1. No category

ENONTEKIÖN
KUNTA
ENONTEKIÖN
TUULIVOIMARAKENTAMISTA OHJAAVA YLEISKAAVAN
MAISEMASELVITYS
1510006563
16.1.2015
ENONTEKIÖN KUNTA
TUULIVOIMARAKENTAMISTA OHJAAVA YLEISKAAVA
MAISEMASELVITYS
Päivämäärä
16.1.2015
Laatija
Sonja Semeri
Tarkastaja
Annu Tulonen
Kuvaus
Enontekiön tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys
Työnumero
1510006563
Kannen kuva: Näkymään Saanatunturin laelta kohti etelää tehty kuvasovite Leutsuvaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista.
Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2014 aineistoa.
Ramboll
Niemenkatu 73
15140 Lahti
www.ramboll.fi
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
SISÄLTÖ
1.
Johdanto
1
2.
Maiseman perusrakenne
2
2.1
Maiseman yleispiirteet kaava-alueella
2
2.2
Maisemarakenne
5
2.3
Korkeussuhteet
5
2.4
Maaperä
7
2.5
Vesiolosuhteet
7
2.6
Maanpeite
8
3.
Maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueet sekä
-kohteet
10
3.1
Arvokkaat maisema-alueet
10
3.2
Rakennettu kulttuuriympäristö
10
3.3
Ruotsin valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet
11
4.
Tuulivoimakohteiden maisemavaikutusten
arviointi
13
4.1
Yleistä tuulivoiman maisemavaikutuksista
13
4.2
Arviointimenetelmät
13
4.3
Jyppyränselkä ja Palovaara
15
4.4
Sonkavaara
21
4.5
Lavivaara
26
4.6
Sinettä
31
4.7
Látnjavárit
35
4.8
Lammasoaivi
38
4.9
Dálvas
42
4.10
Leutsuvaara ja Laassavaara
45
5.
Yhteenveto
56
5.1
Maisemavaikutusten piirteitä
56
5.1
Tärkeimpien maisemavaikutusten koosteet
kohdekohtaisesti
57
Lähteet
59
6.
1
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
1.
JOHDANTO
Enontekiön kunnanvaltuusto päätti 20.6.2012 selvittää yleiskaavoituksella mahdollisuudet paikalliselle sähköntuotannolle kunnan alueella. Kaavoituksen tavoitteena on selvittää kunnan alueen
mahdolliset tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet, sekä alueet, joille tuulivoima-alueet eivät
sovellu. Yleiskaavaa ei ole tarkoitus laatia MRL 77a §:n mukaisena yleiskaavana, jota voisi käyttää tuulivoimaloiden rakentamista koskevien rakennuslupien myöntämisen perusteena. Maisemaselvityksen lähtökohtana ovat potentiaaliset alueet. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijainnit
ovat viitteellisiä esimerkkejä.
Tämä maisemaselvitys on laadittu yleiskaavan suunnittelua varten ja selvityksessä on arvioitu
mahdollisten tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan. Maisemaselvityksen ja muun jatkosuunnittelun kohdentamiseksi Ramboll on laatinut paikkatietoanalyysin, jolla on tietyin kriteerein suljettu pois tuulivoimaan soveltumattomat alueet. Poissulkevina tekijöinä on käytetty mm. asutuksen ja maanteiden läheisyyttä, arvokkaita maiseman ja kulttuuriympäristön alueita sekä luonnonsuojelualueita. Lisäksi teknistaloudellisin perustein on voitu karsia joitain hankalasti tai liian
kalliisti rakennettavia kohteita tai tunturien osa-alueita pois.
Tässä maisemaselvityksessä kuvataan yleispiirteisesti Enontekiön maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Tarkemmin kuvataan tuulivoimatuotantoon alustavasti soveltuviksi arvioitujen kohteiden maisemavaikutusalueen nykytilaa sekä arvioidaan alustavien tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmien perusteella tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön.
Maisemaselvityksessä on käsitelty 10 eri tuulivoimaloiden sijoituspaikkavaihtoehtoa. Lisäksi on
arvioitu Laassavaaralle suunnitellun pumppuvoimalan vaikutuksia maisemaan. Selvitettävät kohteet olivat Jyppyränselkä ja Palovaara Hetan kylän lähellä, Sonkavaara lähellä Enontekiön kunnan
etelärajaa, Kaaresuvannon Lavivaara sekä Käsivarrentien varressa sijaitsevat Sinettä,
Látnjavárit, Lammasoaivi, Dálvas, Leutsuvaara ja Laassavaara.
Maisemanselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Sonja Semeri. Selvityksen maastotyöt
on tehty syyskuussa 2014. Näkyvyysmallinnuksista on vastannut Timo Laitinen (FM, Yhteiskuntamaantiede) ja havainnekuvista Sampo Ahonen (Muotoilija AMK).
Raporttia varten tehdyt tuulivoimakohteiden maisemavaikutuskartat sekä havainnekuvat on
koottu kaavan verkkosivuille (projektit.ramboll.fi/kaavoitus/enontekio/Maisemavaikutukset.html).
Kuva 1-1. Esiselvitysten perusteella valikoituneet tuulivoimaloiden selvityskohteet ja niiden sijainti.
2
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
2.
MAISEMAN PERUSRAKENNE
2.1
Maiseman yleispiirteet kaava-alueella
Enontekiön kunta sijaitsee Peräpohjola-Lapin maisemamaakunnassa. Maisemamaakunta on jaettu kymmeneen maisemaseutuun, joista Enontekiön alueelle sijoittuu viisi: Länsi-Lapin tunturiseutu, Aapa-Lapin seutu, Metsä-Lapin tunturiseutu, Enontekiön pohjoinen tunturiseutu sekä Käsivarren ylätunturien seutu. Enontekiön maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat laajat asumattomat
erämaat, paljaat tunturit, kirkasvetiset jokilaaksot sekä perinteisten elinkeinojen ympärille syntyneet kylät ja kulttuuriympäristöt.
Kuva 2-1. Enontekiön maisemaseutujako.
Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvityksessä (Destia ja Arkton Suunnitteluryhmä Oy
2007) on esitetty Tunturi-Lapin maisemaseutuja tarkentava maisema-aluejako. Tarkennettu maisema-aluejako on tehty maiseman, topografian tai muiden erityispiirteiden perusteella.
Seuraavaksi on kuvailtu Enontekiön maisema-alueet maakuntakaavan maisemaselvityksen mukaan (Destia ja Arkton Suunnitteluryhmä Oy 2007) jaoteltuna maisemaseuduittain.
Käsivarren ylätuntureiden seutu
Käsivarren vuoristo koostuu käsivarren korkeimmista tuntureista, mm. Haltista, joka Suomen
puolella kohoaa 1324 m merenpinnan yläpuolelle. Tunturit ovat osa Kaledonidista poimuvuoristoa, joka on iältään 400–450 milj. vuotta vanhaa. Alue on pääosin retkeily- ja luontomatkailukäytössä olevaa erämaa-aluetta.
Kilpisjärven ylätunturit koostuvat Kilpisjärveä rajaavista maiseman ja luonnonpiirteiden kannalta merkittävistä tuntureista, joita ovat mm. Saana ja Malla. Alueen korkeudet ja korkeusvaihtelut ovat Suomen oloissa poikkeuksellisen suuret, nelisenkymmentä tunturia kohoaa yli
1000 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alue on maisemaltaan ja luonnonarvoiltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Kilpisjärvellä on jonkin verran vakituista asutusta sekä matkailuun liittyvää rakentamista.
Termisvaaran ylätunturit ovat erämaista rakentamatonta seutua, joka yhdistää käsivarren
vuoriston ja Kilpisjärven alueen.
3
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Enontekiön pohjoinen tunturiseutu
Käsivarren erämaan tunturiylänkö on avosoista ja tuntureista koostuvaa erämaa-aluetta.
Alueella ei ole juuri kiinteää asutusta eikä tieverkkoa. Alueen esihistoriallista kulttuuriperintöä
ei ole tutkittu kovin laajasti.
Lätäsenon jokilaakso on alajuoksultaan levenevä tunturikoivikkojen reunustama uoma, jonka
suisto laajenee Könkämäenoon liittyessään. Lätäseno on suosittu melontareitti.
Pöyrisjärven järvialtaan maisema-alueella on Pöyrisjärven lisäksi useita pieniä järvialtaita ja
lompoloita. Maisema on loivapiirteistä ja nummimaista paimentolaisuuden leimaamaa kulttuurimaisemaa. Pöyrisjärvi kuului aikanaan muinaisen Peltojärven lapinkylään, jossa asuivat
Enontekiön viimeiset metsäsaamelaiset. Kalkujärvi ja Pöyrisjärvi muodostavat yhdessä saamelaisten kesäkylien kokonaisuuden.
Tarvantovaaran-Pöyrisjärven erämaan tunturiylänkö koostuu laajoista, asumattomista tunturipaljakoista ja tunturikoivikoista. Kyläasutusta on vain Näkkälässä.
Könkämäenon-Muoniojoen jokilaakso muodostaa valtioiden välisen rajan. Joki vaihtaa nimeään yhtyessään Lätäsenoon. Jokilaakso on harvaan asuttua.
Länsi-Lapin tunturiseutu
Ounasjärven järvialanko muodostaa maisemallisen järvialtaiden, rantoja reunustavan asutuksen ja järvialtaita rajaavien tuntureiden rajaaman kokonaisuuden.
Ounas-Pallas-Yllästuntureiden tunturiylänkö, Ounasselän tunturit, on suuramaisemassa selvästi erottuva kokonaisuus. Tunturijakson eteläisenä päätteen muodostaa muodoltaan kaareva Aakenustunturi. Osa tunturiketjusta on luonnontilaista ja maisemaltaan arvokasta suojelualuetta. Matkailutoiminta keskittyy tunturiketjun eteläpäähän.
Muoniojokilaaksoa rajaavat tunturit ja vaarat molemmin puolin rajaa. Jokilaaksoa reunustaa
nauhamainen asutus, joka laajenee paikoin taajamamaiseksi. Joki muodostaa merkittävän
elementin mm. Yli-Muonion ja Muonion kirkonkylän maisemakuvassa.
Aapa-Lapin seutu
Ounasjärven järvialanko ulottuu myös Aapa-Lapin seudulle.
Ounasjokilaakso on maisemakokonaisuus, joka saa alkunsa Ounasjärvestä ja päättyy Kemijokeen Rovaniemellä. Joki on päätetty säilyttää rakentamattomana. Virkistysarvoltaan merkittävässä melko kirkasvetisenä säilyneessä joessa vaihtelevat pitkät suvantojaksot ja kosket. Jokivarren kulttuuriperinnöltään arvokkaista kylistä monet sijaitsevat maisemallisesti
kauniilla paikoilla.
Puljun erämaan- Repokairan tuntureiden ja laajojen suoalueiden muodostama maisemakokonaisuus on pääosin rakentamatonta erämaa-aluetta. Alueen pohjoisosa on luonnonsuojelualuetta. Kulttuuriperinnöltään arvokkain alue on Tepastojokivarsi, jossa on muutamia pieniä
kyliä.
4
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 2-2. Tunturi-Lapin tarkennettu maisema-aluejako. Kuvalähde: Destia ja Arkton Suunnitteluryhmä
Oy 2007.
5
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
2.2
Maisemarakenne
Enontekiön suurmaiseman perusrunko muodostuu sen eteläosan metsäisistä vaaroista, jotka
pohjoiseen mentäessä muuttuvat korkokuvaltaan vaihtelevammaksi tunturimaastoksi. Etelässä
maisemaa hallitsee Ounastunturi, joka kohoaa korkeimmillaan yli 700 metriin. Enontekiön kairaalueen tunturit muuttuvat korkokuvaltaan vuoristoisemmaksi käsivartta kohti mentäessä samalla
kun tunturikoivikot vaihtuvat avoimeksi paljakaksi.
Vaarojen ja tuntureiden välisissä loivapiirteisissä laaksoissa virtaavat Ounasjoki ja TorniojokiMuoniojoki sivuhaaroineen. Alueelta puuttuvat laajat järvialtaat, joten järvet eivät
maisemakuvassa muodostu kovin hallitseviksi elementeiksi.
Käsivarren alueella pysyvää asutusta on ollut hyvin vähän, koska asutuksen kannalta suotuisia
alueita on ollut vähän. Maisemarakenne ja siihen liittyvät luonnonpiirteet ovat ohjanneet ihmisen
toimintaa, asutuksen sijoittumista ja elinkeinotoimintaa.
Kuva 2-3. Maisemarakenteen yleispiirteet. Kuvalähde: Destia ja Arkton Suunnitteluryhmä Oy 2007.
2.3
Korkeussuhteet
Maaston suhteellinen korkeusvaihtelu on suurimmillaan Luoteis-Enontekiössä. Enontekiön korkokuva muodostuu länsiosassa laaja-alaisista, suhteellisen jyrkkärinteisistä kohoumista. Korkokuva
muuttuu Hetan kohdalla pystysuuntaisesti korkeussuhteiltaan vaihtelevaan, kumpuilevaan maastoon. Enontekiön korkeimmat kohdat löytyvät Käsivarren alueelta, jossa Halti kohoaa reiluun
1300 metriin. Alavimmilla alueilla maanpinta kohoaa 200–300 metriin merenpinnan yläpuolelle.
6
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 2-4. Enontekiön korkeusvyöhykkeet sekä vesistöt. Tumman ruskeat alueet ovat korkeampia kuin
vaaleammat, värityksen taustalla on vinovalovarjostus, joka tuo esiin maanpinnan muotoja.
Kuva 2-5. Enontekiön korkeusalueet sekä vesistöt.
7
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
2.4
Maaperä
Enontekiöllä päämaalajina on kivinen moreeni, joka peittää myös tuntureiden lakialueita. Kallion
lämpö- ja pakkasrapautumisen tuloksena on tunturipaljakoille syntynyt laajoja kivikoita ja louhikoita. Käsivarren kärjen vuoristoalueella sijaitsee laajoja avokallio-alueita. Kaarresuvannon pohjoispuolelle keskittyvät laajimmat turve-esiintymät. Sara- ja rahkaturpeen peittämiä palsasoita
esiintyy erityisesti Käsivarren alueella. Harjuja on syntynyt laaksojen pohjalle, jäätikkökielekkeiden välisiin saumakohtiin. Enontekiöllä harjujaksot ovat usein koillis-lounas-suuntaisia. Lapissa
harjut ovat tyypillisesti kapeita ja jyrkkärinteisiä, koska suuri osa Lappia jäi heti mannerjäätikön
vetäydyttyä kuiville ja vesi ei ehtinyt tasoittaa harjujen lakia. Savikkoja alueella ei juurikaan ole.
Kuva 2-6. Enontekiön maaperä.
2.5
Vesiolosuhteet
Enontekiön kunnan alue jakautuu kolmen eri vesistön alueeseen. Torniojoen vesistö kattaa käsivarren alueen ja Kemijoen vesistö kunnan itäosan. Pieni osa kunnan itäosasta kuuluu Paatsjoen
vesistöön. Joet laskevat etelässä Perämereen ja pohjoisessa Jäämereen.
Merkittävimmät pintavesiuomat Enontekiöllä ovat Ounasjoki ja Muonionjoki. Ounasjärvestä alkavalla Ounasjoella on pituutta noin 300 kilometriä ja se on säilynyt varsin luonnontilaisena. Könkämäenon - Muoniojoen - Torniojoen jokireitin pituus Kilpisjärveltä Perämerelle on noin 500 kilometriä.
Järviä alueella on erityisen vähän ja ne ovat pinta-alaltaan melko pieniä. Pääosa näistä järvistä
luokitellaan karuiksi ja suurin osa järvistä on suoperäisiltä alueilta olevia humuksen värjäämiä.
