KALAJOEN LÄMPÖ OY
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 1. YLEINEN KEHITYS JA TOIMINTA 1.1 Yleinen energiapolitiikka Energiapolitiikka oli kuluneen vuoden aikana hyvin vaihtelevaa. Pitkään jatkuneen laskusuhdanteen vuoksi valtion velkaantumista pyrittiin hillitsemään ja huomio kiinnittyi muun muassa valtion vaihtotaseeseen energian tuonnin ja viennin näkökulmasta. Turpeen energiavero ja uusien soiden lupaprosessin tiukentuminen ohjasi varsinkin suuria yhteistuotantolaitoksia kivihiilen käyttöön. Tuontienergian käyttö sekä ohjasi rahavirrat ulkomaille että vähensi turpeen tuotantoketjun työpaikkoja. Energiantuottajat toivovat pitkäjänteistä, johdonmukaista energiapolitiikkaa, johon voi luottaa pitkäaikaisia investointeja tehtäessä. Tällöin kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka palvelisi paremmin kansakunnan etua. Uusiutuvan energian lisäämisellä voidaan nostaa merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta ja parantaa vaihtotasetta. Turve hitaasti uusiutuvana, vaikkakin rikkipitoisena polttoaineena, korvaa kivihiilen polttoa ja mahdollistaa suunnitelmallisen siirtymisen puhtaimpiin kotimaisiin polttoaineisiin. Omien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tukeutuva energiapolitiikka synnyttäisi uusia työpaikkoja ja vahvistaisi kansantalouttamme. 1.2 Kalajoen Lämpö Oy:n toimintaympäristö Kertomusvuonna Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta jatkui vakiintuneella tavalla. Toimitusjohtajan jääminen pois päivittäisestä toiminnasta toukokuun alussa asetti henkilökunnalle lisähaastetta. Ajatuksena oli että töistä kuitenkin selvitään vastuuta ja tehtäviä jakamalla. Käytännössä käyttöpäällikkö hoiti toimitusjohtajan tehtävät ja lopetti päivystykseen osallistumisen. Päivystyspalvelua ostettiin ulkopuoliselta toimijalta, jota perehdytettiin yhtiön laitoksiin ja toimintaan riittävän perusteellisesti. Energiankulutuksen osalta kulunut vuosi oli edellisvuoden kaltainen, niin kutsuttuun normivuoteen verrattuna kuitenkin lämmin. Tämä on kolmas vuosi peräkkäin jolloin vuoden lämmitystarveluku alittaa normivuoden. Edelliseen vuoteen verrattuna laitosten yhteinen tuotantomäärä alittui 1103 MWh, kun taas yhteinen myynti nousi 244 MWh. Merkittävin yksittäinen tekijä tälle on Himangan verkoston menoveden lämmön ja kattilan tarkka säätäminen. Kattilan kunnostuksen avulla kattila on toiminut tehokkaammin ja ilman turhia käyttökatkoja. Verkoston lämpötiloja aktiivisesti optimoimalla ja kuluttajalaitteiden jäähdytystä seuraamalla löytyy toiminnastamme vielä tehostamispotentiaalia. Kalajoella on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne, minkä vuoksi uudisrakentamista tapahtuu laskusuhdanteesta huolimatta. Polttoaineiden hintoihin ei ole tullut merkittäviä korotuksia. Hakkeen ja turpeen hinnat tarkistetaan lämmityskausittain, ei vuosittain. Syksyllä 2013 sovitut energianhinnat olivat voimassa syksyyn 2014 saakka. Öljynhinta pysyi kertomusvuoden alusta saakka tasaisena lokakuuhun saakka kunnes hinta romahti ~0,74 snt/kg tasosta 0,51 snt/kg (alv 0%). 