LIITE 4. FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO MAISEMASELVITYS 8.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ............................................................................................................................... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT ......................................................................................................... 3 3 4 5 6 7 2.1 Aineisto ......................................................................................................................... 3 2.2 Menetelmät .................................................................................................................... 3 2.3 Käsitteitä ....................................................................................................................... 4 HANKEALUEEN MAISEMAKUVA .................................................................................................... 5 3.1 Sijainti .......................................................................................................................... 5 3.2 Hankkeen kuvaus ........................................................................................................... 5 3.3 Suurmaisema ................................................................................................................. 6 3.4 Maisemarakenne ............................................................................................................ 6 3.5 Vesistöt ......................................................................................................................... 7 3.6 Rakennettu ympäristö ..................................................................................................... 7 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET ................ 8 4.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ..................................................................... 8 4.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ........................................................................ 9 4.3 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Ruotsin puolella .......................... 9 HANKKEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN ...................................................................................... 11 5.1 Vaikutusmekanismit ...................................................................................................... 11 5.2 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia ...................................................................... 11 5.3 Näkemäalueanalyysi ja mahdolliset näkemäsektorit ......................................................... 12 5.4 Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa ..................................................................... 14 5.5 Lentoestevalojen havaittavuus ....................................................................................... 17 KAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMA-ARVOILLE............................................................................... 18 6.1 Maisema-alueet ............................................................................................................ 18 6.2 Kulttuurihistorialliset kohteet.......................................................................................... 18 6.3 Hankealue ja maisemallinen vaikutusvyöhyke .................................................................. 18 MAISEMAVAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISKEINOT ............................................................................ 19 LIITTEET Maisemaselvitys kartta 1:50 000 Valokuvat © FCG / Minna Tuomala, Jouni Mäkäräinen, Leila Väyrynen Kannen kuva: Valokuvasovite näkymästä kohti tuulivoimaloita Korpikylältä Mäkitalon kohdalta. Voimaloiden napakorkeus 145 m. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 1 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 3 JOHDANTO Tämä työ on TuuliWatti Oy:n Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitusta palveleva selvitys, ja se on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien vaatimusten (MRL 39 §) mukaisella tarkkuudella. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Tornion kaupunginvaltuusto. Lapin ELY-keskus on tehnyt 21.4.2011 päätöksen, ettei Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joten hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavatyön yhteydessä. Laaditun maisemaselvityksen tavoitteena on tuoda esille hankealueen sekä sen teoreettisen maisemallisen vaikutusalueen merkittävät ja arvokkaat maisemaalueet sekä maisemallisesti merkittävät kohteet ja alueet, joilla maisema tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Lisäksi selvityksen tavoitteena on arvioida hankkeen mahdollisesti aiheuttamien maisemamuutosten luonne ja merkittävyys maisemallisesti merkittävissä kohteissa. Maisemallisesti merkittävät kohteet on esitetty kartalla. Maisemaselvityksen laadinnasta ja kohteiden vaikutusten arvioinnista on vastannut FM Saara-Kaisa Konttori. Näkemäalueanalyysin on laatinut paikkatietoasiantuntija Jan Tvrdý ja havainnekuvat on laatinut projektiassistentti Leila Väyrynen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Aineisto Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty alueella aikaisemmin tai tätä osayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä (mm. Tornion yleiskaava 2021 perusselvitykset, Kitkiäisvaaran luontoselvitys 2011, Kitkiäisvaaran arkeologinen inventointi 2011), alueen karttoja, ilmakuvia sekä alueelta otettuja valokuvia. Lähtöaineiston tueksi hankealueelle sekä sen teoreettiselle maisemalliselle vaikutusalueelle on tehty maastokäyntejä. Maisemallisten vaikutusten selvittämiseksi ja analyysin tueksi laadittiin tuulivoimaloiden näkemäalueanalyysi sekä havainnekuvia näkymistä rakennettaville tuulivoimaloille. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset aikaisemmin arvotetut ja inventoidut maisemallisesti ja kulttuurihistorialliset kohteet selvitettiin OIVA-paikkatietoaineiston sekä Museoviraston RKYaineistosta. 2.2 Menetelmät Tuulivoimapuiston aiheuttamien maisemallisten vaikutusten arvioimiseksi työssä on tarkasteltu tuulivoimapuiston rakentamisesta johtuvia maiseman ja kulttuuriympäristöjen rakenteen, luonteen ja laadun muutoksia. Maiseman luonteen muuttumisen kautta syntyy visuaalisia vaikutuksia, joiden voimakkuus ja havaittavuus riippuvat paljon tarkastelupisteestä ja -ajankohdasta. Maisemallisten vaikutusten merkittävyyttä on pyritty arvioimaan sen mukaan, missä määrin arvokkaiden maisemien luonne ja laatu muuttuvat. Arvioinnin laadinta on hyvin haasteellista, koska maisemiin ja kulttuuriympäristöihin sisältyy erilaisia intressejä ja arvoasetelmia, jotka vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin. Maisema- ja kulttuurivaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä yksiselitteisesti mitattavia määrällisiä muuttujia. Tässä arvioinnissa on pyritty arvioimaan vain tuulivoimapuiston ja voimajohdon aiheuttamia konkreettisia vaikutuksia, jotka muuttavat silmin havaittavaa muutosta maisemakuvassa tai kulttuuriympäristössä vaikutusten arvioinnin pitämiseksi mahdollisimman objektiivi- FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 4 sena. Vaikutusten arvioinnissa ei oteta kantaa ovatko tuulivoimalat kauniita tai rumia. Vaikutusten arviointi on laadittu tarkastelemalla laadittuja näkemäalueanalyysejä, maiseman havainnekuvia sekä alueesta laadittua maastomallinnusta. Lisäksi kartta- ja ilmakuvatarkastelun sekä alueen maisemarakenteen analyysin perusteella on pyritty arvioimaan todennäköisiä avautuvia näkemäsektoreita kohti voimaloita. Näkemäalueanalyysi Näkemäalueanalyysillä havainnollistetaan tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyys tuulivoimaloiden oletetulla näkyvyysalueella noin 10–20 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Voimaloiden näkyvyys on analysoitu ArcGis- ohjelman avulla. Analyyseissä on luotu alueen maastomalli maastotietokannan korkeuskäyrien ja rakennusten korkeuden perusteella. Analyysi perustuu kasvillisuuden osalta Corine CLC2006 (25 m) –tietokannan aineistoon. Analyysissä käytetään lähtökohtaisesti kaikkien rakennusten korkeutena 5 metriä. Metsien korkeutena käytetään 15 metriä, kallioisilla ja soisilla alueilla 10 metriä. Havainnekuvat Havainnekuvia varten on hankealueesta laadittu ensin maastomallinnus, joihin kasvillisuuden korkeus ja määrä on arvioitu ilmakuvien, karttojen ja maastossa tehtyjen havaintojen pohjalta. Voimaloiden näkyvyys on analysoitu ensin maastomallin pohjalta, jonka jälkeen sopivista kohdista on laadittu havainnekuvat alueelta otettuihin valokuviin. Havainnekuvat on pyritty laatimaan alueilta, joilta tuulivoimalat voidaan todennäköisimmin havaita yleisiltä ja eniten käytetyiltä kulkuväyliltä ja asutusalueilta. 2.3 Käsitteitä Maisema Maisema on elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta muodostuva kokonaisuus, joka on jatkuvassa muutostilassa. Maiseman muutokseen vaikuttaa ihmisen ja luonnon prosessit. Maisemakuvan muodostaa maiseman visuaalisesti hahmotettava ilmiasu. Maisemaan liittyy myös aineettomia tekijöitä, kuten alueen historia, ihmisten henkilökohtaiset kokemukset, arvostukset ja odotukset. Näin ollen arviot samasta maisemasta tai siinä tapahtuvasta muutoksesta voivat vaihdella suuresti eri henkilöiden ja intressiryhmien välillä. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Rakennettua kulttuuriympäristöä eli rakennusperintöä ovat rakennukset ja rakennetut alueet sekä erilaiset rakenteet, kuten tiet, sillat tai majakat. Kulttuurimaisemassa näkyy, miten ihmisen toiminta on sopeutunut ja käyttänyt hyödyksi luonnon elementtejä, maaperää, topografiaa ja ilmastoa. Kiinteät muinaisjäännökset ovat maisemassa ja maaperässä säilyneitä jälkiä muinoin eläneiden ihmisten toiminnasta ja ovat siten osa kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristön käsittämiseen liittyy myös ihmisen suhde ympäristöön eri aikakausina. Rikkaassa kulttuuriympäristössä korostuu kulttuuriympäristön ajallinen kerrostuneisuus. Kulttuuriympäristön muutokset muodostuvat muutoksista alueen kulttuurihistoriallisessa luonteessa, laadussa ja ajallisessa kerroksellisuudessa. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 3 HANKEALUEEN MAISEMAKUVA 3.1 Sijainti 5 Suunnittelualue sijaitsee Tornion kaupungin Korpikylässä, Kitkiäisvaaran alueella (kuva 1). Kitkiäisvaara sijaitsee noin 40 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen ja noin viisi kilometriä Tornionjoesta itään. 3.2 Hankkeen kuvaus Suunniteltava tuulivoimapuisto koostuu kahdeksasta tuulivoimalasta, jotka tulevat olemaan teholtaan 2,5–3 MW ja tornikorkeuksiltaan 120–150 metriä. Tornivaihtoehtoina ovat teräslieriö- ja teräsristikkorakenteet. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähköenergia siirretään Kitkiäisvaaralta rakennettavalla maakaapelilla (20 kV) tuulivoimapuiston länsipuolella sijaitsevalle Tornionlaakson Sähkö Oy:n 110 kV:n johdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulivoimapuistoa varten. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Peräpohjolan–Lapin maisemamaakunnassa maamme pinnanmuodot ovat jyrkimmillään ja suurpiirteisimmillään. Lähes koko maakunnan pinnanmuodot määräytyvät kalliokohoumien mukaan. Maakunnan laajasta pinta-alasta johtuen, sen alueella luonnonolot vaihtelevat suuresti. Maakunnan alueella viljelymaita on vähän suhteessa koko maakunnan pinta-alaan. Viljely on keskittynyt jokivarsille, joissa on pitkään hyödynnetty tulvaniittyjä karjanpidossa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Tornionjokilaaksossa sekä kaava-alueen rajaus ja hankkeen alustava rakenteiden sijoitussuunnitelma (Osayleiskaavan OAS 14.9.2011). FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 3.3 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 6 Suurmaisema Kitkiäisvaaran alue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Peräpohjola – Lappi – alueeseen ja tarkemmassa seutujaossa hankealue sijoittuu aivan Keminmaan seudun ja Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun raja-alueelle, kuitenkin lukeutuen jälkimmäiseen alueeseen. Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun maisemia hallitsevat jyrkkäpiirteiset maastonmuodot ja voimakkaiden jokivarsien asumusmaisemat. Alueella on laajoja jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita sekä joitakin erillisiä vaararyhmiä hieman alavimmilla mailla, sekä muutamia tuntureita. Maaperä on vaaroillakin yleensä moreenia, mutta kalliokkoalueet ovat myös yleisiä. Asutus sijoittuu jokilaaksoissa kapeille vyöhykkeille ja kylät ovat muotoutuneet nauhamaisiksi. Suurin osa asutuksesta on Tornionjoen sekä Kemijoen ja Ounasjoen varsilla. Lisäksi järvien rannoille on muodostunut pieniä kyliä ja yksittäisasumuksia. Pihapiirit ovat perinteisesti avaria ja rakennukset sijaitsevat säännöttömästi. Rantaniityillä on heinälatoja. 3.4 Maisemarakenne Maisemarakenne muodostuu pelkistetysti maaston korkeuserojen vaihtelusta ja niiden keskinäisestä suhteesta. Kitkiäisvaaran korkein kohta on 134 metriä merenpinnan yläpuolella, ja vaara kohoaa noin 50–60 metriä ympäristöään korkeammalle loivapiirteisenä vaarana. Hankealueen ympäröivät alueet ovat maisemamaakunnalle tyypillisesti vaihtelevat. Maisemarakenteelle rungon muodostavat vaihtelevan korkuiset vaarat ja niiden väliin sijoittuvat matalammat laaksoalueet. Oman erityispiirteensä hankealueen läheisyyteen luo Tornionjokilaakso, jossa alava laakso on huomattavasti leveämpi kuin hankealueen muille ympäröiville alueille jäävät laaksoalueet. Tornion yleiskaavan 2021 laatimisen yhteydessä on tehty koko Tornion aluetta koskeva maisemarakenneanalyysi. Analyysin tuloksena laaditusta maisemarakennekartasta tulee selvästi ilmi Kitkiäisvaaran hankealueen sijoittuminen selännevyöhykkeelle, joka tunkeutuu luode-kaakko suuntaisesti matalampien laaksovyöhykkeiden väliin. Huomattavaa on, että toisistaan erillisten selännealueiden väliin ei aina muodostu varsinaista laaksoaluetta, vaan selänteet muutuvat toisiksi selännealueiksi välivyöhykkeiden kautta, mikä on tyypillistä Peräpohjolan–Lappi maisemamaakunnan alueella. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 7 Kuva 2. Ote Tornion yleiskaavan 2021 maisemarakennekartasta. Kitkiäisvaaran alue sijoittuu selänteelle, joka työntyy luode–kaakko-suuntaisesti alavampien laaksoalueiden väliin. 3.5 Vesistöt Hankealueen ja sen lähiympäristön vesistön erityispiirteet ja yksityiskohdat on esitetty Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä (FCG, 2011). Maiseman kannalta hankkeen osalta merkittävin vesistöalue on Tornionjoki, joka muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuteensa lähialueen maisemaan. Maisemallisesta näkökohdasta huomioiden hankealuetta lähimmäksi sijoittuvat järvet, Mustajärvi ja Hurujärvi, tulee myös huomioida hankkeen suunnittelussa. 3.6 Rakennettu ympäristö Rakennettuna ympäristönä tarkastellaan pääsääntöisesti asutusta ja lomaasutusta, mutta myös ihmisen rakentamia yleisiä, aktiivisessa käytössä olevia kulkuväyliä, joihin luetaan kuuluviksi mm. maantiet, rautatiet ja erilaiset retkeilyreitit. Asutus ja loma-asutus on sijoittunut hankkeen vaikutusalueella pääsääntöisesti Tornionjokilaaksoon sekä muiden vesistöjen äärelle. Jonkin verran hajanaista asutusta on myös sisämaahan suuntautuvien teiden varsilla. Lähin asutuskeskittymä sijaitsee Mustajärven kylässä Mustajärven rannalla hankealueen lounaispuolella noin 1,9 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Runsainten asutusta on Tornionjokilaaksossa joen molemmin puolin Suomen ja Ruotsin puolella. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 8 Alueen merkittävin yleinen kulkuväylä on Tornionjokea myötäilevä Jokivarrentie, valtatie 21 sekä Ruotsin puolelle sijoittuvat samoin Tornionjokea myötäilevä Älvväg, riksväg 99. Huomattavia kulkuväyliä ovat myös tiet Palovaarantie 19580 ja Mustajärventie 19616. Valtatien 21 suuntaisesti hankealueen länsipuolelle sijoittuu myös rautatie. Hankealuetta sivuaa osin moottorikelkkareitti. Muita retkeily- tai virkistysreitistöjä ei sijoitu hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen. 4 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET 4.