1. No category

Mansesta
Tamhattaniksi
Arkkitehtuuri. Jääkiekkomiesten unelma on
toteutumassa, kun Tampereen ydinkeskustaan
ollaan rakentamassa monitoimihallia ja tornitaloja
teksti Ninni Sandelius, kuvat Studio Daniel Libeskind for NCC ja Lentokuva Vallas Oy
Keskusareenan kompleksi rakennetaan rautatien
päälle ortodoksikirkon
naapuriin. Vihreäkattoinen Sorinahteen puutalo
pilkottaa kirkon takana.
32 | apu
apu | 33
Arkkitehti Daniel Libeskindin käsin piirtämä visio Tampereen keskustan uudesta silhuetista Koskikeskuksen ja linja-autoaseman suunnasta katsottuna.
K
uka hullu rakentaa kiekkohallin
kaupungin keskustaan junaradan ylle? Tamperelaiset, tietysti.
Tampere on mullistumassa. Jos
kaupungin johdon ja sijoittajien
tahto toteutuu, rautatieaseman tienoosta
tulee toistaiseksi Keskusareenaksi kutsutun
monitoimihallin koti. Kunnianhimoisessa
hankkeessa aseman etelänpuoleinen junarata ja ratapiha katettaisiin valtavalla kannella, jonka päälle areena ja myöhemmin
viisi erikokoista tornitaloa sijoitettaisiin.
Koko hankkeen hinta on noin 400 miljoonaa euroa ja valmistumisvuosi 2018.
Areenaa ja torneja verrataan 1970-luvulla rakennettuun Näsinneulaan. Sitäkin oudoksuttiin, mutta siitä tuli Tampereen maamerkki ja Särkänniemen tunnus.
Näsinneulassa ja Keskusareenassa on
kuitenkin vissi ero: Näsinneula rakennettiin niemennokkaan keskustan laidalle.
Areena ja tornitalot rakennetaan paraatipaikalle, mikä muuttaa täysin Tampereen
keskustan painopistettä.
Keskusareena on ennen kaikkea jääkiekkohalli, kiekkohullulla Tampereella kun
ollaan. Aika on ajanut Hakametsän ohi, ja
uutta paikkaa on etsitty vuosia. Kärkäskieliset kutsuvat areenaa ”Kummolan mausoleumiksi” osoituksena – tai varoittavana esimerkkinä – Kalervo Kummolan vaikutusvallasta Tampereella ja jääkiekkopiireissä.
Tampere-talon johtaja, jääkiekkoliiton
puheenjohtaja Kummola on ollut arkkitehtina jääkiekon MM-kisahankkeessa, jossa Suomi jakaa vuoden 2012 ja 2013 kisat Ruotsin kanssa. Vuonna 2012 pelataan
Hartwall-areenalla Helsingissä, mutta vuoden 2013 kisapaikka on epäselvä. Kummolalle ykkönen on tietysti Tampere. Siksi
areenalla on kiire.
Hanketta hoputtaa liikemies Rikard
Bjurström, Tapparan mies. Tampereella
koulunsa käynyt, Neb-sails-purjeneulomon
johtaja, purjehduksen maailmanmestari ja
34 | apu
ex-kaupunginvaltuutettu (r) hyrisee tyytyväisenä. Hänen tehtävänsä on ollut saada kaupunki ja sijoittajat hankkeen taakse.
Hän on onnistunut.
– Minulla on hyvät yhteydet sijoittajiin,
olen ollut Tapparan hallituksessa kymmenen vuotta ja kotiseudun kehittäminen on
minulle tärkeää. Työssäni yhdistyy Tampereen, jääkiekon ja bisneksen edistäminen.
Areenan omistuskuvio on monimutkainen ja kerrostunut. Taustalla on tamperelaista kiekkoväkeä sekä Ilveksen että Tapparan leiristä. Areenasta tulee molempien
joukkueiden kotihalli.
Keskusareenan omistaa Tampereen Keskusareenan Kiinteistö Oy. Sen osakkaita
ovat Tampereen Keskusareena Oy, Bjurströmin mukaan anonyymit yksityisaitioiden omistajat sekä muut kiinteistösijoittajat.
