1. No category

TORNIONLAAKSON MAAKUNTAMUSEON
TORNADALENS MUSEUM
Toiminnan painopisteet 2014
Verksamhetens tyngdpunkter 2014
TORNIONLAAKSON MAAKUNTAMUSEO – TORNEDALENS MUSEUM
TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014
YLEISTÄ
Tornionlaakson maakuntamuseo on maakunnallinen keskusmuseo, jonka toiminta-alue on koko
Tornionlaakso Simosta Muonioon ja vuoden 2014 alusta myös Haaparanta kaupunkien välisen sopimuksen
mukaisesti. Vuonna 1914 perustettu kulttuurihistoriallinen museo kunnallistettiin vuonna 1975 ja kuusi
vuotta myöhemmin Suomen opetusministeriö nimesi museon Länsipohjan maakuntamuseoksi.
Vuosi 2014 oli Tornionlaakson maakuntamuseon 100. toimintavuosi. Museo toimii Tornion kaupungin
Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuudessa, joka kokoontui vuoden 2014 aikana 10 kertaa. Museon
kehittämisestä vastaa vuoden 2014 alusta perustettu Tornionlaakson maakuntamuseon – Tornedalens
museums museojohtokunta.
Museorakennuksen 1.9.2011 alkanut peruskorjaus valmistui vuoden 2012 lopussa. Henkilökunta siirtyi
uudistettuun rakennukseen helmikuussa 2013. Vuosi 2013 kului museon muutossa ja perusnäyttelyn
suunnittelussa. Vuoden 2014 painopistealueena olivat uudistetun perusnäyttelyn ensimmäisen vaiheen
valmistuminen, museon avajaiset ja museon 100-vuotisjuhlat.
2
Peruskorjattu museorakennus. Museon 100-vuotisjuhlassa ja uuden perusnäyttelyn avajaisissa Tornion
kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen ja Haaparannan kunnanneuvos Gunnel Simu leikkasivat nauhan.
Den grundrenoverade museibyggnaden. Torneå stadsdirektör Raimo Ronkainen och kommunalrådet Gunnel Simu
från Haparanda klippte bandet på basutställningens invigningsfest, där man även firade museets 100-årsjubileum.
RAJANYLINEN MUSEOHALLINTO
Tornionlaakson maakuntamuseo on maailman ainoa rajanylinen, kahden maan yhteinen museo.
Haaparannan ja Tornion kaupunkien yhteistyösopimukseen sisältyi päätös, jonka mukaan museolle
perustettiin museojohtokunta, jossa on jäseniä molemmista kunnista Torniosta (3) ja Haaparannalta (2).
Puheenjohtaja on Torniosta ja varapuheenjohtaja Haaparannalta. Johtokunnan jäsenet valittiin kevään
aikana ja johtokunta kokoontui kolme kertaa. Jäseninä olivat Torniosta Kirsti Aho pj., Jari Hannuniemi ja
Mauri laakso. Haaparannalta Kåre Strömbäck vpj. ja Niklas Olsson. Lisäksi kokouksiin osallistuivat Tornion
sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkrona, Haaparannan hallintopäällikkö (förvaltningschef) Arja Martinviita ja
kulttuurinkehittäjä (kulturutvecklare) Tapio Salo. Museon henkilökunnasta olivat mukana vt.
museonjohtaja Minna Heljala esittelijänä ja museolehtori Linda Vuollo sihteerinä.
3
HENKILÖSTÖ
Merkittävin muutos museon henkilöstössä oli 2014 museonjohtajan eläköityminen. Vuodesta 1975
museota johtanut FM Henri Nordberg jäi eläkkeelle 1.2.2014. Museonjohtajan virkaa hoiti virkaatekevänä
FM Minna Heljala.
Toinen merkittävä henkilöstöä koskenut muutos oli museolehtorin toimen perustaminen. Kaupunkien
yhteistyösopimuksen mukaan toimi laitettiin auki tammikuussa 2014 ja paikkaa haki kahdeksan henkilöä.
Museolehtoriksi valittiin 14.4.2014 alkaen Linda Vuollo (os. Hannula). Haaparannan kunta vastaa
museolehtorin kuluista. Museolehtorin tehtävät suuntautuvat ensisijaisesti Haaparannan ja Tornion
koululaisyhteistyöhön ja verkostojen luomiseen Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon. Lisäksi tiivistetään
yhteistyötä Norrbottenin alueen museopedagogien verkostoon.
