Ympäristömeluselvitys (1365 kt)

143144-1
KOTKAN KANTASATAMA
YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Benoît Gouatarbès
Timo Markula
Akukon Oy
Helsinki 2/2015
143144-1
1(11)+liitteet
12.2.2015
DI Benoît Gouatarbès, DI Timo Markula
Kotkan Kantasatama
Tilaaja:
Tilaus:
Yhteyshenkilö:
Kotkan kaupinki, Kaupunkisuunnittelu
9.1.2015
Marja Kukkonen
YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Tiivistelmä
Kotkan Kantasataman alueen ympäristömelun mallilaskenta tehtiin suunnitellulle uudelle maankäytölle. Tulokset on esitetty melukarttoina sekä piha-alueille että julkisivuille kohdistuvina melutasoina. Lisäksi on annettu asemakaavavaatimusta vastaava
A-äänitasoerotus ΔLAs eri julkisivuilla myöhemmin tarvittavaa eri rakenneosien äänieristyksen mitoitusta varten.
Äänieristysvaatimuksia tarkasteltiin tilanteessa, jossa alueen kaikkien mahdollisten
melulähteiden (laivat, katuliikenne ja Kotkamills) aiheuttama kokonaismelu on otettu
huomioon. Laivamelun erityispiirteet (pienitaajuinen melu) on otettu huomioon ja se
tulee edelleen ottaa huomioon julkisivurakenteita suunniteltaessa.
Suunnittelualueen asuinrakennusten (sis. Ankkuri-kortteli) ja hotellien osalta Aäänitasoerotusvaatimus laivamelua vastaan ΔLAs vaihtelee eri julkisivuilla välillä
30…35 dB. Suurin ΔLAs esiintyy välilaiturin asuinrakennuksen julkisivuilla. Suurin vaatimus 35 dB asettaa tiukan vaatimuksen ulkoseinien ja varsinkin ikkunoiden äänieristykselle.
Liike- ja huvi- sekä viihdepalvelurakennusten osalta äänitasoerotusvaatimusta ei ole
esitetty, koska sisätilojen suunnitelmat ja käyttötarkoitukset ovat vielä avoinna.
Piha-alueilla selvitystulosten avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa on tarvetta suunnitella tarkemmin meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon monia niihin vaikuttavia seikkoja laivamelun erityispiirteistä johtuen. Erillinen meluntorjuntaselvitys, joka kohdistuu suunnittelualueeseen, on
lähes aina tarpeellinen.
Akukon Oy
Hiomotie 19, 00380 HELSINKI
Y-tunnus 0983772-0
akustiikka|audiovisual|melu
Puh. 010 3200 700
www.akukon.fi
[email protected]
143144-1
2(11)
Sisällysluettelo
1
Tausta................................................................................................................................. 3
2
Melun mallilaskenta ........................................................................................................... 3
2.1
Laskenta- ja maastomalli ............................................................................................... 3
2.2
2.3
Laskentasuureet ja -pisteet ........................................................................................... 3
Melulähteet .................................................................................................................. 4
2.3.1 Satama .................................................................................................................... 4
2.3.2 Tieliikenne ............................................................................................................... 5
2.3.3 Raideliikenne ........................................................................................................... 6
2.3.4 Teollisuus................................................................................................................. 6
2.4
Laskentatilanteet .......................................................................................................... 6
3
Laskentatulokset ................................................................................................................ 7
3.1
4
Laivamelun erityispiirteet ................................................................................................... 7
4.1
Laivamelun ominaisuudet ............................................................................................. 7
4.2
4.3
Äänieristystavoitteet ..................................................................................................... 7
Julkisivuihin kohdistuva melu ja äänieristysvaatimus ..................................................... 8
5
6
Melukartat .................................................................................................................... 7
Tulosten tarkastelu............................................................................................................. 8
5.1
5.2
5.3
Laivamelu...................................................................................................................... 8
Liikennemelu................................................................................................................. 9
Rakenteiden äänieristyksen mitoitus ............................................................................. 9
5.4
Piha-alueille kohdistuva melu .......................................................................................10
Johtopäätökset ..................................................................................................................10
Liitteet A
Melukartat
Katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillisin sahan ja tukkikentän toiminta (sis.
junaliikenne)
Liite A1:
Liite A2:
päiväaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,7-22
yöaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,22-7
Liitteet B
Melukartat
Laivat (risteily ja roro) + katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillisin sahan ja
tukkikentän toiminta (sis. junaliikenne).
Liite B1:
Liite B2:
päiväaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,7-22
yöaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,22-7
143144-1
1
3(11)
Tausta
Kotkan Kantasataman aluetta kaavoitetaan liike- ja asuinkäyttöön. Alueelle on tarkoitus rakentaa muotikauppaan keskittyvä outlet-keskus, liiketiloja, ravintoloita, kaksi hotellia, tiloja huvi- ja viihdepalveluita varten sekä asuinrakennuksia. Suunnittelualue sijaitsee Kotkansaaren pohjoisosassa välilaiturin ja itälaiturin alueilla Merikeskus Vellamon ja Kotkamillsin tehtaan välillä.
Nykyisin suurin osa suunnittelualueesta on satama-aluetta, josta Itälaiturin pohjoisosa
on jatkossakin tarkoitus säilyttää satamakäytössä. Itälaiturissa on varattu roro- ja risteilylaivoille.
