Vastaanottaja
Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistys ry
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
10.4.2015
RAJAMÄEN AMPUMARATA, LAUKAA
YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
RAJAMÄEN AMPUMARATA, LAUKAA
Tarkastaja
10.4.2015
Timo Korkee
Jari Hosiokangas
Viite
1510019004
Päivämäärä
Laatija
Tämä raportti sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2014 aineistoa
http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501
Ramboll
Pakkahuoneenaukio 2
PL 718
33101 TAMPERE
T +358 20 755 6800
F +358 20 755 6801
www.ramboll.fi
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
2.3
3.
4.
5.
6.
7.
8.
8.1
8.2
8.3
9.
LÄHTEET
LIITTEET
JOHDANTO
KOHTEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS
Ratatoiminnan kuvaus
Ympäristön herkät kohteet
Ympäristön muut melulähteet
YLEISTÄ MELUSTA
MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT
SELVITYKSEN TAVOITTEET
MENETELMÄKUVAUS
MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS
TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI
Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista
Melumallinnuksen tulokset, nykytila
Melumallinnuksen tulokset, meluntorjuntaehdotus
JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
1
1
1
2
2
3
3
4
4
5
6
6
6
7
8
9
9
1
1.
JOHDANTO
Työssä on päivitetty Rajamäen ampumaradan ympäristömeluselvitys. Selvityksessä on tutkittu
ampumamelun leviämistä Laukaan kunnan asemakaavoitetuille asutusalueille ampumaradan nykyisellä melusuojauksella. Lisäksi on esitetty tarvittava lisämelusuojaus, jolla kaavoitetut alueet
saadaan suojattua ampumamelulta alle 65 dB(LAImax)-tasoon.
Selvitys on tehty Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistyksen toimeksiannosta. Yhteishenkilönä on
toiminut Markku Uusitalo Keski-Suomen Ampujat ry:stä.
Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa selvityksen projektipäällikkönä on ollut
Timo Korkee.
2.
KOHTEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS
2.1
Ratatoiminnan kuvaus
Ampumarata-alueen sijainti on esitetty kuvassa 2.1.1.
Ampumarata
Kuva 2.1.1. Radan sijainti
2
Rata-alueella on tällä hetkellä seuraavat lajiradat:
1.
Liikemaalirata
2.
Pienoiskivääri- /-pistoolirata
3.
Pistoolirata
4.
Pistoolirata nro 3.
Haulikko (skeet), ampumapaikat 1-4
52-54
Haulikko (trap), ampumapaikka 5
55
6
Luodikkorata
7
Kiväärirata
Ampumasuunta radalta 1 on länteen, muilla radoilla pääasiassa pohjoinen – koillinen.
6
7
52
3
4
53
54
55
2
1
Kuva 2.1.1. Lajiradat alueella
2.2
Ympäristön herkät kohteet
Lähimmät olemassa olevat asuinrakennukset (AO-kortteli) ovat noin 720 m etäisyydellä koillisessa. Idässä TY-korttelialueella asuinrakennuksia on lähimmillään n. 500 m etäisyydellä. Lähimmät
loma-asunnot ovat Ankeriasjärven länsirannalla, noin 1100 m etäisyydellä radasta kaakkoon ja
Karhujärven rannalla 1400 m etäisyydellä luode-pohjoiseen.
2.3
Ympäristön muut melulähteet
Ampumaradan läheisyydessä ei ole muita merkittäviä melulähteitä.
3
3.
YLEISTÄ MELUSTA
Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat
äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää
koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia.
Melun tärkein haittavaikutus on sen aiheuttama häiritsevyys. Impulssimainen (iskumainen) melu
on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Aseiden melu luokitellaan impulssimaiseksi meluksi.
Suomessa ympäristömelun arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa häiritsevyyttä ja viihtyvyyshaittaa sekä välillisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ulkomelutasojen avulla.
4.
MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT
Melun vaikutusten arvioimiseksi on olemassa ohjearvot sallituille melutasoille. Ensisijainen meluarviointi tehdään valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisten ohjearvojen perusteella. Päätös
koskee pienikaliiberisten aseiden (kuten kiväärit ja pistoolit) aiheuttamaa melua.
