1. No category

VALMISTEYHTEENVETO
1.
LÄÄKEVALMISTEEN NIMI
Sevoflurane Piramal 100 % inhalaatiohöyry, neste
2.
VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
Sevofluraani 100 %. Valmis tuote sisältää pelkästään vaikuttavaa ainetta.
3.
LÄÄKEMUOTO
Inhalaatiohöyry, neste
Kirkas, väritön, haihtuva neste
4.
KLIINISET TIEDOT
4.1
Käyttöaiheet
Yleisanestesian induktioon ja ylläpitoon kaiken ikäisille aikuisille ja pediatrisille potilaille, myös
täysiaikaisille vastasyntyneille (yksityiskohtaiset tiedot iästä, ks. kohta 4.2).
4.2
Annostus ja antotapa
Sevofluraani annetaan sevofluraania varten kalibroidulla erityishaihduttimella, jolla annettua
pitoisuutta voidaan säädellä tarkasti. Sevofluraanin MAC-arvot (alveolaarinen vähimmäispitoisuus)
pienenevät potilaan iän ja typpioksiduulin lisäämisen myötä. Annostus on yksilöitävä ja titrattava
halutun vahvuiseksi potilaan iän ja kliinisen tilan mukaan.
Aikuisten ja pediatristen potilaiden MAC-arvot iän mukaan
Potilaan ikä
Sevofluraani 100 % inhalaatiohöyry,
nestemäinen hapessa
0–1 kk
1– < 6 kk
6 kk – < 3 vuotta
3–12
25
40
60
80
3,3 %
3,0 %
2,8 %
2,5 %
2,6 %
2,1 %
1,7 %
1,4 %
Sevofluraani 100 %,
inhalaatiohöyry, nestemäinen
65 % N2 O/35 % O 2 *
2,0 %**
1,4 %
1,1 %
0,9 %
0,7 %
* Vastasyntyneet ovat täysiaikaisia. Ennenaikaisesti syntyneiden MAC-arvoa ei ole määritetty.
**1–3 -vuotiailla pediatrisilla potilailla käytettiin 60 % N 2 O/40 % O 2 .
Anestesian induktio
Sevofluraani- inhalaation jälkeen voidaan antaa lyhytvaikutteista barbituraattia tai muuta
laskimonsisäistä induktioainetta.
Induktio pelkällä sevofluraanilla voidaan antaa inhaloimalla 0,5–1,0 % sevofluraania hapessa (O 2 )
typpioksiduulin (N2 O) kanssa tai ilman lisäämällä sevofluraania 0,5–1,0 % asteittain enintään 8
prosenttiin aikuisilla ja lapsilla, kunnes halutun syvyinen anestesia on saavutettu.
Aikuisilla kirurginen anestesiasyvyys saavutetaan alle kahdessa minuutissa, kun sevofluraanipitoisuus
on korkeintaan 5 %. Lapsilla kirurginen anestesiasyvyys saavutetaan alle kahdessa minuutissa, kun
sevofluraanipitoisuus on korkeintaan 7 %.
Anestesian ylläpito
Kirurgista anestesiatasoa voidaan pitää yllä inhaloimalla 0,5–3 % sevofluraania hapessa ilman
typpioksiduulia tai sen kanssa..
Herääminen
Herääminen sevofluraanianestesiasta tapahtuu yleensä nopeasti. Sen vuoksi potilaat voivat tarvita
postoperatiivista kivunlievitystä varhaisessa vaiheessa.
Muiden halogenoitujen inhaloitavien anestesia-aineiden tavoin sevofluraanin uudelleenkäytössä lyhyen
ajan kuluessa on noudatettava varovaisuutta.
Maksan toimintahäiriöt
Sevofluraania ei saa käyttää potilaille, joilla on ollut kohtalaisia tai vakavia maksan selittämättömiä
toimintahäiriöitä, joissa halogenoitujen anestesia-aineiden käyttöön on liittynyt keltaisuutta, kuumetta
ja/tai eosinofiliaa.
Munuaisten vajaatoiminta
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavia potilaita (tutkimuksen alussa mitattu kreatiniiniarvo yli 133
µmol/l) on ollut tutkimuksissa vain vähän. Siksi sevofluraanin annon turvallisuutta tälle ryhmälle ei ole
täysin selvitetty, ja sevofluraania tulee käyttää varoen munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille.
Joissakin rotille tehdyissä tutkimuksissa munuaistoksisuutta esiintyi eläimillä, jotka altistuivat Yhdiste
A:lle (penta-fluori- isopropenyylifluorimetyylieetteri, PIFE) monin verroin enemmän kuin kliinisessä
rutiinikäytössä. Tämänkaltainen munuaistoksisuuden mekanismi rotilla on tuntematon, eikä sen
merkitystä ihmiselle ole selvitetty. (Ks. lisätietoja kohdasta 5.3, Prekliiniset tiedot turvallisuudesta.)
