Kuntotutkimus
Alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet
Lanneveden koulu
Koulukuja 1
41270 Lannevesi
Hanke nro: 8701 / 20.1.2015
Inspecta
Sörnäistenkatu 2
00580 Helsinki
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
1 (13)
Sisällysluettelo:
1
Yleistä .............................................................................................................................................. 2
1.1
Yleistiedot kohteesta ............................................................................................................... 2
1.2
Lähtötiedot .............................................................................................................................. 2
1.3
Tutkimuksen tarkoitus ............................................................................................................. 2
2
Tutkimukset ..................................................................................................................................... 2
2.1
Suoritetut tutkimukset ............................................................................................................. 2
2.2
Tutkimusmenetelmät ja laitteet ............................................................................................... 3
3
Tutkimustulokset .............................................................................................................................. 3
3.1
Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana........................................................................... 3
3.2
Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot ..................................................................................... 3
3.3
Ryömintätila ............................................................................................................................ 3
3.4
Ullakko .................................................................................................................................... 4
3.5
Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot ......................................................................... 4
3.6
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot ................................................................. 5
3.6.1 Välipohja, RA1 .................................................................................................................... 5
3.6.2 Ryömintätilallinen alapohja, RA2, RA3, RA4 ...................................................................... 6
3.6.3 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA5, RA7.................................................. 8
3.6.4 Väliseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA6 ............................................................ 9
3.6.5 Yläpohja, RA8 ..................................................................................................................... 9
3.7
Mikrobianalyysitulokset ......................................................................................................... 10
3.8
Asbesti- ja PAH -analyysitulokset ......................................................................................... 11
4
Yhteenveto ja johtopäätökset ........................................................................................................ 11
5
Toimenpide-ehdotukset ................................................................................................................. 12
LIITTEET
Liite 1, Pohjapiirrokset, 3 sivua
Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4545/2014
Liite 3, asbestianalyysitulos, ASB8765/2014
Liite 4, PAH-analyysitulos, PAH1234/2014
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
1
YLEISTÄ
1.1
Yleistiedot kohteesta
1.2
20.1.2015
2 (13)
Kohde:
Lanneveden koulu, Koulukuja 1, 41270 Lannevesi
Tilaaja / yhteyshenkilö :
Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen
Tarkastusajankohta:
2. ja 3.12.2014
Tutkimuksen tekijät:
Inspecta Oy
Henri Käyrä
Asko Karvonen
Myyntimiehenkuja 4
90420 OULU
puh. 040 1979 555
puh. 040 7690 340
[email protected] [email protected]
Lähtötiedot
Tutkimuksen kohteena on Lanneveden koulu. Kiinteistö toimii kyläkouluna ja päiväkotina. Koh2
de on valmistunut 1900-luvun alussa ja kerrosala on noin 700 m . Viimeisin laajempi peruskorjaus on tehty 1970/80 –lukujen vaihteessa. Kohteessa on tiloja kolmessa kerroksessa, joista
osa 2. kerroksen tiloista on ”kylmillään”. Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulopoisto ilmanvaihtojärjestelmä.
Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyn 2014 aikana, jonka yhteydessä havaittiin lisätutkimustarvetta erityisesti alapohjarakenteiden osalta. Kuntoarvion aikana sisäilmassa oli havaittu lisäselvityksiä vaativaa selkeää mikrobiperäistä hajua.
Kohteessa käyttäjillä on ilmennyt sisäilmaongelmiin viittaavaa oireilua. Kuntoarvion perusteella
seuraava laajempi peruskorjaus olisi ajankohtaista noin 10 - 15 vuoden kuluttua.
1.3
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohteessa olevat alapohja- ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet ja niiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi ja rakennusosien jäljellä olevan käyttöiän
arvioimiseksi.
2
TUTKIMUKSET
2.1
Suoritetut tutkimukset
Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset suoritettiin 2. ja
3.12.2014 ja ne kohdistettiin erityisesti alapohjarakenteisiin ja ulkoseinän alaosiin.
Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä
merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Ryömintätila tarkastettiin tarkastusluukun kautta
niiltä osin, kun se oli mahdollista tehdä.
Alapohjarakenteisiin ja ulkoseinien alaosiin oli tehty kuusi rakenneavausta, välipohjarakenteeseen yksi, samoin yläpohjarakenteeseen yksi tilaajan toimesta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä
mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
2.2
20.1.2015
3 (13)
Tutkimusmenetelmät ja laitteet
Avauskohdat oli tehty sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla alapohjarakennetta.
Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa:
• Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52
• Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18
• Lämpökamera: Fluke TiR-32
• Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42
• Paine-eromittari: TSI VelociCalc
Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008
menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2.