Päätöksen mukaisesti ampumaradan melun enimmäistaso ei saa ylittää taulukossa 4.1.1 annettuja arvoja.
Taulukko 4.1.1. Ampumaratamelun ohjearvot VNp 53/1997 mukaisesti
Asumiseen käytettävät alueet
Oppilaitoksia palvelevat alueet
Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä
Hoitolaitoksia palvelevat alueet
Loma-asumiseen käytettävät alueet
Luonnonsuojelualueet
Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla
LAImax määritettynä enintään
65 dB
65 dB
60 dB
60 dB
60 dB
60 dB
Päätöksen mukaan ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä alueen todellinen tai suunniteltu
käyttö ja merkitys.
Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnan parhaista käyttökelpoisista tekniikoista julkaistussa raportissa (Ympäristöministeriö, 2014) on annettu suositus laukausmäärien huomioon ottamisesta, kun tunnetaan ampumaradan melulle altistuvien asukkaiden ja loma-asuntojen lukumäärä.
4
Taulukko 4.1.2. Suositus ampumaradan meluntorjunnan tarpeen arviointimenettelyksi.
5.
SELVITYKSEN TAVOITTEET
Selvityksen tavoitteena on määrittää melun mallilaskennalla melutasot ympäristössä LAIenimmäistasona (LAImax).
6.
MENETELMÄKUVAUS
Melun leviämismallinnus tehtiin SoundPLAN 7.3 –melulaskentaohjelmassa (www.soundplan.eu)
olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982).
Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea monentyyppisten äänilähteiden melun
leviäminen ympäristöön. Malli huomio äänen leviämisessä geometrisen- eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman
absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63 - 8000 Hz.
Mallin laskentatapa vastaa ns. pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia (Falch, 1984) sekä Nordtestin mallia NT ACOU 099 (Nordtest, 2002), poislukien luotiäänen mallinnus sekä kasvillisuuskorjaus.
Laskentamallinnuksessa ei lähtökohtaisesti ole mukana maaston kaiunnasta johtuvaa äänisignaalin levenemistä ja sen aiheuttamaa 5 dB äänitason alenemaa LAImax-tasoon (yli 500 m etäisyyksillä). Kyseinen alenema on alkuperäisessä laskentamallissa sisällytetty osaksi kasvillisuuskorjausta. Tämä on huomioitu laskentamallinnuksessa korjaamalla tulosta korjaustermillä -5 dB.
5
Kasvillisuus voi aiheuttaa vielä enintään 4 dB lisävaimennuksen, jos ääni kulkee 200 m matkan
tiheän kasvillisuusvyöhykkeen läpi.
Oleellinen muistettava asia on, että malli laskee melun leviämisen olettaen lievän myötätuulen (<
5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Täten melukartat kuvaavat tilannetta, jossa joka suuntaan on myötätuuli. Näin myös ympäristömelumittausten ja mallilaskennan vertailua voidaan tehdä vain kun mittaushavainnot on saatu hyväksyttävissä myötätuuliolosuhteissa.
Ilman aiheuttama absorptio on mallissa huomioitu standardin ISO 9613 mukaisesti standardiolosuhteissa (lämpötila + 10 oC, ilman kosteus 70% ja ilman paine 1013 mbar).
Mallilaskennalla saadut meluvyöhykkeet vastaavat mitattujen enimmäistasojen LAImax keskiarvoja. Mallinnustulosten perusteella voidaan ampumamelun melualueiksi määrittää ne alueet, joissa
VNp 53/97 mukaiset melun ohjearvot voivat ylittyä.
7.
MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS
Laskenta pohjautuu 3D maastomalliin. Maastoaineisto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeuskäyräaineistoon. Ampumaradan meluvalli on mallinnettu LJ kartat Oy:n toimittaman kartoitustiedon mukaisesti. Aineisto kuvaa vallin korkeutta helmikuussa 2015.
Kuva 6.1. Näkymä melulaskentaohjelman maastomalliin.
