Tammikuu 2015

Tamperelainen
seurakuntalehti
Tammikuu 2015
Pääosassa Herra Bach
Tamperelaisia
hemmotellaan
13 konsertin sarjalla.
Sivu 18 ja
Konserttitarjotin
i.fi
siltaleht
Esikoiskirjailija
Anni Kytömäki:
Sivut 8–10
Saara Heikkilä
sai apua
oppilaitosdiakonilta
Sivut 12–13
Päivän
tunnussanasta
saa arkeen
oivalluksen
Sivu 16
Hannu Jukola
Rami Marjamäki
Hannu Jukola
Metsä on
pyhä paikka
Jaakko Löytyn
musiikki lisää
uskontojen
vuoropuhelua
Sivu 19
2
SILTA 1/2015
PÄÄKIRJOITUS
Kirsi Airikka
vt. päätoimittaja
tammikuu
Tampere 7.1.2015
J
äsenlähtöinen toiminta ja kirkon perustehtävä
nousivat keskiöön, kun Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto linjasi joulukuussa toimintaa
vuosille 2015–2017. Toimintaympäristön muutos ja
jäsenten väheneminen haastavat kirkkoa Tampereella, kuten maamme muissakin suurissa kaupungeissa.
Siksi on tärkeätä selvittää, miten seurakunnat voivat entistä paremmin vastata tamperelaisten tarpeisiin sekä olla
ihmisille rakkauden ja välittämisen yhteisö.
Tampereen seurakuntien painopisteitä ovat kaste, vihkiminen, pienten lasten perheet ja perheiden tukeminen sekä auttamistyö.
Viime kuukausien murheelliset uutiset osoittavat, että monissa perheissä voidaan pahoin ja kaivataan kipeästi apua. Siksi on
hienoa, että Tampereen seurakunnissa perheiden tukeminen on
otettu yhdeksi toiminnan painopisteeksi. Perheneuvonta, diakoniatyö sekä kasvatus tekevät jatkuvasti paljon työtä lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi. Tuki on sekä hengellistä ja henkistä että aineellista.
”
Tehtävästä ei voi
perääntyä, muuten
kirkko menettää
uskottavuutensa.”
11.1. 1. sunnuntai loppiaisesta:
Kasteen armo
Kasteessa Pyhä Henki aloittaa työnsä. Vaikka kastettavan päälle harvoin kyyhkynen laskeutuu, taivas kyllä koskettaa maata, kun
Taivaan Isä kutsuu nimeltä omaksi lapsekseen.
18.1. 2. sunnuntai loppiaisesta:
Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa
Jeesuksen ohjelmanjulistus Jesajan sanoin.
Ensimmäinen puhe antaa viitteen siitä, mitä
tuleman pitää. Tänä pyhänä voi myös mainiosti avartaa uskonnäkemystään osallistumalla ekumeeniseen rukousvaellukseen.
25.1. 3. sunnuntai loppiaisesta:
Jeesus herättää uskon
Jeesus ei parantanut parantamisen vuoksi
vaan herättääkseen paljon suuremman jou-
kon uskon. Pietarin anoppi tuli terveeksi, ja
pian ”koko kaupunki oli kerääntynyt oven
edustalle.”
1.2. 2. sunnuntai ennen paastonaikaa
eli septuagesima: Ansaitsematon armo
Armon olemus on juuri tämä. Sitä ei ansaita niin kuin palkkaa vaan otetaan vastaan
kuin lahja.
Kontem
rukous platiivinen
hetki j
a luett
messu
u
Aitolah 4.2. klo 19
den kir
kossa.
MIKÄ IHMEEN JOULUN JÄLKIVIETTO?
Nyt ei puhuta alennusmyynneistä. Tässä kirkon kalenteri poikkeaa tavallisen ihmisen kalenterista kaikkein selvimmin: kaikki tammikuun pyhät vielä
sulatellaan joulun sanomaa, kun kansa sulattelee korkeintaan kiloja. Joulun
lapsesta on tullut kuin huomaamatta aikuinen, joka ottaa ensimmäisiä askeleitaan julkisuudessa. Tätä elämää kannattaa kyllä seurata seimen jäätyä
pieneksi, sillä aikuinen Jeesus vasta meitä koskettaakin. Joulun sanoma
rakkaudesta kirkastuu ja syvenee Jeesuksen opetuksissa ja teoissa, mitä
lähemmäksi pääsiäistä kuljetaan. Tammikuun mentyä alkaa jo valmistautuminen paastoon.
PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio
Asta Kettunen
Tulevaisuus vaatii
rohkeita päätöksiä
TULEVAT PYHÄT 7.1.–4.2.2015
Kirkollinen vihkiminen on edelleen eräs Tampereen seurakuntien painopisteistä. Vihkiminen pysyy keskustelun aiheena myös tulevina kuukausina ja vuosina, hyväksyihän eduskunta
joulukuussa sukupuolineutraalin avioliittolain, joka mahdollistaa
avioliiton myös samaa sukupuolta oleville pareille.
Keskustelua avioliittolaista ovat vauhdittaneet niin yksittäisten
kansalaisten kuin piispojenkin kommentit avioliitosta ja sen määritelmistä sekä monenlaiset kyselyt. Joulun alla kyseltiin mielipiteitä avioliittolaista ja homoseksuaalien vihkimisestä kirkolliskokouksen jäseniltä (Kirkonkellari 8.12.2014) sekä papeilta (Lännen
Media/ AL 13.12.2014).
Laki astunee voimaan vuonna 2017. Kirkolla on siihen asti aikaa miettiä rauhassa, voivatko Jumalan siunausta avioliitolleen
toivovat homoparit saada kirkollisen vihkimyksen tai avioliiton
siunauksen vai saavatko he rukoilla liittonsa puolesta yhdessä
papin kanssa.
Suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen avioliittoon on kirkon
tulevaisuutta vahvasti suuntaava kysymys, joka kirkon on vääjäämättä arvioitava uudelleen ja ratkaistava. Tehtävästä ei voi perääntyä, muuten kirkko menettää uskottavuutensa. Nyt on aika
keskustella kirkon suunnasta rakentavasti ja asiallisesti. Kirkon
tulevaisuuteen voi vaikuttaa vain kirkon jäsenenä. ✦
HELMI
Päättäjien ja viranhaltijoiden tahtotila näkyy siinäkin, että seurakuntien säästöt eivät juuri ole kohdentuneet näihin työmuotoihin, vaan hallintoon ja muihin toimintoihin. Tulevina vuosina onkin tehtävä rohkeasti taloudellisia päätöksiä ja mietittävä, mikä
työ on tärkeintä seurakuntalaisille ja mistä ehkä voitaisiin luopua.
Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole
epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. Hän sanoo
Moosekselle: ”Minä armahdan, kenet tahdon ja
osoitan laupeutta kenelle tahdon.” Ratkaisevaa ei
siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että
Jumala armahtaa. (Room. 9:14–16)
Hannu Jukola
Silta 1/2015
kysymystä
3
Suurella Sydämellä
mukana Rekrytorilla
Rekrytori ja uusi Koulutori esittäytyvät
Tampereen messukeskuksessa 4. helmikuuta kello 9–16.
Mukana on ennätysmäärä yhteisöjä ja
järjestöjä.
– Esillä on vähintään 2500 työpaikkaa, lupaa tapahtuman tuottaja Mikko Honkala.
Seurakunnat tuo Rekrytorilla esiin Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyötä ja Ruokapankin toimintaa sekä jakavat tietoa seurakuntien kesätyöpaikoista.
Jatkossa Suurella Sydämellä suuntaa seurakuntayhtymän omaan vapaaehtoistoimintaan ja jättää järjestöyhteistyön vähemmälle.
– Toiveenamme on saada ihmisille erilaisia ja mielenkiintoisia vapaaehtoistyöpaikkoja seurakunnista ja kehittää lahjoitusavusta yksi diakoniatyöntekijöiden työkalu,
kertoo toiminnan koordinaattori Mervi Vähätalo.
Suurella Sydämellä on tänä vuonna Yhteisvastuu-kohde. Siksi sen nettisivuja ja
järjestelmää uudistetaan tukemaan työntekijöitä ja vapaaehtoisia entistä paremmin.
Kirkot täyttyivät
jouluna Tampereella
Tampereen kirkoissa ja kappeleissa kävi
joulupyhinä lähes 15 000 ihmistä. Yksi suosituimmista tilaisuuksista oli aattoyön musiikkitilaisuus Aleksanterin kirkossa.
Messukylän vanha kirkko oli ääriään myöten täynnä, kun kaksi yökirkkoa kokosi yli
650 ihmistä aattohartauteen. Yhteensä yökirkkoihin aattona osallistui yli 3 500 ihmistä.
Myös kirkkokonsertit ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet vetivät väkeä. Esimerkiksi aatonaattona yli tuhat henkeä halusi
laulaa kauneimpia joululauluja Aitolahden
vanhassa kirkossa.
Tampereen seurakuntien tuore viestintäjohtaja Sami Kallioinen tutustui tamperelaiseen elämänmenoon
Kauppahallissa. Aiemmin hän toimi kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikkönä Helsingissä.
Miten kirkon viesti
leviää parhaiten?
Tampereen seurakuntien uusi viestintäjohtaja Sami Kallioinen aloitti työnsä
2. tammikuuta.
❶
Miten kirkon viesti leviää parhaiten, Sami Kallioinen?
– Viesti leviää parhaiten, kun kirkko on
läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kirkko
on ollut fyysisessä maailmassa keskellä
kylää torin laidalla.
– Tänään vastaavassa roolissa on
postiluukusta putoava seurakuntalehti, joka on keskellä muuta viestintää, tai
kirkon facebook-sivu, jonka yksi kuva
ja lause tavoittavat kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tämän ohella viesti leviää
luonnollisesti kirkon juhlissa, kuten
messussa ja ristiäisissä.
❷
Millaisia haasteita kirkon moniäänisyys asettaa kirkon viestinnälle?
– Ehkä suurin haaste on hyväksyä
moniäänisyys ja uskaltaa tehdä se nä-
kyväksi. Uskoon liittyy luja sitoutuminen ja vahvoja tunteita, jolloin vieras
tai uusi koetaan helposti uhkaksi. Itse
ajattelen, että vahva usko kestää hyvin
elämään liittyvän epävarmuuden ja
monitulkintaisuuden.
– Viestinnälle tämä tarkoittaa sitä,
että on osattava rohkeasti pitää esillä kirkon erilaisia ääniä. Se tarkoittaa
myös asioiden taustoittamista ja avaamista. Kirkko on kulkenut pitkän matkan, ja vaikka suunta on sama, matkan aikana on syntynyt monia polkuja,
joiden sijoittaminen uskon kartalle on
yksi viestinnän tehtävistä.
❸ Mikä on perinteisen (painettu,
radio ja tv) viestinnän rooli verrattuna uusiin viestintävälineisiin (sosiaalinen media, nettisivu,
mobiili) kirkossa nyt ja tulevaisuudessa?
– Perinteisen viestinnän rooli on jo
merkittävästi muuttunut, kun sitä yhä
enemmän tehdään ja käytetään uusilla viestintävälineillä. Muutos on kiihtynyt parin viime vuoden aikana, kun
mobiilit välineet (kännykkä ja tabletti) ovat muuttaneet viestintäkäyttäytymistä.
– Perinteisen viestinnän ehdoton
vahvuus on hyvä kerronnan perinne,
joka saa parhaimmillaan uusia muotoja, kun siihen yhdistyvät sosiaalisen
median kohtaaminen ja yhteinen tekeminen.
– Uuden viestinnän rooli vahvistuu
ja muuttaa myös koko viestinnän tuottamisen. Siirrymme yhä enemmän yksisuuntaisesta viestimisestä yhteisen
ymmärryksen rakentamiseen. Tällöin
korostuvat kaikkien seurakuntalaisten
taidot viestiä ja ymmärtää viestiä. Perinteinen viestintä tukee tätä muutosta ja antaa aikaa muutoksen tapahtumiselle.
Kirsi Airikka
Asta Kettunen
Sosiaalityö
jalkautumassa
kaupunkikuvaan
Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa
kevään aikana yhteisöpajatoiminnan. Tampereella paja on nimetty Hämpin kappeliksi.
Sen avulla aiotaan käynnistää jalkautuva sosiaalityö keskikaupungilla.
Toimijoina voivat olla Diakin lisäksi
muun muassa Martinus-säätiö sekä seurakuntien Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Yhteistyötä ovat suunnittelemassa
myös kaupungin päihdepalvelujen ja Tuomiokirkkoseurakunnan edustajat.
Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja
Ilkka Hjerppe kertoo neuvottelun Hämpin
kappelista sujuneen hyvässä hengessä.
– Pallo heitettiin Diakille siten, että heitä
pyydettiin ideoimaan Vanhan kirkon puitteisiin toimintamallia, jossa muun muassa opiskelijat ja kaupungin sosiaalityöntekijät voisivat kohdata aikuissosiaalityön asiakkaita.
– Toiminta olisi muutoin enemmänkin avoimen kirkon mallin mukaista, Hjerppe arvioi.
Mukaan koottaisiin vapaaehtoisia auttajia, diakoniatyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.
Ajatuksena on löytää vertaistukea sekä ohjata yhteiskunnan ja kirkon palveluihin.
Seurakuntien päihde- ja kriminaalityön
painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. Kaupungin
kanssa on keskusteltu myös yhteistyöstä
kerjäläisten auttamisessa.
Hämpin kappelista lisää sivulla 5
Asta Kettunen
4
SILTA 1/2015
Hannu Jukola
Tampereen seurakunnille uusi hallintojohtaja
Tampereen seurakuntien uudeksi
hallintojohtajaksi on valittu Martinussäätiön toiminnanjohtaja Jukka-Pekka
Fabrin. Koulutukseltaan Fabrin on
yhteiskuntatieteiden maisteri ja hänellä
Hannu Jukola
Leirikeskuksia
kunnostetaan
on myös diakonian ja sosiaalityön
tutkinto.
Tehtävää haki yhteensä 42 henkilöä.
Edellinen hallintojohtaja Matti Ilveskoski
jäi eläkkeelle elokuun lopussa.
Tampereen seurakuntien talousarvioesitys vuodelle 2015 on noin 8000 euroa
ylijäämäinen. Laskelmissa on arvioitu seurakuntien jäsenmäärän vähennys. Toimintatuloissa ei ole odotettavissa kasvua. Yhteinen kirkkovaltuusto
päätti toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2015–2017 sekä vuoden 2015
talousarviosta joulukuussa.
Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 34 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus on 3 miljoonaa euroa eli
10,1 prosenttia kaikista verotuloista.
Seurakuntayhtymän säästötoimet
kohdistuvat hallintoon ja toimintoihin.
Talousarvio-ohjeen mukainen säästötavoite on toteutunut yli puolella toimintayksiköistä.
Paikallisseurakuntien perustyö säilyy
viime vuoden tasolla. Seurakuntien toiminnallisia resursseja vahvistetaan siirtämällä yhteisistä toiminnoista työntekijöitä seurakuntiin. Käyttötalouden
menojen yhteismäärä on 45,9 miljoonaa euroa. Kaikkien menojen summa
on 49,3 miljoonaa euroa.
Tampereen seurakuntien talouspäällikkö Birgitta Braggen mukaan tämän
vuoden budjetti on siirtymävaiheen
budjetti.
– Rakenteiden ja käytäntöjen yksinkertaistaminen tukee voimavarojen
kohdentamista toimintaan seurakuntalaisten ja tamperelaisten parissa.
Suunnitellut investointikustannukset
ovat 3,4 miljoonaa euroa, joista varsinaiset uudisrakentamis- ja peruskorjauskustannukset ovat 2,5 miljoonaa
euroa.
Kiireellisimmät kohteet ovat Pättinniemen leirikeskuksen suunnittelu ja
rakennustöiden aloittaminen, Luhtaanrannan uuden kokoontumistilan rakentaminen ja vanhan rakennuksen purkaminen, Kalevankankaan kappelin katon
peruskorjaus ja Aitolahden kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen.
Aitolahdessa sijaitsevasta Pättinniemen leirikeskuksesta kehitetään
seurakuntayhtymän pääleirikeskus.
Luhtaanrannan leirikeskus palvelee päiväkävijöitä.
Kaikkiaan
neljä vauvaa
sai kasteen
Tuomiokirkon
Aamukasteessa
13. joulukuuta.
Järjestyksessään
kuudes Aamukaste kokosi
lämminhenkiseen tilaisuuteen yhteensä
70 vierasta.
Palaute suuntaa
toiminnan tulevaisuutta
Hannu Jukola
K
irkon tehtävät ja toimintaympäristön muutos haastavat kirkkoa Tampereella. Muutos
näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella. Kirkkoon kuuluminen on
entistä useammin tietoinen valinta.
Tampereen seurakuntien talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetään uusia toimintalinjauksia vuosille 2015–2017.
– Jatkamme jäsenlähtöisen toiminnan vahvistamista. Selvitämme entistä tarkemmin, miten tamperelaisten ajatuksia
kirkosta ja sen sanomasta voidaan ottaa huomioon toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Kaikki kontaktit ovat seurakuntien työssä tärkeitä, sanoo Tampereen seurakuntien kehitysjohtaja Timo Takala.
Ensi vuoden toiminnalliset tavoitteet liittyvät vahvasti
kirkon perustoimintaan sekä toimintakäytäntöjen ja vuorovaikutustapojen uudistamiseen.
– Kirkon perustehtävä on edelleen kertoa ihmisille uskosta sekä palvella ja auttaa ihmisiä, korostaa Takala.
Perheet etusijalla
Painopisteitä ovat kaste, vihkiminen, pienten lasten perheet
ja perheiden tukeminen sekä hyvän tekeminen ja auttaminen niin kansainvälisesti kuin paikallisestikin.
Suosittuja Aamukaste- ja Hääyö -tapahtumia jatketaan.
– Ne tarjoavat perheille vaivattoman mahdollisuuden järjestää kirkollinen toimitus, jolloin voidaan rauhassa keskittyä tilaisuuden sisältöön.
Takalan mukaan hengellisen työn tekijät ovat aina valmiita keskustelemaan perheiden kanssa kasteen merkityksestä.
Seurakunta voi myös auttaa kummin löytämisessä.
Perheneuvonta, diakoniatyö sekä kasvatus tekevät jatkuvasti paljon työtä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi.
– Kirkko haluaa antaa kaiken tukensa, jotta ihmiset voivat lähi-ihmissuhteissaan hyvin. Se näkyy muun muassa
siinä, että seurakuntien säästöt eivät ole ensisijaisesti kohdentuneet näihin työmuotoihin. Toki pitäisi myös löytyä
rohkeutta lisätä resursseja siihen työhön, mihin on eniten
tarvetta, painottaa Takala.
Tampereen seurakunnat käyttää kansainväliseen hyvän
tekemiseen kolme prosenttia arvioidusta verotuloista.
– Rahassa se tarkoittaa, että lähetystyöhön sekä kansainväliseen diakoniaan suunnataan vuosittain noin miljoona
euroa kirkollisverovaroja sekä noin 800 000 euroa lahjoitusvaroja.
Jäsen 360 antaa tietoa
Tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitataan järjestelmällisesti. Tilastojen ohella kerätään laadullista palautetta.
Takalan mukaan rippikoulupalautetta on kerätty kymmenen vuotta. Samoin kasteperheiden ja vihkiparien kanssa on käyty palautekeskusteluita muutaman vuoden ajan.
Tampereen seurakunnissa otetaan tänä vuonna käyttöön
Jäsen 360 – jäsentiedolla johtamisen työväline. Sen avulla
saadaan kerättyä kohdennettua tietoa seurakuntalaisten tarpeista, arvoista, asenteista ja mielipiteistä.
– Tulokset ovat erittäin tärkeitä viestejä. Ne antavat pohjaa, mihin suuntaan kirkon toimintaa kannattaa kehittää
Tampereella tulevaisuudessa, arvioi Timo Takala. ✦
Kirsi Airikka
SILTA 1/2015
Pappi päivystää puhelimessa
Pappien puhelinpäivystys alkaa
Tampereen seurakunnissa keskiviikkona
7. tammikuuta. Pappi on tavoitettavissa
arkisin maanantaista perjantaihin kello
9–16 numerossa 040 804 8005.
Henkilökohtaista papin tapaamista
Suomalaiset
auttamistyössä
toivovat ohjataan Avoimeen kirkkoon,
joka toimii Aleksanterin kirkossa arkisin
klo 16–18.
Puhelinpäivystys toteutetaan kokeiluna
vuonna 2015. Päivystyksessä on
kesätauko 1.6.–17.8.
Mahdollisuus seurakunnille
Matti Helin uskoo, että vuoden kuluttua maassamme toimii parisenkymmentä yhteisöpajaa. Ne eivät ole
Tampereen pajan kopioita.
Hannu Jukola
Hämpin kappeli on
yhteisöjen kokeilualusta
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Diak on aloittamassa Suomessa yhteisöpajatoimintaa, joka vahvistaa
yhteisöllisyyttä kannustaen samalla kirkon jäsenyyteen. Ensimmäinen
paja on Hämpin kappeli, joka perustetaan keväällä Tampereelle.
Yhteisöpajojen keskeinen ideanikkari on Diakin Kirkko ja yhteiskunta
-osaamisalueen johtaja Matti Helin.
Hän työskenteli aikaisemmin Tampereen diakoniajohtajana.
– Hämpin kappeli on yksi keino
vähentää Tampereellakin näkyvää
syrjäytymistä ja osattomuutta. Tarvitsemme tilanteita, ja myös fyysisiä
tiloja, joissa erilaiset ihmiset voivat
kohdata toisiaan, Helin sanoo.
Tampereen yhteisöpajan tukikohtana on Vanha kirkko. Joulun alla
ryhmä diakonian ammattilaisia ja
alan opiskelijoita tutustui kirkkorakennukseen sekä sen lähiympäristöön.
– Kirkon sisältä löytyikin monenlaisia tiloja, joita voidaan käyttää yhteisöllisyyden lisäämisessä, toteaa
Diakin lehtori Mirva Heikkilä-Tyni.
Lehtorin mukaan Diakin eri toimipisteiden opiskelijoilla on tärkeä rooli yhteisöpajojen käytännön sisällön
suunnittelussa.
– Myös vapaaehtoisia kutsutaan
mukaan kehittämistyöhön. Yhtenä toimintatapana voisi olla vaikkapa
yhteisötaide.
Kirkon Ulkomaanavun budjetti tälle vuodelle on 44,7 miljoonaa euroa.
Budjetti kasvaa, koska kansainvälisen rahoituksen osuus on lisääntynyt.
KUA:lla on kuusi aluetoimistoa Aasiassa, Afrikassa, Haitissa ja Lähi-idässä.
Lisäksi Suomen ulkoministeriöltä
saatava rahoitus kehitysyhteistyöohjelmalle kasvaa noin miljoonalla eurolla 9,2 miljoonaan euroon.
– On tärkeä muistaa, että kaiken tämän mahdollistaa seurakuntien, yksityisten ja yhteisöjen säännöllinen tuki,
joka usein käy omarahoitusosuudeksi kansainvälisiin hankkeisiin ja mahdollistaa pitkäjänteisen työn, Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja
Tomi Järvinen tiivistää.
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen
suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja.
Painopisteenä Aasia
Matti Helin kierteli Vanhaa kirkkoa kahden diakoniaopiskelijan kanssa.
Sanna-Kaisa Vaaranmaa (vas.) ja Maria Nisula löysivät rakennuksesta
monia kiinnostavia mahdollisuuksia.
– Kannustamme kokeilemaan erilaisia malleja. Jokainen paikkakunta
luo siis aivan omannäköisensä pajan.
Helin näkee yhteisöpajojen olevan
seurakunnille mainio kokeilualusta.
– Niiden avulla voidaan esimerkiksi kehittää kirkkotiloista aikaisempaa
yhteisöllisempiä ja diakonisempia.
– Samoin on mahdollista toteuttaa
vaikkapa yhteisöllisiä jumalanpalveluksia tai kaikille avointa kahvila- ja
olohuonetoimintaa.
Tuomiorovasti Olli Hallikainen
odottaa Hämpin kappelin käynnis-
tymistä suurella kiinnostuksella. Hän
on käynyt yhteisöpajasta keskusteluja
Diakin lisäksi muun muassa joidenkin Tampereen kaupungin yksiköiden kanssa.
– Sovimme, että Hämpin kappelin
sisältöä suunnittelevien opiskelijoiden ajattelua ei rajoiteta. Mieluummin annamme heidän tarkastella
Tampereen keskustan tilannetta ennakkoluulottomasti ja innovoidenkin. ✦
Suomen Lähetysseuran vuoden 2015
varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,6
miljoonaa euroa. Budjetoiduista kuluista 74,7 prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön.
Ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden
vähentäminen ja yhteiskunnallisen
oikeudenmukaisuuden edistäminen.
Lähetysseuralla on toimintaa noin
30 maassa ja omia lähetettyjä työntekijöitä 22 maassa.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna
8,4 miljoonaa euroa. Varat suunnataan
toimintaan, joka vähentää köyhyyttä
ja parantaa syrjittyjen perusoikeuksia.
