LEMLAHDEN TUULI- PUISTO
Vastaanottaja Luvian kunta, Eurajoen kunta, wpd Finland Oy Asiakirjatyyppi Kaavaehdotus 2, maisemaselvitys Päivämäärä 16.4.2015 LEMLAHDEN TUULIPUISTO OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS Päivämäärä Laatija Kuvaus Viite 16.4.2015 Kaisa Rantee Lemlahden tuulivoimapuiston osayleiskaavan maisemaselvitys ja vaikutusten arviointi SISÄLTÖ 1. 1.1 1.1.1 1.1.2 1.2 1.3 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 4. 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5. 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 5.8 5.9 6. 7. 7.1 7.2 7.3 8. 9. Johdanto 4 Maisemaselvitykseen tehdyt täydennykset 4 Kaavaehdotus 2 vaiheen täydennykset 4 Kaavaehdotus 1 vaiheen täydennykset 4 Lähtökohdat ja tavoitteet 5 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen 5 Maisemakokonaisuuden yleiskuvaus ja maiseman perusrunko 6 Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Lounaismaan maisemamaakunnasta 6 Maisemarakenteen ja maisemakuvan erityispiirteet vaikutusalueella 6 Korkeussuhteet 6 Luvianlahden kuivatus 7 Maisemakuva 10 Hankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 13 Vaikutusmekanismit 13 Suorat ja visuaaliset vaikutukset ja vaikutusten laajuus 13 Vaikutusten luonne 13 Tarkastelualue ja etäisyys- ja vaikutusvyöhykkeet 14 Visuaaliset vaikutukset 15 Maisemalliset osa-alueet – vaikutukset maisemakokonaisuuksien luonteeseen 17 Saaristo 17 Rannikkovyöhyke 17 Kulttuurimaisemat 17 Metsäselänteet 17 Pinkjärvi 18 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet ja niihin kohdistuvat vaikutukset 19 Maakuntakaavan kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeät alueet 19 Päivitysinventoinnit 23 Etäisyysvyöhyke 0–1 km, välitön vaikutusalue 24 Etäisyysvyöhyke 1–3 km, lähialue 27 Etäisyysvyöhyke 3–5 km, välialue 31 Kalastajakylät 33 Paikallisten kohteiden huomioiminen 34 Etäisyysvyöhyke 5–12 km, ulompi välialue 35 Etäisyysvyöhyke >12 km, kaukoalue 39 Tiivistelmä vaikutuksista 40 Yhteisvaikutukset 43 Yhteisvaikutukset rannikkoon ja merialueille 43 Yhteisvaikutukset Luvian ja Eurajoen lähimaisemissa 43 Yhteisvaikutusten näkyvyysanalyysi 43 Valokuvasovitteet 45 Lähteet 46 4 1. JOHDANTO 1.1 Maisemaselvitykseen tehdyt täydennykset 1.1.1 Kaavaehdotus 2 vaiheen täydennykset Lemlahden tuulipuiston maisemaselvitys on päivitetty kaavan mennessä uudelleen nähtäville keväällä 2015. Havainnekuvaliitteeseen on liitetty pimeänajan valokuvasovite ja kuvauspisteiden indeksikarttaa on päivitetty. Selvitystä on täydennytty yhteisvaikutuksia käsittelevällä luvulla, jossa on hyödynnetty Satakuntaliiton vaihemaakuntakaava 1 ehdotus 2 valmisteluaineistoa. Lisäksi selvitykseen on liitetty Satakunnan päivitysinventointien alue-ehdotukset uusiksi Satakunnan arvokkaiksi maisema-alueiksi. Pinkjärven maisemavaikutuksia käsittelevässä kappaleessa ollut ilmansuuntia koskenut virhe on korjattu. Kaavaehdotus 1 vaiheen täydennykset Kaavaluonnoksesta saadun viranomais- ja osallispalautteen perusteella selvitykseen tehtiin täydennykset koskien Pinkjärveä ja maakunnallisesti merkittäviä kalastajatiloja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia. Hanketta lähimpänä sijaitsevien kohteiden huomioimiseksi kalastajatiloja koskevat kohdekuvaukset saatiin Satakunnan museosta ja lisäksi tutustuttiin Eurajoen rantayleiskaavan yhteydessä laadittuun rakennushistoriallisten arvokohteiden inventointikarttaan ja kohdeluetteloon. 1.1.2 Luonnosvaiheessa esitetyt havainnekuvat tarkistettiin ja Pinkjärveltä laadittiin uusia kuvasovitteita Wpd Finland Oy:n toimesta. Havainnekuvat koottiin erilliseksi maisemaselvitystä täydentäväksi kuvaliitteeksi. Lisäksi selvitystekstin joukkoon lisättiin yhteenvetolaatikot arvokohteisiin kohdistuvista vaikutuksista. Maisemaselvityksen laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy 31.5.2014 asti. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Pöyryltä Ramboll Finland Oy:lle. Maisemaselvityksen työryhmä on säilynyt ennallaan ja työstä on vastannut maisemaarkkitehti Kaisa Rantee Ramboll Oy:stä. Selvitystyöhön ovat lisäksi osallistuneet maisemaarkkitehti Annina Kukkola (ent. Sarlos) ja arkkitehtiylioppilas Mikko Peltonen. 5 1.2 Lähtökohdat ja tavoitteet Lemlahden tuulipuiston suunniteltu sijoituspaikka on Luvian ja Eurajoen kuntien rajalla noin 6 kilometriä Luvian keskustaajamasta etelään ja noin 11 kilometriä Eurajoen keskustaajamasta luoteeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,7 km2. Tuulivoimalaitokset on suunniteltu sijoittuvaksi alueelle noin 400 - 500 metrin välein toisistaan. Tuulipuistolle varattu alue on metsäistä ja suhteellisen tasaista ja alueen rajalta on etäisyyttä merelle noin 1,5 - 4 kilometriä. Kuva 1. Lemlahden tuulipuiston ja kaava-alueen sijainti. Maisemaselvityksen tavoitteena on selvittää suunnittelualueen ja sen ympäristön maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, sekä huomioida myös merkittävimmät paikalliset ominaispiirteet, jotta kyseiset arvot voitaisiin ottaa parhaalla mahdollisella tavalla kaavatyössä huomioon. Selvityksessä kuvataan seudulle tyypillisen maisemarakenteen päätekijät ja maisemakuvan ominaispiirteet, jotta hankkeen sijoittuminen ympäröivään maisemalliseen kokonaisuuteen voitaisiin hahmottaa. Selvitykseen liittyy maisemallisten vaikutusten arviointiosuus, jossa arvioidaan ja kuvataan hankkeen maisemallisia vaikutuksia osa-alueittain ja teemoittain. 1.3 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen Valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoja koskien lähtötietoina on käytetty ympäristöhallinnon paikkatietopohjaisia palveluja, Paikkatietoikkunan palveluita, valtion OIVA –ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tietoja, Ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisemaalueista ja Museoviraston 22.12.2009 julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Lisäksi tärkeänä tietolähteenä on käytetty Satakunnan museon julkaisua Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Tietoja on täydennetty 8.5.2013 tehdyllä maastokäynnillä. Vaikutusten arvioinnin taustatietona hyödynnetään Satakunnan vaihemaakuntakaavan selvitystyössä käytettyjä tuulivoiman suojaetäisyyksiä maankäyttöluokittain: · · · · · Vakituinen ja loma-asutus 1000m Luonnonsuojelualueet 1000m Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet 1000m Meren rannikko ja muut vesistöt 200m Maakuntakaavan muut aluevaraukset 200m (Perustuvat Mannertuulialueet Satakunnassa – selvitykseen) 6 2. MAISEMAKOKONAISUUDEN YLEISKUVAUS JA MAISEMAN PERUSRUNKO 2.1 Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Lounaismaan maisemamaakunnasta Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän v. 1992 laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Satakunta sijoittuu pohjoisimpia osiaan lukuun ottamatta Lounaismaan maisemamaakuntaan. Maisemamaakunta jakautuu useaan seutukuntaan, joista hankkeen kannalta merkityksellisiä ovat Satakunnan rannikkoseutu ja Ala-Satakunnan viljelyseutu. Seutujen väliset rajapinnat eivät ole jyrkkiä vaan Luviallakin maiseman piirteet vaihettuvat vähittäin rannikkoseudusta AlaSatakunnan viljelyseuduksi. Jääkausi on muovannut maan pinnanmuotoja, kuten harjuja, moreenimäkiä ja jokiuomia kaakko-luode–suuntaisiksi. Sama suuntautuneisuus on luonteenomaista rannikon niemille ja matalille lahdille, joita jääkauden jälkeinen maankohoaminen muuttaa edelleen. Ruovikkoiset lahdet madaltuvat ja aiemmin rantaviivan tuntumassa olleet rakennukset ja kylät jäävät merestä etäämmälle. Maisema on paikoin hyvin pienipiirteistä; mantereen kulttuurimaisemassa vaihtelevat kylä- ja viljelymaisemat ja rannikolla rikkonainen saaristo ja lukuisat karit. Merelliset elinkeinot ovat vaikuttaneet rannikkoseudun rakennettuun kulttuuriympäristöön niin yksittäisten kalastukseen ja merenkäyntiin liittyvien rakennustyyppien yleisyyden kuin kokonaisten kylien syntymisen kohdalla. Ala-Satakunnalle on tyypillistä laaja-alaiset, yhtenäiset viljelytasangot, matalat metsäiset harjut ja hiekkakiveä puhkaisevat diabaasijuonet. 2.2 Maisemarakenteen ja maisemakuvan erityispiirteet vaikutusalueella Hankkeen vaikutukset kohdistuvat usealle erityyppiselle maisema-alueelle. Vaikutusalueella sijaitsee merialueita, saaristovyöhykkeitä, rannikkoa, viljelyseutuja ja metsäisiä vedenjakajaseutuja. Hankkeen merenpuoleiset vaikutukset kohdistuvat laajaan Satakunnan saaristoon, joka muodostuu Rauman, Eurajoen, Luvian, Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista, jotka kaikki ovat arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Eurajoen ja Luvian saaristot sijoittuvat hankkeen luoteispuolelle Lankoorinniemen ja Eurajoensalmen väliselle merialueelle. Pirskerinfäärtin ja Pietarmeren vesialueet sekä muun muassa Pastuskerin saaren ympäristö ovat varsin pienipiirteistä, karikkoista ja matalaa maannousemarannikkoa. Merellisistä elinkeinoista kertovia kulttuuriympäristöjä ovat muun muassa Laitakari ja Lampoori. Saaristoon sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Luvian saariston kalastajatilat. Rannan tuntumassa on pienipiirteisiä ja vaihtelevia viljely- ja kylämaisemia kuten Lemlahden ja Kuivalahden kylät ja Jaakolankulma. Mantereella vaikutusalueen maisemakuvaa hallitsevat Eurajoen ja Luvian viljelymaisemat ja näiden väliin jäävä laakea metsäinen selänne. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Pinkjärvi on yksi muutoin vähäjärvisen rannikkoseudun laajimmista järvistä. Maisemarakennetta kuvaavassa kaaviomaisessa kartassa näkyy maaston topografian ja perusrungon suuntautuneisuus sekä murroslinjat, joihin tarkastelualueen laajat jokilaaksot ovat sijoittuneet. Maiseman solmukohdat ovat useiden maiseman perusosien leikkauspisteitä ja kohtauspaikkoja, jotka ovat edullisia asutukselle. Solmukohtia on muodostunut erityisesti eri murroslinjojen leikkauspisteiden ympärille. Karttatarkastelusta huomataan, että vanhimmat säilyneet kulttuuriympäristöt sijoittuvat suurimmilta osin maiseman solmukohtiin. Maamerkeiksi on esitetty suojeltuja rakennuksia, kuten kirkkoja, jotka jäsentävät rakennettua ympäristöä. Kartalla on esitetty myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuden kannalta tärkeitä maisemarakenteen osia, kuten valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia, valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia sekä valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita (SYKE). Kyseiset muodostumat sijoittuvat lähinnä selänteiden reuna-alueille sekä avoimien viljelymaisemien reunamille. Valtakunnallisesti arvokas rantakerrostuma Kaanaan rannikolla, kaava-alueen pohjoispuolella, on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. 