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Tornionjokilaakso. Tornionjokilaakso on ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön II (1993) mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat maamme edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia. Tornionjokilaakson maisema-alue on laaja maisema-alue, joka myötäilee Tornionjokea. Hankealueen etäisyys maisema-alueelle on lyhimmillään noin 4,5 km. "Tornionjokilaakson maisema-alue ulottuu Tornion pohjoispuolelta Vojakkalasta lähelle Ylitornion taajamaa. Jokilaakso on laakea ja avara. Eteläosalla jokilaakson ympäristö on loivasti kumpuilevaa ja suhteelliset korkeuserot jäävät alle kymmenen metrin. Korpikylän tienoilta Nivavaarasta alkavat maisemassa erottua Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun jyrkät muodot. Joen uoma on leveä. Suuret niittysaaret Karungin pohjoispuolella ovat maisemassa leimaa antavia ja jäävät erityisesti mieleen. Kasvistoltaan mielenkiintoisia alueita ovat rannat ja suojaisat, matalat vesialueet sekä kylien laitumet, kedot ja pihapiirit. Tornionjoen vesistö on rauhoitettu koskiensuojelulailla. Tornionjokilaakso on Pohjois-Suomen tiheimmin asuttua aluetta. Maanviljely ja kalastus ovat perinteiset elinkeinot, jotka ovat synnyttäneet nykyisen kulttuuriympäristön. Rakennetussa ympäristössä on selvästi havaittavissa ajallinen kerrostuneisuus. Vanhin ja komein rakennuskanta on valtatien ja joen välissä, itäpuolella on yleensä vain uutta asutusta. Monin paikoin avautuu kauniita näkymiä jokilaaksoon. Viljelyvyöhykkeen maisema on hyvin pienipiirteinen ja vaihteleva. Viehättäviä yksityiskohtia ovat tiiviit, vanhat rakennusryhmät, yksittäiset puut ja puuryhmät sekä katajikkoiset hakamaat. Vanhat talot sijaitsevat yleensä siten, että joki näkyy talosta. Muutamin paikoin valtatien ja joen väliin jää vanha kylätie, jonka varrella kulttuuriympäristö on parhaimmillaan. Arvokkaat vanhat talot ja pihapiirit, komeat talonpoikaistalot neliöpihoineen, pappilat ja koulurakennukset ovat korvaamaton osa kulttuurimaisemaa. Lisäksi riihet, vajat, saunat ja pienet ladot ovat maisemaa rikastuttavia rakennelmia. Kukkolankosken kalakenttä aittariveineen on alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkain paikka. Vojakkalan Oravaisensaari oli keskiajalla ja 1500-luvulla kaupan ja kauppareittien keskuspaikka. Paikoin uusi rakennuskanta on tyylillisesti kirjavaa ja rikkoo maisemakuvaa. Viljelysten pensoittuminen, erityisesti Kukkolassa, missä ennen avautui pitkä näkymä Tornionjokea pitkin aina Ylitornion vaaroille, ja vanhan rakennuskannan rapistuminen, ovat uhka kulttuurimaiseman säilymiselle." (Lainaus Tornion yleiskaava 2021, perusselvitykset s. 16) FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 4.2 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 9 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Hankealueelle, eikä hankkeen oletetulle maisemalliselle vaikutusalueelle sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009 – kohteita) (Museovirasto, 2011). Tornion yleiskaavassa 2021 hankealueen läheisyydestä paikallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi on osoitettu Mustajärven ja Palovaaran kyläalueet. Alueiden arvo perustuu perinteisiin kylärakenteisiin ja säilyneisiin pihapiireihin sekä viljelysaloihin. Mustajärven kylä sijaitsee noin 1,5 km tuulivoimaloiden lounaispuolella ja on tyypiltään järvikylä. Joskin nykyinen asutus sijaitsee melko kaukana järven ranta-alueista, koska järveä on kuivatta vuosien saatossa ja se on muutoinkin kasvanut umpeen rannoilta. Palovaara sijaitsee noin 5 km hankealueen itäpuolella Palovaaran alueella. Palovaara on Tornion ainoa vaaranrinnekylä, jossa asutus sijaitsee vaarojen rinteillä ja pellot alarinteillä. Yleiskaavassa on osoitettu myös muita paikallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita, mutta ne sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Näistä mainittakoon noin 20 km:n säteellä sijaitsevat kyläalueet Martimo, Aapajoki ja Kaisajoki. Arpelan kyläkeskus noin 20 km etäisyydellä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Yksittäisiä maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita rakennuskohteita sijoittuu etenkin laajempien maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Lisäksi Palovaarantien (tie 19580) varrella on paikallisesti arvokkaita yksittäisiä rakennuskohteita. 4.3 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Ruotsin puolella Hankkeen maisemallinen vaikutusalue ulottuu osin myös Ruotsin puolelle Tornionjokilaaksoon. Pääosin vaikutusalueet sijoittuvat Haaparannan kunnan alueelle, lähinnä Ruotsin puolen Korpikylän lähialueille. Koko Tornionjokilaakso on määritelty Ruotsin puolella "Rikintresse –alueeksi", jolla on merkitystä maiseman, kulttuurihistorian ja luonnon osalta. Alueella on myös merkitystä virkistyskäytön ja matkailun kannalta. Alueelle on määritelty erityisiä ohjeita koskien mm. rakentamista ja maankäyttöä. Näissä määräyksissä edellytetään muun muassa huomioimaan alueen luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot. Korpikylän alueelle on merkitty myös kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskohdetta (Vanhatalo, Korpikylä 16:2 (Knutsgård ja Korpikylän koulu), joita tulee vaalia lähinnä kulttuurihistoriaa rikastuttavina kohteina, jotka ilmentävät alueen kehittymisen eri vaiheita. Tornionjokivarteen sijoittuu myös Karungin ja Kukkolan välille Natura 2000 –alue. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 10 Kuva 2. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet sekä kohteet. Kuvassa on esitetty myös todennäköiset näkemäsektorit, joista tuulivoimalat tai osia tuulivoimaloista voidaan havaita todennäköisimmin yleisiltä kulkureiteiltä tai pihapiireistä. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN 5.1 Vaikutusmekanismit 11 Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Esimerkiksi puusto tuulivoimapuiston lähialueilla vaikuttaa merkittävästi tuulivoimaloiden havaittavuuteen. Metsäisellä alueella puusto katkaisee näkymät tehokkaasti tuulivoimaloille, vaikka etäisyys ei olisi suuri tarkastelupisteen ja tuulivoimalan välillä. Avonaiset maisematilat (esim. pelto-, avosuo- ja vesistöalueet) eivät luo estettä näkymille, ja voimalat sekä voimajohtorakenteet ovat usein helposti havaittavissa. Tarkastelupisteen sijaintikorkeus suhteessa voimaloiden sijaintikorkeuteen on myös merkittävä tekijä arvioitaessa tuulivoimapuiston näkyvyyttä. Mitä korkeammalta tuulivoimapuistoa tarkastellaan suhteessa tuulivoimapuiston sijaintiin, sitä helpommin se on yleensä havaittavissa. Ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Kulttuuriympäristöt ovat pääsääntöisesti laajoja kokonaisuuksia, jotka muodostavat maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tuulivoimapuistojen ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin ovat samankaltaiset, jolloin niitä voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tuulivoimaloiden suuresta koosta johtuen visuaaliset muutokset maisemassa voivat ulottua laajalle alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. alueen topografiasta ja peitteisyydestä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset maisemassa saattavat muuttaa alueen luonnetta muuttamalla luonnonmaiseman ihmisen muovaamaksi maisemaksi tai muuttamalla maiseman mittasuhteita. 5.2 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtina on käytetty mm. Ympäristöministeriön julkaisussa "Tuulivoimalat ja Maisema" (Weckman 2006) esitettyjä maiseman sietokykyyn liittyviä tekijöitä sekä niiden suhdetta tuulivoimatuotantoon. Lisäksi arvioinnissa on pyritty huomioimaan niiden alueiden, joille tuulivoimalat selvästi erottuvat maisemassa käyttöasteita sekä avautuvien näkymien havaittavuuden toistuvuutta. Pienpiirteinen maisema sietää lähtökohtaisesti huonommin tuulivoimaloiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema Mitä selkeämpi aikayhteys tuulivoimalla ja sen ympäristöllä on, sitä pienempi on konflikti niiden välillä Maisemassa, joka on jatkuvassa muutosprosessissa erityisesti ihmisen toiminnan johdosta, koetaan tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset vähemmän negatiivisina Maiseman katsotaan sietävän paremmin tuulivoimaloita, mikäli alueella on jo ennestään ihmisen tekemiä rakennelmia Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään "luonnontilaiseen" ympäristöön, pois ihmisen maisemaa muokkaavan toiminnan vaikutuspiiristä Mitä alkuperäisempänä alue koetaan, sitä suurempi saattaa olla alueen ja tuulivoiman välinen visuaalinen ristiriita Maisemahaittojen minimoimiseksi on suositeltavinta rakentaa tuulivoimalat olemassa olevien maisemahäiriöiden yhteyteen ja paikoille, missä on uudenaikaisia rakennelmia. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 12 Maisemavaikutusten arvioinnissa on pyritty määrittelemään miten hanke muuttaa maiseman luonnetta ja arvoa niillä alueilla, jonne tuulivoimalat ja tuulivoimapuistoon rakennettavat voimajohdot on arvioitu näkyvän tai miten maisema muuttuu fyysisesti. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa on käytetty neliportaista asteikkoa seuraavasti: Vaikutusten merkittävyys Ei vaikutuksia/ myönteisiä vaikutuksia Tuulivoimalat eivät muuta maisemaa. Voimaloita ei huomaa tarkastelukohteesta. Myönteiset vaikutukset maisemaan = tuulivoimalat muodostavat maisemaa jäsentävän kiintopisteen tai maisemallisen elementin, joka sijoittuu hyvin ympäröivään maisemaan. Tuulivoimalat lisäävät maiseman arvoa. Lieviä vaikutuksia Tuulivoimalat näkyvät osittain maisemassa tai puuston yläpuolella, katselupaikasta riippuen. Tuulivoimalat "katoavat" tarkastelupaikkaa muutettaessa välillä pois näkyvistä Kohtalaisia vaikutuksia Tuulivoimalat ovat selkeästi havaittavissa tarkastelupisteestä sääolosuhteista huolimatta. Tuulivoimalat on sijoitettu alueelle, jossa maiseman sietokyky uusille teknisille elementeille on rajallinen. Merkittäviä vaikutuksia Tuulivoimalat hallitsevat maisemaa. Voimalat ovat selkeästi havaittavissa. Tuulivoimalat asettavat maisemassa aiemmin olleita maamerkkejä tai muita merkittäviä kohteita alisteiseksi tuulivoimaloille. Kulttuurihistoriallisten kohteiden vaikutustenarvioinnissa on käytetty mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston opasta "Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa –opas pohjoismaiseen käytäntöön" (Pohjoismaiden neuvosto 2002). Kulttuurihistoriallisten kohteiden vaikutustenarvioinnissa on pyritty arvioimaan aiheuttaako hanke kulttuurihistoriallisesti arvokkaille kohteille suoria tai välillisiä vaikutuksia ja kuinka laajoja nämä vaikutukset ovat. Tärkeimpänä arvioinnin lähtökohtana on pidetty arviota siitä, kuinka merkittävästi hanke muuttaa niitä arvoja, joiden perusteella kohde on määritelty arvokkaaksi. 5.3 Näkemäalueanalyysi ja mahdolliset näkemäsektorit Teoreettisesti tuulivoimalat ovat havaittavissa ihanteellisissa sääoloissa, joilla tarkoitetaan kirkasta ja valoisaa säätä, jopa 20–30 kilometrin etäisyydelle. Todellisuudessa tuulivoimaloiden havaittavuus näin pitkillä välimatkoilla on erittäin satunnaista, johtuen jo sään ja vuorokaudenajan aiheuttamista näkyvyyden muutoksista sekä erilaisista näkemäesteistä tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteen välillä. Todellisissa tilanteissa tuulivoimalat hallitsevat maisemaan noin 5 kilometrin säteellä, mikäli näkemäesteitä ei ole tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteen välillä. Yli 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloiden pyörivien lapojen havaittavuus heikkenee oleellisesti, vaikka tuulivoimalan torni vielä erottuukin selvemmin