2 Puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen käyttö on hyvässä tasapainossa, koska turpeen verotusraja 5000 MWh ei aiheuta Himangan laitoksella tuotannollisia ongelmia. Turvetta on käytetty jopa liian vähän, sillä sopiva turve-hakeseos pitää kattilan puhtaana ja palotapahtuman tehokkaana. Vuoden 2014 aikana turvetta käytettiin 2456 MWh. Märkä biopolttoaine on aiheuttanut ajoittain palamisongelmia lämpölaitoksilla ja heikentänyt KPA- kattiloiden hyötysuhdetta. Himangan laitoksella joudutaan varastoimaan polttoainetta taivasalle johtuen syklisestä polttoaineen toimituksesta sekä turpeen ja hakkeen kerroksittain syöttämisestä polttoainesiiloihin. Välivarastorakennus auttaisi säilyttämään polttoaineesta toimitusvaiheessa maksetun lämpöarvon ja pitämään palotapahtuman tasaisena. Keskustaajamassa kaukolämmön huipputehontarve on noin 9,5 MW. Junnikkala Oy:ltä ostettavalla 4 MW:n kaukolämpöteholla voitiin tyydyttää vuonna 2014 keskustan kaukolämpötarpeesta 87,6 %. Vuonna 2013 vastaava luku oli 88,2 %. KAUKOLÄMPÖHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITTELUN TOTEUTUS Kalajoen Lämpö Oy laati kaukolämpöhuollon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Sen yhtenä tarkoituksena oli selvittää Kalajoen keskustaajaman kaukolämmön tuotantovaihtoehdot 30.9.2017 päättyvän lämmöntoimitussopimuksen jälkeen. Kalajoen Lämpö Oy:n ja Junnikkala Oy:n kanssa käydyissä kaukolämpöhuollon kehittämisneuvotteluissa päädyttiin yhteiseen näkemykseen, jonka tavoitteena on VE3:n mukainen ratkaisu. VE3 Rakennetaan oma 4,0 MW:n pellettilämpökeskus nykyisen POR- lämpökeskuksen rinnalle ja sovitaan nykyisen 4 MW:n ostotehosopimuksen jatkamisesta 15 vuodella Junnikkala Oy:n kanssa. Vuoden alussa teimme päätöksen 4,0 MW pellettilaitoksen rakentamisesta Pirkonsuon lämpölaitoksen yhteyteen. Päätöstä edesauttoi investoinnin energiatuki jota valtio myönsi 15 % hankkeen rakennuskustannuksista. Yhteensä 1.189.000 € investointi on yhtiölle merkittävä ja takaisinmaksu perustuu öljytuotannon ja pellettituotannon hintojen erotukseen. Kalajoen keskustan energiankulutuksen jatkuva tasainen kasvu ja rikkidirektiivi joka pakottaa siirtymään raskaasta polttoöljystä kalliimpaan kevyeen polttoöljyyn, nopeuttanee laskennallista takaisinmaksuaikaa. Pellettilaitoksen rakentaminen aloitettiin syksyllä perustusten tekemisellä. Perustustyö valmistuikin vuoden loppuun mennessä. 3 1.3 Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Tilikauden lopussa ja sen jälkeen on käyty neuvottelua kaukolämmön ostosopimuksen jatkamisesta Junnikkala Oy:n kanssa. Neuvotteluiden tuloksena jatketaan sopimusta vuoteen 2025 saakka periaatteessa samoilla hintaehdoilla. Tariffia muutetaan siten että maksamme vain tuotetusta tehosta, ilman perusmaksua. Lisäksi sitoudumme osallistumaan lämmöntuottajan lisäkustannuksiin, joita mahdolliset valtiovallan toimet aiheuttavat. Neuvotteluiden tulos ei aiheuta välitöntä painetta hinnankorotuksiin. Kuitenkin indeksin nouseminen vaikuttaa välittömästi kuluttajahintoihin. Sopimuksen pituus on 10 vuotta. 