1. No category

2015
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö
Alppikadun asumispalveluyksikkö
Omavalvontasuunnitelma
1
PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Palvelujen tuottaja
Sijaintikunta
Yksityinen palvelujen tuottaja
Helsinki
Palvelun tuottajan nimi
Palveluntuottajan Y-tunnus
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö
0116985-2
Toimintayksikkö
Alppikadun asumispalveluyksikkö
Toimintayksikön yhteystiedot ja
vastuuhenkilö
Alppikatu 25, 00530 Helsinki
Yksikön vastaava:
Antti Martikainen p. 044-7577880
sähköposti: [email protected]
Yksikön puhelinnumero:
p. 045-77347367 (ympärivuorokautinen numero)
Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua
tuotetaan
Yksikkö tarjoaa tuettua asumista sitä tarvitseville
pitkäaikaisasunnottomille.
Toimilupatiedot
Käynnistämisilmoitus
kaupungille ennen
joulukuussa 2012.
on
jätetty
Helsingin
toiminnan käynnistymistä,
2
Sisällys
1.
Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma_____________________________ 5
2.
Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet_____________________________ 5
Arvot ja toimintaperiaatteet __________________________________________________ 5
3.
OMAVALVONNAN ORGANISOITI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT
6
3.1 Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät _________ 6
3.2 Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät _______________________ 6
3.3 Omavalvonnan suunnittelu ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet _________________ 6
3.4 Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteutumiseen _____________________ 6
3.5 Päivittämissuunnitelma __________________________________________________ 6
4.2 Asukaspalautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä _________________ 7
4.3 Suunnitelma asukaspalautejärjestelmän kehittämiseksi _______________________ 7
5.1 Menettely, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan
ennakoivasti ______________________________________________________________ 8
5.2 Menettely, jolla läheltä piti tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään ___________ 8
5.3 Menettely jolla todetut epäkohdat korjataan ja asiasta tiedotetaan ______________ 8
7.
Toimitilat, laitteet ja tarvikkeet _______________________________________ 11
7.1 Asiakkaiden käytössä olevat huoneistot____________________________________ 12
7.2 Asukkaiden käytössä olevat yhteiset tilat __________________________________ 12
7.3 Pesutupa___________________________________________________________________ 12
7.4 Saunatilat __________________________________________________________________ 13
7.5 Harrastetilat ________________________________________________________________ 13
7.7 Yhteisöllisyyden toteutuminen toimitilojen näkökulmasta ____________________ 13
9.2 Yhteiset tapaamiset ja yksikön toiminnasta tiedottaminen ____________________ 14
9.4 Palautteen kerääminen _________________________________________________ 15
10.
Asiakasturvallisuus _______________________________________________ 15
11.
Asiakkaan asema ja oikeudet _______________________________________ 16
11.1 Kuvaus asukkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista ____ 16
11.2 Asukkaan osallistuminen päätöksentekoon ________________________________ 16
11.3 Asukkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen ______________________ 16
11.4 Vuokrasopimus ja sen reunaehdot sekä asukkaan informointi sisällöstä _______ 17
11.5 Palvelun kustannukset ja niiden muutokset _______________________________________ 17
3
11.6 Asukkaan itsemääräämisoikeus _________________________________________ 17
11.7 Yksityisyys ja intimiteettisuoja ________________________________________________ 17
11.8 Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus _____________________________________ 18
11.9 Asukkaan omaisuuden hallussapito ______________________________________ 18
11.11 Suunnitelma rajoitteiden käytön vähentämisestä __________________________ 18
11.12 Päätöksenteko ____________________________________________________________ 18
11.13 Kirjaaminen ja toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen ___________________________ 19
11.14 Menettely jos asiakasta tai henkilökunnan jäsentä on kohdeltu epäasiallisesti tai
loukkaavasti _____________________________________________________________ 19
11.15 Asukkaan tekemä muistutus ___________________________________________ 19
11.16 Sosiaaliasiamiehet _________________________________________________________ 20
11.17 Yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittely _______________________ 20
11.18 Kaupungin ja palveluntuottajan yhteistyö hoidon ja palvelun suunnittelussa ja
toteutumisen seurannassa __________________________________________________ 20
12.
13.
Asiakassuhteen päättyminen ____________________________________________ 21
Yksikön asiakastyön laadun varmistaminen ___________________________ 21
13.1 Asukkaan toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen___________________________ 21
13.2 Fyysinen _________________________________________________________________ 21
13.4 Elämänhallinta _____________________________________________________________ 22
13.5 Sosiaalinen________________________________________________________________ 22
13.7 Harraste- ja viriketoiminta _____________________________________________ 22
13.9 Infektiotartuntojen ehkäisy_____________________________________________ 23
13.10 Epidemiatilanteet ja tilanteissa toimiminen ______________________________ 23
13.11 Suunnitelma asiakastyön/päivittäisen toiminnan kehittämisestä _____________ 23
14.
Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen ______________________ 23
14.1 Terveydenhuollon järjestäminen asiakkaille yksikössä ______________________ 23
15.
Asiakastietojen käsittely ___________________________________________ 24
15.2 Salassapitosäännösten noudattaminen ja tietosuojavastaava _________________ 25
15.3 Menettelyohje asiakkaan informoinnissa henkilötietojen käsittelyssä ja
rekisteriseloste ___________________________________________________________ 26
15.6 Asiakirjojen arkistointi ________________________________________________ 26
15.7 Asukkaan poismuutto tai kuolema______________________________________________ 27
15.8 Tiedonkulku asiakkaan verkostossa muille toimijoille _______________________ 27
15.9 Asiakirjojen käsittelyn kehittämissuunnitelma_____________________________ 27
4
1. Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma
Omavalvontasuunnitelman laajuus ja sisältö määräytyvät toimialan ja toiminnan mukaan siten,
että eri aloilla toimivat yritykset soveltavat määräyksiä niiltä osin kuin palvelussa toteutuu
määräyksen mukaiset toiminnot. Omavalvonnan perustana ovat lainsäädännössä ja
palveluntuottajalle myönnetyssä luvassa asetetut laatu ja muut vaatimukset. Palvelualakohtaisia
omavalvontasuunnitelmassa huomioon otettavia asioita on kirjattu STM:n antamiin
laatusuosituksiin
sekä
Valviran
ja
aluehallintovirastojen
yhteistyönä
laadittuihin
valtakunnallisiin valvontaohjelmiin. Menettelyohjeet voivat olla erillisiä asiakirjoja, jotka
liitetään omavalvontasuunnitelmaan
2. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet
Alppikadun asumispalveluyksikön toiminta perustuu Helsingin kaupungin ja Suomen
Pelastusarmeijan keskinäiseen sopimukseen asunnottomuuden vähentämisestä Helsingissä.
Helsingin kaupunki, Asumisen tuen-yksikkö valitsee ja sijoittaa asukkaat yksikköön. Yksikkö
on yksi Suomen Pelastusarmeijan Säätiön Helsingin seudun asumispalveluyksiköistä.
Toiminta-ajatuksena Alppikadun asumispalveluyksikössä on tarjota asukkaille ihmisarvoisen
elämän edellytykset, johon olennaisena osana kuuluu asunto sekä kokemus osallisuudesta
omaan elämään, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi sovellamme
mm. yhteisökasvatuksen menetelmiä sekä monimuotoista matalan kynnyksen työtoimintaa.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Pelastusarmeijan työyksiköissä arvovalintoja ohjaa ensisijaisesti kristillinen arvomaailma ja
ihmiskuva. Pelastusarmeija niin hengellisenä järjestönä ja sosiaalisena toimijana on pyrkinyt
määrittelemään omaa arvopohjaansa. Pelastusarmeijan kansainvälisessä päämajassa Lontoossa
on laadittu järjestön yhteinen arvoperusta, strategia ja visio ohjaamaan toimintaa ympäri
maailman. Tätä Pelastusarmeijan tehtävänmääritystä kutsutaan nimellä integroitu missio –
tehtävä yhteisössä. Toiminta yksikössä perustuu osaltaan myös yksikön ammatilliseen
toimintaan, jota ohjaa sosiaalialan ammattieettiset periaatteet, voimassa olevat lait ja säädökset.
Tarkemmin yksikön toimintaa ohjaa yksikön sisäisesti määrittelemät perustehtävät. Yksikön
perustehtävänä on asukkaiden asumisen turvaaminen ja heidän osallistumisensa
mahdollistaminen yhteisöön sekä yhteiskuntaan.
5
3. OMAVALVONNAN ORGANISOITI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT
Omavalvontasuunnitelmassa sovitaan laadunhallinnan täytäntöönpanon käytännöistä,
vastuuhenkilöistä sekä siitä, miten johto vastaa laadukkaan palvelun edellytyksistä ja
voimavaroista. Esimerkiksi laadunhallinnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi sovitaan
työryhmistä, joissa on eri tahojen edustajat. Työryhmät laativat menettelyt, joilla laatutyö ja
omavalvonta toteutetaan. Työryhmien toimintaa koordinoi johdon edustaja. Johto sitoutuu
siihen, että tarvittavat resurssit omavalvonnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi osoitetaan.
Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja käyttää työaikaa tarpeen mukaan
3.1 Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät
Asumispalvelujen
johtaja
Eero
Untamala
vastaa
kaikkien
Helsingin
seudun
asumispalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmien toteutumisen ohjauksesta. Yksikön johtaja
Viveca Schoultz vastaa yksikön omavalvonnan suunnittelusta, toteutuksesta ja päivityksestä
yhdessä yksikön työntekijöistä ja asukkaista kootun työryhmän kanssa. Yksikön johtaja tuo
tarvittaessa
asumispalveluiden
johtoryhmän
kokouksiin
omavalvontaan
liittyvät
asiat
keskusteluun.
3.2 Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät
Yksikön johtaja Antti Martikainen, Alppikadun asumispalveluyksikkö, Alppikatu 25, 00530
Helsinki. Sähköposti: [email protected] Puh. 044 – 7577880.
3.3 Omavalvonnan suunnittelu ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet
Asumispalveluyksikön ensimmäinen omavalvontasuunnitelma valmistui joulukuussa 2014.
Omavalvontasuunnitelman päivitys toteutetaan puolivuosittain, keväällä ja syksyllä. Seuraavan
kerran päivitystä tulisi tehdä keväällä 2015. Päivittämisestä vastaa työryhmä, joka koostuu
henkilökunnan jäsenistä sekä asumispalveluyksikön asukkaista.
3.4 Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteutumiseen
Omavalvontasuunnitelma kytketään osaksi henkilökunnan perehdytystä ja perehdytyssuunnitelmaa. Omavalvontasuunnitelma on myös kaikkien asukkaiden käytössä. Päivityksien
välissä sekä henkilökunta, että asukkaat ja heidän läheiset voivat antaa palautetta
asumispalveluyksikön toiminnasta sekä omavalvontasuunnitelmasta.
3.5 Päivittämissuunnitelma
Päivittäminen pyritään tekemään jokaisessa Helsingin seudun asumispalveluyksikössä
yhtäaikaisesti, näin saadaan kaikkien palaute suunnitelmasta jokaiseen suunnitelmaan. Prosessi
on jatkuva ja siitä vastaa yksikön esimies, yhdessä asumispalvelujen johtajan ja suunnittelijan
kanssa.
6
Yksikön oma omavalvontasuunnitelmaa päivitetään seuraavan kerran keväällä 2015. Tämän
jälkeen päivittäminen tapahtuu tarvittaessa, tai viimeistään jokaisen vuoden lopussa, osana
arviointiprosessia. Suunnitelma vahvistetaan aina seuraavalle vuodelle, vaikka muutoksia ei
olisi tullutkaan.
4. Asiakkaan ja omaisten osallistuminen ja asiakaspalaute
Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakas ja omaiset voivat antaa
palautetta.
4.1 Asukas- ja omaispalautteen hankinta
Asiakaspalautetta pyritään hankkimaan päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja erilaisissa
foorumeissa, kuten talo- ja kerroskokouksissa. Asukkailla on myös mahdollisuus jättää
kirjallinen palaute sille tarkoitettuun postilaatikkoon, tai varata henkilökohtainen keskusteluaika
toiminnasta vastaavan kanssa. Palautelaatikko tyhjennetään kerran viikossa.
Omaiset voivat antaa palautetta ottamalla yhteyttä henkilökuntaan soittamalla tai kirjoittamalla
kirjeen tai sähköpostia yksikön yleiseen sähköpostiin [email protected] Omaiset
ovat myös tervetulleita vierailemaan yksikössä ja antamaan palautetta siinä yhteydessä.
4.2 Asukaspalautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Asukaspalaute käsitellään välittömästi jos se on mahdollista. Palaute tuodaan yleiseen
työntekijöiden ja / tai asukkaiden keskusteluun, jos se sisällöltään sallii sen. Asukaspalaute
dokumentoidaan yksikön asiakastietojärjestelmään ja käsitellään tarvittavissa foorumeissa
(henkilöstö-, talo-, kerros- tai työtoiminnan kokouksessa) sekä ryhdytään tarvittaviin
toimenpiteisiin ja kirjataan ne.
Kerran vuodessa tehtävään tyytyväisyyskysely kohdistetaan kaikille yksikön asukkaille ja niistä
saadut tulokset käsitellään ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tuloksista tiedotetaan
asukkaita talokokouksessa, joista jää pöytäkirja jokaisen asukkaan luettavaksi. Kyselyyn on
mahdollisuus vastata anonyymisti ja vastaaminen on vapaaehtoista.
4.3 Suunnitelma asukaspalautejärjestelmän kehittämiseksi
Asukaspalautejärjestelmää
pyritään
kehittämään
yhdessä
asukkaiden
ja
Suomen
Pelastusarmeijan Säätiön Helsingin seudun asumispalveluyksiköiden välillä, niin että sillä
kerättäisiin asukkaiden palaute mahdollisimman hyvin. Asukaspalautejärjestelmää päivitetään
jokaisen vuosittaisen kyselyn jälkeen kyselystä esille nousseiden seikkojen pohjalta. Palautteen
vastaanottamisessa henkilökunta pyrkii myös toimimaan herkällä korvalla ja varmistamaan, että
asukkaat tulevat kuulluksi.
5. Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet
Omavalvonta perustuu riskien hallintaan, mikä tarkoittaa, että toiminnassa pyritään
tunnistamaan ne kriittiset työvaiheet ja mahdolliset vaaratilanteet, joissa toiminnalle asetettujen
7
vaatimusten taso ei toteudu. Poikkeamien varalle on omavalvontasuunnitelmassa määriteltävä
korjaavat toimenpiteet, joihin kuuluvat myös vaaratilanteiden syiden selvittäminen ja niiden
uusiutumisen estäminen. Henkilökunnan tulee tietää toimintamallit vaaratilanteiden varalta.
Ensisijaisesti palvelujen tuottaja arvioi omasta toiminnasta aiheutuvat asukasturvallisuusriskit.
Asukkaan omasta toiminnasta aiheutuvat riskit pitää kuitenkin myös arvioida.
5.1 Menettely, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti
Ennakointiin liittyy vahvasti ammattitaito jota täydennetään ensiapu (EA1), hygieniapassi ja
sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskortti-koulutuksella. Yksikön työntekijöille on järjestetty
koulutusta liittyen infektiotautiriskeihin. Yksikön turvallisuussuunnitelmalla ja riittävällä
perehdytyksellä voidaan saavuttaa ymmärrystä työssä esiintyvien riskien ja vaaratilanteiden
mahdollisuudesta. Organisaatio itse kerää tietoa omasta toiminnastaan mittausten, auditointien
ja asukaspalautteiden kautta. Poikkeamien, eli tilanteiden, joissa toiminta ei toteudu asetettujen
vaatimusten mukaisesti, syitä selvitetään jäljittämällä syyn aiheutumislähtökohta ja pyrkimällä
muuttamaan toimintaa siten, että kyseinen poikkeama ei uusiinnu.
5.2 Menettely, jolla läheltä piti tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään
Poikkeamien eli tilanteiden, joissa toiminta ei toteudu asetettujen vaatimusten mukaisesti, syitä
selvitetään jäljittämällä syyn aiheutumislähtökohta ja pyrkimällä muuttamaan toimintaa siten,
että kyseinen poikkeama ei uusiinnu. Poikkeamista (esim. tulipalo, väkivaltainen käytös,
työtapaturma, muut vaaratilanteet) täytetään poikkeamalomake ja asia käsitellään työyhteisössä
ja tarvittaessa asukkaiden kanssa. Muut läheltä piti tilanteet keskustellaan kerrostiimissä ja
asukkaan kanssa sekä kirjataan asukastietojärjestelmään.
Poikkeamalomake osoitetaan yksikön esimiehelle, asia käsitellään työyhteisön kanssa sekä
tarvittaessa asukkaiden kanssa. Lomake toimitetaan työsuojelutoimikunnan tietoon.
Vuodelle 2015 on suunnitelmissa sähköistää poikkeamailmoitukset. Sähköistämisen myötä
saadaan prosessit ja vastuunjako poikkeamien käsittelyssä ja tietojen analysoinnissa
selkeämmäksi. Prosessiin pyritään sitomaan vahvemmin mukaan työsuojelu ja työterveyshuolto.
Päivittäisessä työskentelyssä korostuu huomioiden kirjaamisen tärkeys ja työvuorojen
vaihtuessa tapahtuva suullinen raportointi.
5.3 Menettely jolla todetut epäkohdat korjataan ja asiasta tiedotetaan
Havaitessaan lieviä epäkohtia voidaan ne korjata suullisella ohjeistuksella ja työskentelytapojen
tarkastamisella. Isommissa ja vakavammissa tilanteissa täytetään aina poikkeamalomake, joka
käsitellään työryhmässä mahdollisimman nopeasta poikkeaman tapahduttua. Käsittelyn
tuloksista tehdään kirjallinen raportti. Käsittelyn pohjalta arvioidaan tarve toiminnan
muutokselle/korjaukselle. Muutosten jalkauttamisen vastuu on esimiehillä, yhdessä työryhmän
8
kanssa.
Henkilökunta saa tiedon poikkeamista joko välittömästi heidän ollessa työvuorossa tai
käsittelyn raportoinnin yhteydessä pöytäkirjasta tai sähköpostitse.