Suurimmat järvet ovat Kilpisjärvi, Pöyrisjärvi ja Ounasjärvi.
8
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
2.6
Maanpeite
Selvitysalueen maanpeittoluokat on esitetty kartalla (Kuva 2-7). Kartan aineistona on käytetty
Suomen ympäristökeskuksen Corine Land Cover 2006 – aineistoa, joka on maanpeittoluokkien
yleistys 25 m x 25 m alueille. Yleistyksessä on käytetty CORINE-sääntöjä, joiden mukaan pienin
alue on kooltaan 25 ha
Metsät
Metsiin on luokiteltu havumetsät, lehtimetsät ja sekametsät, joihin kuuluu Lapin pohjoisosissa
puusto, jonka pituus on > 5 m ja latvuspeitto > 15%. Harvapuustoisiin alueisiin kuuluu pensaikkoinen kasvillisuus, luontaisesti matala tai harva puusto. Luokka sisältää hakkuualueet sekä taimikot. Puuston pituus on < 5m ja latvuspeitto 10 –30 %. Selvitysalueella metsiä on paljon vain
kunnan eteläosissa, kun harvapuustoinen alue yleistyy Hetan pohjoispuolella.
Valtaosa Enontekiöstä kuuluu pohjois-boreaaliseen metsävyöhykkeeseen, joka jakautuu edelleen
Peräpohjolaan ja Metsälappiin. Vyöhykkeen pohjoispuolella on Tunturilapin alue. Kuusiraja sijoittuu linjalle Pallastunturi - Saariselkä, niinpä kuusta kasvaakin vain aivan Enontekiön eteläisimmissä osissa. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia havumetsiä Enontekiön keskustan korkeudelle
saakka. Sen pohjoispuolella vallitsevat harvapuustoiset tunturikoivikot ja tunturipaljakat. Selvityskohteista kuusta kasvaa vain Sonkavaaralla ja mäntyä Sonkavaaralla, Jyppyränselällä sekä
Palovaaralla. Muiden kohteiden alarinteet ovat tunturikoivikkoa ja lakiosat ovat puuttomia tunturikankaita.
Kalliomaat, niukkakasvuiset kangasmaat sekä varvikot ja nummet
Kalliomaihin kuuluvat avokalliot, louhikot, vyörysora-ja eroosioalueet sekä riutat. Puuston latvuspeitto on < 10% ja kasvipeitteisyys < 10%. Niukkakasvuisiin kangasmaihin kuuluvat arot, tundra
ja niukkakasvustoiset kangasmaat, joissa puuston latvuspeitto on < 10% ja kasvipeitteisyys <
50%. Varvikot ja nummet ovat matalien pensaiden ja ruohokasvien peittämiä alueita. Pääasiallisena kenttäkerroksen kasvillisuutena on jäkälä, sammal ja varpukasvit. Puuston pituus on < 3m,
latvuspeitto < 15% ja kasvipeitteisyys > 75%. Edellä mainittuja maanpeittoluokkia esiintyy selvitysalueella eniten kunnan pohjoisosassa sekä etelämpänä korkeimmilla ylänköalueilla.
Kosteikot ja avosuot
Kosteikkoihin ja avosoihin kuuluvat sisämaan alavat tulva-alueet, kaislikot ja umpeenkasvavat
järvet sekä paksuturpeiset avosuot ja turvetuotantoalueet. Kosteikkoalueet ovat enimmäkseen
veden kyllästämiä. Yleistyksessä pienet alle 25 ha:n kosteikot on liitetty ensisijaisesti sitä ympäröivään vesi-luokkaan. Yleistyksessä pienet alle 25 ha:n avosuot liitetään ensisijaisesti luokkaan
harvapuustoiset alueet. Mikäli tätä luokkaa ei ole avosuo-kuvioiden vieressä, alle 25 ha:n avosuot
liitetään aina ympäröiviin maaluokka-kuvioihin, ei vesiluokka-kuvioihin. Kosteikot ja avoimet suot
hallitsevat maisemaa Enontekiön keski- ja eteläosien alavilla alueilla.
Rakennetut alueet
Rakennettuihin alueisiin on luokiteltu alueet, joilla asuinalueen osuus on vähintään 25 % koko
kuvion pinta-alasta teollisuuden, palveluiden ja liikenteen alueet, maa-ainesten otto-alueet, kaatopaikat ja rakennustyöalueet sekä virkistys- ja vapaa-ajan toiminta-alueet (kuten taajamien
puistot). Rakennuttuina alueina kartalla korostuvat Enontekiön kirkonkylä Hetta sekä Enontekiön
lentokenttä.
Maatalousalueet
Maatalousalueisiin kuuluu pelto- ja laidunmaiden lisäksi yleistyksen yhteydessä muodostettavat
heterogeeniset maatalousvaltaiset alueet. Näihin alueisiin kuuluu peltomaiden lisäksi muita
maankäyttöluokkia lähinnä metsiä ja rakennettuja alueita. Maatalousalueisiin luokiteltuja alueita
on erittäin vähän selvitysalueella. Suurimmat maatalousalueet sijoittuvat Enontekiön eteläosan
kylien ympäristöön Palojoensuuhun, Vuontisjärvelle ja Peltovuomaan
9
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 2-7. Enontekiön maanpeite.
10
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
3.
MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOALUEET
SEKÄ -KOHTEET
3.1
Arvokkaat maisema-alueet
3.1.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Enontekiön kunnan alueella on 4 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta tai maisemanähtävyyttä. Valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia ovat Peltovuoman ja Pöyrisjärven
kylät. Kunnan länsiosassa sijaitseva Peltovuoman kylä on edustava, Aapa-Lapin seudun suoluonnon ympäröimä kylä. Hetan pohjoispuolella, lähellä Norjan rajaa sijaitsee Pöyrisjärven kylä, joka
on sekä saamelaisten että suomalaisten perinteinen kaukonautinnan kohde ja kausiasutuspaikka.
Enontekiön kunnan alueelle ulottuu Pallastunturien valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys.
Pallastunturit ovat Länsi-Lapin tunturiseudulla Lapin kuuluisimpia luonnonnähtävyyksiä ja vanhastaan suosittu retkeilykohde. Pallastunturit kuuluu Pallas- ja Ounastunturin kansallispuistoon.
Enontekiön pohjoisosassa, Kilpisjärven rannalla kohoava Saana ympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi. Saana on merkittävä Kilpisjärven alueen
maamerkki ja sen laelta avautuvat mahtavat näköalat
3.1.2 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Tunturi-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu ma-merkinnällä vähintään maakunnallisesti tai
seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet ja
kohteet. Saamelaisalueella erityisesti saamelaiskulttuuria kuvaavat vastaavat alueet on osoitettu
sma –osa-aluemerkinnällä. Maakuntakaavassa on annettu maankäyttöluokkaa koskeva määräys:
”Alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen.”
Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Enontekiöllä ovat:
- Raittijärven kylä (sma)
- Ropijärven kylä (sma)
- Salvasjärven vanha kesäkylä (sma)
3.2
Rakennettu kulttuuriympäristö
3.2.1 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt
Enontekiön kunnan alueella on 11 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä
(RKY 2009). RKY-kohteet ja -alueet Enontekiöllä ovat:
- Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen Hetassa: Hetan kirkko, Hetan
koulu, Kaaresuvannon koulu ja Palojoensuun koulu
- Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät (Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven
ja Pöyrisjärven kesäkylät)
- Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Lätäsenon saksalainen asema SturmbockStellung ja Kilpisjärvellä Ahdaskurun kiviholvisilta)
- Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit Sonkamuotkassa ja Ruototunturilla
- Kilpisjärven matkailuhotelli
- Markkinan kirkonpaikka
- Peltovuoman kylä
- Poroerotuspaikat ja –aidat (Kaarremaraston vasanmerkitysaita ja Pihtsusjärven kivikaarre)
- Seitapaikat (Näkkälän seita)
- Yrjö Kokon Ungelon torppa Hetassa
- RKY-kohteisiin kuuluu myös Unescon maailmanperintökohde Struven ketju, joka kulkee
etelä-pohjoissuunnassa Enontekiön poikki. Suomessa on kuusi ketjun suojeltua mittauspistettä, joista yksi sijaitsee Enontekiön Stuorrahanoaivissa.
11
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
3.2.2 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt
Tunturi-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu ma- ja sma-merkinnällä Lapin kulttuuriympäristöohjelman mukaiset vähintään seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja -kohteet.
Seudullisesti / maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä Enontekiöllä ovat:
- Ylikyrön käräjätuvan pihapiiri
- Nunnasen kylä
- Kolmen valtakunnan rajapyykki
- Vuontisjärven kylä
- Hetan kirkonkylän kohteita (kirkko,
koulu ja Yrjö Kokon Ungelon torppa
RKY-kohteita)
- Ounastunturin matkailumaja
- Kultiman kylä (sma)
- Pierkkujärven ympäristö (sma)
3.2.3 Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt
Enontekiön kulttuuriympäristöohjelmassa (Rauhala 2002) on kuvattu kohteita ja alueita, joilla on
valtakunnallisia, maakunnallisia tai paikallisia kulttuuriympäristön arvoja. Valtakunnallisesti tai
maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin tai kohteisiin kuulumattomia kohteita tai alueita kulttuuriympäristöohjelmamassa ovat:
- Muotkajärvi
- Palojärvi
- Kaaresuvanto
- Palojoensuu
- Käräjätuvan pihapiiri
- Rounala
- Piippovuoman niityt
- Puolitaival
- Mallan luonnonpuisto
- Joentekiäisen niityt
- Leppäjärvi ja Kotitalon
pihapiiri
- Kultakurun asuinkenttä
3.2.4 Rakennusperintö
Enontekiöllä suojeltavia rakennuksia on merkitty Tunturi-Lapin maakuntakaavaan kaksi:
- Hetan kirkko, maankäyttö- ja rakennuslailla suojeltava kohde ja RKY 2009
- Kilpisjärven matkailuhotelli, asemakaavalla suojeltu ja RKY 2009
Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi –hankkeessa on inventoitu Lapin rakennusperintöä. Inventointi
suoritettiin Enontekiöllä vuosina 2004-2005. Kaava-alueella on 162 inventoitua kohdetta, joista
valtaosa on asumiseen liittyviä kohteita (88 kpl).
3.2.5 Tiet ja reitit
Tunturi-Lapin maakuntakaavaan on Enontekiölle merkitty Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti –merkinnällä Saarikoski – Raittijärvi polku, Kultima – Leppäjärvi –
reitti sekä Hetasta Näkkälään ja edelleen Norjaan kulkeva vanha postipolku. Myös Pallas – Hetta
-vaellusreitti on merkitty matkailun historiasta kertovana reittinä.
3.2.6 Muinaismuistot
Kunnan alueelta on tiedossa 348 muinaisjäännöstä, joista suurin osa ajoittuu kivikaudelle (80001300 eKr) (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2013). Tunnetut muinaisjäännökset sijoittuvat
pääosin Hetan, Kilpisjärven ja Palojärvi-Näkkälän alueelle. Jyppyrän pyyntikuopat, Markkinan
esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalue sekä Näkkälän seitakivi on määritelty
valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännöksiksi.
3.3
Ruotsin valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet
Selvityksessä on huomioitu Ruotsin puolelta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät /
arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön kokonaisuudet, matkailun ja virkistyskäytön kannalta
merkittävät ympäristöt sekä tunturialueet. Enontekiön kunnan rajaan rajautuu Ruotsin puolella
valtakunnallisesti arvokkaat virkistysympäristöt Muonionjoen (Torne-Muonio älvar) ja Könkämäenenon (Könkämäälv del av) ranta-alueet. Muonionjoen rannoille sijoittuu myös joitakin Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman ja kulttuurimaiseman suojeluohjelman alueita.
12
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 3-1. Arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön alueet sekä kohteet Enontekiöllä ja Ruotsin puolella.
13
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.
TUULIVOIMAKOHTEIDEN MAISEMAVAIKUTUSTEN
ARVIOINTI
4.1
Yleistä tuulivoiman maisemavaikutuksista
Maisemavaikutuksia ovat muutokset maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaalinen maisema eli maisemakuva on yksi osatekijä maisemassa, johon pääosa tuulivoimaloiden
maisemavaikutuksista kohdistuu. Maisemavaikutuksia ovat myös vaikutukset maisemarakenteeseen sekä ihmisten maiseman arvostukseen.
Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutus lievenee etäisyyden kasvaessa. Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen on silloin, kun ne
hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen vaikuttavat muun muassa ympäristön
ominaisuudet ja tuulivoimaloiden etäisyys katselupisteestä.
Yleistäen tuulivoimala voi hallita maisemaa alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5-10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa. 15–20 kilometrin etäisyydellä lapoja ei voi enää havaita
paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 20-30 kilometrin päähän. Voimalan
koko vaikuttaa vaikutusvyöhykkeen laajuuteen.
Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu jne.) on
merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Tuulivoimaloiden lentoestevaloilla on myös vaikutusta pimeän
ajan maisemaan.
Kulttuuriympäristövaikutuksina voidaan visuaalisten maisemavaikutusten ohella tunnistaa
muun muassa seuraavia: välittömät, kulttuuriympäristöä muokkaavat fyysiset tai toiminnalliset
toimenpiteet (ympäristön, toiminnallisten yhteyksien tai niiden kokemisen tuhoutuminen), välilliset muutokset kulttuuriympäristöön (kulkutapojen muutos, muuttuneet olosuhteet kulttuuriympäristön kehittämiselle, alkuperäisten toimintojen päättyminen) sekä vaikutukset alueen elämyksellisyyteen. Kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset voivat aiheutua joko kyseisen kulttuuriympäristöalueen sisällä tapahtuvista muutoksista tai sen ulkopuolella tapahtuvista, kulttuuriympäristöön heijastuvista muutoksista.
4.2
Arviointimenetelmät
4.2.1 Arvioinnin lähtökohdat
Vaikutukset maisemaan ja maisemakuvaan on arvioitu asiantuntija-arviona. Numeeristen arvioiden tekeminen esteettisistä ja maisemallisista ominaisuuksista on vaikeaa. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ja merkittävyyttä on tarkasteltu näkökulmista miten ja kuinka paljon ne muuttavat alueiden nykyistä luonnetta ja missä vaikutukset kohdistuvat maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta erityisen herkille alueille. Maisemavaikutusten arviointi perustuu kohdealueilta sekä tuulivoimaloiden teoreettiselta vaikutusalueelta (20 km säde tuulivoimakohteista) laadittuun
maisemaselvitykseen (maisemarakenne, maisemakuva, kulttuuriympäristö).
4.2.2 Näkemäalueanalyysit
Tuulivoimaloiden teoreettisen vaikutusalueen määrittämiseksi on laadittu alustaviin tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmiin perustuvat näkymäalueanalyysit.
Näkemäalueanalyysissä teoreettinen näkemäalue muodostuu paikkoihin, joihin on metsien puusto huomioiden mahdollisuus näkyä tuulivoimaloiden osia. Mallinnus on paikkatietopohjainen ja ottaa huomioon maaston muodon ja metsäalueilla puuston peittävän vaikutuksen. Ne alueet, joilla
puuston korkeus on yli 2 metriä, näkymäalueanalyysissä on esitetty metsäisenä alueena, joille
tuulivoimalat eivät näy. Näkemäalueanalyysi on mallinnettu tornin korkeudella 120 m ja lavan
halkaisijalla 60 m, jolloin kokonaiskorkeudeksi muodostuu 180 m. Näkemäalueen muodostumiseen riittää, että kohdepaikkaan näkyy esimerkiksi vain pieni osa tuulivoimaloiden lapojen kärjistä. Rakennusten ja yksittäisten puiden merkitystä näkemäesteinä ei ole huomioitu. Mallinnus ei
huomioi metsän merkitystä näkemäesteinä Norjan ja Ruotsin puolella, koska puustoaineistoa ei
ole saatavilla, mikä on huomioitava analysoitaessa näkemäalueanalyysin lopputulosta. Poikkeuksena Sonkavaaran näkemäalueanalyysi, johon myös Ruotsin puustoaineisto on ollut saatavilla.