Museolla oli henkilötyövuosina laskettuna yhteensä 9 museotyöntekijää.
Henkilöstöön ovat kuuluneet: Vt. museonjohtaja FM Minna Heljala, toimistosihteeri Merja Pohjanen (50%),
toimistosihteeri Ritva Ainonen (70%), vs. maakuntamuseotutkija Huk Saija Pietiläinen, amanuenssi FM
Elisa Tarkkanen, arkistonhoitaja FM Riikka Pyykkö, museolehtori FM Linda Vuollo, opas-valvoja Leena
Ylitalo ja vanhempi ammattimies Mikko Saarenpää (34%) sekä lisäksi teknistä työvoimaa.
KOKOELMAT
Kokoelmien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 115 265.
Esinekokoelmatyössä painopiste oli varastojen järjestelytyössä sekä perusnäyttelyn esineistössä.
Esinekokoelmien kokonaismäärä on 18 766 tallennetta.
Vuonna 2014 museoon lahjoitettiin mm. Tornion
partiohistoriaan
liittyvää
esineistöä,
haaparantalaiset lahjoittivat Volvo PV 544 sekä
Tornion raatihuoneen (rakennettu 1722) katon
tiilenkappaleita tuli meriarkeologisina löytöinä.
Kokoelmaan
ostettiin
mm.
torniolaista
keramiikkaa,
Victorian
ja
Danielin
hääpäivälautanen sekä haaparantalaista hopeaa.
Esineistöä
konservoitiin
Jyväskylän
konservointikeskuksessa uutta perusnäyttelyä
silmälläpitäen.
Museo oli jäsenenä ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOssa. Tornio
kuuluu pooli 2:n, jonka tallennusalue on Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä. Amanuenssi osallistui TAKO:n
toimintaan Helsingissä neljä kertaa.
VALOKUVA- JA ARKISTOKOKOELMAT
4
Valokuva- ja arkistokokoelman kokonaismäärä on 96 499. Arkistomateriaalin osalta painopiste oli
aineistojen purkamisessa muuttolaatikoista ja varastojen järjestelyssä. Suurin arkistokokoelma eli
kotiseutuarkisto purettiin ja järjestettiin uudelleen sekä luetteloitujen että luetteloimattomien aineistojen
osalta. Valokuvakokoelman, bibliofiilisen kirjakokoelman sekä muiden pienempien arkistokokoelmien
osalta tätä työtä jatketaan 2015.
Valokuvakokoelman merkittävin ja laajin lahjoitus oli Kuusiluodon sahayhdyskuntaa koskevat valokuvat,
jotka vapaaehtoistyönä reprokopioitiin valokuvaamalla museon kokoelmiin. Kotiseutuarkiston osalta laajin
ja merkittävin aineistolahjoitus oli Pohjan Tytöt ja Sissit ry:n arkistoaineisto. Valokuva- ja arkistokokoelmiin
vastaanotettiin yhteensä 18 lahjoituskokonaisuutta.
UUSI PERUSNÄYTTELY
Museo oli perusnäyttelyn rakentamisen vuoksi suljettuna yleisöltä alkuvuoden. Museon 100-vuotisjuhlia ja
uusitun perusnäyttelyn avajaisia vietettiin 29. – 30.8.2014. ”Kohtaamisia rajalla – Möten på gränsen”
-perusnäyttelyn suunnittelua jatkettiin työryhmässä, joka työskenteli tiiviisti koko kevään. Perusnäyttelyn
visualisesta ilmeestä vastasi arkkitehti Taina Väisänen. Museon henkilökunnan lisäksi työryhmään kuuluivat
teknisistä palveluista suunnitteluassistentti Seppo Oförsagdt ja Haaparannan edustajana kulttuurinkehittäjä
Tapio Salo sekä FT Risto Nurmi Oulun yliopiston arkeologian laitokselta. Ulkopuolisista toimijoista
mainittakoon lisäksi Lappia AMK:n kaupan- ja kulttuurin Tornion yksikkö, jonka kanssa tehtiin kolme
yhteistyöhanketta. Avajaisia vietettiin 30.8.2014. Juhlapuheen piti Museoviraston pääjohtaja Juhani
Kostet, lisäksi puhujina olivat Norrbottenin maakäräjien kulttuurijohtaja Elisabeth Lax, valtiopäiväedustaja
Maria Stenberg ja kansanedustaja Simo Rundgren. Avajaisia edelsi juhlaseminaari, jossa oli seitsemän
ulkopuolista esitelmöitsijää. (Ohjelmat liitteenä).
