esitys teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön
Teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän loppuraportti 5.5.2015 ESITYS TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN RAKENTAMISYKSIKÖN TULEVAISUUDESTA Sisällys 1 Toimeksianto ja työryhmän työskentely ............................................................................................... 1 2 Strategiset ja taloudelliset lähtökohdat ................................................................................................ 1 3 Rakentamisyksikön nykytila ja ongelmat .............................................................................................. 2 4 Tavoiteltavat hyödyt kaupungin rakentamis- ja kunnossapitotoiminnalle ............................................. 4 5 Ehdotus jatkotoimenpiteiksi ja etenemismalliksi .................................................................................. 5 5.1 Suunnitteluvaihe (vuosi 2015) ...................................................................................................... 6 5.2 Tulosaluevaihe (vuodet 2016-2017) .............................................................................................. 7 5.2.1 Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen........................................................................... 7 5.2.2 Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen .............................................. 8 5.2.3 Talousjärjestelmien muutostyö ............................................................................................. 9 5.3 Taseyksikkövaihe (vuodet 2018 – 2019) .......................................................................................10 5.3.1 Liikelaitoksen edellytykset ...................................................................................................10 5.3.2 Osakeyhtiön edellytykset .....................................................................................................10 5.3.3 Liikkeenluovutuksen edellytykset.........................................................................................11 Liitteet ........................................................................................................................................................12 Liite 1. Muiden kaupunkien kokemuksia..................................................................................................12 Liite 2. Vaihtoehtoisten mallien vertailutaulukko.....................................................................................15 Liite 3. Henkilöstön edustajan ja järjestöjen näkemys..............................................................................18 1 1 Toimeksianto ja työryhmän työskentely Kaupunginhallitus on kokouksessaan 8.12.2014 päättänyt, että virkamiestyönä käynnistetään selvitys rakentamisyksikön tulevaisuuden vaihtoehdoista. Työryhmän tehtävänannossa vaihtoehdoiksi mainitaan yksikön yhtiöittäminen kahdeksi yhtiöksi, oman toiminnan kehittäminen, liikelaitos, yhtiöittäminen ja liikkeenluovutus. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus asetti 12.12.2014 työryhmän selvittämään Teknisen palvelukeskuksen vaihtoehtoisia organisoimismuotoja. Työryhmän puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Jytta PoijärviMiikkulainen 15.2.2015 saakka ja tästä eteenpäin hallintopäällikkö Lauri Kilkku. Työryhmän muut jäsenet ovat Markku Koppelomäki, Jukka Kotiniemi, Tommi Raunela, Marjukka Palin, Leena Tuominen ja Erja Haavisto (sihteeri). Työryhmä on kokoontunut tähän mennessä 4 kertaa. Lisäksi osa työryhmästä sekä TPK:n talouspäällikkö Seppo Sairanen kokoontuivat kerran Rakentamisyksikön talouden tämän hetkisen tilanteen selvittämiseksi. Työryhmä kävi myös Turussa 16.2.2015 tutustumassa siellä toteutettuun toimintojen yhtiöittämiseen. Turun toimintaa olivat esittelemässä Turun kiinteistöliikelaitoksen johtaja Jouko Turto, Kuntec Oy:n (Turun Seudun Kuntatekniikka Oy) toimitusjohtaja Karri Knaapinen, Arkea Oy:n (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi ja Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jouko Jortikka. Lisäksi paikalla olivat luottamusmiehet Ari Virta (pääluottamusmies, JHL), Tarmo Järvinen (pääluottamusmies, KTN), Juha Lehtimäki ja Matti Kaski. Nyt tehtävä selvitys liittyy suurempaan kaupungin toimintojen uudelleenjärjestelyyn, jossa tavoitteena on jäntevöittää kaupungin teknisen sektorin toimintaa ja löytää aiempaa tehokkaampia tapoja tehtävien hoitamiseksi vähenevillä resursseilla. Pitäytyminen nykyisissä toimintatavoissa ja –malleissa näivettää teknisen sektorin vähitellen. 2 Strategiset ja taloudelliset lähtökohdat Porin kaupungin strategiassa Teknisen palvelukeskuksen ja Rakentamisyksikön toiminnan kannalta keskeiset tavoitteet on kiteytetty teemoiksi työn ja yrittämisen Pori, lasten ja nuorten Pori ja hyvän elämän Pori. Tekninen palvelukeskus on tärkeä tekijä luotaessa edellytyksiä yritystoiminnalle sekä kuntalaisten turvalliselle, viihtyisälle ja toimivalle toiminta- ja elinympäristölle. Strategiassa korostetaan mm. tehokasta suunnitelmien toteutusta ja kuntalaisten käytössä olevien rakennusten ja tilojen laadukasta rakentamista ja niiden kunnosta huolehtimista. Lähivuosien aikana edelleen jyrkkenevä kaupungin rahoituksen epätasapaino vaikeuttaa huomattavasti asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä. Suurena tekijänä epätasapainon taustalla on valtiontalouden velkaantumiskehitys, minkä johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan edelleen. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä palvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio on valmistellut rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tähän mennessä tavoitteet kuntasektorilla eivät kuitenkaan ole toteutuneet. 