Asukkaille tiedotetaan kerros- tai talokokousten yhteydessä tai kirjallisesti talon ilmoitustauluja
hyödyntäen.
Epäkohdan merkitys huomioiden yhteistyötahoille ilmoitetaan normaalin kanssakäymisen
yhteydessä, tai asiasta ilmoitetaan kirjallisesti tehdyn sopimuksen mukaisesti. Menettelytapa
päätöksen tekee esimiehet yhteistyössä henkilöstön ja asumispalvelujen yleishallinnon kanssa.
Mahdollisille muille osallisille toimenpiteistä ilmoitetaan suullisesti, kirjallisesti postitse tai
sähköpostitse, riippuen asian luonteesta ja sen välittömistä vaikutuksista. Tämän arvioi aina
yksikön esimiehet.
6. Henkilöstö
Omavalvontasuunnitelmassa henkilöstön määrä arvioidaan suhteessa asiakkaiden avun
tarpeeseen, määrään ja toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä tilojen toimivuuteen.
Henkilöstön riittävyyttä, rakennetta ja kelpoisuutta seurataan henkilöstösuunnitelmassa ja/tai
henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstön kelpoisuudesta säädetään laissa sosiaalihuollon
ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005). Sosiaalihuollon ammatillisen
henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista valtio-, kunta ja yksityissektorille annettuja suosituksia on
kirjattu Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun 18:2007. Omavalvontasuunnitelmassa
sovitaan henkilöstön perehdyttämisestä sekä toimintayksiköissä tapahtuvasta opiskelijoiden
ohjaamisesta asiakastyössä.
6.1 Määrä, mitoitus ja rakenne
Henkilöstöä Alppikadulla on kaikkiaan 20 henkilöä. Henkilöstö koostuu yksikön johtajasta,
kahdeksasta ohjaajasta, vastaavasta ohjaajasta, neljästä sosiaaliohjaajasta, vastaavasta
sosiaaliohjaajasta, sairaanhoitajasta, työtoiminnan koordinaattorista, kahdesta työvalmentajasta
sekä siivoustyövalmentajasta. Lisäksi yksiköissä kiertää myös Pelastusarmeijan hengellisen
työn kappalainen.
Henkilöstömitoitus on vähintään 0,175. Mitoitus lasketaan sosiaali- ja terveysalan tutkinnon
suorittaneiden ja asiakastyöhön osallistuvan henkilökunnan määrästä suhteessa yksikön
asumispaikkalukuun. Yksikön johtajan työpanosta ei huomioida laskennassa
Yksikön johtajalla on korkeakoulututkinto. Vastaavalla sosiaaliohjaajalla, työtoiminnan
koordinaattorilla, vastaavalla ohjaajalla sekä neljällä sosiaaliohjaajalla on ammattikorkeakoulututkinto. Sairaanhoitajalla on sairaanhoitajan ammattikorkeakoulu tutkinto. Kahdeksalla
ohjaajalla on lähihoitajatutkinto, joka on minimitaso. Työvalmentajat ovat myös sosiaali- ja
terveysalan ammattilaisia ja siivoustyön ohjaajalla vaaditaan työtehtävään sopiva tutkinto.
9
6.2 Rekrytointiperiaatteet
Pelastusarmeijan periaatteena on rekrytoida osaavaa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä,
joka
sitoutuu Pelastusarmeijan
ylläpitämän
toimintayksikön
toiminta-ajatukseen
sekä
taustayhteisön perusperiaatteisiin. Työntekijän rekrytointi tapahtuu asumispalvelujen johtajan ja
yksikön esimiehen yhteistoiminnassa. Yksikön esimiestason rekrytointi tapahtuu yhteistyössä
Pelastusarmeijan päämajan kanssa, joka valinnan myös viime kädessä päättää. Valintaprosessi
toteutetaan yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaisesti, koko yhteisöä sen eri vaiheissa
osallistaen. Työntekijän haastattelut suoritetaan ryhmähaastatteluin. Periaatteesta voidaan
poiketa valittaessa lyhytaikaisia sijaisia. Avainvakansseja täytettäessä voidaan käyttää sisäistä
siirtomenettelyä.
6.3 Hakumenettely
Avoimesta työpaikasta
jätetään
julkinen
ilmoitus
työvoimahallinnon
verkkosivuille.
Työpaikasta tiedotetaan myös omalle henkilöstölle. Periaatteesta voidaan poiketa lyhytaikaisia
sijaisia valittaessa. Kaikille hakijoille lähetetään lyhyt yhteenveto valintaprosessista.
Haastattelussa mukana olleille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti.
6.4 Kelpoisuus ja varmistaminen
Kelpoisuus muiden kuin terveydenhuollon henkilöiltä varmistetaan tutkintotodistuksesta.
Laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja
nimikesuojattujen osalta laillisuus
tarkastetaan edellä mainitun lisäksi Valviran antamalla laillistamistodistuksella ja/tai
JulkiTerhikki-tietopalvelusta. Sopimuksen teon yhteydessä varmistetaan hakijan henkilöllisyys.
6.5 Vakinainen toimi ja yli 3 kk:n sijaisuus
Vakinaisessa toimessa tutkinto- ja mahdollinen laillistamiseen tai nimikesuojaan liittyvät
todistukset pyydetään liittämään hakupapereiden yhteyteen, tai esitettäväksi viimeistään
sopimuksen kirjoittamisen yhteydessä. Sijaisuuksissa toimitaan samoin kuin vakinaisen
henkilöstön kohdalla.
Yli 3 kk:n sijaisuuksin voidaan ottaa opiskelija yksikön johtajan harkinnan perusteella, jos
opinnot ovat riittävän pitkällä tai syventävässä vaiheessa. Opiskelijoiden kelpoisuuden
tarkistaminen kuvataan kohdassa 6.6.
6.6 Lyhytaikainen sijainen
Sijaisjärjestelyt pyritään tekemään omasta sijaispoolista, jossa haun yhteydessä edellä mainitun
10
kuvauksen mukaan tarkistetaan kelpoisuus. Opiskelijoiden kohdalla harkinnan ja päätöksen
rekrytoinnista tekee yksikön johtaja. Opiskelijoilla tarkistetaan voimassa oleva opinto-oikeus,
voimassa
oleva
läsnäolo-oikeus
oppilaitoksessaan
sekä
viimeisin
opintosuoritusote.
Ulkopuolisen sijaisen hankinnasta vastaa kulloinenkin yhteistyökumppani, jonka referenssit ja
toiminnan edellytykset tarkistetaan. Alihankkija vastaa omassa toiminnassaan henkilöstön
pätevyyden varmistamisesta.
6.7 Perehdyttäminen
Perehdytystä tarvitaan aina kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, työtehtävät/menetelmät
vaihtuvat samassa työpaikassa, työntekijä on ollut pitkään poissa töistä tai työtehtävä toistuu
harvoin. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle riittävät
tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista.
Yksikössä on perehdytyskansio sekä perehdytyslista, joka sisältää toiminnan kannalta oleelliset
asiat. Uuden työntekijän perehdytys on työnteon perusedellytys. Perehdytyksellä työntekijä
opastetaan ”talon tavoille” ja luodaan hänelle perustaidot toimia uudessa tehtävässä.
Perehdytystä vastaavalla on käytössään perehdytyslista josta voidaan seurata systemaattisesti
perehdytettävät asiat. Perehdytystä pyritään kehittämään yhteisesti Pelastusarmaijan Helsingin
seudun
asumispalveluissa.
Perehdytyksen
tukena
käytetään
myös
omavalvonta
-ja
turvallisuussuunnitelmaa.
Opiskelijaohjauksessa opiskelijasta vastaa koko työyhteisö, yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa.
Työpaikkaohjaajalla ja esimiehellä on velvollisuus varmistaa opiskelijan osaaminen ja toiminta
jokaisessa tilanteessa. Harjoittelun alussa on hyvä tutustua koulun ja työpaikan välisiin
velvoitteisiin ja vastuunjakoon.
6.8 Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma
Kehittämistoiminta tapahtuu yhdessä asumispalveluiden johtoryhmässä. Suunnitelma jakautuu
eri osiin, kuten koulutussuunnitelmaan, toimintasuunnitelmaan sekä yksikön sisäisiin
kehittämissuunnitelmiin.
Henkilöstön toimintakyvystä ja sen ylläpidosta vastaa Lääkärikeskus Mehiläinen, Töölö.
Työntekijällä on käytettävissä lakisääteisen työterveyspalvelujen lisäksi perustason rajoitetut
sairaanhoitopalvelut. TYHY-toiminnasta vastaa asumispalveluiden johtoryhmä yhdessä ja
erikseen henkilöstön edustajien kanssa.
7. Toimitilat, laitteet ja tarvikkeet
11
Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 §:n mukaan toimintayksikössä on oltava riittävät
ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet. Toimitilojen on oltava myös terveydellisiltä ja muilta
olosuhteiltaan toimintaan sopivat. Ympärivuorokautista palvelua tarjoavien yksiköiden
toimitiloille koolle ja käytölle on asetettu erityisiä vaatimuksia, jotka käyvät ilmi kunkin
toimialan valvontaohjelmista. Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa
käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista.
