PAKOLAISTEN KUNTAAN
OSOITTAMINEN JA KOTOUTUMISEN
EDISTÄMINEN
Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman
Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Maahanmuuttajien
kotouttaminen
Kotouttamisen kumppanuusohjelman työpaja,
20.10.2015
1
Suomalaisen pakolaispolitiikan keskeiset
elementit
• Suomen pakolaispolitiikalla kaksi keskeistä ulottuvuutta:
• Ulkopolitiikan ja kehitysyhteistyön näkökulma
• Pakolaistilanteiden ennalta ehkäisy: kriisinhallinta,
siviilikriisinhallinta, rauhanvälitys, kehitysyhteistyö…
• Humanitaarinen apu
• Osallistuminen kansainvälisen suojelujärjestelmän
kehittämiseen ja YK:n pakolaispäävaltuutetun UNHR:n työn
tukeminen
• Suomen osallistuminen kansainvälisen suojelun tarjoamiseen
• EU:n turvapaikkalainsäädännön ja –järjestelmän kehittäminen
• Suojelun tarjoaminen Suomessa:
• Kiintiöpakolaisjärjestelmä (750/v, 2014-2015: 1050)
• Turvapaikkamenettelyn kautta tulevat
• perheenyhdistäminen
2
VASTUUNJAKO KANSAINVÄLISEN
SUOJELUN ASIOISSA
• Maahantulo, turvapaikkamenettely: ulkomaalaislaki
• Vastuuviranomaiset: raja, poliisi, Maahanmuuttovirasto
• Turvapaikanhakijoiden vastaanotto: laki turvapaikanhakijoiden
vastaanotosta
• Vastuuviranomaiset:
• Maahanmuuttovirasto; keskusten perustamiselle SM:n
päätös
• Vastaanottokeskusten ylläpito: Migri, kunnat, SPR, yksityiset
• Laajamittaisen maahantulon valmiuden suunnittelu:
Maahanmuuttovirasto, ELY-keskukset
• Pakolaisten kuntaan osoittaminen, kuntakorvausjärjestelmä,
kotouttaminen: laki kotoutumisen edistämisestä
• Vastuuviranomaiset: TEM, ELY-keskukset, kunnat, TE-toimistot
3
Kotoutumislaki (1386/2010) ohjaa maahanmuuttajien
kotoutumisen edistämistä ja pakolaisten kuntaan
osoittamista
• Kotoutumislain soveltamisalana kaikki Suomessa asuvat
maahanmuuttajat
• Määrittelee kotoutumisprosessia, joka pitkälti toteutuu kuntien
peruspalveluina ja TE-toimiston palveluina
• Määrittelee viranomaisten vastuut ja yhteistyön: valtion
kotouttamisohjelma valtioneuvoston tasolla, kunnan
kotouttamisohjelma (joka voidaan tehdään useamman kunnan
yhteistyönä) paikallistasolla
• Määrittelee pakolaisten kuntaan osoittamisen ja kotoutumisen
tukemisen keskeiset välineet:
• Kuntakorvausjärjestelmä, n. 100 milj. €/v
• Korvausten edellytyksenä on:
• Sopimus ELY-keskuksen kanssa kuntaan osoittamisesta
• kotouttamisohjelma
4
Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019
Kotouttamisen kumppanuusohjelma
Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019 – VALKO II
• Kotoutumislain 34 §:ään perustuva
• Valmistellaan KYHRYn yhdyshenkilöverkostossa (TEM, OKM, OM, SM, STM, YM, VM)
• Kirjataan hallituksen kotouttamisen prioriteetit, toimenpiteet ja resurssikohdennukset
valtion TA:n eri pääluokissa sekä seuranta
• Esitellään maahanmuuton ministerityöryhmälle joulukuussa 2015 > VN:n esittely
tammikuussa 2016 – aikatauluun vaikuttaa turvapaikkatilanteen kehittyminen
Hallituksen linjausten mukaisesti:
• Neljä HO:n maahanmuuttopoliittisten linjausten mukaista tavoitealuetta:
o
o
o
o
•
Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita (1.10.2015)
Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä (14.10.2015)
Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti (28.10.2015)
Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa
(21.10.2015)
Hallituksen kotouttamispoliittiset toimenpiteet 11.9.2015
Kotouttamisen kumppanuusohjelma
•
Kotouttamisen kumppanuusohjelma valmistellaan VALKO II:n rinnalla ja kytketään samoihin
teemoihin, mutta on erillinen ohjelma
•
Tavoitteena
o Nivoa yhteen ja tehdä näkyväksi eri kotouttamiskumppaneiden näkemykset kotoutumisen
edistämisestä uudessa tilanteessa
o Aktivoida eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen
•
Keskeisimmät kumppanit: kunnat, yritykset, työmarkkinajärjestöt, muut elinkeinoelämän toimijat,
kansalaisjärjestöt, maahanmuuttajajärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, oppilaitokset
•
Kanavoidaan kotouttamisen uusia aloitteita ja haetaan organisaatioiden lupauksia kotouttamiseen
osallistumisesta www.kotouttaminen.fi –sivustolle
22.10.2015
7
Kumppanuusohjelmaa valmistellaan neljässä työpajassa
•
Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita
(1.10.2015)
•
Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen
innovaatiokykyä (14.10.2015)
•
Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää
yhteistoimintaa kuntien kanssa (21.10.2015)
•
Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti (28.10.2015)

Työpajojen tuloksiin ja kumppanuuskampanjaan perustuva kooste
valmistuu raporttina marraskuussa, jonka jälkeen viimeistely
kumppanuusverkostossa
22.10.2015
8
Hankehaku kumppanuusohjelman tukena
Tavoitteena
• koordinoida kotoutumisen tueksi tehtävää vapaaehtoistoimintaa
• laajentaa ja vahvistaa kotouttavan työn alalla toimivien yhdistysten verkostoa vertaisoppimisen avulla
Hakukelpoisia ovat:
• vakiintuneet, kotoutumista tukevaa työtä tekevät valtakunnalliset järjestöt
Hankkeiden tarkoitus:
• edistää kotoutumista
• sosiaalisen integraation ja väestöryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseen sekä syrjinnän ja
rasismin ehkäisemiseen
• hakijataho tukee maahanmuuttajayhdistysten omaa hankesuunnittelua
Kaksi hakulinjaa:
• Vapaaehtoistyön koordinoiminen
• Ruohonjuuritason yhdistysten osaamisen tukeminen
 Sovitettu yhteen RAY- ja AMIF-rahoituksen kanssa
22.10.2015
9
Lisätietoa kumppanuuskampanjasta ja tehdyistä lupauksista osoitteessa:
www.kotouttaminen.fi/kumppanuuskampanja
22.10.2015
10
TILANNEKUVA
11
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu
1.1.- 19.10.2015
• 22 988 turvapaikanhakijaa, joista
• Irakilaisia
• Somalialaisia
• Afganistanilaisia
• Albanialaisia
• Syyrialaisia
71 % (n. 17 000)
8%
6%
3 % (kielteiset päätökset)
2%
• Turvapaikkahakemus, mukana alaikäinen lapsi
• Yksin tulleet alaikäiset, päätöstä odottavat
2 134
1 354
• Vastaanottokeskusten käyttöaste 5.10.2015 138 %
• Hakijaennuste: 30 000 hakijaa
22.10.2015
12
Päätökset Maahanmuuttovirastossa,
tilanne 19.10.2015
• Päätöksiä yhteensä 4 066
• Myönteisiä päätöksiä 1 291 (31,8 % ratkaisuista)
• Jätetty tutkimatta, ts. Dublin-päätöksiä tai suojelua toisessa EUmaassa jo saavat henkilöt 762 (18,8 %)
• Irakin ja Somalian maatilanne-arvio päivitetty Maahanmuuttovirastossa
20.10.2015
22.10.2015
13
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja
hätämajoituspaikat 20.10.2015
Kolari
Kemijärvi
Rovaniemi
Tornio järjestelykeskus
Tornio
Kemi
Kuusamo
Pudasjärvi
Liminka
Oulu
Muhos
Ruukki
Kajaani
Sundom
Maalahti
Ylihärmä
Vaasa
Pietarsaari
Oravainen
Lappajärvi
Kauhava
Kristiinankaupunki
Harjavalta
Laitila
Turku
Nauvo
Siilinjärvi
Kuopio
Suonenjoki
Jyväskylä
Keuruu
Mänttä-Vilppula
Ruovesi
Pori
Kihniö
Orivesi
Tampere
Kangasala
Kokemäki
Heinola
Lammi
Iittala
Punkalaidun
Lahti Kouvola
Hämeenlinna
Hamina
Renko
Forssa
Nurmijärvi
Kotka
Porvoo
Vihti
Salo
Raasepori
Kirkkonummi
Lieksa
Suolahti
Saarijärvi
Seinäjoki
Helsinki
Espoo
Vantaa
Eno
Kontiolahti
Liperi
Kitee
Parikkala
Joutseno
Yksintulleiden alaikäisten
turvapaikanhakijoiden
ryhmäkodit ja tukiasunnot
20.10.2015
Alaikäisyksiköt
Uudet ja suunnitellut yksiköt
Espoon ryhmäkoti + alaisuudessa olevat yksiköt
Hämeenkyrön alaikäisyksikkö, SPR
Hämeenkyrön tukiasunnot (Kaarihovi)
Kotkan vastaanottokeskus, Koivulan ryhmäkoti
Lukkarila Kodit Oy
Oravaisten vastaanottokeskus, Ryhmäkoti Ruths
Oulun vastaanottokeskus, alaikäisyksikkö
(ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö)
Turun vastaanottokeskus, ryhmäkoti (SPR)
Mänttä – Vilppula, ryhmä - ja perheryhmäkoti
Perheryhmäkoti Satakieli/Ryhmäkotiosasto
Hämeenkyrön ryhmäkoti (Pihlajakoti)
Oulunseudun ryhmäkoti- Albertinkulma
Suolahden ryhmäkoti
Säynätsalon tukiasumisyksikkö
Kajaanin ryhmäkoti
Suonenjoen tukiasumisyksikkö
Kauklahden tukiasumisyksikkö
Matinkylän ryhmäkoti
SPR Siuntion tukiasunnot
Lakiston tukiasumisyksikkö
/Rinnekoti
Alppikadun Tukiasumisyksikkö
Vaajakosken ryhmäkoti
Huittisten Tukiasumisyksikkö
Söörmarkun ryhmäkoti
Leppävaaran tukiasumisyksikkö
Salon tukiasumisyksikkö
Onnelan ryhmäkoti
Haukiputaan tukiasumisyksikkö
Ruissalon/Heikkilän
tukiasumisyksikkö
Simojoen tukiasumisyksikkö
Karhusaaren ryhmäkoti
Oulun ryhmäkoti 25 ja
tukiasunnot 81
Vuolle-opisto 15
Rauduskylän Kristilliinen opisto 15
Haapaveden opisto 15
Oravaisten ryhmäkoti
ja yksityismajoitus 124
Kainuun opisto 15
Lieksan kristillinen opisto 41
Norvallan opisto 22
Pohjois-Savon opisto 15
Suolahti 17
Alkio-opisto 16
Itä-karjalan opisto 33
Säynätsalon
tukiasumisyksikkö
Joutsenon opisto 15
Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja
perheryhmäkoti 12 Kiteen evankelinen opisto 15
Savonlinnan kristillinen opisto 16
Hämeenkyrön alaikäisyksikkö 29
Lukkarila kodit Oy 8
Tampereen ryhmäkoti
Valkealan kristillinen opisto 15
Loimaan evankelinen opisto 30
Lahden kansanopisto 16
Järvenpään Seurakuntaopisto 2
Turun ryhmäkoti 34
Turun kristillinen opisto 15
Kotkan ryhmäkoti 38
Bårga folkakasemi 21
Espoon ryhmäkodit yht. 165
PAKOLAISTEN KUNTAAN
OSOITTAMINENMITÄ TEM TEKEE?
16
Tämänhetkinen tilanne?
• Jos hakijoita 30 000, niin Suomeen jäänee noin 10 000-15 000
• Tarkoittaa kuntien ja muiden toimijoiden kapasiteetin noin 3- tai 4kertaistamista pakolaisten kotipaikan tarjoamiseksi ja kotoutumisen
tukemiseksi
• Toteutunee viiveellä, mutta kuntapaikkapaineet suuret 2016• Miten edetä?
• Käynnissä: korvausjärjestelmän automatisointi ja
”virtaviivaistaminen”, VTK:n ja Migrin kanssa
• Löydettävä uusia kuntakumppaneita, jotka valmiita
pitkäjänteiseen ja laajempaan työskentelyyn
• Varmistettava ilman huoltajaa tulleiden lasten asuminen, hoito
ja hoiva > lisää asumisyksiköitä/perheryhmäkoteja
• Kuntien, TE-toimistojen, 3. sektorin työn yhteen sovittaminen
• Resurssien varmistaminen
17
Myös valtion toimenpiteitä tarvitaan
• Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on huomioitu
kasvanut turvapaikanhakijamäärä niin että laskennalliset
korvaukset voidaan pitää nykyisen suuruisina
• Kuntien ja kaikkien alueellisten ja paikallisten toimijoiden työtä
tuetaan ELY-keskuksissa – maahanmuuton yhdyshenkilöt joka
ELY-keskuksessa (luettelo jaossa)
• ESR-Kotona Suomessa-hankkeen aluekoordinaattorit tukevat
yhdessä ELY-keskusten kanssa osaamista ja verkostoja alueilla
• Kotouttamisen osaamiskeskus tuottaa materiaalia ja koulutusta,
yhdessä SYLVIA-hankkeen kanssa
• www.kotouttaminen.fi
18
KUMPPANUUKSIEN VAHVISTAMINEN
PAKOLAISTEN KOTOUTUMISEN
TUKEMISEKSI?
19
Miksi pakolaisia kuntaan?
• Ottamalla vastaan pakolaisia kuntaan kunta osallistuu
humanitaarisen vastuun toimeenpanoon
• Pakolaisten vastaanotto tarkoittaa kansainvälistymistä kunnassa, ja
myös jonkin verran kohdennettua resurssia
• Suomalaiset palvelut ovat laadukkaita ja toimivia, ja pakolaisten
tarpeisiin pystytään hyvin vastaamaan
• Suomi on pakolaisille hyvä paikka elää, ja he haluavat antaa oman
panoksensa mahdollisimman pian
• Pakolaisten vastaanotto voi avata uudenlaisia yhteistyöverkostoja,
ja vahvistaa kunnan ja paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden
yhteistyötä
20
Serge Atakayi, JARO # 19
21
MIELENKIINTOISIA KESKUSTELUJA!
22