Melu mallinnettiin taulukossa 7.1 esitetyillä päästöarvoilla. Melupäästöarvot on saatu ympäristöministeriön julkaisemasta taulukosta (Saario, 1985) . Lähtöarvot kuvaavat aseen melua avoimessa ympäristössä mitattuna 10 metrin etäisyydeltä eri suunnissa.
6
Taulukko 7.1. Mallinnuksessa käytetyt melupäästöarvot
Lähtöarvo eri suunnissa 10 metrin etäisyydellä
(ampumasuunta = 0o), LAImax, dB
0o
45o
90o
135o
180o
Kivääri .308
125
123
119
113
109
Liikemaalirata
Pienoiskivääri .22
104
96
84
80
73
Pistoolirata
Pienoispistooli .22 LR
109
106
101
97
91
Pistoolirata 3
Revolveri .44 Magnum
124
122
113
114
112
Haulikko
Haulikko cal 12
127
122
113
108
102
Rata
Ase
Hirvi- ja luodikkorata
Radoilla olevien ampumasuojien vaikutus meluun on huomioitu ampumaratamelun laskentamallin
ampumakojulajittelun periaatteella:
- Pistooliradat, ampumakojutyyppi "Y"
- Pienoiskiväärirata, hirvi- ja luodikkorata, ampumakojutyyppi "Z"
Laskennoissa melulähteen korkeutena on käytetty +1,5 m vallitsevasta maanpinnan tasosta luettuna.
Laskettu melusuure on VNp 53/1997 ohjearvoihin verrattava impulssiaikapainotettu enimmäisäänitaso, LAImax.
Laskenta tehtiin 30 x 30 metrin laskentaruutuihin, joiden perusteella tuotettiin melun leviämistä
kuvaavat melukartat.
8.
TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI
8.1
Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista
Melumallinnuksen melukarttoja arvioitaessa on huomioitava, että malli laskee melun leviämisen
myötätuulioloissa (< 5 m/s). Myötätuulioloissa melun vaimeneminen on vähäisempää kuin sivuja vastatuulessa. Todellisessa tilanteessa myötätuulioloja on vain tietty määrä vuodessa kuhunkin
ilmansuuntaan. Useissa vastaavissa meluselvityksissä on todettu, että melu voi jo 0,5 km:n etäisyydellä melulähteestä olla ainakin 10 dB hiljaisempaa vastatuulella kuin myötätuulella.
Melun leviämiseen tällä on se vaikutus, että melun leviämisvyöhykkeet ovat mallilaskelmissa esitettyjä pienempiä silloin, kun melu etenee sivu- tai vastatuuleen.
Toisaalta nykyiset viranomaisohjeet (mm. Ympäristöministeriö, 1999) määrittelevät melun arvioitavaksi kohtuullisessa myötätuulitilanteessa, eli melutasojen kannalta lähes pahimmassa tilanteessa, ja tämän tilanteen melumalli pyrkii tuottamaan.
Melumallilaskelmiin sisältyvä epävarmuus on laskentastandardissa arvioitu olevan 3 dB, kun melu
leviää suhteellisen vapaassa ympäristössä. Jos äänen leviämisreitillä on voimakasta estevaikutusta tai kasvillisuutta, voi epävarmuus olla 5-6 dB. Tässä tarkastellun radan osalta epävarmuus on
luokkaa 3-5 dB koska maasto sisältää merkittävää korkeusvaihtelua.
8.2
Melumallinnuksen tulokset, nykytila (kuvat 1-11)
Mallinnustulokset ovat liitteinä olevissa melukartoissa 1-11. Laskennoissa haulikko-, luodikko- ja
hirviratojen melusuojaus on huomioitu 2/2015 suoritettujen korkeusmittausten mukaisena.
Liikemaaliradan ja pienoispistoolin melualueet ovat pienet eikä niiden vaikutusalueelle jää häiriintyviä kohteita. Myös pistooliradan melualueet .32 pistoolilla ammuttaessa ovat pienet (kuvat 1 3).
