Pelastusarmeijan varhaiskasvatussuunnitelma 2015
LAHDEN PELASTUSARMEIJAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Pelastusarmeijan päiväkoti 2. Päiväkotimme toiminta-ajatus 3. Päiväkotimme arvot ja tavoitteet 3. Toimintaympäristö 4.1 Fyysinen ympäristö 4.2 Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö 5. Päiväkodin toiminnan tavoitteet ja painotukset 6. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6.1 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 6.2 Sisällölliset orientaatiot 6.2.1 Matemaattinen orientaatio 6.2.2 Luonnontieteellinen orientaatio 6.2.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 6.2.4 Eettinen orientaatio 6.2.5 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 6.2.6 Esteettinen orientaatio 6.2.6.1 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot 6.2.6.2 Liikunta 6.2.6.2 Musiikki 7. Erityisen tuen järjestäminen lapselle varhaiskasvatuksessa 8. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus 9. Yhteistyö perheiden kanssa 10. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 11. Varhaiskasvatuksen tukipalvelut 12. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen 13. Oman toiminnan arviointi ja kehittämiskohteet 14. Turvallisuussuunnitelma 1. Pelastusarmeijan päiväkoti Pelastusarmeijan päiväkodilla on Lahdessa pitkät perinteet. Päiväkoti perustettiin Lahden keskustaan 1940. Syksyllä 2013 päiväkoti muutti Kiveriön kaupunginosaan metsikön reunustamaan ympäristöön. Päiväkoti toimii Lahden ostopalvelupäiväkotina tarjoten päivähoitoa, kasvatusta lahtelaisille lapselle. 2.Pelastusarmeijan Lahden päiväkodin toiminta-ajatus Pelastusarmeijan päiväkodissa tarjoamme asiakasperheille turvallista ja laadukasta lapsen yksilöllisyyden huomioivaa varhaiskasvatusta vanhempien kasvatusnäkemyksiä kunnioittaen ja tukien. 3. Päiväkotimme arvot Kasvatuksemme pohjautuu kristilliseen arvomaailmaan, jonka pohjalta lapsessa herätetään kunnioitusta, suvaitsevaisuutta ja rakkautta toisia ihmisiä, luontoa ja kaikkea elämää kohtaan. Toimintamme kantavana voimana on lapsen ja perheen kunnioittaminen, arvostaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. Lapsia pyritään huomioimaan yksilöllisesti sekä vahvistamaan tervettä itsetuntoa ja kannustamaan heitä itsenäisyyteen ikätaso huomioiden. Arjessa tärkeitä asioita ovat myös turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet niin lasten, vanhempien kuin myös työntekijöiden kesken. Aikuisen läsnäolo, kannustaminen ja syli ovat osa jokapäiväistä toimintaamme. 4. Toimintaympäristö 4.1 Fyysinen toimintaympäristö Pelastusarmeijan päiväkoti muutti syksyllä 2013 Kiveriöön vanhan koulurakennuksen toiseen kerrokseen. Uudet tilat suunniteltiin ja remontoitiin ennen muuttoa lapsiryhmille sopiviksi tiloiksi. Jokaisella lapsiryhmällä on omat toimitilat , jotka on suunniteltu lasten ikä huomioiden. Tilat ovat avarat ja valoisat ja kalustuksessa on huomioitu ergonomisuus ja turvallisuus. Portaat tuovat haasteetta liikkumiseen, mutta samalla ne myös kehittävät lasten motorista ketteryyttä. Samassa rakennuksessa toimivat myös Kristillinen ja Ruotsinkielinen koulu sekä päiväkoti Svenska Dagiset. Näin ollen lapset tottuvat toimimaan yhdessä isompienkin koululaisten kanssa. Päiväkodin piha leikkivälineineen ja metsikköineen sekä ympäristön metsät ja leikkikentät tarjoavat hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja liikkumiseen ja vuodenaikojen vaihtumisen havainnointiin. Lahden keskustan kulttuuri- ja ynnä muut palvelut ovat kävelymatkan päässä. 