusteena mainituista luontotyypeistä ainakin boreaalisia luonnonmetsiä sekä aapasoita ja puustoisia soita voidaan arvioida esiintyvän Natura-alueen länsiosissa, joka on lähimpänä tuulipuistoaluetta. Natura-alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu tuulivoimaloita tai muita tuulivoimapuiston rakenteita. Isokankaan hankkeen tuulivoimahankkeeseen liittyvä rakentaminen sijoittuu lähimmillään noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueen länsipuolella (kuva 5). Tuulivoimahanke ja Natura-alue sijoittuvat eri 3. jakovaiheen valuma-alueille, joten Isokankaan hankealueella tapahtuvan rakentamisen mahdolliset hydrologiset muutokset eivät kohdistu Natura-alueelle. Tuulivoimapuiston hankealueen ja Naturaalueen väliin sijoittuu luonnontilaltaan hyvin säilyneitä mosaiikkimaisia suoalueita sekä osin luonnontilaisen kaltaisia pieniä metsäsaarekkeita. Alueiden väliin sijoittuu myös pohjoisosia 1. vaihemaakuntakaavassa määritellystä arvokkaasta Nyby–IsoHeposuon suokehityssarjojen alueesta, joka on osoitettu kaavassa ask -merkinnällä (kuva 5). Alueiden väliin sijoittuu myös pääosin tavanomaista talousmetsää ja hakkuuaukeita sekä Iso Saarisuon turvetuotantoalue. Isokankaan suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei arvioida kohtalaisen etäisyyden vuoksi olevan potentiaalisia suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyihin luontotyyppeihin, niiden ominaispiirteisiin tai edustavuuteen. 20 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontodirektiivin liitteen II lajit Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-tietolomakkeella ei ole ilmoitettu Natura-alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen II kasvi- tai eläinlajeja, joten arviointi ei kohdistu niihin. Lintudirektiivin liitteen I lajit Isokankaan suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan suoria tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueella esiintyvien lintulajien elinympäristöihin. Tuulivoimahankkeen suorat häiriövaikutukset, kuten tuulivoimaloiden rakentamisen tai toiminnan aikainen melu tai lapojen pyörimisestä aiheutuva varjojen ja valojen välke ei ulotu Natura-alueelle saakka (kuva 10 ja kuva 11). Tuulivoimahankkeen potentiaaliset vaikutukset Natura-alueella esiintyvään linnustoon ilmenevät siten vain mahdollisina törmäys- ja estevaikutuksina lintujen muutto- ja pesimäkaudella. Tämä edellyttäisi pesimäkaudella lintujen saalistamista hankealueella, hankealueen kautta kulkevia säännöllisiä edestakaisia ruokailulentoja Natura-alueen ja Kuivaniemen (Iin) rannikkoalueen välillä tai pesivien lintujen kevät- ja syysmuuttoa Natura-alueella sijaitsevilta reviireiltä hankealueen kautta. Törmäysvaikutukset kohdistuvat törmäyskuolleisuuden muodossa suoraan lintupopulaation tilaan, mutta estevaikutukset kohdistuvat populaatioon epäsuorasti mm. pitkittyneiden saalistuslentojen tai pidentyneen muuttomatkan kautta. Törmäyskuolleisuuden sekä pidentyneiden saalistuslentojen yhteisvaikutuksen arvioidaan olevan merkittävin ja potentiaalisin Isokankaan tuulivoimapuiston mahdollisesti aiheuttama vaikutus Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueen suojeluperusteena esitettyihin lintulajeihin. Natura-alueen suojeluperusteena esitetyistä lintulajeista käytännössä vain kuikka, laulujoutsen, sinisuohaukka, ampuhaukka, kurki ja hiiripöllö sekä salassa pidettävä laji saattaisivat saalistaa tuulivoimapuiston hankealueella tai sen ja Natura-alueen länsipuoleisella rannikkoalueella siten, että ne saattaisivat mahdollisesti liikkua suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjä lintulajeja on arvioitu alla tarkemmin perustuen lajien ekologiaan ja käyttäytymispiirteisiin sekä niiden mahdolliseen liikkumiseen Isokankaalle suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Kuva 10. Isokankaan suunniteltujen tuulivoimaloiden ja Myllykankaan tuulivoimapuiston yhteismelu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 21 (31) Kuva 11. Isokankaan suunniteltujen tuulivoimaloiden ja Myllykankaan tuulivoimapuiston varjostusvaikutusten leviämi‐ nen. Kuikka (Gavia arctica) Kuikka on karujen ja rauhallisten vesistöjen tyypillisimpiä lajeja, joka viihtyy saarten ja luotojen pirstomilla metsäjärvillä ja lammilla. Raskastekoisena lajina se ei kuitenkaan voi pesiä pienimmillä metsä- ja suolammilla, koska se tarvitsee riittävästi vapaata tilaa lentoonlähtöön (Väisänen ym. 1998). Suomen kuikkakanta painottuu eteläisen ja itäisen Suomen kirkasvetisille järviseuduille. Natura-alueella esiintyvän kuikan (1 pari) arvioidaan pesivän Tuulijärvellä, noin 7,1 km etäisyydellä lähimmistä Isokankaan alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Natura-alueen ulkopuolella kuikka saattaa ajoittain esiintyä myös Säynäjäjärvellä. Kuikka on pari- ja paikkauskollinen laji, ja sen pesimisestä Tuulijärven alueella on tietoja mm. 2000-luvun alkupuolelta, mutta viimeaikaiset tiedot puuttuvat (Pöyry Finland Oy 2011a). Kuikan Natura-alueelle sijoittuva pesimäjärvi sijoittuu varsin etäälle Isokankaan alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Kuikka ruokailee pääsääntöisesti kaloilla, ja se saalistaa lähes yksinomaan pesimäjärvellään (BirdLife Suomi ry 2015, Eriksson & Sundberg 1991). Kuikka saattaa olla melko kömpelönä lentäjänä keskimääräistä