Tutkimusraportti, E
Tutkimusraportti Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Projekti 306611 30.3.2014 Sisältö Sisältö .................................................................................................................................... 2 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot ......................................................................................... 4 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 2 Alapohja- ja sokkelirakenteet ......................................................................................... 7 1.1. 1.2. 2. Sisäilman paine-ero-, hiilidioksidi- ja lämpötilamittaukset ..................................................21 Sisäilmanäytteet Andersen-keräimellä ..............................................................................23 Rakennuksen ilmanvaihto ........................................................................................... 24 6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 7. Tutkimuksen tavoite ...........................................................................................................19 Tulokset ..............................................................................................................................19 Sisäilman laatu- ja olosuhdemittaukset........................................................................ 21 5.1. 5.2. 6. Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta ................................................................15 Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset .....................................................................16 Vesikatteen kunto ..............................................................................................................18 Vaipparakenteiden ilmatiiveysmittaus ja lämpökuvaus ................................................ 19 4.1. 4.2. 5. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta ......................................................................10 Aistinvaraiset havainnot .....................................................................................................11 Rakenneavaukset ..............................................................................................................11 Mikrobitutkimukset .............................................................................................................12 Liittyvät rakenneosat ..........................................................................................................13 Yläpohjarakenteet ....................................................................................................... 15 3.1. 3.2. 3.3. 4. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta ........................................................................ 7 Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät .................................................................................. 7 Ulko- ja väliseinärakenteet .......................................................................................... 10 2.1. 2.2. 2.3. 2.4. 2.5. 3. Yleistiedot ............................................................................................................................. 4 Tehtävä ja työn rajaus .......................................................................................................... 4 Tutkimuksen luotettavuus .................................................................................................... 5 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet .................................................................................... 5 Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus ja erityissanojen selitys ................................................ 6 Ilmanvaihtokoneet ..............................................................................................................24 Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit ...............................................................26 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa ............................................................................................26 Rakennusautomaatio ,ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet ..................................................27 Yhteenveto ja johtopäätökset ...................................................................................... 28 7.1. 7.2. 7.3. Sisäilman laatuun ja rakennuksen säilyvyyteen vaikuttavat vauriot ..................................28 Suositeltavat korjaustoimenpiteet, rakennetekniikka .........................................................29 Toimenpide-ehdotukset, LVI-tekniikka ...............................................................................29 Liitteet Liite 1 Kuntotutkimuskartat Liite 2 Mikrobi-analyysivastaukset materiaaleista Liite 3 Sisäilmanäytteiden analyysivastaukset Liite 4 Mineraalivillalaskennan tulokset Liite 5 LVI-tekniset kartat ja tutkimusliitteet 2/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus TIIVISTELMÄ Tämä raportti on rakennetekninen selvitys Hämeenlinnan Ahveniston koulun E-rakennuksesta. Tutkimus on tarkoitettu Hämeenlinnan tilapalveluyksikön sekä korjaussuunnittelijoiden käyttöön. Raportin tarkoitus on tukea teknisesti tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaihetta. Korjaustapasuositukset ovat annettu niin, että kustannuksista saadaan alustava käsitys erikseen laaditun määräluettelon ja tilaohjelman avulla. Ne eivät sisälly tähän raporttiin. Rakennuksen pääasialliset ongelmat kohdistuvat yläpohjarakenteisiin sekä ulkoseinän ja yläpohjan välisten liittymäosien tiiveyspuutteisiin. Seuraavilla tekijöillä on vaikutusta yläpohjarakenteiden kosteusfysikaaliseen toimintaan ja tietyissä tapauksissa myös sisäilman laatuun: Pulpettilappeista kumpikaan lape ei tuuletu kunnolla ylä- eikä alapäästään. Erityisen huono tilanne on lappeiden yläpäissä, joissa tuuletusreitti on kokonaan jäänyt tekemättä. IV-konehuone on pulpettilappeessa kiinni, ja tuuletusta ei ole järjestetty korvaavilla ratkaisuilla silloin, kun IV-konehuonetta on rakennettu Nämä tekijät ovat rakennuksen pitkäaikaisen toimivuuden kannalta keskeisimmät. Rakennus tutkittiin lämpökamerakuvauksin ja painekokein. Tulosten perusteella kokonaistiiveys on kohtuullisella tasolla, mutta yläpohja- ulkoseinäliittymät vuotavat selkeästi. Lisäksi sähkökaapin putkiläpivienti on suorassa yhteydessä maanalaiseen putkikanaaliin. Nämä ilmavuotokohdat suositellaan korjattavaksi tiivistämällä. Otettujen sisäilmanäytteiden ja materiaalitutkimusten perusteella ei ole epäiltävissä, että rakenteissa olisi piileviä kosteusvaurioita. Myöskään aistinvaraiset tarkastelut eivät antaneet tällaisia viitteitä. Kokonaisuudessaan runkorakenteet ovat terveet ja kosteusvaihteluvälit normaalilla tasolla. IV-järjestelmässä havaittiin pölyä lämmityspatterin otsapinnoissa ja IV-kammioissa. Myös lumella havaittiin olevan pääsy IV-suodatinkammioon. Nämä seikat heikentävät sisätiloihin johdettavan ilman laatua. Lumen pääsy koneen sisälle on hyvä estää, ja lisäksi järjestelmää ehdotetaan puhdistettavaksi. Rakenneteknisenä ongelmana havaittiin, että yläpohjan pohjoispäädyn lape oli taipunut jonkin verran, ja pelti oli painumisesta osin lommoilla. Koska myös konesaumat ovat vääntyilleet, tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää ko. vesikatteen vedenpitävyyttä. Yhteenvetona todetaan, että rakennuksessa on puutteita, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun. Erityisesti tuuletus- ja tiiveysongelmien korjaamisella rakennuksen vaurioitumisriskiä voidaan merkittävästi pienentää. Teknisen tarkastelun perusteella rakennukselle ei tarvitse asettaa käyttö- tai tilakohtaisia oleskelurajoituksia. Tutkimuksen jatkotoimenpiteenä ehdotetaan salaojien kuvaamista sekä sokkelirakenteen vedeneristeratkaisujen toimivuutta ja kuntoarviota. WSP Finland Oy Markus Fränti Janne Lehtimäki DI, tutkimusinsinööri ins. (AMK), yksikönpäällikkö 3/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 1 Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1 Yleistiedot Tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Raatihuoneenkatu 9, 2. krs PL 84 13101 Hämeenlinna Petri Ylämurto, Mika Metsäalho Kohde Ahveniston koulu, rakennus E Turuntie 33 13130 Hämeenlinna Tutkimuksen kohteena on 1960-luvulla rakennettu Ahveniston koulukiinteistöön kuuluva rakennus E, jota on peruskorjattu 2000-luvulla. Rakennus on yksikerroksinen, ja sen kantavana rakenteena toimivat teräspilarit sekä tiili - / puurunkoiset ulko- ja väliseinät. Kiinteistössä työskennellään arkipäivisin. Rakennuksessa ei ole iltakäyttöä. Kuva 1. Rakennus E, pohjapiirustus. 