3
TUTKIMUSTULOKSET
3.1
Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana
2.12.2014 olosuhteet:
•
•
•
•
•
3.2
3.3
sisälämpötila:
+ 22 ºC
ulkolämpötila:
-1 ºC
ulkoilman suhteellinen kosteus: 100 %
tuuli:
Etelätuuli, 11 km/h
säätila:
Pilvinen
Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot
•
Kellarikerroksen sisäilmassa ei ollut havaittavissa poikkeavaa hajua.
•
Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna kellarin lattian vertailuarvot olivat paikoin
koholla ja muovimaton alta mitattuna lattia on vertailuarvon perusteella märkä. Puutyöluokassa seinän pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla käytöstä poistetun halkokuilun kohdalla.
•
1. kerroksen sisäilmassa oli yleisesti havaittavissa mikrobiperäistä hajua, voimakkaimmin rossipohjan alueella.
•
Merkkisavulla tarkasteltaessa voi yleisesti todeta, että alapohjarakenne ja seinien liittymäkohdat eivät ole tiiviit. Vastaavat havainnot oli todennettavissa myös lämpökameralla.
•
Normaalitilanteessa sisäilma on alipaineinen suhteessa ulkoilmaan noin 6 Pascalin verran.
•
Päiväkodin puoleisen päädyn 2. kerroksen tilat ovat käyttämättömät ja kylmillään. Pin2
nat ovat alkuperäiset ja heikkokuntoiset. 10.8 m tilassa väliseinän alaosalla pinkopahvien pinnassa oli mikrobikasvustoihin viittaavaa tummentumaa (WC-tilan kohdalla).
Ryömintätila
•
Ryömintätila on paikoin matalaa estäen tarkastamisen kauttaaltaan.
•
Ryömintätilan tuulettuminen heikkoa. Liikuntasalin kohdalla kivijalassa ei ole tuuletusventtiileitä lainkaan.
•
Maapohjan päällä on runsaasti kosteus- ja mikrobivaurioitunutta puunsälettä, vanhoja
alapohjaeristeistä sekä muuta rakennusjätettä.
•
Alapohjarakenteen kannatinpalkeissa on monin paikoin lahoa, samoin alapohjalaudoituksessa. Puumateriaaleissa on lisäksi havaittavissa värimuutoksia.
•
Alapohjarakenteissa havaituilla vaurioilla voi olla heikentävä vaikutus kantavuuteen.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
•
3.4
3.5
20.1.2015
4 (13)
Alapohjarakenteet pääosalla rakennusta ovat todennäköisesti alkuperäisiä.
Kuva 1. Ryömintätilaa keskiosalta, matalaa.
Kuva 2. Ryömintätilaan keskiosalta.
Kuva 3. Ryömintätilaa pesutilojen kohdalta. Rakenteessa
lahovaurioita
Kuva 4. Ryömintätilaa pesutilojen kohdalta. Rakenteissa
lahovaurioita
Ullakko
•
Yläpohjan lämmöneristeenä on purua ja sammalta, päällä on laudoitus. Paikoin laudoituksen pinnassa on kosteusjälkiä.
•
Nykyisen vesikatteen alla on vanha pärekatto.
•
Vesikattorakenteessa on paikoin kosteuden aiheuttamia tummentumia ja jiiritaitteiden ja
vesikatteen läpivientien kohdilla on veden valumajälkiä.
•
Yläpohjan puru- ja sammaleristeistä otettiin materiaalinäytteet M15 - M18. Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viitteitä vaurioista.
Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot
Kohteeseen oli tarkastushetkellä noin 6 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Lämpökameraa
apuna käyttäen tehtiin seuraavia havaintoja:
•
Lämpökameralla sekä merkkisavulla havainnoituna oli paikoin havaittavissa selkeitä ilma- ja lämpövuotoja etenkin ulkoseinien/alapohjien liittymäkohdissa, nurkissa sekä väliseinien kohdilla.
Lämpökamerakuvien kohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen. Ohessa pistokeluontoisesti otettuja kuvia ilmavuodoista (kaikkia kuvia ei ole esitetty raportissa):
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
3.6
20.1.2015
5 (13)
Kuva 5. LK1, ilmavuotoa ulkoseinän lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa.
Kuva 6. LK2, ilmavuotoa väliseinän lattialiittymästä.
Kuva 7. LK3, ilmavuotoa ulkoseinän lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuivat useassa kohdassa.
Kuva 8. LK4, viittaa rakenteen sisäiseen ilmavuotoon pesutilan kohdalla.
Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot
Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.
3.6.1 Välipohja, RA1
Kuva 9. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA1 kohdalta.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
6 (13)
Havainnot:
•
•
•
Rakenneavauskohdalla ei ollut havaittavissa mikrobiperäistä hajua tai vaurioita. Ulkoseinän huokoisessa puukuitulevyssä oli pientä kosteuden aiheuttamaa tummentumaa.
