Tutkimusraportti, päärakennus

Tutkimusraportti
Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Projekti 306611
10.4.2015
Sisältö
Sisältö .................................................................................................................................... 2
1
Tutkimuskohde ja lähtötiedot ......................................................................................... 5
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
1.
Alapohja- ja sokkelirakenteet ......................................................................................... 8
1.1.
1.2.
1.3.
2.
Sisäilmanäytteet .................................................................................................................31
Pölylaskeumatutkimukset ................................................... Error! Bookmark not defined.
Sisäilmaolosuhteiden mittaukset........................................................................................32
Rakennuksen ilmanvaihto ........................................................................................... 35
6.1.
6.2.
6.3.
6.4.
7.
Tutkimuksen tavoite ...........................................................................................................29
Tulokset ..............................................................................................................................29
Sisäilman laatu- ja olosuhdemittaukset........................................................................ 31
5.1.
5.2.
5.3.
6.
Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta ................................................................25
Aistinvaraiset havainnot .....................................................................................................26
Rakenneavaukset ..............................................................................................................27
Vesikatteen kuntotarkastus ................................................................................................27
Vaipparakenteiden ilmatiiveysmittaus ja lämpökuvaus ................................................ 29
4.1.
4.2.
5.
Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta ......................................................................14
Aistinvaraiset havainnot .....................................................................................................15
Rakenneavaukset ..............................................................................................................17
Mikrobitutkimukset .............................................................................................................20
Liittyvät rakenneosat ..........................................................................................................22
Yläpohjarakenteet ....................................................................................................... 25
3.1.
3.2.
3.3.
3.4.
4.
Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta ........................................................................ 8
Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät .................................................................................. 9
Pinta- ja rakennekosteusmittaukset ...................................................................................12
Ulkoseinärakenteet...................................................................................................... 14
2.1.
2.2.
2.3.
2.4.
2.5.
3.
Yleistiedot ............................................................................................................................. 5
Tehtävä ja työn rajaus .......................................................................................................... 6
Tutkimuksen luotettavuus .................................................................................................... 6
Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet .................................................................................... 7
Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus ja erityissanojen selitys ................................................ 7
Ilmanvaihtokoneet ..............................................................................................................35
Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit ...............................................................39
Päätelaitteet ja ilmanjakotapa ............................................................................................39
Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet ..................................................41
Yhteenveto ja johtopäätökset ...................................................................................... 43
7.1.
7.2.
7.3.
Sisäilman laatua ja rakennuksen säilyvyyttä heikentävät tekijät .......................................43
Suositeltavat korjaustoimenpiteet ......................................................................................44
Toimenpide-ehdotukset LVI-tekniikka ................................................................................45
2/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Liitteet
Liite 1 Kuntotutkimuskartat
Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset materiaaleista
Liite 3 Sisäilmanäytteiden analyysivastaukset
Liite 4 Mineraalivillalaskennan tulokset
Liite 5 LVI-tekniset kartat ja tutkimusliitteet
3/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
TIIVISTELMÄ
Tämä raportti on rakennetekninen selvitys Hämeenlinnan Ahveniston pääkoulurakennuksesta. Tutkimus on tarkoitettu Hämeenlinnan tilapalveluyksikön sekä korjaussuunnittelijoiden käyttöön. Raportin
tarkoitus on tukea teknisesti tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaihetta. Korjaustapasuositukset ovat
annettu niin, että kustannuksista saadaan alustava käsitys erikseen laaditun määräluettelon ja tilaohjelman avulla. Ne eivät sisälly tähän raporttiin.
Rakennuksen pääasialliset ongelmat liittyvät vaipan ilmanpitävyysongelmiin, joka tutkimuksen perusteella on poikkeuksellisen heikolla tasolla. Pahin tilanne on osan ABDH yläpohjarakenteissa, joissa
höyrynsulkumuovia ei ole limitetty eikä teipattu tiiviiksi. Lisäksi yläpohjassa olevien rakenneläpivientien
kohdilla muovia puuttuu paikoin useamman neliön kokoiselta alueelta. Tämä aiheuttaa pistemäisiä
erittäin suuria virtauksia rakenteista sisäilmaan. Tämä voi heikentää sisäilman laatua, vaikka mikrobivauriota rakenteissa ei olisikaan. Rakennuksen osassa F yläpohjarakenteessa ei ole käytetty höyrynsulkumuovia, ja koettu ajoittainen hajuhaitta on seurausta yläpohjan heikosta ilmanpitävyydestä.
Tutkimuksen mukaan myös seinävaipparakenteissa on ilmanpitävyysongelmia, mutta ne ovat selkeästi yläpohjaan nähden pienempiä. Seinärakenteiden kannalta F-osan kohdalla on huomioitavaa, että
rungon alaohjauspuu ja runkoliittymä alapohjaan ovat valmista lattianpintaa alemmassa tasossa. Tämä on aikakauden tyypillinen riskirakenne, jolla on kohonnut riski mikrobiologiselle turmeltumiselle,
koska laatan alapuolinen maatäyttö ja runkomateriaali ovat kosketuksissa toisiinsa. Tutkimuksessa ei
saatu viitteitä, että alapohja-seinäliittymässä olisi kuitenkaan kosteusvaurioita. Tilanne on turvallinen
niin kauan, kun kosteusrasitus rakenteen läheisyydessä pysyy alhaisella ja hyvällä tasolla. Salaojien
toimivuudella on ratkaiseva merkitys alapohjan kosteusteknisen toimivuuden kannalta.
Sisäilmatutkimusten ja materiaalien mikrobinäytteiden perusteella ei saatu näyttöä siitä, että rakennuksessa olisi vaippaosien kosteusvaurioita. Näytteet olivat kokonaisuudessaan puhtaat kummankin
näyteotannan perusteella. F-osan ikkunarakenteiden riveistä löytyi paikallisia pienimuotoisia kosteusvaurioita. Olosuhdemittausten perusteella lämpötila- ja hiilidioksidipitoisuudet ovat sisäilmastoluokan 2
mukaiset. Paine-erot huonetilan ja ulkoilman välillä olivat lievästi alipaineiset, eikä niissä havaittu kuin
hetkellisesti poikkeamia.
Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmät ovat pääosin kunnossa, mutta puutteitakin eri osilla havaittiin.
Havaituilla puutteilla on todennäköisesti vaikutusta sisäilman laatuun ja ilmanvaihdon riittävyyteen.
Ensisijaista korjausta kaipaa G-osan ilmanvaihtojärjestelmä, joka on suositeltavaa puhdistaa ja säätää. Tehtyjen kanavakuvausten perusteella H-osaa palvelevan tuloilmakoneen kanaviston puhdistaminen on suositeltavaa. F-osalla suositellaan tuloilman päätelaitteissa havaitun mineraalivillan korvaamista. Jatkotoimenpiteenä on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota ilmanvaihtolaitteiden normaaleihin säännöllisiin huoltotoimenpiteisiin suodatinhuoltojen yhteydessä (2-4 krt/vuosi).
Rakennukseen suositellaan laajamittaista tiivistyskorjausta, jolla ilmavuodot saadaan hallintaan ja korjattua. Tämän lisäksi maanpinnan kallistuskorjaukset sekä syöksytorvien paremmat ohjaukset niille
tarkoitettuihin sadevesikaivoihin suositellaan korjattavaksi seuraavan kahden vuoden aikana. Lisätutkimuksena ehdotetaan salaojien kuntotutkimusta ja kuvausta.
Yhteenvetona todetaan, että rakennuksella olisi edellytykset energiatehokkaaseen ja turvallisesti toimivaan kokonaisuuteen, jos ilmavuodot olisivat nykyistä huomattavan paljon maltillisemmat. Rakennuksen vaurioitumisriskin pienentämiseksi kiireelliset korjaustoimenpiteet ehdotetaan suoritettavaksi
puolen vuoden kuluessa raportin päiväyksestä lukien.
WSP Finland Oy
Markus Fränti
Janne Lehtimäki
DI, tutkimusinsinööri
ins. (AMK), yksikönpäällikkö
4/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
1
Tutkimuskohde ja lähtötiedot
1.1
Yleistiedot
Tilaaja
Hämeenlinnan kaupunki
Linnan Tilapalvelut -liikelaitos
Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL 84
13101 Hämeenlinna
Petri Ylämurto, Mika Metsäalho
Kohde
Ahveniston koulu, päärakennus
Turuntie 33
13130 Hämeenlinna
Tutkimuksen kohteena on pääosin 1960-luvulla rakennettu koulukiinteistö, jota on peruskorjattu ja laajennettu 2000-luvulla. Koulualueella on kolme rakennusta, joista tämän tutkimuksen ulkopuolelle rajautuvat rakennukset C ja E. Tutkittava rakennus koostuu osista A/D, B, H, G, F ja J.
Rakennuksen vanhat osat ovat yksikerroksia, ja niiden kantavana rakenteena toimivat ulko- ja väliseinät. Yksikerroksinen, mutta muita korkeampi laajennusosa H yhdistää osat A/D ja B.
Kiinteistössä työskennellään arkipäivisin. Iltakäyttö rajoittuu enimmäkseen liikuntasaliosaan, joka on
samalla tontilla eri rakennuksessa. Arkipäivisin kokonaishenkilökuormitus on noin 200 henkilöä.
Kuva 1. Ahveniston koulun päärakennus, pohjapiirros.
5/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
1.2
Tehtävä ja työn rajaus
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen nykyinen kunto ja arvioida sen korjaustarvetta sisäilman laadun parantamisen näkökulmasta. Esitietojen perusteella kohteessa työskentelevällä henkilökunnalla on ollut oireilua, joka voi olla rakennuksesta peräisin olevaa ja viitata sisäilmaongelmaan.
Tutkimustehtävässä pyrittiin selvittämään teknisellä tasolla, onko rakennus terveellinen ja turvallinen
siellä työskenteleville käyttäjille. Tavoitteena oli saada teknisellä tasolla selvyys kaikkien rakenteiden
rakennusfysikaalisesta toiminnasta ja toimintaa häiritsevistä tekijöistä. Siksi tutkimus käsittää laajaalaisesti eri rakenneosien tutkimisen.
Tutkimus rajautuu ainoastaan tekniseen tarkasteluun, eikä se ota kantaa siihen, millaisia haittavaikutuksia eriasteisilla löydetyillä rakennusvirheillä tai vaurioilla on henkilöterveyden näkökulmasta. Näihin
ongelmiin pystyy luotettavasti vastaamaan ainoastaan terveydenalan asiantuntija.
Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin, ilmatiiveyskokein sekä rakenneavauksin. Tehtävän luonteen
vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on
tutkimuksen yhteydessä ainakin aistinvaraisesti tarkastettu. Tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot
on kirjattu tähän raporttiin.
Kohteen rakennetekninen selvitys/tutkimus sisältää:
- Rakenneavauksia alapohjiin ja seinävaippaosiin
- Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin
- Rakennekosteusmittaukset tarvittaviin tiloihin
- Huonetilojen olosuhdemittaukset (hiilidioksidi, paine-ero ja lämpötila)
- Mikrobitutkimukset
- Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin
- Julkisivun ja vesikatteen kuntokartoitus
- Ilmatiiveyskoe
- Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä
- Ilmanäytteet Andersen-keräimellä
Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin talvella 2014 - 2015.
Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti, avustavana tutkijana toimi Ins. (AMK) Katri
Eerola. LVI-kartoituksen suoritti Ins. (AMK) Tommi Paasivirta.
1.3
Tutkimuksen luotettavuus
Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta
puutteina voidaan mainita seuraavat asiat:
- Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti
epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta.
- Suurempi mikrobinäyteotanta tai rakenneavauksien määrän lisääminen voivat poiketa tässä
raportissa esitetyistä tuloksista. Mitään tuloksia ei ole kuitenkaan tehty vain yhteen tutkimustapaan tai näytteeseen viitaten.
- Sisäilmanäytteenoton osalta yleisenä suosituksena on, että näytteenottoja tehdään eri aikoina
ja vertaillaan keskenään. Tässä tapauksessa sisäilmanäytteet edustatavat vain yhtä näytteenotto kertaa, joka on muodostaa epävarmuutta tuloksiin merkittävällä tasolla.
6/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
1.4
Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet
Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteet
kalibroidaan vuosittain.
Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat
Mittalaite
Käyttötarkoitus
Rotronic AG
Hygroclip SC04 -anturit
Rotronic AG:n
Hygropalm-näyttölaite
Rakennekosteusmittaukset
Rakennekosteusmittaukset
Pintakosteusmittaukset
Puun
kosteuspitoisuudet
(paino-%)
Gann Hydrotest LG2+ B50 mittapää
Gann Hydrotest LG2
1.5
Viimeisin
kalibrointi
1/2015
1/2015
08/2014
08/2014
Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus ja erityissanojen selitys
Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Sisäilmayhdistyksen Asumisterveysopasta (2009).
Mikrobinäytteiden tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin.
Kosteusvaurioindikaattori:
Tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja,
joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on harvinaista.
Suhteellinen kosteus:
Ilman tai materiaalin huokosten ilmatilassa olevan vesihöyryn / vesimäärän suhde tietyssä lämpötilassa. Ilmaistaan merkinnällä RH %.
