Hulevesiselvitys - Kangasalan kunta

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
KANGASALAN KUNTA
Tarastenjärven asemakaavan
nro 740 hulevesiselvitys
Loppuraportti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
4.12.2015
P25574P002
Loppuraportti
I (II)
4.12.2015
Sisällysluettelo
1
2
JOHDANTO ...................................................................................................................... 1
1.1
Projektin organisaatio .............................................................................................. 1
1.2
Käytetty lähtöaineisto .............................................................................................. 2
1.3
Käsitteitä ................................................................................................................ 2
SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILANNE........................................................................... 3
2.1
Maankäyttö ............................................................................................................. 3
2.2
Topografia ja maaperä ............................................................................................. 3
2.3
Valuma-alueet ......................................................................................................... 4
2.4
Vesistöt .................................................................................................................. 5
2.5
3
2.4.2
Tiikonoja ...................................................................................................... 6
Luontoarvot ............................................................................................................ 6
3.1
Maankäytön muutos ................................................................................................. 7
3.2
Vaikutukset alueen kosteustasapainoon ja luontoarvoihin ............................................. 8
3.4
3.2.1
Vaikutukset vedenjakajiin .............................................................................. 8
3.2.2
Muutokset alueen vesitasapainossa ................................................................. 8
Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun ................................................................ 9
3.3.1
Läpäisemättömän pinnan ja hulevesien määrä .................................................. 9
3.3.2
Hulevesien laatu ......................................................................................... 11
Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet .................................................................... 11
HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU ..................................................... 12
4.1
4.2
5
Tarasjärvi .................................................................................................... 5
SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET .............................................. 7
3.3
4
2.4.1
Hallintajärjestelmät................................................................................................ 12
4.1.1
Viivyttävä avo-oja ....................................................................................... 12
4.1.2
Luonnonmukaiset viivytyskosteikot tai -painanteet .......................................... 12
4.1.3
Maanalainen viivytys ................................................................................... 13
Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta................................................................ 16
4.2.1
Hulevesien laatuun liittyvät riskit .................................................................. 16
4.2.2
Hulevesien määrään liittyvät riskit ................................................................ 16
4.2.3
Rakentamisen aikaisen hulevesien hallinnan periaatteet ................................... 16
HALLINTAJÄRJESTELMÄN MITOITUS JA TOIMINTA ............................................................. 17
5.1
Järjestelmien mitoitusperusteet ............................................................................... 17
5.1.1
5.2
Periaatteet kaavamääräysten laadintaan ........................................................ 18
Hulevesimallinnus .................................................................................................. 18
5.2.1
Hulevesimallin kuvaus ................................................................................. 18
5.2.2
Rankkasadetiedot........................................................................................ 19
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Loppuraportti
II (II)
4.12.2015
5.2.3
5.3
6
Mallintamiseen liittyvät epävarmuudet ........................................................... 20
Mallinnustulokset ja järjestelmien mitoitus ................................................................ 21
5.3.1
Painanteet.................................................................................................. 21
5.3.2
Viivyttävä avo-oja ....................................................................................... 22
YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN ..................................................... 22
Liitteet
LIITE 1
VHT-P25574P002-201
LIITE 2
VHT- P25574P002-202
LIITE 3
VHT- P25574P002-203
Valuma-aluekartta
Hulevesien vaikutusarviointi kaava 740
“laaja”
Valuma-aluekartta
Hulevesien vaikutusarviointi kaava 740
“laaja”
Yleissuunnitelmakartta
1:10 000
2.12.2014
1:10 000
2.12.2014
1:4000
4.12.2015
Kansikuva: MML: Ortoilmakuva. Lisenssi: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
1 (23)
4.12.2015
Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys
1
JOHDANTO
Tässä työssä on laadittu hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Kangasalan
asemakaava-alueelle nro 740. Työn yhteydessä laadittiin samaan aikaan myös
suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuvan Tampereen asemakaavan 8475 hulevesiselvitys. Asemakaava-alueet sijaitsevat maantieteellisesti ja pintavaluntareittien
suhteen toistensa välittömässä yhteydessä, joten hulevesien hallintasuunnitelmat oli
luontevaa laatia molemmista asemakaavoista samaan aikaan. Asemakaavojen
hulevesien hallintajärjestelmät on suunniteltu siten, että ne tukevat toinen toistaan ja
luovat yhdessä tehokkaan hulevesien hallinnan kokonaisratkaisun, jolla hallitaan
tulevan tilanteessa muodostuvia hulevesiä ennen purkuvesistöön johtamista. Työn
keskeinen tarkoitus on ollut antaa perusteet hulevesiin liittyvien kaavamääräysten
laadintaan ja ohjeet korttelikohtaiseen hulevesien hallintaan. Erityinen painoarvo työssä
on luontoarvojen säilyttämisellä.
Hulevesien hallinnan suunnittelussa huomioidaan vuonna 2012 valmistunut Tampereen
kantakaupungin hulevesiohjelma1. Tämän työn suunnittelualue käsittää asemakaavan
nro 740 kaava-alueen sekä vedenjakajien kannalta tarvittavilta osin kaava-alueen
ulkopuolella sijaitsevat alueet.
1.1 Projektin organisaatio
Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä, jossa työn
projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Eeva-Riikka Bossmann, pääsuunnittelijana
dipl.ins. Pekka Raukola ja hulevesisuunnittelijana dipl. ins. Ella Havulinna. Työn tilaaja
on Kangasalan kunta.
Ohjausryhmä:
- Virjo Susanna
- Lahtinen Markku
- Antila Tuomo
- Saarilahti Merja
- Kari Antti
- Kytövaara Antti
- Eerikäinen Hannu
- Åkerman Maria
- Sucksdorff Antonia
- Laihosalo Katri
1
Kangasalan kunta
Kangasalan kunta
Kangasalan kunta
Kangasalan kunta
Kangasalan kunta
Kangasalan kunta
Tampereen kaupunki
Tampereen kaupunki
Tampereen kaupunki
Tampereen kaupunki
Tampereen kaupunki, KAKE. 2012. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
2 (23)
4.12.2015
1.2 Käytetty lähtöaineisto
Tässä työssä on käytetty seuraavia lähtöaineistoja:
-
Kangasalan kunta, Tarastenjärven asemakaava 740, alustavat luonnokset ”laaja” ja
”suppea” 23.10.2014
Kangasalan kunta, Tarastenjärven asemakaavan 740 luonnos aluerajauksista,
11.11.2015
Tarastejärven
asemakaavan
740
yleistasaussuunnitelma
(20.10.2015)
ja
rakennettavuuskartta (25.8.2015), Ramboll
Tampereen kaupunki, Tarastenjärven asemakaavan 8475 muutos, luonnos
20.10.2014, Ramboll
2x2 m korkeusmalli, Maanmittauslaitos
Peruskartta, Maanmittauslaitos
1.3 Käsitteitä
Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla,
maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla
muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa.
Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen
luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta,
painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden
haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset
pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja
nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia
epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita.
Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja
johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden
aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten
vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa,
pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 2.
Sadannan
toistuvuudella
tarkoitetaan tietyn sadetapahtuman keskimääräistä
toistumisaikaa ja se ilmoitetaan yleensä muodossa 1/Xa. Suomessa esimerkiksi
hulevesiviemärit on perinteisesti mitoitettu yleensä keskimäärin kerran kahdessa
vuodessa (1/2a) toistuvan rankkasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman mukaan.
2
US EPA. 1999. Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R-99-012.
Washington D.C.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
3 (23)
4.12.2015
2
SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILANNE
2.1 Maankäyttö
Suunnittelualue on nykytilassaan merkittävältä osin rakentamatonta metsää ja
suoaluetta. Onkijärven pohjoispuolella ja Aholan asuinalueella sijaitsee rakennettuja
asuinalueita. Itse kaava-alueen sisällä rakennettua ympäristöä sijaitsee lähinnä
Jyväskyläntien (9-tie) eteläpuolella nykyisen Shellin kiinteistöllä. Kansikuvassa on
esitetty kaava-alueen nykyistä maankäyttöä ilmakuvan avulla.
2.2 Topografia ja maaperä
Suunnittelualueen topografia on kohtalaisen vaihtelevaa, maaston noustessa
keskimäärin itään päin mentäessä. Itse kaava-alueen korkein kohta sijaitsee kaavaalueen koillisosassa noin +143 mmpy. Kaava-alueen matalin kohta sijaitsee kaavaalueen pohjoispuolella tasolla noin +112 mmpy. Kuvassa 1 on havainnollistettu
suunnittelualueen ja sen lähiympäristön topografiaa.
Kuva 1. Suunnittelualueen
asemakaava-alue nro 84753
yleispiirteinen
topografia.
Länsipuolella
näkyy
Tampereen
Maaperältään suunnittelualue on lännessä vaihtelevaa, mutta itään päin mentäessä
suunnittelualue on merkittävältä osin moreenia. Itse kaava-alueen pohjois- ja
eteläreunassa maaperä on pääosin moreenia. Kalliota löytyy alueen keskeltä, jonka
lisäksi kaava-alueen itäosassa on laajoja saraturvealueita. Kuvassa 2 on esitetty
yleispiirteisellä tasolla suunnittelualueen maaperää.
3
MML. 2014. 2m x 2m korkeusmalli
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
4 (23)
4.12.2015
Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä 4. Oikealla puolella näkyy Tampereen asemakaava-alue nro
84755.
2.3 Valuma-alueet
Asemakaava-alue sijoittuu pääosin Tiikonojan valuma-alueelle, jossa valunta johtuu
Sorilanjoen kautta Näsijärveen. Jyväskylän eteläpuolinen maankäyttö sijaitsee
Matkajärven laskuojan valuma-alueella, josta veden johtuvat Näsijärveen. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pää- ja sivuvedenjakajat on esitetty kuvassa 3 sekä
liitekartoissa 201 ja 202. Valuma-alueiden pinta-alatiedot on koottu taulukkoon 1.
Taulukko 1. Valuma-alueet, joille suunnittelualueet sijoittuvat.
4
5
Valuma-alueen numero
Valuma-alue
Pinta-ala [ha]
1
Tiikonojan valuma-alue
619 ha
2
Näätäsuonoja valuma-alue
87 ha
3
Matkajärven laskuojan valuma-alue
155 ha
4
Jätteenkäsittelykeskuksen alue
42,6 ha
5
Sammalsuon valuma-alue
9,9 ha
6
Rämeenkorven valuma-alue
8,5 ha
Maaperäaineisto 1:20000 © Geologian tutkimuskeskus
MML. 2014. 2m x 2m korkeusmalli
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
5 (23)
4.12.2015
Kuva 3. Valuma-aluekartta.
2.4 Vesistöt
2.4.1 Tarasjärvi
Kangasalan ja Tampereen kunnanrajan lähellä sijaitseva Tarasjärvi laskee vetensä
Tiikonojaan ja siitä edelleen Sorilanjokeen. Järven valuma-alue on nykytilassa
pääasiassa soiden pirstomaa metsämaata ja valuma-alue ulottuu etelässä
Jyväskyläntien eteläpuolelle. Järven länsipuolella sijaitsee Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n
Tarastenjärven kaatopaikka, josta saatavilla olleiden tietojen perusteella ei johdu
pintavaluntaa Tarasjärveen. Tarasjärvestä laskevan ojan vedenlaatua tarkkaillaan
säännöllisesti Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailun yhteydessä.
Tarasärven vesitilavuus on pieni ja
laskennallisesti noin kerran viikossa.6
veden
vaihtuvuus
nopeaa,
vesi
vaihtuu
Vedenlaatumittauksien
perusteella
Tarasjärvestä
laskevan
ojan
vesi
on
sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuden osalta lievästi luonnontasoa korkeampi.
Veden on lisäksi todettu olevan sameaa ja hapanta humusvettä. Laskuojan
vedenlaatutulosten perusteella Tarasjärven veden on todettu olevan happamoitunut,
sillä järven laskuojan happamuustaso laskee talvisin erittäin alhaiseksi, jopa alle tason
pH 5,0.6
Itse Tarasjärven vedenlaatua on tutkittu viimeksi vuonna 1977, jolloin järven vesi oli
hapanta ja erittäin ruskeaa humusvettä. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli
6
Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
6 (23)
4.12.2015
välttävällä tasolla. Veden sähkönjohtavuus oli selvästi luonnontasosta kohonnut
mahdollisesti Jyväskyläntien vaikutuksesta johtuen. Myös järven kloridipitoisuus oli
korkea. Järven ravinnetaso oli vuonna 1977 luonnontasosta myös kohonnut.
Fosforipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Typpitaso oli lähes
kolminkertainen luonnontasoon nähden. Hygieenistä likaantumista ei todettu.