7.1 Asiakkaiden käytössä olevat huoneistot
Huoneistoja Alppikadulla on 81 kappaletta, joista neljä on pariskunta- asuntoa. Yksi asunto
kuuluu sosiaaliselle talonmiehelle. Asuinhuoneistojen koko on 19m2 - 36m2. 12:sta asunnossa
on 2h + pienkeittiö + KPH, lopuissa asunnoissa 1h + pienkeittiö + KPH. Jokaisessa
huoneistossa on ilmastointi ja muovilattiat. Neljässä asunnossa on parveke.
Huoneistot on rakennettu esteettömyyttä ajatellen siten, että ovet ovat tarpeeksi leveät
pyörätuolin käyttäjälle, huoneistossa ei ole kynnyksiä. Varusteisiin kuuluu sänky, pöytä ja kaksi
tuolia sekä paloturvalliset patjat, petivaatteet, liinavaatteet ja verhot (Paloluokka SL2).
Huoneistoissa
on
sprinklerijärjestelmä.
Huoneistot
on
kytketty
automaattiseen
palohälytysjärjestelmään.
7.2 Asukkaiden käytössä olevat yhteiset tilat
Asukkailla on käytössä kerroskohtaiset yhteisötilat, sauna, pesutupa, työtoiminnan tilat, inva-wc
ja kahvila/ruokailutila. Yhteisissä tiloissa ei saa käyttää päihteitä.
Jokaisessa kerroksessa on yhteinen yhteistila, jossa on sohvaryhmä ja televisio, osassa
kerroksissa on myös ruokapöytä ja tuolit. Asukkaat ovat voineet vaikuttaa yhteisten tilojen
hankintoihin (huonekalut ja esineet). Asukkaat voivat lainata kerroskohtaista Playstationia, jota
voi pelata yhteisötilassa. Lisäksi tilassa on keittiö, jossa asukkaat voivat valmistaa ruokaa.
Kerroskohtaiset tilaisuudet, kuten kerroskokoukset, pidetään yhteisessä oleskelutilassa.
Yhteisten tilojen toiminta-ajatuksena on tukea yhteisöllisyyttä ja asukkaiden sosiaalisten
kontaktien luomista.
Talon ensimmäisessä kerroksessa on koko talon yhteinen tila. Tilassa on keittiö, jossa arkisin
toimii työtoiminnan pitämä kahvio. Tilassa järjestetään talon yhteiset tapahtumat ja tilassa on
mahdollisuus mm. soittaa pianoa tai lueskella erilaista kirjallisuutta. Talon kahvion vieressä on
iso terassi, jossa kesäisin järjestetään erilaisia yhteishetkiä.
7.3 Pesutupa
Jokaisessa kerroksessa on oma pesutupa, jossa on pesukone, kuivausrumpu, kuivauskaappi ja
12
pesuallas. 1. kerroksessa on myös mankeli. Pesutuvan varustetaso on riittävä asukasmäärään
nähden. Asukkaat varaavat itse pesutupa-ajan päivystyksestä. Henkilökunta opastaa ja ohjaa
tarvittaessa koneiden käytössä.
7.4 Saunatilat
Alppikadun asumispalveluyksikössä on 6.krs löylyhuone seitsemälle hengelle, kaksi suihkua,
inva-wc jossa kiinteä suihkutuoli ja parvekkeellinen pukuhuone. Asukkailla on mahdollisuus
varata oma saunavuoro ja/tai osallistua lenkkisaunaan naisten- tai miesten vuorolla kerran
viikossa. Parvekkeella on pöytä ja kaksi tuolia. Talo tarjoaa kertakäyttöpefletit. Alakerrassa on
toinen sauna, jota muun Pelastusarmeijan korttelissa asuvat asukkaat voivat käyttää.
7.5 Harrastetilat
Harrastetilana toimii pääsääntöisesti talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva yhteisötila,
jossa toteutetaan erilaisia ryhmiä, kuten rentoutus, leffa ja musiikkiryhmiä.
7.6 Kuntoutus ja toimitilat (työtoiminta)
Työtoiminnan tilana toimii koko asuintalo sekä lähiympäristö. Työtoiminnan tiloihin kuuluu
kaksiosainen työsali, sosiaalisen talonmiehen puutyöpaja, sekä kellarikerroksessa oleva
taidepaja ja metallipaja. Työtehtävät jaetaan työsalissa ja tehtävästä riippuen työ suoritetaan
mm. yhteisökeittiössä, rappukäytävillä tai yhteisissä tiloissa siivoten, pyörävarastossa, pihalla ja
lähiympäristössä huoltotyötä tehden.
Kesäisin saunan parvekkeella hoidetaan kaupunkipuutarhaa, josta saatavat vihannekset
hyödynnetään kahvilassa. Yleisissä tiloissa sijaitsevat huonekasvit hoidetaan 4 kertaa viikossa
työtoimintana. Työsalin vieressä on siivouskomero, josta löytyvät tarvittavat pesuaineet ja
välineet siivoukseen. Siivousvälineitä ja pesuaineita tilataan yhteistyökumppani Mirkka
Jokiselta/Freshico säännöllisin väliajoin. Työsalista löytyvät tarvittavat välineet piha- ja
huoltotöihin.
7.7 Yhteisöllisyyden toteutuminen toimitilojen näkökulmasta
Yhteiset tilat on suunniteltu avoimiksi. Jokainen asukas on tervetullut yhteisissä tiloissa
järjestettäviin tilaisuuksiin. Asukkaat ovat kerroskokouksien kautta olleet mukana oman
kerroksensa yhteistilan kalusteiden hankinnassa ja sisustamisessa. Yhteistiloissa asukkaat voivat
järjestää yhteistä toimintaa esim. ruoanlaiton tiimoilta. Henkilökunta käy viikottain syömässä
kahviossa työtoiminnan tekemää lounasta.
8. Kuvaus siivous- ja jätehuollosta
Työtoiminta vastaa talon yleisten tilojen siivouksesta. Työtoiminnan siivoustyötä on päivittäin
13
toteuttamassa 5-15 henkilöä. Siivouksessa noudatetaan viikkosuunnitelmaa, jonka on tehnyt
Siivoustyönvalmentaja. Talon yleiset tilat, keittiö, rappukäytävät ja saniteettitilat siivotaan joka
arkipäivä, sekä tarvittaessa viikonloppuisin. Työtoiminta-ajan ulkopuolella ohjaajat hoitavat
akuutit siivoustilanteet. Pesuaineet tilataan Freshicosta, jonka kanssa teemme yhteistyötä
siivoustyössä.
Jätehuollosta vastaa SITA ja jätteiden lajittelusta vastaavat sekä henkilökunta, että asukkaat.
Jäteastioita on sekajäte, biojäte, paperi- ja pahvikeräys, sekä metalli- ja lasikeräys. Seka- ja
biojäte tyhjennetään kahden viikon välein, muut astiat kerran kuukaudessa.
9. Ympäristötyö
Pelastusarmeijan Alppikadun asumispalveluyksikkö tuottaa Helsingin sosiaalivirastolle
pitkäaikaisasunnottomien asumispalvelua julkisena palveluvelvoitteena. Toiminnasta laaditun
palvelukuvauksen mukaan on palveluntuottajan tehtävä ympäristötyötä, josta tulee laatia
erillinen ympäristötyön suunnitelma.
9.1 Ympäristötyön vastuuhenkilöt
Ympäristötyöstä vastaavat ympäristötyön koordinaattorit yhdessä yksikön johtajan kanssa.
Ympäristötyön vastuuhenkilöt koordinoivat asumisyksikön toimesta tapahtuvaa ympäristötyötä
ja pitävät yhteyttä alueen asukkaisiin ja toimijoihin, yksikön toiminnasta aiheutuvien haittojen
minimoimiseksi.
9.2 Yhteiset tapaamiset ja yksikön toiminnasta tiedottaminen
Asumisyksikön
johtaja
asumispalveluyksikön
ja
ympäristötyöstä
vaikutusalueella
toimivaan
vastaava
työntekijä
aluetyöryhmän
osallistuvat
työskentelyyn.
Asumispalveluyksikkö järjestää säännöllisesti avoimet ovet alueen asukkaille ja toimijoille.
Tilaisuudessa esitellään yksikön tiloja ja toimintaa, sekä tuodaan näkyviin asunnottomuuden
ulottuvuuksia.
Pelastusarmeija seuraa mediassa tapahtuvaa kirjoittelua ja sähköisissä viestimissä saamaa
palautetta ja vastaa asianmukaisesti ja objektiivista tietoa eteenpäin välittäen.
9.3 Jalkautuva ympäristötyö
Jalkautuva ympäristötyö on näkyvin osa ympäristötyötä. Yksikön työtoimintaan osallistuvat
asukkaat kiertävät päivittäin asuinyksikön lähiympäristöä ja keräävät roskat sekä puuttuvat
asumisyksikön asukkaiden mahdollisiin häiriötekijöihin. Ympäristötyö on työtoiminnan
14
näkökulmasta tärkeä ja työllistävä työmuoto.
Noin kahden viikon välein toteutetaan kauppakierros ympäristötyöstä vastaavien työntekijöiden
toimesta, työntekijät kiertävät lähialueen kaupat ja kyselevät mahdollisista haittatekijöistä.
Henkilökunta tekee kolme kertaa viikossa lähialueella korttelikierroksen.