1.2 Tehtävä ja työn rajaus Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakennuksen nykykunto ja arvioida sen korjaustarvetta. Esitietojen perusteella kohteessa työskentelevällä henkilökunnalla on ollut oireilua, joka voi olla rakennuksesta peräisin olevaa ja viitata sisäilmaongelmaan. Tutkimustehtävässä pyrittiin selvittämään teknisellä tasolla, onko rakennus terveellinen ja turvallinen siellä työskenteleville käyttäjille. Tavoitteena oli saada teknisellä tasolla selvyys kaikkien rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta ja toimintaa häiritsevistä tekijöistä. 4/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Tutkimus rajautuu ainoastaan tekniseen tarkasteluun, eikä se ota kantaa siihen, millaisia haittavaikutuksia eriasteisilla löydetyillä rakennusvirheillä tai vaurioilla on henkilöterveyden näkökulmasta. Näihin ongelmiin pystyy luotettavasti vastaamaan ainoastaan terveydenalan asiantuntija. Rakenteiden vaurioitumista tutkittiin mikrobi- ja rakennusfysikaalisella tasolla aistinvaraisesti, laboratorionäyttein, rakennekosteusmittauksin sekä rakenneavauksin. Tehtävän luonteen vuoksi ei tutkimuksia voitu rajata koskemaan vain tiettyjä alueita, vaan jokainen rakennuksen tila on tutkimuksen yhteydessä ainakin aistinvaraisesti tarkastettu. Tutkimustulokset ja niistä tehdyt havainnot ovat kirjattuna tähän raporttiin. Kohteen rakennetekninen selvitys/tutkimus sisältää: - Rakenneavauksia seinärakenteisiin - Pintakosteuskartoitus maanvastaisiin rakenteisiin - Huonetilojen olosuhdemittaukset (hiilidioksidi, paine-ero ja lämpötila) - Mikrobitutkimukset - Rakennetyyppiselvitykset ja rakennusfysikaalinen yleisarviointi kaikkiin vaippaosiin - Ilmatiiveystutkimus ja lämpökamerakuvaus - Sisäilmanäytteitä Andersen-keräimellä - Korjaussuositukset kiireellisyysjärjestyksessä Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin talvella 2014 - 2015. Rakenneteknisen tutkimuksen suoritti DI Markus Fränti. Avustavana tutkijana toimi Ins. (AMK) Katri Eerola. LVI-kartoituksen suoritti Ins. (AMK) Tommi Paasivirta. 1.3 Tutkimuksen luotettavuus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Näytteenotto ja mittaukset tehdään otantana ja niihin liittyy kunkin menetelmän mukaisesti epävarmuutta. Eri mittaukset edustavat sen hetkisten olosuhteiden tilannetta. Sisäilmanäytteitä on kerätty vasta yhden kerran. On mahdollista, että näyteuusinnat antavat eriäviä tuloksia kun nyt saadut tulokset osoittavat. Luotettava näytteenottomäärä olisi noin 3-5 krt / tutkittava tila. 1.4 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Kosteustekniset havainnot perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Mittauslaitteet kalibroidaan vuosittain. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet ja viimeisimmät kalibrointiajat Mittalaite Käyttötarkoitus Rotronic AG Hygroclip SC04 -anturit Rotronic AG:n Hygropalm-näyttölaite Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset Puun kosteuspitoisuudet (paino-%) Gann Hydrotest LG2+ B50 mittapää Gann Hydrotest LG2 5/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Viimeisin kalibrointi 1/2015 1/2015 08/2014 08/2014 1.5 Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus ja erityissanojen selitys Mikrobianalyysien tulosten tulkinnassa on käytetty Sisäilmayhdistyksen Asumisterveysopasta (2009). Mikrobinäytteiden tulosten tulkinta perustuu ohjeissa annettuihin viitearvoihin. Kosteusvaurioindikaattori: Tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä sieniä, viruksia tai bakteereja, joiden esiintyminen vaurioitumattomissa rakenteissa on harvinaista. Suhteellinen kosteus: Ilman tai materiaalin huokosten ilmatilassa olevan vesihöyryn / vesimäärän suhde tietyssä lämpötilassa. Ilmaistaan merkinnällä RH %. Absoluuttinen kosteus: Ilman tai materiaalin kosteussisältö yksikkönä g/m Diffuusio: Kosteuden siirtymismuoto, jossa kosteus siirtyy vesihöyryn osapaineerojen vaikutuksesta alemman pitoisuuden suuntaan tasoittaen väkevyyseron. Kapillaarisuus: Materiaalin kyky (ollessaan kosketuksissa veden kanssa) imeä vettä itseensä ja kuljettaa sitä. Kapillaarisuus tapahtuu yleensä kaikkiin suuntiin, myös painovoimaa vastakkaiseen suuntaan. 6/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 3 2 Alapohja- ja sokkelirakenteet 1.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Käytettävissä olleiden suunnitelma-asiakirjojen ja aistinvaraisten havaintojen perusteella rakennus on perustettu jatkuvien seinäanturoiden varaan. Anturat on viety ilmeisesti roudattomaan syvyyteen ja valettu perusmaan varaan. Sokkelit ovat paikalla valettuja, 200 250 mm paksuja betonirakenteita. Tiiliulkoseinien kohdalla on sokkelihalkaisu. Lähtötietojen perusteella rakennus on salaojitettu. Rakennuksen alapohja on maanvastainen. Alla on esitetty alapohjan rakennetyyppi. Kuva 2. Alkuperäinen alapohjatyyppi. Käytettävissä olleiden suunnitelma-asiakirjojen perusteella rakennuksen alapohja- ja sokkelirakenteisiin ei ole peruskorjauksen yhteydessä tehty merkittäviä korjauksia. 1.2. Aistinvaraiset havainnot ja päätelmät Rakennuksen sisäpuolelta tehdyt havainnot Rakennuksessa E ei aistinvaraisesti ollut havaittavissa selkeitä kosteusvaurioitumisen jälkiä, kuten pintarakennevaurioita. Pintamateriaaleissa ja pinnoitteissa oli lieviä mekaanisia, tilojen käyttöön liittyviä vaurioita. Pääosin alapohjan tilapinnat olivat ehjiä ja hyväkuntoisia sekä hyvin kiinni alustassaan. Kotitalousluokkaan johtavassa käytävässä on sähkökaappi, jonka kohdalla maanvastaiseen alapohjarakenteeseen on tehty aukko läpivientejä / talotekniikkaa varten. Aukon kohdalla oli tutkimushetkellä aistittavissa lievä maakellarimainen haju sekä ilmavirtausta sisätiloihin päin. Tietyissä paineolosuhteissa ilmavirran mukana sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia ja mahdollisesti maaperässä olevia mikrobeja. 7/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 3. Yleiskuva kotitalousluokasta. Kuva 4. Sähkökaapin kohdalla alapohjan läpivientejä. Tästä on suora yhteys sisäilmaan. Rakennuksen ulkopuolelta tehdyt havainnot Piha-alue, maanpinnan kallistukset ja vedenpoistojärjestelmät Rakennusta ympäröi osin asfaltoitu, osin nurmipintainen piha-alue. Asfaltin ja sokkelin välissä on käytetty betonikiveystä, ja nurmikon ja sokkelin välissä on n. 0,5 metrin levyinen sorakaistale. Sisäänkäyntien edustalla on käytetty betonilaatoitusta. Maanpinnan kallistukset ovat rakennuksen ympärillä pääosin melko loivat. Paikoin kosteutta pääsee kerääntymään rakennuksen läheisyyteen asfalttipinnalle sekä sokkelia reunustavalla betonikiveykselle, mikä näkyy sammal- ja muuna orgaanisena kasvustona. Etelänpuoleisin pääsisäänkäynnin nurkkauksessa rakennuksen sokkelikorkeus on hyvin matala, ja kiveykseltä roiskuvat vedet ovat vaurioittaneet puu-ulkoverhouksen alaosaa. Sisäänkäyntien välissä on rakennuksen läheisyydessä syvennys, jossa on pensasistutuksia. Syvennykseen kerääntyy helposti esimerkiksi tuiskuavaa lunta, joka sulaessaan lisää kohdan kosteusrasitusta. Istutukset myös heikentävät seinäpinnan / seinärakenteen kuivumista ja tuulettuvuutta. Syvennyksen kohdalla on myös syöksytorvi sekä rännikaivo, joka oli tukkeutuu helposti pensaiden lehdistä. Kuva 5. Sisäänkäyntien välinen istutussyvennys kerää kosteutta ja pensaat heikentävät seinärakenteen tuulettuvuutta. 