Munuaispotilaiden osalta suositellaan munuaisten toiminnan seurantaa leikkauksen jälkeen.
Antoreitti
Inhalaatio. Sevofluraani on annettava joko kasvosuojuksen tai endotrakeaaliputken kautta.
Sevofluraania saavat antaa vain yleisanestesia-aineiden antoon koulutetut henkilöt. Potilaan ilmateiden
ylläpitoa, hengityslaitehoitoa, lisähapen antoa ja verenkierron elvytystä varten tarvittavat välineet on
oltava välittömästi saatavilla. Sevofluraani annetaan sevofluraania varten kalibroidun
erityishöyrystimen kautta, jolloin annettavaa pitoisuutta voidaan valvoa tarkasti. Kuivunut
hiilidioksidiabsorbentti on vaihdettava uuteen ennen sevofluraanin käyttöä (ks. kohta 4.4).
4.3
Vasta-aiheet
Sevofluraania ei saa käyttää potilaille, joilla on tunnettu yliherkkyys sevofluraanille tai muille
halogenoiduille anestesia-aineille
Sevofluraani on vasta-aiheinen myös potilailla, joilla on tunnettu tai epäilty perinnöllinen alttius
maligniin hypertermiaan.
Sevofluraania ei saa käyttää potilaille, joilla on ollut selittämättömiä kohtalaisia tai vakavia maksan
toimintahäiriöitä, joissa halogenoitujen anestesia-aineiden käyttöön on liittynyt keltaisuutta, kuumetta
ja/tai eosinofiliaa.
4.4
Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
Anestesian syvetessä hypotensio ja hengityslama voimistuvat.
Anestesiaa ylläpidettäessä sevofluraanipitoisuuden nosto aiheuttaa annosriippuvaista verenpaineen laskua.
Verenpaineen voimakas lasku voi liittyä anestesian syvyyteen. Tällaisissa tapauksissa sitä voi korjata
vähentämällä annettavan sevofluraanin pitoisuutta.
Muiden anestesia-aineiden tavoin sevofluraaniannoksen valinnassa hypovoleemisille, hypotensiivisille tai
heikkokuntoisille potilaille on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Muiden anestesia-aineiden tavoin sevofluraania käytettäessä on tärkeää ylläpitää hemodynaamisen vakautta,
jotta vältyttäisiin sepelvaltimotautipotilaiden sydänlihasiskemioilta.
Potilailla, joilla on kallonsisäisen paineen nousuriski, sevofluraania tulee antaa varoen käytettäessä kallonsisäistä
painetta alentavia tekniikoita (esim. hyperventilaatio).
Sevofluraania on käytettävä varoen synnytysanestesiassa, koska kohtuun kohdistuva relaksaatio voi lisätä
kohdun verenvuotoriskiä (ks. kohta 4.6).
Maligni hypertermia: Altteilla yksilöillä voimakkaiden anestesialääkkeiden inhalointi voi laukaista
luustolihaksissa hypermetabolisen tilan, joka lisää voimakkaasti hapen tarvetta ja aiheuttaa maligniksi
hypertermiaksi kutsutun kliinisen oireyhtymän. Tilaa hoidetaan lopettamalla laukaisevien aineiden (esim.
sevofluraanin) anto, antamalla dantroleeninatriumia laskimoon sekä muuta supportiivista hoitoa. Munuaisten
toimintahäiriöitä saattaa ilmetä myöhemmin. Virtsan virtausta on seurattava ja pidettävä yllä tarvittaessa.
Hyvin harvoissa tapauksissa inhaloitavien anestesia-aineiden käyttöön on liittynyt seerumin kaliumpitoisuuden
nousua, mistä on aiheutunut sydänrytmihäiriöitä ja lapsilla kuolemia postoperatiivisen jakson aikana. Tilaa on
kuvattu potilailla, joilla on latentti tai ilmeinen neuromuskulaarinen sairaus, etenkin Duchennen lihasdystrofia.
Näistä tapauksista monissa, ei kuitenkaan kaikissa, on käytetty suksametonia. Näillä potilailla oli merkkejä
lihasvaurioista, seerumin kreatiinikinaasipitoisuuksien noususta ja myoglobinuriasta. Näillä potilailla EI ollut
malignin hypertermian klassisia merkkejä kuten lihasjäykkyyttä, lämmön nopeaa nousua tai hapenoton ja
hiilidioksidituotannon lisääntymistä. Hyperkalemia ja sydänrytmihäiriöt suositellaan hoidattavaksi välittömästi
ja ripeästi. Myöhemmässä vaiheessa latentin neuromuskulaarisen sairauden tutkimus on myös tarpeen.