Avauskohdalla on lämpöputkien betonirakenteisen välipohjan läpivienti. Putken ja pahvieristeen välissä on asbestia sisältävää eristemateriaalia.
Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten purusta (M1, M2). Mikrobianalyysin tulos oli tavanomainen.
3.6.2 Ryömintätilallinen alapohja, RA2, RA3, RA4
Kuva 10. Havainnepiirros rakenteesta ulko- ja väliseinien kohdalta.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
7 (13)
Kuva 11. RA2 alapohjaan ja ulkoseinän alaosaan.
Kuva 12. RA2. Alapohjarakenteen aluslaudoituksen päällä
bituliittilevyä.
Kuva 13. RA3. Avaus väliseinän vierelle alapohjarakenteeseen.
Kuva 14. RA3. Eristeet tummuneet.
Kuva 15. RA4 alapohjaan ja ulkoseinän alaosaan.
Kuva 16. RA4. Putkieristeessä ja hirsipalkissa vesivuotojälkiä. Lämmöneriste tummunutta eristetilan alaosalla.
Havainnot:
Rakenneavaus RA2
• Rakenneavauskohdalla oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Haju tulee todennäköisesti ryömintätilasta, ilmasulkua ei ole.
• Ulkoseinän vierustalta rakennetta on korjattu noin 500 mm leveydeltä.
• Hirsirakenteissa oli havaittavissa alkavaa lahoa ja ulkoseinän osalla lisäksi kosteusjälkiä.
• Avauksesta otettiin materiaalinäytteet sammaleristeestä eri syvyyksiltä (M3, M4, M5).
Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viite vauriosta.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
8 (13)
Rakenneavaus RA3
• Rakenneavauskohdalla oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Haju tulee todennäköisesti ryömintätilasta, koska rakenne ei ole tiivis.
• Hirsirakenne on tummunut alaosasta, mutta lahoa ei havaittu.
• Alapohjan purueriste oli tummunut.
• Avauksesta otettiin materiaalinäytteet purueristeestä (M6) eristetilan yläpinnasta sekä
sammaleristeestä (M7) eristetilan alaosasta. Mikrobianalyysin perusteella purueristeessä on heikko viite vauriosta ja sammaleristeessä viite vauriosta.
Rakenneavaus RA4
• Lattian alapuolella hirsirakenteessa oli havaittavissa alkavaa lahoa. Lämpöputken pahvieristeessä ja alapuolisessa hirsirakenteessa (palkki) oli kosteusjälkiä.
• Eristetilan alaosassa puru on tummunutta.
• Avauksesta otettiin materiaalinäytteet hirsipalkin pinnasta (M8) ja purueristeen ylä- ja
alapinnasta eri syvyyksiltä (M9, M10). Mikrobianalyysin perusteella näytteissä on viite
tai heikko viite vauriosta.
3.6.3 Ulkoseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA5, RA7
Kuva 17. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia RA5 kohdalta.
Havainnot:
•
•
•
•
•
•
Avauskohdalla oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua.
Alapohjarakenteessa on lasivillaeriste betonivalujen välissä, kosteuseristystä ei ole.
Kosteusteknisesti rakenne on toteutustavasta johtuen riskialtis ratkaisu.
Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohta ei ole tiivis.
Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna pohjalaatassa ei havaittu kohonneita lukemia. Betonirakenteisen perusmuurin kosteus oli korkea.
RA7 tehtiin eteiseen. Rakenne vastaa avauskohtaa RA5 pois lukien koolattu puulattia ja
styrox-lämmöneristettä.
Avauskohdalta RA5 otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten mineraalivilloista
(M11 ja M12). Avauskohdalta RA7 otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M14). Mikrobianalyysin perusteella näytteissä oli heikko viite vauriosta.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
9 (13)
3.6.4 Väliseinän ja alapohjan liittymä, kellarikerros, RA6
Kuva 18. Havainnepiirros rakenteesta ja kuva RA6 kohdalta.
Havainnot:
•
•
•
Avauskohdalla täyttöhiekassa oli voimakas mikrobiperäinen haju ja aistinvaraisesti arvioituna hiekka oli märkää. Muualla kuin rakenneavauskohdalla edellä mainittua hajua ei
havaittu viitaten rakenteen olevan suhteellisen tiivis.
Pohjalaatta oli pintakosteuden tunnistimella havainnoituna märkä ja tiilimuurauksen alaosa oli kostea. Lattiapinnan korkeudella tiilimuurauksen kosteus oli tavanomainen.
Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten lasivillasta (M13). Mikrobianalyysin perusteella näytteessä oli heikko viite vauriosta.