Absoluuttinen kosteus:
Ilman tai materiaalin kosteussisältö yksikkönä g/m
Diffuusio:
Kosteuden siirtymismuoto, jossa kosteus siirtyy vesihöyryn osapaineerojen vaikutuksesta alemman pitoisuuden suuntaan tasoittaen väkevyyseron.
Kapillaarisuus:
Materiaalin kyky (ollessaan kosketuksissa veden kanssa) imeä vettä
itseensä ja kuljettaa sitä. Kapillaarisuus tapahtuu yleensä kaikkiin
suuntiin, myös painovoimaa vastakkaiseen suuntaan.
7/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
3
1. Alapohja- ja sokkelirakenteet
1.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta
Ahveniston koulun päärakennus on perustettu pääosin seinäanturoiden varaan. Rakennuksen alapohja on maanvastainen. Osien ADB alkuperäinen alapohjarakenne on lähtötietojen perusteella osin uusittu peruskorjauksen yhdessä. Vanhasta alapohjarakenteesta on poistettu pintalaatta ja tojax-eriste,
ja alusbetonin (75 mm) päälle on asennettu solupolystyreeni 100 mm ja rakennuspaperi, jonka päälle
on valettu uusi betonilaatta 80 mm. Alkuperäisenä alustäyttönä on sora > 200 mm.
Laajennusosassa H on teräsbetonilaatan alla rakennuspaperi, jonka alla on lämmöneristeenä solupolystyreeni 100 mm. Alustäyttönä on > 300 mm salaojasoraa, jonka alla on routimatonta soraa suodatinkankaan päällä.
Rakennuksen osassa F alapohjarakenne koostuu pintabetonilaatasta, sen alla olevasta lecabetonista
sekä maanvaraisesta ylälaattapalkistosta. G-osassa alapohjarakenteena on maanvarainen, solupolystyreenillä lämmöneristetty teräsbetonilaatta.
Alla olevissa kuvissa on esitetty rakennuksen pääasialliset alapohjatyypit (pääosin käytettävissä olleiden suunnitelma-asiakirjojen perusteella).
Kuva 2. Uusi betonirakenteinen alapohja, osat ADBH.
Kuva 3. Alapohjarakenne, osa G.
8/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 4. Alapohjarakenne, osa F.
1.2. Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät
Rakennuksen sisäpuolelta tehdyt havainnot
Ahveniston koulun päärakennuksen alapohjarakenteissa ei havaittu selkeitä kosteusvaurioitumiseen
viittaavia jälkiä. Pintamateriaaleissa ja pinnoitteissa oli lieviä mekaanisia, tilojen käyttöön liittyviä vaurioita. Pääosin alapohjan tilapinnat olivat ehjiä ja hyväkuntoisia sekä hyvin kiinni alustassaan.
Rakennuksen osassa F ulko- ja väliseinien läheisyydestä on uusittu linoleum-mattoja n. 150 mm etäisyydeltä seinälinjasta. Uusiminen liittyy seinäliittymien tiivistyskorjauksiin. Korjauksen vaikutus sisäilman laatuun jäi epäselväksi, koska vaipparakenteen runkoliittymät eivät ole muualta kuin korjatulta
alueelta tiiviitä.
Kuva 5. Sekä käytävien että luokkatilojen lattiapinnat ovat
siistit ja hyväkuntoiset.
Kuva 6. Ulkoseinän vierustalta on uusittu linoleummattoja
tiivistyskorjausten yhteydessä.
Päärakennuksen pannuhuoneessa havaittiin seinärakenteen alaosassa maalipinnoitteen hilseilyä.
Pannuhuoneen alapohja on n. 0,5 m alempana kuin viereisten tilojen alapohja, minkä takia se ja seinien alaosat ovat alttiimpia kapillaarisen kosteuden nousulle. Pannuhuoneen alapohja- ja seinärakenteiden kosteuspitoisuutta selvitettiin tarkemmin rakennekosteusmittauksin (ks. 1.3 Pinta- ja rakennekosteusmittaukset)
9/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 7. Pannuhuoneen seinän alaosan kosteusjälkiä.
Rakennuksen ulkopuolelta tehdyt havainnot
Sokkelirakenteet
Sokkelirakenteissa on havaittavissa kapillaarisen kosteuden aiheuttamia vaurioita. Rakenteellista kuivumiskykyä on parannettu peruskorjauksien yhteydessä, joka on parantanut sokkelien kosteusteknistä
toimivuutta. Uusia ja tuoreita kosteusvauriojälkiä ei tutkimuksessa havaittu. Tilanne on siis kosteusteknisestä näkökulmasta parantunut tehtyjen korjausten myötä.
Sokkelirakenteiden aistinvaraisessa tarkastuksessa havaittiin myös, että sadevesien poisto on pääosin asianmukaista. Paikoin kattovedet ohjautuvat kuitenkin heikosti sadevesiviemäröintiin liian korkealle jäävien syöksytorvien päiden takia, jolloin poistuva vesi kastelee sokkelirakennetta paikallisesti.
Kuva 8. Rakennuksen sokkelilinja on matala, mikä nostaa riskiä
alapohjarakenteiden kosteusvaurioitumiselle.
Kuva 9. Pääosin kattovesien poisjohtaminen on
asianmukaista, poikkeuksia kuitenkin on. Kuvassa
syöksytorvi jää korkealla, ja siitä poistuvat vedet
kastelevat sokkelirakennetta.
Maanpinnan kallistukset ja vedenpoistojärjestelmät
Rakennuksen osia ABDH ympäröi pääosin asfaltoitu piha-alue. Asfalttipinnoitetta on myös rakennuksen osien F, G ja J pohjoispuolella sekä itä- ja länsipäädyissä. Asfalttipinnoite ei ulotu sokkeliin kiinni,
vaan se on erotettu sokkelista betonikiveyksellä. Osien F, G, J eteläpuolella piha-alue on pääosin
10/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
nurmipintainen, ja nurmikon ja sokkelin välissä on n. 0,5 metrin levyinen sorakaistale. Sisäänkäyntien
edustuilla on käytetty betonilaattaa.
Kuva 10. Rakennuksen piha-alue on pääosin asfaltoitu.
Sisäänkäyntien edustalla on käytetty betonilaatoitusta.
Kuva 11. Eteläpuolen piha-aluetta.
Maanpinnan kallistukset ovat rakennuksen ympärillä pääosin melko loivat. Paikoin, kuten G- ja J- osan
liitoksessa, maanpinta kaataa rakennusta kohti, jolloin pinta- ja sulamisvedet valuvat rakennukseen
päin ja sokkelin kosteusrasitus nousee. Rakennuksen sokkelin ja sitä reunustuvan betonikiveyksen
välissä on yleisesti orgaanista kasvustoa, joka pitää sokkelin alaosan jatkuvasti kosteana. F-osan eteläjulkisivulla sokkelin viereisen sorastuksen kallistus on riittävä.
Kuva 12. Maanpinnan kallistus on kohti rakennuksen G sokkelia.
Kuva 13. Sokkelin ja sitä reunustavan kiveyksen
välissä on yleisesti orgaanista kasvustoa.
Rakennuksen välittömässä läheisyydessä on kasvillisuutta A-osan itäseinustalle sekä pääsisäänkäynnin itäpuolella. A-osan istutusalueen kasvillisuus koostuu pääosin perennoista, jotka lakastuvat talveksi, jolloin rakenteet pääsevät tuulettumaan osan vuodesta. Sen sijaan pääsisäänkäynnin pensasistutukset ovat melko korkeita ja ulottuvat lähelle sokkelia, jolloin ne heikentävät rakenteen tuulettuvuutta
ja keräävät kosteutta sokkelin viereen.
11/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 14. A-osan itäjulkisivun perennaistutus.
Kuva 15. Pääsisäänkäynnin vieressä pensasistutus heikentää
sokkelirakenteen tuulettuvuutta ja kerää kosteutta.
1.3. Pinta- ja rakennekosteusmittaukset
Pintakosteusmittaukset
Pintakosteudet mitattiin lähes kaikista luokka- ja käytävätiloista laajalla otannalla. Teknisen työn luokkatilasta mittausta ei voitu suorittaa liian paksun muovimaton vuoksi.
Yleisesti pintakosteuksien osalta voidaan todeta seuraavaa:
Pintakosteusmittaustulokset ovat pääosin normaalilla / rakenteelle tyypillisellä tasolla p=55 70.
Muutamassa tilassa havaittiin pieniä alueita, joissa pintakosteusmittaustulokset ovat p=80 85.
Väestönsuojassa havaitut korkeat pintakosteusarvot johtuvat arviolta rakenteen sisältämästä runsaasta raudoituksesta. Tekstiilityön luokassa korkeat pintakosteusarvot liittyvät arviolta tilassa käytettyyn rakenneratkaisuun (vedeneriste)
Tuloksiin vaikuttavat lähellä laatan pintaa olevat betoniraudoitteet, joiden takia mittaustulokset voivat olla kohonneet.
Pintakosteusmittausten perusteella voidaan todeta, että rakennuksen alapohja- ja sokkelirakenteet
eivät altistu kohonneelle ulkopuoliselle kosteusrasitukselle.
Rakennekosteusmittaukset
Rakennekosteusmittauksia suoritettiin pannuhuoneen alapohjarakenteeseen ja seinien alaosiin yhteensä 5 kpl. Rakennekosteusmittausten perusteella rakenteiden kosteuspitoisuus ei mittaushetkellä
ollut poikkeuksellisen korkea. Aistinvaraisesti tilasta havaitut kosteusjäljet ovat todennäköisesti vanhoja. Alla olevassa taulukossa on mitatut kosteuspitoisuudet, sekä ulko- ja sisäolosuhteiden tiedot mittaushetkellä.
12/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Taulukko 2. Pannuhuone, rakennekosteusmittausten tulokset.
Mittauspiste Rakenne
RK 1
RK2
Betoninen
alapohjalaatta
Betoninen
alapohjalaatta
Mittaussyvyys /
korkeus lattiapinnasta
Lämpötila C
30
20
52
12,1
40
19,1
40,2
16,7
o
Suhteellinen
kosteus RH%
Absoluuttinen
3
kosteus g/m
RK 3
Väliseinä
40
20
64,9
11,7
RK 4
Väliseinä
40
20
52
12,1
RK 5
Väliseinä
30
13
65,4
11,7
Lämpötila C
Suhteellinen
kosteus RH%
Sisäilma
20,7
28,5
5,37
Ulkoilma
-5,3
93,7
3,12
o
13/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Absoluuttinen
3
kosteus g/m
2. Ulkoseinärakenteet
2.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta
Rakennuksen kantavana runkona toimivat pääosin puu- ja tiilirakenteiset ulko- ja väliseinät.
Käytettävissä olleiden lähtötietojen mukaan osien A/D ja B puurunkoisiin ulkoseiniin kohdistettiin seuraavat toimenpiteet peruskorjauksen yhteydessä:
ulkoseinien avaus ja runkotolppien uusiminen
alajuoksujen uusiminen
lämmöneristeen uusiminen
sisäpuolisen levytyksen uusiminen
uuden tuulensuojalevyn asentaminen
lomalautojen uusiminen
Alla on esitetty ulkoseinien rakennetyypit:
Kuva 16 Uusitut puurakenteiset ulkoseinät, osat ADB.
14/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Osa F
Kuva 17. Ulkoseinän rakennetyyppi opettajanhuoneen länsisivun kohdalla.
Kuva 18. Osan F ulkoseinän rakennetyyppi (pitkät sivut).
2.2. Aistinvaraiset havainnot
Rakennuksen ulkopuolelta tehdyt havainnot
Rakennuksen julkisivumateriaaleina on käytetty pääosin maalattua lomalautaa ja puupaneelia sekä
puhtaaksi muurattua tiiltä. Julkisivujen yläosissa on F-osassa käytetty Minerit-julkisivulevyä.
Rakennuksen osat ADBH
Rakennuksen osissa A, D ja B lomalaudat ovat ilmeisesti osin alkuperäisiä ja osin peruskorjauksen
yhteydessä uusittuja. Lomalautapinnat ovat aistinvaraisesti tarkasteltuna pääosin melko hyvässä kunnossa. Lautojen maalipinnat ovat pääosin ehjät ja maalin tartunta alustaan on aistinvaraisesti tarkasteltuna hyvä. Myös rakennuksen osan H puupaneelipinnat ovat lieviä värieroja lukuun ottamatta hyväkuntoiset.
Tiiliulkoseinät ovat kohtalaisessa kunnossa. Itse tiilet ovat aistinvaraisten havaintojen perusteella suurelta osin melko hyväkuntoisia, mutta paikoin tiilissä esiintyy pinnan lohkeilua ja muita vaurioita. Vauriot keskittyvät seinien yläosiin ja päätyihin, joissa kosteusrasitus on kohonnut räystäspellityksiin ja sadevedenpoistojärjestelmään liittyvien puutteiden takia. Kosteusrasitetuimmilla kohdilla tiilien pinnalla ja
laastisaumoissa on orgaanista kasvustoa. Tiilien saumat ovat myös paikoin rapautuneet, minkä takia
kosteutta voi kerääntyä saumakohtiin, mikä osaltaan edistää myös tiilien vaurioitumista. Paikoin muutamia pisimmälle vaurioituneita tiiliä on vaihdettu.