Pompen tautia sairastavilla pediatrisilla potilailla on raportoitu yksittäisiä kammiorytmihäiriötapauksia.
Varovaisuutta on noudatettava potilailla, joilla on jokin maksaan liittyvä perussairaus (kuten viruksen aiheuttama
hepatiitti)(ks. kohdat 4.3 ja 4.8). Potilailla, jotka altistuvat halogenoiduille hiilivedyille kuten sevofluraanille
toistuvasti lyhyen ajan kuluessa, maksavaurion riski saattaa kohota.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavia potilaita (tutkimuksen alussa mitattu kreatiniiniarvo oli yli 133µmol/l) on
ollut tutkimuksissa vain vähän. Siksi sevofluraanin annon turvallisuutta tälle ryhmälle ei ole täysin selvitetty, ja
sevofluraania tulee käyttää varoen munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille. Joissakin rotille tehdyissä
tutkimuksissa munuaistoksisuutta esiintyi eläimillä, jotka altistuivat Yhdiste A:lle (penta-fluoriisopropenyylifluorimetyylieetterille, PIFE) monin verroin enemmän kuin kliinisessä rutiinikäytössä.
Tämänkaltaisen munuaistoksisuuden mekanismi rotilla on tuntematon, eikä sen merkitystä ihmiselle ole
selvitetty. (Ks. lisätietoja kohdasta 5.3, Prekliiniset tiedot turvallisuudesta.) Munuaispotilaiden osalta
suositellaan munuaisten toiminnan seurantaa leikkauksen jälkeen.
Sevofluraanin käyttöön on liittynyt kouristuksia lapsilla, nuorilla aikuisilla sekä iäkkäämmillä aikuisilla, joilla oli
tai ei ollut niille altistavia riskitekijöitä. Kouristusriskissä olevat potilaat vaativat kliinisen arvion ennen
sevofluraanin käyttöä. Lapsilla anestesian syvyyttä on rajoitettava. EEG:n avulla sevofluraaniannos saatetaan
pystyä optimoimaan ja välttämään kouristuksia niille altteilla potilailla (ks. kohta 4.8).
Lapsilla on havaittu dystonisia liikkeitä (ks. kohta 4.8).
Heräämistä yleisanestesiasta tulee arvioida huolella ennen kuin potilas lähetetään pois heräämöstä.
Sevofluraanista herääminen tapahtuu yleensä nopeasti, jolloin potilas tarvitsee nopeasti lievitystä
postoperatiiviseen kipuun. Lasten nopeaan heräämiseen saattaa liittyä kiihtyneisyyttä ja yhteistyöhaluttomuutta
(n. 25 prosentissa tapauksista).
Kokemukset toistuvasta sevofluraanialtistuksesta ovat hyvin vähäisiä.
altistuskertojen haittavaikutuksissa ei kuitenkaan esiintynyt selkeitä eroja.
Ensimmäisen
ja
seuraavien
Sevofluraania tulee käyttää varoen myastenia gravista sairastaville potilaille.
Muiden halogenoitujen anestesialääkkeiden tavoin sevofluraani voi aiheuttaa yskää induktion aikana.
Sevofluraani saattaa pidentää QTc-aikaa. Kliinisessä käytännössä tämä on harvoissa tapauksissa johtanut
kääntyvien kärkien kammiotakykardiaan. Sevofluraania on annettava varoen riskipotilaille kuten iäkkäille ja
potilaille, joilla on diagnosoitu synnynnäinen QTc-ajan pidentymä.
Mahdolliset yhteisvaikutukset hiilidioksidiabsorbenttien kanssa
Haihdutettavien anestesia-aineiden hajotessa voi syntyä eksoterminen reaktio, kun höyrystimessä oleva
hiilidioksidiabsorbentti kuivuu liian pitkän käytön jälkeen ja kun yksikön läpi on virrannut kuivaa kaasua.
Harvinaisissa tapauksissa anestesiahöyrystimen on raportoitu ylikuumenevan, savuavan tai syttyneen tuleen, kun
sevofluraania on käytetty yhdessä kuivuneen ja etenkin kaliumhydroksidia sisältäneen hiilidioksidiabsorbentin
kanssa (esim. Baralyme®). Sevofluraanipitoisuuden epätavallisen hidas nousu tai odottamaton lasku verrattuna
höyrystimen asetuksiin saattaa johtua hiilidioksidiabsorbenttisäiliön ylikuumentumisesta.