Työ vammaisten ihmisten kanssa kasvaa myös tänä vuonna.
Viime vuosi oli Lähetysseuran historiassa ensimmäinen vuosi, jolloin
Aasiaan kohdistettiin enemmän varoja kuin Afrikkaan.
Yksittäisistä maista eniten varoja
käytetään Etiopiassa, Nepalissa ja Tansaniassa.
Vesa Keinonen
LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ
SUJUVAAN ARKEEN
UUTUUS!
-APUVÄLINEET
Katso koko valikoima
verkossa.
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
FENNO MEDICAL OY
5
09 276 360
[email protected]
fennokauppa.fi
fennokauppa.fi
6
SILTA 1/2015
Kuvien merkitys on
entisestään kasvanut, sanoo
Terttu Härkönen. Hän toimi
Tampereen Kirkkosanomien
päätoimittajana vuosina
1989–2000. Kuva on
vuodelta 1991.
Tampereen
Kirkkosanomat
perustettiin kahteen
kertaan. Ensi kerralla
se ilmestyi neljä
vuotta, 1955–59.
Sitten se virallisesti
lakkautettiin, mutta
käynnistettiin
heti uudestaan.
Kuvassa vuoden
1960 ensimmäisen
numeron kansi.
Tampereen
seurakuntalehti on
60 vuotta puhuttanut
lukijoita ja
luottamushenkilöitä.
Turbulenssiakin on
matkalla koettu.
Sisältöä on puntaroitu
ja ilmestymistiheyttä
vaihdeltu.
TEKSTI: Pirjo Silveri
KUVA: Kimmo Torkkeli, Tampereen
Seurakuntien arkisto
Tämäkin lehti
pyrkii puhuttelemaan
T
ampereen Kirkkosanomat alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna
1955, tilattavana julkaisuna lauantaisin. Viisi vuotta myöhemmin
sitä ruvettiin jakamaan postin välityksellä maksutta joka kotiin,
mutta alkuvuosia harvemmin.
Nykyinen Silta tavoittaa lukijat kerran kuussa.
Jo 1900-luvun alkupuolella kristilliset yhdistykset julkaisivat Tampereella lehtiä eri nimikkeillä. Pisimpään eli Kaupunkilähetyksen Sunnuntaitervehdys,
joka lakkautettiin talvisodan aikaan.
Seurakunnan oman äänenkannattajan perustamista viriteltiin ensi kerran jo 1937. Ennen toteutumistaan hanke kuitenkin kariutui tai lykkääntyi
monesti. Kirkkosanomia tehtiin ensin sivutoimisesti
pappisvoimin. Pikkuhiljaa työmäärä kasvoi, ja toisaalta tiedotus nähtiin niin tärkeäksi, että siihen kaivattiin ammattilaisia.
Teidän on tehtävä itsenne tarpeelliseksi sekä mediassa että seurakunnassa, tuomiorovasti Oskar Paarma evästi filosofian maisteri Terttu Härköstä tämän
aloittaessa 1968 kokopäiväisenä tiedotussihteerinä.
– Se oli hyvä ohje ja pätee yhä. Tein lehteä aika
itsenäisesti, vaikka tietenkin aiheista keskusteltiin su-
lassa sovussa päätoimittajan kanssa, sanoo vuonna
2000 eläkkeelle jäänyt Härkönen.
Hän muistelee lämmöllä päätoimittaja-pastoreita
Erkki Malkavaaraa, Aulis Rauniota ja Juhani Marjokorpea. Päätoimittajuus siirtyi tiedotuspäälliköksi
edenneelle Härköselle 1989.
Tervetullut kritiikki
Missä julkaistaan tiedot seurakunnan tapahtumista
ja tilaisuuksista? Omassa lehdessä vai muualla? Samaa kysymystä on puitu lähes joka vuosikymmenellä.
Journalistiikan tutkijatohtori Laura Ahva Tampereen yliopistosta pohtii lehden tiedotuksellista roolia:
– Nykyään seurakuntalehdessä annetaan aika
paljon tilaa erilaisten ilmiöiden käsittelyyn, ja tapahtumakalenteri kootaan ja tiivistetään omaksi
paketikseen. Näiden materiaalien välillä on aina tasapainoiltu, mutta molemmat mahtuvat printtilehteen edelleen.
– Painopiste voi muuttua, kun tiedonvälitys siirtyy
yhä enemmän digitaaliseksi, ja ihmisten tiedonhakutottumukset muuttuvat mobiilipuolelle.
Seurakuntalehden tekijän arki on 2000-luvulla toisenlainen kuin vielä 1980-luvulla. Ympäröivä maa-
ilma ja koko mediakenttä on muuttunut. Härkösen
mielestä kaikkea ei voi kuitata ulkopuolelta tulevana,
annettuna tekijänä.
– Kyllä se on myös peiliin katsomisen paikka.
Miksi kirkon viestillä ei ole nykypäivän ihmiselle
merkitystä?
Lehdessä voi tarttua kaikenlaisiin aiheisiin. Esiin
täytyy nostaa myös ikäviä ja vaikeita asioita. Sellaisiakin, jotka ärsyttävät.
– Kaikki, mikä kuuluu ihmisten elämään ja arkeen, on seurakunnan tonttia, Härkönen kiteyttää.
– Kivat jutut voivat olla kivoja, mutta pitää olla
muutakin. Maailma ei aina ole kiva, mikä ei tarkoita, että se olisi toivoton.
Tutkijatohtori Laura Ahvan mielestä asioita saa
käsitellä lavealla otteella.
– Esimerkiksi henkilöhaastattelua ei tarvitse vääntämällä vääntää kirkolliseksi, kyllä siitä jo julkaisupaikankin vuoksi välittyy tietty hengellisyys tai kirkon ääni.
Painettu lehti on oman aikansa lapsi, tekijöidensä
ja yleensä myös seurakuntansa näköinen. Painotukset ja valinnat näkyvät sivuilla.
Kirkkoa ja sen sanomaa kritisoitiin ankarasti
1970-luvulla.
– Nykyään ei olla vastaan eikä myötä, ei kylmiä
Silta 1/2015
eikä kuumia, vaan penseitä. Välinpitämättömyyden
ilmapiirissä on paljon vaikeampaa tehdä lehteä kuin
silloin, kun ihmiset reagoivat ja vastustavat.
– Aikanaan esimerkiksi virsikirjauudistus herätti
kovaa arvostelua. Sanoin silloin, ettei kritiikkiä pidä
surra. Pitää iloita, koska sehän osoittaa, että asia on
merkityksellinen, Härkönen muistuttaa.
Osallisuus on arvokasta
Terttu Härkönen piti seurakunnan lehteä Tampereen
yhtenä tiedotusvälineenä muiden joukossa.
– Jos meillä oli jokin kova uutinen tai tulossa iso
uudistus tai tapahtuma, en jemmanut tietoa Kirkkosanomien ilmestymiseen, vaan tarjosin ensin muille
tiedotusvälineille. Kerran kuussa ilmestyvä lehti ei
pysty uutisilla kilpailemaan.
– Tämä oli muutenkin minulle keskeinen periaate,
ettei syntynyt mielikuvaa, että kirkko haluaa viestiä
vain omassa piirissään.
Joskus Härköstä tultiin kiittelemään hyvästä haastattelusta Tamperelaisessa.
– Kyseinen juttu oli kyllä ollut Kirkkosanomissa,
mutta palaute ei haitannut. Asia oli tärkein, ei se,
kuka ja missä nostaa sen esiin.
Seurakuntalehteä ei Härkösen mielestä kannata
tehdä kirkon aktiiveja varten. He tietävät ja ottavat
joka tapauksessa selvää.
Ei haittaa, vaikka
lehti joskus
ärsyttää.
Terttu Härkönen
– Jos joku ulkopuolinen löytää vaikka puolivahingossa lehdestä jotakin, joka koskettaa ja kolahtaa,
silloin on onnistuttu. Ihmisen pitää kokea olevansa
osallinen, ei vain osallistuvansa.
Terttu Härkösen työuran aikana lehteä tehtiin ensin 4–5 kertaa vuodessa, sitten kahdeksan numeroa
vuodessa ja seuraavaksi kuukausittain. Historiansa
viimeisinä vuosina Kirkkosanomat ilmestyi joka toinen viikko. Vuoden 2014 alussa Sillan myötä palattiin
kuukausirytmiin.
– Ilmestymistiheys peilaa taustalla olevaa filosofiaa. Resursseja suunnataan kulloisenkin tilanteen
mukaan, sanoo Härkönen, joka itse teki paljon myös
radio- ja tv-ohjelmia.
Nykyään ihmiset liikkuvat verkossa, joten viestintää on siirretty sinne.
Saa myös ärsyttää
Seurakuntalehden toimitus tarvitsee sekä seurakuntayhtymän päättäjien että viestinnän ammattilaisten
tuen. Pian sen jälkeen, kun Härkönen oli aloittanut tie-
Joka kotiin jaettava
lehti tulee lähelle.
Se on seurakunnalle
vahvuus ja
mahdollisuus.
Laura Ahva
dotussihteerinä, perustettiin tiedotusjohtokunta, joka
koostui kaupungin eri tiedotusvälineiden toimittajista.
– Ymmärsin, että juuri noiden ihmisten apua ja
ideoita tarvitsemme seurakunnan työssä. Sitä kautta meille tulivat arvokkaat arkielämän näkemykset.
Osaamista arvostava Härkönen rupesi jo varhain
käyttämään Kirkkosanomissa ammattivalokuvaajia.
Visuaalisuus on yhä tärkeämpää.
– Mitä helpommaksi kuvien ottaminen on muuttunut, sitä vaikeampaa on ottaa puhuttelevia ja hyviä
kuvia. Niissä pitää olla jokin juju.
Painetulla sanalla on Härkösen mielestä tulevaisuus, jos lehti on totta lukijoiden elämässä.
– Seurakuntalehden täytyy olla sellainen, josta ihmiset löytävät itsensä, ja kokevat, että siellä käsitellään juuri minulle tärkeitä asioita. Ei haittaa, vaikka
lehti joskus ärsyttää. Tarkoitus ei ole ensisijaisesti
miellyttää seurakunnan työntekijöitä, tai ylipäätään
miellyttää. Lehteä tehdään ennen muuta niille, jotka
eivät koe saavansa mitään muuta kirkosta.
Tavoittavaa, tuputtamatonta
Tampereen yliopistossa toteutetussa laajassa yleisötutkimuksessa (Kelluva kiinnostus, 2013) selvitettiin,
mitä ihmiset pitävät journalismissa kiinnostavana.
– Tulokset osoittivat ihmisten kaipaavan syvällistä
käsittelyä isoista ja vaikeista kysymyksistä. Sellaisia
voivat olla kiusaaminen tai tavallisuus. He kokevat,
etteivät saa mediasta tarpeeksi näistä asioista. Tässä
voi olla seurakuntalehdille paikka, ja tähän suuntaan
niissä on osin jo mentykin, hankkeessa tutkijana toiminut Ahva sanoo.
– Usein mediassa jutut ovat pinnallisia, koska niitä yleisö näyttää klikkausten perusteella haluavan.
Samalla ihmisillä on myös hitaan ja syvällisen kaipuu, joka ei klikkauksista näy. Molemmat ovat yhtä
aikaa totta.
Viime aikoina on usein toisteltu, kuinka sekä kirkko että media ovat aivan uudessa tilanteessa.
– Todellisuudessa ympärillä on aina ollut muutoksia, joihin on sopeuduttava. Eri aikoina heilahdukset
vain ovat erilaisia, Ahva muistuttaa.
Kun seurakunnan lehti jaetaan isossa nipussa, se
kilpailee muiden julkaisujen kanssa lukijan huomiosta. Siinä ympäristössä sen on pärjättävä.
– Seurakuntalehteen pätee sama kuin mihin tahansa lehteen. Tekijöiden täytyy miettiä, millainen kansi,
millaiset kuvat ja otsikot herättävät kiinnostuksen.
Ahva ei uskalla ennustaa, millainen Tampereen
Silta on vaikkapa 70-vuotisjuhlansa aikaan. Pessimismiin ei ole syytä.
– Tietty ihmisryhmä lukee aina lehden tarkkaan,
mutta siihen voivat tarttua muutkin. Joka kotiin jaettava lehti tulee lähelle. Se on seurakunnalle vahvuus
ja mahdollisuus.
– Lehden saa avata tai olla avaamatta. Tällainen
tuputtamattomuus sopii mielestäni hyvin luterilaiseen ajatteluun.
Tulevaisuudessa seurakuntalehdet seurannevat
yleisiä painetun lehden kehityskulkuja. Niiden näkökulma on kuitenkin voittoa tavoittelematon, toisin
kuin kaupallisella puolella.
– Siksi en näe yhtä suurta turbulenssia. ✦
Lähde Voitto Silfverhuth:
Tampereen seurakuntahistoria 1–2, SKS 2013
Teemu Launis
7
Tutkija Laura Ahvan mielestä muutos
Kirkkosanomista Sillaksi oli helppo
huomata. Kasvonsa pessyt lehti näyttää
hänen mielestään nykyaikaiselta ja
houkuttelevalta.
Tampereen Kirkkosanomien säännöllistä
ilmestymistä edelsi näytenumero
lokakuussa 1954.
Vuoksenmaa ja
kuolema parhaat
Lukijat äänestivät Sillan viime vuoden parhaiksi jutuiksi Johanna Vuoksenmaan haastattelun (Tarina
lisää ymmärrystä) lokakuun lehdessä ja jutun saattohoidosta (Puolimatkassa taivaaseen) joulukuussa.
Niiden tekijät olivat Kirsi Airikka, Hannu Jukola,
Tuomo Manninen, Asta Kettunen ja Jussi Laitinen.
Ääniä saivat myös Eila Roineen (helmikuu) ja Lauri Tähkän (joulukuu) haastattelut, vapaaehtoistyö-aihe (Seurakuntalaisille annettava tilaa toimia,
helmikuu), Teleks-yhtyeestä kertova juttu (Surun sanoittajat, maaliskuu), Uusi Päivä -näyttelijöiden haastattelu (Unelma on käynyt toteen, huhtikuu), Musiikki lohduttaa surevia (heinäkuu), Miro
sai kasteen rippikoulussa (heinäkuu), seksuaalivähemmistöjen kohtelu kirkossa (Pitääkö kirkon pyytää anteeksi?, elokuu), Väsymätöntä työtä Venäjällä
(syyskuu), perheneuvonta-aihe (Kriisistä henkisen
kasvun tielle, marraskuu) sekä artikkeli Ilmo Launiksen taiteesta ja Martti Tuuresta (Ehjäksi rakastettu, marraskuu).
”
Tämä lehti on
tosi tärkeä ja
sillä on merkitystä.”
Maininnan keräsivät myös Panu Raipian (Pelastakaa!, maaliskuu) ja Elina Grundströmin (Kaikille
lupa päästä lastensa häihin, elokuu) kolumnit sekä
Riitta Birckin hartauskirjoitus (Synnistä ja sen tunnustamisesta, heinäkuu).
Muussa vuoden aikana kertyneessä palautteessa
kiitettiin erityisesti tapahtumien kokoamista omille sivuilleen. Myös liitteen Tukea & Apua -koostetta
pidettiin hyvänä.
Lehden ulkonäkö sai enimmäkseen kiitosta. Sivuja pidettiin pirteinä, ilmeikkäinä ja selkeinä. Samoin kolumnit ja sarjakuva saivat myönteisiä mainintoja.
Kansikuvia sekä kehuttiin että moitittiin. Kauko
Röyhkän, Anna-Leena Härkösen ja Jani Toivolan
sijoittamista kansikuviin paheksuttiinkin. Kuvista
kovasti kehuja saivat Rami Marjamäen otokset jutussa Leivällä on sielu (huhtikuu).
Yksittäisistä jutuista Kauko Röyhkän haastattelu
(Röyhkän Raamattu on viisas ja tyhmä kirja) ensimmäisessä Sillassa sekä artikkeli Juicen sanoituksista
(Juice ja Jeesus samalla asialla, syyskuu) saivat eniten kielteistäkin palautetta.
Kaikkiaan erillisiä palautteita tuli toista sataa.
Suullisesti lehden tekijät kuulivat enimmäkseen
myönteisiä kommentteja.
Palautetta kaivataan edelleen. Rohkaisemme
myös kirjoittamaan Lukijalta-palstalle.
Koko Sillan puolesta Asta Kettunen
8
Silta 1/2015
SILTA 1/2015
9
METSÄN
TYTTÖ
TEKSTI: Vesa Keinonen
KUVAT: Hannu Jukola, Lehtikuva/Martti Kainulainen
Esikoiskirjailija Anni Kytömäki teki aikamoisen tempun:
hän nousi Kultarinta-romaanillaan suoraan Finlandiapalkintoehdokkaaksi. Hämeenkyröläinen puhuu painokkaasti
luonnon puolesta ja arvostaa myös ekoteologiaa.
Y
li 600-sivuinen Kultarinta ei päästä lukijaansa helpolla. Haastava ja paikoin raastavakin romaani
on aikamatka sellaiseen Suomeen, joka poikkesi
paljon nykyisestä. Se oli aapasoiden, aarniometsien ja myyttisen kansanperinteen maa.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkupuolelle, jolloin teollisuus alkoi vähitellen kehittyä. Etelä-Suomessakin oli paikoin vielä koskemattomia
metsiä ja soita. Kuitenkin Helsinki ja muut isommat kaupungit
sykkivät jo kiivaaseen, urbaaniin tahtiin. Ja ihminen hamusi lisää…
Kirjan päähenkilöt – Erik Stenfors ja hänen Malla-tyttärensä –
ovat oman aikansa sopeutumattomia kapinallisia. Rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun riittää, mutta seuraukset ovat traagiset. Asiat
toisella tavalla näkevien osa ei ole koskaan kiitollinen.
Erikin, Mallan ja kirjan muiden henkilöiden kohtaloiden kautta
lukija voi pohtia vaihtoehtoisia historiankulkuja. Entä jos emme olisikaan rakentaneet vahvaa metsäteollisuutta vaan säästäneet luontoa alusta asti? Millainen olisi suomalaisten psyyke, mikäli karhut
ja muut petoeläimet saisivat edelleen tallustella lähimaastoissamme?
Kultarinta avaa näköaloja myös maamme kansalaisaktivismin
varhaisvaiheisiin. Kirjassa sivutaan sekä luonnonsuojelulain (vuonna 1923) että siviilipalveluslain (vuonna 1931) astumista voimaan.
Helposti muutokset eivät tapahtuneet.
alaspäin ja katselin läheiselle metsäiselle harjulle. Sen selänne jäi
jotenkin mieleeni, samoin männyn korkeat latvukset.
Myöhemmin perhe muutti Vuorentaustaan. Sielläkin metsä oli
aivan vieressä.
Rakastan pitkiä,
monipolvisia tarinoita...
Eivät viihteellisyys ja
eettisyys sulje toisiaan pois.
– Lähdin mieluummin kulkemaan sinne kuin olisin mennyt leikkikentälle.
Myöhemmin Anni Kytömäki on asunut Tampereellakin. Sekä
Koivistonkylässä että Ruotulassa metsä – yllätys, yllätys – oli sopivan lähellä luontoharrastajaa.
– Jotenkin minulla on ollut aina tunne, että pitää päästä kulkemaan itsekseen. Metsä on aika itsestään selvä vaihtoehto, kun sellaista paikkaa etsii.
Metsä kotini on
Kaksi erilaista luontosuhdetta
Tapaan Anni Kytömäen Tampereen keskustassa Finlaysonin alueella. Aika pian juolahtaa mieleen, että asfalttiympäristöä sopivampi
haastattelupaikka olisi saattanut olla metsä.
Ketteräliikkeinen kirjailija paljastuu henkeen ja vereen luontoihmiseksi. Kytömäellä on tarkkaan muistissa jopa ensimmäinen lapsuuden kokemuksensa metsästä.
– Asuimme Ylöjärven Soppeenmäessä rivitalossa ja olin sen päädyssä tikapuilla tekemässä kieppejä. Roikuin alimmalla puolalla pää
Ajatus historiallisen romaanin toteuttamisesta ei syntynyt tyhjästä. Kytömäki kertoo olleensa aina kiinnostunut tarinoista. Kirjoittaminen on ollut luonteva tapa tuoda niitä esille.
– Jo nuorempana yritin kirjoittaa historiallisia romaaneja, mutta
valitsin liian vaikeita aiheita. Ne saattoivat sijoittua vaikka 1500-luvun Amerikkaan tai 1700-luvun Kamtšatkan niemimaalle. Törmäsin aina siihen, että en tiennyt tarpeeksi kyseisen ajan käytännön
elämästä.
ANNI KYTÖMÄKI
• 34-vuotias kirjailija, esikoisteos Kultarinta (Gummerus
2014)
• Asuu Hämeenkyrössä, kotoisin Ylöjärveltä.
Metsä on Anni
Kytömäelle
tärkeä, omalla
tavallaan jopa
pyhä paikka.
Puiden suojaan
voi vetäytyä
turvaan
maailman
kiireeltä ja
stressin aiheilta.
• Koulutus: luontokartoittajan erikoisammattitutkinto
sekä maaseutuyrittäjän- ja hierojan ammattitutkinnot.
• Työskennellyt aikaisemmin mm. Pirkanmaan
luonnonsuojelupiirin aluesihteerinä.
• Harrastukset: pianonsoitto, musiikki ja muu kulttuuri.
• Suosikkipaikka Tampereella: Kaupin metsät.
”Näsijärven ranta on huikea elämys, tuntuu kuin
saapuisi meren ääreen, kun metsän läpi sinne rymyää.”
• Mitä sanasta tulee mieleen?
Onnellisuus: ei vaadi ihmeitä – joskus riittää, että saa
retken jälkeen kuivat sukat jalkaan.
Metsänhoito: yritys muokata luonto ihmisen toiveiden
mukaiseksi
Toivo: arjen apuri.
Maailmanloppu: koittaa ehkä kaukaisessa
tulevaisuudessa, sanovat kosmologit. Ihmiskunnan
loppu saattaa tulla jo aiemmin.
Vastarinta: joskus pullikointia, joskus erittäin
tarpeellista
Perhe: asuinkumppanit ja muut lähi-ihmiset
Yksityisautoilu: kävelyn, linja-auton ja junan
jälkeinen vaihtoehto
10
SILTA 1/2015
Kymmenisen vuotta sitten Kytömäen mielessä
alkoi elää 1900-luvun alkuun sijoittuva tarina. Se aikakausi oli alkanut kiinnostaa häntä yhä enemmän.
– Tuohon aikaan sijoittuvan romaanin kirjoittaminen tuntui mahdolliseltakin. Pystyin kysymään
taustatietoja vanhoilta sukulaisilta.
Anni Kytömäki ei kuitenkaan myönnä, että Kultarinnan henkilöhahmoissa esiintyisi suoraan hänen
sukulaisiaan tai muitakaan tunnistettavia henkilöitä. Paitsi yksi.
– Päähenkilö Erikin taustalla on Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluvalvoja Rolf Palmgren,
joka 1920-luvulla julkaisi Luonnonsuojelu ja kulttuuri -kirjan.
– Tutustuin teokseen kymmenisen vuotta sitten
ja hämmästyin sen modernia luonnonsuojeluajattelua. Jo tuohon aikaan puhuttiin lajien itseisarvosta,
ja siitä, että ihminen on lopulta riippuvainen luonnosta.
Kultarinnasta tekee kiehtovan myös kahden erilaisen luontosuhteen kulkeminen rinnakkain ja lomittain.
– Maaseudulla oli ihmisiä, jotka kertoivat Mallalle ikivanhoja kansanmytologian tarinoita.
– Toisaalta kirjassa tuodaan esille tieteellistä tutkimusta ja sitä kautta tulevaa arvostusta luontoa
kohtaan.
Viihdekin voi olla eettistä
Anni Kytömäki on aiemman työuransa aikana kirjoittanut runsaasti luontoa koskevia selvityksiä ja
raportteja.
Hän uskoo myös kaunokirjallisuuden voimaan
asenteiden muuttamisessa. Sitä tarvitaan kylmän
faktan ohella.
– Itse rakastan pitkiä, monipolvisia tarinoita.
Uskon, että hyvä kertomus voi samaan aikaan olla
sekä hienovaraisesti kantaaottava että jännittävä ja
nautittava. Eivät viihteellisyys ja eettisyys sulje toisiaan pois.
Varsinaisia kirjailijaesikuvia Anni Kytömäellä
ei ole. Sen sijaan moni teos on tehnyt häneen syvän vaikutuksen.
– Pysäyttävimpiä lukukokemuksia ovat olleet James Fenimore Cooperin Viimeinen mohikaani, Jean
Heglandin Suojaan metsän siimekseen ja John Steinbeckin Tuntemattomalle jumalalle.