Ympäristötyöstä
vastaavat työntekijät tekevät tarvittaessa neuvotteluja alueen kauppojen ja kauppakeskuksen
yrittäjien kanssa asukkaiden tuottamien ongelmien vähentämiseksi ja poistamiseksi. Ongelmien
ilmetessä, puututaan asukkaan käytökseen ohjaustyön menetelmin.
9.4 Palautteen kerääminen
Ympäristötyö reagoi nopeasti saatuun palautteeseen. Yleensä palautteessa on selkeä ongelma,
johon voidaan puuttua välittömästi. Palautetta kerätään jalkautuessa yksikön lähiympäristöön
sekä vastaanottamalla palautetta puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse alueen toimijoilta ja
naapureilta.
10. Asiakasturvallisuus
Palvelun tuottajan tiloissa tapahtuvan palvelun asiakasturvallisuutta arvioitaessa otetaan
huomioon fyysisen ympäristön riskit. Kotona annettavissa palveluissa asiakasturvallisuutta
arvioidaan kodin turvallisuuden ja palvelutoiminnan luonteen perusteella
10.1 Yksikön turvallisuussuunnitelma
Yksikön turvallisuussuunnitelma on tehty 12.2.2013. Suunnitelmaa on tarkoitus päivittää
vuosittain.
10.2 Turvallisuustoiminnasta vastaavan yhteystiedot
Turvallisuuspäällikkönä toimii yksikön johtaja. 12.2.2013 turvallisuussuunnitelmassa turvallisuuspäällikkönä on nimetty asumispalvelujen johtaja Eero Untamala p. 045-6579459.
Sähköposti: [email protected].
10.3 Asiakasturvallisuuden varmistaminen
Yksikössä on henkilökuntaa ympäri vuorokauden, laaja ja tallentava kameravalvonta sekä
henkilöhälytysjärjestelmä henkilökunnalle.
Yksikkö on yhteistyössä vartiointiliike Securitaksen kanssa, josta voidaan tarvittaessa pyytää
vartija paikalle. Yksikössä tapahtuu joka yö klo 02:00-04:00 säännöllinen yöllinen kierros
vartijan toimesta. Kaikki yksikön ulko-ovet pidetään lukittuina ja asukkaat pääsevät yksikköön
sisään ovikelloa soittamalla pääovien kautta. Pääovissa on käytössä ovisummeri sekä
15
ovipuhelin. Yksikön työntekijät avaavat tällöin oven.
Asukkailla ja henkilökunnalla on käytössä iLoq- avain, jota voidaan ohjelmoida toimimaan eri
tavoin tai poistaa käytöstä etänä jos avain häviää tai on syytä epäillä avaimen väärinkäytöstä.
Yhteistyönä
muiden
Pelastusarmeijan
asumispalveluyksiköiden
kanssa
on
jaettu
valvontakamerakuvaa ja tehty yöllä tarkistussoittoja. Yksikön henkilökunnalla on käytössä
hälytyspainikkeita, joita painettaessa hälytys menee Securitakselle ja yksikön muihin
puhelimiin.
10.4 Yksikön valvontalaitteiden ja niiden toimivuuden varmistaminen
Jos henkilökunta huomaa kameroiden olevan epäkunnossa, otetaan yhteys Dt-Linkiin, joka
vastaa
kameroiden
toiminnasta.
Hälytinjärjestelmää
testataan
kerran
kuukaudessa.
Hälytinjärjestelmän ollessa epäkunnossa, otetaan yhteys Everoniin asian korjaamiseksi.
Everonin yhteystiedot löytyvät alakerran päivystystilasta.
10.5 Asukkaiden käytössä olevien turvalaitteiden toimivuuden varmistaminen
Asunnoissa olevat kiinteät turvalaitteet (paloilmaisin ja sprinkleri) testataan joka kuukauden
ensimmäisenä maanantaina. Hellan ajastimen toimivuudesta vastaa asukas itse.
11. Asiakkaan asema ja oikeudet
Asiakaslain
4
§:n
mukaan
asiakkaalla
on
oikeus
hyvään
kohteluun.
Henkilön
itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, liikkumisvapaus ja yksityiselämän suoja sekä oikeus
henkilökohtaiseen turvallisuuteen ovat sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksia
11.1 Kuvaus asukkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palvelutarpeen arvioinnista
Uusille asukkaille tehdään palvelusuunnitelma kahden kuukauden kuluttua vuokrasuhteen
alkamisesta. Suunnitelma tehdään yhteistyössä asukkaan ja kerrostyöntekijöiden kanssa.
Palvelusuunnitelmaa päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelusuunnitelma ohjaa
asukasta tavoitteelliseen toimintaan ja elämänhallintaan sekä auttaa henkilökuntaa toteuttamaan
ohjausta ja tukea. Ohjaus, neuvonta ja palvelutarpeen arviointi on päivittäistä.
11.2 Asukkaan osallistuminen päätöksentekoon
Pyrkimys on, että kaikki yhteisöä koskevat asiat päätetään yhteisesti talokokouksessa.
Talokokous kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Yhteisissä tiloissa on
olemassa aloitelaatikko, johon asukkaat voivat jättää kirjallisesti omia aloitteita ja antaa
palautetta. Tehtäessä päätöksiä henkilökohtaisiin asioihin liittyen, on asukas osallisena mukana
koko prosessin ajan.
11.3 Asukkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen
16
Tulevalla asukkaalla on mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen niin halutessaan. Yksikön
yhteystiedot
löytyvät
internetistä
ja
tiedot
saa
myös
SAS-päätöksen
tehneeltä
sosiaalityöntekijältä. Tutustumiskäynnillä täytetään ARA:lle hakemus, koska asunnot ovat
ARA-rahoitteisia.
11.4 Vuokrasopimus ja sen reunaehdot sekä asukkaan informointi sisällöstä
Asumispalveluyksikön johtaja tekee vuokrasopimuksen kolmena kappaleena, joista yksi jää
asukkaalle itselleen, toinen jää asumispalveluyksikköön ja kolmas lähetetään Pelastusarmeijan
asumispalveluyksiköiden vuokrareskontranhoitajalle. Sosiaaliohjaaja käy vuokrasopimuksen
läpi yhdessä asukkaan kanssa ennen allekirjoittamista. Allekirjoituksellaan asukas sitoutuu
maksamaan asunnon vuokran ajallaan. Vuokrasopimus voidaan tehdä ihmiselle, jolla on
voimassa oleva SAS-lausunto sekä täyttää ARA-kelpoisuusehdot. Ennen vuokrasopimuksen
allekirjoittamista asukkaan tulee hyväksyä ja allekirjoittaa palveluntuottajan tekemä
tukisopimus.
11.5 Palvelun kustannukset ja niiden muutokset
Helsingin kaupunki maksaa asukkaista palvelumaksua Suomen Pelastusarmeijan Säätiölle.
Asukas saattaa joutua maksamaan asumispalvelumaksun omavastuuosuutta, joka on vuonna
2014 maksimissaan 120,60 €. Palvelumaksu lasketaan Helsingin kaupungin Asumisen tukiyksikössä ja päätös tulee asukkaalle postissa. Mikäli asukas elää minimituella, ei hänen tarvitse
maksaa palvelumaksua. Asumispalvelumaksu tarkastetaan vuosittain ja maksuun voi tulla
muutoksia, jos tuloihin on tullut muutoksia.
11.6 Asukkaan itsemääräämisoikeus
Työskentelyssä asiakkaan kanssa pyritään tukemaan asiakkaan omaa subjektiutta, edistämään
itsemääräämisoikeutta ja antamaan kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista. Asukkaiden
itsemääräämisoikeus määritellään Perustuslain 7 ja 10§, Sosiaalihuollon asiakaslain 8 ja 9§ sekä
Sosiaalihuollon ammattieettisissä ohjeissa. Nämä pyritään nivomaan osaksi työskentelyä.
11.7 Yksityisyys ja intimiteettisuoja
Yksikön henkilökunnan ammatillisessa työssä pyritään kunnioittamaan asiakassuhteen
luottamuksellisuutta ja pyritään suojaamaan asukkaidemme yksityisyyttä kaikessa toiminnassa.
Yksityisyyttä säätelee lainsäädäntö; Asiakaslaki 3 luku, Hallintolaki 6 ja 10§, Julkisuuslaki,
henkilötietolaki sekä ammattieettiset ohjeet. Asukkaat itse hallinnoivat huoneenvuokralain
mukaisesti asuntojaan. Tämän osalta asuntoihin jalkautuminen tapahtuu lain ja erikseen
sovittujen sääntöjen mukaisesti. Jos asukasta ei ole nähty läsnäololistan mukaan kolmeen
päivään, eikä hän ole ilmoittanut poissaolosta, asukasta yritetään tavoittaa puhelimitse tai
17
asunnosta. Jos muut asukkaat ilmaisevat huolensa toisen asukkaan hyvinvoinnista tai
henkilökunnalla on tieto asukkaan seurantaa vaativista sairauksista, voidaan asukkaiden kanssa
tehdä yksilöllisiä sopimuksia huoneistoon menosta. Sopimus kirjataan palvelusuunnitelmaan.
Intimiteettisuojan suhteen asumispalveluyksikössä toimitaan Henkilötietolain 22.4.1999/523
mukaan.