2 Lähivuosien heikot talousnäkymät pakottavat myös kaupungin itsensä laittamaan kehityskohteitaan tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä on tehostettava pitkäjänteisesti kaikilla osa-alueilla. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo vuonna 2011, jolloin Pori 2016 (13.6.2011) palvelustrategiassa on todettu yhtenä palvelujen järjestämisen periaatteena, että oman palvelutuotannon kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Myös Teknisen lautakunnan 29.11.2011 hyväksymässä teknisen palvelukeskuksen palvelustrategiassa todetaan, että kuntatalouden niukkuus vaikuttaa erityisesti kunnossapitomäärärahojen reaalitason laskuun ja sitä kautta rakennusten ja infran korjausvelan kasvuun. Strategiassa on hyväksytty näkemys, että kumppanuusmallin rinnalle tulee ottaa käyttöön uusia käytäntöjä ja rahoitusmalleja, joilla omaisuusmassan kunto saadaan pysymään vähintään nykyisellä tasolla. Porin valtuustosopimuksen (24.3.2014) mukainen tavoite on, että palvelutuotantoa tehostamalla kaupungin vuosittainen toimintakatteen kasvu pidetään alle 3 %:ssa. Toimintakatteeseen vaikuttaa keskeisesti tapa, jolla kaupungin vastuulla olevat palvelut tuotetaan ja järjestetään. Palveluiden järjestämis- ja tuottamisperiaatteista päättää viimekädessä kaupunginvaltuusto. Valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman mukaiset vaikutukset huomioidaan Porin kaupungissa keskitetysti kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla. Päätösvallan osalta noudatetaan voimassa olevia johtosääntöjä. 3 Rakentamisyksikön nykytila ja ongelmat Rakentamisyksikkö on Teknisen palvelukeskuksen tulosyksikkö, mikä muodostettiin Teknisen palvelukeskuksen johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden 2009 alusta. Tällöin tilaajat ja tuottajat eriytettiin eri yksiköihin (kuva 1.). Johtaja Jukka Kotiniemi Talouspäällikkö Seppo Sairanen Hallintoyksikkö Omistamisen yksikkö Mika Painilainen Harri Juhola Rakentamisyksikkö Toimitilat Markku Koppelomäki Taseyksikkö Markku J Lehtonen Logistiikkayksikkö Jani Sädemaa Jätehuolto Taseyksikkö Jussi Lehtonen Kuva 1. TPK:n organisaatio Omistamisen yksikön vastuulle tuli töiden tilaaminen ja Rakentamisyksikölle tilattujen töiden tuottaminen. Käytössä on ollut ns. kumppanuusmalli, mikä on kaupungin oma sovellus tilaaja-tuottaja-mallista. Perustettuun Rakentamisyksikköön siirrettiin koko TPK:n tuntipalkkainen henkilöstö. Vanha yksikköjako murrettiin ja uusia vastuualueita muodostettiin uuden yksikön alaisuuteen. Rakentamisyksikön lyhyt historia on sisältänyt jatkuvaa muokkausta organisaation osalta, mutta tästä huolimatta vastuualueet ovat säilyttäneet edelleen vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan. Nykyisellään yksikköön kuuluu viisi eri vastuualuetta: kunnallistekniikka, puistotoimi, mittauspalvelut, talonrakennus ja talotekniikka. Yksikön toiminnot voidaan jaotella kaupungin infraan sekä rakennuksiin liittyviksi. Yksikkö toimii Teknisen palvelukeskuksen osana T72 tulosalueen sisällä niin, että jokaisen vastuualueen tulos voidaan laskea. Yksikköä on työllistetty periaatteella, että oman henkilöstön 3 työllistäminen on turvattava ennen kuin töitä on annettu yksityisille markkinoille. Yksikön suurimpana asiakkaana on TPK:n Omistamisen yksikkö. Muita asiakkaita ovat kaupungin muut hallintokunnat, kaupungin omistamat liikelaitokset ja yhtiöt. Yksityisille markkinoille töitä on tuotettu poikkeustapauksissa. Helmikuun 2015 tilastojen mukaan yksikön kirjoilla on tällä hetkellä yhteensä 198 vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Tuntipalkkaisia työntekijöitä vakituisista on 156 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 42 henkilöä. Heistä laskennallisen eläkeiän saavuttaa vuoteen 2021 mennessä 52 työntekijää ja vuoteen 2025 mennessä 97 työntekijää. Työvoima vähenee siten ko. aikana 49 %. Kesäkuukausina rakentamisyksikön vahvuus lähes tuplaantuu. Heinäkuussa 2014 yksikön kirjoilla oli 90 työllistettyä ja 51 harjoittelijaa ja koululaista. Rakentamisyksikkö ja erityisesti puistotoimi hoitavat merkittävää osaa kaupungin työllistämisvelvoitteesta. Yksikön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 30 milj.€. Yksikön henkilöstö on kokenutta ja korkean ammattitaidon omaavaa. Lisäksi useat työntekijät ovat monitaitoisia. Vuosien aikana työntekijöitä on siirtynyt väliaikaisesti tai pysyvästi vastuualueelta toiselle työtilanteen mukaan. Olemassa oleva kalusto on pääosin hyvää ja kunnossa. Henkilöstö tuntee olemassa olevat työkohteet ja hoidettavat rakennukset ja alueet. Rakentamisyksikköä sitoo virastokohtainen nettobudjetointi, jolloin poistoja ei oteta huomioon. Yksikölle ei ole rakennettu omaa tasetta. Koska taserakennetta ei ole olemassa, rahoitusvirtoja ei kyetä tässä tilanteessa tarkastelemaan. Rakentamisyksikön taloudellisena tavoitteena on ollut nollatulos, eli tuloilla katetaan kaikki yksikön menot. Taloudellinen tavoite ei ole toteutunut yhtenäkään toimintavuonna; taloudellinen tulos on ollut alijäämäinen. Teknisen Palvelukeskuksen epäselvä ja monimutkainen tilaajatuottajamalli on vaikeuttanut talouden seurantaa. Todellisuudessa puhutaan ns. näennäisestä tilaajatuottajamallista. Yksikön talouden lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että yksiköllä on tehtäviä, joille ei ole olemassa varsinaisesti katetta talousarviossa. Viime vuosina on ollut myös tapana lisätä tehtäviä ilman, että raha olisi seurannut tehtäviä. Parhaillaan käydään keskustelua esimerkiksi Yyterin alueiden hoidosta, joka siirrettiin puistotoimen hoidettaviin alueisiin. Talonrakennuksen tuloksessa näkyvät pyykki- ja venelaitureiden, virkistyssatamien, Taavi-sillan ym. kustannukset. Kunnallistekniikan ja puistotoimen kunnossapitotöitä on periaatteessa tehty vuosittaisen kumppanuussopimuksen mukaisesti. Todellisuudessa