Kotimaisista nykykirjailijoista Kytömäki pitää
etenkin Sirpa Kähkösen teoksista. Myös hän oli
vuoden 2014 Finlandia-palkintoehdokkaana.
– Kähkönen osaa kirjoittaa todella kauniisti. Ja
samalla hän rivien välissä puolustaa ihmisiä, puro-
Koin perillä olon
ja tietynlaisen
täyttymyksen
tunteen. Sellaisella
hetkellä ei
kaipaa mitään.
ja, puita ja kaikkia muitakin, jotka uhkaavat jäädä
”kehityksen” jalkoihin, Anni kiittelee kollegaansa.
Kun olet perillä
Entä sitten kristinusko? Anni Kytömäki ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta suhtautuu
kunnioittavasti muistakin lähtökohdista kumpuaviin ajatuksiin. Myös ekoteologia on hänelle jonkin verran tuttua.
– Olen lukenut esimerkiksi teologi-tutkija Pauliina Kainulaisen kirjoituksia. On hyvä, että kristinuskossakin on sellainen puoli, joka katsoo asioita
luonnon näkökulmasta. Samaan johtopäätökseenhän voi tulla montaa eri kautta.
Kytömäkeä puhuttelee ekoteologiassa erityisesti ajatus siitä, että ihminen ei omista luomakuntaa.
Sen kanssa pitää toimia kunnioittavasti yhdessä.
– Eihän ihminen voi sanella muille lajeille niiden tehtäviä. Olemme vain yksi laji muiden joukossa, kirjailija muistuttaa.
Myös Kultarinta-romaani sisältää useita henkisesti – jos ei peräti hengellisesti – latautuneita kohtauksia. Ne sijoittuvat järjestään luonnon
keskelle.
Kytömäki itsekin on saanut metsässä todella vahvoja kokemuksia. Yksi tuoreimmista tapahtui marraskuussa, jolloin julkistettiin hänen
Finlandia-ehdokkuutensa. Hässäkkä ympärillä
oli melkoinen.
– Kaiken siihen liittyvän touhun jälkeen pääsin
viimein lähimetsääni. Asetuin siellä loikoilemaan
sammaleiselle kivelle. Katselin, kun kuuset huojuivat yläpuolellani.
Esikoiskirjailijan mieleen juolahti yksi ajatus.
Maailmahan voisi oikeastaan pysähtyä siihen paikkaan.
– Koin perillä olon ja tietynlaisen täyttymyksen
tunteen. Sellaisella hetkellä ei kaipaa mitään. Kaikki on hyvin ja kaikki on oikein. ✦
Kytömäki on tutustunut jonkin verran ekoteologiaan.
Hänestä on hyvä, että kristinuskossakin on puoli, joka katsoo
asioita luonnon näkökulmasta.
Pessimismi on lieventynyt
Hämeenkyröläinen esikoiskirjailija Anni Kytömäki nousi Kultarintaromaanillaan suoraan Finlandia-palkintoehdokkaaksi vuonna 2014.
Ehdokkaat julkistettiin Helsingissä 14. marraskuuta. Yli 600-sivuisen
teoksen tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkupuolelle. Kirjailija
puhuu painokkaasti luonnon puolesta ja arvostaa myös ekoteologiaa.
Monen luontoaktiivin tavoin Anni Kytömäkikin suhtautuu pessimistisesti maapallon
tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin eli monimuotoisuuden häviäminen ovat
käynnissä koko ajan. Jotain pitäisi tehdä, mielellään pian.
– En oikein usko, että ihmiset ehtisivät oppia käyttäytymään paremmin. Monessa asiassa ollaan menossa parempaan suuntaan, mutta en tiedä, riittääkö aika, Kytömäki huokaa.
Kirjailija on kuitenkin huomannut muuttuneensa armollisemmaksi.
– Lohduttomasta pessimismistä ei ole
apua, se vain lamaannuttaa. Olen yrittänyt
opetella iloitsemaan pienemmistä asioista.
En esimerkiksi jää enää murehtimaan avohakkuun reunalle vaan etsin itselleni uuden
retkipaikan.
Kytömäki pystyy nykyisin nauttimaan paremmin myös pienistä asioista.
– Se saattaa olla vaikka yksittäinen iso
puu tai kivi, jonka päälle voi mennä istuskelemaan. Tai rakentamaton järvenranta, jossa
voi rauhassa katsella veden virtausta.
Myös Kultarinta-kirjassa Anni joutui ottamaan huomioon ekologisen näkökulman. Tuhansia painotuotteita kun ei synny ilman metsurin moottorisahan pärinää.
– Kävin itsekseni ja ystävien kanssa monia
keskusteluja. Onko kirja niin tärkeä, että se
oikeuttaa puiden kaatamisen?
Lukijoiden onneksi lopputulos kääntyi romaanin julkaisemisen kannalta myönteiseksi.
– Sen paperiksi valittiin tietenkin kaikkein
luontoystävällisin, Anni Kytömäki hymyilee. ✦
SILTA 1/2015
Käyttääkö läheisesi päihteitä?
Käyttääkö läheisesi päihteitä?
Pirkanmaan Sininauhan Minun
tarinani -ryhmässä etsitään voimavaroja omaan jaksamiseen ja
päihteitä käyttävän kumppanin
rinnalla kulkemiseen.
Apuna ovat vertaiset ja erilaiset menetelmät, kuten kirjoittaminen. Terapeuttista
kirjoittamista ohjaa kirjallisuusterapiaohjaaja Kristina Svensson.
Ryhmä kokoontuu torstaisin,
5. helmikuuta alkaen, kello 17–
Ilmoittaudu 15.1. mennessä:
Sirpa Pöllönen, p. 050 560 3851
tai Tarja Hiltunen, p. 050 339
3588, sähköpostitse: etunimi.
[email protected]
Hannu Jukola
olla huomaamatta, sanoo Eskelinen.
– Saimme tuoda oman
lisämme, hymyilee asiantuntija Jussi Laine seurakunnilta.
Apunasi, kun Sinua askarruttavat
talouteen, varallisuuteen ja
omaisuuteen liittyvät kysymykset.
l
www.apunatar.fi
Apunatar Oy
[email protected]
Liljankuja 2
33300 Tampere p. 050 376 0597
Terveydenhoitotarvikkeet PIATEEKISTA
SÄÄSTÄ NYT: pestävä 85x85 cm
[email protected]
vuodesuoja 29 € (49€)
Apuvälineet, terveyskengät, tukisukat, Medima angoralämmittimet jne.
PIATEEKKI
Näsilinnankatu 27, p.212 1711 • TILAA NETISTÄ: piateekki.fi
Ammattilaiset
palvelevat
Jalkahoidot
Iloa sydämiin
Päivi Sormunen osallistui iltaan miehensä ja 11-kuukautisen Selinan kanssa.
– Käymme Hervannan seurakuntakodin vaunujengissä, josta
sain liput, Sormunen kertoo.
Äiti kuvaili iltaa tunnelmalliseksi.
– Tämä oli tosi kiva yllätys
seurakunnilta, hän kiittää.
Tassuteatterin valokeilassa
jumpattiin, laulettiin ja huvituttiin tiernapoikien kera.
– Sama vanha tarina on Koiramäessä ihan mahtava. Raskas tarina, mutta hauska näkökulma. Koirahomma tuo
kevennyksen, miettii Laine.
– Toivottavasti Koiramäen
joulukirkosta tulee paikallinen
jouluperinne, Eskelinen toivoo.
perunkirjoitukset ja
perinnönjaot
avioerot ja ositukset
l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat
l testamentit, avioehdot ja
edunvalvontavaltuutukset
l kauppakirjat ja sopimukset
l riitaoikeudenkäynnit
l rikosoikeudenkäynnit
Maksuton puhelin- ja
sähköpostineuvonta
Itsenäisyydenkatu 2, Tre
0400 638411
l
Myötätuulta Särkänniemessä
Tampereen seurakuntien ja
Särkänniemen kolme yhteistä tilaisuutta viime vuonna kirvoittivat paljon hyvää mieltä.
Yhteinen missio on usko yhdessä tekemiseen.
– Meitä yhdistävät monet yhteiset arvot ja tavoitteet esimerkiksi perheiden yhdessäolosta
ja ilosta. Asiakkaamme arvostavat monipuolisuutta, myös yhteistyökumppaneiden osalta,
kertoo tuotepäällikkö Maria Eskelinen huvipuistosta.
Kaikki alkoi, kun kaupungin
rakkausteemavuosi sai keksimään vihkimisen Näsinneulaan.
– Rakkausteemasta ammennetaan vielä, Eskelinen lupaa
tulevasta.
Syksyllä kumppanukset järjestivät konsertin. Yhteistyötä kruunasi Koiramäen Joulukirkko, joka toi paikalle 1600
tamperelaista.
– Joulukirkon hienoa tunnelmaa loivat niin Särkänniemen kuin seurakunnankin työntekijät. Iloa ei voinut
LAKITOIMISTO
RAJAMÄKI
Aikuisten ihmisten
neuvonta- ja asuntopalvelut
20 Pirkanmaan Sininauhassa,
osoitteessa Hämeenpuisto 27.
Viimeinen kokoontuminen on
11. kesäkuuta.
Ryhmä on suljettu, luottamuksellinen ja maksuton. Kahvi- ja teetarjoilu.
11
Tiloissamme
asiakaspaikkoja
70 hengelle
JUHLAKESKUS
Pitopalvelua
myös
haluamiinne
tiloihin
Kun on aihetta juhlaan...
• muistotilaisuudet • perhejuhlat• ristiäiset
Kalevan puistotie 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626
sähköposti: [email protected] www.mancester.fi
50€
(Teisko
+ 5 €)
Jalkahoidon ammattitutkinnon
suorittanut sairaanhoitaja
Satu laurell
p. 050 558 0232
Selkä kuntoon
KOTI KAUNIIKSI
Rentouta selkäsi!
Verhoilemme teidän keittiön
tuolit, sohvat, nojatuolit
Kankaista hyvät valikoimat.
Valmistamme myös teille sohvia
määrämitoilla, haluamallanne
kankaalla.
Verhoilua 25 vuoden kokemuksella
Verhoiluliike Yli-Heikkilä
Nyyrikintie 1, Tampere 040
Jalkahoito
kotikäyntinä
739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe
Lordos-selkälauta 95 €
Tilaa www.lordos.fi tai poikkea
Mephisto, Satamakatu 8, Tampere
®
Elisa af Hällström
Emily Pentti nautti
yhdessäolosta lapsensa Elli Piresin
kanssa. Hänen
ja ystävän lasten
mielestä eläimet
olivat parasta
Koiramäessä. Juttuseurana oli Heidi
Repo (vas.) Tampereen seurakuntien
yhteiskunnallisesta työstä.
tukea & aPua
Pianonviritys
Soita seurakuntien avunvälitykseen, p. 03 219 0711
arkisin klo 9–13.
täytä avunpyyntölomake
osoitteessa suurellasydamella.fi
tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa,
Näsilinnankatu 26, arkisin
klo 9–15.
PIANONVIRITYKSET
Juha Yli-Knuuttila
Puh. 0400 669 799
[email protected]
Yritys, yhteisö ja oppilaitos, varaa paikkasi NYT!
–
KOULUTORI
VAPAA
SUURELLA SYDÄMELLÄ
PÄÄSY!
Maakunnan suurin rekrytointi- ja koulutustapahtuma
Jo yli
2 500
työpaikkaa!
4.2.2015 klo 9-16 Tampereen messukeskus, E-halli
12.2.2015 klo 12-17 Nokia, Tredun liikuntasali
TKL:n nonstop-bussit messukeskukseen
www.rekrytori.fi
12
SILTA 1/2015
Viidestä oppilaitostyöntekijästä neljä on
pappeja. Pastori Mervi Ulmanen päivystää
Tampereen Teknillisen Yliopiston Festiakappelissa keskiviikkoisin sekä pitää
messun joka toinen viikko. – Keskeisintä
on sielunhoitokeskustelu opiskelijoiden
kanssa, Ulmanen kertoo.
Oppilaitosdiakoni Hanna Koivisto (oik.) osallistuu opiskelijoiden
ryhmäytyksiin. Koivisto ja lentokoneasentajat kiipesivät hävittäjäkone
Drakenin päälle.
Saara Heikkilän
solmut alkoivat selvitä
diakonin avulla.
TEKSTI: Elisa af Hällström
KUVAT: Rami Marjamäki
Henkinen tuki on
opiskelijalle tärkeintä
M
oni opiskelija
puntaroi uuden edessä
elämäänsä,
eikä samaan
aikaan selviä
siitä. Tampereen seurakuntien oppilaitostyöntekijät kohtaavat jatkuvasti opiskelijoita, joilla etenkin rankka tausta on
vienyt umpikujaan. Sekä ammattiopistossa että korkeakoulussa opiskelevalle
ja myös työntekijöille on tarjolla käytännön apua ja henkistä tukea. Juttelemaan voi mennä kaikesta maan ja
taivaan välillä.
Oppilaitosdiakoni Hanna Koiviston
työhuoneella Tampereen ammattiopistossa on käynyt tänä syksynä reilut 30
asiakasta.
– Pyrin tapaamaan apua tarvitsevan
heti ja teen tilastoraportteja vasta sen jälkeen. Sanon, että puhelinkin on auki,
saa soittaa. Se on hyvä henkinen tuki –
tärkeintä, mitä voin antaa, Hanna Koivisto kertoo.
Yhdessä ratkotaan arkaluontoisia
asioita, kuten kiusaamista ja vaikeuksia
ihmissuhteissa.
– Jotkut käyvät kerran ja huoli selviää. Joidenkin kanssa on tavattu parin
vuoden ajan. Moni miettii, onko valinnut oikean alan. Enemmistö opiskelijoista on alaikäisiä, Koivisto sanoo.
Todellista apua
Suomessa vanhempien tulot vaikuttavat
lapsen tukiin 21-vuotiaaksi asti. Koivisto
näkee ajan ilmiönä sen, ettei perhe pysty
tai osaa auttaa lastaan.
– Pienet tulot, yksinhuoltajuutta, ihmissuhdeongelmia, diakoni listaa syiksi.
– Joskus olen ainoa onnittelija valmistujaisjuhlassa. En korvaa vanhempaa ja jokapäiväistä verkostoa. Kuuntelen, tuen ja autan tukiasioissa, asunnon
hankinnassa ja järjestän ruoka-apua,
hän kuvailee.
Yksinäisyys poikii huolia koulu- ja lähielämään. Velat ja luottotietojen menettäminen painavat monia.
– Kädessä voi olla uusi kännykkä ja
rahat loppu. Motivaatio puuttuu, kun ei
ole rahaa. Osa nuorista ei tajua rahan-
käyttöä. On jopa kysytty, miten opintolaina eroaa pikavipistä, Koivisto valaisee.
Oppilaitostyössäkin on huomattu,
että nuorilla on aiempaa enemmän mielenterveyshuolia.
– Uskon konkreettisiin tukitoimiin
masennuslääkkeiden sijaan tai niiden
lisäksi, diakoni huomauttaa ja kertoo
jalkautuvansa mielellään opiskelijoiden
keskuuteen koulupäivinä.
– Lähden mukaan konserttiin, messuun tai nuorten toimintaankin, hän herättelee.
Langat solmussa
Kun Saara Heikkilä, 22, muutti Oulusta Tampereelle, taakse jäi tuttu tukiverkosto, kuten lapsuudenperhe.
– Sain silloin apua seurakunnan diakonilta, nelivuotiaan pojan äiti kertoo.
Kun haaveissa olleet vaatetusalan
opinnot alkoivat viime syksynä, taloudellisesti on taas haastavaa. Heikkilällä oli matala kynnys hakea uudestaan
apua kirkolta hyvän kokemuksen jälkeen.
– Tarvitsemme isomman asunnon.
Aluksi iski paniikki. Ei ole rahaa, virastot
pitää soitella läpi, hoitaa kouluhommat,
tehdä ruokaa. Tuntui, että on liian monta
lankaa käsissä. Lopulta tapasin Hannan.
Asunnonhakukin mätti maksuhäiriöiden takia.
– Oon käynyt puhumassa vaikka kenelle, mutta oppilaitosdiakonin olen kokenut helpoiten lähestyttäväksi ja saanut
oikeasti apua, nuori äiti kiittää.
Heikkilän kolmihenkinen perhe kuuluu Harjun seurakuntaan. Nuori äiti on
käynyt juttelemassa tai soittanut Koivistolle, jos jokin on painanut mieltä
ja saanut ruoka-apuakin. Hän on suositellut diakonin tapaamista luokkakavereillekin.
– Monet ovat ajatelleet, että pitää
kuulua kirkkoon. Ei tunnuta tietävän,
että kirkon ovet ovat auki kaikille, Saara Heikkilä muistuttaa.
Sumusta valoon
Miina, 24, valmistuu pian käsi- ja tai-
deteollisuusalalta ja se on monen ponnistelun tulos.
SILTA 1/2015
13
Pastori Kati Eloranta tapaa koululaisia muun muassa Lasten katedraalissa.
Toisen auttaminen on arvokkainta, mitä voi olla. Ei jätetä ketään,
kiteyttää rankkaa elämää nähnyt Miina.
”Sain kallisarvoista
apua ja voimia.
Tänään pystyn
seisomaan omilla
jaloillani.”
– Ensimmäistä kertaa olen voinut
elää sellaisten ihmisten kanssa, joilla
ei ole päihde- tai mielenterveysongelmia, hän tiivistää lapsuudesta tähän
päivään.
Aina ei ole ollut edes paikkaa, jonne
mennä. Shokkivaihe alkoi kahdeksanvuotiaana, kun alkoholisoitunut äiti
jätti perheen. Isä masentui ja joi. Miina eli sumussa, ei viihtynyt koulussa,
eikä kotona.
– En jaksanut keskittyä. Lopulta isä
sanoi, että nyt saat lähteä. Olin 16.
Hän muutti äidin luokse, ja teini alkoi pitää huolta hänestä. Tilanne päätyi huostaanottoon ja oman tuetun
asunnon saamiseen. Löytyi poikaystävä, joka muutti Miinalle – ja käytti
huumeita.
– Suhteessa tapahtui järkyttäviä
asioita. Ajauduin entistä huonompaan
jamaan. En käyttänyt enää pelkkää
alkoholia, vaan elämäni pyöri entistä enemmän kaikenlaisten päihteiden
ympärillä, Miina kertoo.
Itsetuhoiselle poikaystävälle sattui
onnettomuus ja pari erosi. Jo ennen
Jaakko Lahtinen valmistuu keväällä pukuompelijaksi. Hanna Koivisto on auttanut mäissä
ja mutkissa.
isän luota muuttoa Miina oli tutustunut oppilaitosdiakoniin, joka auttoi
nytkin. Järjestyi koti, huonekaluja,
vaatteita ja ruokaa.
– Tulen aina muistamaan sen. Hannasta huokuu välittäminen ja hänellä
on sydän mukana, Miina kiittää.
Miina pääsi kuntouttavaan työtoimintaan Messiin, joka on ohjaus- ja
toimintakeskus nuorille ja nuorille perheille. Toiminnasta vastaavat Tampereen seurakuntien perhediakonia ja
Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys.
– Tapasin ihmisiä, joilta sain ymmärrystä ja rakkaudellisuutta, Miina
pohtii.
Sittemmin tukitoimia ei ole tarvittu.
– Sain kallisarvoista apua ja voimia. Tänään pystyn seisomaan omilla jaloillani. Koulu on kasvattanut ja
olen terveessä ympäristössä. Nykyinen
avomieheni on suuressa osassa siinä,
että sain elämäni järjestykseen, Miina
iloitsee. ✦
Vedä kummia hihasta
Tampereen seurakuntien työntekijät jalkautuvat lähes jokaiseen
tamperelaiseen kouluun.
– Seurakuntien nuorisotyönohjaajat sekä osa papeista toimivat koulukummeina tai yhdyshenkilöinä. Jokaisella on kontollaan 1–3 koulua. Messukylässä on nuorisotyönohjaajien lisäksi omat koulupapit ja
Harjussa joka koululla oma nuorisotyönohjaaja, selvittää vs. koulutyön
pastori Kati Eloranta.
Seurakuntatyö kouluilla on yhteistyötä, jossa otetaan yhdessä vastuuta ja kannetaan huolta lapsista ja nuorista. Lähtökohtana on tukea
koulujen antamaa uskonnonopetusta ja arvokasvatusta.
Koulukummit, samoin kuin oppilaitostyöntekijät, ovat olemassa
opettajiakin varten. Kouluilla on yhdysopettaja seurakuntaan päin.
– Yhteistyö riippuu pitkälti koulun ja koulukummin välisestä aktiivisuudesta, sanoo Eloranta.
Kummin voi tavata koululla päivänavauksessa, oppitunnilla, luokkaleirillä ja päivystämässä sekä koulujumalanpalveluksessa kirkossa.
Oppilaitostyöntekijätkin päivystävät ja tapaavat opiskelijoita järjestämissään tapahtumissa. Heidän työhönsä kuuluu lisäksi parisuhdeneuvonta, kriisiapu ja aikuisrippikoulut. Oppilaitosten kappelit ovat
kaikille avoinna hiljentymiseen.
tampereenseurakunnat.fi/toimintaa/opiskelijat
Silta 1/2015
Hyvä tyyppi
14
Timo Telford
kannustaa lapsia ja
nuoria liikunnan
tai esimerkiksi
nikkaroinnin pariin.
Tinasotilaitakin
hän on valanut
nuorten kanssa.
Uuden taidon
oppimisella voi olla
arvaamattoman
suuri merkitys
nuoren itsetunnolle.
Tärkeintä on läsnäolo
T
imo Telford meni toukokuussa 1994 vapaaehtois-
työn kurssille.
– Olen kulkenut kymmenien lasten ja nuorten
rinnalla. Toivon, että matka jatkuu, miettii Telford,
joka sai Vuoden aikuinen 2014 -palkinnon vapaaehtoistyöstä lasten ja nuorten tukihenkilönä.
Tunnustuksen myöntää Tampereen kaupungin
lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Tukihenkilön voi saada 7–17 -vuotias lapsi tai nuori, joka tarvitsee vaikean elämäntilanteensa vuoksi tuekseen perheen ulkopuolista aikuista ystävää.
Timo Telfordilla on ollut jopa kahdeksan tuettavaa yhtä aikaa. Siitä
huolimatta hän on onnistunut yhdistämään ansiotyön, vapaaehtoistyön
sekä 7-lapsisen uusperheen kiireisen arjen. Telford työskentelee lasten
ja nuorten parissa myös ammatikseen, sillä hän toimii ohjaajana Takahuhdin perhekeskuksessa.
– En ole ihmeitten tekijä, mutta koen olevani oikeassa paikassa, kun
saan olla nuorten kanssa omana itsenäni.
Telford uskoo läsnäoloon.
– Kun olen omien lasteni tai tukinuoren kanssa, pyrin olemaan heille
aidosti läsnä. Tietokoneet ja puhelimet pannaan kiinni. Silloin tehdään
jotakin yhdessä tai jutellaan.
Miestä harmittavat vanhemmat, jotka uppoutuvat älypuhelimiinsa
leikkipuistossa eivätkä kuule lastensa pyyntöjä. Mikä olisi tärkeämpää
kuin “maistaa” lapsen keittämää kurahernekeittoa?
– Toki annan sitten vauhtia myös viereisen keinun lapselle, samalla,
kun annan vauhtia omalleni.
Eräs Telfordin tukinuori kuoli parikymppisenä liikenneonnettomuudessa.
– Muistotilaisuudessa nuoren äiti esitteli minut muille vieraille: ’tässä on poikani tärkein ihminen.’ Se oli pysäyttävä kokemus. Ymmärsin
tekeväni merkityksellistä työtä.
TEKSTI: Kirsi Airikka
KUVA: Hannu Jukola
SILTA 1/2015
TEKSTI: Pirjo Silveri
Adventista alkava ja tuomiosunnuntaihin päättyvä
kirkkovuosi käy läpi kristinuskon keskeiset tapahtumat.
Juhlakalenteri on syntynyt pala palalta vuosisatojen
aikana. Kristillisiä juhlia ei alettu viettää seuraamalla Jeesuksen elämää aikajärjestyksessä niin, että ensin
oli Vapahtajan syntymäpäivä joulu.
Hannu Jukola
Jeesuksen monta syntymäpäivää
Pääsiäistä, helluntaita ja loppiaista kristityt juhlivat
paljon ennen kuin nykysisältöistä joulua, joka oli varhaiselle keskiajalle saakka loppiaisen varjossa.
Loppiaista (kreik. epifania = taivaallinen ilmestys)
suuri osa kristikuntaa viettää tammikuun kuudentena.
Silloin on muistettu Jumalan ihmiseksi syntymistä ja
Jeesuksen kastetta. Myöhemmin pyhästä tuli läntisessä kristillisyydessä itämaan tietäjien päivä.