3.6.5 Yläpohja, RA8
Rakenneavaus tehtiin koulu-osan 2. kerrokseen.
Yläpohjarakenne on avauskohdalla seuraava:
• Kipsilevy 13 mm
• Huokoinen puukuitulevy 10 mm
• Ponttilauta 22 mm
• Ilmansulkupahvi
• Puru 300 – 500 mm
• Yläpohjatila
• Vesikattorakenne
Kuva 19. RA8. Purueriste kirkasta.
Kuva 20. RA8. Vesikattorakenteissa tummentumia.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
10 (13)
Havainnot:
• Purueristeessä ei ollut havaittavissa tavanomaisesta poikkeavaa.
• Vesikatteen aluslaudoitus on tummunut ja päätykolmion sisävuorauspaperissa oli kosteusjälkiä.
• Avauksesta otettiin materiaalinäyte purueristeestä (M19). Mikrobianalyysin tulos oli tavanomainen.
3.7
Mikrobianalyysitulokset
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen
tulkinta
M1
RA1
puru
ulkoseinä, lattapinnan
tasolta
päädyn luokkatila
Ei viitettä vauriosta
M2
RA1
puru
alapohjan purueriste,
ulkoseinän vierustalta
päädyn luokkatila
Ei viitettä vauriosta
M3
RA2
sammal
alapohjan eriste, yläpinta
tekn. käsityöt
Viite vauriosta
M4
RA2
sammal
alapohjan eriste, alapinta
tekn. käsityöt
Viite vauriosta
M5
RA2
min.villa
uusittu välipohjaeriste,
yläpinta
tekn. käsityöt
Viite vauriosta
M6
RA3
puru
alapohja, eristetilan
yläpinta
luokkatila päiväkodin
vieressä, rakennuksen
keskiosa
Heikko viite
vauriosta
M7
RA3
sammal
alapohja/väliseinän
alaosa
luokkatila päiväkodin
vieressä, rakennuksen
keskiosa
Viite vauriosta
M8
RA4
puu
hirsipalkki, alapohjakannatin ulkoseinän
viereltä
päiväkodin puoleinen
päätyluokka
Viite vauriosta
M9
RA4
puru
alapohja, ulkoseinän
vierus, eristetilan yläpinta/lattian raja
päiväkodin puoleinen
päätyluokka
Heikko viite
vauriosta
M10
RA4
puru
alapohja, ulkoseinän
vierus, eristetilan alapinta
päiväkodin puoleinen
päätyluokka
Heikko viite
vauriosta
M11
RA5
min.villa
kellarin ulkoseinä,
alaosan eriste
kirjasto- ja kerhohuone
Heikko viite
vauriosta
M12
RA5
min.villa
alapohja, lattian raja
seinän vierustalla
kirajsto- ja kerhohuone
Heikko viite
vauriosta
M13
RA6
min.villa
alapohja, erist väliseinän vierustalla
käytävä
Heikko viite
vauriosta
M14
RA7
min.villa
kellarin ulkoseinä,
alaosan eriste
käytävä
Heikko viite
vauriosta
M15
sammal
yläpohja, us vierus
päiväkodin puoleinen
pääty
Heikko viite
vauriosta
M16
sammal
yläpohja, keskiosa
päiväkodin puoleinen
pääty
Vahva viite
vauriosta
M17
puru
yläpohja, us vierus
koulun puoleinen osa
Ei viitettä vauriosta
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
11 (13)
M18
puru
yläpohja, keskiosa
koulun puoleinen osa
Ei viitettä vauriosta
M19
puu
yläpohja, ullakkohuone, eristeen sisäpinta
koulun puoleinen osa
Ei viitettä vauriosta
Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista MIK4545/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä.
3.8
Asbesti- ja PAH -analyysitulokset
Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja
ovat:
•
Lämpö- ja käyttövesiputkien eristeet.
•
Musta pikiliima (lattia).
•
Proppausmassa (talotekniikan kiinnitykset tiili- ja betonirakenteisiin).
•
Sähkötaulujen taustan valkoinen kuitulevy.
Alapohjarakenteen vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä otettiin näyte PAH-analysointia varten. Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 27 mg/kg alittaa vaaralliselle jätteelle annetun
raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.
4
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Yhteenveto
Rakenteet ovat vanhoja, joihin sisältyy useita kosteusteknisiä riskitekijöitä. Rakenneavauksien
ja otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakenteissa on myös mikrobivaurioita, jotka kohteella tehtyjen, mukaan lukien kuntoarvio, havaintojen perusteella aiheuttavat sisäilmahaittaa erityisesti rossipohjallisella alueella. Rakenteen ilmatiiveys on heikko ilmeten tiloissa havaittuna voimakkaana mikrobiperäisenä hajuna. Kohdekäyntien aikana haju tarttui tutkijoiden vaatteisiin.