kumppanuusneuvottelut ovat olleet yksipuolisia eikä todellista kumppanuutta tilaajan, eli Omistamisen yksikön, kanssa ole muodostunut. Toki talousarvioiden raamit ovat määrittäneet osaltaan kunnossapidon tasoa. Yksikön kulurakenne on raskas, jos sitä verrataan yksityisiin toimijoihin. Verrataan sitten rakennus- tai maanrakennusurakoitsijoihin. Sisäiset tilavuokrat ovat suuria vaikka raha tietenkin jää pääosin kaupungin kassaan. Sen lisäksi, että it-maksuihin ym. kuluu merkittävästi rahaa, ovat nykyiset taloushallinnon järjestelmät raskaita verrattuna urakoitsijoiden vastaaviin järjestelmiin. Yksikön toimistorutiinit sitovat paljon henkilöstöä. Toki toimistorakenteita muutetaan TPK:ssa parhaillaan. Rakentamisyksikön koko aiheuttaa ongelmia kaupungin investointitason ollessa yleisesti matalalla tasolla. Vuoden 2013 lopussa käytiin keskustelua siitä, että riittääkö talonrakentajille ja talotekniikan työntekijöille työtä koko vuodeksi 2014. Strategiassa korostetaan kustannustehokasta ja oikea-aikaista rakentamista, mutta käytännön syistä omana työnä toteutetaan kohteita, jotka olisi tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa urakoituna yksityisille. Tämä aiheuttaa myös paineita aikataulutuksien suhteen kun työkuormaa tasoitetaan 4 koko vuodelle, jotta oma henkilöstö saadaan työllistettyä koko vuodeksi. Osa töistä olisi helpompi toteuttaa esimerkiksi koulujen, päiväkotien ym. loma-aikoina. On kuitenkin muistettava, että ruuhka-aikoihin myös urakoitsijat nostavat hintojaan eikä tekijöitä välttämättä haluttuun ajankohtaan riitä kaikille. Vaikka kaikki pyrkivät työssään virheettömiin suorituksiin, niin joskus virhe rakentamishankkeen jossain vaiheessa aiheuttaa työn uusimisen. Jos kaupunki on urakkasuhteessa ulkopuoliseen urakoitsijaan, on vastuu urakoitsijalla ja ylimääräiset kustannukset eivät jää kaupungin maksettavaksi. Kaupungin omana työnä toteutettuna kustannukset esimerkiksi työvirheistä jäävät kaupungille, jos niitä ei saada perittyä esimerkiksi virheen tehneeltä aliurakoitsijalta. Näitä keskusteluja on käyty viimeaikoina esimerkiksi sisäilmakorjauksien yhteydessä. Omalta organisaatiolta puuttuu ketteryys toimia pienissä kohteissa tehokkaasti. Toisaalta isompiin kohteisiin resurssit eivät enää riitä ainakaan talonrakennuksen kohteissa ilman, että työtä aliurakoidaan urakoitsijoille. Kaupungin organisaatio tekee pieniä töitä ison organisaation toimintatavoilla, kun pienet työmaat olisi toiminnan kannalta järkevämpää organisoida kevyemmin. Yksikön toimintaedellytyksistä puhuttaessa on nostettava esiin myös Porin paikallinen tuntiTES. Osittain 1960-luvulta periytyvät sopimukset tuovat lisäkustannuksia töihin, jotka ovat aiheuttaneet esimerkiksi sen, että pidempikestoisia työkohteita kaupungin reuna-alueilla vältetään. Tämä on ajankohtaista tilanteessa, jossa kaupungin ulkorajat siirtyvät yhä kauemmas. Näistä on vuosien aikana käyty useitakin neuvotteluja mutta toistaiseksi tuloksetta. Kun verrataan kunnallisen toimijan mahdollisuuksia markkinoilla, niin kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi hankinnat ja julkinen hankintalaki. Kaupungin vuosisopimushinnat eivät ole edullisia ja tarvikkeet saa yleisesti kuka tahansa edullisemmin kuin ns. kaupunginhinnalla. Pelkkä kustannus ei ole julkisen hankinnan ainoa ongelma, vaan hankintaprosessin byrokraattisuus asettaa Rakentamisyksikön toimijat huonompaan asemaan kilpailtaessa yritysten kanssa. Aliurakoitsijoita valittaessa pelkkä edullinen hinta on huono kriteeri. Laatukriteerien kautta toimiminen ei ole ratkaisu tässä asiassa. 4 Tavoiteltavat hyödyt kaupungin rakentamis- ja kunnossapitotoiminnalle Edellä on käyty läpi rakentamisyksikön tämän hetkistä toimintaa ja toiminnassa ilmenneitä ongelmia. Tavoitteena olisikin, että selvitysryhmän raportin pohjalta päästäisiin käynnistämään pitkäjänteinen kehitystyö ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Tähän asti rakentamisyksikön johtamisesta ja kehittämisestä on puuttunut selkeä suunta. Ei ole ollut selkeää tahtotilaa siitä, mitä Rakentamisyksiköltä odotetaan. Tämän selvitysprosessin lopputuloksena toivotaan päättäjiltä selkeä tahdon ilmaisu siitä, minne suuntaan yksikköä viedään ja millä aikajänteellä. Kun selkeä tavoite Rakentamisyksikön tulevaisuudelle on asetettu, on eri osapuolilla selkeä näkemys siitä, mihin toiminnalla pyritään. Tällöin saadaan paremmat edellytykset ratkaista edellä esitettyjä ongelmia ja laatia mm. pidemmän ajan henkilöstösuunnitelma, jonka avulla voidaan määritellä toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstömäärä, varmistaa tarvittavan ammatillisen osaamisen säilyminen ja toisaalta uudistuminen organisaatiossa. Käynnistettävällä kehitystyöllä toivotaan olevan vaikutusta myös työn tehokkuuteen. Vastuualueet ovat tähän asti säilyttäneet vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan ja toimineet pääosin eri tiloissa ympäri kaupunkia. Nykyiset palveluiden tuottamisen tavat on käytävä läpi ja kehitettävä uusia, parempia ja 5 yhtenäisiä toimintatapoja ja -malleja. Tässä palveluiden tuotteistus on keskeisessä roolissa. Palveluita vakioimalla parannetaan sekä palvelun tilaajan että tuottajan tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Rakentamisyksikön ohella kehitystyöstä toivotaan saatavan hyötyä myös koko organisaation hankinta- ja tilaajaosaamisen kehittämiselle. Näin palvelut voidaan tuottaa laadukkaampina samoilla kustannuksilla tai samat palvelut pienemmillä kustannuksilla. SOTE –ratkaisu tulee muuttamaan kuntien kustannusrakennetta merkittävästi. Ei ole enää itsestään selvää, että kaupungin organisaatio pitää rakennuksia yllä. Uusi järjestelmä tulee kilpailuttamaan omat kiinteistötarpeensa. Kaupungilla pitää olla mahdollisuus tarjota palveluja myös uudelle organisaatiolle. Tämäkin edellyttää