2.3 Korkeussuhteet Seutu on topografialtaan alavaa ja suhteellisen tasaista. Luvianlahden viljelyaukean keskiosien korkotaso jää alle 2,5 m.p.y. Aukean reunoilta nousevat entiset merenlahdenrannat Luvian kirkonkylällä noin korkotasolle 15 m.p.y, ja Mikolassa sekä Peränkylässä noin korkotasolle 10 m.p.y. Hankealueen länsiosat sijaitsevat merenrantaan ulottuvalla tasaisella, alle 20 m.p.y jäävällä moreenimaalla. Itäosissa maasto muuttuu kallioisemmaksi ja kohoaa muun muassa Kolinummella noin tasolle 35 m.p.y. Kalliopaljastumat tuovat maaston topografiaan vaihtelevuutta ja Pinkjärven (noin 29 m.p.y.) rannoilla sekä Peränkylän viljelymaiden taustalla on jokusia maisemakuvaa rikastuttavia kalliojyrkänteitä. 7 Kartasta hahmottuvat alueen korkeuserot sekä rannikon rikkonainen, osittain tiheäsaarinen rannikkoseutu. Hankealueen lounaispuolella näkyy erityisen pienipiirteistä rannikon läheistä saaristoa. Luvianlahden viljelyalueet erottuvat alavina vaaleanvioletteina alueina. Kaava-alueen eteläpuolella maasto on huomattavasti pienipiirteisempää ja vaihtelevampaa kuin kaava-alueen itä- ja pohjoispuolella. Kaava-alueen välittömään ympäristöön sijoittuu laaja selännealue, joka osittain peittää näkyvyyttä koillisen, idän ja kaakon suuntaan. 2.4 Luvianlahden kuivatus Vaikutusten kannalta keskeisellä paikalla sijaitseva Luvianlahti oli vielä 1900-luvun alussa järviruokoa ja vesiheinää kasvava maannousemalahti. Talvisin se sai jääpeitteen Korvenkylään ja Peränkylään saakka, mikä mahdollisti lahden ylittämisen jääteitä pitkin. Kuivatusta ryhdyttiin suunnittelemaan 1870-luvulla ja lahden peruskuivatus ajoittui vuosille 1917-1923, minkä seurauksena pohjaveden pinta aleni nopeasti, mutta edelleen laajat alueet pysyivät veden vaivaamina. Lisäksi ojien perkaustyöt jatkuivat vuosittain liettymisen ja madaltumisen vuoksi. Lahden toinen peruskuivatus toteutettiin vuosina 1948-1954, mikä mahdollisti myös Karjalan siirtoväen asuttamisen Luvialle. Lahden kuivattamisen seurauksena syntyi laaja tasainen Luvianlahden viljelysaukea, jota ympäröi Luvian kylien vanhat kulttuurimaisemat. 8 Kuva 2. Maisemarakennekaavio. 9 Kuva 3. Topografiakartta. 10 2.5 Maisemakuva Hankkeen vaikutus- ja tarkastelualueen maisemakuva on vaihtelevaa, sillä se määräytyy vallitsevien maisemaelementtien kuten merialueiden, saariston, rannikon, viljelyseutujen ja metsäisten vedenjakajaseutujen mukaan joko pienipiirteiseksi tai vähäisempiä maisemakuvallisia elementtejä sisältäväksi. Maisemakuvaltaan pienipiirteisimpiä alueita ovat pienialaiset kylämäiset kulttuurimaisemat ja toisaalta rikkonainen saaristovyöhyke. Suuripiirteistä maisemakuvaa edustavat avomerialueet, yhtenäiset laakeat metsäalueet ja laajimmat yhtenäiset viljelyalueet, kuten Luvianlahden keskeiset viljelyalueet. Oheisissa kartoissa on esitetty ilmakuvan (MML 2013) päällä rakennetun ympäristön maisemaelementtejä, kuten rakennuksia ja tiestöä. Arvokohteiksi on tunnistettu sekä vanhaan kulttuurimaisemaan liittyviä alueita että luonnonmaiseman huomattavia erityispiirteitä. Tällaisia erityispiirteitä ovat avokallioalueet selänteiden reuna-alueilla sekä kaava-alueen inventoinnin puroja luontokohteet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ovat niityt. Maisemakuvan eheyden ja tilallisen jäsentyneisyyden kannalta ehyet metsänreunat ovat merkittäviä reuna-alueita rakennetussa ympäristössä. Maisemahäiriön muodostava sähkölinjaverkosto on merkitty kartalle omana teemana. Tärkeät näkymälinjat sijoittuvat avoimille alueille, kuten maatalousalueille, vesistöihin ja niiden rannoille, merenrannikolle ja merelle. Kaava-alueelle suuntautuvat tärkeät näkymälinjat on esitetty selityksineen maisemakuvakartalla aakkosin A-F. Lähimaisemaa muuttavat esimerkiksi maanottoalueet, koska ko. maisematöissä muutetaan muun muassa maiseman luonnollista rakennetta ja lajistoa. Vaurioita voidaan korjata jälkihoidolla ja maisemoinnilla. Maanottoalueista ei ole aiheutunut häiriötä kulttuurimaisemien maisemakuvaan. Kuva 4. Hankealue sijoittuu suhteellisen tasaiselle metsäiselle moreenimaalle, jonka topografiaa monipuolistavat pienialaiset kallioalueet. 11 Kuva 5. Maisemakuvaa esittävä karttaesitys. 12 Kuva 6. Maisemakuvakartan suurennos Lemlahden kyläalueelta. Kuva 7. Maisemakuvakartan suurennos Peränkylästä. 13 3. HANKKEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN 3.1 Vaikutusmekanismit Maisemavaikutus tarkoittaa muutosta maiseman rakenteessa, luonteessa tai laadussa. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat useimmiten visuaalisesti havainnoitaviin näkymiin ja maisemakuvaan, minkä vuoksi visuaaliset vaikutukset ovat tuulivoimahankkeissa korostuneessa asemassa. (Ympäristöministeriö 2006). Maiseman kokeminen on subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat useat ei–aineelliset ja tunneperäiset tekijät kuten seudun historia, ihmisten omat toiveet, arvostukset sekä asenteet, minkä vuoksi arviot maisemavaikutusten merkittävyydestä voivat olla eri henkilöiden kesken huomattavan poikkeavia. 3.2 Suorat ja visuaaliset vaikutukset ja vaikutusten laajuus Suoria maisemavaikutuksia aiheutuu sekä hankkeen rakentamisen aikana että sen valmistuttua. Vaikutukset johtuvat itse tuulivoimalarakenteista, sekä tie-, voimajohto- ym. rakenteista. Nämä vaikutukset rajautuvat yleensä kaava-alueelle ja siellä rakennuspaikalle ja sen lähistölle. Vaikutukset kohdistuvat muun muassa lähiympäristön kallio- ja maaperään sekä kasvillisuuteen ja sitä kautta maisemarakenteeseen ja maisemakuvaan. Voimaloiden suuren koon vuoksi visuaalinen vaikutusalue muodostuu varsin laajaksi. Selkeällä ja kuivalla säällä voimaloiden lavat ovat erotettavissa 5–10 kilometrin päässä voimalasta, mutta 15–20 kilometrin etäisyydellä lavat eivät enää ole paljaalla silmällä havaittavissa. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 20–30 kilometrin päähän. (Ympäristöministeriö 2006). Voimaloiden visuaalinen vaikutusalue voidaan jakaa vaikutusvyöhykkeisiin sen perusteella miten rakenteet näkyvät ja miten voimakkaasti ne hallitsevat maisemaa. Arvioinnin tukena käytetyt vaikutusvyöhykkeet on käsitelty kappaleessa 3.4. 3.3 Vaikutusten luonne Maisemavaikutusten luonne liittyy yksittäisen voimalan sekä niiden sijoitussuunnitelmasta muodostuvan ryhmän suureen kokoon. Voimalan mittakaava vertautuu vaikutusalueen muihin olemassa oleviin maisemaelementteihin, mittasuhteisiin ja olemassa oleviin maamerkkeihin (Ympäristöministeriö 2006). Suuren kokoluokan voimalat saattavat siten kutistaa ympäröivää maisematilaa sekä vääristää maiseman symbolisia ja hierarkkisia merkityksiä. Voimaloiden rakentaminen saattaa muuttaa maisemakokonaisuuksien yhtenäisyyttä, luonnetta ja painopistettä siten, että vaikutukset ulottuvat sellaisiinkin osakokonaisuuksiin, joihin näkymäalueita ei muodostu. Tuulivoimaloiden rakentamisen myötä on muodostunut näkemyksiä siitä, miten eri maisematyypit sietävät tuulivoimarakentamista. ”Tuulivoimalat ja maisema” – selvityksessä (Ympäristöministeriö 2006) on todettu maiseman sietokykyyn vaikuttavan niin esteettiset kuin maiseman kokemiseen liittyvät tekijät. Näitä ovat erityisesti maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne sekä maiseman käyttöön liittyvät tekijät: - - Suuripiirteinen/pienipiirteinen ja maiseman mittakaava. Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman luonne on, sen helpommin maisemaan on sijoitettavissa uusia elementtejä. Suuripiirteisessä maisemassa yhtenäiset elementit, kuten laajat viljelyalueet ja avomeri ovat riittävän voimakkaita, eikä voimaloiden suuri koko muuta maisemaelementtien keskinäistä suhdetta tai niiden merkitystä. Pienipiirteinen, visuaalisesti herkkä maisema sietää lähtökohtaisesti huonommin tuulivoimaloiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema. Toisaalta pienipiirteisessä maisemassa on usein myös maaston korkovaihtelusta seuraavia katvealueita, minkä vuoksi visuaalisten vaikutusten alue on suuripiirteiseen alueeseen verrattuna rajatumpi. Ajallinen luonne. Erityisesti ihmisten toimien johdosta jatkuvassa muutosprosessissa olevassa maisemassa tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat vähemmän negatiivisiä. Staattinen ja muuttumaton maisema on herkempi tuulivoimarakentamisesta aiheutuville vaikutuksille. Mikäli alueella on jo 14 - 3.4 ennestään ihmisen tekemiä uudenaikaisia rakennelmia, maiseman koetaan sietävän tuulivoimaloita paremmin. Maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman visuaaliset ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään ”luonnontilaiseen” ympäristöön. Tarkastelualue ja etäisyys- ja vaikutusvyöhykkeet Satakunnan rannikkoseudulla ja Ala-Satakunnan viljelyseudulla on lukuisia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Hankkeen sijoittumista suhteessa ympäristön arvokohteisiin on esitetty noin 15 kilometrin säteelle kaavaalueesta ulottuvan karttatarkastelun avulla. Tarkastelun pääpaino on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaissa kohteissa, jotka on merkitty kartalle 12 kilometrin säteellä kaavaalueesta. Vaikutusvyöhykkeiden määrittely perustuu eri selvityksissä esitettyihin näkemyksiin ja vastaavista hankkeista muodostuneisiin kokemuksiin siitä, kuinka laajalle alueelle tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat, ja miten niiden vaikutus etäisyyden kasvaessa lievenee. Tässä selostuksessa on sovellettu aiemmin esitettyjä näkemyksiä ja suhteutettu ne tämän hankkeen paikallisiin maisemallisiin lähtökohtiin. Selostuksessa on käytetty seuraavaa jakoa viiteen vaikutusvyöhykkeeseen: Etäisyys noin Vaikutusvyöhykkeen vaikutuksen luonne nimi, Paikallinen sijoittuminen Välitön vaikutusalue, ”tornin lähivyöhyke” Voimalarakennelma hallitsee aluetta visuaalisesti. Lemlahden kylä, itäiset alueet 1–3 km Lähialue, ”dominanssivyöhyke” Voimalat saattavat hallita maisemakuvaa niillä alueilla, joilta avautuu näkymiä kohti voimaloita. Peränkylä, Mikola, Laitakrinlahden ja Santalahdensalmen välinen rantavyöhyke, Kuivalahti, Metsäkulma ja Pinkjärven ja Rekojärven länsiosat. 