Enontekiön alueella on paljon harvapuustoisia alueita ja lehtipuuvaltaisia alueita, joille tuulivoimaloiden näkyvyys voi olla analyysikartoilla esitettyä laajempaa. Lehtimetsävyöhykkeellä etenkin
14
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
puiden lehdettömään aikaan tuulivoimalat näkynevät ainakin paikoin myös metsäisinä esitetyille
alueille.
Suomen aineistot:
Maanpinnan muodot: Maanmittauslaitoksen korkeusmalli 10 m.
Puusto: Metsäntutkimuslaitoksen Puuston keskipituus 2011 (Valtakunnan metsien inventoinnin monilähdeinventoinnin aineisto, jossa on yhdistetty maastoaineistoja, satelliittikuvia ja muita numeerisia tietolähteitä).
Taustakartta: Maanmittauslaitoksen maastokartta 1:100 000
Ruotsin aineistot:
Maanpinnan muodot: Lantmäteriet, GSD-Höjdkurvor 10 m
Puusto (vain Sonkavaaran näkemäalueanalyysissä): SLU Skogskarta
Taustakartta: Lantmäteriet, GSD-Vägkartan
Norjan aineistot:
Maanpinnan muodot: Kartverket, Digital terrengmodell 10 m, UTM 35
Taustakartta: Ruotsin Lantmäteriet, GSD-Vägkartan
Puustotietoja ei saatavilla
4.2.3 Havainnekuvat
Maisemakuvassa tapahtuvia muutoksia on havainnollistettu valokuviin sovitettujen havainnekuvien avulla. Kaikista tuulivoimakohteista on laadittu havainnekuvat, joista voidaan tulkita suunniteltujen tuulivoimaloiden näkyvyyttä kyseiseen kuvauspaikkaan sekä maisemavaikutuksen merkittävyyttä. Havainnekuvia varten tuulivoimakohteesta ympäristöineen on laadittu korkeusaineistoon perustuva maastomalli, johon on sijoitettu alustavien suunnitelmien mukaiset tuulivoimalat.
Mallinnettu suunnitelma on sovitettu maastossa kuvattuun valokuvaan. Kaikkiin havainnekuviin
on mallinnettu kokonaiskorkeudeltaan 180 m tuulivoimalat. Näissä tuulivoimaloissa tornin korkeus on 120 m ja lavan halkaisija on 60 m.
Raporttia varten tehdyt tuulivoimakohteiden maisemavaikutuskartat / näkemäalueanalyysit sekä
havainnekuvat on koottu kaavan verkkosivuille
(projektit.ramboll.fi/kaavoitus/enontekio/Maisemavaikutukset.html).
15
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.3
Jyppyränselkä ja Palovaara
4.3.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Jyppyränselkä sijaitsee Hetan kylän pohjoispuolella, Palovaara kylän koillispuolella. Jyppyränselälle suunnitellut tuulivoimaloiden paikat sijoittuvat kahdelle lähekkäiselle huipulle, jotka sijaitsevat Paljasselälle menevän tien vieressä. Huippujen laet ovat melko matalia, korkeus on noin 410
m mpy. Jyppyränselkä nousee noin 120 metriä Ounasjärven rannan tasosta (+ 290 m mpy). Molemmat laet ovat puustoisia, etupäässä tunturikoivua, mutta molempien huippujen päällä kasvaa
myös mäntyä. Palovaaralle on suunniteltu yksi tuulivoimala sen + 410 m mpy tasolle nousevalle,
puustoiselle huipulle.
Jyppyränselkä ja Palovaara sijoittuvat maisemaseutujaossa Länsi-Lapin tunturiseudun alueen
pohjoisrajalle. Tarkennetussa maisema-aluejaossa Jyppyränselkä ja Palovaara sijoittuvat Ounasjärven järvialangon sekä Tarvantovaaran-Pöyrisjärven erämaan tunturiylängön rajamaille. Ounasjärven järvialanko muodostaa maisemallisen järvialtaiden, rantoja reunustavan asutuksen ja
järvialtaita rajaavien tuntureiden rajaaman kokonaisuuden. Järvialankoa rajaa pohjoisessa Tarvantovaaran-Pöyrisjärven erämaan tunturiylänkö, joka koostuu laajoista, asumattomista tunturipaljakoista ja tunturikoivikoista. Maisemarakenteessa Jyppyränselkä ja Palovaara ovat osa kallioista ja metsäistä vaaraylänköä.
Hetan kylän ja Ounasjärven ympäristön maisemaa hallitsee etelän suunnassa kohoava Ounastunturin massiivinen tunturialue. Ounastunturin pohjoisin huippu Pyhäkero nousee + 711 m mpy
korkeudelle ja on maisemassa merkittävä maamerkki. Jyppyränselän ja Palovaaran eteläpuolelta
kulkeva Hetantien seuraa Ounasjärven laaksoa, jossa on järvialtaiden lisäksi laajoja avosoita.
Tiemaisemaa kehystävät pääosin koivikot, joskin välillä tieltä avautuu näkymiä laajoille soille ja
järville. Enontekiön lentoasema sijoittuu Hetantien pohjoispuolelle, noin 10 kilometrin etäisyydelle Jyppyränselästä lounaaseen.
Hetan kylä sijoittuu Jyppyränselän ja Palovaaran etelä- ja lounaispuolille, Ounasjärven pohjoisrannalle. Jyppyränselkä ja Palovaara eivät erityisesti erotu kylämaisemassa Jyppyrän jyrkimpiä
etelärinteitä lukuun ottamatta. Jyppyrän eteläosassa on mastorakenne, joka erottuu paikoin kaukomaisemassa. Jyppyränselän pohjoispuolella selänne kohoaa Paljasseläksi, joka noin 40 meträ
korkeampi kuin Jyppyränselän huiput ja erottuu paikoin kaukomaisemassa. Jyppyränselkä on osa
kylän virkistysympäristöä, Jyppyränselän lakien kautta kulkee Hetan kylältä alkava opastettu retkeilyreitti.
Kuva 4-1. Näkymä Hetantieltä, kirkon kohdalta kohti Jyppyrän selännettä. Selänteen rinteellä näkyy
masto. Kuvassa vasemmalla on Enontekiön lukio.
16
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-2. Näkymä Paljasselältä kohti kaakkoa. Tien oikealla puolella on Jyppyränselkää ja Jyppyrä mastoineen, tien vasemmalla puolella hieman kauempana sijaitsee Palovaara. Horisontissa siintää Ounastunturi.
4.3.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä –alueet
Jyppyränselän ja Palovaaran lähiympäristössä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Peltovuoman maisemakokonaisuus, sijoittuu reilun 20 kilometrin etäisyydelle Jyppyränselältä ja Palovaaralta itään – kaakkoon. Peltovuoman kylä on myös valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa (RKY 2009), jonka vuoksi sitä ei ehdoteta valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventoinnissa enää arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Lähimmillään noin 23 kilometrin etäisyydelle Jyppyränselän ja Palovaaran kaakkois – eteläpuolelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokas Pallastunturien maisemakokonaisuus.
Jyppyränselkää ja Palovaaraa lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet sijoittuvat Hetan kyläalueelle noin kolmen kilometrin etäisyydelle Jyppyränselästä ja noin viiden kilometrin etäisyydelle Palovaaralta. Hetan kylällä RKY 2009-luetteloon
kuuluvat Yrjö Kokon Ungelon torppa sekä Enontekiön jälleenrakennuskauden julkisen rakentamisen kohteista Hetan koulu ja Hetan kirkko. Hetan kyläalue on kokonaisuudessaan rajattu maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöalueeksi.
Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on myös Vuontisjärven kylä, joka sijoittuu Jyppyränselältä noin 15 kilometriä ja Palovaaralta noin 10 kilometriä itään. Vuontisjärven kylällä ja Hetan
kylällä on useita Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi –hankkeessa inventoituja rakennusperintökohteita. Pallas- ja Ounastunturien kautta Hetan kylälle kulkeva vaellusreitti on merkitty maakuntakaavaan matkailun historiasta kertovana reittinä (kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä reitti). Vastaava merkintä maakuntakaavassa on myös Hetasta Paljasselän kautta Näkkälään ja edelleen Norjaan kulkevalla vanhalla postipolulla.
Enontekiön kulttuuriympäristöohjelmassa kuvatuista paikallisesti arvokkaista kohteista Jyppyränselän ja Palovaaran ympäristössä on Joentekiäisen niityt 10 kilometrin etäisyydellä Jyppyränselästä ja noin 6 kilometrin etäisyydellä Palovaaran itä-kaakkoispuolella, Muotkajärven kylä 16-19
kilometrin etäisyydellä lounaan suunnalla ja Leppäjärven kylä 17-20 kilometrin etäisyydellä luoteen suunnassa.
Kuva 4-3. Näkymä Vuontisjärveltä lounaan-lännen suuntaan. Kaukomaisema rajautuu Ounastunturin
massiiviseen selänteeseen. Ounastunturin huippujen oikealla puolella matalampana selänteenä erottuu
Palovaara. Etäisyys Vuontisjärveltä Palovaaralle on noin 12 kilometriä ja sen taakse jäävälle Jyppyränselälle noin 15 kilometriä.
17
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-4. Näkymä Peltovuoman kylältä kohti länttä. Avoin maisema mahdollistaa näkymät kauas. Kuvan
vasemmassa reunassa horisontissa siintävät Ounastunturit ja oikealla matalampana selänteenä Jyppyrä,
Jyppyränselkä ja Palovaara. Jyppyränselälle on yli 20 kilometrin etäisyys Peltovuomalta, Palovaara sijaitsee hieman lähempänä
4.3.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Jyppyränselälle ja Palovaaralle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa korkeimpien
tunturien avoimille lakialueille sekä paikoin muille avoimille alueille, kuten järville ja avosoille.
Merkittävin vaikutusalue kaukomaiseman näkyvyysalueella on Ounastunturilla Pyhäkeron huippu
ja sen pohjoisrinteet. Pyhäkerolta avautuu laaja näkymäsektori, jossa pohjoisen suunnassa näkyy
Ounasjärvilaakso ja Hetan kylä taustallaan Jyppyränselkä ja Palovaara. Pyhäkeron kautta kulkee
Pallas-Hetta-vaellusreitti.
Kaukomaisemassa Jyppyränselkä ja Palovaara eivät ole maisemaa hallitsevia tai maisemassa erityisesti erottuvia elementtejä. Jyppyrällä oleva masto helpottaa kohteen paikannettavuutta maisemassa. Kaukomaisemassa tuulivoimaloiden näkyvyysalueet ovat melko rikkonaisia kohdeselänteiden mataluuden ja ympäristön metsäisyyden vuoksi. Kaukomaisemassa tuulivoimalat näkyisivät metsänreunan rajaamina. Tuulivoimalat edustavat nykyaikaista teknistä maisemaa, joka
poikkeaa nykyisestä pääosin erämaisesta maisemakuvasta. Kaukomaisemassa tuulivoimalat toimisivat maamerkkinä kirkonkylän asutuskeskittymälle.
Kaukomaisemassa sijaitseville maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvoalueille sekä kohteille ei
aiheudu merkittäviä vaikutuksia suunnitelluista tuulivoimaloista. Jyppyränselkä erottuu Peltovuomalta avautuvissa kaukonäkymissä ja Paloselkä Vuontisjärven kaukonäkymissä. Kyseisiltä
alueilta kaukomaisemaa hallitsee kuitenkin Ounastunturien siluetti, jonka hierarkkiseen asemaan
tai kylien maisema-arvoihin tuulivoimalat eivät vaikuta pitkän etäisyyden vuoksi. Kirkkaalla säällä, pimeän aikaan tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat näkyä kaukaakin ja tällöin ne voivat
muuttaa aikaisempaa täysin valotonta kaukomaisemaa kuvaa hieman.
4.3.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Jyppyränselän ja Palovaaran lähiympäristö on verrattain puustoista, lähialueen avoimet näkymäalueet sijoittuvat Jyppyränselän eteläpuolelle Ounasjärvelle sekä muissa suunnissa oleville
avosoille ja pienille järville. Lähimaisemassa merkittävimmät näkymät kohti Jyppyränselkää ja
Palovaaraa avautuvat Paljasselän lakialueelta sekä Ounasjärven etelärannalta. Hetantieltä tai Hetan kyläalueelta ei avaudu juurikaan näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, koska sekä tie että kyläalue rajautuvat pohjoisen suunnassa näkymiä estävään puustoon. Jyppyränselän ulkoilureiteiltä
voi paikoin nähdä tuulivoimalat, mutta aivan voimaloiden lähimaastossa puusto peittää usein näkymät.
Jyppyränselän ja Palovaaran lähialueelle sijoittuu Hetan maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, joka muodostuu kylällä olevista yksittäisistä kohteista. Hetassa valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat kirkko, koulu ja Yrjö Kokon Ungelon torppa. Hetan kirkko on kylän maamerkki saavuttaessa kylälle Hetantietä lännen suunnasta. Tässä näkymässä ei kuitenkaan tuulivoimaloilla ole vaikutusta. Tärkeimmät näkymät kirkonkylällä suuntautuvat etelän suuntaan, Ounasjärven yli kohti Pyhäkeroa, joka on kirkonkylällekin merkittävä maisemaelementti. Tuulivoimaloilla ei ole Hetan kulttuuriympäristön arvoja heikentävää vaikutusta.
18
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Jyppyränselän tuulivoimaloille tarvitaan uutta tietä vain noin 0,5 km eikä uusilla tierakenteilla ole
merkittävää maisemavaikutusta. Palovaaralle tarvitaan noin 2,7 km uutta tietä ja tämä tielinja
voi näkyä etelän suunnasta, kuten Pyhäkerolta selkeänä linjana maastossa.
Kuva 4-5. Valokuvaan (Kuva 4-2) tehty kuvasovite Jyppyränselälle suunnitelluista tuulivoimaloista. Katselupaikka Paljasselältä kohti kaakkoa on noin 850 m – 1600 m etäisyydellä tuulivoimaloista. Näkymässä tuulivoimalat nousevat reilusti muuta maisemaa korkeammalle, mutta suurpiirteinen maisemakuva ei
tästä merkittävästi muutu. Taustalla siintävät Ounastunturit rajaavat edelleen maisematilaa.
Kuva 4-6. Valokuvaan (Kuva 4-2) tehty kuvasovite Palovaaralle suunnitellusta tuulivoimalasta. Katselupaikka Paljasselältä kohti kaakkoa on noin 5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Näkymässä tuulivoimala nousee idän suunnan horisontin yläpuolelle, mutta ei yksittäisenä elementtinä hallitse suurpiirteistä maisemakuvaa.
19
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-7. Jyppyränselälle suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät.
20
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-8. Palovaaralle suunnitellun tuulivoimalan teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa,
ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät.
21
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.4
Sonkavaara
4.4.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Sonkavaara sijaitsee Sonkamuotkan kylän pohjoispuolella Enontekiön ja Muonion kuntien rajalla.