Asemakaavan muutosta varten Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelu on antanut
toimeksiannon selvittää alueen ympäristömelu. Laivojen pienitaajuisen melun lisäksi
selvityksessä tulee ottaa huomioon suunnittelualueen rakennusten julkisivuille ja oleskelualueille kantautuva tieliikennemelu, pääosin satamaan ja tehtaalle johtavan Satamakadun raskaasta liikenteestä, sekä teollisuusmelu (Kotkamills).
Ulkomelun yleiset ohjearvot (keskiäänitaso LAeq) oleskelualueilla (esim. pihat ja parvekkeet) ovat 55 dB päivällä (klo 7–22) ja 50 dB yöllä (klo 22–7) [1]. Uusilla asuinalueilla yöaikainen ohjearvo on 45 dB. Ohjearvot asuintiloissa sisällä ovat 35 dB päivällä ja
30 dB yöllä.
Tässä raportissa on esitetty Kotkan Kantasataman alueen ympäristömelun mallilaskennan tulokset suunnitellussa maankäyttötilanteessa. Lisäksi olennaisena tuloksena
on annettu asemakaavavaatimusta vastaava suositus A-äänitasoerotukseksi eri julkisivuilla niiden osien äänieristyksen mitoitusta varten.
2
Melun mallilaskenta
2.1
Laskenta- ja maastomalli
Ympäristömelun laskennat tehtiin Datakustik CADNA/A 4.5 –tietokoneohjelmalla käyttäen kolmea yhteispohjoismaista ympäristömelun laskentamallia:
·
·
·
katuliikenne: tieliikennemelun laskentamalli [1]
junaliikenne: raideliikennemelun laskentamalli [2]
laivat ja teollisuus: teollisuuden ympäristömelun laskentamalli [3]
Kolmiulotteiseen tietokonemalliin syötettiin alueen maaston korkeuskäyrät, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä liikenneväylien sijainnit ja korkeustiedot.
Rakennusten korkeustiedot ja sijainnit syötettiin malliin käyttäen lähtötietoina asemakaavapiirustuksia (Masterplan 22.1.2015 ja luonnospäivitys 9.2.2015, AHR Architects
Ltd.) ja kantakartta-aineistoa (Kotkan kaupunki).
2.2
Laskentasuureet ja -pisteet
Laskentasuureena on tavallinen A-keskiäänitaso LAeq sekä päivä- (klo 7-22) että yöajalle
(klo 22-7). Selvityksen tulokset eli lasketut melutasot esitetään sekä julkisivuihin kohdistuvina että pihoilla esiintyvinä melutasoina.
143144-1
4(11)
Pihojen äänitasot ovat kokonaismelutasoja siinä mielessä, että ne sisältävät kaikki heijastukset kovista pystypinnoista kuten talojen ulkoseinistä. Tällainen laskentatulos
edustaa ulkotilojen melua.
Seinän itsensä heijastusta ei oteta huomioon rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melutasoa arvioitaessa. Julkisivuihin kohdistuvan melun ohjearvot koskevat melua, josta
heijastuksen osuus on poistettu. Siten aivan seinän lähellä ohjearvoihin verrattava äänitaso on n. 3 dB pienempi kuin mitä melukartta näyttää. Sen sijaan julkisivujen laskentapisteiden tuloksissa äänitaso on suoraan julkisivulle kohdistuva melutaso.
Melukartan laskenta tehtiin käyttäen 5 × 5 m2 suuruisia laskentaruutuja. Laskentapisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Lähimpien rakennusten julkisivujen melutasojakautumat laskettiin siten, että laskentapisteitä sijoitettiin
kunkin kerroksen korkeudelle ja vaakasuunnassa enintään 10 m välein.
2.3
Melulähteet
2.3.1
Satama
Nykyisin suurin osa suunnittelualueesta on satama-aluetta, josta Itälaiturin pohjoisosa
on edelleenkin tarkoitus säilyttää satamakäytössä. Itälaituria on suunniteltu roro- ja risteilylaivojen käyttöön.
Laivat käyttävät apukonettaan laiturissa ollessaan tuottaakseen käyttövoiman ilmanvaihtoon, lämmitykseen, valaistukseen jne. On kuitenkin huomattava, että mahdollinen siirtyminen maasähkön käyttöön tulevaisuudessa ei välttämättä vähennä laivojen
melua juuri lainkaan. Suurella osalla matkustajalaivoista ja käytännössä kaikilla risteilijöillä merkittävimmät melulähteet liittyvät ilmanvaihtoon, ja ne ovat käynnissä käyttövoiman lähteestä riippumatta.
Tämä melu on pienitaajuista ja se leviää joka suuntaan laivan ympäristöön korkealla sijaitsevasta savupiipusta johtuen. Pienitaajuinen melu koetaan usein häiritseväksi sisätiloissa etenkin yöaikana. Rakennusten julkisivut eristävät huonosti pienitaajuista melua
ja lisäksi huonemoodit (huoneen mittoihin liittyvät seisovat aallot) voivat edelleen korostaa samoja taajuuksia.
Välilaiturissa sijaitsevat asuinrakennukset ovat alle 100 m etäisyydellä Itälaiturin risteilylaivasta, joka voi viipyä laiturissa koko yön.
