Kotouttamisen kumppanuusohjelma: kotouttamisen tehostaminen Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Maahanmuuttajien kotouttaminen Kotouttamisen kumppanuusohjelman työpaja, 28.10.2015 1 Kotoutumislaki (1386/2010) ohjaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä ja pakolaisten kuntaan osoittamista • Kotoutumislain soveltamisalana kaikki Suomessa asuvat maahanmuuttajat • Määrittelee kotoutumisprosessia, joka pitkälti toteutuu kuntien peruspalveluina ja TE-toimiston palveluina • Määrittelee viranomaisten vastuut ja yhteistyön: valtion kotouttamisohjelma valtioneuvoston tasolla, kunnan kotouttamisohjelma (joka voidaan tehdään useamman kunnan yhteistyönä) paikallistasolla • Määrittelee pakolaisten kuntaan osoittamisen ja kotoutumisen tukemisen keskeiset välineet: • Kuntakorvausjärjestelmä, n. 100 milj. €/v • Korvausten edellytyksenä on: • Sopimus ELY-keskuksen kanssa kuntaan osoittamisesta • kotouttamisohjelma 2 Keskeiset viranomaistoimijat • TEM:llä vastuu kotouttamispolitiikan suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta, sekä koordinoinnista valtionhallinnon tasolla • Välineinä valtion kotouttamisohjelma (KotoutumisL 34 §), ja ylijohtajatasoinen kotouttamisen yhteistyöryhmä (KotoutumisL 36 §) • ELY-keskuksilla on alueellinen vastuu koordinoida ja kehittää kotoutumista edistävää työtä alueillaan, ohjata TE-toimistoja, sekä sopia kuntien kanssa kansainvälistä suojelua • TE-toimistot vastaavat niiden asiakkaina olevien maahanmuuttajien kotoutumista edistävistä työvoimapalveluista • Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu paikallistasolla kotoutumista edistävästä toiminnasta, välineena paikallinen kotouttamisohjelma • Suositus: kirjataan myös kumppanuudet kolmannen sektorin ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa 3 Kotoutumislain 2 luvun mukainen kotoutumisprosessi Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019 Kotouttamisen kumppanuusohjelma Tehokas kotoutuminen-työpaja 28.10.2015 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Hallituksen maahanmuuttopoliittiset linjaukset 11.9.2015 – kansalliset kotouttamistoimet • Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisesti edistetään • Sosiaaliturva: rakenteet, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut, asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentuminen kansainvälisissä tilanteissa • Oma kotouttamisjärjestelmä oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille: • Poissuljenta asumisperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä, erilliset tukitasot ja tukien myöntämisperusteet, ilmoittautumisvelvollisuus työvoimaviranomaisille, pitkittyneestä sosiaaliturvasta ilmoittautumisvelvollisuus Maahanmuuttoviranomaisille • Kuntapaikkojen varmistaminen • Taloudellista lisäresursointia toimenpiteiden järjestämiseen, nopea pääsy kielikoulutukseen, kielitestit –kielibonus, TE-toimistoissa varauduttava lisääntyviin asiakasmääriin • Osallistumispakko kotouttamistoimenpiteisiin 29.10.2015 6 Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019 – VALKO II • Kotoutumislain 34 §:ään perustuva • Valmistellaan KYHRYn yhdyshenkilöverkostossa (TEM, OKM, OM, SM, STM, YM, VM) • Kirjataan hallituksen kotouttamisen prioriteetit, toimenpiteet ja resurssikohdennukset valtion TA:n eri pääluokissa sekä seuranta • Esitellään maahanmuuton ministerityöryhmälle joulukuussa 2015 > VN:n esittely tammikuussa 2016 – aikatauluun vaikuttaa turvapaikkatilanteen kehittyminen Hallituksen linjausten mukaisesti: • Neljä HO:n maahanmuuttopoliittisten linjausten mukaista tavoitealuetta: o o o o • Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita (1.10.2015) Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä (14.10.2015) Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti (28.10.2015) Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa (21.10.2015) Hallituksen kotouttamispoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Kotouttamisen kumppanuusohjelma • Kotouttamisen kumppanuusohjelma valmistellaan VALKO II:n rinnalla ja kytketään samoihin teemoihin, mutta on erillinen ohjelma • Tavoitteena o Nivoa yhteen ja tehdä näkyväksi eri kotouttamiskumppaneiden näkemykset kotoutumisen edistämisestä uudessa tilanteessa o Aktivoida eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen • Keskeisimmät kumppanit: kunnat, yritykset, työmarkkinajärjestöt, muut elinkeinoelämän toimijat, kansalaisjärjestöt, maahanmuuttajajärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, oppilaitokset • Kanavoidaan kotouttamisen uusia aloitteita ja haetaan organisaatioiden lupauksia kotouttamiseen osallistumisesta www.kotouttaminen.fi –sivustolle 29.10.2015 8 Kumppanuusohjelmaa valmistellaan neljässä työpajassa • Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita (1.10.2015) • Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä (14.10.2015) • Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa (21.10.2015) • Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti (28.10.2015) • Lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen vahvistaminen (17.11.2015) Työpajojen tuloksiin ja kumppanuuskampanjaan perustuva kooste valmistuu raporttina marraskuussa, jonka jälkeen viimeistely kumppanuusverkostossa 29.10.2015 9 Hankehaku kumppanuusohjelman tukena Tavoitteena • koordinoida kotoutumisen tueksi tehtävää vapaaehtoistoimintaa • laajentaa ja vahvistaa kotouttavan työn alalla toimivien yhdistysten verkostoa vertaisoppimisen avulla Hakukelpoisia ovat: • vakiintuneet, kotoutumista tukevaa työtä tekevät valtakunnalliset järjestöt Hankkeiden tarkoitus: • edistää kotoutumista • sosiaalisen integraation ja väestöryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseen sekä syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen • hakijataho tukee maahanmuuttajayhdistysten omaa hankesuunnittelua Kaksi hakulinjaa: • Vapaaehtoistyön koordinoiminen • Ruohonjuuritason yhdistysten osaamisen tukeminen Sovitettu yhteen RAY- ja AMIF-rahoituksen kanssa 29.10.2015 10 Myös muita tärkeitä rahoituskanavia kotoutumista edistävään työhön: • Rakennerahastot: Euroopan sosiaalirahasto – ESR, Euroopan aluekehitysrahasto – EAKR • Hallintoviranomainen: TEM • www.rakennerahastot.fi • EU:n sisäasioiden rahastojen turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) • Hallintoviranomainen: SM • www.eusa.fi • Raha-automaattiyhdistys • www.ray.fi 11 Lisätietoa kumppanuuskampanjasta ja tehdyistä lupauksista osoitteessa: www.kotouttaminen.fi/kumppanuuskampanja 29.10.2015 12 TILANNEKUVA 13 Maahanmuuttajat Suomessa: tilanne ennen turvapaikanhaun kasvua Kansalaisuus Henkilöitä, 31.12.2014 Viro 48354 Venäjä 30619 Ruotsi 8288 Kiina 7559 Somalia 7381 Thaimaa 6864 Irak 6795 Intia 4728 Turkki 4508 Britannia 4280 YHT. 220.000 14 Ennen turvapaikanhaun kasvua: ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit vuonna 2014 01.01.2008 15 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 1.1.- 19.10.2015 • 22 988 turvapaikanhakijaa, joista • Irakilaisia 71 % (n. 17 000) • Somalialaisia 8% • Afganistanilaisia 6% • Albanialaisia 3 % (kielteiset päätökset) • Syyrialaisia 2% • Turvapaikkahakemus, mukana alaikäinen lapsi • Yksin tulleet alaikäiset, päätöstä odottavat 2 134 1 354 • Vastaanottokeskusten käyttöaste 5.10.2015 138 % • Hakijaennuste: 30 000 hakijaa 29.10.2015 16 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ja hätämajoituspaikat 20.10.2015 Kolari Kemijärvi Rovaniemi Tornio järjestelykeskus Tornio Kemi Kuusamo Pudasjärvi Liminka Oulu Muhos Ruukki Kajaani Sundom Maalahti Ylihärmä Vaasa Pietarsaari Oravainen Lappajärvi Kauhava Kristiinankaupunki Harjavalta Laitila Turku Nauvo Siilinjärvi Kuopio Suonenjoki Jyväskylä Keuruu Mänttä-Vilppula Ruovesi Pori Kihniö Orivesi Tampere Kangasala Kokemäki Heinola Lammi Iittala Punkalaidun Lahti Kouvola Hämeenlinna Hamina Renko Forssa Nurmijärvi Kotka Porvoo Vihti Salo Raasepori Kirkkonummi Lieksa Suolahti Saarijärvi Seinäjoki Helsinki Espoo Vantaa Eno Kontiolahti Liperi Kitee Parikkala Joutseno Kotouttamisen tehostaminen? 