4.2 Psyykkinen ympäristö Päiväkodin psyykkisen ympäristön luovat talon ilmapiiri, vuorovaikutustavat niin lasten kesken kuin lasten ja aikuisten välillä sekä toimintamallit ja menetelmät. Päiväkodissamme pyrimme luomaan turvallista ja kiireetöntä ilmapiiriä. Keskinäisessä vuorovaikutuksessa korostamme hyviä käytöstapoja ja toisten huomioonottamista. Aikuisena olemme esimerkkejä hyvien tapojen noudattamisessa. Lasten tunne-elämän tukemiseen kiinnitämme huomiota. Päivittäisistä kohtaamisista lasten ja vanhempien kanssa halumme tehdä hyviä, keskinäiseen luottamukseen, rehellisyyteen ja välittämiseen perustuvia. Päiväkodin henkilökunnan kesken on luotu yhteiset säännöt ja toimintatavat, jotka ovat pohjana koko päiväkodin turvallisen kasvatusilmapiirin luomisessa ja luovat selkeyttä ja yhteenkuulumisen tunnetta. 5. Päiväkodin toiminnan tavoitteet ja painotukset Tavoitteenamme on ylläpitää varhaiskasvatusta, joka sisältää sopivassa suhteessa leikkiä, toimintaa, lepoa ja ravintoa. Pyrimme luomaan ilmapiirin, jossa jokainen lapsii tuntee olevansa hyväksytty ja ainulaatuinen omana itsenään. Haluamme luoda turvallisen ympäristön, missä lapsi kokee päivittäin oppimisen iloa itse kokeillen ja aikuisen avustuksella tarvittaessa. Päiväkodissamme pidetään tärkeinä yhteisiä sääntöjä, kasvatusperiaatteita ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä, mitkä luovat turvallisuutta arjen toimintaan. Pelastusarmeijan päiväkodin taustalla on kristillisyys, mikä näkyy lämminhenkisenä toisen arvostamisena ja hyväksymisenä sekä erilaisuuden kunnioittamisena. Uskontokasvatuksemme pohjautuu kirkkovuoden kulkuun juhlapyhineen, lauluineen ja raamatunkertomuksineen. Kasvatuksessamme huomioimme ja kunnioitamme vanhempien vakaumusta. 6. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6.1. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapsi kommunikoi monella eri tavalla ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Turvallinen ilmapiiri on pohjana kielen kehittymiselle. Lasta kannustetaan ilmaisemaan itseään ryhmässä. Aikuinen on mallina ja ohjaa keskustelutaitojen kehittymistä päivän eri tilanteissa. Tavoitteet: •Turvallisen ilmapiirin luominen •Sanallisten viestien molemminpuolinen ymmärtäminen (lapsiaikuinen) •Kuuntelemisen , keskittymisen ja oman vuoron odottamisen taitojen vahvistaminen •Rohkeus itsensä ilmaisemiseen ryhmässä •Keskustelutaitojen kehittäminen Menetelmät ja sisällöt: • Alle 3-vuotiaat. • Kommunikaatiokeinot. Ilmeet, eleet, kehonkieli, ääntely, äänenpainot , puhe) • Sanarytmi (esim. Oman nimen tavutus,lorut) • Asioiden nimeäminen (kuvat, esineet, lähiympäristö) • Kysymys – vastaus- keskustelut • Omat sanat, kertomukset • Laulut • Riimittely, satuilu, roolileikit, teatteri • Rohkaisu itseilmaisuun (esiintyminen) 3-5-vuotiaat: Asioiden nimeäminen Sanarytmi (lorut, runot, riimit, sanojen tavutus) Tervehtiminen Kuvasta nimeäminen ja kertominen Kysymys- vastaus-keskustelut Keskustelutaitojen kehittäminen (esim. Leikissä, ristiriitatilanteissa) Kuuntelutaito ja oman vuoron odottaminen (sadut, hiljaisuus) Kirjojen katsominen, lukeminen Kuvasta kertominen Selkeä ja värikäs kielimaailma Ilmaisu yksin ja yhdessä (rytmi, lorut, hokemat, roolileikit, esiintyminen, teatteri) Media 6.2. Sisällölliset orientaatiot 6.2.1. Matemaattinen orientaatio Matematiikkaa tarvitaan, jotta lapsi oppisi jäsentämään itseään ja ympäristöään. Toteutus: • Leikin kautta • Vapaa, luova leikki • Rakenteluleikit • Liikuntaleikit • Ohjatut sääntöleikit • Pelit Oppimismateriaalein: • Kirjat • Lelut • Pelit • Rakentelusarjat • Palapelit • Oma keho Keskustellen: • Matemaattisten käsitteiden käyttäminen • Yhteinen ongelmanratkaisu Sisällöt: • Numerot ja lukumäärät • Värit ja muodot • Vertailu, luokittelu • Aikakäsitteet • Mittaaminen • Päättelytaidot Toiminnallisin tuokioin: • Kalenterihetket • Laulut, lorut • Taiteilu • Muut opetushetket •Siirtymätilanteet 6.2.2 Luonnontieteellinen orientaatio Päiväkodin sijainti tarjoaa hyvät puitteet luonto- ja ympäristökasvatukseen. Päiväkodin oma pihametsä antaa lapsille erilaisia luontokokemuksia ja elämyksiä leikin ja liikunnan ilon kautta eri aisteja hyödyntäen. Lapsella on luontainen kiinnostus tarkkailla, tutkia luonnon eri ilmiöitä, eläimiä ja kasveja. Yhdessä etsimme ja pohdimme vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Voimme tehdä myös retkiä Mustankallionmäen metsään, jossa on luontopolku rasteineen. Käytettävissä ovat Hirsimetsän ja Kiveriön leikkipuistot, jotka ovat luonnon läheisyydessä. Lapsen luontosuhde rakentuu vähitellen erilaisista kokemuksista, tiedosta, arvoista ja asenteista. Tavoitteena on , että lapsi oppii arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa , ympäristöä ja erilaisia ihmisiä, eläimiä, kasvillisuutta. Lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia ja oppii nauttimaan luonnosta. Sisällöt: Luonto: •Kasvit •Kukat •Puut •Marjat •Hedelmät •Vihannekset Eläimet : • Tuntomerkit, äänet, jäljet • Koti-/lemmikki-/villieläimet • Eläimet lähiluonnossa • Hyönteiset, pieneliöt Aikakäsitteet: Ympäristöön tutustuminen •Päivärytmi • koti /perhe /päiväkoti ••Vuorokauden Lahti /muut kaupungit ajat • Suomi/muut maat, kielet/ •Viikonpäivät kulttuurit ••Kuukaudet maapallo / avaruus •Vuosi Ekologisen ajattelun kehittäminen: •jätteiden lajittelu •veden säästäminen •energian säästäminen •kierrätys Ihminen: •Kehon osat •Erilaisuus •Terveelliset elämäntavat (ravinto, puhtaus, liikunta, lepo) •Aistit Luonnon ilmiöt: •Vuodenaikojen vaihtelu •Säätilan seuraaminen •Muutokset luonnossa •Veden olomuodot •Luonnon elementit (eloton-elollinen) Toteutus: • Tutustumme luontoon eri aistien kautta havainnoimalla, tutkimalla, kokeilemalla yksin ja yhdessä. • Käden työt • Luontopolku, rastit • Kalenteri • Retket metsään / lähiympäristöön • Maja- / mielikuvitus-leikit • Kirjat, kuvat • Laulut, lorut • Päivärytmi / ajan kuluminen • Tutkimus- välineet • Luonnon- suojelu • Säästäväisyys, kierrätys • Pukeutuminen • Arjen toimet • Jätteiden lajittelu • Vuodenaikojen / sään vaihtelu • Ekologisen ajattelun kehittämien 6.2.3 Historiallisyhteiskunnallinen orientaatio Lapsi tutustuu yhteiskuntaan ja omaan kulttuuriinsa sekä sen perinteisiin aikuisen ohjaamana. Tavoitteena on: •Lapsen yhteiskunnallistaminen •Kulttuurin ja perinteiden ylläpitäminen •Arvojen, normien, asenteiden ja kielen sisäistäminen •Tasavertaisuuden ja sosiaalisten taitojen oppiminen •Oman maailmankuvan rakentuminen Oppimisympäristö: • Turvallinen • Monipuolinen • Hyväksyvä • Rohkaiseva Rakennettu ympäristö: • Kiveriön ja kaupungin kirjastot • Viherlaakson pk • Mustankallion tunneli • Vesitorni PELASTUSRMEIJAN PÄIVÄKOTI Sosiaalinen ympäristö: • Lapsi-henkilökunta • Lapsi-lapsi • Henkilökunta-vanhemmat • Henkilökunta-henkilökunta Lähiluonto: • Metsä • Kiveriön kenttä • Hirsimetsän leikkipuisto 6.2.4. Eettinen orientaatio Moraalisten tunteiden kehittyminen on kaiken kasvatuksen perusta, joka syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen persoonan kehitystä ja sosiaalisia taitoja. Arkipäivän tilanteet päiväkodissa tarjoavat luontevan mahdollisuuden käsitellä eettisiä kysymyksiä. Eettisen kasvatuksen perustana on arvomaailma, joka rakentuu meille tärkeiksi koetuista arvoista: - yksilön kunnioittaminen, arvostaminen ja rakastaminen - työkavereiden tuki ja arvostus - yhteisöllisyys, me- henki - lämminhenkisyys, sympatia ja empatia - turvalliset ihmissuhteet – luottamus Tavoitteet: • Lapsen tasapainoisen identiteetin vahvistaminen, myönteisen minäkuvan kehittyminen • Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen oppiminen • Kyky ratkaista ristiriitoja • Oppia pohtimaan käyttäytymisen syitä ja seurauksia • Vastuun ottaminen itsestä, toisista ja ympäristöstä • Ystävänä oleminen, auttaminen, oikean ja väärän tunnistaminen, rehellisyys • Riitojen sopiminen, anteeksi pyytäminen ja – antaminen • Erilaisuuden arvostaminen • Tasa-arvoisuus Menetelmät ja sisällöt: • • • • • • • • • • • • • • Vuorovaikutuksessa muiden lasten, aikuisten ja ympäristön kanssa Lasten väliset keskustelut säännöistä, oman toiminnan syistä ja seurauksista Lapsen valintojen kunnioittaminen Ilmapiiri, jossa lasta kunnioitetaan yksilönä ja rohkaistaan ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan Aikuisen antama malli on tärkeä ( asenne, suhtautuminen ) Päiväkodin säännöt ja hyvät tavat Opettavaiset kertomukset, draaman keinot Kädentaidot Liikunnan avulla Sääntöleikit ja pelit Metsäretket Elämän kysymykset - syntymä, elämä, kuolema Tavaroista huolehtiminen (lelujen kerääminen, käsittely, ei rikota tahallaan) Ekoajattelu: roskien lajittelu, ei tuhlata vettä, paperia jne. 6.2.5 Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio Uskontokasvatuksen pohjana on Raamattuun perustuva kristillinen ihmiskäsitys, jonka mukaan jokainen on arvokas Jumalan luomana. Uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Perustana lapsen uskontokasvatuksessa on päiväkodin myönteinen ilmapiiri, erilaisten vakaumusten huomiointi ja kunnioittaminen. Tavoitteet: • • • • Antaa lapselle kokemus hyväksymisestä, turvallisuudesta ja lähimmäisen rakkaudesta Antaa mahdollisuus hiljentymiseen Luoda kuva turvallisesta, anteeksiantavasta ja