11.8 Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus
Asuminen yksikössä ei edellytä elämäntapa-, esimerkiksi päihdekäyttäytymisessä, muutosta.
Pyritään tukemaan asiakkaan henkilökohtaista vapautta ja kunnioittamaan hänen elämäänsä ja
valintojaan, pyrkien tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja.
Suomen Perustuslaissa1.6.1999/731 luvussa 2, 7§ säädetään seuraavaa: “Henkilökohtaiseen
koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa
säädettyä perustetta.” Tätä noudatetaan asumispalveluyksikössä.
11.9 Asukkaan omaisuuden hallussapito
Asukas vastaa itse omaisuudestaan.
11.10 Rajoitteiden käytön kriteerit
Rajoitteita käytetään silloin, kun yhteisesti sovittuja sääntöjä rikotaan. Yhteisesti sovitut säännöt
koskevat yhteisten tilojen aukioloa, päihteiden käyttöä yhteisissä tiloissa, väkivaltaa, muun
yhteisön ja sen jäsenten kunnioitusta sekä turvallisuutta.
Asukas voi saada kirjallisen varoituksen koskien esimerkiksi väkivaltaista käyttäytymistä tai
sillä uhkailulla, vuokrien maksamattomuutta tai päihdekauppaa. Asumisen tuen-yksikköön
ilmoitetaan kaikista asumiseen ja vuokrasuhteeseen olennaisesti vaikuttavista tapahtumista.
11.11 Suunnitelma rajoitteiden käytön vähentämisestä
Suunnitelmana on, että yhteisön kaikkien jäsenten vahvistuessa rajoitteiden käyttö vähenee.
Yksikön yhteisesti sovittujen rajoitteiden arviointi tapahtuu henkilöstökokouksessa ja
talokokouksessa tehtyjen huomioiden ja saadun asukaspalautteen mukaan. Asukkaan kanssa,
joka toistuvasti rikkoo yhteisön järjestyssääntöjä, käydään vakava keskustelu ja keskustelun
tarkoituksena on löytää keinot auttaa kyseistä asukasta noudattamaan yhteisesti sovittuja
sääntöjä.
11.12 Päätöksenteko
Pyrkimys on tehdä päätökset yhteisesti talokokouksessa, avoimessa foorumissa ja
18
henkilöstökokouksessa. Talokokoukset kokoontuvat pääsääntöisesti joka toinen viikko.
Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus tehdä tilanteen vaativa päätös yhteisesti sovittuihin
sääntöihin nojaten, esimerkiksi pyytää päihtynyttä yhteisön jäsentä poistumaan yhteisistä
tiloista. Henkilöstökokous ja avoin foorum pidetään kerran viikossa.
11.13 Kirjaaminen ja toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen
Työntekijät kirjaavat rajoitteiden käytöstä johtuvat tilanteet, seuraukset ja päätökset
asiakastietojärjestelmään mahdollisimman tarkasti ja realistisesti. Asukkailla on oikeus nähdä
heistä kirjatut kirjaukset.
Toimenpiteiden vaikutusta seurataan päivittäin arjen työskentelyssä ja kontaktissa yhteisön
jäsenten kanssa.
11.14 Menettely jos asiakasta tai henkilökunnan jäsentä on kohdeltu epäasiallisesti tai
loukkaavasti
Asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on kielletty. Tapahtumat käsitellään aina
yksikössä. Asukkaan epäasiallista kohtelua voivat olla esim. henkilökunnan toimesta tapahtuva
epäasiallinen käsittely ja puhuttelu tai toisen asukkaan taholta tapahtuva väkivallan uhka sekä
tiedon välitykseen liittyvät seikat. Poikkeamista tehdään aina ilmoitus siihen varatulla
lomakkeella ja poikkeamat käsitellään yksikössä.
Mikäli epäasiallinen tai loukkaava kohtelu yksilöityy tiettyyn henkilökunnan jäseneen,
käsitellään asia hänen kanssaan ja tarvittaessa ryhdytään työnjohdollisiin toimenpiteisiin (mm.
varoitukset,
irtisanominen).
Jos
väkivallan
uhkaa
aiheuttaa
asukas,
huolehditaan
turvallisuusseikoista ja viimeisenä vaihtoehtona voidaan purkaa vuokrasopimus. Jokainen
työntekijä on vastuussa siitä, että välittää asiakkaan hoitoon tai vointiin liittyvän tiedon
eteenpäin työyhteisössä.
11.15 Asukkaan tekemä muistutus
Jos asukas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus
toimintayksikön
johtajalle
Viveca
Schoultzille
ja/tai
järjestelmävastuussa
olevalle
viranomaiselle, joka on johtava sosiaalityöntekijä Maria Dahlström, Helsingin kaupungin
sosiaali- ja terveysvirasto. Asumisen tuki-yksikkö.
Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle
viranomaiselle (Valvira ohje 8:2010). Kuitenkin on syytä korostaa, että asiakkaita tulee aina
ensisijaisesti ohjata selvittämään tilannetta heidän asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai
esimiesten kanssa heti, kun ongelmia ilmenee. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla,
toimintayksikön henkilökunnan ja sosiaaliasiamiehen/potilasasiamiehen on autettava asiakasta
ongelmien selvittelyssä ja tarvittaessa muistutuksen tekemisessä.
19
11.16 Sosiaaliasiamiehet
Sosiaaliasiamiehet 2014:
Marja-Terttu Soppela (ma-ke), p. 09 310 42 881. Jaana Iivonen (ma-pe) p. 09 310 24282
Asiakkaiden yhteydenotot: ma klo 13-15, ti ja to klo 10-12 p. 09 310 43365
Sosiaaliasiamiesten osoitetiedot:
Postiosoite
PL 6060
00099 Helsingin kaupunki
Käyntiosoite:
Toinen linja 4 A
5. krs., huoneet 537 ja 538.
Sähköpostiosoite
etunimi.sukunimi(at)hel.fi.
11.17 Yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittely
Yksikön toimintaa koskevat muistutukset käsittelee yksikön johtaja tai hänen sijaisensa.
Muistutukseen vastataan aina kirjallisesti ja asiakkaalle selvitetään kirjallisen vastineen sisältö
myös suullisesti. Valitusten ja muistutusten käsittely dokumentoidaan asiakastietojärjestelmään,
ei suoraan asiakaskertomukseen.
11.18 Kaupungin ja palveluntuottajan yhteistyö hoidon ja palvelun suunnittelussa ja
toteutumisen seurannassa
Palveluntuottaja lähettää joka kuukausi asukkaiden läsnäololistan Asumisen tuki- yksikköön.
Palvelujentuottaja raportoi toiminnastaan kaksi kertaa vuodessa ja antaa kaupungille tämän
pyytämät tiedot kaupungin esittämien parametrien mukaisesti. Asumispalveluyksikkö tekee
tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin Asumisen tuki-yksikön kanssa. Asumisen tuesta kaksi
sosiaaliohjaajaa jalkautuu yksikköön ainakin kerran kuukaudessa tapaamassa asukkaita,
kartoittamassa asumispalveluyksikön tilannetta ja samalla kertomassa kaupungin työntekijöiden
terveiset ja ilmoitusluonteiset asiat.
11.19 Asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittämissuunnitelma
Kaikessa toiminnassa pyritään huomioimaan kehittämisnäkökulma, pitämällä yllä keskustelua
asiakkaiden kanssa ja kouluttamaan työntekijöitä ja asukkaita (esim. tuholaistorjunta,
20
paloturvallisuus, ensiapuvalmiudet). Yksikön esimiehillä on vastuu kehittämisestä.
12. Asiakassuhteen päättyminen
Asiakassuhde päättyy, jos asukas muuttaa pois asumisyksiköstä, irtisanoo asuntonsa,
vuokrasopimus puretaan tai asukas menehtyy. Asukkaalla on oikeus irtisanoa asuntonsa milloin
tahansa ja irtisanomisaika on seuraavan kuukauden viimeinen päivä irtisanomishetkestä.
Yksikön henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä asukkaiden kanssa vuokrasopimusten purkujen
ehkäisemiseksi.
Asukkailla on tiedossa, että asumisyksikön henkilökunta saa kuukausittain tiedon olemassa
olevista
asukkaiden
vuokra-
ja
palvelumaksuveloista.
asumisyksikön henkilökunta noudattaa huoneenvuokralakia.
Vuokrasopimuksen
purussa
Asumisen tuki-yksikön SAS-
sijoittajalle ilmoitetaan kaikista asumiseen ja vuokrasuhteeseen olennaisesti vaikuttavista
tapahtumista.
Asukkaan menehtyessä asumisyksikön henkilökunta tekee yhteistyötä asukkaan lähiomaisen ja
sosiaaliviranomaisen kanssa tarvittavien järjestelyiden hoitamiseksi. Asukkaan muistoksi
järjestetään yksikössä muistotilaisuus yhteistyössä Pelastusarmeijan kappalaisen kanssa.
Asukkaan omaisten toiveesta henkilökunnan edustaja osallistuu asukkaan siunaustilaisuuteen.
13. Yksikön asiakastyön laadun varmistaminen
Kuvaus asiakkaiden toimintakykyä ja fyysistä, psyykkistä, hengellistä ja sosiaalista hyvinvointia
edistävistä palvelu- ja hoitoperiaatteista ja niitä tukevien käytäntöjen toteuttamisesta.