Satamasta aiheutuu roro-laivojen osalta niiden apukoneiden lisäksi vetomestareiden
melua. Vetomestareita käytetään konttien ja rekan perävaunujen purkamisessa ja lastaamisessa.
Mallilaskennassa sijoitettiin melultaan keskimääräinen risteilylaiva Itälaiturin luoteisosaan (keula koilliseen päin) ja roro-laiva Itälaiturin pohjoisosaan (keula itään päin).
Koska tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa laivojen aikatauluista, niiden oletettiin olevan
laiturissa päivällä 50% koko päiväajasta (7-22) ja yöllä 100% koko yöajasta (22-7). On
epätodennäköistä että kaikki laivat ovat koko päiväajan laiturissa. 50% laituriaika arvioitiin todennäköisemmäksi ja siten melulaskennassa edustavammaksi kuin koko päiväaika. Oletuksen vaikutus koko päivän keskiäänitasoon on 3 dB.
143144-1
5(11)
Laivan asennolla on hieman vaikutusta, sillä tyypillisesti laivan tärkeimmät melulähteet ovat takaosassa: savupiipussa tai sen läheisyydessä. Laskennassa käytetty laivojen
sijoittelu edustaa melun kannalta pahinta tapausta.
Toimistomme on mitannut lukuisissa eri Suomen satamissa risteily- ja roro-laivojen
melupäästöjä vuodesta 1997 lähtien. Kaikkien mitattujen laivojen keskimääräinen melupäästö (energiakeskiarvona laskettu A-äänitehotaso LWA) on:
risteilylaiva
roro-laiva
LWA = 106 dB
LWA = 108 dB
Laskennassa on otettu huomioon myös sataman työkoneet eli lähinnä vetomestarit,
jotka liikuttelevat roro-laivalla kuljetettavia rekkojen perävaunuja itälaiturin pohjoisalueella. Roro-laivaan liittyvästä toiminnasta ei ole saatu tietoja. Niiden osalta vetomestareita oletettiin käytettävän päivän aikana seuraavasti: kaksi vetomestaria kumpikin
toiminnassa 6 tuntia. Työskentelevän vetomestarin melupäästö (energiakeskiarvona
laskettu A-äänitehotaso LWA) on:
LWA = 110 dB
Roro-laivan ramppikolinaa, joka voi syntyä laivan rampin kolahtaessa laiturin rakenteeseen ajoneuvojen purun ja lastauksen aikana, ei ole otettu huomioon. Ramppikolinaa ei esinny aina ja se on suhteellisen helppo torjua lähes kokonaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Hietasen sataman etelälaiturin toiminnasta ei ole saatu tietoja, joten siitä mahdollisesti
aiheutuva melu kantasataman suunnittelualueella ei sisälly tämän selvityksen tuloksiin.
2.3.2
Tieliikenne
Laskennassa otettiin huomioon suunnittelu- ja Kotkamillisin alueelle johtava liikenne
(Satamakatu, Salakuljettajantie, Tornatorintie ja Ruukinkatu). Merkittävin lähde on Satamakatu siinä kulkevan raskaan liikenteen vuoksi. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee asuinrakennuksia Satamakadun varrella, mm. ns. Ankkuri-kortteli Satamakadun ja Ruukinkadun lounaisnurkassa. Muita teitä, kuten esimerkiksi tontille johtavia
katuja tai kauempana olevia teitä, ei otettu mukaan laskentaan. Niiden melulla ei ole
merkittävää vaikutusta kokonaismeluun suunnittelualueen rakennusten ja pihojen
kohdalla.
Laskennassa käytetyt liikennetiedot vastaavat ennustetilannetta vuodelle 2030 (Strafica, saatu 31.1.2015). Nämä liikennetiedot sisältävät satamaan ja Kotkamillsin tehtaaseen liittyvän raskaan liikenteen.
Ajonopeutena käytettiin koko alueella 40 km/h. Päiväajan osuudeksi vuorokausiliikenteestä oletettiin tavalliseen tapaan 90%.
Todettakoon, että melutasot eivät ole herkkiä liikenteen vaihteluille. Esimerkiksi 50 %
kasvu liikennemäärissä aiheuttaa melutasoon vain 1,8 dB lisäyksen.
143144-1
2.3.3
6(11)
Raideliikenne
Tukkijunia tulee Kotkamillsin saha-alueelle tehtaalle nykyisin neljä kertaa kuukaudessa. Junat ovat kymmenen vaunun mittaisia. Laskentatilanteeseen asetettiin yksi juna
päiväajalle.
2.3.4
Teollisuus
Teollisuusmelun osalta merkittävin tekijä lienee Kotkamillsin tehtaan saha-alueen toiminta. Tiukan aikataulun ja vuodenajan sääolosuhteiden takia tässä selvityksessä ei
voitu mitata ja määrittää kaikkien merkittävien yksittäisten melulähteiden melupäästöjä.
Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminnan aiheuttaman melun mallilaskennan lähtötietoina käytettiin melupäästötietoja vastaavista toiminnoista, joita on mitattu aikaisemmissa teollisuusmelun selvityksissä muissa kohteissa. Meluisimpia lähteitä ovat
sahan kuljetin ja moottorit sekä työkoneet.