7
Pistooliradan 3 melun pääleviämissuunta on pohjoinen. Melun asumisen ohjearvorajan 65 dB sisäpuolelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Osa uusista teollisuustonteista (T-alue) jää 70 -75 dB
(LAImax) melualueelle (kuva4).
Myös luodikkoradan melun leviämissuunta on kohti pohjoisessa olevaa Näätämäkeä. Melun asumisen ohjearvorajan 65 dB sisäpuolelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Osa uusista teollisuustonteista (T) jää yli 70 dB (LAImax) alueelle (kuva 5).
Kivääriradan (hirviradan) 65 dB (LAImax) melualueelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Sepänrinteen AO-tontit kortteleissa 531 ja 532 jäävät osittain 65 dB melualueen sisäpuolelle (kuva
6). Hirviradan ampumakopin melusuojausta on pyritty parantamaan toimenpiteillä, jotka vaikuttavat äänen leviämiseen etusektoriin. Melun leviämislaskennoissa käytetty ampumaratamelun
laskentamallin ampumasuoja tyyppi "Z" ei huomioi vaimennusta etusektoriin. Tämän johdosta on
mahdollista, että laskentatulos antaa ampumasuuntaan (±45°) todellisuutta suurempia arvoja.
Skeet-haulikkoradoilta 2-4 ampumasuunta on koilliseen. Melun asumisen ohjearvorajan 65 dB sisäpuolelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Ampumapaikalta 2 ammuttaessa Mestarintien
kortteleille 208 ja 209 (TY-alue, jossa asuinrakentamista) muodostuu pieniä laskennallisia 65 dB
melutason ylittäviä melualueita. Sepänrinteen ja Lekakadun AO-alueen korttelit 530 – 532 ja 537
sekä 533 osittain jäävät 65 dB (LAImax) melualueelle (kuvat 7, 8 ja 9).
Trap-haulikkoradan (ampumapaikka 5) 65 dB (LAImax) melualueelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Sepänrinteen AO-alueen korttelit 531 ja 532 jäävät 65 dB (LAImax) melualueen sisäpuolelle. Mestarintien kortteli 208 (TY-alue, jossa asuinrakentamista) jää 65 (LAImax ) alueen sisäpuolelle (kuva 10).
Kuvassa 11 on esitetty ampumaradan LAImax-yhdistelmämelualue.
8.3
Melumallinnuksen tulokset, meluntorjuntaehdotus (kuvat 12 -19)
Melulaskennan perusteella melutasoa Sepänrinteen, Lekakadun ja Laakerikujan AO-alueella esitetään alennettavan ampumaradan päämeluvallia korottamalla. Vallin korottamisen tarve on
+0,8 … 12 m helmikuu 2015 mukaisesta tilanteesta. Vallilta vaadittavat korkeus on esitetty liitteessä 1.
Haulikkoampumapaikan nro. 5 melun leviämistä Mestarintien TY-alueen omakotitaloille on mahdollista rajoittaa lisäksi jatkamalla ampumaradan päämeluvallia idän puoleisesta päästä vähintään 20 m harjakorkeudella + 169 m. Vallin jatkaminen voidaan korvata pidentämällä haulikkorata 5 :n idän puoleista meluseinää 40 m ampumapaikan taso +4 m korkuisena.
8
Kuva 8.3.1. Havainne haulikkoradan ampumapaikka 5:n meluseinän pidentämisestä
Ampumaradan melualueet meluisimmilta radoilta on esitetty tarvittavalla lisämelusuojauksella
melualuekartoilla 12 – 18 . Lisäksi melualuekartalla 19 on esitetty kaikkien ratojen LAImaxyhdistelmämelualue lisämelusuojauksen jälkeisessä tilanteessa.
Melusuojauksen korottamisen jälkeen Sepänrinteen, Laakerikujan ja Lekakadun AO-korttelit ovat
65 dB melualueen ulkopuolella.
Lisäksi päämeluvallin korottamisen ja jatkamisen jälkeen Mestarinrinteen TY-korttelit ovat 65 dB
melualueen ulkopuolella. 65 dB (LAImax) melualueelle ei jää asuinrakennuksia.
9.
JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
Mallinnuksen perusteella ampumaradan LAImax 65 dB meluvyöhykkeelle ei nykyisellään jää asuinrakennuksia, jotka sijaitsisivat asuinrakentamiseen varatulla alueella.
Sepänrinteen, Lekakadun ja Laakerikujan rakentamattomat AO-korttelit sijaitsevat osittain ampumaradan nykyisellä 65 - 75 dB meluvyöhykkeellä.
Mestarintiellä TY-kortteleissa 208, 209 ja 212 sijaitsee asuinrakennuksia, jotka sijoittuvat haulikkoratojen 65 dB melualueen reunamille. Alueella 65 dB melualue hienopiirteisesti polveilee sekä
muodostaa pinta-alaltaan pieniä melualueita. Tuloksia tulkittaessa tulee muistaa ampumaratamallin epävarmuus, joka tässä tapauksessa on vähintään 3-5 dB.
Ympäristöministeriön julkaiseman BAT -ohjeen mukaan, kun radalla ammutaan yli 100 000 laukausta vuodessa, ja altistuvia asuinrakennuksia on yli 10, niin meluhaittaa on rajoitettava meluntorjuntatoimenpiteillä.
Rakentamattomien AO-korttelien melutason alentamiseksi on esitetty meluntorjuntatoimia, joilla
alue saadaan 65 dB ohjearvon alapuolelle. Nykyistä meluvallia esitetään korotettavaksi.
Mestarintien TY-alueilla haulikkoampumapaikka 5:n melua on mahdollista alentaa korottamalla ja
pidentämällä meluvallia itään. Meluvallin pidentämien itään voidaan korvata myös haulikkoampumapaikan idän puoleisen meluseinän pidentämisellä.
9
Ennen meluntorjunnan valmistumista toiminnan melualueina (esim. kaavoituksessa) on suositeltavaa käyttää liitteenä esitettyjä melualueita.
LÄHTEET
Falch, 1984. Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde
siviling Falch, Norway
Kragh J. 1982. Environmental Noise from industrial plants. General prediction method. Danish
Acostical Laboratory, report 32. Lyngby 1982.
Ympäristöministeriö, 1985. Ampumaratamelun laskentamallin sovellutustutkimus. A:37, Helsinki
1985
Ympäristöministeriö, 2014. Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Suomen Ympäristö 4/2014.
LIITTEET
LIITTE 1
Esitetty lisämelusuojaustarve
MELUALUEET
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 6
Kuva 7
Kuva 8
kuva 9
Kuva 10
Kuva 11
2/2015 MUKAISELLA MELUVALLILLA:
Liikkuvamaalirata. .22-pienoiskivääri, LAImax.
Pienoiskiväärirata. .22-pienoiskivääri, LAImax.
Pistoolirata .32-pistooli, LAImax.
Pistoolirata nro 3.. .44-pistooli, LAImax.
Luodikkorata. .308-kivääri, LAImax.
Kiväärirata. .308-kivääri, LAImax.
Skeet-rata 2. Haulikko 12 cal. LAImax.
Skeet-rata 3. Haulikko 12 cal. LAImax.
Skeet-rata 4. Haulikko 12 cal. LAImax.
Trap-rata 5. Haulikko 12 cal. LAImax.
Kaikkien ratojen LAImax-yhdistelmä
LISÄMELUSUOJAUS TOTEUTETTU:
Kuva 12
Pistoolirata nro 3.. .44-pistooli, LAImax.
Kuva 13
Luodikkorata. .308-kivääri, LAImax.
Kuva 14
Kiväärirata. .308-kivääri, LAImax.
Kuva 15
Skeet-rata 2. Haulikko 12 cal. LAImax.
Kuva 16
Skeet-rata 3. Haulikko 12 cal. LAImax.
kuva 17
Skeet-rata 4. Haulikko 12 cal. LAImax.
Kuva 18
Trap-rata 5. Haulikko 12 cal. LAImax.
Kuva 19
Kaikkien ratojen LAImax-yhdistelmä
+165 m = vallin harjalta vaadittu korkeus
(+0,8m) = Arvioitu nykyisen meluvallin
korottamisen tarve.