8/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 6. Kiveykseltä roiskuva vesi lisää seinän alaosien verhouksen kosteusrasitusta. Sokkelirakenteet Sokkelirakenteissa on aistinvaraisesti havaittavissa vähäisiä pinnoitevaurioita, jotka johtuvat kosteusrasituksesta / pinnoitteen ikääntymisestä. Sokkelirakenteiden aistinvaraisessa tarkastuksessa havaittiin myös, että kattovedet ohjautuvat pääosin sadevesiviemäröintiin. Poikkeuksena on rakennuksen itäjulkisivulla yksittäinen syöksytorvi, josta puuttuu poistoputki. Tällä kohdalla syöksytorvesta poistuva vesi on kastellut sokkelirakennetta, mikä näkyy paikallisena orgaanisena kasvustona. Jatkuva kosteusrasitus lisää betonirakenteen pakkasvaurioriskiä. Kuva 7. Sokkelin pinnoitevaurioita. Kuva 8. Syöksytorven alaosasta puuttuu poistoputki. Sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, vierustäyttöjen materiaalia ja salaojien kuntoa ei tässä tutkimuksessa ole kartoitettu. Pintakosteusmittaukset Pintakosteudet mitattiin rakennuksen maanvastaisesta alapohjarakenteesta kaikista tiloista laajalla otannalla. Tämä tutkimusmenetelmä antoi ensisijaisesti tietoa pintakosteusarvoista verrattuna mittalaitteen valmistajan ilmoittamiin referenssiarvoihin sekä kosteuden vaihteluvälistä verrattuna kuivana pidettyyn referenssipisteeseen. Yleisesti pintakosteuksien osalta voidaan todeta seuraavaa: Pintakosteusmittaustulokset ovat pääosin normaalilla tasolla (p=55 70). Pintakosteusmittausten lukemat ovat koholla pienellä alueella opetuskeittiössä E117 (p=85 95), luokassa E105 (p=80 85) sekä oppilaseteisessä E102 (p=85 90) Pintakosteusmittausten perusteella alapohjarakenteisiin ei kohdistu merkittävää ulkopuolista kosteusrasitusta. 9/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 2. Ulko- ja väliseinärakenteet 2.1. Selvitys rakennetyypistä ja sen toiminnasta Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin puurunkoisia, lomalautaverhottuja seiniä. Eteläpäädyssä sekä länsijulkisivun pohjoisosassa ulkoseinä on tiilirakenteinen. Alla on esitetty ulkoseinien rakennetyypit. Rakennetyyppi US 1 perustuu rakenneavausten yhteydessä havaittuihin ja dokumentoituihin rakennekerroksiin. Rakennetyypistä on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa toteutusta: erona on lämmöneristekerros, joka on joko yhtenäinen n. 150 mm paksuinen tai joka koostuu kahdesta erillisestä lämmöneristeestä (100+50 mm). Myös runkotolppa on seinien alaosissa paikoin 50 x100 mm ja paikoin 50 x 150 mm. Rakennetyyppi US 2 perustuu käytettävissä olleisiin suunnitelma-asiakirjoihin. Kuva 9. US 1. Puurunkoinen ulkoseinä. Kuva 10. Tiiliulkoseinä, US 2. Käytettävissä olleiden lähtötietojen / suunnitelma-asiakirjojen perusteella puurunkoisiin ulkoseiniin kohdistettiin seuraavat toimenpiteet peruskorjauksen (2006) yhteydessä: ulkoseinien avaus ja runkotolppien uusiminen alajuoksujen uusiminen (painekyllästetty puu, alle bitumikaista) lämmöneristeen uusiminen uusi sisäpuolinen lisäkoolaus ja lämmöneriste uuden höyrynsulun asentaminen uusi sisäpuolisen levytys lomalautojen uusiminen 10/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Rakenneavausten yhteydessä havaittiin seuraavat poikkeamat suunnitelmiin verrattuna: lomalautojen alla ei ole vinolaudoitusta vaan tuulensuojalevy 25 mm lämmöneristekerrosten välissä ei ole vinolaudoitusta varsinainen alajuoksu ja sisäpuolisen lisäkoolauksen alapuu ovat samalla tasolla (vrt. korjausdetaljit) höyrynsulku on heti sisäpuolisen kipsilevyn ulkopuolella kipsilevyn alaosaa ei kitattu lattialiitoksessa 2.2. Aistinvaraiset havainnot Rakennuksen julkisivujen lomalautapinnat ovat aistinvaraisesti tarkasteltuna melko hyvässä kunnossa. Lautojen maalipinnat ovat pääosin ehjät ja maalin tartunta alustaan on aistinvaraisesti tarkasteltuna hyvä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin katoksessa maali hilseilee lievästi, ja yksittäisissä kohdissa sisäänkäyntien läheisyydessä alimmissa puuosissa on lievää kosteuden aiheuttamaa orgaanista kasvustoa. Tiiliulkoseinät ovat kohtalaisessa kunnossa. Itse tiilet ovat aistinvaraisten havaintojen perusteella suurelta osin melko hyväkuntoisia, mutta paikoin tiilissä esiintyy pinnan lohkeilua ja muita vaurioita. Vauriot keskittyvät seinien yläosiin ja päätyihin, joissa kosteusrasitus on kohonnut räystäspellityksiin ja sadevedenpoistojärjestelmään liittyvien puutteiden takia. Kosteusrasitetuimmilla kohdilla tiilien pinnalla ja laastisaumoissa on orgaanista kasvustoa. Tiilien saumat ovat myös paikoin rapautuneet. Tästä johtuen kosteutta voi kerääntyä saumakohtiin, mikä osaltaan edistää myös tiilien vaurioitumista. Paikoin muutamia pisimmälle vaurioituneita tiiliä on myös vaihdettu. . Kuva 11. Tiilipinnalle valuu sadevettä räystäskourun epätiiviin päätykappaleen takia. Kuva 12. Lomalautapinnat ovat pääosin melko hyvässä kunnossa. 2.3. Rakenneavaukset Rakennuksen alapohjaliittymää tutkittiin viidellä rakennuksen ulkopuolelta tehdyllä rakenneavauksella. Rakenneavaukset toteutettiin tekemällä n. 500 mm x 500 mm kokoisia avauksia seinän alaosiin mahdollisimman lähelle alapohjaliittymiä. Rakenneavausten yhteydessä dokumentointiin todettujen rakennekerrosten paksuudet, otettiin lämmöneristekerroksesta materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten ja arvioitiin seinärakennetta aistinvaraisesti. 11/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Rakenneavauskohdissa ulkoseinän puurakenteet olivat kuivia ja hyväkuntoisia, ja lämmöneristeenä toimiva mineraalivilla kuivaa ja pääosin puhdasta, vain ulkopinnalla havaittiin lievää ilmavuotojen aiheuttamaa tummentumaa. Avauskohdilla ei havaittu mikrobiperäiseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua. Ulkoseinärakenteen höyrynsulun kuntoa ja sen liittymistä alapohja- ja ikkunarakenteisiin selvitettiin rakenneavausten yhteydessä sekä rakennuksen sisäpuolelta otantana poistamalla jalka- ja ikkunalistaa. Havaintojen perusteella höyrynsulussa on yksittäisiä reikiä, jotka eivät muodosta merkittäviä ilmavuotoreittejä rakennuksen sisätiloihin. Höyrynsulun liittymiä alapohja- ja ikkunarakenteisiin ei ole toteutettu asianmukaisesti tiivistämällä, vaan muovi on katkaistu sisäpuolisen kipsilevyn reunojen tasolle. Paikoin kipsilevyn ja valmiin lattiarakenteen välissä on selkeä rako, jonka mahdollistaa ilmavuodot seinärakenteesta sisätiloihin tietyissä paineolosuhteissa (alipaine). Kokonaisuutena jatkuvalla, noin 2 cm raolla on jo selkeä vaikutus rakennuksen ilmatiiveyteen. Kyseistä ongelmaa ei ole opetuskeittiöissä E115 ja E117, joissa lattiapinnoite on nostettu tiiviisti seinän kipsilevytystä vasten. Kuva 13. Ulkoseinän rakenneavaus RAK 2. Puurakenteet ja lämmöneriste olivat kuivia ja hyväkuntoisia. Kuva 14. Ulkoseinän ja alapohjan liitos on epätiivis. (Ks. punainen nuoli) 2.4. Mikrobitutkimukset Rakennuksen ulkoseinärakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä 8 rakennusmateriaalinäytettä mikrobianalyysia varten. Mikrobitutkimuksien avulla selvitettiin seinärakenteiden eristetilan kosteusteknistä toimintaa ja rakenteen tuulettumiskykyä pitkällä aikavälillä. Seinäeristeessä on lähes aina kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa, vaikka rakenteen tuuletusteknisessä toiminnassa ei ole puutteita. Asumisterveysoppaan 2009 mukaisia raja-arvoja ei suoranaisesti voi käyttää, koska villaeristeellä ja hengitysilmalla ei ole suoranaista ilmayhteyttä. Tämä tekijä on huomioitu tuloksia tulkittaessa. Taulukkoon 2 on koottu laboratorion vaurioviitteellä olevat mikrobitulkinnat. Kuntotutkijan tulosten tulkinta huomioi laboratorionäytteiden tulkinnasta poiketen myös vaurion merkityksen sisäilman laadun kannalta (Ks.Tulosten tulkinta). Työterveyslaitoksen käyttämät vaurioviiteluokat ovat seuraavat: 1. 2. 3. 4. Ei viitettä vauriosta: Ei mikrobikasvua tai kosteusvauriolajeja Viite vaurioon: Normaalista poikkeava määrä kosteusvauriolajeja Vahva viite vaurioon: Selkeästi poikkeava määrä kosteusvauriolajeja Lajisto epätavanomainen: Lajisto ei ole tyypillinen Asumisterveysohjeen tunnistemikrobi / lajistoa ei tunnistettu. 