törmäysalttiimpi laji, koska sen arvioidaan kaakkurin tapaan olevan vain rajoittuneesti kykenevä nopeisiin ja ennalta arvaamattomiin väistöliikkeisiin. Kuikan pesimäjärven sijainnista sekä sen taipumuksesta kalastaa vain pesimäjärvellään johtuen lajin liikkuminen Isokankaalle suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä arvioidaan erittäin epätodennäköiseksi. Natura-alueella pesivä kuikka saapuu alueelle kevätmuutolla todennäköisesti Perämeren meri- tai rannikkoalueen kautta lounaasta, jolloin se ei kulje muuttomatkallaan Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston kautta. Alueella pesivän kuikan saapuminen Tuulijärvelle kohtisuoraan lännestä Isokankaan tuulivoimapuiston kautta on mahdollista, mutta se arvioidaan melko epätodennäköiseksi. Vastaavasti syysmuutolla Tuulijärvellä pesivän kuikan arvioidaan poistuvan alueelta kohtisuoraan lounaaseen Perämerelle tai etelän-kaakon suuntaan, jolloin sen liikkuminen hankealueen kautta arvioidaan epätodennäköiseksi. 22 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn kuikkaan kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on nykyisin varsin tavanomainen pesimälintu rehevillä lintujärvillä sekä rauhallisilla ja suorantaisilla metsälammilla, mutta lajin pesimäkanta kasvaa tasaisesti ja laji ei olekaan enää nykyään kovin vaatelias pesäpaikkansa suhteen. Laulujoutsenen (1 pari) pesimisestä Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueella ei ole olemassa tarkempia tietoja, mutta lajin tiedetään esiintyneen aiempina vuosina mm. Tuulijärven koillispuoleisella rimmikoilla (Pöyry Finland Oy 2011a). Laulujoutsenelle sopivia elinympäristöjä sijoittuu myös Tuulijärvelle sekä Iso Heposuon rimmikoille. Natura-alueen länsipuolella lajille soveltuvia elinympäristöjä sijoittuu myös Säynäjäjärven sekä Lampiensuon alueelle. Laulujoutsen ruokailee ja liikkuu pesimäkaudella pääsääntöisesti pesimäalueellaan sekä sen välittömässä läheisyydessä. Natura-alueen ympäristöön sijoittuu useita laulujoutsenelle soveltuvia ruokailualueita mm. Vuosijärven, Peuralammin, Mustalammen ja Säynäjäjärven alueilla sekä Kuivajokivarren viljelysalueilla. On hyvin epätodennäköistä, että Natura-alueella pesivät laulujoutsenet käyttäisivät Isokankaan hankealueen länsipuoleista rannikkoaluetta ruokailualueenaan, koska esimerkiksi Tuulijärven koillispuoleisen rimmikon etäisyys Kuivaniemen (Iin) rannikkoalueelle on noin 12 km. Etelämpänä Olhavan ja Nybyn tuulivoimapuistojen alueella on havaittu vähäisesti pesivien laulujoutsenten ruokailulentoja pesimäpaikkojen sekä rannikkoalueen välillä (etäisyys noin 3-4 km). Olhavan–Nybyn alueella joutsenten on havaittu pystyvän liikkumaan käytössä olevien tuulivoimapuistojen läpi, jolloin niiden lennot ovat sijoittuneet käytännössä poikkeuksetta törmäyskorkeuden alapuolelle (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a). Natura-alueella pesivä laulujoutsen saapuu alueelle kevätmuutolla todennäköisesti Perämeren rannikkoalueen kautta lounaan ja etelän välisistä ilmansuunnista, jolloin se ei kulje muuttomatkallaan Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston kautta. Alueella pesivän laulujoutsenen saapuminen Natura-alueelle kohtisuoraan lännestä Isokankaan tuulivoimapuiston kautta on mahdollista, mutta se arvioidaan melko epätodennäköiseksi. Vastaavasti syysmuutolla Natura-alueella pesivän laulujoutsenen arvioidaan poistuvan alueelta kohtisuoraan lounaaseen Perämeren rannikkoalueelle, jolloin sen liikkuminen hankealueen kautta arvioidaan epätodennäköiseksi. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn laulujoutseneen kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) Sinisuohaukka pesii harvalukuisena Suomen keski- ja pohjoisosien soilla ja hakkuuaukeilla (Väisänen ym. 1998). Laji saalistaa pääasiassa pikkunisäkkäitä, joten sen kannanvaihtelut johtuvat pikkunisäkäskantojen muutoksista. Sinisuohaukka pesiikin yleensä niillä alueilla, jossa ravintoa on riittävästi tarjolla. Sinisuohaukka on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010). Sinisuohaukan (1–2 paria) pesäpaikkojen tarkemmasta sijainnista Natura-alueella ei ole tietoa, mutta Natura-alueelle sekä sen ympäristöön sijoittuu hyvin runsaasti lajin elinympäristöjä. Sinisuohaukka pesii maassa, eikä se ole pari- tai pesäpaikkauskollinen, jolloin sen pesäpaikat vaihtuvat vuodesta toiseen. Natura-alueella pesivät sinisuohaukat saalistavat todennäköisimmin pesäpaikkansa ympäristöön sijoittuvilla avoimilla alueilla, kuten soilla ja hakkuilla sekä mahdollisesti myös Iso Saarisuon turvetuotantoalueella. Näin ollen on oletettavaa, että Naturaalueen länsiosissa mahdollisesti pesivien sinisuohaukkojen reviiri saattaa ulottua Isokankaan suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueelle saakka. Oletettavaa on myös se, että Tuuliaavan osa-alueelle pesivät linnut eivät todennäköisesti saalistaisi Isokankaan hankealueella, vaan löytäisivät sopivia saalistusalueita lähempää pesäpaikkansa ympäristöstä. Iin Olhavassa sinisuohaukkojen on muuttomatkoilla havaittu saalistelevan toiminnassa olevan tuulivoimapuiston alueella (FCG Suunnittelu ja tek- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 23 (31) niikka Oy 2015a), mutta joidenkin ulkomaalaisten tutkimusten mukaan sinisuohaukat ovat karttaneet rakennettuja