PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMINEN JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Maahanmuuttajien kotouttaminen Kotouttamisen kumppanuusohjelman työpaja, 20.10.2015 1 Suomalaisen pakolaispolitiikan keskeiset elementit • Suomen pakolaispolitiikalla kaksi keskeistä ulottuvuutta: • Ulkopolitiikan ja kehitysyhteistyön näkökulma • Pakolaistilanteiden ennalta ehkäisy: kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, rauhanvälitys, kehitysyhteistyö… • Humanitaarinen apu • Osallistuminen kansainvälisen suojelujärjestelmän kehittämiseen ja YK:n pakolaispäävaltuutetun UNHR:n työn tukeminen • Suomen osallistuminen kansainvälisen suojelun tarjoamiseen • EU:n turvapaikkalainsäädännön ja –järjestelmän kehittäminen • Suojelun tarjoaminen Suomessa: • Kiintiöpakolaisjärjestelmä (750/v, 2014-2015: 1050) • Turvapaikkamenettelyn kautta tulevat • perheenyhdistäminen 2 VASTUUNJAKO KANSAINVÄLISEN SUOJELUN ASIOISSA • Maahantulo, turvapaikkamenettely: ulkomaalaislaki • Vastuuviranomaiset: raja, poliisi, Maahanmuuttovirasto • Turvapaikanhakijoiden vastaanotto: laki turvapaikanhakijoiden vastaanotosta • Vastuuviranomaiset: • Maahanmuuttovirasto; keskusten perustamiselle SM:n päätös • Vastaanottokeskusten ylläpito: Migri, kunnat, SPR, yksityiset • Laajamittaisen maahantulon valmiuden suunnittelu: Maahanmuuttovirasto, ELY-keskukset • Pakolaisten kuntaan osoittaminen, kuntakorvausjärjestelmä, kotouttaminen: laki kotoutumisen edistämisestä • Vastuuviranomaiset: TEM, ELY-keskukset, kunnat, TE-toimistot 3 Kotoutumislaki (1386/2010) ohjaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä ja pakolaisten kuntaan osoittamista • Kotoutumislain soveltamisalana kaikki Suomessa asuvat maahanmuuttajat • Määrittelee kotoutumisprosessia, joka pitkälti toteutuu kuntien peruspalveluina ja TE-toimiston palveluina • Määrittelee viranomaisten vastuut ja yhteistyön: valtion kotouttamisohjelma valtioneuvoston tasolla, kunnan kotouttamisohjelma (joka voidaan tehdään useamman kunnan yhteistyönä) paikallistasolla • Määrittelee pakolaisten kuntaan osoittamisen ja kotoutumisen tukemisen keskeiset välineet: • Kuntakorvausjärjestelmä, n. 100 milj. €/v • Korvausten edellytyksenä on: • Sopimus ELY-keskuksen kanssa kuntaan osoittamisesta • kotouttamisohjelma 4 Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019 Kotouttamisen kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019 – VALKO II • Kotoutumislain 34 §:ään perustuva • Valmistellaan KYHRYn yhdyshenkilöverkostossa (TEM, OKM, OM, SM, STM, YM, VM) • Kirjataan hallituksen kotouttamisen prioriteetit, toimenpiteet ja resurssikohdennukset valtion TA:n eri pääluokissa sekä seuranta • Esitellään maahanmuuton ministerityöryhmälle joulukuussa 2015 > VN:n esittely tammikuussa 2016 – aikatauluun vaikuttaa turvapaikkatilanteen kehittyminen Hallituksen linjausten mukaisesti: • Neljä HO:n maahanmuuttopoliittisten linjausten mukaista tavoitealuetta: o o o o • Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita (1.10.2015) Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä (14.10.2015) Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti (28.10.2015) Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa (21.10.2015) Hallituksen kotouttamispoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Kotouttamisen kumppanuusohjelma • Kotouttamisen kumppanuusohjelma valmistellaan VALKO II:n rinnalla ja kytketään samoihin teemoihin, mutta on erillinen ohjelma • Tavoitteena o Nivoa yhteen ja tehdä näkyväksi eri kotouttamiskumppaneiden näkemykset kotoutumisen edistämisestä uudessa tilanteessa o Aktivoida eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen • Keskeisimmät kumppanit: kunnat, yritykset, työmarkkinajärjestöt, muut elinkeinoelämän toimijat, kansalaisjärjestöt, maahanmuuttajajärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, oppilaitokset • Kanavoidaan kotouttamisen uusia aloitteita ja haetaan organisaatioiden lupauksia kotouttamiseen osallistumisesta www.kotouttaminen.fi –sivustolle 22.10.2015 7 Kumppanuusohjelmaa valmistellaan neljässä työpajassa • Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita (1.10.2015) • Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä (14.10.2015) • Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa (21.10.2015) • Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti (28.10.2015) Työpajojen tuloksiin ja kumppanuuskampanjaan perustuva kooste valmistuu raporttina marraskuussa, jonka jälkeen viimeistely kumppanuusverkostossa 22.10.2015 8 Hankehaku kumppanuusohjelman tukena Tavoitteena • koordinoida kotoutumisen tueksi tehtävää vapaaehtoistoimintaa • laajentaa ja vahvistaa kotouttavan työn alalla toimivien yhdistysten verkostoa vertaisoppimisen avulla Hakukelpoisia ovat: • vakiintuneet, kotoutumista tukevaa työtä tekevät valtakunnalliset järjestöt Hankkeiden tarkoitus: • edistää kotoutumista • sosiaalisen integraation ja väestöryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseen sekä syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen • hakijataho tukee maahanmuuttajayhdistysten omaa hankesuunnittelua Kaksi hakulinjaa: • Vapaaehtoistyön koordinoiminen • Ruohonjuuritason yhdistysten osaamisen tukeminen Sovitettu yhteen RAY- ja AMIF-rahoituksen kanssa 22.10.2015 9 Lisätietoa kumppanuuskampanjasta ja tehdyistä lupauksista osoitteessa: www.kotouttaminen.fi/kumppanuuskampanja 22.10.2015 10 TILANNEKUVA 11 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 1.1.- 19.10.2015 • 22 988 turvapaikanhakijaa, joista • Irakilaisia • Somalialaisia • Afganistanilaisia • Albanialaisia • Syyrialaisia 71 % (n. 17 000) 8% 6% 3 % (kielteiset päätökset) 2% • Turvapaikkahakemus, mukana alaikäinen lapsi • Yksin tulleet alaikäiset, päätöstä odottavat 2 134 1 354 • Vastaanottokeskusten käyttöaste 5.10.2015 138 % • Hakijaennuste: 30 000 hakijaa 22.10.2015 12 Päätökset Maahanmuuttovirastossa, tilanne 19.10.2015 • Päätöksiä yhteensä 4 066 • Myönteisiä päätöksiä 1 291 (31,8 % ratkaisuista) • Jätetty tutkimatta, ts. Dublin-päätöksiä tai suojelua toisessa EUmaassa jo saavat henkilöt 762 (18,8 %) • Irakin ja Somalian maatilanne-arvio päivitetty Maahanmuuttovirastossa 20.10.2015 22.10.2015 13 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja hätämajoituspaikat 20.10.2015 Kolari Kemijärvi Rovaniemi Tornio järjestelykeskus Tornio Kemi Kuusamo Pudasjärvi Liminka Oulu Muhos Ruukki Kajaani Sundom Maalahti Ylihärmä Vaasa Pietarsaari Oravainen Lappajärvi Kauhava Kristiinankaupunki Harjavalta Laitila Turku Nauvo Siilinjärvi Kuopio Suonenjoki Jyväskylä Keuruu Mänttä-Vilppula Ruovesi Pori Kihniö Orivesi Tampere Kangasala Kokemäki Heinola Lammi Iittala Punkalaidun Lahti Kouvola Hämeenlinna Hamina Renko Forssa Nurmijärvi Kotka Porvoo Vihti Salo Raasepori Kirkkonummi Lieksa Suolahti Saarijärvi Seinäjoki Helsinki Espoo Vantaa Eno Kontiolahti Liperi Kitee Parikkala Joutseno Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodit ja tukiasunnot 20.10.2015 Alaikäisyksiköt Uudet ja suunnitellut yksiköt Espoon ryhmäkoti + alaisuudessa olevat yksiköt Hämeenkyrön alaikäisyksikkö, SPR Hämeenkyrön tukiasunnot (Kaarihovi) Kotkan vastaanottokeskus, Koivulan ryhmäkoti Lukkarila Kodit Oy Oravaisten vastaanottokeskus, Ryhmäkoti Ruths Oulun vastaanottokeskus, alaikäisyksikkö (ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö) Turun vastaanottokeskus, ryhmäkoti (SPR) Mänttä – Vilppula, ryhmä - ja perheryhmäkoti Perheryhmäkoti Satakieli/Ryhmäkotiosasto Hämeenkyrön ryhmäkoti (Pihlajakoti) Oulunseudun ryhmäkoti- Albertinkulma Suolahden ryhmäkoti Säynätsalon tukiasumisyksikkö Kajaanin ryhmäkoti Suonenjoen tukiasumisyksikkö Kauklahden tukiasumisyksikkö Matinkylän ryhmäkoti SPR Siuntion tukiasunnot Lakiston tukiasumisyksikkö /Rinnekoti Alppikadun Tukiasumisyksikkö Vaajakosken ryhmäkoti Huittisten Tukiasumisyksikkö Söörmarkun ryhmäkoti Leppävaaran tukiasumisyksikkö Salon tukiasumisyksikkö Onnelan ryhmäkoti Haukiputaan tukiasumisyksikkö Ruissalon/Heikkilän tukiasumisyksikkö Simojoen tukiasumisyksikkö Karhusaaren ryhmäkoti Oulun ryhmäkoti 25 ja tukiasunnot 81 Vuolle-opisto 15 Rauduskylän Kristilliinen opisto 15 Haapaveden opisto 15 Oravaisten ryhmäkoti ja yksityismajoitus 124 Kainuun opisto 15 Lieksan kristillinen opisto 41 Norvallan opisto 22 Pohjois-Savon opisto 15 Suolahti 17 Alkio-opisto 16 Itä-karjalan opisto 33 Säynätsalon tukiasumisyksikkö Joutsenon opisto 15 Mänttä-Vilppulan ryhmä- ja perheryhmäkoti 12 Kiteen evankelinen opisto 15 Savonlinnan kristillinen opisto 16 Hämeenkyrön alaikäisyksikkö 29 Lukkarila kodit Oy 8 Tampereen ryhmäkoti Valkealan kristillinen opisto 15 Loimaan evankelinen opisto 30 Lahden kansanopisto 16 Järvenpään Seurakuntaopisto 2 Turun ryhmäkoti 34 Turun kristillinen opisto 15 Kotkan ryhmäkoti 38 Bårga folkakasemi 21 Espoon ryhmäkodit yht. 165 PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMINENMITÄ TEM TEKEE? 16 Tämänhetkinen tilanne? • Jos hakijoita 30 000, niin Suomeen jäänee noin 10 000-15 000 • Tarkoittaa kuntien ja muiden toimijoiden kapasiteetin noin 3- tai 4kertaistamista pakolaisten kotipaikan tarjoamiseksi ja kotoutumisen tukemiseksi • Toteutunee viiveellä, mutta kuntapaikkapaineet suuret 2016• Miten edetä? • Käynnissä: korvausjärjestelmän automatisointi ja ”virtaviivaistaminen”, VTK:n ja Migrin kanssa • Löydettävä uusia kuntakumppaneita, jotka valmiita pitkäjänteiseen ja laajempaan työskentelyyn • Varmistettava ilman huoltajaa tulleiden lasten asuminen, hoito ja hoiva > lisää asumisyksiköitä/perheryhmäkoteja • Kuntien, TE-toimistojen, 3. sektorin työn yhteen sovittaminen • Resurssien varmistaminen 17 Myös valtion toimenpiteitä tarvitaan • Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on huomioitu kasvanut turvapaikanhakijamäärä niin että laskennalliset korvaukset voidaan pitää nykyisen suuruisina • Kuntien ja kaikkien alueellisten ja paikallisten toimijoiden työtä tuetaan ELY-keskuksissa – maahanmuuton yhdyshenkilöt joka ELY-keskuksessa (luettelo jaossa) • ESR-Kotona Suomessa-hankkeen aluekoordinaattorit tukevat yhdessä ELY-keskusten kanssa osaamista ja verkostoja alueilla • Kotouttamisen osaamiskeskus tuottaa materiaalia ja koulutusta, yhdessä SYLVIA-hankkeen kanssa • www.kotouttaminen.fi 18 KUMPPANUUKSIEN VAHVISTAMINEN PAKOLAISTEN KOTOUTUMISEN TUKEMISEKSI? 19 Miksi pakolaisia kuntaan? • Ottamalla vastaan pakolaisia kuntaan kunta osallistuu humanitaarisen vastuun toimeenpanoon • Pakolaisten vastaanotto tarkoittaa kansainvälistymistä kunnassa, ja myös jonkin verran kohdennettua resurssia • Suomalaiset palvelut ovat laadukkaita ja toimivia, ja pakolaisten tarpeisiin pystytään hyvin vastaamaan • Suomi on pakolaisille hyvä paikka elää, ja he haluavat antaa oman panoksensa mahdollisimman pian • Pakolaisten vastaanotto voi avata uudenlaisia yhteistyöverkostoja, ja vahvistaa kunnan ja paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä 20 Serge Atakayi, JARO # 19 21 MIELENKIINTOISIA KESKUSTELUJA! 22
© Copyright 2024