Loppiaisperinteessä viisaat miehet osasivat lukea
vanhoja kirjoituksia ja etsiä vastasyntynyttä kuningasta. He suunnistivat taivaalla näkyneen tähden avulla
ja löysivät Beetlehemistä Jeesuksen. Tietäjien määrää
saati nimiä ei Raamatussa mainita. Legendan mukaan
heitä oli kolme, ja heidän nimensä olivat Melkior, Kaspar ja Balthasar. Eri-ikäisiä miehiä pidettiin kuninkaina, jotka hallitsivat silloin tunnettuja maanosia Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa.
Maalliset hallitsijat kalliine lahjoineen tulivat kunnioittamaan Kristusta kuninkaana. He olivat pakanoita, joten
Jeesus-lapsen luona eriuskoiset kohtasivat hyvässä hengessä. Tietäjiä pidetäänkin ensimmäisinä lähetystyöntekijöinä, ja loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Jeesus on valo kaikille maailman kansoille.
Itämaan tietäjien matka jatkuu yhä: kolme kuningasta
ei esiinny sattumalta Ruotsin valtakunnan vaakunassa.
Joulun kehittymistä omaksi juhlakseen jarrutti vastustus kristittyjen keskuudessa. Jotkut pitivät vääränä
juhlia Jeesuksen syntymäpäivää samaan tapaan kuin
kunnioitettiin pakanajumalia, faaraoita tai Herodesta.
Kiistaa oli myös opillisista kysymyksistä.
Nimittäin tämä “sateenkaarivillitys”,
joka on nyt nähtävissä joka paikassa seurakunnissa ja jopa herätysliikkeissäkin. Tämä homojen ja lesbojen näyttävä esiintulo ja heidän
näkemystensä puolesta puhuminen
on aivan pääasioita tänä päivänä.
Hämärän peitossa näyttää olevan tieto siitä, mitä Jumala on
Sanassaan ilmoittanut. Hän on
viisaudessaan antanut meille ihmisille vapauden valita. Edessämme
on elämä tai kuolema, kumman
me valitsemme, se meille annetaan. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.
Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa sanotaan selvästi, että
tämä ei ole luonnollinen yhteys,
jota Jumala on tarkoittanut. Luodessaan miehen ja naisen Hän sanoi: “Lisääntykää ja täyttäkää maa”.
Itse en ainakaan haluaisi syntyä
sellaiseen perheeseen, josta puuttuu joko isä tai äiti tarkoituksella
valittuna elämänmuotona.
Jos joku ei ole koskaan lukenut,
mitä sanotaan Raamatussa, otan tähän katkelman Paavalin kirjeestä
roomalaisille 1. luku (v. 38 käännös):
“Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaalta
kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja
vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa…”
Ville Aalo
Pastori
Yhteiskunnallinen työ
Englanninkielinen toiminta
Olemme
nimeltä kutsuttuja
Mistä tekstistä saarnaat?
Mestarin merkkipäiväksi on aikojen saatossa ehdotettu muitakin kuin meille tuttu joulupäivä, muun
muassa 2. tammikuuta, 18. huhtikuuta, 20. toukokuuta
ja 17. marraskuuta
Toisella vuosisadalla elänyt kirkkoisä Irenaeus esitti Jeesuksen sikiämisen tapahtuneen 25. maaliskuuta (Marian ilmestyspäivä), laski siitä 9 kuukautta eteenpäin ja sai syntymäpäiväksi 25.12. Lännen kirkossa
eletään näin, idän kirkot päätyivät laskutoimituksessaan tammikuun kuudenteen.
Jo antiikin aikaan ajateltiin suurmiesten kuolinpäivän olevan sama kuin heidän alkunsa, joten Jeesuksen kuolinpäivä 25.3. saatettiin nähdä hänen sikiämisen päivänään.
Nykyisen joulumme aikaan muinaiset roomalaiset viettivät voittamattoman auringon juhlaa. Kristittyjä on syytetty perinteen omimisesta ja joulun sijoittamisesta vanhan pakanallisen juhlan paikalle. Kaksi
tarinaa yhdistyy kuitenkin luontevasti. Talvipäivänseisauksen aikaan valo alkaa päivittäin lisääntyä, ja siinä
on vahva vertauskuva Jeesuksen syntymälle.
Kirkkovuoden käänteitä esittelevässä sarjassa
asiantuntijana on pastori Heikki Repo.
Lue lisää: siltalehti.fi
Lukijalta
Jäljet pelottavat
SAARNAVUORO
Saarnaan Markuksen evankeliumin ensimmäisen
luvun alusta, jossa kerrotaan Johannes Kastajan
toiminnasta ja Jeesuksen kasteesta.
Tarkkasilmäinen lukija voi ihmetellä, miksi
saarnaan tästä kohdasta. Tähän on syynä se, että
ICCK:ssa (International Congregation of Christ the
King) messut toimitetaan Anglikaanisen kirkon liturgialla. Evankeliumitekstit poikkeavat useimmiten luterilaisen kirkkomme teksteistä.
Mikä on saarnasi näkökulma?
Johannes Kastaja oli mielenkiintoinen kaveri. Hän
ilmestyi erämaasta julistamaan ja kastoi kokonaisia kansanjoukkoja. Johannes Kastaja oli erittäin
vetovoimainen mies, jolla oli lukuisia seuraajia.
Silti hän ei asettanut itseään jalustalle, vaan toimi
Jeesuksen esitaistelijana raivaten hänelle tien.
Pyhän evankeliumi kertoo omalla kielellään siitä, että kaste on lahja. Kyse ei ole vain riitistä, vaan
paljon syvemmästä asiasta.
”
Kaste on muistutus
Jumalan huolenpidosta ja voimavara
arkeen.”
Mitä haluat saarnassasi viestiä?
Jatkon voi lukea Raamatusta.
Hyvin monissa kirkoissa on tuli
alttarilla sammunut. Yhteys Jumalaan on katkennut. Kirkon sanoma
on vesitetty ja se on käynyt mauttomaksi.
Jeesus kyllä vielä tässäkin ajassa parantaa synnistä, kuolemasta
ja perkeleen vallasta. Hän ei halua
olla vain päässä ja puheissa, vaan
haluaa uudestisynnyttää meidät
elämään toivossa ja asua meidän
syntisissä sydämissämme. Häneltä
yksin saamme voimaa ristiinnaulita himomme ja halumme.
Helena Tuomi
Hieno
joulukalenteri
Seurakunnan lähettämä joulukalenteri on aivan mahtava idea! Hienosti
nivottu Keskustori-maisemalla kohdentumaan tamperelaisille.
Vertailuna Aamulehden lähettämä kalenteri, jossa ei joulun sisältämään ilosanomaan viittaa mikään,
vaan on tonttuhömppää täynnä.
Taina Tuomenoja
Kiitoksia
Silta on hieno lehti, ihania juttuja.
Minä saan sen Helsinkiin. Haluan
kiittää sisällöstä.
Olisi kiva, että esittelisitte joskus
Tampereen kirkot. Tampereella on
hienoja kirkkoja.
Torbjörn Åhman
Suuri kiitos ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta, jota sain eri
henkilöiltä seurakunnassa selvitellessäni ei niin suoraviivaista ja yksinkertaista asiaa.
Minna Savolainen
Oikaisuja
Joulukuun Sillan seurakuntavaalijutussa sivulla 6 oli luottamushenkilöiden lukumäärä ja sukupuolijakauma väärin.
Tampereen seurakuntien luottamushenkilöiksi eli yhteiseen
kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoihin vuosiksi 2015–2018
valittiin yhteensä 123 ihmistä, joista kaksi kolmasosaa eli 83 on naisia
ja 40 miehiä.
Sivulla 16 jutussa Pappeja tarvittiin kotona Kuuterselässä haavoittuneeksi oli virheellisesti mainittu
Jaakko Pelttari. Haavoittumisesta
ja papin läsnäoloista kertoi kuitenkin Matti Lehtinen.
Sivulla 19 Tarina Mariasta ja Joosefista -jutussa Anu Neuvosen sukunimi oli vaihtunut.
Toimitus pahoittelee virheitä.
Kaste on ainutkertainen ja ainutlaatuinen tapahtuma. Silloinkin, kun elämä heittelee sivupoluille
tai on vaikea tuntea Jumalan läsnäoloa, meillä on
kaste turvana. Kyselen muun muassa, mitä aikuiselle merkitsee se, että hän on aina Jumalan lapsi.
Mitä merkitsee, että olemme nimeltä kutsuttuja?
Oliko tekstissä jotain vaikeaa?
Kohta on kovin tuttu eikä uusia näkökulmia ole
aina helppo löytää. Toisaalta kasteessa ollaan juuri perusasioiden äärellä ja sen merkitystä on syytä
pitää esillä. Kaste on muistutus Jumalan huolenpidosta ja voimavara arkeen.
Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan
elämääsi?
Johanneksen asenne Jeesusta kohtaan on hieno: tärkeintä en ole minä vaan Hän. Tätä asennetta tarvitaan kristityn elämässä ja myös papin ammatissa.
Kaste on yksi tärkeimmistä asioista papin työssä, koska tapahtumassa saa olla mukana ihmisten
elämän merkityksellisimmissä hetkissä. Myös isänä omien lasten kastejuhlat ovat yksi elämäni kohokohdista.
Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
Luin viimeksi skotlantilaiskirjailija Irvine Welshin
kirjan Skagboys. Elämää on hyvä tarkastella monista näkökulmista ja siihen kirjallisuus tarjoaa oivan mahdollisuuden. Jos katsoo maailmaa vain
omien lasiensa läpi, elämän moninaisuus voi jäädä ymmärtämättä. Mikään ei ole mustavalkoista.
Ville Aalo saarnaa English Servicessa, joka pidetään Vanhassa kirkossa sunnuntaina 11.1.
kello 16–18. English Service in the Old Church 11th
of January at 4pm. Reverend Ville Aalo
Hannu Jukola
KIRKKOVUODEN KIEMUROITA
15
Silta 1/2015
Hannu Jukola
tiesitkö
Päivän Tunnussana
kuuluu Elsi Tuomirinteen
elämään. Sen sanoma
kohottaa ajatukset arjesta
suureen Jumalaan ja hänen
antamaansa turvaan.
Hyvä uuden vuoden päätös:
Sijaa Päivän Tunnussanalle
Vuoden ollessa aluillaan monet teke-
vät uuden vuoden lupauksia. Kenties
ajatuksissa on terveys tai muu hyvinvointi – muutama kilo vyötäröltä pois
ja enemmän kuntoilua. Kielitaitoakin
voisi parantaa...
Entä oma sisäinen elämä? Mitä sen
hyväksi voi tehdä? Päivän Tunnussana
-kirjanen tuo päivittäin lukijansa ajatuksiin Jumalan puhetta Raamatusta, ja on tuonut Suomessa jo yli sadan
vuoden ajan.
– Päivän Tunnussana on minulle
tuttu nuoruudesta saakka. Välillä luin
partiolaisten Päivän Sanaa, mutta kun
en saanut sitä enää käsiini, palasin taas
lukemaan Päivän Tunnussanaa, kertoo
Elsi Tuomirinne Lielahdesta.
– Päivän Tunnussanan lukeminen
on ”totuttu tapa” – se on vähän huono ilmaus, hän naurahtaa. Hänelle
Raamatun sana on antanut joissain
elämänvaiheissa turvan päivään: on
olemassa muutakin kuin päivittäinen
meneminen ja tuleminen.
– Lisäksi saatan kyllä lukea Raamatusta muutakin, mutta vähintään Päivän Tunnussanan. Hankin joka vuosi
Päivän Tunnussanan itselleni ja joululahjaksi monelle muullekin, Elsi Tuomirinne sanoo.
Miten se laaditaan?
Saksan herrnhutilaisten keskuudes-
sa arvotaan edelleen vuoden jokaiselle päivälle kohta Vanhan testamentin
noin 1800 Raamatun kokonaissanoman mukaisesta ydinajatuksesta. Lisäksi liitetään ajatusta sivuava Uuden
testamentin opetusteksti sekä laajempi
raamatunkohta.
Sunnuntai- ja pyhäpäivien tekstit
ovat Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkovuoden tekstejä. Lukijalle
annetaan myös valmiita rukousaiheita.
Näin Tunnussanasta muodostuu tiivis
hartauskirja.
Saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer laati vuonna 1944 vangittuna
ollessaan suomalaisillekin tutun virren
600. Siinä hän kirjoittaa: Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Jouluaattona 1943 Bonhoeffer kirjoitti: ”Että tänäkin vuonna saatoimme vaihtaa Päivän tunnussanoja, oli
minulle eräs suurimpia joululahjoja.
Olin jo monta kertaa ajatellut ja toivonut sitä, mutta en pitänyt sitä enää
mahdollisena. Niin tulee tämä kirja,
joka on minulle merkinnyt juuri viime
kuukausina niin paljon, seuraamaan
meitä ensi vuonnakin.”
Suomalaisen laitoksen nykyinen toimittaja, emerituspiispa Voitto Huotari sanoo Päivän Tunnussanan merkityksestä: ”Kerran alun perin tietyille
ihmisille kohdistettu teksti saa nyky-
ajan lukijassa ja kuulijassa uuden kohteen, uuden osoitteen. Jumalan Henki
voi ajankohtaistaa kohdan, kirkastaa
sen tämän päivän tilanteeseen viestiksi ja voimavaraksi.”
Kirjanen ilmestyy tänäkin vuonna. Se tarjoaa sisältönsä perinteisessä
muodossa, yllätyksiä ei siinä mielessä
ole. Sen sijaan kannen väri, ja kuvitus
ja koot vaihtelevat. ✦
Antero Puotiniemi
karjalanevankelinenseura.net
Päivän
Tunnussana
• Ilmestynyt Saksassa vuodesta
1741 alkaen
• Vuoden 2015 suomalainen
versio kirjasen 111. vuosikerta,
painos noin 70 000
kappaletta.
• Julkaisija Suomessa Karjalan
Evankelinen seura
• Löytyy monista
kirjakaupoista
• Riikinruotsalainen versio
Dagens Lösen
Silta
siltalehti.fi
2. vuosikerta
• Kustantaja/ julkaisija:
Tampereen ev. lut. seurakunnat
• Toimitus:
vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970,
toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716,
s-posti: [email protected] ja
[email protected]. Osoite: Seurakuntien talo,
Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere.
• Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus:
Medialiike, Tampere
Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560,
[email protected]
Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300,
[email protected]
• Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy.
Jakelupalaute: [email protected],
p: 020 7 54 2 267
Osoitteellinen jakelu: Itella Oy
tilaukset: [email protected], p. 040 804 8066
• Taitto: Kotimaa Oy
• Painosmäärä: 95 000 kpl
• Paino: Alma Manu, Tampere
• ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu)
ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu),
• Seuraavat lehdet ilmestyvät:
4.2., aineisto 19.1. mennessä, 4.3., aineisto 16.2. mennessä.
kolumni
Alexandra Salmela
Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija, kääntäjä ja teatteridramaturgi,
joka on syntyisin Tšekkoslovakiasta.
Hän harrastaa taidetta, retkeilyä ja
capoeiraa. Salmela pitää puista.
Turhuuden
uhrien muistoksi
Joulu on ohi. Siitä muistuttavat enää pinkeät vatsat
ja Keskustorin joulupuu, joka seisoo yhä yksinäisenä keskellä mukulakivistä parkkipaikkaa, syrjässä
kaikesta ja kaikista odottamassa viimeistä päiväänsä häpeäpaalussa. Antiikkinen valoköynnös ei peitä kuivuvan kuusen kauneuspuutteita, pikemmin
korostaa vaikutelman tragikoomisuutta. Puuta käy
sääli. Sitä pilkattiin rumaksi; joulutorin kammottaville pressuteltoille kriitikon silmät jäivät sokeiksi.
Joulutori, kylmä, sisäänsä sulkeutunut linnoitus,
on purettu viikkokausia sitten. Puu vartioi yhä sitkeästi joulun henkeä, jota meillä ei enää ole syytä eikä halua muistella: se kuuluu menneisyyteen,
edelliseen vuoteen, jossa saatoimme möhliä yhtä ja
toista asiaa. Minä kirjoitan muotopuoli joulupuusta, jotta se ei katoaisi joulupuiden loputtomaan jatkumoon.
Idyllisissä mielikuvissa joulukuusi loistaa pimeyteen kondensoitua joulutaikaa kaupungin jouluhulinan sydämenä: sen ympärillä tanssivat tontut ja
laulavat lapset, uteliaat peurat haistelevat tuuheiden
oksien alle kätkettyjä salaisuuksia.
”
Tarvitsemmeko
Tampereella joulukuusen muuhun
kuin ainaiseen kilpailuun Turun kanssa?
Tässä kaupungissa puu syrjäytettiin aidatun torin ulkopuolelle. Ilon sijaan sitä ympyröi täydellinen välinpitämättömyys, jonka satunnaisesti rikkoo kenkien kopina tai rämisevän auton yödisko.
Kukaan sitä ei huoli, kukaan siitä ei piittaa. Se on
tarpeeton, mutta seisoo silti torilla symboloimassa
juhlaa, jonka perimmäinen sekä perimmäistä perimmäisempi merkitys on haihtumassa unholaan.
Niin moni asia tehdään vain pinttyneen tavan vuoksi – muistamatta enää sen syytä, saamatta siitä iloa,
hampaita kiristäen – mutta kun on pakko, on pakko.
Sillä niin on aina tehty, se kuuluu asiaan. Ja muuallakin on, muilla. Emmekä me niitä huonompia ole.
Kenties kannattaisi kysyä itseltämme, tarvitsemmeko Tampereella joulukuusen muuhun kuin ainaiseen
kilpailuun Turun kanssa. Terve puu olisi voinut jatkaa elämäänsä metsässä sen sijaan, että se kaadettiin
ihmisten pilkattavaksi, kauneuskilpailun häviäjäksi ja
näin ollen paikallisten suureksi pettymykseksi.
Vain vähäsen etäämmällä, Vanhan kirkon vieressä, seisoo toinen havupuu, melkein yhtä suuri kuin
se tuotu, mutta elävänä se kasvaa yhä, vaikka latva haarautuukin kahtia. Joulukuusikaipuun iskiessä sitä voitaisiin koristella valoilla, enkeleillä, köynnöksillä tai talipalloilla – vuodesta toiseen, aina
koreammaksi.
Minä pidän kauniista asioista. Eikä minulla ole mitään perinteitä vastaan. Mutta perinteiden noudattaminen pelkän noudattamisen takia, puolittain ja
hutiloiden, pintapuolisesti ja sieluttomasti, on turhaa. Suureleistä turhamaisuutta voi antaa anteeksi,
turhan tekemistä ei.
Lue kirjailijan esittely:
siltalehti.fi
Hannu Jukola
16
Silta 1/2015
Matematiikkaa
kummioppilaille
Teitä palvelee
Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo
Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere
Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa
ja P-Hämpin parkkiluolassa
Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeen
ark. 9–16.30
[email protected]
www.moisionhautaustoimisto.fi
Hanna Sarikka opettaa matematiikkaa Obonyelle ja
Georgelle.
Onnistumisen
kokemuksia
– Kun pikkuhiljaa aloin tutustua oppilaisiin ja tehdä tehtäviä heidän kanssaan, olemme
saaneet onnistumisen kokemuksia molemmin puolin.
Matematiikka ei todellakaan
ole mieluinen oppiaine kaikille. Sitten, kun olemme tehneet
harjoituksia ja oppilas on oivaltanut jotain ja innostunut,
se palkitsee opettajankin.
Hannan harjoittelu kesti
– Veteraaneja on Tampereella alle tuhat. Heistä vajaa
viidennes jaksaa yhä lähteä
mukaan johonkin toimintaan,
Kuisma arvioi. Seurakuntien
järjestämässä kuntoutuksessa
on viime vuosina ollut mukana vuosittain 25 veteraania.
kolme kuukautta. Siinä ajassa
ei ehdi tehdä ihmeitä, mutta
on hieno ja arvokas asia, että
muutamienkin viikkojen opetuksen aikana oppilaat ovat
saaneet onnistumisen elämyksiä.
Suomen Lähetysseuran
kummityö on pitkäjänteistä työtä lasten koulunkäynnin
tukemiseksi ja hyvinvoinnin
edistämiseksi. Tuki käytetään
lasten koulunkäyntikuluihin
sekä tarvittaessa terveydenhuoltoon ja muihin elinkustannuksiin. Kummin tuki
muuttaa lapsen elämän.
Marja Alastalo
Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331
Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi
– palveleva perheyrityksemme
PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690
Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12
p. (03) 255 4102
p. (03) 253 1720
Aleksanterinkatu 15
(htsto Vuori)
p. (03) 212 2137
Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella.
www.tampereenhautauspalvelu.fi
P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa
Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset
sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka haluavat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen
ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä
asioista.
Silta sai uuden pilapiirtäjän
Kuvittaja Markku Mäkelä
aloittaa Sillan pilapiirtäjänä.
Arkut, kuljetukset
Asiakirjat
Kukat ja sidontatyöt
Muistotilaisuudet
Pitopalvelut
Hautakivimyynti
Luotettavaa palvelua ja
asiantuntemusta kaikissa
hautaukseen
liittyvissä asioissa.
Haluatko keskustella parisuhdettasi
askarruttavista asioista?
Helena Kuisma vastaanotti
Suomen Sotaveteraaniliiton
ansiomitalin Tampereella
27.3.2014.
Kuvittaja Markku Mäkelä
aloittaa Sillan pilapiirtäjänä.
– Täysipäiväisenä piirtäjänä olen raapustellut jo yli
25 vuotta, ilman koulutusta. Aikaisemmin työskentelin
ruumiillisessa työssä Turun
telakalla, kunnes piirtelyharrastuksesta kasvoi ansiotyö,
kertoo Mäkelä, joka on kotoisin Liedosta.
Mäkelä ei ole aiemmin piirtänyt seurakuntalehtiin. Toimituksen yhteydenotto alkoi
Tammerkosken
Kukka- ja Hautauspalvelu
Liity kummiksi:
www.suomenlahetysseura.fi/kummit
tai p. 020 7127 201
Hannu Jukola
aiheuttavat kielteiset asenteet
matematiikkaa kohtaan voitaisiin muuttaa.
Hän on myös käynyt Lähetysseuran esikoulutuskurssin,
jonka jälkeen on mahdollisuus
hakea harjoitteluun Lähetysseuran työalueille.
Tunnustus veteraanityöstä
Tampereen seurakuntien
diakoni Helena Kuisma on
saanut Suomen Valkoisen
Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Se on myönnetty kokonaisvaltaisesta työstä
veteraanien parissa itsenäisyyspäivänä.
Kuisma on tehnyt veteraanityötä yli 20 vuotta järjestämällä
kuntoutusjaksoja veteraaneille
ja heidän puolisoilleen.
Hän on tehnyt heidän luokseen kotikäyntejä ja antanut
henkistä tukea.
Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella
MAKSUTON NEUVONTA
Marja Alastalo
Yläkoulun 8. luokkalainen
George pyyhältää sisään. Hän
on tulossa matematiikan tukiopetustunneille. Ongelmana
vain on, että hän on kaksi tuntia myöhässä.
Onneksi opettajana toimiva
Suomen Lähetysseuran harjoittelija Hanna Sarikka on
hyvin joustava. Hän on valmis ottamaan pojan vastaan.
Onhan Georgella hyvä syykin
myöhästymiseen; hän on ollut
hankkimassa puuttuvia henkilöllisyyspapereitaan.
Botswanan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Francistownissa, toimii Botswanan
luterilaisen kirkon alaisuudessa Tsholofelong-ohjelma (Toivon paikka). Ohjelman
tavoitteena on auttaa orpoja ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria eteenpäin
koulutiellä aina aikuisuuteen
asti.
Sen piirissä on 30 päiväkoti-ikäistä, noin sata kouluikäistä ja 15 ammattikoulutuksessa olevaa lasta ja nuorta.
Myös heidän vanhempansa,
useimmiten yksinhuoltajaäidit
tai -isoäidit, saavat tukea ohjelman kautta. Lähetysseuran
kummityö tukee ohjelmaa.
Hanna Sarikka on Lahdesta kotoisin oleva, Tampereelta
valmistunut matematiikan ja
fysiikan opettaja. Hän on tehnyt opinnäytetyönsä matematiikan oppimisvaikeuksista ja
siitä, miten joskus vaikeuksia
17
kuitenkin kiinnostaa.
– Nettisivuilta kävin vilkaisemassa, minkälaisesta aviisista on kyse. Lehti vaikutti mukavalta ja asialliselta, ja niin
rohkenin sotkeutua mukaan.
Mäkelän mukaan pilapiirros
toimii lehdessä kevennyksenä.
– Mukavaa kuitenkin, jos
piirros joskus herättäisi katsojassaan uusia näkökulmia,
loukkaantumatta.
Mäkelän piirros on lehden
sivulla 20.
Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työntekijän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa
yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja
ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja.
Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia
ja maksuttomia.
Lämpimästi tervetuloa!
Parisuhdepysäkki
Tuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere
Soita ja varaa aika 040 – 592 6496
18
SILTA 1/2015
Messukylän kanttorit Heikki Hinssa (vas.), Petri Karaksela, Hanna Kataja, Maiju Häyrynen, Katja Viljamaa ja Miia Moilanen esiintyvät
ensimmäisessä Bach-konsertissa. Esiintyjänä on myös "maestron" oikealla puolella oleva musiikkisihteeri Petra Perttula.
