Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi © Luonnonvarakeskus www.kfrs.fi Kainuun kalantutkimusasema 2 Pekka Hyvärinen http://www.kfrs.fi 29.1.2015 © Luonnonvarakeskus Menestyvä istukas - tutkimus 2008-2014 RKTL, Itä-Suomen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän yliopistot sekä EVIRA © Luonnonvarakeskus Istutustulos on heikentynyt Suomenlahti Pohjanlahti Lohimerkintöjen palautusprosentti © Luonnonvarakeskus Myös poikasten laatu on heikentynyt 0,9 0,8 0,7 Eloonjääntien suhde 0,6 0,5 0,4 Viljellyt / Villit 0,3 0,2 0,1 0 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 Istutusvuosi © Luonnonvarakeskus Menestyvä istukas hankkeen tavoite: Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen • Parempi istukaslaatu : • • • • virikekasvatus monipuolistamalla kasvatusympäristöä: rajoittamalla ruokintaa: dieettikasvatus vähentämällä emokalojen laitostumisen astetta Istukkaiden selviytymisedellytykset : • istutustapojen pehmentäminen • Kokeelliset työt Kainuun tutkimusasemalla • Istutuskokeet luonnon vesissä © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa kehitettiin tuotantoon soveltuva virikekasvatusmenetelmä Sp mäti Vk-poikaset 1v 2v Normaali Virike Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa Virikealtaissa lisäksi: suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta vesitysmuutokset vaikuttavat myös rehun tarjontaan Koekasvatuksissa 3 merilohikantaa, 2 järvitaimenkantaa ja järvilohi © Luonnonvarakeskus Virikealtaissa pienempi kuolleisuus 1 –kasvukauden aikana: 1.6. 31.9. Virike Standardi Virikekasvatus kustannustehokkaampaa Geneettiset vaikutukset ? Kuolleisuus suurempaa pitkään laitosviljelyssä olleilla kannoilla Hyvärinen, P., Korhonen, P., Hirvonen, H. ja Leinonen, A. 2010. Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon Luonnonvarakeskus Luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja © – Fiskodlaren 5/2010. s. 34-37. Selviytyminen Ichthyobodo necator -loisesta Villien emokalojen virikekasvatetut poikaset selviytyivät parhaiten (1-v ML-TOR) Villi - virike Laitos - virike Villi - standardi Laitos - standardi Karvonen, A., Aalto-Araneda, M., Virtala, A-M., Kortet, R., Koski, P., Hyvärinen, P. Enriched rearing environment enhances survival and resistance of salmonid fishes during parasite epidemics. Manuscript. 10 © Luonnonvarakeskus Selviytyminen Diplostomum pseudospathaceum –loisaltistuksesta Onko virikekaloilla parempi tautien vastustukyky ? Järvilohi Standard Enriched 18 Järvilohi: 1-v virikekaloilla vähemmän loisia 2-v ei eroja 16 Parasite abundance 14 12 10 8 6 4 2 S V S V 0 2012 2013 Standard Enriched 35 Taimen Parasite abundance 30 Taimen: 1-v ei eroja 2-v ei eroja 25 20 15 10 5 S V 0 2012 S V 2013 Vaikutusmekanismit monitahoisia Karvonen, A., Aalto-Araneda, M., Virtala, A-M., Kortet, R., Koski, P., Hyvärinen, P. Enriched rearing environment enhances survival and resistance of salmonid fishes during parasite epidemics. Manuscript. 