Jätehuolto puunkorjuussa

METSÄTEHON OPAS
Jätehuolto
PUUNKORJUUSSA
Oppaan alkuperäinen painos vuonna 1995. Työryhmä Raimo Aholainen,
Erkki Hänninen, Yrjö Kortelainen, Seppo Korteniemi, Risto Lilleberg,
Markku Mäkelä, Jukka Mäkinen, Tero Ollila.
Uudistettu painos
Kuvat:
Piirrokset:
Ulkoasu:
Paino:
Metsäteho Oy kansi, s. 3 ja 6,
Jukka Mäkinen s. 4,
Ekokem Oy s. 11
Väinö Kemppainen
Studio Jussi Ronkainen Ky
F.G. Lönnberg
Helsinki 2001
ISBN 951-673-175-9
SISÄLTÖ
Sisällys
1 JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 03
2 HAKKUUTYÖMAALLA KÄYTETTÄVÄT KONEET
. . . . . . . . 05
3 HAKKUUTYÖMAA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 07
4 VARAUTUMINEN YLLÄTTÄVIIN TILANTEISIIN . . . . . . . . . 08
5 JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Ongelmajätteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Astiat ja varastointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Käytetyt voiteluöljyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Muut ongelmajätteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Kuljetukset ja siirtoasiakirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
6 TOIMENPITEET ÖLJYVAHINGON SATTUESSA . . . . . . . . 13
7 LAINSÄÄDÄNTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
8 VASTUUT YMPÄRISTÖVAHINGOSTA . . . . . . . . . . . . . . . 15
9 MUISTILISTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
KERÄILYKANAVAT VOITELUÖLJYILLE . . . . . . . . . . . . . . . 19
1
Oppaan tavoitteena on edistää metsäluonnon ja
-ympäristön säilymistä mahdollisimman monipuolisena ja tärveltymättömänä.
Opas antaa tietoa ja ohjeita ympäristön hoidosta
ja vahinkojen torjunnasta puunkorjuun toteutuksessa sekä puunkorjuussa syntyvien jätteiden
käsittelystä. Metsäkoneyrittäjät, kuljettajat ja
metsurit saavat oppaasta tietoa jätehuollosta
työmailla ja koneita huollettaessa sekä vahinkojen torjunnasta. Urakanantajat saavat tietoa
jätteistä ja jätehuollon toteuttamismahdollisuuksista, työmaiden valvonnasta sekä suosituksia
urakointisopimuksiin mukaan otettavista
asioista.
2
1
JOHDANTO
Ympäristö on ymmärrettävä lainaksi saaduksi omaisuudeksi, jota tulee
hoitaa ja säilyttää tuleville polville mahdollisimman monipuolisena ja
tärveltymättömänä.
Metsäteollisuus on vuosikymmeniä tehnyt työtä sen tuotannosta syntyvien päästöjen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Työn tuloksia
ovat vesistöjen ja ilman laadun parantuminen sekä tuotantoprosessien päästöjen ja hajuhaittojen vähentyminen. Näihin tuloksiin on
päästy investoimalla viime aikoina vuosittain 350 – 500 miljoonaa
markkaa ympäristöhankkeisiin sekä käyttämällä 350 miljoonaa markkaa ympäristönsuojelun vuotuisiin käyttökustannuksiin.
3
Puunkorjuun yhteydessä tapahtuvat ympäristön hoito tai hoitamatta
jättäminen näkyvät ja tuntuvat erityisesti taajamien ulkopuolella.
Puunkorjuun ympäristöjälkeä seuraavat ”mattimeikäläiset” kulkiessaan koti- tai vapaa-ajanpaikkansa ympäristössä. Ympäristönhoidon
puutteet havaitaan helposti.
Ympäristön hoidon ja suojelun toteutuksessa ovat avainasemassa
hakkuuyrittäjät sekä metsä- ja kaukokuljetusyrittäjät, heidän kuljettajansa ja metsurit. Näkyvimmät osat työmaata puunkorjuun jälkeen
ovat yleensä koneiden huoltopaikka ja puiden varastoalue.
Ympäristön tilasta tehdään päätelmiä monesti työmaalle jätettyjen
roskien, korjaustarvikkeiden ym. perusteella. Siksi työmaan jätehuolto, koneiden rikkoutumisista aiheutuvat päästöt sekä erilaisten jätteiden talteenotto työmaalla ja niiden toimittaminen jätehuoltoon ovat
oleellinen osa puunkorjuun työmaahygieniaa ja ympäristönhoitoa.