Näyttelyhankkeeseen oli varattu vuodelle 2014 160 000 euroa Tornion kaupungin ja 165 000 euroa
Haaparannan kunnan rahoitusta. Näyttelyn nuorisokulttuuriosio (Autotallista Amerikkaan) sai taloudellista
tukea Museoviraston innovatiivisista rahoista 15.000 euroa. Rahoista käytettiin noin 260.000 euroa ja
loput noin 60.000 euroa siirrettiin näyttelyn toiseen vaiheeseen vuodelle 2015. Näyttelyn kokonaiskulut
5
tulevat olemaan noin 460.000 euroa. Vuonna 2013 käytettiin näyttelyyn 65.000 (40.000+25.000) ja
vuodelle 2015 on varattu vielä 70.000 (35.000+35.000). Lisäksi Tornion kaupungin tekniset palvelut ovat
osallistuneet huomattavalla panoksella näyttelyn rakentamiseen.
Hanketta esiteltiin tiedotusvälineille sekä eri yhteistyötahoille. Museo sai runsaasti huomiota syksyn aikana
eri tiedotusvälineissä. Hankkeesta raportoitiin kaupunkien yhteiselle museotyöryhmälle.
Museo oli avoinna syksyn aikana neljä kuukautta ja siihen tutustui kaikkiaan 3689 kävijää. Museo oli
avoinna ti–to 11.00–18.00 ja pe–su 11.00–15.00. Pääsymaksut olivat aikuisilta 5 e, eläkeläiset, työttömät ja
opiskelijat 3 euroa ja lapset alle 18 vuotta ilmaisia.
TAPAHTUMIA
Museolehtori aloitti työnsä ja syksyllä oltiin mukana kolmessa lapsille suunnatussa tapahtumassa.
Koululaisten museoviikko oli 6.-10.10. Halloween-tapahtuma, Kauhu-kartano oli 30.10 ja koko perheen
Joulupolku-tapahtuma oli 13.12. Kaikki kolme tapahtumaa järjestettiin Kulttuurikartanon (kirjasto,
taidemuseo, maakuntamuseo) yhteistyönä. Lisäksi suunniteltiin uuteen perusnäyttelyyn liittyvää lasten
toiminnallista nurkkausta. Lapsikävijöitä museolla oli syksyn aikana runsaasti, 1059 lasta.
Ryhmiä opastettiin syksyn aikana kaikkiaan 104.
Museon uusi opetustila oli kuluneen vuoden aikana ahkerassa seminaari- ja kokouskäytössä.
Suomen Kotiseutuliiton Lapin jäsenyhteisöjen maakunnallinen kokous pidettiin Tornionlaakson
maakuntamuseossa 3.6.2014 ja paikalla oli 25 kotiseutuaktiivia.
Valtakunnallinen maakuntamuseotutkijoiden tapaaminen järjestettiin Torniossa ja Tornionlaakson
maakuntamuseolla
25.–26.9.2014.
Paikalla
oli
Museoviraston
ja
10
maakuntamuseon
edustajat.
Maakuntamuseo-tut
kijoiden tapaaminen
museolla
syyskuussa. Vt.
museonjohtaja
Minna Heljala neljäs
vasemmalta ja vs.
maakuntatutkija
Saija Pietiläinen
oikeassa reunassa.
Landskapsmusei-for
skarnas träff i
augusti. Museichef
Minna Heljala fjärde
fr.v. och forskare
Saija Pietiläinen t.h.
6
NEUVONTATYÖ
Tornionlaakson
maakuntamuseolla
ei
ole
yhteistyösopimuksia
Museoviraston
kanssa.
