Parhaat lohikalojen
istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari
29.1.2015 Mikkeli
Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus
Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo
www.kfrs.fi
© Luonnonvarakeskus
www.kfrs.fi
Kainuun kalantutkimusasema
2
Pekka Hyvärinen
http://www.kfrs.fi
29.1.2015
© Luonnonvarakeskus
Menestyvä istukas - tutkimus
2008-2014
RKTL, Itä-Suomen, Helsingin, Oulun ja
Jyväskylän yliopistot sekä EVIRA
© Luonnonvarakeskus
Istutustulos on heikentynyt
Suomenlahti
Pohjanlahti
Lohimerkintöjen palautusprosentti
© Luonnonvarakeskus
Myös poikasten laatu on heikentynyt
0,9
0,8
0,7
Eloonjääntien
suhde
0,6
0,5
0,4
Viljellyt / Villit
0,3
0,2
0,1
0
1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011
Istutusvuosi
© Luonnonvarakeskus
Menestyvä istukas hankkeen tavoite:
Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja
istutusmenetelmien kehittäminen
•
Parempi istukaslaatu :
•
•
•
•
virikekasvatus
monipuolistamalla kasvatusympäristöä:
rajoittamalla ruokintaa: dieettikasvatus
vähentämällä emokalojen laitostumisen astetta
Istukkaiden selviytymisedellytykset :
•
istutustapojen pehmentäminen
•
Kokeelliset työt Kainuun tutkimusasemalla
•
Istutuskokeet luonnon vesissä
© Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus
Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa kehitettiin
tuotantoon soveltuva virikekasvatusmenetelmä
Sp mäti
Vk-poikaset
1v
2v
Normaali
Virike
Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa
Virikealtaissa lisäksi:
suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta
vesitysmuutokset vaikuttavat myös rehun tarjontaan
Koekasvatuksissa 3 merilohikantaa, 2 järvitaimenkantaa ja järvilohi
© Luonnonvarakeskus
Virikealtaissa pienempi kuolleisuus
1 –kasvukauden aikana: 1.6. 31.9.
Virike
Standardi
Virikekasvatus kustannustehokkaampaa
Geneettiset vaikutukset ?
Kuolleisuus suurempaa pitkään laitosviljelyssä olleilla kannoilla
Hyvärinen, P., Korhonen, P., Hirvonen, H. ja Leinonen, A. 2010. Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon
Luonnonvarakeskus
Luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja ©
– Fiskodlaren
5/2010. s. 34-37.
Selviytyminen Ichthyobodo necator -loisesta
Villien emokalojen
virikekasvatetut poikaset
selviytyivät parhaiten
(1-v ML-TOR)
Villi - virike
Laitos - virike
Villi - standardi
Laitos - standardi
Karvonen, A., Aalto-Araneda, M., Virtala, A-M., Kortet, R., Koski, P., Hyvärinen, P. Enriched rearing environment
enhances survival and resistance of salmonid fishes during parasite epidemics. Manuscript.
10
© Luonnonvarakeskus
Selviytyminen Diplostomum pseudospathaceum –loisaltistuksesta
Onko virikekaloilla parempi tautien vastustukyky ?
Järvilohi
Standard
Enriched
18
Järvilohi:
1-v virikekaloilla vähemmän loisia
2-v ei eroja
16
Parasite abundance
14
12
10
8
6
4
2
S
V
S
V
0
2012
2013
Standard
Enriched
35
Taimen
Parasite abundance
30
Taimen:
1-v ei eroja
2-v ei eroja
25
20
15
10
5
S
V
0
2012
S
V
2013
 Vaikutusmekanismit monitahoisia
Karvonen, A., Aalto-Araneda, M., Virtala, A-M., Kortet, R., Koski, P., Hyvärinen, P. Enriched rearing environment
enhances survival and resistance of salmonid fishes during parasite epidemics. Manuscript.
11
© Luonnonvarakeskus
Selviytyäkseen luonnossa
istutuspoikasen tulee:
• Oppia hyödyntämään tarjolla olevaa luonnonravintoa
• Suojautua / välttää petojen saalistuksen
Virikekasvatuksen oletettiin parantavan näitä
ominaisuuksia
© Luonnonvarakeskus
Virikekasvatettujen poikasten (jokipoikaset ja smoltit)
menestymistä istutuksen jälkeen tutkittiin:
Kainuun aseman koeuomissa Luonnon vesissä
© Luonnonvarakeskus
Istutuskoe: Emojen alkuperän vaikutus –
kuinka nopeasti istukkaat oppivat
hyödyntämään luonnon ravintoa ?