maisemassa. Kitkiäisvaaralle suunniteltujen tuulivoimaloiden näkyvyyttä niiden lähiympäristössä vähentää peitteinen maasto sekä maaston paikoin suhteellisen voimakaskin topografinen vaihtelu, jolloin näkemäesteitä muodostuu paljon lähiympäristöön. Etenkin tuulivoimapuiston havaittavuutta lounaasta ja osin lännestä vähentää voimakkaasti Tornionjokilaaksoon rajautuva, jyrkästi kohoava Nivavaara, jonka korkeus on 124,4 m mpy. Tuulivoimapuiston eteläpuolella asutuksen suhteen merkittävät näkemäesteet muodostavat Korkearova (n. 85 m mpy) ja Iso Sasumaa (n. 100 m mpy). Hankealueen itäpuolella merkittävimmät näkemäesteet muodostuvat Palovaarasta (n. 145 m mpy) sekä Kaakamavaarasta, joka on Tornion korkein vaara (188,6 m mpy) . FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 13 Kuva 3. Näkemäalueanalyysi tuulivoimaloiden näkyvyydestä. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimaloiden havaittavuus vähenee, joka on esitetty kartalla vaaleampana värinä. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 14 Tuulivoimaloiden näkyvyyttä on havainnollistettu teoreettisella näkemäalueanalyysillä (kuva 3). Analyysi osoittaa, että tuulivoimaloiden näkyvyys korostuu avoimilla ja laajoilla suhteellisen tasaisilla alueilla. Analyysi osoittaa myös, että avoimien alueiden reunoilla (pellot, vesistöt, hakkuualueet) reunapuusto muodostaa näkemäesteen, jolloin tuulivoimaloita ei havaita aivan avoimien alueiden tuulivoimapuiston puoleisilla reuna-alueilla. Analyysiä tarkasteltaessa on myös huomioitava, että tuulivoimaloiden näkyvyys heikkenee etäisyyden kasvaessa ja että sääolosuhteilla, vuorokauden- ja vuodenajalla on suuri merkitys tuulivoimaloiden havaittavuuteen. 5.4 Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa Tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa on pyritty havainnollistamaan havainnekuvien avulla. Havainnekuvat on pyritty laatimaan kohteista, jotka sijoittuvat yleisten kulkureittien tai asutusalueiden tuntumaan, joihin Kitkiäisvaaralle suunnitellut tuulivoimalat tulisivat selvästi näkymään (kuva 4). Lähtökohtaisesti havainnekuvia ei ole laadittu alueilta, jonne ei sijoitu asutusta, loma-asutusta tai alueiden muuta aktiivista ja toistuvaa käyttöä. Voimalat on mallinnettu 140 m napakorkoisilla teräslieriövoimaloina tai 145 m napakorkuisina ristikkorakenteisina voimaloina. Ennen havainnekuvien laatimista on tarkasteltu myös alueesta laadittua näkemäalueanalyysiä sekä alueesta laadittua maastomallia, joiden perusteella on pystytty arvioimaan todennäköiset todelliset kohteet, jonne voimalat voidaan havaita. Todennäköisimmät näkemäsektorit kohti tuulivoimaloita tulevat avautumaan valtatien 21 varrelta avoimien peltoaukeiden kohdalta, jossa tien reunapuusto ei katkaise näkymiä (kuva 5). Näkemäsektoreita kohti voimaloita avautuu myös Ruotsin puoleiselta valtatieltä (Älvveg, riksväg 99) avoimien viljelysalueiden poikki. Kapeita näkemäsektoreita kohti tuulivoimaloita voi muodostua myös Martimon ja Niemenpään väliseltä tieosuudelta avoimien peltoaukeiden kohdalla. Kuva 4. Valokuvauspaikat ja -suunnat niistä kohteista, joista on laadittu havainnekuvat. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 15 Kuva 5. Tuulivoimalat näkyvät avoimen peltoaukean johdosta selvästi puuston latvuston yläpuolella Jokivarrentielle (valtatie 21). Sivun yläreunassa laaja panoraama, alemmassa kuvassa suurennos samasta kohteesta. Kuvassa voimalat on mallinnettu 140 m korkeana teräslieriövoimalatornilla. Kuva 6. Tuulivoimalat erottuvat taustamaisemassa myös Ruotsin puolelta Tornionjokilaaksoon. Kuvassa voimalat on mallinnettu 145 m korkeilla ristikkorakenteisella voimalatornilla. FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 Kuva 7. TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 16 Mustajärven alueella puusto katkaisee näkymät kohti voimaloita tehokkaasti. Voimaloista voidaan havaita kuitenkin paikoin osa voimalatornista ja pyörivät lavat. Kuvassa ristikkorakenteinen 145 m korkea voimalatyyppi. Tuulivoima-aluetta lähimpänä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat Mustajärven kylässä alueen läpi kulkevan tien varrella. Asutus on sijoittunut lähelle tietä, peltoalueiden lomaan tai peltojen ja metsänreunan rajaamalle vyöhykkeelle. Asutus on alun perin sijainnut Mustajärvellä lähempänä järveä, mutta järven kuivattamisen ja umpeenkasvun myötä asutus ei ole enää aivan järven ranta-alueella. Koska avoimet peltoalueet ovat suhteellisen kapeat, peittää peltoalueiden reunapuusto osin näkymät kohti voimaloita, mutta osa voimaloista erottuu selvästi mustajärven kylän alueelle. Etenkin peltoalueiden lounaisosiin voi voimalat tulevat erottumaan selkeämmin, kun avoin peltoalue kasvaa suuremmaksi tarkastelupisteen ja voimaloiden välillä. Ryynäsenpään alueella kuljettaessa seututietä 19580 kohti Kitkiäisvaaraa muodostuu tielinjan suuntaisesti avoin näkemäsektori kohti tuulivoima-aluetta, jolloin tuulivoimalat näkyvät selvästi tiealueelle. Tuulivoimapuiston pohjois- ja koillispuolelle jää paikoin laajahkojakin alueita, joille tuulivoimalat tulevat todennäköisesti erottumaan selvästi sopivissa sääolosuhteissa. Alue on kuitenkin lähes asumatonta, jonne ei kohdistu huomattavaa alueiden virkistyskäyttöä, jonka vuoksi alueelta ei ole laadittu havainnekuvia Kuva 8. Alla olevassa kuvassa tuulivoimalat on mallinnettu 140 m korkeina teräslieriötorneina samaan kuvaan kuin kuvassa 7. FCG Finnish Consulting Group Oy TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 8.11.2011 Kuva 9. 