Sevofluraanin hajoamistuotteita havaittiin kokeellisen anestesialaitteen hengitysyksikössä, jossa käytettiin
kuivattuja CO2 -absorbentteja ja maksimaalista sevofluraanipitoisuutta (8 %) pitkiä ajanjaksoja ( 2 tuntia).
Anestesialaitteen hengitysyksikössä havaitut formaldehydipitoisuudet (käytettäessä natriumhydroksidia
sisältäviä absorbentteja) olivat samankaltaisia kuin lievää hengitystieärsytystä aiheuttavat pitoisuudet. Tässä
äärimmäisessä koeasetelmassa havaittujen hajoamistuotteiden kliinistä merkitystä ei tunneta.
On otettava huomioon, ettei indikaattorin väri välttämättä muutu kuivumisen jälkeen. Hiilidioksidiabsorbentti on
aina vaihdettava säännöllisesti riippumatta sen tilasta. Jos hoitava lääkäri epäilee hiilidioksidiabsorbentin
kuivumista, se on vaihdettava välittömästi ennen haihdutettavan anestesia-aineen (kuten sevofluraanin) käyttöä.
4.5
Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset
Sevofluraani lisää erityisesti ei-depolarisoituvien lihasrelaksanttien tehoa. Siksi näiden aineiden
annostelua on muutettava, kun niitä annetaan yhdessä sevofluraanin kanssa.
Isofluraanin tavoin sevofluraani herkistää sydänlihasta eksogeenisen adrenaliinin aiheuttamille
rytmihäiriöille.
Sevofluraanin MAC-arvot laskevat lisättäessä typpioksiduulia, ks taulukko ”Aikuisten ja pediatristen
potilaiden MAC-arvot iän mukaan” (kohdassa Annostus ja antotapa).
Bentsodiatsepiinit ja opiaatit vähentävät sevofluraanin MAC-pitoisuutta. Samanaikainen opioidien
(esim. alfentaniilin ja sufentaniilin) käyttö sevofluraanin kanssa voi johtaa sydämen sykkeen,
verenpaineen ja hengitystiheyden samanaikaiseen laskuun.
Muiden aineiden tavoin pienempiä sevofluraanipitoisuuksia saatetaan tarvita laskimonsisäisten
anestesia-aineiden kuten propofolin jälkeen.
CYP2E1:n tunnetut indusoijat (esim. isoniatsidi ja alkoholi) saattavat nopeuttaa sevofluraanin
metaboliaa, mutta barbituraatit eivät voi toimia indusoijina.
CYP 2E1:n aktiivisuuden nousun jälkeen plasman fluoridipitoisuuksien on havaittu nousevan
merkittävästi.
Sevofluraani saattaa lisätä beetasalpaajien negatiivisia inotrooppisia, kronotrooppisia ja
dromotrooppisia vaikutuksia (salpaamalla kardiovaskulaarisia kompensaatiomekanismeja). Potilaita
tulee varoittaa beetasalpaajien käytön lopettamisesta, ja lääkityksen äkillistä lopettamista tulee joka
tapauksessa välttää. Anestesialääkärille on kerrottava beetasalpaajahoidosta.
Ihon alle tai ikeneen annettavien, paikalliseen hemostaasiin tarkoitettujen adrenaliini- ja noradrnaliiniinjektioiden annostus tulisi rajoittaa aikuisilla esim. 0,1 mg:aan epinefriiniä 10 minuutin kuluessa tai
0,3 mg:aan tunnin kuluessa. Adrenaliinin ja noradrenaliinin parenteraalista antoa ei suositella.
Vakavat rytmihäiriöt liittyvät isoprenaliinin käyttöön (lisääntynyt kardiovaskulaarinen reaktiivisuus).
Ei suositella.
Amfetamiinin, sen johdannaisten sekä efedriinin ja sen johdannaisten käyttö voi aiheuttaa
preoperatiivisen hypertensiivisen kriisin. Hoidot suositellaan keskeytettäviksi muutamaa päivää ennen
leikkausta.
Samanaikainen MAO-estäjien käyttö: Leikkauksen aikaisen kollapsin riskiä ei voida sulkea pois, koska
sitä on havaittu muiden inhaloitavien halogenoitujen anestesia-aineiden käytössä.
4.6
Fertiliteetti, raskaus ja imetys
Raskaus
Sevofluraania saa käyttää raskauden aikana vain, mikäli siihen on selkeästi tarvetta.
Sevofluraanilla on kohtua relaksoiva vaikutus, joka voi johtaa kohtuverenvuodon lisääntymiseen. Tästä on
raportoitu tutkimuksessa sen käytöstä raskauden keskeyttämisen aikana. Käyttö polttojen ja synnytyksen
yhteydessä rajoittuu yhteen pieneen tutkimukseen keisarinleikkauksesta.