1.4 Arvio olennaisesta tulevasta kehityksestä Kaukolämpö merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Kaukolämpö on jatkossakin turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen taajama-alueiden lämmitysmuoto, jonka hinta on kilpailukykyinen ja vakaa moniin muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Kaukolämmitys on myös osa yhdyskuntatekniikkaa. Yhdyskuntien tiheämmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä olennaisesti. Kaukolämpö vähentää merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten asuinympäristön viihtyvyyttä, koska kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Kaukolämpöhuollon lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä tarkasteltaessa aluekohtaisesti, Himangan osalla verkoston laajentamistarpeet ovat vähäisiä, Hiekkasärkkien ydinalueella rakentaminen on vilkastunut ja Kalajoen keskustaajamassa on täydennysrakentamistarpeita useammilla alueilla. Keskustan alueella on lähdössä liikkeelle Hannila-Mätäsmaan kaava-alue, jonka rakentuminen tiivistää keskusta-aluetta. Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta kaukolämpöhuollossa on vakiintunut paikallisia tarpeita vastaavaksi. Kehitys tulee olemaan edelleen vakaata ja hallittua, johon ei sisälly mitään erityisiä ja ennakoitavissa olevia riskitekijöitä. 4 1.5 Yhtiön talous TULOSLASKELMA Kalajoen Lämpö Oy:n vuoden 2014 tuloslaskelman mukaiset erät ja suluissa vuoden 2013 vastaavat erät. 2014 2013 - LIIKEVAIHTO 2.456.588,83 € - Liiketoiminnan muut tuotot 7.000,69 € - Materiaali- ja palvelukustannukset 1.534.967,07 € - MYYNTIKATE 928.622,45 € - Henkilöstökulut oheiskuluineen 283.485,42 € - Poistot 263.520,69 € - Liiketoiminnan muut kulut 295.809,53 € - LIIKEVOITTO 85.806,81 € - Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 9.373,24 € - Korko- ja rahoituskulut yhteensä 5.820,42 € - TILIKAUDEN TULOS ENNEN VEROJA 89.359,63 € - Arvioitu tulovero 18.258,65 € - TILIKAUDEN VOITTO 71.100,98 € (2.459.648,25 €) ( 8.624,53 €) (1.541.071,73 €) ( 927.201,05 €) ( 338.415,03 €) ( 285.397,77 €) ( 282.490,81 €) ( 20.897,44 €) ( 4.498,89 €) ( 3.494,22 €) ( 21.902,11 €) ( 5.379,83 €) ( 16.522,28 €) Yhtiön liikevaihto väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3059,42 €. (-0,12 %:a) Vuonna 2014 Kalajoen Lämpö Oy:n poistot olivat 263.520,69 € ja tulorahoituksella katetut käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 143.116,49 €. INVESTOINNIT VUONNA 2014 - maa- ja vesialueet - rakennukset - kaukolämpöverkosto - automaatio- ja tietoliikennelaitteet - rakennelmat - lämpökeskuksien koneet ja laitteet - kuorma- ja pakettiautot - kalusto ja muu irtain - tston kalusto - maa- ja vesirakennukset (kentät) - ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä YHTEENSÄ 1232,50 € 71.128,01 € 17.387,96 € 11.565,45 € 1.683,00 € 14.883,68 € 25.235,89 € 143.116,49 € TASE Tilikauden tase per 31.12.2014 oli (3.842.847,17 €) 5.106.027,11 € Oma pääoma muodostuu seuraavasti: - Osakepääoma (sidottu oma pääoma) 170.879,61 € - Sij. vapaan oman pääoman rahasto 467.670,06 € - Ed. tilikausien voitto 362.402,92 € - Tilikauden voitto 71.100,98 € Yhteensä 1.072.053,57 € Pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu seuraavasti: o Lainat rahoituslaitoksilta yms. - Kuntarahoitus Oyj 36.843,00 € - Kuntarahoitus Oyj 1.147.828,00 € ( 1000 osaketta ) ( 345.880,64 €) ( 1.000.952,59 €) (73.685,00 €) H-S KPA (Pirkonsuon pellettilämpölaitos) 5 Kalajoen kaupunki 187.500,00 € Yhteensä 1.359.671,00 € o Muut velat (= liittymismaksut) 2.223.635,87 € Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 3.583.306,87 € (187,500,00 €) Kalaj. kaup. (261.185,00 €) (2.154.082,37 €) - 450.666,67 € Lyhytaikainen vieras pääoma 4.033.973,54 € Vieras pääoma yhteensä Kaukolämmön liittymismaksutulot vuonna 2014 olivat yhteensä 69.553,50 €. Vuonna 2013 liittymismaksutulot olivat 48.637,86 € LIIKEVAIHDON KEHITYS VUOSINA 2002 – 2014 2500000 2000000 1500000 LIIKEVAIHTO 1000000 TULOS 500000 0 -500000 2002 1.6 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Omaisuuden ja toiminnan vakuutukset Kalajoen Lämpö Oy:n vakuutusturva muodostuu kolmesta osasta; yrityspalovakuutuksesta, omaisuusriskivakuutuksesta ja yritysvakuutuksesta erillisen turvaselvityksen mukaisesti. Yrityspalovakuutuksesta korvataan palon-, kuumuuden-, savun-, noen-, salamaniskun-, sähköilmiön-, räjähdyksen-, sammutuslaitteiston laukeamisen-, murron-, ryöstön-, vahingonteon-, anastamisen-, vuodon- ja myrskyn aiheuttamat vahingot. Omavastuu on 1000 euroa. Omaisuusriskivakuutus koostuu kahdesta osasta; omaisuusriskiturvasta ja toiminnan turvasta eli konekeskeytysturvasta. Omaisuusriskiturvavakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. Omavastuu on 1000 euroa. Konekeskeytysturvavakuutuksen perusteella korvataan ylimääräiset kulut keskeytysvahinkotilanteessa, joka on suoranainen seuraus yrityksen toiminnassaan käyttämää omaisuutta kohdanneesta esinevahingosta. Omavastuu on 7 vrk keskeytysvahingon alkamisesta. Vakuutusmäärät tarkistetaan vuosittain ja vuoden 2015 tammikuussa ne olivat seuraavat: YRITYSPALOVAKUUTUS JA OMAISUUSRISKIVAKUUTUS Lämpölaitokset rakennuksineen, laitteineen ja varusteineen sekä öljyvarastoineen on palovakuutettu vakuutuskirjan erittelyn mukaisesti seuraavasta kokonaisvakuutusmäärästä. 6 Pirkonsuon POR- lämpökeskus yrityspaloturva omaisuusriskiturva Yhteensä 726.466 € 726.466 € Hiekkasärkkien BIO- lämpökeskus yrityspaloturva omaisuusriskiturva Yhteensä 629.137 € 869.411 € 1.498.548 € Himangan KPA- lämpökeskus + varalaitokset paloturva omaisuusturva Yhteensä 1.227.945 € 1.357.278 € 2.585.223 € Yrityspaloturva ja omaisuusriskiturva yhteensä 4.810.237 € YRITYSVAKUUTUS Yritysvakuutus sisältää ns. toimintaturvat; vastuuturvan, jossa korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu 1.000.000 € asennustyöt 1.000.000 € omavastuu 1000 € hallinnonvastuuturvan, jossa korvataan taloudellinen vahinko, jonka vakuutettu on aiheuttanut toimiessaan vakuutuksenottajan hallinnossa ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan henkilökohtaisesti korvausvastuussa. Korvauksen enimmäismäärä varallisuusvahingossa on 200.000 €. Omavastuu 2.000 € vahinkoa kohden. oikeusturvan, jossa korvataan yhtiön asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu 25.000 € asennustyöt 25.000 € omavastuu 15 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 600 €. Lisäksi on otettu ajalle 6.112014 – 31.8.2015 Pirkonsuon pellettilämpölaitosta koskeva ASENNUS- JA RAKENNUSTYÖVAKUUTUS. Edellä mainitut vakuutukset ja ajoneuvovakuutukset ovat Pohjola- yhtiössä. 2. LÄMPÖENERGIAN TUOTANTO JA MYYNTI 2.1 Lämpökeskukset KESKUSTAAJAMA Kertomusvuoden aikana keskustaajaman kaukolämmöntuotanto tapahtui vakiintuneeseen tapaan pääosin Junnikkala Oy:n 5 MW:n KPA- lämpölaitokselta. Pirkonsuon POR- lämpökeskus toimi varalaitoksena ja huippukuormituksen tasaajana. Laitoksen kokonaisteho 10 MW muodostuu kolmesta kattilasta (4MW+4MW+2MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 75 m3. 