Kannusteongelmana on monesti, että hyvin hoidettua työmaata ei
havaita. Huonosti tai huolimattomasti toimittaessa jälki sen sijaan
havaitaan ja helposti vielä yleistetään.
4
Myös koneyrittäjien pihapiiri kertoo paljon ympäristöajattelun perillemenosta: Jos yrittäjän huoltohallin tai kotipaikan ympäristö muistuttaa huonosti hoidettua kaatopaikkaa, pidetään epäsiisteyttä helposti
tunnusmerkkinä myös tällaisen yrittäjän työmailla.
Korjuun toteuttaja joutuu vastaamaan työ- ja työmaan jäljestä suoraan
metsänomistajalle. Vastuu työmaan ympäristön tilasta on kuitenkin
hakkuuoikeuden omistajalla eli korjuu- ja kaukokuljetusyrittäjien
asiakkaalla. Hakkuuoikeuden omistajan tulee opastaa ja valvoa jäte- ja
ympäristöasioiden hoitoa. Hakkuuoikeuden omistajan tulee saada tietoonsa hakkuutyömaan ja urakoitsijan jätehuollosta vastaava henkilö.
Vastuuhenkilö tulee aina nimetä urakointisopimuksessa.
Puunkorjuussa syntyvien jätteiden oikea käsittely on kaikkien puunhankintaa eri tasoilla ja tahoilla toteuttavien etu. Tuskin kukaan haluaa
pilata maineensa tietämättömyydestä, huolimattomuudesta tai piittaamattomuudesta aiheutuneen ympäristöongelman vuoksi. Varsinaisille
korjuun toteuttajille työmaan jäte- ja ympäristönhoidossa on kyseessä oma maine tunnollisena työntekijänä metsänomistajiin ja asiakkaisiin päin. Metsäteollisuusyrityksille on kyseessä yrityksen maine
heidän tuotteitaan ostavien asiakkaiden, metsäomistajien sekä suuren
yleisön silmissä.
2
HAKKUUTYÖMAALLA
KÄYTETTÄVÄT KONEET
Hakkuutyömaan ympäristöstä huolehtiminen on monen tekijän
summa. Näkyvin osa työmaan ympäristönhoitoa on siisteydestä huolehtiminen työmaan ollessa käynnissä ja etenkin työmaan lopetuksen
jälkeen. Kuitenkin luonnon kannalta suurimmat vauriot voivat aiheutua käytettävistä koneista.
Ennakoivana toimenpiteenä mahdollisten metsätyökoneiden aiheuttamien ympäristövahinkojen lieventämiseksi tulisi koneiden hydraulijärjestelmät pitää hyvässä kunnossa ja vuotamattomina. Näin ehkäistään
vaurioita ja niistä syntyviä päästöjä luontoon. Päivittäin tulee tarkkail5
la öljyvuotoja, mm. koneiden hydrauliletkujen ja -liittimien kuntoa ja
tarvittaessa ryhtyä välittömästi ennalta ehkäiseviin korjaustoimiin.
Erityistä tarkkaavaisuutta pitää noudattaa työskenneltäessä pohjavesialueilla sekä ranta- ja saarityömailla.
Pohjavesialueet ovat öljyvuotojen kannalta erityisen arkoja. Niillä
työskenneltäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota koneiden kuntoon sekä välttää sellaisia toimenpiteitä, joiden seurauksena vähäisiäkin määriä öljyä voisi päästä maaperään tai vesistöön. Urakanantajan
tulee huolehtia siitä, että työmaan sijaitessa pohjavesialueella urakoitsijat ja työntekijät tietävät sen. Pohjavesialueiden sijaintia osoittavia
karttoja on saatavissa kuntien vesihuollosta vastaavilta viranomaisilta.
Työkoneiden siisteys on myös osa vahinkojen ennaltaehkäisyä.
Koneiden siisteys on syytä liittää osaksi laadunseurantajärjestelmää.
Epäsiisti, öljyinen kone kielii huolimattomasta asioiden hoitamisesta.