3–5 km Välialue. Voimala näkyy hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Peränkylä (RKY 2009) ja Korvenkylä, Luvianlahden kulttuurimaiseman keskiosat, Laitakari, Isomaan ja Lampoorin välinen saaristo, Kuivalahdensalmi, Jaakolankulma, Pinkjärven keski- ja itäosat 5–12 km Ulompi välialue. Voimala näkyy hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Luvian kirkonkylä (RKY 2009), Hyviluoto (RKY 2009), Isomaa, Etelän Piskeri (RKY 2009), Eurajoensalmi, Eurajoen viljelymaisemat, Irjanne (RKY 2009), Luvian ja Nakkilan väliset selännealueet. >12 km Kaukoalue. Voimala näkyy, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Tuulipuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa. Selkämeri Luvian ja Eurajoen edustalla 0–1 km Härmälän 15 3.5 Visuaaliset vaikutukset Yksittäinen tuulivoimala erottuu maisemassa maamerkkinä. Usean tuulivoimalan muodostama tuulipuisto muodostaa maamerkkirakennelmien kentän, jonka muoto ja vaikutukset vaihtelevat merkittävästi katselupisteen mukaan. Tämän vuoksi katselupisteen paikalla ja näkymäsektorin suunnalla on suuri merkitys tuulipuiston visuaalisen vaikutuksen merkityksessä. Esimeriksi Luvianlahden ylitse aukeavissa näkymissä voimalat näyttäytyvät leveänä rintamana, kun taas mereltä esim. Isomaan suunnalta katsottaessa voimalat sijoittuvat kapealle näkymäsektorille. Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että voimaloiden aiheuttamat laajimmat maisemamuutokset näkyvät eniten rannikolta, saaristosta sekä mereltä päin. Mantereella laajimmat näkymäsektorit avautuvat Luvianlahden ja Peränkylän yhtenäisiltä ja avoimilta viljelyalueilta. Puusto aiheuttaa katvealueita rantaviivan tuntumassa, saarten suojissa ja avoimien viljelymaisemien voimaloiden puoleisella sivulla. Visuaalisiin vaikutuksiin kuuluvat myös lentoestevalot. Korkeimmat valot sijoittuvat tuulivoimalan konehuoneen päälle, torniosan huipulle. Konehuoneen päälle sijoitettavan valon lisäksi torniin sijoitetaan lentoestevaloja noin 50 metrin välein ylhäältä alas laskien. Tuulipuisto liitetään jakeluverkkoon valtatien 8 yhteyteen rakennettavan maakaapelin välityksellä, minkä vuoksi sähkönsiirrosta seuraavat maisemalliset vaikutukset jäävät lieviksi. Voimaloiden näkymistä ympäröiville alueille on selvitetty näkemäalueanalyysin (wpd Finland Oy, 2013) avulla. Näkemäalueanalyysissä on huomioitu puuston estevaikutus. Näkymästä johtuvan maisemavaikutuksen luonteen määrittelemiseksi on laadittu havainnekuvia (wpd Finland Oy, 2013 ja 2014). 16 Kuva 8. Voimaloiden näkyvyydestä laadittu näkemäalueanalyysi. wpd Finland Oy 2013. 17 4. MAISEMALLISET OSA-ALUEET – VAIKUTUKSET MAISEMAKOKONAISUUKSIEN LUONTEESEEN 4.1 Saaristo Maisematyypin kuvaus: Saaristoluonto ja kulttuuriympäristö. Maiseman mittakaava: saariston osalta maisemakuva on pienipiirteistä, mutta avoimien merialueiden mittakaava on suuripiirteistä. Keskeisimmät arvot: Perinteisiin kalastuselinkeinoihin liittyvä rakennettu kulttuuriympäristö, luontoarvot, virkistysarvot. Satakunnan saariston pienipiirteiset kokonaisuudet muodostuvat Rauman, Eurajoen, Luvian, Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista, jotka kaikki ovat arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Luvian saaristo sijoittuu 3–20 kilometrin etäisyydelle hankkeesta ja Eurajoen saaristo noin 7–20 kilometrin etäisyydelle hankkeesta. Vaikutukset: Hanke ei itsessään riko saariston tai siihen liittyvien kulttuurimaisemien muodostamaa kokonaisuutta tai näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Hankealue sijoittuu mereltä ja saaristosta kohti rannikkoa avautuvien näkymien taustalle, muodostuen uusiksi mantereelle sijoittuviksi maamerkeiksi. 4.2 Rannikkovyöhyke Maisematyypin kuvaus: Maannousemarannikko, saaristoluonto ja kulttuuriympäristö. Maiseman mittakaava: maannousemarannikon mittakaava on rikkonaisen rantaviivan ja kulttuuriympäristöjen osalta pienipiirteinen, mutta avoimien merialueiden suuntaan avautuvissa näkymissä mittakaava on suuripiirteinen. Keskeisimmät arvot: Perinteisiin kalastuselinkeinoihin liittyvät rakennetut kulttuuriympäristöt, luontoarvot, vapaa-ajan asunnot. Vaikutukset: Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia rannikkovyöhykkeeseen. Visuaaliset vaikutukset kohdistuvat mantereelle suuntautuviin näkymiin, joissa maisemakuvaltaan metsäiseen horisonttiin tulee sijoittumaan uusia maamerkinomaisia voimaloita. Tulevaisuudessa Pohjanlahden rannikkovyöhykkeeseen tulee laajoille alueille lukuisten vireillä olevien tuulivoimahankkeiden myötä kohdistumaan huomattavia maisemakokonaisuuksiin liittyviä vaikutuksia. On mahdollista, että vaikutusten haitallisiksi kokeminen tulee ajan myötä lievenemään. 4.3 Kulttuurimaisemat Maisematyypin kuvaus: Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema. Maiseman mittakaava: Maisemakuva on kyläalueilla pienipiirteistä, mutta laajojen tasaisten viljelyalueiden yhteydessä maisemakuva on suhteellisen selkeää ja suuripiirteistä. Keskeisimmät arvot ja avainsanat: Perinteinen agraarimaisema, merellisten elinkeinojen erityispiirteet. Pitkät näkymät pitkin viljelylaaksoa (Luvianlahti). Vaikutukset: Kulttuurimaisemien kannalta hankkeen vaikutukset kohdistuvat erityisesti Lemlahden kylään sekä Luvianlahden ja Peränkylän maisemakokonaisuuksiin. Voimaloilla ei ole suoraa vaikutusta kylien rakennuskantaan tai niissä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin, mutta voimaloiden visuaalinen vaikutus saattaa Lemlahden kylän osalla, tietyissä näkymäsuunnissa muodostua hallitsevaksi. Hallitsevan vaikutus muodostuu, kun tarkastelupisteen ja voimaloiden välille jää runsaasti silmin erotettavia pienipiirteisiä elementtejä, kuten rakennuksia, pihapiirejä ja metsän reunavyöhykkeen kasvillisuutta. Tällöin voimaloiden suuri koko vertautuu pienipiirteisiin maisemaelementteihin kutistaen näiden mittakaavaa. Luvianlahden ja Peränkylän maisemakokonaisuudet ovat maisemakuvaltaan selkeitä ja maisemallisesti merkittäviä näkymäsuuntia avautuu useaan suuntaan, myös voimaloista poispäin. 4.4 Metsäselänteet Tarkastelualueen pinta-alasta suuri osa on pääasiallisesti asumatonta metsämaata. Satakunnan kulttuurimaisema-alueet rajautuvat mantereella monin paikoin vedenjakajametsävyöhykkeeseen, joka samalla toimii maisematilaa rajaavana elementtinä. Kulttuurimaisemat liittyvät toiminnallis- 18 esti toisiinsa rannikon suuntaisen, jokilaaksoihin keskittyvien viljelyalueiden ja vedenjakajaselänteiden poikittaissuuntaisesti ylittävän tiestön avulla. Vaikutukset: Hankkeen toteuttamisen suorat maisemalliset vaikutukset kohdistuvat metsäiselle vedenjakajaselänteelle. Vaikka metsäaluekokonaisuuden luonteeseen kohdistuu maisemavaikutuksia, voivat voimaloiden rakennuspaikkojen ja tiestön välialueet säilyä nykyisenkaltaisen luonnontilaisina. Voimaloiden välisen metsäpuuston latvusto useimmiten katkaisee näkymiä voimaloille. Paikoittain näkyvät voimalarakenteet, melu ja varjostus vaikuttavat kuitenkin luonnonmaiseman kokemiseen. Tuulipuiston rakentaminen muuttaa aluekokonaisuuden luonnetta luonnonalueesta suurimittakaavaiseksi energiantuotantoalueeksi. Rakennettu; rakenteita, toimintoja ja työvaiheita sisältävä ympäristö laajenee luontoalueille, jolloin nykyisten rakennettujen ympäristöjen ja viljelymaisemien sekä niihin liittyvien toimintojen kontrasti metsäalueisiin verrattuna vähenee ja merkitys hierarkiassa heikkenee. Hankkeen toteutuminen muuttaa Eurajoen, Lemlahden ja Luvian välisen tieosuuden luonnetta, kun se muuttuu metsätalousvaltaisesta alueesta intensiivisemmän ihmistoiminnan ja tuotannon alueeksi. Voimalat sijoittuvat maisemarakenteen kannalta johdonmukaisesti yhtenäiselle selännealueelle, mikä lähtökohtaisesti lieventää maisemavaikutusta. 4.5 Pinkjärvi Maisematyypin kuvaus: Pinkjärvi on kauttaaltaan metsäalueisiin rajautuva pienehkö järvi, joka ei karttatarkastelun perusteella ole lasku-uomiensa välityksellä soutukelpoisessa yhteydessä muihin vesistöihin. Rannoilla on jonkin verran vapaa-ajan asutusta, joka keskittyy Rekojärven ja Pinkjärven väliselle kapealle kannakselle ja muualle Pinkjärven pohjoisrantaan. Vapaa-ajan asuntoja sijaitsee myös Isoluodolla sekä luodon kohdalla järven etelärannalla. Pinkjärven itäisillä rannoilla ei juurikaan ole vapaa-ajan asutusta. Maiseman mittakaava: Järvi on suuntautunut itä-länsisuunnassa ja se on tässä suunnassa noin neljän kilometrin pituinen. Pohjois-etelä –suunnassa leveyttä on runsaan kilometrin verran. Järven keskellä Pitkäniemen kohdalla on muuhun järveen verrattuna kapeampi kohta, jossa leveyttä on noin puoli kilometriä. Saaria on suhteellisen vähän, noin kymmenkunta. Isoluodolla on pituutta vajaan kilometrin verran ja se on saarista selkeästi isoin. Isoluodolle ja sen viereiselle pienelle saarelle johtaa tieyhteys. Muut saaret ovat pieniä, vain halkaisijaltaan muutaman kymmenen metrin levyisiä ja ne sijoittuvat pääasiallisesti rannan tuntumaan. Muutamat lahdet ja niemet rikastuttavat rantaviivan muotoa, mutta kokonaisuudessaan rantaviiva on suhteellisen selkeäpiirteinen. Vähäisen saarisuuden ja selkeän rantaviivan vuoksi Pinkjärven vesialueille muodostuu järven pinta-alaan nähden suhteellisen paljon järven pituussuuntaisia noin kolmen kilometrin pituisia näkymiä. Keskeisimmät arvot: Kaavaluonnoksesta saadun palautteen mukaan järvellä ja sen rannoilla vapaa-aikaa viettävät arvostavat erityisesti järvenrantojen metsäisyyttä ja siitä seuraavaa erämaamaiseksi kuvailtua luontovaltaisuutta. Vaikutukset: Pinkjärven pisimmät näkymäsuunnat avautuvat itä-länsi —suunnassa pitkänomaista järvenselkää pitkin. Tuulivoimalat sijaitsevat ryhmänä noin kahden – kolmen kilometrin päässä järven länsirannasta ja näkyvät näkemäalueanalyysin mukaan erityisesti Pinkjärven keskiosiin ja järven itärannoille. Katvealueet puolestaan syntyvät järven länsipäätyyn ja osin pohjoisrannalle, jotka ovat myös tiivistä vapaa-ajan asuntojen vyöhykettä. Havainnekuvat on laadittu Pitkäniemen päästä noin neljän kilometrin etäisyydeltä lähimmistä tuulivoimaloista, pohjoisrannalta sijaitsevalta uimarannalta, itäiseltä rannalta laavun lähistöltä sekä pikku saaresta. Havainnekuvien perusteella tuulivoimalat sijoittuvat järven taustalle suhteellisen tiiviinä ja yhtenäisenä ryhmänä. Katseen kohdistuessa juuri tuulivoimaloiden suuntaan ne muodostavat intensiivisen ryhmän, joka vähentää maisemakuvan luontovaltaisuutta ja erämaisuuden kokemusta. Myös kokemus maisematilasta ja näkymässä havaittavien kohteiden etäisyydestä avartuu, sillä lähtötilanteessa kaukaisin havaittava kohde on ollut järven rantapuusto. Tuulivoimalat laajentavat siten näkymässä havaittavia kohteita neljän kilometrin päähän. Avoimen vesipinnan tarjoamista laajoista näkymäsektoreista ja järven selkeästä muodosta johtuen katselupisteistä avautuu kuitenkin aina myös niitä näkymäsuuntia, joihin voimalat eivät näy. Tiiveimmät vapaa-ajanasutuksen keskittymät sijoittuvat järven länsi-, pohjois- ja lounaisrannalle, joista avautuvat päänäkymäsuunnat eivät suuntaudu tuulivoimaloiden suuntaan. 