Eläinkokeissa sevofluraani ei osoittautunut teratogeeniseksi.
Rotille ja kaniineille tehdyissä lisääntymistutkimuksissa (annokset korkeintaan 1 MAC) urosten ja naaraiden
suvunjatkamiskyvyssä ei havaittu vaikutuksia. Rotilla hava ittiin sikiön painon laskua ja luustoepämuodostumien
lisääntymistä emolle toksisilla pitoisuuksilla. Kaniineilla haittavaikutuksia sikiölle ei havaittu.
Imetys
Ei tiedetä, erittyykö sevofluraani ihmisen rintamaitoon, joten on noudatettava varovaisuutta annettaessa
sevofluraania imettävälle äidille.
4.7
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
Samoin kuin muita anestesia-aineita käytettäessä, potilaille tulee kertoa, että kyky valppautta vaativiin
tehtäviin kuten vaarallisten koneiden käyttämiseen voi olla heikentynyt jonkin aikaa yleisanestesian
jälkeen.
Potilas ei saa ajaa autoa sevofluraanianestesian jälkeen tietyn ajan kuluessa.
4.8
Haittavaikutukset
Muiden voimakkaiden inhaloitavien anesteettien tavoin sevofluraani voi aiheuttaa annosriippuvaista
kardiorespiratorista lamaa. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä tai keskivaikeita ja kestoltaan
ohimeneviä. Leikkauksen jälkeen pahoinvointi ja oksentelu ovat yhtä yleisiä kuin muitakin inhaloitavia
anestesia-aineita käytettäessä. Nämä haittavaikutukset ovat yleisiä leikkauksen ja yleisanestesian
jälkitiloja, jotka voivat johtua inhaloitavasta anesteetista, muista leikkauksen aikana tai sen jälkeen
annetuista aineista tai potilaan vasteesta kirurgiselle toimenpiteelle.
Tiedot haittavaikutuksista on kerätty Yhdysvalloissa ja Euroopassa tehdyistä kontrolloiduista kliinisistä
tutkimuksista, joihin on osallistunut yli 3 200 potilasta. Sevofluraanin haittavaikutusten tyyppi,
vakavuus ja esiintymistiheys olivat verrattavissa muita inhaloitavia anestesia-aineita saaneiden
potilaiden haittavaikutuksiin.
Yleisimmät sevofluraaniin liittyvät haittavaikutukset olivat pahoinvointi (24 %) ja oksentelu (17 %).
Kiihtyneisyyttä esiintyi usein lapsilla (23 %).
Kaikki haittavaikutukset, jotka ainakin mahdollisesti liittyvät sevofluraaniin kliinisissä tutkimuksissa,
esitetään seuraavassa taulukossa elinjärjestelmän ja esiintymistiheyden mukaan. Seuraavat
yleisyysluokat ovat käytössä:
Hyvin yleinen (1/10)
Yleinen (1/1 00, <1/10)
Melko harvinainen (1/1 000, <1/100)
Harvinainen (1/10 000, <1/1 000)
Hyvin harvinainen (<1/10 000)
Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)
Sevofluraanipotilaiden haittavaikutusten tyyppi, vakavuus ja esiintymistiheys olivat verrannollisia
viitelääkkeellä hoidettujen potilaiden haittavaikutuksiin.
Kokemukset myyntiin tulon jälkeen
Haittavaikutuksia on raportoitu spontaanisti sevofluraanin myyntiin tulon jälkeen. Haittavaikutuksia on
raportoitu vapaaehtoisesti väestöstä, jonka altistumista sevofluraanille ei tunneta. Siksi
haittavaikutusten todellista esiintymistiheyttä ei voida arvioida.