6
3
HAKKUUTYÖMAA
Kun perustekijät eli koneet ovat asianmukaisessa kunnossa, tulisi
jokaisella työmaalla kiinnittää huomiota koneiden huoltopaikan sijaintiin. Huoltopaikkaa ei pidä sijoittaa siten, että sen läheisyydestä johtaa
ojia tai painanteita puroihin tai vesistöihin. Mikäli mahdollista, ei huoltopaikkaa tulisi myöskään sijoittaa liian lähelle teitä tai polkuja.
Työmaan ollessa pohjavesialueella tulee huoltopaikka mahdollisuuksien mukaan sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueilla
tulee aina välttää suuria huoltotoimia, ja työmaalla tulee olla mahdollisimman vähän polttoainetta. Polttoaineen tankkauksessa ei saa päästää polttoainetta luontoon. Työnjohdon tulee tarkkailla ja valvoa poltto- ja voiteluaineiden säilytysastioiden kuntoa.
Siisteydestä huolehtiminen alkaa keräyspaikkojen järjestämisestä erilaisille jätteille. Ongelmajätteet (määritellään myöhemmin kohdassa 5)
tulee erotella heti ensimmäisessä keräilyvaiheessa. Ne toimitetaan
nopeasti kunnolliseen säilytyspaikkaan jatkokäsittelyä odottamaan.
Tavanomaiselle kaatopaikalle kelpaava materiaali erotellaan poltetta-
7
vaksi soveltuvasta paperi- ja pahvijätteestä. Heti ensimmäisessä lajittelussa on syytä miettiä materiaalin kierrätysmahdollisuus. Työmaanaikaisen siisteyden kannalta on välttämätöntä, että keskeisellä paikalla on jätesäiliö tai -pussi, johon poltettavaksi kelpaavat eväspakkaukset sekä muut paperi- ja pahviroskat kerätään. Tällöin ei kenelläkään
tule houkutusta laittaa muovipusseja ym. puupinojen väliin, josta ne
sitten kulkeutuvat jalostuslaitokselle. Paperikoneeseen asti päästessään pienetkin muovinpalaset aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä.
Hakkuun sekä metsä- ja kaukokuljetuksen jälkeen työmaa on siistittävä. Kaikki työn aikana kerääntyneet jätteet ja roskat on vietävä pois
niille kuuluviin käsittelypaikkoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
koneiden huoltopaikan siistimiseen. Työmaan jäljen seuranta on liitettävä osaksi laadun seurantajärjestelmää. Tällöin on mahdollista vakiinnuttaa hyvä taso työmaan jäljessä sekä löytää mahdolliset ongelmakohdat ja etsiä niihin ratkaisut.
Kokemuksesta on havaittu, että asutustaajamien lähellä käynnissä
oleva hakkuutyömaa ja työmaa hakkuun jälkeen saavat jotkut sivulliset
ymmärtämään ne puolivirallisiksi kaatopaikoiksi, jonne voi viedä kaikenlaista kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa. Tällaista voidaan vähentää
pitämällä työmaa koko ajan siistinä ja roskattomana. Työmaan päättymisen jälkeen työnjohdon on tarkasteltava työn jälkeä. Se olisi hyvä
tehdä yhdessä metsänomistajan kanssa.
4
VARAUTUMINEN YLLÄTTÄVIIN
TILANTEISIIN
Ennakoivista varotoimenpiteistä huolimatta öljyä tai polttoainetta voi
päästä valumaan maahan. Tällaisiinkin tapauksiin pitää varautua.
Hakkuutyömaille on useasti huonot kulkuyhteydet. Öljyvahingon sattuessa on torjunnan aloittamisen nopeus ensiarvoisen tärkeää. Jos
öljy pääsee imeytymään syvälle maaperään, saastuneen maa-ainek8
sen poistaminen on huomattavasti suuritöisempää ja kalliimpaa kuin
välitön torjunta. On vielä syytä muistaa, että öljyvahingon aiheuttaja
maksaa torjunnasta aiheutuneet kulut, joten yrittäjillä on hyvä syy ylläpitää valmiutta välittömästi aloitettavaan öljyvahingon torjuntaan.
Jokaisella hakkuuseen ja kuljetukseen osallistuvalla
koneella ja autolla tulisi olla välineistöä öljyvahingon ensitorjuntaan. Jotta torjuntaa voidaan tehdä,
tulee jokaisella hakkuutyömaalla olla saatavilla
öljynimeytysmatto tai muuta öljyä imevää materiaalia, lapio ja jätesäkkejä. Lisäksi suositellaan öljyä
läpäisemätöntä pressua huoltoalustaksi.