15/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 19. Tiiliverhouksen vaurioita. Tiilien pinnat ovat paikoin
lohjenneet ja saumat rapautuneet.
Kuva 20. Opettajan huoneen kohdalla puupaneelien
alareunat ovat lähes kiinni pellityksessä ja hieman
vaurioituneet.
Rakennuksen osat G, J, F
Rakennuksen osien G ja F puuverhoukset ovat maalipinnoilta paikoin kuluneita ja hilseileviä. Maalivaurioita on etenkin F-osassa opettajanhuoneen kohdalla itä- ja länsijulkisivuilla. Puutavara on pääosin hyväkuntoista. Opettajanhuoneen länsijulkisivulla ikkunoiden yläpuolella puupaneelien alaosia
rasittaa ikkunoiden yläpuolelle asennetun pellin päälle kerääntyvä kosteus ja pellin kautta roiskuva
sadevesi.
Rakennuksen yläosissa räystään alla käytetyt julkisivulevyt ovat aistinvaraisten havaintojen perusteella ikääntyneitä ja likaantuneita. Teknisen työn siivessä G eteläjulkisivun betonipinnat ovat melko hyvässä kunnossa, mutta niiden välinen elastinen saumaus on halkeillut. Saumauksen vauriot mahdollistavat veden tunkeutumisen julkisivurakenteisiin ja lisäävät paikallisesti niiden kosteusrasitusta ja muuta vaurioriskiä.
Vuosina 2005 2006 rakennetun osan J julkisivut ovat pääosin puupaneeliverhoillut. Paneelien puutavara on hyväkuntoista. Maalipinnoitteessa on vähäisiä värivaihteluita, mikä on lähinnä esteettinen haitta.
16/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 21. Uusimman osan
havaittavissa lievää värivaihtelua.
puupaneelipinnoilla
on
Kuva 22. Teknisen työn siivessä betonielementtien välinen
elastinen sauma on halkeillut.
2.3. Rakenneavaukset
Osat ADB
Rakennuksen osien ADB alapohjaliittymää tutkittiin kahdella rakennuksen ulkopuolelta tehdyllä rakenneavauksella. Rakenneavaukset toteutettiin tekemällä n. 300 mm x 300 mm kokoisia avauksia seinän
alaosiin mahdollisimman lähelle alapohjaliittymiä.
Rakenneavausten yhteydessä dokumentointiin todettujen rakennekerrosten paksuudet, otettiin lämmöneristekerroksesta materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten ja arvioitiin seinärakennetta aistinvaraisesti.
Rakenneavauskohdilla ulkoseinän rakennetyyppi on pääosin käytettävissä olleiden, peruskorjauksen
yhteydessä laadittujen suunnitelmien mukainen. Poikkeuksena on alaohjauspuiden välissä oleva solumuovi, joka on suunnitelmissa esitetty bitumikaistana. Rakenneavauskohdissa puutavara ja lämmöneriste olivat kuivia ja puhtaita. Avauskohdassa RAK 15/US tuulensuojalevyn ulkopinnassa havaittiin kosteusjälkiä.
Kuva 23. Ilmavuodon jälkiä mineraalivillassa
17/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 24. Mineraalivilla on asennettu pääosin tiivisti ja hyvin
Osa F
Rakennuksen osan F ulkoseinärakenteisiin tehtiin 13 rakenneavausta. Yhdeksän rakenneavausta tehtiin sisätilojen puolelta tekemällä n. 300 mm x 300 mm kokoisia avauksia seinän alaosiin mahdollisimman lähelle alapohjaliittymiä. Yksi rakennuksen ulkopuolelta tehty rakenneavaus kohdistettiin ikkunoiden yläpuolelle opettajanhuoneen kohdalle ja kolme ulkoseinärakenteeseen lähelle alapohjaliittymää.
Rakenneavausten yhteydessä dokumentointiin todettujen rakennekerrosten paksuudet, otettiin lämmöneristekerroksesta materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten ja arvioitiin seinärakennetta aistinvaraisesti.
Rakennuksen sisäpuolelta tehdyissä rakenneavauskohdissa RAK 1 / US, RAK 3 / US, RAK 4 / US,
RAK 5 / US, RAK 7 / US ja RAK 8 / US avaus päätettiin kipsilevyn ja lämmöneristeen (jälkikäteen tehty lisälämmöneristys) takana olevaan, todennäköisesti asbestia sisältävään kuitusementtilevyyn. Rakenneavauskohdilla havaittiin, että seinien lämmöneriste on pohjoisjulkisivun puolella kivivillaa ja pohjoisjulkisivulla lasivillaa. Lämmöneriste oli rakenneavauksien kohdalla kuivaa ja puhdasta. Avauksien
kohdilla ei havaittu mikrobiperäiseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua.
Kuva 25. RAK 1 / US.
Kuva 26. RAK 3 / US
Rakenneavauskohdassa RAK 2 / US sisäpuolisen lisälämmöneristyksen takana olevaan kuitusementtilevyyn oli aiemmin tehty aukko. Levyn takana havaittiin vaakalaudoitus, paksu muovi ja teräspilari
(b=125 mm). Pilarin asennuksen ajankohdasta ei saatu tutkimuksen yhteydessä täyttä varmuutta. Rakenneavauskohdassa sisäpuolinen mineraalivilla oli kuivaa ja puhdasta, eikä kohdalla havaittu mikrobiperäiseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua.
18/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 27. RAK 2 / US. Avauskohdassa näkyy teräspilari.
Kuva 28. RAK 9/US. Lisäeristetty tiiliverhottu seinä,
opettajanhuoneen länsisivu.
Opettajanhuoneen länsisivun ulkoseinään tehdyn rakenneavauksen RAK 9/US seinän rakennetyyppi
on pääosin käytettävissä olleiden, peruskorjauksen liittyvien suunnitelmien mukainen. Poikkeuksena
ovat ulomman vinolaudoituksen molemmin puolin havaitut tervapaperit. Rakenneavauskohdassa puutavara ja lämmöneristeet olivat puhtaita ja kuivia. Lisälämmöneristyksen takana havaittiin aistinvaraisesti ilman liikkumista sekä ummehtunutta hajua.
Rakenneavaus RAK 6 / US tehtiin opettajien WC-tilojen alapohjaliittymään. Rakenneavauskohdalla
havaittiin kipsilevyn takana nykyaikainen höyrynsulkumuovi. Avauskohdassa lämmöneristettä (100
mm) poistettiin seinän alaohjauspuuhun asti. Alaohjauspuun ulkoreuna todettiin tummuneeksi, mutta
puu ei kuitenkaan ollut pehmennyttä. Avauskohdassa alaohjauspuu vaikutti olevan suoraan betonin
päällä. Lämmöneristeen ulkopinnassa havaittiin tummentumaa, ja eristeen ja sen ulkopuolisen kipsilevyn välissä havaittiin selkeä ilmavirta alhaalta ylöspäin.
Kuva 29. Rakennusavauskohdassa RAK 6 /US alaohjauspuu
oli ulkoreunastaan tummunut. Myös villan ulkopinnassa oli
tummumaa.
19/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 30. Alaohjauspuu katkaistuna. Kunto on moitteeton.
Kuvassa näkyvä musta "rouhe" on vanhaa bitumimassaa
Rakennuksen ulkopuolelta tehdyissä rakenneavauskohdissa alaohjauspuut ovat alkuperäisiä ja pääosin hyväkuntoisia. Avauskohdassa RAK 12/US alapohjauspuussa havaittiin vanha kosteusjälki. Sokkelin ja alaohjauspuun välissä on käytetty kosteudeneristettä, todennäköisesti bitumisivelyä, joka on
kuitenkin kuivunutta ja halkeillutta eikä siten toimi enää alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaan.
Avauskohdilla lämmöneriste oli kuivaa, mutta osin ilman liikkumisen takia tummunutta. Opettajanhuoneen itäjulkisivulla tehdyssä rakenneavauskohdassa RAK 14/US ilmansulkupaperissa havaittiin vanha
kosteusjälki, joka voi peräisin esimerkiksi siivouksessa käytetyistä pesuvesistä. Yleisesti rakenneavauskohdilla oli aistinvaraisesti havaittavissa hieman ummehtunutta hajua, mikä on kuitenkin tyypillistä silloin, kun alapohjarakenteissa maanpinnan lähettyvillä on orgaanista rakennusmateriaalia.
Kuva 31. RAK 11/US. Alkuperäinen ulkoseinärakenne.
Kuva 32. RAK 14/US. Ilmansulkupaperissa havaittiin
opettajanhuoneen kohdalla vanha kosteusjälki.
2.4. Mikrobitutkimukset
Mikrobitutkimuksien avulla selvitettiin seinärakenteiden eristetilan kosteusteknistä toimintaa ja rakenteen tuulettumiskykyä pitkällä aikavälillä. Seinäeristeessä on lähes aina kosteusvaurioon viittaavaa
lajistoa, vaikka rakenteen tuuletusteknisessä toiminnassa ei ole puutteita. Siksi tulosten tulkinta saattaa poiketa laboratorion vaurioviitteestä, joka on tehty kokonaismikrobi määrän ja suvun perusteella.
Mikrobinäytteiden otto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen
(2003:1) ja STM Asumisterveysoppaan (2009) ohjeiden mukaisesti. Näytteiden analysointi on tehty
työterveyslaitoksen laboratoriossa.
Työterveyslaitos antaa analyysilausunnon mukana vaurioviiteluokituksen, joka perustuu kokonaismikrobimäärään sekä lajiston sukuun. Vaurioviiteluokat ovat seuraavat:
1.
2.
3.
4.
Ei viitettä vauriosta: Ei mikrobikasvua tai kosteusvauriolajeja
Viite vaurioon: Normaalista poikkeava määrä kosteusvauriolajeja
Vahva viite vaurioon: Selkeästi poikkeava määrä kosteusvauriolajeja
Lajisto epätavanomainen: Lajisto ei ole tyypillinen Asumisterveysohjeen tunnistemikrobi / lajistoa ei tunnistettu.
5. Viittaa bakteerikasvuun: Yhteenlasketut bakteerimäärät (cfu/m³) ylittävät normaalin puhtaan
näytteen tason
20/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Taulukko 3. Seinärakenteiden mikrobianalyysin vastaukset
Näyte nro.
Rakenne
Materiaali
M3
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M4
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M5
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M6
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M7
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M8
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M9
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M10
Ulkoseinä
Orgaaninen rive
M11
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M12
Ulkoseinä
Orgaaninen rive
M13
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M14
Ulkoseinä
Mineraalivilla
M15
Ulkoseinä
Mineraalivilla
Havainnot
Seinän sisäpinnan eriste, kuiva ja
puhdas
Seinän sisäpinnan eriste, kuiva ja
puhdas
Seinän sisäpinnan eriste, kuiva ja
puhdas
Seinän sisäpinnan eriste, eristetilan ulkopinnassa maakellarin hajua
Näyte otettu läheltä alaohjauspuuta rakennuksen sisäpuolelta
Näyte otettu läheltä alaohjauspuuta rakennuksen ulkopuolelta
Näyte otettu läheltä alaohjauspuuta rakennuksen ulkopuolelta
Ikkunatilke alakarmin alta
Näyte otettu läheltä alaohjauspuuta rakennuksen ulkopuolelta
Ikkunatilke alakarmin alta
Näyte otettu läheltä alaohjauspuuta rakennuksen ulkopuolelta
Puupaneelirakenteen alapuolinen
mikrobinäyte
Näyte otettu läheltä alaohjauspuuta
Laboratorion
vaurioviite
ei viitettä vauriosta
ei viitettä vauriosta
ei viitettä vauriosta
ei viitettä vauriosta
ei viitettä vauriosta
ei viitettä vauriosta
ei viitettä vauriosta
Viittaa
bakteerikasvuun
ei viitettä vauriosta
Heikko viite
vauriosta
Vahva viite
vauriosta
Vahva viite
vauriosta
Ei viitettä
vauriosta
Tulosten tulkinta
Tulosten tulkinnassa ja tuloksia arvioitaessa tulee huomioida seuraavat tekijät:
Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty suoraan Asumisterveysohjeessa 2003:1 annettuja viitearvoja mikrobimäärille, koska mikrobinäytekohdalla ja hengitysilmalla
on ilmavuotojen kautta yhteys myös hengitysilmaan.
Kuntotutkijan tulosten tulkinta huomioi laboratorionäytteiden tulkinnasta poiketen myös vaurion
merkityksen sisäilman laadun kannalta.
Analyysivastausten perusteella ei ole osoitettavissa, että seinärakennetta koskevissa materiaalinäytteissä olisi selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Näytteissä M13 ja M14 esiintyy poikkeuksellisen suuri määrä bakteerikasvua, joka on tyypillistä rakenteelle silloin, kun orgaaninen materiaali ja
maa-aines ovat lähellä näytteenottokohtaa. Aktinobakteerien puuttuminen näytteenottokohdasta on
osoitus siitä, että aktiivista vauriota rakenteessa ei ole. Tutkimuksen perusteella kosteuspitoisuus on
ollut bakteerikasvun näkökulmasta liian alhainen lajiston kehittymiselle. Myöskään muut läheltä alaohjauspuuta otetut näytteet eivät anna viitettä rakenteellisesta mikrobivaurioitumisesta.