13.1 Asukkaan toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen
Asukasta pyritään tukemaan ja ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan itsenäisempään asumiseen,
mutta Alppikadun asumispalveluyksikkö voi, asukkaan niin halutessa, olla myös hänen
lopullinen ja pysyvä asuinpaikkansa huomioiden tuen tarpeen laadun.
13.2 Fyysinen
Erilaisten ryhmien järjestäminen yksikössä, asukkaiden tukeminen ja ohjaus niihin
osallistumiseksi. Työtoimintaan osallistumisen tukeminen. Ohjaus liikunnallisiin toimintoihin ja
hyötyliikuntaan. Yhteistyö muiden kaupungin toimijoiden kanssa, osallistuminen yhteisiin
retkiin ja tapahtumiin. Tuen antaminen viranomaisasioinnissa.
Työntekijä voi tarvittaessa lähteä asukkaan mukaan terveyspalveluihin. Talossa on
työtoiminnan järjestämä ilmainen aamupala ja maksullinen lounas arkisin jolloin työtoiminta on
toiminnassa. Työntekijät ohjaavat asukkaita tarvittaessa eri ruuanjakelu paikkoihin (esim. Hursti
ja Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskus).
21
13.3 Psyykkinen
Järjestetään asukkaiden tarpeen mukaan ryhmiä, joihin asukkaiden osallistumista tuetaan. Talon
ryhmät pyrkivät tukemaan asukkaan psyykkistä hyvinvointia ja arjessa selviytymistä.
Työntekijät ohjaavat tarvittaessa asukkaita eri palveluiden piiriin ja ovat tarvittaessa.
Työntekijät antavat myös tarvittaessa yksilöllistä tukea ja ohjausta.
13.4 Elämänhallinta
Yksikössä järjestetään matalan kynnyksen työtoimintaa, joka tukee asukkaan päivän rytmitystä
aamun työnjaosta alkaen. Työntekijät ovat asukkaiden rinnalla kulkijoita ja opastajia löytämään
omia elämänhallintataitoja arjen keskellä. Asukasta tuetaan talouden hallinnassa, ohjataan eri
etuuksien piiriin, oman kodin siisteyden ylläpidossa, oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin
ylläpidossa ja viranomaisten kanssa asioinnissa. Työntekijöiden työhön kuuluu puheeksi
ottaminen elämänhallintaa vaikuttavista tekijöistä (päihteet ja mielenterveys).
13.5 Sosiaalinen
Yksikön toiminta-ajatuksena on demokraattinen yhteisökasvatus. Sitä tukevat päivittäinen
työtoiminta ja viikoittaiset yhteisökokoukset työtoiminnassa, kahden viikon välein järjestettävät
talokokoukset kaikille talon asukkaille, kerroskokoukset sekä erilaiset ryhmätoiminnot. Yksikkö
tekee
yhteistyötä
muiden
kaupungin
asumisyksiköiden
kanssa
sekä
ympäristötyötä
naapurustossa.
13.6 Hengellinen
Asukkailla on viikoittainen mahdollisuus tavata Pelastusarmeijan kappalainen ja osallistua
talossa hartaushetkeen. Tarvittaessa asukas voi varata yksilöajan kappalaisen tapaamiselle.
13.7 Harraste- ja viriketoiminta
Yksikössä järjestetään erilaisia, retkiä ja tapahtumia vuodenaikojen mukaan. Keilausryhmä on
kerran kuukaudessa. Vastuuhenkilönä toimii talon asukas. Talossa järjestetään myös
ryhmätoimintaa kuten peliryhmä ja viikoittain vaihtuva teemaryhmä. Asukkailla on mahdollista
saada akupunktiota yksikössä. Työntekijät ohjaavat asukkaita heidän kiinnostuksena mukaan
erilaisiin talon ulkopuolisiin toimintoihin.
13.8 Hygieniakäytänteet
Pyrkimyksenä on, että asukkaat vastaavat omien asuntojensa siisteydestä, jätteistä, hygieniasta
sekä pyykkihuollosta. Yksi henkilökunnan tehtävistä on tukea asukkaita arjen hallinnassa,
tarvittaessa ohjata siivouksessa/hygieniassa/pyykinpesussa - ja myös tarvittaessa tehdä asukkaan
puolesta näitä asioita ellei asukas ole kykeneväinen.
Yksikön yleisten tilojen siivouksesta vastaa työtoiminnan siivousryhmä, jota ohjaa talon
22
siivoustyönvalmentaja.
Yksikössä on suojahanskoja, kertakäyttöessuja, käsihuuhdetta ja
saippuaa jotka ovat työntekijöiden käytettävissä.
Opetuskeittiössä
työskentelevät
työtoiminnan
työntekijät
ovat
käyneet
hygieniapassi-
koulutuksen. Työnantaja kouluttaa sekä työntekijöitä, että työtoiminnan työntekijöitä saamaan
hygieniapassikoulutuksen ja suurin osa henkilökunnasta on käynyt kyseisen koulutuksen.
Kunkin kerroksen asukkaat pitävät huolta omasta yhteisestä keittiöstä.
Talossa tehdään säännöllisesti ehkäisevä tuholaistarkastuskierros, jonka yhteydessä tarkastetaan
huoneistojen kunto.
13.9 Infektiotartuntojen ehkäisy
Yleisesti käytössä olevissa wc-tiloissa on saippuaa ja kertakäyttöpyyhkeitä. Opetuskeittiössä on
käsisaippuaa
sekä
käsihuuhdetta
sekä
suojahanskat
käytössä
ruokaa
laitettaessa.
Hygienipassikoulutuksen ovat käyneet keittiössä työskentelevät työtoiminnan työntekijät.
Yleisten tilojen siivouksesta on laadittu viikkosuunnitelma.
Yksikössä on voimassa oleva turvallisuussuunnitelma, josta ilmenee infektiotartuntojen
ehkäisemiseen tarvittavat toimenpiteet. Talossa on järjestetty infektiotartuntoihin liittyvä
koulutus työntekijöille.
13.10 Epidemiatilanteet ja tilanteissa toimiminen
Toimitaan THL:n yleisten ohjeiden mukaan sekä turvallisuussuunnitelman ohjeistuksen
mukaisesti. Tarvittaessa konsultoidaan terveysaseman/kaupungin infektiohoitajaa.
13.11 Suunnitelma asiakastyön/päivittäisen toiminnan kehittämisestä
Päivittäinen arviointi yhdessä asukkaiden kanssa sekä palvelusuunnitelman päivitys vähintään
kuuden kuukauden välein. Yhteiskokouksissa suunnitellaan ja arvioidaan yhteisiä toimintoja.
Yksikössä tehdään asukastyytyväisyyskysely vähintään kerran vuodessa.
14. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen
Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut on järjestetty ja kuka vastaa
asiakkaiden
sairauden
hoidosta
kiireettömissä
tilanteissa.
Menettelyohje
kiireellisen
sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi
14.1 Terveydenhuollon järjestäminen asiakkaille yksikössä
Asukkaan
terveydenhuollosta
vastaa
ensisijaisesti
asukkaan
oma
hoitokontakti,
eli
terveysasema, päihdepoliklinikka, ylläpito- ja korvaushoito, erikoissairaanhoito, kotihoito,
psyk.polit yms. Yksikön sairaanhoitaja tekee yksikössä pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten
haavanhoitoja. Lisäksi sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arviointia, tukee ja ohjaa
lääkehoidossa, sekä pitää asukkaan hoitokontakteja yllä. Sairaanhoitaja jalkautuu tarvittaessa
23
asukkaan mukaan hoitopaikkoihin, sekä varaa aikoja niihin. Asukkaan ollessa hoitolaitoksessa,
yksikön työntekijät pitävät säännöllisesti yhteyttä hoitolaitokseen, sekä asukkaaseen.
Asukkaan muuttaessa taloon, tehdään hänelle terveyshaastattelu, jossa kartoitetaan sairaudet,
lääkitys, päihteiden käyttö, psyykkinen vointi, sekä avun tarve. Asukkaan kokonaistilanteesta
vastaa moniammatillinen tiimi. Asukkaita kontaktoidaan ja havannoidaan vointia säännöllisesti.
Akuuteissa
tilanteissa
soitetaan
hätäkeskukseen,
ohjataan
asukas
terveydenhuollon
päivystykseen, tai tilanteen salliessa pyritään saamaan asukkaalle aika omalle terveysasemalle.
Asukkaan kotiutuessa hoitolaitoksesta yksikössä on käytössä toimintaohjeistus, joka käsittää
asukkaan seurannan ja hoidon jatkumisen.
Lääkehoidon tarpeen arvioi asukkaiden oma lääkäri, mahdollinen psykiatrinen tai muu
hoitotaho. Lääkehoidon toteuttamisesta vastaa pääsääntöisesti asumispalveluyksikössä asukas
itse. Yksikön lääkehoidon vastuuhenkilö on sairaanhoitaja. Yksikössä on käytössä lääkehoidon
suunnitelma.