Happitilanne oli kokonaisuutena huono, sillä koko vesimassa oli lähes hapeton. 6
Nykyisellään Tarasjärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti happamoitumisesta
johtuen. Vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Hapen kuluminen on
voimakasta, aiheuttaen ongelmia talvisin.6
2.4.2 Tiikonoja
Tiikonojan alue on alajuoksun peltoalueita lukuun ottamatta pääasiassa metsää. Puro
kulkee soistuneissa painanteissa. Tiikonojan valuma-alue jakautuu Tampereen ja
Kangasalan alueille: Huomattava määrä suovesiä kertyy Kangasalan puolelta, jonne
uoma jatkaa melko pitkälle. Tiikonojan valuma-alueelle sijoittuva Tarastenjärven vanha
kaatopaikka
on
ympäröity
keräysojilla
ja
kaatopaikkavedet
johdetaan
jätevesiviemäreiden kautta jätevedenpuhdistamolle. Vanhan jätetäytön ympärysojasto
on kuitenkin ollut puutteellinen, sillä jätetäytön koilliskulmalta on puuttunut keräysoja. 7
Tiikonojan vesi on humuspitoista ja lievästi sameaa, kevään ylimenokausina ajoittain
huomattavasti normaalia sameampaa. Veden sähkönjohtavuus on luonnontasoa
korkeampi. Viemäröinnistä huolimatta jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia on
havaittu Tiikonojassa. Vesi on ollut hetkellisesti jätevesimäistä, joten hygieenistä
likaantumista on havaittu ajoittain. Typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi
koholla. Tiikonojaan kohdistunut typpikuormitus on ollut selvästi 1990-luvun puoliväliä
voimakkaampaa.7
2.5 Luontoarvot
Alueesta on asemakaavoituksen yhteydessä tehty luontoselvitys vuonna 2015.8
Luonnonsuojelullisesti arvokkaita luontotyyppejä alueella ovat Tarasjärven länsilaidan
kostea vähäpuustoinen luhta, joka on mahdollinen metsälain 10 § mukainen
metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö.8
Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen jätetäytön itäpuolella sijaitseva rehevä korpi
ja Tiikonojan latvahaara on luontoselvityksessä luokiteltu metsälain 10 § mukaiseksi
paikallisesti arvokkaaksi luontotyypiksi. Vuonna 2006 tehty harvennushakkuu on
heikentänyt kohteen luonnontilaa.8
7
8
Pöyry. 2008. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys
FCG.2015. Tarastenjärven asemakaava - Luontoselvitys
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
7 (23)
4.12.2015
3
SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET
3.1 Maankäytön muutos
Suunnittelualueelle on asemakaavassa esitetty runsaasti toimitila- ja teollisuusrakentamista sekä esimerkiksi maa-ainesten vastaanottoon ja kierrätysmateriaalin
käsittelyn. Kaava-alueen länsipuolella Tampereen kaupungin alueella asemakaava nro
8475 (kaavaehdotus 15.10.2015) on välittömässä yhteydessä asemakaava-alueeseen
740 ja on otettu huomioon hydrologisessa tarkastelussa. Suunniteltua maankäyttöä on
havainnollistettu kuvissa 4 ja 5.
Kuva 4. Otteet Kangasalan Tarastenjärven asemakaavakartoista 740 (luonnokset 23.10.2014),
vasemmalla ”laaja” ja oikealla ”suppea”
Esitetty asemakaavan 740 maankäyttö on luonnosvaiheen mukainen. Mallinnuksessa ja
mitoituksessa käytetty maankäyttö on esitetty yleissuunnitelmakartalla (liitekartta
203).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
8 (23)
4.12.2015
Kuva 5. Ote Tampereen Tarastenjärven asemakaavakartasta 8475 (luonnos 20.10.2014).
3.2 Vaikutukset alueen kosteustasapainoon ja luontoarvoihin
3.2.1 Vaikutukset vedenjakajiin
Tulevassa tilanteessa ei ole todennäköisesti odotettavissa merkittäviä muutoksia
suunnittelualueen päävedenjakajiin. Sivuvedenjakajien osalta vähäisiä muutoksia on
odotettavissa, riippuen maanpinnan tulevista korkeusasemista.
3.2.2 Muutokset alueen vesitasapainossa
Asemakaava-alueen rakentaminen aiheuttaa muutoksia hulevesien muodostumiseen.
Ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä muutos näkyy etenkin ylivirtaamien merkittävänä kasvuna, mutta samalla luonnonmukaisten norojen alivirtaamat voivat
pienentyä sateettomina jaksoina. Muutokset voivat johtaa toisaalta norojen
hetkittäiseen kuivumiseen ja toisaalta niiden eroosion lisääntymiseen nopeammista
virtaamamuutoksista
johtuen.
Tämä
voi
olla
haitallista
suunnittelualueen
purkuvesistöille ja nykyisille avo-ojille. Samanaikaisesti tapahtuva hulevesien laadun
huonontuminen voi heikentää entisestään elinympäristöjen selviämismahdollisuuksia.
Tässä työssä suunniteltavilla hulevesienhallintatoimenpiteillä pyritään mahdollisuuksien
mukaan jäljittelemään luonnon tarjoamaa hitaampaa vesien purkautumista sekä
parantamaan hulevesien laatua ennen purkuvesistöön johtamista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
9 (23)
4.12.2015
3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun
3.3.1 Läpäisemättömän pinnan ja hulevesien määrä
Asemakaavan luonnosvaiheessa suunnittelun maankäytön perusteella arvioitiin
suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osuutta, jota on kuvattu
kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä
vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi
läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa.
Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene
pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä.
Suunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä
valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman
sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,0. Tarkastelussa oletettiin, että
kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA).
Lisäksi huomioitiin eri pintojen painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, jolloin voitiin
laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu
kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten
maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää kaikkiin tapauksiin.
Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja
rakentamisen hydrologisia vaikutuksia.
Läpäisemättömien pintojen määrän arviointia varten Tarastenjärven asemakaavaalueelta valittiin kuusi hydrologisilta ominaisuuksiltaan erilaista maankäyttötyyppiä.
Taulukossa 2 on esitetty arviot näiden maankäyttötyyppien sisältämistä erilaisten
pintojen osuuksista.
Taulukko 2. Luonnosvaiheen tulevien maankäyttötyyppien erilaisten pintojen arvioidut keskimääräiset
osuudet.
Maankäyttötyyppi
Katto
Puoliläpäisevä Rakentamapäällyste
ton metsä
(kiveykset,
sora)
arvioitu pinnan osuus korttelin pinta-alasta [%]
Läpäisemätön
päällyste
(asfaltti)
Läpäisevä
pinta (maa,
nurmi)
[%]
Valumakerroi
n 15 mm
rankkasateell
a
0 – 1,0
Läpäisemättömyys, TIA
(AO)
15 %
10 %
60 %
15 %
0%
39 %
0,26
(E1)
Maanvastaan
otto
20 %
0%
20 %
60 %
0%
40 %
0,32
(TY) (T)
40 %
40 %
20 %
0%
0%
79 %
0,68
VR
0%
0%
0%
0%
100 %
10 %
0,02
EV
0%
0%
10 %
0%
100 %
10 %
0,02
Rakentamaton metsä
0%
0%
10 %
0%
100 %
10 %
0,02
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
10 (23)
4.12.2015
Uudisrakentamisen
aiheuttamat
keskimääräiset
muutokset
suunnittelualueen
osavaluma-alueilla on esitetty kuvassa 6 kaavavaihtoehdon ”laaja” osalta ja kuvassa 7
kaavavaihtoehdon ”suppea” osalta.
