Tutustu kirjaan tästä! - Mikkelin ammattikorkeakoulu
MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.) VETOVOIMAA Vetovoiman vahvistamisen tarve yhdistää kaupunkia ja Mikkelin ammattikorkeakoulua. Kilpailu uusista asukkaista, yrityksistä ja myös maakunnan ulkopuolelta tulevista opiskelijoista kovenee koko ajan. Ketterä, mukautumiskykyinen ja ennakoiva ammattikorkeakoulu pärjää ja vahvistuu tulevaisuudessa opetuksen järjestäjänä sekä alueellisena vaikuttajana. Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) on valmis hallitulla riskinotolla vahvistamaan merkittävästi koko alueen vetovoimaa ja oman oppilaitoksen houkuttelevuutta valtakunnallisesti. Mamk on päättänyt sijoittaa tässä kirjassa esiteltävään Areena- hankkeeseen, sen toteutuessa, viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Harkittava mahdollinen kokonaisrahoitusmalli on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen edellä mainitun lisäksi 9 miljoonaa euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi 600 000 euroa. Suomen Nuorisoopisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen 500 000 euron pääoma sijoituksella. Esitetyllä kokonaisrahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Suomalaiseen liikuntarakentamiseen erikoistuneen konsulttiyrityksen GSP:n sekä kaupungin oman kehitysyhtiö Miset Oy:n laskelmien mukaan Areena toteutuessaan tuo kaupungille vuosittaisen 0,324–0,520 miljoonan euron verotulolisäyksen sekä aluetaloudellisesti noin 20–25 kokonaan uutta työpaikkaa. Lisäksi kaupunki saisi uudenlaista valtakunnallista näkyvyyttä erilaisten tapahtumien kautta, jotka myös omalta osaltaan vahvistaisivat kaupungin elinvoimaisuutta. Mamk toivoo, että Mikkeli vastaa esitettyyn tarjoukseen syksyyn 2015 mennessä, jolloin monitoimiareena voisi olla käyttövalmis jo vuonna 2017. Haluan kiittää lämpimästi Mamk Areena -hankkeen erityisesti liikunta- ja yhteistyökysymyksiin keskittynyttä ohjausryhmää: Heikki Saastamoinen, Kalevi Niemi, Heikki Siira, Hanna Kuninkaanniemi Mikkelin ammattikorkeakoulun edustajina, Nita Ahola ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Mamokista, Kimmo Mikander, Jouni Riihelä ja Virpi Siekkinen Mikkelin kaupungista, Seija Kuikka Mikkelin kaupungin hallituksen edustajana, Heino Lipsanen Etelä-Savon Liikunnasta, Anssi Kaipainen Jäähalli Oy:stä sekä Jukka Tammisuo Suomen Nuoriso-opistosta. Uusien opiskelijoiden liikuntatilojen rakentaminen on asetettu tavoitteeksi niin Mikkelin ammattikorkeakoulun strategiassa (2013) kuin ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksessa (2013). Tästä on sovittu myös Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksessa. Nyt on aika lunastaa lupaukset. Haluan myös kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia, jotka ovat olleet tukemassa meitä fuusiomatkallamme Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. He ovat suhtautuneet kannustavasti myös Areena-hankettamme kohtaan, jolla parannetaan opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja oppilaitoksemme vetovoimaa. On parempi sytyttää yksi kynttilä kuin kirota pimeyttä. Areena hanke toteutuessaan mahdollistaa samankaltaisen elinvoimalisäyksen alueellemme kuin aiempi kaupungin keskustan kehittämishanke. Luotan, että hyvällä yhteistyöllä Mikkelin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa saavutamme enemmän ja luomme ympärillemme menestymisen ja kehittymisen uskoa. Mikkelissä 18.5.2015 Jyrki Koivikko Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tarina 4 TILAT Rakennuspaikka32 Monitoimiareena36 Liikunta- ja urheilutilat 38 Kaupalliset liikuntapalvelut 40 Hyvinvointi- ja tutkimuspalvelut 42 Opetus-, kokous- ja toimistotilat 44 Tapahtumapalvelut46 Kahvila-, ravintola- ja cateringpalvelut 47 TULEVAISUUS Rahoitussuunnitelma ja käyttökustannukset Hankkeen merkittävyys ja taloudelliset vaikutukset Areenan vaikuttavuus alueellisesti ja valtakunnallisesti Hankkeen eteneminen Visio: Kalevankankaan urheilupuisto 50 53 54 55 56 Lähteet58 Liitteet59 Tarina 5 TARINA Lukijalle8 Yhdessä enemmän 10 Hyvinvointia kaikille 12 Koulutusta, tutkimusta ja palvelutoimintaa 14 Hyvinvointia kaupunkilaisille 20 Urheiluseurat liikuttavat 24 Tarina 6 Tarina 7 TARINA LUKIJALLE Mikkelissä sekä kaupunki, ammattikorkeakoulu että yksityiset toimijat ovat viime vuosien aikana kaavailleet omia investointejaan liikuntapaikkarakentamiseen. Tarve uusille tiloille on siis ilmeinen. Koepallon ajatuksesta yhdistää voimia, johon Mikkelin ammattikorkeakoulu on nyt tarttunut, heitti alun perin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander keväällä 2013. Tarina 8 Tässä hankesuunnitelmassa pyrimme antamaan kokonaiskuvan Mikkelin Kalevankankaalle suunnitellusta monitoimihallista, Areenasta. Kyse on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitetusta, joustavasti muunneltavasta tilasta. Avaamme suunnitelmaa hankkeen vetäjänä toimivan Mikkelin ammattikorkeakoulun, sekä muiden keskeisten toimijoiden ja käyttäjien, kuten Mikkelin kaupungin, liikunnan ja tapahtumien järjestäjien näkökulmista. Kirja on jäsennelty kolmeen osaan: tarina, tilat, tulevaisuus. Ensiksi valotamme käyttäjien tarpeita ja toiveita. Toinen osa avaa tilasuunnittelun kautta näkymän Areenan toimintaan käytännössä. Kolmannen luvun ydintä on talous. Miten investointi rahoitetaan? Mitkä ovat ylläpidon kustannukset? Mitä aluetaloudellisia vaikutuksia Areenalla on rakentamisen aikana ja pitkällä tähtäimellä? Mikkelin ammattikorkeakoulu näkee Areenassa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa ja vahvistaa terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutustaan. Tämän lisäksi Areena luo uuden alustan eri ikäisten ihmisten kuntoa ja hyvinvointia edistävälle, digitaalista osaamista ja sovellutuksia hyödyntävälle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Erityisesti liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille Areena tarjoaa lisää harjoittelu- ja työpaikkoja yhdessä Kalevankankaan ravi tapahtumien ja jäähallin kasvavan tapahtumamäärän kanssa. Entä kuuluuko ammattikorkeakoulun tehtäviin ylipäätään Areenan kaltainen alueen hyvinvointia lisäävän investoinnin tekeminen? Vai pitäisikö keskittyä vain oman kampuksen kehittämiseen? Mikäli asiaa lähestyy korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (YVV) näkökulmasta, ei ristiriitaa ole. YVV onkin viime aikoina noussut yhä tärkeämmäksi ulottuvuudeksi korkeakoulujen toiminnan arvioinnissa. Se muistuttaa, että korkeakoulut eivät ole olemassa vain niitä itseään varten. Päinvastoin, korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Mikkelin kaupunginvaltuusto on syksyllä 2014 tehnyt päätöksen kuuden miljoonan euron investointivarauksesta monitoimihallia varten. Areenan suunnittelutyön edetessä on toiseksi vaihtoehdoksi, jolla kaupungin olisi mahdollista tulla mukaan, noussut tässä hankesuunnitelmassa julkistettava malli. Siinä kaupunki ei osallistu itse investointiin, vaan se sitoutuu Areenan käyttöön pitkäaikaisella 15 vuoden vuokra sopimuksella. Vastikkeeksi kaupunki saa erikseen sovittavan määrän Areenan liikuntaja muiden tilojen käyttöoikeutta kuntalaisille ja kouluille. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei ole kiinteistöyhtiön omistaja, eikä näin ollen myöskään joudu kantamaan sen yllä pidosta aiheutuvia kuluja tai liiketoiminnan riskiä. Toivomme, että kirjaan tutustuminen antaa eväitä sekä asiasta käytävälle kansalaiskeskustelulle että päätöksenteolle. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi Korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Tarina 9 Areenan hankesuunnitelma nojaa useaan selvitykseen, joita on tehty monitoimihallin sijoittumisesta, tilaratkaisuista, lajitarpeista ja käyttökustannuksista. Näistä tärkeimpiä ovat • Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Pöyry Finland Oy (2012) • Raviradan alueen yleissuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Ramboll Oy (2015) • Mamk Areena. Arkkitehtisuunnitelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy (2015) • Rakentamisen kustannuslaskelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Controlteam Oy (2015) • Rahoitusmalli, käyttökustannukset ja liiketoiminta. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, GSP Group Oy (2015) • Areena ja opiskelijaliikunnan tarpeet. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK (2015) • Areena-hanke koulutuksen, TKI-toiminnan ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Webropol-kysely koulutusohjelmille ja TKI-painoaloille (2015) YHDESSÄ ENEMMÄN Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki 7.4.2014 Mikkelin kaupunginhallitukselle esityksen selvittää, onko mahdollista yhdistää alueen voimavaroja monitoimihalli Areenan rakentamiseksi. Tavoitteena on saada aikaan puitteet monipuoliseen liikunnan ja urheilun harjoittamiseen sekä samalla muuntuvat tilat, joita voidaan hyödyntää myös kulttuuri- ja suurtapahtumien järjestämisessä. Tarina 10 Mikkelin kaupunginhallituksen suhtautuessa yhteistyötarjoukseen myöntävästi, Areena-hanketta vetämään nimitettiin Jyrki Koivikon johtama ohjausryhmä, jossa on ammattikorkeakoulun lisäksi Mikkelin kaupungin, Suomen Nuoriso-opiston, Etelä-Savon Liikunnan ja Jäähalli Oy:n edustus. Teematyöryhmät, joissa on kuultu liikunnan, urheilun, kulttuurin ja sivistystoimen asiantuntijoita, ovat tukeneet ohjausryhmän työtä. Ammattikorkeakoulun sisällä ideointiin on osallistunut opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Suunnittelutyön tueksi on tehty tutustumiskäynnit monitoimihalleihin muun muassa Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Helsingin Myllypurossa. Hankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Kaupungin tilat eivät vastaa nykyiseen tilantarpeeseen. Alueen liikuntapaikkatarjonta ei ole riittävä myöskään useiden lajien seuratoimintaa ajatellen. Mikkelin ammattikorkeakoulun liikuntapaikkarakentamista koskevan aloitteen taustalla on se tosiasia, että sillä olevat liikuntatilat eivät nykyisellään vastaa korkeakoululiikunnan suosituksia. Tilannetta on heikentänyt se, että samalla kun toimintoja Mikkelissä on keskitetty Kasarmin kampukselle, on opiskelijoiden käytöstä poistunut kaksi sivukampuksilla ollutta liikunta- ja kuntosalia. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta monitoimihallin rakentamista puoltaa myös Areenan kaupungille tuoma näkyvyys, joka on tutkimusten mukaan tärkeä opiskelu paikkakunnan valitsemiseen vaikuttava vetovoimatekijä. Tämän lisäksi modernit yksilö- ja joukkueliikuntaan sopivat tilat mahdollistavat uusia koulutusavauksia, joiden keskiössä on liikunnan keinoin tapahtuva terveyden edistäminen. Etelä-Savo haluaa olla väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta vuoteen 2020 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille. Maakuntaan halutaan luoda toimintamalli terveysliikunnan liittämiseksi osaksi asukkaiden arkea ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa. Erityisesti nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on keskeinen tavoite. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunta voi tarjota nuorille virikkeellisen toimintaympäristön sekä opiskeluja työpaikkoja. (Etelä-Savon maakuntaohjelma vuosille 2014–2017.) Areenan myötä Kalevankankaalle syntyy elämyksellinen ja houkutteleva liikuntapuisto ja tapahtumakeskus. RAVIRATA OY MIKKELIN AMK AREENA ESLI JA URHEILUSEURAT SUOMEN NUORISOOPISTO MIKKELIN KAUPUNKI Areena-hankkeen keskeiset yhteistyötahot Tarina 11 JÄÄHALLI OY Tarina 12 Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. HYVINVOINTIA KAIKILLE Etelä-Savossa väestön liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiselle on tarve kaikissa ikäryhmissä. Alueen 15–64-vuotiaat liikkuvat vapaa-ajallaan maan keskitasoa vähemmän ja kokevat fyysisen kuntonsa keskimääräistä huonommaksi. Myös nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Mikkelin seutukunnan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes puolet ja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista kolmannes harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Lisäksi väestö ikääntyy muuta maata nopeammin. Ikääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Valtakunnallisen Muutosta liikkeellä -toimeenpanosuunnitelman pääteemoja ovat liikunnan lisääminen elämänkulussa ja liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio edellyttääkin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimilta laaja-alaisempaa ja eri hallinnonalat kattavaa yhteistyötä. Liikuntatoimialan taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti. Erityisesti liikunnan yksityissektori tuottaa uudenlaisia palveluja. Terveydenhuollon ja liikuntasektorin integraatiossa onkin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. On muun muassa esitetty, että yksilöllistä ja ryhmämuotoista terveys- ja liikuntaneuvontaa antavat valmentajat voisivat toimia nykyistä kattavammin yhteiskunnan eri sektoreilla. Erityisesti ikääntyneille tulee tarjota enemmän ammattimaista liikuntaneuvontaa ja helposti saavutettavia liikuntapalveluja. Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Painopisteenä tulee olla arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet ja ekologisesti kestävän liikuntakulttuurin edistäminen. Myös korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittäminen on viime vuosina tunnistettu yhdeksi merkittäväksi osaksi suomalaista liikuntakulttuuria, ja myös osaksi koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Tarina 13 Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas keino edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilölle, kansanterveydelle että kansantaloudelle. Yksin erilaiset väestön tuki- ja liikuntaelimistön vaivat aiheuttavat Suomessa vuositasolla noin kolmanneksen kaikista sairauspäiväkausista. KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA PALVELUTOIMINTAA Mikkelin ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia veturina alueen osaamisen, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Ammattikorkeakoulun arvoja ovat laatu, luovuus ja vastuullisuus. Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu toimii opiskelija- ja asiakaslähtöisesti, tukee uusia avauksia ja rajojen ylittämistä kantaen samalla vastuuta sekä ympäristön että korkeakouluyhteisön hyvinvoinnista. Tarina 14 Opiskelun puitteet, kampuksen harrastusmahdollisuudet ja omat liikuntatilat ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Mikkelin ammattikorkeakoulussa harrastustoiminta on ollut kasvussa viimeiset vuodet. Opiskelijaliikuntaa kehitettiin OKM:n tukemassa Kunnon opiskelija -hankkeessa. Samalla luotiin alueellisia yhteistyön malleja, jonka tuloksena Mikkelin yliopistokeskuksen ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät osallistumaan ammattikorkeakoulun liikuntatoimintaan. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta toivovat Areenaan puitteita palloilulajeille, yleisurheilulle, ryhmäliikunnalle, itsepuolustuslajeille, sekä kunto- ja crossfit-salia ja motoriikkaympäristöä (mm. kiipeilyseinä, volttimonttu ja teline voimisteluelementit). Myös seniorien liikuntatarpeiden huomioiminen nähdään ikääntyvässä Etelä-Savossa tärkeänä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdistyessä vuonna 2017 korkeakoulun opiskelija- ja henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistuu. Kasvavalle korkeakoululle Areena toimii myös erilaisten tilaisuuksien, kuten lukukauden avajaisten, juhlien ja konferenssien järjestämisen paikkana, minkä lisäksi esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden valtakunnalliset urheilukilpailut on mahdollista järjestää Areenassa. Mamk Opiskelijoita 4500 Henkilöstö 350 Koulutus 7 koulutusalaa 17 amk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa 10 yamk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa TKI-painoalat Kestävä hyvinvointi Materiaalit ja ympäristöturvallisuus Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Mamk muodostaa yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa KaakkoisSuomen Ammattikorkeakoulu Oy:n. Vuoden 2017 alusta Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyvät ja perustavat uuden, yhteisen ammattikorkeakoulun. MAMOKin mielestä on hyvä, että Mamk haluaa edistää kansalaisten hyvinvointia ja olla edistämässä korkeakoulun liikunta- ja harrastekulttuuria osana koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Areena mahdollistaa parhaimmillaan eri alojen työntekijöiden ja opiskelijoiden kohtaamisen ja osaamisen yhdistämisen. Mamkin opiskelijoita voi käyttää jo rakennus- ja suunnitteluprojektissa mukana. Areenan avulla opiskelijat saisivat yhden uuden oikean työelämäkokemuksen opintojen aikana. Korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittäminen on osa nykyisen korkeakoulu järjestelmän kehittämistä. Korkeakoulujen liikuntasuosituksien mukaan: • koulun strategiassa tulee olla toimenpidesuunnitelma liikuntapalveluiden kehittämisestä. • koulun tulee panostaa korkeakoululiikuntaan vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi. • koululla on oltava vähintään yksi liikuntatila / 1000 opiskelijaa, mutta myös muut perusliikuntatilat. • koulun tulee kerätä palautetta säännöllisesti korkeakoululiikunnan kehittämisestä. • koululla on oltava vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa. • korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala ja korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti eri liikuntalajeja. • korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. MAMOK pitää äärimmäisen tärkeänä, että Mamkin tahtotila korkeakoululiikunnan suosituksien täyttämiseen on korkealla. Areenan tulee myös olla paikka, joka tukee opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia: Areenalla voisi olla liikunta-, harrastus- ja kulttuuripalveluiden ja -mahdollisuuksien lisäksi kuntotestauksia ja personal trainer -palveluita. Areena mahdollistaa myös monella eri koulutusalalla entistä monimuotoisemmat oppimisympäristöt tulevaisuudessa. Areenan tulee edustaa Mamkin arvoja, olla viihdyttävä kaikille käyttäjäryhmille ja mahdollistaa melkein kaikkea. Opiskelijat näkevät Areenan paikkana ”jossa tapahtuu”. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK Tarina 15 Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOKin ajatuksia Areenasta Tarina 16 Mikkelin ammattikorkeakoululle Areenan rakentaminen on keskeisesti sijoitus opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen. Kokonaisuutena hanke nähdään investointina korkeakoulun ja koko kaupungin vetovoiman parantamiseen. Yksi ammattikorkeakoulun kolmesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteestä keskittyy hyvinvointiin. Sitä on Areenan myötä mahdollista laajentaa. Yksilö- ja väestötason terveyden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisyssä on kansallista ja kansainvälistä tarvetta digitaalisten sovellusten kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus integroituvat Areenaan myös jo rakennusvaiheessa. Suomen Nuoriso-opiston odotuksia Areenalle Suomen Nuoriso-opistoa ylläpitää Suomen Nuoriso-opiston Kannatus yhdistys. Opisto järjestää ammatillista ja vapaan sivistystyön koulutusta sekä palvelutoimintaa, ja sijaitsee Mikkelissä Paukkulan kampuksella. Suomen Nuoriso-opistolle Areena mahdollistaa uudenlaisten koulutusten ja palvelujen toteutuksen. Koulutusten osalta tavoitteena on hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä kurssi- ja koulutustoiminta. Areenan myötä uudistetaan myös opiston hyvinvointivalmennus- ja liikunnanohjaajakoulutusta. Lisäksi Areenan oppimisympäristöjen toivotaan tuovan alueen ikärakenneja työelämävaatimuksista kumpuavaa liikunta- ja terveysalan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta Suomen Nuoriso-opistoon Mikkeliin. Kilpa- ja huippu-urheilun harjoitusleirien toteutuksessa asiakkaita voidaan palvella Areenan myötä aiempaa kattavammin. Opiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Areena tarjoaa uusia mahdollisuuksia omaehtoiseen hyvin voinnin edistämiseen ja liikuntaan. Suomen Nuoriso-opisto Tarina 17 Areena avaa mahdollisuuden uudistaa koulutustarjontaa, esimerkiksi lisätä terveyden edistämisen orientaatiota terveysalan koulutuksessa, vahvistaa hyvinvoinnin ja digitaalisuuden yhteyttä ja luoda pohjaa uudenlaiselle hyvinvointi yrittäjyydelle. Lisäksi Areena tukee olemassa olevaa koulutusta, keskeisimpinä yhteisöpedagogikoulutus, sosionomikoulutus, terveysalan koulutus, sekä ravitsemisalan, liiketalouden ja matkailun koulutukset. Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä palvelutoiminta Areenaan integroituna Nykyinen koulutus Rakennusvaihe Valmiina • Rakennuksen ja rakentamisen monitorointi ja seuranta • Tilojen 3D-mallinnus ja mobiilisovellus • Selvitykset ja opinnäytetyöt, mm. - energiatehokkuus ja uusiutuvat energiaratkaisut -elinkaariarviointi - sisäilman laadun seuranta - melun monitorointi -valaistus -jätehuolto - työturvallisuus ja työhyvinvointi -mediatekniikka -sisältötuotanto • Monialainen oppimisympäristö - sosiaali- ja terveysala - humanistinen- ja kasvatusala - sähkö- ja informaatiotekniikka -talotekniikka -ympäristötekniikka - matkailu- ja ravitsemisala -liiketalous •Työelämäyhteistyö • Avoin amk •Täydennyskoulutus Tarina 18 Uudet koulutukselliset avaukset TKI-toiminta Palvelutoiminta Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaava koulutus • Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvä opintokokonaisuus: hyvinvointi, liikunta ja terveysteknologia • Liikuntapainotteisina terveydenhoitaja- tai fysioterapeuttikoulutus •Tapahtumataltiointi •Erikoistumiskoulutukset • Rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset • Rakennusautomaation, etävalvonnan, energiaomavaraisuuden ja jätehuollon kehittäminen • Sisäilman tutkimus, anturointi ja monitorointi • Erilaisten (puu)materiaalien hyödyntäminen rakentamisessa • Hyvinvoinnin tutkimus-, testaus- ja kehittämiskeskus (ml. liikunta, terveys, ravitsemus) • Uusien toimintamallien ja tk-palvelujen pilotointi oikeassa tuotantoympäristössä • Erilaisen monitorointitiedon (Big data ja My data) kerääminen, analysointi ja digitaalisten sovellusten kehittäminen • Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät testaus- ja mittauspalvelut •Työhyvinvointikartoitukset •Fysioterapiapalvelut • Henkilökohtainen ravitsemus- ja liikuntaneuvonta • Suoritus- ja lepoantureiden datan analysointi ja tallennus • Tapahtumatuotanto ja ohjelmapalvelut • Tapahtumien videotuotannot ja ravitsemispalvelut • Teemalliset matkailupalvelut •Koulutuspalvelut Hyvinvointialaa uudistava ja tarpeita ennakoiva TKI-toiminta Helposti saavutettavat palvelut eri kohderyhmille Tarina 19 Tarina 20 HYVINVOINTIA KAUPUNKILAISILLE Mikkelin vetovoimaisuutta konsertti-, messu- ja kongressikaupunkina halutaan kehittää rakentamalla teknisesti korkeatasoinen ja erilaisiin kulttuuri- ja massa tapahtumiin muunneltava rakennus. Sijoittamalla se Kalevankankaan alueelle saadaan aikaan valtakunnallisesti laaja ja monipuolinen tapahtumakeskus. Mikkeli Asukkaat 54 726 Vapaa-ajan asunnot 10 195 0–14 vuotiaat* 15 % 15–64 vuotiaat* 63 % 65–vuotta täyttäneet* 22 % *Prosenttia väestöstä v. 2013 (THL, SOTKAnet) Tarina 21 Mikkelin kaupungin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Monitoimihallin päiväkäyttäjiä olisivat muun muassa koulut, jotka käyttäisivät hallia liikuntatilana, juhlatilana ja ylioppilaskirjoituksissa. Iltakäytössä korostuu etenkin urheiluseurojen tarpeet. Kaupungin näkökulmasta olennaista on myös tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Tarina 22 Kaupungin sivistystoimen tarpeet Kaupungin liikuntapalveluiden näkemyksiä Sivistystoimen tarpeita hallille on sekä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava urheiluareena vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana Areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa Areenan jatkuvaa käyttöä, lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa Areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yo-kirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Areenan suunnittelussa tulee huomioida Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) asettamat vaatimukset sähköisille ylioppilaskirjoituksille. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.) tarvitaan. Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua ehdottomasti Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Mikkelin kaupungin sivistystoimi Mikkelin kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi Tarina 23 URHEILUSEURAT LIIKUTTAVAT Tarina 24 YLEISURHEILU Yleisurheilussa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin kilpaveikot MikKV, HiU ja RiU. Näissä seuroissa on yhteensä 350 lisenssiurheilijaa. Harrastajia on yli tuhat. Muita maakunnan seuroja ovat Kangasniemen Kalske, Juvan Urheilijat, Mäntyharjun Virkistys, Savonlinnan Riento, Joroisten Urheilijat, Pieksämäen Veikot ja Rantasalmen Urheilijat. Näiden arvioitu lisenssiurheilijoiden määrä on 500 ja harrastajien 2500. JALKAPALLO Jalkapallossa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin Pallo MP, Mikkelin Kissat MiKi, Porrassalmen Urheilijat PU-62 ja Ristiinan Pallo Ry RiPa. Näissä lisenssipelaajia on 1080. Muita jalkapallon harrastajia Mikkelin alueella on 1500. Jalkapallo on laajasti harrastettu laji myös maakunnassa. Tärkeimmät seurat ovat Juvan JiiKoo, Savonlinnan STPS ja Pieksämäen SaPa. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajamäärä noin 600. LENTOPALLO Mikkelin Passareissa pelaa noin 120 lisenssipelaajaa. Yhteensä lajin harrastajia on noin 300. VOIMISTELU JA TELINEVOIMISTELU Mikkelissä lähiympäristöineen on noin 1500 –2000 vakituista voimistelun harrastajaa. Telinevoimistelu on suosittua ja uusille ryhmille on suuri tarve. Alueen seuroilla, Mikkelin Naisvoimistelijat, Mikkelin Kilpaveikot, Mäntyharjun virkistys ja Savonlinnan voimistelu- ja liikunta, on kiinnostusta Areenan tiloja kohtaan. SALIBANDY Salibandyä pelaa Mikkelin Hatsinassa 440 lisenssipelaajaa sekä lisäksi suuri määrä harrastajia. Muita alueen seuroja ovat KaPa Kangasniemeltä MäVi Mäntyharjusta sekä Pieksämäen Salibandy. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajia on noin 700. KORIPALLO Mikkelin NMKY:ssä on 130 pelaajaa. Telinevoimisteluun rinnastettavia lajeja ovat esimerkiksi akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, Team-Gym, parkour ja trikkaus. Mikkelissä ei ole lainkaan edellä mainittuihin urheilulajeihin soveltuvaa harjoittelupaikkaa, mutta lajeihin olisi alueella kasvavaa kiinnostusta. Tarkoitus on, että tila palvelee lisäksi useita eri lajeja ja mahdollistaa harrastajien kehittymisen uudella tavalla. Harrastajien toiveita Etelä-Savon Liikunta ry Tarina 25 Etelä-Savon Liikunta ry (ESLi) on Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n aluejärjestö ja monipuolinen liikunta- ja urheilutoiminnan kehittäjä ja toteuttaja Etelä-Savossa. ESLi:n perustehtävä on tukea alueellaan toimivien seurojen toimintaedellytyksiä, ja näin edistää eteläsavolaisten hyvinvointia. ESLi on kartoittanut alueen urheiluseurojen tarpeita liikuntapaikkarakentamiselle. Kartoituksessa on huomioitu yleisurheilu, palloilulajit ja telinevoimistelu. Yhteinen tarve eri lajeille on noin 3000 henkilön katsomotila, pukuhuone ja peseytymistilat vähintään kahdeksalle joukkueelle, kuntosali sekä tilava välinevarasto. Lisäksi erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien huomioiminen on keskeistä. Areena palvelee monipuolisesti myös jalkapalloilijoiden harjoittelua. Kamppailulajeille e nsisijainen harjoittelupaikka on WISA-areena. Harrastajamäärät alueella Yleisurheilu 4350 Jalkapallo 3480 Tarina 26 Voimistelu 1500 Salibandy 1440 Mahl 1300 Etelä-Savon Urheiluakatemia 390 Lentopallo 300 Koripallo 130 Yhteensä 12890 Lähde: ESLi 04/2015 Tarina 27 Tilat 28 Tilat 29 TILAT Areena on investointi koko kaupungin vetovoiman lisäämiseen. Mikkelin ammattikorkeakoululle Areena on ensisijassa sijoitus opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin. Lisäksi hanke tukee olemassa olevaa koulutusta ja mahdollistaa uudet koulutukselliset avaukset. Areena avaa uusia mahdollisuuksia myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan esimerkiksi terveyden edistämiseen ja digitaalisuuteen liittyen. Aluelähtöinen palvelutoiminta, kuten erilaiset hyvinvointiin liittyvät testaus- ja neuvontapalvelut ovat niin ikään osa Mikkelin Kalevankankaalle Areenan ympärille rakentuvaa hyvän elämän ekosysteemiä. Areenan tilat Bruttoala 8800 m2 Liikuntatilat 5200 m2 Koulutus-ja kokoustilat 380 m2 Varastotilat 170 m2 Pukuhuoneet 9 kpl Sivukatsomo 1478 Areena toimii myös erilaisten tilaisuuksien, kuten seminaarien, kokousten, juhlien ja konferenssien järjestämisen paikkana. Lisäksi Areena mahdollistaa Mikkelissä kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailujen järjestämisen yleisurheilussa ja useissa palloilulajeissa. Tilat 30 Keskeistä on Areenan tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus sekä erilaisten ikä- ja väestöryhmien huomioiminen. Areenan on elämyksellinen, viimeisimmän teknologian sisältävä, esteetön ja valoisa. Rakentamisessa tavoitteena on kartoittaa uudenlaisia, kestäviä ratkaisuja rakennuksen koko elinkaaren aikaisen energiatehokkuuden varmistamiseksi. Rakennus materiaalina suositaan puuta. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon, minkä lisäksi esimerkiksi aurinkopaneelien käyttö energian saannissa selvitetään. Kaikki hankekirjassa esitetyt tilasuunnitelmat ovat alustavia. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Tilat 31 Tilat 32 RAKENNUSPAIKKA Areena rakennetaan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ovat jäähalli, harjoitusjäähalli, ravirata ja jalkapallohalli. Aluetta kiertävät kauniit ulkoilureitit ja lenkkipolut. 2:21 102 . 6 110 109 4 10 21 var 7 kt 106 . 8 30 102 . 6 108 104 . 5 97 1 105 . 7 0 10 VS YUR 105 100 IE NT DA RA VI RA kt 104 7 102 . 3 ## 13 104 . 0 e=0.20 107 3 I 106 . 5 I I Synergiaetujen saavuttamiseksi Areena sijoittuu mahdollisimman lähelle jää PS hallia ja ravirataa. Areena ja jäähalli on mahdollista yhdistää toisiinsa katetulla yhteisellä sisääntulo- ja aulatilalla. Tämän ratkaisun kustannukset eivät sisälly tässä hankesuunnitelmassa esitettyyn investoinnin kokonaiskustannuksiin. 106 . 5 I 106 . 6 I Koirien este rata kenttä I I kt I 104 . 3 I I 107 2 I I I I 95 I I I I I I 96 vr I I I I 95 10 12 I I I 20 103 I kV 103 . 8 I I II I I I I I I I I I I 108 I I I I I I 2 I I I I I 105 . 4 I 5 10 Luonnonsuojelualue I 106 . 9 107 . 9 I 105 . 0 I I 106 . 4 33 103 . 5 I I 103 var I Tenniskenttä 11 Luonnonsuojelualue 10 7 104 I I 105 20 89 99 103 . 9 4 I I I 90 I 102 Jalkapallohalli 106 . 0 I kt I I I Mikkelin kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallinhankkeen yhteydessä, mutta esimerkiksi Kalevankankaan kadun loppuosa tulisi toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Kadun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä. (Ks. liite 2.) Tenniskenttä I 88 I I I I I 101 I I 104 kt 105 . 5 10 1 I I I pp/h I I 100 90 102 . 0 102 . 3 105 . 6 10 0 102 Jäähalli 30 100 . 7 19 9 105 104 . 5 1 105 26 I 98 . 8 I I I I I I 100 YU I 100 I 99 . 2 I 99 . 2 Jäähalli ## 103 8 103 8 I I 102 0 e=0.40 I I I 100 9 4 10 I I I I Huoltorak. I I I 98 6 94 TA MP IN KO SK EN KU JA kt Tilat 33 kt 10 3 kt 101 . 5 I I 100 8 103 6 100 I I I I 101 6 95 kt I I 31 kt 98 . 4 100 101 4 102 . 3 97 . 7 98 5 100 7 P 102 1 2 10 20 100 2 kV 95 95 99 101 1 98 3 98 VS 92 Ravintola Katsomo 97 . 3 96 03 100 4 100 5 I I +0,981 I MASSATAPAHTUM ISSA VAATESÄILYTYS I I +0,981 r 17 200 I 97 31 I I MASSATAPAHTUM +0,000 I ISSA r 22 000 r 17 200 VAATESÄILYTYS I +0,000 I I r 75 000 I 5 I I 100 2 400 I Katos 91 97 5 +0,000 I I I I 95 . 8 I 12,4° I I 97 . 4 HE +0,000 +0,981 17 491 I I I I 614 I 100 4 I 1 I 323 95 100 . 9 328 45 742 3 r 22 000 90 190 17 491 31 +0,000 96 . 0 +0,000 990 5 400 44 4 Ravikatsomo 96 . 1 96 . 7 P +0,981 +0,000 100 +0,000 95 +0,000 +0,981 +0,000 L 95 83 99 2 +0,981 L Katos I I I 7 I I I I I I I I I 98 . 6 I Koirarata 96 84 h I I I I I I I I 5 I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I Luonnonsuojelualue I 98 . 3 I 89 . 2 I I I L I I I I 90 I I I 96 . 0 EL I I I I 89 . 4 ik L I I I 95 91 N . /h pp L I I I 93 . 7 LP I I I I I 96 . 2 N - I I 96 . 0 95 95 U 1: 10 00 L I I 92 . 2 PV M M K SU JM I I 96 28 92 . 0 . I I 96 . 1 30 Luonnonsuojelualue 93 20 15 YS pu h fa . 0 x 2 02 0 0 75 75 5 5 724 724 0 1 I I 95 3 01 st oll 00 ok Ku atu op 4 io I 30 sl-1 95 28 96 44 95 . 7 90 I 95 68 24 .4 . I I O S R PLy AV LI sä IR N kö AD KA U in A UP POLK tialuN A UN TOTO e LUE KI ja E sa N L at II to KE liik N en TE Ra ne EN K m 7 irja b I 96 03 Ravirata 92 JA KU EN IJO NH HA 6 99 . 3 96 29 P I 96 . 1 LU O M N IK N KE I 97 . 4 ntie irada Rav Areena ja jäähalli on mahdollista yhdistää toisiinsa katetulla yhteisellä sisääntuloja aulatilalla. Lemmikkieläinten hautausmaa 3,6° I I 96 49 27 Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Areenan sijoittuminen Kalevankankaalle tuottaa synergiaetuja. Yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa suurten tapahtumien järjestämisessä, markkinoinnissa, oheispalveluissa (ml. ravintolapalvelut) ja kiinteistönhoidossa. (Jäähalli Oy & Ravirata Oy) Tilat 34 RAVINTOLA/KATSOMO TALLIKAHVIO 101.80 101.95 102.27 101.65 102.01 101.50 ELÄINKLINIKKA KUUMASINKITTY TERÄSRITILÄULKOPORRAS JA TASO LAPSITURVALLINEN PYÖRÖTANKOKAIDE SÄDE 1300m m 2 x 32 NOUSUA 162.5m m ETENEMÄ n.365m m 2 x 31 ASKELMAA + YLÄTASOT KERROSKORKEUS 2 x 5200m m + 100.80 - - + 106.00 + 106.00 - - + 111.20 +100.40 102.27 102.00 ASF 12 102.12 +100.50 PALKIN ALAR. h=3720 JA VÄLIPOHJASTA TIILISEINÄSTÄ h=2500 AK8 800 800 h=2 h=2 800 800 h=2 AK h=2 AK AK h=30 00 AK4 h=30 00 h=30 00 AK4 ÄLYTAULU 120 KU ALA KA AK6 TTO h= VA 300 IHE 0 2 300 h=2 HU OM .: 800 h=2 AK4 165 KÄYTÄVÄ 24.0 m2 PPK PUKUH.7 53.5 m2 166 STICK-ROOM 15.9 m2 122 KOTIJOUKKUE 26h 00 h=2600 300 155 PUKUTILA 9.2 m2 m2 124 RST 2100x600 AK4 154 WC 2.9 53 21 00 h=26 PYYKKI 7.7 m2 h=2 300 AK4 9 00 AK4 h=26 131 KÄYTÄVÄ 38.3 m2 EROTUOMARIT 18.4 m2 151 h=2 AK4 h=230 AK4 AK4 161 156 0 SH 5.8 P U H .K O M 3.3 m2 VAR 16.6 m2 154 153 169-170 VALMENTAJAT 25.5 m2 AK8 112 167 WC 2.2 300 h=2 113 162 VÄL.HUOLT./TEROIT. 12.1 m2 m2 53 155 16 5 153 53 168 WC 2.2 m2 m2 AK8 74 58 59 72 34 60 128 34 73 S N A C K - BAARI LINJASTO 29.5 m2 80 80 77 76 124 61 80 74 76 77 74 76 TARJOILU- JA JONOTUSALUE 110h 147 m2 h=2300 S KS A2 134 151 h=230 132 KÄYTÄVÄ 61.0 m2 0 PORTTI 167 RITILÄTASO PORRAS 136 135 1 PELAAJA-AITIO 2 24.5 m2 166 $$ RITILÄTASO PORRAS 133 PORTTI 16 5 PORTTI PORTTI PELAAJA-AITIO 24.5 m2 PORTTI KÄYTÄVÄ 41.0 m2 164 10 x 150 = 1 500 71 127 MAILAVARASTO 6.0 m2 157 168 111 PORRASH 21,3 m2 56 55 AK8 AK8 VINO-OSA 118 158 TISKAUS 106 157 152 $$ 148 VALVOJA 1 11.6 m2 2 0 55 S AK4 _ h=230 62 67 63 AK4 h=3000 54 NYKYISET HARJOITUASHALLIN KYLMÄLAITEPUTKET AK4 64 51 129 APUTILAA/ VAR 15.7 m2 119 124 300 156 163 75 52 JUOMASÄILIÖT/VAR. PPP 160 KONETILA 36.3 m2 SULATUSALLAS 112 116 000 JK-i 168 147 VALVOJA 8.4 m2 161 UUSI KIOSKI 35.5 m2 164 163 52 h=3 PPP 4 16 _ 162 16 8 146 $$ 159 130 AK6 20 VARAUS VÄLISEINÄLLE $$ UUDET KALUSTEET KÄYTTÄJÄN HANKINTOJA 150 160.1 TEKN.TILA 58.4 m2 JÄÄNHOITOKONE 18 16 3 57 19 171 123 h=23 AK9 00 AK3 123 600 AK4 m2 163AK4 AK4 EI30 HUOLTOVAR 48.0 m2 79 SH 7.1 113 0 h=2 h=260 L173 KESK.IMURI 4.4 m2 PALOLIUKUOVI 4200x4400 EI60 AK4 1280 500 AK4 L172 VÄLIKATTO L170 164 KUIVAUS 9.7 m2 160 123 h=2 KÄYTÄVÄ 5.4 m2 HUOLTOKÄYT. 