11 © Luonnonvarakeskus Selviytyäkseen luonnossa istutuspoikasen tulee: • Oppia hyödyntämään tarjolla olevaa luonnonravintoa • Suojautua / välttää petojen saalistuksen Virikekasvatuksen oletettiin parantavan näitä ominaisuuksia © Luonnonvarakeskus Virikekasvatettujen poikasten (jokipoikaset ja smoltit) menestymistä istutuksen jälkeen tutkittiin: Kainuun aseman koeuomissa Luonnon vesissä © Luonnonvarakeskus Istutuskoe: Emojen alkuperän vaikutus – kuinka nopeasti istukkaat oppivat hyödyntämään luonnon ravintoa ? VILLIEN EMOJEN POIKASET ALOITTIVAT RUOKAILUN AIKAISEMMIN Aikuiset hyönteiset Laitosemot Villit emot Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. 2011. Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology © Luonnonvarakeskus of Freshwater Fish. 20: 569-579. Istutuskoe: Kasvatusmenetelmän vaikutus – kyky hyödyntää luonnon ravintoa VIRIKEKASVA TETUT SÖIVÄT ENEMMÄN HYÖNTEISTEN TOUKKIA Hyönteisten toukat Virike Standardi Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H. 2011. Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish. 20: 569-579. © Luonnonvarakeskus Istutuskoe: Virikekasvatetuilla parempi kyky sopeuttaa ravinnon hankintaa pedon läsnä ollessa kontrolli Mahan sisältö (mg) made Virike Rodewald P., Hyvärinen P. and Hirvonen H. Enriched rearing promotes foraging rate and decreases © Luonnonvarakeskus risk-taking of Atlantic salmon parr. (Manuscript Standardi Koeolosuhteissa havaittiin että virikekasvatuksella: Parannetaan: • uintikykyä • evien kuntoa • kykyä hyödyntää elävää ravintoa • Pienempi kasvatusaikainen kuolleisuus • Vähemmän loistauteja • Pienentää riskikäyttäytymistä pedon läsnä ollessa © Luonnonvarakeskus Istutuskoe Tornionjoella 2012 Vertailussa: • Standardit laitoslohet • Virikekasvatetut lohet • Villit lohet Valuma-alueen raja © SYKE, ladattu OIVA –ympäristö- ja paikkatietopalvelusta 22.2.2011 Rantaviiva ja valtakunnan raja © Maanmittauslaitos lupanro 53/MML/10 • 4 paikannusasemaa 290 km:n matkalla Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147) © Luonnonvarakeskus • Villit lohet pyydystettiin rysällä • 220 radiolähetintä • Pienoisradiolähetin painoi 0.8 g • 4 kiinteää paikannusasemaa ja liikkuva seuranta veneestä © Luonnonvarakeskus SELVIYTYMINEN: • Luonnon smoltteja 3 x • Virikesmoltteja 2 x 290 km jokivaelluksella Vapautusajankohdan merkitys ! Selviytyminen % Enemmän kuin standardismoltteja Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147) © Luonnonvarakeskus Selviytymistodennäköisyys kasvoi, kun kalat lähtivät nopeasti liikkeelle istutuspaikalta. Virikekasvatetut nopeampia ! Villeillä smolteilla ei havaittu vastaavaa riippuvuutta. myös hitaammat villit selviytyivät Hyvärinen,P. and Rodewald, P. Enriched rearing improves survival of hatchery reared Atlantic salmon during smolt migration in the River Tornionjoki (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147) 21 Pekka Hyvärinen 29.1.2015 © Luonnonvarakeskus Istutuskoe Simojoella: Kasvatusmenetelmän ja kasvatustiheyden yhteisvaikutus 1v merilohilla Normaali Virike Pieni tiheys 22 Pekka Hyvärinen Keski tiheys 29.1.2015 Suuri tiheys © Luonnonvarakeskus Istutuskoe: 1-v PIT-merkittyjä lohia istutettiin sama määrä jokaisesta kasvatusryhmästä Seuranta Simojokisuun smolttirysästä Vaelluspoikasrysäsaalis, kpl 140 120 Virikekasvatettuja ja pienimmässä tiheydessä kasvatettuja vaelsi eniten 100 80 60 Tiheyden puolittamisella ei suurta vaikutusta vaellusmäärissä 40 20 0 Pieni tiheys Keski tiheys Suuri tiheys Normaali kasvatus Pieni tiheys Keski tiheys Suuri tiheys Virikekasvatus Hyvärinen, P. Menestyvä istukas – EKTR. Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012 . Loppuraportti, hankenro 1001649. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 31.12.2012. 23 Pekka Hyvärinen 29.1.2015 © Luonnonvarakeskus UUTTA TIETOA VIRIKEKASVATUKSEN VAIKUTUKSISTA (RKTL ja UEF) Härkönen, L., Hyvärinen, P., Paappanen, J. and Vainikka, A.2014. Explorative behavior increases vulnerability to angling in hatchery-reared brown trout Salmo trutta. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 10.1139/cjfas-2014-0221. Selittääkö a) b) käyttäytymistyyppi kasvu ja/tai kunto c) Kasvatusmenetelmä virike vs standardi a) Yksilötiheys taimenen kalastusalttiutta? 1. Käyttäytymiskoe 2. Kalastusalttiuskoe Samoille kaloille © Luonnonvarakeskus Yhteenveto kalastusalttiuskokeesta • Yksilön liikkuvuus uudessa ympäristössä (exploratiivisuus) ennustaa sen todennäköisyyttä jäädä kalastajan saaliiksi – ”tutkiva käyttäytyminen” lisää alttiutta – Kalan koolla ei merkitystä! • Virikekasvatus voi alentaa kalastusalttiutta istutuksen jälkeen – Vähentämällä varomatonta käyttäytymistä – Ehkäisemällä nälkiintymistä luonnonoloissa (virikepoikaset lihoivat – standardipoikaset laihtuivat) Härkönen, L., Hyvärinen, P., Paappanen, J. and Vainikka, A.2014. Explorative behavior increases vulnerability to angling in hatchery-reared brown trout Salmo trutta. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 10.1139/cjfas-2014-0221. © Luonnonvarakeskus Johtopäätökset kalastusaltiuskokeesta: • • • • • Tietyt persoonallisuuspiirteet voivat suoraan vaikuttaa kalastusalttiuteen (riippumatta koosta) – Kalastuksen ei tarvitse olla kokoselektiivistä aiheuttaakseen evolutiivisia muutoksia Kasvatusympäristöllä (virike vs standardi) voi olla voimakas vaikutus fenotyyppiseen vaihteluun istukkaiden käyttäytymisessä, ja siten onginta-alttiuteen Esimerkki siitä, miten kokeellinen tutkimus tuo uutta tietoa kalastuksen ja kasvatusmenetelmän vaikutuksista. Vastaavaa tietoa on lähes mahdotonta hankkia luonnosta Lisää mahdollisuuksia päätöksen tekoon kalastuksen säätelyssä ja istukasmateriaalin valinnassa. © Luonnonvarakeskus Virikekasvatuksella: Parannetaan: • uintikykyä • evien kuntoa • kykyä välttää petoja • kykyä hyödyntää elävää ravintoa • loistautien vastustuskykyä Vähentää: • kasvatusaikaista kuolevuutta • riskikäyttäytymistä pedon läsnä ollessa • varomatonta käyttäytymistä kalastusalttiutta Istutuskokeessa virikekasvatettujen lohien selviytyminen luonnossa jopa kaksinkertaistui ! © Luonnonvarakeskus Virikekasvatusmenetelmän tuotteistaminen käynnissä Koulutus Virikekasvatus kokeilussa viidellä yksityisellä kalanviljelylaitoksella 2013 Käsikirja ja esite 