Tampereen Keskusareenan Kiinteistö vuokraa areenan Keskusareena Oy:lle
– siis yhdelle omistajistaan. Keskusareena
Oy:n takana ovat Ilveksen taustayhtiö Ilves-Hockey Oy, Tapparan taustayhtiö Tamhockey Oy, Arena Holding Tampere Oy ja
Kirves Sijoitus Oy – kaikki yhtä suurella
22,5 prosentin omistusosuudella.
Tampereen Keskusareena Oy:n perustaja Bjurström omistaa itse loput kymmenen
Eriika Ahopelto/Aamulehti
Keskusareenan kapellimestari Rikard Bjurström
on hyvällä tuulella Sorin sillalla, tulevalla työmaalla.
prosenttia. Keskusareena Oy toimii hankkeen veturina yhdessä hankkeen urakoitsijajätti NCC:n kanssa.
Keskusareenan osakkaat Arena Invest ja
Kirves Sijoitus ovat varakkaiden tamperelaisten kiekkomiesten varta varten perustamia yhtiöitä. Arena Invest Tampere -yhtiössä istuu Ilveksen hallituksen jäseniä.
Kirves Sijoituksessa toimii mm. Tapparan
toimitusjohtaja Mikko Leinonen sekä hallituksen jäseniä. Keskusareenan puheenjohtaja on Ilves-taustainen Kari ”Epe” Helenius, joka tunnetaan paremmin Poko Rekords -levy-yhtiön perustajana. Bjurström
on toimitusjohtaja.
Bjurströmin mielestä on luonnollista, että kiekkopiirit ovat innostuneet. Myös muiden tahojen tuella on merkitystä. Areena
on suunniteltu ympärivuotiseen ja jokapäiväiseen käyttöön. Muuten se ei Bjurströmin
mukaan olisi kannattava.
Tärkeintä on ankkuroida mahdollisimman moni hankkeen taakse – esimerkiksi
kampanjalla, jossa areenan Facebook-fanit
saavat nimensä hallin seinään.
– Areenasta tulee koko kansan kulttuurilaitos konsertteineen ja tapahtumineen,
pelkkä jäähalli se ei ole, Bjurström sanoo.
Hankkeen elinehto on ollut kaupungin
myötämielisyys ja verovarat. Ilman niitä
sijoittajia olisi ollut vaikeaa saada mukaan,
Bjurström kertoo.
Kaupunginvaltuusto teki toukokuussa
periaatepäätöksen, jossa se sitoutui tukemaan areenaa vuosikymmenien ajan. Kaupunki rahoittaa hallin alle tulevaa kansirakennetta 18,7 miljoonalla ja omistaa tontin.
Lisäksi kaupunki lupaa ostaa areenan palveluja 500 000 eurolla vuosittain 15 vuoden ajan. Kaupan päälle areenan omistajien
ei tarvitse maksaa kiinteistöstä veroa eikä
vuokraa 30 vuoteen.
Tampereen konsernihallinnossa työskentelevä talous- ja strategiajohtaja Juha YliRajala on ollut hallin suunnittelussa mu-
”Areenasta tulee
koko kansan
kulttuurilaitos
konsertteineen ja
tapahtumineen”
Tampereen keskusta saisi uuden kaupunginosan, jos areena ja tornitalot rakennettaisiin. Radan jakama läntinen ja itäinen kaupunki liitettäisiin toisiinsa.
kana pitkään. Hänestä halli elävöittää keskustaa. Areenan sijoittaminen keskustaan
julkisen liikenteen solmukohtaan, ei vajaakäytölle valtateiden varteen, on nykyaikaa.
Yli-Rajala viittaa selvitykseen, jossa laskettiin, että monitoimihalli- ja kansihanke
tuottaa onnistuessaan yli 2 000 työpaikkaa,
lisää kaupungin verotuloja ja monipuolistaa elinkeinoelämää.
Hän muistuttaa, että areenan tukeminen
ei vuositasolla ole iso raha suhteutettuna
kaupungin kokonaisinvestointeihin. Tampere joutuu vuosittain ottamaan lainaa investointiensa rahoittamiseen. Esimerkiksi
ensi vuonna lainamäärä lisääntyy budjetin
mukaan 60 miljoonalla. Yli-Rajalan mukaan kannen rahoituksen voidaan katsoa
sisältyvän tähän lisälainatarpeeseen.
– Panoksen vastineeksi vaaditaan ja saadaan julkista kaupunkitilaa entiselle jättömaalle. Toisaalta jos viiden vuoden päästä
ollaan kauheassa taantumassa, kaupunkia
kysellään apuun, hän pohtii.
Rahakirstun vartijat ovat usein niitä, jotka suhtautuvat investointeihin korostetun
konservatiivisesti ja toppuuttelevat kiiruhtajia. Taantuman riskistä huolimatta YliRajala myöntää ”hurahtaneensa”.
– Täytyyköhän miettiä uranvaihtoa, hän
naurahtaa.
Muissakin puolueissa suhtauduttiin myönteisesti areenaan, mutta ei ilman huolta.
Vasemmistovaltuutettu Mikko Aaltonen
pitää hallihanketta lupaavana. Aaltonen ihmettelee silti hankkeen vauhtia.
– Suurista hankkeista, kuten rantaväylän
ohikulkutunnelista tai pikaratikasta, puhutaan kymmenen vuotta, mutta mikään
ei etene. Kun tulee ulkopuolinen 400 miljoonan hallihankkeineen, valtuusto päättää siitä alle puolessa vuodessa. Niin se
päätöksenteko nopeutuu, kun lyö rahaniput tiskiin.
Rahoitukselliset riskit epäilyttävät vasemmistoa. Aaltonen muistuttaa, että kaupunki on sitoutunut ostamaan palveluita
yksityiseltä taholta veronmaksajien rahoilla vuosikymmenten ajan.
Jos hanke menee nappiin, kaupunkilaiset hyötyvät, Aaltonen uskoo. Areena synnyttää yleistä vireyttä, työpaikkoja ja nostaa
Tampereen huomioarvoa. Ensin rakennettaneen kansi ja keskusareena. Aaltonen pohtii,
voiko urakoitsija rakentaa aluetta valmiiksi,
jos tornitalojen asuntoja ei saada kaupaksi.
– Olisi katastrofeista suurin, jos kaikelle
rakennusmassalle ei löydykään kysyntää,
vaan meille jäisi tyhjä kansi pelkällä hallilla. Se loisi hyvin kielteistä brändiä.
Valtuuston enemmistö, kokoomuksen ja
laset eivät vielä ole kohdallaan. Bjurström
luottaa, että rahat saadaan kokoon ajallaan.
Korkojen ”pomppaaminen taivaisiin” on hä-
vihreiden muodostama XL-ryhmä, oli yksimielisesti Areenan tukemisen kannalla.
Vaikka kaupunki on areenan takana, pa-
nen mukaansa riski areenan ja tornien menestyksen kannalta. Areenan yksityisrahoitus perustuu pääosin lainoihin.
Kansi, areena ja tornit vaativat asemakaavan muutoksen. Alustavat luonnokset
ovat olleet kaupunkilaisten nähtävillä ja
kommentoitavana. Kaava tulee valtuuston
hyväksyttäväksi keväällä.
– Uskon ja toivon, että luvat tulevat. Jos
lähdetään valittamaan ja suunnitelmat hautautuvat oikeusasteisiin, on vaara, että sijoittajat kyllästyvät odotteluun, Juha YliRajala sanoo.
Isojen rakennushankkeiden yhteydessä
asemakaavasta harvoin selvitään ilman valituksia. Bjurström ei kuitenkaan lyhyestä
odottelusta hätkähdä.
– Ei se päivistä ja viikoista ole kiinni, mutta vuosista kyllä. Tarvitsemme noin kaksi
vuotta rakennusaikaa, jotta kansi ja areena
valmistuisivat MM-kisoiksi. Tavoite ei kestä
pitkää valituskäsittelyä.
Bjurströmin mukaan areenahanke ei menisi mönkään, vaikka MM-kisoista myöhästyttäisiinkin. Tärkeintä on, että rahoitus on
kunnossa.
– En ole kärsinyt unettomia öitä, mutta
pitkiä päiviä olen tehnyt, hän sanoo.
Pitkää päivää tehdään myös tulevan työ-
maan naapurissa, Sorinahteen asunto-osakeyhtiössä.
– Puolipäivätyöksi menee, kun pitää oikeuksistaan kiinni, Juuso Räsänen sanoo.
apu | 35
Räsäsen perheen koti tulee sijaitsemaan
aivan areenan vieressä, Sorin sillan ja junaradan kupeessa. Vuonna 1913 rakennettu historiallisesti arvokas talo on keskustan
ainoita jugend-puutaloja, jotka ovat jäljellä
sisällissodan pommituksista.
Perhe on ottanut aktiivisesti kantaa hankkeeseen. Jenni Räsänen toimii hallituksen
puheenjohtajana ja Juuso Räsänen Keskusareenan osallisryhmän jäsenenä.
Räsänen uskoo, että julkisivun entisöinti on kohentanut asukkaiden neuvotteluasemia kaupungin ja urakoitsijan kanssa.
Jos talo olisi rötiskökunnossa, tulevan työmaan tienoon ainoa asuintalo olisi ehkä
purettu. Sorinahteen hallitus neuvottelee
urakoitsija NCC:n kanssa. Asukkaat haluavat varmuuden siitä, että talo ei kärsi eikä
asukkaiden turvallisuus vaarannu rakentamisen aikana.
– On ironista, että NCC on ollut kiinnostanut tilanteestamme, vaikka olemme hidaste
heidän bisneksilleen. Kaupungilta ei kiinnostusta heru. Jotkut ihmettelevät, että mitä ne oikein ruikuttavat siellä puutalossaan.
Eniten harmia aiheutuu areenan kuusikerroksisesta lisärakennuksesta, joka koSuunnitelmassa junat kulkisivat
areenaa ja torneja kannattelevan
kansirakenteen alta.
”Hanke on hieno
idealistisella tasolla,
mutta saattaa
käytännössä
olla katastrofi”
36 | apu
hoaa asuntojen ikkunoiden eteen. Etäisyys
puutalon ja uudisrakennuksen välillä on lyhyt – noin 10 metriä. Avara maisema ja väljyyden tuntu ovat mennyttä.
Räsänen epäilee, riittääkö kiinteistöille
vuokralaisia ja asuntoihin ostajia, kun radanvarren nykyisetkin toimitilat kärsivät
vuokralaisten puutteesta.
– Hanke on hieno idealistisella tasolla,
mutta saattaa käytännössä olla katastrofi.
Vastikään pamahti Irlannissa. Kannattaako
kaupungin sitoutua tässä taloudellisessa tilanteessa näin suureen projektiin?
Hallitus hakee talolle suojelukaavaa, mikä antaisi pontta mahdolliselle valitukselle
areenan asema- ja rakennuskaavasta. Räsänen ei silti vielä tiedä, valittaako Sorinahteen väki.
– Emme tiedä, mitä urakoitsijan ja sijoittajien piirissä nyt tapahtuu. Me pidämme
huolta meidän talostamme.
Jos valtuusto hyväksyy asemakaavan ja
rakennusluvan, kannen rakennus voidaan
aloittaa NCC:n mukaan keväällä. Junamatkustajat saavat tottua pieniin muutoksiin.
VR-yhtymän divisioonajohtajan Pertti
Saarelan mukaan on varmistettava, että
rakentamisen aikana ja sen jälkeen junaliikenne toimii keskeytyksettä. Kyseessä on
kuitenkin valtakunnan päälinja, mistä kulkee ohi suurin osa kaikista henkilö- että tavarajunista.
Liikenneviraston ratainvestoinneista vastaavan johtajan Harri Yli-Villamon
mukaan hanke on erittäin vaikea ja vaatii huolellisen ennakkosuunnittelun. Liikenneviraston lähtökohta on ollut se, että
kaupunki on mukana ja että rakentamisen ja käytön riskit arvioidaan kattavasti.
Liikennevirastolle tai VR:lle ei tule kuluja
kannen rakentamisesta, sillä kannen rakentaja kattaa ne.
– Rautatieliikenteen periaate, ”safety first”,
turvallisuus taataan, on tärkeintä. Matkustajille ei saa koitua vaaraa.
Tavoite on se, että junavuoroja ei peruta,
Yli-Villamo vakuuttaa. Raiteita tosin joudutaan sulkemaan tilapäisesti. Myös aikataulut saattavat tarvita lisää pelivaraa.
– Myöhästymisiä tulee aina, mutta meillä
on suunnitelmat poikkeustilanteita varten.
Huolellisella ennakkosuunnittelulla häiriöt
minimoidaan.
Areena numeroina
●●Rakentaminen maksaa 95,2 miljoonaa euroa.
●●Liikevaihto on 7 miljoonaa euroa.
●●Jääkiekosta saadaan 54 prosenttia
tuloista, kulttuuri- ja muista tapahtumista
46 prosenttia.
●●Areena on 136 metriä pitkä, 104 metriä leveä
ja 20 metriä korkea.
●●Tilaa on 11 000 katsojalle, konserttiversiossa
14 000:lle.
●●50 aitiota, jotka maksavat keskimäärin 50
000 euroa.
●●700 parkkipaikkaa.
●●2 500 kiinteää ravintolapaikkaa ja 7 000 pikaruokapaikkaa.
●●Liiketiloja 2 500 neliötä.
●●Tavoitteena on 680 000 kävijää, 80 jääkiekko-ottelua, 20 yli 3 000 katsojan konserttia ja
kymmenen muuta isoa tapahtumaa vuodessa.
●●Areenan viereen rakennetaan toimisto-,
asuin- ja liiketilaa yli 60 000 neliön verran.
●●Korkein hotellitorni on 90 metriä korkea. Näsinneula on 168 metriä.
●●Koko alueen rakentamiskustannukset ovat
noin 400 miljoonaa.
Lehtikuva
”Ainutlaatuinen
suunnitelma”
U
rakoitsija NCC houkutteli kuuluisan
arkkitehdin, yhdysvaltalaisen Daniel Libeskindin, suunnittelemaan
Tampereen keskusareenan seudun. Libeskind on suunnitellut mm. Berliinin juutalaismuseon, ja hänet valittiin valvomaan
WTC-tornien alueen uutta ilmettä syyskuun 11. iskujen jälkeen.
Tampereen kaupungin projektiarkkitehdin Elina Karppisen mukaan areenan
paikka on jotakin muuta, mihin on perinteisesti kaupungissa totuttu, mutta erinomaisen saavutettavuutensa vuoksi sopiva
täydennysrakentamiselle. Ideana on yhdistää Tampereen länsi- ja itäosa toisiinsa.
Karppisen mukaan suunnitelma on tyypillistä Libeskindiä, jonka tavaramerkkejä
ovat veistokselliset ja näyttävät rakennukset. Libeskind ottaa huomioon myös ihmisen ja viihtyisän ympäristön.
– Tästä muodostuu Tampereen uuden siluetin kruunu, joka näkyy kauas.
Poju Zabludowicz (oik.) ja hänen poikansa
Roy.
Salaperäinen
Poju
T
ampereella kuiskitaan, onko miljardööri Chaim ”Poju” Zabludowicz sijoittanut rahaa Keskusareenaan. Rikkaimman suomalaisen
sitovat Tampereelle nuoruusmuistot
ruotsalaisesta yhteiskoulusta, paikalliset sijoittajakaverit ja Tappara. Hän
on välillisesti yhteydessä hallihankkeeseen, koska hän omistaa Tamhockeyyhtiön osakkeita.
Areenan puuhamies Rikard Bjurström on Pojun vanha tuttu. Bjurströmin mukaan Zabludowicz ei tällä haavaa ole sijoittajien joukossa.
– Hän on tutustunut projektiin ja hänet on pidetty siitä informoituna, Bjurström sanoo.
Toisaalta osa Tampereen Areena
Kiinteistö Oy:n sijoittajakunnasta on
yhä hämärän peitossa. Kuka tietää, istuuko Poju pian aitiossaan kannattamassa Tapparaa.
Suomenjuutalainen Zabludowicz peri liikemiesisänsä asekauppaomaisuuden. Poju johtaa Tamares Group -yhtiötä, joka tekee bisnestä mm. luksuskiinteistöillä.
Poju asuu Lontoossa, mutta hänellä
on kesäasunto Pernajalla, missä Madonnakin vieraili Suomen-keikallaan.
Hän on puolisonsa Anitan kanssa tunnettu nykytaiteen mesenaatti. Pojun
tukee konservatiivipuoluetta sekä Israelin etuja ajavia lobbausjärjestöjä.
Hän esiintyy julkisuudessa harvoin. l
apu | 37