Alapohjarakenteiden vaurioiden vuoksi korjauksiin on syytä ryhtyä pikaisesti.
Ryömintätilallinen alapohja
Ryömintätilallinen alapohja on pääosin alkuperäisessä kunnossa ja rakenteessa on monin paikoin kosteus- ja mikrobivaurioita sekä lahovaurioita. Alapohjaeristeinä on käytetty luonnoneristeitä kuten sammalta ja purua, joissa on jo lähtökohtaisesti usein mikrobeja ja niistä erittyy niille
tyypillistä ominaishajua. Alapohjarakenteissa voi olla lisäksi olla vesi- ja viemäriputkien aiheuttamia vaurioita.
Ryömintätilallisessa alapohjassa kosteusolosuhteet vaihtelevat ja pitkällä aikavälillä rakenteisiin
on muodostunut kosteus- ja mikrobivaurioita, joiden syntyä on edesauttanut heikko tai olematon
tuulettuminen. Lisäksi alapohjan ryömintätilassa on orgaanista aineista, mikä maatuessaan aiheuttaa hajua. Alapohjarakenteet eivät ole toteutustavasta johtuen ilmatiiviit ja epäpuhtauksia ja
hajuja pääsee kulkeutumaan myös sisäilmaan. Lisäksi hajut tarttuvat rakenteisiin ja materiaaleihin.
Maanvarainen alapohja ja ulkoseinät
Laajennusosalla alapohjarakenne on toteutustavastaan johtuen riskialtis rakenne. Merkittävimmät kosteustekniset riskit johtuvat siitä, että lämmöneristeet ovat maanvaraisen betonilaatan
yläpuolella ja laatan alla ei ole kapilaarikatkoa. Kosteuseristystä ei ole kauttaaltaan, minkä seurauksena eristeet ovat alttiina maaperästä nousevalle kosteudelle. Vastaavantyyppisillä rakenteilla tavoitteellinen käyttöikä on noin 40 - 60 vuotta, joten rakenne alkaa olla myös elinkaarensa
lopussa. Mikrobianalyysin ja paikalla tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteissa
on paikoin vaurioita. Rakenne ei ole tiivis ja epäpuhtaudet saattavat paikoin kulkeutua sisäilmaan saakka.
Maanvastaisessa seinärakenteessa on sisäpuolinen kosteuseristys, jonka tekninen käyttöikä on
lopuillaan, mikä näkyi otetuissa materiaalinäytteissä myös viitteinä vaurioista. Rakenne on kui-
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
12 (13)
tenkin suhteellisen tiivis sisäilmaan nähden, mutta mahdollisina ilmareitteinä toimivat rakenteiden liittymät ja läpiviennit.
Ulkoseinät
Ulkoseinien alaosien rakenteissa on lahovauriota, joilla voi olla sisäilman laatua heikentävä vaikutus. On todennäköistä, että vaurioita esiintyy myös muissa kosteudelle riskialttiissa rakennusosissa, kuten räystäiden läheisyydessä ja nurkka-alueilla.
Yläpohja
Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa. Vesikattorakenteissa oli havaittavissa monin paikoin vanhoja vuotojälkiä ja otettujen näytteiden perusteella yläpohjarakenteissa on ainakin paikallisia vaurioita.
5
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen riskittömäksi
vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten.
Käytännössä rakenteiden korjaustyö tarkoittaa:
•
•
•
•
•
•
•
Alapohjarakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja
tiiviillä rakenteella. Ryömintätilan tuuletusta parannetaan ja tarvittaessa asennetaan
koneellinen ilmanvaihto.
Ryömintätilasta poistetaan rakennusjäte sekä kosteus- ja mikrobivaurioituneet materiaalit. Maapohjaa poistetaan mahdollisten mikrobikasvustojen takia vähintään 200
mm ja paikoin siten, että maapohjan päälle saadaan asennettua suodatinkangas ja
kevytsora tai vaihtoehtoisesti pesty sepeli, huomioiden riittävä ryömintätilan korkeus
(≥ 800 mm). Uuden pintakerroksen tulee olla vähintään 200 mm vahvuinen maasta
kapillaarisesti nousevan kosteuden estämiseksi.
Piha-alueiden pintavesien poisohjauksen tarkastaminen ja pintavesisuunnitelma. Lisäksi sadevesijärjestelmän tarkastus.
Seinärakenteiden lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen/ uusiminen.
Väli- ja yläpohjapohjaeristeiden uusiminen ja jäävien kantavien rakenteiden puhdistus, tarvittaessa kantavien rakenteiden vaurioiden korjaaminen.