rakastavasta Taivaan Isästä Lapsi oppii kristinuskon kirkkovuoden juhlat ja saa tietoa, miksi niitä vietetään Toteutus ja sisällöt: • Päiväkodin henkilökunnan pitämät Raamatun kertomustuokiot, hengelliset lastenlaulut ja virret sekä hiljentyminen • Pääsiäis- ja joulukirkko Joutjärven kirkossa • Osallistuminen hengellisiin tapahtumiin (esim. joulu- ja pääsiäisvaellus, lähetysnäyttelyt) • Musiikki, juhlapyhien perinne, draama • Arjen sosiaalinen vuorovaikutus • Jumalan huolenpito, perusturvallisuus (suojelusenkelit) Tunteet: • Ilo, kiitollisuus, suru, pelko • Hiljaisuuden kokeminen • Lähimmäisen rakkaus ja kunnioitus • Anteeksipyytäminen ja –antaminen • Rehellisyys: • Oikea-väärä, hyvä-paha • Vastuu itsestään ja toisista • Erilaisuuden hyväksyminen • Vanhempien kunnioittaminen • Hiljentyminen ruokailuun • Yhteistyö seurakunnan kanssa • Lasta kiinnostavat uskonnolliset kysymykset • Keskusteleminen ikätaso huomioiden turvallisessa ilmapiirissä 6.2.6 Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio sisältää kuvallisen ilmaisun, kädentaidot, musiikin ja liikunnan. 6.2.6.1 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot Kuvallisen ilmaisun tavoitteena on luoda lapselle elämyksiä ja kokemuksia eri aistien kautta. Tavoitteenamme on antaa mahdollisuus kauneuden näkemiseen, ympäristön havainnointiin sekä kuvalliseen, että itsensä ilmaisuun. Tutustutamme lapsen värien maailmaan, työvälineisiin ja materiaaleihin sekä niiden käyttöön, toisia kulttuureita unohtamatta. Harjoitutamme lasten kädentaitoja yksilönä, että ryhmässä. Tuemme ja kannustamme lapsen itsearviointia. Annamme tilaa lapsen mielikuvitukselle ja tunteiden ilmaisulle, niin ilossa kuin surussa. Annamme lapsen repiä, rypistellä, piirtää, askarrella, muovailla jne. eri materiaaleista, unohtamatta senhetkistä lapsen ikä- ja kehitystasoa. 6.2.6.2Liikunta Lapsi on luotu liikkumaan, siksi hän liikkuu mielellään ja nauttii liikunnasta. Liikunta tukee kokonaisvaltaista kehitystä, sekä luo pohjan oppimiselle. Tutustutamme lapsen omaan kehoonsa ja sen hallintaan. Järjestämme lapselle liikuntatuokioita, jossa hän saa kävellä, juosta, hyppiä, heittää ja kieriä jne., musiikin tahtiin ja ilman. Teemme temppuratoja, joissa tulee lapselle tutuksi pallot, vanteet, narut. Ryhmäleikkien ja pelien avulla lapsi sisäistää säännöt, sekä voiton ja tappion tunteen. Vuodenajan vaihtelujen huomioon ottaen teemme retkiä, luistelemme, laskemme mäkeä, hiihdämme, pelaamme pallopelejä, uimme, pyöräilemme, mahdollisuuksien mukaan. 6.2.6.3 Musiikki Musiikkikasvatuksen tavoitteena päiväkodissa on tarjota lapselle musiikillisia kokemuksia yhdessä tekemällä ja kokemalla. Musiikki toimii osaltaan lapsen kokonaiskehityksen edistäjänä integroituen kaikkeen toimintaan. Yhteisessä toiminnassa lapsi oppii tuntemaan musiikin perusasioita ja käsitteitä. Musiikki on yhdistävä tekijä eri kulttuureista tulevien lasten välillä, musiikki on yhteinen kieli yli kielirajojen. Musiikkiin voidaan luontevasti yhdistää myös muita toimintoja kuten liikuntaa ja kuvallista ilmaisua. Musiikkikasvatusta toteutetaan päiväkodissa kuuntelemalla, laulamalla ja soittamalla sekä soveltamalla musiikkia luovasti muihin toimintoihin. 