19 5. MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET JA NIIHIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET 5.1 Maakuntakaavan kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeät alueet Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeät alueet seuraavin merkinnöin: kh 1. Satakunnan maakuntakaavassa kh1 – merkinnällä osoitetut alueet pohjautuvat vuoden 1993 inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä. kh 2, kh maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt kh 3, perinnemaisemat Kuva 9. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2000) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992) Satakunnassa on runsaasti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Hankkeen sijoittuminen suhteessa tähän kulttuuriperinnöltään 20 rikkaaseen ympäristöön on osoitettu noin 12 kilometrin säteelle ulottuvan karttatarkastelun avulla. Tarkastelun pääpaino on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaissa kohteissa. Valtakunnalliset ja maakunnalliset kohteet on merkitty kartalle 12 kilometrin säteellä hankealueesta. Selvityksessä on tarkasteltu arvokohteiden sijoittumista suhteessa hankealueeseen yhden, kolmen, viiden ja kahdentoista kilometrin etäisyysvyöhykkeisiin jaotellen, jotta saataisiin tuotua esiin vaikutusten voimakkuus ja mahdollinen lieventyminen etäisyyden kasvaessa. Osa arvoalueista tai -kohteista sijoittuu useammalle etäisyysvyöhykkeelle, jolloin ne on huomioitu erikseen kussakin etäisyysluokassa. Hankealueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä. (Museovirasto 10/2013) Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue Naskalinkalliot-Alholankallio sijoittuu noin kolme kilometriä hankealueesta koilliseen. Kuva 10. Ote Satakunnan maakuntakaavan selostuksesta, osa B2. Kulttuuriperinnön vaaliminen. Kartalla esitetty kh 1 merkinnällä (RKY 1993) osoitetut alueet. Kuva 11. Kartalla esitetty kh 2 ja kh merkinnällä osoitetut alueet. Kuva 12. Ote Satakunnan maakuntakaavan selostuksesta, osa B2. Kulttuuriperinnön vaaliminen. 21 Kuva 13. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet. 22 Kuva 14. Tarkennettu kartta maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteista. Ehdotusvaiheessa tarkasteluun mukaan otetut kalastajatilat on merkitty karttaa punaisin ja vihrein ympyröin. 23 5.2 Päivitysinventoinnit Meneillään olevassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnissa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Leistilän aukean viljelymaisemaa (noin 17 km itään voimalapaikoista), Kokemäenjoki-laakson kulttuurimaisemaa (noin 19 km itään) ja Eura-Kiukainen kulttuurimaisemaa (noin 22 km kaakkoon). Lisäksi inventoinnissa on esitetty maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Luvianlahden (noin 2 km pohjoiseen/koilliseen), Vuojoki-Linnamaan (noin 7 km etelään), Eurajoen (noin 9 km kaakkoon), Lattomeren (noin 13 km koilliseen voimalapaikoista), Leistilänjärven (noin 13 km koilliseen) ja Panelian (noin 17 km kaakkoon) maisema-alueet. Alle kymmenen kilometrin etäisyydellä Lemlahden tuulivoima-alueesta sijaitsevat Luvianlahden (noin 2 km pohjoiseen/koilliseen) Vuojoki-Linnamaan (noin 7 km etelään) ja Eurajoen (noin 9 km kaakkoon) maisema-alueet. Kuva 15. Meneillään olevassa maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnissa esitetyt maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. 24 5.3 Etäisyysvyöhyke 0–1 km, välitön vaikutusalue Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: Lemlahden kylä ja kulttuurimaisema, kh1, 442045 Lemlahden kylä ja kulttuurimaisema 442019, kh 2 Lemlahden kylän ja kulttuurimaiseman kehitys on alkanut myöhäiskeskiajalla, jolloin kalastus oli kylän pääasiallinen elinkeino. Kulttuurimaisemakokonaisuus muodostuu pienialaisista pelto-, niitty- ja hakamaakuvioista. Maisematila on pienipiirteisen mosaiikkimaista ja maisemakuvaa rikastuttavat mm. hevoslaitumet, pellon reunapuusto, puusaarekkeet sekä pellonraivauksen yhteydessä kasatut kiviladelmat. Kyläkeskustassa on tiivis taloryhmä, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Rakennuskantaan kuuluu edelleen paljon pieniä torppia, mäkitupia, aittoja, niittylatoja ja kalastajatorppia kuten Latokarissa. Lemlahden kylästä mantereen suuntaan, kohti Mikolaa johtaa historiallinen tie. Uusi Luvian ja Kuivalahden välille rakennettu maantie 12853 halkaisee Lemlahden kylän pienialaisen viljelymaiseman. Pramin rakennukset ja meren rantaan johtavan Saaristontien varren torpat jäävät maantielinjauksen länsipuolelle. Teiden pientareet ja pihapiirit ovat paikoitellen kasvaneet umpeen, minkä vuoksi avoimen peltotilan muodostaman kokonaisuuden hahmottaminen on nykytilanteessa paikoin häiriintynyt. Lemlahden kylän maisemallinen kokonaisuus hahmottuu nykyisellään parhaiten Kuivalahdentieltä havainnoituna. Esteettömien, avoimien näkymälinjojen osuus on kuitenkin umpeen kasvun myötä Kuivalahdentieltäkin vähentynyt. Merkinnällä kh-2 osoitettu alue rajautuu laajemmalle alueelle kuin Lemlahden kylän keskeisiin osiin rajautuva kh1- alue. Laajemman rajauksen sisälle sijoittuvat Lemlahden kylältä merenrantaan johtavan Saaristontien varren asutus sekä kylältä lounaaseen johtavan Kuivalahdentien osuuksia. Vaikutukset: Lemlahden kylä, talot, niiden pihapiirit ja tielinjaus sijoittuvat näkemäalueanalyysin mukaan pirstaleiselle katvealueelle, jossa voimaloiden näkyvyys vaihtelee pienipiirteisesti lähipuuston vaikutuksesta. Tuulivoimaloilla ei ole suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan tai kylässä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin. Tuulivoimalat jäävät näkymäalueanalyysin, havainnekuvan ja maastokäynnin perusteella arvioituna monin paikoin katvealueelle. Osa tuulivoimaloista tulee näkymään Kuivalahdentielle, jolloin ne sijoittuvat näkymässä peltoaluetta rajaavan metsänreunan taakse. Kuivalahdentieltä tarkasteltuna kylän rakennettu kulttuuriympäristö ei kuitenkaan sijoitu tuulivoimaloiden kanssa samalle näkymälinjalle. Valokuvasovitteen perusteella tuulipuiston kahdeksasta voimalasta neljän näkyvyys jää etäisyyden ja maaston tasaisuuden vuoksi vähäiseksi ja metsäpuuston katveen vuoksi vain osa lavasta tulee näkyviin. Loput neljä tuulivoimalaa näyttäytyvät maisemassa hieman eri tavoin: 2-3 lähimmän tuulivoimalan konehuone noussee puuston latvuston yläpuolelle, mutta ei kuitenkaan niin korkealle, että lavat nousisivat kokonaisuudessaan latvuston yläpuolelle. Tuulivoimaloiden vaikutuksesta maisemakuvassa jo tapahtuneet muutokset voimistuvat ja kulttuurimaiseman pienipiirteisten elementtien erottaminen ja hahmottaminen häiriytyy edelleen. Tuulipuistoon johtavan perusparannettavan Katinhännäntien liittymää Kuivalahdentiehen tullaan siirtämään noin sata metriä pohjoisemmaksi. Uusi liittymä ei sijoitu avoimeen viljelymaisemaan eikä sillä ole vaikutusta kulttuurimaiseman arvoihin. Katvealueiden runsauden, näkymälinjojen suuntautumisen ja tuulivoimalarakenteiden osittaisen näkyvyyden vuoksi visuaalisen kokonaisvaikutuksen ei kuitenkaan arvioida muodostuvan hallitsevaksi Lemlahden kylällä. Härmälä 442023 (kh2) Härmälässä on niittyjen ympäröimänä 1800-luvun monipuolista rakennuskantaa sisältävä tilakokonaisuus. Vaikutukset: Näkemäalueanalyysin perusteella Härmälä jää välittömällä vaikutusvyöhykkeellä puuston muodostamalle katvealueelle, jolloin visuaalisia vaikutuksia ei muodostu. historiallinen tie, ht Lemlahden ja Mikolan välinen vanha tie on historiallinen Pohjanlahden rantatiehen Eurajoella liittyvä tieyhteys. Keskiaikaisperäinen Satakunnan rannikkoseudulla kulkeva Pohjanlahden rantatie yhdisti Turun ja Korsholman linnahallinnon. Satakunnassa tie kulki välillä Laitila – VermuntilaUnaja – Eurajoki – Irjanne – Nakkila. Vaikutukset: Näkemäalueanalyysin perusteella tieosuus jää puuston muodostamalle katvealueelle, jolloin visuaalisia vaikutuksia ei muodostu. 25 Muinaisjäännökset: Vaikutusvyöhykkeellä ei muinaisjäännösinventoinnin perusteella sijaitse löydettyjä muinaisjäännöksiä. Perinnemaisemat: Vaikutusvyöhykkeellä ei sijaitse perinnemaisemia. Kuva 16. Prami. Kuva 17. Näkymä Saaristontieltä kohti kyläkeskustaa ja hankealuetta. 26 Kuva 18. Näkymä Kuivalahdentieltä kohti Lemlahden kylän vanhoja rakennuksia. (Salo-Jussila) Kuva 19. Pienipiirteisiä peltokuvioita merenrantaan johtavan Saaristontien varrella. Avoimien maisematilojen ylitse avautuu kapeita näkymäsektoreita hankealuetta kohden. Kuva 20. Lemlahden hevoslaitumia. Kuva 21. Pramin rakennuksia. 27 5.4 Etäisyysvyöhyke 1–3 km, lähialue Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: Peränkylä (kohde 33). (RKY 2009). Museoviraston kohdekuvaus: Peränkylä on ainutlaatuinen merenlahden vanha kylä, jonka maisemaan ja elinkeinorakenteeseen laajan merenlahden kuivattaminen 1900-luvulla on voimakkaasti vaikuttanut. Luvianlahden rannoille syntyi keskiajalla useita kyliä. Kirkonkylän eli Hanninkylän eteläpuolella Peränkylässä ja Mikolassa asutus on keskittynyt kumpareisille saarekkeille, joiden kautta vanhan maantien luonteva linjaus kulkee. Peränkylässä Vanha-Esko, Mäki-Esko ja Uusi-Seppä -nimisten maatilojen rakennukset kohoavat maamerkinomaisesti ympäröivästä viljelysmaisemasta. Tilojen päärakennukset ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kylän ulkopuolella on Peränkylän vanhoihin kantataloihin kuuluva Saharin talo, joka isonjaon täydennyksen ja lahden kuivattamisen jälkeen 1930-luvulla on siirretty nykyiselle paikalleen. Peränkylän länsipuolella on Mikolan Evastin ja Tienmutkan talojen ympäristöön muodostunut torppareiden ja mäkitupalaisten asuttama Mikolan mäki. Yhtenäisellä tavalla pienimuotoiset rakennukset ovat sijoittuneet kivikkoisille hakamaille kahden toisiaan risteävän tien varsille. Evastin ja Tienmutkan päärakennukset ovat 1800-luvulta. Luvianlahti on kuivattu 1900-luvun alussa ja kylien käyttöön on syntynyt yli tuhat hehtaaria hyvää peltomaata. Poriin johtavan rantamaantien oikaistu linja jakaa Peränkylän rakennettua maisemaa. Peränkylä ja Mikola on asutettu myöhäiskeskiajalla, jolloin nykyiset kyliä ympäröivät pellot olivat vielä merenlahtea. 