Näyte M10 on poikkeuksellinen lajistoluokituksen perusteella, ja näytteessä M11 esiintyy myös lajistoa, jossa mukana on lieviä määriä kosteusvaurioindikaattoreita. Määrät ovat erittäin pieniä, eivätkä
näytekokonaisuudet tue päätelmää laajemmasta kosteusvauriosta. Koska kyseessä on ikkunarakenteen lähettyvillä otettu näyte, yhteys sisäilmaan on tietyillä tuulenpaineilla todennäköinen. Kahden
näytteen valossa kokonaisuuden arviointi on vaikeaa. Siksi näiden tuloksen perusteella on ikkunarakenneliittymiä tutkittu lisänäyttein tarkemmin. Tulokset lisänäytteistä ovat esitetty kappaleessa 2.5,
Liittyvät rakenneosat.
21/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
2.5. Liittyvät rakenneosat
Liittyvillä rakenneosilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ikkuna- ja ovirakenteita. Ikkunat ovat tutkittu vain
yleisellä tasolla aistinvaraisesti. Ovirakenteiden tutkimukseen kuuluvat kaikki ulko-ovirakenteet.
Ikkunarakenteet
Rakennuksessa on käytetty erityyppisiä ikkunoita. Pääosin ikkunat ovat alkuperäisiä MS-tyyppisiä
puuikkunoita (sisäänaukeavia kaksilasisia kaksipuitteisia puuikkunoita). Osassa ikkunoista on tuuletusikkuna. Lisäksi rakennuksessa on käytetty MEK-tyyppisiä ikkunoita (kiinteä ikkuna, joka on lasitettu
kaksi- tai kolmilasisella kiinteällä umpiolasielementillä).
Alkuperäisten puuikkunoiden kunto vaihtelee jonkin verran. Heikoimmassa kunnossa ovat F-osan ikkunat, joiden listoissa ja puitteissa on yleisesti pinnoitevaurioita ja joissa lasien kittaukset ovat ikääntyneet. Lisäksi niissä on epätiiveyskohtia, joiden kautta kosteus voi tunkeutua ikkuna- ja seinärakenteisiin. Lisäksi ikkunoiden tiivistyksessä on käytetty paikoin luonnonkuidusta tehtyä tervaamatonta rivettä. Riveitä tutkittiin mikrobinäyttein, koska niillä on tutkimuksen mukaan yhteys sisäilmaan tietyillä tuulenpaineilla.
Kaikki taulukossa 3 esitetyt tulokset ovat saatu qPCR-menetelmää käyttäen. Tuloksissa tulee huomioida, että laimennosmenetelmällä ja qPCR-mentelmällä tehtyjä mikrobinäytteitä ei suoraan voi vertailla keskenään, koska viitearvot ovat erilaiset. qPCR tulos viittaa homeiden ja hiivojen osalta mikrobikasvuun jos kaikkien homeiden ja hiivojen tai Penicillium / Asbergillus ryhmän pitoisuus ylittää 60 000
CE/g (Cell equivalent). Bakteerin osalta, kuten sädesieni vastaava pitoisuus on 150 000CE/g.
Taulukko 4. Analyysivastaukset qPCR-menetelmällä otetuista lisänäytteistä
Näyte nro.
Rakenne
Materiaali
M1
Ikkunarive
Pellavakuitu
M3
Ikkunarive
Pellavakuitu
M4
Ikkunarive
Pellavakuitu
M6
Ikkunarive
Pellavakuitu
M7
Ikkunarive
Pellavakuitu
Laboratorion
vaurioviite
Suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös sädesientä
Suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös sädesientä
Suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös sädesientä
Suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös sädesientä
Suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös sädesientä
Vaurioviite
Selvä mikrobikasvu
materiaalissa
Selvä mikrobikasvu
materiaalissa
Selvä mikrobikasvu
materiaalissa
Selvä mikrobikasvu
materiaalissa
Selvä mikrobikasvu
materiaalissa
Näytteiden perusteella todetaan, että ikkunoiden karmin ja seinärakenteen välisessä eristeessä on
mikrobi- ja kosteusvaurioindikaattoreita merkittävä määrä. Tutkimuksen perusteella on mahdollista,
että vauriolaajuus kattaa lähes kaikki ikkunarakenteet, joissa on kyseinen pellavapohjainen eriste.
Ikkunarive on tyypillinen kosteusvaurioituva kohta silloin, kun se pääsee toistuvasti kastumaan ulkoapäin (sade), tai sisältä tapahtuu lämpövuotoa eristeen läpi (kosteuden tiivistyminen).
Koska riveet ovat ikkunalistojen takana alueella, jossa ei ole höyrynsulkua tai muuta tiivistettä, on
mahdollista, että itiöt tai mikrobien aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisälle rakennukseen tuulenpaineen tai rakennuksen alipaineen seurauksena. Siksi niiden korvaaminen uudenaikaisella eristeellä
ja tiivistysmassoilla on suositeltavaa. Riveiden poistamisen jälkeen ei ole todennäköistä että vaurio
uusiutuisi tai pääsisi leviämään. Vaurio rajoittuu tutkimuksen perusteella ainoastaan pellavapohjaiseen
eristemateriaaliin.
22/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 33. Alkuperäisissä puuikkunoissa maali hilseilee ja kittaukset
ovat ikääntyneet. Vesipeltien maali hilseilee ja liittymä
ikkunarakenteen on paikoin epätiivis.
Kuva 34. Ikkunan tiivistyksessä on alunperin käytetty
luonnonkuidusta tehtyä rivettä.
F-osan tiilipintaisilla osuuksilla olevissa ikkunoissa karmilistat ovat maalattua peltiä. Tiilimuurauksen ja
listan välissä on paikoin selkeä rako, joka voi kerätä kosteutta. Ikkunaliitos on kuitenkin tiivistetty
asianmukaisesti uretaanilla, joten kosteus ei pääse tunkeutumaan ikkunarakenteeseen asti.
G-osan ikkunat ovat kiinteitä, kolmelasisella umpiolasielementillä lasitettuja ikkunoita. Ikkunoiden sisäpuoliset puuosat ovat kastuneet alhaalta päin kapillaarisesti nousseesta kosteudesta. Kosteus on
todennäköisesti peräisin ulkopuolelta, sillä G-osan ikkunapeltien kallistus on riittämätön (lähes vastakaato) ja ikkunaliitos epätiivis.
Ikkunapellitysten kallistukset ovat paikoin riittävät, paikoin puutteelliset. Peltien ulottuma seinärakenteen ulkopuolelle on pääosin kohtalainen, ja pellissä on tippanokka. Peltien jatkoskohdat on toteutettu
limisaumoin, jotka paikoin ovat epätiiviitä ja mahdollistavat kosteuden tunkeutumisen pellin alle. Vesipelleissä on myös paikoin pinnoitevaurioita.
23/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 35. Karmilistan ja tiiliverhouksen välissä on paikoin
selkeä, kosteutta keräävä rako.
Kuva 36. G-osassa ikkunoiden sisäpuolisessa puuosissa on
kosteusjälkiä.
Ovirakenteet
Rakennuksen ovet ovat pääosin alkuperäisiä potkupellillä varustettuja puuovia tai peruskorjauksen /
laajennuksen yhteydessä asennettuja potkupellillä ja lasilla varustettu metalliovia.
Ovirakenteissa ei havaittu puutteita tai vikoja, jotka olisivat niiden toiminnan kannalta merkittäviä.
24/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
3. Yläpohjarakenteet
3.1. Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta
Rakennuksen yläpohja on pääosin puurakenteinen, mutta yläpohjan rakennetyyppi vaihtelee rakennuksen eri osissa. Rakennuksissa ABD kantavana rakenteena toimivat alkuperäisiin ulkoseinälinjoihin
tukeutuvat levyuumapalkit sekä kantaviin väliseiniin tukeutuvat puupalkit. H-osassa yläpohja on puuristikkorakenteinen.
Rakennuksen osassa F yläpohjan kantava rakenne muodostuu vaneriuumapalkeista. Myös G-osassa
yläpohja on palkkirakenteinen. J-osassa on käytetty pulpettiristikoita.
Rakennusfysikaalisesti yläpohjarakenne toimii pääosin painovoimaisella ilmanvaihdolla. Osissa ABD
eristetilan tuuletus on toteutettu alipainetuulettimien avulla.
Kuva 37. Lisäeristetty yläpohja, osat ABD.
Kuva 38. Puuristikkoyläpohja, osa H.
25/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 39. YP 07. Puupalkkiyläpohja, osa F.
3.2. Aistinvaraiset havainnot
Eristetila, rakennus J
Rakennuksen J eristetila tarkastettiin tutkimuksen yhteydessä aistinvaraisesti. Eristetilan tuulettuvuus
on hyvä ja tuuletusreitit räystäiden alta ovat riittävän selkeät. Tuulenohjaimet ovat notkolla, mutta ne
ovat melko korkealla (n. 1,0 m) lämmöneristeen yläpinnasta. Tutkimushetkellä tilan ilma oli raikas, joskin tyypillinen tuuletustilan pölyn haju oli voimakasta. Kattoristikoiden pinnoissa ei havaittu kosteusjälkiä eikä tummumia. Rakennusten G ja J liitoskohdassa oleva vaneri havaittiin tummuneeksi mutta kuivaksi.
Eristetilassa havaittiin yksi eristetilaan päättyvä, tulpattu viemärin tuuletusputki. Putken asennus tulee
korjata niin, että putki johdetaan vesikatolle. Lisäksi putken asianmukaisesti eristämisestä tulee huolehtia, ja samalla myös toisen, tällä hetkellä vain osin eristetyn putken eristys tulee korjata kondenssiriskin vähentämiseksi. Lisäksi aluskatteen ja läpivientien liitokset tulee tiivistää, sillä läpiviennit on tehty ilman asianmukaisia liitoskappaleita. Aluskatteen osalta puutteena on sen asentaminen liian kireälle
mikä heikentää sen pitkäaikaiskestävyyttä.
Kuva 40. Rakennus F. Yläpohja tuulettuu tasaisesti ja
puurakenteet ovat kunnoltaan hyvät. Aluskate on asennettu
huomattavan kireälle.
26/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 41. Viemärin tuuletusputken eristys ja liitos
aluskatteeseen on toteutettu puutteellisesti.
3.3. Rakenneavaukset
Rakennus F
Rakennuksen F yläpohjaan tehtiin kolme rakenneavausta. Rakenneavaukset tehtiin sisätilojen puolelta poistamalla alakattolevyjä ja tekemällä yläpohjarakenteeseen n. 200 mm x 300 mm kokoisia avauksia.
Rakenneavausten yhteydessä dokumentointiin todettujen rakennekerrosten paksuudet ja arvioitiin
yläpohjarakenteen kuntoa aistinvaraisesti.
Kaikkien rakenneavausten kohdalla yläpohjan rakenne voitiin todeta samankaltaiseksi. Rakenneavauskohdilla puutavara sekä lämmöneristeet olivat kuivia ja hyväkuntoisia.
Kuva 42. F-osan yläpohjarakennetta.
3.4. Vesikatteen kuntotarkastus
Vesikate tarkistettiin aistinvaraisesti keväällä 2015 lumien sulamisen jälkeen. Rakennuksessa on käytetty kahta erilaista katemateriaalia:
1. Kumibitumikermi (G- ja F-osat pääosin)
2. Konesaumattu peltikate (ABDH, J, F-osan opettajanhuoneen pulpetti)
Peltikatteesta havaittiin, että rakennuksessa on paikoin paikalla tehty konesaumattu peltikate, paikoin
on käytetty valmista konesaumarivipeltiä (tuotenimi Ruukki Classic). Kummassakaan katerakenteessa
ei ole merkittäviä määriä korroosiovaurioita tai mekaanisia jälkiä. Rakennuksen liitosdetaljeissa havaittiin kohtia, joissa on vaurioitumisriski monimuotoisten kulmarakenteiden vuoksi. Kateliittymä on altis
vaurioille erityisesti runsaslumisen talvikauden päätyessä, jolloin konesaumat voivat joutua alttiiksi
paineelliselle vesikuormitukselle. Tästä syystä lumikuorma tulee alla olevan kuvan liittymissä pitää
pienenä läpi talven. Tutkimushetkellä vuotojälkiä ei kuitenkaan havaittu.
27/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 43. Lumi voi sulaessaan muodostaa paineellista vettä
konesaumattuun kattorakenteeseen. Liittymä on siksi riskialtis
vaurioitumiselle
Kuva 44. Jälkeenpäin tehty paikkakorjaus? Vuotoriskiä ei ole
Vanhat / alkuperäiset bitumikermikatteet ovat kunnoltaan välttävät, eikä kermipintaa voi pääosin pitää
elastisena. Katerakenteen liittyvissä rakenteissa havaittiin kuitenkin vuotoriskiä lisääviä ratkaisuja. Valokuilujen luukut on toteutettu valokatteella, joita kannattelevat muutamat koolauspuut. Lisäksi reunanostot ovat lähes olemattoman korkuiset. Alla olevissa kuvissa on näytetty kyseisten riskiliittymien
nykyinen ratkaisu. Tällaiset kohdat tulisi tehdä valmisosilla, kuten esimerkiksi valokupurakenteella.