Vesikattorakenteiden uusiminen tuulettumattomilta alueilta (2. kerroksen tilojen alueet). Muilta osin vaurioituneet materiaalit uusitaan tarpeen mukaan.
Sisäpuolisten pintarakenteiden uusiminen ja rakenteiden epätiiviiden kohtien tiivistäminen siten, että ulkovaipasta saadaan ilmatiivis ja ettei rakenteiden kautta tapahdu ilmavirtauksia sisätiloihin.
Rakenteiden uusimisen ja korjaamisen perusperiaate on, että vauriot tulee korjattua ja rakenteet
tiivistettyä siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja korjattavat rakenteet
tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin.
Vaihtoehtoisesti korjauksen voi toteuttaa kevyempänä, jolloin korjaustyön tavoitteena ei ole
poistaa ongelmia vaan vähentää ongelmien vaikutusta sisäilmanlaatuun. Kevyemmän korjauksen rajausta ja toteutusta tulee miettiä sekä suunnitella erikseen. Kevyempää vaihtoehtoa ei
suositella, jos rakennusta käytetään nykyisen kaltaisessa ja jatkuvassa toiminnassa. Kevyemmän korjausvaihtoehdon soveltaminen voi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa rakennuksen
historia ja arvo estää rakenteiden purkamisen.
Riippumatta korjaustavasta korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla, valvojalla ja työn toteuttajalla tulee olla
kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja ongelmajätteelle asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen
tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta.
Kuntotutkimus
Lanneveden koulu
H8701
20.1.2015
13 (13)
Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995).
Oulussa 20.1.2015
Asko Karvonen, insinööri (AMK)
Asiantuntija
Inspecta
Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
/DQQHYHGHQNRXOX
.HOODULNHUURV
/,,7(
3RKMDNXYDW
5$
00
5$
0
5$
0
0HUNLQW|Ml
$OXHHOODSLQWDNRVWHXGHQYHUWDLOXDUYRWNRKROOD
5$0
5DNHQQHDYDXVMDPDWHULDDOLQl\WH
/DQQHYHGHQNRXOX
NHUURV
5$
000
5$
00
/.
/.
5$
00
/.
/.
0HUNLQW|Ml
5$0
/.
5DNHQQHDYDXVMDPDWHULDDOLQl\WH
/lPS|NXYDQQXPHURMDRWWRVXXQWD
5$
000
/DQQHYHGHQNRXOX
NHUURVXOODNNR
7LODWN\OPLOOllQ
0
0LNURELNDVYXVWRLKLQYLLWWDDYLDWXPPHQWXPLD
YlOLVHLQlQDODRVDOOD
0
0
5$
0
0
1 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4545/14
Inspecta KiraLab, 30.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 Saarijärvi
Kohde:
Näytteenottaja:
Näytteenottopäivä:
Näytteet vastaanotettu:
Analysointi aloitettu:
Lanneveden koulu, Saarijärvi. Hanke 8701.
Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy
2.12.2014
4.12.2014
8.12.2014
Analyysit
Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista
laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia
ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli
(DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 °C:ssa 7-14 vrk ajan, ja
mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella.
Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia
yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin.
Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla.
- ei kasvua
+ niukka kasvu, alle 20 pmy/malja
++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja
+++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja
++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja
Näytteet
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen
tulkinta
M1
RA1
puru
ulkoseinä, lattapinnan
tasolta
päädyn luokkatila
Ei viitettä
vauriosta
M2
RA1
puru
alapohjan purueriste,
ulkoseinän vierustalta
päädyn luokkatila
Ei viitettä
vauriosta
M3
RA2
sammal
alapohjan eriste,
yläpinta
tekn. käsityöt
Viite vauriosta
M4
RA2
sammal
alapohjan eriste,
alapinta
tekn. käsityöt
Viite vauriosta
M5
RA2
min.villa
uusittu välipohjaeriste,
yläpinta
tekn. käsityöt
Viite vauriosta
M6
RA3
puru
alapohja, eristetilan
yläpinta
luokkatila päiväkodin
vieressä, rakennuksen
keskiosa