5
JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY
Nykyinen jätelajittelu lähtee siitä, että pyritään vähentämään syntyvää
jätemäärää, sillä silloin voidaan säästää ympäristöä. Jätteiden vähentäminen voi olla
• jätteiden synnyn ehkäisemistä, kuten tuotantomenetelmien kehittämistä vähemmän jätettä tuottaviksi, turhan kulutuksen karsintaa,
aineettomien palvelujen ja pitkäaikaisten tuotteiden suosimista
• tuotteiden uudelleenkäyttöä korjattuina, samassa tai uudessa käytössä
• hyötyjätteiden lajittelua ja uusiokäyttöä tuotannon raaka-aineena.
9
Periaatteet on syytä muistaa niin metsätöissä kuin yksityistalouksissakin. Hakkuutyömaalla tai metsätyökoneita huollettaessa ja korjattaessa syntyvät jätteet voidaan luokitella jälkikäsittelytarpeen perusteella
ongelmajätteisiin, kaatopaikalle kelpaavaan jätteeseen sekä polttokelpoiseen jätteeseen.
Ongelmajätteet
Ongelmajätteet ovat jätteitä, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai
ympäristölle. Siksi ne on pidettävä erillään kaikista muista jätteistä,
kuten jätepaperista, metalleista, lasista, energiajätteestä, biojätteestä
tai muusta talousjätteestä. Myös erityyppiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan.
Ongelmajätteitä ovat muun muassa
– musta voiteluöljy (kuten moottoriöljy)
– kirkas voiteluöljy (kuten hydrauli- ja vaihteistoöljy)
– biohajoavat öljyt (kuten esterit, rypsi- ja mäntyöljyt)
– pakkas-, jarru- ja kytkinneste
– säiliönpohjaöljy (vettä sisältävä polttoaine)
– öljynerotuskaivoon kerääntynyt jäte
– liuotin- ja pesuainejäte
– kiinteä öljyinen jäte, kuten öljynsuodattimet, letkut, öljyiset trasselit
– maalijäte (myös spraypullot)
– romuakut
– loisteputket
– paristot
Astiat ja varastointi
Ongelmajätteet tulee toimittaa turvallisuuden vuoksi käsiteltävIksi
vuosittain. Kun säilytät ongelmajätteitä toimittaaksesi ne pois myöhemmin, järjestä jätteille oma varasto tai erillinen paikka varastossasi.
Hyvä varastopaikka on selkeästi merkitty, katettu ja lukittu varastotila,
jonne on esteetön kulkureitti. Estä veden pääsy ongelmajäteastioihin.
Käytä keräily- ja säilytysastioina mieluiten aineiden alkuperäisiä, ehjiä
ja hyväkuntoisia astioita ja säiliöitä. Ne täyttävät turvallisuusmääräyk10
set ja niissä on yleensä sopivat turvallisuusmerkinnät valmiina. Lisää
pakkausten etiketteihin sana JÄTE erottamaan ne tuotteista.
Älä yhdistele erityyppisiä ongelmajätteitä. Se on myös laissa kiellettyä. Yhdistäminen voi tehdä käsittelyn vaikeaksi ja aiheuttaa vaaratilanteita ja ylimääräisiä kustannuksia.
Käytetyt voiteluöljyt
Käytetyt voiteluöljyt ovat ongelmajätelaji, jota metsäkoneiden huollosta syntyy eniten. Urakoitsijalle ei käytetyistä voiteluöljyistä aiheudu
kuluja, jos joukossa ei ole vettä yli 10 % tai muita ongelmajätteitä.
Pienin kerran vuodessa veloituksetta noudettava erä on 400 litraa. Jos
eräkoko on yli 1 000 litraa, noudetaan erät useamminkin. Käytettyä
voiteluöljyä ei kannata varastoida vuotta pidempään, koska riski vesipitoisuuden noususta kasvaa.
Kasvipohjaiset öljyt noudetaan myös veloituksetta, jos ne on pidetty
erillään mineraalipohjaisista öljyistä.
Öljyjen noutotilaukset tehdään Ekokemille tai alueelliselle öljynkeräysyritykselle (Yhteystiedot sivulla 19).
11
Öljyerää noutaessaan kuljettaja ottaa öljystä kaksi näytettä, joista toinen jää jätteen luovuttajalle ja toinen menee keräysauton mukana
analysoitavaksi Ekokemin öljylaboratoriossa.
