22.5.2015 Kehittämispäivän muistio 5 2015 liitteineen
MUISTIO 5/2015 Yhteisvoimin kotona –hankkeen kehittämispäivä Paikka: Kankaanpään terveyskeskus, kokoushuone (2. krs). Os. Tapalankatu 20, Kankaan pää Aika: pe 22.5.2015 klo 9.00 – 15.00 Paikalla Arja Santapukki, Parainen Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kaija Joensuu, Ksthky Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sara Sillanpää, PoSa Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Levy, Akseli Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Anu Kärki, Huittinen Eliisa Mannila, Ksthky 1. Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän. 2. Mentorointi hankkeessa, projektisuunnittelija Sari Furuholm ja Niko Vahala Projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala kertoivat Mentorointi-koulutuksen toteutuksesta Satakunnan sairaanhoitopiirissä, josta diaesitys liitteenä 1. Esityksestä esille mm. seuraavaa: Koulutukseen osallistui 5 hlöä. Koulutusten sisältö ja teemat (ks. diat) Koulutuksen alussa toteutettiin alkukartoituskysely sekä lopussa palautekysely. Tarkoitus on, että koulutukseen osallistuneet kootaan vielä yhteiseen keskusteluun siitä, ovatko he hyödyntäneet Mentorointi –koulutusta omassa työyhteisössään työvälineenä. Mentorointi-koulutus on tarkoitus mallintaa Innokylään. 3. STM:n ja AVI:n ohjauskäynnin palaute hankkeelle, projektisihteeri Kirsi Harjula Projektisihteeri Kirsi Harjula kertoi STM:n ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjauskäynnin palautteesta. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje ja projektisihteerin diaesitys liitteinä 2-3. 2(4) Projektisihteeri muistutti hankeasiakirjamapin kokoamisesta ja hankkeelle kirjattavien laskujen tarkastamisesta, onko laskuissa asianmukaiset laskumerkinnät ja liitteet, joista ilmenee laskun kuuluvan Yhteisvoimin kotona –hankkeelle. 4. Ajankohtaista hankkeessa: Väliarviointi, tulevat koulutukset, osallisuus, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen tiedotti ajankohtaisista asioista, josta diaesitys liitteenä 4. Turun AMK:sta on saatu Yhteistyöosaamisen ja verkostomaisen työotteen –koulutuksesta palaute. Palaute tallennetaan hankkeen kotisivuille. Lupa puhua – velvollisuus vaieta –koulutuksesta on saatu palaute (ks. diat). Syksyn 2015 –koulutukset (ks. diat). ”Foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta Satakunnassa” järjestetään Satakunnan keskussairaalassa 11.6 klo 12 – 15.00. Kartoitetaan etäyhteysmahdollisuuksia foorumista kehittämisosioiden kuntiin. Toimintakykyä ylläpitävä työote –koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotukset (ks. diat). Sovittiin, että ”Toimintakykyä ylläpitävä työote” –koulutus järjestetään auditoriokoulutuksena Porissa, josta järjestetään etäyhteydet kehittämisosioiden kuntiin. Jatkettiin kohtaa 4. klo 14.03: Motivoiva haastattelu –koulutuksen sisältö- ja toteutusehdotuksia (ks. diat). Jos ei ole ennen tutustunut em. menetelmään, koulutuksen olisi tärkeää olla 1 pv mittainen, asian omaksumiseksi. Sovittiin, että koulutus järjestettäisiin Porissa ja Varsinais-Suomen alueella. Jos koulutus ei ole kallis, voidaan tarjouspyyntöön lisätä vielä optio 1-2 koulutuskerralle. Koulutuksen ajankohdaksi toivottiin alkusyksyä 2015, mahdollisesti lokakuu. Hankkeessa toteutetaan väliarviointi. Väliarvioinnissa kohderyhmänä on ohjausryhmä, kehittämisosioiden yhteyshenkilöt ja tukiryhmän jäsenet/varajäsenet. Hanketyöntekijät toimittavat projektisihteerille kehittämisosioiden yhteyshenkilöiden ja tukiryhmän jäsenten yhteystiedot arviointikyselyä varten. Väliarviointikyselyyn lisätään kysymys koskien arviota omasta osallisuudesta/panostuksesta hankkeessa. Hanketyöntekijöille pohdittavaksi, miten osallisuus toteutuu omassa kehittämisosiossa? Pitäisikö osallisuuden lisäämiseksi toteuttaa kehittämisosiossa vielä hankkeessa jotain, esim. asiakasraati? Osallisuus-teemaan liittyen kysytään Veera Laurilaa THL:stä kehittämispäivään asiantuntijaksi. Hanketyöntekijöille järjestetty excursio-matka Helsinkiin liikuntasopimus-malliin tutustumiseksi on pe 4.11 klo 9 – 12.00. Hanketyöntekijät ilmoittavat projektipäällikölle kesäkuun kehittämispäivään mennessä, kuinka monta osallistujaa olisi kustakin kehittämisosiosta em. matkaan. 31.8 järjestetään yhteinen kehittämispäivä Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä –hankkeen kanssa yhteistyössä Pikassoksen kanssa. 3(4) 5. Oma tupa Oma lupa, KASTE –hankkeen tulokset, Anna-Liisa Haataja, hankkeen projektipäällikkö (videoyhteys) Anna-Liisa Haataja kertoi Oma tupa Oma lupa - hankkeen tuloksista, josta diaesitys liitteenä 5. Esityksestä esille mm. seuraavaa: Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen on tärkeää. Vanhuspalvelulaki edellyttää ikäihmisten osallisuuden lisäämistä. Ikäihmisten osallistamiseksi järjestettiin hankkeessa”kolmikantainen” (päättäjät, kuntatyöntekijät, ikäihmiset ja vanhusneuvosto) keskustelutilaisuus ajankohtaisella teemalla ”Mitä ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisen tukemiseksi?”. ”Kolmikantainen” keskustelutilaisuus todettiin hyväksi menetelmäksi. Keskustelutilaisuuden vetäjinä toimivat hanketyöntekijät learning cafe-menetelmällä. Keskustelutilaisuuksissa n. 10 – 25 henkilöä. Poliittisten päättäjien mukaan saaminen oli haastavaa, koska sopivan aikataulun löytäminen oli vaikeaa. Tilaisuuden antina todettiin, että monet menetelmät ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi ovat ilmaisia. Opiskelija toteutti hankkeessa palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arvioinnissa todettiin, että vain 4 kunnalla oli käytössä jokin mittari, palvelutarpeen arvioinnissa. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitettiin myös, onko käytössä yhtenäisiä lomakkeita palvelutarpeen määrittelyssä. Tavoitteena oli saada 1 yhtenäinen lomake käyttöön KeskiSuomen alueelle. Hankkeessa kehitettiin muistiongelmaisten palvelupolkua sekä kuntoutussuunnitelmaa. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa sitä, että asiakkaalle itselleen annetaan päätäntävalta, mistä asiakas hankkii palvelunsa. Eksotessa on käytössä henkilökohtainen budjetointi. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa laskutukset tapahtuvat kunnan kautta. Kunnista koottiin tiedot yhteyshenkilöistä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos asiakkaasta on tarve tehdä palvelutarpeen arviointi. Vastuutyöntekijän vastuulla oli tarkistaa ja purkaa ns. ”turhat” palvelut asiakkaalta. Esimiehille tehtiin osaamiskartoituskysely, josta nousi esille ”osallistavan johtamisen” heikko osaaminen. 6. Muut asiat Sovittiin uudelleen syksyn kehittämispäivien ajankohdat ja paikat: 21.8 Keski-Satakunnassa, 24.9 Paraisilla, 30.10 Huittinen, 26.11 Akselissa, 18.12 PoSa. Sovittiin Mentorointi-koulutuspäivät seuraavasti: Maskussa 12.10 klo 10.30 – 13.00 ja Paraisilla 12.10 klo 14 – 16.00, 6.10 ja 7.10 Huittinen ja PoSa. Kehittämisosioiden tilannekatsaukset liitteinä 6 – 12. 