1560-luvulla Mikolassa oli kolme taloa ja Peränkylässä kaksi. Maankohoamisen seurauksena madaltunut Luvianlahti kuivatettiin peltomaaksi kahdessa vaiheessa vuosina 1917-1923 ja 1948-1954. (Museovirasto 2009. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) Peränkylän maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman aluerajaus, (kohde 442021) sisältyy RKY 2009 alueeseen Peränkylä. Vaikutukset: Näkemäalueanalyysin perusteella voimalat näkyvät Peränkylän avoimille viljelyalueille. Metsänreunojen ja asutussaarekkeiden taustapuolille jää kapeita katveeseen jääviä vyöhykkeitä. Hankkeella ei ole vaikutusta Peränkylän, Mikolan ja Tienmutkan asutusvyöhykkeiltä kohti Luvianlahden avoimia viljelymaisemia ja Luvian kirkonkylää avautuviin näkymiin. Vastakkaisissa näkymäsuunnissa esimerkiksi Vanha-Eskon, Mäki-Eskon ja Uusi-Sepän taloilta sekä valtatieltä 8 voimalat sen sijaan näyttäytyvät leveänä muodostelmana maisematilaa rajaavalla metsäselänteellä. Voimalat sijoittuvat viljelymaisemia rajaavalle selänteelle kokonaisuutena siten, että yksittäisten voimaloiden asema tai sijainti ei korostu. Joissain hankealuetta kohti suuntautuvissa näkymissä tai metsänreunassa on pienipiirteisiä maisemaelementtejä jotka ovat vähäisen etäisyyden vuoksi silmin havaittavia. Tällöin voimaloiden suuri koko vertautuu pienipiirteisiin maisemaelementteihin kutistaen näiden mittakaavaa. Kuva 22. Evasti Mikolassa. 28 Kuva 23. Näkymä Mikolasta kohti Luvianlahden lakeutta ja Luvian kirkonkylää. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: Lemlahden kylä ja kulttuurimaisema 442019 Maakunnalliseti merkittäväksi osoitettu alue rajautuu laajemmalle alueelle kuin Lemlahden kylälle osoitettu kh1- alue. Kh-2 aluerajaukseen sisältyvät kylän ja meren välinen Saaristontien varteen keskittynyt torppa- ja loma-asutusvyöhyke. Vaikutukset: Talot, niiden pihapiirit ja tielinjaus sijoittuvat näkemäalueanalyysin mukaan pirstaleiselle katvealueelle, jossa voimaloiden näkyvyys vaihtelee pienipiirteisesti lähipuuston vaikutuksesta. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kohteen arvoihin, mutta niissä näkymälinjoissa, joissa voimalat näyttäytyvät kylärakenteen sisältä ulos katsottaessa saattavat ne muodostua vähäisen etäisyyden ja suuren kokonsa vuoksi kyseisiä näkymiä hallitseviksi. Luvianlahden kulttuurimaisema, kh1, 442044 Luvianlahden kulttuurimaiseman eteläiset osat sijoittuvat alle kolmen kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Luvianlahden maisemakokonaisuus on syntynyt laajan kuivatuksen seurauksena vanhaan merenlahteen. Kuivatus päättyi vuonna 1954. Asutus noudattaa vanhan rantaviivan linjoja ja entiset saaret erottuvat maisemassa puustoisina saarekkeina. Vaikutusvyöhykkeelle sijoittuvat Peränkylän, Mikolan Evastin sekä Vanha-Eskon ja Mäki-Eskon ja Uusi-Sepän asutussaarekkeet. Vaikutukset: Vaikutusvyöhykkeelle sijoittuva asutus noudattaa vanhan rantaviivan linjoja ja niistä avautuvat maisemallisesti merkittävät näkymäsuunnat suuntautuvat pääasiallisesti Luvianlahdelle, hankealueesta poispäin. Vastakkaisissa näkymäsuunnissa voimalat sijoittuvat maisematilaa rajaavalle metsäselänteelle. Voimalat eivät hallitse laajaa avointa maisematilaa, jonka mittakaava on suuripiirteinen, mutta ne muodostuvat uusiksi maamerkeiksi ja muuttavat metsäselänteen luonnetta. Mikolankylän kulttuurimaisema, 442020 Mikolankylä sisältyy Peränkylän RKY 2009 alueeseen. Mikolankylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Lemlahdesta Peränkylään johtavan tien varrella on Mikolassa lukuisia torppia ja mäkitupia, jotka muodostavat mielenkiintoisen raittinäkymän. Evastin talon pohjoispuolella avautuu Lemlahden kulttuurimaisema. Vaikutukset: Talot, niiden pihapiirit ja tielinjaus sijoittuvat näkemäalueanalyysin mukaan pirstaleiselle katve- ja näkymäalueelle, jossa voimaloiden näkyvyys vaihtelee pienipiirteisesti lähipuuston vaikutuksesta. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat Mikolankylästä Luvianlahden suuntaan. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kohteen arvoihin, mutta kylärakenteen sisältä metsäselänteen suuntaan kohdistuvissa näkymälinjoissa näkyessään voimalat saattavat muodostua vähäisen etäisyyden ja suuren kokonsa vuoksi kyseisiä näkymiä hallitseviksi. 29 Kuivalahden kylä 22, Eurajoki Kuivalahden kylä on Eurajoen kunnan puolella sijaitseva, vanhan rantatien tuntumassa eheänä säilynyt kylämiljöö. Kyläraitin varrella on paljon vanhaa rakennuskantaa, tilojen päärakennusten lisäksi mm. vanha kansakoulu vuodelta 1895 ja nuorisoseurantalo. (Uusi-Seppä 2012) Vaikutukset: Tielinjaus, talot, niiden pihapiirit ja kylää ympäröivät viljelyalueet sijoittuvat näkemäalueanalyysin mukaan pääosin katvealueelle. Kapeita näkemäsektoreita saattaa paikoin muodostua avoimien peltoalueiden laidoille tai muiden hankealuetta kohti suuntautuvien avoimien tilojen päätteissä. Hankkeella ei vähäisen näkyvyyden vuoksi ole merkittävää vaikutusta kohteeseen. Kuva 24. Kuivalahden kylää. Kuva 25. Kuivalahden kyläraittinäkymiä. Härmälä 442023 (kh2) Härmälässä on niittyjen ympäröimänä 1800-luvun monipuolista rakennuskantaa sisältävä tilakokonaisuus. Vaikutukset: Näkemäalueanalyysin perusteella Härmälä jää välittömällä vaikutusvyöhykkeellä puuston muodostamalle katvealueelle, jolloin visuaalisia vaikutuksia ei muodostu. historiallinen tie, ht Lemlahden ja Mikolan välinen vanha tie on historiallinen Pohjanlahden rantatiehen Eurajoella yhdistyvä tieyhteys. Keskiaikaisperäinen Satakunnan rannikkoseudulla kulkeva Pohjanlahden rantatie yhdisti Turun ja Korsholman linnahallinnon. Satakunnassa tie kulki välillä Laitila – Vermuntila- Unaja – Eurajoki – Irjanne – Nakkila. Vaikutukset: Mikolassa tielinjaus sijoittuu näkemäalueanalyysin mukaan pirstaleiselle katve- ja näkymäalueelle, jossa voimaloiden näkyvyys vaihtelee pienipiirteisesti lähipuuston vaikutuksesta. 30 Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kohteen arvoihin, mutta kylärakenteen sisältä metsäselänteen suuntaan kohdistuvissa tienäkymissä voimalat saattavat muodostua vähäisen etäisyyden ja suuren kokonsa vuoksi kyseisiä näkymäosuuksia hallitseviksi. Kuva 26. Lemlahden ja Mikolan välistä tietä Mikolassa Perinnemaisemat: Mikolan laitumet, kohde 202 Valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema, joka koostuu haka-, niitty- ja ketoalueista. Kohteen arvoon vaikuttavat sen monipuolisuus, koko, huomionarvoiset kasvilajit ja maisemallinen arvo. Vaikutukset: Näkemäalueanalyysin perusteella voimalat saattavat paikoin näkyä kohteeseen. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kohteen arvoihin, mutta maisematilaa rajaavan metsän takaa näkyessään voimalat vaikuttavat kohteen ajalliseen luonteeseen ja saattavat muodostua vähäisen etäisyyden ja suuren kokonsa vuoksi kyseisiä näkymäsuuntia hallitseviksi. Kuva 27. Mikolan perinnemaisemia. 31 5.5 Etäisyysvyöhyke 3–5 km, välialue Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: Peränkylä (33). (RKY 2009). Museoviraston tarkempi kohdekuvaus on sisällytetty lähialueen 1–3 km kohdeluetteloon. Välialueen etäisyysvyöhykkeelle sijoittuvat Peränkylän pohjoiset ja itäiset osat. Vaikutukset: Maisemallisesti merkittäviä näkymäsuuntia avautuu sekä Luvian kirkonkylän että hankealueen suuntaan. Voimalat sijoittuvat viljelymaisemia rajaavalle selänteelle kokonaisuutena siten, että yksittäisten voimaloiden asema tai sijainti ei korostu. Voimaloiden hallitseva vaikutus maisemassa lievenee kun voimaloiden ja tarkastelupisteen väliin jää riittävästi avointa tilaa ja kun viljelyalue rajautuu näköhavainnon perusteella visuaalisesti suoraan metsäselänteeseen. Tällöin voimalat ovat miellettävissä osaksi maisematilan taustaa. Kuva 28. Näkymä Hormistontieltä kohti suunnittelualuetta, johon etäisyyttä noin kolme kilometriä. Kuva 29. Näkymä kohti Mäki-Eskoa ja Vanha-Eskoa. 32 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: Luvianlahden kulttuurimaisema, kh1, 442044 Luvianlahden maisemakokonaisuus on syntynyt laajan kuivatuksen seurauksena vanhaan merenlahteen. Kuivatus päättyi vuonna 1954. Asutus noudattaa vanhan rantaviivan linjoja, saaret erottuvat maisemassa metsäsaarekkeina. Vaikutukset: Vaikutusvyöhykkeelle sijoittuva asutus noudattaa vanhan rantaviivan linjoja muun muassa Luodonkylässä ja Väipäreenkylässä. Vaikutusvyöhykkeellä avautuu merkittäviä näkymäsuuntia Luvianlahden suuntaisesti sekä poikittain sen ylitse. Hankealuetta kohden suuntautuvissa näkymissä voimalat sijoittuvat maisematilaa rajaavalle metsäselänteelle. Voimalat eivät etäisyyden vuoksi hallitse laajaa avointa maisematilaa, jonka mittakaava on suuripiirteinen, mutta ne muodostuvat uusiksi maamerkeiksi ja muuttavat metsäselänteen luonnetta. Kuva 30. Kuva 5-1 Luvianlahtea. Muinaisjäännökset: Etäisyysvyöhykkeelle ei sijoitu löydettyjä muinaisjäännöksiä. 33 Löytyn ja Väipäreen kylät, 442006 Vaikutukset: Näkemäalueanalyysin perusteella voimalat näkyvät Löytyn ja Väipäreen kyliin, mutta etäisyyden ja Luvianlahden laajamittakaavaisen maisematilan vuoksivuoksi hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta seuraaviin kohteisiin puuston katvevaikutuksen ja maisemallisesti merkittävimpien näkymäsuuntien vuoksi. Heinilä, Luodonkylä, 442015 1800-luvun pihapiiri, jonne johtaa pitkä koivukujanne. Luodonkylä ja kulttuurimaisema, 442015 Luodonkylän tiivis asutus liittyy Luvianlahden kulttuurimaisemaan. Kylä on ollut erillinen saari. Jaakolankulma 442023, Eurajoki Jaakolankulmassa on kalastuselinkeinon sävyttämää kulttuurimaisemaa ja lukuisia hyvin säilyneitä taloryhmiä. Kuivalahdensalmessa on yhä käytössä oleva kalaranta verkkopuineen ja ranta-aittoineen. Laitakari 442018 historiallinen tie (ht) kyseisellä vaikutusvyöhykkeellä. Arvokas geologinen muodostuma, arvokas kallioalue, maakuntakaava ge2 Naskalinkalliot-Alholankallio Naskalinkalliolla Luvian Peränkylässä on nähtävissä sekä Satakunnan hiekkakivi että tätä nuorempi oliviinidiabaasi. Kivilajien kontakti sijaitsee kallion pohjoisjyrkänteen juurella, mutta se ei ole paljastuneena. Oliviinidiabaasi on nähtävissä kallion pohjoisjyrkänteessä. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikututusta kohteeseen. 5.6 Kalastajakylät Maisemaselvitystä on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa maakunnallisesti arvokkaiden kalstajatilojen ryhmien kohdekuvauksilla ja vaikutusarvioinneilla. Kohdetiedot on saatu Satakunnan Museosta. Tilat sijoittuvat noin kolmen – kuuden kilometrin etäisyydele tuulivoimaloista. - Pihlauksen ja Uskalinmaan kalastajatilat (5 kpl). Kiviranta. Tila muodostaa eheän pihapiirin, joka sijaitsee noin 250 m etäisyydellä rantaviivasta puustoisella alueella. Lähin ranta sijaitsee lännessä, eli tuulivoimaloihin nähden vastakkaisessa suunnassa. Tila ei sijoitu näkemäalueelle. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Kotiranta, Uskalinmaa. Tuulivoimalat näkyvät näkymäalueanalyysin perusteella tilaa edustavalle merialueelle. Pihapiirin avoin sivu avautuu itään, eli tuulipuistoa kohden. Kyseisessä näkymäsuunnassa on tilan lähialueella satelliittikuvien perusteella jonkin verran avointa tai puoliavointa maastoa. Vaikutukset: Tuulivoimaloiden näkyminen tilalle on siten teoriassa mahdollista, joskin epätodennäköistä. Tuulipuistoon on etäisyyttä hieman yli viisi kilometriä, minkä vuoksi tuulivoimalat eivät hallitse maisemaa eikä vaikutusten ei arvioida muodostuvan merkittäviksi. Tarvittaessa pihapuuston suunnitelmallisella hoidolla voidaan luoda uutta katvetta. (Luokka A, rakennushistoriallinen ja säilyneisyys, 1995; rakennushistoriallinen ja maisemallinen) Leppäkari. Yhtenäinen ja hyvin säilynyt rakennuskanta. Tilalta on etäisyyttä Santalahdensalmen vesialueille, joille tuulivoimalat näkemäalueanalyysin mukaan näkyvät noin 500 – 900 metriä. Tilan lähistöllä on satelliittikuvien perusteella suoritettu metsänhakkuita lähivuosien aikana, minkä vuoksi maasto on paikoin avointa tai puoliavointa. Vaikutukset: Tuulivoimaloiden näkyminen pihapiiriin on siten teoriassa mahdollista, joskin epätodennäköistä. Päärakennus on kuitenkin suuntautunut siten, että näkymät sieltä eivät suuntaudu tuulivoimaloita kohden. Voimalat sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä tilasta, minkä vuoksi tuulivoimaloiden ei arvioida hallitsevan pihapiirin maisemaa. Tarvittaessa pihapuuston suunnitelmallisella hoidolla 34 voidaan luoda uutta katvetta. (Luokka rakennushistoriallinen ja maisemallinen) A, rakennushistoriallinen ja säilyneisyys, 1995; Pohjaranta. Uskalinmaan saaressa sijaitseva tila on kokonaisuudessaan erittäin hyvin säilynyt. Tila on lähellä rantaa ja näkyy merelle. Merinäkymät avautuvat pohjoiseen, etelässä pihapiiriä rajaa isokokoinen kiviaita. Vaikutukset:Tuulivoimalat eivät todennäköisesti näy tilalle, sillä itäpuoleisella rannalla on jonkin verran puustoa noin 60 metrin levyisellä kaistaleella. Tilalta on etäisyyttä tuulivoimaloille noin viisi kilometriä, minkä vuoksi tuulivoimaloilla ei ole hallitsevaa tai muutoin merkittävää vaikutusta. Vaheenmaa. Tilan rakennukset muodostavat harvinaisen laajan ja edustavan kalastajatilan rakennuskannan. Tila on lähellä merenrantaa. Vaikutukset: Kohde on katvealueella ja päänäkymäsuunnat suuntautuvat tuulivoimaloista poispäin. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta kohteen arvoihin. - Jaakolankulman ja Kuivalahdensalmen kalastajatilat (3kpl). Kalliokari. Vaikutukset: Tila ei sijoitu näkemäalueelle. Lisäksi kalastajatilalta avautuu merinäkymät läntiselle sektorille, minkä vuoksi tuulivoimaloiden teoreettisellakaan näkymisellä ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Karrankulma (ent. Niemenmaa). Tila muodostaa eheän pihapiirin, joka sijaitsee noin 250 m etäisyydellä rantaviivasta puustoisella alueella. Lähin ranta sijaitsee lännessä, eli tuulivoimaloihin nähden vastakkaisessa suunnassa. Vaikutukset: Tila ei sijoitu näkemäalueelle. Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Levokari. Harvinaisen eheä ja laaja, umpipihamainen kokonaisuus rakennuksia, joilla on maisemallista merkitystä niin Pujontien kuin merenkin suuntaan. Pohjoiseen, kohti Majaluomansalmea ja Särkänhuivia avautuu merinäkymiä, mutta lähiympäristössä, koillisen ja idän suunnassa on puustoa, joka luo katvetta tuulivoimaloiden suuntaan. Vaikutukset: Tilan edustan merialueille voimalat tullevat näkymään. Tuulipuistoon on etäisyyttä hieman yli viisi kilometriä, minkä vuoksi tuulivoimalat eivät hallitse maisemaa eikä vaikutusten arvioida muodostuvan merkittäviksi. Tarvittaessa pihapuuston suunnitelmallisella hoidolla voidaan luoda uutta katvetta. (Luokka A, maisemallinen, rakennushistoriallinen ja säilyneisyys, 1995; rakennushistoriallinen ja maisemallinen) Luomela. Rakennuksien kokonaisuus on rikkoutunut, kun tila on jaettu. Päärakennus, navettarakennus ja kellari ovat hyvin säilyneitä. Lännen puolelta tilaa rajaa korkea kuusiaita. sijoittuu katvealueelle ja potentiaalinen päänäkymäsuunta merelle suuntautuu tuulivoimaloista poispäin. Merinäkymät ovat nykytilanteessa estyneet korkean kuusiaidan vuoksi. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Luokka A, rakennushistoriallinen ja säilyneisyys, 1995; rakennushistoriallinen ja maisemallinen) Niemelä. Tila sijaitsee Pujonkulmassa noin 600 metriä Levokarin tilasta lounaaseen. Vanha rakennuskanta muodostaa hyvin säilyneen tiiviin ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rantaa lähempänä on uusi hirsirakennus, joka ei riko pihapiirin yhtenäisyyttä. Tilalta on etäisyyttä Majaluomansalmeen ja Kuivalahdensalmeen noin 100 metriä. Vaikutukset: Majaluomansalmen vesialueille voimalat tullevat näkymään. Tuulipuistoon on etäisyyttä hieman yli viisi kilometriä, minkä vuoksi tuulivoimalat eivät hallitse maisemaa eikä vaikutusten ei arvioida muodostuvan merkittäviksi. Tarvittaessa pihapuuston suunnitelmallisella hoidolla voidaan luoda uutta katvetta. (Luokka A, maisemallinen, rakennushistoriallinen ja säilyneisyys, 1995; rakennushistoriallinen ja maisemallinen) 5.7 Paikallisten kohteiden huomioiminen Viranomaislausunnon mukaisesti suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevien paikallista arvoa sisältävien rakennuskohteiden huomioimiseksi on kaavaehdotusvaiheessa tutustuttu Eurajoen rantayleiskaavan rakennusinventointiin. Kaavan liitekartan 5, rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet perusteella hanketta lähin kohde (Kurkkarintien kalastajatila 1800-luvun loppupuolelta) sijoittuu runsaan kilometrin päähän tuulivoimaloista. Karttatarkastelun perusteella kohteen 35 näkymäsuunnat avautuvat merelle, voimaloista poispäin. Vaikutukset: Kohteeseen ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Muut lähistöllä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat rantayleiskaavan inventointikartalla esitetyt kohteet keskittyvät Jaakolankulmassa Särkäntien varrelle, johon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. 5.8 Etäisyysvyöhyke 5–12 km, ulompi välialue Kuva 31. Ote Satakunnan maakuntakaavan selostuksesta, osa B2. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Kuva 32. Kirkkotietä Luvian keskustassa. Kuva 33. Vanha hautausmaa ja siunauskappeli kuuluvat Luvian kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. 36 Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: Luvian kirkonkylä (58). (RKY 2009) Museoviraston kohdekuvaus: Luvian kirkonkylä on maisemaltaan, rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan edustava rannikon kylä. Kuivatetun merenlahden koillisrannan harjanteella kulkevan raitin varrella olevat Hanninkylä, Löytty ja Väipäreenkylä muodostavat nykyisen Luvian kirkonkylän. Keskeisen osan Hanninkylän maisemasta muodostavat Pullin, Vähä-Ruutin, Uusi Lankin ja Mäki-Nissin maatilojen arkkitehtonisesti huomattavat talonpoikaisrakennukset vanhan Porin maantien molemmin puolin. Pullin 1800-luvulta periytyvät rakennukset on rakennettu umpipihan ympärille. Hanninkylässä on yksi Satakunnan komeimmista seurataloista, Antero Pernajan suunnittelema klassistinen Tasala on 1920-luvun lopulta. Hanninkylän eteläpuolella on kirkonkylän keskusta, jossa keskeisen raittinäkymän muodostavat pääosin 1900-luvun alkupuolelta olevat kirkko, siunauskappeli, kirjasto, kansakoulu ja Lehden tilan rakennusryhmä. Josef Stenbäckin suunnittelema ja punertavasta hiekkakivestä rakennettu kirkko valmistui 1910. Tornillisen ristikirkon julkisivujen käsittelyssä ja yksityiskohdissa on nähtävissä kansallisromantiikan piirteitä. Siunauskappeli on rakennettu vanhan kirkon hirsistä. Lahden tilan punamullattu taloryhmä on 1800-luvulta. (Museovirasto 2009. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) Kirkonkylä ja viljelymaaksi kuivatettu Luvianlahti muodostavat maisemallisen kokonaisuuden. Kyläalueen sijoittuminen entisen merenlahden rannalle on edelleen topografian avulla helposti havaittavissa. Tasainen peltoaukea on edelleen saarimaisina kohoavia metsäsaarekkeita ja niiden tilakeskuksia lukuun ottamatta pääosin rakentamaton. Rakennetut kulttuuriympäristöt jatkuvat vanhaa rantaviivaa myötäillen kirkonkylän luoteispuolella Hanninkylässä ja kaakkoispuolella Löytyn ja Väipäreen kylissä. Vaikutukset: Näkemäalueanalyysin perusteella voimalat näkyvät paikoin Luvian kirkonkylälle ja sen Luvianlahdelle viettävään rinteeseen. Etäisyyden ja Luvianlahden laajamittakaavaisen avoimen maisematilan vuoksivuoksi hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Kuva 34. Hautausmaalta viljelyalueelle. avautuu lehdettömään aikaan kapea näkemäsektori Luvianlahden - Luvian saariston kalastajatilat (61, 62) (RKY 2009). Museoviraston kohdekuvaus: Luvian rikkonaisessa, useista saarista ja luodoista muodostuvassa ulko- ja sisäsaaristossa on säilynyt arvokkaita kalastuselinkeinoon liittyviä entisiä kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa, vaikka ympäristö ja elinkeinot ovatkin muuttuneet. Yksittäisten kalastustilojen ja -torppien lisäksi saaristossa on myöhempää huvilaasutusta. Kalastustilojen sijoittelu poikkeaa myöhemmästä rakentamisesta. Kalastustilat ovat sijoittuneet selkeästi erilleen, usein omille saarilleen ja rakennuspaikaksi on valikoitunut saaren suojaisa paikka. Kohde jakautuu kahteen alueeseen, laajaan ulkosaaristoon ja suppeampaan sisäsaaristoon. Ulkosaaristossa saariketjun muodostavat Pastuskerin, Kuiskerin, Kinaskerin, Parskerin, Pirskerin ja Etelän-Pirskerin saaret. Ehyitä ja säilyneitä pihapiirejä ovat Pastuskerin Takholmin kalastustila (päärakennus 1832). Kuiskerin eteläpuolella olevan Väipäreenkarin kalastustorpan päärakennus on valmistunut 1883. Kinaskerin itärannalla olevan kalastustilan rakennuskanta on 1900-luvun alkupuolelta. Vanhempaa asutusta edustaa Pohjan Pirskerin 37 entinen luotsitalo, jonka päärakennuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut 1786. EtelänPirskerissä on neljä 1800-luvun alkupuolella perustettua kalastustilaa. Saaren pohjoispäässä ovat Haapaniemi (päärakennus 1925) ja Saaristo (1800-luvulta), joiden yhteydessä on säilynyt myös pieni peltoalue. Saaren eteläosassa, Ulko-Rounoorissa, on kaksi kalastustilaa, joiden päärakennukset on rakennettu vuosina 1850 ja 1890. Sisäsaaristossa Hyviluodon saaressa on kolme vanhaa kalastustilaa. Saaren itärannalla olevan Hyviluodon 1700-luvulla perustetun torpan rakennuskanta on säilynyt tiiviinä kokonaisuutena. Päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Takskerin kalastustilan neliöpihan asuinrakennuksen ulkoasu on 1920-luvulta. Anteskerin kalastustilan päärakennus on 1910-luvulta. Sen pihapiirissä on muinaisjäännöksiksi luettuja historiallisen ajan kiviröykkiöitä. (Museovirasto 2009. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) Vaikutukset: Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kohteen arvoihin. Hanke ei itsessään riko saariston tai siihen liittyvien kulttuurimaisemien muodostamaa kokonaisuutta tai näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Hankealue sijoittuu mereltä ja saaristosta kohti rannikkoa avautuvien näkymien taustalle, muodostuen uusiksi mantereelle sijoittuviksi maamerkeiksi. Etäisyyden vuoksi voimaloiden maisemallinen vaikutus jää lieväksi. - Irjanteen kylä, (47) (RKY 2009) Museoviraston kohdekuvaus: Irjanteen kylässä on säilynyt tiivis ja monipuolinen rakennusryhmä Eurajoen ja vanhan maantien risteyksessä kosken partaalla, paikalla, joka vielä keskiajalla on ollut meren rannalla. Tärkeitä kylän historiaa taustoittavia ja maisemaa muodostavia elementtejä ovat kylää ympäröivät ns. rintapellot sekä jokivarret mylly- ja sahapaikkoineen. Irjanne on Satakunnan vanhimpia tunnettuja sahanpaikkoja. Irjanteen kylän keskeisiä elementtejä ovat vanha tielinjaus, jokimaisema, punamullattu kirkko, lounaissuomalaista tyyppiä oleva sipulikupolinen kellotapuli, kotiseutumuseona toimiva lainamakasiini, ruiskuhuone, meijeri, Faltun saha ja mylly sekä keskustan maatilojen vanhat rakennukset. Irjanteen kirkolla on pitkä perinne. Se on jo kolmas samalla paikalla sijainnut kirkko ja muistona Ala-Satakunnan ns. uhrikirkoista. Vanha maantielinja kiemurtelee peltojen keskellä harjua pitkin halki kylän. Maantie jatkuu Irjanteelta etelään kohti kirkonkylää ja sen varrella on Lavilan kartanon maamerkinomaisesti kohoava P.J. Gylichin suunnittelema kivinen viljamakasiini. Faltun talon saha ja mylly - myös Mullilan nimellä tunnettu - on rakennettu 1800-luvun lopulla. Yksityisomistuksessa oleva saha on nykyisin käyttämätön, utta toimintakuntoon palautettavissa. Faltun saha ja mylly ovat edustavia esimerkkejä talonpoikien harjoittamasta pienimuotoisesta kotiteollisesta tuotannosta. (Museovirasto 2009. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) Vaikutukset: Hankkeella ei näkemäalueanalyysin ja etäisyyden perusteella ole vaikutustakohteen arvoihin. Kuva 35. Irjanteen kirkon ja kotiseutumuseon ympäristöä. 38 - Vuojoen kartano (36), (RKY 2009) Museoviraston kohdekuvaus: Vuojoen kartanon päärakennus siipirakennuksineen on yksi empirekauden vaikuttavimmista kartanorakennuskokonaisuuksista maassamme. Kartanoarkkitehtuuri on arkkitehti C.L. Engelin käsialaa. Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen alajuoksua ympäröivällä tasangolla. Kartanossa on kolmikerroksinen päärakennus sekä kaksi samaan linjaan rakennettua yksikerroksista siipirakennusta. Kartanoon johtaa nelinkertainen puukujanne. Päärakennuksen vieressä on alkuaan vaunuvajana ja tallina toiminut puinen, pilasterein jäsennelty rakennus. Päärakennusta ympäröivä puisto rajautuu jokeen, joka on alkujaan ollut kartanopuiston vesiaihe. Puiston reunassa on Engelin suunnittelema kasvihuone. Kartanorakennuksen pääakselissa pitkän puukujan päässä on arkkitehti Charles Bassin ja P.J. Gylichin suunnitelmien mukaan rakennettu talousrakennuskompleksi Pistola. (Museovirasto 2009. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) Vaikutukset: Kartanomiljöö jää näkemäalueanalyysin perusteella katvealueelle, mutta sen lounaispuoleisille Eurajokilaakson viljelyalueille syntyy näkymäalueita. Hankkeella ei etäisyyden vuoksi ole vaikutusta kohteen arvoihin. Kuva 36. Eurajoki Vuojoen kartanolle johtavalta sillalta kuvattuna. Kuva 37. Vuojoen kartano sijaitsee puustoisella kumpareella avoimen viljelymaiseman ympäröimänä. Kansallispuistot: - Selkämeren kansallispuisto Selkämeren kansallispuisto on 160 km pitkä etelä-pohjoissuuntainen, v. 2011 perustettu puisto. Alue muodostuu etupäässä uloimman saariston karujen luotojen ja saarien nauhasta. Eurajoensalmen lähellä kansallispuisto kurottuu kiilamaisesti lähelle rantaviivaa, mutta Luvian edustalla kansallispuistoon kuuluvat alueet sijaitsevat noin 10 km etäisyydellä rantaviivasta Pirskerin, Etelän Pirskerin ja Meri-Rounoorin länsipuolella. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta saariston, siihen liittyvien kulttuurimaisemien tai merialueiden muodostamaan kokonaisuuteen. Hankealue sijoittuu mereltä ja saaristosta kohti rannikkoa avautuvien näkymien taustalle, muodostuen uusiksi mantereelle sijoittuviksi maamerkeiksi. Visuaaliset vaikutukset kohdistuvat mantereelle suuntautuviin näkymiin, joissa maisemakuvaltaan metsäiseen horisonttiin tulee sijoittumaan uusia maamerkinomaisia voimaloita. Voimaloiden näkyvyys on kuitenkin etäisyyden vuoksi vähäinen. Tulevaisuudessa Pohjanlahden rannikkovyöhykkeeseen tulee laajoille alueille lukuisten vireillä olevien tuulivoimahankkeiden myötä kohdistumaan huomattavia maisemakokonaisuuksiin liittyviä vaikutuksia. On mahdollista, että vaikutusten haitallisiksi kokeminen tulee ajan myötä lievenemään. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: - Luvianlahden kulttuurimaisema, kh1, 442044 Hanninkylä, 442007 Luvianlahden maisemakokonaisuus on syntynyt laajan kuivatuksen seurauksena vanhaan merenlahteen. Asutus noudattaa vanhan rantaviivan linjoja, saaret erottuvat maisemassa metsäsaarekkeina. Etäisyysvyöhykkeelle sijoittuvat Hanninkylä, Sassilanlahti ja Sunti. Hanninkylä on monipuolista rakennuskantaa (mm. tuulimylly) sisältävä kyläkokonaisuus vanhan maantien 39 varrella. Maisemakuva on tasapainoista ja rakentuu Pullin rakennusryhmästä, Revälin mäestä, työväentalosta ja sen ympärillä olevista entisistä mäkituvista ja muista rakennusryhmistä. Vaikutukset: Hankkeella ei etäisyyden ja maisemallisesti merkittävien näkymäsuuntien suuntautuneisuuden vuoksi ole vaikutusta kohteiden arvoihin kyseisellä vaikutusvyöhykkeellä. - Luvian sisäsaariston kalastustilat, kh1, 442047 Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta saariston, siihen liittyvien kulttuurimaisemien tai merialueiden muodostamaan kokonaisuuteen. Hankealue sijoittuu mereltä ja saaristosta kohti rannikkoa avautuvien näkymien taustalle, muodostuen uusiksi mantereelle sijoittuviksi maamerkeiksi. - Irjanne–Eurajoki–Linnamaa kulttuurimaisema kh1 Eurajokea seuraava laaja maisemakokonaisuus, jonka osia ovat Irjanteen ja Kaukomäen kylät sekä näiden välinen laaja viljelysmaisema, Eurajoen kirkonkylän jokivarsiasutus, Vuojoen kartanomaisema sekä Linnamaan kylän pellot. Maisemallisesti merkittävimmät näkymät aukeavat Irjanteen–Eurajoen tieltä, Irjanne–Kaukomäki tieltä sekä Eurajoen molempia rantoja seuraavilta teiltä. Vaikutukset: Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen arvoihin. - Lapinjoen kulttuurimaisema kh1 Vaikutukset: Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen arvoihin. 5.9 Etäisyysvyöhyke >12 km, kaukoalue Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: - Porin Yyteri. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Porin Ahlainen. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Köyliönjärven kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö Ympäristöministeriö 1995.) Vaikutukset: Hankkeella ei etäisyyden vuoksi ole vaikutusta kohteiden arvoihin. II, Kansallismaisemat: - Köyliönjärvi on hankealuetta lähinnä sijaitseva ympäristöministeriön kansallismaisematyöryhmän valitsemiin 27 kansallismaisemiin kuuluva kansallismaisema-alue. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteeseen. 40 6. TIIVISTELMÄ VAIKUTUKSISTA RKY 2009 –alueet Peränkylä Voimaloiden hallitseva vaikutus maisemassa lievenee kun voimaloiden ja tarkastelupisteen väliin jää riittävästi avointa tilaa. Tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Peränkylän eteläisiltä asutusvyöhykkeiltä kohti Luvianlahden avoimia viljelymaisemia ja Luvian kirkonkylää avautuviin näkymiin. Vastakkaisissa näkymäsuunnissa voimalat sen sijaan näyttäytyvät leveänä muodostelmana maisematilaa rajaavalla metsäselänteellä. Tällöin voimalat sijoittuvat viljelymaisemia rajaavalle selänteelle kuitenkin kokonaisuutena siten, että yksittäisten voimaloiden asema tai sijainti ei korostu. Hankkeen kokonaisvaikutus Peränkylään jää vähäiseksi. Luvian kirkonkylä sijaitsee Luvianlahden avoimen maisematilan koillisreunalla tuulivoimaloihin nähden laakson vastaselänteellä. Tuulivoimalat näkyvät paikoin Luvian Kirkkotielle, mutta näkemäalueet ovat rakennetussa ympäristössä varsin kapeita. Tuulivoimalat sijaitsevat yli viiden kilometrin etäisyydellä kirkonkylän kulttuurimaisemasta, eikä tuulivoimaloilla arvioida olevan merkittävää tai haitallista vaikutusta kylän arvoihin. 