Kuva 6. Luonnosvaiheen laskennalliset läpäisemättömien pintojen osuus ja painannesäilynnän
määrä nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa kaavavaihtoehdossa ”laaja”.
Kuva 7. Luonnosvaiheen laskennalliset läpäisemättömien pintojen osuus ja painannesäilynnän
määrä nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa kaavavaihtoehdossa ”suppea”.
Kuvista 6 ja 7 nähdään läpäisemättömien pintojen osuuden kasvu suunnittelualueella.
Arvojen kasvu ei ole alueella tasaista. Esimerkiksi valuma-alueella 1.10 kasvaa
TIA-arvo nykyisestä 10 %:in arvosta noin 58 %:iin (kaavavaihtoehto ”laaja”). TIA-arvo
58 % tarkoittaisi että 15 mm:in rankkasateella (~1/5a, 30 min) alueen valumakerroin
olisi noin 0,38, kun nykytilassa rakentamattomilta metsäalueilta ei muodostu juuri
lainkaan välitöntä hulevesivaluntaa lyhytkestoisilla sadetapahtumilla. Uudisrakentamisalueiden valumakertoimen merkittävän kasvun lisäksi muuttuu myös valunnan
huippuvirtaamien esiintymisajankohta, joka nykytilassa on todennäköisesti keväällä
lumien sulamisen aikana. Tulevassa tilanteessa suurimmat hulevesivirtaamat tulevat
sen sijaan muodostumaan kesällä rankkasateiden aikana.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
11 (23)
4.12.2015
3.3.2 Hulevesien laatu
Rakennetuilta alueilta ja erityisesti päällystetyiltä pinnoilta muodostuvat hulevedet
sisältävät liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä
talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja. Lisäksi
hulevesien laatua heikentävät irtoroskat, kotieläinten jätökset ja hiekoitushiekan
aiheuttama mahdollinen kiintoaineksen kasvu. Rakennettujen alueiden kattopinnoilta
muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, mutta niiden runsaus voi
aiheuttaa ongelman huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa
kiintoaineista ja epäpuhtauksia.
Suunnittelualueella muodostuvat hulevedet ovat nykytilanteessa pääosin puhtaita.
Pääosin rakentamattomilla metsäalueilla runsas kasvillisuus, tiivistymätön maaperä ja
luonnonmukaisemmat virtausreitit pystyvät sitomaan suuren osan hulevesien
epäpuhtauksia. Tiivisti rakennetuilla alueilla päällystetyt pinnat, tiivistynyt maaperä,
tehokas kuivatus ja sujuva hulevesien johtaminen tekevät luonnonmukaisesta
hulevesien käsittelystä haastavaa. Mikäli erityisiä hulevesien hallintatoimenpiteitä ei
toteuteta, epäpuhtaudet päätyvät hulevesien mukana virtausreiteille ja vesistöihin.
Tämä johtaa veden laadun heikkenemiseen rakennettujen alueiden alapuolisissa
noroissa, ojissa ja järvissä.
Suunnittelualueella muodostuva pintavalunta ja hulevedet johtuvat Näsijärven
Niihamanselkään, jonka ravinne-kuormitusta pyritään Tampereen kantakaupungin
hulevesiohjelman9 mukaisesti vähentämään. Nykytilassa tulevan uudisrakentamisen
alueella ei ole viljeltyjä peltoalueita, joten pintavaluntana johtuva mahdollinen
ravinnekuormitus on suunnittelualueen osalta todennäköisesti vähäistä. Tulevassa
tilanteessa hulevesien mahdollisesti sisältämä ravinnekuormitus ei tule merkittävässä
määrin myöskään muuttumaan, mutta riskit edellä mainittujen muiden haitta-aineiden
kulkeutumiseen purkuvesistöön kasvaa.
Tulevan maankäytön myötä myös Tarasjärven kuormitus tulee kasvamaan
merkittävästi,
ellei
asianmukaisia
hulevesien
hallintatoimenpiteitä
suoriteta.
Päällystetyiltä pinnoilta muodostuvien ajoittain epäpuhtaiden hulevesien lisäksi alueella
mahdollisesti toteutettavat massanvaihdot voivat lisäksi aiheuttaa muutoksia purkuojien suolapitoisuudessa ja sähkönjohtavuudessa, suodattuneen veden kuljettaessa
mukanaan kiviaineksen sulfideja.
3.4 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet
Ilman asianmukaisia hallintatoimenpiteitä hulevesivalunnassa tapahtuvat muutokset
voivat aiheuttaa haittaa alueen luonnolle ja purkuvesistölle. Ilman hulevesivirtaamia
tasaavia ratkaisuja erityisesti ylivirtaamien kasvu ja alivirtaamien pieneneminen
muuttavat luontokohteiden kosteustasapainoa. Lisäksi suuret hallitsemattomat
hulevesivirtaamat voivat johtaa myös tulvimiseen sekä korttelialueiden sisällä että
yleisillä alueilla aiheuttaen aineellisia vahinkoja ja haitaten rakennettujen alueiden
käyttöä.
Hyvien hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti hulevesien haitallisia vaikutuksia
tulee ehkäistä toteuttamalla suunnittelualueella hajautettua hulevesien määrällistä ja
laadullista hallintaa. Hallintamenetelmät tulee ulottaa tonttien mittakaavaan asti, jolloin
hulevesiin voidaan vaikuttaa jo niiden syntypaikalla. Hallinnan keskeinen periaate on
pyrkiä johtamaan hulevesiä yleisillä alueilla avoimissa, näkyvissä ja mahdollisimman
luonnonmukaisissa järjestelmissä, joilla hidastetaan, viivytetään ja tasataan hule9
Tampereen kaupunki, KAKE. 2012. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
12 (23)
4.12.2015
vesivirtaamia. Järjestelmillä pyritään samalla hulevesien hallittuun tulvimiseen, mikä
auttaa pienentämään rakennettujen alueiden tulvariskejä. Tavoitteena on lisäksi
hyödyntää hulevedet monipuolisesti kaupunkiympäristön suunnittelussa, ja ylläpitää
luonnollisten norojen tilaa ja veden laatua. Tiikonojan virtaamat pyritään säilyttämään
nykyisellä tasolla.