Kulttuuriympäristöasioissa on käyty tiivistä keskustelua Museoviraston intendentin Johanna Forsiuksen
kanssa niistä kysymyksistä, jotka ovat koskeneet Tornionlaakson maakuntamuseon toiminta-aluetta.
Vt. museonjohtaja piti viidessä museon ulkopuolella järjestetyssä luentotilaisuudessa esitelmän liittyen
kulttuuriympäristökysymyksiin.
Maakuntamuseotutkija on käynyt neuvontakäynnillä alueemme paikallismuseoissa. Erityisesti
huomionkohteena olivat Simon Pahnilan ja Muonion kotiseutumuseon pärekatot. Kattojen korjaustöitä
jatkettiin ja kunnat palkkasivat pärekattojen taitajia molempiin museoihin. Ylitornion museon
luettelointityötä teki FM Heli Nousiainen ja Alatornion Pitäjämuseon lahovaurioita oli korjaamassa
hirsikorjaukseen erikoistunut yritys t:mi Seppo Pulska.
Yksityisiä korjaajia on neuvottu korjausrakentamisen haasteissa ja museo on toiminut alueellemme
myönnettyjen museoviraston rakennusperinnön entistämisavustusten ENA-rahojen valvojana.
Asiantuntijapalveluja on annettu yhteensä 73. Luku sisältää myös arkistopalvelut.
MUUTA
Museolla on edustus Lapin Elyn kokoamassa yhteistoimintaryhmässä, joka kokoontuu kaksi kertaa
vuodessa ja käsittelee ajankohtaisia kulttuuriympäristöä ja rakennussuojelua koskevia kysymyksiä.
Museo on ollut mukana TAIKALAMPPU -hankkeen Lapin lastenkulttuuriverkostossa sen koko toiminta-ajan.
Taikalampun puitteissa järjestettiin 5.- ja 6.-luokkalaisille historiaa elävöittäviä dramatisoituja
museokierroksia. Opastetuilla kierroksilla oli mukana yliaktiivinen museoharjoittelija Kaino eli näyttelijä
Katariina Salo. Kainon tehtävänä on lisätä lasten kiinnostusta paikallishistoriaan.
Museon henkilökunta on ollut mukana myös Maupertuis -hankkeen ja Poukama -hankkeen
ohjausryhmissä. Lisäksi osallistuttiin Varjosta Valoon -markkinointihankkeen työpajoihin. Museon edustus
on ollut myös Tornion Kotiseutuseura ry:n ja Lapin rakennusperinne ry:n hallituksissa.
Museo teki vuoden viimeisinä päivinä hakemuksen Suomen Museoliiton järjestämään Vuoden museo
-kilpailuun.
Museotoiminnan tilastojen osalta viitataan Museoviraston kokoamaan Museotilasto 2014, joka on
jätetty 24.4.2015.
Minna Heljala
7
vt. museonjohtaja
8
TORNEDALENS MUSEUM - TORNIONLAAKSON MAAKUNTAMUSEO
TYNGDPUNKTERNA I VERKSAMHETEN 2014
ALLMÄNT
Tornedalens museum är ett regionalt centralmuseum, som har som sitt verksamhetsområde hela
Tornedalen från Simo till Muonio och från början av år 2014 Haparanda enligt ett avtal mellan städerna.
Kulturhistoriska museet grundades 1914 , kommunaliserades 1975 och sex år senare gav Finska
undervisningsministeriet museet status som Landskapsmuseum i Länsipohja (Finska Tornedalen).
Året 2014 var museets 100:e verksamhetsår. Museet verkar under Torneås Kultur- och ungdomsnämnd,
som samlades tio gånger2014. Ansvarig för museiutvecklandet är museet bestyrelse, som grundades i
början av 2014.
Grundrenovering av museibyggnaden startade 2011-09-01 och blev klar i slutet av 2012. Personalen
flyttade till den förnyade byggnaden i februari 2013. Året 2013 gick i tecken av flyttningen och planerandet
av basutställningen. Tyngdpunkterna 2014 var färdigställandet av första delen av den förnyade
basutställningen, öppnandet av museet ja museets 100-årsjubileum.