Tuulivoimaloiden paikkoja on suunniteltu kahdelle pohjoisimmalle laelle (Ylinenlaki ja Keskilaki),
jotka sijaitsevat kokonaan Enontekiön puolella, lähimmillään noin 1,5 km päässä Muonion rajasta
ja noin 4 km päässä Kilpisjärventiestä / Muoniontiestä. Lakien pohjoispuolelta kulkee henkilöautolla ajokelpoinen Yhteismetsäntie.
Sonkavaara sijoittuu maisemaseutujaossa Länsi-Lapin tunturiseudulle. Tarkennetussa maisemaaluejaossa Sonkavaara sijoittuu Muonionjokilaakson maisema-alueelle, jota rajaavat tunturit ja
vaarat molemmin puolin rajaa. Jokilaaksoa reunustaa nauhamainen asutus joka laajenee paikoin
taajamamaiseksi. Joki muodostaa merkittävän elementin mm. Yli-Muonion ja Muonion kirkonkylän maisemakuvassa.
Sonkavaaran Ylisenlaen huipun korkeus on 410 m mpy, Keskilaki on 400 m mpy. Näiden lakien
eteläpuolella Sonkavaaran korkein laki Tynnyrilaki nousee korkeudelle 440 m mpy. Sonkavaaran
lakialueella kasvaa mäntyvaltaista havumetsää. Sonkavaaran itä- ja eteläpuolella vaarat nousevat pääosin 400 – 500 m mpy korkeudelle ja vaarojen välissä on jonkun verran soita ja pieniä
järviä. Sonkavaaran länsipuolella maasto hieman alavampaa ja pohjoisessa noin 15 kilometrin
etäisyydellä levittäytyy laajoja avosoita sekä Muotkajärvi. Maisema on metsäinen vaarojen lakia
myöten. Sonkavaara sijaitsee kuusen luontaisen kasvun äärirajalla, mutta siitä huolimatta yksittäisiä kuusia kasvaa aivan lakialueillakin. Ympäristön korkeimpana tunturina nousee ylärinteiltään
ja lakialueeltaan avoin Ounastunturi yli 20 kilometrin etäisyydellä Sonkavaaran koillispuolella
korkeimmillaan tasolle 725 m mpy (Outtakka) ja 710 m mpy (Pyhäkero).
Muonionjokea seuraavalta Muoniontieltä / Kilpisjärventieltä (vt 21), Ruotsin puolella kulkevalta
tieltä (Karesuandovägen, nro 99) tai Hetantieltä ei juurikaan avaudu näkymiä kohti Sonkavaaraa
puustoisuuden ja maastonmuotojen vuoksi. Sonkavaara ei erotu maisemassa selkeänä maamerkkinä.
Kuva 4-9. Näkymä Muoniontieltä Sonkamuotkasta kohti Sonkavaaraa. Selännealue näkyy pienen pellon
ja järven takana, mutta ei juurikaan erotu tiemaisemassa ainakaan lehdellisenä vuodenaikana.
22
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-10. Näkymä Muoniontien läheltä pellon laidasta kohti Sonkavaaraa. Kuvauspaikka on lähes sama
kuin edellisessä kuvassa (Kuva 4-9), mutta tienvarsipuuston toiselta puolelta.
4.4.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä –alueet
Sonkavaaran ympäristöön sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kajanki. Kajanki sijaitsee Muonion kunnan puolella, noin 16 kilometrin etäisyydellä Sonkavaarasta kaakon suuntaan. Pinta-alaltaan n. 500 hehtaaria laaja kylä sijaitsee Isojoen varrella. Kylän elinkeinoja ovat
porotalous ja maanviljelys. Kylän vanha rakennuskanta on säilynyt hyvin ja uudet rakennukset
sopivat luontevasti kyläkuvaan. Arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa Kajanki on
jätetty pois arvokkaiden maisema-alueiden listalta.
Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista lähimpänä Sonkavaaraa sijaitsee Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit –kohteisiin kuuluva Sonkamuotkan rajapyykki Sonkamuotkan kylän kohdalla noin 3,7 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta
tuulivoimalan paikasta. Myös Ruototunturilla, noin 17 kilometriä Sonkavaarasta länteen on RKYkohteisiin kuuluva rajapyykki. Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja
1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kokonaisuudessaan merkitty maastoon kivipyykeillä Ruotsin vallan aikana.
Enontekiön kulttuuriympäristöohjelmassa kuvatuista paikallisesti arvokkaista kohteista Sonkavaaraa lähimpänä sijaitsee noin 13,5 kilometrin etäisyydellä pohjoisen suunnassa Muotkajärven
kylä. Enontekiön kulttuuriympäristöohjelman kohteisiin kuuluu myös Palojoensuun kyläalue noin
14 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista luoteen suunnassa. Palojoensuussa on
RKY-kohde Palojoensuun koulu, joka kuuluu Enontekiön jälleenrakennuskauden julkisen rakentamisen RKY-kokonaisuuteen.
Ruotsin puolella arvokkaisiin luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin kuuluu Muonionjoen varteen merkitty valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö Torne-Muonio älvar (Riksintresse Friluftsliv, Miljöbalken 3:6). Alueen arvoja ovat vapaa-ajan kalastus ja kulttuurintutkimus.
Muonionjoen varteen sijoittuu Ruotsin puolella Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman
alueisiin kuuluva Kätkesuandon kylä Pajalassa. Kätkesuandosta on noin 8 kilometrin etäisyys lähimpään Sonkavaaralle suunniteltuun tuulivoimalaan. Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman alueisiin kuuluu myös reilun 15 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista luoteeseen sijoittuva Tynnyrilaki Kiirunassa. Yli 20 kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta Ruotsin puolella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas tunturialue Pessinki (Riksintresse Fjällområden,
Miljöbalken 4:5).
23
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-11. Näkymä Kätkesuandon kylästä Ruotsin puolelta kohti Sonkavaaraa. Sonkavaara erottuu paikoin tie- ja joenvarsimaisemassa selkeänä selännealueena kaukomaisemassa. Sonkavaaralle suunnitelluille voimaloille on kuvauspaikasta noin 9 kilometrin etäisyys.
4.4.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Sonkavaaralle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa avoimille alueille, kuten järville ja avosoille sekä Ounastunturin länsirinteelle. Ruotsin puolella on lisäksi joitakin avoimia tai
harvapuustoisia soita ja vaarojen rinteitä, joille tuulivoimalat voivat paikoin näkyä. Ounastunturin
Pyhäkeron huippu, jonka kautta kulkee Pallas-Hetta-vaellusreitti, sijoittuu yli 23 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista, jolloin maisemavaikutus tunturilta avautuvaan näkymään jää vähäiseksi.
Kaukomaisemassa Sonkavaara ei juurikaan erotu maisemaa hallitsevana tai maisemassa erityisenä elementtinä. Ruotsin puolelta Muoniojokilaakson rannoilta ja kyläalueilta, kuten Kätkesuandosta ja Saivomuotkasta, Sonkavaara erottuu paikoin selkeänä selännealueena ja kaukomaiseman maamerkkinä. Näillä paikoin kaukana sijaitsevat tuulivoimalat tuskin nousevat maisemaa
hallitseviksi elementeiksi, mutta voivat korostaa Sonkavaaran asemaa maiseman maamerkkinä.
Kaukomaisemassa tuulivoimaloiden näkyvyysalueet ovat melko rikkonaisia Sonkavaaran mataluuden ja ympäristön metsäisyyden vuoksi. Kaukomaisemassa tuulivoimalat näkyisivät metsänreunan rajaamina. Tuulivoimalat edustavat nykyaikaista teknistä maisemaa, joka poikkeaa nykyisestä pääosin erämaisesta maisemakuvasta. Kaukomaisemassa tuulivoimalat toimisivat maamerkkinä Sonkamuotkan asutuskeskittymälle.
Kaukomaisemassa sijaitseville maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvoalueille sekä kohteille ei
aiheudu merkittäviä vaikutuksia suunnitelluista tuulivoimaloista. Ruotsin puolella, läänin kulttuuriympäristöohjelman alueisiin kuuluva Kätkesuandon kylälle voi kohdistua vähäisiä tai kohtalaisia
maisemavaikutuksia. Kirkkaalla säällä, pimeän aikaan tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat näkyä kaukaakin ja tällöin ne voivat muuttaa aikaisempaa täysin valotonta kaukomaisemakuvaa
hieman.
4.4.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Sonkavaaran lähiympäristössä näkymiä estää tai rajaa paikoin tiheäkin puusto sekä vaihtelevat
maastonmuodot. Lähialueelle kohdistuu tuulivoimaloiden näkymäalueita selkeimmin järville ja
avoimille suoalueille. Laajin näkymäsektori kohti Sonkavaaraa ja sinne suunniteltuja tuulivoimaloita aukeaa vaaran kaakkoispuolella sijaitsevalta Kaarantojärveltä. Järven rannoilla on joitakin
vapaa-ajan asuinrakennuksia.
Lähialueen tie- ja kylämaisemassa tuulivoimalat eivät näy selkeästi. Näkyessään tuulivoimalat
asettuvat osaksi Sonkavaaran selännemaisemaa, nousematta maisemaa hallitseviksi elementeiksi.
Sonkavaaran tuulivoimaloille tarvitaan uutta tietä vain noin 2,6 km. Uudelle tiellä ei ole merkittävää maisemavaikutusta, koska se sijoittuu vaaran pohjoispuolelle ja liittyy tielle, alueelle jossa
liikutaan vähän.
24
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-12. Valokuvaan (Kuva 4-10) tehty kuvasovite Sonkavaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista.
Katselupaikka Muoniontien viereiseltä pellolta on noin 4-4,6 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Näkymässä tuulivoimalat sijoittuvat selänteen korkeimman kohdan taakse eivätkä ne kohoa suhteellisesti
muun maiseman yläpuolelle.
25
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-13. Sonkavaaralle suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät.
26
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.5
Lavivaara
4.5.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Lavivaara sijaitsee Kaaresuvannon kylältä noin 9 km koilliseen. Lavivaaran juurelle johtaa tie, sillä alueella toimi lyhyen aikaa laskettelukeskus talvikaudella 1991–92. Laskettelukeskuksen hissit
ja päärakennus on sittemmin purettu, mutta yksi majoitusrakennus on edelleen rinteen juurella.
Vanhat laskettelurinteet erottuvat edelleen maastossa puuttomina.
Lavivaara sijoittuu maisemaseutujaossa Enontekiön pohjoisen tunturiseudun alueelle. Tarkennetussa maisema-aluejaossa Lavivaara sijoittuu Tarvantovaaran-Pöyrisjärven erämaan tunturiylängön maisema-alueelle, joka koostuu laajoista, asumattomista tunturipaljakoista ja tunturikoivikoista.
Lavivaaran korkein huippu nousee korkeudelle 550 m mpy. Huipun tuulivoimalan paikan lisäksi
vaaralle on suunniteltu toinen tuulivoimalan paikka huipun eteläpuolelle, korkeustasolle 475 m
mpy. Lavivaaran rinteet ovat pääosin tunturikoivikkoa, mutta korkein lakiosa on puuton. Lavivaara sijaitsee mäntyvyöhykkeen pohjoisrajalla ja vain muutamia kitukasvuisia mäntyjä kasvaa Lavivaaran rinteillä. Lavivaaraa lähimmät korkeat, puuttomat tunturit ja vaarat sijoittuvat Lavivaaran pohjois- ja koillispuolille lähelle Norjan rajaa sekä luoteeseen Lätäsenon jokilaakson länsipuolelle.
Lavivaara ei erotu metsäisessä vaaramaisemassa eikä näy lähimmillään noin yhdeksän kilometrin
etäisyydellä sijaitsevalle Käsivarrentielle. Käsivarrentie kulkee Kuttasen ja Järämän välisellä alueella matalien vaara- ja avosuomaisemien läpi. Tien varrella sijoittuu useita asutuskeskittymiä,
joista suurin on Kaaresuvannon kylä molemmin puolin valtakunnan rajaa eli Muonionjokea.
Kuva 4-14. Lavivaaran entisen laskettelukeskuksen majoitusrakennus vaaran juurella.
Kuva 4-15. Näkymä Lavivaaran suuntaan Käsivarrentieltä Markkinan itäpuolelta Hietajänkän avosuon
ylitse.
27
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.5.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä –alueet
Lavivaaran ympäristössä ei ole 20 kilometrin säteellä valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Enontekiön jälleenrakennuskauden julkisen rakentamisen RKY-kohteisiin kuuluva Kaaresuvannon koulu noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä Lavivaaran eteläpuolella. RKY-kohteisiin kuuluu myös Markkinan kirkonpaikka noin 11 kilometrin etäisyydellä Lavivaaran lounaispuolella, Käsivarrentien varressa.
Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja
hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta 1820-luvulle.
Noin 18 kilometriä Lavivaaran pohjois–koillispuolella sijaitsee RKY-kohteisiin kuuluva Struven astemittausketjun piste Stuorrahanoaivi. Struven ketjun piste STUOR-OIVI (nykyinen nimi Stuorrahanoaivi) on alkuaan merkitty kahdella kiveen hakatulla ristillä. Toisen ristin lähelle on hakattu
vuosi 1852. Nämä merkinnät ovat säilyneet.
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikkoihin kuuluva saksalaisten rakentama puolustusasema Lätäsenon Sturmbock – Stellung eli Järämä sijaitsee Käsivarrentien varressa noin 19 kilometrin
etäisyydellä Lavivaarasta länteen. Avoimessa tunturimaastossa sijaitseva Lätäsenon puolustusasema on yhteensä 25 km pitkä linnoitusalue Käsivarren poikki vuodelta 1944. Alueen eteläosan osittain entistetyssä osassa on taistelu-, yhdys- ja juoksuhautaa yhteensä yli 1,2 km sekä
16 korjattua taisteluhaudan erityyppistä ampumapesäkettä (konekivääri ja raskasase) sekä viisi
erityyppistä alkuperäisille paikoilleen kunnostettua korsua.
Noin 16 kilometriä idän – kaakon suunnassa sijaitsee Kultiman maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kultimasta Leppäjärvelle kulkee maakuntakaavaan merkitty kulttuurihistoriallisesti
tai maisemallisesti merkittävä reitti. Kaaresuvannon kylä on Enontekiön kulttuuriympäristöohjelmassa huomioitu kohde.
Kuva 4-16. Näkymä Järämän puolustusasema-alueelta, Palovaaran rinteeltä kohti itää. Lavivaaran selänne ei erotu taustamaisemassa erityisenä kohteena.
Ruotsin puolella tuulivoimaloiden mahdolliselle vaikutusalueelle (20 km säde suunnitelluista tuulivoimaloista) sijoittuu Muonionjoen varteen merkitty valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö
Torne-Muonio älvar (Riksintresse Friluftsliv, Miljöbalken 3:6). Alueen arvoja ovat vapaa-ajan kalastus ja kulttuurintutkimus. Lännen suunnassa rajajoen Ruotsin puolella on valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö Norrbottens fjällområde (Norrbottenin tunturialue), jonka arvoja ovat
vapaa-ajan kalastus, kulttuurintutkimus ja hiihto.
Muonionjoen varteen sijoittuu Ruotsin puolella Norbottenin läänin kulttuurimaiseman suojeluohjelman alue Kuttaisen kylä (LstBD Bevarandeprogram för odlingslandskap, natur-och kulturvärden). Kuttaisen lounaispuolella on Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman alueisiin kuuluva Vuontisjärvi (LstBD Norrbottens kulturmiljöprogram).
28
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-17. Näkymä Kuttaisista kohti luodetta. Etäisyyttä kuvauspaikasta Lavivaaralle on lähes 20 kilometriä eikä Lavivaaran selänne erotu taustamaisemassa erityisenä kohteena.