Bachia kaikelle kansalle
TEKSTI: Kirsi Airikka
KUVA: Hannu Jukola
K
un ryhmä Tampereen
seurakuntien kanttoreita alkaa kertoa suhteestaan Johann Sebastian
Bachin musiikkiin, tarinatuokiota voisi luultavasti jatkaa tuntikausia.
Osa on imenyt vaikutteita säveltäjän musiikista jo lapsena, mutta viimeistään opiskeluaikana Bach räjäytti nuorten kanttorinalkujen tajunnan.
Tämän innostuksen ja monesta suunnasta tulleiden aloitteiden pohjalta syntyi
Tampereen seurakuntien Bach 2015 -konserttisarja.
– Seurakuntien rakenneuudistuksen myötä kanttorit halusivat yhdistää voimansa ja
tehdä jotakin yhteistä. Tänä vuonna tulee
myös kuluneeksi 330 vuotta Bachin syntymästä, perustelee Tampereen seurakuntien
musiikkisihteeri Petra Perttula.
Sarja sisältää 13 konserttia, jotka järjestetään kuudessa kirkossa. Perttulan mukaan
luvassa on monipuolinen kokoelma, jossa
kuullaan urku- ja kuoromusiikkia, soolokantaatteja ja monia orkestereita.
Sarjan avajaisia vietetään Messukylän
kirkossa sunnuntaina 25. tammikuuta konsertissa, jossa Messukylän seurakunnan
kanttorit esittävät Bachin urku- ja kuorokoraaleja kirkkovuoden alkupuolelta.
Sarjan helmiä ovat Jan Lehtolan urkukonsertti 15. helmikuuta Pispalan kirkossa
sekä H-mollimessu 29. maaliskuuta Tuomio-
kirkossa. Huippuhetkiä ovat myös kanttoreiden konsertti 26. huhtikuuta Tuomiokirkossa ja adventtikonsertti 29. marraskuuta
Aleksanterin kirkossa.
– Kantaateilla oli merkittävä osuus Bachin tuotannossa ja kehityksessä säveltäjänä.
Matteus-passion ohella Jouluoratorio on yksi
musiikin historian tunnetuimpia teoksia. Se
on itse asiassa kuuden joulukantaatin sarja, kertoo Eteläisen seurakunnan kanttori
Markku Ylipää.
Hän tutustui barokkimusiikkiin, Bachiin
ja Händeliin, keskikouluaikana.
– Päätin, että minusta tulee kanttori.
Unelmani oli, että saisin oman kirkon, jossa
saan soittaa, laulaa, johtaa kuoroa ja säveltää. Liitin unelmani iltarukoukseeni. Niin
tapahtuikin!
Älykästä musiikkia
Johann Sebastian Bach (1685–1750) oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.
Klassisen musiikin ammattilaisten mukaan
hän on barokin ja samalla koko taidemusiikin historian merkittävimpiä säveltäjiä. Bach
sävelsi kaikkia aikansa teostyyppejä oopperaa lukuun ottamatta.
Mikä sitten tekee säveltäjästä niin ainutlaatuisen?
– Bachin musiikki koskettaa uskomattomalla tavalla. Sen sanotaan aktivoivan
aivoja erityisen paljon, koska se on matemaattista ja älykästä. Samalla se kuitenkin
on kansantajuista, miettii Eteläisen seurakunnan johtava kanttori Martti Syrjäniemi, joka sai ensikosketuksen säveltäjään,
kun hän vauvana makasi appelsiinilaati-
Ensikosketus säveltäjään syntyi,
kun hän vauvana makasi
appelsiinilaatikossa urkuparvella
kanttoriäidin soittaessa Bachia.
kossa urkuparvella kanttoriäidin soittaessa Bachia.
Esimerkiksi Uuden vuoden koraalissa
Das alte Jahre vergangen ist on 365 säveltä ja
12 tahtia.
– Niitä voi yrittää laskea, hymyilee Syrjäniemi.
Aleksanterin kanttori Riikka Viljakainen ihailee Bachin symboliikkaa.
– Vertauskuvat ovat läsnä vahvasti kaikessa Bachin musiikissa. Esimerkiksi jouluiseen
urkukoraaliin on kätketty kehdon keinuntaa kuvaava rytmi, miettii Viljakainen, joka
itse sai nauttia Bachin juhlavuoden upeista kantaattijumalanpalveluksista ja konserteista vuonna 2000 opiskellessaan Saksassa.
Viides evankelista
Viljakaisen mukaan on sääli, jos Bachin isoja kirkkomusiikkiteoksia esitetään vain konserttitaloissa.
– Jos kenenkä, niin meidän kanttoreiden
tehtävä on tuoda Bachin kirkkomusiikki seurakuntalaisten ulottuville.
Myös Messukylän johtava kanttori Petri Karaksela korostaa Bachin hengellistä
merkitystä.
– Hän merkitsi jokaisen sävellyksensä lop-
puun tekstin Soli Deo Gloria, Jumalan kunniaksi. Bachia on jopa sanottu viidenneksi evankelistaksi. Esittäjien tulisi pyrkiä välittämään
hengellisyyttä samalla tavalla kuin säveltäjä
itse, sanoo Karaksela, joka itse sai rautaisannoksen säveltäjästä toimiessaan Bach-viikon
johtajana Nilsiän seurakunnassa. Bach on
eräs tärkeä syy siihen, että hän on kanttori.
– Hengellisyyden ohella Bachin musiikista
löytyy leikillisyyttä ja draamaa, pohtii Harjun johtava kanttori Tarja Laitinen, joka
vastaa Pispalan kirkossa 21.3. järjestettävästä
Bach-synttärit -konsertista. Se on suunnattu
erityisesti lapsiperheille.
Barokkiasuihin pukeutunut Harjun Kanttorikvartetti Bach-ystävineen juhlistaa syntymäpäivää tutuilla sävelmillä. Konsertin jälkeen on tarjolla kakkua kaikille. ✦
25.1. konsertin tarkemmat tiedot Konserttitarjottimessa tapahtumaliitteen sivulla 7.
Bachin musiikin laulamisesta kiinnostuneet voivat pyrkiä
Aleksanterin lauluryhmään. Yhteydenotot: kanttori Riikka Viljakainen,
[email protected]
Sahba Frooghi ja Nachidah
Ngaleu esiintyvät Bahá’íyhteisön kuorossa
Pyhän musiikin illassa
5.2. uskontojen välisen
yhteisymmärryksen viikolla.
Musiikki ja keskustelu lisäävät
yhteisymmärrystä uskonnoista
Uskontojen välisen yhteisymmärryksen viikkoa (World Interfaith
Harmony Week) vietetään Tampereella musiikin ja keskustelun merkeissä helmikuun alussa.
Pyhän musiikin illassa torstaina 5.
helmikuuta esitellään eri uskontokuntien musiikkia.
– Tavoitteena on luoda tapahtumasta uskontojen välisen vuoropuhelun taiteellinen kohtauspaikka.
Musiikin välittämä pyhyyden kokemus voi olla ihmisillä yhteinen,
vaikka he tunnustavat eri uskontoja,
miettii Sakari Löytty, kansainvälisen ja monikulttuurisen työn asiantuntija Tampereen hiippakunnasta.
Tampereen hiippakunnan ja
Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn lisäksi mukana järjestelyissä on Tampereen kaupunki.
– Kaupunki on tehnyt monikulttuurista työtä noin 15 vuoden ajan.
On hienoa, että voimme verkostoitua
muiden toimijoiden kanssa ja tarjota mahdollisuutta kohtaamiseen eri
kulttuureista lähtöisin oleville kaupunkilaisille, iloitsee johtava koordi-
naattori Maris Reinson Tampereen
kaupungin kulttuuripalveluista.
esittää englanninkielisiä bahá’í-rukouksia kuorolauluna.
Musiikki yhdistää
Keskustelu
uskonnon opetuksesta
Pyhän musiikin illassa Tampereen
ortodoksisen kirkon kuoro esittää ortodoksista jumalanpalvelusmusiikkia ja Vox Audiens -lauluyhtye laulaa
varhaiskeskiajan pyhiä lauluja.
Sergei Korelov on pietarilaissyntyinen lauluntekijä, joka esittää uutta venäjänkielistä hengellistä musiikkia. Pertti Palm on laulaja ja
kulttuuriohjaaja, joka laulaa Jumalasta mustalaiskielellä.
Kuvataiteilija ja muusikko Jan
Jwan Kurimin esittämä musiikki kumpuaa islaminuskosta, lisäsäväyksen siihen antaa jesidi-musiikki. Esitys sisältää myös
kansanperinnelaulua sekä kurdiksi
että arabiksi.
Gospelmuusikko Jaakko Löytty esittää körttiperinteeseen kuuluvia Siionin virsiä sekä perinteiseen
tapaan veisattuna että uudempina sovituksina kitaran säestyksellä.
Tampereen bahá’í-yhteisön kuoro
Vivago DOMI
Kuva puhuttelee
Taidemaalari Annukka Laine johdattaa
tamperelaisia paastonaikaan ja Jumalan
sanan ääreen luentosarjan ja taidenäyttelyn avulla kevättalvella Kalevan kirkon seurakuntasalissa.
– Itselleni Raamatun sana on tullut eläväksi ja todeksi juuri kuvan kautta.
Laineen mukaan monet suomalaiset
käyvät ulkomaanmatkoillaan usein katolisissa ja ortodoksisissa kirkoissa ja katsovat
siellä hengellisiä kuvia.
– Toivoisin, että myös luterilaisessa kirkossa Jumalaa voisi oppia tuntemaan ja tulla puhutelluksi kuvan avulla, miettii taiteilija.
Luentojen teemat liikkuvat pelastuksessa, paastonajassa, Tuonelassa, Jumalan
rakkaudessa ja ylösnousemuksessa.
Laineen töistä koostuva näyttely on nimeltään Pelastava rakkaus. Se on avoinna
22.2.–12.4. Mukana on useita kymmeniä
taiteilijan töitä viime vuosikymmeniltä.
Luennot:
• su 1.2. Sinun tähtesi – seimeltä kasteelle
• su 22.2. Ristinmuotoinen rakkaus – kuolemaa väkevämpi
• ma 6.4. Aika ylösnousseen seurassa –
pääsiäisestä helluntaihin
Kaksi ensimmäistä luentoa pidetään jumalanpalveluksen jälkeen klo 11.30 Kalevan
kirkon seurakuntasalissa. Toisen pääsiäispäivän 6.4. luennosta tiedotetaan myöhemmin tapahtumatiedoissa. Näyttely on
avoinna kirkon aukioloaikoina.
Paneelikeskustelu uskonnon opetuksesta koulussa järjestetään tiistaina 3. helmikuuta.
Keskustelijoina ovat edustajat Tampereen Bahá’í -yhteisöstä, evankelisluterilaisesta kirkosta,
Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta, Tampereen katolisesta
kirkosta, Tampereen islamilaisesta
yhdyskunnasta ja Tampereen vapaa-ajattelijoista.
Tilaisuuden juontaa ihmisoikeustoimittaja Maila-Katriina Tuominen.
LISÄTIETOJA:
• Paneelikeskustelu Uskonnon opetuksesta koulussa 3.2.2015 klo 18
Museokeskus Vapriikin auditoriossa,
Alaverstaanraitti 5
• Pyhän musiikin ilta – Sacred Music 5.2. klo 18, Monitoimitalo 13, Wivi
Lönn -sali
Kirsi Airikka
Annukka Laineen vuonna 2012 valmistunut työ Jumala on rakkaus – Pyhä
kolminaisuus on esillä Hervannan kirkolla.
Uudenlainen turvapuhelin, joka kutsuu avun paikalle myös silloin,
kun et itse siihen pysty – esimerkiksi tajuttomuuden sattuessa.
Vivago DOMIn ainutlaatuisiin ominaisuuksiin lukeutuu:
Hoiva vireät hoivapalvelut

Automaattiset hälytykset

Automaattiset ilmoitukset hyvinvoinnin muutoksista

Hyvinvointiraportit omaisille

Hälytysten siirto omaisille tai hälytyskeskukseen

Tunnistus, jos kello otetaan pois kädestä

Ilmoitus, jos henkilö poistuu kotoaan
Lisäksi Vivago DOMI täyttää kaikki perinteisen
turvapuhelimen vaatimukset.
19
Hannu Jukola
Nadja Mikkonen
SILTA 1/2015
Vivago DOMI –
mielenrauhaa omaiselle,
lisäturvaa kotona asuvalle.
Vivago DOMIn virallinen jälleenmyyjä
Pirkanmaan alueella on Hoivakolmio.
Lue lisää www.hoivakolmio.fi
Yhteystiedot: Apukolmio Oy /
Hoivakolmio, Tampere p. 010 292 4300
Hannu Jukola
20 Silta 1/2015
Taiteilija Sanni Seppä
keksi hakea kirpputorilta
vaatteita ja maalata
niihin romanialaisten
katukoirien kuvia.
Vaatteista saadut rahat
menevät juuri sille
koiralle, jonka kuvan
asiakas ostaa.
Käyttötaidetta katukoirien hyväksi
S
anni Seppä on nuori kuvatai-
teilija, joka tiedostaa maailman
epäkohdat. Hän rakastaa eläimiä ja elämää, mutta kokee turhautumista siitä, ettei voi pelastaa
koko maailmaa.
Vuonna 2003 Sanni Seppä tajusi, että hänen pelastuksensa piilee kuvataiteessa. Hän
oli rauhaton, turhautunut ja jopa jonkinlaisessa syrjäytymisvaarassa. Taide oli tie purkaa omaa ahdistusta ja patoumia.
– Viime keväänä koin rankan burnoutin.
Tein paljon töitä, mutta en enää nauttinut
tekemisestä. Työ tuntui pakolta.
– Tulin miettineeksi, onko kaikki tämän
arvoista. Mietin, että luon vain maailmaan
lisää roskaa, vaikka on niin paljon apua tarvitsevia ihmisiä ja eläimiä, pohtii Seppä.
Shoutdogs! -projekti alkoi Sepän adoptoitua romanialaisen katukoiran. Hän pyöritteli
mielessään hyväntekeväisyystempausta. Ko-
konaisuuden selkiydyttyä Seppä keksi hakea
kirpputorilta vaatteita ja maalata niihin romanialaisten katukoirien kuvia.
Vaatteissa ei kuitenkaan ole pelkkiä kuvia.
Kuvissa esiintyvillä koirilla on nimet, persoonallisuus ja oma, yleensä kipeä tarina. Koirat
ovat yksilöitä, joista Sanni on tavannutkin osan.
Kaikki myyntituotot koirille
Vaatteet ovat myyviä, ja rahat menevät suoraan juuri sille koiralle, jonka kuvan asiakas
ostaa.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi Sepälle puolen vuoden taiteilija-apurahan, jonka
turvin Seppä pystyykin lahjoittamaan kaikki
myyntituotot Romanian katukoirien sterilisointi- ja hoitokuluihin.
Ainoat laatuaan
Yhteistyötä Seppä tekee Koirakamuille Jeesiä -yhdistyksen kanssa. Shoutdogs! -projek-
ti on vähän yli puolessa välissä, ja uniikkeja
kangasvärimaalauksia syntyy nyt noin kahdeksan koiran kuukausivauhdilla.
Vaatteita myydään verkossa huutokauppaperiaatteella. Taiteilijan määrittelemään
lähtöhintaan minimikorotus on viisi euroa.
– Jos jokainen meistä tajuaisi, kuinka
tärkeää hyväntekeväisyys on, maailma olisi
paljon parempi paikka. Monet eläimet ja ihmiset saisivat tarvitsemaansa apua.
– Pitää tehdä pieniä valintoja omassa elämässään, niin pystyy auttamaan muita. Minun tapauksessani juuri nyt yksi koira kerrallaan, summaa Seppä.
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
myönsi Sanni Sepälle joulukuussa ASPA-stipendin. Palkinnolla halutaan kannustaa taiteilijaa, joka on uransa alussa tai jo taidemaailmassa ansioitunut tekijä. Stipendi on
suuruudeltaan 1500 euroa.
Lisätietoa Shoutdogs! -projektista sekä Sanni Sepästä:
sanniseppa.com
lily.fi/blogit/shoutdogs
Ens
Nume i
rossa
:
•Arkim
voimiaessusta
päivää
n
•Kirko
n
s
kootaa ijoitussal
kk
n vastu
ullisesu
•Mitä
ti
n
u
tietää e ori ohjaaj
a
lämäst
ä?
Riikka Moilanen
he Hak
lm ua
ik ika
uu
ss
a
Tule kesätöihin
seurakunnille!
Jaossa on n. 200 työpaikkaa.
Haemme mm. kesäsoittajia,
puistotyöntekijöitä hautausmaille, kirkon esittelijöitä,
oppaita, kesäkerhojen ohjaajia
ja asiointi/ulkoiluapua vanhuksille. Kesätöiden hakuaika
28.2.2015 asti.
Muista KESÄTYÖTAPAHTUMA
tiistaina 3.2. klo 13-17
Seurakuntien talon ala-aulassa, os. Näsilinnankatu 26.
Tule tutustumaan!
tampereenseurakunnat.fi/
kesatyo
Tapahtumat
!
TEEN
L
A
T
OTA
Hannu Jukola
Tampereen ev. lut. seurakunnissa tapahtuu 7.1.-4.2.2015
EKUMEENINEN
KIRKKOVAELLUS
sunnuntaina 25.1.
Tampereella: klo 14
Adventtikirkko,
klo 14.30 Katolinen
kirkko, klo 15 Pelastusarmeija, klo 15.30
Vapaakirkko,
klo 16 Vanha kirkko,
klo 16.30 Metodistikirkko, klo 17
Helluntaiseurakunta, klo 17.30
Ortodoksikirkko.
Rukousvaellukseen
voi liittyä matkalta.
Katso lisää s. 5.
www.tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat
Vauvojen omassa jumalanpalveluksessa Kaukajärven
seurakuntatalossa 11.1. kello 12
körötellään pienimpien ehdoilla.
Ota mukaan helistin soittimeksi
sekä kastekynttilä sytytettäväksi.
Lopuksi on kirkkokahvit- ja -mehut.
MUISTA
•
•
•
Uskon Akatemian kevään luentosarja alkaa 27.1. kello 18
Pääkirjasto Metsossa professori Risto Saarisen luennolla
Uskonnot konfliktien taustalla.
Tekemistä ja touhotusta kevääksi: piirit, kerhot
ja jumpat alkavat! Lisätietoja tästä liitteestä tai
tampereenseurakunnat.fi
Työikäinen mies, tule laulamaan! Arctos-lauluryhmän
harjoitukset keskiviikkoisin kello 19 Kalevan kirkossa.
Katso lisää kuoroja liitteestä, tarjontaa on kaikenikäisille.
Hannu Jukola
Emil Bobyrev
Hyvää mieltä
ja jaksamista
Tule mukaan liikkumaan! Seurakunnillakin
on tarjolla muun muassa kuntojumppia,
israelilaisia tansseja ja lentopalloa. Hyvän mielen
tuolijumppa alkaa 12.1. klo 12 Seurakuntien
talossa. Katso kuntoiluvinkit tästä liitteestä.
2
SILTA 1/2015
HERVANTA
Hervannan kirkko
Lindforsinkatu 7
P. 050 559 7335
Hervannan gospelkuoro, aloitus 8.1.
klo 18. Harjoitukset torstaisin klo 18–20.
Uudet laulajat tervetuloa! Lisät. kuoronjohtaja Riikka Heikkinen 050 599 7347,
[email protected]
Lähetys- ja raamattuluento, 11.1. klo
9.30. Mitä pyhyys tarkoittaa Raamatussa? FT Arto Luoma. Kuuntele Radio Dei,
Tampere 98,8 MHz kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 19.30
Messu, 11.1. klo 11 Jukka Lehto, Soile Rantavuori-Kähärä, Riikka Heikkinen
Hervannan kirkontupa, 14.1. klo 11.
Kokoontumiset jatkuvat viikoittain
Hervanta International Christian
Fellowship, 18.1. klo 9 Meets at Hervanta
Church Chapel In January 2015 on following dates; 6th January on the Feast of
Epiphany 9 am, 18th January, Sunday, 9
am. Come and join us! We hope that this
could be Your Spiritual Home ! More information pastor Hannu 050 408 1805
Lähetys- ja raamattuluento, 18.1. klo
9.30. Seksuaalietiikan kysymyksiä Raamatussa ja omassa ajassamme, psykologi Pirjo Alajoki
Messu, 18.1. klo 11 Ilmo Käki, Kaija Karvala, Riikka Heikkinen
Messu, 25.1. klo 11, Rippikoulusunnuntai,
Kaija Karvala, Ilmo Käki, Martti Syrjäniemi
Lähetys- ja raamattuluento, 1.2. klo
9.30. Jeesus-profetiat Raamatussa,
ekonomi Esko Pusa
Messu, 1.2. klo 11 Jussi Mäkinen, Jukka
Lehto, Riikka Heikkinen, Hervannan
gospelkuoro
Viisikielisen toivelauluja, 13.1. klo 18,
kirkon toimituskappeli
Pelipuiston seurakuntakoti
Teekkarinkatu 17, P. 040 804 8425
Pelipuiston seurakuntakodin ryhmät
aloittavat tammikuun puoleen väliin
mennessä. Pelipuiston srk-koti avoinna
5.1.2015 alkaen arkisin 9–16. Café Pelipuisto avoinna arkisin klo 9–14
Muualla
Kouluikäisten kerhot Kouluikäisten
kerhot alkavat viikolla 3. Mainos jaetaan
kouluissa viikolla 2. Tied. www.junnuhernu.net tai nuorisotyöntekijöiltä
Tampereen seurakunTien
kirkkOmuskariT
kevätkausi 2015 alkaa viikolla 3,
ma 12.1. alkaen
uusia kirkkomuskarilaisia otetaan
vapautuville paikoille. Tarvittaessa perustetaan myös uusia ryhmiä.
Ilmoittautumiset vain sähköisellä
lomakkeella. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Toimintapisteet: Aitolahti, Atala, Hervanta, Härmälä, Kaukajärvi, keskusta
(Seurakuntien talo), Koivistonkylä,
Lentävänniemi, Levonmäki, Lielahti,
Linnainmaa, Takahuhti, Tesoma ja
Viinikka
Ilmoittautumiset, lukujärjestykset,
maksut ym. osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/kirkkomuskarit
HÄRMÄLÄ
Härmälän kirkko
Talvitie 26
P. 050 408 7759
Rukouspiiri Härmälän kirkolla, 8.1. klo
8, jatkuen torstaisin klo 8–9.
Messu, 11.1. klo 10 Antero Eskolin, Markku Ylipää
Vauvakirkko, 11.1. klo 15. Tervetuloa kirkkohetkeen perheen pienimpien kanssa. Kaikki pienten läheiset ovat myös
lämpimästi tervetulleita. Päivi Repo ja
Markku Ylipää
Diakoniapiiri, 14.1. klo 13, Ikäihmisten
kohtauspaikka. Yhdessäoloa monipuolisen ohjelman ja hartauden sekä
kahvihetken merkeissä. Kokoonnumme
keväällä keskiviikkoina 14.1., 28.1., 11.2.,
25.2., 11.3., 25.3., 1.4. (ei tuolijumppaa),
22.4., 6.5. ja 13.5. klo 13–14.30, tuolijumppa klo 12.30. Vetäjinä Taina Nuorto
050 364 6192 ja Seija Huttunen 050 559
3414.