2014 © Luonnonvarakeskus 2013 Koekasvatus 5 yksityisellä laitoksella + RKTL:n Kainuun asemalla • • • • • • Hanka-Taimen Oy, Vanajan kalanviljelylaitos ProAgria Pohjois-Karjala ry, Keskijärven kalanviljelylaitos Voimalohi Oy, Raasakan kalanviljelylaitos Voimalohi Oy, Ossauskosken kalanviljelylaitos Montan Lohi Oy, Montan kalanviljelylaitos RKTL, Kainuun kalantutkimusasema laitos laji/kanta startti Vanaja Keskijärvi Kainuu Raasakka Raasakka* Ossauskoski Kainuu Montta JL-VUV JL-VUV JL-VUV ML-TOR ML-IIJ ML-TOR ML-TOR ML-OUJ 30.5. 12.6. 12.6. 30.5. Startti kpl/m² 2050 1250 1415 3166 6.6. 4.6. 6.6. 1425 1480 2857 Jako kpl/m² 998 1025 1035 © Luonnonvarakeskus Tiheyseroja – pieniä variaatioita rakenteissa –samat periaatteet Pekka Hyvärinen 29.1.2015 29 Lopputiheys kpl/m² 960 897 1157 996 1288 1192 2657 Keskijärvi © Luonnonvarakeskus Raasakka © Luonnonvarakeskus Ossauskoski © Luonnonvarakeskus Vanaja © Luonnonvarakeskus Montta © Luonnonvarakeskus RKTL, Kainuu JL-VUV13 (07.11.2013) © Luonnonvarakeskus Virikekasvatus onnistui kaikilla laitoksilla Virikealtaissa yleensä pienempi kasvatusaikainen kuolleisuus ! laitos laji/kanta Vanaja Keskijärvi Kainuu Raasakka Raasakka Ossauskoski Kainuu Montta JL-VUV JL-VUV JL-VUV ML-TOR ML-IIJ ML-TOR ML-TOR ML-OUJ 36 Pekka Hyvärinen Kuolleisuus % Virike 1,3/2,5 30,6 9,3 7,2/1,1 2,2 7,5 15,4 7,2 29.1.2015 Kuolleisuus % Normaali 1,4/2,4 25,9 14,4 22,0/4,0 8,5 11,8 23,5 6,8 © Luonnonvarakeskus 0+ järvilohien keskipituudet ja – painot erot pieniä virike vs. normaalialtaissa Laitos Käsittely Vanaja Vanaja virike normaali virike normaali virike normaali Keskijärvi Keskijärvi Kainuu Kainuu 37 Pekka Hyvärinen Pituus mm SD_pituus 99 104 79 79 90 91 13,0 15,5 6,5 7,6 15,0 13,5 29.1.2015 Paino g SD_paino 9,5 11,5 4,6 4,5 7,5 7,4 4,0 5,5 1,2 1,4 3,3 3,1 © Luonnonvarakeskus 0+ merilohien keskipituudet ja – painot erot pieniä virike vs. normaalialtaissa Laitos Käsittely Raasakka Raasakka Ossauskoski Ossauskoski Kainuu virike normaali virike normaali virike 80 79 87 84 82 7,9 14,3 13,3 12,9 12,6 4,7 4,6 7,2 6,2 5,4 1,5 2,3 3,3 3,1 2,3 Kainuu normaali 82 11,0 5,3 2,1 Montta Montta Raasakka* Raasakka* virike normaali virike normaali 105 104 85 83 18,8 15,0 12,8 11,6 5,6 5,6 6,2 5,0 38 Pekka Hyvärinen Pituus mm SD_pituus 29.1.2015 Paino g © Luonnonvarakeskus SD_paino Yhteenveto kasvatuskokeesta: Virikekasvatusmenetelmä soveltuu suurien kalamäärien tuotantoon ja on muunneltavissa erilaisiin tuotantolaitoksiin ja olosuhteisiin Virikekasvatus lisää kasvatuksen puhdistustyötä (+ rakenteet) Kainuun asemalla n. 5 % lisäkustannus - vähentää tautien hoitotarvetta ja useassa tapauksessa pienempi kuolleisuus Menetelmää voidaan edelleen kehittää - kasvattajilla hyviä ideoita uudet menettelyt testattava ennen laajempaa käyttöä Kasvatusajan hyödyt kustannuksia suuremmat Hyötyjen arvioinnissa poikasten menestyminen luonnossa ratkaisevaa: Eri testimittarit sekä koeoloissa että luonnossa osoittaneet virikemenetelmän hyödylliseksi © Luonnonvarakeskus Kiitos! 40 Pekka Hyvärinen 29.1.2015 © Luonnonvarakeskus
© Copyright 2024