Heikko viite
vauriosta
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4545/14
Inspecta KiraLab, 30.12.2014
Näyte
Materiaali
Rakennusosa
Tila
Tuloksen
tulkinta
M7
RA3
sammal
alapohja/väliseinän
alaosa
luokkatila päiväkodin
vieressä, rakennuksen
keskiosa
Viite vauriosta
M8
RA4
puu
hirsipalkki, alapohjakannatin ulkoseinän
viereltä
päiväkodin puoleinen
päätyluokka
Viite vauriosta
M9
RA4
puru
alapohja, ulkoseinän
vierus, eristetilan
yläpinta/lattian raja
päiväkodin puoleinen
päätyluokka
Heikko viite
vauriosta
M10
RA4
puru
alapohja, ulkoseinän
vierus, eristetilan alapinta
päiväkodin puoleinen
päätyluokka
Heikko viite
vauriosta
M11
RA5
min.villa
kellarin ulkoseinä,
alaosan eriste
kirjasto- ja kerhohuone
Heikko viite
vauriosta
M12
RA5
min.villa
alapohja, lattian raja
seinän vierustalla
kirajsto- ja kerhohuone
Heikko viite
vauriosta
M13
RA6
min.villa
alapohja, erist
väliseinän vierustalla
käytävä
Heikko viite
vauriosta
M14
RA7
min.villa
kellarin ulkoseinä,
alaosan eriste
käytävä
Heikko viite
vauriosta
M15
sammal
yläpohja, us vierus
päiväkodin puoleinen
pääty
Heikko viite
vauriosta
M16
sammal
yläpohja, keskiosa
päiväkodin puoleinen
pääty
Vahva viite
vauriosta
M17
puru
yläpohja, us vierus
koulun puoleinen osa
Ei viitettä
vauriosta
M18
puru
yläpohja, keskiosa
koulun puoleinen osa
Ei viitettä
vauriosta
M19
puu
yläpohja, ullakkohuone, eristeen sisäpinta
koulun puoleinen osa
Ei viitettä
vauriosta
Tulokset
Näyte
Sieni-itiöt pmy
2 % Mallasuuteagar
M1
Yhteensä
Penicillium
hiivat
+
+
+
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
+
+
+
Yhteensä
aktinobakteerit
muut bakteerit
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
+
+
+
Yhteensä
Penicillium
+
+
Yhteensä
M2
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Sieni-itiöt pmy
DG18-agar
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Bakteerit pmy
THG-agar
1
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
+
+
+
-
3 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4545/14
Inspecta KiraLab, 30.12.2014
Näyte
Sieni-itiöt pmy
2 % Mallasuuteagar
M3
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
hiivat
Sieni-itiöt pmy
DG18-agar
Bakteerit pmy
THG-agar
++
+
++
+
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
++
+
++
Yhteensä
5
++
+
++
Yhteensä
A. restricti*
Eurotium*
Paecilomyces*
Penicillium
++
+
+
+
+
Yhteensä
+++
18
1
1
+
+
+
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
A. versicolor*
Cladosporium
Eurotium*
Paecilomyces*
Penicillium
hiivat
steriilit sienet
++
+
+
+
+
+
++
+
+
Yhteensä
+
+
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
Cladosporium
Penicillium
steriilit sienet
+
+
+
+
+
Yhteensä
++
Yhteensä
Geotrichum
Penicillium
steriilit sienet
++
+
++
+
Yhteensä
A. restricti*
Cladosporium
Penicillium
+++
+
+
+++
Yhteensä
++
M8
Yhteensä
Aureobasidium˚
++
++
Yhteensä
Aureobasidium˚
Cladosporium
Penicillium
+++
+++
+
+
Yhteensä
++
M9
Yhteensä
Chaetomium*
Cladosporium
Penicillium
steriilit sienet
+
+
+
+
+
Yhteensä
Eurotium*
Paecilomyces*
Penicillium
steriilit sienet
+
+
+
+
+
Yhteensä
+
+
+
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
Cladosporium
Penicillium
+
+
+
+
Yhteensä
+++
+
+
+
+
+
Yhteensä
A. versicolor*
Penicillium
Ulocladium*
hiivat
steriilit sienet
+
+
+
+
+
+
Yhteensä
aktinobakteerit
muut bakteerit
M4
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
M5
7
5
Yhteensä
Cladosporium
Mucor˚
Penicillium
steriilit sienet
¤
M6
Yhteensä
Paecilomyces*
Penicillium
hiivat
M7
M10
Yhteensä
Cladosporium
Paecilomyces*
Penicillium
steriilit sienet
M11
Yhteensä
A. versicolor*
Penicillium
Ulocladium*
hiivat
2
1
1
1
1
6
1
2
1
4
12
1
1
5
2
1
++
13
+
+
+
määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin, ¤=
mikrobia ei voitu tunnistaa leviävän pesäkkeen (Mucor) alta.