Hulevesien hallintamenetelmien suunnittelussa lähtökohtana on ollut se, että hulevedet
käsitellään yleisillä alueilla (EV-alueet). Mikäli yleisten alueiden järjestelmien
kapasiteetti ei riitä, voidaan hulevesijärjestelmiä tai viivytysvaatimuksia osoittaa myös
tonteille.
4
HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU
4.1 Hallintajärjestelmät
Asemakaava-alueen hulevesiä hallitaan yleisille alueille sijoitettavilla järjestelmillä,
joten tonteille ei anneta lainkaan viivytysvaatimuksia. Hulevesien hallintajärjestelmät
koostuvat matalista viivytyspainanteista sekä viivyttävistä avo-ojista. Viivytys voidaan
vaihtoehtoisesti toteuttaa maanalaisilla viivytyssäiliöillä, jos korkotason sen sallivat.
Maanalainen viivytys voidaan sijoittaa tonttien maisemavallien alle.
4.1.1 Viivyttävä avo-oja
Tarasjärven eteläpuoliselle katualueelle suunniteltiin viivyttävä avo-oja. Viivytys
toteutetaan
patorakenteilla,
jotka
varustetaan
purkuputkella
tavanomaisten
sadetapahtumien johtamista varten. Patorakenteissa on myös oltava ylivuotoreitit, jotta
vesi ei rankoillakaan sateilla pääse tulvimaan kadulle tai tonteille. Kuvassa 8 on
esimerkkejä avo-ojasta patorakenteineen.
Kuva 8. Esimerkkejä viivyttävästä avo-ojasta patorakenteineen.10
4.1.2 Luonnonmukaiset viivytyskosteikot tai -painanteet
Tonttien reunoille on suunniteltu sijoitettavan suoja-/maisemavalleja. Viivytyspainanteet voidaan sijoittaa esimerkiksi EV-alueille tontin ja maisemavallien väliin. Näin
maisemavalleja voidaan hyödyntää hulevesien viivyttämisessä.
EV-alueille tonttien ja maisemavallien väliin ehdotetaan matalia, pitkänomaisia
viivytyspainanteita. Painanteiden on tarkoitus olla mahdollisimman luonnonmukaisia,
10
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
13 (23)
4.12.2015
jolloin ne vaikuttavat
viivytyspainanteesta.
myös
hulevesien
laatuun.
Kuvassa
9
on
esimerkki
Kuva 9. Esimerkki viivytyspainanteesta teollisuusalueella.10
Viivytyspainanteet ovat kasvillisuuspintaisia painanteita, joissa hulevesiä viivytetään
hetkellisesti. Hulevesiä seisotetaan etenkin sademäärältään pienillä sadetapahtumilla,
jotta mahdollisimman suuri osa vesistä suotautuisi maakerrosten läpi eteenpäin,
imeytyisi maaperään tai haihtuisi ilmaan. Suotautuessaan maakerrosten läpi hulevesien
kiinteät epäpuhtaudet jäävät maakerroksiin ja liuenneetkin epäpuhtaudet vähenevät
maaperän mikrobiologisen ja kemiallisen toiminnan ansiosta. Suotautuvat vedet
turvaavat maakerrosten vesitaloutta ja alivirtaamia. Painanteisiin voidaan istuttaa
vaihteleviin kosteusolosuhteisiin soveltuvia kasvilajeja.
Painanteiden purkuratkaisujen on suositeltavaa olla vaiheittaisia, jolloin purkuvirtaama
voidaan rajoittaa tavanomaisia tilanteita varten alhaiseksi, mutta tulvatilanteessa
voidaan johtaa myös suurempia virtaamia hallitun ylivuodon kautta. Perusvirtaama
voidaan johtaa painanteen tyhjennysputken kautta tai suotautumalla. Ylivuoto voidaan
toteuttaa joko suuremmalla putkella tai patopenkereen yli.
4.1.3 Maanalainen viivytys
Viivytys voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa maanalaisilla viivytyssäiliöillä, jos korkotasot
sen sallivat. Maanalainen viivytys voidaan sijoittaa tonttien maisemavallien alle.
Maanalaiset hulevesien viivytysjärjestelmät ovat tyypillisesti joko muovikaseteista
koottuja kennostoja tai suurista putkisäiliöistä tehtyjä rakenteita. Verrattuna
perinteisiin louhekenttiin, rakenteellisten järjestelmien etu on niiden suuri, jopa 95 %
hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä rakennetilavuudella saavutetaan suuriakin
hulevesien viivytystilavuuksia. Muita etuja ovat helppo huollettavuus ja nopea
asennustyö. Säästynyt maanpäällinen tila voidaan käyttää tehokkaasti muihin
toimintoihin, koska oikein rakennettuna järjestelmät eivät vaikuta yläpuolisten osien
liikennöitävyyteen. Maanalaiset säiliöt voidaan liittää ongelmitta hulevesiviemäriverkkoon ja erilaisiin tontin kaivojärjestelyihin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
14 (23)
4.12.2015
Kuva 10. Maanalainen viivytysjärjestelmä.11
Rakenteet voidaan myös suunnitella siten, että ne toimivat myös hulevesien
laadullisessa hallinnassa. Tällöin järjestelmä tulisi toteuttaa siten, että siihen on varattu
tyhjenemistason alapuolinen sakkapesä, jonne kiintoaines laskeutuu, tai sitten erillinen
järjestelmän osa, jonne sateen alussa johdetaan likainen alkuhuuhtouma. Rakenne
tulee ehdottomasti olla huollettava eli kertynyt liete on päästävä tyhjentämään ja säiliöt
huuhtelemaan. Esimerkki tällaisesta rakenteesta on esitetty kuvassa 11. Järjestelmän
viivytyssäiliöistä on erotettu yksi osa, jonne likainen alkuhuuhtouma johdetaan.
11
Weholite
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
15 (23)
4.12.2015
Kuva 11. Maanalainen viivytysrakenne, jossa myös hulevesien laadun hallintaa12.
Hulevesien
laadullista
hallintaa
voidaan
tarvittaessa
tehostaa
hiekanja
öljynerotinjärjestelmällä, jolla voidaan varmistaa hulevesien riittävän hyvä laatu ennen
niiden purkamista. Erotinjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta ja kytkeytymistä
tontin
hulevesiviemäriverkkoon
ja
maanalaiseen
viivytyskennostoon
on
havainnollistettu kuvassa 12.
Kuva 12. Esimerkki hiekan- ja öljynerotinjärjestelmästä.13
12
13
http://www.stormtech.com
Wavin Labko Oy
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
16 (23)
4.12.2015
Kuvan 12 mukaisesti tontin erotinjärjestelmä varustetaan virtauksensäätökaivolla, joka
ohjaa erotinjärjestelmien välityskyvyn ylittävät virtaamahuiput järjestelmän ohi.