Kotkamillsin sahan ja tukkikentän alueet sijaitsevat suunnittelualueen kaakkoispuolella. Työkoneiden ajot jakautuvat kahteen pääalueeseen, jotka ovat tasaamo ja tukkilajittelu/saha. Toiminta tapahtuu kahdessa työvuorossa klo 6-23 välillä. Työkoneiden tyypit ja niiden toiminta-ajat sekä sahan melulähteiden laskennassa käytetyt tiedot on lueteltu taulukossa 1.
Taulukko 1. Laskennassa käytetyt tiedot: sahan melulähteiden äänitehotasot L WA [dB] sekä työkoneiden toiminta-ajat.
lähde
LWA
lajittelukuljetin
lajittelukuljettimen moottori, alku
lajittelukuljettimen moottori, loppu
trukit tasaamon alueella (2 kpl)
Highlift tukkilajittelu/saha-alueella (3 kpl)
106
106
107
110
108
aika / määrä
päivä
yö
15
15
15
15
15
2
2
2
2
2
h
h
h
h
h
h
h
h
h
h
Vuonna 2011 tehtyjen melumittausten tulosten perusteella [5] Kotkamillsin tehtaiden
muun toiminnan aiheuttama melu ei vaikuta kokonaismeluun suunnittelualueella. Sitä
ei siksi otettu mukaan laskentaan.
2.4
Laskentatilanteet
Tässä selvityksessä tarkasteltiin seuraavia kahta eri laskentatilannetta, joiden tulokset
(päivä ja yö erikseen) on esitetty melukarttoina. Laskentatilanteet ovat:
VE1
katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminta
(sis. junaliikenne)
VE2
laivat (risteily ja roro) + katuliikenne (ennuste 2030) + Kotkamillsin sahan ja
tukkikentän toiminta (sis. junaliikenne)
143144-1
7(11)
3
Laskentatulokset
3.1
Melukartat
Ennusteliikenteen 2030 sekä Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminnan aiheuttaman
kokonaismelun A-keskiäänitasot on esitetty liitteiden A1 ja A2 melukartoissa:
·
Liite A1
VE1 päiväaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,7-22
·
Liite A2
VE1 yöaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,22-7
Laivojen (risteily ja roro), ennusteliikenteen 2030 sekä Kotkamillsin sahan ja tukkikentän toiminnan aiheuttaman kokonaismelun A-keskiäänitasot on esitetty liitteiden B1 ja
B2 melukartoissa:
·
Liite B1
VE2 päiväaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,7-22
·
Liite B2
VE2 yöaikaiset A-keskiäänitasot LAeq,22-7
Pihojen äänitasojen lisäksi liitteissä on esitetty rakennusten julkisivuille kohdistuvat
melutasot. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot on laskettu kerroskohtaisesti. Rakennusten seinillä olevat kahdeksankulmaiset tunnukset ilmoittavat suurimman kyseisillä
julkisivuilla esiintyvän keskiäänitason LAeq.
4
Laivamelun erityispiirteet
4.1
Laivamelun ominaisuudet
Laivojen melu saattaa aiheuttaa ongelmia lähimpien asuinrakennusten sataman puoleisten julkisivujen kohdalla. Äänieristyksen kannalta haastavinta on, että laivamelun
spektrin muoto poikkeaa tuntuvasti muiden tavallisten ympäristömelun lajien, kuten
auto-, juna- ja lentoliikenteen meluspektreistä.
Laivamelu on erityisen pienitaajuista. Pienitaajuisen melun aiheuttaa laivojen apukone,
joka on käynnissä koko satamassa oleskelun ajan. Apukone on pääkonetta pienempi
mutta kuitenkin suhteellisen suuri dieselmoottori, jonka voimalla tuotetaan laivan satamassa tarvitsema sähkö, mm. lämmitystä, valaistusta ja ilmanvaihtoa varten. Apukone sijaitsee laivan konehuoneessa ja sen melu tulee suurimmaksi osaksi ulos pakoputken suusta, joka yleensä sijaitsee savupiipun huipulla.
Matala- eli pienitaajuinen melu on erityisen hankalaa siksi, että rakennusten julkisivut
eristävät sitä selvästi huonommin kuin esim. tavallista tieliikennemelua. Toinen melun
haitallisuutta korostava seikka on, että laivojen apukoneen melu sisältää tyypillisesti
vain yhtä tai muutamaa yksittäistä taajuutta eli se on luonteeltaan kapeakaistaista. Tällaista melua pidetään häiritsevämpänä kuin tavallista spektriltään tasaisempaa melua.
4.2
Äänieristystavoitteet
Ympäristömelun yleiset ohjearvot sisällä varsinaisissa asuinhuoneissa (mm. olo- ja makuuhuone) ovat päivällä 35 dB ja yöllä 30 dB [1]. STM:n asumisterveysohjeessa on lisäksi erikseen annettu yöaikaiselle musiikkimelulle ohjearvoksi 25 dB [6].
143144-1
8(11)
Musiikkimelun tiukempaa ohjearvoa perustellaan sillä, että asuntoihin kuuluva ja terveyshaittaa aiheuttava musiikkimelu on yleensä pienitaajuista melua. Tämä johtuu
kahdesta syystä: sähköisesti vahvistetussa musiikissa on tavallisesti voimakas pienitaajuinen osuus ja rakennusten äänieristys on pienillä taajuuksilla heikompi kuin keskitaajuusalueella. Tämän lisäksi pientaajuisen melun katsotaan olevan häiritsevämpää
kuin ”tavallinen” melu, esimerkiksi silloin, kun se on kapeakaistaista. Musiikkimelun
ominaisuudet muistuttavat siten monessa suhteessa tässä käsiteltävää laivojen melua.