GRÄNSÖVERSKRIDANDE MUSEIFÖRVALTNING
Tornedalens museum är världens enda museum som är gränsöverskridande och två länders gemensamma
museum. I samarbetsavtalet mellan Haparanda och Torneå ingår ett beslut om grundandet av en
bestyrelse, där ledamöterna är från Torneå (3) och Haparanda (2). Ordföranden är från Torneå och
viceordföranden från Haparanda. Ledamöterna utsågs under våren och bestyrelsen träffades tre gånger.
Ledamöterna var Kirsti Aho, ordförande, samt Jari Hannuniemi och Mauri Laakso. Från Haparanda Kåre
Strömbäck, viceordförande, och Niklas Olsson. I sammanträden deltog även bildningschefen Ilkka
Halmkrona, förvaltningschefen Arja Martinviita och kulturutvecklaren Tapio Salo. Museets personal
representerades av vikarierande museichef Minna Heljala, föredragande och museilektor Linda Vuollo,
sekreterare. Samma
PERSONAL
Den mest betydelsefulla ändringen i personalstyrkan 2014 var pensioneringen av museichef. Fil mag Henri
Nordberg ledde museet från år 1975 och började sitt pensionärsliv 1 feb 2014. Vikarierande museichef var
Fil mag Minna Heljala.
En annan betydande ändring i personalstyrkan var stiftandet av museilektortjänsten. I enlighet med
städernas samarbetsavtal utlystes tjänsten i januari 2014 och söktes av åtta personer. Till museilektor
utsågs fr o m 140414 Linda Vuollo (f Hannula). Haparanda kommun svarar för kostnader i samband med
tjänsten. Arbetsuppgifterna i museilektortjänsten riktar sig i första hand till skolsamarbetet i Haparanda
och skapandet av nätverk till svenska sidan av Tornedalen. Därtill görs samarbete med museipedagoger i
Norrbottens område.
9
Räknat i årsverken har museet 9 museitjänster.
Personalen bestod av Vik museichef Fil mag Minna Heljala,
kontorsassistent Merja Pohjanen (50%), kontorsassistent Ritva Ainonen
(70%), vik landskapsmuseiforskare Hum kand Saija Pietiläinen,
amanuens Fil mag Elisa Tarkkanen, arkivarie Fil mag Riikka Pyykkö,
museilektor Fil mag Linda Vuollo, guide-vakt Leena Ylitalo och äldre
yrkesman Mikko Saarenpää samt därutöver teknisk personal.
SAMLINGAR
Museolehtori Linda Vuollo opastaa kouluryhmää Haaparannalta Kaino-hahmon kanssa. Tutkija Saija Pietiläinen ja
amanuenssi Elisa Tarkkanen ripustavat näyttelyä.
Museipedagog Linda Vuollo presenterar utställningen för en skolgrupp från Haparanda tillsammans med
Kaino-figuren. Forskare Saija Pietiläinen och amanuens Elisa Tarkkanen ställer ut basutställningens föremål.
Det totala antalet i samlingarna var 115 265.
I arbetet med föremål var tyngdpunkten i ordnandet av förråden samt föremål i basutställningen. Antalet
är 18 766 bevarade föremål.
År 2014 skänktes till museet bl a föremål med beröring till Torneås scouthistoria, haparandabor skänkte
Volvo PV 544, och tegelbitar från Torneå rådhus (byggd 1722) kom som havarkeologiska fynd. Till
samlingarna inköptes bl a keramik från Torneå, Victorias och Daniels brölloppsdagstallrik samt silver från
Haparanda. En del föremål konserverades i Jyväskylä konserveringscentrum med tanke på den nya
grundutställningen.
Museet var medlem i professionella museers bevarande- och samlingsnätverk TAKO. Torneå tillhör i pool
2, med bevarandeområde Individ, samfund och publika livet. Amanuensen deltog fyra gånger i TAKO:s
verksamhet i Helsingfors.
FOTO- OCH ARKIVSAMLINGAR
Det totala antalet foto- och arkivsamlingar är 96 499. Till arkivmaterialets del var tyngdpunkten i
upplockning av föremål från flyttningskartonger och ordnandet av förråd. Den största arkivsamlingen dvs
10
hembygdsarkivet, upplockades och ordnades om både vad avser katalogiserat och icke katalogiserat
material. Fotosamlingen, bibliofiliska boksamlingen samt de andra mindre arkivsamlingarna får fortsatt
bearbetning 2015.