41.3 m2 PALKIN ALAR. h=3800 69 0 (TUSSITAULU) 121 152 8 m2 68 00 h=260 AK4 AK4 h=2600 1000 159 PUKUH.8 30.8 m2 112 m2 7 LH 9.6 ÄLYTAULU- RAK.HANKINTA 900 113 m2 157 WC 2.1 AK4 1280 h=2 h=26 500 1280 h=2 158 WC 2.1 150 KÄYTÄVÄ 39.0 m2 KASTEN S90 PIENTAVARA HYLLYJÄRJESTELMÄ KORKEUS 2020mm L166 130 JK-i AK4 1000 149 KIOSKI/RAVINTOLAVAR 600 11.2 m2 600 AK4 OSASTOIVA 70 JK-i h=26 APK-i 800 800 h=2 h=2 AK6 AK4 h= 30 00 AK 5 h=2800 AK6 600 1000 600 A h=2 L155 SH 24.2 m2 125 KYLMÄALLAS AK3 h=2 AK6 AK4 JA VÄLIPOHJASTA KANNATUS 0 AK8 h=250 500 h=2 h=3600 AK4 AK8 00 TK/AULA 42.0 m2 L154 LÄÄKÄRI/ HIEROJA 12.8 m2 50 SPK 16.6 m2 h=5500 h=4500 h=32 16 47 AK5 m2 L169 51 L167 h=2 49 h=2 L151 VAATETILA 9.1 m2 S 14 500 L153 SIIV. AK8 2.2 m2 800 h=600 KAVIKA 7030 AK8 500 48 LOUNGE 16.4 m2 L168 17 KOMPRESSORI L171 122 _ L152 h=2 W C AK8 2.2 m2 800 L150 L149 KK 7.1 yläikkuna Si- 16x9 KAIVOKANSI LATTIAPINNOITTEEN ALLA LS+R PPP h=2 AK5 RST 1300x600 VINO OTSAPINTA AK 8 122 $$ yläikkuna Si- 16x9 122 KÄYTÄVÄ 94.3 m2 900x300 LS+R L148 SIIVOUSVAR/PYYKKI 12.3 m2 RST 2400x600 OTSAPINNAT KIPSILEVYÄ OTSAPINTA KIPSILEVYÄ 145 AK5 h=3000 LS+R 46 15 L147 VÄLINEHUOLTO 11.3 m2 VH 114 6 AK8 h=3600 LE NTO PA LL O (L174) (TEKNIIKKAKONTTI) (30) m2 101.00 PUKUH.1 43.2 m2 78 LS+R L146 VAR 5.4 m2 yläikkuna Si- 16x9 122 L144 0 h=360 L103 HISSI 1600kg/21h 3.36 m2 yläikkuna Si- 16x9 122 KAIVOKANNET LATTIAPINNOITTEEN ALLA L145 110 HISSI 2,6 m2 101.00 ASF L140 PUKUH.2 43.0 m2 _ LS+R yläikkuna Si- 16x9 122 14 AULA/KÄYTÄVÄ 132 m2 L139 PUKUH.3 43.2 m2 $$ 5 AK1 YLÄIKKUNAT 122 AK8 h=3600 109 KÄYTÄVÄ 31,3 m2 RK L132 PUKUH.4 43.0 m2 LAMELLINOSTO-OVI 4200x4400 yläikkuna Si- 16x9 LS+R AK8 0 h=360 OTSAPINTA KIPSILEVYÄ 108 TELINEVOIMISTELU 142,9 m2 L131 PUKUH.5 43.2 m2 5 0 YLÄIKKUNAT PALKIN ALAR. h=3720 AK8 MASSATAPAHTUMISSA VAATESÄILYTYS 113 m2 ASF L124 PUKUH.6 43.0 m2 41 PÄÄAULA 110 m2 AK8 113 m2 L141 WC 2.0 m2 WC/M 29.5 m2 42 ASF AK1 L142 WC 2.0 m2 L138 78 1 500 4 123 WC 2.0 $$ VINO OTSAPINTA AK 8 500 h=250 yläikkuna Si- 10x7 WC 2.0 112 _ 150 = L104 LS L137 112 LS+R ÄLYTAULU KÄYTTÄJÄN HANKINTA 00 10 x 1 500 AK4 L105 WC/N 18.5 m2 AK8 h=3600 L102 3 PALKIN ALAR. h=3940 L123 PPP LS+R L101 TK 14.8 m2 1 2 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 6 500 123 LS+R 113 m2 LS+R 7 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 40 yläikkuna Si- 10x7 123 113 m2 L133 WC 2.0 m2 ÄLYTAULU KÄYTTÄJÄN HANKINTA VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 3 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 4 L102.2 LS yläikkuna Si- 10x7 L134 WC 2.0 m2 L130 LS+R TERÄSRITIÄTASO LS+R TIILISEINÄSTÄ KANNATUS YLÄPINTA h=2500 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 h=2 h=2 WC 2.0 ÄLYTAULU KÄYTTÄJÄN HANKINTA h=2500 h=25 150 = 500 L106 S WC 2.0 112 ÄLYTAULU KÄYTTÄJÄN HANKINTA TERÄSRITIÄTASO KUIVAUSVARASTO 182 m2 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 AK4 INVA- W C AK4 4.4 m2 43 LS L129 112 LS+R 113 m2 101.90 AK4 113 m2 L125 WC 2.0 m2 101.80 00 h=28 m2 L126 WC 2.0 m2 L122 101.70 SH 9.0 WC 2.0 101.60 L115 00 h=28 AK4 LS 123 123 WC 2.0 112 101.50 m2 1200x300 RK 107 PORRASH. 23,8 m2 AK8 900x300 L127 SH 11.8 m2 00 yläikkuna Si- 10x7 L121 112 101.40 SH 9.0 AK8 10 x SÄ 30 HLY X5 0 M - SA LIBA ND Y L109.2 VAR 16.1 m2 SIIVOUS 5.5 m2 h=28 yläikkuna Si- 10x7 8 101.20 L114 LS+R RST 1300x600 44 L107 L108 KÄYTÄVÄ 9.7 m2 LS 123 L119 45 h=600 KAVIKA 7030 AK8 h= 3875 AK8 h= 3600 MASSATAPAHTUMISSA VAATESÄILYTYS AK4 131 SH 17.8 m2 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 2 13 MAATRAMBOLIINI 106 TEL.VOIM. JA MOTORIIK.HARJ. 160,6 m2 132 LS L143 SH 17.8 m2 101.30 123 00 yläikkuna Si- 10x7 9 L136 SH 18.0 m2 101.10 VINO OTSAPINTA AK 8 m2 123 AK8 h= 3875 AK8 h= 3600 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 ÄLYTAULU VOLTTIMONTTU KORKEUSSÄÄDETTÄVÄ 600 h=3 112 h=28 SH AK4 11.8 m2 LS VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 00 00 AK3 h=30 h=30 AK3 1. KERROS 105 ERITYISLAPSET 13,2 m2 101 LIIKUNTAHALLI 4 830,4 m2 m2 L116 WC 2.4 L120.1 10 1 L118 PALLOILIJAT M 24.8 m2 WC 2.4 LS 300 L120.2 LH 11.4 m2 L113 113 AK3 h=2 L135 SH 17.8 m2 AK9 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 YLÄPINTA h=2500 L111 PALLOILIJAT N 24.8 m2 RK 104 YO -VARASTO 37,8 m2 L128 11 11 122 h=30 00 h=2900 yläikkuna Si- 16x8 VERKKOSEINÄKKEET h= 2200 ASF 103 VARASTO 132,1 m2 AK3 122 AK4 yläikkuna Si- 16x8 200 h=3 AK3 AK4 KUIVAUSKONE RITILÄTASO h= 2300 L110 TK/KÄYTÄVÄ 13.5 m2 10 L109.1 SISÄLIIKUNTATILA (PUNTTISALI) 120.5 m2 KIIP EILY SEIN Ä 102.12 ASF ASF ASF +100.50 102 RK 7,5 m2 10 x 150 = 1 500 24 112 INFO - VARTIAT - TSTO 20,9 m2 G B 24 112a INFO - MYYNTI 20,1 m2 ALAPUOLELLA UUSI PUHELINKESKUS 16 x 163 = 2 600 ASF YS 20m PPP 2 3 6 7 7 8 8 9 9 13 14 15 16 16 17 4 101 6 7 8 9 22 YS 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 4 MAT LIPUNMYYNTI 2 3.5 m2 17 5 AULA 243 m2 126 15 LIPUNMYYNTI 3 3.3 m2 16 17 125 162 PUKUHUONE 21,3 m2 8 9 15 16 17 9 160 SH 5,3 m2 140 WC 2,2 m2 158 PORRAS 16,6 m2 141 PUKUHUONE 26,7 m2 139 WC 2,0 m2 135 WC 2,2 m2 138 PUKUHUONE 26,5 m2 137 PUKUHUONE 22,2 m2 141 SH 9,6 m2 134 WC 2,0 m2 133 PUKUHUONE 24,5 m2 22 118 WC 2,0 m2 119 WC 2,2 m2 121 PUKUHUONE 21,9 m2 136 SH 9,6 m2 YS MAT 155 WC 1,9 m2 154 WC 1,8 m2 153 WC 1,8 m2 152 WC 1,9 m2 151 WC 1,9 m2 150 WC 1,8 m2 149 WC 1,8 m2 148 WC 1,9 m2 147 WC 1,9 m2 147 WC 1,8 m2 146 WC 1,8 m2 145 WC 1,9 m2 144 WC 1,9 m2 143 WC 1,8 m2 14 x 164 = 2 300 130 WC 1,8 m2 128 WC 1,9 m2 127 WC 1,9 m2 126 WC 1,8 m2 125 WC 1,8 m2 124 WC 1,9 m2 123 WC 1,9 m2 20m KÄYTÄVÄ 51.0 m2 m h= 237 0 TOSY AK11 h=2670 155 SIIVOUS 3,8 m2 144 KÄYTÄVÄ 57.0 m2 105 LIPUNMYYNTI 3.5 m2 YS VENN MAT RK 164 RK 7,7 m2 137 m TOSY 22 115 PORRAS 16,6 m2 14 x 164 = 2 300 142 KÄYTÄVÄ 294,6 m2 20m VENN 116 INVA WC 7,4 m2 117 PUKUHUONE 23,4 m2 120 SH 9,6 m2 131 PORRAS 17,2 m2 14 x 164 = 2 300 16 WC/N 60 19.5 m2 h=2300 7 14 8 14 15 61 WC/M 18.5 m2 104 14 122 WC 1,8 m2 AK4 6 11 13 161 WC 2,4 m2 7 13 124 KÄYTÄVÄ 135 m2 107 m TOSY 13 17 10 12 4 11 12 14 x 164 = 2 300 20m VENN 11 12 OMO KASATTUNA TELESKOOPPIKTS 3 10 165 RK 7,7 m2 103 UUSI TK 51.0 m2 5 O TSOM PPIKA SKOO TELE KS JÄÄKIEKKOKAUKALO 1767 m2 TOSY 59 106 LIPUNMYYNTI 3.3 m2 PPP S KS F RITILÄTASO PORRAS PITUUSHYPYN VAUHTIRATA 23 ASF C K SVK STKK +100.92 EPOKSIMAALI URHEILUPÄÄLLYSTE 109 PORTTI SVK +100.89 VAR 7.0 m2 "STUDIO"-KOROKE 14.0 m2 141 JÄÄHYAITIO 1 6.6 m2 RITILÄTASO PORRAS 143 PORTTI 139 138 KÄYTÄVÄ 50 m2 KÄYTÄVÄ 42.0 m2 RITILÄTASO PORRAS E 55 113 AK4 h=2300 AK4 h=2300 KS 112 UUSI MYYNTITILA 18.1 m2 111 56 AK4 h=2500 116 0 119 111 121 120 119 AK4 h=230 120 121 106 SÄHKÖKESKUSTA SIIRRETÄÄN VALMISTUS 15.0 m2 AK4 0 111 116 h=23 m2 120 SK 8.8 121 m2 00 58 VAR 10.0 m2 KS 122.1 KIIPEILYSEINÄ 14.7 m2 122.2 MATTOVARASTO 15.9 m2 S UUDET TERÄSRUNKOISET VERKKOSEINÄT ESIM. WITRE CAELUM , h=2200 116.1 117 119 119 WC 1.7 PPP JUOMASÄILIÖT/VAR. 105 117 112 MYYNTI 19.4 m2 120 121 $$ AK8 h=230 121 120 119 _ Pohjapiirustukset: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy 57 104 113 113 115 S WC/M 16.0 m2 107 109 108 $$ 108 109 114 118 102 103 102 100 101 TYÖNTÖOVI 2200x2800 118 ETUTILA 3.1 m2 KÄYTÄVÄ 153 m2 111 WC/N 29.5 m2 109 114 $$ 112 WC/M 15.5 m2 54 109 110 _ PPP 109 115 $$ RASVAK. D 123 KÄYTÄVÄ 274 m2 142 JÄÄHYAITIO 2 6.6 m2 140 TOIMITSIJAT 7.3 m2 110 FANITUOTE 18.5 m2 NYKYISET HARJOITUASHALLIN KYLMÄLAITEPUTKET 3 5 6 11 12 114 TK 31,0 m2 NYKYINEN PITUUSHYPYN HIEKKALAATIKKO 2 5 10 113 PÄÄAULA / KAHVIO 238,5 m2 14 x 164 = 2 300 1 4 4 16 x 163 = 2 600 1 TELESKOOPPIKTSOMO KASATTUNA 11 SOMO OPPIKAT TELESKO 15 9 16 14 8 15 13 7 14 3 12 6 13 2 10 5 11 12 1 h=2300 4 10 17 2 6 163 IV -KONEHUONE 40,1 m2 3 1 5 166 PORRAS 8,9 m2 2 AK4 MO KATSO OOPPI TELESK O KASATTUNA TELESKOOPPIKTSOM 1 101 3 UUSI TK 51.0 m2 2 S 144 m VENN MAT 1 PITUUSHYPYN VAUHTIRATA AK11 h=2670 22 PPP S LIPUNMYYNTI 1 3.3 m2 NYKYINEN URHEILUPÄÄLLYSTE AK4 114 h= 250 0 KÄYTÄVÄ 223 m2 JUOKSURATA 12+60+2m 266.4m2 AK8 h=2500 NYKYINEN KIIPEILYSEINÄ LÄPIJUOKSUTILA 9 8 7 6 5 4 3 16 15 14 2 1 11 10 13 12 KS 102 RK UUSI URHEILUPÄÄLLYSTE UUTTA URHEILUPÄÄLLYSTETTÄ LISÄTÄÄN NYKYISEN PÄÄLLE JUOKSURADAN JA PITUUSHYPYN VAUHTIRADAN KOHDALLE Tilat 35 MONITOIMIAREENA Käyttäjälähtöinen, eri ikä- ja väestöryhmät huomioiva monitoimikonsepti, jonka esteettömät, valoisat ja muunneltavat tilat sekä monipuoliset palvelut tukevat toisiaan toimivuuden, monikäyttöisyyden