4(4) Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liitteet 6-12 Mentorointi –diat, Sari Furuholm ja Niko Vahala Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirje pvm 24.4.2015 Projektisihteerin diat, Kirsi Harjula Kirsi Hankkeen ajankohtaiset asiat –diat, Marika Halinen Oma tupa Oma lupa diat Kehittämisosioiden tilannekatsaukset Mentorointi Koulutuksen toteutus, jatkosuunnitelma – kehittämispäivä 22.5 2015 Kankaanpää Niko Vahala, Sari Furuholm 4.6.2015 Koulutuksen sisältö O Johdanto mentorointiin O Muutokseen sopeutuminen, dialogisuus ja O O O O reflektiivisyys Omaan ammatillisuuden ja osaamisen jakaminen Ohjattavan yksikön todellisuus – mentoroiminen erilaisissa yksiköissä, hiljainen tieto Asiakaslähtöisyys ja ammatillisuus mentoroinnissa – itsemääräämisoikeus, rajaaminen ja vallankäyttö Psykodraama ”Yksikön sulauttaminen toiseen yksikköön” Niko Vahala, Sari Furuholm 4.6.2015 Runko ja arviointi O Ensiksi avoin orientoiva luento mentoroinnista. O Mahdollisuus hakea koulutukseen. O Syventävä osio toteutettiin opintopiirinä 4x 3h. O Tehtiin alkukartoituskysely sekä lopussa palautekysely. Niko Vahala, Sari Furuholm 4.6.2015 Jatko O Koulutuksesta käydään arvioida keskustelu myös sosiaalipalveluiden koulutustyöryhmän puheenjohtajan kanssa. O Tarkoituksena mallintaa työskentely innokylään. O Tehdään myös prosessikuvaus QPR processquide ohjelmalla. Niko Vahala, Sari Furuholm 4.6.2015 Syksy O Tietoiskut mentoroinnista kehittämisosioissa. O Avoin yleinen koulutus mentoroinnista lokamarraskuussa SATKS. O Mikäli kiinnostusta syventäviin opintoihin niin sitten mietitään toteutusta. Niko Vahala, Sari Furuholm 4.6.2015 Yhteisvoimin kotona-hanke Kehittämispäivä 22.5.2015 Projektisihteeri Kirsi Harjula Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015 Aluehallintoviraston kirje 24.4.2015: • Kehotettiin nimeämään hankkeen ohjausryhmään pysyvät jäsenet ja varajäsenet sekä muut kokouksiin osallistuvat henkilöt ottaen huomioon valtionavustuksessa asetetut ehdot ohjausryhmälle. Hankkeen ohjausryhmän kokouksiin voi osallistua hankkeen ohjausryhmään nimetyt jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. • Muistutettiin siitä, että jos kunta tai kuntayhtymä on itse päätöksellään asettanut kilpailuttamisen kynnysarvon hankintalain 30.000 euroa alemmaksi, noudatetaan tätä alempaa kynnysarvoa. Hankkeessa noudatetaan rahoittajan ja/tai hallinnoijan ohjeistamia hankintaohjeita pienhankintojen markkinoiden kartoituksen ja/tai kilpailutuksen kynnysarvojen suhteen, ellei oman kunnan kilpailutuksen kynnysarvot ole alemmat. Kunta hankkii pienhankinnat oman kunnan kilpailuttamista hankintapaikoista, jos sellaiset on määritetty kunnan hankintaohjeissa. Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015 Aluehallintoviraston kirje 24.4.2015: • Ohjattiin tekemään hintavertailu markkinoiden tarjonnan kartoittamiseksi myös kilpailuttamisrajan alittavien hankintojen osalta, ellei kyse ole pienehköstä hankinnasta, jonka kilpailuttamisessa ei ole odotettavissa säästöjä hankkeelle. • Ohjauskäynnin yhteydessä tarkastetusta Rauman kaupungin hankinnoista tehdyistä hankintapäätöksistä ei ilmene hankinnan arvoa tai toimeksiannon suoritusaikaa. Em. Päätöksen mukaan niistä on tehty erillinen sopimus tilaajan ja tuottajan välillä. Hankkeelta saadun selvityksen mukaan sopimusta ei ole kuitenkaan tehty. Todettiin, että jatkossa on syytä toimita siten, kuin hankintapäätökseen on kirjattu. Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015 Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - > Hankintapäätös: Pvm, hankinnan kohde, hankintaperuste (markkinoiden kartoituksen/kilpailutuksen ja tarjousten käsittelyn ”avaaminen” päätökseen), tehdäänkö erillinen sopimus, mitä päätetään ja päättäjänä johtava viranhaltilja. Kaikista hankinnoista tehdään hankintapäätös (Hallinnoijan kirje 6.3.2015) Sopimus: Palvelun tuottajan yhteystiedot, hankinta ja hankinnan hinta (alv %), sopimuksen voimassaoloaika/aikataulu ja sovittu maksuaikataulu. Nämä tiedot voi olla myös hankintapäätöksessä. Sopimusten allekirjoittajina toimivat johtavat viranhaltijat (ei projektipäällikkö eikä – suunnittelija, hanketyöntekijä tai hanke). Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015 Hankintapäätöksistä ja sopimuksista - > Hanke ei ole oikeustoimikelpoinen. (Palvelun tilaaja on organisaatio). Sopimuksessa on oltava allekirjoituspvm ja voimassaoloaika. Sopimus pitäisi allekirjoittaa ennen sopimuksen voimassaoloajan alkamista. Hankintapäätökseen tai sopimukseen olisi hyvä kirjata onko palvelun tuottaja ennakkoperintärekisterissä. (Maksu palkkiona vai ostolaskuna?). Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015 Hankinnoista - > Paikallisuus tai alueellisuus ei ole hankintaperuste. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa kilpailutus tehdään laajemmalle alueelle. Hankekumppanuus ei oikeuta suorahankintaan. Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015 Aluehallintoviraston kirje 24.4.2015 Koulutuksista - > • Painotettiin, että vaikka hankkeen järjestämän koulutuksen kohderyhmä on ohjeissa määritelty, niissä ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti poissuljettu yksityisten yritysten henkilökunnan tai kolmannen sektorin palveluksessa olevien henkilöiden kouluttamista – valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tukemiseen. Yksityisten yritysten tai järjestöjen henkilökuntaa ei voida kouluttaa valtionavustuksella. Koulutus voidaan järjestää yritysten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä, mutta yritysten ja järjestöjen henkilökunnan tulee maksaa heille kuuluva osuus koulutuksen järjestämiskuluista. Lakikoulutukset lakiuudistustilanteissa eivät ole valtionavustuksella hyväksyttäviä koulutuksia. Palaute sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä 17.3.2015 Muuta Kaste- hankkeiden ohjauskäynneillä esille tullutta -> Projektipäällikön tehtäviin kuulu hankkeen seuranta ja myönnetyn valtionavustuksen käytön valvonta. Hallinnoijan tulee tarkastaa kehittämisosioiden kirjanpito huolellisesti. Oppilaitosyhteistyössä pidettävä huolta, ettei valtionavustuksella kehitetä oppilaitosten opetuksen sisältöä. Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa ei saa olla kaupallista yritysten tai tuotteiden mainontaa. Kaste-hankkeiden raportoinnissa mainitaan vain ne asiat, jotka sisältyvät valtionavustuksella toteuttaviin toimenpiteisiin. Hallinnoijan varmistettava, että hankkeelle kirjattaviin henkilöstökustannuksiin kirjataan vain hanketyöstä aiheutuvat palkkakustannukset. Palkkakustannukset tulee kirjata hankkeen kirjanpitoon todellisen tehdyn työajan mukaan. Kunnan palveluista tiedottavia palveluoppaita ei ole mahdollista painattaa valtionavustuksella. Palveluista tiedottaminen on kuntalain mukainen velvoite. Kiitos! Yhteisvoimin kotona –hankkeen kehittämispäivä 5/15 22.5.2015 Posa / Kankaanpää Marika Halinen projektipäällikkö Ohjelma: 9.00-9.15 9.15-10.00 10.00- 10.30 10.30-11.30 11.30-12.30 12.30-14.00 14.00-14.15 14.15-14.45 14.45-15.00 Avaus ja aamukahvi Mentorointi hankkeessa, projektisuunnittelijat Sari Furuholm ja Niko Vahala STM ja AVI palaute hankkeelle, projektisihteeri Kirsi Harjula Koulutukset- ja palaute, väliarviointi, osallisuus… Lounas ”Oma tupa Oma lupa” KASTE -hanke, projektipäällikkö Anna-Liisa Haataja (etäyhteys) Kahvitauko Muut ajankohtaiset asiat Päivän päätös Koulutuspalaute: Yhteistyöosaaminen ja verkostomaisen työote – koulutus: Turku amk: Masku, Parainen, Huittinen – – – – Palauteyhteenvedot ja loppuraportti 20.5. ”Paljon uusia asioita, joita voi hyödyntää työssä” ”Paljon hyödyllisiä ideoita yhteistyöhön, moniammatillinen” ”Hyvä koulutus. Luultavasti saadaan asioita ryhmän kanssa vietyä eteenpäin.” – ”Koulutuksen keskeisin tulos on yhteistyökäytäntöjen kehittämisen malli, jossa yhdessä käsitellään sekä toimintojen vahvuudet että kehittämiskohteet asiakaslähtöisesti.” Samk: Pori, Harjavalta, Kankaanpää – Loppuraporttia ei vielä saatu Koulutuspalaute: Lupa puhua – velvollisuus vaieta - Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä: 29.4. Pori (+ etäpaikat): – – – – Osallistujia 205, palautteen antaneita 81 Vastausprosentti 40 % ”Miinusta etäyhteyden toimimattomuudesta.” ”Kouluttaja oli erinomainen, paljon kokemusta ja taito kertoa lakiasioista hauskasti.” – ”Vastaavia koulutuksia voisi olla säännöllisesti, tuntuu ettei nykyään pysy enää mukana, kun tulee koko ajan uusia lakeja. Ihmisten valistuneisuus ja sen mukana lisääntyneet valitukset tekevät varovaiseksi.” 