Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen © Luonnonvarakeskus Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen Aluskasvi Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen Sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta ProAgria, R. Tolppa Molemmat ovat peitekasveja Peittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä RaHa -hanke RaHa -hanke 2 Hannu Känkänen © Luonnonvarakeskus Vihreän peittävyyden hyötyjä pellolle ja ympäristölle Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys vähenee RaHa -hanke Juuret kuohkeuttavat maata syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit Eloperäistä ainesta kertyy maahan mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat RaHa -hanke Maan rakenne paranee ravinteiden hyödyntäminen paranee Ravinteita jää maahan vesien sijaan RaHa -hanke 3 © Luonnonvarakeskus Typen kerääminen on tärkeä yksittäinen tehtävä RaHa -hanke RaHa -hanke Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta Muut kasvit keräävät typpeä maasta Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto Viljellystä alasta noin 1 % alus- ja kerääjäkasveilla -> voidaan helposti lisätä 30 –kertaiseksi! © Luonnonvarakeskus Kerääjän voi kylvää viljelykasvin jälkeen, mutta se on päästävä tekemään elokuun alussa Runsas biomassa suojaa maata Voi kerätä jopa yli 100 kg/ha N (jos typpeä ja aikaa on kyllin) Kerääjä voi siirtää ylimääräisen typen seuraavalle kasville TEHO Plus –hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeen Kuva: Kaisa Riiko Kasvusto kuivaa maata: muokkaus myöhäänkin RaHa –hankkeen viljelijät olivat tyytyväisiä aluskasveihin RaHa -hanke © Luonnonvarakeskus 5 Aluskasvin biomassa ei ole suuri, mutta sillä on merkitystä kg/ha kuiva-ainetta loppusyksyllä, vilja tavanomaisesti lannoitettu 3500 3000 2500 rikkakasvit 2000 versot 1500 juuret 0-25 cm 1000 500 0 valk. puna- nurm. west. apila apila mail. raih. timo- syys- ital. ei tei vehnä raih. alusk. Seokset ovat suositeltavia © Luonnonvarakeskus Heinät estävät typen huuhtoutumista, apilatkaan eivät lisää sitä Maan NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen 60 50 40 30 syksy kevät 20 10 0 Känkänen H./MTT 2011 7 © Luonnonvarakeskus Siemenmäärät aluskasvien ”sisäänajossa” Aluskasvi kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen 10-16 Timotei 5-10 Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja aiempaa kokemusta Kokeissa (kg/ha): Muut monivuotiset heinät 8-15 Siemen 20 10 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä 4-6 + 5-8 Timotei + puna-apila 3-10 + 8-2a) Italianraiheinä + apilab) 5-10 + 8-2a) a)Sitä Ohran sato - 500 - 200 heinävaltaisempi seos, mitä enemmän halutaan kerätä typpeä maasta. Sitä apilavaltaisempi seos, mitä parempi typpilannoitusvaikutus halutaan. b)Jos halutaan välttyä kevätkasvulta, valitaan yksivuotinen apilalaji. Paras siemenmäärä ja –seos löytyy kokemuksen myötä. © Luonnonvarakeskus Kylvöön on paljon vaihtoehtoja Luotettava ja helppo: Piensiemenlaatikosta viljan kylvön yhteydessä Kevyt multaus auttaa paljon Ei kannata sekoittaa viljan siemeniin! Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta tai hajakylvönä viljan kylvön jälkeen -Hajakylvö kasvustoon tai rikkakasviäestykseen liitettynä Kerääjäkasvi pääkasvin korjuun jälkeen: -Suorakylvö -Sänkimuokkaus ja kylvö © Luonnonvarakeskus Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja 4500 4000 3500 ei aluskasvia 3000 valkoapila 2500 puna-apila 2000 pu-ap.+n.nata 1500 w.raiheinä 1000 500 0 0N 90 N Italianraiheinä on sopivampi kuin westerwoldin raiheinä. Heinistäkin vapautuu typpeä, kun niitä käytetään useiden vuosien ajan. © Luonnonvarakeskus Palkokasvien jälkeen säästyy lannoitetyppeä 30 25 K. Raiskio, MTT Rehunurmet Aluskasvit H. Känkänen, MTT Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö N kg/ha 20 70 0-50 +20 Palkoviljat Viherkesannot Edellyttäen, että väkilannoitetyppeä uskalletaan vähentää RaHa -hanke H. Känkänen, MTT © Luonnonvarakeskus Maahan muokkaamista viivyttämällä typpeä säästyy seuraaville kasveille NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta) 60 Jos muokataan aikaisin 50 - Typpeä huuhtoutuu - Seuraava kasvi saa ..vähemmän typpeä 40 30 Kyntöaika: aikainen syksy myöhempi syksy seuraava kevät Kerääjäkasvi kerää vähemmän typpeä 20 10 0 ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki © Luonnonvarakeskus Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannosta Alus- pois, ja kerääjäkasvit eivät ole tuotannosta vaan parantavat senmuusta edellytyksiä. vaan parantavat sen edellytyksiä! Palkokasvitpois, pienentävät lannoitelaskua ja ilmastopäästöjä. KIITOS! © Luonnonvarakeskus Kiitos! 14 Hannu Känkänen 28.1.2015 © Luonnonvarakeskus