18 Yleiskuva: kasvavan maahanmuuton hyödyntäminen ja palvelutarpeen kasvuun varautuminen • Valtaosa turvapaikanhakijoista, 80,9 %, on työikäisiä nuoria miehiä, joukossa myös korkean koulutustaustan omaavia => 20 000 - 25 000 henkilön lisäys työvoiman tarjontaan merkitsee mahdollisuutta hyödyntää maahanmuuttoa Suomen huoltosuhteen heikkenemiseen sekä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaamisessa, edellyttäen että tulijat pääsevät työmarkkinoille =>Tulijaprofiili merkitsee, että oleskeluluvan saavien palvelutarpeeseen varautumisessa painottuu TE-palveluiden tarve • Myös kunnan peruspalveluissa oleellista varautua, etenkin asuminen, sotepalvelut ja lasten koulunkäynti merkittävässä asemassa => Eri ministeriöissä valmistaudutaan, koordinaatio lakisääteisessä Kotouttamisen yhteistyöryhmässä • Oleskeluluvan saaneiden hallittu ja mahdollisimman nopea kuntiin sijoittuminen keskeistä • Yksin tulleet alaikäiset ovat tärkeä erityiskysymys => sujuva siirtyminen vastanottovaiheesta perheryhmäkoteihin sekä hoiva ja huolenpito varmistettava 29.10.2015 19 Maahanmuuttajien työllistyminen • TE- hallinnossa varaudutaan sekä resurssien lisäystarpeeseen että palveluiden asemoimiseen vastaamaan kasvaneeseen asiakasmäärään => Kotoutumislain mukaisen palvelumallin keventämisen ja kokeilujen kautta ⇒ Ottamalla maahanmuuttajat huomioon TE- palveluiden eri kehittämishankkeissa, niin hallituksen kärkihankkeiden kuin muiden kehittämistoimenpiteiden osalta ⇒ Tehostamalla TE- palveluiden vaikuttavuuden arviointia ja suuntaamalla resurssit nykyistä tulosperusteisimmin • Kumppanuuksien tehostaminen: kymmenien tuhansien henkilöiden lisäys työmarkkinoille edellyttää vahvaa yhteistyötä ja kumppanuutta etenkin työelämä- ja yrittäjäjärjestöjen ja muiden toimijoiden kuten keskuskauppakamarin ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa työllistymisen edistämiseksi. • Eri politiikan lohkojen yhteensovittaminen: työllisyys- ja kotoutumispolitiikka tulee entistä tehokkaammin yhteen sovittaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä koulutus- ja kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa, jotta maahanmuuttajien työmarkkinoille siirtymisessä ja osaamisen monipuolisessa käytössä voidaan täysipainoisesti hyödyntää myös näiden politiikan lohkojen keinoja. 29.10.2015 20 Maahanmuuttajat TE-palveluissa Tunnistetut kriittiset kohdat: • TE- palveluiden riittävyys ja soveltuvuus maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien pääsy mm. palkkatuettuun työhön ja työkokeiluihin • Maahanmuuttajien nopea työmarkkinoille pääsy • Alkukartoitusta sekä osaamisen tunnustamista ja tunnistamista tehostamalla • Lisäämällä sähköisiä palveluita • Kehittämällä toimenpiteiden työelämälähtöisyyttä ja työelämäkumppanuuksia • Kotoutumiskoulutuksen riittävyys, hankintaprosessit, olemassa olevan ammatillisen pätevyyden tunnistaminen sekä kotoutumiskoulutuksen räätälöinti ja työelämäkytkennän vahvistaminen • TE- hallinnon henkilöstön osaamisen kehittäminen • Resurssien lisäyksestä ja palveluiden kehittämisestä huolimatta suurella osalla maahanmuuttajista pitkä tie työelämään, joten tarvitaan myös pitempikestoisia työllistymispolkuja • Yhteiskunnan ja työelämän asenteiden vastaanottavuus työllistymisen tukena 29.10.2015 21 ANTOISIA KESKUSTELUJA! 22
© Copyright 2024