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4545/14
Inspecta KiraLab, 30.12.2014
Näyte
Sieni-itiöt pmy
2 % Mallasuuteagar
M12
Yhteensä
Penicillium
hiivat
M13
+
+
+
Yhteensä
Penicillium
steriilit sienet
M14
Yhteensä
A. versicolor*
Penicillium
M15
Yhteensä
A. versicolor*
Cladosporium
Penicillium
steriilit sienet
Sieni-itiöt pmy
DG18-agar
2
1
Yhteensä
A. restricti*
Penicillium
++
++
+
Yhteensä
Penicillium
+
+
+
Yhteensä
A. restricti*
A. versicolor*
Penicillium
++
+
+
++
+
Yhteensä
A. restricti*
Aspergillus
Cladosporium
Penicillium
steriilit sienet
Bakteerit pmy
THG-agar
9
2
3
1
+
+
+
Yhteensä
aktinobakteerit
muut bakteerit
2
++
+
++
++
++
Yhteensä
aktinobakteerit
muut bakteerit
1
+++
+
+++
+
+
+
+
Yhteensä
aktinobakteerit
muut bakteerit
4
++
+
++
++
+
+
+
++
+
Yhteensä
++
M16
Yhteensä
Mucor˚
Penicillium
Ulocladium*
mustat hiivat
muut sienet
++++
+
+++
++
+++
++
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
vaaleat hiivat
++++
+
+++
+++
Yhteensä
++++
M17
Yhteensä
Cladosporium
+
+
Yhteensä
Penicillium
+
+
Yhteensä
+
M18
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
steriilit sienet
+
+
+
+
Yhteensä
Cladosporium
Penicillium
+
+
+
Yhteensä
+
M19
Yhteensä
steriilit sienet
+
+
Yhteensä
Penicillium
+
+
Yhteensä
+
määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, ˚=mikrobin merkitys toistaiseksi avoin
----------------------------------------------
KiraLab
Paula Kurola
Laboratoriopäällikkö, FT
Mikrobitutkimukset
040 769 2011
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (5)
Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely
MIK4545/14
Inspecta KiraLab, 30.12.2014
LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi
1.
TULOSTEN TULKINTA
Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja
vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy
kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien
esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata
materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä
korjaustoimenpiteistä.
Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain
kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa
johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys
sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon
toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja
niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta.
Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion
listaus, 2008).
2.
Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti
toksiineja tuottavia mikrobeja
Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium,
Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit
(Streptomyces)
Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja
A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma,
Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia
Merkitys avoin
Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia,
Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat
Tavanomaisia mikrobeja
Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium,
hiivat, steriilit sienet, muut sienet
KIRJALLISUUS
Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys
suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362.
Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja
suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä.
Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342.
Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa.
Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258
Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja
mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6.
Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n
oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6.
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
1/1
Asbestianalyysi ASB8765/2014
Inspecta KiraLab, 15.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 SAARIJÄRVI
Viite:
Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.
Kohde:
Lanneveden koulu
Koulukuja 1
41270 Saarijärvi
Analyysitulokset:
Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM)
Näytenro:
Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka
Tulos
Asbestilaatu
1.
Musta, pikiliiman tyyppinen materiaali betonilattiasta, kellarikerros, kirjasto-/kerhohuone
(VM) Sisältää asbestia,
antofylliitti.
2.
100 mm x 100 mm lattialaatan kiinnitys- ja saumalaasti, kellarikerros, WC-tila
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
3.
150 mm x 150 mm seinälaatan kiinnitys- ja saumalaasti, kellarikerros, WC-tila
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
4.
Valkoinen ja harmaa seinätasoite (valkoinen
päällä), kellarikerros, puutyöluokka
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
5.
Harmaa seinätasoite, 1. kerros, käytävä
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
6.
Harmaa lattiapinnoite, päällä harmaa lattiatasoite, 1. kerros, luokkahuone
(EM) Ei sisällä asbestia.
-
7.
Lattian valkoinen tasoite ja pintakerroksia (vanhoja), 1. kerros, OH-tila
(EM) Ei sisällä asbestia.
-
8.
Bitumihuopa (aluskate)
(VM) Ei sisällä asbestia.
-
Inspecta KiraLab
Antti Soini
geologi, FM
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0
1/1
PAH-analyysi PAH1234/2014
Inspecta KiraLab, 15.12.2014
Saarijärven kaupunki
Vesa Ronkainen
PL 13
43100 SAARIJÄRVI
Viite:
Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta.
Kohde:
Lanneveden koulu
Koulukuja 1
41270 Saarijärvi
Tehtävät:
Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetusta näytteestä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus.
Tutkimusmenetelmä:
PAH-määritys suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä.
Tulokset:
Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli seuraava:
Näyte:
9.
Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka
Vedeneristyspiki, alapohja
PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus
27 mg/kg
Yhteenveto:
Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200
mg/kg), joten kyseinen materiaali ei ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä.
Inspecta KiraLab
Mikko Kivelä
laboratorioanalyytikko, AMK
Inspecta KiraLab
Myyntimiehenkuja 4
90410 OULU
Puh. 010 521 600
Fax. 010 521 6002
[email protected]
Y-tunnus: 1787853-0