7. Erityisen tuen järjestäminen lapselle varhaiskasvatuksessa Lapsi voi tarvita kasvun ja kehityksensä tueksi erityisiä toimenpiteitä tai apuvälineitä. Tuen tarve voi olla tiedossa jo hoitoon tullessa tai joskus tuen tarve tulee esiin hoidon myötä. Lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman tekevät vanhemmat ja lapsen hoitohenkilökunta yhteisen keskustelun pohjalta. Siinä sovitaan lapsen arjen sujumiseen liittyvistä asioista, tuen tarpeesta ja esimerkiksi päivähoidon psykologin konsultaatiosta kehityksen arvioinnin tueksi tai kiertävän erityislastentarhanopettajan tutustumisesta lapseen ja hänen suosittelemistaan tukimuodoista. Tavoitteena on lapsen arjen sujumisen helpottuminen erityistä tuen tarvetta korostamatta ja erityinen tuki tuodaan ensisijaisesti lapsen hoitoryhmään, lapsen päivittäiseen toimintaympäristöön. Erityinen tuki voi olla tiettyjen asioiden huomioonottamista lapsen toiminnoissa esim. selkeät yhteisesti sovitut toimintatavat lapselle vaikeissa tilanteissa, apuväline, joka helpottaa lapsen toimintaa esim. kynätuki tai istuintyyny. Erityinen tuki voi olla myös henkilökunnan kouluttautumista kohtaamaan ja havaitsemaan eritystä tukea tarvitseva lapsi ja vastaamaan hänen tarpeisiinsa esim. tukiviittomat tai kuvien käyttö arjessa. Päiväkodin henkilöstö vanhempien luvalla yhteistyötä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa kuten neuvola, fysio-, puhe- tai toimintaterapeutti. Erityisenä tukitoimena voidaan käyttää myös hoitoryhmän pienentämistä tai avustajaa päivähoidon psykologin lausunnon perusteella. Joissakin tapauksissa lapsella on mahdollisuus kuljetukseen kodin ja päiväkodin välillä. 8. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus Tavoite: • Lapsen sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin ja suomenkielen oppiminen. • Hyvä oman äidinkielen taito ja oman kulttuurin säilyttäminen Toteutus: • Arjen tilanteet • Leikki/ Ohjattu toiminta • Toiminnanohjauskuvat • Rohkaistaan suomenkieliseen vuorovaikutukseen • Kannustetaan perhettä kehittämään lapsen omaa äidinkieltä • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma • Kaksikielisyyden suunnitelma, suomi toisena kielenä arviointi • Suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteet ja periaatteet tutuiksi perheille • Kieliavustaja • S2-lastentarhanopettajan palvelut (suomi toisena kielenä) • Tulkkipalvelu 9. Yhteistyö perheiden kanssa Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeimpiä muotoja ovat päivittäinen keskustelu ja kuulumisten vaihto sekä pari kertaa vuodessa pidettävät kasvatuskeskustelut vanhemman ja työntekijän välillä. Kun lapsi on saanut hoitopaikan, niin vanhemmat tutustuvat yhdessä lapsen kanssa päiväkotiin ja kertovat arvokasta tietoa lapsestaan ja perheensä arvoista ja toimintatavoista. Vanhemmilla on ensisijainen hoito- ja kasvatusvastuu ja yhteistyössä haluamme olla tukemassa lapsen kasvua ja kehitystä. Vanhempien kanssa yhdessä laaditaan lapselle varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), joka on yhteinen kasvatus- ja hoitosuunnitelma lapsen kasvun tueksi. Meille on tärkeää perheiden kanssa työskennellessä molemminpuolinen luottamus, toisen kunnioitus, rehellisyys ja avoin vuorovaikutus lapsen hyvän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Lisäksi päiväkodilla järjestetään vanhempainiltoja ja koko perheelle suunnattuja tapahtumia ja juhlia, joihin voi osallistua koko perhe . 10. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Pelastusarmeijan päiväkoti tekee yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalvelut, lähipäiväkodit, päivähoidon psykologi, puheterapeutti, kiertävä erityislastentarhanopettaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, neuvolanterveydenhoitajat, perheneuvola, PHKS ja seurakunta. 11. Varhaiskasvatuksen tukipalvelut Tukipalveluihin kuuluu Dilan ruokahuolto ja ISS:n toimitilojen ja kiinteistön kunnossapito. Päiväkodilla on yhteinen keittiö Kristillisen ja Ruotsinkielisen koulun ja ruotsinkielisen päiväkodin kanssa. Dila hoitaa päiväkotimme lounaan ja päivällisen valmistuksen ja omassa keittiössä keittiöemännät valmistavat aamu- ja välipalan . 12. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Lapsen vasu on kodin ja päivähoidon yhteinen työväline lapsen kasvun ja kehityksen seuraamisessa ja arvioinnissa. Lapsen aloittaessa päivähoidon: Vanhemmat kirjaavat varhaiskasvatussuunnitelmaan omat näkemyksensä ja toiveensa lapsen hoitoon liittyen, yhteisessä kasvatuskeskustelussa kirjataan sovitut asiat ja tavoitteet ylös, seuraavassa keskustelussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen.Vasu seuraa lapsen mukana koko päivähoitoajan ja esikoululaisille tehdään oma esiopetuksen suunnitelma, jonka vanhemmat toimittavat kouluun. 13. Oman toiminnan arviointi ja kehittämiskohteet Päivähoidon laatutyöryhmä suorittaa laatukyselyn vuorovuosin henkilökunnalle ja vanhemmille. Päiväkodissa on laatuvastaava, joka toimii yhteyshenkilönä laatutyöryhmän ja päiväkodin välillä. Kyselyjen tuloksista poimitaan esille nousseet Kehittämiskohteet, jotka vaativat lisää panostusta. Henkilökunnan kanssa esimies käy kehityskeskusteluja, joissa arvioidaan miten tavoitteet on saavutettu ja asetetaan uudet tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelma on työväline, joka myös arvioidaan ja päivitetään. Päiväkodin ryhmillä on viikoittain tiimipalaverit, joissa he suunnittelevat ja arvioivat toimintaansa. Kaikkien tiimien kesken on kerran viikossa yhteinen viikkopalaveri, jossa käydään läpi yhteisiä asioita. Koko työyhteisölle on laadittu yhteiset käytännöt ja säännöt, joita käymme läpi ja päivitämme yhteisissä ilta- tai lauantaipalaverissa. 14. Turvallisuussuunnitelma Pelastusarmeijan päiväkodilla on oma turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Arjen turvallisuuteen liittyviä asioita ja kehityskohteita pidämme tärkeinä ja käymme niitä läpi yhdessä henkilökunnan kanssa. Päiväkodissamme on käytössä jokaisella lapsiryhmällä lapsilistat, joihin merkataan läsnäolevat lapset. Näin olemme tietoisia jokaisesta läsnä olevasta lapsesta. Kristillisen ja Ruotsinkielisen koulun sekä Svenska Dagisen kanssa pidetään poistumisharjoitus kerran lukuvuodessa. Lahden Pelastusarmeijan päiväkoti Kuvat: Lahden Pelastusarmeijan päiväkodin arkisto Koonti: Lastentarhanopettaja Tia Karvonen 2015
© Copyright 2024