Virtauksensäätökaivo mitoitetaan siten, että erotinjärjestelmä pystyisi käsittelemään
noin 95 % vuotuisesta sademäärästä13. Sekä erottimista että ohivirtauksesta vedet
johdetaan näytteenottokaivoon, joka varustetaan lisäksi sulkuventtiileillä, jolloin
erityistilanteissa purkuvirtaus voidaan katkaista kokonaan.
Erotinjärjestelmistä
hulevedet johdetaan maanalaiseen viivytysjärjestelmään.
4.2 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta
4.2.1 Hulevesien laatuun liittyvät riskit
Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska
hulevesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista.
Ilman hallintaa tästä aiheutuva tilapäinen kiintoaineskuormitus voi nousta
haitallisemmaksi
kuin
valmiin
alueen
aiheuttama
pitkäaikainen
kuormitus.
Kiintoaineskuormituksen lisäksi muita ympäristöä kuormittavia päästöjä ovat mm.
työmaakoneiden öljy- ja polttoainepäästöt, roskat ja mahdolliset ympäristön kannalta
haitalliset kemikaalit kuten maalit ja liuottimet. Mikäli alueella tehdään paljon louhintaa
tai massanvaihtoja, voi riskinä olla hulevesien suolapitoisuuden ja sähkönjohtavuuden
kasvu riippuen käytettävän kiviaineen laadusta.
4.2.2 Hulevesien määrään liittyvät riskit
Hulevesien määrä on harvoin yhtä suuri kuin lopullisessa tilanteessa, koska suurin osa
pinnoista on rakentamisen aikana avoimia ja imeytyminen maaperään on ainakin
jossain määrin mahdollista. Hulevesien määrään liittyvät ongelmat ilmenevätkin lähinnä
runsaana lammikoitumisena, koska sedimenttipitoisia vesiä ei voida johtaa suoraan
maastoon
tai
purkuvesistöön.
Lisäksi
työmaa-alueella
esiintyy
tyypillisesti
hallitsematonta pintavaluntaa, mikä aiheuttaa eroosioriskin alapuolisilla alueilla sekä
lisää kiintoaineskuormitusta ja ympäristön nuhraantumista ja pilaa mm. kallioalueiden
herkkiä elinympäristöjä.
Mikäli pohjaveden pinta on korkealla, aiheuttaa se mahdollisesti pohjaveden
pumppaustarpeita maanrakennustöiden aikana. Pumpattavien vesien määrä voi olla
suuri ja kiintoaineksen sekoittuessa vesien laatu on myös heikko. Pohjaveden
mahdollinen pumppaus- ja hallintatarve ennen purkuvesistöön johtamista tulee
huomioida rakentamisen aikaisten vesien hallinnassa.
Suunnittelualueella on suoalueita, joita tullaan rakentamaan, mikä vaikuttaa
merkittävästi rakentamisen aikaisten hulevesien määriin. Rakentamisen aikana
joudutaan todennäköisesti pumppaamaan merkittäviä määriä hulevettä rakennettavalta
alueelta pois ja siksi rakentamisen aikaiset hulevedet vaativat merkittäviä hallintaratkaisuja ja yksityiskohtaista suunnittelua. Rakentamisen aikaiset hulevesijärjestelmät
tulee suunnitella kohdekohtaisesti alueen rakentamisaikataulut, vaiheistus sekä
kokonaisuus huomioiden.
4.2.3 Rakentamisen aikaisen hulevesien hallinnan periaatteet
Hulevesien käsittely on suositeltavaa järjestää erillään lopullisen tilanteen hulevesien
hallintajärjestelmistä, koska niitä ei todennäköisesti pystytä rakentamaan niin
etupainotteisesti, että ne olisivat käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. Lisäksi
rakennusvaiheen runsas kiintoainehuuhtouma voi tukkia rakennetun hulevesijärjestelmän tai liata perusteellisesti luonnonmukaisen hulevesien viivytysalueen.
Rakentamisen aikaisia hulevesiä ei tule viivyttää ja käsitellä esimerkiksi maanalaisilla
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
17 (23)
4.12.2015
hulevesikennostoilla tai kaivannoilla, koska ne tukkeutuvat helposti. Rakentamisen
aikaisten hulevesien viivytysalueiden ei tule olla yhteydessä hulevesiviemäriverkkoon,
vaan vesille tulee olla erilliset maanpäälliset laskeutusaltaat.
Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaratkaisujen tulee olla toiminnaltaan
yksinkertaisia, toimintavarmoja ja sijoitettavissa siten, että ne eivät haittaa käytännön
toteutusta. Suurien tilapäisten altaiden kaivamista tulee välttää, koska kaivutöistä
aiheutuu enemmän kiintoaineskuormitusta, kuin niiltä alueilta, joiden vesiä
järjestelmän tulisi lopulta käsitellä. Tästä johtuen rakentamisen aikaisten hulevesien
käsittelyssä tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon myöhemmissä vaiheissa
rakennettavia tai tyhjiä tontteja, joilla hulevesien on mahdollista imeytyä osittain
maaperään ja suurin kiintoaines saadaan laskeutettua. Kasvillisuus tehostaa
imeytymistä ja kiintoaineksen laskeutusta sekä ehkäisee eroosiota.
Myöhemmässä vaiheessa hallintaan käytetty painanne sedimentteineen voidaan kaivaa
pois ja näin kiintoaines saadaan talteen. Uuden rakennuskohteen hulevesille tulee
järjestää seuraava soveltuva hallintapaikka. Jos suunnittelualueen etupainotteisesti
rakennettuja hulevesien viivytys- ja suodatusrakenteita käytetään rakentamisen
aikaisten hulevesien käsittelyyn, tulee ne puhdistaa rakentamisvaiheen jälkeen kiintoaineksesta.
Kiintoaineksen määrän vähentämiseen pystytään vaikuttamaan panostamalla
rakentamisen aikaiseen hulevesien käsittelyyn. Rakentamisen aikaisia hulevesien
käsittelymenetelmiä ovat laskeutus (esim. laskeutusaltaat), suodatus (esim.
sedimenttiaidat ja suotopadot) sekä eroosiosuojaus. Lisäksi periaatteena tulisi olla, että
pintamaata ja kasvillisuutta poistetaan mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan.
Hulevesien suolapitoisuuden kohoaminen voidaan minimoida tekemällä suunnittelualueella mahdollisimman vähän massanvaihtoja. Täyttömassojen haitallisia vaikutuksia
voidaan välttää tutkimalla kiviaineksesta muun muassa haitta-aine- ja sulfidipitoisuudet
ja käyttämällä täytöissä vain laadukasta kiviainesta.
Suunnittelualueella on laajoja turvealueita, joten maanrakennustöiden aikaiseen
hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota etenkin kiintoaineksen ja
humuksen poiston osalta.