asioiden uudelleen miettimistä. Kustannustietoisuuden nostaminen ja kustannusseurannan parantaminen ovat muutoksessa tavoiteltavia hyötyjä. Yksikön toiminnan eriyttäminen omaksi tulosalueeksi siirtää yksikön talouden näkyviin pois T72tulosalueen alta. Nykyisin yksikön negatiivinen tulos on tasoittunut tulosalueen muulla positiivisella tuloksella. Tuotteistamisen kautta saadaan nostettua kustannustietoisuutta ja saadaan selville tilaajan ja tuottajan oikeat kustannukset. Tuotteistamisen hyödyistä on kerrottu myös kohdassa 5.2.1. Tuottavan organisaation kehitystyö hyödyttää myös tilaajaorganisaatiota. Kustannukset pysyvät paremmin laadittujen arvioiden sisällä ja toisaalta suunnittelukin saadaan paremmin sitoutumaan sovittuun kustannustasoon. Muutoksella haetaan myös imagomuutosta kaupungin teknisen puolen töihin. Muutoksia tehneissä kaupungeissa oma tuotanto on siirretty toimimaan esimerkiksi oman tuotemerkin alle. Näin on pyritty erottautumaan ja markkinoimaan omaa tuotettaan, on toimintamuotona sitten virasto, liikelaitos tai osakeyhtiö. Helsingin Stara ja Turun osakeyhtiöt ovat tästä hyviä esimerkkejä. Pelkällä nimenmuutoksella ei oman työn imago tietenkään muutu vaan organisaatioon on luotava uusi työn tekemisen kulttuuri. 5 Ehdotus jatkotoimenpiteiksi ja etenemismalliksi Tekniselle lautakunnalle syksyllä 2014 tehdyssä esityksessä Rakentamisyksikkö olisi jaettu tulevaisuudessa kahdeksi osakeyhtiöksi. Tämä esitys muuttui käsittelyssä muotoon, joka vastasi tämän työryhmän tehtävänantoa. Yksikön talouden muodostumisen selvityksen yhteydessä todettiin, että tavoitteet siirtyä nykymuodosta suoraan osakeyhtiöön voidaan unohtaa. Tähän vaihtoehtoon liittyy liikaa epävarmuustekijöitä. Lisäksi muista kaupungeista saadut kommentit tukevat ajatusta, että mahdollisiin yhtiöihin siirtymisen on tapahduttava välivaiheen, esimerkiksi liikelaitoksen, ja huolellisen valmistelun kautta. Tällä hetkellä kaupunkien omana tuotantona tai sen omistamien yhtiöiden kautta hoidetaan lähinnä infraan - eli puistoihin ja katuihin - liittyvää tuotantoa. Talonrakennukseen ja talotekniikkaan liittyvät toiminnot on pääosin ulkoistettu kokonaisuudessaan markkinoille eri keinoilla; on olemassa seudullisia osakeyhtiöitä ja vapaasti markkinoilla toimivia osakeyhtiömalleja. Kaupunkien omaa tuotantoa ilman liikelaitoksia ja yhtiöitä on tällä hetkellä enää harvoissa paikoissa. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta voidaan mainita Helsingin Stara, joka toimii omana virastona. Laajempi esitys muiden kaupunkien toiminnasta on liitteessä 1. On tulevaisuudessa tavoiteltava toimintatapa mikä tahansa, se edellyttää kehittämiskohteena olevan yksikön toiminnan ja talouden laaja-alaista läpikäyntiä, mm. kunnallisen liiketoiminnan edellytysten selvittämistä sekä toimintaympäristön ja perusteiden määrittelyä. Kaupungin mahdolliset omistajariskit tulee selvittää, jotta ne voidaan omistajaohjauksessa ottaa huomioon. Kehittämisprosessilla tulee olla etukäteen harkitut selkeät päämäärät ja tavoitteet sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä on 6 tärkeää arvioida myös sitä, millaisia palveluita tulevaisuudessa odotetaan tuotettavan. Säilytetäänkö talonrakennus ja talotekniikka kaupungin omistamana toimintana. Talonrakennuksen ja talotekniikan aloilla markkinat ovat Satakunnan alueella toimivat, mutta kunnallistekniikan ja puistotoimen osalta markkinat eivät ole kehittyneet. Kaupungin investointiohjelman talonrakennukseen liittyvistä töistä tällä hetkellä merkittävä osa urakoidaan yksityisille urakoitsijoille. Kaikki kunnallisteknisiin töihin liittyvät investointiohjelman kohteet tehdään omana työnä ja osa Porin veden investointikohteista toteutetaan myös TPK:n kunnallistekniikan toimesta, jotta vastuualueen henkilöstön työllistyminen voidaan taata. Työryhmä jätti organisaatiotoimikunnalle väliraportin, joka sisälsi ehdotuksen toimenpiteistä ja alustavasta aikataulusta rakentamisyksikön toiminnan kehittämiseksi. Tulleen palautteen pohjalta ryhmä on täsmentänyt aikataulua ja tarvittavia toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että rakentamisyksikköä lähdetään kehittämään systemaattisesti oman tulosalueen luomisen kautta kohti taseyksikköä tai liikelaitosta. Niiden kautta pystytään vuona 2019 näkemään, onko yhtiöittäminen järkevä vaihtoehto ko. toiminnassa. Seuraavassa on käyty läpi vuosittaiset vaiheet, jotka pitää toteuttaa, jotta tiedetään, mikä on toimivin ratkaisu pidemmän aikavälin toiminnan organisoimiseksi. Riippumatta myöhemmin valittavasta organisoimistavasta on joka tapauksessa tarpeellista käydä läpi esitetyt kehitysvaiheet, jotta kehittämistyöstä toivotut tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja yksikön todellinen tilanne saada selville. Kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä pyydettiin täsmennystä Rakentamisyksikön henkilöstömäärään tulevaisuudessa. Jo aikaisemmin on todettu, että yksikön henkilöstömäärä on tällä hetkellä n. 200. Vuoteen 2021 mennessä noin neljännes nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle. Jos omaa toimintaa ylläpidetään, on joitain rekrytointeja tehtävä tulevina vuosina. Tarvittavan henkilöstön määrä riippuu siitä, mitä Porin kaupunki haluaa omana työnä edelleen tuottaa ja kuinka paljon. Nykyistä yksikön henkilöstöä voidaan kouluttaa uusiin työtehtäviin, jos joistain nykyisistä tehtävistä luovutaan. Henkilöstömäärä tulee mitoittaa siten, että töitä riittää kaikille myös hiljaisempina vuodenaikoina ja toisaalta jäljelle jäävää henkilöstöä tulee kouluttaa siten, että heitä voidaan käyttää erilaisissa töissä vuodenaikojen mukaan. Henkilöstömäärän tulee olla oikeassa suhteessa myös vuosittaiseen talousarvioon. Vuosien aikana on keskusteltu henkilöstösuunnitelmasta ja rakentamisyksikön vastuualueet ovat olleet valmiita pienempiin henkilöstömääriin, jos määräaikaisen työvoiman käyttö olisi nykyistä joustavampaa. 