Messu, 18.1. klo 10 Päivi Repo, Martti
Syrjäniemi
Messu, 25.1. klo 10, rippikoulusunnuntai,
Maarit Kuusisto, Markku Ylipää
Messu, 1.2. klo 10 Päivi Repo, Markku
Ylipää
Multisillan seurakuntakoti
Multisillankatu 2
P. 050 408 7759
Käsityöpiiri, 12.1. klo 13, jatkuen keskiviikkoisin klo 13–14.30, alkaen 12.1.2015
Tule mukaan tekemään Äiti Teresa
-peittoja, myssyjä ym. Ota mukaan
myös omia lankoja ja puikot. Tied. Marjo
Perkiö 050 560 6096
Päihteetön kohtaamispaikka, 23.1.
klo 12, jatkuen perjantaisin. Tied. Marjo
Perkiö 050 560 6096
Peltolammin seurakuntakeskus
Tilkonmäenkatu 4
Härmälän lähetyspiiri, 13.1. klo 13, jatkuen parittomien viikkojen tiistaisin
Härmälän kirkontupa, 14.1. klo 10,
jatkuen keskiviikkoisin klo 10–13. Ikäihmisten kohtauspaikka kiinnostavien
teemojen, monipuolisen ohjelman ja
hartauden merkeissä. Mahdollisuus
ruokailuun, tasapainojumppaan, hierontaan ja jalkahoitoon. Ohjelmahetki klo
11. Ruoka 4,50 €, keitto 4 € ja kahvi 1,50
€. Tied. Seija Huttunen 050 559 3414
Koivistonkylän seurakuntatalo
Koivistontie 46
P. 050 436 5226
Aamurukous, 12.1. klo 7, jatkuen maanantaisin ja keskiviikkoisin
Hanna-työn rukouspiiri, 15.1. klo 18.30
– 21.5. klo 20. Tervetuloa rukoilemaan
kansainvälisen Hanna-työn ja omien
asioiden puolesta.Torstaisin 15.1., 12.2.,
12.3., 16.4. ja 21.5. Tied. Tiina Sarkapalo
050 306 2344
Diakonian kirkkopyhä, 1.2. klo 12, Hannu Ruuskanen, Ismo Kunnas ja Veikko
Myllyluoma
VIINIKKA
Viinikan kirkko
Kaartotie 1
P. 050 371 7449
Messu, 11.1. klo 10 radiojumalanpalvelus,
Jussi Mäkinen, Maarit Kuusisto, Veikko
Myllyluoma
Messu, 18.1. klo 10 Hannu Ruuskanen ja
Ismo Kunnas Veikko Myllyluoma
Messu, 25.1. klo 10, rippikoulusunnuntai,
Maarit Kuusisto ja Daniel Hukari Veikko
Myllyluoma
Messu, 1.2. klo 10 Hannu Ruuskanen,
Ismo Kunnas, Veikko Myllyluoma
Sanasta suunta, 18.1. klo 14, srk-sali.
Elämän tarkoitusta etsimässä – usko ja
uushenkisyys ajassamme Erkki Jokinen,
Riitta ja Jorma Satama, laulu
Diakoniapiirit 2015 kevät. Keskiviikkopiiri keskiviikkoisin klo 12.30–14 Viinikan kirkolla, 14.1.2015 alkaen Nekalan
Pysäkki perjantaisin klo 10–13 Nekalan
srk–talolla, 16.1.2014 alkaen Lisät. Anne
järvinen 040 804 8480 ja Riitta Kivistö
040 804 8482
Muualla
Veisun pajat, 13.1. klo 17, Penttilänkatu 9.
Puutöitä, myös korjaus- ja entisöintitöitä, silkkipainantaa, mm. t-paidat, kodin
tekstiilit. Tuotteita myynnissä tiistai-iltaisin klo 17. Kädentaitajat tervetuloa
mukaan toimimaan lähetystyön hyväksi.
Tied. Tiina Sarkapalo 050 306 2344
Pispalan kirkko
Pispalan valtatie 16
P. 050 320 6331
Messu, 11.1. klo 11 Mirella Lehtola,
Kristiina Hyppölä, Tarja Laitinen
Varikkomessu, 11.1. klo 16 ja klo
18.30 uusiverso.fi
Messu, 18.1. klo 11 Markku Komulainen,
Pasi Hakkarainen, Tarja Laitinen
Wanhan ajan kahvila keskiviikko 21.1.
klo 13–14.30
Messu, 25.1. klo 11 Pasi Hakkarainen,
Mirella Lehtola, Janne Salmenkangas,
Sanna Toivola
Varikkomessu, 25.1. klo 16 ja klo 18.30
uusiverso.fi
Pispalan Hannat – naisten rukouspiiri,
30.1. klo 18 vieraana Pirkko Vesavaara
tiimeineen
Ei messua, 1.2. klo 11
60+ laulajaiset, 1.2. klo 16 Yhteislaulutilaisuus, jossa Juhani Marjokorpi
laulattaa ja kertoilee lauluista ja niiden
taustoista
Taizémessu, 1.2. klo 17 Pasi Hakkarainen,
Janne Salmenkangas, Harjun Nuorisokuoro
Wanhan ajan kahvila, 21.1. klo 13–15,
Pispalan kirkon kirkontupa. Kahvilan
isäntänä toimii leipuri Matti Laine,
emäntina Maija Lehtonen ja Arja Tikka.
Tuotto Harjun seurakunnan vanhustyölle. Tied. Maija Lehtonen p. 050 344 5724
ja Arja Tikka p. 050 593 6455
Lielahden kirkko
Ollinojankatu 2
P. 050 400 2108
Messu, 11.1. klo 12 Tarvo Laakso, Markku
Komulainen, Janne Salmenkangas
Messu, 18.1. klo 12 Martti Lammi, Tarvo
Laakso, Sanna Toivola
Messu, 25.1. klo 12 Tarvo Laakso, Martti
Lammi, Sanna Vihervirta,
Eternitas-kuoro, joht. Petra Perttula
Messu, 1.2. klo 12 Kristiina Hyppölä Olli
Hallikainen, Veli-Pekka Järvinen, Janne
Salmenkangas, Sanna Toivola. Kappalainen Kristiina Hyppölän
virkaansiunaaminen
Raholan kerhohuone
Jurvalankatu 4
Hartaus, 25.1. klo 16 Jukka-Pekka
Ruusukallio
Tesoman kirkko
Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6)
P. 040 804 8545
Messu, 11.1. klo 10 Veli-Pekka Järvinen,
Jukka-Pekka Ruusukallio, Janne Salmenkangas. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa
Naistenkerho, 12.1. klo 18 parittoman
viikon maanantaisin
Tesoman Kirkontupa tiistai 13.1. klo 10.
Kirontuvan kevätkausi alkaa, hartaus,
lounas
Aamumessu, 14.1. klo 8.30
Perjantain Olotila pe 16.1., alkaen klo
10 yhteisellä aamukahvihetkellä. Tuolijumppa klo 10.45, hartaus klo 11.30,
lounas klo 12
Messu, 18.1. klo 10, Peetel-pyhä,
Jukka-Pekka Ruusukallio, Veli-Pekka
Järvinen, Sanna Vihervirta. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa
Tesoman Kirkontupa tiistai 20.1. klo 10,
Matkalla Pohjois-Koreassa Päivi ja Matti
Mikkolan matkakertomus sanoin ja
kuvin, hartaus, lounas
Aamumessu, 21.1. klo 8.30
Perjantain Olotila pe 23.1. alkaen klo 10
yhteisellä aamukahvihetkellä.
Tuolijumppa klo 10.45, hartaus klo 11.30,
lounas klo 12
Messu, 25.1. klo 10 Jouni Heiskanen
Jukka-Pekka Ruusukallio Tarja Laitinen Messun jälkeen rukouspalvelija
tavattavissa
Tesoman Kirkontupa ti 27.1. klo 10 Riitta
Tunturin ja Uolevi Salosen kuvakooste
vuoden 2014 vanhustyön tapahtumista
Harjussa, hartaus, lounas
Aamumessu, 28.1. klo 8.30
Perjantain Olotila pe 30.1. alkaen klo
10 yhteisellä aamukahvihetkellä. Tuolijumppa klo 10.45, hartaus klo 11.30,
lounas klo 12
Messu, 1.2. klo 10 Riitta Laankoski, Jukka-Pekka Ruusukallio, Sanna
Vihervirta. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa
Tesoman Kirkontupa ti 3.2. klo 10,
vieraanamme kotihoidon asiakasohjaaja
kertomassa vanhusten perhehoidosta,
hartaus, lounas
Aamumessu, 4.2. klo 8.30
Kalkun seurakuntakoti
Pitkäniemenkatu 9
Kalkun Kirkontupa torstai 15.1. klo 10,
kirkontuvan kevätkausi alkaa, hartaus,
lounas
Kalkun Kirkontupa torstai 22.1. klo 10.
Diakonissa Minna Sormusen aiheena:
Miten hoidan muistiani. Hartaus, lounas.
Kalkun Kirkontupa torstai 29.1. klo 9.30
(Huom! aika). Maijan ja Pian
ohjelmatuokio ja hartaus. Lounas klo
11.30
AITOLAHTI
Aitolahden kirkko
Jenseninkatu 4
P. 050 337 4077
Aitotahti-kuoro, torstaisin klo 18,
kevätkausi alkaa. Tervetuloa uudet sekä
vanhat laulajat!
Messu, 11.1. klo 10 Mauri Nieminen
Naistenpiiri, 12.1. klo 14–16, jatkuen
maanantaisin parittomilla viikoilla.
Tied. Leena Lahtinen 041 547 9399
Aitomiehet, 13.1. klo 18.30–21. Miesten
raamattupiiri, jatkuen tiistaisin.
Silta 1/2015
Kts. aitomiehet.net Klo 17.30 Sauna kirkon takkahuoneella klo 17.30–18.30, klo
18.30 Raamatun tutkiskelua ja rukousta
Avoin rukouspiiri, 14.1. klo 17, jatkuen
keskiviikkoisin. Tied. Pirkko Manninen
045 277 7076
Messu, 18.1. klo 10 Terttu Haikka
Pyhäkoulu, 18.1. klo 10
Sanajumalanpalvelus, 25.1. klo 10
Tuuli Arola-Haverinen
Pyhäkoulu, 25.1. klo 10
Messu, 1.2. klo 10 Mauri Nieminen
Pyhäkoulu, 1.2. klo 10
Kontemplatiivinen rukoushetki ja
luettu messu, 4.2. klo 19 kontemplaatio jatkuen luettuna ehtoollisena klo
19.30–20, Mauri Nieminen
Atalan seurakuntakoti
Pulkkakatu 6
P. 050 599 7344
Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka, 14.1. klo 12–13.45, jatkuen keskiviikkoisin parittomilla viikoilla. Tied. Eija
Heikkilä 050 097 1579
Jumalan kämmenellä -ilta, 14.1. klo
18–19.30 lapsille ja koko perheelle
jatkuen ke parittomilla viikoilla. Aihe:
Kasteen lahja. Ohjelmassa on mm. kirkkohetki, askartelua tai muuta toimintaa,
temppurata ja iltapala. Laulamme myös
lasten virsiä. Tied. diakoniatyöntekijä
Anna Henriksson 050 527 9932
Löydä Elämä -ilta, 18.1. klo 17 Elävä hengellinen elämä, Pekka Luukkala, Arvo
Silventoinen, seurakuntalaisen sana ja
MOT-musiikkiryhmä. Rukouspalvelua
Tuolijumppa, 19.1. klo 10.30–11.10 ikäihmisille maanantaisin parillisilla viikoilla.
Vetäjänä Irja Mulari
Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka, 28.1. klo 12, jatkuen keskiviikkoisin parittomilla viikoilla. Tied. Eija
Heikkilä 050 097 1579
Jumalan kämmenellä -ilta, 28.1. klo 18
lapsille ja koko perheelle, jatkuen ke
parittomilla viikoilla. Aiheena: Uskon
lahja. Ohjelmassa on mm. kirkkohetki,
askartelua tai muuta toimintaa, temppurata ja iltapala. Laulamme myös
lasten virsiä. Tied. diakoniatyöntekijä
Anna Henriksson 050 527 9932 Messukylä
Messukylän kirkko
Messukylänkatu 54
P. 050 599 8215
Messu, 11.1. klo 10 Anita Lepomaa,Touko
Hakala, Hanna Kataja. Messussa ovat
mukana Kovaa ja korkeelta -lauluryhmä
sekä Laulusta iloa – yksinlaulun jatkoryhmä Kirsi Sipisen johdolla
Messu, 18.1. klo 10 Johanna Porkola, Ari
Rantavaara, Petri Karaksela, Kamarikuoro Cantilene
Messu, 25.1. klo 10 Ari Rantavaara, Touko
Hakala, Heikki Hinssa
Messu, 1.2. klo 10 Touko Hakala, Johanna Porkola, Heikki Hinssa
Kaukajärven seurakuntatalo
Keskisenkatu 20
P. 03 363 0430
Naisten lentopallo, torstaisin klo 17.30.
Kevätkauden maksu 25 €
Naisten kuntojumppa, torstaisin klo
18.30. Kevätkauden maksu 25 €
Vauvakirkko, 11.1. klo 12. Vauvat ovat
tämän messun kunniavieraita. Ota
mukaan oma helistin ja kastekynttilä.
Kirkkokahvit ja -mehut tarjolla messun
jälkeen! Hannele Juutinen, Katja
Viljamaa
Israelilaisten tanssien illat, 12.1. klo
17.45. Maanantaisin kaksi ryhmää, klo
17.45–19.15 ja 19.15–20.30. Jatkuen maanantaisin. Tied. [email protected]
Kirkontupa, 13.1. klo 10, jatkuen tiistaisin
Ruokatunti, 13.1. klo 12, jatkuen tiistaisin
Naisten aamukahvit, 21.1. klo 9.30
Levonmäen seurakuntakoti
Hikivuorenkatu 63
P. 050 430 4751
Vanhemman väen iltapäiväkahvit, 14.1.
klo 13–14.30
Linnainmaan seurakuntakeskus
Korpikodinkatu 2
P. 03 363 3123
Diakoniapiirin ja töppösmummojen
yhteinen aloitus, 8.1. klo 14 Mennyttä
muistellen ja uutta suunnitellen, Ritva
Fabrin
Raamattupiiri, 12.1. klo 12–13.30, jatkuen
parittomien viikkojen maanantaisin
Kirkontupa, 14.1. klo 10, jatkuen keskiviikkoisin. Huom! Linnainmaan kirkontupaa tai ruokatuntia ei ole kuukauden
ensimmäisenä keskiviikkona. Silloin
Linnainmaalla on ikäihmisten virkistyspäivä klo 11.30–14.30
Ruokatunti, 14.1. klo 12.45, jatkuen keskiviikkoisin. Huom! Linnainmaan kirkontupaa tai ruokatuntia ei ole kuukauden
ensimmäisenä keskiviikkona. Silloin
Linnainmaalla on ikäihmisten virkistyspäivä klo 11.30–14.30.
Diakoniapiiri, 15.1. klo 14 Mistä ammennan elämäniloa? Ritva Fabrin
Messu, 18.1. klo 12 Anne–Maarit Rantanen, kanttori Hanna Kataja.
Pappapiiri (yli 70-vuotiaille), 20.1. klo
9.30 Tied. Ritva Fabrin p 050 586 5183
Töppösmummot, 22.1. klo 14 Tied. Ritva
Fabrin 050 5865183 Messu, 1.2. klo 12 Anne-Maarit Rantanen,
kanttori Hanna Kataja.
Ikäihmisten virkistyspäivä, 4.2. klo
11.30 Alkaen klo 11.30 ehtoollisenvietolla. Lounas ja ohjelmatuokio. Ritva
Fabrin, Tuija Vähäoja
Messukylän seurakuntatalo
Messukylänkatu 36
P. 03 363 0273
Naisten aamukahvit, 14.1. klo 9 Raamatunkäännöstyö Wycliffen näkökulmasta,
henkilöstöpäällikkö Pia-Christina Roth
Juttukahvila, 21.1. klo 13–14.30
Naisten aamukahvit, 28.1. klo 9. Onnistumisen hetki, terveystiedon maisteri
Sari Ruokonen: Jatkuen parittoman
viikon keskiviikkona
Takahuhdin seurakuntatalo
Tanhuankatu 40
Pyhäkoulu, 18.1. klo 10, jatkuen sunnuntaisin klo 10
Nuorten aikuisten ilta, 24.1. klo 16–20.
Nuorten aikuisten ilta Takahuhdin
srk-kodilla. Ohjelmassa ruokaa, rentoa
olemista, yhdessätekemistä ja nuorten
aikuisten tulevien juttujen ideointia.
Tervetuloa kaikki, jotka tunnette itsenne
nuorten parissa “fossiileiksi”! Seuraavat
kerrat 14.3., 11.4., 23.5., 13.6., 11.7. ja 22.8.
Uudenkylän seurakuntatalo
Ali–Huikkaantie 13
P. 050 360 5924
Iltamessu, 11.1. klo 17 Kaisa Yrjölä. Pyhäkoulu (3+), varkkikerho, iltapala. Pyhäkoulu, 11.1. klo 17 parillisten viikkojen sunnuntai
Kirkontupa, 12.1. klo 10 Kirkontupa maanantaisin klo 10–12.30 alkaen 12.1.
Naistenkerho, 12.1. klo 18.30, jatkuen
parittomien viikkojen maanantaina
Naisten kuntojumppa, 14.1. klo 18 ja klo
19, jatkuen keskiviikkoisin. Kevätkauden maksu 25 €
Jeesuksen jalanjäljissä – opetusta
Vuorisaarnasta, 18.1. klo 17. Opetusta,
jakamista ja rukousta Vuorisaarnan
pohjalta. Valikoimaton rakkausmessukylankohtaamispaikka.fi
Raamattupiiri, 20.1. klo 17, jatkuen aina
parillisten viikkojen tiistaina
Iltamessu, 25.1. klo 17, Kaisa Yrjölä. Pyhäkoulu (3+), varkkikerho, iltapala Jeesuksen jalanjäljissä – opetusta
Vuorisaarnasta, 1.2. klo 17. Opetusta,
jakamista ja rukousta Vuorisaarnan
pohjalta. Antamisen lahja.
messukylankohtaamispaikka.fi
Teisko
Teiskon kirkko
Teiskon kirkkotie 114
P. 040 558 0137
Messu, 18.1. klo 10 Tuula Haavisto, Maiju
Häyrynen
Messu, 1.2. klo 10 Tuula Haavisto, Maiju
Häyrynen Kämmenniemen kerhohuone
Kämmenniemenkatu 46
Messu, 11.1. klo 15 Tuula Haavisto, Heikki
Hinssa
Saarentupa, 14.1. klo 10. Ikäihmisten
oma ohjelmapäivä keskiviikkoisin klo
10–13.30. Iltapäivävieraana Iloisesti
ikääntyen-kuoro Tied. ja kuljetukset,
Pirjo Torikka 050 563 3724 Saarentupa, 21.1. klo 10. Toivon sirpaleita -kuvien äärellä diakoniatyöntekijä
Anna Henriksson Aitolahdelta. Tied. ja
kuljetukset, Pirjo Torikka 050 563 3724 Musiikkipyhäkoulu, 25.1. klo 13.30
Saarentupa, 28.1. klo 10. Ikäihmisten
oma ohjelmapäivä keskiviikkoisin. Täpinät -näytelmäryhmä esiintyy. Tied. ja
kuljetukset, Pirjo Torikka 050 563 3724 Naisten matkakumppanuusilta, 29.1.
klo 18 Tuula Haavisto
Saarentupa, 4.2. klo 10 Ikäihmisten oma
ohjelmapäivä keskiviikkoisin. Tied. ja
kuljetukset, Pirjo Torikka 050 563 3724
Teiskon seurakuntatalo
Teiskon kirkkotie 113
Lähetyksen käsityöpiiri Kahvi ja kudin,
13.1. klo 10 ja 27.1. klo 10
Muualla
Jutilan seurakuntapiiri, 8.1. klo 18, Satu
ja Veikko Salmesvuorella, os. Salminiementie 25
Lähetyksen rukouspiiri, 12.1. klo 19,
Sääksniementie 118 A, jatkuen maanantaisin parittomilla viikoilla
Naisten jumppa, 12.1. klo 19, Terälahden
koulu, Niemikyläntie 14, jatkuen maanantaisin
Naisten jumppa, 12.1. klo 19.30 Kämmenniemen koululla, Paavolantie 4,
jatkuen maanantaisin
Joukontupa, 13.1. klo 13, Kotilinnasäätiön kerhohuone. Avoin kahvi ja keskustelutilaisuus klo 13–14.30 varttuneelle
väelle Kotilinnasäätiön kerhohuoneella,
os. Ullakonvainio 5
Etelä–Teiskon srk-piiri, 20.1. klo 18,
Seppo ja Eila Järvisellä, Heinäsenniityntie 14
Kuorannan kotipyhäkoulu, 25.1. klo 13,
Hakamaa, Hakamaalla, Kuorannantie 511
3
Kerhonohjaajien
perus- ja jatkokurssi
tammikuussa!
Aloita uusi harrastus
pitämällä seurakuntien
kerhoja. Näiltä kursseil­
ta saat tietoa kerhon­
ohjaamisesta ja tutustut
muihin kerhonohjaajiin.
Ilmoittaudu ja lue lisää
netistä 18.1. mennessä
www.trevlut.net/
kerhonohjaajat
Kaleva
Kalevan kirkko
Liisanpuisto 1
P. 040 804 8774
Messu, 11.1. klo 10 Jukka Kuusisto, Kati
Eloranta, Kari Nousiainen
Messu, 18.1. klo 10 Salla Häkkinen, Harri
Luoma, Kari Nousiainen
Messu, 25.1. klo 10, rippikoulusunnuntai,
Kati Eloranta, Hari Luoma, musiikki Kari
Nousiainen
Messu, 1.2. klo 10 Tapio Virtanen, Mervi
Äyräväinen, musiikki Kari Nousiainen.
Yhteisvastuukeräys alkaa. Messun
jälkeen keittolounas sekä yhteisvastuutuotteiden myyntiä. Messun jälkeen
myös srk-salissa Annukka Laineen esitelmätilaisuus: Sinun tähtesi – seimeltä
kasteelle, loppiaisen kuvia. Tilaisuus
liittyy myöhemmin avattavaan taidenäyttelyyn.
Aamurukouspiiri, 21.1. klo 7.30, kappeli,
jatkuen keskiviikkoisin. Rukouspiirin
jälkeen kahvit salissa 1
Raamattuluennot heprealaiskirjeestä,
8.1. klo 18, kirkon sali 1, jatkuen parillisilla
viikoilla torstaisin klo 18. Luennot pitää
rovasti Pekka Paakkanen. Tervetuloa
kuuntelemaan ja keskustelemaan
Ainot ja Einot, maanantaisin
klo 9.30–11, sali 1. Kohtaamispaikka
eläkeikäisille ja lapsiperheille. Tied.
Susanna Laitinen, 050 541 5790
Käsityöpiiri, maanantaisin klo 18–20,
sali 1. Vapaaehtoinen ohjaaja Elisa Tuominen, Tied. Heli Haavisto 050 5713106
Kalevan kirkontupa, tiistaisin eläkeläisille klo 11–12.30, sali 1. Ohjelmaa,
yhdessäoloa ja lounas 5 €. Tied. Anne
Joronen 050 345 1162
Tullaan tutuksi -ryhmä, torstaisin eläkeläisille klo 13–14.30, sali 1. Kahvimaksu 1 €. Tied. Anne Joronen 050 345 1162
Naisten rukouspiiri, 15.1. klo 18, sali 1,
jatkuen torstaisin klo 18 parittomilla
viikoilla. Tervetuloa, sisaret, rukoilemaan
yhdessä
Jeesus maailmalle -piiri, 18.1. klo 15,
sali 1. Piirissä keskustellaan lähetystyön
asioista alustusten ja lähettikirjeiden
pohjalta. Rukoilemme yhdessä lähetystyön puolesta. Vapaaehtoinen kolehti
kerätään Kylväjän tekemän lähetystyön
tukemiseksi. Piirin vetäjinä toimivat Pirjo
Metsähonkala ja Tuula Ryhänen.
Seuraava kerta 22.3.
4
SILTA 1/2015
Tampereen ev.lut. seurakunnat
Musiikkikasvatus
KIRKKOMUSIKANTIT
Tervetuloa mukaan
innostavaan
Kirkkomusikanttitoimintaan
(ent. soitonopetus)!
Uusia osallistujia kevätkauden 2015
vapaille paikoille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautumiset sekä lisätiedot
(opetuspaikat, hinnat, instrumentit…) osoitteessa
tampereenseurakunnat.fi/
kirkkomusikantit
Kalevan lähetyspiiri, 21.1. klo 14–15.30,
sali 1, jatkuen joka toinen ke (parillinen
vk) Tied. Marja-Liisa Laaksonen
044 3556736
Anjan iloiset askartelijat, maanantaisin
klo 9.30–13, sali 10. Pieni materiaalimaksu kotiin vietävistä askarteluista,
vapaaehtoinen ohjaaja Anja Liukko
Kalevan rukouspiiri, maanantaisin
klo 16, sali 10
Kalevan Seurakuntakuoro, 14.1. klo
14–16, sali 10. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 14–16. Mukava ja komeasti laulava kuoro. 4–äänistä perinteistä ja uutta
hengellistä kuoromusiikkia. Laulamme
Kalevan kirkon messuissa, vierailemme
laitoksissa. Kevätlaulajaiset, laululeiripäivä. Uudet laulajat tervetuloa! Kari
Nousiainen, Kalevan kirkon kanttori,
050 304 1365, [email protected]
Lauluryhmä Yxlysti, 14.1. klo 18, sali 10.
Työikäisten naisten lauluryhmä Yxlysti
harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.30–19.
Uudet laulajat tervetuloa! Uudempaa
hengellistä laulumusiikkia 1–2-äänisenä.
Messu-laulantaa, erilaisia esiintymisiä,
kevätlaulajaiset. Laululeiripäivä yhdessä
Arctoksen kanssa. Yhteisharjoitukset
lauluryhmä Arctoksen kanssa kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo
18–19.30. Tied. Kari Nousiainen, 050
304 1365, [email protected]
Työikäisten miesten lauluryhmä
Arctos, 14.1. klo 18, sali 10. Työikäisten
miesten lauluryhmä Arctos. Harjoitukset
keskiviikkoisin klo 19–20.30. Arctoslauluryhmä huhuilee uusia “karhuja”
rivistöön. Laululeiripäivä Yxlystin kanssa.