Elinjärjestelmäluokka
Esiintymistiheys
Haittavaikutukset
Veri ja imukudos
Melko harvinainen
Leukopenia
Leukosytoosi
Psyykkiset häiriöt
Yleinen*
Kiihtyneisyys
Melko harvinainen
Sekavuustila
Hermosto
Yleinen
Unettomuus
Heitehuimaus
Päänsärky
Sydän
Hyvin yleinen
Bradykardia
Yleinen
Takykardia
Melko harvinainen
Täydellinen eteis-kammiokatkos
Eteisvärinä
Rytmihäiriö
Ventrikulaarinen ekstrasystolia
Supraventrikulaarinen ekstrasystolia
Ekstrasystolia
Verisuonisto
Hyvin yleinen
Hypotensio
Yleinen
Hypertensio
Hengityselimet, rintakehä ja
Hyvin yleinen
Yskä
välikarsina
Yleinen
Laryngospasmi
Hengitysvaikeus
Melko harvinainen
Apnea
Hypoksia
Astma
Ruoansulatuselimistö
Hyvin yleinen
Oksentelu
Pahoinvointi
Yleinen
Syljen liikaeritys
Munuaiset ja virtsatiet
Melko harvinainen
Virtsaumpi
Glykosuria
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat Yleinen
Kuume
haitat
Hypotermia
Vilunväreet
Tutkimukset
Yleinen
Aspartaattiaminotransferaasi
kohonnut
Veren glukoosi epänormaali
Maksan toimintakokeet
epänormaalit**
Valkosolumäärä epänormaali
Veren fluoridi kohonnut***
Melko harvinainen
Alaniiniaminotransferaasi kohonnut
Veren kreatiniini kohonnut
Veren laktaattidehydrogenaasi
kohonnut
Kokemukset myyntiin tulon jälkeen
Tuntematon
Immuunijärjestelmä
Hermosto
Tuntematon
Tuntematon
Hengityselimet, rintakehä ja
välikarsina
Tuntematon
Maksa ja sappi
Tuntematon
Iho ja ihonalainen kudos
Luusto, lihakset ja sidekudos
Munuaiset ja virtsatiet
Tuntematon
Tuntematon
Anafylaktinen reaktio****
Anafylaktoidinen reaktio
Yliherkkyys****
Kouristukset
Dystonia
Keuhkoödeema
Bronkospasmi
Dyspnea****
Hengityksen vinkuminen****
Hepatiitti
Maksan vajaatoiminta
Maksanekroosi
Kutina
Ihottuma****
Urtikaria
Kosketusdermatiitti****
Kasvojen turvotus
Lihasnykinä
Akuutti munuaisten vajaatoiminta
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat Tuntematon
Maligni hypertermia
haitat
Epämukava tunne rinnassa****
*Esiintymistiheys hyvin yleinen pediatrisessa väestössä.
**Sevofluraanilla ja viiteaineilla on satunnaisesti raportoitu ohimeneviä muutoksia maksan
toimintakokeissa.
***Seerumin epäorgaanisen fluoridin tasoissa voi ilmetä ohimeneviä kohoamia sevofluraanianestesian
aikana ja sen jälkeen. Epäorgaanisen fluoridin pitoisuudet ovat yleensä huipussaan kaksi tuntia
sevofluraanianestesian jälkeen ja palautuvat normaaleiksi 48 tunnin kuluessa leikkausta edeltävälle
tasolle. Kliinisissä tutkimuksissa kohonneet fluoridipitoisuudet eivät liittyneet munuaisten toiminnan
heikentymiseen.
****Saattaa liittyä yliherkkyysreaktioihin, erityisesti pitkäaikaisessa työperäisessä altistuksessa
inhaloitaville anesteeteille, myös sevofluraanille.
Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä
haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin.
Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista
seuraavalle taholle:.
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55 00034 FIMEA
4.9
Yliannostus
Yliannostusoireita ovat muun muassa hengityslama ja verenkierron vajaatoiminta.
Yliannostustapauksissa on toimittava seuraavasti: Lopeta lääkkeen anto, tarkista ilmateiden avoimuus
ja aloitaavustettu tai valvottu ventilaatio puhtaalla hapella ja pidä yllä riittävää kardiovaskulaarista
toimintaa.
5.
FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET
5.1
Farmakodynamiikka
Farmakoterapeuttinen ryhmä: Halogenoidut hiilivedyt
ATC-koodi: N01AB08
Hengitetyn pitoisuuden muutokset seuraavat nopeasti muutoksia sevofluraanin kliinisissä vaikutuksissa.
Kardiovaskulaariset vaikutukset
Muiden inhaloitavien aineiden tavoin sevofluraani lamaa kardiovaskulaarista toimintaa
annosriippuvaisesti. Eräässä vapaaehtoistutkimuksessa sevofluraanipitoisuuden nousut johtivat
keskiarvoisen valtimopaineen laskuun, mutta sydämen syke ei muuttunut. Sevofluraani ei muuttanut
tässä tutkimuksessa plasman noradrenaliinipitoisuutta.
Vaikutukset hermostoon
Potilailla, joilla kallonsisäinen paine oli normaali, sevofluraanilla oli vähäinen vaikutus kallonsisäiseen
paineeseen ja CO 2 -vaste säilyi ennallaan. Sevofluraanin turvallisuutta ei ole tutkittu potilailla, joilla
kallonsisäinen paine on kasvanut. Potilaille, joilla on riski kallonsisäisen paineen suurentumiseen,
sevofluraania on annettava varoen kallon sisäistä painetta vähentäviä tekniikoita käytettäessä.