VILLIEN
EMOJEN
POIKASET
ALOITTIVAT
RUOKAILUN
AIKAISEMMIN
Aikuiset
hyönteiset
Laitosemot Villit emot
Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. 2011. Wild origin and enriched environment promote
foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology
© Luonnonvarakeskus
of Freshwater Fish. 20: 569-579.
Istutuskoe: Kasvatusmenetelmän
vaikutus – kyky hyödyntää luonnon ravintoa
VIRIKEKASVA
TETUT SÖIVÄT
ENEMMÄN
HYÖNTEISTEN
TOUKKIA
Hyönteisten
toukat
Virike
Standardi
Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. 2011. Wild origin and enriched
environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive
reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish. 20: 569-579.
© Luonnonvarakeskus
Istutuskoe: Virikekasvatetuilla parempi kyky
sopeuttaa ravinnon hankintaa pedon läsnä ollessa
kontrolli
Mahan sisältö (mg)
made
Virike
Rodewald P., Hyvärinen P. and Hirvonen H. Enriched rearing promotes foraging rate and decreases
© Luonnonvarakeskus
risk-taking of Atlantic salmon parr. (Manuscript
Standardi
Koeolosuhteissa havaittiin että
virikekasvatuksella:
Parannetaan:
• uintikykyä
• evien kuntoa
• kykyä hyödyntää elävää ravintoa
• Pienempi kasvatusaikainen kuolleisuus
• Vähemmän loistauteja
• Pienentää riskikäyttäytymistä pedon läsnä
ollessa
© Luonnonvarakeskus
Istutuskoe Tornionjoella 2012
Vertailussa:
• Standardit laitoslohet
• Virikekasvatetut lohet
• Villit lohet
Valuma-alueen raja © SYKE,
ladattu OIVA –ympäristö- ja
paikkatietopalvelusta 22.2.2011
Rantaviiva ja valtakunnan raja ©
Maanmittauslaitos lupanro
53/MML/10
• 4 paikannusasemaa
290 km:n matkalla
Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival
of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River Tornionjoki
(http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147)
© Luonnonvarakeskus
• Villit lohet pyydystettiin rysällä
• 220 radiolähetintä
• Pienoisradiolähetin painoi 0.8 g
• 4 kiinteää paikannusasemaa
ja liikkuva seuranta veneestä
© Luonnonvarakeskus
SELVIYTYMINEN:
• Luonnon smoltteja 3 x
• Virikesmoltteja 2 x
290 km jokivaelluksella
Vapautusajankohdan merkitys !
Selviytyminen %
Enemmän kuin
standardismoltteja
Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival
of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River
Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147)
© Luonnonvarakeskus
Selviytymistodennäköisyys kasvoi, kun kalat lähtivät nopeasti
liikkeelle istutuspaikalta. Virikekasvatetut nopeampia !
Villeillä smolteilla ei havaittu vastaavaa riippuvuutta.
 myös hitaammat villit selviytyivät
Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival
of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River
Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147)
21
Pekka Hyvärinen
29.1.2015
© Luonnonvarakeskus
Istutuskoe Simojoella:
Kasvatusmenetelmän ja kasvatustiheyden
yhteisvaikutus 1v merilohilla
Normaali
Virike
Pieni tiheys
22
Pekka Hyvärinen
Keski tiheys
29.1.2015
Suuri tiheys
© Luonnonvarakeskus
Istutuskoe: 1-v PIT-merkittyjä lohia istutettiin sama
määrä jokaisesta kasvatusryhmästä
Seuranta Simojokisuun smolttirysästä
Vaelluspoikasrysäsaalis, kpl
140
120
Virikekasvatettuja
ja pienimmässä tiheydessä
kasvatettuja vaelsi eniten
100
80
60
Tiheyden puolittamisella
ei suurta vaikutusta
vaellusmäärissä
40
20
0
Pieni tiheys
Keski tiheys
Suuri tiheys
Normaali kasvatus
Pieni tiheys
Keski tiheys
Suuri tiheys
Virikekasvatus
Hyvärinen, P. Menestyvä istukas – EKTR. Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012 .