12/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 5. Viittaa bakteerikasvuun: Yhteenlasketut bakteerimäärät (cfu/m³) ylittävät normaalin puhtaan Taulukko 2. Ulkoseinän mikrobinäytteiden analyysivastaukset laboratorion vaurioviitteellä Näyte nro. Rakenne Materiaali Havainnot Seinän keskiosa, puhdas ja kuiva näyte Alajuoksun yläpuolinen näyte. Kuiva, ilmavuodon aiheuttamaa tummumaa Alajuoksun yläpuolinen näyte. Kuiva, ilmavuodon aiheuttamaa tummumaa Laboratorion vaurioviite M2 Ulkoseinä Mineraalivilla ei viitettä vauriosta M3 Ulkoseinä Mineraalivilla M4 Ulkoseinä Mineraalivilla M5 Ulkoseinä ikkunaliitos Tervattu rive Näyte ikkunan alakarmin alta ei viitettä vauriosta M6 Ulkoseinä Mineraalivilla Alajuoksun yläpuolinen näyte. Kuiva, ilmavuodon aiheuttamaa tummumaa vahva viite vauriosta M7 Ulkoseinä ikkunaliitos Tervattu rive Näyte ikkunan alakarmin alta ei viitettä vauriosta M8 Ulkoseinä Mineraalivilla Näyte seinän keskiosasta, eriste puhdas ja kuiva ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta Tulosten tulkinta Analyysivastausten tuloksista ei ole osoitettavissa, että rakenteissa olisi kosteusvauriota, joka olisi edennyt mikrobitasolle. Näytteessä M6 esiintyy poikkeuksellisen suuri pitoisuus sisäilmassa tyypillistä kosteusvaurioindikaattoria Penicilliumia. Tämä on rakenteissa tyypillinen mikrobi silloin, kun vaipan läpi tapahtuu merkittäviä lämpö- ja ilmavuotoja. Rakennuksen ollessa pysyvästi alipaineinen, tutkimuksessa löydettyjä Penicillium-määriä ei tulisi rakenteiden sisältä löytyä. Koska muut näytteet eivät anna vastaavia suuria lajistolöytöjä, todetaan kyseisen näytteen olevan ilmavuotoalueella. Lajiston ollessa näin kapea-alainen, ei tämän homelajin perusteella tule tehdä kosteusvauriotulkintaa. 2.5. Liittyvät rakenneosat Liittyvillä rakenneosilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ikkuna- ja ovirakenteita. Ne tutkittiin rakennuksen osalta aistinvaraisesti niin, että noin 1/3 ikkunoiden kokonaismäärästä on kartoitettu. Loput ikkunoista on tutkittu vain yleisellä tasolla. Ovirakenteiden tutkimukseen kuuluvat kaikki ulko-ovirakenteet. Ikkunarakenteet Rakennuksen ikkunat ovat osin alkuperäisiä, sisäänaukeavia kolmipuitteisia kolmilasisia puuikkunoita (MSK), osin uusittuja kolmilasisia puu-alumiini-ikkunoita (MSE). Joissakin alkuperäisissä ikkunoissa on uusittu tuuletusikkuna. Lisäksi rakennuksessa on kiinteitä, kolmilasisella kiinteällä umpiolasielementillä lasitettuja ikkunoita (MEK). Alkuperäisten ikkunoiden yleiskunto on kohtalainen, ja niiden listoissa ja puitteissa on havaittavissa pinnoitevaurioita. Ikkunoiden kittaukset ovat pääosin kovettuneita ja haljenneita. Vesipeltien kallistus ja ulottuma seinärakenteen ulkopuolelle ovat kohtalaiset / riittävät, mutta pellin liitos ikkunarakenteeseen on paikoin epätiivis, mikä lisää ikkunarakenteen kosteusrasitusta. Lisäksi ikkunoiden tiivistyksessä on käytetty paikoin (ainakin alakarmin tiivistyksessä) käytetty luonnonkuidusta tehtyä tervattua rivettä. 13/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Uusitut puu-alumiini-ikkunat ovat pääosin hyväkuntoisia. Puuosat ja maalipinnoitteet ovat ehjiä, ja vesipeltien kallistukset ja ulottuma seinärakenteen ulkopuolelle ovat kohtalaiset / riittävät. Uusien kiinteiden ikkunoiden puutteet liittyvät vesipellin puutteelliseen kallistukseen. Ovirakenteet Rakennuksen ovet ovat alkuperäisiä potkupellillä ja lasilla varustettuja puuovia. Ovirakenteissa ei havaittu puutteita tai vikoja, jotka olisivat niiden toiminnan kannalta merkittäviä. 14/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 3. Yläpohjarakenteet 3.1. Selvitys rakennetyypeistä ja niiden toiminnasta Rakennuksen E yläpohjan kantavana rakenteena toimivat osin puiset kattoristikot ja osin puiset levykannattajat. Lämmöneristeenä on käytetty puhallusvillaa, purua ja palavillaa. Rakennekerrosten väleissä on käytetty tervapaperia tai ilmansulkupaperia. Vesikate on lähtötietojen perusteella uusittu peruskorjauksen yhteydessä konesaumatuksi peltikatteeksi. Samaan aikaan vesikatolle on rakennettu IV-konehuone. Rakennusfysikaalisesti yläpohjarakenne on suunniteltu toimivaksi painovoimaisella ilmanvaihdolla. Vesikatolta on ulkopuolinen sadevedenpoisto sadevesikourujen ja syöksytorvien avulla. Kouruissa tai syöksyissä ei havaintojen mukaan ole lämmityskaapeleita. Alla olevat rakennetyypit perustuvat käytettävissä olleisiin suunnitelma-asiakirjoihin sekä rakenneavauksiin. Kuva 15. Korkeampi pulpetti. Kuva 16. Matalampi pulpetti. 15/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 3.2. Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Aistinvaraisesti havaittiin, että pohjoispäädyn lape on taipunut keskeltä jonkin useita senttejä. Parhaiten asian huomaa vesikatteelle syntyneistä painaumista ja vääntyneistä konesauman kohdista. Painuman havaitsee myös sivuräystäslinjalta, mutta sivuräystäissä ei ole tapahtunut liikkumista. Tutkimuksen perusteella ei pystytty osoittamaan, onko pääpalkisto taipunut alaspäin, vai onko katon oikaisulaudoituksessa tapahtunut liikettä. Symmetrinen painuma viittaisi siihen, että pääkannattajat ovat taipuneet. Kuva 17. Vesikatto on notkollaan keskiosastaan. Päädyissä taipumaa ei juuri havaittu. Kuva 18. Vesikate on lommoilla alueilta, ja konesauman pystyosissa voi havaita taipumasta aiheutunutta vääntyilyä Rakennuksen vesikatto- ja yläpohjarakenteeseen tehtiin kolme rakenneavausta ulkoapäin. Yksi rakenneavaus tehtiin matalamman pulpettiosan räystäsrakenteeseen, yksi avaus harjan suuntaiseen pulpettiin ja yksi avaus pohjoispäädyn pulpettiin. Rakenneavausten yhteydessä dokumentointiin todettujen rakennekerrosten paksuudet ja havainnoitiin rakenteen kuntoa ja eristetilan tuulettuvuutta. Rakennusfysikaalista toimintaa tutkittiin aistinvaraisesti. Vesikaton matalamman pulpettiosan kantavana rakenteena toimivat kattoristikot. Puurakenteiden pinnoissa ei räystään rakenneavauskohdassa havaittu kosteuskertymää eikä tummumia. Eristetilan tuulettuvuus on erittäin heikko, sillä räystään läheisyyteen kasaantunut puhallusvilla tukkii lähes täysin räystään kautta tapahtuvan tuuletuksen. Lappeen yläpäässä, pulpettien liitoksessa, ei ole lainkaan tuuletusrakoa. Matalampi pulpettiosa ei myöskään tuuletu harjan suunnassa, sillä puuristikkorakenteet ulottuvat vesikatteen umpilaudoitukseen asti. Eteläpäädyssä ei ole tuuletusventtiiliä ja pohjoispuolella matalampi lape päättyy harjaa kohtisuoraan vastaan kulkevaan pulpettiosioon. Havaitut puutteet olivat kokonaisuudessaan merkittäviä, ja niillä on heikentävä vaikutus rakenteiden kosteusfysikaalisen toimintaan sekä pitkällä aikavälillä myös sisäilman laatuun. Alla kuvatussa leikkauksessa on osoitettu sekä räystäs- että pulpettiosien tuuletusongelmat. Kuvan ongelmien lisäksi tulee huomata, että tuulettuvuutta heikentää myös katolla oleva IV-konehuone, joka on pulpetin kohdalla. Korjaussuunnittelussa tämä tulee ottaa erikseen huomioon (Ks. Kuva 19). 16/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 19. Rakenneleikkaus pulpettikatosta ja sen tuuletusteknisistä ongelmista Kuva 20. IV-konehuone on tuulettumattoman harjapulpetin kohdalla, ja on huomioitava suunniteltaessa yläpohjan tuuletusparannuksessa. 17/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 21. Päätypulpetti on vastaavalla laudoitettu umpeen, eikä tuuletusreittiä ole. tavalla Kuva 22. räystäältä. Ristikkorakenteinen yläpohja, rakenneavaus Kuva 23. Pohjoispäädyn pulpettirakenne. Puurakenteet ovat kuivia ja hyväkuntoisia, mutta eristetilan tuulettuvuus on melko heikko. Harjan suuntaiseen pulpettiin tehtiin yksi rakenneavaus. Tällä kohtaa yläpohjan kantavana rakenteena ovat levykannattajat, jotka ovat molemmilta puolilta vinolaudoitetut. Puurakenteet ovat kuivia ja terveen oloisia, ja rakenteen ongelmat tuulettuvuuden suhteen ovat hyvin samankaltaisia kuin ristikkorakenteisen yläpohjan kohdalla. 3.3. Vesikatteen kunto Vesikate tarkastettiin aistinvaraisesti keväällä 2015. Koko kattorakenne on IV-konehuonetta lukuun ottamatta toteutettu konesaumattuna peltikatteena. IV-konehuoneen päällä on bitumikermi. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että ainoastaan sisääntulokatoksen vesikate on kunnoltaan heikko ja maalipinta kulunut. Pohjoispäädyn painumaa lukuun ottamatta puutteita ei muutoin katteella havaittu. Kuva 24. Sisääntulokatoksen kattorakenne on kunnoltaan heikko. 18/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 25. Bitumihuopakermi on kunnoltaan erinomainen, ja työnjälki moitteetonta. 4. Vaipparakenteiden ilmatiiveysmittaus ja lämpökuvaus 4.1. Tutkimuksen tavoite Vaipparakenteiden ilmatiiveydellä on suuri merkitys siihen, kuinka paljon hallitsematonta ilmanvaihtoa tapahtuu rakenteiden läpi. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen vuotoilmanvaihto, jolloin tiiveysarvon n50 tulisi olla korkeintaan 4 1/h. Usein vuotoilmavirta vaipparakenteiden läpi ilmenee aistinvaraiaattaa esiintyä vain jaksottaisesti vaihdellen esimerkiksi sään mukaan. Ilmatiiveysmittaus suoritettiin käyttäen koneellista alipaineistusta välillä (-10 - -50)Pa ja yhtäaikaista lämpökuvausta. Ennen mittausta vesikatolta ja IV-konehuoneesta suljettiin poisto ja tuloilmakanavayhteys ulkotilaan. 4.2. Tulokset Ilmatiiveyskokeen numeeriset tulokset olivat seuraavat: n.50-luku= 5,3 1/h q.50-luku =6,6 m³/hm² Tutkimustuloksista voidaan numeerisesti ja suoritetun lämpökamerakuvauksen avulla päätellä, että rakennuksen ilmatiiveydessä on lieviä puutteita. Samassa pihapiirissä olevaan päärakennukseen verraten tulokset ovat huomattavasti paremmat. Vuodot keskittyvät pääsoin yläpohjaan ja yläpohjan ja seinän liittymäosiin. Seinärakenteissa ja alapohjaliittymissä vuodot ovat paikallisia ja pistemäisiä. Suurin yksittäinen alapohjan ilmavuoto havaittiin sähköpääkeskuksesta, jossa maanvarainen kaapelikanavakouru on suorassa yhteydessä sisäilman kanssa. Riski maaperäbakteerien sisään kulkeutumiselle on tässä tapauksessa merkittävä. Alla olevissa kuvissa on näytetty tiivistettävä alapohjaliitos. Kuva 26. Rakennukseen tulee korvausilmaa putkikanavasta. Kuva 27. Stillkuva epätiiveyskohdasta. Yläpohjarakenteen ja ulkoseinäliittymäosien ilmatiiveys on merkittävin rakennuksen kokonaisilmatiiveyden kannalta. Rakenteen tuuletustekniset puutteet yläpohjan ja seinän liittymissä lisäävät riskiä siihen, että hengitysilmaan pääsee mikrobeja vuotoilman seurauksena. Riskiä on tarkemmin selvitetty sisäilmanäyttein kappaleessa 5. Alla olevassa kuvassa on osoitettu, miten heikko ilmanpitävyys rakenneliittymissä ilmeni lämpökamerakuvauksessa. Rakennevuotojen koot vaihtelevat tiloittain, mutta päätyrakenteiden ja yläpohjan väliset liitokset edustivat ilmanpitävyystarkastelussa heikointa osaa. 19/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 28. Seinän ja yläpohjan välinen liitos vuotaa rakenteiden läpi ilmaa sisäänpäin. Kuva 29. Sama liitoskohta stillkuvana. Erikoisin havainto lämpökuvauksessa oli myös keskellä yläpohjaa olevat ilmatiiveyskohdat. Ilmeisesti höyrynsulkumuovissa on paikoitellen saumojen aukeamisia tai asennusvirheitä, josta alla olevissa kuvissa esitetyt siniset alueet johtuvat Rakenteen pintalämpötila on selvästi alentunut vuotojen vuoksi. Siksi ne näkyvät lievänä pintarakenteiden levysaumojen rakoiluna samalla tavoin, kuten yläpohjaseinäliitoksissakin. Kuva 30. Keskellä kattorakennetta olevia lämpö- ja ilmavuotokohtia. 20/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 31. Kattorakennetta stillkuvana. 5. Sisäilman laatu- ja olosuhdemittaukset 5.1. Sisäilman paine-ero-, hiilidioksidi- ja lämpötilamittaukset Tilojen paine-eroa ulkoilmaan verrattuna, sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, huonelämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin jatkuvatoimisina seurantamittauksina (mittausjakso 26.1 4.2.2015). Taulukko 3. Tilojen paine-eromittausten tulokset ulkoilmaan verrattuna. Tila PE1 117 Opetuskeittiö PE2 115 Opetuskeittiö Maksimi +5,7, Pa Minimi -21,4 Pa Keskiarvo -3,2 Pa +4,1 Pa -24,1 Pa - 8,1 Pa Huomio Asumisterveysohje (2003) koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä tavoitteellinen paine-ero -2 Pa. RakMK D2 mukaan rakennus ei saa olla yli 30 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Mittaustulosten perusteella tila E117 on lähellä tavoitearvoa ja alipaineisuutta voidaan pitää normaalina. Tila E115 on tavoitearvoon verrattuna alipaineinen. Tilan alipaineisuutta voidaan vähentää säätämällä tilan tuloilmavirtausta (katso kohta Päätelaitteet ja ilmanjakotapa). Tiloja palvelevan ilmanvaihtokoneen tehonvaihdolla (1/1-teho, 1/2-teho) ei näytä olevan merkittävää vaikutusta tilojen painesuhteeseen ulkoilmaan verrattuna. Tilojen painesuhteisiin vaikuttaa mm. tilojen henkilökuormitus ja sääolosuhteet. Taulukko 4. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten tulokset. Tila Maksimi Minimi Keskiarvo 1 CO2, 117 758 ppm 449 ppm 490 ppm Huomio Klo 9:00 16:00 ka on noin 550 - 600 ppm. 796 ppm 476 ppm 530 ppm Klo 9:00 16:00 ka. on noin 650 ppm. Opetuskeittiö 2 CO2, 115 Opetuskeittiö Terveydensuojelulaki edellyttää sisäilman hiilidioksidipitoisuutta < 1500 ppm. Sisäilmastoluokitus (2008) mukaiset tavoitearvot sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle luokka S2 (hyvä) < 900 ppm (90 % käyttöajasta) ja S3 (tyydyttävä) < 1200 ppm. Mittauksien perusteella molemmissa tiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuus on alle S2 tason (< 900 ppm, 90 % käyttöajasta). Mittaustulosten perusteella ilmanvaihto on riittävällä tasolla tilojen käyttöön / henkilökuormitukseen nähden. Taulukossa 9 on esitetty lämpötilan ja kosteuden vaihteluväli, sekä keskiarvo. Tuloksissa tulee huomioida, että mittaus tallentaa myös yöaikana rakennuksen lämpötilaa ja kosteustasapainoa. Koska tilassa ei ole henkilökuormitusta yöaikaan, tämä pienentää suhteellisen kosteuden keskiarvoa. Taulukosta todetaan, että mittausjakson aikana vuorokautinen ulkoilman keskilämpötila oli n. -2 Cº, joten huonelämpötilojen tulisi olla välillä 20,5 Cº - 22, 5 Cº (90 % käyttöajasta). Mitatuissa tiloissa taso S2 toteutuu (Ks. Tason 2 diagrammit seuraavalla sivulla). 21/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Taulukko 5. Huonelämpötilojen ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset. Tila Maksimi Minimi Keskiarvo % RH, Cº RH %, Cº RH %, Cº 1T RH, 117 27,8 % 17,7 % 21,5 % Opetuskeittiö 23,3 Cº 21,5 Cº 22,1 Cº 2T RH, 115 29,8 % 18,7 % 21,9 % Opetuskeittiö 22,9 Cº 20,8 Cº 21,8 Cº Huomio Käyttöaikana lämpötilan keskiarvo on käyttöalueella (S2). Käyttöaikana lämpötilan keskiarvo on käyttöalueella (S2). Alla olevissa kaavioissa on Sisäilmastoluokitus 2008 mukaiset lämpötilojen tavoitearvot S2 ja S3 sisäilmastoluokissa ulkolämpötilan suhteen. Kaikissa tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, vertailuarvona on käytetty S2 luokkaa. Kaavio 1. Lämpötilan tavoitearvot sisäilmastoluokassa S2. Kaavio 2. Lämpötilan tavoitearvot sisäilmastoluokassa S3. 22/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 5.2. Sisäilmanäytteet Andersen-keräimellä E-rakennuksen sisäilma selvitettiin yhteensä kolmella näytteellä alla olevan kuvan mukaisista tiloista. Näytemäärä on rakennuksen kokoon nähden riittävä, mutta mittaus on suoritettu vain kerran, joka heikentää tulosten luotettavuutta. Suositeltava mittaustoisto olisi 2-3 kertaa / tutkittava tila. Kuva 32. Tutkitut tilat sisäilmakeräimellä. Tutkimuksessa käytettiin 6-vaiheimpaktoria standardin STM asumisterveysopas 2009 mukaan. Käytettäviä maljasarjoja oli kolme: 1. THG (Tryptoni-hiivauute-glugoosiagar) x6 2. MEA (Mallasuuteagar) x6 3. DG-18. (Digloraani-glyseroliagar) x6 Saadut tulokset ovat kokonaisbakteeripitoisuuksiltaan alhaiset, ja kaikissa näytteissä aktinomykeettipitoisuus jää alle havaintorajan (alin havaintoraja 2 cfu/m³). Alhaisen kokonaisbakteeripitoisuuden perusteella on pääteltävissä, että ilma rakennuksessa vaihtuu riittävästi. Tulosten perusteella kokonaisuudessaan vaikuttaa, että mittausajankohtana mikrobit eivät ole olleet aktiivisessa tilassa. On varsin normaalia, että aktiivisuus vaihtelee jo viikon mittausjaksolla useita kertoja. Tästä syystä lisänäytekertoja suositellaan näiden mittausten tueksi. Alla olevassa taulukossa on sanallinen arvio kustakin näytetilasta erikseen. Taulukko 6. Sisäilmanäytteiden tulosten tulkinta Näytekoodi Huone / Tila Näyte 1.1 Luokkatila E103 Näyte 1.2 Luokkatila E105 Näyte 1.3 Opetuskeittiö E117 23/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Tulos Alhainen kokonaisbakteeripitoisuus, ei kosteusvaurioindikaattoreita. Aktinomykeetti pitoisuus alle havaintorajan Alhainen kokonaisbakteeripitoisuus eErittäin alhainen kokonaisbakteeripitoisuus (alle havaintorajan). Näytteessä ei esiinny kosteusvaurioindikaattoreita. 