5.5 17 Palovaarantieltä (tie 19580) Ryynäsenpään kohdalta avautuu suora ja kapea näkymäsektori kohti tuulivoimaloita. Kuvassa voimalat on mallinnettu teräslieriötornilla, joiden napakorkeus on 140 m. Lentoestevalojen havaittavuus Pimeällä tuulivoimaloista havaintaan yleensä vain punaiset/valkoiset lentoestevalot. Lapojen ohittaessa valon, syntyy vaikutelma, että valot vilkkuvat. Valot voivat olla myös lähtökohtaisesti vilkkuvat. Tämä vilkkuminen voidaan kokea häiritsevänä. Lentoestevalot havaitaan niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on lähes yhtä laaja, kuin koko voimalan näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myös lentoestevaloja, koska niiden valaistussuunta on ylöspäin. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuiston elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Lentoestevalojen maisemavaikutukset korostuvat pimeään aikaan ja kirkkaalla säällä. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen havaittavuus heikkenee horisontaalisessa suunnassa, mutta ne havaitaan silti lentokorkeudelta. Kuva 10. Näkymä Palovaarantieltä mallinnettuna ristikkorakenteisilla 145 m korkeilla voimaloilla FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 6 KAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMA-ARVOILLE 6.1 Maisema-alueet 18 Kitkiäisvaaran tuulivoimalat tulevat näkymään Tornionjokivarren valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sekä Ruotsin puolelle Tornionjokivarteen, joka on puolestaan "Rikintsessen" –mukainen merkittävä aluekokonaisuus. Molemmat maisemallisestikin arvokkaat alueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden maisemallinen arvo perustuu jokivarren asutuksen ja maatalouskulttuurin sekä luonnonolojen muovaamaan maisemaan. Näille laajoille aluekokonaisuuksille Kitkiäisvaaran tuulivoimalat tulevat näkymään kokonaisuuteen nähden hyvin pienellä alueella, voimakkaimmin Korpikylien alueilla ja lähiympäristössä. Tuulivoimalat eivät muuta fyysisesti aluekokonaisuuksia, vaan erottuvat suppealla alueella maisemakokonaisuuksien taustamaisemassa. Näillä alueilla tuulivoimalat muuttavat avautuvien maisemien luonnetta teknisemmäksi ja dynaamisemmaksi, mutta eivät varsinaisesti heikennä maisemallisesti arvokkaiden alueiden luonnetta tai arvoa. Vaikutukset voidaan siten nähdä suhteellisen paikallisina ja kohtalaisia arvokkaille maisemakokonaisuuksille. 6.2 Kulttuurihistorialliset kohteet Hankkeen lähialueella (0-5 km etäisyydellä) sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sijoittuvat Tornionjokilaaksoon valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, Mustajärven kylän alueelle sekä Palovaarantien varrelle sekä Palovaaran alueelle. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden arvo perustuu pääosin hyvin säilyneeseen rakennuskantaan sekä laajemmin hyvin säilyneeseen maaseutumaiseen miljööseen. Mustajärven kylälle sekä Palovaarantien varteen sekä Palovaaraan sijoittuville kulttuurihistoriallisesti merkittävillä kohteille tuulivoimalat ei välttämättä näy ollenkaan tai tuulivoimaloista havaitaan kohdealueilla vain osia voimaloista tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Kokonaisuutena tuulivoimapuistoa ei todennäköisesti näiltä alueilta havaita. Tällöin kaavan aiheuttamat vaikutukset eivät kohdistu fyysisesti kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, vaan vaikutukset ovat välillisiä tuulivoimaloiden näkyvyyden kautta. Koska kulttuurihistoriallisten kohteiden arvo perustuu rakennuksiin tai niiden välittömään lähiympäristöön, eivät tuulivoimalat aiheuta näille kohteille merkittäviä vaikutuksia, vaikka voimalat voidaan paikoin kohdealueilta havaita. Vaikutukset kohteiden arvoon ja luonteeseen jäävät lieviksi. Korpikylän alueelta tuulivoimapuisto voidaan havaita laajempana kokonaisuutena, kuin muilta lähialueiden kulttuurihistoriallisilta kohteilta. Tuulivoimakaavan vaikutukset eivät aiheuta fyysisiä vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, mutta tuulivoimalat voidaan havaita osaan kohteista kokonaisuutena, jolloin kohteiden taustamaiseman luonne muuttuu osin merkittävästi. Vaikutus voidaan nähdä kohtalaisena, mutta kuitenkin suhteellisen paikallisena. Tuulivoimalat lisäävät alueen kulttuurimaiseman monimuotoisuutta ja kerroksellisuutta, joskin ne eivät vahvista perinteistä maaseutumaista kulttuuriympäristön ilmettä. 6.3 Hankealue ja maisemallinen vaikutusvyöhyke Varsinaisella kaava-alueella maisema tulee muuttumaan paikoin voimakkaasti uusilla tielinjauksilla ja tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla. Maisema muuttuu voimakkaasti ihmisen muovaamaksi ja tuulivoimaloiden myötä tekniseksi tuulivoimantuotantoalueeksi. Avoimiksi raivattavilla tuulivoimaloiden kokoamiskentillä maiseman muutokset ovat voimakkaimmillaan, kun alueen kasvillisuus poistetaan rakentamisvaiheessa ja alueelle pystytetään tuulivoimalat. Osin muutokset ovat palautuvia, koska kasvillisuus saa palautua ympäristöön suurimmaksi osaksi rakentamisvaiheen jälkeen. Itse tuulivoimalat hallitsevat maisemaa voimaloiden lähiympäristössä koko tuulivoimapuiston elinkaaren ajan. Tuulivoimalat hallitsevat maisemaa hankealueen lähiympäristössä noin 3–5 kilometrin etäisyydellä voimaloista, mikäli näkemäesteitä ei ole. Asutuksen ja lo- FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 19 ma-asutuksen osalta maisemalliset vaikutukset jäävät Mustajärven, Ryynäsenperän, Palovaarantien ja Palovaaran alueilla kohtalaisiksi, koska alueet, joille voimalat voidaan havaita ovat suppeita ja tuulivoimapuistoa ei havaita yhtenä laajana kokonaisuutena. Maiseman muutos on voimakkaampi Korpikylän alueella Tornijokilaaksossa niissä kohteissa, joissa tuulivoimalat ovat selvästi havaittavissa taustamaisemassa. Erityisen merkittävänä maiseman muutos voidaan kokea, jos asutukselta ja sen pihapiiristä avautuu suorat näkymät kohti voimaloita. Kokonaisuutena hankkeen maisemalliset vaikutukset jäävät kohtalaisiksi ja hyvin paikallisesti havaittaviksi. Tieympäristöstä avautuvat näkymät eivät muuta merkittävästi alueen maisemallista arvoa, koska näkymät ohitetaan suhteellisen nopeasti teiden nopeusrajoituksista johtuen. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsevilta virkistyskäyttöalueilta (moottorikelkkareitit, Nivavaaran kuntopolut, metsäalueet) tuulivoimalat voidaan paikoin havaita, mutta tuulivoimalat eivät hallitse maisemia virkistyskäyttöympäristöissä tai näistä kohteista avautuvat näkymät kohti tuulivoimaloita ovat hankalasti saavutettavissa, jolloin vaikutukset voidaan nähdä lievinä tai enintään kohtalaisina. 7 MAISEMAVAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISKEINOT Kitkiäisvaaran tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi tiiviiksi yhtenäiseksi kahdeksan tuulivoimalan ryhmäksi. Suunnittelussa on huomioitu jo voimaloiden sijoittumista maisemaan nähden, sillä selkeä yhtenäinen voimaloiden ryhmä on maisemassa rauhallisempi kuin useat hajanaisesti sijoitetut yksittäiset voimalat. Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston muodostaa alueelle uuden maiseman kiintopisteen. Puusto estää voimakkaasti näkymiä tuulivoimaloille etenkin tuulivoimapuiston lähialueella. Tuulivoimapuiston välittömässä lähiympäristössä tulisikin välttää sellaisia avohakkuita joiden myötä syntyisi uusia suoria näkymäsektoreita kohti voimaloita maisemallisesti merkittävillä alueilla. Voimakkaita hakkuita tulisi välttää etenkin alueilla, jotka lisäävät voimaloiden näkyvyyttä lähialueiden kiinteistöille. Kitkiäisvaaran hankkeen osalta kriittisimmät alueet, joilta voisi muodostua uusia näkymäsektoreita kohti voimaloita, sijaitsevat Mustajärven alueella. Lentoestevaloista syntyviä vaikutuksia voidaan mahdollisesti vähentää uusilla teknisillä ratkaisuilla ja lainsäädännöllisin keinoin. Ruotsissa ollaan kokeilemassa lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi ratkaisua, jossa tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan tutka. Mikäli tutkan toiminta-alueelle ilmestyy lentokone, niin tuulivoimaloiden lentoestevalot syttyvät. Tällä menetelmällä tuulivoimaloiden lentoestevalot voisivat olla suurimman osan ajasta sammuksissa, riippuen tietenkin alueella liikkuvien lentokoneiden määrästä. Saksassa lentoestevalojen haittavaikutuksia on vähennetty asentamalla ainoastaan tuulivoimapuiston reunimmaisiin voimaloihin lentoestevalot. Tuulivoimapuiston jatkosuunnittelussa tulee selvittää onko edellä mainitut lieventämiskeinot mahdollisia myös Suomessa. Haittavaikutusten lieventäminen vaatisi osin Suomessa lainsäädännön muutoksia (mm. lentoestevalojen valaistusteho, lentoestevalojen määrä). Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelilla olemassa olevalle voimajohdolle saakka, jolloin sähkönsiirron aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat erittäin vähäisiä ja suurelta osin palautuvia. Uusille rakentamisalueille (huoltotiestö, tuulivoimaloiden pystytysalueet, maakaapelilinja) muodostuvat maanmuokkauksesta johtuvat fyysiset maisemavauriot ovat osin palautuvia, kun kasvillisuus uusiutuu rakennetuilla alueilla. Rakennustöistä muodostuvia maisemavauriota hankealueella voidaan lieventää siistillä ja viimeistellyllä rakentamisella. Teiden reuna-alueet sekä tuulivoimaloiden pystytysalueet tulee tasoittaa ympäröivään maastoon sulautuviksi ja siisteiksi heti rakennustöiden päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan rakentamisalueilla tulee käyttää maisemavaurioiden maisemointiin ympäröivään luontoon kuuluvia materiaaleja. FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 8.11.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Maisemaselvitys 20 LÄHDEKIRJALLISUUS Museovirasto, 2011: Valtakunnallisesti merkittävä rakennetut kulttuuriympäristö RKY, <http://www.rky.fi> Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2002: Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa –opas pohjoismaiseen käytäntöön. Tornion kaupunki, 2005: Tornion yleiskaava 2021 koko kaupunki, perusselvitykset. Air-ix suunnittelu, Ympäristötaito Oy. Tornion yleiskaava 2021. TuuliWatti Oy 2011: Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistohanke - tiivistelmä mahdollisista ympäristövaikutuksista. Esiselvitys. Weckman E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. Wecman & Yli-Jama 2003: Mastot maisemassa. Ympäristöopas 107, Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö, 1993a: Arvokkaat maisema-alueet. Maisematyöryhmän mietintö II, osa 2. Ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, 1993b: Maisemanhoito. Maisematyöryhmän mietintö 1, osa 1. Ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 66/1992. Översiktsplan för Övertorneå kommun 2004. Översiktsplan Haparanda stad 2005. TORNION KAUPUNKI Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan MAISEMASELVITYS 1:50 000 MERKINTÖJEN SELITYKSET: KAAVA-ALUEEN RAJAUS. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE RIKSINTRESSE -ALUE PAIKALLISESTI ARVOKAS KULTTUURIHISTORIALLINEN ALUE RKY 2009 -ALUE MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS KULTTUURIHISTORIALLINEN KOHDE PAIKALLISESTI ARVOKAS KULTTUURIHISTORIALLINEN KOHDE NÄKEMÄSEKTORI TUULIVOIMALA MAAKAAPELI/VOIMAJOHTO 2.11.2011 0 5 km Pohjakartta © Maanmittauslaitos 201-TIP A/544/11-M Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.