Asumispalveluyksikössä työskentelee sairaanhoitajan lisäksi myös lähihoitajia. Edellä mainittu
henkilökunta on saanut lääkehoidon peruskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen
myötä. Ensisijainen tieto lääkehoidosta on asumispalveluyksikön sairaanhoitajalla. Koko
henkilökunnan lääkehoidon osaamista ja tiedon päivittämistä toteutetaan tarvittaessa
täydennyskoulutuksilla. Asukkaat, joiden kohdalla lääkehoito on osana palvelusuunnitelmaa:
koko henkilökunnan toimenkuvaan kuuluu tiedon antaminen lääkehoidosta, sen seuranta ja
asukkaiden voinnin kokonaisvaltainen seuranta.
15. Asiakastietojen käsittely
Sosiaalihuollon asiakasta koskevien tietojen kirjaamisesta ja suojaamisesta säännellään
henkilötietolain (523/1999) lisäksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa
laissa
(812/2000).
Asiakaslain
3
luvussa
säädetään
asiakastietojen
salassapidosta,
vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta. Asiakastietojen
sähköisestä käsittelystä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
käsittelystä annetussa laissa (159/2007). Henkilötietolaki edellyttää, että henkilötietoja
käsitellään laillisesti, huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa noudattaen. Henkilökuntaa
on koulutettava ja perehdytettävä tietojen käsittelyyn sekä asiakastietojen kirjaamiseen.
Lähtökohtana tietojen käsittelylle on suunnitelmallisuus ja omavalvonnassa seurataan tietojen
käsittelyn suunnitelman toteutumista
24
15.1 Asiakastietojen kirjaaminen ja käsittely
Asiakastietojen
kirjaaminen
on
oleellinen
osa
työskentelystä
Alppikadun
asumispalveluyksikössä. Asiakaskirjaamisen tulee olla aina asiakasta kunnioittavaa ja voimaannuttavaa. Kirjaamisen tulee perustua vain oleellisen tiedon dokumentointiin. Dokumentoinnin
tarve on myös kaikissa neuvotteluissa, tapaamisissa, erilaisissa keskusteluissa ja suunnitelmilla.
Kirjaamiskoulutusta pyritään järjestämään tarpeen vaatiessa. Kirjaamisen ohjeistuksissa
käytetään THL:n Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa -ohjeistusta.
Asiakirjojen käsittelyllä tarkoitetaan asiakastietojen keräämistä, tallentamista, käyttöä,
luovuttamista, muuttamista, poistamista, säilyttämistä ja hävittämistä sekä mahdollisia muita
asiakastietoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Ohjeet koskevat sekä sähköisiä että manuaalisia
asiakirjoja.
Asiakastietojen käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta, huomioiden salassapito sekä tietojen
oikeellisuus. Asiakastietoja käsittelevät yksikön sisällä vain ne, jotka ovat vastuussa asiakkaan
asioista ja hoidosta. Asiakastietojen käsittelystä ja kirjaamisesta on olemassa erillinen ohjeistus
joka
päivitetään
vuoden
2015
alussa
kaikkiin
Pelastusarmeijan
Helsingin
seudun
asumispalveluihin.
15.2 Salassapitosäännösten noudattaminen ja tietosuojavastaava
Työntekijät suojaavat asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja noudattavat salassapitoa. Ilman
asiakkaan lupaa tietoja luovutetaan vain, kun tietojen luovuttamisen välttämättömyys perustuu
lakiin. Jos salassapito ja ilmoitus- tai todistamisvelvollisuus ovat keskenään ristiriidassa,
henkilöstö toimii lain ja oikeuden määräyksen mukaan. Poikkeuksellisesti tietoja annetaan jos
asiakas ei pysty vastaamaan teoistaan ja salassapito voisi saattaa asiakkaan tai toiset ihmiset
vaaraan. Työntekijät allekirjoittavat vaitiolositoumuksen työsuhteen alussa ja heille selvitetään
sen sisältö.
Yksikön tietosuojavastaavana toimii johdon assistentti Petri Segerholm.
Vaitiolovelvollisuus on asiakirjan salassapito-velvollisuutta laajempi ja se koskee myös sellaista
työtehtävissä saatua asiakasta koskevaa tietoa, jota ei välttämättä ole tallennettu asiakirjoihin.
Asiakkaaseen liittyvät tiedot tai havainnot kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin eikä niitä saa
paljastaa sivullisilla Sosiaalihuollon asiakirjahallintaan vaikuttavaa keskeistä lainsäädäntöä:
Perustuslaki (731/1999, 10§)
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
(621/1999)
• Henkilötietolaki (523/1999)
25
• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
(759/2004) eli työelämän tietosuojalaki
• Hallintolaki 1361/2003
• Kielilaki 423/2003
• Laki sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa (13/2003)
• Arkistolaki (831/1994)
• Sosiaalihuoltolaki 710/1982
• Sosiaalihuoltoasetus 607/1983
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja
oikeuksista (812/2000)
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen sähköisestä käsittelystä
(159/2007)
15.3 Menettelyohje asiakkaan informoinnissa henkilötietojen käsittelyssä ja rekisteriseloste
Asiakkaalla on oikeus tutustua rekisteriselosteeseen, liittyen henkilötietojen käsittelyyn. Uusi
asukas informoidaan yksikköön muuttaessa hänen tietojensa käsittelyn ja tallentamisen osalta
kirjallisesti ja suullisesti, esittämällä rekisteriseloste ja tietojen luovutus lomake.
Rekisteriseloste on nähtävillä yksikössä yhteistilojen 1.kerroksen ilmoitustaululla.
15.4 Asiakkaan suostumus tietojen luovuttamiselle
Asukkaalta pyydetään tietojen luovuttamista ja niiden keräämistä varten erillinen lupa, joka
liitetään aina tietoja pyydettäessä tai luovuttaessa. Asukkaalle selvitetään asiakastietojen
luovutuksen kieltämisen ja sallimisen mahdolliset vaikutukset.
15.5 Henkilöstön perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen
Perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta vastaa lähiesimies, joka yhdessä nimetyn
perehdyttäjän kanssa varmistaa osaamisen. Perehdyttämisen tukena, niin työntekijöille kuin
opiskelijoille
toimii
perehdytyksen
tarkistuslista,
omavalvontasuunnitelma
ja
turvallisuussuunnitelma. Jokainen työntekijä allekirjoittaa työ/harjoittelusopimuksen yhteydessä
vaitiolositoumuksen joka arkistoidaan työsopimuksen yhteyteen.
15.6 Asiakirjojen arkistointi
Sosiaalihuollossa asiakirjalliset tiedot syntyvät asiakkaan palveluprosessia. Käytännössä kaikki
asiakkaan asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen sekä asiakastyön toteuttamiseen vaikuttavat
26
työssä syntyvät sekä vastaanotetut asiakirjat on arkistoitava.
Asiakirjojen arkistoinnissa noudatetaan Helsingin kaupungin arkistonmuodostus määräyksiä ja
ohjeita. Asiakirjat arkistoidaan sähköisesti asiakastietojärjestelmään. Paperiset arkistoidaan
manuaalisina. Asukas vastaa hänelle henkilökohtaisesti osoitetuista viranomaiskirjeistä.
Asukkaalla on oikeus nähdä hänestä tehdyt kirjaukset. Tiedot voidaan tulostaa hänelle maksutta,
jos se ei rasita yksikön toimintaa. Muussa tapauksessa asukas vastaa tietojen luovutuksista
syntyneistä tosiasiallisista kuluista. Myös lokitiedoista tulee antaa pyydettäessä tieto. (Kts. laki
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä §18, Asiakkaan
tiedonsaantioikeus). Asukkaan tulee osoittaa kohdennettu pyyntö tietosuojavastaavalle
kirjallisesti, joka pyytää pääkäyttäjää tarkistamaan kyseiset lokitiedot ja toimittaa selvityksen
jossa käy ilmi seuraavat, ketkä ovat tietoja katsoneet, milloin ja millä perustein. Kopio
selvityksestä arkistoidaan, mutta ei suoraan asiakaskertomukseen. Jos on syytä epäillä
väärinkäyttöä, selvitetään se erillisen ohjeistuksen mukaan.
15.7 Asukkaan poismuutto tai kuolema
Asukkaan
muuttaessa pois asumisyksiköstä,
kirjoitetaan asiakassuhteesta yhteenveto.
Yhteenveto lähetetään palvelunostajalle. Kun vuokrasopimus päättyy palveluntuottaja siirtää
kaikki Sosiaali- ja terveysviraston toimitetut ja palveluntuottajan toiminnassa syntyneet
asiakirjat korvauksetta Sosiaali- ja terveysvirastolle.
Asukkaan kuollessa toimitaan asiakirjojen osalta edellä mainitulla tavalla.
15.8 Tiedonkulku asiakkaan verkostossa muille toimijoille
Tiedonkulusta eri toimijoiden välillä sovitaan tapauskohtaisesti jokaisen asiakkaan kohdalla.
Tiedonkulku tapahtuu ainoastaan asukkaan suostumuksella.
15.9 Asiakirjojen käsittelyn kehittämissuunnitelma
Kehittämissuunnitelmasta vastaa Pelastusarmeijan asumispalvelujen johtoryhmä, jalkautus
vastuu on yksikön esimiehillä.
Paikka ja päiväys
Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa
toimintayksikön vastaava johtaja)
Helsingissä 17.8.2015
Antti Martikainen
27
Nimenselvennys:
28