5.1 Suunnitteluvaihe (vuosi 2015) Työryhmä ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen rakentamisyksikön kehittämisestä erillisen tulosalueen kautta taseyksiköksi. Tekninen lautakunta päättää tarvittavista muutoksista toimintasääntöönsä. Tulosalue otetaan käyttöön 1.1.2016 ja taseyksikkö aloittaa toimintansa 1.1.2018. Periaatepäätöksen jälkeen aloitetaan välittömästi tulosalueen T75 Rakentamisyksikkö talousarvion valmistelu yhteistyössä TPK:n ja taloushallinnon kesken. Erikseen asetettava työryhmä valmistelee teknisen lautakunnan ohjauksessa rakentamisyksikön tehtävät sekä kaupungin odotukset/tavoitteet rakentamisyksikölle. Toiminta ja talous tulee rakentaa siten, että määritettävien toimintojen on mahdollista toimia itsenäisesti ja tulla toimeen omilla kassavirroillaan. Nykyisestä kumppanuusmallista siirrytään aitoon tilaaja-tuottaja-malliin. Periaatepäätöksellä ei ole vaikutuksia henkilöstön asemaan eikä voimassa oleviin sopimuksiin. 7 5.2 Tulosaluevaihe (vuodet 2016-2017) Vuodet 2016-2017 varataan toiminnan suunnittelulle ja oman toiminnan kehittämiselle. Kehittämistyö ei ulotu ainoastaan uuteen tulosalueeseen, vaan se vaikuttaa myös muihin TPK:n yksiköihin. Merkittävimpiä muutostöitä ovat aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen, henkilöstösopimusten uusiminen ja talousjärjestelmien muutostyö, mitkä vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä. Keväällä 2017 tekninen lautakunta tekee viranhaltijavalmistelun perusteella taseyksikön perustamista koskevat päätökset ja taseyksikön avaavaa tasetta koskevan ehdotuksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tulosaluevaiheella ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan, mutta henkilöstösopimukset tullaan nykyaikaistamaan. 5.2.1 Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen Suurin yksittäinen suunnittelun kohde on aidon tilaaja-tuottajamallin rakentaminen vuosien 2016-2017 aikana. Mallissa eriytetään toisistaan palvelun järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen. Tuottajan ja tilaajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Toimintatavan onnistunut toteutus edellyttää tuottajayksiköiden itsenäisyyden vahvistamista. Tuottajalla pitää olla mahdollisuus toteuttaa käytännön tuotanto parhaaksi katsomallaan tavalla ilman, että tilaaja sitä tiukasti ohjaa. Toimintatavan käyttöönoton kautta johtaminen muuttuu, kun siirrytään perinteisestä hierarkkisesta johtamistavasta sopimusperustaiseen johtamiseen. Erityisen tärkeää on tilaajaosaamisen vahvistaminen, jotta tilaaja pystyy määrittelemään mitä tilaa, miten tilaa ja keneltä tilaa. Palveluiden tilaaminen ja tuottaminen edellyttävät palveluiden tuotteistamista. Jotta palveluja voidaan tilata ja tuottaa, ovat palvelut kyettävä nimeämään ja täsmentämään eli palvelut on tuotteistettava. Tuotteistaminen voidaan määritellä yksikön toiminnan jäsentämiseksi asiakkaan saamiksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistusprosessin yhteydessä määritellään myös yksikön toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot. Tuotteistus tähtää palvelutuotannon hallintaan, jonka kautta voidaan arvioida palvelujen kustannuksia, laatua ja tuloksia. Välitön hyöty perustuu siihen, että tuotteistamisen avulla tehdään läpinäkyväksi kustannukset sekä toimintakäytännöt. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö synnyttää rakenteen, joka mahdollistaa muunkin kuin kunnan oman toiminnan käyttämisen palvelutuotannossa. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö edellyttää tilaajalta vahvaa asiantuntemusta tilaamiensa hyödykkeiden tai palveluiden tarpeesta sekä kykyä priorisoida tarpeita. Toimintatapa myös kannustaa tuottajaa tehokkuuteen, mikä osaltaan ohjaa kustannuskehitystä maltillisempaan suuntaan. Ollakseen kilpailukykyisiä tuottajien on vahvistettava osaamistaan. Tilaajan ja tuottajan roolit sekä toimintaan liittyvä sopimusohjaus voidaan tiivistää seuraavasti 8 Tilaaja Palvelun tilaaja päättää palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta sekä kustannuksista. Tilaajan tehtävänä on mm.: ratkaista tarvittavien palveluiden määrittelyn pohjalta ostettavat palvelut hoitaa laadunvarmistuksen, arvioimalla palvelujen hinta- ja laatusuhdetta, suoritehintoja ja todennäköistä vaikuttavuutta laatia sopimuksia seurata ja valvoa tuottajan toimintaa ja tarvittaessa puuttua siihen vastata arvioinnin kehittämisestä rahoittaa järjestelmä Tuottaja Palvelun tuottaja päättää, miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy selkeästi sovittujen palvelujen tuotantoprosessien hallintaan. Tuottajan tehtävänä on mm.: hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima, toimitilat) ja päättää niiden toiminnasta laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita toimittaa sovitut palvelut tilaajalle laatia oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastata sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta Informoida tilaajaa tuottajan kompetensseista ja uusista palveluista Sopimusohjaus Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa palvelun tuottaa joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Tuottaja vastaa palvelunsa laadusta tilaajalle. Sopimuksessa tulee määritellä mm. seuraavat asiat: tuotettavat palvelut palvelujen sisältö- ja laatuvaatimukset suoritemäärät tuloksellisuuden kriteerit ja arviointitavat sopimuserimielisyyksien ratkaisumekanismit sanktiot sopimuksen noudattamatta jättämisestä 5.2.2 Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen Uuden tulosalueen perustaminen edellyttää myös henkilöstösopimusten tarkastelun. Rakentamisyksikössä on käytössä raskas palkkausjärjestelmä, joka aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia. Palkkausjärjestelmän