5.2
Farmakokinetiikka
Sevofluraani liukenee heikosti vereen, minkä vuoksi alveolaariset pitoisuudet nousevat nopeasti
anestesian induktion yhteydessä ja laskevat nopeasti, kun inhaloitavan aineen anto lopetetaan.
Ihmisillä absorboidusta sevofluraanista <5 % metaboloituu. Sevofluraanin nopea ja laaja-alainen
eliminaatio keuhkojen kautta minimoi metabolialle altistuvan aineen määrän. Sytokromi
P450(CYP)2E1 defluorisoi sevofluraanin, minkä seurauksena syntyy heksafluoroisopropanolia (HFIP)
sekä epäorgaanista fluoridia ja hiilidioksidia (tai yksihiilinen fragmentti). HFIP konjugoituu sen jälkeen
nopeasti glukuronihappoon ja erittyy virtsaan.
CYP2E1-entsyymiä tunnetusti indusoivat lääkkeet (esim. isoniatsidi ja alkoholi) saattavat nopeuttaa
sevofluraanin metaboliaa, mutta barbituraatit eivät voi indusoida sitä.
Sevofluraanianestesian aikana ja sen jälkeen voi esiintyä ohimenevää seerumin epäorgaanisen fluoridin
pitoisuuksien nousua. Nämä pitoisuudet nousevat yleensä huippuunsa kahden tunnin kuluessa
sevofluraanianestesian jälkeen ja palautuvat leikkausta edeltäneelle tasolle 48 tunnissa.
5.3
Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
Eläinkokeissa on todettu, että maksan ja munuaisten verenkierto pysyy hyvänä sevofluraania
käytettäessä.
Sevofluraani vähentää aivojen hapenkulutusta (CMRO) samalla tavoin kuin isofluraani. CMRO
hidastuu noin 50 %, kun pitoisuus lähestyy MAC-arvoa 2,0. Eläinkokeet ovat osoittaneet, ettei
sevofluraani vaikuta merkittävästi aivojen verenvirtaukseen.
Eläimillä sevofluraani heikentää merkittävästi EEG:ssä näkyvää aktiviteettia, vastaavalla tavoin kuin
samanvahvuiset iaisofluraaniannokset. Sevofluraaniin ei ole osoitettu liittyvän epilepsian kaltaista
aktiviteettia normokapnian tai hypokapnian aikana. Toisin kuin enfluraania käytettäessä, yritykset
tuottaa epilepsiakohtauksen kaltaista EEG-aktiviteettia hypokapnian aikana rytmisten ääniärsykkeiden
avulla eivät ole onnistuneet.
Yhdiste A oli minimaalisen nefrotoksinen pitoisuuksilla 50–114 ppm 3 tunnin ajan useissa rotilla
tehdyissä tutkimuksissa. Toksisuus ilmeni satunnaisena yksittäisten proksimaalisten tubulussolujen
kuoliona. Tämänkaltaisen munuaistoksisuuden mekanismi rotilla on tuntematon, eikä sen merkitystä
ihmiselle ole selvitetty. Verrannollisen ihmisen kynnysarvon Yhdiste A:han liittyvässä
nefrotoksisuudessa voitaisiin ennustaa olevan 150–200 ppm. Kliinisessä rutiinikäytännössä Yhdiste
A:n pitoisuudet ovat keskimäärin 19 ppm aikuisilla (maksimi 32 ppm), kun hiilidioksidiabsorbenttina
käytetään natronkalkkia.
6.
FARMASEUTTISET TIEDOT
6.1
Apuaineet
Ei ole.
6.2
Yhteensopimattomuudet
Sevofluraani on kemiallisesti stabiili normaalissa huoneenvalossa. Mitattavaa hajoamista ei tapahdu
voimakkaiden happojen tai korkean lämpötilan vaikutuksesta. Sevofluraani ei aiheuta korroosiota
ruostumattomalle teräkselle, messingille, alumiinille, nikkeli- tai kromipäällysteiselle messingille tai
kupari-berylliumseoksille.
Kemiallinen hajoaminen voi johtua inhaloidun anestesia-aineen altistumisesta CO 2 -absorbentille
anestesialaitteen sisällä. Sevofluraanin hajoaminen on minimaalista ja hajoamistuotteita ei ole
mitattavissa tai ne eivät ole toksisia, jos sevofluraania käytetään ohjeen mukaan tuoreen absorbentin
kanssa. Sevofluraanin hajoaminen ja sen jälkeinen hajoamistuotteiden muodostuminen lisääntyvät
absorbentin lämpötilan kohotessa, hiilidioksidiabsorptioaineen (erityisesti kaliumhydroksidia sisältävän
aineen, esim Baralyme® ) kuivuessa, sevofluraanipitoisuutta nostettaessa ja tuorekaasuvirtaus ta
pienennettäessä.