Jos käytettyjen voiteluöljyjen sekaan on joutunut yli 10 % vettä tai
sinne on sekoitettu muita aineita, kuten liuottimia tai jätepolttoainetta,
erä ei ole käytettyä voiteluainetta, vaan käsiteltävää ongelmajätettä.
Ongelmajätteestä veloitetaan aina sekä kuljetus- että käsittelykustannukset.
Muut ongelmajätteet
Metsäkoneyrittäjien kuten muidenkin yrittäjien ja yritysten tulee tuntea toiminnastaan syntyvien ongelmajätteiden määrä ja laatu. Vastuu
jätteistä on jätteen tuottajalla, kunnes jäte on luovutettu käsittelypaikkaan tai yritykselle, jolla on lupa ongelmajätteiden käsittelylle ja/tai
keräämiselle.
Kunnilla on velvollisuus järjestää yksityistalouksissa syntyvien ongelmajätteiden vastaanotto. Eräät kunnat ottavat vastaan myös pieniä
määriä yritysten ongelmajätteitä, vaikka niillä ei siihen olekaan velvollisuutta. Tällöin kunnat perivät ongelmajätteiden vastaanotosta yleensä maksun, joka kattaa jätteiden edelleen toimittamisesta aiheutuvat
kulut.
Metsäkoneyrittämisessä syntyvien jätteiden määrä on varsin tyypillinen pienen ja keskisuuren yrityksen jätemääriin verrattuna. Pk-yritykselle hyvä vaihtoehto on tehdä yhteistyötä paikallisten ongelmajätehuollon ammattilaisten kanssa. Tällöin käydään läpi yrityksessä vuosittain syntyvät ongelmajätteet ja niiden määrät. Kartoituksen pohjalta
sovitaan eri jätteille sopivista keräysastioista ja sovitaan jätteiden poiskuljetuksesta. Samalla yrittäjä saa opastusta jätteiden lajitteluun siten,
että lopulliset kustannukset olisivat mahdollisimman pienet.
Kuljetukset ja siirtoasiakirja
Ongelmajätteiden kuljetusta varten jätteestä tarvitaan määrämuotoiset
tiedot – niin sanottu siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on myös todistus
ympäristöviranomaiselle siitä, että jäte on luovutettu jätteen asianmu12
kaiselle keräys- tai käsittely-yritykselle. Siirtoasiakirja on säilytettävä
kolme vuotta allekirjoittamisesta.
Siirtoasiakirjan laatii ympäristöluvan omaava keräysyritys. Jos kuljetuksessa käytetään yleiskuljetusliikettä, siirtoasiakirjan laadinta kuuluu
ongelmajätteen lähettäjälle.
6
TOIMENPITEET ÖLJYVAHINGON
SATTUESSA
Puunkorjuussa, niin kuin muussakin koneilla maastossa tapahtuvassa
työskentelyssä, kaikista varotoimenpiteistä huolimatta saattaa tapahtua jotain sellaista, mikä aiheuttaa vaaraa metsäluonnolle tai vesistöille. Tällainen voi olla esimerkiksi mineraaliöljyä käyttävän koneen hydrauliikkajärjestelmän tyhjentyminen tai polttoainesäiliön rikkoutuminen. Tällöin on tiedettävä, mihin toimenpiteisiin ja yhteydenottoihin
tulee välittömästi ryhtyä. Vahinko on yleensä sitä vakavampi ja kalliimpi korjata, mitä hitaammin tieto kulkee ja mitä hitaammin toimenpiteisiin ryhdytään. Ympäristövahingon sattuessa aiheuttaja on yksiselitteisesti korvausvelvollinen aiheutuneisiin torjunta- ja puhdistuskustannuksiin. Öljyn saastuttama maa-aines tai turve on myös ongelmajätettä, jonka käsittely maksaa paljon.
112
Öljyvahingon sattuessa ensimmäinen toimenpide on vaurion laajuuden kartoitus ja tarvittaessa turpeeseen imeytyksen välitön aloitus.