5.3. Mineraalivillakuitulaskenta Rakennuksen tiloista kerättiin yhteensä 2 kpl laskeumanäytteitä mineraalivillakuitupitoisuuden laskentaa varten. Laboratorioanalyysit tutkimuksista on esitetty liitteessä 4 ja näytteenottopaikat on esitetty tutkimuskartassa (Liite 1). Näytteenotto suoritettiin Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Keräysajankohta oli 9.3. - 30.3.2015. Näytteenottotasolta kerättiin pölyä 21 vrk ja keräysajan jälkeen pöly kerättiin geeliteippiin, josta mineraalivillakuitujen määrä laskettiin valomikroskooppia käyttäen. Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen määrälle kahden viikon laskeuma-ajalla on <0,2 kpl/cm². Taulukko 7. Pölylaskeumanäytteiden tulokset. Näyte Näytteenottopaikka Mineraalivillakuidut kpl/cm² P-1 kotitalous Luokkahuone E103 <0,1 P-3 kotitalous Luokkahuone E105 <0,1 Näytteiden perusteella tiloissa ei ole kohonneita mineraalivilla pitoisuuksia. 6. Rakennuksen ilmanvaihto Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat toisen kerroksen iv-konehuoneessa. Erillisenä poistopuhaltimena palvelee huippuimuri, joka sijaitsee rakennuksen vesikatolla. Ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden toimintaa ja kuntoa tutkittiin silmämääräisesti sekä suorittamalla pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia ja jatkuvatoimisia seurantamittauksia (CO2, PE, T). Saadun tiedon mukaan rakennuksessa on koettu mahdollisesti sisäilman laatuun liittyvää oireilua (opetuskeittiö E117). 6.1. Ilmanvaihtokoneet Taulukko 8. Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut ilmanvaihtokoneet (Recair). Konepositio Palvelualue valm. vuosi ETK01TF01 ETK01PF01 Opetustilat Opetustilat 2006 2006 ilmamäärä m3/s +1,77 -1,75 Sijainti / huomio IV- konehuone IV-konehuone Tuloilmakoneessa on lämmityspatteri (vesi) ja ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto (levylämmönvaihdin). Ilmanvaihtokoneet on asennettu vuonna 2006 tehdyn peruskorjaustyön yhteydessä ja niillä on runsaasti teknistä käyttöikää jäljellä. Tuloilmakonetta ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tarkastuksissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, kiilahihnasta tms.) Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (pussi, F7). Suodatinkehikot vaikuttivat tiiviiltä eikä ohivirtauksia havaittu, mutta tuloilmasuodattimiin / suodatinkammioon oli kertynyt hieman lunta. Ulkoilmasäleikön sade- / lumisuojaus on puutteellinen (ilman otsapintanopeus säleikössä on ilmeisesti liian suuri). Tilannetta on suositeltavaa yrittää parantaa asentamalla ulkoilma-aukon eteen lumisuojus. Suodattimiin kertyneen lumen sulaessa suodattimet kastuvat, jolloin niiden erottelu- 24/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus kyky ei enää vastaa alkuperäistä (F7). Tuloilmasuodattimien erottelukyvyn huonontuminen saattaa heikentää sisäilman laatua. Kuva 33. Ulkoilmasäleikkö iv-konehuoneen seinässä. Kuva 34. Tuloilmakoneen suodatinkammioon / tuloilmasuodattimiin oli kertynyt hieman lunta. Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan tuloilmakoneen lämmityspatterin otsapinta vaikutti likaiselta ja tuloilmakoneen kammioissa on hieman irtolikaa. Tuloilmakanavistossa olevien (puhaltimen jälkeen) äänenvaimenninlamellien pinnat ovat puhtaita ja ehjiä. Kuva 35. Lämmityspatterin otsapinnassa on likaa. Kuva 37. Tuloilmakoneen kammiossa on hieman irtolikaa. 25/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Kuva 36. Lähikuva samasta patterista (ETK01). 6.2. Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa ja kanttikanavaa. Runkokanavat ja huonetilojen päätelaitteiden haarakanavat on asennettu osin kattojen alaslaskuihin ja osin näkyviin. Runko- ja haarakanavien ilmavirtojen säätöpellit (PRA) on varustettu mittayhteillä. Runko- ja haarakanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvää, merkittäviä vuotokohtia ei havaittu. Tehdyissä tuloilman runko- ja päähaarakanavien sisäpuolisissa kuvauksissa havaittiin, että tuloilmakanavissa ei ole merkittävää näkyvää pölykertymää, mutta pieniä paikallisia pöly- / valumajälkiä kanavissa oli havaittavissa. Kuva 38. Paikallisia pöly- / valumajälkiä käyräosassa. Kuva 39. Paikallisia pölyjälkiä suoralla osuudella. Niukassa määrin tuloilmakanavistossa oli havaittavissa myös rakeisempaa irtolikaa, jonka koostumuksesta ei silmämääräisesti saatu tietoa. Kuvauskohdat on merkitty tutkimuskarttaan (liite 4). 6.3. Päätelaitteet ja ilmanjakotapa Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet pääsääntöisesti kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä (ei jäähdytystä), jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti (taajuusmuuttaja käytöt), mutta järjestelmän kanavistoissa ei ole tilakohtaisia ilmanvaihdon tarpeen mukaan säätyviä ilmamääräsäätimiä vaan säätöpellit ja päätelaitteet ovat mekaanisesti säädettäviä koko palvelualueella. Tiloissa tehtiin pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia. Ilmanvaihtokoneiden taajuusasetukset olivat mittaus-hetkellä ETK1 34 Hz ja EPK1 40 Hz (34 Hz = 1/1-teho, 40 Hz = 1/1-teho). Taulukko 9. Tiloissa suoritetut ilmavirtamittaukset Tila Opetuskeittiö 115 KSO 160 Opetuskeittiö 115 Liesikupu Opetuskeittiö 115 SP Opetuskeittiö 115 SP Opetuskeittiö 115 SP Opetuskeittiö 115 Tilakohtainen ilmamäärä Opetuskeittiö 115 Suunnitteluarvo l/s, IVkone poisto -25, EPK01 Tarkistusmittaus l/s, ero suunnitteluarvoon poisto -27 (+8 %) poisto -45, EPK01 poisto -47 (+4 %) poisto -250, EPK01 poisto -267 (+7 %) poisto -90, EPK01 poisto -97 (+8 %) poisto -90, EPK01 poisto -102 (+13 %) poisto poisto -494 (-1 %) 500, EPK01 26/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Tilakohtainen ilmamäärä tulo + 490, ETK01 tulo + 408 (-17 %) Mittaustuloksen perusteella opetuskeittiön tuloilmavirta on hieman vajaa suunnitteluarvoon verrattuna, mutta tilakohtaisissa ilmavirroissa ei ole yli ± 20 % poikkeamia suunnitteluarvoihin. Tuloilman päätelaitteet ovat seinähajottajia (RON, OKE) ja poistoilman päätelaitteet ovat venttiilejä, sekä opetuskeittiön osalta myös liesikupuja. Tehtyjen tarkastusten perusteella tuloilman päätelaitteiden liitäntäkanavissa ja liitäntälaatikoissa on näkyvää pölyä. Tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Kuva 40. Tuloilman päätelaitteen liitäntälaatikossa on hieman näkyvää pölyä / likaa. 6.4. Rakennusautomaatio-, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän ja taajuusmuuttajien välityksellä. Järjestelmä on Computecin valmistama. Järjestelmällä ei ole paikalliskäyttölaitetta alakeskuksessa vaan graafinen käyttöliittymä on kaupungin keskusvalvomossa eri rakennuksessa. Kuva 41. Näkymä rakennusautomaatiojärjestelmän graafisesta käyttöliittymästä kaupungin keskusvalvomossa. Rakennusautomaatiojärjestelmän luovutusdokumentteja ei ollut saatavilla E rakennuksen osalta. Järjestelmä on ilmeisesti asennettu / ainakin osittain uusittu tehdyn peruskorjaustyön yhteydessä vuonna 2006. 27/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjen tulo- poistokoneiden käyntiajat ovat seuraavassa taulukossa (TK1 1/1-teho = 34 Hz ja1/2-teho = 30 Hz, PK 1/1-teho = 40 Hz ja 1/2-teho = 36 Hz). Taulukko 10. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat. Konepositio / palvelualue ETK1/PK1 Opetustilat 1/1-teho 1/2-teho ma - pe 5:30 17:15 la 5:00 17:00 su - ma - pe 17:16 5:29 la 17:01 4:59 su 00.00 24:00 Huomio. 