Riippumatta siitä, millä järjestelmällä kyseiset epäkohdat korjataan, reunanostot tulisi olla huomattavasti korkeammat.
Kuva 45. Vanhan valokuilun luukku on keskeneräinen ja monessa
suhteessa riskialtis vuodoille
28/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 46. Reunanostot ovat niin lähellä lappeen pintaa,
että lähes varmasti vettä ohjautuu yläpohjatilaan
4. Vaipparakenteiden ilmatiiveysmittaus ja lämpökuvaus
4.1. Tutkimuksen tavoite
Vaipparakenteiden ilmatiiveydellä on suuri merkitys siihen, kuinka paljon hallitsematonta ilmanvaihtoa
tapahtuu rakenteiden läpi. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen vuotoilmanvaihto, jolloin tiiveysarvon N50 tulisi olla korkeintaan 4 1/h. Usein vuotoilmavirta vaipparakenteiden läpi ilmenee aistinvaraisesti vaihdellen esimerkiksi sään mukaan. Kuten aiemmin todettua on, tässä rakennuksessa käyttäjät ovat ilmoittaneet hajusta, jonka voimakkuus vaihtelee tuntemattomasta syystä. Tämän lisäksi vaipparakenteiden rakenneavaukset antoivat viitettä siitä, että ilmatiiveyspuutteet saattavat olla hyvin merkittäviä.
Ilmatiiveysmittaus suoritettiin käyttäen koneellista alipaineistusta välillä (-10 - -35)Pa ja yhtäaikaista
lämpökuvausta. Ennen mittausta katolta ja IV-konehuoneesta suljettiin poisto ja tuloilmayhteys ulkotilaan.
4.2. Tulokset
Osien ADBH yläpohjarakenteissa havaittiin merkittäviä ilmavuotoreittejä, jotka pääasiallisesti johtuivat
epätiiviistä höyrynsulkumuovin asennuksesta. Selkein epätiiveyttä aiheuttava tekijä oli höyrynsulkumuovin saumaosien teippaamattomuus ja epätiiviit liittymät rakenneosiin, kuten kantaviin seinälinjoihin. Erityisen huono tiiveystilanne oli yläpohjan kohdissa, joissa IV-kanavat ja sähkökaapelit kulkivat
höyrynsulkumuovin läpi.
Vuotopaikat jakautuivat rakennuksen tilojen kesken tasaisesti. Tämä tulee vaikeuttamaan tiiveyskorjaustyötä, koska tiiveyspuutteet koskevat suuria pinta-aloja. Alla olevissa kuvissa on lämpökameralla
kuvattuna laaja-alaisia yläpohjan ilmavuotoja. Vastaavanlaisia kohtia on eri puolella rakennusta.
Kuva 47. Yläpohjan höyrynsulkua ei ole tiivistetty
ilmansulkuteipillä. Seurauksena laaja ilmavuoto
Kuva 48. Stillkuva ko. kohdasta
Kuva 49. Jäähtynyt alakatto ilmavuotojen seurauksena
Kuva 50. Stillkuva ko. kohdasta.
29/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Seinärakenteissa vuotoja oli yleisesti ikkunarakenteiden ja alapohjan liittymäosissa, sekä nurkkarakenteissa. Seinien vuodot osoittautuivat selvästi pienemmiksi, kuin yläpohjan osalta. Paikallisia pistemäisiä vuotoreittejä muodostivat lähinnä pistorasiat, sekä runkopuuliittymät. Myös seinärakenteiden
osalta paremmalla työnladulla oltaisiin
Tutkimustuloksissa on erityisen merkittävää se, että alipainekokeiden aikana rakennuksen sisäilmassa
rakenteen läpi kulkeutuva haju. Tämä tukee päätelmää siitä, että tietyillä
painesuhteilla yläpohjan ja seinärakenteiden välistä vuotaa tuuletusilmaa käyttötilan ilmamassaan,
joka on suoraan yhteydessä hengitysilmaan. Lähes aina vaipparakenteiden läpi kulkeutuva ilma sisältää epäpuhtauksia, joiden tiedetään kirjallisuuden perusteella aiheuttavan eriasteista käyttäjäoireilua.
Kuva 51. RAK 1 / US.
Kuva 52. Stillkuva ko. kohdasta.
Suuret ilmavuodot aiheuttavat rakennuksen lämpötalouteen ja rakennusfysikaalisen toimintaan puutteita, jotka voivat johtaa yksittäisten eristeiden tai rakenneosien mikrobiologiseen vaurioitumiseen.
Riski on erityisen suuri silloin, kun sisäilman suhteellinen kosteus on korkealla (RH yli 40 %). Lähes
koko talven ajan konvektiolla tapahtuva lämmön- ja kosteuden siirtyminen voivat aiheuttaa eritetilaan
kosteuden tiivistymisvaaran, koska ulkoilman kosteuden vastaanottokyky on hyvin alhainen.
Kuva 53. RAK 1 / US.
Kuva 54. Stillkuva ko. kohdasta.
Lukuarvoina mitattuna rakennukselle määritettiin N 50 ja q50 luvut. Numeeriset tulokset olivat seuraavanlaiset:
N50= 12 1/h
q50= 15,9 m³/hm²
Numeerinen mittaus tukee selkeästi aistinvaraisia havaintoja siitä, että höyrynsulkumuovin asennuksessa ja rakenneliittymissä on merkittäviä puutteita. Tavoitelukema N50=4 1/h ylittyy kolminkertaisesti,
30/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
jolloin vaipan ilmanpitävyys on todettava heikoksi.. On huomattava, että IV-järjestelmää säätämällä
rakennusta ei saada vakiopaineolosuhteisiin vaan paineolosuhteet määräytyvät ulkoilman paineolosuhteiden mukaan. Tästä syystä sekä rakenteista tulevat hajuhaitat että vuotoilmavirrat todetaan
päärakennuksen tiloista riippumatta hallitsemattomaksi.
Vaipparakenteiden tiiveysmittauksista on kattava tutkimusliite liitteessä 3.
Lämpökuvauksen avulla selvitettiin tarkemmin ilmavuotoalueita ja niiden suuruutta. Alla olevasa kuvassa
5. Sisäilman laatu- ja olosuhdemittaukset
5.1. Sisäilmanäytteet
Ahveniston pääkoulun osalta sisäilman laatua mitattiin kolmesta eri tilasta, joka rakennuksen kokoon
nähden on varsin pieni näytemäärä. Rakenneavausten perusteella ei ollut epäiltävissä, että rakennuksessa olisi selkeä ja aktiivinen kosteusvaurio. Siksi näytteet edustavat tiloja, joissa havaittiin suurimmat ilmavuodot.
Tutkimuksessa käytettiin 6-vaiheimpaktoria standardin STM asumisterveysopas 2009 mukaan. Käytettäviä maljasarjoja oli kolme:
THG (Tryptoni-hiivauute-glugoosiagar)
MEA (Mallasuuteagar)
DG-18. (Digloraani-glyseroliagar)
x6
x6
x6
Saadut tulokset ovat kokonaisbakteeripitoisuuksiltaan alhaiset, ja kaikissa näytteissä aktinomykeetti
pitoisuus jää alle havaintorajan (alin havaintoraja 2 cfu/m³). Sekä kosteissa olosuhteissa viihtyvät mikrobit (mesofiiliset sienet) että kuivimmissa olosuhteissa kasvavat kserofiiliset sienet ovat mikrobimäärältään ja lajistoltaan hyvin alhaiset. Alla olevassa taulukossa on kuntotutkijan lyhyt tulkinta kunkin tutkitun tilan näytteestä. Kokonaisuudessaan laboratorion (Turun yliopisto) analyysivastaukset ovat tämän raportin liitteenä 3.
Näytekoodi
Huone / Tila
Näyte 1.1
Luokkatila
Näyte 1.2
Luokkatila
Näyte 1.3
Luokkatila
Tulos
Pieni kokonaisbakteeripitoisuus, ei kosteusvaurioindikaattoreita. DG-18 elatusalustan Penicillium pitoisuus alhainen
Erittäin alhainen kokonaisbakteeripitoisuus, Ei kosteusvaurioindikaattoreita. DG-18 alustan Penicillium
pitoisuus matalan.
Erittäin alhainen kokonaisbakteeripitoisuus, DG-18
elatusalustan kaikki mikrobit alle määritysrajan. MA2 elatusalustan Penicillium pitoisuus matala.
Suoritetun tutkimuksen perusteella todetaan, että näytekokonaisuudessa ei ole kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa tai mikrobimäärää, jonka olisi osoitus rakennuksessa olevasta kosteusvauriosta. Tutkimuksellisesti todetaan, että kosteusvauriomikrobit eivät tuota itiöitä tai aineenvaihduntatuotteita jatkuvasti vaan niiden aktiivisuus saattaa vaihdella merkittävästikin lyhyellä aikavälillä. (viikko). Siksi on
mahdollista, että tutkimus on osunut ajankohtaan, jolloin kosteusvauriolajien aktiivisuus on ollut alhainen. Lisänäytön saamiseksi mittauksia suositellaan tehtäväksi talven 2016 aikana useamman kerran.
31/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
5.2. Mineraalivillakuitulaskenta
Rakennuksen tiloista kerättiin yhteensä 9 kpl laskeumanäytteitä mineraalivillakuitupitoisuuden laskentaa varten. Laboratorioanalyysit tutkimuksista on esitetty liitteessä 4 ja näytteenottopaikat on esitetty
tutkimuskartassa (Liite 1).
Näytteenotto suoritettiin Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Keräysajankohta oli 9.3. - 23.3.2015.
Näytteenottotasolta kerättiin pölyä 14 vrk ja keräysajan jälkeen pöly kerättiin geeliteippiin, josta mineraalivillakuitujen määrä laskettiin valomikroskooppia käyttäen. Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen määrälle kahden viikon laskeuma-ajalla on <0,2 kpl/cm².
Taulukko 5. Pölylaskeumanäytteiden tulokset.
Näyte
Näytteenottopaikka
Mineraalivillakuidut kpl/cm²
P-1
Opettajien työtila F158
0,6
P-2
Luokkahuone F163
0,5
P-3
Luokkahuone F108
<0,1
P-4
Luokkahuone F131
<0,1
P-5
Luokkahuone J102
<0,1
P-6
Luokkahuone D107
0,1
P-7
Luokkahuone B105
0,21
P-8
Luokkahuone B121
0,1
P-9
Aula H110
<0,1
Näytteiden perusteella tilojen F158, F163 ja B105 pitoisuudet ylittävät työterveyslaitoksen viitearvon.
Viitearvon ylittävät tulokset on lihavoitu taulukkoon. Arvot eivät ylitä kuitenkaan arvoa 1,0, jonka jälkeen kuitujen määrä on merkittävästi koholla. Mitatuilla arvoilla voi olla sisäilman laadun heikkenemistuntemuksen lisääntymistä joillakin ihmisillä.
F-osan IV-järjestelmän päätelaitteissa havaittiin irtoavia mineraalikuituja, joiden on mahdollista kulkeutua sisätiloihin. Tämä selittää osaltaan näytteiden 1 ja 2 kohonneita kuitupitoisuuksia. Rakennuksen
tiiviysmittausten perusteella ulkovaipparakenteiden kautta voi hyvin todennäköisestä kulkeutua lämmöneristeiden mineraalivillakuituja sisätiloihin. Nämä kaksi tekijää ovat todennäköisin syy näytteiden
1, 2 ja 3 kohonneisiin pitoisuuksiin.
5.3. Sisäilmaolosuhteiden mittaukset
Tilojen paine-eroa ulkoilmaan verrattuna, sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, huonelämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin jatkuvatoimisina seurantamittauksina (mittausjakso 26.1 4.2.2015).
Taulukko 6. Tilojen paine-eromittausten tulokset ulkoilmaan verrattuna.
Tila
PE3, opettajienhuone
PE4, erityisopetus 102
Maksimi
+1,8, Pa
Minimi
-29,6 Pa
Keskiarvo
-4,6 Pa
+1,4 Pa
-4,9 Pa
- 0,8 Pa
Huomio
Minimiarvo hetkellinen
noin 10 min.
Asumisterveysohje (2003) koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä tavoitteellinen paine-ero
-2 Pa. RaMK D2 mukaan rakennus ei saa olla yli 30 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna.
32/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Mittaustulosten perusteella tilat ovat tavoitearvossa tai lähellä sitä ja havaittua alipaineisuutta voidaan
pitää normaalina. Opettajienhuonetta palveleva ilmanvaihtokone (TK03/PK03) käy ilmeisesti jatkuvasti
vakioteholla (varmaa tietoa asiasta ei saatu) ja erityisopetusluokkaa palvelevan ilmanvaihtokoneen
tehonvaihdolla (1/1-teho, 1/2-teho) ei näytä olevan merkittävää vaikutusta tilan painesuhteeseen ulkoilmaan verrattuna. Heikko rakenteellinen ilmanpitävyys voi supivilla tuuliolosuhteilla vaikuttaa merkittävästi paine-eroihin. Tutkimuksen aikana ulkoilman olosuhteet olivat tuulen osalta rauhalliset.