11.5. Pori (+ etäpaikat): Ei vielä palautetta Syksyn 2015 yhteiset koulutukset ”Toimintakykyä ylläpitävä työote” –koulutus Motivoiva haastattelu –koulutus Mentorointi Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Sisältöä mm: Käsitteiden avaaminen (toimintakyky, kuntouttava työote, kotikuntoutus) Iäkkään kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Lähiverkostojen aktivointi - omaisyhteistyö kuntouttavan hoitotyön näkökulmasta Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Toimintakykyä ylläpitävä työote -koulutus Kohderyhmä: Ikääntyneiden kanssa työskentelevä kuntien sekä erikoissairaanhoidon sos. – ja terv.huollon henkilöstö Koulutustapa: Auditorio / luento / 1 x kokopäivä, Pori (+V-S? / etäyhteys?) Ajankohta: Syyskuu 2015 Asiantuntijoita: Rauha Heikkilä (THL), Gerontologi Aila Pikkarainen, Ikäinstituutti, ft Sirkka-Liisa Puputti (Voitas –kouluttaja), Satshp:n asiantuntijoita, Sataedu… Motivoiva haastattelu -koulutus Sisältö mm: Mitä se on, miten se tapahtuu ja miten sitä voi hyödyntää työssään esim. ikääntyneen toimintakyvyn tukemisessa, liikkumiseen motivoinnissa. Asiakaspalautejärjestelmän menetelmänä. Uusi ajattelumalli asiakasohjauksessa ja ikääntyneen motivoinnissa Vuorovaikutuksen esteet, ansat ja ratkaisut. ”Motivoiva haastattelu on työmenetelmä, jonka avulla voidaan vahvistaa asiakkaan muutoshalukkuutta ja hoitoon sitoutumista fyysisissä ja psyykkisissä terveysongelmissa sekä elämäntapamuutoksissa. Periaatteena on muutosvalmiuden ja muutoshyötyjen tutkiminen, muutoksen esteiden tarkastelu ja tukeminen päätöksenteossa sekä muutoksen toteuttamisessa.” Motivoiva haastattelu -koulutus Kohderyhmä: Iäkkään asiakkaan motivoinnista kiinnostuneet kuntien sekä erikoissairaanhoidon sos. ja terv.huollon ammattilaiset Koulutustapa: Orientoiva luento ja pienryhmätyöskentely? Luento + käytännön harjoittelu / etukäteistehtävä? Pituus: Puolipäivä / kokopäivä? Asiantuntijoita: Sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkasäätiö, gerontologi Aila Pikkarainen, Heikki Heinonen (THL) Hankkeen väliarvionti Kyselylomake (Webropol) Toteutus touko – kesäkuussa 2015 (projektipäällikkö) Kohderyhmä: hankkeen ohjausryhmän jäsenet, kehittämisosioiden yhdyshenkilöt sekä tukiryhmien jäsenet Osallisuus Koko hankkeen yksi keskeinen tavoite joka läpäisee kaikki kehittämisosiot. Tulee näkyä kaikkien kehittämisosioiden toimintasuunnitelmissa. Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – tukee kehittämishankkeiden yhteistyötä ja vertaisoppimista, edistää asiakasosallisuutta kehittämishankkeissa, tukee hankkeiden itsearviointia, kartoittaa ja edistää sosiaalisen osallisuuden sisältöjä… – www.thl.fi/sokra ja [email protected] Kiitos! OMA TUPA, OMA LUPA – IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa Road Show Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 1. Oma tupa, oma lupa –hanke 2. Vanhuspalvelulain ydinkohdat Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 1. Hankkeen tausta/viitekehys VANHUSPALVELULAKI: 1. ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukeminen 2. parantaa asiakkaan mahdollisuuksia saada laadukkaita sote palveluja 3. parantaan asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNEMUUTOS 1. sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio 2. Keski-Suomessa Uusi sairaala hanke VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS 1. yksilöllistyvät palvelutarpeet 2. valinnanvapaus ja omavastuu 3. markkinoistuminen Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 1. Hankekokonaisuus • Oma tupa, oma lupa –hanke toteutetaan ajalla 1.7.2013 – 31.10.2014 • Hankkeessa on mukana koko maakunta (Multiaa ja Uuraista lukuun ottamatta), noin 270 000 asukasta – myös Jämsän seutu • Hankkeen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat 256 000 €, josta haettu valtionosuus 192 000 € (=75 %) ja kuntaosuus 64 000 € (=25 %) • Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki • Työntekijöitä 2,5 Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 1. Hankkeen tavoitteet • Hankekokonaisuuden tarkoitus: kehittää Keski-Suomen vanhuspalveluita tukemaan hyvinvointia, mahdollistaa ikääntyneiden ja iäkkäiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja mahdollistaa yhdenvertaisten, laadukkaiden, yksilöllisten ja itsemääräämisoikeutta tukevien palveluiden saaminen • Hankekokonaisuuden tulostavoitteet: – Kehitetään toimintamalleja ikääntyneen väestön ja heidän omaistensa mukaan ottamiseksi palveluiden kehittämiseen – Kehitetään palvelujärjestelmää ja toimintakulttuuria tukemaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeutta – Kehitetään vanhuspalveluiden johtamista tukemaan ikäihmisten itsenäistä elämää Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 2. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki - Väestötaso (vanhuuseläkeikäiset = ikääntyneet) - hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista tuetaan - vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee - Henkilötaso (toimintakyky heikentynyt korkeaan ikään liittyvistä syistä = iäkkäät) - laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee - mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen vahvistuu Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 2. Valtaosa lain kohderyhmästä ei käytä säännöllisesti palveluja 8,1% 91318 4,6% 52136 Säännölliset kotiin annettavat palvelut KUINKA NÄMÄ PIDETÄÄN POISSA PALVELUIDEN PIIRISTÄ? 989039 87,3% Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät) 29.5.2015 Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat 2. Kunnan yleiset velvollisuudet (2 luku, § 4 – 12) - Yhteistyö kunnan sisällä + muiden toimijoiden kanssa (4 §) - Suunniteltava valtuustokausittain toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi + iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (5 §) - Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi (9 §) - Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 §) - Varmistettava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus + kielelliset oikeudet (8 §) - Hankittava riittävästi monipuolista asiantuntemusta (10 §) - Asetettava vanhusneuvosto ja turvattava sen toimintaedellytykset (11 §). Huom! Pykälä siirtyy näillä näkymin uuteen kuntalakiin - Järjestettävä hyvinvointia edistäviä palveluja (12 §) Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 2. Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen 3. luku: § 13 – 18 - yleiset periaatteet (13 §) - pitkäaikaishoidon toteuttamisen periaatteet (14 §) - palveluntarpeiden selvittäminen (15 §) - palvelusuunnitelma (16 §) - vastuutyöntekijä (17 §) - päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus saada myönnetyt palvelut (18 §) Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 2. Palvelujen laadun varmistaminen 4 luku: § 19 - 24 - Perussäännös palvelujen laadusta (19 §) - Henkilöstö (20 §) - Johtaminen (21 §) - Toimitilat (22 §) - Omavalvonta (23 §) - Viranomaisvalvonta (24 §) Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 2. Erinäiset säännökset 5 luku: § 25 – 28 - Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 §) Odotusaikojen julkaiseminen (26 §) Suunnittelu ja rahoitus (27 §) Voimaantulo (28 §) Oma tupa, oma lupa –hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 – 12.25 2. Laki voimaan 1.7.2013 • 1.1.2014 lukien: - kunnan suunnitteluvelvoite (5 §) ja velvoite arvioida palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 §) - vanhusneuvosto (11 §) • 1.1.2015 lukien: - kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus (10§) - vastuutyöntekijä (17 §) - omavalvonta (23 §) • Lakiin tulossa tarkennuksia, jotka koskevat lähinnä laitoshoitoon siirtymistä (oltava entistä tarkemmat perustelut laitoshoidolle). Tavoitteena on antaa esitys hallitukselle lokakuussa 2014 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita - Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen 1. Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2. Ikäihmisten foorumi Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 1/2: 1. Uusien vanhusneuvostojen toiminnan käynnistämisen tukeminen: Kinnula, Luhanka ja Pihtipudas 2. Vanhusneuvostokysely syksy 2013 (http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/kansalaisraati): - Kaikissa kunnissa toimiva vanhusneuvosto - Toiminnan puitteet pääosin kunnossa (mm. tilat, sihteeri kunnalta, useimmilla toimintasääntö ja –suunnitelma) - Huomioita ja kehitettävää: - vanhusneuvoston kokoonpano (ovatko kaikki tahot edustettuina) - vanhusneuvoston ja kunnan yhteistyön lisääminen valmisteluissa = kunnan sitouttaminen toimintaan - vanhusneuvoston tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen - toiminnan perustan varmistaminen (toimintasääntö, suunnitelma, budjetti, sihteerin resurssien riittävyys) - ylikunnallinen yhteistyö - mahdollinen tulevaisuuden haaste: vanhusneuvostot perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ei pidä ”kunnallistaa” liiaksi Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2/2: 3. Vanhusneuvostojen ylikunnallisen yhteistyön lisääminen: - Soteuudistus edellyttää: - Keski-Suomesta todennäköisesti yksi yhteinen kuntayhtymä muotoinen tuotantoalue kunnat ”häviävät” sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta) tuotantoalueella oltava ”keskustelukumppani”. Vastaavaa tarvitaan myös Itä- ja KeskiSuomen yhteisen sotealueen suuntaan - Soteuudistus edellyttää asiakkaan parempaa kuulemista. Kuulemistapojen ja rakenteiden suunnittelu on jo käynnissä. Miten vanhusneuvostot osallistuvat tähän suunnitteluun? - tarve yhteiselle toiminnalle on jo olemassa! - Vanhusneuvostojen, Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan ja Keski-Suomen liiton yhteinen seminaari 18.2.2014 sekä vanhusneuvostojen maakunnallinen seminaari 22.9.2014 - Keski-Suomen eläkeläisasioiden neuvottelukunta ja Keski-Suomen liitto mahdollisesti vetureina ylikunnallisen miettimisessä Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 – 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Ikäihmisten foorumi: - Tavoitteena vanhuspalvelulain edellyttämän ikäihmisten osallisuuden lisääminen - Kevyempi järjestää kuin kansalaisraati: yksi ilta - Kolmikantainen: ikäihmiset (vanhusneuvosto + muut kiinnostuneet), vanhuspalveluiden henkilöstöä sekä poliittiset päättäjät saman pöydän ääressä - Ajankohtainen kaikkia koskeva teema. Hankkeessa käytetty teemaa ”Mitä ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisensa tukemiseksi” - Foorumi pidetty Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella ja Laukaassa. Petäjävedellä 8.10 (raportit: http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/foorumit) - Foorumeista saatu hyvää palautetta: idea kolmikannasta todettu toimivaksi yhteisistä asioista yhteisen pöydän äärellä. Asioista on voitu keskustella hyvässä hengessä eikä kenenkään ole tarvinnut asettautua puolustuskannalle Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita - Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä 2014 Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (1/3) - Laki edellyttää: tehtävä viipymättä, monipuolisin luotettavin välinein, osaava tekijä, tarvittaessa moniammatillisesti, asiakkaan (omaisen) kanssa yhdessä häntä kuunnellen - Harjoittelija havainnoimassa palvelutarpeen arviointeja tekevien työntekijöiden mukana marras-joulukuussa 2013. Yhteensä 22 käyntiä: Joutsa (1), Jyväskylä (11), Jämsä (2), Karstula (1), Keuruu (1), Konnevesi (1), Laukaa (2), Luhanka (1), Muurame (1), Saarijärvi (1) - 9 tilanteessa asiakkaalla muistisairaus - 18 arviointia asiakkaan kotona, neljä terveyskeskuksen osastolla (kaikki Jkl) - Aloite arvioinnin tekemiseen tuli useimmin (9 kertaa) terveydenhuollosta. Asiakkaan / omaisenkin tekemän aloitteen taustalla usein lääkärin kehoitus - Omainen mukana 13 arvioinnissa, muistisairailla lähes aina. Omaisen mukana olosta oli sovittu asiakkaan kanssa - Muita asiantuntijoita paikalla vain tk:ssa tapahtuneissa arvioinneissa Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinnista (2/3) - 8 arviointikerrassa jokin toimintakykymittari kuuluu arviointiohjeistukseen (huom. ei Jyväskylällä, joten valtaosalla muista kunnista) - Neljässä kunnassa mittaria käytetään kriteerinä palveluiden myöntämisessä - Mittaria käytettiin kuitenkin vain kolmessa arvioinnissa - Vain vähän yli puolissa arviointeja asiakkaan kanssa käytiin aluksi läpi, miten tilanteeseen on päädytty ja mitä arvioinnilla tavoitellaan (tk osastolla kerrottiin aina) - Sekä omainen että asiakas 9 tilanteessa se, joka ensisijaisesti kuvaili palvelutarpeita. Omainen usein paikalla ollessaan ensisijainen kuvailija. Tk –osastolla tarpeita kuvailivat työntekijät - Puolessa tapauksista arviointilomaketta ei käyty kokonaan läpi - Sellaisia asiakkaan tarpeita, joita ei kysytty valmiissa lomakepohjassa, kirjattiin vain kahdessa arviointitilanteessa - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin 21 kerrassa Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (3/3) - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin useimmin omaisilta. Erityisesti muistisairailla asiakkaan omia voimavaroja pohdittiin harvoin. Tk –osastolla keinot painottuivat julkisen sektorin palveluihin - Keinot määritteli asiakas ja työntekijä yhtä usein. Tk osastolla vain ammattilainen - 12 kertaa asiakas tuli/jatkoi palveluiden piirissä. 10 kertaa ei palveluihin - Palveluiden piiriin tulleille/jatkaneille ei pääsääntöisesti kerrottu palvelusuunnitelman tekemisestä - Arvioinnista ei 19 kerrassa annettu tai jälkikäteen toimitettu asiakkaalle / omaiselle tiivistelmää tai materiaalia. Muuta tukimateriaalia, neuvontaa tai ohjausta annettiin 16 kerrassa - Arviointikooste kokonaisuudessaan: http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/ palveluohjaus (sivun oikea reuna) Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (1/2) - Kriteerien määrittelyn tarve kasvaa: kuntien talous kiristyy, ikääntyvien määrä nousee palvelua saatava yhtenäisin kriteerein (K-S yhdeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueeksi 1.1.2017) - Hankkeessa kerättiin tietoja kriteereistä (RAVA ja indeksi 1,5 yleisin) ja verrattiin kotihoidon palveluissa oleviin Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (2/2) Rava, kuten muutkaan mittarit eivät yksin riittäviä kriteerien määrittelyssä Hankkeen työryhmässä laadittiin sanallisia kuvauksia palvelutarpeen tasosta toimintakyvyn eri osa-alueilla - Kuvauksia voi käyttää palveluun pääsyn kriteerejä suunniteltaessa - Kuvausten avulla on mahdollista lisätä keskustelua ikäihmisten tasaarvoisuudesta palveluiden saatavuudessa - Lisäksi tekstiä voi käyttää esimerkiksi kuntien internet-sivuilla tai palveluluettelossa. Nykyinen tiedottaminen keskittyy usein palveluiden sisältöjen luettelemiseen, mutta perusteet palveluihin pääsyyn jäävät avaamatta - Kuvaukset on tarkemmin avattu KOTIHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT KESKI-SUOMESSA – OTA OMAKSI koosteessa Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (1/2) - Lähtökohta: lomake on työkalu, joka ohjaa työntekijää niin arvioinnin kysymysten, toteuttamisen kuin kirjaamisenkin suhteen - Lomakkeissa perinteisesti painottunut ongelmat ja puutteet lomakkeet eivät ole tukeneet asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä voimavarojen esille nostamista ja kirjaamista. Lomakkeiden muoto ei ole myöskään tukenut vanhuspalvelulain mukaista asiakkaan omien näkemysten kirjaamista - Alkuperäinen tavoite oli saada maakuntaan mahdollisimman yhdenmukainen lomake arvioinnin tekemistä varten. Tähän ei päästy - Hankkeen työryhmässä muotoiltiin syksyn 2013 – alkuvuoden 2014 aikana yhteistä lomakepohjaa hyödyntäen Helsingin Lauttasaari –hankkeessa kehitettyä palveluluotain lomaketta. Palveluluotaimen lisäksi yhteisen lomakkeen suunnittelun taustana toimi Inhimillisen toiminnan malli (asiakkaan tahto, tottumus ja toimintakyky suhteutettuna ympäristöön) Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (2/2) - Yhteisen lomakkeen teemat: - - Elämään sisältöä tuovat asiat Elämäntarina Toimintakyky Päivittäisen arjen kulku Ympäristö Yhdessä kehitetyn lomakepohjan ajatusmaailman jalkauttaminen