Messut, kevätlaulajaiset muiden kuorojen
kanssa. kanssa. Yhteisharjoitukset lauluryhmä Yxlystin kanssa kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 18–19.30. Tied.
Kari Nousiainen, Kalevan kirkon kanttori,
050 304 1365, [email protected]
Kalevan Lapsikuoro, 15.1. klo 17–17.45,
sali 10. Harjoitukset torstaisin klo 17–n.
17.45. Mukavia, kaikenmoisia lastenlauluja. Mukaan mahtuu todella monta ja
innokasta n. 6–12-vuotiasta. Esiintymisiä, herkkuhetkiä ym. kivaa. Tied. Kari
Nousiainen, Kalevan kirkon kanttori,
050 304 1365, [email protected]
Kehittyneet Laulajat, 15.1. klo 18, sali
10. Harjoitukset torstaisin klo 18–19.30.
Suurin Kalevan kirkon lauluryhmistä.
Soveltuu kaikenikäisille. Mukavaa 1–äänistä laulamista. Kuoroleiripäivä, esiintymisiä laitoksissa, kevätlaulajaisissa.
Messumusiikin avustus. Uudet laulajat
tervetuloa! Tied. Kari Nousiainen, 050
304 1365, [email protected]
Israel-rukouspiiri, 8.1. klo 18, sali 9, jatkuu torstaisin parittomilla viikoilla
Unkaripiiri, 15.1. klo 18, sali 9. Ohjelmassa mm. kuvakooste Varpaisjärveltä sekä
Unkarin-matka-suunnitelmia. Seuraava
kerta 5.2.
Ruokapiiri aikuisille, maanantaisin
klo 10, srk-sali. Vapaaehtoinen ohjaaja
Helmeri Keski-Luopa
Jumalan kämmenellä -perhepyhäkoulu, 27.1. klo 17.30–19, srk-sali.
Kasteen lahja. Yhteinen ilta lapsille ja
heidän perheilleen. Ohjelmassa kirkkohetki, askartelua, temppuilua ja leikkiä.
Maksuton iltapuuro. Tied. Terhi Ruuskanen 040 804 8298
Sinun tähtesi – seimeltä kasteelle,
1.2. klo 11.30, srk-sali. Annukka Laineen
esitelmätilaisuus messun ja tarjoilun jälkeen
Israel-ilta, 4.2. klo 18, srk-sali. Ari Tabell,
Päivi Tabell, musiikki. Hebrealaisia
lauluja. Järj. Aineellinen ja Hengellinen
Avustustyö ry
Kissanmaan seurakuntakoti
Sudenkatu 6
Eläkeikäisten kohtaamispaikka, 15.1.
klo 13, jatkuu torstaisin parittomilla viikoilla. Tied. Heli Haavisto 050 571 3106
Muualla
Kirkontupa Myötätuulessa, keskiviikkoisin klo 10–11.30, eläkeikäisille,
Ilmarinkatu 10. Ohjelmaa, yhdessäoloa,
kahvi ja pulla 1 €. Tied. Sirpa Lindgren
050 326 2377
Hyvän mielen kerho Myötätuulessa,
21.1. klo 13–14.30. Ilmarin 10, ke klo
13–14.30 : 21.1., 18.2., 18.3., 22.4., 20.5. Tied.
Heli Haavisto 050 571 3106
PYYNIKKI
Aleksanterin kirkko
Pyynikin kirkkopuisto
Ehtoollishartaus, 8.1. klo 17
Messu, 11.1. klo 10 Olli Hallikainen, Minnamaria Tammisalo, ja urkurina Merja
Lohilahti. Camena-kuoro, johtaa Elina
Pitkäkoski. Uusien luottamushenkilöiden siunaaminen. Kirkkokahvit
Aamumessu, 14.1. klo 7.15. Arjen messu
keskiviikkoaamuna klo 7.15. Sami Uusi-Rauva ja Päivi Repo
Ehtoollishartaus, 15.1. klo 17
Messu, 18.1. klo 10 Säde Siira, Sami
Uusi-Rauva, urkurina Riikka Viljakainen,
Merja Lohilahti. Katajaiset-kuoro, johtaa
Jussi Tamminen
Aamumessu, 21.1. klo 7.15 Arjen messu
keskiviikkoaamuna klo 7.15. Sami Uusi–
Rauva ja Päivi Repo
Ehtoollishartaus, 22.1. klo 17
Rukousilta, 24.1. klo 18 Seppo Juntunen
Messu, 25.1. klo 10 Tarton lääninrovasti
Joel Luhamets, Olli Hallikainen, urkurina Riikka Viljakainen, Merja Lohilahti.
Kelot-kuoro, johtaa Jussi Tamminen
Aamumessu, 28.1. klo 7.15. Arjen messu
keskiviikkoaamuna klo 7.15. Sami Uusi-Rauva ja Päivi Repo
Ehtoollishartaus, 29.1. klo 17
Messu, 1.2. klo 10 saarnaa Sami Uusi-Rauva, Säde Siira, Riikka Viljakainen.
Yhteisvastuukeräys alkaa
Sanan Lähteillä -ilta, 3.2. klo 18.30. Olet
nimeltä kutsuttu, Satu Eerola, Matti Mäkinen, musiikki Minna ja Jussi Pyysalo.
Järj. Tuomiokirkkosrk ja KRS
Viittomakielinen messu, 11.1. klo 15,
kryptassa. Kuurojen pappi Marja
Saukkonen. Kirkkokahvit
Pyynikin lähetyspiiri, tiistaisin klo 13
kryptassa
Pyynikin Seurakuntapiiri, 19.1. klo
14–15.15 kryptassa. Tied. Kaisu-Leena
Taulu 050 554 2428
ELY ry:n lauluseurat, 25.1. klo 18, kryptassa. Järj. Tuomiokirkkosrk ja KRS
Pyynikin kirkontupa
Mustanlahdenkatu 21 A
Avoinna maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9–15. Klo 10
aamukahvit, yhdessäoloa ja seurustelua, sana-, laulu- ja runohetkiä, virkistystä moneen makuun unohtamatta retkiä.
Kahvi 2 €, lounas 5 €. Tervetuloa mukaan toivottavat Arja Savolainen 040
8048 772 ja Helka Hämäläinen 050
5364 047. Katso tarkemmat ohjelmatiedot helmikuun Silta -lehdestä.
Ruokarinki, 8.1. klo 17–19.30. Tied. Janne
Vihervirta 046 614 1482
Miesten raamattupiiri, torstaisin, alk.
15.1. klo 11. Raamatun lukemista, alustus
päivän aiheesta ja keskustelua. Tied.
Sami Uusi-Rauva 040 804 8710
Pyynikin seurakuntakoti
Kisakentänkatu 18
P. 050 433 8526
Kamarikuoro Solenne, 8.1. klo
18–20.30. Nuotinlukutaitoisille ja
kokeneille sekakuorolaulajille. Kuoron
ohjelmisto on monipuolista, a cappellasta orkesteriproduktioihin. Erityisesti
mieslaulajia kaivataan lisää. Mahdollisuus osallistua myös projektilaulajana.
solenne.fi. Tied.Kirsi Mäki, kirsi.maki@
evl.fi, 050 438 8435
Aleksanterin lauluryhmä, 12.1. klo 17.15,
jatkuen maanantaisin. Lauluryhmä on
sekakuoro, jolla on ohjelmistossaan
mm. barokkikantaatteja, ja se esiintyy usein myös soitinyhtyeen kanssa
Aleksanterin kirkossa. Kuoroon on
koelaulu, ja erityisesti uudet miesäänet
ovat tervetulleita. Kokeneilla laulajilla
on mahdollisuus myös soolotehtäviin.
Kuoroa johtaa kanttori Riikka Viljakainen
050 430 2002
Pyynikin perhekerho, 14.1. klo 9.30–
11.30, jatkuen kokoontuu keskiviikkoisin
14.1. Kerho kuin perhe. Tervetuloa aloittamaan uutta kerhovuotta! 21.1. Taikatalvi ja lumilapsi. Esittelyssä talvisia kirjoja
kaikille ikäryhmille. 28.1. Kiinalainen äiti
Suomessa. Ohjelmassa on kiinnostavia
alustuksia ja keskustelua, arjen jakamista, hiljentymistä sekä kahvi- ja teehetki.
Lapsilla on mahdollisuus leikkimiseen.
Kerho on avoin kaikille junioreista senioreihin. Tied. Inkeri Skogster 044 949
7050
Aleksanterin kirkon kuoro, 14.1. klo
18–20. Projektikuoro kokeneemmille
ja nuotinlukutaitoisille naislaulajille.
Laulajilla on mahdollisuus valita projekti
kerrallaan, jolloin jatkuvaa sitoutumista
ei vaadita ja on mahdollista osallistua
silloin kun aikataulu on itselle sopiva.
Tied. Kirsi Mäki, [email protected], 050
438 8435
TUOMIOKIRKKO
Tuomiokirkko
Tuomiokirkonkatu
P. 040 804 8765
Messu, 11.1. klo 10 Merja Halivaara, Kari
Salonen, musiikki: Tuomas Laatu
Messu, 18.1. klo 10 Olli Hallikainen, Antero Niemi, musiikki: Tuomas Laatu
Messu, 25.1. klo 10 Mari Korhonen–
Hieta, Merja Halivaara, musiikki: Henri
Hersta
Tammisunnuntain kirkkojuhla, 25.1.
klo 15. Juhlapuhe Tarton Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets,
musiikkia Ilmavoimien soittokunta,
Poikakuoro Pirkanpojat, urkuri Henri
Hersta ja kanttori Tuomas Laatu, rovasti Esa Eerola. Juhlan kolehti kannetaan
Tarton Suomen-poikien huoltotyöhön.
Järj. Vapaussodan Tampereen Seudun
Perinneyhdistys ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan piiri
Messu, 1.2. klo 10 Kari Salonen, Antero
Niemi. Musiikki: Tuomas Laatu. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit
ja myyjäiset yhteisvastuukeräyksen
hyväksi
Käsityö- ja askartelukerho Lähetysvakka, maanantaisin klo 14–17, alasalissa. Tuotteita myydään lähetystyön
hyväksi.
Tuomiokirkon kuoro, tiistaisin klo
17–18.30, alasalissa. Ohjelmisto vaatimustasoltaan myös aloittelijoille soveltuvaa. Tied. kanttori Tuomas Laatu
050 433 4823
Kamarikuoro Cantionale, tiistaisin klo
18.30–20.30, alasalissa. Ohjelmisto
haasteellista kirkkomusiikkia. Tied.
kanttori Tuomas Laatu 050 433 4823
Seurakuntien talo
Näsilinnankatu 26
Hyvän mielen tuolijumppa, maanantaisin klo 12–13, Näsin sali. Lisät. Hanna
Välimaa 050 329 5336
Uusia eväitä elämän reppuun = UEER,
13.1. klo 13–15, kokoustila Emmaus.
Toimintaa erityisesti työttömille ja
muillekin työikäisille, joilla on vapaata
päiväsaikaan. Uusi vuosi edessämme
kuin avautuva kirja. Ota mukaan itsellesi
tärkeä kirja, runo, teksti ym. Lisät. Helena Soininen 050 518 4683
Kaiken maailman kirjoja -lukupiiri,
13.1. klo 17–19, kokoushuone Emmaus,
jatkuen kuukauden ensimmäinen tiistai
Hengellinen tiistaikerho HETI, 20.1. klo
13, kokoushuone Emmaus, jatkuen parillisten viikkojen tiistaina. Lisät. Hanna
Välimaa 050 329 5336
Uusia eväitä elämän reppuun = UEER,
27.1. klo 13–15, kokoushuone Emmaus.
Toimintaa erityisesti työttömille ja muillekin työikäisille, joilla on vapaata päiväsaikaan. Israel diakuvina, Mauno Puntalo.
Lisät. Helena Soininen 050 518 4683
Seurakuntakoti Katariina
Hatanpään puistokuja 20
P. 050 433 8522
Katariinan seniorit, 19.1. klo 9.30 Kokoontuu maanantaisin klo 9.30–11.30.
Ohjelmassa jumppa, kahvit, vierailijoita
ja keskustelua. Lisät. Helena Soininen
050 518 4683.
Messu, 1.2. klo 15 Mari Korhonen-Hieta,
Paula Siren. Kirkkokahvit
DEUTSCHER
GOTTESDIENST
am 11. 1. um 15 Uhr
im Gemeindehaus von Pyynikki
Kisakentän 18. H.–Ch. Beutel
ENGLISH SERVICE
Vanha kirkko, the Old Church
Keskustori
English Service every Sunday at 4pm.
Sunday School for kids, coffee social,
Bible Reflection for everyone. Welcome!
11.1. Rev. Ville Aalo
18.1. Rev. Kati Eloranta
Silta 1/2015
25.1. Rev. Risto Korhonen 1.2. Rev. Jo Farnworth (Diocese of Manchester, UK), Rev. Tuomas Mäkipää from
the Anglican Church in Finland
SVENSKA
FÖRSAMLINGEN
Svenska hemmet
Satamakatu 19
Sö 11.1. 1söndagen efter trettondagen,
högmässa kl 11, Kim Rantala och Paula
Sirén. De nya förtroendevalda välsignas.
Kyrkkaffe.
Ti 13.1. Mammor, pappor o barn,
kl 10 SvG
Ti 13.1. Tisdagsklubben SvG kl 13–15.30
Ons 14.1. Diakonikretsen kl 13 SvH, vårens första träff. ”Nyårslöften”?
Ons 14.1. A-män bastukväll i Ilkko
kl 18.30. Skjuts från Gamla kyrkan.
Sö 18.1. 2söndagen efter trettondagen,
högmässa kl 11 SvH, och Paula Sirén
Ons 21.1. Diakonikretsen kl 13 SvH,
kyrkoherden talar om tro.
Sö 25.1. 3söndagen efter trettondagen,
gudstjänst kl 11, Kim Rantala och Hanna-Maarit Kohtamäki. Skriba-eleverna
med föräldrar är med.
Sö 25.1. Scouternas Vinterfest kl 18 i
Finlaysons kyrka, Kim Rantala, Linda
Leskinen
Ons 28.1. Diakonikretsen kl 13 SvH, Essi
berättar om årets GA insamling som
börjar i februari
Ons 28.1. Skriba för vuxna kl 18 i SvH
med kyrkoherden
EKUMEENINEN
KIRKKOVAELLUS
osa kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa 18.–25.1.2015
Vaellus su 25.1. Tampereella:
klo 14 Adventtikirkko
klo 14.30 Katolinen kirkko
klo 15 Pelastusarmeija
klo 15.30 Vapaakirkko
klo 16 Vanha kirkko
klo 16.30 Metodistikirkko
klo 17 Helluntaiseurakunta
klo 17.30 Ortodoksikirkko
Rukousvaelluksen jokaisessa pysähdyspaikassa on noin 12 minuutin rukoushetki. Rukousvaellukseen voi liittyä
matkalta. Ortodoksisessa kirkossa on
rukoushetken jälkeen teetarjoilu.
Järj. Tampereen Ekumeeninen työryhmä
Lisät. Pj. Veli-Pekka Järvinen 050 330
2077, siht. Ville Aalo 050 468 8484, ville.
[email protected]
KURSSIKESKUKSET
Torpan kurssikeskus
Torpantie 29, Siivikkala
Torpan miestenilta ti 13.1. klo 17.
Alustus: piispa Matti Repo, illan sana:
Veli–Pekka Järvinen, illan isäntä: Martti
Lammi. Saunat lämpimänä klo 17 alkaen, kahvit klo 18.15. Tilaisuus alkaa
klo 19; illan isännän avaussanat, vieraan
alustus (n. klo 19.15–20), keskustelu klo
20–20.20, illan sana klo 20.20–20.30.
Yhdyshenkilö pastori Martti Lammi, puh.
050 307 1402
MUMMON KAMMARI
– Vapaaehtoisen vanhustyön keskus
– Kyläpaikka kaikenikäisille
Vapaaehtoisen vanhustyön avunvälitys p. 03 219 0711 arkisin klo 9–11.
Ulkoiluystävät, juttu- ja asiointikaverit,
Talkkari Pikkaraiset, lääkäriin saatot.
Mummon Kammarin Kyläpaikka on
evakossa Koskikeskuksen 3. kerroksen
Muotikadulla tammikuun loppuun asti.
Avoinna ma–ke klo 10–14.
Toivevirret ja päivähartaus vanhassa
paikassa Otavalankatu 12 A, Mummon
Kammarin 2. krs. torstaisin klo 11–12. Toimisto Otavalankatu 12 A (2. krs.), p. 03 219
0455. Avoinna ma 9–17, ti–to 9–14.
PARISUHDEKURSSI
Tunnekeskeinen parisuhdekurssi on
kanadalaisen Sue Johnsonin tunnekeskeiseen pariterapiaan perustuva
parisuhdekurssi, jossa tutkitaan oman
parisuhteen vuorovaikutusta kiintymyssuhdeajattelun näkökulmasta. Kurssi
soveltuu parhaiten pareille, jotka haluavat lisätä ymmärrystään omasta parisuhteestaan sekä parantaa keskinäistä
yhteyttä ja läheisyyttä. Kurssi ei sovellu
kriisissä oleville pareille. Kurssikerrat
rakentuvat edellisten kertojen teemoille, joten sitoutuminen mukana oloon
jokaisella kerralla on tärkeää. Kurssikirjana käytetään Sue Johnson: Kunpa
sinut tuntisin paremmin -kirjaa.
Kurssi järjestetään Perheasiain neuvottelukeskuksessa Hämeenkatu 28:ssa
keskiviikkoisin 21.1.–18.3.2015 (ei 11.3.) klo
17.30–19.30. Kurssille otetaan haastattelujen jälkeen kuusi paria. Kurssin hinta
on 120 €/pari. Kouluttajina toimivat
perheneuvojat Heidi Alatalja ja Pertti
Salminen. Ilm. ja tied. Pertti Salminen
050 557 2196 [email protected] tai
Ulla Ahlstedt 040 804 8090 [email protected]
PÄIVÄRAAMATTUKOULU
Päiväraamattukoulu 10 v.
8.1.–23.4.
Kalevan kirkon srk–sali to 9.30–13.15
Kevään teemana
Raamatun punainen lanka
8.1. Kuukauden vieras: Markku Komulainen, Johdanto kevään teemaan; Tule
Pyhä Henki, Seppo Lappalainen
15.1. Pelastushistorian kulku, Minnamaria
Tammisalo; Olli Aumala
22.1. Kaikki alkoi luomisesta, Soile Rantavuori–Kähärä; Kirsti Myllymäki
29.1. Kaikki muuttui lankeemuksessa,
Mervi Äyräväinen; Ismo Nokelainen
5.2. Kuukauden vieras: Jaakko Kentta,
Kärsimyksen ongelma; Tule Pyhä Henki,
Seppo Lappalainen
Lisät. Ville Aalo, 050 468 8484
SANAN LÄHTEILLÄ
Aleksanterin kirkko
3.2. klo 18.30 Olet nimeltä kutsuttu Satu
Eerola, Matti Mäkinen, musiikki Minna ja
Jussi Pyysalo
SENIORIFOORUM
Aleksanterin kirkon krypta
Edullinen kahvitarjoilu klo 12, ohjelma
klo 13
29.1. klo 12 Unelmat kantavat, voimia
antavat,
psykiatrian ja hallinnon erikoislääkäri
Eila Heikkinen.
Sinkut
Aleksanterin kirkko
Pyynikin kirkkopuisto
Sinkkuilta
20.1. klo 18–20, Aleksanterin kirkon
krypta, Yhdessäoloa, uuden vuoden lupauksia, kevään toiminnan suunnittelua
Kevään toiminnan suunnittelua, uuden
vuoden lupauksia. Vertaistapaaminen
yksin eläville aikuisille. Teetä ja kahvia
tarjolla. Kysy lisää ja lähetä ideoitasi:
[email protected] 050 381 7177
tampereensinkut.fi
Sinkkujen oloilta
Linnainmaan srk-keskuksessa, Korpikodank. 2, 31.1. klo 17–21. Yhdessäoloa,
keskustelua, sisäpelejä, saunomista,
nyyttärit. Ota oma pyyhe ja pesuaineet
mukaan! Keskustasta bussit 1, 8 ja 28.
Nekalan srk-talo, nuorisotila, Kuoppamäentie 23, 10.1. klo 17–21. Yhdessäoloa,
keskustelua, sisäpelejä, saunomista,
nyyttärit. Ota oma pyyhe ja pesuaineet
mukaan! Keskustorilta bussi nro 10.
• KRISTILLISET JÄRJESTÖT •
Sisäänkäynti Kuismantien puolelta.
Suurella Sydämellä
Klubi
Näsilinnankatu 26
Raamattu.Piste., 15.1., 22.1. ja 29.1. klo
17.30–18.30 Raamattuopetussarja, joka
toteutetaan yhteistyössä Tampereen
ev. lut. seurakuntien nuorten aikuistentyön ja Kansan Raamattuseuran kanssa.
Raamattuopetus: “Armolahjat”, Jarmo ja
Sirpa Linne
TAMPEREEN
RAAMATTUKOULU
Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1
maanantaisin klo 18.30
12.1., 19.1. ja 26.1. Outi Cappel, Korinttilaiskirje
2.2. Erkki Ranta, Kristus Jesajan kirjassa
9.2. Riitta Lemmetyinen, Roomalaiskirje
16.2. ja 23.2. Jaakko Pirttiaho, Efesolaiskirje
SURURYHMÄ
Sururyhmä itsemurhan tehneiden
läheisille
Läheisen ihmisen itsemurha lamaannuttaa usein pitkäksi aikaa. Ajatukset
eivät tunnu päästävän rauhaan ja
usein oma elämäkin etsii pitkään
uomaansa tapahtuneen jälkeen. On
kysymyksiä, joihin ei luultavasti ole
vastauksia, mutta yhdessä toisten saman asian kokeneiden kanssa pohtien
monia kysymyksiä on ehkä helpompi
kestää.
20.1. alkaen kokoontuu kuudesti tiistai–iltaisin ryhmä itsemurhan tehneiden läheisille. Ryhmässä puhutaan
ajatuksista ja tunteista, joita läheisen
ihmisen itsemurha on herättänyt. Yhdessä jaetaan myös kokemuksia siitä
mikä auttaa eteenpäin. Ryhmää ohjaavat sairaalapastorit Ulla Ruusukallio ja
Heimo Suonsivu.
Ryhmään mukaan tulevilta edellytetään, että kuolemantapauksesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Tied.
ja ilm. 15.1. mennessä Heimo Suonsivu
050 596 9051. Ilmoittautumisen yhteydessä lyhyt keskustelu.
Tampereen seurakuntayhtymä/sairaalasielunhoito
USKON AKATEMIA
Elämän ja uskon kysymyksiä syventävä luentosarja
Pääkirjasto Metso, Pietilä–Sali (Pirkankatu 2) klo 18–19.30
Uskonnot ja rauha
ESIKOISLESTADIOLAISET
Kurjentaival 22, 33100 Tampere
(vastapäätä Viinikan kirkkoa)
HERÄTTÄJÄYHDISTYS
Siioninvirsiseurat
ja po:n vuosikok.
ke 28.1. klo 19
Seurakuntien talolla,
Ateena-sali,
Raimo Naumanen,
Sakari Suutala ym.
Seurat
EVANKELINEN
LÄHETYSYHDISTYS
- ELY ry
Su 25.1. klo 18
Lauluseurat Tampereen
Aleksanterin kirkon
kryptassa.
Anneli ja Kari Lähdesmäki.
Puhujana TT Harri Kuhalampi.
pyhäpäivisin klo 14.00
www.kansanraamattuseura.fi/
tampereella
Tampereen
rauhanyhdistys
Nekalankulma 1
www.tampereenrauhanyhdistys.fi
Seurat
Kanssapuheet
sunnuntaisin klo 16,
keskiviikkoisin ja
lauantaisin klo 19
Nuortenilta
seurakuntailta klo 16
Tervetuloa!
Seura-aikoina seurat
kuunneltavissa osoitteesta
www.tampereenrauhanyhdistys.fi
(Raamatun tutkiminen)
tiistaisin klo 13.00 ja
torstaisin klo 18.30
tiistaisin klo 19.00
Su 18.1.
Tervetuloa!
5
SILTA 1/2015
27.1. Professori Risto Saarinen: Uskonnot konfliktien taustalla
10.2. Professori emeritus Tuomo
Melasuo: Uskonnot sodassa ja rauhassa – näkemyksiä islamilaisen
maailman kokemuksista
Järj. Yhteistyössä Tampereen
ev.lut.seurakunnat ja Tampereen
seudun työväenopisto. Vapaa pääsy. Lisät. Ville Aalo [email protected],
050 468 8484
VERTAISTUKIRYHMÄ
HENKIRIKOKSEN
UHRIEN LÄHEISILLE
27.1. klo 17–19.30 Huoma -ryhmä
Seurakuntien talossa, Näsilinnankatu 26, 2.krs. seuraavina tiistaipäivinä 27.1., 17.2., 31.3., 28.4. ja 26.5.