Loppuraportti, hankenro 1001649. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 31.12.2012.
23
Pekka Hyvärinen
29.1.2015
© Luonnonvarakeskus
UUTTA TIETOA VIRIKEKASVATUKSEN
VAIKUTUKSISTA (RKTL ja UEF)
Härkönen, L., Hyvärinen, P., Paappanen, J. and Vainikka, A.2014. Explorative behavior increases vulnerability to
angling in hatchery-reared brown trout Salmo trutta. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences,
10.1139/cjfas-2014-0221.
Selittääkö
a)
b)
käyttäytymistyyppi
kasvu ja/tai kunto
c)
Kasvatusmenetelmä
virike vs standardi
a)
Yksilötiheys
taimenen
kalastusalttiutta?
1. Käyttäytymiskoe 2. Kalastusalttiuskoe
Samoille kaloille
© Luonnonvarakeskus
Yhteenveto kalastusalttiuskokeesta
• Yksilön liikkuvuus uudessa ympäristössä
(exploratiivisuus) ennustaa sen todennäköisyyttä
jäädä kalastajan saaliiksi
– ”tutkiva käyttäytyminen” lisää alttiutta
– Kalan koolla ei merkitystä!
• Virikekasvatus voi alentaa kalastusalttiutta
istutuksen jälkeen
– Vähentämällä varomatonta käyttäytymistä
– Ehkäisemällä nälkiintymistä luonnonoloissa
(virikepoikaset lihoivat – standardipoikaset
laihtuivat)
Härkönen, L., Hyvärinen, P., Paappanen, J. and Vainikka, A.2014. Explorative behavior increases
vulnerability to angling in hatchery-reared brown trout Salmo trutta. Canadian Journal of Fisheries
and Aquatic Sciences, 10.1139/cjfas-2014-0221.
© Luonnonvarakeskus
Johtopäätökset kalastusaltiuskokeesta:
•
•
•
•
•
Tietyt persoonallisuuspiirteet voivat suoraan vaikuttaa
kalastusalttiuteen (riippumatta koosta)
– Kalastuksen ei tarvitse olla kokoselektiivistä aiheuttaakseen
evolutiivisia muutoksia
Kasvatusympäristöllä (virike vs standardi) voi olla voimakas
vaikutus fenotyyppiseen vaihteluun istukkaiden käyttäytymisessä,
ja siten onginta-alttiuteen
 Esimerkki siitä, miten kokeellinen tutkimus tuo uutta tietoa
kalastuksen ja kasvatusmenetelmän vaikutuksista.
Vastaavaa tietoa on lähes mahdotonta hankkia luonnosta
Lisää mahdollisuuksia päätöksen tekoon kalastuksen säätelyssä
ja istukasmateriaalin valinnassa.
© Luonnonvarakeskus
Virikekasvatuksella:
Parannetaan:
• uintikykyä
• evien kuntoa
• kykyä välttää petoja
• kykyä hyödyntää elävää ravintoa
• loistautien vastustuskykyä
Vähentää:
• kasvatusaikaista kuolevuutta
• riskikäyttäytymistä pedon läsnä ollessa
• varomatonta käyttäytymistä  kalastusalttiutta
Istutuskokeessa virikekasvatettujen
lohien selviytyminen luonnossa
jopa kaksinkertaistui !
© Luonnonvarakeskus
Virikekasvatusmenetelmän
tuotteistaminen käynnissä
Koulutus  Virikekasvatus kokeilussa viidellä
yksityisellä kalanviljelylaitoksella 2013
Käsikirja ja esite 2014
© Luonnonvarakeskus
2013 Koekasvatus 5 yksityisellä laitoksella + RKTL:n Kainuun asemalla
•
•
•
•
•
•
Hanka-Taimen Oy, Vanajan kalanviljelylaitos
ProAgria Pohjois-Karjala ry, Keskijärven kalanviljelylaitos
Voimalohi Oy, Raasakan kalanviljelylaitos
Voimalohi Oy, Ossauskosken kalanviljelylaitos
Montan Lohi Oy, Montan kalanviljelylaitos
RKTL, Kainuun kalantutkimusasema
laitos
laji/kanta
startti
Vanaja
Keskijärvi
Kainuu
Raasakka
Raasakka*
Ossauskoski
Kainuu
Montta
JL-VUV
JL-VUV
JL-VUV
ML-TOR
ML-IIJ
ML-TOR
ML-TOR
ML-OUJ
30.5.