Mikäli vaurio on vakava, tulee samalla ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen. Puhelinnumero kaikkialla Suomessa on 112. Ilmoituksen
saatuaan aluehälytyskeskus lähettää paikalle pelastuslaitoksen henkilön päättämään tarvittavista toimenpiteistä. Tarvittavien torjuntatoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen kustantaa vahingon
aiheuttaja. Sen sijaan hälytyksestä aiheutuneesta ensikäynnistä ei
yleensä laskuteta. Suuremman vahingon kyseessä ollen on syytä
ottaa yhteyttä myös urakanantajan työnjohtoon.
Ympäristöön päässeen öljyn määrä, laatu ja työmaan sijainti vaikuttavat välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin. Suurin vahinkovaara on
13
pohjavesialueilla sijaitsevilla työmailla. Myös vesistöjen ja purojen rannat ja niihin johtavat ojat ovat vaarallisia paikkoja. Tällöin pienikin letkurikko mineraalipohjaista öljyä käyttävässä koneessa voi aiheuttaa
pohjavesien tai vesistöjen saastumisen.
Sellainen koneessa tapahtunut öljyvuoto, joka on laskenut hydrauliöljysäiliön pinnan hälytystasolle tai koneen polttoaine- tai hydrauliöljysäiliöiden rikkoutuminen aiheuttavat välittömästi toimenpiteitä:
–
–
–
–
–
–
–
–
Keskeytä toiminta
Pysäytä kone välittömästi hätänapilla
Paikanna ja tuki vuoto välittömästi
Suojaa maaperä lisävahingoilta
Tarkasta vahingot
Ilmoita pelastuslaitokselle puh. 112
Ryhdy puhdistamaan maastoa öljystä imeyttämällä
Säkitä imeytetty turve ja likaantunut maa
Polttoaine- ja hydrauliöljysäiliön täyttämisessä työmaalla ja huoltohallilla tulee aina olla huolellinen, ettei aineita pääse luontoon.
7
LAINSÄÄDÄNTÖ
Jätehuollon yleislaki on jätelaki, joka koskee muita kuin erityislainsäädännössä (räjähdystarvike-, ydin-, yms. jätteet) tarkoitettuja jätteitä.
Jätelain mukaan:
• Ympäristön roskaaminen ja maaperän saastuttaminen on rangaistuksen uhalla kielletty. Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, eikä
käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentamista, viihtyisyyden vähentymistä tai
niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Maaperään ei myöskään saa jättää, päästää tai sijoittaa jätettä eikä muutakaan ainetta
14
siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle,
viihtyvyyden melkoista vähentymistä tai muu yleisen tai yksityisen
edun loukkaus.
• Jos maaperä saastuu, on saastumisen aiheuttajan ilmoitettava siitä
viipymättä kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta kieltää päästämästä maahan tai veteen sekä varastoimasta, säilyttämästä tai käsittelemästä
öljyä siten, että siitä aiheutuu ilmeinen öljyvahingon vaara. Joka huomaa tai saa tietää öljyvahingon tapahtuneen, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä poliisille tai palokunnalle sekä mahdollisuuksien mukaan sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on.
Tietoja jätteiden luokittelusta, käsittelystä ja keräilystä saa mm. kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta.
8
VASTUUT YMPÄRISTÖVAHINGOSTA
• Edellä tarkoitetuista ympäristövahingoista on rangaistusvastuussa
vahingon välitön aiheuttaja, siis roskaaja tai saastuttaja tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöjä.
• Roskaantumisen tai saastumisen aiheuttajalla on ensisijainen alueen
puhdistamisvelvollisuus.
• Roskaantuneen alueen toissijainen puhdistamisvastuu vahvistetuilla
asema-, rakennus- tai rantakaava-alueilla sekä tiealueilla, ulkoilu- tai
moottorikelkkailureitin alueella tai muulla vastaavalla yleisesti käytettäväksi tarkoitetulla alueella kuuluu alueen haltijalle tai reitin pitäjälle. Muilla alueilla roskaantumisen toissijainen puhdistusvastuu
kuuluu alueen haltijalle edellyttäen, että puhdistusvelvollisuutta ei
ole pidettävä kohtuuttomana. Mikäli puhdistusvelvoite olisi alueen
haltijalle kohtuuton, voidaan kunta määrätä puhdistamaan roskaantunut alue.
15
• Saastuneiden maa-alueiden toissijainen puhdistusvastuu kuuluu alueen haltijalle edellyttäen, että saastuttava toiminta on tapahtunut
haltijan tieten tai suostumuksella taikka hän on tiennyt tai hänen
olisi pitänyt tietää alueen tila sen hankkiessaan.