Taulukko 7. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten tulokset.
Tila
Maksimi
Minimi
Keskiarvo
3 CO2, opettajienhuone
741 ppm
337 ppm
378 ppm
4 CO2, erityisopetus 102
928 ppm
432 ppm
480 ppm
Huomio
Klo 8:00 16:00 ka on
noin 450 ppm.
Kuormitusaikana klo
8:00 15:00 ka. on noin
600 ppm.
Terveydensuojelulaki edellyttää sisäilman hiilidioksidipitoisuutta < 1500 ppm. Sisäilmastoluokitus
(2008) mukaiset tavoitearvot sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle luokka S2 (hyvä) < 900 ppm (90 %
käyttöajasta) ja S3 (tyydyttävä) < 1200 ppm.
Mittauksien perusteella molemmissa tiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuus on alle S2 tason (< 900
ppm, 90 % käyttöajasta). Mittaustulosten perusteella ilmanvaihto on riittävällä tasolla tilojen käyttöön /
henkilökuormitukseen nähden.
Taulukko 8. Huonelämpötilojen ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset.
Tila
Maksimi
Minimi
Keskiarvo
% RH, Cº
RH %, Cº
RH %, Cº
3T + RH, opettaajienhuone
28,6 %
21,7 %
25,4 %
21,4 Cº
20,0 Cº
20,5 Cº
4T + RH, erityisopetus 102
27,1 %
19,7 %
23,0 %
22,5 Cº
21,0 Cº
21,5 Cº
Huomio
Käyttöaikana lämpötilan
keskiarvo on käyttöalueella (S2).
Käyttöaikana lämpötilan
keskiarvo on käyttöalueella (S2).
Alla olevissa kaavioissa on Sisäilmastoluokitus 2008 mukaiset lämpötilojen tavoitearvot S2 ja S3 sisäilmastoluokissa ulkolämpötilan suhteen. Kaikissa tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, vertailuarvona on käytetty S2 luokkaa.
Kaavio 1. Lämpötilan tavoitearvot sisäilmastoluokassa S2.
33/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kaavio 2. Lämpötilan tavoitearvot sisäilmastoluokassa S3.
Mittausjakson aikana vuorokautinen ulkoilman keskilämpötila oli n. -2 Cº, joten huonelämpötilojen tulisi
olla välillä 20,5 Cº - 22, 5 Cº (90 % käyttöajasta). Mitatuissa tiloissa taso S2 toteutuu.
34/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
6. Rakennuksen ilmanvaihto
Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat
kolmessa iv-konehuoneessa ja lämmönjakohuoneessa. Erillisinä poistopuhaltimina palvelevat huippuimurit, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla.
Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden toimintaa ja kuntoa tutkittiin silmämääräisesti sekä suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia ja jatkuvatoimisia seurantamittauksia (CO2, PE, T+RH). Saadun
tiedon mukaan rakennuksessa on koettu mahdollisesti sisäilman laatuun liittyvää oireilua (F-osa opettajienhuone / opettajien työtilat, sekä opetustilat F102 ja F163).
6.1. Ilmanvaihtokoneet
Taulukko 9. Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut ilmanvaihtokoneet ja huippuimurit.
Konepositio
Palvelualue
HTK01TF01
HTK01PF01
HTK02TF01
HTK02PF01
FTK01TF01
FTK01PF01
FTK01PF02
FTK02TF01
FTK02PF01
FTK02PF02
FTK02PF03
FTK02PF04
FTK03TF01
H-rakennus
H-rakennus
Luokkatilat
Luokkatilat
Keittiö, ruokala
Huuvat
Ruokala
Luokat
Luokat
Sosiaalitilat
Sosiaalitilat
Sosiaalitilat
Koulu, opettajienhuoneen pääty
Koulu, opettajienhuoneen pääty
teknisen työn tilat yleistuloilma
teknisen työn tilat maalaamo
teknisen työn tilat
FTK03PF01
G1TK
G2TK
GPK 3,4,5,6
valm.
vuosi
2006
2006
2006
2006
2003
2003
2003
2003
2003
2003
2003
2003
2013
ilmamäärä
m3/s
+2,40
-1,60
+3,60
-3,60
+1,65
-0,9
-0,7
+2,36
-2,10
-0,12/0,06
-0,12/0,06
-0,17/0,85
+0,85
2013
-0,85
1980-luku
1980-luku
1980-luku
+1,1
+0,66
Sijainti / huomio
IV- konehuone
IV-konehuone
IV-konehuone
IV-konehuone
IV-konehuone
Vesikatto
Vesikatto
IV-konehuone
IV-konehuone
Vesikatto
Vesikatto
Vesikatto
Lämmönjakohuone
Lämmönjakohuone
IV-konehuone
IV-konehuone
vesikatto
Lisäksi tilojen ilmanvaihtoa palvelevat erilliset huippuimurit, jotka sijaitsevat rakennuksen vesikatoilla
(wc:t, vetokaapit, poltto jne.)
H-osa (A-, B-, ja D-osat)
Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit (vesi) ja ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto (regeneratiivinen / pyörivä)). Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 2007 tehdyn muutostyön yhteydessä ja niillä
on runsaasti teknistä käyttöikää jäljellä. Tuloilmakoneita ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tarkastuksissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, kiilahihnasta tms.)
Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (pussi, F7). Suodatinkehikot vaikuttivat tiiviiltä, eikä ohivirtauksia havaittu. Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleikkö on varustettu lumisiepparilla. Tuloilmakoneiden lämmityspattereiden otsapinnat ovat puhtaita ja tuloilmakoneiden kammioissa ei ole irtolikaa. Tuloilmakanavistossa olevien äänenvaimenninlamellien pinnat ovat puhtaita ja ehjiä.
35/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 55. H-osaa palvelevat ilmanvaihtokoneet (Recair).
F-, ja J-osat (FTK01/PK01, FTK02/PK01 ja FTK03/PK03)
Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit (vesi) ja ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto (regeneratiivinen / pyörivä), pois lukien keittiötä palvelevat koneet, joita ei ole varustettu lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 2003 ja 2013 tehtyjen muutostöiden yhteydessä ja niillä on
runsaasti teknistä käyttöikää jäljellä. Tuloilmakoneita ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tarkastuksissa
ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, kiilahihnasta tms.).
Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (pussi, F7). Suodatinkehikot vaikuttivat tiiviiltä, eikä ohivirtauksia havaittu. Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleiköt on varustettu lumisieppareilla.
Kuva 56. Tuloilmakoneiden TK01 ja TK02 ulkoilmasäleikkö vesikatolla.
Tehtyjen tarkastusten perusteella tuloilmakoneiden (TK01, TK02) kammioissa on irtolikaa ja tuloilmakoneen TK01 (keittiö kiilahihnat olivat murtuneet). Ilmanvaihtokoneiden suodatinhuoltojen yhteydessä
on suositeltava kiinnittää erityistä huomiota myös muihin normaaleihin huoltotoimenpiteisiin (kammioiden ja pattereiden puhdistus, kiilahihnojen tarkastus jne.).
36/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 57. Tuloilmakoneen TK02 (luokat ) puhallinkammiossa on irtolikaa.
Kuva 58. Tuloilmakoneen TK01 (keittiö) kiilahihnat ovat huonokuntoiset.
Ilmanvaihtokoneen FTK03/PK03 (asennettu 2013) kokonaisilmavirrat mitattiin iv-konehuoneista olevilta säätöpelleiltä. Suunnitelmien (LVI2272-001) mukaiset kokonaisilmavirrat ovat tulo +780 l/s ja poisto
-820 l/s. Mitatut kokonaisilmavirrat ovat tulo + 720 l/s ja poisto -810 l/s (Järjestelmäkohtaisissa ilmaviroissa ei ole yli 10 % poikkeamia).
G-osa (1TK, 2TK)
Tuloilmakoneissa on lämmityspatterit (vesi). ilmanvaihtokoneissa ei ole lämmöntalteenottoa. Ilmanvaihtokoneiden asennusvuodesta ei saatu tarkkaa tietoa, mutta silmämääräisesti arvioituna ne ovat
alkuperäisiä asennuksia 1980-luvulta. Tuloilmakoneita ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tarkastuksissa
ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, kiilahihnasta tms.).
37/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (matto, G3-4). Suodatinasennukset (maton asennus metallikehikkoon) vaikuttivat heikoilta ja suodattimet olivat myös tarpeettoman
likaisia. Suodatinmatto on asennettu useammasta palasta / se ei peitä koko kehikon pinta-alaa, jolloin
tapahtuu ohivirtausta. Tuloilmakoneiden ulkoilmasäleikköä ei ole varustettu lumisiepparilla.
Kuva 59. Tuloilmasuodatin 2TK.
Kuva 60. Tuloilmakoneiden (1TK ja 2TK) ulkoilmasäleikössä on lunta.
38/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Tuloilmakoneiden lämmityspattereiden otsapinnat ovat todella likaisia (etenkin 1TK) ja molempien tuloilmakoneiden kammioissa on irtolikaa.
Kuva 61. Tuloilmakoneen (1TK) lämmityspatteri on erittäin likainen / melkein tukossa.
Kiinteistökäynnin yhteydessä 4.2.2015 havaittiin, että tuloilmakoneen 2TK jäätymisvaaratermostaatti
oli lauennut (kone oli seis) ja tiedon mukaan samaa vikaa on ollut lähiaikoina useamminkin.
6.2. Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit
Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa, kanttikanavaa ja muovikanavaa. Runkokanavat ja päähaarakanavat on asennettu osin kattojen alaslaskuihin ja osin lattian
alle. Päätelaitteiden liitäntäkanavat ovat pääosin kattojen alaslaskuissa. Runko- ja päähaarakanavien
ilmavirtojen säätöpellit on varustettu mittayhteillä. Runko- ja haarakanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvää, merkittäviä vuotokohtia ei havaittu. Tehdyissä runkokanavien sisäpuolisissa tarkastuksissa havaittiin, että tuloilmakanavissa ei ole merkittävää näkyvää pölykertymää,
pois lukien teknisen työn tiloja palvelevat osuudet, jotka on suositeltavaa puhdistaa (katso kohta ilmanvaihtokoneet G-osa).
6.3. Päätelaitteet ja ilmanjakotapa
Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet pääsääntöisesti kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu osin
sekoittavana ja osin syrjäyttävänä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei
jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää
huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti (taajuusmuuttaja käytöt / pois lukien G-osan koneet 1TK ja 2TK), mutta järjestelmän kanavistoissa ei ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä vaan säätöpellit ja
päätelaitteet ovat mekaanisesti säädettäviä koko palvelualueella.
Tiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia. Ilmanvaihtokoneet kävivät 1/1-teholla mittaushetkellä.
39/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Taulukko 10. Tiloissa suoritetut ilmavirtamittaukset
Tila
Suunnitteluarvo l/s, IV- kone
Opettajien työtila 158
F-osa
Opettajienhuone 157
F-osa
Erityisopetus 102
F-osa
Fysiikka-kemia
B120
Kielet
D106
tulo +110
poisto -110, (F)TK03/PK03
tulo +200
poisto -200, (F)TK03/PK03
tulo +60
poisto -60, (F)TK02/PK02
tulo +280
poisto -280, HTK02/PK02
tulo +180
poisto -180, HTK02/PK02
Tarkistusmittaus l/s, ero suunnitteluarvoon
tulo +84 (-23 %)
poisto -140 (+27 %)
tulo +186 (-7 %)
poisto -221 (+11 %)
tulo +53 (-12 %)
poisto -57 (-5 %)
tulo +241 (-14 %)
poisto -263 (-6 %)
tulo +102 (-7 %)
poisto -196 (+9 %)
H-osa (A-, B- ja D-osat)
Luokkahuoneiden ilmavirrat ovat mittaustulosten perusteella suunnitelmien mukaisia, tilakohtaisissa
ilmavirroissa ei ole yli ±20 % poikkeamia.
Tuloilman päätelaitteet ovat luokkatiloissa pääosin seinähajoittajia (RON) ja poistoilman päätelaitteet
katoissa olevia säleikköjä (ELO) ja venttiilejä. Tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa ei ole merkittävästi näkyvää pölyä, eikä niissä ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina.
Kuva 62. Luokkatilojen tuloilman päätelaite (RON)
Kuva 63. Luokkatilojen poistoilman päätelaite (ELO).
F ja J-osat
Opettajien työtilan 158 tuloilmavirta on mittaustulosten perusteella hieman vajaa ja poistoilmavirta
hieman suuri, mutta muilta osin mittaustulosten perusteella säännöllisiä suuria poikkeamia suunnitteluarvoihin (yli ±20 %) ei havaittu.
Tuloilman päätelaitteet ovat luokkatiloissa ja opettajien työtiloissa pääosin erimallisia seinähajottajia ja
poistoilman päätelaitteet ovat pääosin katoissa olevia poistoventtiilejä. Tuloilman päätelaitteiden jakolaatikoissa on käytetty pinnoitettua mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina.