Den mest betydelsefulla och omfångsrikaste gåvan var foton på Kuusiluoto sågsamhälle.
Kuusiluotobilderna reprofotades av frivilliga och infogades i museets samlingar. Den mest omfattande och
betydelsefulla materialgåvan var arkivmaterialet från Pohjan tytöt ja Sissit rf (Scoutföreningar).
Sammanlagt 18 gåvokomplex mottogs till foto- och arkivsamlingar.
DEN NYA BASUTSTÄLLNINGEN
Den nya basutställningen byggdes i början av året och då var museet stängt. Museets 100-årsjubileum och
öppnandet av den förnyade basutställningen firades 29–30.8.2014. Möten på gränsen – Kohtaamisia rajalla
basutställning planerades i en arbetsgrupp som verkade aktivt under hela våren. För det visuella uttrycket
svarade arkitekt Taina Väisänen för. Förutom museipersonal tillhörde i arbetsgruppen Seppo Oförsagd från
Tekniska tjänster samt Haparandas representant Tapio Salo och Fil dr Risto Nurmi från Universitet i
Uleåborg, Institutet för arkeologi. Av andra aktörer utanför museet kan nämnas Avdelningen för handel
och kultur i Lappias Torneå enhet, med vilken museet hade även tre olika samarbetsprojekt. Öppnandet
firades 30 augusti. Generaldirektör i Museiverket Juhani Kostet höll jubileumstalet, därutöver talade
Elisabet Lax från Norrbottens läns landsting, Maria Stenberg från Sveriges riksdag och riksdagsman Simo
Rundgren. Öppnandet föregicks av ett jubileumsseminarium, där sju föreläsare utifrån föreläste.(Program
bifogas)
Till utställningsprojektet var reserverat år 2014 160 000 € från Torneå stad samt 165 000 € från Haparanda
kommun. Utställningens ungdomskulturavdelning (Från garaget till Amerika) fick bidrag från Museiverkets
innovativa medel på 15 000 €. Av anslagna medel nyttjades 260 000 € och resterande ca 60 000 € flyttades
till utställningens andra del att nyttjas år 2015. Utställningens totala kostnad kommer att vara 460 000 €.
År 2013 nyttjades 65 000 € (40 000 + 25 000) och för året 2015 är reserverat ännu 70 000 (35 000 +
35 000). Därutöver har Torneås tekniska tjänster deltagit i utställningsbygget med ansenliga insatser.
11
Projektet har presenterats till massmedia samt olika samarbetspartners. Museet fick mycket
uppmärksamhet i massmedia under hösten. Projektets rapporterades till städernas gemensamma
arbetsgrupp.
Museet var öppet fyra månader under hösten och besöktes av sammanlagt 3689 gäster. Museet var öppet
ti–to 11.00–18.00 och fre–sö 11.00–15.00 finsk tid. Inträdesavgifterna var för vuxna 5 €, pensionärer,
arbetslösa och studerande 3 €, barn under 18 gratis.
AKTIVITETER
Museilektor började sitt arbete och på hösten var vi med i tre
aktiviteter riktade mor barn. Skolungdomars museivecka var 6 –
10.10. Halloween-arrangemang, Skräckherrgården var 30.10 och
hela familjens Julstigen-arrangemang 13.12. De tre aktiviteterna
genomfördes som samarbetsprojekt med Kulturherrgården
(biblioteket, konstmuseet, museet). Ytterligare planerades för
barnens aktivitetshörna som en del av den nya basutställningen.
Museet besöktes av ett stort antal barn under hösten, 1059 barn.
104 grupper fick guidning under hösten.
Museets nya undervisningsrum nyttjades flitigt av seminarier och
möten.
Finska hembygdsförbundets medlemsföreningar i Lappland höll
sitt landskapsmöte i museet 3 juni 2014 och 25
hembygdsaktivister var på plats.
Joulukarkkiaskartelua
Joulupolku-tapahtumassa.
Julgodis-pyssel på
Julstigen-arrangemanget.
Riksträff för forskare på landskapsmuseer anordnades i Torneå på
Tornedalens museum 25 – 26.9.2014. Museiverket och 10
landskapsmuseer var närvarande.