• Korvausvastuun (puhdistaminen, puhdistuskustannusten korvaaminen) jako toisaalta työnantajan ja työntekijän sekä toisaalta asiakkaan ja yrittäjän kesken määräytyy vahingonkorvauslain mukaan
(ks. Metsätehon opasta Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus).
Toisin sanoen metsänhakkuuoikeuden haltijalla on ensisijainen korvausvastuu oman työsuhteisen henkilöstönsä sekä koneyrittäjällä
itsensä ja työsuhteisen henkilöstönsä aiheuttamista ympäristövahingoista. Tämän lisäksi metsänhakkuuoikeuden haltijalla on sopimusvastuu korjuun asianmukaisesta toteutuksesta kauppakumppaniinsa
metsänomistajaan nähden. Myös urakointisopimus saattaa sisältää
täsmennyksiä urakanantajan ja koneyrittäjän väliseen vastuunjakoon.
16
Voimassa oleva laki ympäristövahinkojen korvaamisesta on selkiinnyttänyt vastuuta ympäristövahingoista. Laki toissijaisena ei koske
vahinkoja, joiden korvaamisesta säädetään jossain muussa laissa. Lain
tarkoituksena on helpottaa vahingonkärsijän mahdollisuuksia korvauksien saantiin. Ympäristölaissa tarkoitettavana vahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on
ympäristölle aiheutunut veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta,
melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä, hajusta tai muusta
vastaavasta häiriöstä. Ympäristölakia tuskin tullaan merkittävästi
soveltamaan puunkorjuussa syntyvien vahinkojen selvittelyssä.
Jos ympäristövahingon aiheuttamiseen on liittynyt huolimattomuutta
vähäisessäkään määrin, on todennäköistä, ettei vahinkoja korvata
minkäänlaisista vakuutuksista.
17
9
MUISTILISTA
Metsätyökoneet
– huolehdi koneiden kunnosta
– hanki öljyntorjunnan ensitorjuntakalusto
Työmaa
– pidä työmaa siistinä
– lajittele jätteet
Jätteet
– tee jätteenkäsittelysuunnitelma
– toimita jätteet kierrätykseen ja käsittelyyn
Vahingon sattuessa
–
–
–
–
selvitä tilanne
ryhdy torjuntatoimiin
ilmoita aluehälytyskeskukselle
ilmoita työnjohdolle
Vastuut ympäristövahingoista
– aiheuttaja korvaa vahingon
– vakuutus ei yleensä korvaa
18
112
Selkeät keräilykanavat
käytetyille
voiteluöljyille
7. Maraoil Oy, Jyväskylä
Puh.
(014) 339 8800
telefax (014) 339 8899
1. Ålands
Problemavfall Ab,
Mariehamn
Puh.
(018) 169 11
telefax (018) 169 10
8. Kuljetus Raukko Ky
Puh.
(06) 316 7210,
telefax (06) 316 7337
Puh.
0400 767 232
2. Kuljetus ja maansiirto
Viita Oy
Puh. (019) 576 9933
telefax (02) 430 7933
9. Joensuun Jäteöljy
Timo Marttala Ky,
Joensuu
Puh.
(013) 284 145
telefax (013) 284 155
Puh.
050 309 6875
3. Kuljetus ja maansiirto
Viita Oy
Puh.
(019) 576 9933
telefax (02) 430 7933
10. Iisalmen Keräysöljy Oy,
Iisalmi
Puh.
(017) 821 4700
telefax (017) 821 4734
Puh.
0500 372 626
4. Säkkiväline
Puhtaanapito Oy, Lahti
Puh.
010 636 5561
telefax 010 636 5569
5. Säkkiväline
Puhtaanapito Oy, Pori
Puh.
010 636 159
telefax 010 636 3680
11. Säkkiväline
Puhtaanapito Oy,
Kello/ongelmajätehuolto
Puh.
010 636 198
telefax 010 636 5830
6. Kuljetus ja maansiirto
Viita Oy
Puh.
(019) 576 9933
telefax (02) 430 7933
Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 RIIHIMÄKI
Puh. (019) 7151. Fax (019) 715 305, 715 300
www.ekokem.fi
19
20
Metsäteho Oy
PL 194 (Unioninkatu 17)
00131 HELSINKI
Puh. (09) 132 521
Fax (09) 659 202
www.metsateho.fi