5
HALLINTAJÄRJESTELMÄN MITOITUS JA TOIMINTA
5.1 Järjestelmien mitoitusperusteet
Asemakaava-alueen sisällä hulevesien hallintajärjestelmät on pyritty hajauttamaan.
Hulevesien laadun hallinta tulee tehdä mahdollisimman lähellä hulevesien syntypaikkaa,
jolloin vesimäärät ovat vielä suhteellisen pieniä ja hallintajärjestelmät voivat olla
mahdollisimman pienimuotoisia. Lisäksi hulevesien määrää tulee rajoittaa syntypaikalla
yleisimmillä sateilla, mutta tämän jälkeen määrän hallinta on kustannustehokkainta
keskitetyissä, yleisellä alueella sijaitsevissa maanpäällisissä järjestelmissä.
Järjestelmät mitoitettiin mallinnuksen avulla. Hulevesien hallintajärjestelmien mitoitusta
tarkasteltiin kerran kymmenessä vuodessa (1/10a) toistuvalla 180 minuutin
rankkasateella. Tällöin saavutetaan riittävä varmuus myös ennustetun ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rankkenevilla sadetapahtumilla, jolloin mainittu toistuvuus
vastaa edelleen silti 1/5a toistuvuutta. Järjestelmien mitoituksessa pyrittiin leikkaamaan
huippuvirtaamia niin, että suunnittelualueen purkuvirtaama ja virtaama Tiikonojassa
säilyisi mahdollisimman lähellä nykytilaa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
18 (23)
4.12.2015
Mallinnus ja mitoitus tehtiin maankäytön suunnitelman perusteella annetun arvio
mukaisesti (Ramboll 9.11.2015). Mallinnuksessa käytetyt parametrit on koottu
taulukkoon 3. Maankäytön suunnittelun tarkennuttua hyödynnettiin uusia arvioita
läpäisemättömän pinnan määrästä, minkä vuoksi mallinnuksessa käytetyt parametrit
poikkeavat kappaleessa 3.3 esitetyistä.
Taulukko 3 Mallinnuksessa käytetyt eri maankäyttötyyppien läpäisemättömän pinnan osuudet ja
painannesäilyntä
Läpäisemättömän
pinnan osuus, %
(TIA)
Painannesäilyntä
(mm)
T, KT, KTY, LH
95
2
Kierrätysmateriaalin käsittely
75
3
Energiaterminaali, betonijäte- ja
käsittely, maa-ainesten jalostus,
asfalttijätteen sekä tuhka- ja
erityisjätteen vastaanotto,
mullan valmistus
50
3
EV
10
12
Metsä
10
12
Alue
5.1.1 Periaatteet kaavamääräysten laadintaan
Seuraavia yleisiä periaatteita tulisi noudattaa asemakaavamääräysten laadinnassa:





Öljyn- ja hiekanerotus tai biosuodatus mikäli tontin toiminnot aiheuttavat
hulevesien likaantumista
Riippuen tontin toiminnasta/käyttötarkoituksesta hulevesien käsittelyvaatimus tai
vaatimus johtamisesta jätevesiviemäriin
Alueellisista järjestelmistä on oltava hallittu ylivuoto yleisen alueen johtamisreiteille
Alueellisille hulevesipainanteille varataan aluevaraukset
Rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyvaatimus
5.2 Hulevesimallinnus
5.2.1 Hulevesimallin kuvaus
Selvitysalueen hulevesipainanteet mitoitettiin ja niiden toimivuutta ja riittävyyttä
tarkasteltiin tässä työssä laaditun monipuolisen hulevesimallin avulla. Mallinnus
suoritettiin FCG SWMM -ohjelmalla (Storm Water Management Model), joka sisältää
hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologisen valuma-aluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Lisäksi kosteikon tilavuuden arvioinnissa
hyödynnettiin paikkatietoanalyysejä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
19 (23)
4.12.2015
Kuva 13. Ote asemakaava-alueen FCG:n laatimasta SWMM-hulevesimallista, johon on päivitetty
asemakaavan mukainen maankäyttö. (Pohjakartta Maanmittauslaitos)
Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan
määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden
laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen,
joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen
kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille.
Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valumaaluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin.
Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät.
Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa
käytettiin nk. dynaamista menetelmää14, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin
ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista
ja padotusta.
5.2.2 Rankkasadetiedot
Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 15 -loppuraportissa ja
Hulevesioppaassa16 esitettyjä sateen keskimääräisiä intensiteettejä 1 km2 aluesadannalle. Sadetiedot ovat viimeisimpiä yleisessä käytössä olevia tietoja ja ne
14
15
16
US EPA. 2009. Storm Water Management Model, User’s manual, version 5.0.
Aaltonen, J. ym. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, 31. 123 s.
Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
20 (23)
4.12.2015
perustuvat Suomessa kesien 2000–2005 aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja
vastaavat Etelä-Suomen sateita. Tarkasteluja tehtiin muun muassa 180 minuutin
pituisilla
rankkasadetapahtumilla,
jonka
ominaisuuksia
on
kootusti
esitetty
taulukossa 4.
Taulukko 4. Esimerkkejä mallinnuksessa käytetyistä rankkasadetapahtumista.
Kesto
180 min
Toistuvuus
Keskim. intensiteetti
Sademäärä
1/2a
0,1 mm/min
21,7 l/s*ha
23,4 mm
1/5a
0,2 mm/min
25 l/s*ha
27 mm
1/10a
0,2 mm/min
30 l/s*ha
32,4 mm
1/25a
0,2 mm/min
35,8 l/s*ha
38,7 mm
5.2.3 Mallintamiseen liittyvät epävarmuudet
Hulevesimallilla kuvataan monimutkaista hydrologista tapahtumaketjua, jonka
seurauksena hulevedet päätyvät rakennetulta alueelta vesistöön. Näin ollen
mallintamista varten tehdään oletuksia ja yleistyksiä valuma-aluerajausten ja
parametrien suhteen. Hulevesimalli olettaa myös, että hulevedet päätyvät tehokkaasti
hulevesiviemäriin, mutta todellisuudessa hulevesien ohjautuminen ensimmäiseen
mahdolliseen ritiläkaivoon on usein tehotonta.
Suunnittelualue on nykytilassa pääasiassa luonnontilaista metsää, mikä tulee
huomioida mallinnustulosten tulkinnassa. Luonnontilaisten alueiden mallintamiseen
liittyy erityisesti epävarmuustekijöitä, sillä uomien kapasiteetteja ei tunneta tarkkaan.