4.5.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Lavivaaralle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa sitä ympäröivillä avoimilla suoalueilla ja puuttomalla tunturiylängöllä luoteen ja koillisen suunnassa sekä Ruotsin tuntureilla
etelässä. Ympäristön puustoisuus rajoittaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa. Kaukomaisemassa merkittävimmät näkymäpaikat sijoittuvat Käsivarrentien varteen, jossa liikkuu suhteellisen paljon ihmisiä. Käsivarrentien ympäristöstä aukeaa kuitenkin verrattain vähän selkeitä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, joten Lavivaaralle suunnitellut tuulivoimalat eivät ole kaukomaisemassa erityisesti erottuva elementti. Kaaresuvannosta ei aukea näkymiä Lavivaaran suuntaan. Ruotsin puolella Karesuandossa voi olla yksittäisiä paikkoja, joista tuulivoimaloiden lavat
voivat näkyä, mutta esimerkiksi rajajoen ylittävältä sillalta ei ole näkyvyyttä tuulivoimaloille
(Kuva 4-18).
Erämaisessa ympäristöstä nähtynä tekninen elementti, kuten tuulivoimala, voidaan kokea paikan
luonnetta muuttavana tekijänä. Pimeään aikaan tuulivoimaloissa olevat lentoestevalot voidaan
kokea häiritsevinä muuten lähes täysin valottomassa ympäristössä.
Kulttuuriympäristön ja maiseman arvoalueille, kuten Järämään ja Ruotsin puolelle Kuttaisiin, Lavivaaralle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei ole maisemallista vaikutusta hyvin vähäisen näkyvyyden ja pitkän etäisyyden vuoksi.
Kuva 4-18. Näkymä Kaaresuvannosta, Ruotsin puolelta, Muonionjoen yli kohti pohjoista. Valokuvaan on
lisätty Lavivaaralle suunnitellut tuulivoimalat (havainnollistettu vaaleilla rinkuloilla kuvan päälle), mutta
ne eivät näy kuvauspaikkaan Sakkaravaaran takaa . Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin
10 ja 11 kilometriä. Maiseman maamerkkinä toimii Sakkaravaaran laella oleva masto.
29
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.5.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Lavivaaralle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät lähimaisemassa lähivaarojen välisille avosoille ja
muille harvapuustoisille alueille. Kuuden kilometrin etäisyydellä Lavivaarasta ei ole vaaran juurelle johtavan tien ja tyhjillään olevan majoitusrakennuksen lisäksi muuta rakennettua ympäristöä.
Tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueen maisemassa jäävät vähäisiksi.
Lavivaaran tuulivoimaloille tarvitaan uutta tietä noin 2,5 kilometriä nykyisen tien päästä Lavivaaran laelle ja yhdistämään tuulivoimaloiden paikat lakialueella. Tuulivoimaloille tarvittava huoltotie
ei vaikuta merkittävästi maisemaan. Huoltotie näkynee maisemassa vain aivan lähietäisyydeltä.
30
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-19. Lavivaaralle suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät. Ruotsin puolella näkyvyysanalyysi ei huomioi
puuston näkymiä peittävää vaikutusta.
31
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.6
Sinettä
4.6.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Sinettä sijaitsee Pättikkän kylän eteläpuolella aivan Kilpisjärventien vieressä. Läntisimmällä laella
on radiomasto ja laelle nousee hiekkapäällysteinen huoltotie.
Sinettä sijoittuu maisemaseutujaossa Enontekiön pohjoisen tunturiseudun alueelle. Tarkennetussa maisema-aluejaossa Sinettä sijoittuu Könkämäenenon-Muonionjoen jokilaakson maisemaalueelle, joka vaihettuu kapean jokilaakson reunalla Käsivarren erämaan tunturiylängön maisema-alueeksi. Jokilaakso on harvaan asuttua, tunturiylängön alueella ei ole juuri kiinteää asutusta
eikä tieverkkoa.
Sinetälle on suunniteltu 2 tuulivoimalan paikkaa: länsilaki ja siitä koilliseen oleva laki kohoavat
noin 530 m mpy korkeuteen. Lakialueen korkein kohta nousee tasolle 550 m mpy. Länsilaki on
radiomaston ympäristössä puutonta tunturikangasta ja tunturikoivupensaikkoa, muut laet ja rinteet ovat tunturikoivikkoa. Kaukomaisemassa nousee Sinetän pohjoispuolella Ropin tunturialue,
jonka laki nousee 945 m mpy korkeudelle. Lännessä ja etelässä, kaukomaisemassa Ruotsin tunturit nousevat paikoin 700 – 850 m mpy korkeuksille.
Käsivarrentie seuraa Könkämäenon jokilaaksoa ja tiemaisemaa kehystävät pääosin tiheät tunturikoivikot. Aukeammilta alueilta, kuten avosoiden ja järvien kohdalla avautuu näkymiä kauemmas ympäröivään maisemaan. Sinettä ei ole maisemakuvassa kovin selkeästi erottuva selänne.
Sen laella oleva masto helpottaa kohteen paikannettavuutta maisemassa. Sinetän luoteispuolella,
Käsivarrentien varressa Ropisalmen kohdalta avautuu näkymä Naimakkajärven yli, missä Sinettä
mastoineen näkyy kaukomaisemassa (Kuva 4-21).
Kuva 4-20. Näkymä Käsivarrentieltä Siikavuopion kohdalta kohti Sinettää. Läntisellä laella näkyy masto.
Kuva 4-21. Näkymä Käsivarrentieltä Ropinsalmen kohdalta kohti Sinettää, joka hahmottuu kaukomaiseman horisontissa Naimakkajärven takana.
4.6.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä –alueet
Sinetän ympäristössä ei ole 20 kilometrin säteellä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on jatkosodan tapahtuma- ja
muistopaikkoihin kuuluva saksalaisten rakentama puolustusasema Lätäsenon Sturmbock – Stellung eli Järämä. Puolustusaseman RKY-kohteisiin kuuluva osa sijaitsee Käsivarrentien varressa
noin 14 – 19 kilometrin etäisyydellä Sinetästä kaakkoon.
32
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Ropijärvenperän maakunnallisesti, maisemallisesti arvokas saamelaiskylä sijaitsee reilun 11 kilometrin etäisyydellä Sinetän luoteispuolella.
Ruotsin puolella tuulivoimaloiden mahdolliselle vaikutusalueelle (20 km säde suunnitelluista tuulivoimaloista) sijoittuu valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö Norrbottens fjällområde
(Norrbottenin tunturialue), jonka arvoja ovat vapaa-ajan kalastus, kulttuurintutkimus ja hiihto.
Osa alueesta sijoittuu Könkämäenenon ranta-alueelle erikseen rajattuna. Könkämäenenon rannalla on kaksi Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman ja kulttuurimaiseman suojeluohjelman alueisiin kuuluvaa kohdetta: Siikavuopion ja Naimakan kulttuuriympäristöt Kiirunassa (Könkemä älvs fjällägenheter).
4.6.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Sinetälle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa reilun kymmenen kilometrin etäisyydelle saakka laajoille alueille sitä ympäröivällä puuttomalla tunturiylängöllä Käsivarren erämaa-alueella sekä Ruotsin tuntureilla. Pohjoisen suunnassa korkea tunturiylänkö rajoittaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa yli 12 kilometrin etäisyydellä. Kaukomaisemassa merkittävin
kohde näkyvyysalueella on Ropi-tunturin laki-alue ja etelärinteen alue.
Kaukomaisemassa Sinettä ei ole maisemaa hallitseva tai maisemassa erityisesti erottuva elementti. Sinetällä oleva mastorakenne näkyy paikoin maisemassa ja helpottaa kohteen paikannettavuutta. Kaukomaiseman näkyvyysalueilla, suurpiirteisessä maisemassa Sinetälle suunnitellut
tuulivoimalat vertautuisivat mittakaavallisesti muihin maiseman elementteihin. Erämaisessa ympäristössä tekninen elementti, kuten tuulivoimala, voidaan kokea paikan luonnetta muuttavana
tekijänä. Pimeään aikaan tuulivoimaloissa olevat lentoestevalot voidaan kokea häiritsevinä muuten lähes täysin valottomassa ympäristössä.
Kulttuuriympäristön ja maiseman arvoalueille Järämään ja Ropisalmenperään ei Sinetälle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ole maisemallista vaikutusta hyvin vähäisen näkyvyyden ja pitkän etäisyyden vuoksi.
4.6.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Sinetälle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät lähimaisemassa lähivaarojen puuttomille rinnealuille
sekä vaarojen välisille avosoille. Käsivarrentieltä avautuu joitakin suoria näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan avosoiden yli. Käsivarrentien maisemassa näkyy Sinetän maston lisäksi usein selkeästi eteläinen, selänteen korkein huippu, jolle ei ole suunniteltu tuulivoimalaa.
Käsivarrentieltä nähtynä, esimerkiksi Pättikkästä (Kuva 4-24), tuulivoimalat nousevat selvästi
muuta maisemaa korkeammiksi elementeiksi. Suurpiirteinen maisemakuva kestää kuitenkin hyvin kahden tuulivoimalan aiheuttaman muutoksen. Tuulivoimalat korvaavat nykyisen mastorakenteen aseman paikan maamerkkinä. Ruotsin puolella Siikavuopiossa on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, joka sijaitsee 2,5 – 4 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Siikavuopion rantapelloilta avautunee näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan ja ympäristön
maisemakuva saa osittain uuden luonteen.
Sinetän tuulivoimaloille tarvitaan uutta tieyhteyttä noin 2 kilometriä yhdistämään tuulivoimaloiden paikat lakialueella. Nykyistä mastolle rakennettua tietä voidaan hyödyntää tarpeen mukaan
parannettuna. Tuulivoimaloille tarvittava huoltotie ei vaikuta merkittävästi maisemaan. Huoltotie
näkynee Käsivarrentien maisemassa vain aivan tien kohdalla aukkona tunturikoivikossa.
33
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-22. Sinetän mastolle johtava huoltotie.
Kuva 4-23. Näkymä Käsivarrentieltä Pättikkästä kohti Sinettää.
Kuva 4-24. Valokuvaan (Kuva 4-23) tehty kuvasovite Sinetälle suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 3,0 ja 3,6 kilometriä.
34
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-25. Sinetälle suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät. Ruotsin puolella näkyvyysanalyysi ei huomioi
puuston näkymiä peittävää vaikutusta.
35
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.7
Látnjavárit
4.7.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Látnjavárit sijaitsee Iiton kylän itäpuolella, noin 2 km päässä Kilpisjärventiestä. Látnjavárit sijoittuu maisemaseutujaossa Enontekiön pohjoisen tunturiseudun alueelle. Tarkennetussa maisemaaluejaossa Látnjavárit sijoittuu Könkämäenenon-Muonionjoen jokilaakson maisema-alueelle, joka
vaihettuu kapean jokilaakson reunalla Käsivarren erämaan tunturiylängön maisema-alueeksi. Jokilaakso on harvaan asuttua, tunturiylängön alueella ei ole juuri kiinteää asutusta eikä tieverkkoa.
Látnjavárit koostuu kahdesta vierekkäisestä lakialueesta, joista läntisemmän kautta kulkee Käsivarren erämaa-alueen raja (korkein kohta n. 715 m mpy). Látnjaváritin lakiosa on laajalti puutonta tunturikangasta ja rinteet tunturikoivikkoa. Suunnitellut tuulivoimaloiden paikat sijoittuvat
läntisen lakialueen länsirinteelle korkeustasoille 635 - 665 m mpy. Látnjaváritin itäinen lakialue
nousee korkeimmillaan tasolle 710 m mpy.
Látnjaváritin ympäristön kaukomaisemaa kehystää koillisessa Ropin tunturialue, jonka laki nousee 945 m mpy korkeudelle. Lännessä, kaukomaisemassa Ruotsin tunturit nousevat paikoin 700
– 900 m mpy korkeuksille. Käsivarrentie seuraa Könkämäenon jokilaaksoa ja monesti tiemaisemaa kehystävät tiheät tunturikoivikot. Látnjavárit ei erityisesti erotu tiemaisemassa maamerkkinä, sen laakeat lakialueet sulautuvat muuhun maisemakuvaan. Látnjaváritin eteläpuolella, aivan
Käsivarrentien vieressä sijaitseva Coreheapmin särmikäs muoto erottuu maisemassa Látnjaváritia paremmin. Parhaiten Látnjavárit näkyy tiemaisemassa Iittosuannon avosoiden kohdalla etelän
suuntaan kuljettaessa (Kuva 4-26). Noin 8 kilometrin etäisyydellä Látnjaváritista luoteeseen sijaitsee Lammasoaivi tuulivoimaloineen. Látnjaváritista etelään, Ruotsin puolella, on avotunturissa
näkyvä masto.
4.7.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä –alueet
Látnjaváritin ympäristössä ei ole 20 kilometrin säteellä valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai kulttuuriympäristöjä. Ropijärvenperän maakunnallisesti, maisemallisesti arvokas saamelaiskylä sijaitsee n. 6 km etäisyydellä Látnjaváritin kaakkoispuolella. Lähimmillään noin 12 km
Látnjaváritin pohjoispuolella on kulttuurihistoriallisesti merkittävä polku, joka johtaa Saarikoskelta noin 40 kilometrin etäisyydellä olevaan Raittijärven kylään.
Käsivarrentien ja Könkämäenenon välissä Látnjaváritin länsipuolella on Iiton palsasuon soidensuojelualue, jonne on rakennettu pitkospuita pitkin opastettu luontopolku. Palsasuon luontoarvojen lisäksi sillä on maisemallista arvoa. Näkymät suon pitkospuilta avautuvat avoimen suon yli
kohti länttä ja Ruotsin tuntureita eikä Látnjavárit näy tien varren kasvillisuuden ja maastonmuotojen vuoksi pitkospuille tai näköalapaikalle.
Ruotsin puolella, noin 15 kilometriä Látnjaváritista luoteeseen, on Enontekiön ja Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelmissa esitetty kohde Rounala. Rounalassa on ollut 1500-luvun lopulta
peräisin oleva Enontekiön ensimmäinen kirkko.
Ruotsin puolella tuulivoimaloiden mahdolliselle vaikutusalueelle (20 km säde suunnitelluista tuulivoimaloista) sijoittuu valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö Norrbottens fjällområde
(Norrbottenin tunturialue), jonka arvoja ovat vapaa-ajan kalastus, kulttuurintutkimus ja hiihto.
Osa alueesta sijoittuu Könkämäenenon ranta-alueelle erikseen rajattuna. Könkämäenenon rannalla on kolme Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman ja kulttuurimaiseman suojeluohjelman alueisiin kuuluvaa kohdetta: Siikavuopion, Naimakan ja Saarikosken kulttuuriympäristöt
Kiirunassa (Könkemä älvs fjällägenheter).
4.7.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Látnjaváritille suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa noin kymmenen kilometrin
etäisyydelle saakka laajoille alueille sitä ympäröivällä puuttomalla tunturiylängöllä Käsivarren
erämaa-alueella sekä Ruotsin tuntureilla. Etenkin idän suunnassa korkea tunturiylänkö rajoittaa
tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa yli 10 kilometrin etäisyydellä. Kaukomaisemassa merkittävin kohde näkyvyysalueella on Ropi-tunturin laki-alue, jonne erämaavaeltajat kiipeävät maisemia ihailemaan.
Kaukomaisemassa Látnjavárit ei ole maisemaa hallitseva tai maisemassa erityisesti erottuva
elementti. Lammasoaivi tuulivoimaloineen on nykyisellään maisemassa selkeämmin erottuva
maamerkki. Látnjaváritille suunnitellut tuulivoimalat tulisivat olemaan nykyisiä Lammasoaivin
36
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
tuulivoimaloita korkeampia, mutta suurpiirteisessä maisemassa ne vertautuisivat mittakaavallisesti muihin maiseman elementteihin. Erämaisessa ympäristössä tekninen elementti, kuten tuulivoimala, voidaan kokea paikan luonnetta muuttavana tekijänä. Pimeään aikaan tuulivoimaloissa
olevat lentoestevalot voidaan kokea häiritsevinä muuten lähes täysin valottomassa ympäristössä.
4.7.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Látnjaváritille suunnitellut tuulivoimalat näkyvät lähimaisemassa lähituntureiden ja vaarojen
puuttomille rinnealuille sekä Käsivarrentien maisemassa Iittosuannon avosoille. Iittosuannolta
suuntautuu tietä myöden, avosoiden yli suora näkymä Látnjaváritille.
Iittosuannosta, Käsivarrentieltä nähtynä, (Kuva 4-27), tuulivoimalat nousevat selvästi muuta
maisemaa korkeammiksi elementeiksi. Suurpiirteinen maisemakuva kestää kuitenkin hyvin kahden tuulivoimalan aiheuttaman muutoksen. Tuulivoimalat muodostavat kauas näkyvän maamerkin, mikä voidaan erämaisessa ympäristössä kokea vieraana elementtinä.
Látnjaváritin tuulivoimaloille tarvittava huoltotie ei vaikuta merkittävästi maisemaan. Huoltotie
näkynee Käsivarrentien maisemassa vain aivan tien kohdalla aukkona tunturikoivikossa.
Kuva 4-26. Näkymä Käsivarrentieltä Iittosuannon kohdalta kohti Látnjaváritia.
Kuva 4-27. Valokuvaan (Kuva 4-26) tehty kuvasovite Látnjaváritille suunnitelluista tuulivoimaloista.
Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 4,2 ja 5,2 kilometriä.
37
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-28. Látnjaváritille suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät. Ruotsin puolella näkyvyysanalyysi ei huomioi puuston näkymiä peittävää vaikutusta.
38
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.8
Lammasoaivi
4.8.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Lammasoaivi sijaitsee Saarikosken kylän eteläpuolella, Kilpisjärven tien varrella. Tunturin laella
on kolme tuulivoimalaa ja linkkimasto. Laelle nousee asvaltoitu huoltotie etelästä Kilpisjärventieltä ja tien vierellä kulkee sähkölinja, joka muuttuu maakaapeliksi tunturikoivikon ylärajalla.
Lammasoaivi sijoittuu maisemaseutujaossa Enontekiön pohjoisen tunturiseudun alueelle. Tarkennetussa maisema-aluejaossa Lammasoaivi sijoittuu Könkämäenenon-Muonionjoen jokilaakson
maisema-alueelle, joka vaihettuu kapean jokilaakson reunalla Käsivarren erämaan tunturiylängön
maisema-alueeksi. Jokilaakso on harvaan asuttua, tunturiylängön alueella ei ole juuri kiinteää
asutusta eikä tieverkkoa.
Lammasoaivin lakialueen korkeimmat osat nousevat 730 m mpy korkeudelle. Lakiosa on puutonta tunturikangasta ja rinteet tunturikoivikkoa. Kaukomaisemaa kehystää idässä Ropin tunturialue, jonka laki nousee 945 m mpy korkeudelle. Lännessä, kaukomaisemassa Ruotsin tunturit
nousevat paikoin 800 – 900 m mpy korkeuksille.
Käsivarrentie seuraa Könkämäenon jokilaaksoa ja monesti tiemaisemaa kehystävät tiheät tunturikoivikot. Aukeammilta alueilta ja tien kulkiessa suoraan kohti Lammasoaivia, erottuu se tuulivoimaloineen hyvin maisemassa yksittäisenä, suhteellisen korkeana vaarana.
Kuva 4-29. Lammasoaivi nähtynä Käsivarrentieltä Iittosuannon kohdalta, reilun kolmen kilometrin etäisyydeltä kaakon suunnalta.
Kuva 4-30. Näkymä Saanan laelta kohti kaakkoa. Lammasoaivi ja sen laella olevat tuulivoimalat voi erottaa kirkkaalla säällä paljaalla silmällä kaukomaisemassa vaikka etäisyyttä kohteeseen on noin 35 kilometriä. Kuvassa nuolen kohdalla näkyy Lammasoaivin korkeimmat kohdat horisontissa.
4.8.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä -alueet
Lammasoaivin ympäristössä ei ole 20 kilometrin säteellä valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai kulttuuriympäristöjä. Ropijärvenperän maakunnallisesti, maisemallisesti arvokas saamelaiskylä sijaitsee n. 13-15 km etäisyydellä Lammasoaivin kaakkoispuolella. Lammasoaivin pohjoispuolella on kulttuurihistoriallisesti merkittävä polku, joka johtaa Saarikoskelta noin 40 kilometrin etäisyydellä olevaan Raittijärven kylään.
39
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Ruotsin puolella, noin 8 kilometriä Lammasoaivista luoteeseen, on Enontekiön ja Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelmissa esitetty kohde Rounala. Rounalassa on ollut 1500-luvun lopulta
peräisin oleva Enontekiön ensimmäinen kirkko, jonne johtaa Könkämäenolta kaunis ja vaihteleva
polku. Rounalassa vanhan kirkon paikalla on kivinen muistomerkki. Kirkon paikalta aukeaa näkymä jokilaakson takana nouseville Suomen tuntureille, joista suurimpana erottuu Lammasoaivi.
Ruotsin puolella tuulivoimaloiden mahdolliselle vaikutusalueelle (20 km säde suunnitelluista tuulivoimaloista) sijoittuu valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö Norrbottens fjällområde
(Norrbottenin tunturialue), jonka arvoja ovat vapaa-ajan kalastus, kulttuurintutkimus ja hiihto.
Osa alueesta sijoittuu Könkämäenenon ranta-alueelle erikseen rajattuna. Könkämäenenon rannalla on kolme Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman ja kulttuurimaiseman suojeluohjelman alueisiin kuuluvaa kohdetta: Naimakan, Saarikosken ja Keinovuopion kulttuuriympäristöt
Kiirunassa (Könkemä älvs fjällägenheter).
4.8.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Lammasoaiville suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa laajoille alueille sitä ympäröivällä puuttomalla tunturiylängöllä Käsivarren erämaa-alueella sekä Ruotsin tuntureilla. Kaukomaisemassa merkittäviä kohteita näkyvyysalueella ovat Ropi-tunturin laki-alue, jonne erämaavaeltajat kiipeävät maisemia ihailemaan, kulttuurihistoriallisesti merkittävä Raittijärvelle johtava
polku sekä Rounalan kirkon paikka Ruotsin puolella. Käsivarrentien maisemassa, kaukoalueella,
Lammasoaivi on havaittavissa paikoin, kuten Peeran kohdalta. Lammasoaivi sekä siellä olevat
nykyiset voimalat voi kirkkaalla säällä erottaa jopa Saanatunturin laelta noin 35 kilometrin etäisyydeltä, mutta niin kaukaa ne eivät vaikuta maisemaan (Kuva 4-30).
Kaukomaisemassa Lammasoaivi ei ole maisemaa hallitseva tai maisemassa erityisesti erottuva
elementti, ainakaan yli 10 kilometrin etäisyydeltä katseltaessa. Lammasoaivin nykyiset tuulivoimalat helpottavat kohteen paikannettavuutta maisemassa. Uudet tuulivoimalat tulisivat olemaan
nykyisiä korkeampia, joten niiden merkitys maisemassa kasvaisi, mutta suurpiirteisessä maisemassa ne vertautuisivat mittakaavallisesti muihin maiseman elementteihin. Erämaisessa ympäristössä tekninen elementti, kuten tuulivoimala, voidaan kokea paikan luonnetta muuttavana tekijänä. Pimeään aikaan tuulivoimaloissa olevat lentoestevalot voidaan kokea häiritsevinä muuten
lähes täysin valottomassa ympäristössä.
4.8.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Lähimaisemassa merkittävimmät näkymät kohti Lammasoaivia avautuvat Käsivarrentieltä, kun
tiellä kuljetaan suoraan Lammasoaivia kohti. Suoria tienäkymiä avautuu esimerkiksi Iittosuannon
kohdalla Lammasoaivin eteläpuolella ja Kivijärven – Saarikosken kohdalla Lammasoaivin pohjoispuolella. Ruotsin puolella, noin 4,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan, Saarikosken maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemakuvaan uudet tuulivoimalat aiheuttavat vähäisen
muutoksen.
Uudet tuulivoimalat ovat nykyisiä hallitsevampia maiseman maamerkkejä lähietäisyydeltä katseltaessa ja mittakaavallisesti ne voivat kutistaa muita maiseman elementtejä. Jos Lammasoaivin
tuulivoimalat uusitaan, täytyy vaaran laelle johtavaa tietä kunnostaa sekä rakentaa lakialueelle
lyhyt osuus uutta tietä. Nykyinen puurajan yläpuolella oleva tie näkyy paikoin maisemassa etelän
suunnasta katseltaessa. Puurajan alapuolella oleva tieosuus sekä nykyinen ilmajohto erottuvat
Käsivarrentielle selkeimmin aivan teiden risteyksen kohdalla.
40
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-31. Valokuva Käsivarren maantieltä kohti etelää ja Lammasoaivia Kivivaaran kohdalla, noin 6 kilometrin etäisyydellä Lammasoaivista. Tien vasemmalla puolella etualalla näkyy Dálvas.
Kuva 4-32. Edelliseen valokuvaan tehty kuvasovite Lammasoaiville suunnitelluista uusista tuulivoimaloista, jotka korvaisivat nykyiset, pienemmät tuulivoimalat.
41
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-33. Lammasoaivillle suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät. Ruotsin puolella näkyvyysanalyysi ei
huomioi puuston näkymiä peittävää vaikutusta.
42
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.9
Dálvas
4.9.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Dálvas sijaitsee Saarijärven kylän itäpuolella, noin 2,5 km päässä Kilpisjärven tiestä ja 2,5km
Lammasoaivista pohjoiseen. Dálvas sijoittuu maisemaseutujaossa Enontekiön pohjoisen tunturiseudun alueelle. Tarkennetussa maisema-aluejaossa Dálvas sijoittuu KönkämäenenonMuonionjoen jokilaakson maisema-alueelle, joka vaihettuu kapean jokilaakson reunalla Käsivarren erämaan tunturiylängön maisema-alueeksi. Jokilaakso on harvaan asuttua, tunturiylängön
alueella ei ole juuri kiinteää asutusta eikä tieverkkoa.
Dálvaksen lakialueen korkeimmat osat nousevat 630 m mpy korkeudelle. Dálvaksen lakiosa on
puutonta tunturikangasta ja rinteet tunturikoivikkoa. Lähellä sijaitseva Lammasoaivin selänne
nousee noin 100 m korkeammalle. Kaukomaisemaa kehystää idässä Ropin tunturialue, jonka laki
nousee 945 m mpy korkeudelle. Lännessä, kaukomaisemassa Ruotsin tunturit nousevat paikoin
800 – 900 m mpy korkeuksille. Dálvaksen luoteispuolella aukeaa Kivijärven selkä ja länsipuolella
Saarikosken avosuot.
Käsivarrentien maisemassa Dálvaksen suhteellisen matala selännealue ei juurikaan erotu selkeänä maiseman maamerkkinä. Ainoastaan Saarikosken kohdalla Dálvas kehystää tien vieressä olevaa avosuomaisemaa. Muuten lähialueen tiemaisemassa näkymän päätteenä on useimmiten läheinen Lammasoaivin tunturi tuulivoimaloineen.
Kuva 4-34. Näkymä Käsivarrentieltä Saarikosken kohdalla Dálvaksen ja Lammasoaivin suuntaan itään
(etäisyys Dálvaksen laelle reilu 2 km). Dálvas näkyy kuvan vasemmassa laidassa lähes kokonaan puustoisine rinteineen, Lammasoaivin rinteet ovat paljaampia ja mäen laella näkyvät nykyiset tuulivoimalat
sekä masto.
4.9.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä -alueet
Dálvaksen ympäristössä ei ole 20 kilometrin säteellä valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai kulttuuriympäristöjä. Ropijärvenperän maakunnallisesti, maisemallisesti arvokas saamelaiskylä sijaitsee n. 16-17 km etäisyydellä Dálvaksen kaakkoispuolella. Dálvaksen luoteispohjoisrinteen alaosassa kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävä polku, joka johtaa Saarikoskelta noin 40 kilometrin etäisyydellä olevaan Raittijärven kylään.
Ruotsin puolella, noin 6 kilometriä Dálvaksesta luoteeseen, on Enontekiön kulttuuriympäristöohjelmassa ja Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelmissa esitetty kohde Rounala. Rounalassa
on ollut 1500-luvun lopulta peräisin oleva Enontekiön ensimmäinen kirkko, jonne johtaa Könkämäenolta kaunis ja vaihteleva polku. Rounalassa vanhan kirkon paikalla on kivinen muistomerkki.
Kirkon paikalta aukeaa näkymä jokilaakson takana nouseville Suomen tuntureille, joista suurimpana erottuu Lammasoaivi.
Ruotsin puolella tuulivoimaloiden mahdolliselle vaikutusalueelle (20 km säde suunnitelluista tuulivoimaloista) sijoittuu valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö Norrbottens fjällområde
(Norrbottenin tunturialue), jonka arvoja ovat vapaa-ajan kalastus, kulttuurintutkimus ja hiihto.
Osa alueesta sijoittuu Könkämäenenon ranta-alueelle erikseen rajattuna. Könkämäenenon rannalla on kolme Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman ja kulttuurimaiseman suojeluohjelman alueisiin kuuluvaa kohdetta: Naimakan, Saarikosken ja Keinovuopion kulttuuriympäristöt
Kiirunassa (Könkemä älvs fjällägenheter).
4.9.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Dálvakselle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa laajoille alueille sitä ympäröivällä puuttomalla tunturiylängöllä Käsivarren erämaa-alueella sekä Ruotsin tuntureilla. Kaukomaisemassa merkittäviä kohteita näkyvyysalueella ovat Ropi-tunturin laki-alue, jonne erämaavaeltajat kiipeävät maisemia ihailemaan, kulttuurihistoriallisesti merkittävä Raittijärvelle johtava polku
sekä Rounalan kirkon paikka Ruotsin puolella. Käsivarrentien maisemassa, Dálvaksen selänne ja
suunnitellut tuulivoimalat eivät juurikaan näy.
43
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kaukomaisemassa Dálvas ei ole maisemaa hallitseva tai maisemassa erottuva elementti. Uudet
tuulivoimalat tulisivat olemaan nykyisiä Lammasoaivin tuulivoimaloita korkeampia, joten niiden
merkitys maisemassa kasvaisi, mutta suurpiirteisessä maisemassa ne vertautuisivat mittakaavallisesti muihin maiseman elementteihin. Erämaisessa ympäristössä tekninen elementti, kuten
tuulivoimala, voidaan kokea paikan luonnetta muuttavana tekijänä. Pimeään aikaan tuulivoimaloissa olevat lentoestevalot voidaan kokea häiritsevinä muuten lähes täysin valottomassa ympäristössä.
4.9.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Lähimaisemassa merkittävimmät näkymät kohti Dálvasta avautuvat Käsivarrentieltä vain Saarikosken ympäristössä. Ruotsin puolella, 2-3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan, Saarikosken
maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemakuvaan uudet tuulivoimalat aiheuttavat
vähäisen muutoksen. Dálvakselle suunnitellut tuulivoimalat ovat nykyisiä Lammasoaivin tuulivoimaloita hallitsevampia maiseman maamerkkejä lähietäisyydeltä katseltaessa ja mittakaavallisesti
ne voivat kutistaa muita maiseman elementtejä. Tuulivoimaloiden rakentamista ja huoltoa varten
tarvitaan Dálvakselle tie. Uusi, vaaran etelä- ja länsirinteelle suunniteltu tie voinee näkyä lähimaisemassa lovena puustossa.