ja käyttöasteen tehostamiseksi. Areenan tavoite on olla elämyksellinen ja tarjota käyttömukavuutta viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. LIIKUNTA JA URHEILU OPETUS JA KOULUTUS HYVINVOINTI JA TERVEYS TAPAHTUMAT RAVINTOLA JA CATERING MUUT KAUPALLISET TOIMINNOT Tilat 36 Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy 10 x 150 = 1 500 10 x 150 = 1 500 14 x 164 = 2 300 16 x 163 = 2 600 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Juoksu, futsal ja koripallo Tilat 37 Yleisurheilu KIIP EILY SEIN Ä 102 RK 7,5 m2 10 x 150 = 10 x 1 500 150 = 16 x 163 = 2 600 14 x 164 = 2 300 10 x 150 = 1 500 10 x 150 = 1 500 1 500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 15 16 Ylioppilaskirjoitukset 14 x 164 = 2 300 14 x 164 = 2 300 14 Konsertit Pohjapiirustukset: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Tilat 38 LIIKUNTA- JA URHEILUTILAT Areenaan on suunniteltu seuraavat urheilumahdollisuudet: SISÄPALLOILU yli 4000 m2 • Mm. salibandy, lentopallo, sulkapallo, koripallo, futsal • Pelialueen enimmäiskoko 88 x 46 m • Kenttien koot esimerkiksi 30 x 50 m, 22 x 40 m • Kenttätilan vapaa korkeus 12,6 m • Kentän muunneltavuutta lisää katosta laskeutuvat kenttiä rajaavat verkot KUNTOSALI 90 m2 • Kiinteät laitteet •Irtopainot •crossfit RYHMÄLIIKUNTA 140 m2 • Mm. pilates, lihaskunto, circuit, tanssi, jumppa TELINEVOIMISTELU JA MOTORIIKKA 160 m2 •Telinevoimisteluvälineet •Volttimonttu •Motoriikkaharjoittelu • Tila muunnettavissa lasten ja nuorten sirkuskouluksi ja seikkailutilaksi KIIPEILYSEINÄ 12 m • Rakennuksen päätyseinään Areenaan pukuhuonetiloista on suora kulku urheilutiloihin. Tilat 39 YLEISURHEILU •Juoksu - kiertävät juoksuradat 200 m - hydraulisesti kallistettavat kaarteet -juoksujänistoiminto •Hyppypaikat •Heittopaikat KAUPALLISET LIIKUNTAPALVELUT Liiketiloja liikunta- ja urheilualan yrityksille sekä kaupallisille toimijoille, kuten • tanssikoulu, ohjatut ryhmäliikuntatunnit, erilaiset liikunta- ja hyvinvointikurssit • lasten kuntoklubi •hohtokeilaus • myös kuntosali voi toimia kaupallisen toimijan ylläpitämänä Eri ikäryhmille suunnatut kaupalliset ja julkiset liikunta- ja hyvinvointipalvelut, kuten •äiti-lapsijumpat • työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpito- ja kuntoutustoiminta •senioriliikuntapalvelut • älykkäät uudet hyvinvointipalvelut esimerkiksi kuntoilulaitteiden, ravinnon, käyttäjien ja työterveyden välillä Tilat 40 Areenan tiloihin voi tulla myös erilaisia ydintoimintoja tukevia liiketoimintoja, kuten • urheilutarvike tai lisäravinnemyynti • urheiluvälineiden huoltopalvelu • urheiluvälineiden vuokraus ja lainaus • kuntosalikorttimyynti ja vastaanottopalvelu • voivat toimia myös esimerkiksi osana kahvilapalveluja Tilat 41 Tila mahdollistaa esimerkiksi eri ikäisten lasten liikunnallisten seikkailutapahtumien ja syntymäpäiväjuhlien järjestämisen. Tilat 42 HYVINVOINTI- JA TUTKIMUSPALVELUT Uuden terveys- ja hyvinvointipainotteisen koulutustarjonnan ja sen tarvitsemien tilojen lisäksi Areenaan rakennetaan hyvinvointilaboratorio. • Opiskelu- ja työhyvinvointi •Kuntoutustoiminta • Mahdollisesti julkisia terveydenhuollon palveluita, kuten neuvola ja ikäihmisten terveyspalvelut, työterveyspalvelut, opiskelijoiden terveydenhuolto • Hyvinvointia, terveyden edistämistä ja digitaalisuutta yhdistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta • Opintoihin sisältyvää käytännön työn harjoittelua, kuten hieronta-, fysioterapia- ja kuntoutuspalveluita Tilat 43 HYVINVOINTILABORATORIO • Kuntosalin yhteydessä • Testausteknologian käyttömahdollisuus urheilusuoritepaikoilla • Kaupalliset testaukset ja mittaukset yksityisille henkilöille sekä urheiluseuroille •Juoksuklinikka • Muita High Tech -mittaamiseen liittyviä hyvinvointia tukevia palveluja (esim. uni, ravinto) • Henkilökohtaiset ravitsemus- ja liikuntaneuvontapalvelut Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy OPETUS-, KOKOUSJA TOIMISTOTILAT OPETUS- JA HARJOITTELUTILAT • Luokkatila 40–50 henkilölle • Tila toimii myös esimerkiksi kokoustilana KOKOUSTILAT • Neuvottelu-, kokous- ja pienryhmätila 20 hengelle • Toimii VIP-aitiona, näköyhteys kentälle • Muunnettavissa massatapahtumien toimisto- ja pressitilaksi • Myös luokkatila soveltuu kokous- ja seminaarikäyttöön: esim. valmennusleirit, seurojen ja lajiliittojen kokoukset Tilat 44 TOIMISTO- JA TYÖHUONETILAT • Opettajille, ohjaajille ja seuroille MEDIATILA JA SELOSTAMO • Kiinteät yhteydet kuvalle, äänelle, komentoyhteyksille ja datalle • Valmiudet kansallisiin ja kansainvälisiin tuotantoihin sekä TV-lähetyksiin Tilat ovat vuokrattavissa esimerkiksi hyvinvointialan ammatinharjoittajille ja yrityksille, kuten urheiluhierojalle ja fysioterapeutille sekä toimistotiloiksi esimerkiksi urheiluseuroille. Sekä liikunta- että muiden tilojen käyttösopimus on mahdollista tehdä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen tai yliopistokeskuksen opiskelijoille. Tilat varustetaan koulutusta ja kokouksia palvelevalla teknologialla. Tilat 45 TAPAHTUMAPALVELUT Areena toimii muuntautumiskykynsä ja teknologiaratkaisujensa ansiosta teemoiltaan erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumajärjestämisen paikkana. Kiinteitä katsomopaikkoja Areenassa on noin 1500, ja yhteensä paikkoja on enimmillään lähes 5000. URHEILU • Monitoimiareena mahdollistaa Mikkelissä kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailujen järjestämisen yleisurheilussa ja useissa palloilulajeissa • Lisäksi Areenalla voidaan järjestää kaupallisia urheilutapahtumia BUSINESSTAPAHTUMAT • Seminaarit, messut, kokoukset, vuosijuhlat, konferenssit ja gaalatilaisuudet MASSATAPAHTUMAT • Eri teemoin toteutetut markkinat • Alueelliset oppilaitosmessut KULTTUURI • Musiikkiesitykset, live-konsertit, tanssi- ja teatteriesitykset MUUT SUURIA TILOJA VAATIVAT TAPAHTUMAT • Sähköiset ylioppilaskirjoitukset • Kaakkois-Suomen vaalipiirin ääntenlaskenta Tilat 46 Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy KAHVILA-, RAVINTOLAJA CATERINGPALVELUT KAHVILA- JA RAVINTOLAPALVELUT • Areenan liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttäjien ja tapahtumakävijöiden sekä lähialueen työssäkäyvien, opiskelijoiden ja asukkaiden käyttöön CATERINGPALVELUT • Ruoka- ja juomatarjoilut suurten yleisötapahtumien aikana Tilat 47 Mamkin restonomiopiskelijat voivat tehdä yhteistyötä ravintola- ja cateringpalveluja tuottavan operaattorin kanssa (esimerkiksi tarjoilutehtävät suurissa tapahtumissa). Tulevaisuus 48 Tulevaisuus 49 TULEVAISUUS RAHOITUSSUUNNITELMA JA KÄYTTÖKUSTANNUKSET Areenan kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 17 miljoonaa euroa. Hallin ylläpitokustannukset katetaan pääasiassa hallin käyttö- ja vuokramaksuilla. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on 1.12.2014 tehnyt myönteisen päätöksen viiden miljoonan euron rahoituksen osoittamisesta Areenan rakentamiseen. Mamk Areenan perustamiskustannukset €/brm2 Tulevaisuus 50 brm2 Suomen Nuoriso-opiston hallitus on päättänyt 22.11.2014 osallistua Areena-hankkeen eteenpäin viemiseen. Opistolle kaavailtu rahoitusosuus on 0,5 miljoonaa euroa. Mikkelin kaupunginvaltuusto on suhtautunut rakentamishankkeeseen myönteisesti (Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015–2018, KV 10.11.2014 § 128). 8750 Rakennuttajan kustannukset 1 678 000 € 192 € Rakennustekniset työt 10 680 000 € 1221 € LVI työt 1 186 000 € 136 € Sähkötyöt 1 495 000 € 171 € Erillishankinnat Toimintavarustus 0€ 500 000 € 57 € Varaus 1 221 000 € 140 € Yhteensä 16 760 000 € 1915 € *Hintataso 75/1.2015, alv 0 %. Suomen Controlteam Oy. Tulevaisuus 51 Areenan ylläpitokustannukset Areenan ylläpitokustannukset ovat yhteensä 4,01€/m2. Keskeisimmät kustannustekijät ovat lämmitys, sähkö, kunnossapito ja kiinteistövero. Vuositasolla kulut ovat yhteensä noin 450 000 euroa (sis. ylläpito ja maanvuokra.) * Hallinto Vakuutus Lämmitys Sähkö Vesi Kunnossapito Jätteiden kierrätys Kiinteistö vero Korjaukset Muu Yhteensä Areena 0,05 0,05 0,55 1,00 0,20 0,85 0,25 0,86 0,15 0,05 4,01 €/m2 Ravintolat 0,25 0,05 0,75 0,70 0,20 0,80 0,20 0,86 0,15 0,05 4,01 €/m2 *GSP Group Oy 04/2015 Tulevaisuus 52 Hankkeen rahoitus kaupungin näkökulmasta Vaihtoehto 1 Kaupunki investoi ja maksaa käyttömaksuja: • Kaupunki investoi 6 miljoonaa euroa • Kaupunki maksaa käyttömaksuja 400.000 euroa/vuosi (15 v.) • Yhteensä kassavirta 15 vuoden aikana 12 miljoonaa euroa ja kaupungilla keskeinen vastuu liiketoiminnan kehittämisestä • Hankkeen kokonaisrahoitus tällöin: Vaihtoehto 2 Kaupunki maksaa käyttömaksua: • Kaupunki maksaa käyttömaksuja 600.000 euroa/vuosi (15 v.) • Yhteensä kassavirta 15 vuoden aikana 9 miljoonaa euroa ja Mikkelin ammattikorkeakoululla keskeinen vastuu liiketoiminnan kehittämisestä • Hankkeen kokonaisrahoitus tällöin: Mikkelin ammattikorkeakoulu 5 000 000 € Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin kaupunki 6 000 000 € Suomen Nuoriso-opisto Suomen Nuoriso-opisto 500 000 € 2 500 000 € 9 000 000 € 2 500 000 € Lainaosuus Lainaosuus 3 000 000 € Kokonaiskustannusarvio 17 000 000 € 500 000 € Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset Kokonaiskustannusarvio 5 000 000 € 17 000 000 € HANKKEEN MERKITTÄVYYS JA TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tekijä Vaikutus Taloudellinen toimintaympäristö Hanke luo merkittäviä mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta sekä kansainvälisesti. Imago Vetovoima Kilpailukyky Rakentamisen aikaiset vaikutukset Arvio rakentamisvaiheen työllistämisvaikutuksista vuosina 2016–2017 on noin 114 henkilötyövuotta. Verotuloja kunnalle rakennusaikana 0,795 miljoonaa euroa ja valtiolle 0,346 miljoonaa euroa.