40/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 64. Tuloilman päätelaite luokka 102 erityisopetus.
Kuva 65. Opettajienhuoneen tuloilman päätelaitteen liitäntälaatikossa on pinnoitettua mineraalivillaa (pinta on osin rikki).
G-osa
Teknisen työn tiloissa ei ilmavirtoja mitattu, koska tuloilmakoneen suodattimet ja lämmityspatteri olivat
kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan lähes tukossa. Ilmanvaihtojärjestelmä on suositeltavaa puhdistaa ilmanvaihtokoneiden huoltamisen jälkeen ja samassa yhteydessä säätää ilmavirrat
suunnitelmien mukaisiksi.
Tuloilman päätelaitteet ovat teknisen työn tiloissa pääosin kattohajottajia ja poistoilman päätelaitteet
venttiilejä.
Kuva 66. Tuloilman päätelaite teknisen työn tiloissa.
6.4. Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet
Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän ja taajuusmuuttajien välityksellä (pois lukien teknisen työn tiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet 1TK ja 2TK, jotka ovat
yksitehoisia). Järjestelmä on Computecin valmistama. Järjestelmällä ei ole paikalliskäyttölaitetta alakeskuksessa vaan graafinen käyttöliittymä on kaupungin keskusvalvomossa eri rakennuksessa.
41/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Kuva 67. Näkymä rakennusautomaatiojärjestelmän graafisesta käyttöliittymästä kaupungin keskusvalvomossa.
Rakennusautomaatiojärjestelmän luovutusdokumentteja ei ollut saatavilla F- ja J-osien osalta (FTK01,
FTK02 ja FTK03). Järjestelmä on asennettu / uusittu / laajennettu tehtyjen muutostöiden yhteydessä
vuosina 2003, 2006 ja 2013.
Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjen tulo- poistokoneiden käyntiajat ovat seuraavassa taulukossa.
Taulukko 11. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat.
Konepositio /
palvelualue
HTK01/PK01
H-rakennus
HTK02/PK02
Luokkatilat
FTK01/PF02
Keittiö, ruokala
FTK02/PK02
Luokat
1/1-teho
1/2-teho
ma - ti 7:00 22:00
ke - pe 7:00 20:00
la su 7:00 17:00
ma - ti 7:00 22:00
ke - pe 7:00 20:00
la su 7:00 17:00
ma 5:00 21:00
ti pe 5:00 16:00
ma 5:00 21:00
ti to 5:00 17:00
pe 00:00 17:00
ma - ti 22:01 6:59
ke - pe 20:01 6:59
la su 17:01 6:59
ma - ti 22:01 6:59
ke - pe 20:01 6:59
la su 17:01 6:59
ma 21:01 4:59
ti pe 16:01 4:59
ma 21:01 4:59
ti - to 5:00 17:00
pe 17:01 23:59
la su 00:00 24:00
FTK03/PK03
Koulu
opett.huoneen
pääty
G1TK
teknisen työn
tilat yleistuloilma
G2TK teknisen
työn tilat maalaamo
42/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
Huomio.
tietoa ei saatu / käy
ilmeisesti vakioteholla.
tietoa ei saatu
tietoa ei saatu
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
7.1. Sisäilman laatua ja rakennuksen säilyvyyttä heikentävät tekijät
Tutkimuksen perustella todetaan, että rakennuksella on riski sisäilman laadun heikkenemiseen, koska
vaipparakenteissa on merkittäviä ilmatiiveyspuutteita, jotka jakautuvat suurille pinta-aloille läpi rakennusvaipan. Sisäilman laatua aistinvaraisesti eniten heikentää rakennusvaipan läpi sisäilmaan työntyvä
ominaishaju, joka voi paikoin viitata mikrobiperäisten aineenvaihduntatuotteiden hajuun.
Suoritetut mittaukset eivät tue päätelmää siitä, että rakenteissa tai sisäilmassa olisi kosteusvaurioindikaattoreita. Sisäilman suhteen ilmasta otetut mikrobinäytteet edustavat hyvin hetkellistä otantaa ja
seurantamittaustietojen puutuessa virhemahdollisuus on huomioitava tuloksia tulkittaessa.
Rakennusfysikaalisesti on mahdollista, että rakenteissa tapahtuu hetkellistä kosteuden tiivistymistä
silloin, kun rakennus ulkoisten painetekijöiden seurauksena muuttuu ylipaineiseksi (negatiivinen tuulenpaine).
Heikko ilmatiiveys on osoitettu rakennuksessa tehdyllä ilmatiiveyskokeella. Ilmatiiveyspuutteiden väliaikainen hallinta on vaikeaa seuraavista syistä:
1. Vuotoreittejä on hyvin runsaasti eri puolella rakennusta, ja IV-laitteet järjestelmäosat estävät
paikallisesti tehtävät väliaikaiset parannuskorjaukset.
2. Ilmanpuhdistimien vaikutus sisäilman laatuun on kyseenalainen, koska vuotoa tapahtuu tietyillä olosuhteilla runsaasti.
Alapohja-ulkoseinäliittymä on rakennusaikakauden tyypillinen riskirakenne, mutta tässä tutkimuksessa
ei saatu näyttöä seinän runkoalaosan mikrobiologisesta turmeltumisesta. Tällä hetkellä olosuhteet
seinärakenteiden alaosissa ovat tyydyttävät ja stabiilit. Tilannetta parantavat huomattavasti osittain
tehdyt runkokorjaustyöt sekä sokkelin viereen vaihdettu karkea-aineinen kivimateriaali. Myös suoritettujen alapohjarakenneavausten perusteella maa-aines rakennuksen alla on kuivaa, eikä maasta siirry
merkittävää kosteusvirtaa seinärakenteeseen päin. Huomautuksena todetaan, että pihakaatokorjaukset ja syöksytorvien parempi vedenohjaustapa auttaisivat entisestään pienentämään alapohjarakenteiden kosteuskuormitusta.
Ulkoseinissä ilmavuotoja on paikallisesti, mutta pääosin vuodot keskittyvät rakenneliittymiin, kuten
yläpohjan ja ulkoseinä välisiin rajapintoihin. Ulkoseinien osalta ilmavuotoja tapahtuu myös ikkunakarmin ja rungon välistä. Koska ikkunaeristeet sisältävät kosteusvauriolajeja, on mahdollista, että kosteusvauriomikrobeja kulkeutuu myös sisäilmaan. Siksi ikkunakarmien tiivistyskorjausta suositellaan nopealla aikataululla.
43/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
7.2. Suositeltavat korjaustoimenpiteet, rakennetekniikka
Seuraavan 6 kk aikana suositeltavat toimenpiteet
Yläpohjan tuuletustilaan tehtävät korjaukset
J-osan viemärin tuuletusputki tulee johtaa vesikatolle ja eristää asianmukaisesti. Samassa yhteydessä
aluskatteen läpivientiliittymä tulee tiivistää valmiilla kalvopintaisella läpivientikappaleella.
Vesikatteelle tehtävät korjaustoimenpiteet
G-osan vesikatteelta ehdotetaan poistettavaksi nykyiset valokaterakenteiset luukut, ja ne tulee korvata
joko valmisosakupurakenteella tai vedenpaineen kestävällä luukulla. Riippumatta siitä, millainen ratkaisu kansiosaksi valitaan, luukkujen reunanostot tulee nostaa minimissään 300 mm korkuiseksi vesikatteen pinnasta lukien.
Salaojien kuntotarkastus
Salaojien kunto ja sokkelirakenteen kosteudeneristejärjestelmät suositellaan tarkastettavaksi kesällä
2015. Salaojat tulisi kuvata rakennuksen ympäri niin, että mahdollisista tukoksista, putkiromahduksista
tai salaojakaivojen puuttumisista jää selkeät tiedot rakennuksen peruskorjaussuunnitteluun.
Ikkunarakenteiden karmirakennetiivistykset
Osan F ikkunarakenteiden karmin ja rungon väli suositellaan tiivistettäväksi elastisella saumausmassalla niin, ettei ilmavuotoa pääse tapahtumaan huonetilaan päin missään paineolosuhteissa. Työn
suorittamiseksi ikkunalistoitukset tulee irrottaa. Riveet suositellaan poistettavaksi ja korvattavaksi polyuretaanimassalla.
Vaipparakenteiden ilmanpitävyyden parantaminen
Ilmatiiveys tulee rakennuksessa saada paranemaan niin, että rakennus saadaan vakioitua tiettyyn
paineolosuhteeseen riippumatta ulkoisista muuttuvista tekijöitä. Myös hajuhaitta saadaan paremmalla
tiiveydellä todennäköisesti poistetuksi tai huomattavasti vähäisemmäksi. Vaihtoehtoisina korjaustoimina ehdotetaan seuraavaa:
-
-
Seinärakenteet F-osassa tiivistetään polyuretaanilevyllä niin, että asennus suoritetaan vanhan
seinärakenteen päälle. Kaikki liittymärakenteet tiivistetään lievästi paisuvalla PU-vaahdolla. Suositeltava polyuretaanin ainevahvuus on 50 mm.
Yläpohjarakenteet tiivistys korjataan vinoilla katto-osuuksilla polyuretaanilevyllä, jossa polyuretaanilevyn minimi ainevahvuus on 50 mm.
Muissa katto-osuuksissa tehdään tiivistyskorjaus suoraan vanhaan muovipintaan esim. käyttämällä itseliimautuvaa höyrynsulkumattoa. Tällainen tuote on esimerkiksi Sika Sarnavap.
Erityishuomiota kiinnitetään rakenneliittymin, kuten tiiliseinän ja yläpohjan välisiin liitoksiin.
Seuraavan 2-5 -vuoden aikana suositeltavat toimenpiteet
Vedenpoistojärjestelmät
Pihakaadot tulee muuttaa niin, ettei pihavedet ohjaudu enää sokkeliin päin, kuten nyt käy osassa ulkoseinärakenteita. Syöksytorvien parempaa ohjausta suositellaan SVK-järjestelmään suositellaan,
koska alapohjarakenne on poikkeuksellisen alhaalla ja kosteusvaurion riski on olemassa.
Seinän runko-osiin tehtävät korjaukset
Vesikatot
Alkuperäiset kermikatteet suositellaan uusittavaksi seuraavan viiden vuoden aikana.
F-osan alaohjauspuun kuntotarkastus
F-osassa alaohjauspuulla on maayhteys, koska lattialaatta on runkoliittymää ylempänä. Tutkimuksessa todettiin, että alaohjauspuun kunto on hyvä, eikä mikrobitasolla vaurioitumista ole tapahtunut. Kos-
44/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
ka olosuhteet vaihtelevat lähellä sokkelilinjaa, suositellaan runkoliittymän tarkastamista 3-5-vuoden
sisällä raportin päiväyksestä lukien.
7.3. Toimenpide-ehdotukset, LVI-tekniikka
Välittömät ja huoltoluonteiset toimenpiteet
Ilmanvaihtokoneiden säännöllinen huoltaminen (kammioiden puhdistus, kiilahihnojen tarkastus ja
jne.). Puutteita havaittiin F- ja J-osia palvelevissa koneissa (FTK01, FTK02), sekä G-osaa palvelevissa koneissa (1TK, 2TK).
G-osaa palvelevan ilmanvaihtokoneen 2TK jäätymisvaaratermostaatin laukeamisen syyn selvitys.
G-osaa palvelevan ilmanvaihtojärjestelmän puhdistaminen.
Ilmanvaihtokoneiden FTK03, G1TK ja G2TK käyntiaikojen tarkastaminen
Rakennusautomaatiojärjestelmän luovutusdokumenttien päivittäminen ajantasaiseksi (koneiden
toiminta- / säätökaaviot, F- ja J-osat).
Ilmanvaihtokoneiden toiminta-/säätökaavioiden sijoittaminen iv-konehuoneisiin
Toimenpiteet 1-3 vuoden kuluessa
F- ja J-osien tuloilman päätelaitteissa äänenvaimennusmateriaalina käytetyn mineraalivillan pinnoitteen kunnon tarkastaminen ja tarvittaessa pinnoittaminen / korvaaminen.
Toimenpiteet 3-5 vuoden kuluessa
Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamien puhdistushistorian mukaisesti (koulurakennuksen ilmanvaihtokanavien puhdistamisesta on olemassa sitova määräys, sisäasiainministeriön asetus
802/2001, jonka mukaan ko. laitteet ja kanavistot tulee puhdistaa viiden vuoden välein).
45/45 | 10.4.2015 | Ahveniston koulu, päärakennus
Rakennetekninen kuntotutkimus
LIITE 1
Tutkimuskartat
LIITE 2
Mikrobi-analyysivastaukset materiaaleista
raportti QR2015-015
Markus Fränti
WSP Finland Oy
Uimalankatu 1
33540 Tampere
TULOSRAPORTTI
KOHDE:
Ahveniston koulu
NÄYTTEET:
Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Katri Eerola, 9.3.2015. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 12.3.2015
ja qPCR-analyysit on tehty 13.3.2015 ja 16.3.2015.