7 HIEKKASÄRKÄT Kertomusvuoden aikana Hiekkasärkkien 1,5 MW:n biolämpökeskuksen toiminta on ollut tavanomaista. Polttoaineen (kuori, sahanpuru, lastu) lämpökeskukselle on toimittanut Junnikkala Oy. Korvaus polttoaineesta maksetaan toimittajalle biokattilan tuottaman energian mukaan. Biolämpökeskuksen varalaitoksena toimii v. 1990 rakennettu POR- lämpökeskus (1,5 + 1,5 MW). Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 50 m3. HIMANKA Kaukolämpöenergia tuotettiin pääasiassa 2.5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla. Raskaan polttoöljyn säiliötilavuus on 30 m3. Öljykattiloita, jotka toimivat huippu- ja varalaitoksina on kaukolämpölaitoksella 2MW:n POR kattila ja Kannuskylällä (0,7 + 1,5 MW) sekä Pirttihaantiellä 0,8 MW:n POK- kattilat. 2.2 Lämmöntuotanto ja -myynti Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä TUOTANTO Ostoenergia Junnikkalalta Oma KPA-tuotanto Oma POR-tuotanto KL- TUOTANTO YHTEENSÄ Osuus koko tuotannosta MYYNTI Osuus koko myynnistä Verkostohäviö Verkostohäviöprosentti MWh MWh MWh MWh 26136 3713 29849 5078 180 5258 7640 342 7982 % 69,3 12,2 18,5 MWh 23671 4394 7414 % 66,7 12,4 20,9 MWh % 6178 20,7 864 16,4 568 7,1 26136 12718 4235 43089 100 35479 100 7610 17,7 Kaukolämmön kokonaistuotannossa 43089 MWh oli vähennystä vuoteen 2013 verrattuna 1103 MWh eli 2,5 %. Kokonaismyynnissä 35479 MWh oli lisäystä vastaavasti 224 MWh eli 0,6 %. Muissa verkoissa myynti nousi, mutta Himangan verkossa myynti laski 230 MWh. Verkostohäviö laski 20,2 %:sta 17,7 %:iin edellisvuoteen verrattuna. Verkostohäviö laski keskustaajamassa 1,2 prosenttiyksikköä ja Hiekkasärkillä 3,7 prosenttiyksikköä. Himangalla verkostohäviö väheni jopa 7,5 prosenttiyksikköä. Verkostopituuteen nähden harva liittyjätiheys vaikuttaa oleellisesti verkostohäviöön, joka näkyy selvästi keskustan häviöprosentin suuruudessa. Lisäksi kaukolämpöveden menolämpötila vaikuttaa merkittävästi verkostohäviön määrään. Tavoitteena on, että verkostohäviöissä päästäisiin tulevaisuudessa vuosikeskiarvona n. 10 %:n tasolle. Keskustassa bioenergiatuotannon osuus koko tuotannosta oli 87,6 % (88,2 %), Hiekkasärkillä 96,6 % (98,1% ) ja Himangalla vastaavasti 95,7 % (92,2 %). OMAN TUOTANNON POLTTOAINEKÄYTTÖ Yksikkö POLTTOAINE Keskusta Hiekkasärkät Himanka Yhteensä Metsähake i-m3 10465 10465 Kuori, puru, lastu i-m3 8070 8070 Palaturve i-m3 3400 3400 Raskas polttoöljy (POR) kg 377904 14431 27457 419792 8 Kalajoen Lämpö Oy:n pääasiallisina polttoaineina ovat ns. biopolttoaineet, mutta raskasta polttoöljyä jouduttiin edelleen käyttämään pääasiassa keskustan POR- laitoksella. Polttoöljyn hankintakustannukset olivat yhteensä 287 230 €, alv 0 %, joten keskimääräinen PORhinta oli siten 0,68 €/kg (0,76 €/kg). KAUKOLÄMMÖN VUOSITUOTANTOHISTORIA KESKUSTA 35 000 MW Öljy 30 000 MW BIO-energian osto 25 000 MW Tuotanto Myynti 20 000 MW 15 000 MW 10 000 MW 5 000 MW 0 MW 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 HIEKKASÄRKÄT Öljy Kuori ja puru Tuotanto Myynti 6 000 MW 5 000 MW 4 000 MW 3 000 MW 2 000 MW 1 000 MW 0 MW 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 9 HIMANKA Öljy 14 000 MW Hake 12 000 MW Turve PA Energiasisältö yht. 10 000 MW Tuotanto 8 000 MW Myynti 6 000 MW 4 000 MW 2 000 MW 0 MW 2010 2011 2012 2013 2014 KOKONAISTUOTANTO JA –MYYNTI 50 000 MW 45 000 MW TUOTANTO 40 000 MW Myynti 35 000 MW 30 000 MW 25 000 MW 20 000 MW 15 000 MW 10 000 MW 5 000 MW 0 MW 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 10 2.3 Kuluttajat Vuoden 2014 aikana kaukolämpöön liittyi yhteensä 17 uutta kiinteistöä. Uusista liittyjistä 16 kiinteistöä sijaitsee keskustan alueella ja 1 kiinteistö Hiekkasärkkäin alueella. Vuonna 2014 liittyneiden kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuuden lisäys on 14398 r-m3 ja laskennallisen sopimustehon lisäys 356,8 kW. Vuoden 2014 lopussa liittyjiä / kaukolämpökuluttajia oli yhteensä 542 kpl, jotka jakautuivat eri toiminta-alueille seuraavasti: o Keskusta 369 kpl o Hiekkasärkät 13 kpl o Himanka 160 kpl Yhteensä 542 kpl Kaukolämmitettyjen kiinteistöjen yhteenlaskettu rakennustilavuus on noin 771 316 r-m3 ja keskimääräinen ominaiskulutus 46 kWh/r-m3 vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen ominaiskulutus oli 49,4 kWh/r-m3 ja vuonna 2012 vastaavasti 50,2 kWh/r-m3 vuodessa. Kuluttajamäärä, kpl 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2.4 Liittymis- ja perusmaksutariffit sekä energian hinta Liittymis- ja perusmaksut pysyivät ennallaan, kuten myös energianhinnat. Energiahinnat olivat vuonna 2014: - Keskustaajama 50,00 €/MWh Alv 0% ja 62,00 €/MWh Alv 24%. - Hiekkasärkät 52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%. - Himanka 52,00 €/MWh Alv 0% ja 64,48 €/MWh Alv 24%. Omakotitalon perusmaksu on 330 € Alv 0% ja 409,20 € Alv 24 % Omakotitalon liittymismaksu on 3300 €. Maksu on palautuskelpoinen ja siksi veroton. 11 2.5 Kaukolämpöverkosto Kalajoen kaupungin mittaustoimi suorittaa kaukolämpöverkon mittaukset ja dokumentoinnin. Kaukolämpöverkoston rakentamisvaiheessa suoritetaan tarvittavat maastomittaukset ja tiedonsiirto johtokarttaan. Aikoinaan tehdyn perustyön jälkeen vuosittainen työ on johtokartan päivitystä. Kaukolämpöverkoston rakentaminen jatkui keskustaajaman alueella Kotipuiston kaavaalueella. Lisäksi rakennettiin tai korjattiin muitakin linjaosuuksia ja yksittäisiä talojohtoja kaikilla kolmella kaukolämmön jakelualueella. VERKOSTON RAKENTAMINEN VUONNA 2014 (m) Runkolinjat Talohaarat Yhteensä Keskusta 667 294 961 Hiekkasärkät 69 9 78 Himanka 0 0 0 Yhteensä 736 303 1039 Himanka 8843 3259 12103 Yhteensä 41063 13088 54151 VERKOSTON KOKONAISPITUUDET 31.12.2014 (m) Runkolinjat Talohaarat Yhteensä Keskusta 29932 9635 37386 Hiekkasärkät 2288 194 2375 Vuonna 2014 kaukolämpöverkostoa rakennettiin yhteensä 1039 m. Keskustan, Hiekkasärkkien ja Himangan kaukolämpöverkostojen kokonaispituus oli 54151 m. Liittymämäärällä jaettuna (542 kpl), verkostoa on 99,91 m/ liittyjä. 3. OMISTUS, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1 Yhtiökokoukset ja omistussuhteet Varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2014. Osakepääoma on 170.879,61 euroa. Osakkeita on yhteensä 1.000 kpl. Osakkeiden nimellisarvoa koskeva määräys on poistettu yhtiöjärjestyksestä. Kalajoen kaupunki omistaa kaikki 1000 osaketta. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Kalajoen Lämpö Oy:n toimisto sijaitsee tällä hetkellä Himangan palvelutoimiston tiloissa. Tilikauden aikana yhtiön palveluksessa oli toimihenkilöinä toimitusjohtaja 50 %:n työajalla, käyttöpäällikkö ja toimistosihteeri, joka on ollut vuokrattuna ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungilta 1.2.2010 lukien. Lisäksi tuotantotyöntekijöinä oli kolme lämpölaitoshoitajaa. Sisäistä toiminnanohjausta – ja tiedotusta palvelevia palavereita pidettiin kaksi kappaletta. Yhdessä tutustuimme Energiateollisuuden Kaukolämpö Extra ohjelmaan ja M-Technologyn mobiiliin kunnossapitojärjestelmään Himangan palvelutoimistolla. Esittelimme Pyhäjoen kaukolämpölaitoksen väelle toimintaamme ja verkostoiduimme. Yhteinen palaute- ja virkistyspäivä sekä pikkujouluruokailu tehtiin Alahärmään. Henkilöstön hyvä motivaatio ja yhteishenki näkyvät oma-aloitteisuudessa, työnilossa ja olemattomissa sairaspoissaoloissa. 12 Toimenkuvat: Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo kokonaisvaltaisesti yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen juoksevan hallinnon osakeyhtiölain määräysten mukaisesti ja yhdensuuntaisesti yhtiön hallituksen ja konserniohjauksen määrittelemien päälinjojen kanssa. Käyttöpäällikkö vastaa kaukolämpötuotannosta, lämpölaitosten yleisestä toiminnasta ja verkostorakentamisesta, toimii toimitusjohtajan sijaisena ja lämpölaitoshoitajien esimiehenä ja osallistuu tarvittaessa varallaoloon. Toimistosihteeri vastaa kokonaisvaltaisesti yhtiön toimistopalveluista, kuten esim. asiakirjahallinnasta, kaukoluentaan perustuvasta laskutuksesta, maksuliikenteestä, laskujen tiliöinneistä, asiakaspalvelusta, lämpösopimusten tekemisestä, arkistoinnista, www-sivujen ylläpidosta ym. toimistotehtävistä. Lämpölaitoshoitajat ( 3 kpl ) vastaavat lämpölaitosten käyttö- ylläpito- ja huoltotehtävistä. osallistuvat verkostorakentamiseen osallistuvat varallaoloon. Kirjanpidon ja palkkalaskennan on hoitanut ostopalvelusopimuksella Kalajoen kaupungin taloudenohjaus- ja henkilöstöohjausyksiköt. Henkilöstö: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Toimistosihteeri Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Lämpölaitoshoitaja Paavo Soukka Markku Ojala Sonja Ventelä Tapio Isopahkala Timo Paavola Kari Rajaniemi Yhtiön hallituksen jäsenet: Pekka Märsylä pj Raili Myllylä vpj Vuokko Hilli Jarmo Ainali Miika Heikkilä Varajäsenet: Marko Raiman Jouni Jyrinki Kalajoen kaupunginhallituksen nimeämänä yhtiökokousedustajana on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. 13 3.3 Työterveyshuolto Kalajoen Lämpö Oy:n työterveyshuoltopalveluista on vastannut Terveystalo Oy. 3.4 Maksetut palkat ja palkkiot Palkkoja ja palkkioita maksettiin vuonna 2014 yhteensä 231.851,39€ (286.136,24 €), henkilösivukulut olivat 51.634,03 € (52.278,79 €) ja henkilöstökulut sivukuluineen yhteensä 283.485,42 € (338.415,03 €). 3.5 Tarkastustoimi Tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy ( Rno 541.130 ) päävastuullisena tilintarkastajana Risto Olavi Hyvönen. 4. VUOSIVOITTO / -TAPPIO Hallitus esittää yhtiökokoukselle tilikauden voiton 71.100,98 € kirjaamista vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille. Markku Ojala Markku Ojala Toimitusjohtaja
© Copyright 2024