kuntakäynneillä keväällä 2014 Enemmistö kunnista muokkasi lomakettaan ja ne, joilta se oli puuttunut, alkoivat sellaista laatia Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 – 13.40 Palvelutarpeen arviointi 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä 2014 - Valmennuksen tavoitteita olivat: - - - Lisätä arviointien tekijöiden osaamista asiakkaan kohtaamisessa, tarpeiden tunnistamisessa ja motivoimisessa omien voimavarojen käyttöön kotona asumisessa Kaikkien palvelutarpeen arviointeja tekevien osallistumisella kehitetään palvelutarpeen arviointien yhdenmukaista tekemistä omassa kunnassa Kokemusten jakaminen yli kuntarajojen Luodaan edellytyksiä uuteen Sote-alueeseen ja sen mukaiseen toimintaan valmistautumisessa Valmennus toteutettiin viikoilla 36 ja 39: kaksi iltapäivää ja välitehtävä 5 eri paikkakunnalla saman sisältöisenä Ilmoittautuneita 108, osallistuneita ensimmäiseen päivään 100 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita - Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä 3. Muistisairaiden kuntouttaminen Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä - Tilattiin GeroCenteriltä, valmistui tammikuussa 2014 - Raportin tiivistelmä: http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/ muistiongelmaiset_ja_omaishoitajat - Raportin tulosten pohjalta tutustumisretki Lempäälään, Pirkkalaan ja Valkeakoskelle toukokuussa 2014 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä - Sairaanhoitopiirissä laadittu muistisairaan hoitopolku –malli - Keskittyy diagnoosiin, lääkehoidon aloittamiseen ja vasteen seurantaan Kuntien sosiaalitoimen tai muiden toimijoiden roolia ei ole määritelty Koskee vain pientä osaa toimijoita, kts. Seuraavan sivun dia toimintaa ja palveluita paljon, koordinointi vähäistä ja hajanaista Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen PREVENTIO / EPÄILY MSAIRAUS ASIAKAS / LÄHEINEN Tiedon jakaminen, omat valinnat. Seniorikeskukset/-pysäkit TYÖTERVEYSHUOLTO Tiedottaminen, ohjaaminen, riskitestit, omat ryhmät, työyhteisön asennekasvatus MUISTIYHDISTYS / MUU TOIMIJA Tiedon jakaminen, yleiset muistipäivät, tekemisen / osallisuuden mahdollistaminen Esillä olo tiedetään, kehen ottaa yhteyttä, yksilöllinen tiedotus + ohjaus, tutkimusten tekeminen Lab. + tutk. Käynnistäminen, kontrollikäynnit MUISTIHOITAJA LÄÄKÄRI (PTH) GERIATRI (muistipoli) K-S SHP KOTIHOITO PÄIVÄTOIMINTA MUISTIKOORDINAATTORI Asiakasvastaanotot, kertoo diagnoosin, koulutus Yhteys kuntoutushoitajaan, jalkautuu kotiin, jos ei muistipolia, X, B ja C todistukset, edunvaltuutuskeskustelun aloittaminen Kuntouttava työote, kannustaa, ohjaa,havainnoi DIAGNOOSI VARHAINEN TUKI Varhaisen yhteydenoton tukeminen, läheinen mukana tutkimuksissa, tiedon hankkiminen Alle 63 sairastuessa tutkimus, jatkoseuranta, tuettu ja mukautettu työ, perehtynyt työikäisten muistisairauteen Ensitiedon jakaminen, sopeutumisvalmennukse t, vertaisryhmät ja muu tuki ja ohjaus Omainen ja asiakas mukana, kuntoutuksen merkityksen korostaminen, omien valintojen merkitys, autolla ajamisen sujuminen… Yksilölliset työtehtävät, yhteys muistikoordinaattoriin, Kelan kurssit Lääkärin määräämien toimintakyky- ja muistitestien tekeminen Säännölliset yhteydenotot, matala kynnys, tietoa omaiselle ja sairastuneelle Tavallisimpien muistisairauksien tunnistaminen (thoraxröntgen ja aivojen kuvantaminen Tiedottaminen Yli 65 -vuotiaat muistihoitajalle Kotikäyntejä, neuvontaa, yhteistyö muistikoordinaattorin, kotihoidon ja läheisen kanssa KOTONA ASUMINEN Totutun elämäntavan jatkaminen mahd. pitkään, omat valinnat, turvallinen ympäristö, vuoro- sijaishoito Omaisen tukeminen, yhteistyö muistikoordinaattorin kanssa Tiedon jakaminen muuttuvissa tilanteissa, kotikäynnit, kotilomitus, sopeutumisvalmennus Muistisairauksien etenemisen seuranta, yhteistyö lääkärin kanssa, lääkehoidon seuranta, seurantakäynnit YMPÄRIVUOROKA UTINEN HOIVA Tuki, aktiivinen arki, vierailut, sos. verkoston ylläpito Omaisen tukeminen, sopeutumiskurssit, rinnalla kulkeminen Muistin seuranta, testit edunvalvontaa varten, hoitotyön tukeminen Hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistus 6 – 12 kk välein. Lääkehoidon toteutus ja seuranta Matalan yhteydenoton kynnys kuntoutusohjaajaan, info muistihoitajille + sos.työntekijöille, maakuntakierrokset Kotilomitus, yöpartio, kuntouttava työote, päivittäisen avun antaminen Työikäiset (neurologi) + kunnassa ei muistipolia: lisätutkimukset, diagnoosi ja lääkitys Lääkityksen seuranta, verikokeet, tuki, omahoitaja mukana tutkimuksissa Lääkevasteen alkuvaiheen arviointi 6 kk aloituksesta Kuntoutus osa arkea toimintakyvyn tukeminen, ravitsemus, lääkityksen seuranta Aivojumppaa, sosiaalisuus, toimintakyvyn tukeminen, uskallus puuttua, jos epäily herää Sosiaalista toimintaa, aivojumppaa Muistitoimintojen tukeminen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen), virikkeet, omat ryhmät Terveystarkastukset ”Turvaverkoston”, tukitoimintojen koordinointi Tekniset muistiapuvälineet, korjausneuvonta, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto, hakemuset, hopasun tarkistaminen tarvittavat toimenpiteet Hoitajien kouluttaminen, voimauttaja! Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa, tiedottaminen Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (1/2) - Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset valtakunnallisesti yli 3 miljardia euroa. Suurin osa (85%) kustannuksista kertyy sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta, vain 1% menee diagnostiikkaan. Jo 5%:n vähennys laitoshoidossa säästäisi yhteiskunnalle laskennallisesti 66 miljoonaa/vuosi - Tutkimukset osoittavat, että muistisairauden puhkeamista voidaan myöhentää ja etenemistä hidastaa kuntouttamalla. Siitä huolimatta kotona asuvien ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on Suomessa tutkittu vähän ja kuntoutumiseen yleisesti suhtauduttu penseästi - Sairaanhoitopiirin hoitopolun mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma keskittyy lääkehoitoon - Kuntoutus kunnissa hajanaista ja satunnaista lukuun ottamatta Saarikkaa Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 – 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (2/2) - Hankkeen työryhmässä arviointiin muistisairaan kuntoutusta ja sen puutteita. Eniten tarpeita kehittämiselle: - a) sopeutumisvalmennuksessa, - b) muistikuntoutuksessa, - c) sosiaalisen aktiivisuuden tukemisessa - d) jatkoseurannasta sopimisessa - Fyysisen kuntoutuksen tilanne nähtiin edellä mainittuja paremmaksi vaikka varsinaista muistisairaille suunnattua fyysistä kuntoutusta on tarjolla vähän - Parhaimmin hoito- ja kuntoutuspolulla arvioitiin toimivan lääkehoidon - Hankkeen lopussa laaditaan/laadittiin kuntoutussuunnitelman runko mutta sen käyttöönotto ja hyödyntäminen jää kuntien eteenpäin vietäväksi Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita - Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (1/2) - Henkilökohtaisen budjetin muodostaa palvelutarpeen arvioinnissa määritelty rahasumma, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan - Budjetin maksimimäärä on se rahasumma, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen kuluisi perinteisellä tavalla järjestetyillä palveluilla tai palvelusetelillä - Henkilökohtaisen budjetoinnin perusajatus on, että ihmiset itse tietävät, mitkä asiat heille ovat tärkeitä, millaista elämää he haluavat elää ja minkälaista tukea he tarvitsevat sen mahdollistamiseksi ihmiset itse määrittelevät tarvitsemansa palvelut - Nykyinen lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta ”muuttaa palveluita rahaksi” eli siirtää henkilökohtaista budjettia hänen käyttöönsä Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (2/2) - Eksote vakinaistanut vammaispalveluiden palveluvalikkoon 2014 alusta - Kokemukset olleet positiivisia Vertailu: Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut – palveluseteli – henkilökohtainen