ANALYYSIT:
Näytteestä analysoitiin qPCR:n (kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio) avulla homeiden ja hiivojen sekä
bakteerien pitoisuus, sekä joidenkin yksittäisten home- ja bakteerisukujen pitoisuus (viitteet: Pietarinen ym. 2008,
Rintala ym. 2006, Kärkkäinen ym. 2010, Torvinen ym. 2010, US EPA). qPCR mittaa sekä elävien että kuolleiden
mikrobien määrää spesifisesti niin, että vain analyysin kohteeksi valitut mikrobit mitataan. Valitut analyysit ovat:
kaikkien hiivojen ja homeiden määrää mittaava menetelmä (homeet ja hiivat), Penicillium- ja
Aspergillus-homesukujen sekä Paecilomyces variotii-lajin edustajia mittaava menetelmä (Penicillium ja
Aspergillus), kaikkien bakteerien määrää mittaava menetelmä (bakteerit) sekä Streptomyces- ja
Mycobacterium-bakteerisukujen määrää mittaavat menetelmät (Streptomyces ja Mycobacterium).
TULOKSEN TULKINTA:
Tulokset tulkitaan käyttäen Mikrobioni Oy:n kokoamaa validointiaineistoa. Validoinnissa samoista näytteistä on
analysoitu mikrobit käyttäen Asumisterveysohjeen (ATO) mukaista laimennossarjamenetelmää sekä
qPCR-menetelmää ja tuloksia on verrattu keskenään.
qPCR-menetelmän tulos vastaa Asumisterveysohjeen (2003) ja sen soveltamisoppaan (2009) ohjearvoja siten,
että qPCR-tulos viittaa homeiden ja hiivojen osalta mikrobikasvuun, jos kaikkien homeiden ja hiivojen tai
Penicillium/Aspergillus/P.variotii-ryhmän pitoisuus ylittää 60 000 CE/g. Bakteerien osalta vastaava pitoisuus on
150 000 CE/g.
Tulkintana on epäily mikrobikasvusta silloin kun homeiden ja hiivojen tai Penicillium/Aspergillus/P.variotii-ryhmän
pitoisuus on välillä 10 000 - 60 000 CE/g tai bakteerien pitoisuus on välillä 100 000 - 150 000 CE/g.
Sädesienille ei ole tällä hetkellä käytössä koko ryhmän kattavaa qPCR-menetelmää. Streptomyces sp. on yksi
yleisimmistä rakennuksissa esiintyvistä sädesienistä ja sen esiintyminen yli 1 000 CE/g pitoisuuksina viittaa
sädesienikasvuun materiaalissa. Pitoisuudet 500 – 1 000 CE/g tulkitaan epäilyksi. Mycobacterium-suku esiintyy
useammin näytteissä, joissa todetaan mikrobikasvua ATO:n mukaisella viljelymenetelmällä, joten sen
esiintyminen vahvistaa löydöstä.
Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
Sivu 1/5
raportti QR2015-015
MÄÄRITYSRAJA:
Menetelmien määritysrajat vaihtelevat riippuen näytemateriaalista ja menetelmästä. Määritysrajat on ilmoitettu
jokaisen näytteen kohdalla tulostaulukossa.
YHTEENVETO TULOKSISTA:
Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty
raportin lopussa.
Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella:
ei mikrobikasvua materiaalissa
epäily mikrobikasvusta materiaalissa
selvä mikrobikasvu materiaalissa
Näyte:
Tulosyhteenveto:
M1, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F
suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa
Johtopäätös:
sädesieniä
M3, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F
suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa
sädesieniä
M4, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F
suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa
sädesieniä
M6, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F
suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa
sädesieniä
M7, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F
suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa
sädesieniä
M1-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus
suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa
sädesieniä
M2-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus
suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa
sädesieniä
Kuopiossa, 16.3.2015
Helena Rintala
Mikrobioni Oy
Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
Sivu 2/5
raportti QR2015-015
ANALYYSITULOKSET:
CE (cell equivalent) = soluekvivalentti; itiö, rihmaston osa, tms. solu tai solun osa, jossa on DNA:ta
< mr = alle määritysrajan
+ = pieni pitoisuus (tulos menetelmän lineaarisen mittausalueen ulkopuolella, jolloin kvantitointi ei ole luotettava).
Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.
Näyte: M1, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150048)
Pitoisuus
Pitoisuus
HOMEET
(CE/g)
BAKTEERIT
(CE/g)
Homeet ja hiivat
370000
Bakteerit
600000
Penicillium ja Aspergillus
580000
Mycobacterium
+
Streptomyces
60000
Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1500 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 2100 CE/g, Bakteerit 3400
CE/g, Mycobacterium 7800 CE/g, Streptomyces 1800 CE/g.
Näyte: M3, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150049)
Pitoisuus
Pitoisuus
HOMEET
(CE/g)
BAKTEERIT
(CE/g)
Homeet ja hiivat
550000
Bakteerit
510000
Penicillium ja Aspergillus
1200000
Mycobacterium
< mr
Streptomyces
92000
Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1800 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 2400 CE/g, Bakteerit 4000
CE/g, Mycobacterium 9100 CE/g, Streptomyces 2100 CE/g.
Näyte: M4, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150050)
Pitoisuus
Pitoisuus
HOMEET
(CE/g)
BAKTEERIT
(CE/g)
Homeet ja hiivat
520000
Bakteerit
980000
Penicillium ja Aspergillus
830000
Mycobacterium
< mr
Streptomyces
120000
Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1700 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 2300 CE/g, Bakteerit 3800
CE/g, Mycobacterium 8700 CE/g, Streptomyces 2000 CE/g.
Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
Sivu 3/5
raportti QR2015-015
Näyte: M6, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150051)
Pitoisuus
Pitoisuus
HOMEET
(CE/g)
BAKTEERIT
(CE/g)
Homeet ja hiivat
630000
Bakteerit
430000
Penicillium ja Aspergillus
240000
Mycobacterium
< mr
Streptomyces
25000
Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 2700 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 3800 CE/g, Bakteerit 6200
CE/g, Mycobacterium 14000 CE/g, Streptomyces 3300 CE/g.
Näyte: M7, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150052)
Pitoisuus
Pitoisuus
HOMEET
(CE/g)
BAKTEERIT
(CE/g)
Homeet ja hiivat
130000
Bakteerit
590000
Penicillium ja Aspergillus
160000
Mycobacterium
< mr
Streptomyces
97000
Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 2200 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 3100 CE/g, Bakteerit 5000
CE/g, Mycobacterium 11000 CE/g, Streptomyces 2700 CE/g.
Näyte: M1-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus (tutkimustunnus: QR150053)
Pitoisuus
HOMEET
(CE/g)
BAKTEERIT
Homeet ja hiivat
360000
Bakteerit
Penicillium ja Aspergillus
530000
Mycobacterium
Streptomyces
Pitoisuus
(CE/g)
320000
< mr
14000
Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1100 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 1600 CE/g, Bakteerit 2600
CE/g, Mycobacterium 5900 CE/g, Streptomyces 1400 CE/g.
Näyte: M2-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus (tutkimustunnus: QR150054)
Pitoisuus
HOMEET
(CE/g)
BAKTEERIT
Homeet ja hiivat
100000
Bakteerit
Penicillium ja Aspergillus
37000
Mycobacterium
Streptomyces
Pitoisuus
(CE/g)
410000
< mr
43000
Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1100 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 1600 CE/g, Bakteerit 2600
CE/g, Mycobacterium 6000 CE/g, Streptomyces 1400 CE/g.
VIITTEET:
Pietarinen V-M, H. Rintala, A. Hyvärinen, U. Lignell, P. Kärkkäinen and A. Nevalainen. 2008. Quantitative PCR of
fungi and bacteria in building materials and comparison to culture-based analysis. Journal of Environmental
Monitoring 10:655 - 663.
Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
Sivu 4/5
raportti QR2015-015
Rintala H. and A. Nevalainen. 2006. Quantitative measurement of streptomycetes using real-time PCR. Journal of
Environmental Monitoring 8:745-749.
Kärkkäinen, P. M. Valkonen, A. Hyvärinen, A. Nevalainen and H. Rintala. 2010. Determination of bacterial load in
house dust using qPCR methods, chemical markers and culture. Journal of Environmental Monitoring 12,
759-768.
Torvinen, E., P. Torkko, A. Nevalainen and H. Rintala. 2010. Real-time PCR detection of environmental
mycobacteria in house dust. Journal of Microbiological Methods 82:78-84.
US Environmental protection Agency (http://www.epa.gov/microbes/moldtech.htm#primers)
Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680
Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
Sivu 5/5
LIITE 3
Sisäilmanäytteiden analyysivastaukset
(1 / 8; liiteosa 2 ss.)
Tunniste: AhvenistonPääkoulu_ILMA_WSP_100215.xlsb
LIITE 4
Pölylaskeumanäytteiden tulokset
TUTKIMUSRAPORTTI
10532/KUITU/15
1 (1)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
Kiviharjunlenkki 1 D
90220 OULU
Puhelin 0207 864 12
Fax 0207 864 800
08.04.2015
WSP Finland Oy
Janne Lehtimäki/Kim Leppänen
MINERAALIVILLALASKENTA
Kohde
Ahveniston koulut
Näytteenottaja
Markus Fränti
Laskeuma-aika
Näytteet P-1 P-9 14 vrk, P-1 kotitalous ja P-3 kotitalous 21 vrk
Analyysimenetelmät
Geeliteippinäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet laskettiin Nikon 50i
polarisaatiomikroskoopilla.
Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja.
Tulokset
Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document
property name.
Näyte
Luokkahuone
Luokkahuone
Luokkahuone
Luokkahuone
Luokkahuone
Luokkahuone
Luokkahuone
Luokkahuone
Luokkahuone
Mineraalivillakuidut
[kpl/cm2*]
0,6
0,5
< 0,1
< 0,1
< 0,1
0,1
0,21
< 0,1
0,1
Luokkahuone
< 0,1
Luokkahuone
< 0,1
Näytteenottopaikka
P-1
P-2
P-3
P-4
P-5
P-6
P-7
P-8
P-9
P-1
kotitalous
P-3
kotitalous
2
* Viitearvon >0,2 kpl/cm ylittävät pitoisuudet kahden viikon laskeumanäytteille on lihavoitu (Työterveyslaitos 2011).
WSP FINLAND OY
Miika Värttö
tutkija, FM
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
Heikkiläntie 7
00210 HELSINKI
Puhelin 0207 864 11
Kiviharjunlenkki 1 D
90220 OULU
Puhelin 0207 864 12
Y-tunnus 0875416-5
www.wspgroup.fi
LIITE 5
LVI-tekniset tutkimusliitteet
PE 4
3T+RH
4 CO2
3 CO2
PE 3
4T+RH
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
KUNTOTUTKIMUS
POHJAPIIRUSTUS, PÄÄRAK. 1 KRS.
RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE:
PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ:
AHVENISTON KOULU
TURUNTIE 33
HÄMEENLINNA
LIITE 1. TUTKIMUSKOHDAT
MERKKIEN SELITYKSET:
Heikkiläntie 7
00210 Helsinki
+358 207 864 800
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
6.2.2015
CO2
HIILIDIOKSIDIMITTAUS
T+RH
LÄMPÖTILAN + SUHTEELLISEN
KOSTEUDEN MITTAUS
PE
PAINE-EROMITTAUS,
9 - 23 - 1
PERUSKORJ. JA LAAJENNUS
AHVENISTON KOULU
TURUNTIE 33
RAKENNUKSET ADHB, F,G JA J
POHJAT
1/100
09 -0 23-0 001 -02_ Ahven isto n-kou lu\kuva t\B03_ 000 1_Ka ikki_ poh jat.d wg
HML
11.01.2007
ARK B03 0003
1
Ahveniston koulu, Turuntie 33, Hämeenlinna 6.2.2015
LVI LIITE 3.1
Tilojen paine-eromittaukset ulkoilmaan verrattuna Ahveniston koulu päärakennus mittausjakso 26.1 –
4.2.2015 (negatiivinen paine-ero merkitsee sisätilan alipaineisuutta ulkoilmaan verrattuna).
Kuva 1. Opettajienhuone on ka. 3,7 – 6,7 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna (punainen viiva = paine-ero 0 Pa).
Kuva 2. Erityisopetus 102 on ka. 0,3 – 1,4 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna (punainen viiva = paine-ero 0 Pa)
1
Ahveniston koulu, Turuntie 33, Hämeenlinna 6.2.2015
Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Ahveniston koulu päärakennus, mittausjakso 26.1 – 4.2.2015.
Kuva 1. Opettajienhuone sisäilman hiilidioksidipitoisuus ei nouse yli 700 ppm tason.
Kuva 2. Erityisopetus 102 sisäilman hiilidioksidipitoisuus on alle 900 ppm tason.
LVI LIITE 3.2
1
Ahveniston koulu, Turuntie 33, Hämeenlinna 6.2.2015
LVI LIITE 3.3
Sisäilman lämpötila / suhteellinen kosteus Ahveniston koulu päärakennus, mittausjakso 26.1 – 4.2.2015.
Kuva 1. Opettajienhuoneen huonelämpötilan ka. 20,5 Cº.
Kuva 2. Erityisopetus 102 huonelämpötilan ka. 21,5 Cº.