Kuva 4-35. Valokuvaan (Kuva 4-31) tehty kuvasovite Dálvakselle suunnitelluista tuulivoimaloista. Kuvassa tien päätteenä näkyy Lammasoaivi nykyisine tuulivoimaloineen. Valokuva on otettu Käsivarren
maantieltä kohti etelää Kivivaaran kohdalla, noin 3,5-4,5 kilometrin etäisyydellä Dálvakselle suunnitelluista tuulivoimaloista.
Kuva 4-36. Valokuvaan (Kuva 4-31) tehty kuvasovite Dálvakselle ja Lammasoaiville suunnitelluista tuulivoimaloista. Kuvan ottopaikalta on etäisyyttä Dálvaksen tuulivoimaloille 3,5-4,5 kilometriä ja Lammasoaiville reilu 6 km.
44
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-37. Dálvakselle suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät. Ruotsin puolella näkyvyysanalyysi ei huomioi
puuston näkymiä peittävää vaikutusta.
45
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.10 Leutsuvaara ja Laassavaara
4.10.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Leutsuvaara sijaitsee Käsivarren luoteisosassa, Kilpisjärven eteläpuolella ja Käsivarrentien lounaispuolella. Laassavaara sijoittuu Käsivarrentien koillispuolelle Suomen maanteiden korkeimman
kohdan, Muotkatakan (540 m mpy), jäädessä Leutsuvaaran ja Laassavaaran väliin. Muotkatakassa on maantien varrella levähdysalue sekä matkamuistomyymälänäkin käytetty kota.
Leutsuvaara sijoittuu maisemaseutujaossa Enontekiön pohjoisen tunturiseudun pohjoisrajalle.
Laassavaaran kohdalla pohjoinen tunturiseutu vaihettuu Käsivarren ylätunturien seuduksi. Tarkennetussa maisema-aluejaossa Leutsuvaara ja Laassavaara sijoittuvat lähinnä Kilpisjärven ylätuntureiden alueelle, joka koostuu Kilpisjärveä rajaavista maiseman ja luonnonpiirteiden kannalta
merkittävistä tuntureista, joita ovat mm. Saana ja Malla. Alueen korkeudet ja korkeusvaihtelut
ovat Suomen oloissa poikkeuksellisen suuret. Käsivarren alueella sijaitsevat Suomen korkeimmat
ja maastonmuodoiltaan jylhimmät tunturit, nelisenkymmentä tunturia kohoaa yli 1000 metrin
korkeuteen merenpinnasta. Kilpisjärven korkeus on 473 m mpy. Alue on maisemaltaan ja luonnonarvoiltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Alueen kasvillisuus on karua ja tundramaista. Kilpisjärvellä on jonkin verran vakituista asutusta sekä matkailuun liittyvää rakentamista kylän keskustan alueella.
Kuva 4-38. Näkymä Käsivarren tieltä Leutsuvaaran pohjoispuolelta ja Laassavaaran länsipuolelta kohti
Kilpisjärveä ja Saanaa.
Leutsuvaaran kallioinen lakialue nousee korkeimmillaan tasolle 740 m mpy, Laassavaaran korkeimmat kohdat nousevat tasolle 715 m mpy. Leutsuvaaralla tuulivoimaloita on suunniteltu sijoitettavan lakialueelle. Laassavaaralla tuulivoimaloita on suunniteltu lakialueen luoteis- ja pohjoispuolelle tasolle 680 – 690 m mpy (VE1) ja erillisille matalammille lakialueille huipun pohjoispuolelle tasolle 695 – 700 m mpy. Laassavaaraan suunnitellaan pumppuvoimalaa, jonka toiminta perustuisi yläaltaaseen pumpattavaan veteen, jota laskettaisiin takaisin Kilpisjärven rannan tuntumassa sijaitsevaan voimalaitokseen. Mahdolliset allasalueet sijoittuvat vaaran korkeimpien kohtien välisiin painanteisiin korkeustasolle 620 – 640 m mpy.
Kilpisjärven maisema ympäristöineen on suurimmaksi osaksi joko matalan tunturikoivikon peittämää rinnealuetta tai avointa tunturipaljakkaa. Oman avoimen maisemakokonaisuutensa muodostaa Kilpisjärven laakso – Könkämäenon laakso, joka erityisesti Peeran alueella avautuu laajaksi avoimeksi maisematilaksi. Tärkeimpiä ja edustavimpia näköalapaikkoja Kilpisjärvellä ovat
saapumiset Käsivarrentietä Kilpisjärven laakson alueelle sekä etelästä (näköalapaikka ja alas
laaksoon laskeutuva tie) että pohjoisesta (laakson avautuminen Mallan ja Saanan välistä), näkymät Saanalta ympäristöön sekä näkymät kyläkeskuksen alueelta kohti Saanaa / Mallaa / Kilpisjärveä. Kilpisjärven maisematilan ulkopuolella, Käsivarrentien maisemassa Peerasta Leutsuvaaralle johtava tieosuus on näkymiltään tärkeä: Siirtyminen loivapiirteisemmältä ja alavammalta
alueelta ylös jyrkkäpiirteisempien tunturiselänteiden vyöhykkeelle (ja päinvastoin) on vaikuttava.
Myös suuri osa tienvarren levähdysalueista on luonteeltaan näköalapaikkoja.
46
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Leutsuvaara ja Laassavaara muodostavat maisemallisen porttikohdan saavuttaessa Käsivarrentietä etelästä Kilpisjärvelle (Kuva 4-39). Käsivarrentielle Laassavaarasta näkyy lähinnä jyrkkä
etelä- ja länsirinne (Muotkarakka), korkeamman lakialueen jäädessä katveeseen. Leutsuvaaran
rinteet ovat loivempipiirteisiä Käsivarrentien suuntaan, mutta selänteen korkea profiili rajaa hyvin
maisematilaa.
Kuva 4-39. Näkymä Käsivarren tietä kohti pohjoista, tien vasemmalla puolella kohoaa Leutsuvaara ja oikealla puolella tietä näkyy Laassavaaran jyrkkää rinnettä.
Kuva 4-40. Näkymä Laassavaaralle Leutsuvaaran rinteeltä. Vasemmalla siintää Ala-Kilpisjärvi.
Kuva 4-41. Näkymä Kilpisjärventieltä Laassavaaran länsipuolelta kohti etelää ja Leutsuvaaraa tienäkymän päätteenä.
47
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.10.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä –alueet
Leutsuvaaran ja Laassavaaran ympäristössä lähin valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
on Saanan maisemakokonaisuus lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydellä Leutsuvaarasta ja 7
kilometrin etäisyydellä Laassavaarasta. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista lähimpinä sijaitsevat Kilpisjärven matkailuhotelli (etäisyys suunniteltuihin tuulivoimaloihin 9-11 km) ja Ahdaskurun silta, Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (etäisyys
suunniteltuihin tuulivoimaloihin 17-19 km). Saana ja Mallan luonnonpuisto ovat Enontekiön kulttuuriympäristöohjelman kohteita, kuten myös kaakon suunnassa, Ruotsin puolella sijaitseva Rounalan kirkon paikka. Leutsuvaaran ja Laassavaaran välisen tasanteen levähdyspaikalla on Muotkarakan sotamuistomerkki. Muistomerkki on pystytetty paikkaan, josta ammuttiin Suomen sodan
1941-45 viimeiset tykinlaukaukset huhtikuussa 1945.
Ruotsin puolella tuulivoimaloiden mahdolliselle vaikutusalueelle (20 km säde suunnitelluista tuulivoimaloista) sijoittuu valtakunnallisesti arvokas virkistysympäristö Norrbottens fjällområde
(Norrbottenin tunturialue), jonka arvoja ovat vapaa-ajan kalastus, kulttuurintutkimus ja hiihto.
Osa alueesta sijoittuu Könkämäenenon ranta-alueelle erikseen rajattuna. Könkämäenenon rannalla on kolme Norbottenin läänin kulttuuriympäristöohjelman ja kulttuurimaiseman suojeluohjelman alueisiin kuuluvaa kohdetta: Saarikosken, Keinovuopion ja Kummavuopion kulttuuriympäristöt Kiirunassa (Könkemä älvs fjällägenheter).
4.10.3 Vaikutukset kaukomaisemassa
Leutsuvaaralle ja Laassavaaralle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat korkeille vaaroille maisemaan, jossa on pääosin korkeita vaaroja ja avotunturia. Kasvillisuuden sijasta tuulivoimaloiden
näkyvyyttä maisemassa rajaa melko hyvin maastonmuodot. Laajimmat näkyvyysalueet kaukomaisemassa sijoittuvat avoimille tunturien rinteille Käsivarren erämaa-alueella, Kilpisjärven ympäristössä ja Ruotsin tuntureilla. Myös Kilpisjärvelle tuulivoimalat näkyvät hyvin. Kilpisjärven kylämaisemassa tuulivoimalat voivat paikoin näkyä Kilpisjärven avoimen järven selän yli. Esimerkiksi kylän keskustasta Leutsuvaaran ja Laassavaaran selänteet rajaavat horisonttia taustamaisemassa (Kuva 4-42). Näkymissä kylän keskustasta eivät suunnitellut tuulivoimalat nouse etualan maiseman elementtejä korkeammalle tasolle. Horisontissa tuulivoimalat nousevat reilusti selänteitä korkeammiksi, mutta tuulivoimalat eivät nouse kuitenkaan suurpiirteistä ja jylhää maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Näkymässä kaupalta tuulivoimaloiden suuntaan Leutsuvaaran ja
Laassavaaran VE1 tuulivoimalat muodostavat harmonisemmat kokonaisuudet kuin Laassavaara
VE2 tuulivoimalat, jotka sijoittuvat näkymässä melko etäälle toisistaan (Kuva 4-43 - Kuva 4-45).
Kuva 4-42. Näkymä Kilpisjärven kylän keskustasta kohti etelää. Leutsuvaara ja Laassavaara näkyvät
taustamaiseman horisontissa yhtenäisenä selännealueena.
48
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-43. Valokuvaan (Kuva 4-42) tehty kuvasovite Leutsuvaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista
(kuvan oikea laita). Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 11 kilometriä.
Kuva 4-44. Valokuvaan (Kuva 4-42) tehty kuvasovite Laassavaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista
vaihtoehdossa VE1 (kuvan oikea laita). Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 10 kilometriä.
Kuva 4-45. Valokuvaan (Kuva 4-42) tehty kuvasovite Laassavaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista
vaihtoehdossa VE2 (kuvan oikea laita). Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 9 kilometriä.
49
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Saanan laella kulkee suosittu retkeilyreitti, jonka varrelta avautuu näkymiä kauas ympäröivään
maisemaan. Saanan laen eteläosasta on etäisyyttä suunniteltuihin tuulivoimaloihin noin 12- 14
kilometriä. Kilpisjärven kylää lukuun ottamatta näkymät Saanalta aukeavat erämaamaisemaan,
jossa erottuvat lähimaisemassa tunturien rinteillä kulkevat polut ja reitit. Tuulivoimalat sijoittuvat
Saanalta katsoen samaan suuntaan kuin Kilpisjärven rakennettu ympäristö. Näkymässä Saanalta
etelään ovat Leutsuvaara ja Laassavaara osa Ala-Kilpisjärveä rajaavaa selännealuetta (Kuva
4-46).
Leutsuvaaralle ja Laassavaaralle suunnitellut tuulivoimalat erottuvat selkeästi vaarojen lakialueilla, mutta eivät kuitenkaan nouse näkymässä taustamaisemaa rajaavan selännehorisontin yläpuolelle. Suurpiirteisessä maisemassa tuulivoimalat eivät kokonsa puolesta nouse maisemaa hallitseviksi elementeiksi. Leutsuvaaran ja Laassavaaran vaihtoehdon VE1 mukaiset tuulivoimalat sijoittuvat Saanan suunnan näkymässä harmonisemmin kokonaisuudeksi kuin Laassavaaran vaihtoehdossa VE2, jossa tuulivoimaloiden väliin jää pidempi etäisyys (Kuva 4-47 - Kuva 4-49).
Saanatunturi on Kilpisjärven ympäristön maisemakuvassa merkittävin maamerkki ja kohokohta.
Tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Saanatunturin ominaispiirteiden säilymiseen. Saanatunturia ympäröivä jylhä ja karu maisema muuttuu vain vähän tuulivoimaloiden vaikutuksesta, mutta uusi,
tekninen elementti vetää helposti huomion puoleensa, koska laajat luonnonalueet ovat erämaisia
ja ihmisen toiminnan merkkejä on vähän. Pimeään aikaan tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat
erottua kaukomaisemassa jopa valoisana aikana näkyviä tuulivoimaloita selkeämmin.
Kuva 4-46. Näkymä Saanatunturin laelta kohti etelää. Etualalla näkyy Kilpisjärven kylän rakennettua
ympäristöä ja Kilpisjärviä rajaava Salmivaara. Ala-Kilpisjärveä rajaavat etelässä Laassavaara ja Leutsuvaara sekä Ruotsin suuntaan työntyvä Taatsavaara.
50
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-47. Valokuvaan (Kuva 4-46) tehty kuvasovite Leutsuvaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista.
Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 14 kilometriä.
Kuva 4-48. Valokuvaan (Kuva 4-46) tehty kuvasovite Laassavaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista
vaihtoehdossa VE1. Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 13 kilometriä.
51
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-49. Valokuvaan (Kuva 4-46) tehty kuvasovite Laassavaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista
vaihtoehdossa VE2. Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 12 kilometriä.
4.10.4 Vaikutukset lähimaisemassa
Lähimaisemassa Leutsuvaaralle ja Laassavaaralle suunnitellut tuulivoimalat näkyvät lähinnä ympäristön tunturien puuttomille rinteille. Tiemaisemassa esteettömimmät näkymät tuulivoimaloille
avautuvat vaarojen väliseltä osuudelta, jossa on myös levähdysalue. Etelän suunnasta kohteita
lähestyttäessä avautuu maisema vaarojen suuntaan Peerajärven jälkeen viimeistään Mukkajärven kohdalla. Leutsuvaara on tienäkymän päätteenä ennen kuin Laassavaaran jyrkänne näkyy
maisemassa jylhänä muotona.
Tiemaisemassa pohjoisen suunnasta lähestyttäessä Leutsuvaaraa ja Laassavaraa näkyvät tuulivoimalat ainakin paikoin. Kilpisjärvellä matkailun kannalta yksi merkittävä vetovoimatekijä on
maisemaelämyksiä tarjoava tie ja sen yhteydessä olevat pysähdyspaikat. Leutsuvaaralle ja Laassavaaralle suunnitellut tuulivoimalat korostuvat maisemassa etelän suunnalta Kilpisjärvelle saavuttaessa, kun maisema jylhenee. Tuulivoimalat toimivat selkeänä maamerkkinä Kilpisjärven
maisemallisessa porttikohdassa etelän suunnalla ja voivat hieman latistaa komeiden maastonmuotojen merkitystä maamerkkeinä. Mukkajärven jälkeen lähestyttäessä Leutsuvaaraa, näkyvät
Leutsuvaaralle suunnitellut tuulivoimalat kookkaina rakennelmina jylhässä maastossa (Kuva
4-51). Laassavaaran tuulivoimalat vaihtoehdossa VE1 erottuvat lähes yhtä kookkaina tiemaisemassa, joskin voimalat tai toinen niistä jää aluksi tienvarsipuuston taakse katveeseen (Kuva
4-52). Laassavaran vaihtoehdon tuulivoimalat VE 2 jäävät näkymässä lähes kokonaan Laassavaaran eteläisen lakialueen taakse katveeseen eivätkä näin ollen vaikuta näkymän maisemassa
yhtä voimakkaasti kuin muut tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehdot (Kuva 4-53).
