1. No category

S24
Sipoonlahden ranta
Asemakaavan muutos
Rakentamistapa- ja lähiympäristön suunnitteluohjeet
27.2.2015
Sisällysluettelo:
1Taustaa
Tekijät
Suunnitelma
s.3
2Rakentaminen
s.4
2.1 Rakennustypologiat
2.2 Materiaalit ja luonne
2.3 Suhde ympäristöön
3 Lähiympäristö
s.8
3.1 Raitti
3.2
3.3
3.4
4.5
Asukaspuisto
Kulkureitit
Ympäristön asettamat haasteet
Pysäköinti
LIITTEET:
havainnekuva 1:2000
havainnekuva 1:1000
pelastussuunnitelma 1:1000
meluselvitys
hulevesisuunnitelma
2
1. Taustaa
Tekijät
Ohjeen laatimiseen on osallistunut työryhmä, johon kuuluvat:
Alueen asemakaavoitus sisältyy kunnan kaavoitusohjelmiin 2014-2017
sekä 2015-2018 (KH 25.11.2014). Suunnittelu etenee rinnan Sibbesborgin
osayleiskaavan kanssa.
Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti suunnittelualue sijaitsee Söderkullan taajamaan välittömästi liittyvien asuin- ja työpaikka-alueiden rajalla.
Osayleiskaavaluonnoksessa se liittyy Sibbesborgin keskeisiin asuinalueisiin.
Suunnittelualue sijaitsee Sipoonjoen suulla. Maasto laskee voimakkaasti etelään. Säilynyt kasvillisuus on metsäistä ja maisema osin kallioinen. Alueella
on aloitettu vuonna 1988 voimaan tulleen kaavan mukainen hotellirakentamishanke. Maastoa on osittain muokattu ja hotelli- ja kurssikeskusrakennusten perustukset kattavat laajalti kaavassa rakennettavaksi merkityn alueen.
Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Sipoonjokilaakson kulttuurimaisemaa. Alueen läheisyydessä (n. 300-550m etäisyydellä) sijaitsee
muutama kulttuurihistoriallinen kohde. Alueella ei sijaitse muinaismuistoja.
Läheisen Porvoonväylän ansiosta alueelta on hyvät liikenneyhteydet muualle,
tosin väylän suunnalta kulkeutuva melu aiheuttaa omat haasteensa suunnittelulle. Suunnittelualue kuuluu enimmiltä osiltaan veden hankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen (Kallbäck, II-luokka no:0175310).
Arkkitehti
Arkkitehti
Arkkitehti
Arkkitehti
Petri Rouhiainen, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
Jani Jansson, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
Viktor Virag, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
Mirja Merikari, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
Suunnitelma
Suunnitelma koostuu kolmesta rakennusten vyöhykkeestä: Sipoonjoelle viuhkamaisesti avautuvista pistetaloista, pohjoisen suunnassa alueen pääkokoojakadun aloittavista kaupunkipientalotyyppisistä rakennuksista sekä pääkokoojakatua ja suunnitelman itäpuolta rajaavista lamellitaloista. Rakennusten
sijoitteluun ja suuntautumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti maaston haasteelliset korkomuodot sekä läheiseltä Porvoonväylältä kantautuva liikenteen
melu. Suunnittelualueen keskellä kulkee kaikille ihmisille avoin asukaspuisto,
joka alkaa pääraitista ja ulottuu virkistysreittinä Sipoonjoen rantaan saakka. Rakennusten keskelle muodostuu laaja piha-alue, joka rajaavat tonttikohtaiset viljelypalstavyöhykkeet ja yksityisten pihojen vyöhykkeet. Pääraitin
itäpuolella lamellitalot ja kaupunkipientalojen vyöhyke rajaavat piha-alueen
metsänrajaa vasten.
Tässä ohjeessa esitetyt suorat lainaukset kaavamääräyksistä on merkitty sinisiin tekstilaatikoihin:
Alueelle laaditaan sitovat rakentamistapa- ja lähiympäristön
suunnitteluohjeet.
3
2. R akentaminen
2.2 Materiaalit ja luonne
Tekniset tilat, jätehuoltotilat, väestönsuojat sekä näihin verrattavat tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden
lisäksi.
Porrashuoneiden 15 m2 ylittävä osa on sallittua rakentaa
kussakin kerroksessa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.
Rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä alueella saa
rakentaa maanalaisia tonttikohtaisia tai yleiseen käyttöön
tulevia väestönsuojatiloja merkityistä rakennusalan rajoista
riippumatta.
2.1 Rakennustypologiat
Sipoonlahden rannan alueviitesuunnitelma koostuu
kolmesta rakennustypologiasta: pistetaloista, lamellitaloista ja kaupunkipientaloista.
Asuinrakennusten suhde ympäristöön määräytyy sen
sijainnin mukaan. Rakennukset rajautuvat kolmeen
erilaiseen ulkotilaan: kaupunkimaiseen katutilaan,
puutarhamaiseen pihaan ja luonnontilaiseen maisemaan.
Korttelialueittain ja rakennusryhmittäin tulee rakennusten
muodostaa massoiltaan, julkisivuiltaan, kattomuodoiltaan,
materiaaleiltaan ja väreiltään sopusuhtainen kokonaisuus.
Rakennusten kattomuoto on harjakatto. Kattoterassien toteuttaminen on sallittua.
4
Rakennuksen ylimmän kerrostason yläpuolelle, ullakon tasoon, saa kaavaan merkityn kerrosluvun estämättä rakentaa
pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka liittyvät alapuolella oleviin huoneistoihin, sekä asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä tiloja.
Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa
asumista palvelevia varasto-, huolto-, kerho-, pesula- ja saunatiloja, sekä näihin verrattavia tiloja.