7. Yhteenveto ja johtopäätökset 7.1. Sisäilman laatuun ja rakennuksen säilyvyyteen vaikuttavat vauriot Tutkimuksen perustella rakennus todetaan toistaiseksi hyväkuntoiseksi. Materiaalinäytteiden ja suoritettujen ilmatutkimusten perusteella rakennuksesta ei löydetty mikrobivaurioita. Tuuletustekniset puutteet ja pistemäiset ilmavuotoreitit muodostavat riskejä rakennuksen sisäilman laadulle ja rakenteiden pitkäaikaiselle toimivuudelle. Eniten teknisiä puutteita havaittiin rakennuksen yläpohjarakenteissa. Yläpohjan rakennetyypissä on riittävä tuuletustila, ja se on avauksien perusteella tarpeeksi suuri tuuletusteknisen toiminnan kannalta. Ongelmana kuitenkin on, että tuuletustila ei ole ulkoilmaan avoin kummankaan lappeen päästä. Tutkimuksen perusteella tehdyillä muutostöillä on heikennetty rakenteiden tuuletuskykyä. Muutostöistä merkittävimmät ovat olleet vesipellityksen uusimisen yhteydessä tehdyt detaljimuutokset räystäille, sekä IV-konehuoneen rakentaminen vesikatolle. Yläpohjan tuuletuksen puuttumisen vuoksi rakenne tuulettuu osin sisäilmaan päin tuoden mukanaan epäpuhtauksia vaipparakenteista. Tällöin myös kosteusvauriomikrobien kulkeutuminen sisäilmaan mahdollistuu. Tutkimuksessa ei saatu näyttöä, että sisäilmassa olisi poikkeuksellisia määriä kosteusvaurioindikaattoreita. Paikallisia ilmavuotoja havaittiin yläpohjan ja seinäliittymän välisessä rajapinnassa sekä sähköjakokaapin alapohjan putkiläpiviennissä. Erityisen merkittäviä vuodot olivat liittymäosissa, joissa yläpohjan höyrynsulkumuovi oli limitetty tiiliseinään. Näissä kohdissa höyrysulkumuovin asennukset olivat selkeästi puutteelliset ja silmin havaittavasti epätiiviit. Rakennuksen ollessa alipaineinen, ilmavuodot sisään ovat mahdollisia, joskin pistemäisiä. Sähkökaapin putkiläpivienti on suoraan auki maaperään, ja se on pistemäisenä vuotoreittinä merkittävä. Katon vedenpoistojärjestelmissä havaittiin lieviä puutteita räystäskourujen ja syöksytorvien osuuksilla. Toistaiseksi puutteet ovat aiheuttaneet tiilipinnan rapautumista ja paikallisesti myös puuosien kunnon heikentymistä. Näillä tekijöillä ei ole merkittävää vaikutusta rakenteiden pitkäaikaista toimivuutta arvioitaessa. IV-järjestelmässä ei havaittu merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttaisivat sisäilman laatuun, kunhan laitteisto puhdistetaan ja huolletaan säännöllisesti. Erityisesti huomioita tulee kiinnittää siihen, ettei lunta pääse talvella tuloilmakammioon. Yhteenvetona todetaan, että havaittujen puutteiden näkökulmasta on oleellista korjata ensisijaisesti yläpohjavaippa hyvin tuulettuvaksi sekä suorittaa rakennukseen tiivistyskorjaukset pistemäisten ja viivamaisten vuotoreittien poistamiseksi. Mikään tutkimusmenetelmä ei anna viitettä siitä, että rakennuksessa olisi tapahtunut kosteusvaurioitumista. Tutkimuksen perusteella perusteita käyttörajoituksille ei tekniseltä näkökannalta tarkasteltuna ole, mikäli vuoden sisällä suositellut korjaustoimenpiteet suoritetaan ajallaan. 28/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus 7.2. Suositeltavat korjaustoimenpiteet, rakennetekniikka Vuoden sisällä suoritettavat korjaustoimenpiteet Vedenpoistojärjestelmät ja salaojat Vesikaton vedenpoistojärjestelmä tulee kauttaaltaan huoltaa ja sadevesikourujen päätypalat asentaa tiivisti paikalleen. Lisäksi vesikourujen notkopaikat tulee suoristaa tihentämällä kiinnikejakoa. Syöksytorvet tulee ohjata paremmin niille tarkoitettuihin poistokaivoihin. Salaojien kunto ja toimivuus tulee varmistaa. Tämän lisäksi etupihalla oleva istutussyvennys tulee varustaa pihakaivolla niin, että vedellä , joka on piharakennetta alempana. Yläpohjan tuuletustekniset ja rakennetekniset parannukset Yläpohjan alalappeiden räystäslautoja tulee avata ja laudoittaa harvalaudoituksella niin, että rakenteen tuuletuskanavaan pääsee nykyistä enemmän ilmaa. Kattorakenne on hyvin loiva ja painesuhde pieni. Siksi tuuletuskanavan tuloilmaa ei tulisi kuristaa liikaa. Tämän lisäksi ylälappeet tulee varustaa joko alipainetuulettimilla tai pulpettiosan rakennetta tulee muuttaa niin, että kummatkin pulpetin lappeet tuulettuvat yläpäästään. IV-konehuoneen kohdalla voidaan ajautua tilanteeseen, jossa alipainekoneen käyttäminen on helpoin tapa tuuletuksen järjestämiselle. Rakennuksen pohjoispäädyn lappeen painumisen syy tulee varmistaa ja kattorakenne oikaista / vahvistaa syyn selvittyä. Vesipellitys suositellaan korjattavaksi, koska se on vedon vuoksi vääntyillyt ja puristetuilta osin painunut kasaan. Rakenneteknisesti korjaus on suositeltavaa ajoittaa samaan ajankohtaan, kun yläpohjan tuuletustekniset parannukset. Pistemäisten ja viivamaisten ilmavuotojen korjaaminen Yläpohjaan suositellaan tiivistyskorjauksia, jotta yläpohja-seinäliittymäosat saadaan paremmin ilmaa pitäviksi. Selkein tapa tiivistyksen toteuttamiselle on seinä-kattoliittymäosien levytysten avaaminen, ja tiivistäminen höyrynsulkumuovia käyttäen. Rakennuksen kohdissa, joissa on alaslaskettu kattorakenne, korjauksen pystyy tekemään alaslasketusta väliosasta. Vaihtoehtoisena, mutta laadukkaampana korjaustapavaihtoehtona esitetään koko yläpohjarakenteen levyttämistä polyuretaanilevyllä, jonka ainevahvuus on vähintään 50 mm. Seinä- ja nurkkaliittymissä tulee käyttää lievästi paisuvaa polyuretaanivaahtoa. Vanha levyrakenne joudutaan höyrynsulkumuovin poistamiseksi purkamaan pois. Vanhaa höyrynsulkumuovia ei tutkimuksen perusteella voi jättää rakenteeseen. Sähkökaapin alapohjan läpivienti suositellaan tiivistettäväksi massalla tai käyttäen polyuretaanivaahtoa, jossa on riittävä palonkestovaatimus. Salaojien kuvaaminen ja toiminnan varmistaminen Rakennuksen salaojat suositellaan kuvattavaksi, ja toiminta tarkastettavaksi. Samassa yhteydessä sokkelirakenteen vedeneristeiden kunto ja toiminta tulisi varmistaa. 7.3. Toimenpide-ehdotukset, LVI-tekniikka Välittömät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Tuloilmakoneen ETK01TF01 ulkoilmasäleikön lumisuojauksen parantaminen Tuloilmakoneen ETK01TF01 säännöllinen huoltaminen (lämmityspatterin otsapinnan ja kammioiden puhdistaminen jne.) 29/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus Toimenpiteet 1-3 vuoden kuluessa Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamien puhdistushistorian mukaisesti (koulurakennuksen ilmanvaihtokanavien puhdistamisesta on olemassa sitova määräys, sisäasiainministeriön asetus 802/2001, jonka mukaan ko. laitteet ja kanavistot tulee puhdistaa viiden vuoden välein). 30/30 | 30.3.2014 | Ahveniston koulu, rakennus E Rakennetekninen kuntotutkimus LIITE 1 Tutkimuskartat 9 - 23 1 AHVENISTON KOULU E-RAKENNUS TURUNTIE 33 1. KERROS 1/100 09-023-000 1-02_Ahveniston_ koulu\kuvat\B03_ 0401_ Rak_E_1.kerros.dwg HML 28.2.2006 ARK B03 0401 LIITE 2 Laboratorion analyysivastaukset materiaaleista raportti QR2015-015 Markus Fränti WSP Finland Oy Uimalankatu 1 33540 Tampere TULOSRAPORTTI KOHDE: Ahveniston koulu NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Katri Eerola, 9.3.2015. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 12.3.2015 ja qPCR-analyysit on tehty 13.3.2015 ja 16.3.2015. ANALYYSIT: Näytteestä analysoitiin qPCR:n (kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio) avulla homeiden ja hiivojen sekä bakteerien pitoisuus, sekä joidenkin yksittäisten home- ja bakteerisukujen pitoisuus (viitteet: Pietarinen ym. 2008, Rintala ym. 2006, Kärkkäinen ym. 2010, Torvinen ym. 2010, US EPA). qPCR mittaa sekä elävien että kuolleiden mikrobien määrää spesifisesti niin, että vain analyysin kohteeksi valitut mikrobit mitataan. Valitut analyysit ovat: kaikkien hiivojen ja homeiden määrää mittaava menetelmä (homeet ja hiivat), Penicillium- ja Aspergillus-homesukujen sekä Paecilomyces variotii-lajin edustajia mittaava menetelmä (Penicillium ja Aspergillus), kaikkien bakteerien määrää mittaava menetelmä (bakteerit) sekä Streptomyces- ja Mycobacterium-bakteerisukujen määrää mittaavat menetelmät (Streptomyces ja Mycobacterium). TULOKSEN TULKINTA: Tulokset tulkitaan käyttäen Mikrobioni Oy:n kokoamaa validointiaineistoa. Validoinnissa samoista näytteistä on analysoitu mikrobit käyttäen Asumisterveysohjeen (ATO) mukaista laimennossarjamenetelmää sekä qPCR-menetelmää ja tuloksia on verrattu keskenään. qPCR-menetelmän tulos vastaa Asumisterveysohjeen (2003) ja sen soveltamisoppaan (2009) ohjearvoja siten, että qPCR-tulos viittaa homeiden ja hiivojen osalta mikrobikasvuun, jos kaikkien homeiden ja hiivojen tai Penicillium/Aspergillus/P.variotii-ryhmän pitoisuus ylittää 60 000 CE/g. Bakteerien osalta vastaava pitoisuus on 150 000 CE/g. Tulkintana on epäily mikrobikasvusta silloin kun homeiden ja hiivojen tai Penicillium/Aspergillus/P.variotii-ryhmän pitoisuus on välillä 10 000 - 60 000 CE/g tai bakteerien pitoisuus on välillä 100 000 - 150 000 CE/g. Sädesienille ei ole tällä hetkellä käytössä koko ryhmän kattavaa qPCR-menetelmää. Streptomyces sp. on yksi yleisimmistä rakennuksissa esiintyvistä sädesienistä ja sen esiintyminen yli 1 000 CE/g pitoisuuksina viittaa sädesienikasvuun materiaalissa. Pitoisuudet 500 – 1 000 CE/g tulkitaan epäilyksi. Mycobacterium-suku esiintyy useammin näytteissä, joissa todetaan mikrobikasvua ATO:n mukaisella viljelymenetelmällä, joten sen esiintyminen vahvistaa löydöstä. Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Sivu 1/5 raportti QR2015-015 MÄÄRITYSRAJA: Menetelmien määritysrajat vaihtelevat riippuen näytemateriaalista ja menetelmästä. Määritysrajat on ilmoitettu jokaisen näytteen kohdalla tulostaulukossa. YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: M1, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa Johtopäätös: sädesieniä M3, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa sädesieniä M4, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa sädesieniä M6, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa sädesieniä M7, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa sädesieniä M1-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa sädesieniä M2-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa sädesieniä Kuopiossa, 16.3.2015 Helena Rintala Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Sivu 2/5 raportti QR2015-015 ANALYYSITULOKSET: CE (cell equivalent) = soluekvivalentti; itiö, rihmaston osa, tms. solu tai solun osa, jossa on DNA:ta < mr = alle määritysrajan + = pieni pitoisuus (tulos menetelmän lineaarisen mittausalueen ulkopuolella, jolloin kvantitointi ei ole luotettava). Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Näyte: M1, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150048) Pitoisuus Pitoisuus HOMEET (CE/g) BAKTEERIT (CE/g) Homeet ja hiivat 370000 Bakteerit 600000 Penicillium ja Aspergillus 580000 Mycobacterium + Streptomyces 60000 Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1500 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 2100 CE/g, Bakteerit 3400 CE/g, Mycobacterium 7800 CE/g, Streptomyces 1800 CE/g. Näyte: M3, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150049) Pitoisuus Pitoisuus HOMEET (CE/g) BAKTEERIT (CE/g) Homeet ja hiivat 550000 Bakteerit 510000 Penicillium ja Aspergillus 1200000 Mycobacterium < mr Streptomyces 92000 Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1800 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 2400 CE/g, Bakteerit 4000 CE/g, Mycobacterium 9100 CE/g, Streptomyces 2100 CE/g. Näyte: M4, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150050) Pitoisuus Pitoisuus HOMEET (CE/g) BAKTEERIT (CE/g) Homeet ja hiivat 520000 Bakteerit 980000 Penicillium ja Aspergillus 830000 Mycobacterium < mr Streptomyces 120000 Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1700 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 2300 CE/g, Bakteerit 3800 CE/g, Mycobacterium 8700 CE/g, Streptomyces 2000 CE/g. Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Sivu 3/5 raportti QR2015-015 Näyte: M6, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150051) Pitoisuus Pitoisuus HOMEET (CE/g) BAKTEERIT (CE/g) Homeet ja hiivat 630000 Bakteerit 430000 Penicillium ja Aspergillus 240000 Mycobacterium < mr Streptomyces 25000 Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 2700 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 3800 CE/g, Bakteerit 6200 CE/g, Mycobacterium 14000 CE/g, Streptomyces 3300 CE/g. Näyte: M7, Rive, Ikkunatilke. päärakennus osa F (tutkimustunnus: QR150052) Pitoisuus Pitoisuus HOMEET (CE/g) BAKTEERIT (CE/g) Homeet ja hiivat 130000 Bakteerit 590000 Penicillium ja Aspergillus 160000 Mycobacterium < mr Streptomyces 97000 Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 2200 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 3100 CE/g, Bakteerit 5000 CE/g, Mycobacterium 11000 CE/g, Streptomyces 2700 CE/g. Näyte: M1-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus (tutkimustunnus: QR150053) Pitoisuus HOMEET (CE/g) BAKTEERIT Homeet ja hiivat 360000 Bakteerit Penicillium ja Aspergillus 530000 Mycobacterium Streptomyces Pitoisuus (CE/g) 320000 < mr 14000 Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1100 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 1600 CE/g, Bakteerit 2600 CE/g, Mycobacterium 5900 CE/g, Streptomyces 1400 CE/g. Näyte: M2-E, Rive, Ikkunatilke. E-rakennus (tutkimustunnus: QR150054) Pitoisuus HOMEET (CE/g) BAKTEERIT Homeet ja hiivat 100000 Bakteerit Penicillium ja Aspergillus 37000 Mycobacterium Streptomyces Pitoisuus (CE/g) 410000 < mr 43000 Määritysrajat näytteelle ovat Homeet ja hiivat 1100 CE/g, Penicillium ja Aspergillus 1600 CE/g, Bakteerit 2600 CE/g, Mycobacterium 6000 CE/g, Streptomyces 1400 CE/g. VIITTEET: Pietarinen V-M, H. Rintala, A. Hyvärinen, U. Lignell, P. Kärkkäinen and A. Nevalainen. 2008. Quantitative PCR of fungi and bacteria in building materials and comparison to culture-based analysis. Journal of Environmental Monitoring 10:655 - 663. Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Sivu 4/5 raportti QR2015-015 Rintala H. and A. Nevalainen. 2006. Quantitative measurement of streptomycetes using real-time PCR. Journal of Environmental Monitoring 8:745-749. Kärkkäinen, P. M. Valkonen, A. Hyvärinen, A. Nevalainen and H. Rintala. 2010. Determination of bacterial load in house dust using qPCR methods, chemical markers and culture. Journal of Environmental Monitoring 12, 759-768. Torvinen, E., P. Torkko, A. Nevalainen and H. Rintala. 2010. Real-time PCR detection of environmental mycobacteria in house dust. Journal of Microbiological Methods 82:78-84. US Environmental protection Agency (http://www.epa.gov/microbes/moldtech.htm#primers) Mikrobioni Oy | PL 1188 | 70211 Kuopio | Puh. 010 321 0680 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella. Sivu 5/5 LIITE 3 Laboratorion ilmanäytteiden analyysivastaukset (1 / 8; liiteosa 2 ss.) Tunniste: AhvenistonKouluE_ILMA_WSP_250215.xlsb TUTKIMUSRAPORTTI 10532/KUITU/15 1 (1) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Fax 0207 864 800 08.04.2015 WSP Finland Oy Janne Lehtimäki/Kim Leppänen MINERAALIVILLALASKENTA Kohde Ahveniston koulut Näytteenottaja Markus Fränti Laskeuma-aika Näytteet P-1 P-9 14 vrk, P-1 kotitalous ja P-3 kotitalous 21 vrk Analyysimenetelmät Geeliteippinäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet laskettiin Nikon 50i polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Näyte Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Mineraalivillakuidut [kpl/cm2*] 0,6 0,5 < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,1 0,21 < 0,1 0,1 Luokkahuone < 0,1 Luokkahuone < 0,1 Näytteenottopaikka P-1 P-2 P-3 P-4 P-5 P-6 P-7 P-8 P-9 P-1 kotitalous P-3 kotitalous 2 * Viitearvon >0,2 kpl/cm ylittävät pitoisuudet kahden viikon laskeumanäytteille on lihavoitu (Työterveyslaitos 2011). WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puhelin 0207 864 11 Kiviharjunlenkki 1 D 90220 OULU Puhelin 0207 864 12 Y-tunnus 0875416-5 www.wspgroup.fi LIITE 4 LVI-tekniset tutkimusliitteet PE1 PE2 2 CO2 2T+RH 1T+RH 1 CO2 TOIMENPIDE: PIIRUSTUSLAJI: KUNTOTUTKIMUS POHJAPIIRUSTUS, E-RAK 1 KRS. RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE: PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ: AHVENISTON KOULU TURUNTIE 33 HÄMEENLINNA LIITE 1. TUTKIMUSKOHDAT MERKKIEN SELITYKSET: Heikkiläntie 7 00210 Helsinki +358 207 864 800 TUTKIJA: T.P. PVM: 2.2.2015 CO2 HIILIDIOKSIDIMITTAUS T+RH LÄMPÖTILAN + SUHTEELLISEN KOSTEUDEN MITTAUS PE PAINE-EROMITTAUS,
© Copyright 2024