uusimisella ei kuitenkaan tarkoiteta, että henkilöstön ansiotasoa alennettaisiin, vaan sitä yksinkertaistetaan. Tämä työ vaatii pitkäjänteistä suunnitteluyhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 9 5.2.3 Talousjärjestelmien muutostyö Kirjanpidollinen taseyksikkö on liikelaitoksen tapaan kunnan kirjanpidossa tilikauden ajaksi eriytetty yksikkö, jolla on omat rahatilit ja yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Yksikölle on muodostettava oma tase, jota kautta voidaan seurata rahavirtoja. Kirjanpidollisen taseyksikön tai liikelaitoksen perustaminen ja sen talousjärjestelmien muutostyö on mittava työ, johon tulee varata vähintään puoli vuotta aikaa (vrt. jätehuolto liikelaitoksesta taseyksiköksi 4 kk) ja taloudellisia resursseja. Porin kaupungin taloushallinnon palveluntuottajana toimii KuntaPro Oy, jonka tulee varautua muutostyöhön. Talousjärjestelmien muutostyö tehdään projektina, jossa huomioidaan kaikki osa-alueet; pääkirjanpito, raportointi, käyttöomaisuuskirjanpito, myyntireskontra, perintä, ostoreskontra, matkustuksenhallinta, maksuliikenne, kassanhallinta ja palkkahallinto. Jokaiselle osa-alueelle tulee muutoksia, koska kaikki laskentatunnisteet ym. järjestelmään liittyvät tunnistetiedostot muuttuvat. Projektin käynnistämiseen liittyvät perustamistyöt voidaan määritellä seuraavasti; 1. Yksikön perustaminen järjestelmiin - tilikartta, kustannuspaikat - avaavat tiedot (tase) 2. Raportointi - raporttipohjat - käyttäjämääritykset 3. Käyttöomaisuuskirjanpito - perustiedot - käyttöomaisuuserät ja poistolaskenta 4. Myyntireskontra - perustiedot - laskutusliittymä 5. Ostoreskontra - perustiedot 6. Ostolaskujen sähköinen sähköinen käsittely - verkkolaskutilit ja PL- osoite - liittymä - käyttäjät ja määritykset (tarkastaja/hyväksyjä) - hyväksymiskierto 7. Matkustuksen hallinta - käyttäjät - hyväksymiskierto 8. Maksuliikenne - perustiedot - maksuliikennesopimukset - pankkiyhteydet 9. Kassanhallinta - perustiedot - määrittelyt ja raporttipohjat - liittymät (ostoreskontra, myyntireskontra) 10 10. Palkkahallinto - perustiedot - määrittelyt ja raporttipohjat Ennen talousjärjestelmien muutostyötä tulee tilaaja-tuottaja-malli olla rakennettu ja palkkausperusteet määritelty. 5.3 Taseyksikkövaihe (vuodet 2018 – 2019) Talousarvio vuodelle 2018 laaditaan keväällä 2017, jolloin pitää em. toimenpiteet olla tehty. Talousjärjestelmien muutostyö tehdään vuoden 2017 aikana, jotta taseyksikkö voi aloittaa toimintansa 1.1.2018. Keväällä 2019 analysoidaan tehtyjen muutosten tulokset ja vaikutukset ja tämän analyysin perusteella tehdään päätös jatketaanko taseyksikkönä, puretaanko taseyksikkö, perustetaanko liikelaitos, perustetaanko liikelaitosvaiheen jälkeen oma osakeyhtiö vai tehdäänkö liikkeenluovutuksia. Eri vaihtoehtojen vertailutaulukko osa-alueittain on liitteessä 2. Liikelaitoksen perustaminen ei vaikuta henkilöstön asemaan ja lähtökohtana on, että tulosaluevaiheessa muutetut sopimukset säilyvät ennallaan. 5.3.1 Liikelaitoksen edellytykset Kunnan kirjanpidollinen taseyksikkö ja liikelaitos ovat taloudenohjausmalleja, joissa rakentamisyksiköstä muodostetaan kunnan kirjanpidossa oma, eriytetty yksikkö. Eriyttämisen tarkoituksena on seurata tarkoin tuloja, menoja sekä varoja ja pääomia. Kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö laatii erillistilinpäätöksen, joka tuo sille tasejatkuvuuden. Liikelaitoksena toimivalle yksikölle osoitetaan kaupungin talousarviossa erillisasema, joka korostaa toiminnan tulosvastuuta. Liikelaitos perustetaan liiketoimintaa tai liiketaloudellisin perustein hoidettavaa tehtävää varten. Toiminnan eriyttämisellä pyritään korostamaan nykyisen kuntalain 87 a §:n liiketoiminnallisuutta. Liikelaitoksen tulojen tulee suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset. Pitkällä aikavälillä tulorahoituksella tulee kattaa myös investoinnit. Toimintaa ei voi suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Erillistalousarvion ja -tilinpäätöksen avulla voidaan osoittaa, että liikelaitoksen hinnoittelu vastaa kustannuksia ja hintoja voidaan verrata yhtiömuotoisen toiminnan kanssa. Toimintamallilla pyritään tehostamaan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksia sekä lisäämään palvelujen kustannusvastaavuutta. 5.3.2 Osakeyhtiön edellytykset Mahdollinen muutostyö yhtiöittämiselle tulee perustua käsitykseen, että yhtiön toiminnalla on taloudelliset edellytykset ja organisaatio olisi eduksi toiminnalliselle ja taloudelliselle kokonaisuudelle. Kartoituksessa tulisi käydä läpi yhtiöittämisen edut, haitat, riskit ja saavutettava kustannushyöty. Mikäli kaupunki ei usko harjoittamansa toiminnan kilpailukykyyn ja tuottavuuden kasvuun, yhtiöittäminen etenkään markkinoille ei ole strategisesti perusteltu ratkaisu. Pitää myös harkita, onko kuntatalouden näkökulmasta perusteltua harjoittaa liiketoimintaa omassa organisaatiossa. Valtiontukien säätelyn vuoksi kunta ei voi pääsääntöisesti 11 antaa tukea kuntaomisteiselle yritykselle. Osakeyhtiö on vaihtoehto vain silloin, kun yhtiön toiminnalla on taloudelliset edellytykset, ja katsotaan, että kaupungin on tarkoituksenmukaista harjoittaa liiketoimintaa kilpaillulla toimialalla menemättä kilpailluille markkinoille. 5.3.3 Liikkeenluovutuksen edellytykset Yhtiöittämistä toimivampi vaihtoehto voi olla myös toiminnan liikkeenluovutus, eritoten jos perustettavat yhtiöt olisivat edelleen velvollisia noudattamaan julkista hankintalakia toimiessaan vapailla markkinoilla. Liikkeenluovutus ei koskisi koko rakentamisyksikön toimintaa, vaan valittuja toimintoja. Liikkeenluovutus edellyttää toimivia markkinoita ja niiden toimivuuden tutkimista ennen päätöksentekoa. 