41 Maakunnalliset arvot Lemlahti Maakunnallisesti arvokas kylä sijoittuu noin 1-2 kilomerin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista ja se on tuulipuistoa lähimpänä sijaitseva maisemallisia ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja sisältävä kohde. Tuulivoimaloilla ei ole suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan tai kylässä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin ja lisäksi tuulivoimalat jäävät näkymäalueanalyysin, havainnekuvan ja maastokäynnin perusteella arvioituna monin paikoin katvealueelle. Osa tuulivoimaloista tulee näkymään Luviantielle, mutta tästä suunnasta tarkasteltuna kylän rakennettu kulttuuriympäristö ei kuitenkaan sijoitu tuulivoimaloiden kanssa samalle näkymälinjalle. Katvealueiden runsauden, näkymälinjojen suuntautumisen ja tuulivoimalarakenteiden osittaisen näkyvyyden vuoksi visuaalisen vaikutuksen ei arvioida muodostuvan hallitsevaksi Lemlahden kylällä. Luvianlahti Luvianlahden kulttuurimaisema-alueella asutus noudattaa vanhan rantaviivan linjoja ja niistä avautuvat maisemallisesti merkittävät näkymäsuunnat suuntautuvat pääasiallisesti Luvianlahdelle eli hankealueesta poispäin. Vastakkaisissa näkymäsuunnissa voimalat sijoittuvat maisematilan taustaa rajaavalle metsävyöhykkeelle. Sijoitussuunnitelman muodostama kokonaisuus noudattaa maisemarakenteen suuntautuneisuutta. Voimalat eivät hallitse Luvianlahden laajaa avointa maisematilaa, jonka mittakaava on suuripiirteinen, mutta tuulivoimalat muodostuvat maisemassa uusiksi maamerkeiksi ja tuovat metsävyöhykkeelle uuden toiminnallisen elementin. Mikolankylä - - - talot, niiden pihapiirit ja tielinjaus sijoittuvat näkemäalueanalyysin mukaan pirstaleiselle katveja näkymäalueelle, jossa voimaloiden näkyvyys vaihtelee pienipiirteisesti lähipuuston vaikutuksesta. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat kuitenkin Mikolankylästä Luvianlahden suuntaan, voimaloista pois päin tuulivoimaloiden visuaalinen kokonaisvaikutus jää vähäiseksi. Kuivalahden kylä, Härmälä ja historiallinen tie jäävät puuston muodostamalle katvealueelle, minkä vuoksi visuaalisia vaikutuksia ei muodostu tai ne jäävät vähäisiksi. Löytyn ja Väipäreen kyliin ei etäisyyden vuoksi kohdistu hallitsevaa vaikutusta. Kalastajatilojen ryhmät ei maisemallista vaikutusta tilojen arvoihin 42 Paikallisuus Pinkjärvi - - - - - Tuulivoimalat sijoittuvat Pinkjärven läntisen pään taustalle suhteellisen tiiviinä ja yhtenäisenä ryhmänä. Katseen kohdistuessa juuri tuulivoimaloiden suuntaan ne muodostavat intensiivisen ryhmän, joka vähentää maisemakuvan luontovaltaisuutta ja erämaisuuden kokemusta. Kokemus maisematilasta ja näkymässä havaittavien kohteiden etäisyydestä avartuu, sillä lähtötilanteessa kaukaisin havaittava kohde ja maisematilan tausta on ollut järven rantapuusto. Avoimen vesipinnan tarjoamista laajoista näkymäsektoreista ja järven selkeästä muodosta johtuen katselupisteistä avautuu kuitenkin aina myös niitä näkymäsuuntia, joihin voimalat eivät näy. Tiiveimmät vapaa-ajanasutuksen keskittymät sijoittuvat järven länsi, pohjois- ja lounaisrannoille, joista avautuvat päänäkymäsuunnat eivät suuntaudu tuulivoimaloiden suuntaan. Tämä lieventää osalle vapaa-ajan asunnoista kohdistuvia vaikutuksia. Lentoestevalojen vaikutus on suurimmillaan pimeällä sulan veden aikaan, jolloin valot heijastuvat vesipeilistä. 43 7. YHTEISVAIKUTUKSET Yhteisvaikutuksissa on oleellista tuulivoimapuistojen muodostaman vaikutusvyöhykkeistön laajuus ja se minkälaisia maisemallisia osa-alueita tai arvokohteita vaikutusvyöhykkeille sijoittuu. Satakuntaliiton vaihemaakuntakaava 1 ehdotus 2 valmisteluaineistoon sisältyvät kyseiseen kaavaehdotukseen mukaan otettujen hankkeiden vyöhyketarkastelu ja näkyvyysanalyysi, jota on hyödynnetty Lemlahden maisemallisten yhteisvaikutusten arvioinnissa. Vaihemaakuntakaavassa Lemlahden tuulivoima-alueen rajaus (Meiska) on vireillä olevaa osayleiskaavaa laajempi, minkä vuoksi analyysit antavat eteläsuunnassa kaavaehdotukseen näheden hieman liioitellun tuloksen. Karttatarkastelu osoittaa, että rannikon suuntaisesti muodostuu noin 70 kilomeriä pitkä vyöhyke, jossa lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat aina enintään kymmenen kilometrin etäisyydelle tarkastelupisteestä, eli etäisyysvyöhykkeen ”ulompi välialue” sisäpuolelle. Eli hankkeiden välisellä rannikkovyöhykkeellä jokin voimaloista on aina kymmenen kilometrin etäisyydellä tai lähempänä. Hankkeet sijoittuvat noin kuudesta kolmen kilometrin etäisyydelle rantaviivasta. Luvian ja Eurajoen tuntumassa Lemlahti (Meiska), Oosinselkä ja Jakkuvärkki muodostavat kolmen tuulivoima-alueen ketjun, joissa hankkeiden välisillä maasto-osuuksilla lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat aina enintään kuuden kilometrin etäisyydelle tai tätä lähemmäksi. Yhteisvaikutusta Kokemäenjokilaakson maisema-alueille Linnunmaan tuulivoima-alueen suuntaan ei muodostu. Lemlahden tuulipuiston vaikutus etäisyys- ja vaikutusvyöhykkeiden muodostumiseen ja laajuuteen kohdistuu siten erityisesti rantavyöhykkeeseen Eurajoen alueella. Merkittävimmät maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet kyseisellä alueella ovat Irjanteen kylä (RKY 2009), Vuojoen kartano (RKY 2009), Irjanne – Eurajoki-Linnamaa kulttuurimaisema ja Lapinjoen kulttuurimaisema. 7.1 Yhteisvaikutukset rannikkoon ja merialueille Lemlahden tuulivoimapuisto on tarkastelussa mukana olevista hankkeista eteläisin. Mikäli Lemlahden tuulivoimapuisto jätettäisiin tarkastelusta pois, rannikon suuntaisen kymmenen kilometrin etäisyysvyöhykkeiden muodostama vyöhyke supistuu etelästä noin 15 kilometrin verran. Tämä lieventävää rannikkoon kohdistuvia vaikutuksia Eurajoen saariston ja Eurajoen rantavyöhykkeen kulttuurimaisema-alueiden osalta. Kyseinen visuaalisten vaikutusten lieveneminen kohdistuu tuulipuistokokonaisuuksien muodostaman ketjun laajuuteen. Vaikutuksen luonne ja voimakkuus ei muutu merkittävästi, sillä Lemlahden tuulipuisto sijoittuu vastaavalle etäisyydelle merialueista kuin muutkin tarkastellut hankkeet. 7.2 Yhteisvaikutukset Luvian ja Eurajoen lähimaisemissa Lemlahden tuulipuiston jättäminen tarkastelusta pois muuttaa tilannetta Eurajoen kulttuurimaisema-alueiden lisäksi Pinkjärven ja Lemlahden kylän osalta, joissa etäisyysvyöhyke suhteessa lähimpiin tuulivoimaloihin muuttuu noin kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeestä kymmenen kilometrin etäisyysvyöhykkeeksi. Tuulivoimaloiden maisemaa hallitsevan vaikutuksen kannalta lieveneminen on näissä lähiympäristön kohteissa huomattava. Luvianlahden kulttuurimaisema-alueelle kohdistuu yhteisvaikutustarkastelun mukaan visuaalista vaikutusta kahdelta suunnalta eli sekä Oosinselän että Lemlahden tuulivoima-alueilta. Oosinselän alue sijoittuu noin kuuden kilometrin etäisyydelle ja Lemlahden noin kolmenkilometrin etäisyydelle. Mikäli Lemlahden tuulivoima-alue jätetään tarkastelusta pois, painottuu visuaalinen vaikutus pelkästään Luvianlahden ylitse kohti Luvian kirkonkylän ja pohjoisen suuntaan kohdistuviin näkymiin. 7.3 Yhteisvaikutusten näkyvyysanalyysi Lemlahden hankkeen osuus yhteisvaikutusten näkyvyysanalyysissä on samankaltainen kuin etäisyysvyöhykkeistössäkin. Lemlahden tuulipuistoalueen näkyvyysalueet ovat tarkasteluun mukaan oteuista hankkeista eteläisimmät, joten Lemlahden tuulivoima-alueen näkyvyysalueet kohdistuvat edellä kuvatusti Eurajoen saaristoon, Eurajoen puolen kulttuurimaisema-alueisiin, Pinkjärvelle ja Lemlahden kylään. 44 Linnunmaa, Harjavalta, Nakkila, Ulvila Jakkuvärkki Oosinselkä Lemlahti (Meiska) Kuva 38. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ehdotus 2, etäisyysvyöhyketarkastelu Kuva 39. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ehdotus 2, näkyvyysaluetarkastelu 45 8. VALOKUVASOVITTEET wpd Finland Oy on laatinut havainnekuvia maisemavaikutusten arvioimisen tueksi vuosina 2013 ja 2014. Kaavaluonnosvaiheessa nähtävillä olleet havainnekuvat perustuivat alustaviin sijoitussuunnitelmiin, joita hankkeen alkuvaiheessa oli kaavatyön pohjaksi laadittu. Kaavaehdotusvaiheessa havainnekuvat päivitettiin vastaamaan tuulivoimaloiden tarkkaa sijoitussuunnitelmaa, mistä johtuu luonnosvaiheen ja ehdotusvaiheen havainnekuvien väliset eroavuudet, vaikkei sijoitussuunnitelmassa ole tapahtunut kaavavaiheiden välillä muutoksia. Kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheen havainnekuvia on verrattu maisemavaikutusten arvioinin kannalta ja tapahtuneet muutokset katsottu niin vähäisiksi, ettei niillä ole ollut vaikutusarvioinnin johtopäätösten osalta merkitystä. Pinkjärveltä on lisäksi laadittu kesän 2014 aikana uusia havainnekuvia. Kaavaehdotus 2 vaiheessa laadittiin pimeän ajan kuvasovite Pinkjärveltä kuvapisteestä 17. Kuva 40. Havainnekuvien ottopisteet. Ote havainnekuvaliitteestä wpd 2015. kuvauspiste nro Havainnekuvan ottopiste Vaikutusvyöhyke Etäisyys (km) 1 Koivukarintie Välialue 3–5 km 2 Kuivalahdentie Lähialue 1–3 km 3 Kurkkarinsalmi Lähialue 1-3 km 4 Mikolankylä Lähialue 1–3 km 14 Etukämpäntie Ulompi välialue 5-12 km 12,15,16,17,18,23 Pinkjärvi Välialue 3–5 km 40,41 Merialueet Välialue ja ulompi välialue 3-5 km, 5-12 km Kuva 41. Kuvauspisteiden sijoittuminen maisemallisille vaikutusvyöhykkeille. 46 9. LÄHTEET Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö 1992. Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö 2011. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011 Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009. Museovirasto. Ympäristöministeriö 2006. Wecman Emilia. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö, Helsinki. Satakunnan Museo 2012. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna Eurajoen kunta. Rantayleiskaava ja rantayleiskaavan muutos 2014. Rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet. Liite 5.2 kohdeluettelo. Liite 5.1 Satakunnan Museo 2014. Pakki –kalastajatilojen invenointiraportit, nettisovelluksen tulosteet 9 / 2014 Kartta-aineisto: Maanmittauslaitos 2013. Maastotietokannan 11 / 2013 aineistoa Museoviraston 11 / 2013 aineistoa OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelun 11/2013 aineistoa copyright SYKE, Latauspalvelu LAPIO Valokuvat: Ramboll Finland Oy / Kaisa Rantee Liitteet: Luvia – Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen valokuvasovitteet / wpd Finland Oy, 16.4.2015
© Copyright 2024