RÅDGIVNINGSARBETE
Museet har inte samarbetsavtal med museiverket. I frågor om kulturmiljö har förts täta diskussioner med
Museiverkets intendent Johanna Forsius om de frågor som berört museets verksamhetsområde.
Vik museichef har föreläst utanför museet på fem olika tillställningar.
Landskapsmuseiforskaren har rådgjort lokala museer på vårt område. Särskild uppmärksamhet fick
spåntaken i Pahnila/Simo och Muonio hembygdsmuseer. Takarbetena pågick och kommunerna anställde
spåntaksspecialister till båda museer. Fil mag Heli Nousiainen arbetade med katalogisering i Ylitornio
12
museet och företaget Tmi Seppo Pulska, specialister på timmerrenovering, lagade rötskador i Alatornio
sockenmuseum.
Privata genomförare av reparationer har fått råd i utmaningar med restaureringar och museet har verkat
som kontrollant på ENA-bidrag som museiverket beviljat till byggnadsrestaureringar.
Museet har gett 73 sakkunnigtjänster. I siffran ingår även arkivtjänster.
ÖVRIGT
Museet hade representation i samarbetsgruppen, bildad av Ely, som träffas två gånger per år och
behandlar aktuella frågor i kulturmiljö och bevarande av byggnader.
Museet har varit med i Lapplands barnkulturnätverks Taikalamppu-projekt under hela dess verksamhetstid.
Till 5- och 6-klasser anordnades dramatiserade museibesök i samband med Taikalamppu. I guidade turer
var med den överaktiva museipraktikanten Kaino dvs skådespelaren Katarina Salo. Kainos uppdrag är att
öka intresset för lokalhistoria.
Museipersonalen har även varit med i Maupertuis-projektet och i ledningsgruppen för Poukama projektet.
Museet har även deltagit i workshops i marknadsföringsprojektet Valosta varjoon. Museet har även varit
representerad i styrelser i Torneå hembygdsförening rf:s och Lapplands byggnadstradition rf:s styrelser.
På årets sista dag överlämnade museet en ansökan till tävlingen om Årets museum som Finska
Museiförbundet anordnar.
Vad avser statistik på museiverksamhet, hänvisas till Museiverkets museistatistik, som har lämnats 24
april 2015.
Minna Heljala
Vik museichef
13
MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 2014
Tornionlaakson maakuntamuseon maakuntamuseotutkijana on toiminut tammikuussa Minna Heljala ja
helmikuusta lähtien Saija Pietiläinen.
MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ
18.2. Kolarin kotiseutumuseon tilanteen tarkistus. Käynti kotiseutumuseolla toteamassa Pääkkölän
rakennuksen maalaustyön jälki ja Sieppijärven koulun museon varastonakin toimineen osan purku.
22.4. ja 10.6. Ylitorniolla Meltosjärven koululla aikanaan olleen paikallismuseon kokoelman tarkistus,
kivikautinen kokoelma löytyi lopulta Ainiovaaran koululta.
2.6. Muonio, tarkastuskäynti liittyen avustuksiin (pärekattojen korjaukset)
2.-3.6. Kolari, tarkastuskäynti ja keskustelua museon tiloista
3.6. Tornio, Maakuntapäivät ja kotiseutuliiton kokous
9.7. Ylitornio, luetteloinnin ohjaus ja tilannekatsaus
23.7. Tervola, tarkastuskäynti ja keskustelua rakennusten tilasta sekä kesäoppaan ohjausta
6.10. Simo, tarkastuskäynti (pärekaton korjaus)
5.11. ja 14.11. Alatornio, tarkastuskäynti eteläpäädyn hirsien vaihto
Alatornion pitäjämuseon
alahirsien vaihto syksyllä
2014.