* Toiminnan aikaiset vuosittaiset vaikutukset Kokonaishankkeen valmistuttua arvioidaan Mamk Areenalla olevan noin 20–25 työpaikkaa, joista kaikki uusia. Verotuloja kunnalle 0,324–0,355 miljoonaa euroa ja valtiolle 0,163 miljoonaa euroa vuosittain.* Laadulliset vaikutukset mm. hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun- ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen, kuten myös muiden kuntalaisia ja lähialueiden asukkaita palvelevien kaupallisten toimintojen ja tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen. Lisäksi Areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. *GSP Group Oy 04/2015 Tulevaisuus 53 Kaupungin hyödyt hankkeesta AREENAN VAIKUTTAVUUS ALUEELLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI Tulevaisuus 54 Etelä-Savossa ei ole monitoimiareenaa. Lähimpänä olevat monitoimiareenat ovat Jyväskylässä (120 km), Kuopiossa (162 km) ja Joensuussa (208 km). Soveltuvien tilojen puuttuessa maa-kunnassa ei ole voitu järjestää suuria urheilutapahtumia, kuten yleisurheilun SM-hallikilpailut, lentopallon Maailmanliigan ottelut ja muiden palloilulajien Cup-kilpailut. Esimerkiksi lentopallo on nousussa sekä Mikkelissä että koko Suomessa. Yleisurheilussa alueella on mahdollisuuksia nousta kansallisesti merkittävään rooliin. Suomen Urheiluliitto (SUL) on nimennyt olosuhdeasioissa painopisteiksi tulevalla ohjelmakaudella Mikkelin Areena-hankkeen sekä Helsingin Olympiastadionin peruskorjauksen ja pääkaupunkiseudun sisäharjoittelupaikkojen rakentamisen (Toimintasuunnitelma 2015). Suomen Urheiluliitto näkee Mikkelin olevan Areenan valmistumisen myötä merkittävä yleisurheilun valmennuskeskus. Olympiakomitean visiossa Suomi Pohjoismaiden menestynein huippu-urheilumaa 2020 Urheiluakatemia on keskeisessä roolissa. Etelä-Savon Urheiluakatemian piirissä on nyt lähes 400 nuorta urheilijaa. Toimintaa tullaan merkittävästi kohdentamaan uudelle Areenalle tavoitteena urheiluakatemiatoiminnan keskittäminen ja kehittäminen. Lisäksi Areena mahdollistaa esimerkiksi erilaisten kansallisten ja kansainvälisten opiskelijoiden urheilukilpailujen järjestämisen. Areena-hanketta pitävät tärkeänä alueen keskeisten toimijoiden lisäksi myös Suomen Urheiluliitto sekä eri urheilulajien lajiliitot. (SUL:n toimintasuunnitelma 2015) HANKKEEN ETENEMINEN Arvio hankkeen aikataulusta ja pääomatarpeesta 1 2 3 4 2014 2015–2016 2016–2017 2018 Esiselvitys • Mamkin johdolla Tarve > Ratkaisu > Arvo Hankesuunnittelu • Mamkin johdolla • Rahoitusvastuu Mamk Esisopimukset käyttäjien kanssa Suunnittelu ja rakentaminen • Lopulliset investorit vastaavat kustannuksista kokonaisuudessaan Toiminta • Management yhtiö vastaa kassavirtatavoitteista ja alueen toiminnasta • Investorit vastaavat kiinteistöyhtiön toiminnasta 0,1 M€ 16,7 M€ 0,4 M€ Kehitysvaiheen investointi Pääinvestointi Tulevaisuus 55 Lähde: GSP Group Oy VISIO: KALEVANKANKAAN URHEILUPUISTO Tulevaisuus 56 Kalevankankaan urheilukiinteistöistä ja ympäröivästä ulkoilualueesta muodostuu kokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisia liikunta- ja kulttuurielämyksiä kaiken ikäiselle väestölle. Tulevaisuus 57 Elämyksellinen ja houkutteleva tapahtumakeskus – Kalevankankaan urheilupuisto. LÄHTEET Etelä-Savon maakuntaliitto (2014). Etelä-Savo -ohjelma. Maakuntaohjelma vuosille 2014–2017. Itkonen Hannu ja Kauravaara Kati (toim.) (2015). Liikunta kansalaisten elämänkulussa. Tulkintoja liikkumisesta ja liikunnanedistämisestä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 296. LIKES. 2015. Mikkelin ammattikorkeakoulu (2013). Mikkelin ammattikorkeakoulun strategia 2017. Mikkelin ammattikorkeakoulu (2013). Mikkelin ammattikorkeakoulun toimilupa. Mikkelin kaupunki (2012). Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Pöyry Finland Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014). Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015). Vastuullinen ja vaikuttava. Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö (2014). Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Toimeenpanosuunnitelma. 58 Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL (2011). Hyvä korkeakoululiikunta -suositukset. Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän loppuraportti. 2011. Pöyry Lassi (2013). Kunnon opiskelija -hanke korkeakoululiikunnan veturina Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Kauppinen Heli ja Pöyry Lassi (toim.) Näkemyksiä korkeakoululiikuntaan. Mikkelin ammattikorkeakoulu 2013. Rannikko Anni, Harinen Päivi, Liikanen Veli, Ronkainen Jussi ja Kuninkaanniemi Hanna (2014). Nuorten liikunnalliset alakulttuurit: elämäntapaa ja erontekoa. Nuorisotutkimus 31:4, 3–19. Sosiaali- ja terveysministeriö (2015). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toiminta-ohjelman 2010–2014 loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2015:17. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2013). Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2013. THL 21/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. (Viitattu 15.11.2014.) Tutkimus ja innovaationeuvosto (2014). Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Liite 1. Mamk Areenan talouslaskelmat LÄHTÖTIEDOT PERUSTIETOJA Hankkeen aloitus Vuosi 2015 Toiminnan aloitus Riskivaraus Kuukausi Kustannuksille % 10 2016 3% KOHTEET Nimi Rakennus/ostokustannus y hteensä (sis. riskivaraus) Koko Vuokra- vai ostomaa? Kustannukset yhteensä (pl. M&M, hoito, korot) Sis. maahankinta-ja kaavoituskulut Hoitokulut ilman maavuokraa Hyöty m2 % €/m2 € Vuokra tai osto €/m2 € €/m2/kk 8042 96 % 1803 € 14 495 705 € vuokra 1874 € 15 074 127 € 4,01 € Pysäköinti 0 0% 0€ 0€ vuokra 0€ 0€ 0,00 € Ravintolat 300 4% 2163 € 648 900 € vuokra 2235 € 670 478 € 4,01 € 8342 100 % 1815 € 15 144 605 € 1887 € 15 744 605 € Mamk Areena Yhteensä/keskiarvo Kaupungin vuosittainen käyttövuokra 600 000 € ei ole huomioitu kohteiden toteutuvissa bruttovuokrissa, mutta on lisätty kokonaisuuteen. MAAHANKINTA, KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN (Kustannukset ilman lainojen korkoja, maavuokria sekä myyntiä ja markkinointia) Vaiheet Kustannus € Kesto kk Maahankinta Kaavoitus ja suunnittelu Rakentaminen Yhteensä 100 000 € 400 000 € 15 244 605 € 15 744 605 € 1 8 12 21 Lähde: GSP Group Oy Ilkka Kilpimaa ja Lassi Välisalo 30.4.2015 59 Rakennusosa Liite 1. Mamk Areenan talouslaskelmat SIJOITETTAVA PÄÄOMA PERUSTIETOJA Sijoituksen horisontti Vieras pääoma Diskonttokorko Inflaatio Vuotta (rakentamisen jälkeen) Korko Lainan maturiteetti (vuotta) % Inflaatio 20 2,0 % 15 8,00 % 2,00 % Kokonaiskustannus (sis. lainojen korot, maavuokrat, myynnin ja markkinoinnin) rakentamisen lopussa. 15 947 542 € OMAN PÄÄOMAN JAKAUTUMINEN Maahankinta Sijoitus Kaavoitus 60 € Omistus % 400 000 € 100 % 0% 0€ 0% 0€ 0% 0€ 0% 0€ 0% 0€ 0% 100 000 € 100 % 400 000 € 100 % € % Oma pääoma 7 000 000 € 44 % Omistaja Lainaosuus 9 021 873 € 56 % Mamk josta normaalia lainaa 9 021 873 € 100 % SNO 16 021 873 € 100 % Sijoittaja X Omistaja Mamk Yhteensä € Omistus % 100 000 € 100 % 0€ Omistaja Sijoitus Mamk Yhteensä SIJOITUS Sijoitettava pääoma Yhteensä Rakentaminen Sijoitus € Omistus % 4 500 000 € 90 % 500 000 € 10 % 0€ 0% Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 500 000 € 0% Yhteensä 6 500 000 € 100 % Lähde: GSP Group Oy Ilkka Kilpimaa ja Lassi Välisalo 30.4.2015 MONITOIMIAREENAN LIIKEVAIHTO JA TYÖLLISYYSVAIKUTUS Toimirakenne ensimmäiset viisi vuotta 2016 % liikevahd. 2017 % liikevaihd. 2018 % liikevaihd. 2019 % liikevaihd. 