tuulivoimapuistoja. Näin ollen on mahdollista, että sinisuohaukat saattavat ainakin jossain määrin välttää liikkumista Isokankaan alueella tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Natura-alueella pesivän sinisuohaukan osalta tämä tarkoittaa muutosta yksilöiden reviirin käytössä sekä esimerkiksi saalistusalueissa, mutta tämän ei arvioida olevan merkittävää sinisuohaukan kannalta, koska tuulivoimapuiston ulkopuolelle sijoittuu huomattavia määriä lajille tyypillistä elinympäristöä, jolloin sen on mahdollista suunnata reviirinsä käyttöä ja saalistusalueita myös tuulivoimapuiston ulkopuolelle. Sinisuohaukka saalistaa muiden suohaukkojen tapaan tyypillisesti hyvin matalalla eli selvästi törmäyskorkeuden alapuolella. Keskisuurena päiväpetolintuna sillä on kuitenkin taipumus aika-ajoin kaarrella nousevissa ilmavirtauksissa, jolloin se saattaa liikkua myös törmäyskorkeudella ja sen yläpuolella. Myös soidinaikaan sinisuohaukan lennot sijoittuvat tyypillisesti törmäyskorkeudelle ja sen yläpuolelle. Iin Olhavan tuulivoimapuiston linnustovaikutusten seurannan tulosten perusteella on kuitenkin todennäköistä, että törmäyskorkeudella lentävät sinisuohaukat väistävät selvästi tuulivoimaloita ja törmäyskorkeuden alapuolella lentävät linnut saattavat todennäköisemmin lentää alueen läpi välittämättä näennäisesti lainkaan tuulivoimaloista (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a). Myllykankaan tuulivoimapuiston Naturaarvioinnissa laadittiin teoreettinen törmäysmallinnus Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille sinisuohaukoille, joiden oletettiin mallissa saalistavan säännöllisesti tuulivoimapuiston alueella (Pöyry Finland Oy 2011a). Törmäysmallinnuksen perusteella ja hankevaihtoehdosta riippuen törmäysten lukumääräksi saatiin 0,06–0,12 törmäystä / vuosi / sinisuohaukkayksilö. Huomattavasti laajemman Myllykankaan tuulivoimapuiston (hankevaihtoehdosta riippuen 10–19 tuulivoimalaa) kohdalla törmäysvaikutuksia ei arvioitu merkittäviksi, jolloin myöskään pienemmän Isokankaan tuulivoimahankkeen törmäysvaikutuksia ei arvioida merkittäväksi. Sinisuohaukan muuttokäyttäytymisen perusteella ei ole oletettavaa, että laji saapuisi Natura-alueella sijaitseville pesimäpaikoilleen kohtisuoraan lännestä Isokankaan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston kautta. Sinisuohaukka saapuu ja lähtee Naturaalueelta todennäköisemmin kohtisuoraan etelään Perämeren rannikkoalueelle tai suuntaa suoraan kaakkoon rannikkoalueen suuntaisesti. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn sinisuohaukkaan kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Ampuhaukka (Falco columbarius) Ampuhaukka pesii harvalukuisena koko Suomessa, mutta lajin levinneisyys painottuu maan keski- ja pohjoisosiin (Valkama ym. 2011). Elinympäristöinään ampuhaukka suosii avoimia ympäristöjä kuten soiden ja hakkuuaukeiden pirstomia metsäalueita. Suosituimpia pesimäympäristöjä ovat mm. harvahkot mäntyvaltaiset metsät soiden reunoilla tai vesistöjen rannoilla. Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueella ampuhaukka (1–5 paria) pesii olemassa olevien tietojen perusteella mm. Tuulijärven kaakkoispuolella (Pöyry Finland Oy 2011a). Lajin elinympäristöjä sijoittuu kuitenkin laajemmalti koko Natura-alueelle sekä sen ympäristöön. Ampuhaukan oletetaan saalistavan yleensä melko pienellä alueella pesäpaikkansa ympäristössä, mutta on mahdollista, että esimerkiksi Naturaalueen länsiosissa pesivien lintujen reviiri ulottuisi jossain määrin myös Isokankaan hankealueelle saakka. Ampuhaukka saalistaa pääasiassa pieniä varpuslintuja, joita se jahtaa etupäässä törmäyskorkeuden alapuolella, mutta se liikkuu ajoittain myös törmäyskorkeudella. Ampuhaukka on pieni ja ketterä jalohaukka, jota ei arvioida erityisen törmäysherkäksi lajiksi. Tästä johtuen sen arvioidaan pystyvän saalistamaan Isokankaan hankealueella myös tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Muuttokaudella Natura-alueella pesivien ampuhaukkojen oletetaan saapuvan ja poistuvan suoraan etelään tai kaakkoon Perämeren rannikkoalueen suuntaisesti. Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjen ampuhaukkojen liikkuminen muuttokaudella Isokankaan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston kautta arvioidaan epätodennäköiseksi. 24 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn ampuhaukkaan kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Metso (Tetrao urogallus) Metso on Suomen suurikokoisin kanalintu, joka elää vaihtelevilla havu- ja sekametsää kasvavilla kankailla sekä niitä reunustavilla rämeillä lähes koko Suomen alueella aina Metsä-Lappiin saakka. Metsot pariutuvat ryhmäsoitimella, jonne koiraslinnut kerääntyvät keväällä soimaan. Metso on paikkalintu, joka elää usein melko pienellä alueella koko ikänsä. Metso on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010), mutta lajin kanta Oulun riistanhoitopiirin alueella on ollut viime vuosina varsin vakaa. Metson elinympäristöjä sijoittuu Natura-alueella sekä sen ympäristössä laajalle alueelle kangasmaille sekä niitä ympäröiville rämeille ja metsäsaarekkeisiin. Isokankaan hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjen metsojen (1–5 paria) mahdollisista elinalueista, että Naturaalueella elävien metsojen ei arvioida merkittävässä määrin liikkuvan tuulivoimapuiston hankealueella. Näin ollen Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan lainkaan suoria tai epäsuoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyviin metsoihin. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn metsoon kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Kurki (Grus grus) Kurki pesii lähes koko Suomessa monenlaisilla soilla ja soistuneilla alueilla sekä vesistöjen rannoilla ja viljelysten reunoilla. Maamme kurkikanta on vakaassa kasvussa, eikä laji ole elinympäristönsä suhteen kovinkaan vaativa. Natura-alueen suojeluperusteena esitetyn kurjen (1–5 paria) pesimäpaikkoja ei tiedetä tarkasti, mutta lajin elinympäristöjä sijoittuu koko Natura-alueelle sekä laajalle alueelle sen ympäristöön. Kurki on pariuskollinen laji, joka pesii maassa, mutta todennäköisesti vuosittain vaihtuvassa paikassa. Kurki ruokailee tyypillisesti pesimäpaikkansa lähiympäristöön sijoittuvilla soilla, rannoilla tai viljelysalueilla. Isokankaan hankealueen länsipuolelle sijoittuvat peltoalueet ovat pääasiassa hyvin pieniä ja sulkeutuneita ja rantaniityt kapeita, joten ei ole oletettavaa, että alueelle sijoittuisi Natura-alueella pesivien kurkien merkittäviä ruokailualueita. Näin ollen on myös epätodennäköistä, että Natura-alueella pesivät kurjet liikkuisivat pesimäkaudella säännöllisesti Isokankaan tuulivoimapuiston hankealueen läpi. Kurki liikkuu pesimäkaudella tyypillisesti melko matalalla, mutta saattaa aika ajoin nousta kaartelemaan myös törmäyskorkeudelle sekä sen yläpuolelle. Etelämpänä Olhavan ja Nybyn tuulivoimapuistojen alueella on havaittu vähäisesti pesivien kurkien ruokailulentoja pesimäpaikkojen sekä rannikkoalueen välillä (etäisyys noin 3–4 km). Olhavan–Nybyn alueella kurkien on havaittu pystyvän liikkumaan toiminnassa olevien tuulivoimapuistojen läpi, jolloin niiden lennot ovat sijoittuneet käytännössä poikkeuksetta törmäyskorkeuden alapuolelle (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a). Muuttokaudella pääosa törmäyskorkeudella lentäneistä kurjista sen sijaan väisti selvästi tuulivoimaloita. Kevät- ja syysmuuttokaudella Natura-alueella pesivien kurkien oletetaan muuttavan suoraan etelään Perämeren rannikkoalueelle tai matkaavan rantaviivan suuntaisesti kaakkoon. Muuttokaudella Natura-alueella pesivien kurkien liikkeet kohtisuoraan länteen Isokankaan tuulivoimapuiston kautta arvioidaan hyvin epätodennäköisiksi. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn kurkeen kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 25 (31) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Kapustarinta pesii sekä Pohjois-Suomen tunturinummilla että eteläisemmän Suomen mätäspintaisilla suoalueilla (Väisänen ym. 1998). Lajia tavataan kuitenkin myös avoimilla rämemuuttumilla. Kapustarinnan pesimäkanta on ollut viime vuosina kasvussa. Natura-alueella pesivien kapustarintojen (8 paria) tarkempia pesimäpaikkoja ei ole tiedossa, mutta lajin elinympäristöjä sijoittuu laajalle alueelle koko Natura-alueen laajuudella, ja lajin elinympäristöjä sijoittuu myös Natura-alueen ympäristöön. Kapustarinta liikkuu ja ruokailee pesimäkaudella pesäpaikkansa lähiympäristössä, eikä ole oletettavaa, että Natura-alueella pesivät kapustarinnat liikkuisivat pesimäkaudella Isokankaan tuulivoimapuiston hankealueella, jossa ei sijaitse käytännössä lainkaan lajin tyypillisiä elinympäristöjä. On todennäköistä, että laji saapuu kevätmuuttokaudella Natura-alueella sijaitseville pesimäpaikoilleen suoraan eteläisistä ilmansuunnista, ja poistuu syksyllä pesimäpaikoiltaan suoraan eteläisiin ilmansuuntiin. Näin ollen ei ole todennäköistä, että Natura-alueen suojeluperusteena esitetyt kapustarinnat liikkuisivat muuttokaudella Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan sellaisia suoria tai epäsuoria vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Natura-alueen suojeluperusteena esitetyn kapustarinnan elinolosuhteita tai esiintymistä Natura-alueella. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn kapustarintaan kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Suokukko (Philomachus pugnax) Suokukko on levinneisyydeltään pohjoinen rimpinevojen sekä muiden avointen suoalueiden pesimälaji, jonka kanta on taantunut voimakkaasti viime vuosina. Viimeaikaisen kannankehityksen vuoksi laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010). Laji pesii paikoin myös Perämeren rannikon parhailla rantaniityillä. Natura-alueella pesivien suokukkojen (6–10 paria) tarkempia pesimäpaikkoja ei ole tiedossa, mutta lajin elinympäristöjä sijoittuu laajemmalle alueelle koko Naturaalueella sekä sen ympäristön suoalueilla. Suokukko liikkuu ja ruokailee pesimäkaudella pesäpaikkansa lähiympäristössä, eikä ole oletettavaa, että Natura-alueella pesivät suokukot liikkuisivat pesimäkaudella Isokankaan tuulivoimapuiston hankealueella, jossa ei sijaitse käytännössä lainkaan lajin tyypillisiä elinympäristöjä. On todennäköistä, että laji saapuu kevätmuuttokaudella Natura-alueella sijaitseville pesimäpaikoilleen suoraan eteläisistä ilmansuunnista, ja poistuu syksyllä pesimäpaikoiltaan suoraan eteläisiin ilmansuuntiin. Näin ollen ei ole todennäköistä, että Natura-alueen suojeluperusteena esitetyt suokukot liikkuisivat muuttokaudella Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan sellaisia suoria tai epäsuoria vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Natura-alueen suojeluperusteena esitetyn suokukon elinolosuhteita tai esiintymistä Natura-alueella. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn suokukkoon kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Liro (Tringa glareola) Liro on soidemme tyypillisimpiä ja runsaslukuisimpia kahlaajia. Se pesii yleisesti varvikkoisilla ja vähäpuustoisilla rämeillä sekä nevojen reuna-alueilla. Liroa tavataan koko Suomessa, mutta se on runsaimmillaan pohjoisen suoalueilla. Viime vuosikymmeninä liron pesimäkanta on ollut vähäisessä laskussa. Natura-alueella pesivien lirojen (51–100 paria) tarkempia pesimäpaikkoja ei ole tiedossa, mutta lajin elinympäristöjä sijoittuu runsaasti koko Natura-alueen laajuudelle sekä sen ympäristön suoalueille. Laji onkin yksi alueen suoalueiden runsaslukuisimpia pesimälajeja. 26 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liro liikkuu ja ruokailee pesimäkaudella pesäpaikkansa lähiympäristössä, eikä ole oletettavaa, että Natura-alueella pesivät lirot liikkuisivat pesimäkaudella Isokankaan tuulivoimapuiston hankealueella. On todennäköistä, että laji saapuu kevätmuuttokaudella Natura-alueella sijaitseville pesimäpaikoilleen suoraan eteläisistä ilmansuunnista, ja poistuu syksyllä pesimäpaikoiltaan suoraan eteläisiin ilmansuuntiin. Näin ollen ei ole todennäköistä, että Natura-alueen suojeluperusteena esitetyt lirot liikkuisivat muuttokaudella Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan sellaisia suoria tai epäsuoria vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Natura-alueen suojeluperusteena esitetyn liron elinolosuhteita tai esiintymistä Natura-alueella. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn liroon kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Naturaalueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Palokärki (Dryocopus martius) Palokärki pesii Metsä-Lappia myöten lähes koko maassa, ja se puuttuu vain pohjoisimmasta Tunturi-Lapista (Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Palokärki suosii elinympäristönään iäkkäitä havumetsiä, mutta se pesii myös varttuneissa talousmetsissä sekä mm. hakkuualueiden jättöpuissa. Palokärjen reviiri on tyypillisesti laaja, jopa useita neliökilometrejä. Natura-alueella pesivien palokärkien (1 pari) tarkemmista pesäpaikoista ei ole tietoa, mutta lajin elinympäristöjä sijoittuu koko Natura-alueen laajuudelle iäkkäiden kangasmetsien alueelle. Lajin elinympäristöjä sijoittuu laajemmin myös Natura-alueen ympäristöön. Palokärjen elinalueiden laajuus huomioiden on mahdollista, että etenkin Naturaalueen länsiosissa mahdollisesti pesivät palokärjet saattaisivat liikkua ajoittain myös Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueella. Laji liikkuu pesimäkaudella tyypillisesti melko matalalla, eikä sen arvioida olevan erityisen herkkä tuulivoimaloiden häiriövaikutuksille pesäpaikkojen ulkopuolella. Palokärki on paikkalintu, mutta osa etenkin nuorista linnuista saattaa vaeltaa syksyllä. Vaeltavat palokärjet suuntaavat Isokankaan kohdalla kuitenkin Perämeren rannikkolinjan suuntaisesti kaakkoon tai luoteeseen, eikä ole oletettavaa, että ne kulkisivat tällöin Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen kautta. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan sellaisia suoria tai epäsuoria vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Natura-alueen suojeluperusteena esitetyn palokärjen elinolosuhteita tai esiintymistä Natura-alueella. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn palokärkeen kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Teeri (Tetrao tetrix) Teeri on Suomen yleisimpiä ja runsaslukuisimpia kanalintuja, joka pesii aivan pohjoisinta Tunturi-Lappia lukuun ottamatta lähes koko maassa. Teeri viihtyy parhaiten havupuuvaltaisten metsien ja erilaisten avomaastojen reunavyöhykkeessä esimerkiksi soiden ja peltojen kirjavoimassa ympäristössä (Väisänen ym. 1998). Oulun riistanhoitopiirin alueella teerikanta on nykyisin melko vahva, mutta valtakunnan laajuisesti teerikanta on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010). Teeren elinympäristöjä sijoittuu runsaasti koko Natura-alueen laajuudelle sekä sen ympäristöön, eikä laji ole elinympäristönsä suhteen erityisen vaativa. Isokankaan hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle Natura-alueella pesivien teerien (>20 paria) elinalueista, että niiden ei arvioida merkittävässä määrin liikkuvan tuulivoimapuiston hankealueella. Näin ollen Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan lainkaan suoria tai epäsuoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyviin teeriin. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn teereen kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 27 (31) Hiiripöllö (Surnia ulula) Hiiripöllö on levinneisyydeltään pohjoinen soiden, hakkuualueiden sekä muiden avointen ja puoliavointen elinympäristöjen laji. Hiiripöllö saalistaa pääasiassa pikkunisäkkäitä, ja pesii yleensä niillä alueilla, jossa ravintoa on riittävästi saatavilla. Laji pesii tyypillisesti avoimelle alueelle sijoittuvien kelojen ja pökkelöiden koloissa sekä paikoin myös risupesissä tai maassa. Natura-alueella esiintyvän hiiripöllön (1 pari) tarkemmista pesäpaikoista ei ole tietoa, mutta lajin elinympäristöjä sijoittuu runsaasti koko Natura-alueen laajuudelle sekä sen ympäristöön. Hiiripöllö saalistaa usein pesäpaikkansa ympäristöön sijoittuvilla avoimilla ja puoliavoimilla alueilla, mutta ravintotilanteesta riippuen se saattaa ulottaa saalistusalueensa myös huomattavasti laajemmalle alueelle. On mahdollista, että etenkin Naturaalueen länsiosassa pesivät hiiripöllöt saattavat ajoittain liikkua ja saalistaa Isokankaan alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä. Hiiripöllö saalistaa tyypillisesti kärkkymällä pikkunisäkkäitä avointen alueiden laidalle sijoittuvien puiden latvoissa tai muissa soveliaissa tähystyspaikoissa. Iin Olhavan tuulivoimapuiston linnustovaikutusten seurannan syysmuutontarkkailun aikana vuonna 2014 alueella havaittiin usein paikallisia hiiripöllöjä etsimässä saalista tuulivoimaloiden huoltoteiden alueelta tai alueelle sijoittuvilta avoimilta suoalueilta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a). Hiiripöllö on enimmäkseen paikkalintu, mutta osa linnuista saattaa vaeltaa ravintotilanteen mukaan. Vaeltavat hiiripöllöt saattavat aika-ajoin liikkua myös Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston alueella, ja niiden saaliiksi soveltuvien pikkunisäkkäiden esiintyminen säätelee voimakkaasti myös hiiripöllöjen esiintymistä. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan sellaisia suoria tai epäsuoria vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Natura-alueen suojeluperusteena esitetyn hiiripöllön elinolosuhteita tai esiintymistä Natura-alueella. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn hiiripöllöön kohdistuvia vaikutuksia, jotta lajin esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Uhanalainen ja salassa pidettävä laji Laji pesii nykyisin Pohjois-Pohjanmaan, Peräpohjolan sekä Lapin laajimmilla aapasoilla, mutta paikoin myös eteläisemmän Suomen edustavimmilla suoalueilla. Lajin tyypillisintä elinympäristöä ovat runsaslintuiset rimpisuot. Ravinnokseen se saalistaa pääasiassa kahlaajia, lokkilintuja sekä kyyhkyjä ja varislintuja. Lajin pesimäkanta on viime vuosina kasvanut hitaasti, ja suurin osa lajin pesimäkannasta pesii suojelluille suoalueille (mm. Väisänen ym. 1998). Laji on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa sekä uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Lajin tiedossa olevat pesimäpaikat (1 pari) sijoittuvat Natura-alueella noin 7,5 km etäisyydelle Isokankaan hankealueelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Lajin pesimäpaikat (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) ovat sijoittuneet useina vuosina samoille seuduille, eikä ole todennäköistä, että laji pesisi tätä lähempänä hankealuetta. Lajin tarkemmat tiedot ovat viranomaisen julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24 §, 1 mom.) nojalla salassa pidettäviä, koska tiedon julkisuus saattaisi vaarantaa kyseisen lajin suojelua. Laji saalistaa ensisijaisesti soilla sekä muilla kosteikkoalueilla pesiviä kahlaajia ja vesilintuja, jonka vuoksi sen saalistusalueiden oletetaan sijoittuvan pääasiassa sen pesimäpaikkojen ympäristöön. Isokankaan tuulivoimapuiston hankealueen länsipuoleisella Kuivaniemen (Iin) rannikkoalueella sijaitsee hyvin vähän lajin saalistusalueiksi tyypillisiä runsaslintuisia kosteikkoalueita, joten lajin liikkuminen Natura-alueelta hankealueen kautta rannikolle arvioidaan melko epätodennäköiseksi. Laji on lisäksi lentotyyliltään ja käyttäytymiseltään melko ketterä, joten sen törmäystodennäköisyys arvioidaan melko alhaiseksi. Lajin pääasiallisten saalistusalueiden arvioidaan sijoittuvan niin etäälle Isokankaan hankealueelle suunnitelluista tuulivoimaloista, että tuulivoimaloiden häiriövaikutusten (mm. melu- ja välkevaikutukset) ei arvioida merkittävässä määrin ulottuvan lajin saalistusalueille saakka. Laji on muuttolintu, mutta sen arvioidaan saapuvan pesimäalueilleen suoraan etelästä ja poistuvan pesimäalueiltaan suoraan etelään, jolloin sen ei arvioida todennäköisesti liikkuvan muuttoaika- 28 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY na Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueella. Kokonaisuutena Isokankaan suunnitellulla tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan sellaisia suoria tai epäsuoria vaikutuksia, jotka voisivat heikentää Natura-alueen suojeluperusteena esitetyn lajin elinolosuhteita tai esiintymistä Natura-alueella. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueen suojeluperusteena esitettyyn lajiin kohdistuvia vaikutuksia, jotta sen esiintyminen Naturaalueella vaarantuisi Isokankaan tuulivoimahankkeen toteutumisen myötä. Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut sekä muut lajit Natura-tietolomakkeella on mainittu kuusi lintudirektiivin liitteessä I mainitsematonta Natura-alueella säännöllisesti esiintyvää muuttolintulajia. Isokankaan tuulivoimapuisto sijoittuu Natura-alueen länsipuolella sellaiselle alueelle, että Natura-alueen kautta muuttavat linnut eivät todennäköisesti kulje muutollaan hankealueen kautta. Olhavan tuulivoimapuiston linnustovaikutusten seurannan yhteydessä muuttavien lintujen on todettu kiertävän tuulivoimapuistoa sekä väistävän alueelle rakennettuja tuulivoimaloita (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a). Isokankaan tuulivoimapuiston suorat vaikutukset eivät ulotu Natura-alueella sijaitseviin muuttolintujen lepäily- ja ruokailualueisiin, ja lintujen arvioidaan hankkeen toteuttamisesta huolimatta edelleen hakeutuvan Natura-alueelle. Isokankaan tuulivoimapuiston ei arvioida merkittävästi heikentävän Natura-alueen kautta muuttavien lintujen mahdollisuutta hakeutua lepäilemään tai ruokailemaan alueelle. Natura-tietolomakkeella on mainittu kymmenen muuta lintulajia, joiden ilmoitetaan esiintyvän Natura-alueella. Suurin osa lajeista on pieniä metsäisillä alueilla eläviä varpuslintuja, joihin tuulivoimarakentamisella on todettu olevan vain hyvin vähän vaikutuksia. Isokankaan tuulivoimapuiston suorat vaikutukset eivät ulotu Naturaalueella sijaitsevien lintulajien elinympäristöihin, josta johtuen Natura-alueella esiintyviin muuna lajistona mainittuihin lintulajeihin kohdistuvat vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Isokankaan tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueella säännöllisesti levähtäviin muuttolintuihin tai muihin alueella esiintyviin lintulajeihin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia, että lajien esiintyminen Natura-alueella vaarantuisi. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Tuuliaapa – Iso Heposuon Natura-alueen ympäristöön sijoittuu Isokankaan tuulivoimahankkeen lisäksi myös useita muita tuulivoimahankkeita sekä rakenteilla olevia ja rakennettuja tuulivoimapuistoja (kuva 4). Arvioinnin kannalta oleellisimpia ovat Natura-alueen etelä- ja lounaispuolelle sijoittuva rakenteilla oleva Myllykankaan tuulivoimapuisto sekä toiminnassa olevat Nybyn ja Olhavan tuulivoimapuistot. Myllykankaan tuulivoimapuiston lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 1,7 km etäisyydelle Natura-alueen lounaispuolella. Tuulivoimapuistot sijoittuvat niin etäälle Natura-alueesta, että niillä ei arvioida olevan lainkaan Natura-alueen suojeluperusteena esitettyihin luontotyyppeihin kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintujen osalta tuulivoimahankkeilla voi olla yhteisvaikutuksia Natura-alueen lajistoon, etenkin jos Natura-alueella esiintyvät linnut liikkuvat Isokankaan sekä Myllykankaan tuulivoimapuistojen kautta Perämeren rannikkoalueelle. Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintujen liikkeet hankealueen sekä Myllykankaan tuulivoimapuiston suuntaan arvioitiin kuitenkin satunnaisiksi ja melko epätodennäköisiksi. Myllykankaan, Nybyn ja Olhavan tuulivoimapuistot sijoittuvat Natura-alueen etelä- ja lounaispuolelle siten, että Natura-alueella pesivät linnut saapuvat alueelle todennäköisesti tuulivoimapuistojen suunnasta. Lintujen on kuitenkin mahdollista kiertää tuulivoimapuistot niiden itäpuolelta, jotta ne pääsevät Natura-alueella sijaitseville pesimäpaikoilleen. Esimerkiksi Olhavan tuulivoimapuiston linnustovaikutusten seurannan yhteydessä lintujen todettiin pääasiassa kiertävän tuulivoimaloita, jolloin tuulivoimaloiden linnustovaikutukset jäävät vähäisiksi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 29 (31) Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Isokankaan tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei hävitä tai heikennä lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä. Tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuiston muiden rakenteiden toteuttamisella ei arvioida olevan lainkaan vaikutusta Natura-alueen luontotyyppien edustavuuteen, koska tuulivoimapuisto ja Natura-alue sijoittuvat eri valuma-alueille, jolloin rakentamistoimilla ei arvioida olevan edes teoreettisia vaikutuksia Natura-alueen hydrologiaan. Isokankaan tuulivoimahankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan lainkaan suoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyvien lintujen elinympäristöihin tai elinolosuhteisiin, koska suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat varsin etäälle Natura-alueesta, jolloin esimerkiksi niiden häiriövaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Isokankaan suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Natura-alueen länsipuolella sellaiselle alueelle ja niin etäälle Natura-alueesta, että ei ole todennäköistä, että alueen kautta kulkisi säännöllistä Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjen lintulajien lentoliikennettä. Tästä johtuen myös tuulivoimaloiden mahdolliset este- ja törmäysvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kokonaisuutena Isokankaan tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida olevan vähäistä suurempia suoria tai epäsuoria kielteisiä vaikutuksia Tuuliaapa - Iso Heposuon Natura-alueen eheydelle eikä hanke vaaranna niitä luontoarvoja, joiden perusteella kyseinen alue on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon. Isokankaan tuulivoimahankkeen ei myöskään yksin tai yhdessä muiden lähialueen tuulivoimahankkeiden kanssa arvioida merkittävästi heikentävän Tuuliaapa - Iso Heposuon Natura-alueen ekologista rakennetta ja toiminnallista kokonaisuutta. 