Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Toiminta-ajatus ja strategia 2014-2016 Energiatavoitteet 2020 Maaseutuopiston ja Kalatalous- ja ympäristöopiston käyttämästä energiasta 70 % on uusiutuvaa v. 2015 ja 90 % v. 2020 mennessä. Maaseutuopiston energiaomavaraisuus, eli itse tuotetun energian osuus kulutuksesta on 20 % vuonna 2016. Miksi energia on Livialle tärkeä? • Maatalous-, metsä- ja puutarha-ala kuluttavat energiaa =) tärkeää huomioida opetuksessa • Metsä- ja peltobiomassat mahdollisuus • Bioenergiasta lisää työpaikkoja • Oma talous, noin 600 000 e + alv energiaan v 2012; 500 000 e v 2014 Maaseutuopiston energian kulutus, 7000-8000 MWh vuodessa Matkalla tavoitteeseen • • • • • • • • Biodieselin valmistus alkoi (n 20 000 l öljyä / v) Paimion hakelaitos 2009 (korvasi n 110 000 l) Parainen siirtyi kaukolämpöverkkoon 2011 Biokaasulaitos Tuorlaan 2011 Sähkö kilpailutettiin uusiutuvaksi 2013 alusta Metsäopetus aloitti hakkeen tuotannon 2013 Tuorlan hakelaitos uusittu 2014 (200 000 l) Kiinteistöihin tehty investointeja Energian kokonaiskulutus, Maaseutuopisto – 13 % • • • • • • 2009 2010 2011 2012 2013 2014 8339 MWh 7240 MWh 7150 MWh 7605 MWh 7340 MWh 7267 MWh Uusiutuvan energian osuus, % kaikesta käytetystä energiasta 2009 2010 2011 Kala Mase 41 56 56 2012 2013 2014 2020 Tavoite 67 97 96 90 56 74 79 90 Itse tuotettu energia ja osuus kokonaiskulutuksesta Masessa • • • • • • 2010 2011 2012 2013 2014 2016 224 MWh 200 MWh 434 MWh 683 MWh 1169 MWh Tavoitteena 3% 3% 6% 9% 16 % 20 % Ravinteiden kierto Tuorlassa Kuivajae: Heinä, maissi Härkäpapu-kaura Rehujuurikas Sivuvirrat (Järviruoko) Lietelanta (sikala) N (liukoinen) 1,4 kg/tn P 0,5 kg/ tn K 1,1 kg/ tn Lehmien kuivalanta N 1,2 kg/ tn P 0,9 kg/ tn K 8 kg/ tn Separointijae N 0,4 kg/ tn P 2 kg/ tn K 5kg/ tn biokaasulaitos Rejektivesi N 1,9 kg/tn P 0,2 kg/ tn K 4 kg/ tn Energiaa: Lämpöä 452 MWh (4/5) ja sähköä 106 MWh (1/5) (laskennallisesti 1300 MWh) Ravinteiden ja energian arvo 2014 • Separointijae (82 tn) – N 33 kg, P 164 kg, K 410 kg • Rejektivesi (1690 tn) – N 1340 kg, P 268 kg, K 5360 kg – Omaravinnearvo • N 1647 € • P 778 € • K 6924 € • Peltobiomassat (818 tn ) YHTEENSÄ: (N, P, K) 9 349 € • Energiaa 558 MWh = öljynä 55 800 € ja hakkeena 13 950 € Livian BSAG-sitoumus/ Tuorlan opetusmaatila Ravinteiden käytön tehostaminen pellolla • Ostoravinteiden määrän vähennys (v.2012 verrattuna) vuoteen 2015 10% ja vuoteen 2016 20% (nykyinen satotaso säilytetään) • Testataan erilaisia viljelyteknisiä toimia (lannan tarkennettu levitys; kiekkomultain, ajo-opastin) • Lohkokohtaiset ravinnetaseet vuodesta 2010 alkaen nettisivuilla (Kierrätys- ja ostoravinteet eroteltuna) • Uusi rejektivesisäiliö 830 m3 (rejektivesi siirretään jo talvella lähemmäs peltoja) Biodiesel • Vuonna 2014: 21 900 l – 3 900 l traktoreissa, – 16 000 l biokaasulaitoksessa ja – 2 000 l lämmitysöljynä – 15% rypsiä, loput grillirasvoja Jatkossa • Energian kulutusta yritetään pienentää valistuksella (henkilöstö + opiskelijat) ja rakennusten energiatehokkuusinvestoinneilla • Öljyn käytön minimointi ja korvaus biodieselillä, hakkeella • Oman tuotannon kehittäminen ja tehostaminen (biokaasu, biodiesel, hake) • Kalasta biodieseliä ja –kaasua 2015 • Tavoitteita kiristetään Biokaasulaitos 1/5 sähköä ja 4/5 lämpöä
© Copyright 2024