Musiikki- ja laivamelun periaatteellisen samankaltaisuuden perusteella laivojen melun
haitallisuutta on syytä arvioida käyttäen tiukennettua ohjearvoa 25 dB.
Voitaisiin ajatella yhtä hyvin, että 25 dB ohjearvo vastaa 5 dB kapeakaistakorjauksella
kiristettyä tavallista ohjearvoa. Asumisterveysohjeessakin todetaan, että jos musiikkimelulle käytetään tätä tiukempaa ohjearvoa, siihen ei enää erikseen käytetä kapeakaista- tai impulssikorjausta.
Kaavoituksessa esitettävä äänieristysvaatimus määritellään julkisivuun kohdistuvan
melun A-äänitason ja sisämelun A-äänitason tavoitearvon erotuksena. Tarkemmin Aäänitasoerotus DLA edustaa äänieristystä nimettyä ympäristömelun lajia, kuten tieliikennemelua vastaan.
Kohteissa, joissa laivojen melu on otettava erityisesti huomioon, voidaan määrittää
”äänitasoerotus laivamelua vastaan”
DLAs = DLA + 5 dB
jossa DLA on tavalliseen tapaan, tavalliseen sisämelun ohjearvoon perustuva äänitasoerostus ja 5 dB seuraa edellä esitetystä sisämelun tiukemmasta ohjearvosta. Tunnuksen alaindeksin kirjaimen ”s” voidaan tulkita tulevan vaikkapa sanoista ”satama”
tai ”ship”.
4.3
Julkisivuihin kohdistuva melu ja äänieristysvaatimus
Tulosten tarkastelu tehdään vain suunnittelualueen asuinrakennusten ja hotellien kohdalla. Näissä yöaikaisen sisämelun sallittu äänitaso on 25 dB, kun laivamelua esiintyy.
Liike- sekä huvi- ja viihdepalvelurakennusten kohdalla laskentatuloksia ei ole tarkasteltu, koska sisätilojen suunnitelmia ja käyttötarkoitusta ei ole vielä lyöty lukkoon.
Äänieristysvaatimuksia tarkastellaan VE2:n tilanteessa, jossa alueen kaikkien mahdollisten melulähteiden vaikutus on otettu huomioon.
5
Tulosten tarkastelu
5.1
Laivamelu
Välilaiturin asuinrakennuksen julkisivuilla lasketut A-keskiäänitasot LAeq ovat suurimmillaan 59 dB yöllä, kun molemmat laivat (risteily ja roro) yöpyvät Itälaiturissa koko yön (ks. liite B2). Tämä vastaa pahinta mahdollista tilannetta. Laivojen melu on hallitsevaa muuhun meluun verrattuna.
Välilaiturin asuinrakennuksille suositellaan kaavavaatimusta: A-äänitasoerotus laivamelua vastaan DLAs = 35 dB.
143144-1
9(11)
Satamakadun ja Salakuljettajantien välisen alueen asuinrakennusten ja hotellin julkisivuille lasketut A-keskiäänitasot LAeq ovat suurimmillaan 55 dB yöllä, kun molemmat laivat (risteily ja roro) yöpyvät itälaiturissa.
Satamakadun ja Salakuljettajantien välisen alueen asuinrakennuksille ja hotellille suositellaan kaavavaatimusta: A-äänitasoerotus laivamelua vastaan DLAs = 30 dB.
Samaa vaatimusta, DLAs = 30 dB, suositellaan käytettäväksi Ankkuri-korttelin (Satamakadun ja Ruukinkadun risteyksen lounaisnurkka) Ruukinkadun ja Satamakadun puoleisilla julkisivuilla sekä Pohjoislaiturin hotellin julkisivuilla.
5.2
Liikennemelu
Tieliikennemelu ei aseta laivamelua tiukempia äänieristysvaatimuksia Välilaiturin
asuinrakennuksille, pohjoislaiturin hotellille ja Satamakadun ja Salakuljettajantien välisen alueen asuinrakennuksille.
5.3
Rakenteiden äänieristyksen mitoitus
Julkisivun äänieristystavoite tai –vaatimus DLA ei vielä kerro minkälainen rakenne on
äänieristykseltään riittävä, koska toteutuva A-äänitasoerotus ei ole pelkästään rakenteen äänieristyksen ominaisuus vaan ulkomelun ja eri julkisivuosien rakenteiden yhteinen ominaisuus. Rakenteen eristysominaisuuksia edustaa ilmaäänieristysluku RA,
joka on eri käsite ja eri suure kuin äänitasoero DLA. Myös niiden lukuarvot ovat erisuuria.
Seuraava hankaluus on, että julkisivurakenteiden suunnittelussa laivojen melulle ei
voida käyttää tavanomaista tieliikennemelulle pätevää ilmaäänieristyslukua RAtr (= Rw
+ Ctr), koska se perustuu tyypilliseen katuliikenteen melun spektriin. Laivamelulle pätevän ilmaäänieristysluvun RAs laskennassa tulee ottaa huomioon laivamelun pienitaajuinen spektri.