Lisäksi luonnontilaiset alueet ovat mallinnettaessa erittäin herkkiä mm. hidastuvuuteen
vaikuttavien parametrien muutoksille, jolloin pienet muutokset voivat vaikuttaa
merkittävästi mallin laskemiin virtaamiin. Suunnittelualueella on myös useita vesistöjä,
joiden vaikutusta ei tämän työn puitteissa ollut mahdollista mallintaa tarkasti.
Mallinnukseen sisältyvistä epävarmuuksista huolimatta mallintaminen on ainoa tapa
muodostaa kokonaiskuva monimutkaisen hydrologisen tapahtumaketjun seurauksista,
hulevesiviemäriverkoston
toiminnasta
kokonaisuutena
ja
eri
toimenpiteiden
vuorovaikutuksesta toisiinsa. Seuraavassa kappaleessa on kuvattu mallin avulla laaditut
yleissuunnitelmatasoiset viivytystilavuudet ja niillä saavutettavat purkuvirtaamat.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
21 (23)
4.12.2015
5.3 Mallinnustulokset ja järjestelmien mitoitus
Suunnittelualueen
mitoitussateen
kestoksi
määritettiin
180
minuuttia.
Hulevesijärjestelmien toimintaa tarkasteltiin kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla
sadetapahtumalla.
Kuva 14. Purkuvirtaama Tiikonojassa sekä suunnittelualueen purkuvirtaama nykytilassa ja tulevassa tilassa
(hallintajärjestelmät huomioitu). Tuleva tilanne punaisella ja nykytila sinisellä
Nykytilassa suunnittelualueen purkuvirtaama ennen Tiikonojaan yhtymistä on
maksimissaan noin 650 l/s kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla 180 minuutin
sadetapahtumalla. Suunnitelluilla hallintajärjestelmillä saavutetaan noin 850 l/s
maksimivirtaama samassa pisteessä. Huippuvirtaama Tiikonojassa on samalla
sadetapahtumalla nykytilassa noin 1100 l/s ja tulevassa tilanteessa 1300 l/s.
5.3.1 Painanteet
Painanteiden mitoitus on esitetty tarkemmin yleissuunnitelmakartalla (liitekartta 203).
Painanteiden vaatimat tilavaraukset laskettiin pääosin keskisyvyydellä 0,3 m.
Vaadittavat pinta-alat pienenevät, mikäli painanteet toteutetaan syvempinä.
Mitoituksessa tulee huomioida, että painanteita hyödynnetään viivytyksen lisäksi myös
hulevesien johtamisessa, joten niiden tulee viettää latvaosistaan kohti purkua. Tämä
pienentää painanteiden tehollista viivytystilavuutta.
Suunnittelualueen lounaiskulmasta hulevesiä johdetaan Tampereen puolelle. Virtaamat
pyrittiin viivyttämään nykyisen lumien sulamisvesien aiheuttaman huippuvirtaaman
tasolle. Viivytyspainanteen tilavaraus laskettiin keskisyvyydellä 0,4 m.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
22 (23)
4.12.2015
5.3.2 Viivyttävä avo-oja
Viivyttävä avo-oja mitoitettiin alustavasti 0,9 m maksimi vesisyvyydellä ojan
kokonaissyvyyden ollessa 1,1 m. Viivytys toteutetaan ojassa pohjapatojen avulla. Ojalle
tulee tehdä liuskoineen vähintään 8,5 metrin levyinen tilavaraus. Esimerkki viivyttävän
avo-ojan poikkileikkausprofiilista on esitetty kuvassa 15.
Kuva 15. Esimerkki viivyttävän avo-ojan poikkileikkauksesta
6
YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN
Tässä työssä laadittiin hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Kangasalan Tarastenjärven asemakaava-alueelle nro 740. Työn yhteydessä laadittiin samaan aikaan myös
suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuvan Tampereen asemakaavan 8475 hulevesiselvitys. Asemakaava-alueet sijaitsevat maantieteellisesti ja pintavaluntareittien
suhteen toistensa välittömässä yhteydessä, joten hulevesien hallintasuunnitelmat oli
luontevaa laatia molemmista asemakaavoista samaan aikaan.
Suunnittelualue on nykytilassaan merkittävältä osin rakentamatonta metsää ja
suoaluetta. Maaperältään suunnittelualue on lännessä vaihtelevaa, mutta itään päin
mentäessä suunnittelualue on merkittävältä osin moreenia. Kalliota löytyy alueen
keskeltä, jonka lisäksi kaava-alueen itäosassa on laajoja saraturvealueita. Asemakaava-alue sijoittuu pääosin Tiikonojan valuma-alueelle, jossa valunta johtuu
Sorilanjoen kautta Näsijärveen.
Suunnittelualueelle on asemakaavassa esitetty runsaasti toimitila- ja teollisuusrakentamista sekä esimerkiksi maa-ainesten vastaanottoon ja kierrätysmateriaalin
käsittelyn. Asemakaava-alueen rakentaminen aiheuttaa muutoksia hulevesien
muodostumiseen. Ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä muutos näkyy etenkin
ylivirtaamien merkittävänä kasvuna, mutta samalla luonnonmukaisten norojen
alivirtaamat voivat pienentyä sateettomina jaksoina.
Asemakaava-alueen hulevesiä hallitaan yleisille alueille sijoitettavilla järjestelmillä,
joten tonteille ei anneta lainkaan viivytysvaatimuksia. Hulevesien hallintajärjestelmät
koostuvat matalista viivytyspainanteista sekä viivyttävistä avo-ojista. Viivytys voidaan
vaihtoehtoisesti toteuttaa maanalaisilla viivytyssäiliöillä, jos korkotason sen sallivat.
Maanalainen viivytys voidaan sijoittaa tonttien maisemavallien alle. Hulevesien
hallintajärjestelmien mitoitusta tarkasteltiin kerran kymmenessä vuodessa (1/10a)
toistuvalla 180 minuutin rankkasateella.
Suunnittelualueella on laajoja turvealueita, joten maanrakennustöiden aikaiseen
hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota etenkin kiintoaineksen ja
humuksen poiston osalta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Loppuraportti
23 (23)
4.12.2015
Tonttijaon ja maankäytön varmistuessa tulee hallintajärjestelmien mitoitus ja sijoitus
tarkentaa. Hallintajärjestelmistä tulee laatia tarkemmat toteutussuunnitelmat.
Jatkosuunnittelussa tulee selvittää mahdollisuudet hyödyntää Tarasjärveä virtaamien
tasaamisessa. Veden pinnan nousun vaikutukset järveä ympäröivään luhtaan tulee
selvittää.
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
Tarkastanut:
Eeva-Riikka Bossmann
projektipäällikkö, dipl.ins.
Laatinut:
Pekka Raukola
suunnitteluinsinööri, dipl.ins.
Ella Havulinna
suunnittelija, dipl.ins.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere
Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki