1. No category

JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
25/2015
1
Kaupunginhallitus
Aika
17.08.2015 klo 15:00 - 15:50
Paikka
Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo
Käsitellyt asiat
§
303
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Sivu
3
304
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
4
305
Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja
koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
5
306
Tarja Hallikaisen eronpyyntö alueellisesta jätelautakunnasta
7
307
Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon
hyväksyminen
8
308
Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen
12
309
Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavan muutoksen hyväksyminen
15
310
Hoitokoti Aukusti Oy:n kirje 29.6.2015
18
311
Kiihtelysvaaran pitäjäneuvoston jäsenet
20
312
Uutta kuntalakia koskeva koulutustilaisuus 25.8.2015
22
313
Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Uimaharjun koulun
rehtorin viran lakkauttamista ja apulaisrehtorin viran perustamista
koskevassa asiassa
23
314
Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista
27
315
Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset
28
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
25/2015
Kaupunginhallitus
Läsnä
Kauppinen Markku
Bogdanoff Eero
Heinonen Eila
Ikonen Päivi
Järvinen Anni
Keskisalo Pentti
Tahvanainen Ville
Törmälä Anssi
Wihonen Jussi
Paukku Saara
Jormanainen Laura
Pippuri Arto
Karjalainen Kari
Horttanainen Jari
Poissa
Heikura Aino
Huovinen Tuija
Mäkisalo-Ropponen Merja
Mustonen Juha
puheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
varajäsen
varajäsen
kaupunginvaltuuston 1.
varapuheenjohtaja
kaupunginjohtaja
kaupunginsihteeri,
pöytäkirjanpitäjä
jäsen
jäsen
kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja
kaupunginvaltuuston 2.
varapuheenjohtaja
Allekirjoitukset
Markku Kauppinen
puheenjohtaja
Jari Horttanainen
pöytäkirjanpitäjä
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja on tarkastettu 17.08.2015.
Ville Tahvanainen
pöytäkirjan tarkastaja
Saara Paukku
pöytäkirjan tarkastaja
Pöytäkirja yleisesti nähtävillä
Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä
(Rantakatu 20, Joensuu) 18.8.2015 kello 9.00 alkaen
Pöytäkirjanpitäjä
Jari Horttanainen
2
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 303
25/2015
17.08.2015
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
KH § 303
Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Päätös:
Totesi.
3
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 304
25/2015
17.08.2015
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
KH § 304
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Saara Paukun ja Ville
Tahvanaisen.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
4
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 305
25/2015
5
17.08.2015
Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen
esitysluonnoksesta
5659/00.04.00/2015
KH § 305
Uusi kuntalaki tuli voimaan toukokuun alusta 2015. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä tammikuussa 2014 Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi käynnistettäväksi kuntalaista erillisen valmistelun, joka mahdollistaisi sekä suoran pormestarivaalin järjestämisen että alueellisen
toimielimen valinnan vaalein. Molemmat näistä edellyttävät kuntalain ohella
myös vaalilain muuttamista.
Nyt kyseessä oleva hallituksen esitysluonnos on valmisteltu valtiovarainministeriön huhtikuussa 2014 asettamassa valmistelutyöryhmässä, jossa oli valtiovarainministeriön lisäksi oikeusministeriön ja Suomen Kuntaliiton edustajia. Valmistelun tukena on toiminut kuntalain kokonaisuudistuksen parlamentaarinen
seurantaryhmä.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia ja vaalilakia siten, että niissä
mahdollistetaan pormestarin ja alueellisen toimielimen valinta suoralla vaalilla.
Valtuusto voisi päättää, että pormestari tai alueellisen toimielimen jäsenet valitaan kunnassa suoralla vaalilla. Vaalit toimitettaisiin kuntavaalien yhteydessä.
Pormestarinvaalilla valitun pormestarin asema, tehtävät ja toimikausi olisivat
lähtökohtaisesti samat kuin valtuuston valitsemalla pormestarilla. Valtuustolla
olisi oikeus erottaa pormestarinvaalilla valittu pormestari määräenemmistöpäätöksellä, jos hän ei nauttisi valtuuston luottamusta. Pormestarinvaali voitaisiin
toimittaa joko kaksivaiheisena suorana vaalina, tai ellei ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista saisi enemmistöä äänistä, toisen kierroksen sijasta valtuusto voisi valita pormestarin ensimmäisellä kierroksella kahdesta eniten ääniä
saaneesta ehdokkaasta.
Valtuusto päättäisi vaaleilla valittujen alueellisten toimielinten tehtävistä, määrästä, aluerajauksesta ja jäsenten lukumäärästä. Kunnanosavaaleilla valitut alueelliset toimielimet olisivat muiden alueellisten toimielinten tapaan asemaltaan
lautakuntia tai johtokuntia.
Lisäksi ehdotetaan säännöksiä äänioikeudesta, vaalikelpoisuudesta, vaalipiireistä, ehdokasasettelusta sekä ennakkoäänestyksestä pormestarinvaaleissa ja kunnanosavaaleissa sekä muita vaalien toimittamiseksi tarvittavia säännöksiä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2016 siten, että pormestarinvaali ja kunnanosavaalit ovat kuntien käytettävissä vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä.
Lausuntopyyntö sisältää lomakkeen, jossa esitettyihin kysymyksiin toivotaan
kunnilta lausuntoja 31.8.2015 mennessä. Vastausluonnokset ilmenevät lomakkeelta.
Hallituksen esitysluonnos kokonaisuudessaan on tutustuttavissa luottamushen-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 305
25/2015
6
17.08.2015
kilöiden verkkopalvelussa.
Valmistelija: kaupunginsihteeri
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
antaa pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta liitteen mukaisen lausunnon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti siten korjattuna, että kunnan mahdollisuuteen ottaa
tulevaisuudessa käyttöön pormestarinvaali ei oteta kantaa.
Liitteet
Liite 1
Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja
koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
Jakelu
Valtiovarainministeriö
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 306
25/2015
7
17.08.2015
Tarja Hallikaisen eronpyyntö alueellisesta jätelautakunnasta
6218/00.00.01/2015
KH § 306
Tarja Hallikainen on toimittanut kaupungille seuraavan 10.8.2015 päivätyn kirjeen:
"LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ LUOPUMINEN
Kotikuntani on muuttunut 1.8.2015 lukien Kaaville. Tästä johtuen jätän luottamustehtäväni Joensuun alueellisessa jätelautakunnassa."
Joensuun kaupungilla on alueellisessa jätelautakunnassa viisi jäsentä, joista yksi
on Tarja Hallikainen. Lisäksi Liperillä, Kontiolahdella, Polvijärvellä ja Ilomantsilla
on kullakin lautakunnassa yksi jäsen.
Alueellisen jätelautakunnan jäsenet valitsee vastuukunnan eli Joensuun kaupunginvaltuusto.
Kuntalain mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka
kotikunta kyseinen kunta on. Luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi.
Valmistelija: Kansliasihteeri
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
todeta Tarja Hallikaisen luottamustoimen alueellisen jätelautakunnan jäsenenä
päättyneeksi ja
valita uuden jäsenen alueelliseen jätelautakuntaan Hallikaisen tilalle.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Jakelu
Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 149
§ 179
§ 307
25/2015
8
16.06.2015
11.08.2015
17.08.2015
Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen
2218/10.02.03/2013
KRAKLK 16.06.2015 § 149
Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan katualuetta ja korttelien 1609 ja 1629 osaa.
Asemakaavan muutoksella muodostuu Penttilän (16) kaupunginosan korttelit
104-105 ja korttelin 1609 osa sekä kaupunginosan katu-, erityis- ja virkistysalueita.
Tonttijaolla muodostuu Joensuun kaupungin 16 kaupunginosan korttelin 104
tontit 1-3, korttelin 105 tontti 1 ja korttelin 1609 tontti 5.
Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro 1652.
Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kaupungin aloitteesta. Kaavalla turvataan kaupungin monipuolista kerrostalotonttitarjontaa, joka mahdollistaa Penttilänrannan hyvin käynnistyneen kerrostalorakentamisen jatkumisen. Kaavamuutos mahdollistaa Penttilänkadun katuyhteyden jakamisen Repolankadun
kautta Peltolankadulle asti, asuntorakentamisen Penttilänkadun varrelle ja teknisten verkkojen toteuttamisen.
Kaavamuutoksen myötä nykyisellään avoin entinen Penttilän saha-alue muuttuu keskustamaiseksi asuin- ja työpaikkaympäristöksi jatkaen Aittarannan alueelta alkanutta Pielisjoen itärannan täydennysrakentamista. Penttilänrannan
kaavoitusta ja toteuttamista jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Penttilänrannan hankesuunnitelman mukaisesti mahdollistaen täten Penttilänrannan
tulevien kaavavaiheiden toteuttamisen kokonaissuunnitelman mukaisesti.
Kaavaratkaisussa varataan Pajamäen rinnealueen kupeesta aluetta asuinrakentamiselle sekä rakentamisen edellyttämiin pysäköintijärjestelyihin. Alueen rakennustapa on keskustamaisen tiivistä ja 4-6-kerroksista. Kaavakartalla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi on AK-korttelialueilla mahdollista toteuttaa kaavamääräyksissä mainittuja asumiseen liittyviä sekä teknisiä tiloja.
Vireilletulovaiheessa saatiin viisi ja asemakaavaluonnoksesta seitsemän lausuntoa . Kummassakaan vaiheessa ei jätetty yhtään mielipidettä. Vastineet saatuihin lausuntoihin ovat kaavaselostuksen liitteenä. Lausuntojen perusteella kaavaratkaisuun ei ole ollut tarpeen tehdä tarkistuksia.
Valmistelija: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
asettaa edellä selostetun Penttilänranta II asemakaavamuutoksen maankäyttöja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville,
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 149
§ 179
§ 307
25/2015
9
16.06.2015
11.08.2015
17.08.2015
pyytää lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat
-vastuualueelta,
sekä jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja mikäli lausunnoissa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa,
että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KRAKLK 11.08.2015 § 179
Jatkokäsittely:
Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 25.6.–31.7.2015 . Kaavaehdotuksesta pyydettiin
lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.
Jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus esitti, että kaavamääräyksiin sisällytettäisiin maaperän puhdistamistarve korttelin 104 tontin 1
alueella. Lausuntoon annettiin vastine, jonka mukaan pilaantunut maaperä tuodaan riittävällä tarkkuudella esille kaavaselostuksessa. Koska kaavaselostuksella
ei ole rakentamista sitovasti ohjaavaa vaikutusta, ELY-keskus esittää kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja kunnostustarpeen arviointia koskevat määräykset sisällytettäisiin asemakaavamääräyksiin.
Kaavoituksen vastine ELY-keskuksen lausuntoon:
Maaperän tila ja puhdistaminen on käyty läpi kaavaselostuksessa. Penttilänrannan alueella on sijainnut CCA-kyllästeallas. Saha-alueen
maaperän kunnostuksen jälkeen kyllästealueen kohdalle on syvälle maaperään
jäänyt kunnostustavoitteiden ylittäviä arseeni-, kupari ja kromipitoisuuksia. Kynnysarvon ylittävät jäännöspitoisuudet sijaitsevat 2,5 ja 3,5 metrin syvyydessä
maanpinnasta.
Penttilänrannan kunnostetun saha-alueen CCA-kyllästealtaan pohjaan jääneiden arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksien osalta on laadittu riskinarviointi. Riskinarvion yhteenvetona on todettu, että kohteessa todetuilla raskasmetallipitoisuuksilla ei arvioida muodostuvan terveys-, ekologista tai kulkeutumisriskiä. Kaivannon alueella kaivettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon maaperään jääneet raskasmetallit ja ympäröimään tarkasteltavan alueen kautta mahdollisesti
kulkevat kunnallistekniset rakenteet pilaantumattomalla maa-aineksella.
ELY-keskus on antanut lausunnon 16.10.2012 maaperän puhdistuksen lopputuloksesta liittyen Penttilänrannan saha-alueen maaperän puhdistamisen ympäris-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 149
§ 179
§ 307
25/2015
10
16.06.2015
11.08.2015
17.08.2015
tölupaan. Sen mukaan ELY-keskus on hyväksynyt maaperän puhdistamisen lopputuloksen. Myös CCA-kyllästealtaan maaperän puhdistamistaso oli ELY-keskuksen käsityksen mukaan riskinarvioinnin perusteella riittävä. Tarpeen mukaan
mukaan maaperän puhdistamistarve on kuitenkin tämän alueen osalta arvioitava uudelleen. Tätä lausuntoa antaessaan ELY-keskuksella on ollut käytössään
varsin yksityiskohtainen tieto alueelle suunnitellusta maankäytöstä.
Maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja kunnostustarpeen arviointia koskevat asemakaavamääräykset eivät ole tarpeen. Tontin ominaisuudet, mukaan
lukien maaperän tila, saatetaan rakentajan tietoon tontin luovutuksen yhteydessä. Näin varmistetaan, että rakentaja huomioi pilaantuneet maa-ainekset .
Tällä voisi olla merkitystä, jos maanrakentaminen yltäisi niihin syvyyksiin, joissa
kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia on. Tällöinkin toimittaisiin kuten riskinarvioinnissa on esitetty kunnallisteknisten rakenteiden osalta. Tontille tälle osallle ollaan kuitenkin toteuttamassa vain maanpäällisiä tiloja, joten maanrakennustyöt
eivät ulotu pilaantuneisiin maa-aineksiin.
Kaavaehdotusta tai kaavaselostusta ei ole tarpeen muuttaa ELY-keskuksen lausunnon johdosta.
Asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläolon jälkeen korttelissa 104 tehtiin
pieniä tarkistuksia rakennusalojen rajoihin. Nämä eivät edellytä kaavehdotuksen
asettamista uudelleen nähtäville.
/ JPV
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
hyväksyä kaavoituksen vastineen ja täydennykset kaavakarttaan ja kaavaselostukseen, sekä
todeta, että muutokset eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen
nähtäville, ja
esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto
päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen
Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KH § 307
Kaupunginjohtaja päätösehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 149
§ 179
§ 307
25/2015
16.06.2015
11.08.2015
17.08.2015
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Jakelu
Asemakaavakartta, Penttilänranta II asemakaavamuutoksen
hyväksyminen
Kaavaselostus, Penttilänranta II asemakaavamuutoksen
hyväksyminen
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto Penttilänranta II
asemakaavaehdotuksesta
Kaupunginvaltuusto
11
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
§ 148
§ 297
§ 308
25/2015
12
16.06.2015
10.08.2015
17.08.2015
Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen
2777/10.02.03/2014
KRAKLK 16.06.2015 § 148
Asemakaavamuutos koskee Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan
korttelin 1641 tontteja 2 ja 4 sekä katualuetta.
Asemakaavamuutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1641 tontti 5 sekä katualuetta.
Tonttijaolla muodostuu Joensuun kaupungin 16 kaupunginosan korttelin 1641
tontti 5.
Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro 1664.
Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta. Maanomistajat hakivat omistamiensa tonttien rakennusoikeuden korottamista uusien
kerrostalojen rakentamista varten.
Nykyisellään asemakaavamuutosalueelle on neljä 1970-luvun alussa valmistunutta asuinkerrostaloa ja niin sanottu Mäntylän baarin rakennus. Asuinkerrostalot ovat Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön vuokrataloja. Mäntylän Baarin
rakennus aiotaan purkaa, purkulupa on jo myönnetty. Asuinkerrostalot aiotaan
säilyttää. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö osti Mäntylän baarin tontin toukokuussa ja omistaa nykyään koko suunnittelualueen.
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön aikeena on rakentaa omistamalleen alueelle neljä uutta asuinkerrostaloa. Kerrostalot olisivat vuokrataloja, kuten
säätiön nykyisetkin kerrostalot suunnittelualueella. Asemakaavaprosessin
aikana tutkittiin maanomistajan tavoitetta ja se todettiin mahdolliseksi, kun
kaavaratkaisu suunniteltiin tarkasti. Ratkaisu vaatii maanalaisen pysäköintitilan
toteuttamista suunnittelualueen eteläpäähän ja rakennusten kellarikerroksiin.
Maanalaisen pysäköintitilan sijainti on merkitty asemakaavaehdotukseen.
Suunnittelualueen rakennusoikeus on asemakaavamuutoksen jälkeen samaa
luokkaa kuin Aittarannan ja Penttilänrannan tonteilla. Tehokas rakentaminen lähellä keskustaa on järkevää. Palvelut ja työpaikat ovat kaavamuutosalueen lähettyvillä ja olemassa oleva kunnallistekniikka saadaan hyödynnettyä kattavasti.
Myös olemassa olevien palveluiden käyttöaste kasvaa.
Asemakaavamuutos tiivistää kaupunkirakennetta kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Täydennysrakentaminen toteuttaa visiota Pielisjoen molemminpuolisesta tasapainoisesta kaupungista.
Asukkailta saatiin palautetta Mäntyläntien kapeudesta. Joensuun Vesi lausui,
ettei vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetti riitä suunnitellulle rakennusoikeuden
lisäykselle. Palautteen seurauksena Mäntyläntiestä on laadittu katua ja
vesihuoltoa koskeva yleissuunnitelma. Siinä on huomioitu myös
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
§ 148
§ 297
§ 308
25/2015
13
16.06.2015
10.08.2015
17.08.2015
vesihuoltoverkoston kapasiteetin lisäystarve. Yleissuunnitelman mukaisen
kunnallistekniikan rakentaminen tullaan ottamaan huomioon tulevien vuosien
investointeja suunniteltaessa.
Vireilletulovaiheessa jätettiin kuusi mielipidettä ja asemakaavaluonnoksesta viisi. Mielipiteet ja vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä. Mielipiteiden
johdosta Mäntyläntie 4-6 asemakaavaehdotuksessa osoitettua leikki- ja oleskelualuetta suurennettiin.
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa tehdään maankäyttösopimus rakennusoikeuden lisäyksen johdosta.
Valmistelija: maankäytön suunnittelija Juha Pasma / KS
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
asettaa edellä selostetun Mäntyläntie 4-6:n asemakaavamuutoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville,
pyytää lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat
-vastuualueelta,
sekä jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja mikäli lausunnoissa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa,
että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Mäntyläntie 4-6:n asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KH 10.08.2015 § 297
Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 25.6.–31.7.2015, eikä sitä vastaan jätetty muistutuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue antoi lausuntonsa, eikä lausunnossa ollut huomautettavaa.
Kaupunginjohtaja päätösehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Mäntyläntie 4-6:n asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
KH § 308
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
§ 148
§ 297
§ 308
25/2015
14
16.06.2015
10.08.2015
17.08.2015
Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kanssa tehtävä maankäyttösopimus on
hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa 16.6.2015 § 158 ja sopimus
allekirjoitetaan perjantaina 14.8.2015.
Kaupunginjohtaja päätösehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Mäntyläntie 4-6:n asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Jakelu
Asemakaavakartta, Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksen ja
tonttijaon hyväksyminen
Asemakaavaselostus, Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksen ja
tonttijaon hyväksyminen
Erillisliite, Mäntyläntien katualueen yleissuunnitelma
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto Mäntyläntie 4-6
asemakaavan muutosehdotuksesta
Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 131
§ 180
§ 309
25/2015
15
02.06.2015
11.08.2015
17.08.2015
Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavan muutoksen hyväksyminen
2916/10.02.03/2014
KRAKLK 02.06.2015 § 131
Asemakaavan muutos koskee IV kaupunginosan korttelin 49 osaa.
Asemakaavalla muodostuu IV kaupunginosan korttelin 49 osa.
Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero 1663.
Asemakaavan muuttaminen on käynnistetty As Oy Sepänkatu 17 ja Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin yhteisestä hakemuksesta. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan lisärakennusoikeutta korttelin 49 tonteille 8 ja 11.
Sepänkadun ja Malmikadun kulmassa sijaitsevalla tontilla 8 sijoitetaan kuusikerroksinen uudisrakennus nykyisen pysäköintikatoksen paikalle Malmikadun varteen. Tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jossa tehokkuusluku on
e=1,1 ja kokonaisrakennusoikeus 3501 k-m2. Kaavaratkaisu tuo rakennusoikeutta lisää 1432 k-m2.
Korttelin eteläosassa tontilla 11 sijoitetaan kuusikerroksinen uudisrakennus tontin sisäosiin nykyisen yksikerroksisen päiväkodin paikalle. Tontti on kaavaehdotuksessa asuinkerrostalojen korttelialuetta opiskelija-asuntoja varten (AK-11).
Tehokkuusluku on e=1,5 ja kokonaisrakennusoikeus 9549 k-m2. Kaavaratkaisu
lisää tontin rakennusoikeutta 2228 k-m2.
Uuden rakennusoikeuden myötä pysäköintipaikkojen määrä alueella lisääntyy.
Uudet autopaikat sijoittuvat tonteille. Kadunvarsipysäköinti ei lisäänny. Tasokas
polkupyöräpysäköinti on otettu kaavan määräyksissä huomioon. Tonteille on
varattu tilaa istutettavalle piha-alueelle.
Kaupunkikuva muuttuu Malmikadun varressa keskustan osayleiskaavan mukaisesti kaupunkimaisemmaksi. Pohjois-eteläsuuntaisten Länsi- ja Sepänkadun nelikerroksiset rakennukset sekä Kalastajakadun viisikerroksinen rakennusmassa
säilyvät kaavassa ennallaan.
Asemakaavan muutos toteuttaa keskustan osayleiskaavan tavoitetta keskustan
täydennysrakentamisesta ja kerrosluvun kasvattamisesta neljästä kuuteen kerrokseen. Asemakaavan muutos tukee tavoitetta keskustan asukasmäärän maltillisesta nostamisesta.
Kiinteistönomistajien kanssa tehtävät maankäyttösopimukset tulevat kaupunkirakennelautakunnan päätettäviksi 16.6.2015 ja ne allekirjoitetaan ennen kaavan
viemistä valtuuston hyväksyttäväksi.
Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen / JPV
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 131
§ 180
§ 309
25/2015
16
02.06.2015
11.08.2015
17.08.2015
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
asettaa edellä selostetun asemakaavan muutoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja
pyytää siitä lausunnon Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta
sekä, jos sitä vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lausunnoissa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto
päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Sepänkatu
15 ja 17 asemakaavan muutoksen.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KRAKLK 11.08.2015 § 180
Jatkokäsittely:
Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n
mukaisesti julkisesti nähtävillä 4.6. - 6.7.2015. Kaavaehdotuksesta pyydettiin
lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Kaavaehdotuksesta ei tullut
lausuntoa eikä siitä jätetty muistutuksia.
Asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan lisättiin
kaavamuutoksen hakijan esityksestä määräys, joka mahdollistaa kylmien
ulkoiluvälinevarastojen (50 k-m2) rakentamisen opiskelija-asuntoja varten.
Muutos kaavaehdotuksen sisältöön ei ole merkittävä ja sillä on mainittavia
vaikutuksia käytännössä vain kyseisen kiinteistön omalle alueelle. Tämän vuoksi
kaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen / JPV
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
hyväksyä täydennykset kaavakarttaan ja kaavaselostukseen,
todeta, että muutokset eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen
nähtäville, sekä
esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto
päättää
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 131
§ 180
§ 309
25/2015
17
02.06.2015
11.08.2015
17.08.2015
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Sepänkatu
15 ja 17 asemakaavan muutoksen.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KH § 309
Kaupunginjohtaja päätösehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Sepänkatu
15 ja 17 asemakaavan muutoksen.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
Liite 9
Liite 10
Jakelu
Asemakaavakartta Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavan muutoksen
hyväksymiseen
Kaavaselostus Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavan muutoksen
hyväksymiseen
Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 310
25/2015
18
17.08.2015
Hoitokoti Aukusti Oy:n kirje 29.6.2015
6078/02.07.00/2015
KH § 310
Hoitokoti Aukusti -konserni käsittää kaksi tehostettua palveluasumista vanhuksille tarjoavaa yksikköä, joista tonen on Enossa toimiva Hoitokoti Aukusti Oy ja
toinen Uimaharjussa toimiva Tuuliharjun Hoiva Oy (Tuuletar).
Tuulettaren yksikön osalta yhtiöllä on ollut suunnitteilla toiminnan laajentaminen siten, että yksikön nykyistä tehostetun palveluasumisen paikkamäärää (10
paikkaa) saataisiin merkittävästi lisättyä. Tarjouksen tehnyt konserni omistaa
yhtiöstä 20,7 % (ravintola- ja keittiötiloja sekä hoiva- ja toimistotiloja käsittävä
huoneisto) ja lisäksi se on vuokrannut kaupungilta ja Joensuun Kodit Oy:ltä ryhmäkodin ja asuinhuoneistoja.
Joensuun kaupunkikonserni omistaa Asunto Oy Enon Tuuliharjusta 79,3 % (kaupunki 42,4 % ja Joensuun Kodit Oy 36,9 %). Yhtiö on velaton.
Rakennus on valmistunut vuonna 2007. Kaupungin omistuksessa olevan asuntoyhtiön huoneiston nro 7 (274,5 neliömetriä) tasearvo on 571.198,66 euroa (tilakeskuksen taseesssa). Huomioiden kiinteistön ikä ja hyvä kunto, voimassa oleva
vuokrasuhde ja tarjotulla hinnalla syntyvä tappio ei tilakeskus ole nähnyt taloudellisesti järkeväksi osakkeiden myyntiä. Rakennuksen ikä huomioiden osakkeiden tasearvo vastaa vastaavan rakennuksen rakennuskustannuksia, joten osakkeiden mahdollisen myyntihinnan tulisi olla lähellä osakkeiden tasearvoa. Näillä
perusteilla Tilakeskus on hylännyt Hoitokoti Aukusti Oy:n tekemän 225.000
euron tarjouksen ko. osakkeista.
Tilakeskuksen tarjouksen hylkäämistä koskevan vastauksen jälkeen on tullut lukuisia yhteydenottoja asiaan liittyen, joilla on pyritty vaikuttamaan siihen, että
kaupunki myisi osakkeet tarjouksen tekijälle. On myös toivottu asiaan/tarjoukseen liittyen poliittista kannanottoa. Myös Joensuun Kodit Oy:öön on ollut
asiassa yhteydenottoja. Kaupungin linjaukset on asiassa keskusteluissa selvitetty, mutta yhteydenotot ovat jatkuneet ja liitteenä on Hoitokoti Aukusti Oy:n kirje 29.6.2015, jossa esitetellään erilaisia vaihtoehtoja.
Kaupunginvaltuuston 26.8.2013 § 120 hyväksymän Omistajapolitiikka -asiakirjan
mukaan As. Oy Enon Tuuliharjun osalta on linjattu, että on tarpeen neuvotella
omistusjärjestelyistä, jonka jälkeen yhtiö pyritään sulauttamaan Joensuun Kodit
Oy:öön. Jos järjestelyissä ei päästä kaupungin kannalta hyväksyttävään ratkaisuun, yhtiö jatkaa toimintaansa entisellään.
Rakennuksen ikä ja kunto huomioon ottaen on perusteltua, että kaupunki selvittää kiinteistön Joensuun Tilakeskuksen ja Joensuun Kodit Oy:n omistusten käyttömahdollisuudet omaan palvelutuotantoon tai jatkaa tilojen vuokraamista ulkopuoliselle palveluntuottajalle.
Omistajapolitiikan linjausten mukaisesti kaupunki on valmis neuvottelemaan
omistusjärjestelyistä myös siten, että kaupunki ostaa käyvällä hinnalla yksityisessä omistuksessa olevan osuuden kiinteistöstä ja sulauttaa yhtiön sen jälkeen
Joensuun Kodit OY:öön. Mikäli järjestelyissä ei päästä kaupungin kannalta hy-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 310
25/2015
19
17.08.2015
väksyttävään ratkaisuun, yhtiö jatkaa toimintaansa entisellään.
Omistajapolitiikan mahdollisesta muutoksesta kohteen osalta päättää valtuusto.
Todettakoon, että ikäihmisten asumispalvelut ovat myös parhaillaan kilpailutettavana. Tältä osin on noudatettava kilpailutukseen liittyviä pelisääntöjä.
Yleisenä linjauksena kaupungilla on, että jatkossa tehostetun palveluasumisen
paikkojen lisäämisen sijasta tarvitaan kevyempiä asumisen muotoja ikäihmisille,
käytännössä se merkitsee itsenäistä asumista ja tarvittavia kotiin toimitettavia
tukipalveluja.
Mikäli erityisryhmien asumispalvelutiloja rakennetaan kaupungin toimesta, on
linjausten mukaisesti toteuttava taho Joensuun Kodit Oy. Näissä tiloissa ensisijainen palveluntuottaja on kaupunki itse. Nykyisen yhtiömallin pohjalta perusteita laajennuksen toteuttamiselle kiinteistöyhtiön toimesta ei ole.
Edellä mainituilla perusteilla yhteenvetona tarjouksentekijän esittämiin
vaihtoehtoihin voi todeta, että
A. kaupunki ei ole valmis myymään osakkeitaan Aukusti-konsernille tarjotulla
hinnalla;
B. kaupunki ei lähde mukaan toteuttamaan laajennusta erillisen kiinteistöyhtiön
puitteissa esitetyllä tavalla;
C. kaupunki on valmis neuvottelemaan omistusjärjestelystä myös siten, että
kaupunki ostaa yksityisessä omistuksessa olevan osuuden kiinteistöyhtiöstä ja
sulauttaa yhtiön sen jälkeen Joensuun Kodit Oy:hyn. Mikäli järjestelyssä ei
päästä hyväksyttävään ratkaisuun, yhtiö jatkaa toimintaansa entisellään.
Valmistelija: hallintoyksikkö
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
antaa edellä olevan vastauksena Hoitokoti Aukusti Oy:n kirjeeseen 29.6.2015.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
Liite 11
Hoitokoti Aukustin toiminnan laajentaminen ja siihen liittyvät
omistusjärjestelyt Asunto Oy Enon Tuuliharju -nimisessä yhtiössä
Jakelu
Hoitokoti Aukusti
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 311
25/2015
20
17.08.2015
Kiihtelysvaaran pitäjäneuvoston jäsenet
4429/00.01.01/2014
KH § 311
Kaupunginhallitus päätti 1.6.2015 § 245 vastata kiihtelysvaaralaisten aloitteeseen pitäjäneuvoston perustamisesta myöntävästi ja pitäjäneuvoston asema ja
tehtävät suhteessa kaupungin hallinto-organisaatioon määriteltiin seuraavasti:
- Kiihtelysvaaran pitäjäneuvosto on toimintamalli, jota lähdetään kokeilemaan ja
pilotoimaan aluevaikuttamisen uutena toimintamuotona Joensuussa. Kokeilun
tulosten perusteella arvioidaan toiminnan jatko ja mahdollinen laajentaminen
seuraavan valtuustokauden alusta,
- pitäjäneuvosto on luonteeltaan neuvottelukunta, jonka jäsenet muodostuvat
kiihtelysvaaralaisten kylä-/asukasyhdistysten keskenään sopimista henkilöistä
(8 jäsentä + varajäsenet) ja kaupunginhallituksen nimeämistä edustajista (1-2),
- neuvottelukunta on epäpoliittinen eikä sillä ole hallintosäännön/talousarvion
mukaista päätösvaltaa,
- kokoontumisia noin 3-5 kertaa vuodessa
Kaupunginhallituksen päätöksessä määriteltiin myös pitäjäneuvoston tehtäviä ja
toimintamallia tarkemmin.
Kiihtelysvaarassa 27.7.2015 pidetty valintakokous on nimennyt pitäjäneuvostoon
seuraavat jäsenet ja varajäsenet:
Jäsen
Varajäsen
Heikki Nuutinen
Alavi Jukajärvi seudun yhdistys ry
Katri Lehto
Suvi Lyhykäinen
Heinävaaran kyläyhdistys ry
Marja Kolström
Kaisa Tikkanen
Keskijärven kyläyhdistys ry
Raija Laak
Juha Tuupanen
Kiihtelysvaaran Eteläiset kylät ry
Tarja Tuupanen
Jorma Suomalainen
Kiihtelyksen kyläyhdistys ry
Marketta Komulainen
Katariina Ahlholm
Raatevaaran kyläyhdistys ry
Hannu Jaakkonen
Pekka Karvonen
Särkivaaran kyläyhdistys ry
Virpi Klemetti
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 311
25/2015
21
17.08.2015
Kyösti Vatanen
Uskalin kyläyhdistys ry
Irma Nuutinen
Valmistelija: kaupunginsihteeri
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
merkitä pitäjäneuvoston kiihtelysvaaralaisten kylä-/asukasyhdistysten nimeämät pitäjäneuvoston jäsenet ja varajäsenet tiedoksi ja
nimetä 1-2 edustajaa pitäjäneuvostoon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi pitäjäneuvostoon Sari Tikan (varajäsen Ville
Tahvanainen) ja Jari Horttanaisen (varajäsen Tuija Huovinen).
Jakelu
Aot
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 312
25/2015
22
17.08.2015
Uutta kuntalakia koskeva koulutustilaisuus 25.8.2015
6233/00.02.00/2015
KH § 312
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton järjestämänä toteutetaan kuntien valtuutetuille
suunnattu uutta kuntalakia käsittelevä koulutustilaisuus tiistaina 25.8.2015 klo
12.00-16.00 Itä-Suomen yliopiston auditoriossa E 100 (Educa-rakennus, Tulliportinkatu 1, Joensuu).
Hallintoyksikön toimesta on Joensuun kaupunginvaltuutetuille lähetetty kutsu ja
pyydetty ilmoittautumaan tilaisuuteen kutsussa olevan ohjeen mukaisesti.
Koulutus voidaan rinnastaa kaupunginvaltuuston seminaariin/iltakouluun (Joensuun kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö). Tilaisuudesta voidaan siten tarvittaessa maksaa myös mahdolliset ansionmenetyskorvaukset valtuutetuille.
Valmistelija: kaupunginsihteeri
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
todeta, että kuntalakikoulutus 25.8.2015 rinnastetaan Joensuun kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiseksi seminaariksi/iltakouluksi ja kaupunginvaltuutetuille maksetaan sen mukaiset palkkiot ja mahdolliset ansionmenetyskorvaukset.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 313
25/2015
23
17.08.2015
Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Uimaharjun koulun rehtorin viran lakkauttamista ja
apulaisrehtorin viran perustamista koskevassa asiassa
916/01.01.00/2013
KH § 313
Kaupunginhallituksen henkilöstö- ja työllisyysjaosto on 21.4.2015 § 31 päättänyt
lakkauttaa Uimaharjun koulun rehtorin viran 31.7.2015 lukien ja perustaa Uimaharjun kouluun apulaisrehtorin viran 1.8.2015 lukien.
Henkilöstö- ja työllisyysjaoston päätöksestä tekivät Vanhempaintoimikunta
Vankkuri ja Uimaharjun Taajamayhdistys ry oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus päätöksellään 18.5.2015 § 220 hylkäsi oikaisuvaatimuksen ja pysytti voimassa henkilöstö- ja työllisyysjaoston päätöksen.
Vanhempaintoimikunta Vankkuri ja Uimaharjun Taajamayhdistys ry ovat valittaneet kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksen hylänneestä päätöksestä
Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta
31.8.2015 mennessä 1) antamaan lausuntonsa asiassa ja esittämään perustellun
kannanottonsa kaikkiin valittajien esittämiin väitteisiin ja 2) liittämään asiakirjoihin kaikki valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Lisäksi hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunkia esittämään oman kannanottonsa Vanhempaintoimikunta Vankkurin valitusoikeuteen.
Valituksen sisältö
Vanhempaintoimikunta Vankkuri ja Uimaharjun Taajamayhditys ry vaativat, että hallinto-oikeus kumoaisi päätöksen, jolla Uimaharjun koulun rehtorin virka on
päätetty lakkauttaa ja perustaa Uimaharjun kouluun apulaisrehtorin virka.
Perusteluna on vedottu ensinnäkin siihen, että rehtorin viran (tarkoitettaneen
Enon koulun rehtorin virkaa) olisi tullut olla julkisessa haussa ja koulun nykyisellä
rehtorilla olisi tullut olla mahdollisuus hakea virkaa.
Edelleen valituksessa on moitittu selvitystyön (tarkoittanee Enon ja Uimaharjun
koulujen hallintoa koskevaa selvitystyötä) antamista Karsikon koulun rehtorille
eikä alueella toimineille rehtoreille. Selvitys ei tuonut uudistuksia eikä parannuksia Enon ja Uimaharjun kouluille.
Valituksessa on todettu, että kun Enon ja Uimaharjun koulujen kohdalla käyttöönotettua mallia ei käytetä muualla Joensuussa, Uimaharjua ei kohdella tasa-arvoisesti kaupungin päätöksenteossa.
Niin ikään valituksessa on ihmetelty apulaisrehtorin hakemista Uimaharjuun ennen kuin apulaisrehtorin viran perustamispäätös on saanut lainvoiman.
Vielä valituksessa on viitattu siihen, että Enon koulun rehtori Timo Alanko asuu
32 km:n päässä toimipaikastaan Enon yhtenäiskoulusta ja Uimaharjun yhtenäiskoulu on Enosta vielä 16 km:n päässä. Kantakaupungissa lähempänäkään olevia
kouluja ei ole haluttu yhdistää yhden rehtorin alaisuuteen, mutta 16 km:n päässä
toisistaan olevat koulut on yhdistetty.
Lopuksi oman rehtorin tarpeellisuutta on Uimaharjuun perusteltu lähes 10 mil-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 313
25/2015
24
17.08.2015
joonaa euroa maksaneella uudella koululla.
Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö ja valitus liitteineen ovat nähtävissä kokouksessa.
Kaupunginhallituksen lausuma valitukseen
1.
Valitusoikeus
Valittajina ovat Vanhempaintoimikunta Vankkuri ja Uimaharjun Taajamayhdistys ry. Kuntalain (365/1995) 92.1 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain (410/2015) 3 §:n mukaan kunnan jäsen on 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);
2) yhteisöä tai säätiö, jonka koripaikka on kunnassa; 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.
Uimaharjun Taajamayhdistys ry on rekisteröity yhdistys, jolloin kyseessä on kuntalain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö. Sen sijaan Vanhempaintoimikunta
Vankkuri ei ole virallinen kuntalain 3 §:n 2) kohdassa tarkoitettu yhteisö, vaan
koulun eri luokkien vanhemmista koostuva vanhempien yhteistyöelin, joka ei ole
itsenäinen oikeushenkilö. Näin ollen Vanhempaintoimikunta Vankkurilla ei ole
valitusoikeutta asiassa ja sen osalta valitus tulee jättää tutkimatta.
2.
Vastaus valittajan vaatimuksiin
Kaupunki vastustaa valittajan vaatimusta kumota kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös, jolla kaupunginhallitus hylätessään oikaisuvaatimuksen hyväksyi Uimaharjun koulun rehtorin viran lakkauttamisen ja Uimaharjun koulun apulaisrehtorin viran perustamisen. Kaupunki vaatii, että valitus hylätään kokonaisuudessaan.
3.
Perustelut ja kannanotto valittajan esittämiin väitteisiin
Kuntalain (365/1995) 90.2 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:
1)
päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
2)
päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
3)
päätös on muuten lainvastainen
Valittajan on esitettävä em. perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valittaja ei ole valituksessaan väittänytkään, että Uimaharjun koulun rehtorin viran lakkauttamispäätös ja apulaisrehtorin viran perustamispäätös olisi syntynyt
virheellisessä järjestyksessä taikka että päätöksen tehnyt viranomainen olisi ylittänyt toimivaltansa. Näin ollen valituksenalaista päätöstä ei voida kumota näillä
perusteilla. Arvioitavaksi jää, onko valituksenalainen päätös muuten lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla.
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 313
25/2015
25
17.08.2015
Valittaja on vedonnut valituksessaan ensinnäkin siihen, että rehtorin virka olisi
tullut olla julkisessa haussa, jotta Uimaharjun koulun rehtori olisi voinut virkaa
hakea. Tällä tarkoitettaneen Enon koulun rehtorin virkaa. Tältä osin voi todeta,
että asiassa ei ole kyse miltään osin viran täyttämisestä, vaan valituksenalainen
päätös koskee Uimaharjun koulun rehtorin viran lakkauttamista ja apulaisrehtorin viran perustamista. Enon koulun rehtorin viran täyttämisasia on oma erillinen
asiansa. Näin ollen Enon koulun rehtorin viran täyttämistä koskeva väite/vaatimus ei liity valituksenalaiseen asiaan eikä ole tässä yhteydessä relevantti.
Myöskään toteamus siitä, että kouluja koskeva selvitystyön teki tuolloin Karsikon koulun rehtorina toiminut Timo Alanko, ei millään tavalla osoita valituksen
alaisen päätöksen lainvastaisuutta. Kaupungilla on oikeus määrätä tekemään
selvitystyö henkilö, jonka kaupunki katsoo sopivimmaksi ko. tehtävään. Timo
Alanko toimi pitkään Uimaharjun koulun rehtorina ennen siirtymistään Karsikon
koulun rehtoriksi. Se, onko selvitys tuonut uudistuksia tai parannuksia koululle,
ei myöskään osoita valituksenalaisen päätöksen lainvastaisuutta.
Valittaja on valituksessaan todennut aiemmin tehneensä oikaisuvaatimuksen,
jonka valittaja on liittänyt valitukseensa. Valittaja ei ole valituksessaan viitannut
oikaisuvaatimuksessa esittämiin väitteisiinsä. Mikäli vastoin kaupungin käsitystä
katsottaisiin, että valittajan oikaisuvaatimuksessa esittämät väitteet olisivat
myös osa valitusta, kaupunki viittaa tältä osin valituksenalaisessa kaupunginhallituksen päätöksessä 18.5.2015 § 220 lausuttuun. Erityisesti selvyyden vuoksi todettakoon, että Timo Alanko toimi valituksessakin todetuin tavoin Enon ja Uimaharjun koulujen hallinnon järjestämistä koskevaa selvitystä tehdessä Karsikon koulun rehtorina. Uimaharjun koulun rehtorin viran lakkauttamista ja apulaisrehtorin viran perustamista koskeva päätös ei ole koskenut millään tavoin
häntä tai hänen läheistään eikä siitä ole ollut odotettavissa hänelle mitään erityistä hyötyä tai haittaa. Muitakaan esteellisyysperusteita ei ole ollut.
Valittajien väite siitä, että Uimaharjua ei kohdeltaisi tasa-arvoisesti kaupungin
päätöksenteossa, ei pidä paikkaansa. Uimaharjuun on rakennettu täysin uusi
koulurakennus. Kaupungilla on oikeus järjestää koulujen hallinto tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Uimaharjun ja Enon koulujen kohdalla tämän on arvioitu
toteutuvan parhaiten niin, että molemmat koulut ovat yhden rehtorin johdossa
ja että Uimaharjun koululla on apulaisrehtori. Se, että muualla kaupunginalueella ei ole vastaavaa järjestelyä, ei tarkoita, että Uimaharjun ja Enon kouluja kohdeltaisiin eri tavalla kuin muita kaupungin kouluja. Uimaharjun ja Enon koulujen
hallinto yhdistämällä voidaan juuri tuolla alueella mm. opettajien työpanos kohdistaa tehokkaimmin, koska monet opettajat ovat kouluille yhteisiä (kaikille
opettajille ei riitä tunteja vain yhdellä koululla, vaan riittävät tuntimäärät edellyttävät työskentelyä molemmilla kouluilla). Lisäksi myös koulusihteeri on yhteinen, oppilashuollon palvelut ovat yhteisiä ja koulukuljetukset hoidetaan yhteisesti. Näin ollen juuri Enon ja Uimaharjun koulujen kohdalla valittu rehtorimalli
on tarkoituksenmukaisin.
Valittajien väitteellä Uimaharjun koulun apulaisrehtorin viran julistamisesta
haettavaksi jo ennen viranperustamispäätöksen lainvoimaisuutta ei ole merkitystä itse viran perustamispäätöksen laillisuudelle. Apulaisrehtorin virka voidaan
julistaa haettavaksi vaikka viran perustamispäätöksestä olisi vireillä valitus hallinto-oikeudessa.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 313
25/2015
26
17.08.2015
Valittajien väitteellä Enon koulun nykyisen rehtorin Timo Alangon asuinpaikasta
ei ole merkitystä päätöksen laillisuuden kannalta. Siltä osin kun valituksessa on
viitattu saman hallinnon alla toimivien koulujen väliseen etäisyyteen (16 km), kyse on tarkoituksen mukaisuusharkinnasta. Edellä todetuin tavoin kaupungilla on
oikeus harkita se, miten koulujen hallinto ratkaistaan. Koulujen välisellä välimatkalla ei hallinnon järjestämisen kannalta ole merkitystä.
Niin ikään uuden koulun rakentamisella Uimaharjuun ei ole merkitystä arvioitaessa valituksenalaisen päätöksen laillisuutta. Koulurakennuksen uutuus ei
edellytä sitä, että koulussa on rehtorin virka.
Yhteenvetona voi todeta, että valittajien valituksessaan esittämät perusteet
ovat käytännössä kaikki tarkoituksenmukaisuusperusteita. Kunnallisvalitusta ei
voi tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Tarkoituksenmukaisuusperusteet
on jätettävä tutkimatta. Valittajat eivät ole tuoneet esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella valituksenalainen päätöstä voisi kuntalain (365/1995) 90.2 §:3 3)
kohdan perusteella pitää lainvastaisena. Näin ollen valittajien valitus on hylättävä.
4.
Hallinto-oikeudelle toimitettavat asiakirjat
Hallinto-oikeudelle toimitetaan tämän lausunnon liitteenä
KH:n pöytäkirjaote 18.5.2015 liitteineen. Pöytäkirjaotteesta käy ilmi myös asian aikaisempi käsittely varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa
15.4.2015 § 40 ja henkilöstö- ja työllisyysjaostossa 21.4.2015 § 220.
Valmistelija: kaupunginlakimies
Kaupunginjohtajan päätösesitys:
Kaupunginhallitus päättää
antaa edellä olevan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntona Vanhempainyhdistys Vankkurin ja Uimaharjun Taajamayhdistys ry:n valitukseen kaupunginhallituksen päätöksestä 18.5.2015 § 220.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Jakelu
Itä-Suomen hallinto-oikeus
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 314
25/2015
27
17.08.2015
Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista
KH § 314
Tapahtumat ja tilaisuudet
1
Kaupunginhallituksen kokous maanantaina 21.9.2015 siirretään päällekkäisistä tapahtumista johtuen pidettäväksi tiistaina 22.9.2015 klo 15.00 - 17.00.
2
Pohjois-Karjalan sote-hankkeen kuntafoorumi maanantaina 31.8.2015 klo
9.00 - 13.00 Carelia-salissa (os. Yliopistokatu 4). Foorumissa esitellään alueellisten sotepalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi suunnitellun uuden
kuntayhtymän perussopimus ja siihen liittyvä rahoitusmalli. Kutsu liitteenä.
3
Joensuun kaupunginorkesteri avaa syyskautensa Sibeliuksen 150 juhlavuoden musiikilla. Suurkonsertissa orkesteria täydentävät Karjalan Tasavallan
sinfoniaorkesterin muusikot Petroskoista osana ystävyyskaupunkitoimintaa. Konsertin johtaa kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja Jurjen Hempel ja viulusolistina kuullaan Esther Yoota. Kaupunginhallitukselle on varattu mahdollisuus osallistua konserttiin torstaina 10.9.2015 klo 19 Carelia-salissa.
Vieraanvaraisuuden osoittamiset
4
Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos yhdessä Matkailualan opetusja tutkimuslaitoksen kanssa järjestää 6. kansainvälisen Advances in Tourism
Marketing (ATMC) -konferenssin Joensuussa 7. - 10.9.2015. Joensuun kaupunki osoittaa vieraanvaraisuuttaan ATMC-konferenssin yhteydessä järjestämällä kaupungin vastaanoton noin 130 henkilölle tiistaina 8.9.2015 klo
19.00 - 21.00 kaupungintalon hallintokerroksissa. Kaupunginhallitus nimeää
edustajansa vastaanotolle.
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus merkitsee edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edustajista.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Kohdan 3 konserttiin osallistuvat ilmoittautuvat kaupunginjohtajan sihteeri
Heidi Soikkelille.
Kaupunginhallitus nimesi isänniksi kohdan 4 vastaanotolle Ville Tahvanaisen,
Päivi Ikosen ja Janna Puumalaisen.
Liitteet
Liite 12
Pohjois-Karjalan sote-hankkeen kuntafoorumin 31.8.2015 kutsu ja
ohjelma
Jakelu
Hallintoyksikkö
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 315
25/2015
17.08.2015
Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset
KH § 315
Pöytäkirjat:
Kaupunkirakennelautakunta
Tarkastuslautakunta
Viranhaltijapäätökset:
Kaupunginjohtaja
Tilakeskuksen johtaja
11.08.2015
10.08.2015
11.08.2015 § 50, 51
10.08.2015 § 89
07.08.2015 § 90
12.08.2015 § 91
13.08.2015 §92
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 §:n nojalla kaupunginhallituksen
käsiteltäväksi.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
28
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
25/2015
Kaupunginhallitus
Kokouspäivämäärä
Pykälät
17.08.2015
303-315
29
OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS
MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET
Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 §:n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös
koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Pykälät
303 -309, 313, 315
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea
muutosta valittamalla.
Pykälät
310-312, 314
Hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta
valittamalla.
Pykälät ja valituskieltojen perusteet
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti:
Joensuun kaupunginhallitus
Käyntiosoite:
Rantakatu 20, 80100 JOENSUU
Postiosoite:
PL 59, 80101 JOENSUU
Telefaksi:
(013) 267 5000
Sähköposti:
[email protected]
Pykälät
310-312, 314
Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa
laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja
on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7)
päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu
saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon
saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa

päätös, johon haetaan oikaisua

miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

perusteet, joilla oikaisua vaaditaan
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
25/2015
30
Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava.
Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos
oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja
kotikunta.
Oikaisuvaatimuksen toimittaminen
Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla
vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen
oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös
telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan
viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu
telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle.
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen ja valitusaika
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun
päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on
oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä
kunnan jäsen.
Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite:
Itä-Suomen hallinto-oikeus
Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Puhelin: 029 56 42500 (vaihde)
Faksi: 029 56 42501
[email protected]
Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene.
Kunnallisvalitus, pykälät:
Hallintovalitus, pykälät:
Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite:
Pykälät:
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan
jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan
saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva
pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla
asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen
tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

valittajan nimi ja kotikunta

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
JOENSUUN KAUPUNKI



PÖYTÄKIRJA
25/2015
31
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan
puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö,
valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä
päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa
vaatimuksensa tueksi.
Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi
valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät
perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat
voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään
valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Valitusasiakirjat voi toimittaa myös:
nimi, osoite ja postiosoite
Valitusasiakirjat on toimitettava
(jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle):
Pykälät
Pykälät
Lisätietoja
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93)
nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa.
Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.