Kuntotutkimus
Kuntotutkimus Alapohjarakenteet Kolkanlahden koulu Kolkanrinteentie 4 43100 SAARIJÄRVI Hanke nro: 8704 / 19.1.2015 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 [email protected] Y-tunnus: 1787853-0 Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 19.1.2015 1 (9) Sisällysluettelo: 1 Yleistä .............................................................................................................................................. 2 1.1 Yleistiedot kohteesta ............................................................................................................... 2 1.2 Lähtötiedot .............................................................................................................................. 2 1.3 Tutkimuksen tarkoitus ............................................................................................................. 2 2 Tutkimukset ..................................................................................................................................... 2 2.1 Suoritetut tutkimukset ............................................................................................................. 2 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet ............................................................................................... 3 3 Tutkimustulokset .............................................................................................................................. 3 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana........................................................................... 3 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot ..................................................................................... 3 3.3 Ryömintätilan tarkastus ........................................................................................................... 3 3.4 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot ......................................................................... 5 3.5 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot ................................................................. 6 3.5.1 Maanvarainen alapohja ...................................................................................................... 6 3.5.2 Ryömintätilallinen alapohja ................................................................................................. 7 3.6 Mikrobianalyysitulokset ........................................................................................................... 8 3.7 Asbesti- , PAH- ja Pb -analyysitulokset .................................................................................. 8 4 Yhteenveto ja johtopäätökset .......................................................................................................... 8 5 Toimenpide-ehdotukset ................................................................................................................... 9 LIITTEET Liite 1, Pohjapiirros, 1 sivu Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4527/14 Liite 3, Asbestianalyysitulos, ASB8761/2014 Liite 4, PAH-analyysitulos, PAH1232/2014 Liite 5, Pb-analyysitulos, Pb96/2014 Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta 1.2 19.1.2015 2 (9) Kohde Kolkanlahden koulu, Kolkanrinteentie 4, 43100 Saarijärvi Tilaaja / yhteyshenkilö Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Tarkastusajankohta: 01.12.2014 Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy Henri Käyrä Asko Karvonen Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU puh. 040 1979 555 puh. 040 7690 340 [email protected] [email protected] Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on Kolkanlahden koulu Saarijärvellä. Kiinteistö toimii kyläkouluna ja tiloja käyttää keskimäärin 30 henkilöä. Kohteen vanha osa on valmistunut 1914 ja sitä on laajennettu arviolta 60- tai 70-luvulla. Kohteessa on neljä luokkatilaa, opettajien huone, keittiö sekä puku- ja 2 wc-tilat. Kerrosala on noin 750 m . Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä. Viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty arviolta 80/90-luvun vaihteessa. Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyn 2014 aikana, jonka yhteydessä havaittiin lisätutkimustarvetta erityisesti alapohjarakenteiden osalta. Keittiön viereisellä käytävällä kuntoarvion aikana oli havaittu lievää, mikrobiperäistä hajua, mikä vaati lisäselvityksiä. Kohteessa käyttäjillä ei ole ilmennyt sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua. Kuntoarvion perusteella seuraava laajempi peruskorjaus olisi ajankohtaista noin 10 - 15 vuoden kuluttua. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohteessa olevat alapohjarakenteet ja niiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi ja rakennusosien jäljellä olevan käyttöiän arvioimiseksi. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset kohteessa tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin 1.12.2014 ja ne kohdistettiin erityisesti alapohjarakenteisiin. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Ryömintätila tarkastettiin alapohjaan tehdyn tarkastusaukon kautta. Alapohjarakenteisiin oli tehty kaksi rakenneavausta tilaajan toimesta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen. Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 2.2 19.1.2015 3 (9) Tutkimusmenetelmät ja laitteet Avauskohdat tehtiin sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla alapohjarakennetta. Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: • Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 • Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 • Lämpökamera: Fluke TiR-32 • Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 • Paine-eromittari: TSI VelociCalc Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana 13.10.2014 Olosuhteet: • • • • • 3.2 3.3 sisälämpötila: + 22 ºC ulkolämpötila: -2 ºC (noin klo 14.00) ulkoilman suhteellinen kosteus: 100 % tuuli: Pohjoistuuli, 4 km/h säätila: pilvinen/sateinen Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot • Päädyn puku- ja pesutilassa oli aistittavissa voimakas, muovimattoon viittaava kemikaalimainen haju. Hajua oli aistittavissa lähinnä naisten pukutilassa. • Sisäilmassa oli yleisesti aistittavissa alapohjaeristeiden hajua (vanhat turve-eristeet). • Keittiön edustalla olevalla käytävällä ei havaittu hajupoikkeamia. Kuntoarvion yhteydessä ko. käytävällä oli aistittavissa lievä, mikrobiperäinen haju. • Merkkisavulla tarkasteltaessa voi yleisesti todeta, että alapohjarakenne ja seinien liittymäkohdat eivät ole tiiviit. Rakenteissa ei ole kaikilta osin höyry- tai ilmasulkua. Vastaavat havainnot oli todennettavissa myös lämpökameralla. • Normaalitilanteessa sisäilma on alipaineinen suhteessa ulkoilmaan noin 3 - 4 Pascalin verran. Ryömintätilan tarkastus • Alapohjarakenteet pääosalla rakennusta ovat todennäköisesti alkuperäiset. • Ryömintätilan maapohjan päällä on paikoin kosteus- ja mikrobivaurioitunutta puunsälettä, vanhoja alapohjaeristeitä sekä eläinten raatoja. Lisäksi laajennusosan liitoskohdassa on muottipuutavaraa ja vesi- ja viemäriputkien ympärillä on puutavaraa. Maata vasten olevasta puutavarasta oli aistittavissa selkeä maakellarimainen haju. • Muutamissa yksittäisissä kohdissa alapohjan kannatinpalkeissa on pientä lahoa. Puutavara on osin saattanut olla vaurioitunutta jo rakennusvaiheessa. Pienellä osalla pihanpuoleista seinustaa alapohjalaudoituksessa sekä kannatinpalkeissa on havaittavissa värimuutoksia (kuva 6). Alapohjarakenteissa ei kuitenkaan havaittu kantavuuden heikkenemiseen viittaavia vaurioita. Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 • 19.1.2015 4 (9) Alapohjassa on muutamia ”kivipesiä”, jotka ovat todennäköisesti olleet alun perin tulisijojen perustuksina. Kivipesien raoissa on puutavaraa ja niiden poistaminen on todennäköisesti työlästä. Kuva 1. Muutamassa kohtaa hirsipalkeissa on lahoa havaittavissa. Kuva 2. Eläinraato alapohjassa. Kuva 3. Kivipesä (vanha tulisijan pohja). Kuva 4. Pihanpuoleisessa nurkassa hieman värimuutoksia hirsissä ja kannatinlaudoissa. Kuva 5. Muottitavaraa laajennusosan liitoskohdalla. Kuva 6. Puutavaraa LVV-kotelointien ympärillä. Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 3.4 19.1.2015 5 (9) Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot Kohteessa oli tarkastushetkellä noin 4 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Alipaineistuksen yhteydessä tehtiin merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen seuraavia havaintoja: • Lämpökameralla sekä merkkisavulla oli paikoin havaittavissa selkeitä ilma- ja lämpövuotoja etenkin ulkoseinien/alapohjien liittymäkohdissa sekä nurkkien kohdilla. Lämpökamerakuvien kohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen. Ohessa pistokeluontoisesti otettuja kuvia ilmavuodoista (kaikkia kuvia ei ole esitetty raportissa): Kuva 7. LK1, Ilmavuotoa lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa. Kuva 8. LK2, ilmavuotoa lattialiittymästä väliseinän kohdalta. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa. Kuva 11. LK3, laajennusosa, ilmavuotoa rakennusosan lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa. Kuva 12. LK4, vanha osa, ilmavuotoa viemärin tuuletusputken lattiarakenteen läpiviennistä. Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 3.5 19.1.2015 6 (9) Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. 3.5.1 Maanvarainen alapohja Kuva 13. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA2 kohdalta. Havainnot: • • • • • • Rakenteessa lämmöneriste on betonilaatan päällä ja kosteussively on toja-levyn päällä. Kosteusteknisesti rakenne on toteutustavasta johtuen riskialtis rakenneratkaisu lämmöneristeen ollessa pohjalaatan päällä. Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohta ei ole tiivis. Lattialaudoituksessa on paikoin rakoja, joten ilmayhteys alapohjan eristeisiin on olemassa. Lattian koolauslaudan alla olevassa puukapulassa sekä seinän alaosan eristevillassa (vaalea villa) oli havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavia vauriojälkiä. Avauskohdalla seinän alaosan villasta ja tojalevystä oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Avauskohdalla pintakosteusmittarilla ei havaittu kohonneita lukemia ja betonilaatan alla oleva hiekkatäyttö oli kuivaa. Avauskohdalta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten toja-levystä (M3), purusta/koolauspuusta (M4) sekä mineraalivillaeristeestä (M5) ulkoseinän viereltä. Mikrobianalyysin perusteella purusta/koolauspuusta otetussa näytteessä on viite vauriosta. Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 19.1.2015 7 (9) 3.5.2 Ryömintätilallinen alapohja Kuva 14. Havainnepiirros alapohjarakenteesta ja kuvia RA1 kohdalta. Havainnot: • Avauskohdalla oli aistittavissa lievä, maakellarimainen haju. Haju tulee todennäköisesti ryömintätilasta. • Alapohjan/ulkoseinän puuosissa ei ollut havaittavissa selkeitä, näkyviä vaurioita. • Avauskohdalla alapohjassa on vanhat turve- ja sammaleristeet. Viereisen wc-tilan kohdalla alapohjaeristeitä on uusittu. • Alapohjarakenteissa ei ole ilmasulkua ja rakenteen kautta tulee ilmavirtauksia sisälle. • Avauksesta otettiin materiaalinäytteet sammaleristeestä (M1) eristetilan yläpinnasta (lattiapinnan alapuolelta) sekä mineraalivillasta ulkoseinän/lattian liitoskohdasta (M2). Mikrobianalyysin perusteella molemmissa näytteissä on heikko viite vauriosta. Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 3.6 19.1.2015 8 (9) Mikrobianalyysitulokset Näyte Materiaali Rakennusosa Tila M1 RA1 Sammal Alapohja, eristetilan yläpinta, ulkoseinän vierustalta Luokka rossipohjaisella osalla. M2 RA1 Min.villa Ulkoseinä, eriste lattian rajasta seinän sisäpinnasta. Luokkatila rossipohjaisella osalla. M3 RA2 Tojalevy Alapohja, ulkoseinän vierus Luokkatila maanvaraisen lattian osalla. M4 RA2 Puru/ koolauspuu Alapohja, ulkoseinän vierus Luokkatila maanvaraisen lattian osalla. M5 RA2 Min.villa Ulkoseinän alaosa, eristetilan sisäpinta. Luokkatila maanvaraisen lattian osalla. Tuloksen tulkinta Heikko viite vauriosta Heikko viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista, MIK4527/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 2. 3.7 Asbesti- , PAH- ja Pb -analyysitulokset Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja ovat: • Pyöreäkulmaisen 150 x 150 mm seinälaatan kiinnitys- ja saumalaastit. • Musta pikiliima (lattia). • Vesikatteen aluskatebitumihuopa. Alapohjarakenteen vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä otettiin PAH-analysointia varten. Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 110 mg/kg alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Ikkunamaalista otettiin näyte lyijyanalysointia varten. Näytteen lyijypitoisuus 2 000 mg/kg ylittää vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon 1 500 mg/kg, joten kyseinen maali on lyijyn suhteen vaarallista jätettä. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto Molempien rakennusosien alapohjarakenteisiin sisältyy kosteusteknisiä riskitekijöitä. Rakenneavauksien ja otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakenteissa on paikoin myös mikrobivaurioita ja niistä saattaa aiheutua sisäilmahaittaa rakenteiden ilmatiiveyden ollessa heikko. Ilmanvaihtojärjestelmä on kuitenkin lähes tasapainossa, mikä todennäköisesti vähentää rakenteista tulevia ilmavirtauksia. Lisäksi ilma vaihtuu riittävästi, minkä vuoksi varsinaisia hajuhavaintoja ei ole ollut tai oireilua käyttäjillä ei ole esiintynyt. Alapohjarakenteiden laajempaan korjaukseen on syytä varautua viimeistään seuraavassa peruskorjauksessa tai mikäli kohteessa alkaa käyttäjillä esiintyä sisäilmaongelmiin viittaavia oireilua tai muita vastaavia havaintoja jo aiemmin. Ryömintätilallinen alapohja Ryömintätilallinen alapohja on pääosin lähes alkuperäisessä kunnossa ja kyseessä on lähes 100 vuotta vaha rakenne, joten se alkaa olla jo selkeästi tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa. Alapohjaeristeinä on käytetty luonnoneristeitä kuten sammalta ja turvetta, joissa on jo lähtökohtaisesti usein mikrobeja ja niistä erittyy niille tyypillistä ominaishajua. Ryömintätilallisessa alapohjassa kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pitkällä aikavälillä rakenteisiin on muodostunut paikoin kosteus- ja mikrobivaurioita. Lisäksi alapohjan ryömintätilassa on orgaanista aineista, mikä Kuntotutkimus Kolkanlahden koulu H8704 19.1.2015 9 (9) maatuessaan saattaa aiheuttaa hajua. Alapohjarakenteet eivät ole toteutustavasta johtuen ilmatiiviit ja epäpuhtauksia ja hajuja saattaa kulkeutua myös sisäilmaan. Maanvarainen alapohja Laajennusosan alapohjarakenne on toteutustavastaan johtuen riskialtis rakenne. Merkittävimmät kosteustekniset riskit johtuvat siitä, että lämmöneristeet ovat maanvaraisen betonilaatan yläpuolella ja laatan alla ei ole kapilaarikatkoa. Eristeet ovat alttiina maaperästä nousevalle kosteudelle. Rakenteessa kosteuseristys on betonilaatan päällä olevan tojalevyn pinnassa, mikä voi aiheuttaa otollisissa olosuhteissa kosteuden tiivistymisriskin rakenteeseen. Alapohjaeristeet ovat selkeästi maanpintaa korkeammalla, joten rakenteisiin kohdistuva ulkopuolinen kosteusaristus on kuitenkin ollut todennäköisesti vähäistä. Vastaavan tyyppisillä rakenteilla tavoitteellinen käyttöikä on noin 40 - 60 vuotta, joten rakenne alkaa olla myös elinkaarensa lopussa. Mikrobianalyysin ja paikalla tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteissa on paikoin vaurioita. Rakenne ei ole tiivis ja epäpuhtaudet saattavat paikoin kulkeutua sisäilmaan saakka. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET • Tiivistetään alapohjatilaan menevät vesi- ja viemärikanaalien tarkastusluukut (sijaitsevat naisten pukutilassa ja keittiössä), jonka jälkeen tilannetta seurataan. Lisäksi varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on lähellä tasapainotilaa mahdollisesti rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavirtauksien estämiseksi. • Ryömintätilasta olisi suositeltavaa poistaa kaikki orgaaninen, maata vasten oleva aines. Alapohjarakenteiden osalta on kuitenkin syytä varautua laajempaan korjaukseen viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Suositeltavin toimenpide on uusia rakenteet kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Korjauksien yhteydessä tulee kiinnittää myös erityistä huomiota rossipohjan kosteustekniseen toimintaan ja sen parantamiseen. Mikäli kohteen käyttäjillä alkaa esiintyä oireiluja ennen seuraavaa peruskorjausta, on syytä parantaa alapohjarakenteen tiiveyttä. • Naisten pukutilassa muovimatoista oli havaittavissa selkeä, tavanomaisesta poikkeava haju. Lähtötietojen perusteella käyttäjät eivät ole kokeneet sitä ongelmana, mutta mikäli haju halutaan poistaa, on tilapintojen uusimiseen syytä varautua. • Ennen seuraavaa, laajempaa peruskorjausta, on syytä tutkia yläpohja- ja ulkoseinärakenteiden kuntoa tarkemmin. Muuta korjauksissa huomioitavaa Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Kohteessa on käytetty asbesti- ja lyijypitoisia materiaaleja, mikä tulee huomioida tulevissa korjauksissa. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulussa 19.1.2015 Henri Käyrä, RI Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset Asko Karvonen, insinööri (AMK) Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset /,,7( 3RKMDNXYD 5$8ONRVHLQlDODSRKMD PDWQl\WWHHW00 5$8ONRVHLQlDODSRKMD PDWQl\WWHHW000 /. /. /. 9DQKDRVD /. /DDMHQQXV 1 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4527/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 Saarijärvi Kohde: Näytteenottaja: Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Analysointi aloitettu: Kolkanlahden koulu, Saarijärvi. Hanke 8704. Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy 1.12.2014 4.12.2014 5.12.2014 Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 °C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Sammal Alapohja, eristetilan yläpinta, ulkoseinän vierustalta Luokka rossipohjaisella osalla. Heikko viite vauriosta M2 RA1 Min.villa Ulkoseinä, eriste lattian rajasta seinän sisäpinnasta. Luokkatila rossipohjaisella osalla. Heikko viite vauriosta M3 RA2 tojalevy Alapohja, ulkoseinän vierus Luokkatila maanvaraisen lattian osalla. Ei viitettä vauriosta M4 RA2 Puru/ koolauspuu Alapohja, ulkoseinän vierus Luokkatila maanvaraisen lattian osalla. Viite vauriosta M5 RA2 Min.villa Ulkoseinän alaosa, eristetilan sisäpinta. Luokkatila maanvaraisen lattian osalla. Ei viitettä vauriosta Inspecta KiraLab Myyntimiehenkuja 4 90410 OULU Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 [email protected] Y-tunnus: 1787853-0 Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty 2 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4527/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 Yhteensä Cladosporium Penicillium steriilit sienet M2 Yhteensä Chaetomium* Penicillium steriilit sienet 1 Sieni-itiöt pmy DG18-agar + + + + Yhteensä A. restricti* Aspergillus Cladosporium Penicillium + + + + Yhteensä A. restricti* Cladosporium Penicillium hiivat Bakteerit pmy THG-agar 9 4 + + + + + Yhteensä ++ + + + + + Yhteensä + M3 Yhteensä Penicillium hiivat + + + Yhteensä Aspergillus Penicillium hiivat + + + + Yhteensä + M4 Yhteensä Aureobasidium° Penicillium hiivat +++ + ++ + Yhteensä Penicillium hiivat ++ ++ + Yhteensä + M5 Yhteensä Penicillium + + Yhteensä - Yhteensä + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin ---------------------------------------------- KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset 040 769 2011 Inspecta KiraLab Myyntimiehenkuja 4 90410 OULU Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 [email protected] Y-tunnus: 1787853-0 Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty 3 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4527/14 Inspecta KiraLab, 19.12.2014 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). 2. Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Merkitys avoin Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Tavanomaisia mikrobeja Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362. Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342. Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258 Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Inspecta KiraLab Myyntimiehenkuja 4 90410 OULU Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 [email protected] Y-tunnus: 1787853-0 Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty 1/1 Asbestianalyysi ASB8761/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta Kohde: Kolkanlahden koulu Kolkanrinteentie 5 43100 Saarijärvi Analyysitulokset: Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM) Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Tulos Asbestilaatu 1. Lattiapinnoite (harmaa), oppilaseteinen, 1. kerros (EM) Ei sisällä asbestia. - 2. Lattiatasoite, oppilaseteinen, 1. kerros (VM) Ei sisällä asbestia. - 3. Pyöreäkulmaisen 150 mm x 150 mm seinälaatan kiinnitys- ja saumalaasti, keittiö, 1. kerros (VM) Sisältää asbestia, antofylliitti. 4. Musta kiinnitysliima (lattia), keittiö, 1. kerros (VM) Sisältää asbestia, antofylliitti. 5. Bitumihuopa (aluskate) (VM) Sisältää asbestia, antofylliitti. Huom. Asbesti huovassa sirotteena. 6. Harmaa sokkelimaali (EM) Ei sisällä asbestia. - 7. Vedeneristyspiki, alapohja (VM) Ei sisällä asbestia. - Inspecta KiraLab Antti Soini geologi, FM Inspecta KiraLab Myyntimiehenkuja 4 90410 OULU Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 [email protected] Y-tunnus: 1787853-0 1/1 PAH-analyysi PAH1232/2014 Inspecta KiraLab, 16.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta Kohde: Kolkanlahden koulu Kolkanrinteentie 5 43100 Saarijärvi Tehtävät: Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetusta näytteestä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus. Tutkimusmenetelmä: PAH-määritys suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä. Tulokset: Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli seuraava: Näyte: 7. Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Vedeneristyspiki, alapohja PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 110 mg/kg Yhteenveto: Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200 mg/kg), joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Myyntimiehenkuja 4 90410 OULU Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 [email protected] Y-tunnus: 1787853-0 1/1 Lyijyanalyysi Pb96/2014 Inspecta KiraLab, 16.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Kohde: Kolkanlahden koulu Kolkanrinteentie 5, 43100 Saarijärvi Tehtävät: Tutkimuskohteesta otetusta maalinäytteestä määritettiin lyijypitoisuus. Tutkimusmenetelmä: Näytteen analysointi suoritettiin Kemian tutkimuspalvelut Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä. Tulokset: Tutkittavan näytteen lyijypitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti eli mg/kg. Tutkitun näytteen lyijypitoisuus oli seuraava: Näyte: 1. Tutkittava materiaali Ikkunamaali Lyijypitoisuus 2000 mg/kg Yhteenveto: Näytteen lyijypitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon (lyijylle 1500 mg/kg), joten kyseinen maali on lyijyn suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Myyntimiehenkuja 4 90410 OULU Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 [email protected] Y-tunnus: 1787853-0
© Copyright 2024