Tontille saa kaavaan merkityistä rakennusalojen rajoista riippumatta sijoittaa yksikerroksisia talousrakennuksia, ei kuitenkaan istutettavan puurivin paikalle eikä 8 m lähemmäksi työtai asuinhuoneen pääikkunoita niistä kohtisuoraan mitattuna.
Katutilaa rajaavien julkisivujen aukotus on maltillinen. Katuympäristössä materiaalin ja värin vaihtelu korostaa julkisivujen pystysuuntaisuutta, sekä
elävöittää katutilaa siten, että hitaampi liikkuminen
on luontevaa. Kadulle päin avautuvat kerrostalojen
parvekkeet ovat sisäänvedetyt ja lasitetut. Kadun
varrella sijaitsevien rakennusten kohdalla kiinnitetään myös erityistä huomiota rakennuksen ja
maanpinnan liittymäkohtaan.
Korttelipihoille ja –puutarhan suuntaan julkisivujen
luonne on vapaampi. Aukotus voi olla leikkisää,
eikä vertikaalisuus ole niin tärkeässä roolissa. Sisäpihan puolella parvekkeet on sijoitettu hajanaisesti
toisiinsa
Jokisuiston puolelle sijoittuvien pistetalojen väleistä aukeavat maisemat luontoon ja kulttuuriympäristöön.
Julkisivut ovat rapattuja tai puuverhoiltuja. Julkisivupinnan on
muodostettava eheä ja yhtenäinen vaikutelma.
Rakennuksella tai rakennuksen osalla on yksi pääasiallinen
julkisivuväri. Vierekkäisillä rakennuksilla on toisistaan poikkeava väri tai värisävy.
Kullakin tontilla on yksi pääasiallinen kattomateriaali.
Kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolelle saa sijoittaa
katoksia, terasseja, parvekkeita tai kuisteja. Rakenteiden
sijoittuessa 4 metriä lähemmäksi viereisen tontin rajaa on
huomioitava palomääräyksistä aiheutuvat vaatimukset.
Katot ovat väritykseltään harmaita tai muutoin neutraalisti
väritetty. Myös viherkatot ovat sallittuja.
Kaupunkipientalot: Kytkettyihin pientaloihin ja
rivitaloasuntoihin voi rakentaa lisää asuintilaa
kolmanteen kerrostasoon. Julkisivun vertikaalisuutta voi korostaa myös savupiipuilla.
Kadunvarren kerrostalot: Kaareutuvaa katua
rajaavien rakennusten rytmi syntyy julkisivuvärin harkitulla vaihdoksella. Aukotus on hillitty ja
vertikaalinen myös porraskäytävien kohdalla.
Rannan pistetalot: Siromman ulkoasun vuoksi syvärunkoisten pistetalojen rakennusmassa
on porrastettu kahteen osaan, elettä tehostaa
värinvaihdos.
5
2.3 Suhde ympäristöön
419 Massby
3:13
4:1445
20.3
27.3
3:13
3:127
14
876:1
86
13
22.6
20
3:13
31.7
10
I
293
Yksityiset sisäänkäyntipihat: Mikäli sisäänkäyntipiha on vain yhden asunnon käytössä, pihalla k II
voi olla esimerkiksi ylimääräinen auton säilytys9
paikka, kunhan se ei ole asuinhuoneen pääikku+15.7
nan edessä 8 m lähempänä.
9.2
rak
+10.5
var
9.8
5:1
jäte
I
+6.0 3:127
leikkialue
rak
I
86
14.4
+2.2
+9.0
8
+10.5
var +9.0
9.8
+6.0
kiveys
6
leikkialue
1:10
5
295
nurmi
II u
14.9
nurmikivi
rak
11.3
II u
8.0
14.4
leikki
+15.3
kallio
+14.0
8:0
VII
2500
+9.0
8 17
295
13.4
4
15.8
I
15.5
2 AP
+14.9
+13.0
kiveys
VI
2100
5 AP
10
I
12.6+12.2
+14.0
296
+12.6
14.37 AP
119
8.0
+9.0
10.5
+10.0
17
7
12.6+12
VI
350
12 AP
VI
1900
9.7
48 AP
+14.7
nurmikivi
15.0
4
+13.5
16.0
VI
2200
9.5
VI
3500
14.3
2 AP
I
+13.0
+14.0
10
+15.0
10.0
kiveys
kallio
16
11.2
0,4
rak
11.4
leikkialue
+15.3
15.0
VI
3500
11.3
rak
16.2
14.1
leikki
9.7 nurmikivi
+8.0
10 AP
+15.0
+11.0
rak
40 AP
68
+14.1
1/2V 16.0
VI
1300
2200
+13.2
+7.1
nurmikivi
48 AP
+13.5
16.2
+10.0
3:13
+14.7
viljelypalstat
hulevesi+10.8
painanne
kivituhka
I
kiveys
viljelypalstat
40 AP
+7.3
+14.9
hulevesipainanne
hulevesi- +12.3
painanne
+8.7
VI
2100
hulevesipainanne
10.5
VI
3500
12 AP
VI
1900
10.1
+7.1
11.4
+8.0
I
rak
s
porra
leikki
1/2V
hulevesipainanne
12.6+12.2
+15.8
rak
+15.0
rak
15.9
VII
2500
16.4
7 AP
18
viljelypalstat
rak
VII
jäte
leikkialue
I2500
3:13
hulevesi- 20 AP
painanne
hulevesi- +12.3
painanne
+11.0
+14.9
VI
2100
15 1:50
I
+15.7
nurmikivi
hulevesipainanne
50
hulevesi+10.8
painanne
kivituhka
hulevesipainanne
9.2
VII
2500
1:50
10 AP
+8.7
+7.3
I
rak
15
s
porra
10.1
leikkialue
I
119
+15.0
Sisäänkäynnit huoltopihalle
ja takaovet: Toissiviljelypalstat
1300
40 AP sisäänkäynnit voidaan toteuttaa huomaajaiset
rak 16I Rakennuksen
14.4
mattomammin.
pohjakerroksen 15.5
leikki
liittyminen maanpintaan ja pihat rakennuksen
8:0
välittömässä läheisyydessä
kiveys
5
10
VII
2500
k II
+6.0
+2.2
15.5
leikki
8:0
leikki
1/2V
1300
viljelypalstat
40 AP
294
9.8
14.1
10 AP
15.8
jäte
I
13.4
var
+10.5
+15.8
rak
1:10
5:1
0,5
+15.0
kiveys
I
+14.1
nurmi
15
50
II u
I
+15.7
9.2
VII
2500
20
nurmi
1:10
18
Sisäänkäynnit kadulle ja kevytväylille päin:
39II u
Julkisten15.9
kulkureittien
puolella sisäänkäyntien
arkkitehtuuriin tulee kiinnittää erityistä huo3:13 294
14.9
miota. Sisäänkäynti erottuu muusta julkisivusta
esimerkiksi materiaalivaihdoksella.
I 19.2
3:13
31.7
+14.1
+15.8
20.3
0
10 AP14.1
15.8
I
3:13
22.6
27.3
15
50
II u
nurmikivi
VII
2500
3:13
20 AP
10 AP
I
16.4
10
10
I
15.9
nurmikivi
86
rak
II u
14.9
9
3:127
18
20 AP
10 AP
k II
4:1604
3:13
14
3:13
rak
19.2
20.3
27.3
93
94
22.6
+13.2
+12.6
753 SIPOO SIBBO
52
414 Kallbäck
297
3 +1.7
9.7
+14.0
kiveys
60 AP
VI
2200
I
3:94
+12.2
0.5
2
293
419 Massby
22.6
4:1445
3:127
14
876:1
2
27.3
86
13
rak
10
I
20 AP
II u
10 AP
k II
4:1604
18
15.9
14.9
9
293
I
+15.7
9.2
nurmikivi
nurmi
VII
2500
50
+10.5
+6.0
leikkialue
39
Kadun kaltevuus: Katualueiden korkoasemat
määritellään tarkemmissa katusuunnitelmissa.
Asuinrakennusten pohjakerros voidaan sovittaa
katulinjaan siten, että alin kerros jää vajaaksi ja
siihen sijoitetaan aputiloja varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi.
+15.0
kiveys
viljelypalstat
40 AP
294
rak
14.4
I on paikoin
Luonnonmuodot: Suunnittelualueella
leikki
suuriakin korkeuseroja, erityisesti lounaaseen
laskevalla jokitörmällä. Kellarikerroskin voi 8:0
olla
VII kokonaan maanpinnan
alarinteen puolelta
ylä10.1
hulevesi- +12.3
puolella.
2500
painanne
Rakennetut tasoerot: Mikäli alimman kerroksen
asuntoihin liittyy yksityispiha, se voidaan rakentaa ympäröivää maanpintaa ylemmäs ja rajata
aidalla tai muurilla yksityisyyden parantamisek0
si.
+2.2
+8.7
+7.3
hulevesi+10.8
painanne
kivituhka
1/2V
1300
15.5
+14.9
hulevesipainanne
15
s
porra
0,5
15.8
jäte
I
var
9.8
5:1
+15.8
rak
1:10
viljelypalstat
+11.0
nurmikivi
11.3
rak
rak
VI
1900
+
hulevesipainanne
hulevesipainanne
295
VII
2500
+9.0
8
5
1:50
leikkialue
+13.5
+15.0
16.0
+8.0
VI
2200
16.2
+15.3
kallio
2 AP
+13.0
+14.0
+13.2
+7.1
10
+12.6
296
kiveys
VI
2200
52
297
Pihan pintojen korkeusasemien huolellisella
suunnittelulla sisäänkäynnit saadaan esteettömiksi ilman pitkiä ramppirakenteita.
4
kiveys
rak
68
nurmikivi
11.4
8.0
+9.0
48 AP
3 +1.7
0,4
0.5
2
7
293
KORTTELIPIHAT JA ULKOALUEET
3. Lähiympäristö
3.1 R aitti
+15,8
10 AP
I
leikki
viljelypalstat
1/2V
1300
VI
2100
+14,9
+12,2
hulevesipainanne
viljelypalstat
48 AP
VI
3500
12 AP
VI
1900
+14,7
nurmikivi
+13,5
+15,0
8
7 AP
VI
3500
+12,6
+14,9
VI
21
5 AP
VI
1900
12 AP
+14,7
1
20
23.4
3:121
15
3:121
22.1
14
3:127
22.2
21.0
93
292
5
23.9
419 Massby
32.5
22.6
20
3:13
4:1445
p
27.3
25
19.2
31.7
20.3
p
3:13
p
16.4
86
Pintamateriaalit: Katualueiden pääasiallisena
p
p
pintamateriaalina käytetään asfalttia.
Keskiraitti
erotetaan ympäristöstä erilaisella pintamateriaarak 18
lilla, joka voi olla esimerkiksi eri väristä kiveystä
p
ja vaihtelemalla kivetyksessä
eri ladontatyyppep
p
kII
jä.
IIu
10
A/pv
4:1604
jk
e=0.4
15.9
14.9
9
p
p
VII
2500
p
50 rakennetaan
Katualueen ja rakennusten välinen tontin osa
korkeatasoisesti kiveämällä tai 5:1
istutuksin. Korttelien ja ka-jk
tualueiden on liityttävä hallitusti ja eheästi toisiinsa.
112
VL-1/pv VL/pv AK/pv
le
le
39
294
AK/pv
rak
le
14.4
p
VI
2100
p
le
114
AK/pv
p
p
hule-1
15
p
AK/pv
rp
VI
3500
p
VI
1900
rak
5
VII
2500
8.0
rak
11.3
jk
11.4
p
LPA/pv
p
le
16.0
p
17
10.0
p
LPA/pv
9.5
15.0
4
p
p
p
p
jk
10.5
p
p
p
hule-1
kt
12.6
p
10.1
9.7
p
jk
8:0
hule-1
8
p
15.5p
P/pv/le/h
hule-1
14.1
p
1/2V
1300
rp
hule-1
Kaavaan merkityllä alueella katu toteutetaan
korkeatasoisena jaettujen käyttöjen katualueena,
hidaskatuna. Tältä osin laaditaan erillinenhule-1
aukiosuunnitelma ennen toteuttamista.
295
h
9.8
jk
VII
2500
p
15.8
p
Katu toteutetaan erillisen katusuunnitelman
mukaan. Kaava-alueella toteutetaan yhteensä 32
autopaikkaa kadunvarsipaikkoina. Katualueelle
sijoitettavien puurivien sijainti on ohjeellinen.
1:50
LPA/pv
16
3:13
e=0.4
p
rak
119
A/pv
p
A
9.2
IIu
dB
293
Hidaskatu: Asuinkerrostalojen korttelialueiden
välissä oleva katuosuus rakennetaan siten, että
15
moottoriajoneuvoilla
liikkuvat kokevat vauhdin
13.4
hidastamisen luontevaksi. Ajohidasteena toimivat rakennusosat sovitetaan muuhun piharakentamiseen.
3:13
35
13
Välivyöhyke: Katualueen ja rakennuksen julkisivun välissä oleva tontin osa tulee rakentaa katualueen kanssa yhteensopivaksi. Välivyöhykettä
voi hyödyntää kulkurakenteisiin tai parvekkeisiin.
0
p
3:127
14
VI
3500
p
11.2
753 SIPOO SIBBO
414 Kallbäck
9
+15,8
10 AP
I
VII
2500
leikki
3.2 Asuk aspuisto
viljelypalstat
1/2V
1300
VI
2100
+14,9
1:10
7 AP
+10,5
+6,0
+12,2
var
+15,0
kiveys
leikkialue
viljelypalstat
40 AP
I
hulevesipainanne
viljelypalstat
48 AP
VI
3500
12 AP
VI
1900
VII
2500
+14,7
s
porra
nurmikivi
+2,2
+13,5
+15,0
VI
3500
+12,6
VI
2100
+14,9
kivituhka
10.5
+10,0
17
5
295
nurmikivi
+11,0
leikkialue
+9,0
VI
3500
+13,5
VI
2200
+15,3
kallio
11.2
296
+12,6
5 AP
20.3
I
10
10
14.3
9.7
2 AP
+13,0
+14,0
VI
3500
nurmikivi
+8,0
+14,7
+15,0
VI
1900
kiveys
40 AP
15.0
3:13
VII
2500
+9,0
8
68
10
hulevesi+10,8
painanne
viljelypalstat
48 AP
+7,1
22.6
hulevesipainanne
hulevesipainanne
1:50
12 AP
+14,9
hulevesipainanne
12.6+12,2
VI
1900
+7,3
1/2V
1300
leikki
hulevesi- +12,3
painanne
+8,7
7 AP
5 AP
jäte
I
+13,2
+12,6
kiveys
VI
2200
Pienviljelypalstat: Asukkaiden omatoimisesti
rakentamat ja ylläpitämät hyöty- ja koristekasviviljelmät aktivoivat ja elävöittävät piha-alueita.
Leikkipaikat: Isommat lapset leikkivät mieluiten
luonnossa, pienimmille sopii oman talon välittömässä läheisyydessä oleva lähileikkipiste. Koko
alueen yhteiskäytössä oleva leikkipuisto voidaan
toteuttaa myös säilytettävien puiden lomaan.
Näköalapaikat: Rannan puolella sijaitsevan
rinteen päältä avautuvat maisemat luonnon ja
kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön
tarkkailuun.
Korttelialueilla pintavedet on mahdollisuuksien mukaan imeytettävä maahan tai ne on johdettava avopainanteiden ja/tai
-ojien kautta pintavesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuville viheralueille.
Korttelialueille on laadittava hulevesisuunnitelmat, joissa
osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen ja poistaminen. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten
tonttien kesken.
Hulevesien imeytysalueet: Huolellisesti suunniteltu sadevesipuisto lisää alueen viihtyisyyttä.
Hulevesiä pyritään imeyttämään ja viivyttämään tonteilla.
Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää esimerkiksi
käyttämällä pysäköintialueilla mahdollisimman paljon läpäiseviä pintamateriaaleja ja yhtenäisiä istutusalueita. Vettä
läpäisemättömiä pintoja tulee välttää.
11
3.3 Kulkureitit
Polut: Metsäisillä viherväylillä kulkevat reitit
eivät välttämättä vaadi minkäänlaista pinnoitetta, reitti raivataan helppokulkuiseksi maaston
ehdoilla.
Kevytväylät: Puistoissa kulkevat reitit, joita käytetään pelastustienä, rakennetaan käyttötarkoitukseen sopivin pohjarakentein ja päällystetään
esimerkiksi kivituhkalla.
Pihan kulkureitit: Rakennusten välittömässä
läheisyydessä kulkevat ja niiden pääsisäänkäynneille johtavat reitit rajataan istutettavasta
alueesta reunustavalla rakenteella pintamateriaalista riippumatta.
Yksinkertaisimmillaan hulevesien imeytysalue on
alimman viemäröidyn pihatason tai väyläpinnan
alapuolella oleva painanne.
Istutetun alueen ja kulkureitin välinen reunustava rakenne voi olla myös istuin tai muu toiminnallinen elementti.
Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä leikkipaikkoina,
kulkuteinä tai pysäköintiin, on istutettava käyttäen myös puita
ja pensaita. Tonteilla on pyrittävä säilyttämään luonnonmukaisia alueita.
Rakennusten, pihatoimintojen ja ajoyhteyksien sijoittamisessa tonteille on vältettävä tarpeettomia leikkauksia ja täyttöjä.
Maastoluiskat on istutettava ympäristöön sopivin kasvein.
Istutettavien maastoluiskien enimmäiskaltevuus on 1:3. Mikäli tilankäyttö ja korkeuserot sitä vaativat, tulee korkeuserot
ratkaista tukimuurein.
AK-, ja A- korttelialueille on laadittava yhtenäinen pihasuunnitelma tonttijaosta riippumatta. Leikki- ja oleskelualueet sekä
reitit toteutetaan yhteisinä tonttijaosta riippumatta.
Istutettava kasvillisuus ei saa peittää pitkiä näkymiä Sipoonlahdelle.
12
3.4 Ympäristön asettamat haasteet
POHJAVESIEN SUOJELU
pv-1
Sijaitsee pohjavesialueella.
Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä: - Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten,
että jätevesiä ei pääse maaperään. - Alueella ei saa säilyttää
tai varastoida irrallaan nestemäisiä polttoaineita tai muita
pohjavettä likaavia aineita. - Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu
nestemäisille polttoaineille tai muille pohjaveden laadulle
vaarallisille aineille, on sijoitettava vesitiiviiseen katettuun
suoja-altaaseen. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin
varastoitavan nesteen suurin määrä. - Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden
laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista
pohjaveden purkautumista. - Istutusalueilta, katoilta ja muilta
piha-alueilta kertyvät puhtaat hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää. - Maalämpöjärjestelmiä ei saa sijoittaa
pohjavesialueelle. - Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu nestemäisille polttoaineille tai muille pohjaveden laadulle vaarallisille aineille tulee varustaa rikkoutumisen ja ilkivallan estävin
suojarakentein ja -laittein.
Sipoonjoen kuuluminen Natura 2000-verkostoon
kuuluvaksi on huomioitava. Kaava-alueen sijainti
vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella
on huomioitava kaavamääräyksissä ja toimintojen
sijoittelussa alueella. Hulevesien hallinta on suunniteltava ja valuminen jokeen huomioitava. Myös
tulvariskit on arvioitava kaavoituksessa. Pohjavesialue ja joen läheisyys on huomioitava myös rakennusten perustamistavassa.
Toteutussuunnittelussa on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa
ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta
riittävää meluntorjuntaa.
35 dBAMerkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava
vähintään 35 dBA, näiden julkisivujen puolelle ei saa sijoittaa
ulko-oleskeluun tarkoitettuja parvekkeita.
Läheisen Porvoonväylän ansiosta alueelta on hyvät
liikenneyhteydet muualle, tosin väylän suunnalta
kulkeutuva melu aiheuttaa omat haasteensa suunnittelulle.
13
VII
2500
1:10
+10,5
+6,0
jäte
I
var
1/2V
1300
+15,0
kiveys
leikkialue
40 AP
viljelypalstat
+15,8
+15,8
10 AP
10 AP
I
I
leikki
I
+14,9
leikki
VII
2500
s
porra
+8,7
+7,3
+2,2
viljelypalstat
1/2V
1300hulevesipainanne
+14,9
hulevesi+10,8
painanne
kivituhka
VI
2100
hulevesipainanne
+12,3
7 AP
VI
1900+12,2
viljelypalstat
nurmikivi
+11,0
viljelypalstat
+6,0
5
295
VII
viljelypalstat
2500
+9,0
+14,9
var
leikkialue
+9,0
48 AP
12 AP
VI
1900
viljelypalstat
40 AP
+13,5
+14,7
VI
2200
nurmikivi
+15,3
kallio
48 AP
2 AP
VI
kiveys
3500
+15,0
68
VI
2100
+13,0
+14,0
+13,5
+13,2
+7,1
+14,7
+12,6
+12,6
+14,9
10.5
+10,0
17
5
295
+12,6
leikkialue
+
+8,0
+15,3
+14,7
kallio
+13,0
+14,0
15.0
+15,0
+13,2
3:13
nurmikivi
V
2
296
22.6
+15
3:13
+12,6
5 AP
14.3
12 AP
VI
1900
viljelypalstat
+11,0
VI
3500
20.3
10
I
10
kivituhka
11.2
kiveys
+12,6
20.3
hulevesipainanne
VI
2 AP
1900
VI
2200
68
hulevesi- +12,3
painanne
9.7
+14,7
+14,0
48 AP
VII
2500
leikkialue
rak
kiveys
+8,0
18
60 AP
VI
2200
nurmikivi
86
+15,3
kallio
14.9
+14,0
13.2
13.3
I
+13,5
3:94
+15,0
+12,2
20 AP
IIVIu
2200
304
rak
304
15.9
II u
18
hulevesi- +12,3
painanne
hulevesipainanne
20 AP
kivituhka
5
hulevesi+10,8
painanne
15.9
14.9
2
+13,0
VI
2200
86
303
II u
2 AP
+14,9
kiveys
40 AP
+7,1
22.6
nurmikivi
48 AP
5 AP
+9,0
VI
3500
12 AP
+9,0
nurmikivi
+11,0
VI
3500
VII
2500
+15,0
8
viljelypalstat
hulevesi+10,8
painanne
kivituhka
+13,5
hulevesipainanne
1:50
3.5 Pysäköinti
+8,7
+7,3
hulevesipainanne
12.6+12,2
VI
1900
s
nurmikivi
porra
+2,2
7 AP
5 AP
VI
2200
296
hulevesi+10,8
painanne
hulevesipainanne
hulevesi- +12,3
painanne
kiveys
+8,0
48 AP
leikki
VI
3500
12 AP
VI
VII
1900
2500
viljelypalstat
1/2V
1300
+12,2
+15,0
kiveys
hulevesipainanne
VI
3500
nurmikivi
jäte
7 AP
I
I
hulevesipainanne
8
1:10
VI
+10,5
2100
leikkialue
hulevesipainanne
hulevesipainanne
leikki
VII
1/2V 2500
1300
viljelypalstat
+11,0
II u
nurmikivi
2
48 AP
+13,2
293
+15,8
+15,8
14
1
81
VII
2500
leikkialue
nurmikivi
293
+13,5
kiveys
+8,0
9.1
+15,3
kallio
VI
190
+14,0
VI
2200
2 AP
+13,0
Parkkipaikat korttelialueella: Pysäköintipaikka
erotetaan ajoväylästä pintamateriaalinvaihdoksella.
AK- ja A-kortteleissa 1ap / 100 kerrosneliömetriä. Palveluasumisessa 1ap / 150 kerrosneliömetriä.
Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakennetut tilat
eivät mitoita autopaikkoja.
LPA-alueet: Pysäköintiruudun alla oleva pintamateriaali ulotetaan metrin verran pysäköintiruutua pidemmälle. Pysäköintialue muodostuu
näin kolmesta 6 metrin levyisestä kaistaleesta
Kadunvarsipysäköinti: Pysäköintipaikkojen pintamateriaali määräytyy istutusvyöhykkeen mukaan, ajoväylästä selvästi eroavaksi kaistaleeksi.
Osa autopaikoista voidaan sijoittaa korttelin viereen katualueelle, jolle sijoitettavien autopaikkojen määrä ja toteutustapa arvioidaan erikseen rakennusluvan käsittelyn yhteydessä.
Pysäköintialueet rakennetaan yhtenäisenä tonttijaosta riippumatta. Autopaikka voi sijaita naapuritontilla, viereisellä
katualueella tai yleisellä pysäköintialueella.
Julkisivuun, jonka kohtisuora etäisyys autopaikasta on pienempi kuin 8 m, ei saa sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita,
ellei asuntojen lattiataso ole vähintään 1m autopaikkojen
tasoa ylempänä.
Yleiset pysäköintialueet maisemoidaan rajaamalla pensas- ja
puuistutuksin muista alueista.
AK-tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp/30 m² asuntokerrosalaa
15
25
17.8
9
23.0
27.0
3:118
28.7
3:96
95
254
15
8
1:48
20
23.4
3:121
15
3:121
23.2
22.1
14
3:127
22.2
292
21.0
93
5
23.9
4
227
28.1
21.5
32.5
229
20
25
228
3:121
3
3
419 Massby
22.6
20
0,7
3:13
4:1445
293
19.2
31.7
20.3
27.3
3:13
0,8
3:127
14
0,7
876:1
16.4
86
13
3:13
13,0
419 Massby
rak
15
18
13.4
3:121
119
10
414Kallbäck
14.9
9
293
0,6
15.9
10
4:1604
4:1604
19
L
11.1
16
3:13
121
9.2
rak
63
14.1
15.8
123
9.3
9.7
9.8
5:1
0,5
Halli
Hall
L
50
0,8
36
kt
39
rak
294
14.4
48
rp27
125
27
15.5
10.5
12.6
9,00
17
8:0
10.0
10.1
20
7.9
0
15
0,5
9.3
rak
9.5
0,5
rak
11.3
6
753 SIPOO SIBBO
11.2
21
414 Kallbäck
5
295
15.0
4
11.4
8
1:50
29
9.7
8.0
16.0
rak
14.3
16.2
68
10
10
10
Rakenteilla
13.2
296
52
297
13.3
3:94
3
8.8
9.2
9.7
9.4
8.9
303
8.5
304
7.9
8.9
304
0,4
9.1
kt
5
0.5
2
4:0
9.2
293
8.4
7.7
9.3
6.6
8.4
1
0.5
9.1
81
0.5
42
1:39
0.4
200808
11.2
0.5
8.0
7.6
6
50
876:1
51
0
5
2.5
0
1:0
0
6.9
0.5
7
2:7
0
0.5
0
1.1
5
5
0
10
8
9
10,3
13,7
suun
Joen
raitti
suu
Joen
0
0
n
väge
7,6
10
0
37
0.4
8
3:40
0.5
0
7.4
0
314
38
0
35
36
315
7.8
0.9
0
11
5
0.5
8.1
12
Havainnekuva 1:2000
4
0
SIPOONLAHTI
0.4
13,8
1.5
SIBBOVIKEN
7.5
1:50
15
3
5
127
9.6
9.1
0
0.2
7.4
419 Massby
22.6
20
3:13
4:1445
19.2
31.7
20.3
27.3
3:13
3:127
14
876:1
16.4
86
13
3:13
rak
10
I
II u
15.9
14.9
9
293
II u
I
nurmikivi
+10.5
leikkialue
viljelypalstat
40 AP
rak
294
I
I
leikki
+15.0
kiveys
39
14.1
10 AP
15.8
jäte
I
var
9.8
5:1
+15.8
rak
1:10
50
+6.0
+14.1
nurmi
VII
2500
1/2V
1300
14.4
15.5
leikki
VI
2100
+14.9
9.7
7 AP
10.5
12.6+12.2
+10.0
17
8:0
VII
2500
0
+2.2
hulevesipainanne
hulevesi- +12.3
painanne
+8.7
+7.3
10.0
10.1
hulevesi+10.8
painanne
kivituhka
15
s
porra
0,5
119
16
3:13
I
+15.7
9.2
13.4
20 AP
10 AP
k II
4:1604
15
18
viljelypalstat
+11.0
nurmikivi
11.3
rak
rak
VI
3500
12 AP
VI
1900
40 AP
+14.7
9.5
hulevesipainanne
+9.0
8
295
5
1:50
VII
2500
leikkialue
15.0
+15.0
kiveys
16.0
rak
VI
2200
16.2
+15.3
kallio
+12.6
5 AP
10
I
+13.0
+14.0
414 Kallbäck
VI
3500
14.3
2 AP
753 SIPOO SIBBO
11.2
4
+13.5
+8.0
9.7
+13.2
+7.1
68
nurmikivi
11.4
8.0
+9.0
48 AP
10
hulevesipainanne
10
+12.6
296
60 AP
VI
2200
52
297
+14.0
kiveys
13.2
13.3
I
3:94
3 +1.7
+12.2
0,4
304
304
kt
5
0.5
2
1
0.5
9.1
81
0.5
ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY
4:0
9.2
293
Havainnekuva 1:1000
9.4
8.9
303
802 SIPOONLAHDEN RANTA
1:1000
PELASTUSSUUNNITELMA 1:1000
PELASTUSREITTI >3,5m
NOSTOPAIKKA 6m x 13m, OHJEELLINEN
SIJAINTI
PELASTUSAJONEUVON ULOTTUVUUS
r = 18m, kun h < 15m
r = 16m, kun h = 15-27m
ARKKITEHTITOIMISTO PETRI
PETRI ROUHIAINEN
ROUHIAINEN OY
OY
ARKKITEHTITOIMISTO
802 SIPOONLAHDEN
SIPOONLAHDEN RANTA
RANTA
802
PELASTUSKAAVIO 1:1000
23.9
32.5
25
3
419 Massby
22.6
20
3:13
4:1445
p
27.3
19.2
31.7
20.3
p
3:13
p
16.4
86
13
p
rak
10
p
p
A/pv
kII
4:1604
15.9
p
112
5:1
VL-1/pv VL/pv AK/pv
294
h
AK/pv
9.8
jk
le
le
39
LPA/pv
le
14.4
p
p
VII
2500
0
le
114
AK/pv
p
p
hule-1
15
hule-1
p
AK/pv
rp
VI
3500
p
VI
1900
rak
p
16.0
VI
2200
16.2
p
414 Kallbäck
14.3
jk
jk
52
297
VI
3500
10
p
p
9.7
jk
VI
2200
p
13.2
LPA
35d
296
753 SIPOO SIBBO
11.2
p
113
AK/pv
10
p
A
rak
LPA/pv
p
15.0
4
35d
B
jk
le
8.0
68
LPA/pv
11.4
BA
8
295
5
1:50
p
rak
11.3
VII
2500
10.0
p
9.5
p
jk
17
p
p
hule-1
p
p
p
hule-1
hule-1
10.5
p
P/pv/le/h
kt
12.6
p
10.1
9.7
jk
8:0
hule-1
0,5
VI
2100
p
15.5p
p
jk
p
1/2V
1300
rp
rak
14.1
15.8
A
50
p
e=0.4
p
rak
16
3:13
A/pv
p
dB
p
IIu
35
VII
2500
p
3:94
3
p 13.3
9.4
8.9
303
304
p
304
0,4
p
kt
5
0.5
2
9.2
293
1
0.5
0.5
119
p
14.9
p
9.2
13.4
IIu
9
293
15
18
jk
e=0.4
3:13
p
10
876:1
p
3:127
14
81
9.1
4:0
SIPOO
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
LUONNOS 27.2.2015
Mittakaava 1:2000
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
AK
A
LPA
VL
VL-1
VP
Asuinkerrostalojen korttelialue. Tontteja tulee suojata liikennemelulta rakennusten edullisella
suuntauksella sekä rajaamalla pihoja melulähteen suuntaan sijoitetuin ääntä vaimentavin talous-,
huolto- ja autosuojarakennuksin.
Ohjeellinen jalankulku- ja ulkoilureitti.
jk
Asuinrakennusten korttelialue.
Alueen sisäiselle jalankululle varattu ohjeellinen alueen osa.
Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni.
Autopaikkojen korttelialue.
a
Auton säilytyspaikan rakennusala.
Virkistysalue.
Ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa.
Lähivirkistysalue, jolle voidaan rakentaa veneilyä palvelevia rakenteita.
Ohjeellinen katualueen ja rakennuksen seinän välinen osa, joka on rakennettava kaupunkimaisesti
ja laadukkain materiaalein.
Puisto.
p
Ohjeellinen pysäköimispaikka.
3m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
le
Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi tarkoitettu alueen osa.
Osa-alueen raja.
Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja.
h
Huoltorakennukselle varattu ohjeellinen alueen osa.
Ohjeellinen osa-alueen raja.
rp
Ohjeellinen palstaviljelyyn tarkoitettu alueen osa, jolla on sallittu pienimuotoinen viljely.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja.
hule-1
112
Korttelin numero.
VI
Roomalainen numero osoittaa rakennuksen, rakennusten tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
1/2 V
Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman
kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi
2200
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
e=0.4
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
Ohjeellinen hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan ja viivytetään hulevesiä
allas- ja ojarakentein.
Rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
Rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
35dBA
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden
ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35dBA,
näiden julkisivujen puolelle ei saa sijoittaa ulko-oleskeluun tarkoitettuja parvekkeita.
Istutettava alueen osa.
p
ajo
/le
Alueelle voidaan sijoittaa leikki- ja oleskelualue.
Istutettava/säilytettävä puurivi
/h
Alueelle voidaan sijoittaa huoltorakennuksia.
Istutettava puurivi, jonka lomaan voi sijoittaa autopaikkoja.
/pv
Alue sijaitsee pohjavesialueella.
Ohjeellinen ajoyhteys.
Yleiset määräykset:
POHJAVESIEN SUOJELU
RAKENTAMINEN
Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä: - Viemärit on
rakennettava tiiviiksi siten, että jätevesiä ei pääse maaperään. - Alueella ei saa säilyttää tai varastoida
irrallaan nestemäisiä polttoaineita tai muita pohjavettä likaavia aineita. - Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu
nestemäisille polttoaineille tai muille pohjaveden laadulle vaarallisille aineille, on sijoitettava vesitiiviiseen
katettuun suoja-altaaseen. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin
määrä. - Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden
laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa
aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. - Istutusalueilta, katoilta ja muilta piha-alueilta kertyvät
puhtaat hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää. - Maalämpöjärjestelmiä ei saa sijoittaa
pohjavesialueelle. - Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu nestemäisille polttoaineille tai muille pohjaveden
laadulle vaarallisille aineille tulee varustaa rikkoutumisen ja ilkivallan estävin suojarakentein ja -laittein.
Tekniset tilat, jätehuoltotilat, väestönsuojat sekä näihin verrattavat tilat saa rakentaa kaavaan merkityn
rakennusoikeuden lisäksi.
Porrashuoneiden 15 m2 ylittävä osa on sallittua rakentaa kussakin kerroksessa asemakaavakarttaan
merkityn rakennusoikeuden lisäksi.
Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asumista palvelevia varasto-, huolto-, kerho, pesula- ja saunatiloja, sekä näihin verrattavia tiloja.
Rakennuksen ylimmän kerrostason yläpuolelle, ullakon tasoon, saa kaavaan merkityn kerrosluvun
estämättä rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka liittyvät alapuolella oleviin huoneistoihin,
sekä asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä tiloja.
Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakennetut tilat eivät mitoita autopaikkoja.
PIHA-ALUEET
Istutettava kasvillisuus ei saa peittää pitkiä näkymiä Sipoonlahdelle.
Korttelialueilla pintavedet on mahdollisuuksien mukaan imeytettävä maahan tai ne on johdettava
avopainanteiden ja/tai -ojien kautta pintavesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuville viheralueille.
Rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä alueella saa rakentaa maanalaisia tonttikohtaisia tai
yleiseen käyttöön tulevia väestönsuojatiloja merkityistä rakennusalan rajoista riippumatta.
Tontille saa kaavaan merkityistä rakennusalojen rajoista riippumatta sijoittaa yksikerroksisia
talousrakennuksia, ei kuitenkaan istutettavan puurivin paikalle eikä 8 m lähemmäksi työ- tai
asuinhuoneen pääikkunoita niistä kohtisuoraan mitattuna.
Rakennuslupaa haettaessa on selvitettävä, ettei radonista aiheudu terveydellistä haittaa
Korttelialueille on laadittava hulevesisuunnitelmat, joissa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien
kerääminen ja poistaminen. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken.
Alueelle laaditaan sitovat rakentamistapa- ja lähiympäristön suunnitteluohjeet.
Hulevesiä pyritään imeyttämään ja viivyttämään tonteilla. Muodostuvien hulevesien määrää tulee
vähentää esimerkiksi käyttämällä pysäköintialueilla mahdollisimman paljon läpäiseviä pintamateriaaleja
ja yhtenäisiä istutusalueita. Vettä läpäisemättömiä pintoja tulee välttää.
Korttelialueittain ja rakennusryhmittäin tulee rakennusten muodostaa massoiltaan, julkisivuiltaan,
kattomuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopusuhtainen kokonaisuus.
AK-, ja A- korttelialueille on laadittava yhtenäinen pihasuunnitelma tonttijaosta riippumatta. Leikki- ja
oleskelualueet sekä reitit toteutetaan yhteisinä tonttijaosta riippumatta.
Kullakin tontilla on yksi pääasiallinen kattomateriaali.
Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä tai pysäköintiin, on istutettava
käyttäen myös puita ja pensaita. Tonteilla on pyrittävä säilyttämään luonnonmukaisia alueita.
Rakennusten kattomuoto on harjakatto. Kattoterassien toteuttaminen on sallittua.
Rakennuksella on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Vierekkäisillä rakennuksilla on toisistaan poikkeava
väri tai värisävy.
Katot ovat väritykseltään harmaita tai muutoin neutraalisti väritetty. Myös viherkatot ovat sallittuja.
Rakennusten, pihatoimintojen ja ajoyhteyksien sijoittamisessa tonteille on vältettävä tarpeettomia
leikkauksia ja täyttöjä. Maastoluiskat on istutettava ympäristöön sopivin kasvein. Istutettavien
maastoluiskien enimmäiskaltevuus on 1:3. Mikäli tilankäyttö ja korkeuserot sitä vaativat, tulee
korkeuserot ratkaista tukimuurein.
katualueen ja rakennusten välinen tontin osa rakennetaan korkeatasoisesti kiveämällä tai istutuksin.
Korttelien ja katualueiden on liityttävä hallitusti ja eheästi toisiinsa.
PYSÄKÖINTI
AK- ja A-kortteleissa 1ap / 100 kerrosneliömetriä. Palveluasumisessa 1ap / 150 kerrosneliömetriä.
Julkisivuun, jonka kohtisuora etäisyys autopaikasta on pienempi kuin 8 m, ei saa sijoittaa asuinhuoneen
pääikkunoita, ellei asuntojen lattiataso ole vähintään 1m autopaikkojen tasoa ylempänä.
Osa autopaikoista voidaan sijoittaa korttelin viereen katualueelle, jolle sijoitettavien autopaikkojen määrä
ja toteutustapa arvioidaan erikseen rakennusluvan käsittelyn yhteydessä.
AK-tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp/30 m² asuntokerrosalaa
Pysäköintialueet rakennetaan yhtenäisenä tonttijaosta riippumatta. Autopaikka voi sijaita naapuritontilla,
viereisellä katualueella tai yleisellä pysäköintialueella.
Yleiset pysäköintialueet maisemoidaan rajaamalla pensas- ja puuistutuksin muista alueista.
Kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolelle saa sijoittaa katoksia, terasseja, parvekkeita tai kuisteja.
Rakenteiden sijoittuessa 4 metriä lähemmäksi viereisen tontin rajaa on huomioitava palomääräyksistä
aiheutuvat vaatimukset.
Julkisivut ovat rapattuja tai puuverhoiltuja. Julkisivupinnan on muodostettava eheä ja yhtenäinen
vaikutelma.