12 Liitteet Liite 1. Muiden kaupunkien kokemuksia Ohessa on muiden kaupunkien ratkaisuja. Tiedot perustuvat vierailuihin joita viime vuosien aikana tehty. Osa tiedoista on jo epäilemättä vanhentuneita, mutta tietoja voidaan tarvittaessa tarkistaa. Vantaa 14.11.14. Omaa talonrakennusta ei Vantaalla ole ollut 1990-luvun alun jälkeen. Varsinainen tilaaja-tuottaja malli on peruttu. Korjausrakentaminen on annettu liikkeenluovutuksella ISS:lle 4 vuoden sopimuksella. Tämä koskee n. 5 milj.€ töitä vuodessa ja 50 henkilön työpanosta. Talonrakennuspuolella on pelkkää tilaamista Vantaalla on NCC:n kanssa puitesopimus, jonka sisällä toteutetaan hankkeita joiden tyypilliset kustannusarviot ovat välillä 100 000 € - 1 000 000 €. Tästä menettelystä on toistaiseksi hyviä kokemuksia. Vantaalla 75% puistoista ja kaduista hoidetaan omajohtoisesti. Kuntatekniikan keskus on puhtaasti virasto. Tilaaja-tuottajamalli purettiin, koska se ei missään vaiheessa alkanut toimimaan. Periaatteena on, että oma väki työllistetään ensin. Päätös toteutettavista kohteista tehdään tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti pienet ja hankalat kohteet toteutetaan omana työnä. Helsinki Stara 12.2.14 Helsingin Stara (Stadin rakentajat) toimii omana virastonaan vuodesta 2009. Staralla on 1600 työntekijää ja liikevaihto 240 milj.€. Stara tuottaa lähes samoja rakennuksiin ja infraan liittyviä palveluja kuin TPK:n Rakentamisyksikkö. Staran sisällä on TPK:n logistiikkayksikköä vastaavia toimintoja. Kuopion kuntatekniikka 16.10.13 Toimii viidettä vuotta liikelaitoksena. Liikelaitoksen palveluja ovat yhdyskuntarakentaminen; katujen, liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapaikkojen kunnossa- ja puhtaanapito sekä sähköverkon asennus ja ylläpito. Liikevaihto n. 30 milj.€ ja henkilöstöä n. 200. Nykyisin toimii brändin Mestar-liikelaitos alla. Katuinvestoinneista 40% tuotetaan omana työnä Toimii ohuella organisaatiolla ja siksi yleiskuluvaatimus on saatu pidettyä alhaisena. Kuopion kaupunki on tiukentanut otetta liikelaitoksesta ja toiminta on liukumassa takaisin kohti virastomallia. Liikelaitoksella on ongelmana, että omistaja ei ole linjannut suuntaa. 13 Liikelaitoksen sisällä pohditaan uutta strategiaa, mutta suuntaa ei ole valittu. Vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan esimerkiksi seudullinen malli tai yhtiöittäminen. Toimitusjohtaja Seppo Hiekkalan mukaan osakeyhtiöön siirtymistä kannattaa miettiä liikelaitoksen kautta. Lahden seudun kuntatekniikka Oy 6.6.13 Vuonna 2009 perustettu seudullinen osakeyhtiö, jonka omistavat Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Nastolan, Asikkalan kunnat. Tekee kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Liikevaihto n. 30 milj.€ ja henkilöstöä n. 170. Noin 50 % liikevaihdosta tulee markkinaehtoisesta tuotannosta Lahden kaupungin alueella. In-House asemaa pidetään tärkeänä. Samalla vierailulla käsiteltiin LK Kiinteistöpalvelut Oy:n tilannetta Perustettiin vuonna 1.9.2006 ja siihen siirtyi 150 henkilöä Lahden kaupungin eri yksiköistä. Yhdistettiin kiinteistönhoito, siivous ja korjausrakentaminen omaksi yhtiöksi. Yhtiön muodostamisen perusteena oli vaihtoehdon luominen yksityisille markkinoille. Yhtiöittämisellä haettiin joustavampia mahdollisuuksia kehittää yhtiön palveluita ja toiminnan tehokkuutta sekä aidompaa palvelutuottajaroolia tuotettaessa kaupungille kyseisiä palveluita. Yhtiö perustettiin ilman viiden vuoden irtisanomissuojaa. LK kiinteistötekniikan ja Lahden Talot Oy:n välillä oli viiden vuoden puitesopimus johon molemmat osapuolet olivat sidottuja. Täydellinen puitesopimus oli voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen työt vapautettiin asteittain kilpailutukseen. Aluksi uusi yhtiö pärjäsi hyvin mutta kolmantena vuotena tulos lähti laskuun. o 1. syy: väärin lasketut tarjoukset o 2. syy: työsopimuksen lomaedut, sopimus vaihdettiin Tuloksen laskettua selvitettiin LK Kiinteistötekniikan myyntiä halukkaille Lopputuloksena 1.5.13 LK Kiinteistötekniikka myytiin ISS:lle Palvelu oli laadukasta koko toiminnan ajan Mitä opittiin? o Omistajan tulee laatia perustamisvaiheessa suunnitelma tulevaisuudesta o Yhtiöiden hallituksessa tulisi olla substanssiosaamista ja liiketoimintaosaamista o Poliittiset valinnat neljän vuoden välein hankaloittavat asioiden etenemistä o Kuntaomistajuuden määrittely on ongelmallista Merkittävät asiat LK Kiinteistötekniikasta: o Omistajuuden linjaus, pidetäänkö toiminta 10 vuoden päästä vai onko yhtiöittäminen vain keino ulkoistaa toiminta. o Viiden vuoden irtisanomissuoja osakeyhtiössä on myrkkyä. Työvoimavaltaisella alalla henkilömäärän muutokset ovat ehdottomia. o Perustettavan yhtiön ja tilaavan organisaation yhteistyö o Ennen jakoa tilaaja ja tuottaja samaa organisaatiota 14 o o o o Kun jako tapahtui, niin molemmille osapuolille iski kateus toisesta organisaatiosta Inhimilliset asiat ratkaisivat oleellisesti asioita Vaatii yhteispeliä ja vähemmän kuvitelmaa Yhtiön on oltava valitun aikajänteen jälkeen kannattava Tampereen infra Tampereen Infra perustettiin vuoden 2009 alussa yhdistämällä kolme kaupungin liiketoimintayksikköä eli auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Yhdistämisen tavoitteeksi asetettiin projektimaisen työtavan kehittäminen sekä asiakkaita kilpailukykyisesti palvelevan organisaation muodostaminen. Liikelaitoksen kehittämistyö jatkui yhdistämisen jälkeen ja Tampereen Infran toiminta ja tulevaisuus olivat selvitystyön kohteena vuonna 2010. Selvitystyön perusteella kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2010, että Tampereen Infran toimintaa kehitetään sisäisenä liikelaitoksena. Asfalttiasema myytiin kilpailun kautta liikkeenluovutuksella, liikennevalotoiminta myytiin Tampereen Vera Oy:lle liikkeenluovutuksella, kasvihuoneiden toiminnasta luovuttiin siirtymäajan kuluessa sekä yhdyskuntasuunnittelu siirrettiin tilaajaryhmään. Liikevaihto n. 60 milj.