Tuulivoimakohteita lähimmät arvokkaat kulttuuriympäristöt sijoittuvat Ruotsin puolella Kummavuopioon (etäisyys Leutsuvaaran voimaloille 2,5-3 km) ja Keinovuopioon (etäisyys Leutsuvaaran
voimaloille 6-6,5 km). Molemmista ympäristöistä aukenee selkeitä näkymiä tuulivoimaloille ja
etenkin lähimaisemassa sijaitsevat Leutsuvaaran tuulivoimalat voivat ainakin osittain hallita näkymää tuulivoimaloiden suunnassa.
Lähimaisemassa tuulivoimaloiden lisäksi merkittäviä maisemavaikutuksia voi aiheutua myös tuulivoimaloille tarvittavista huoltoteistä ja sähkönsiirron rakenteista. Leutsuvaaralle tarvitaan uutta
tietä noin 2 kilometriä ja tie sijoittuisi vaaran jyrkälle koillisrinteelle. Tie vaikuttaa erityisesti
Muotkatakan levähdysalueen maisemakuvaan. Laassavaaralle tarvittava huoltotie on suunniteltu
52
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
sijoitettavaksi Muotkatakkan jyrkänteen luoteispuolella olevaan solaan. Solan rinne on jyrkkä,
mutta se sijoittuu sivuun jylhimmästä maisemaelementistä. Huoltoteiden rakentaminen maastonmuotoja myötäillen on tärkeää vaikutusten lieventämiseksi ja eroosiovaurioiden välttämiseksi.
Kuva 4-50. Näkymä Käsivarrentieltä Mukkajärven kohdalta kohti Leutsuvaaraa (vasemmalla) ja Laassavaaraa (oikealla).
Kuva 4-51. Valokuvaan (Kuva 4-50) tehty kuvasovite Leutsuvaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista.
Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 3-3,6 kilometriä.
53
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-52. Valokuvaan (Kuva 4-50) tehty kuvasovite Laassavaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista
vaihtoehdossa VE1. Oikean puoleinen tuulivoimala jää näkymässä tienvarsipuuston taakse katveeseen
(esitetty oranssilla viivalla kuvan päällä. Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin 3,3-3,8 kilometriä.
Kuva 4-53. Valokuvaan (Kuva 4-50) tehty kuvasovite Laassavaaralle suunnitelluista tuulivoimaloista
vaihtoehdossa VE2. Tuulivoimalat jäävät eteläisen Laassavaaran selänteen taakse lähes kokonaan katveeseen (esitetty oranssilla viivalla kuvan päällä). Tuulivoimaloiden etäisyys kuvauspaikkaan on noin
4,5-4,6 kilometriä.
54
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Kuva 4-54. Leutsuvaaralle suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue lähi- ja kaukomaisemassa, ympäristön arvokohteet sekä tärkeimmät näkymät. Ruotsin puolella näkyvyysanalyysi ei huomioi puuston näkymiä peittävää vaikutusta. kartalle on merkitty myös Laassavaaralle suunnitellut tuulivoimaloiden paikat vaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
55
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
4.10.5 Laassavaaran pumppuvoimalan vaikutukset maisemassa
Pumppuvoimalan maisemavaikutukset aiheutuvat varsinaisesta voimalaitosrakennuksesta, siirtoputkista (tunnelissa tai maan päällä), tekoaltaista ja tarvittavasta huoltotieyhteydestä. Merkittävimmät maisemavaikutukset aiheutuvat huoltotieyhteydestä sekä siirtoputkesta, joka voi näkyä
maisemassa kaukaakin. Pumppuvoimalaa varten rakennettavaa huoltotieyhteyttä voi hyödyntää
myös tuulivoimaloiden huoltotienä, jos tuulivoimalat sijoitetaan Laassavaaralle. Merkittävin yhteisvaikutus pumppuvoimalasta ja Leutsuvaaran tuulivoimaloista aiheutuu Muotkatakan levähdysalueen maisemaan näkyvistä huoltoteistä. Pumppuvoimalaan liittyvät maisemavaikutukset on
arvioitava tarkemmin suunnittelun edetessä.
56
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
5.
YHTEENVETO
5.1
Maisemavaikutusten piirteitä
Esiselvitysten perusteella valitut tuulivoimakohteet sijoittuvat Enontekiöllä kahden maisemaseudun alueelle: Enontekiön pohjoinen tunturiseutu ja Länsi-Lapin tunturiseutu. Nämä alueet poikkeavat tuulivoimakohteiden ympäristön maiseman korkeussuhteiden ja metsäisyyden osalta
merkittävästi toisistaan. Eteläisimmät kohteet Sonkavaara, Jyppyränselkä ja Palovaara sijoittuvat
selkeästi metsäiseen maastoon ja tuulivoimalat vaarojen laille, jotka eivät merkittävästi kohoa
maisemassa erottuviksi selänteiksi. Lavivaaran tuulivoimakohde Kaaresuvannossa on maisematyypiltään edellisten kaltainen vaikka sijaitseekin Enontekiön pohjoisella tunturiseudulla. Kuusi
pohjoisinta kohdetta (Sinettä, Látnjavárit, Lammasoaivi, Dálvas, Leutsuvaara ja Laassavaara) sijoittuvat selkeästi jylhempään ja harvapuustoisempaan tunturimaisemaan. Näistä kohteista
Lammasoaivi, Leutsuvaara ja Laassavaara erottuvat erityisesti ympäristön maisemakuvassa merkittävinä selänteinä.
Ruotsin puolella maiseman piirteet noudattavat yleispiirteisesti Suomen puolen tyyppiä siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Ruotsin puolella asutuskeskittymiä on Muonionjoen varressa etelästä
tultaessa Karesuandoon asti. Karesuandon pohjoispuolella sijaitsee vielä Maunun kylä, jonne kulkee Ruotsin pohjoisin yleinen tie. Maunun jälkeen Ruotsin puoleiset alueet ovat erämaisempia
kuin Suomen puolella.
Harvaan asutulla alueella kaikkien tuulivoimakohteiden maisemavaikutukset kohdistuvat enimmäkseen erämaisille ja luonnontilaisille alueille, joissa nykyaikainen, tekninen rakenne voidaan
kokoa erityisen häiritsevänä elementtinä maisemassa. Etenkin, jos erämaamaisemista on tultu
varta vasten nauttimaan virkistysmielessä, voivat kaukaakin näkyvät tuulivoimalat häiritä luontokokemusta. Toisaalta joissain tapauksissa uudet ja alueella harvinaiset tuulivoimalat voivat kiinnostaa matkailumielessä. Pohjoisessa Suomessa pitkä kaamosaika voimistaa tuulivoimaloiden
lentoestevalojen näkyvyyttä ja vaikutuksen merkitystä muuten valottomassa ympäristössä. Valoisaan kesäaikaan tuulivoimalat voidaan kokea vähemmän häiritsevinä elementteinä.
Tuulivoimaloiden maisemavaikutus kohdistuu myös tiemaisemaan, joka on sekä osa arkiympäristöä että suosittu matkailureitti. Käsivarrentien tiemaisema muuttuu avarammaksi ja jylhemmäksi
suunnilleen Sinettän paikkeilla etelästä saavuttaessa. Sinetästä pohjoiseen sijoittuvilla tuulivoimakohteilla on merkittävämpi asema tiemaisemassa kuin eteläisimmillä kohteilla. Tiemaisemassa
kohteet näkyvät usein vain hetkellisesti, koska pääosin ympäristön puustoisuus kunnan eteläosassa ja voimakkaat maastonmuodot pohjoisessa sulkevat näkymiä. Tiellä liikutaan yleensä
vauhdikkaasti, jolloin tuulivoimaloiden näkyvää liikettä ei koeta niin häiritsevänä kuin esimerkiksi
hitaassa liikkeessä, kuten vaelluksella. Toisaalta matkailutien varrella on useita levähdysalueita,
joilla on merkitystä myös maiseman katselun kannalta. Näihin paikkoihin näkyvillä tuulivoimaloilla voi olla voimakas vaikutus maisemaan tai ainakin maiseman luonteeseen.
Tuulivoimalat näkyvät paikoin vakituisesti asuttuihin ympäristöihin. Tuulivoimaloiden sijoitusta
voidaan perustella maisemallisesti kohteissa, joissa on energian tarvetta, kuten kyläalueilla. Kohteista selkeimmin asuttuihin ympäristöihin liittyvät Jyppyränselän ja Palovaaran tuulivoimalat,
mutta myös Sonkavaara, Lavivaara, Leutsuvaara ja Laassavaara sijaitsevat lähellä asuttuja alueita. Näissä kohteissa tuulivoimalat toimivat maisemallisina maamerkkeinä asumiskeskittymille.
Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteiden kannalta mikään tuulivoimakohde ei merkittävästi vaikuta kyseisten alueiden tai kohteiden arvoihin heikentävästi. Voimakkain vaikutus maisemaltaan arvokkaaseen ympäristöön on Leutsuvaaran ja Laassavaaran tuulivoimaloilla, jotka
näkyvät selkeästi Saanan valtakunnalliselle maisema-alueelle.
Arvioitujen tuulivoimakohteiden maisemavaikutuksia lieventävänä tekijänä voidaan pitää kunkin
kohteen vähäistä tuulivoimaloiden määrää (kohteissa 1-3 tuulivoimalaa). Suurempina ryhminä
tuulivoimaloilla olisi voimakkaampi vaikutus maisemaan. Enontekiön maisemakuvan suurpiirteisyys (laajat näkymät, suuret maastonmuodot) edesauttaa kookkaiden tuulivoimaloiden asettumista osaksi maisemaa ja vähentää niiden hallitsevuutta verrattuna pienipiirteisempään maisemakuvaan. Tunturimaisemassa kookaskin tuulivoimala vertautuu mittasuhteiltaan ympäröivään
maisemaan.
Pohjoisessa ympäristössä tuulivoimaloille tarvittavilla huoltoteillä voi olla voimakas vaikutus maisemaan, jos tiet joudutaan rakentamaan jyrkkään maastoon.
57
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
5.1
Tärkeimpien maisemavaikutusten koosteet kohdekohtaisesti
Tuulivoimakohde
Tärkeimmät näkymät
Vaikutus arvoalueille
Muuta huomioitavaa
Jyppyränselkä
Näkymät Ounastunturin
Pyhäkerolta ja Ounasjärven etelärannalta
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Maamerkki Hetan kylälle
Näkymät Ounastunturin
Pyhäkerolta ja Ounasjärven etelärannalta
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Näkymä kaukomaisemaan Kätkesuandosta
(Ruotsi)
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Maamerkki Sonkamuotkan asutuskeskittymälle
Palovaara
Sonkavaara
Ei tarvita juurikaan uutta tietä
Maamerkki Hetan kylälle
Uusi tie voi näkyä kaukomaisemassa
Näkymä lähimaisemassa Kaarantojärven loma-asutukselta
Lavivaara
Vähäinen näkyvyys
tiemaisemassa
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Maamerkki Kaaresuvannon kylälle
Sinettä
Näkymiä erämaaalueen tunturiylängöille
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Suurpiirteinen maisemakuva
Näkymät Ropin huipulle
(etäisyys n. 20 km)
Lähivaikutusalueella
Siikavuopion kulttuuriympäristö (Ruotsi)
Näkymiä erämaaalueen tunturiylängöille
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Suurpiirteinen maisemakuva
Näkymiä erämaaalueen tunturiylängöille
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Suurpiirteinen maisemakuva
Näkymät Ropin huipulle
(etäisyys n. 14 km)
Rounalan kulttuurihistoriallinen kohde vaikutusalueella (etäisyys 8
km, Ruotsi)
Nykyiset tuulivoimalat
vähentävät maiseman
muutoksen merkittävyyttä
Lähivaikutusalueella
Saarikosken kulttuuriympäristö (Ruotsi)
Ei tarvita juurikaan uutta tietä
Näkymiä erämaaalueen tunturiylängöille
Ei arvoja heikentävää
vaikutusta
Suurpiirteinen maisemakuva
Näkymät Ropin huipulle
(etäisyys n. 15 km)
Rounalan kulttuurihistoriallinen kohde vaikutusalueella (etäisyys
6,5 km, Ruotsi)
Nykyiset tuulivoimalat
vähentävät maiseman
muutoksen merkittävyyttä
Látnjavárit
Näkymät Ropin huipulle
(etäisyys n. 10 km)
Lammasoaivi
Joitakin pitkiä näkymiä
tiemaisemassa
Dálvas
Raittijärven kullttuurihistoriallinen reitti vaikutusalueella
Lähivaikutusalueella
Saarikosken kulttuuriympäristö (Ruotsi)
58
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
Leutsuvaara
Näkymiä erämaaalueen tunturiylängöille
Ei arvoja merkittävästi
heikentävää vaikutusta
Suurpiirteinen maisemakuva
Näkymät Saanan laelle
(etäisyys n. 14 km)
Kohtalainen vaikutus
Saanan valtakunnallisesti arvokkaaseen
maisema-alueeseen
Sijainti lähellä merkittävää matkailu- ja virkistysympäristöä, maiseman luonteen muutos
Näkymät tiemaisemassa saavuttaessa etelän
suunnasta Kilpisjärvelle
Lähivaikutusalueella
Kummavuopion ja Keinovuopion kulttuuriympäristöt (Ruotsi)
Maamerkki Kilpisjärven
kylälle
Näkymiä erämaaalueen tunturiylängöille
Ei arvoja merkittävästi
heikentävää vaikutusta
Suurpiirteinen maisemakuva
Näkymät Saanan laelle
(etäisyys n. 12-13 km)
Kohtalainen vaikutus
Saanan valtakunnallisesti arvokkaaseen
maisema-alueeseen
Sijainti lähellä merkittävää matkailu- ja virkistysympäristöä, maiseman luonteen muutos
Näkymät Kilpisjärven
kylälle
Laassavaara
Näkymät Kilpisjärven
kylälle (VE1 harmonisempi kuin VE2)
Näkymät tiemaisemassa saavuttaessa etelän
suunnasta Kilpisjärvelle
(VE1 voimakkaampi)
Uudella tieyhteydellä
merkittävä vaikutus lähimaisemassa
Maamerkki Kilpisjärven
kylälle
Uudella tieyhteydellä
voi olla merkittävä vaikutus lähimaisemassa,
tie hyödynnettävissä
myös pumppuvoimalaa
varten
Lahdessa 16.1.2015
RAMBOLL FINLAND OY
Kaavoitusyksikkö
Sonja Semeri
maisema-arkkitehti
Annu Tulonen
Yksikön päällikkö
59
ENONTEKIÖ TUULIVOIMAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
6.
LÄHTEET
Destia ja Arkton Suunnitteluryhmä Oy 2007. Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvitys.
Enontekiö, Kittilä, Muonio ja Kolari. Lapin liitto.
Muhonen Matleena ja Savolainen Mervi 2011-2013. Etelä-ja keski-Lapin kulttuurimaisemat ja
maisemanähtävyydet. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2011-2013. Maaseutumaisemat. ELY.
Pöyry Finland Oy 2010. Kilpisjärven maisemaselvitys. Enontekiön kunta, Kilpisjärvi 2020 -hanke.
Rauhala Mirja 2002. Enontekiön kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 540. Ympäristöministeriö.