YM:n mitoitusopas [7] ei ota huomioon laivamelun pienitaajuista spektriä. Toimistomme aiemmat laivamelueristyksen laskelmat osoittavat, että laivamelun eristysluvun
RAs lukuarvo on usein noin 6 dB pienempi kuin tavallisen liikennemelun eristysluvun
RAtr. Tämä tarkoittaa sitä, että rakenneyhdistelmän tieliikennemelun äänieristysluvun
RAtr on oltava vähintään 6 dB suurempi kuin laivamelun eristysluvun RAs vaatimus.
Esimerkiksi jos vaadittava DLAS on 30 dB ja RAs on 40 dB, sopiva rakenne on sellainen,
jonka RAtr ³ 46 dB.
Julkisivun äänieristyksen mitoitus on tehtävä huonetilakohtaisesti ja tulokset voivat
vaihdella suuresti riippuen vaadittavasta A-äänitasoerosta eli julkisivuun kohdistuvasta melutasosta ja sisätilan käyttötarkoituksesta. Ulkoseinien ja ikkunarakenteiden todellista äänieristystä on verrattava vaatimukseen suunnitelmien myöhemmässä vaiheessa.
Vaikka päivän aikana tieliikennemelu on suurempaa kuin laivamelu, on syytä tehdä
julkisivuäänieristyksen mitoitus nimenomaan laivamelua vastaan, käyttäen äänitasoerotusta DLAs, koska yöaikainen laivamelu ja sen pienitaajuisuus ovat tärkein mahdollisesti meluhaittoja aiheuttava tekijä.
143144-1
5.4
10(11)
Piha-alueille kohdistuva melu
Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla ovat 55 dB päivällä ja 50 dB yöllä [1].
Päivän ohjearvo 55 dB alittuu Välilaiturin sisäpihoilla myös, kun molemmat laivat ovat
laiturissa. Vastaavasti päivän ohjearvo alittuu Satamakadun ja Salakuljettajantien länsiosassa hotellin ja asuinrakennusten välillä sekä Ankkurin korttelin sisäpihoilla.
Yöllä 50 dB ohjearvo ylittyy osittain välilaiturin pihoilla laivojen melun takia. Kun laivat eivät ole laiturissa yön aikana, yön ohjearvo alittuu välilaiturin pihoilla. Yön ohjearvo alittuu Satamakadun ja Salakuljettajantien länsiosassa hotellin ja asuinrakennusten välillä sekä Ankkuri-korttelin sisäpihoilla myös laivojen ollessa laiturissa koko yön.
6
Johtopäätökset
Tässä selvityksessä esitettyjen tulosten avulla pystytään mm. määrittelemään sopivat
rakennusten ulkovaipan äänieristysvaatimukset etenkin asuinalueilla ottaen huomioon
pienitaajuinen laivamelu.
Melukartat toimivat apuvälineenä tilaajalle. Sisämelun kannalta yleisin meluntorjuntoimenpide on julkisivun riittävä äänieristyskyky. Julkisivun eri osien äänieristys on
mitoitettava huonetilakohtaisesti myöhemmässä rakennusten suunnitteluvaiheessa.
Suunnittelualueen asuinkortteleissa (Välilaituri, Pohjoislaituri, Satamakadun ja Salakuljettajantien välinen alue sekä Ankkurin kortteli) suositellaan, että julkisivun eri osien äänieristyksen mitoitus tehdään erityisesti laivamelua vastaan käyttäen äänitasoerotusta DLAs.
Liike- sekä huvi- ja viihdepalvelurakennusten kohdalla laskentatuloksia ei ole tarkasteltu, koska sisätilojen suunnitelmia ja käyttötarkoitusta ei ole vielä päätetty.
Ulkomelun kannalta mahdollisesti tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet tarvitsevat
aina yksityiskohtaisen suunnittelun (mahdollisesti tarkennettu meluselvitys rajatulta
alueelta), jonka avulla pystytään arvioimaan esim. meluesteiden ja melumuureina käytettävien rakennusmassojen riittävyys melun torjumiseksi pihoilla. Tarkemmassa kohdeselvityksessä tulee mm. optimoida sijainti, geometria, rakenne, kustannukset jne.
Benoît Gouatarbès
DI
Timo Markula
DI
Viitteet
1.
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, N:o 993/1992. Helsinki 1992.
143144-1
11(11)
2.
Road traffic noise – Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:525. Nordic council of ministers. 110 s. Tieliikennemelun laskentamalli. Ohje 6/1993. Ympäristöministeriö, Helsinki 1993.
3.
Raideliikennemelun laskentamalli. Ympäristöopas 97. Ympäristöministeriö, Helsinki 2002. 58 s.
4.
KRAGH J, ANDERSEN B & JACOBSEN J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. 54 s. + liitt. 35 s.
5.
Kotkamills Oy – Kotkan tehtaan melumittaukset 2011. Raportti 16ENN0083.10.Q860-001. Pöyry
Finland Oy, Espoo 27.6.2011.
6.
Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki 2003.
7.
Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. Ympäristöopas 108. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003.
akukon 143144-1
Liite A1
Kotkan Kantasatama
Ympäristömeluselvitys
33 43
33
33
Hotel
42
42
42
42
51 44
42
50
43
50
43
50
50
51 50
43
50
50 44
31
33
36
38
38
38
40
50
47
49 50
50
50
51
VE1
Katuliikenne (ennuste 2030) +
Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta
33 31
50 49
P
50
50 44
37
42 49
34
35
50
P
4452
3751
52 46
52
52
52
52
Päivä (klo 7-22)
keskiäänitaso LAeq
52
P
36 39
36
44
36
52 45
51
49
51
49 52
Res.
35 ... 40 dB
40 ... 45 dB
45 ... 50 dB
50 ... 55 dB
55 ... 60 dB
60 ... 65 dB
65 ... 70 dB
70 ... 75 dB
39 48
48
52
39
40
49
52 46
52
50 52
P
P
43 40
44
40
40
51 45
46
43
50
43 51
42 51
51
42
43
Casino
52
44
45 52
P
Vellamo
52
52 46
Mittakaava:
1:2500 (A3)
P
a to r
intie
Outlet
Retail
Torn
Museum
Outlet
64 61 60
55 60 60
53 60 53 56
64
64 56
5348 51 53
64
51
53
51
64
64 57 55 53
50
64
Hotel 6456 50
64
51
60
52
58
57 54
P
64
51
53 51
56
58
59 52
56
58
59
59 59
55
59
54
52
59
60 52
53
Kotkamills
Tasaamo
60
58
53
58
P
Res.
57
57
59 52
56
57
58 5856
53 53 53
57
56
59 52
57
56
59 59 59
Salak
uljetta
jantie
59 59
57
P
60 60
56
57
60
60
57
56 60 53
56
56
56
56
Res.
60 53
56
57 57 55
56
57
57
56
56 60
P
55
54
55
58
62
57
62 58
56
47
54
61
61 54
44
57
54
41
57
51
60
60 53
48 52
54
60
56
44
60 52
54
54
58 55
56
60
55
54
54
60
60
58
58
Cinema 58
60 53
54
57
55
58 58
58 5857
P
Kotkamills
Tukkilajittelu ja saha
60
Satama
katu
60
60
44
48 47
60
42
47
43
60
60 53
45
47
43
57
48 40
43
43
46
55
42
45
43
55
40 42
46 54
tu
ka
in
uk
62 55
57 47
55
62 55
45
56 46 38 42
39
41
42 46 39 42
42
46 42
61
56
54
Ru
62
59
62 57
61 56
61
57 61 54 54
55 44 44
59 60
59
55
55
akukon
Akukon Oy
12.02.15
Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna
akukon 143144-1
Liite A2
Kotkan Kantasatama
Ympäristömeluselvitys
26 37
26
26
Hotel
36
36
36
36
51 44
36
44
36
44
37
44
44
44 44
37
44
50 44
24
26
29
30
31
31
33
44
41
43 44
44
44
44
VE1
Katuliikenne (ennuste 2030) +
Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta
26 24
44 43
P
44
50 44
29
35 43
27
28
43
P
3846
3045
52 46
45
46
46
46
Yö (klo 22-7)
keskiäänitaso LAeq
46
P
29 32
29
38
29
52 45
44
43
45
42 45
Res.
35 ... 40 dB
40 ... 45 dB
45 ... 50 dB
50 ... 55 dB
55 ... 60 dB
60 ... 65 dB
65 ... 70 dB
70 ... 75 dB
32 41
42
46
32
33
43
52 46
46
44 46
P
P
37 34
38
34
33
51 45
40
37
44
37 45
36 45
45
36
36
Casino
46
38
38 46
P
Vellamo
45
52 46
Mittakaava:
1:2500 (A3)
P
a to r
intie
Outlet
Retail
Torn
Museum
Outlet
56 54 53
48 53 52
46 60 53 49
56
64 56
4641 44 46
56
44
46
44
56
56 50 48 46
43
56
Hotel 6456 43
56
44
52
45
51
49 46
P
56
44
46 44
48
51
59 52
49
51
52
52 52
48
52
47
45
52
60 52
45
Kotkamills
Tasaamo
52
51
46
51
P
Res.
50
50
59 52
49
50
51 5048
46 46 46
49
48
59 52
50
48
52 52 52
Salak
uljetta
jantie
52 52
49
P
52 53
49
50
53
53
50
49 60 53
48
49
48
49
Res.
60 53
49
50 50 48
48
49
49
48
48 52
P
48
47
47
50
55
50
55 51
49
41
46
54
61 54
37
49
47
34
50
44
53
60 53
40 44
46
53
49
37
60 52
47
47
50 48
49
53
48
46
46
52
53
51
51
Cinema 51
60 53
46
51
47
50 50
50 5051
P
Kotkamills
Tukkilajittelu ja saha
53
Satama
katu
53
53
37
40 40
53
35
39
35
53
60 53
39
39
35
50
48 40
36
36
39
48
35
38
36
48
34 35
39 47
tu
ka
in
uk
62 55
50 40
48
62 55
39
48 40 31 35
32
34
35 46 39 35
35
39 36
54
49
47
Ru
55
51
55 49
54 49
54
50 61 54 47
47 37 37
51 53
51
48
48
akukon
Akukon Oy
12.02.15
Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna
akukon 143144-1
Liite B1
Kotkan Kantasatama
Ympäristömeluselvitys
34 48
34
34
Hotel
43
44
44
44
52 52
44
52
44
52
45
52
51
51 52
48
53
53 54
36
50
50
48
48
48
41
53
52
49 53
51
52
52
VE2
Laivat + katuliikenne (ennuste 2030) +
Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta
36 36
53 53
P
53
53 52
37
43 49
37
37
52
P
5257
4055
57 57
56
57
57
57
Päivä (klo 7-22)
keskiäänitaso LAeq
57
P
39 46
40
40
39
54 57
52
42
52
50 54
Res.
35 ... 40 dB
40 ... 45 dB
45 ... 50 dB
50 ... 55 dB
55 ... 60 dB
60 ... 65 dB
65 ... 70 dB
70 ... 75 dB
44 51
51
57
44
45
54
57 59
roro-laiva
57
55 57
P
P
47 51
46
48
44
53 54
49
44
50
44 53
47 55
56
47
47
Casino
risteilylaiva
56
48
49 56
P
Vellamo
56
56 59
Mittakaava:
1:2500 (A3)
P
a to r
intie
Outlet
Retail
Torn
Museum
Outlet
64 61 60
55 60 60
53 60 54 56
64
64 56
5348 51 54
64
51
53
52
64
64 57 55 54
52
64
Hotel 6456 51
64
51
60
52
58
57 54
P
64
52
54 52
56
58
59 52
56
58
59
59 59
55
59
54
52
60
60 55
53
Kotkamills
Tasaamo
60
59
53
58
P
Res.
58
57
59 54
56
57
58 5856
53 53 54
57
56
59 52
57
56
59 59 59
Salak
uljetta
jantie
59 59
57
P
60 60
56
57
60
60
57
56 60 55
56
57
56
56
Res.
60 55
56
57 57 56
56
57
57
56
56 60
P
55
55
55
58
62
57
62 58
56
48
54
61
61 54
44
57
55
41
57
52
60
61 54
49 52
54
60
56
44
60 55
55
55
58 56
57
60
55
55
54
60
60
58
58
Cinema 58
60 55
54
58
55
58 58
58 5858
P
Kotkamills
Tukkilajittelu ja saha
60
Satama
katu
60
60
44
49 47
60
43
48
43
61
61 54
46
48
43
57
49 48
44
44
48
55
43
45
44
55
42 43
46 54
tu
ka
in
uk
62 55
57 48
55
62 55
45
56 46 39 42
39
42
42 47 42 42
43
47 43
61
56
55
Ru
62
59
62 57
61 56
61
57 61 54 55
55 44 44
59 61
59
56
55
akukon
Akukon Oy
12.02.15
Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna
akukon 143144-1
Liite B2
Kotkan Kantasatama
Ympäristömeluselvitys
31 46
31
31
Hotel
42
44
43
43
52 52
43
51
43
51
43
52
47
47 51
46
52
53 54
37
53
53
50
51
51
41
52
55
43 52
52
52
52
VE2
Laivat + katuliikenne (ennuste 2030) +
Kotkamills sahan ja tukkikentän toiminta
36 37
53 54
P
52
53 52
32
42 43
37
37
53
P
5557
3953
57 57
53
56
57
57
Yö (klo 22-7)
keskiäänitaso LAeq
57
P
40 49
41
41
40
54 57
55
43
55
53 57
Res.
35 ... 40 dB
40 ... 45 dB
45 ... 50 dB
50 ... 55 dB
55 ... 60 dB
60 ... 65 dB
65 ... 70 dB
70 ... 75 dB
45 51
52
59
45
47
57
57 59
roro-laiva
59
58 59
P
P
48 53
46
50
45
53 54
50
42
48
43 54
49 58
58
49
49
Casino
risteilylaiva
59
49
50 58
P
Vellamo
59
56 59
Mittakaava:
1:2500 (A3)
P
a to r
intie
Outlet
Retail
Torn
Museum
Outlet
56 54 54
51 53 54
50 60 54 51
56
64 56
5042 44 50
56
44
50
49
56
56 50 49 50
50
56
Hotel 6456 48
56
45
52
46
51
50 47
P
56
50
49 49
51
51
59 52
51
51
52
52 52
48
54
47
45
54
60 55
46
Kotkamills
Tasaamo
55
53
47
53
P
Res.
51
51
59 54
52
51
51 5152
51 51 50
52
49
59 52
52
51
52 52 52
Salak
uljetta
jantie
54 54
52
P
54 55
49
53
55
55
50
49 60 55
52
53
48
49
Res.
60 55
53
50 50 52
48
49
49
52
48 55
P
48
48
47
50
55
50
55 51
49
44
48
54
61 54
39
51
49
39
51
48
54
61 54
47 46
48
54
49
37
60 55
52
52
50 52
53
55
52
51
47
55
55
53
53
Cinema 52
60 55
47
52
47
50 50
50 5052
P
Kotkamills
Tukkilajittelu ja saha
53
Satama
katu
53
54
38
48 40
54
36
47
37
54
61 54
42
47
39
50
49 48
41
43
47
48
41
43
42
48
40 41
44 48
tu
ka
in
uk
62 55
50 44
48
62 55
39
48 40 34 37
34
38
36 47 42 38
40
42 40
54
50
52
Ru
55
51
55 49
54 50
54
50 61 54 49
49 39 38
52 54
54
53
48
akukon
Akukon Oy
12.02.15
Cadna/A 4.5 (Nordic), Kotka 0.6.cna