6 LIEVENTÄVÄT TOIMENPITEET Mahdollisia vaikutuksia tehokkaimmin lieventävä toimenpide on Isokankaan tuulivoimapuiston alueella tapahtuva hankkeen linnustovaikutusten riittävä ja asianmukainen seuranta tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa ja niiden toiminnan aikana. Seurannan myötä saatavan tiedon avulla mahdollisiin Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuviin vaikutuksiin voidaan reagoida suunnittelemalla ja toteuttamalla tarpeen mukaan lievennystoimenpiteitä (esimerkiksi tuulivoimaloiden kohdennettu pysäyttäminen). Linnustovaikutusten seurannan ja mahdollisten lieventämistoimenpiteiden osalta olisi hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä Myllykankaan tuulivoimapuiston kanssa. 7 YHTEENVETO Isokankaan suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutusalueelle sijoittuu yksi Naturaalue, jonka suojeluperusteissa mainittuihin luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin ja eläinlajeihin tai lintudirektiivin liitteen I mukaisiin lajeihin tuulivoimahankkeella saattaa yksin tai yhdessä muiden lähialueen hankkeiden kanssa toteutuessaan todennäköisesti olla suoria tai välillisiä vaikutuksia. Tässä Natura-arvioinnissa arvioidaan Tuuliaapa - Iso Heposuon Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia. Natura-arvioinnin tuloksena esitetään arvio siitä heikentääkö tuulivoimahanke merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden perusteella arvioitava alue on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon. Tuuliaapa - Iso Heposuon Natura-aluetta lähimmät Isokankaan hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueen länsipuolella. Pitkän etäisyyden lisäksi tuulivoimalat ja Natura-alue sijoittuvat eri valuma-alueille, joten hankkeella ei arvioitu olevan lainkaan vaikutuksia alueen suojeluperusteena esitetyille Natura-luontotyypeille ja sitä kautta suojeluperusteissa esitettyjen lintulajien elinympäristöille. Pitkän etäisyyden vuoksi myöskään tuulivoimaloiden häiriövaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle saakka. Merkittävien vaikutusten muodostuminen vaatisi Natura-alueen suojeluperusteena esitettyjen lajien säännöllistä liikennettä Isokankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimapuisto sijoittuu Natura-alueen länsipuolella sellaiselle alueelle ja niin etäälle Natura-alueen rajoilta, että alueen suojeluperusteena esitettyjen lajien ei arvioitu merkittävässä määrin liikkuvan 30 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimahankkeella ei myöskään arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojelullisesti arvokkaimpaan, ja tässä arvioinnissa salattuun, lintulajiin. Isokankaan tuulivoimahankkeella ei arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia Tuuliaapa - Iso Heposuon Natura-alueen eheyteen yksin tai yhdessä muiden lähialueen hankkeiden kanssa, eikä hanke näin ollen vaaranna lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Naturaalueen koskemattomuutta. Taulukko 7. Natura‐alueen suojeluperusteisiin kohdistuvien vaikutusten kokonaisarviointi kappaleessa 2.3 esitetyn kri‐ teeristön mukaisti. Kokonaisarviointi koskee hankkeen nykyisiä suunnitelmia, ilman lieventäviä toimenpiteitä. Alue Tuuliaapa ‐ Iso Heposuo (SCI / SPA) Vaikutusten todennäköisyys Epätodennäköinen Vaikutusten suuruus Lievä vaikutus Vaikutusten merkittävyys Vähäinen merkittävyys Natura‐alueen eheys Vähäinen kiel‐ teinen vaikutus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Isokankaan tuulivoimapuisto Natura-arviointi 26.3.2015 31 (31) KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. 194 s. BirdLife Suomi ry 2015: Perustietoa kuikasta. Ekologiaa ja elintapoja. WWWdokumentti: http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/gavia/kuikka_ekologiaa_ja_elintapoja.shtml (viitattu 23.3.2015). Council of Europe 2013: Wind farms and birds: An updated analysis of the effects of wind farms on birds, and best practice guidance on integrated planning and impact assessment. Bern Convention Bureau Meeting. 89 s. Euroopan komissio. 2000: Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015a: Iin Olhavan tuulivoimapuisto, Linnustovaikutusten seuranta, muuttolinnusto 2014. TuuliWatti Oy. 57 s. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015b: Isokankaan tuulivoimapuiston ympäristöselvitys. TuuliWatti Oy. Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen, A. (toim.) 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Korpelainen, H. 2013: Vaikutusten arviointia Natura-alueilla koskevia ohjeita. Ympäristöministeriö. 3s. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012: Lausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta Natura-arvioinnista. POPELY/82/07.04/2010. 10 s. Pöyry Environment Oy 2011b: Myllykankaan osayleiskaavan luonnosvaihe, luontoselvitys. Metsähallitus Laatumaa. 48 s. Pöyry Finland Oy 2011a: Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi. Metsähallitus Laatumaa. 22 s. Rassi, P., Alanen, S., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura–arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Söderman, T. 2007: Luonnonsuojelulain mukaisten Natura-arviointien ja -lausuntojen laatu 2001–2005. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2007. Suomen ympäristökeskus. 75 s. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. WWW-dokumentti: http://atlas3.lintuatlas.fi (viitattu 20.3.2015). Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567s. Ympäristöministeriö 2012: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. 92 s.
© Copyright 2024