Sevofluraanilla on kaksi alkaalisen hajoamisen reittiä. Ensimmäisessä hajoamisreitissä vetyfluoridin
irtoamisen seurauksena syntyy pentafluori- isopropenyylifluorimetyylieetteriä (PIFE tai yleisemmin
tunnettu Yhdiste A:na). Sevofluraanin toista hajoamisreittiä tavataan vain kuivuneiden
hiilidioksidiabsorbenttien yhteydessä ja se johtaa sevofluraanin hajoamiseen heksafluoriisopropanoliksi (HFIP) ja formaldehydiksi. HFIP on inaktiivinen, nopeasti glukuronisoituva ja
puhdistuva aine, joka ei ole genotoksinen ja jonka toksisuus on verrannollinen sevofluraanin
toksisuuteen. Formaldehydiä syntyy normaalissa metaboliassa. Altistuminen erittäin kuivuneelle
absorbentille voi aiheuttaa formaldehydin edelleen hajoamisen metanoliksi ja formiaatiksi.
Korkeassa lämpötilassa formiaatti voi osaltaan edistää hiilimonoksidin muodostumista. Metanoli voi
reagoida Yhdiste A:n kanssa muodostaen metoksi-lisätuotteen, Yhdiste B:n, josta puolestaan voi
jatkoreaktioiden kautta muodostua Yhdisteet C, D ja E. Erittäin kuivuneitten, erityisesti
kaliumhydroksidia sisältävien absorbenttien käytön yhteydessä voi ilmetä formaldehydin, metanolin,
hiilimonoksidin ja Yhdiste A:n sekä mahdollisesti sen hajoamistuotteiden (Yhdisteet B, C ja D)
muodostumista.
6.3
Kestoaika
5 vuotta.
Avatun pullon sisältö on käytettävä 8 viikon kuluessa.
6.4
Säilytys
Säilytä alle 25 °C. Älä säilytä kylmässä. Pidä pullo tiiviisti suljettuna anestesia-aineen haihtuvuuden
vuoksi. Säilytä pullo pystyasennossa.
6.5
Pakkaustyyppi ja pakkauskoot
Tyypin III lasista valmistetut 250 ml ruskeat lasipullot kaksikomponenttikierrekorkilla, jonka ulompi
osa on mustaa fenolimuovia ja sisempi osa läpikuultavaa matalatiheyksistä polyetyleeniä.
Pakkauksessa on keltainen LDPE-kaulus.
6.6
Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet
Sevofluraani tulee antaa erityisesti sevofluraania varten kalibroidun haihduttimen kautta käyttämällä
täyttöjärjestelmää, jossa on sevofluraani-erityishaihduttimeen sopiva avain tai jotakin muuta
sevofluraanihaihduttimeen sopivaa täyttöjärjestelmää.
Hiilidioksidia absorboivien aineiden ei saa antaa kuivua inhalaatioanesteettien annon aikana. Joillakin
halogenoiduilla anestesia-aineilla on raportoitu olevan yhteisvaikutuksia kuivan hiilidioksidia
absorboivan aineen kanssa ja muodostavan hiilimonoksidia.
Hiilimonoksidin muodostumisen minimoimiseksi takaisinhengitysjärjestelmissä ja kohonneiden
karboksihemoglobiinin pitoisuuksien mahdollisuuden minimoimiseksi, hiilidioksidia absorboivien
aineiden ei saa antaa kuivua. Harvinaisissa tapauksissa on ilmoitettu anestesialaitteen liiallista
kuumenemista, savuamista tai tuleen syttymistä, kun sevofluraania on käytetty samanaikaisesti
kuivuneen (erityisesti kaliumhydroksidia sisältävän) CO 2 -absorbentin (esim. Baralyme® ) kanssa. Jos
epäillään, että hiilidioksidia absorboiva aine saattaa olla kuivunut, se täytyy vaihtaa uuteen.
Käytä vain pulloja, joista ei tule pistävää hajua.
Jos pulloon jää ainetta prosessin jälkeen, tämän aineen voi vielä käyttää seuraavan 8 viikon aikana.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.
7.
MYYNTILUVAN HALTIJA
Piramal Healthcare UK Limited
Whalton Road, Morpeth
Northumberland
NE61 3YA
Iso-Britannia
8.
MYYNTILUVAN NUMERO(T)
28487
9.
MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ
20.5.2013/30.9.2014
10.
TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ
29.4.2015