Vetäjinä vertaistukija Teija Mäkitalo
050 365 2099 ja psykoterapeutti
Varpu Lipponen.
Jyhkeä basso ja
savolaisnauru
SUURELLA SYDÄMELLÄ
LAAJENEMASSA KOKO MAAHAN
Tänä vuonna Yhteisvastuu tukee Suomessa
yksinäisiä, sairaita ja taloudellisessa ahdingossa olevia tai muista syistä vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä Suurella Sydämellä
-vapaaehtoistoiminnan kautta.
Suurella Sydämellä on vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu, joka toimii jo noin 30
paikkakunnalla. Toimintaa laajennetaan koko
maahan. Keräysvaroin tehostetaan myös uusien vapaaehtoisten hankintaa ja koulutusta.
Haitissa Yhteisvastuun tuella rakennetaan uusia kouluja sekä kehitetään koulujen
hallintoa ja opetuksen laatua. Avun vie perille
Kirkon Ulkomaanapu.
Tämänvuotinen keräys alkaa helmikuun
alussa. Viime vuonna suomalaiset lahjoittivat
siihen lähes neljä miljoonaa euroa. Monia
saattohoitoa tukevia hankkeita on jo aloitettu.
Tammikuun toisena sunnuntaina Tampereen Finlaysonin kirkossa kuuluu jyhkeä
basso ja savolaisnauru. Jaakko Ryhänen
ja evankelista Eliina Heinonen vierailevat
Sana Soi -illassa. Illassa kuullaan myös teemalaulu, Lasse Heikkilän Niin kuin on hanki valkoinen.
– Parasta olisi jos itse ei tarvitsisi esiintyä, nauraa Ryhänen. – Sana Soi -illat ovat
hengellisesti ja henkisesti todella hyviä tapahtumia.
Eliina Heinonen oli käymässä Vilppulassa kauniina talvipäivänä.
– Hanki oli kauniin kirkkaan valkoinen.
Halusin tehdä lumienkelin. Matkakaverini
Kalajoen Jorma auttoi minut huonopolvisen hankeen. Vaatteeni olivat mustat ja katselin sinistä taivasta.
– Oli onnellinen olo. Tajusin siinä het-
kessä, että Jumala katsoessaan meitä taivaasta ei näe mustia syntejämme Jeesuksen sovitustyön tähden. Hän näkee meidän
kirkkaan valkoisina enkeleinä.
11. tammikuuta kello 18 alkavan illan
järjestävät Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen Raamattuopisto. Siihen
on vapaa pääsy.
Tilaisuudesta on mahdollisuus hankkia
kristillistä kirjallisuutta ja äänitteitä.
Vesa Keinonen
6
Lukijalta
Miten voin
vaikuttaa kirkossa?
Kannatan kristillisiä arvoja, sellaisina kuin
ne itse koen. Olen vähäisessä määrin
osallistunut seurakunnalliseen hallintotyöhön elämäni aikana. Kokouksen alun
rukouksen ja kahvittelun lomassa olen ollut mukana keskustelemassa rahasta ja
hallinnosta.
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, ja sen päätöksiin minulla ei ole
osuutta eikä arpaa. Juuri niihin päätöksiin haluaisin kuitenkin vaikuttaa. Kirkolliskokouksen ”hallitusohjelmaan” ei ajatukseni pääse vaikuttamaan.
Mukana ololla ylläpidän järjestelmää,
joka tekee päätöksiä puolestani, mutta ei
kysy, mitä seurakuntalaisena ajattelen ja
toivon sekä mitä olen valmis tekemään.
Ylhäinen ohjeistus on vierasta. Oletko
lukenut kirkolliskokouksen hallitusohjelman, löytänyt sen?
Verojen maksun peruste on yhteisten
menojen kattaminen. Verojen maksamisen vastikkeeksi minulla on oikeus saada palveluja. ”Hyvinvointiyhteiskuntaa” ja
sen oikeutusta perustellaan näin.
Eduskunta ei voi vaikuttaa kirkolliskokouksen päätöksiin. Kirkolliskokouksen
enemmistön päätöksillä kyllä vaikutetaan
eduskunnan päätöksiin.
Perustelen omaa äänestämistäni valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa, mikäli
uskoni vielä demokraattisiin menetelmiin
säilyy, juuri mahdollisuudellani vaikuttaa lainsäädäntöön ja päätöksiin edustajani kautta. Vastaavaa en koe kirkon minulle antavan.
Me hyväksymme verosuunnittelun yrityksissä ja omassa elämässämme. Kirkosta eroamisen todellinen syy on useimmiten raha. Sen voi naamioida kulloinkin
pinnalla oleviin asioihin.
Hyvä esimerkki on Päivi Räsänen. Puhuu hän vaikka taitoluistelusta, niin joku
eroaa kirkosta. Ei siis erota rahan vuoksi –
Päivi saa olla syyllinen.
Päivi Räsänen ei edusta koko kirkkoa, ei
enemmistöä. Ehkä hän kuitenkin edustaa
kirkolliskokouksen enemmistössä olevien
ihmisten mielipiteitä? Ei kaikkien seu-
rakuntalaisten. Ei Obamakaan ole koko
Amerikka tai Putin Venäjä. Vero on valtaa
käyttävän itselleen hankkima oikeus.
On parempi puhua lahjasta. Olemme
vielä kaukana kymmenyksistä. Lahja annetaan ja saadaan vastikkeetta. En omaa
omistus- tai lunastusoikeutta vaarilleni antamaan kukkavaasin, kun hänestä
aika jättää.
Vapaa-ajattelijat kehottavat eroamaan
kirkosta. Ei ero kirkosta ajatteluun vapautta tuo. Kyse on rahasta. Ainoa myönteinen
asia tässä touhussa on, että se pakottaa
kirkon miettimään todellista tarkoitustaan,
olemisensa oikeutusta. Emme pidä kirkkoa tai yhteiskuntaa pystyssä vain hallintokoneiston, palkkojen maksamisen tai
eläkkeiden turvaamisen vuoksi. Verolla
maksetaan haluamiamme palveluja.
Kansankirkosta puhuminen on vaikeaa, kun meillä on luterilainen, ortodoksinen ja katolinen kirkko. Niihin voi jokainen suomalainen kuulua. Opilliset erot ja
perinteet ovat ihmisten aikaansaannoksia. En ole omasta Raamatustani löytänyt
perusteita.
Ehkä suuntaus vie kehitystä hitaasti matalakirkollisempaan suuntaan? Uusi
luostarilaitos- tyyppinen toiminta voi
olla tulevan kansankirkon toimintamalli. Avoimempi, joustavampi, osallistavampi. Minähän siitä päätän. Kunhan keksin miten.
Pekka Peltonen
kirkon jäsen
Kirjoita mielipiteesi lukijapalstalle!
Kirjoita yleisönosastoon mieltäsi askarruttavasta asiasta tai anna palautetta
lehdestä. Tekstin ihannepituus on noin
1200 merkkiä välilyönteineen.
Liitäthän viestiisi nimesi ja yhteystietosi, vaikka kirjoittaisitkin nimimerkillä. Myös sähköisellä palautelomakkeella
palautetta antavan ja lukijapalstalla palautteensa julkaisua toivovan on mainittava nimi ja yhteystiedot.
Palautetta ja lukijapostia voi lähettää
osoitteisiin: [email protected], Silta, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, PL 226, 33101 Tampere ja siltalehti.
fi/palaute. ✦
Jukka Kosola (vas.), Risto Itämetsä ja Timo Laine ovat Torpan
miesteniltojen vakiokävijöitä.
Torpan miestenilloissa pysytään
MIESTENILLAT
Torpan leirikeskus, Torpantie 29,
Siivikkala
Torpan leirikeskuksessa pidettävät
Harjun seurakunnan miestenillat voidaan nostaa jo klassikkokategoriaan.
Miesten omia hengellisiä iltoja on toteutettu peräti neljännesvuosisata.
Torpan isännän tehtävistä pari vuotta
sitten eläköitynyt Risto Itämetsä on ollut mukana alusta saakka.
– Tammikuussa 1990 aloitettiin, ja
konsepti on pysynyt koko lailla samanlaisena. Ensin saunotaan ja sen päälle juodaan kahvit. Sitten on alustuksen vuoro
ja tilaisuus päätetään Sanaan.
Emeritusisäntä on ollut mukana lähes
jokaisessa Torpan illassa.
– Poissaoloni taitavat mahtua yhden
käden sormiin.
Itämetsä on pitänyt tarkkaa kirjaa iltojen puhujista ja osallistujamääristä.
– Keskimäärin paikalla on noin 70 miestä. Kun alustamaan on saatu nimekkäitä
puhujia, väkeä saattaa olla jopa yli 200.
Sellaisia olivat esimerkiksi teologi Erik
Ewalds ja terapeutti Tommy Hellsten.
Itämetsän mukaan Torpan illoista on
tullut useille miehille tärkeä osa elämää.
– Paikalle saatetaan saapua jo tuntia
ennen virallista aloitusaikaa.
Roolia ei tarvitse vetää
Tamperelainen Jukka Kosola oli joulukuisena tiistaina ajellut Torpalle. Hän on
käynyt illoissa uskollisesti jo parisenkymmentä vuotta.
– Tänään olisi ollut muitakin menovaihtoehtoja. Mutta tämä on kerran
kuussa ja eräät muut miestilaisuudet viikoittain. Niihin voi mennä sitten toisella kertaa.
Jumalan sanan kuuleminen ja siitä
oppiminen ovat Kosolalle merkittävimpiä syitä tulla Torpalle. Tärkeää on myös
vuorovaikutteisuus.
– Täällä syntyy keskustelua saunassa, kahvipöydässä ja alustusten pohjalta.
Timo Laine on ollut Torpan iltojen
vakiokävijä viitisen vuotta.
– Kuulun Gospel Riders -moottoripyöräkerhoon ja kerran meillä oli vetovastuu
miestenillasta. Siitä se lähti.
Kangasalla asuvalle Laineelle kristilliset miespiirit ovat olennainen osa elämää.
– Näissä ei tarvitse esittää mitään roolia kun naisia ei ole paikalla, hän hymyilee.
Timosta olisi mainiota jos miestilaisuuksissakin kävisi monenikäistä väkeä.
– Vanhemmat miehet saattavat vierastaa nuoria, ja päinvastoin. Mutta hyvää
keskustelua syntyy, kun jää vain saadaan
murrettua.
Vesa Keinonen
Illat kuukauden toisena tiistaina. Tammikuun illassa 13.1. puhujavieraana piispa Matti Repo. Saunat
lämpimänä klo 17 alkaen, kahvit klo
18.15. Tilaisuus alkaa klo 19.
SILTA 1/2015
Ville Hautakangas
Konserttitarjotin
Loun
asm
usi
ke 4
.2. kl ikkia
Alek
o1
sa
Riik nterin k 2
ka V
iljak irkko
urut ainen,
Vapa
a pä
äsy
Tenori Heikki Hattunen (vas.)
ja pianisti Ville Hautakangas
pitävät konsertin Päivännousu
kultaa kirkkomaan Tampereella,
Oulussa ja Helsingissä. Esillä
on ortodoksisesta kirkosta
nousevia tekstejä, säveltäjiä ja
tenori. Tampereen-konsertti
on perjantaina 9.1. kello 20
Pirkanmaan musiikkiopistossa
(Eteläpuisto 4). Liput 10 €
Ortodoksisia kantaesityksiä omaleimaisiin runoihin
Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttori Heikki Hattunen ja Tampere Filharmonian pianisti Ville Hautakangas esittävät Päivännousu kultaa
kirkkomaan -konsertissa ortodoksisia
yksinlauluja suomeksi ja venäjäksi.
Konsertissa kuullaan kaksi kantaesitystä tamperelaiselta säveltäjältä, Leonid Bashmakovilta. Runot näihin on
kirjoittanut Ari Koponen, joka toimii ortodoksisen teologian lehtorina Itä-Suomen yliopistossa, Joensuussa. Koposen
syvällisiä ja omaleimaisia runoja on sävelletty nyt ensimmäistä kertaa.
Bashmakov on toiminut Tampereen
konservatorion rehtorina, sekä kapellimestarina. Hänet tunnetaan orkesteri- ja instrumenttimusiikistaan sekä
ortodoksisen kirkon piirissä paljon käytetyistä kirkkolauluistaan. Nyt hän kuitenkin pääsee esiin yksinlaulujen säveltäjänä.
Myös Peter Mirolybovin (1918–2004)
yksinlaulut ovat harvinaista kuultavaa.
Mirolybov tunnetaan kirkkomusiikin säveltäjänä, mutta erityisesti Uspenskin
katedraalikuoron ja mieskuoron sekä
Kimarakvartetin johtajana. Hän sävelsi
myös paljon maallista musiikkia nimellä Pekka Mirola.
Mirolybovilta on konsertissa laulusarja Aari Surakan runoihin. Surakka
oli runoilijana tunnettu ortodoksinen
rovasti.
Osa Mirolybovin lauluista on venäjänkielisiä, ja niitä on levyttänyt maailmankuulu tenori Nicolai Gedda. Hautakangas soittaa lisäksi Mirolybovin
pianopreduleja.
Konsertin toisella puoliskolla kuullaan Oskar Merikannon lauluja ja
pianomusiikkia sekä ooppera-aarioita.
Heikki Hattunen debytoi jouluna
2014 J.S. Bachin Jouluoratorion evankelistana ja laulaa helmikuussa Ver-
din Nabuccoa Tampereen Oopperan
kuorossa. Aiemmin hän on laulanut
Savonlinnan oopperajuhlakuorossa ja
merkittävissä ortodoksisissa kuoroissa
Suomessa.
Ville Hautakangas soittaa pianoa
Tampere Filharmoniassa ja opettaa pianonsoittoa Tampereen musiikkiakatemiassa. Hän on soittanut muun muassa
TampereRaw-yhtyeessä ja Tampereen
Teatterin Lés Miserables -musikaalissa.
Tampereen-konsertti:
facebook.com/
events/649652561811898
Konsertteja 7.1.–4.2.
Lounasmusiikkia
Piipahdus kirkossa
Antti Tuurnan muistokonsertti
ke 7.1. klo 12
Aleksanterin kirkko
Riikka Viljakainen, urut
Vapaa pääsy
to 15.1. klo 12
Vanha kirkko
Tampereen Musiikkiakatemian oppilaita ja opiskelijoita eri instrumenteilla
ja kokoonpanoilla, lomassa päivän
psalmi
Vapaa pääsy
to 22.1. klo 12
Vanha kirkko
Vapaa pääsy
Sello–piano -resitaali
la 10.1. klo 18
Pispalan kirkko
Ida Hirvola sello
Talvikonsertti
su 18.1. klo 16
Pispalan kirkko
Konsertin järjestää
Lions Club Tampere Härmälä
Iloitkoon ihmiskunta -konsertti
J. S. Bachin kirkkovuoden alkupuolen
urku- ja kuorokoraaleja
su 25.1. klo 18
Messukylän kirkko
Petri Karaksela urut, Messukylän
kanttorien lauluyhtye, Petra Perttula,
jousikvartetti Tempo Primo.
Vapaa pääsy, ohjelma 10 €
7
Konsertti
Yhteisvastuun hyväksi
su 1.2. klo 15
Kalevan kirkko
VPK:n puhallinorkesteri,
johtaa Matti Prepula
TUKEA & APUA
Jos et tiedä mihin ottaa yhteyttä:
•
•
•
•
Seurakuntien avunvälitys, p. 03 219 0711 arkisin klo 9–11
Avunpyyntölomake suurellasydamella.fi
Päivystävä pappi tavoitettavissa arkisin ma–pe klo 9–16 numerossa 040 804 8005
Oman seurakunnan diakoniatyöntekijä auttaa toimeentulo-ongelmissa. Apua
saadakseen ei tarvitse olla seurakunnan jäsen.
DIAKONIAN VASTAANOTOT
Harjun seurakunta
• Diakonianpuhelin ma–to klo 10–12, 050 466 0699.
• Vastaanotot: Tesoman kirkko maanantaisin 9.30.–11.30,
Pispalan kirkko ma ja to klo 10–12
Eteläinen seurakunta
• Vastaanotot: Hervanta: kirkko ma–ti klo 10–12, Pelipuisto
ke klo 10–12, 050 430 4473
• Viinikan kirkko ti klo 9–10, to klo 14–15, 040 804 8481,
Härmälän kirkko ti klo 11–13
• Multisillan srk-koti ti 12–14, Peltolammin srk-keskuksessa ei
vastaanottoa
Tuomiokirkkoseurakunta
• Tuomiokirkko: Kyttälänkadun diakoniatoimisto, Kyttälänkatu 1 E parittomien viikkojen ti klo 9–12 050 329 5336,
Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26 parillisten viikkojen
ti klo 9–12, 050 518 4683, Srk-koti Katariina, Hatanpään
puistokuja 20 to klo 10–12, 050 322 1398.
• Pyynikki: Pyynikin diakoniatoimisto, Mustanlahdenkatu 21 A
ma klo 10–12, 050 553 0455 ja 050 554 2428
• Kaleva: Kalevan kirkon diakoniatoimisto to klo 9–11,
050 571 3106, 050 345 1162 ja 050 541 5790.
Messukylän seurakunta
• Messukylän seurakunnan diakoniavastaanotot ilman ajanvarausta 12.1.–30.5.2015
• parittomilla viikoilla:
• maanantai klo 9–11 Linnainmaan srk-talo, Korpikodinkatu 2
• tiistai klo 9–11 Levonmäen srk-talo, Hikivuorenkatu 63
• tiistai klo 10 – 12 Atalan srk-talo, Pulkkakatu 6
• torstai klo 9–10.30 Messukylän srk-talo, Messukylänkatu 36
• parillisilla viikoilla:
• maanantai klo 9–11 Uudenkylän srk-talo, Ali-Huikkaantie 13
• tiistai klo 9–11 Kaukajärven srk-talo, Keskisenkatu 20
• tiistai klo 10–12 Kämmenniemen kerhohuone, Kämmenniemenkatu 46
• Diakoniatyön yhteyspuhelin 040 804 8625
• Netissä: www.tampereenseurakunnat.fi/mediakonia
• Avoin kirkko. Aleksanterin kirkko arkisin ma–pe klo 12–18,
paikalla päivystävä seurakuntalainen.
• Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–18. Rukoushetki ma–
H
Teko yvien
jen K
au
a
v
autu ppa
joulu
i
tauo
tänä n jälkee
än 7
n
.1.!
MUMMON KAMMARI
• Lähimmäisapua vanhuksille. Avunpyynnöt Seurakuntien
avunvälitykseen arkisin klo 9–11, puhelin 03 219 0711
ke, pe klo 17. Ehtoollishartaus to klo 17. Raamatunluku- ja
rukoushetki ti klo 12. (ei luentaa viikolla 2). Rukoilevat äidit
ti klo 17.30. Junnukappeli (avoimet ovet koululaisille) jatkuu
12.1.15.
• Henkilökohtaista rippiä varten ota yhteyttä seurakuntasi
pappiin tai päivystävään pappiin Aleksanterin kirkossa.
• Lähdekappeli Seurakuntien talo, Näsilinnank. 26, avoinna
hiljentymistä varten arkisin talon aukioloaikoina avoinna
hiljentymistä varten arkisin ma–pe klo 9–14.
• Palveleva puhelin joka ilta suomeksi 01019 0071 alkaen
klo 18 sekä ruotsiksi 01019 0072 alkaen klo 20. Palveleva
netti osoitteessa verkkoauttaminen.fi
• Kirkon chat päivystää Kirkko Suomessa Facebook-sivuilla
arkisin klo 14–16. Chatissa voit keskustella yksityisesti ja
nimettömänä kirkon työntekijän kanssa.
• Perheneuvonta auttaa parisuhde- ja perheongelmissa.
Ilmoittautuminen asiakkaaksi ja tiedustelut arkisin ma–pe
klo 9–11 ja ma, ke klo 13–15 040 8048 100,
• Seurakunnilla on vertaistukiryhmiä elämän eri tilanteisiin,
esim. sureville, adoptioperheille, rikoksen uhrien läheisille,
vankien omaisille ja sinkuille. Tarkemmat tiedot kokoontumisista tampereenseurakunnat.fi/vertaistuki
• Surun aikana yhteyttä voi ottaa pappiin tai seurakunnan
työntekijään. Seurakunnissa järjestetään myös sururyhmiä
läheisensä menettäneille. Tietoa ryhmistä saa seurakuntien
työntekijöiltä ja osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/tukea_ja_apua/surussa. Katso alkava sururyhmä itsemurhan
tehneiden omaisille liitteen sivulta 5.
• Muutamilla isoilla työpaikoilla on nimetyt työpaikkapapit,
joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikkapappi
• Sairaalapapit ovat käytettävissä henkilökohtaisia keskusteluja varten. Heidät tavoittaa helpoiten sairaalan henkilökunnan avulla. Yhteys- ja lisätiedot: tampereenseurakunnat.
fi/sairaalapappi
APUA TOIMEENTULOON
• Toimeentulo-ongelmissa voit saada apua ja ohjausta
seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta, joka tarvittaessa
ohjaa eteenpäin oikean avun piiriin. Diakonian vastaanotolla
selvitetään aina ensisijaisesti yhteiskunnan tarjoamat lakisääteiset etuudet. Apua saadakseen ei tarvitse olla seurakunnan jäsen. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot seurakuntien sivuilta: tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat
• Raha-asioissa neuvontaa saa erikseen sovittavissa, henkilökohtaisissa neuvotteluissa. Yhteydenotot avunpyyntölomakkeella:
• Ruokapankin ruuanjaosta Tampereella vastaa RuokaNysse.
Jos sinulla on tarve päästä RuokaNyssen asiakkaaksi, ota
ensin yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöntekijään.
Ruokanysse tauolla 11.1. asti.
TYÖTTÖMIEN JA PIENITULOISTEN
RUOKAILUT ARKISIN
• Cafe Pelipuisto. Annossalaatteja ark. ma klo 9–14 (2,5 €).
• Hervannan kirkko, Lindforsinkatu 7, ti 11– (3 €). Tauko 12.1.
asti.
• Työttömien ruokailu Kalevan kirkolla torstaisin klo 11–12.30,
hartaus salissa 10 klo 11.45. Lounas ja kahvi 2 €, alkaa 15.1.
Tied. Jukka Kuusisto 050 5374732.
• Kaukajärven srk-koti, Keskisenkatu 20, tiistaisin klo 12
(2/4 €)
• Linnainmaan srk-keskus, Korpikodinkatu 2, ke klo 12.45
(2/4 €).
• Pispalan kirkko, Pispalan valtatie 16, to klo 9.30 (0,50/1 €).
Tauko 11.1. asti.
• Tesoman kirkko, Tesomankuja 11, ma, ke klo 12–.15 (2/4 €).
Tauko 11.1. asti.
• Uudenkylän srk-kot, Ali-Huikkaantie 13, ma klo 12.45 (2/4 €).
• Todiste työttömyydestä mukaan.
LAPSET, NUORET JA OPISKELIJAT
• Lähes jokaisessa Tampereen koulussa on koulukummi eli
seurakuntien työntekijä, joka on sekä koulun että oppilai-
SILMUKKA
• Avoinna ma, ti, ke klo 9–13. Avoimessa kahvilassa voit lukea
päivän lehden tai hoidella puhelimitse virallisia asioitasi.
Käytössäsi on tietokone. Kun tarvitset neuvoja tai opastusta, tervetuloa juttusille! Pispalan valtatie 16 C. Tied. diakoni
Pia Ojalahti-Diallo, 050 434 3315. Silmukka tauolla 11.1.15 asti.
KESKUSTELU
JA HILJENTYMINEN
• Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin ma–
pe klo 9–16 numerossa 040 804 8005.
den apuna ja tukena.
• Nuorten ohjaus- ja toimintakeskus Messi tukee nuoria ja
nuoria aikuisia elämänhallinnan opettelemisessa ja oman
elämänpolun löytämisessä. Lisätietoja messiin.fi
• Oppilaitospapit ja oppilaitosdiakoni ovat opiskelijoiden
tukena toisen asteen oppilaitoksissa, TAMKissa, Tampereen
yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
• Tekstaritupu 050 341 9285, tekstaritupu.net. Apua ja tukea
koululaisille tekstiviesteillä ja sähköpostilla koulupäivinä.
Viesteihin vastaa koulutettu nuorisotyöntekijä tai pappi.
Verkkosivuilla on myös yhteydenottolomake.
Silta
toivottaa
lukijoilleen
Onnellista
Uutta Vuotta
2015!
JULKAISIJA: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, P. 03 219 0111, tampereenseurakunnat.fi Silta-lehti: siltalehti.fi, [email protected]