budjetointi Päätös kokonaiskustannuksista Päätös palveluista Päätös palveluntuottajista Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palveluseteli Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta Henkilökohtainen budjetointi Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää järjestäjän hyväksymissä kehyksissä Palvelun käyttäjä päättää Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 – 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita - Asiakasvalinnat - Budjettien määrittely - Arviointi - Koulutukset - Tukisuunnitelmat ja niiden hyväksyminen - Tietojärjestelmät ja henkilökohtainen budjetointi - Tukisuunnitelmat asiakkaan elämässä Kts. Tarkemmin HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI – Lista käyttöönoton edellytyksistä -tiivistelmä Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita - Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta 3. Koetun palvelulaadun pilotti 4. Vastuutyöntekijä 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa - Kunnan on julkistettava puolivuosittain odotusajat palveluihin pääsystä - Keski-Suomessa (hankkeessa) sovittuja yhteisiä käytäntöjä: - - - Odotusaika katsotaan alkavaksi palvelutarpeen arvioinnista, koska siitä jää dokumentti Odotusaika päättyy, kun asiakkaalle on mahdollista järjestää hänen hakemansa palvelu. Jos asiakas ei ota vastaan esim. tarjottua palvelutalopaikkaa, tämän jälkeistä aikaa ei lasketa odotukseksi Odotusajat julkaistaan Keski-Suomessa vuosittain 1.4 (aj.1.10.-30.3.) ja 1.10 (aj. 1.4.-.30.9.) Odotusajat ilmoitetaan seuraavista palveluista: kotihoito (pl. tukipalvelut) omaishoidon tuki ympärivuorokautinen asuminen (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito) Jos jotain em. palvelua ei kunnassa ole (esim. laitoshoito), tulee tämä tieto ilmoittaa Kunnat päättävät itsenäisesti, missä ja miten tiedot julkaistaan. Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta - Ilmoitus on tehtävä iäkkäästä henkilöstä, joka ei itse kykene hakemaan itselleen tarvitsemaan apua. Sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus. Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä ilmoituksen salassapitosäännösten estämättä. - Oma tupa, oma lupa -hankkeessa suunniteltiin ilmoitusvelvollisuuden yhteisiä käytäntöjä kuntien edustajien, pelastuslaitoksen, perusterveydenhuollon ja kriisikeskus Mobilen kanssa - Tärkeimmiksi asioiksi todettiin yhteinen ilmoituspohja ja yhteystietojen kokoaminen ilmoituksen tekemistä varten hanke kokosi yhteystiedot kunnista ilmoituksen tekemistä varten - Lisäksi Keuruu antoi kehittelemänsä lomakkeen ilmoituksen tekemistä varten hyödynnettäväksi koko Keski-Suomeen Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 3. Koetun palvelulaadun pilotti - Laki edellyttää säännöllistä palautteen keräämistä asiakkailta, omaisilta ja työntekijöiltä - Hankkeen pilotissa testattiin RAI –pohjaista palautekyselyä kotihoidossa - Kysely työllistää merkittävästi. Hyödyntämisen mahdollisuudet ja merkitys käytettyihin resursseihin nähden ovat haaste - THL kehittää pilotoitua lomaketta edelleen tavoitteena saada se kaikkien kuntien käytössä olevaan sähköiseen muotoon syksyllä 2014 - Asiakaspalautteen keräämiseksi tulisi kehittää kevyempiä ja ehkä jatkuvampaan arviointiin perustuvia välineitä - Palautteen hyödyntämisosaaminen? Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 4. Vastuutyöntekijä - Lain mukaan kunnan on nimettävä viimeistään 1.1.2015 - Hankkeen työryhmissä päädyttiin siihen, että vastuutyöntekijän tarvetta tulisi arvioida kolmessa eri tilanteessa: - - palvelutarpeen arvioinnissa niiden asiakkaiden kohdalla, joilla ilmenee monenlaista palveluntarvetta ja käyttöä äkillisissä kriisitilanteissa akuuttivaiheen jälkeen Vastuutyöntekijän ”reunaehtoina” pidettiin: - Ei ole omahoitaja Ei päätöksenteko-oikeutta ”Puolueeton” Tunnettava palveluvalikko: moniosaaja Avarakatseisuus: asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata myös muilla, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla - Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen yksilöllisillä ratkaisuilla (tarpeettomat palvelut purettava) - Vastuutyöntekijän asiakassuhteen päättymiselle sovittava periaatteet Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta - Hankkeessa on arvioitu haasteita verrattuna aiempiin vanhuspoliittisiin strategioihin tms: - - - pääsääntöisesti aiemmin kuvattu hyvin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila (=lähtötilanne). Myös tavoitteet toiminnan kehittämiselle on määritelty Kehittämisen painopiste on ollut usein vanhuspalveluiden omassa toiminnassa eli tavoitteet koskevat etupäässä palveluiden piirissä olevia Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty harvemmin. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit on pääsääntöisesti sivuutettu kokonaan Eri toimijoiden välisen yhteistyötä kuvattu vaihtelevasti Merkittävin haaste vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tekemisessä lienee ajattelutavan laajentaminen. Suunnitelman ei tulisi rajautua vain vanhuspalveluihin vaan kohdentua laajemmin ikäihmisten elämään vaikuttaviin asioihin. Jo suunnitelmaa laatimassa ja toteuttamassa tulisi olla laaja joukko toimijoita, vanhuspalvelut vain yhtenä muiden joukossa. Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 – 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen - Perustuu hankkeessa syksyllä 2013 vanhuspalveluiden esimiehille tehtyyn osaamiskyselyyn, jossa osallistava johtaminen sain alhaisimmat osaamispisteet - Osallistava johtaminen kytkettiin valmennuksessa omavalvontasuunnitelman tekemiseen valmennuksella tuetaan omavalvontasuunnitelman tekemistä osallistavan johtamisen menetelmin - Valmennus toteutettiin kahdessa paikassa samansisältöisenä: neljä iltapäivän mittaista valmennustilaisuutta (+ yhteinen valmennuksen ulkopuolinen Valviran loppuluento omavalvontasuunnitelmasta) - Osallistujia lähes kaikista hankekunnista yhteensä yli 90 Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita - OMA TUPA, OMA LUPA – IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa KIITOS! Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Anu Kärki lähihoitaja, hanketyöntekijä 044-7730 214 [email protected] AJANKOHTAISTA KEHITTÄMISOSIOSSA TOUKOKUU 2015 Ovet-valmennus Tapaaminen liittyen Ovet-valmennukseen, paikalla Satakunnan Omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen omaishoidon vastaava ohjaaja Tanja Tukkikoski sekä toinen Ovet-valmentaja, avopalveluohjaaja Heli Ruohola. Ovet-valmennus järjestetään viitenä iltapäivänä ajalla 8.5.-15.6. klo 12-15.15. Omaishoitajille meni infokirjeen mukana alustavaa tietoa valmennuksesta sekä hakulomake. Hakemuksia tuli kuitenkin vain kaksi kpl, joten päätimme soittaa läpi kaikki viime vuonna aloittaneet omaishoitajat, saimme 4 uutta mukaan, joten osallistujia on kaikkiaan 6. Suunniteltiin myös omaishoitajille virkistystapahtumaa elokuulle, paikkana Mattilan Marjatila. Ohjelmassa ruokailu + kahvit, paikalla myös edustajia mm. Omaishoitajat ja läheiset liitosta sekä Omaisena edelleen yhdistyksestä. Perhehoito Perhehoidon kehittämiseen liittyen oli 29.4. Hyvää perhehoitoa Etelä-Satakunnasta prosessikoulutus Eurassa. Koulutuksessa käytiin läpi mm. seudullisen perhehoidon tilannetta sekä uutta perhehoitolakia. Koulutukseen kuuluu vielä neljä muuta koulutuspäivää, jotka kaikki pidetään tämän vuoden aikana. Verkostoituminen Huittisten hengitysyhdistyksen kevätkokouksessa kertomassa Yhteisvoimin kotona – hankkeen Huittisten kehittämisosiosta. 4.5. Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote – koulutukseen liittyvä verkostotapaaminen. 5.5. Satakunnan omaishoitajat-verkostotyöryhmä Raumalla. 12.5. Omaishoitajien ryhmässä kertomassa kehittämisosion tilanteesta. Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymä 29.5.2015 Ajankohtaista toukokuussa 2015 Yhteisvoimin kotona, KSTHKY 75- ja 80-vuotiaiden seulontakysely On ollut vanhusneuvostoissa hyväksyttävänä Käytettävä malli on Nurmeksesta, liikennevalomenetelmä. Lomake on muotoiltu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien omaan käyttöön sopivaksi Hyvinvointipäivää suunnitellaan ensi syksyksi Harjavallan liikuntahalliin. Yhteistyöpalaveri yhdistysten, järjestöjen seurakunnan, kunnan ym. toimijoiden kanssa 29.5.2015 Hyvinvointisopimus-malli Materiaalipankkia suunniteltu yhdessä Akselin projektityöntekijä Sirpa Levyn kanssa Kotikäyntien tekijöille ohjaustilaisuus torstaina 21.4.2015, aiheena käytettävät lomakkeet ja ravitsemus Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä suoritettavat kotikäynnit Käytössä kuntaliiton lomake Jatkotoimenpidelomake suunnitteilla. Malli Salosta. Asiakasraati (kuva) Raati toteutettiin 28.4.2015 Harjavallassa Raati järjestettiin Nakkilan ja Harjavallan juuri eläkkeelle jääneille Esille tulleet asiat esitellään Harjavallan perusturvalautakunnassa 20.5.2015, Nakkilaan on myös otettu yhteyttä Raati mallinnetaan Postiosoite: Koulukatu 2 29200 HARJAVALTA Puhelin: 044 4503122 044 4503123 Sähköposti: [email protected] [email protected] Internet: www.ksthky.fi Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymä 29.5.2015 Mobiilin toimintakulttuurin muutos Henkilökuntaa valmennettu tulevaan muutokseen tiedottaminen, keskustelut, usein kysyttyä juhannukseen mennessä käyttöönotto, minkä jälkeen alkaa toimintakulttuurimuutos Lisäksi projektityöntekijöiden aikaa vievät mm. 5.5.2015 Kaija Virjosen koulutus, Akseli /Eliisa 6.5.2015 Tukiryhmän kokous 8.5.2015 Markus Halmisen koulutus iäkkään asiakkaan sitouttamisesta kuntoutukseen/ Kaija ja Eliisa 11.5.2015 Lupa puhua- velvollisuus vaieta – koulutus / Kaija ja Eliisa 18.5.2015 Vanhenemisen ABC – koulutus /Eliisa 22.5.2015 Kehittämispäivä, Posa 28.5.2015 Projektipäälikön tapaaminen Innotuutori-koulutus lähipäivän, arvioinnin ja tehtävien suhteen / Eliisa ja Kaija (arviointi) Postiosoite: Koulukatu 2 29200 HARJAVALTA Puhelin: 044 4503122 044 4503123 Sähköposti: [email protected] [email protected] Internet: www.ksthky.fi PoSan kehittämisosion aikaansaannoksia 22.5.2015 Kuntoutumisyksikön toiminnan mallintaminen Voitas-koulutuksen pohjalta Kunnon hoitaja-koulutusta muokattu kuntoutumisyksikön henkilökunnalle. Koulutuksia pidetään joka keskiviikko iltapäivisin 5-6 kertaa. Palavereja pidetty kuntoutumisyksikön toimintamallin kehittämiseksi. Posan puhe- ja toimintaterapeutti käyneet tutustumassa Lohikon palvelukodissa olevaan kuntouttavaan päivätoimintaan ja kuntoutumisyksikköön. Molempiin yksiköihin terapeutit tulevat vielä uudelleen antamaan henkilökunnalle ohjeistusta heidän tarpeiden mukaan. Myös terveyskeskuksen vuodeosastojen fysioterapeutit kävivät tutustumassa. Terveyskeskuksen kanssa pidetty myös palavereja, jotta tiedon kulku taataan ja asiakkaalle tehtäviä testejä yhdenmukaistettiin. Posan arkiliikuntasopimuksen mallintaminen Ensimmäinen versio Posan arkiliikuntasopimuksesta on tehty, työstetään yhdessä työryhmän kanssa. Gerontologisen kokonaisarvioinnin mallintaminen Gerontologinen kokonaisarviointi on mallinnettu Ahkeraa tiedottamista koulutuksista ja omien koulutusten suunnittelua. Koulutus Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote-koulutukset olivat 13 ja 28.4. Kolmas kokoontuminen suunnitteilla kesälle. Lupa puhua, velvollisuus vaieta 29.4 ja 11.5 Johanna ja Sara 19.5.2015 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion tilannekatsaus kehittämispäivään 22.5.2015 Kankaanpäässä Kotiutusprosessin kehittäminen Satakunnan keskussairaalassa järjestetään 11.6. klo 12–16 foorumi ikääntyneiden kotiutuksesta. Seminaarin tavoitteena on lisätä tietoisuutta erilaisista kotiutuskäytännöistä, avata keskustelua asian tiimoilta, lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kehittää kotiutusta. Ikääntyneiden kotiutusta käsitellään niin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin kotihoidon näkökulmasta. Operatiivisen toimialueen puolelta on sovittu korkean riskin kotiutuslomakkeen pilotoinnista kirurgian osastolla. Tarkoituksena on kehittää myös malli riskin havaitsemisen jälkeiseen toimintaan. Kotihoidon tukeminen Kotihoidon haastattelut on tehty ja niistä ollaan koostamassa raporttia. Syksyllä pidettävien kotihoidon päivien päivämääräksi on suunniteltu joko 16.9. tai 23.9. Kotihoidon työntekijöille lähetetään kysely, jossa pyydetään ideoita päivän toteutukseen, sisältöön ja puhujiin. Aikataulutuksen kanssa on ollut ongelmia. Kuntouttava työote Pilottiosastojen nykytilan kartoitukset, mukaan lukien tilakartoitus, osastonhoitajan haastattelut sekä ryhmähaastattelut, on tehty yhtä lukuun ottamatta kaikilla pilottiosastoilla. Pilottiosastoina mukana ovat sisätaudeilta kaksi osastoa, keuhkosairauksien osasto, kirurgian osasto ja Satalinnan kuntoutusosasto. Haastattelut on nauhoitettu ja ne litteroidaan. Analyysien jälkeen on tarkoitus sopia osastojen kanssa pilottikokeilusta, jotka perustuvat alkukartoituksessa koottuihin tietoihin. Kuntoutusprosessin tehostaminen Pilottiosastojen ja kuntien työryhmät ovat jatkaneet työtään. Eurajoen työryhmä aloitti toimintansa 5.5. Erikoissairaanhoidon pilottiosastojen ja kuntien työryhmät kutsutaan koolle 29.5, jolloin tarkoituksena on koota työryhmissä läpikäytyjä asioita sekä sopia pilottikokeilujen aloittamisesta liittyen yhteydenottoon ja tiedonsiirtoon sekä kotiutuksen tarkastuslistaan. Porin työryhmien osalta aloitus siirtyy syksyyn. Syksyllä aloitetaan myös kuntoutussuunnitelmien kehittäminen ja käyttöönotto, tähän liittyen syksyllä on tulossa orientoivaa koulutusta. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Mahdottomasta mahdollisuuksiin - ikääntyneiden kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta -koulutus pidettiin 28.4 Länsi-Suomen Diakonialaitoksella. Koulutukseen osallistui 25 henkilöä. Kouluttajana oli vanhuspsykiatri, psykoterapeutti Pirjo Juhela. Potilastapauksia esittelivät fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä, sosiaalityöntekijä Hanna Humppi Säkylästä sekä sosiaalityöntekijä Salla Nyholm Porin perusturvakeskuksesta sekä projektisuunnittelijat Tarja Lindgren ja Sari Furuholm. Tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua potilastapausten kautta ja opittiin paljon toistemme toimintatavoista ja organisaatioista. Vanhenemisen ABC – näkökulmia kotona selviytymiseen pidettiin 18.5 keskussairaalassa. Koulutukseen tuli hyvin ilmoittautumisia ja joukossa oli hoitajia erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja kotihoidosta. Lisäksi mukana oli huomattavan monta farmaseuttia sekä useampi fysioterapeuttikin. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä henkilökunnan gerontologista, geriatrista ja vanhuspsykiatrista osaamista. Koulutuksessa yhdistettiin tietoa ikäihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen liittyen. Kouluttajina toimivat lääkehuollon lehtori, farmaseutti Alli Puirava, psykiatrinen sairaanhoitaja ja kouluttaja Sari Hurmansalo, lehtori Päivi Kankaanranta sekä ylilääkäri Maritta Salonoja. Koulutus herätti hyvin kiinnostusta ja osallistujia oli 83. Mentorointi Sosiaalipalveluissa toteutettu mentorointikoulutus on saatu päätökseen, viimeinen kerta oli 21.5. Koulutuksen kokonaiskesto oli 14 tuntia, se toteutettiin opintopiirinä ja siihen osallistui viisi kehitysvammatyön ammattilaista. Syksyllä (lokakuussa) Niko ja Sari kiertävät kehittämisosioissa kertomassa mentoroinnista ja sen jälkeen järjestetään yleinen orientoiva puolen päivän koulutus SATKS:ssa. Yhteistyö järjestöjen kanssa Yhteistyössä Pois syrjästä ja PPPR – hankkeen kanssa on suunniteltu tapahtumaa, jonka tavoitteena on lisätä henkilökunnan tietoa kolmannesta sekotorista ja niiden tarjoamista palveluista. Tapahtumaa on suunniteltu syksylle ja työnimenä on ”Korvaamaton kolmas sektori”. Muuta asiaa Sari ja Tarja osallistuivat SAMK koulutukseen 8.5.2015, jonka aiheena oli ”Iäkkään asiakkaan sitouttaminen kuntoutukseen. Luennoitsijana oli geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen. Aiheina koulutuksessa olivat mm. ikääntyneiden arjen monimuotoisuus, iäkkäiden toimintakyky, geriatrisen kuntoutuksen merkitys, motivoiva haastattelu, läheisten rooli, muistisairaan kuntoutus, kuntoutuksen suunnittelun ydinedellytykset sekä seurannan tärkeys. Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote –koulutuskokonaisuus on pidetty, jälkimmäinen kerta 4.5. Saatu palaute oli varsin myönteinen ja erityisen arvokkaana pidettiin keskustelua ja tutustumista toisten organisaatioiden työntekijöihin ja työskentelyyn. 20.5.2015 Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset toimenpiteen tilannekatsaus kehittämispäivään 22.5.2015 Kankaanpäässä Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset Tavoitteena oli, että haastattelut olisivat olleet käytynä toukokuun alkuun mennessä. Haastatteluissa kysymykset kohdennettiin koskemaan palveluita ja avun tarvetta, kotia, arkea ja vanhemmuutta sekä tulevaisuutta. Lopullinen yhteenveto on vielä kesken, koska yksi perheistä on vielä haastattelematta. Esille nousseita asioita olivat niin vanhempien kuin kehitysvammaistenkin korkeat iät. Haastateltujen vanhempien keski-ikä on tähän mennessä 80,6 vuotta ja vanhin heistä oli 94-vuotias. Kehitysvammaisten keski-ikä oli 51,2 vuotta ja vanhin heistä oli 66-vuotias. Useammat vanhemmista olivat miettineet lapsensa tulevaisuutta ja usealta nousi esille se, että kunpa eläisivät päivän kauemmin kuin lapsensa. Toisilla oli suunnitelmia lapsensa asuinpaikan suhteen sitten kun heistä aika jättää. Kaikilta nousi esille, että lapsi saa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Useilta tuli esille se, että eivät kumpikaan pärjäisi yksinään kotona asumassa, mutta yhdessä asuminen onnistuu. Palveluista nousi esille se, että monella on työtoimintaa, mutta heillä ei ole tilapäishoitopaikkaa. Vanhemmat kokevat, että tarvitsivat välillä kotiin päivähoitajaa lapselleen jolloin itse pääsisivät asioille ja omaishoitajien retkille. Vaikka lapsella oli työtoimintaa ja joillakin tilapäishoitopaikka, niin vanhemmilla ei ollut tietoa siitä oliko heillä tehtynä palvelusuunnitelmaa. Tämä asia sekä vähäinen tieto palveluista sekä mahdollisista haettavista tuista nousi selkeästi esille keskusteluissa. Mentorointi Mentorointikoulutus kokonaisuus on päättynyt sosiaalipalveluissa. Syksyllä mahdollisesti lokakuussa lähden Sarin kanssa kiertämään kehittämisosioita ja kertomaan mentoroinnista. Tämän jälkeen marraskuussa tarkoituksena järjestää yleinen orientoiva puolen päivään koulutus SATKS:ssa. Yhteisvoimin kotona – hanke Perusturvakuntayhtymä Akseli Sirpa levy KEHITTÄMISPÄIVÄ 22.5.2015, AJANKOHTAISKATSAUS Palvelutarpeen arviointitoimintamalli ja hoito- ja palvelusuunnitelma, mobiilikotihoito Toimintamallia kotihoitoalueilla alueilla, seurataan, arvioidaan ja tehdään tarvittavia muutoksia käytännön tuomien huomioiden mukaan. Omahoitajilta kuluu paljon aikaa moniammatillisen hops-käynnin järjestämiseen. Järjestämisvastuu siirtyy työjakajille ja he varaavat ajan hops-käyntiä ja kirjaamista varten mobiiliin. Työnjakajat laittaa myös hops ja liikuntasopimusten seuranta ja arviointiajat sovitusti. Eliisa Mannilan kanssa pidetty materiaalipankin tiimoilta palaveri 5.5.2015. Samoilla sisältöajatuksilla ollaan liikkeellä. Liikuntasopimusmalli. Liikuntasopimustoimintamallin kanssa käynnistymisvaikeuksia Käynnistetään touko-kesäkuun aikana omahoitajatiimien keskustelut (kesälomia mukaillen). edelleen. Asiakasosallisuus. Asiakaspalautejärjestelmän osana asiakastyytyväisyyskysely. Asiakaskysely päätetty tehdä kyselynä (ei haastatteluna) asiakkaille. Kyselypohja tehty mukaillen Paraisten kyselyä ja EteläKymenlaakson Kokonainen elämä kotona – mallia. Malli tehdään google forms pohjalle (webropol ei hankita). Kyselypohja laitettu vanhusneuvostoille (Masku, Mynämäki) kannanottoa varten. Asiakasfoorumi. Ensimmäinen asiakasfoorumi 27.5.2015. Kutsut lähetetty 8.5. Ennaltaehkäisevien palveluiden sh ja sosiaaliohjaaja palveluohjauksesta suunnittelutyössä mukana jatkossakin ja ottavat vastuu asiakasfoorumeista hankkeen jälkeen, jos toiminta katsotaan hyödylliseksi. Asiakasfoorumiin 11 ilmoittautunutta 19.5 mennessä (ilmoittautuminen loppuu 20.5) Vertaisliikuttajat. Koulutuksessa (liikuntatoimen ja rajatonta liikuntaa – hankkeen tilaisuus) 5.5 Maskussa 50 osallistujaa. Kesän jälkeen palataan yhteistyöhön osallistujien kanssa kotihoidon vertaisliikuttajaasiassa Opinnäytetyöt. Opinnäytetyöseminaarit 11.–12.5. Käyty kuuntelemassa kolmea työtä. Tehdään toimeksiantajan lausunnot töistä. Selvityksen alla lehtiartikkelin tekeminen Vakka-Suomeen (paikallislehti Akselissa), jonka tarkoituksena välittää hankkeessa tehtävää kehittämistyötä ja sen tuloksia Akselissa. Työntekijöille kooste ja esitys mahd. pian tai viim. elokuun lopulla. Kun työt ovat theseuksessa, laitetaan linkit hankkeen kotisivuille. Gerontologinen osaaminen, koulutukset. Kehittämisyhteistyö palaveri kotihoidon, vuodeosaston ja kotisairaalan kanssa 21.4. Sovittu kotiutusten ja osastolle lähettämisten seuranta 16.6 asti (liitteenä seuranta kaavio). Tarkastellaan silloin tuloksia ja päätetään jatkosta. ”3-osainen koulutussarjan” jatkuu vielä kolmen koulutus kerran verran. Kouluttaja Kaija Virjonen Turun AMK. Projektityöntekijä + kotihoidon henkilökuntaa (4 lähihoitajaa) osallistunut koulutuksiin Paraisilla ja Porissa. Lupa puhua ja velvollisuus vaieta koulutus etäyhteydellä Akselissa 29.4 ja 11.5, yhteensä 20 osallistujaa. Muuta: Kesäjuhla-järjestelyt (10.6) hyvässä vauhdissa. Käyty Salon kotihoidossa tutustumassa kotihoidon koordinaattorin työn kuvaan ja Käytä pääomaa.hankkeessa aloitettuun ja nyt Salossa muistikoordinaattorin vetämänä toimivaan ”Nuppi ja noppa”aivoaktiviteetti kerhoon. Teemailtapäiviä tulossa toukokuussa 3, päivätoiminnan ohjaajan järjestämänä. Teemailtapäivissä aiheena kuulohuolto ja Yhteisvoimin kotona – hanke painottaen toimintakyvyn tukemisen näkökulmaan (liikuntasopimus). Paraisten kaupungin kehittämisosio Arja Santapukki 25.5.2015 Ajankohtaista Paraisten kehittämisosioista 1. Asiakaspalautejärjestelmän palautetilaisuus - Asiakaspalautetilaisuus kyselyn pohjalta pidetään 9.6.15 klo 17.00-19.00 - Yritetty saada ulkopuolinen vetäjää tilaisuuteen ja tarjouspyynnöt lähetettiin neljään paikkaan (Novia, Turun AMK, Vasso, Fsck ja Sokra–hanke). Kukaan ei jättänyt tarjousta. Paraisten sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Merja Fredriksson lupautui vetämään tilaisuuden. - Kutsut tilaisuuteen aloitettiin lähettämään 22.5. Saariston asiakkailla ja omaisilla on mahdollisuus osallistua tilaisuuteen etäyhteydellä kolmesta saariston kunnanosasta. 2. Kotihoidon käytäntöjen ja toimintatapojen kehittäminen - Henkilökuntakyselyn työstäminen siirtyi kesään ja työpajat syksyyn. 3. Koulutukset: - Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palvelutarpeen arvioinnissa 28.4. (ruotsiksi) ja 12.5. (suomeksi); Novia - Satakunnan sairaanhoitopiirin Lupa puhua-velvollisuus vaieta – Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä etäkoulutuksena 29.4., jolloin ei saatu yhteyttä. Uusi yritys oli 11.5., jolloin yhteys toimi hyvin. 4. Hanketyöntekijä osallistui kaupunki järjestämään kotihoidon henkilökunnalle tarkoitettuun koulutukseen, jossa opeteltiin hyödyntämään olemassa olevia mittareita palvelutarpeen arvioinnissa. Siellä nousi esiin kotihoidon kehittämisen kohteita mm. yhteistyön tarpeesta ja erilaisten käytäntöjen yhtenäistämisestä. Näitä tullaan työstämään syksyn työpajoissa. 5. 23.4. kerrottu Paraisten kehittämisosion osahankkeen etenemisestä vanhusneuvoston jäsenille. 6. Yhteistyötä tehty Akselin kehittämisosion hanketyöntekijä Sirpa Levyn kanssa. On vaihdettu erilaisia kotihoidon kyselyjä ja malleja sekä keskusteltu niistä.
© Copyright 2024