Käyntien lisäksi maakunnallista neuvontatyötä annettiin puhelimitse vuoden ympäri. Myös Museovirastolta
pyydettiin konsultointi apua muun muassa ortodoksisen kirkon paloturvallisuuteen liittyvässä asiassa sekä
ohjattiin arkeologista kulttuuriperintöä koskevia ilmoituksia Museoviraston vastaavalle intendentille
14
Korjausavustuskohteissa työtä ovat olleet tekemässä hirsien vaihtoon ja pärekattojen tekemisen
erikoistuneet yksityiset yritykset, joten tutkijalle jäi lähinnä käydä toteamassa työ hyvin ja ammattitaidolla
tehdyksi. Ylitorniolla saatiin digitaalinen luettelointi aloitettua ja luettelointityötä oli tekemässä FM Heli
Nousiainen. Webmuskettia ei saatu luetteloinnin avuksi, sillä se kaatui käytännön ongelmiin (Tornion
kaupungin verkossa olevaan muskettiin ei voitu luoda turvallista yhteyttä).
Kolarissa Sieppijärven koulun osa, jossa olivat myös kotiseutumuseon varastotilat, purettiin ja esineistö ja
työtilat siirtyivät koulun vanhimpaan osaan. Tiloissa todettiin kuitenkin sisäilma ongelmia ja lopulta
päädyttiin ratkaisuun, jossa esineistö annetaan olla näissä tiloissa, mutta työtiloiksi ne eivät sovellu.
Tilannetta tarkkaillaan ja pyritään löytämään toimivammat ja pysyvämmät tilat museon kokoelmille.
TYÖRYHMÄT
Maakuntamuseotutkija toimi alkuvuodesta Lapin Lastenkulttuuriverkoston yhteistoimintaryhmän
varajäsenenä ja osallistui kokouksiin Kolarissa sekä Torniossa. Päävastuu Taikalamppu toiminnassa siirtyi
uudelle museolehtorille, joka aloitti toimessaan huhtikuussa. Maupertuis -hankkeen ohjausryhmässä
tutkija toimi kuluneella kaudella varajäsenenä ja osallistui kokouksiin.
17.2. Taikalamppu-kokous Kolarissa
6.5. Maupertuis-ohjausryhmän kokous Pellossa
19.8. Lapin Taikalamppujen verkostokokous Torniossa
2.9. Maupertuis-ohjausryhmän kokous maakuntamuseolla
10.12. Tornion kotiseutuseuran vuosikokous maakuntamuseolla
NÄYTTELYT JA LASTENKULTTUURI
Kuluneena vuonna tutkija oli osa perusnäyttelyn uudistus työryhmää. Maakuntatutkijan vastuulla oli
erityisesti maakuntaa koskevat asiat. Tutkija toimi myös museolehtorin aisaparina lapsille suunnatuissa
tapahtumissa ja opastuksissa ja auttoi suunnittelussa.
LAUSUNTOJA
Tornionlaakson maakuntamuseolla ei ole sopimusta Museoviraston kanssa lausuntojen antamisesta
koskien rakennussuojelua tai arkeologista kulttuuriperintöä. Lausuntopyynnöt osoitettiin pääosin edelleen
Museovirastolle tai ELY-keskukselle.
7.4. Kirje Kolarin kunnanhallitukselle, jossa ilmaistiin huoli kotiseutumuseon päärakennuksen Pääkön pirtin
maalaustyön jäljestä.
Muuten rakennussuojeluun ja korjausrakentamiseen liittyviin kysymyksiin pyrittiin vastaamaan vt.
museonjohtaja Minna Heljalan toimesta.
15
KOULUTUKSET JA MUSEOAMMATILLISET TAPAAMISET
12.5. Maakuntamuseotutkijoiden päivä Museovirastolla
7.10. Luettelointikoulutus Oulu
25.-26.9. Maakuntamuseotutkijoiden päivät Torniossa
Luettelointikoulutus antoi välineitä ja tietoa ohjeistaa paikallismuseoiden luettelointityötä. Keväällä
järjestettyyn perinteiseen tapaamiseen Museovirastossa oli tällä kertaa kutsuttu myös aluetaidemuseot.
Maakuntamuseotutkijoiden omat neuvottelupäivät järjestettiin Torniossa ja tapaamiseen osallistui 10
maakuntamuseon edustajat ja lisäksi toisena päivänä Museovirastosta erikoisasiantuntijat Marianne Koski
ja Tapani Sainio sekä Meri-Lapin matkailun myyntijohtaja Teija Mikkola. Iltabuffettia Aineen taidemuseolla
isännöi talous- ja hallintopäällikkö Antti Lantto.
16