12.6.
12.6.
30.5.
Startti
kpl/m²
2050
1250
1415
3166
6.6.
4.6.
6.6.
1425
1480
2857
Jako
kpl/m²
998
1025
1035
© Luonnonvarakeskus
Tiheyseroja
– pieniä variaatioita rakenteissa
–samat
periaatteet
Pekka Hyvärinen
29.1.2015
29
Lopputiheys
kpl/m²
960
897
1157
996
1288
1192
2657
Keskijärvi
© Luonnonvarakeskus
Raasakka
© Luonnonvarakeskus
Ossauskoski
© Luonnonvarakeskus
Vanaja
© Luonnonvarakeskus
Montta
© Luonnonvarakeskus
RKTL, Kainuu
JL-VUV13 (07.11.2013)
© Luonnonvarakeskus
Virikekasvatus onnistui kaikilla laitoksilla
Virikealtaissa yleensä pienempi kasvatusaikainen kuolleisuus !
laitos
laji/kanta
Vanaja
Keskijärvi
Kainuu
Raasakka
Raasakka
Ossauskoski
Kainuu
Montta
JL-VUV
JL-VUV
JL-VUV
ML-TOR
ML-IIJ
ML-TOR
ML-TOR
ML-OUJ
36
Pekka Hyvärinen
Kuolleisuus %
Virike
1,3/2,5
30,6
9,3
7,2/1,1
2,2
7,5
15,4
7,2
29.1.2015
Kuolleisuus %
Normaali
1,4/2,4
25,9
14,4
22,0/4,0
8,5
11,8
23,5
6,8
© Luonnonvarakeskus
0+ järvilohien keskipituudet ja – painot
erot pieniä virike vs. normaalialtaissa
Laitos
Käsittely
Vanaja
Vanaja
virike
normaali
virike
normaali
virike
normaali
Keskijärvi
Keskijärvi
Kainuu
Kainuu
37
Pekka Hyvärinen
Pituus mm SD_pituus
99
104
79
79
90
91
13,0
15,5
6,5
7,6
15,0
13,5
29.1.2015
Paino g
SD_paino
9,5
11,5
4,6
4,5
7,5
7,4
4,0
5,5
1,2
1,4
3,3
3,1
© Luonnonvarakeskus
0+ merilohien keskipituudet ja – painot
erot pieniä virike vs. normaalialtaissa
Laitos
Käsittely
Raasakka
Raasakka
Ossauskoski
Ossauskoski
Kainuu
virike
normaali
virike
normaali
virike
80
79
87
84
82
7,9
14,3
13,3
12,9
12,6
4,7
4,6
7,2
6,2
5,4
1,5
2,3
3,3
3,1
2,3
Kainuu
normaali
82
11,0
5,3
2,1
Montta
Montta
Raasakka*
Raasakka*
virike
normaali
virike
normaali
105
104
85
83
18,8
15,0
12,8
11,6
5,6
5,6
6,2
5,0
38
Pekka Hyvärinen
Pituus mm SD_pituus
29.1.2015
Paino g
© Luonnonvarakeskus
SD_paino
Yhteenveto kasvatuskokeesta:
Virikekasvatusmenetelmä soveltuu suurien kalamäärien tuotantoon ja
on muunneltavissa erilaisiin tuotantolaitoksiin ja olosuhteisiin
Virikekasvatus lisää kasvatuksen puhdistustyötä (+ rakenteet)
Kainuun asemalla n. 5 % lisäkustannus - vähentää tautien
hoitotarvetta ja useassa tapauksessa pienempi kuolleisuus
Menetelmää voidaan edelleen kehittää - kasvattajilla hyviä ideoita uudet menettelyt testattava ennen laajempaa käyttöä
Kasvatusajan hyödyt kustannuksia suuremmat
Hyötyjen arvioinnissa poikasten menestyminen luonnossa
ratkaisevaa:
Eri testimittarit sekä koeoloissa että luonnossa osoittaneet
virikemenetelmän hyödylliseksi
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
40
Pekka Hyvärinen
29.1.2015
© Luonnonvarakeskus