2020 % liikevaihd. Liikevaihto 798 548 € 100 % 3 253 670 € 100 % 3 323 492 € 100 % 3 394 915 € 100 % 3 467 978 € 100 % Mamk Monitoimiareena 648 548 € 81 % 2 653 670 € 82 % 2 723 492 € 82 % 2 794 915 € 82 % 2 867 978 € 83 % Kaupungin vuosittainen käyttövuokra 150 000 € 19 % 600 000 € 18 % 600 000 € 18 % 600 000 € 18 % 600 000 € 17 % Kulut -744 671 € 93 % -3 034732 € 93 % -3 099 225 € 93 % -3 165 172 € 93 % -3 232 607 € 93 % Palkkakulut -262 975 € 33 % -1 071 177 € 33 % -1 094 500 € 33 % -1 118 371 € 33 % -1 142 805 € 33 % Hoitokulut (sis. kiinteistövero ja maavuokra) -105 937 € 13 % -431 774 € 13 % -439 960 € 13 % -448 309 € 13 % -456 825 € 13 % Rahoituskulut (korko ja lyhennys) -174 170 € 22 % -696 678 € 21 % -696 678 € 21 % -696 678 € 21 % -696 678 € 20 % Muut kulut -201 588 € 25 % -835 102 € 26 % -868 087 € 26 % -901 813 € 27 % -936 299 € 27 % 53 877 € 7% 218 939 € 7% 224 267 € 7% 229 743 € 7% 235 371 € 7% Liikevoitto ennen veroja ja poistoja Työllisyysvaikutus (ensimmäinen vuosi) Mamk Monitoimiareena Lähde: GSP Group Oy Ilkka Kilpimaa ja Lassi Välisalo 30.4.2015 Keskipalkka €/vuosi Työstäminen, kpl 35 000 € 30 Huomio! Tässä mallissa Mamk vastaa koko areenatoiminnan pyörittämisestä. Näin ollen saadaan suoraan mm. työllistämisvaikutus laskettua. 61 Toimirakenne (yksinkertaistettu) Liite 2. Liikennesuunnitelmat 62 LUONNOS 24.4.2015 PVM. MIKKELIN KAUPUNKI - RAVIRADAN ALUEEN LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio MK 1:1000 SUUNN. puh. 020 755 7240 fax 020 755 7241 JMik 63 LUONNOS 24.4.2015 PVM. MIKKELIN KAUPUNKI - RAVIRADAN ALUEEN LIIKENTEEN YS Pysäköintialue ja saattoliikenne Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio MK 1:1000 SUUNN. puh. 020 755 7240 fax 020 755 7241 JMik Liite 3. Pohjapiirustusluonnokset / 1. kerros 102 RK 7,5 m2 103 VARASTO 132,1 m2 104 YO -VARASTO 37,8 m2 KIIP EIL YSE INÄ 105 ERITYISLAPSET 13,2 m2 101 LIIKUNTAHALLI 4 830,4 m2 VOLTTIMONTTU KORKEUSSÄÄDETTÄVÄ MAATRAMBOLIINI 10 x 106 TEL.VOIM. JA MOTORIIK.HARJ. 160,6 m2 150 = 10 x 1 500 MASSATAPAHTUMISSA VAATESÄILYTYS 150 = 1 500 SÄ 30 HLY X5 0 M - SA LIB AN DY 107 PORRASH. 23,8 m2 108 TELINEVOIMISTELU 142,9 m2 109 KÄYTÄVÄ 31,3 m2 MASSATAPAHTUMISSA VAATESÄILYTYS 110 HISSI 2,6 m2 LE NT OP AL LO 64 10 x 150 = 1 500 10 x 150 = 1 500 111 PORRASH 21,3 m2 112 INFO - VARTIAT - TSTO 20,9 m2 112a INFO - MYYNTI 20,1 m2 16 x 163 = 2 600 5 6 6 7 7 8 8 8 9 10 11 12 13 14 15 OMO IKATS OPP SKO TELE 16 16 1 2 3 4 5 12 13 14 15 16 17 113 PÄÄAULA / KAHVIO 238,5 m2 10 11 12 13 14 15 16 17 17 17 6 7 8 9 10 11 12 13 14 17 2 9 O KASATTUNA TELESKOOPPIKTSOM 15 TELESKOOPPIKTSOMO KASATTUNA 7 14 TSOMO OOPPIKA TELESK 6 13 11 15 5 12 10 14 4 11 13 3 10 9 11 12 2 9 10 1 14 x 164 = 2 300 4 5 9 16 16 x 163 = 2 600 3 4 8 2 3 1 3 4 161 WC 2,4 m2 15 16 17 6 7 8 163 IV -KONEHUONE 40,1 m2 1 KASATTUNA TELESKOOPPIKTSOMO 2 7 8 1 6 7 5 6 4 5 3 4 2 3 1 9 16 15 8 14 13 7 6 11 10 2 5 166 PORRAS 8,9 m2 12 5 4 3 2 1 1 O SOM IKAT OPP SKO TELE 162 PUKUHUONE 21,3 m2 9 10 160 SH 5,3 m2 11 12 13 140 WC 2,2 m2 158 PORRAS 16,6 m2 141 PUKUHUONE 26,7 m2 139 WC 2,0 m2 135 WC 2,2 m2 138 PUKUHUONE 26,5 m2 137 PUKUHUONE 22,2 m2 141 SH 9,6 m2 134 WC 2,0 m2 133 PUKUHUONE 24,5 m2 118 WC 2,0 m2 119 WC 2,2 m2 121 PUKUHUONE 21,9 m2 136 SH 9,6 m2 116 INVA WC 7,4 m2 117 PUKUHUONE 23,4 m2 120 SH 9,6 m2 131 PORRAS 17,2 m2 14 165 RK 7,7 m2 164 RK 7,7 m2 Pohjapiirustukset: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy 142 KÄYTÄVÄ 294,6 m2 155 SIIVOUS 3,8 m2 155 WC 1,9 m2 154 WC 1,8 m2 153 WC 1,8 m2 152 WC 1,9 m2 151 WC 1,9 m2 150 WC 1,8 m2 149 WC 1,8 m2 148 WC 1,9 m2 115 PORRAS 16,6 m2 14 x 164 = 2 300 16 14 x 164 = 2 300 14 x 164 = 2 300 14 x 164 = 2 300 15 147 WC 1,9 m2 147 WC 1,8 m2 146 WC 1,8 m2 145 WC 1,9 m2 144 WC 1,9 m2 143 WC 1,8 m2 130 WC 1,8 m2 128 WC 1,9 m2 127 WC 1,9 m2 126 WC 1,8 m2 125 WC 1,8 m2 124 WC 1,9 m2 123 WC 1,9 m2 122 WC 1,8 m2 114 TK 31,0 m2 Liite 3. Pohjapiirustusluonnokset / 2. kerros 224 FYS.TERAP.OP. / TESTAUS / KOKOUSTILA 178,8 m2 10 x 500 2 1 000 1 500 150 = x 167 500 10 112 = x 150 500 110 150 = 150 = 10 x 207 KÄYTÄVÄ 32,0 m2 AN IL T KA 202 PORRASH. 25,8 m2 K RII TO SA ÄO YL O M 206 WC 1,9 m2 204 SH 8,3 m2 208 PUKUH. 16,1 m2 214 KUNTOSALI JA TESTAUSLABORATORIO 90,9 m2 207 KÄYTÄVÄ 18,4 m2 209 PUKUH. 17,3 m2 210 WC 1,3 m2 212 HISSI 2,6 m2 211 SH 7,8 m2 65 215 TYÖHUONE OPETT. 20,1 m2 216 AULA 71,9 m2 219 WC 2,7 m2 220 INVA WC 5,8 m2 KATSOMOPAIKAT 223 FYS.TER.TYÖTILA 18,1 m2 KIINTEÄ KATSOMO 776 TELESKOOPPIKATSOMOT 702 YHT. 1478 222 OPET./KOKOUSTILA 75,3 m2 224 FYS.TERAP.OP. / KOKOUSTILA 93,4 m2 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 10 11 C KATSOMO KIINTEÄT 238 PAIKKAA 10 11 225 KATSOMO (KIINTEÄ) 646,9 m2 B KATSOMO KIINTEÄT 314 PAIKKAA 9 10 11 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 10 11 14 x 164 = 2 300 1 9 10 11 14 x 164 = 2 300 OMO IKATS OPP SKO A KATSOMO TELE TELESKOOPPI 168 PAIKKAA B KATSOMO TELESKOOPPI 330 PAIKKAA 1 2 3 4 5 6 7 A KATSOMO KIINTEÄT 224 PAIKKAA 8 9 10 11 12 12 12 12 12 13 13 13 13 13 13 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 16 16 16 16 16 16 17 17 17 17 17 17 226 SELOSTAMO 43,1 m2 6 5 4 3 = 1 113 2 7 x 159 1 12 14 x 164 = 2 300 TSOMO OOPPIKA TELESK C KATSOMO TELESKOOPPI 204 PAIKKAA 14 x 164 = 2 300 14 x 164 = 2 300 O SOM IKAT OPP SKO TELE 10 x 150 = 1 500 218 WC 2,5 m2 10 x 150 = 1 500 221 PORRAS 21,3 m2 217 OPETUS / KOKOUSTILA 33,4 m2 Liite 3. Pohjapiirustusluonnokset / 3. kerros 301 IV -KONEHUONE 341,4 m2 12 x 10 x 150 = = 1 500 2 000 150 10 x= 167 1 500 302 PORRASH. 23,8 m2 66 5 4 3 2 6 Pohjapiirustus: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy = 1 113 1 7 x 159 Liite 4. Huonetilat Huoneen nimi 001 Radanalitustunneli 101 Liikuntahalli 102 RK 103 Vyöhykkeen numero Huoneen nimi 19,5 122 WC 1,8 4803,4 123 WC 1,9 7,5 124 WC 1,9 Varasto 132,1 125 WC 1,8 104 Yo-varasto 37,8 126 WC 1,8 105 Erityislapset 13,2 127 WC 1,9 106 Telinevoim. ja motoriik. harj. 160,6 128 WC 1,9 107 Porrash. 23,8 130 WC 1,8 108 Telinevoimistelu 142,9 131 Porras 17,2 109 Käytävä 31,3 133 Pukuhuone 24,5 110 Hissi 2,6 134 WC 2,0 111 Porrash 21,3 135 WC 2,2 112 Info-Vartijat-Tsto 20,9 136 SH 9,6 112a Info-Myynti 20,1 137 Pukuhuone 22,2 113 Pääaula/Kahvio 238,5 138 Pukuhuone 26,5 114 TK 31 139 WC 2,0 115 Porras 16,6 140 WC 2,2 116 Inva WC 7,4 141 Pukuhuone 26,7 117 Pukuhuone 21,9 141 SH 9,6 118 WC 2,0 142 Käytävä 119 WC 2,2 143 WC 1,8 120 SH 9,6 144 WC 1,9 121 Pukuhuone 21,9 145 WC 1,9 Lähde: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Mitattu ala Mitattu ala 67 Vyöhykkeen numero 294,6 Huonetilat jatkuvat seuraavalla sivulla > Liite 4. Huonetilat Vyöhykkeen numero Huoneen nimi 146 WC 147 BRUTTOALA Vyöhykkeen numero Huoneen nimi 1,8 208 Pukuh. 16,1 WC 1,9 209 Pukuh. 148 WC 1,9 210 149 WC 1,8 150 WC 151 Mitattu ala Mitattu ala Kerros 68 Vyöhykkeen nimi Mitattu ala 01 Bruttoala 2 .krs 6556,7 17,3 02 2 krs. kuntosalit ja op... 942,0 WC 1,3 02 2 krs. silta 170,1 211 SH 7,8 02 Katsomo 2 krs. 760,7 1,8 212 Hissi 2,6 04 3 krs. TATE konehuone 387,8 WC 1,9 214 Kuntosali ja testauslaboratorio 90,9 152 WC 1,9 215 Työhuone opett. 20,1 153 WC 1,8 216 Aula 71,9 154 WC 1,8 217 Opetus / kokoustila 33,4 155 Siivous 1,9 218 Silta 132,2 155 WC 1,9 218 WC 2,5 158 Porras 16,6 219 WC 2,7 160 SH 5,3 220 Inva WC 5,8 161 WC 2,4 221 Porras 21,3 162 Pukuhuone 21,3 222 Opetus / kokoustilat 75,3 163 IV-konehuone 40,1 223 Fys.ter. työtila 18,1 164 RK 7,7 224 Fys.terap.op/kokoustila 93,4 165 RK 7,7 224 Fys.terap.op/testaus/kokoustila 93,4 166 Porras 8,9 225 Katsomo/kiinteä 646,9 202 Porrash 25,8 226 Selostamo 43,1 204 SH 8,3 301 IV-konehuone 341,4 206 WC 1,9 302 Porrash. 23,8 207 Käytävä 18,4 207 Käytävä 32,0 208 Pukuh. 16,1 8817,3 m2 TILAVUUS Vyöhykkeen nimi Nettotilavuus Tilavuus korkea osa 113 287 m3 Tilavuus matala osa 10 925 m3 Tilavuus silta 613 m3 124 825 m3 8343,5 m2 Lähde: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy Liite 5. Hankkeen ohjausryhmä ja teematyötyöryhmien vastuuhenkilöt AREENA-OHJAUSRYHMÄ TEEMATYÖRYHMIEN VASTUUHENKILÖT Jyrki Koivikko, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Saastamoinen, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kalevi Niemi, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Heikki Siira, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Hanna Kuninkaanniemi, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Nita Ahola, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppilaskunta MAMOK Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Jouni Riihelä, Mikkelin kaupunki Seija Kuikka, Mikkelin kaupunki Virpi Siekkinen, Mikkelin kaupunki Heino Lipsanen, Etelä-Savon Liikunta ry Jukka Tammisuo, Suomen Nuoriso-opisto Anssi Kaipainen, Jäähalli Oy Urheiluseurat ja järjestöt - Heino Lipsanen, Etelä-Savon Liikunta ry Mikkelin ammattikorkeakoulu: Koulutus - Lassi Pöyry ja Tommi Pantzar Henkilöstö - Stefan Lindström Opiskelijat - Nita Ahola Tapahtumat - Olli Järvenkylä 69 Areenan arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy ja perustamiskustannusarviosta Suomen Controlteam Oy Jukka Rasilo. ISBN 978-951-588-504-3 MAMK AREENA Mikkelin ammattikorkeakoulu Patteristonkatu 1, PL 181, 50100 Mikkeli
© Copyright 2024