€. ja henkilöstöä 2014 oli 400. Merkittävää on, että toiminnan alkaessa henkilöstöä oli n. 800. Henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi käytössä oli erillinen 100 henkilöä koskeva uudelleensijoitusohjelma, jossa hyödynnettiin Tampereen kaupungin isot sisäiset työmarkkinat. Sen lisäksi noin 100 henkilöä siirtyi liiketoimintakaupoilla ja muilla organisaatiomuutoksilla pois liikelaitoksesta. Poistunutta henkilöstömäärää ei ole kompensoitu ulkopuolisilla ostoilla, joten liikelaitoksen tuottavuus on noussut merkittävästi. 15 Liite 2. Vaihtoehtoisten mallien vertailutaulukko Tehokkuus, talous ja tuloksen käsittely Tehokkuus Talous Tuloksen käsitteleminen ja riskit Bruttoyksikkö Bruttoyksikkömalli sopii toimintaan, jossa tulot ja menot ovat ennalta tiedossa, eikä niihin oleteta tulevan muutosta vuoden aikana. Talous on samassa yhteydessä kunnan muun kirjanpidon kanssa. Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi ohjata epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (mm. tilinpäätösostot). Nettoyksikkö Nettoyksikkömalli sopii toimintaan, jossa joustavuutta pienessä määrin voidaan hakea kuluvan vuoden aikana esim. tulorahoitusta kasvattamalla. Talous on samassa yhteydessä kunnan muun kirjanpidon kanssa. Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi ohjata epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (mm. tilinpäätösostot). Taseyksikkö Taseyksikkömalli sopii toimintaan, jossa joustavuutta voidaan hakea kuluvan vuoden aikana esim. tulorahoitusta kasvattamalla. Taseyksikön tuloslaskelma ja tase on eriytetty kunnan muusta kirjanpidosta. Taseyksikkö laatii vuosittain oman tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli taseyksikkö tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Liikelaitos Liikelaitos pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius on nopeampi kuin ns. perinteisillä yksiköillä. Liikelaitos tekee oman talousarvion, jonka johtokunta hyväksyy. Liikelaitoksen kirjanpito on eriytetty muusta kunnan kirjanpidosta. Laatii myös oman tilinpäätöksen. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli liikelaitos tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Kannattavuusvaatimus. Osakeyhtiö Osakeyhtiö pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius organisaatiomuutoksiin on nopea. Osakeyhtiö tekee oman talousarvion. Osakeyhtiön kirjanpito on eriytetty omistajakunnan kirjanpidosta. Kirjanpidolliset velvoitteet tulevat osakeyhtiölain kautta. Osakeyhtiöllä on tasejatkuvuus ja vastuu omasta pääomasta. (kirjanpidollinen) 16 Henkilöstöpolitiikka, asiakasrajapinnat, toiminnan joustavuus markkinoihin nähden Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat Bruttoyksikkö Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Bruttoyksikön reagointikyky muuttuviin asiakastarpeisiin hidas, jos toiminnan muuttaminen aiheuttaa muutostarvetta resursseihin. Talousarviossa sovittujen tavoitteiden sisällä se voi toteuttaa toimintaansa talousarviossa suunnitellulla tavalla. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Nettoyksikkö Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Nettoyksikkö pystyy tarvittaessa reagoimaan muuttuviin asiakastarpeisiin, mikäli muutos ei aiheuta muutosta resursoinnin osalta toimintakatteeseen. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Taseyksikkö Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Taseyksikkö pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, kunhan muut tavoitteet tulevat täytetyksi. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Liikelaitos Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Liikelaitos pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, kunhan muut tavoitteet tulevat täytetyksi. Ei voida hyödyntää mahdollista markkinapotentiaalia. Mikäli liikelaitos toimii markkinoilla, se tulee yhtiöittää. Osakeyhtiö Itsenäinen henkilöstöpolitiikka. Strategiset henkilöstöpolitiikkaa koskevat ohjeet konsernista. Hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan konsernijaoston myötävaikutuksella. Osakeyhtiö pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin. Voidaan vapaasti hyödyntää olemassa olevia markkinoita. (kirjanpidollinen) Mahdollisuus toimia markkinoilla 17 Sitovuus, päätöksenteko ja toiminnan ohjaus Sitovuus Päätöksenteko Toiminnan ohjaus Bruttoyksikkö Bruttoyksikkö on sitova sekä tulojen että menojen suhteen. Vaatii ylitysluvan valtuustolta. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Nettoyksikkö Nettoyksikkö on toimintakatteeltaan tai vuosikatteeltaan sitova yksikkö. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Taseyksikkö Taseyksikkö on toimintakatteeltaan tai vuosikatteeltaan sitova yksikkö. Johtosäännössä määritellään vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset toimielimet. Tavoitteet asettaa lautakunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle sitovat tavoitteet. Liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Hallinto järjestetään johtosäännön määräyksin. Omistajapoliittiset linjaukset määrittelee valtuusto. Tavoitteet asettaa johtokunta ja valtuusto. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Osakeyhtiö Valtuusto asettaa osakeyhtiölle talousarvioon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunta omistaa osakeyhtiöstä tietyn osuuden, jonka perusteella sillä on oikeus tiettyyn määräysvaltaan. Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä oma hallitus, joka ohjaa päätöksentekoa. Osakeyhtiön hallitus. Osakeyhtiön hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksen yhteydessä. Toimintaa ohjataan hallitustyöskentelyn kautta. Hyvä hallinto- ja johtamistapa, omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohje. (kirjanpidollinen) 18 Liite 3. Henkilöstön edustajan ja järjestöjen näkemys
© Copyright 2024