Maaliskuu 2015

Tamperelainen
seurakuntalehti
Maaliskuu 2015
Raamattu on
jokapäiväisessä
käytössä.
Sivu 20
i.fi
siltaleht
A. Aallon
rytmiorkesterin
Vesa Järvensivu
raitistui
12 vuotta sitten.
Sivut 8–10
Pyhiinvaellus
on jokaiselle
kulkijalle
omanlainen
Sivut 12–13
Kirsikka Lyhteilä
Hannu Jukola
Janne Ruotsalainen
Eliaksen
kirkkokasteesta
tuli yhteisöllisyyden juhla
Sivu 4
Hannu Jukola
Olen saanut
paljon armoa
Lapset
löysivät uusia
näkökulmia
Kalevan kirkkoon
Sivu 16
2
SILTA 3/2015
PÄÄKIRJOITUS
Kirsi Airikka
vt. päätoimittaja
maaliskuu
Tampere 4.3.2015
Y
ksinäisyys on yksi tämän ajan ilmiöistä. Jos yksinäisyys ja yksin eläminen eivät ole omia valintoja, niistä voi koitua ihmiselle monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi muutama kuukausi sitten tutkimuksen, jonka mukaan
monet yksinasuvat tai yksinäiset voivat selvästi muita huonommin. Yksin elämiseen liittyy usein työttömyyttä, vähävaraisuutta,
mielenterveysongelmia ja epäterveellisiä elämäntapoja.
Toisen, hyvin erilaisen yksinäisten ryhmän taas muodostaa
joukko koulutettuja ja hyvin toimeentulevia ihmisiä. He eivät ole
onnistuneet löytämään itselleen ystäviä tai elämänkumppania.
Nuorten yksinäisyys on erityisen raastavaa. Helsingin taidemuseossa oli viime kesänä näyttely, jossa eri-ikäiset ihmiset kertoivat yksinäisyydestä tekstein ja kuvin. Yksi koskettavimmista teksteistä oli 17-vuotiaan tytön kirjoittama ajatus: Olen mieluummin
yksin, ettei kenenkään tarvitse pettyä minuun.
Tuon surullisen näyttelykokemuksen jälkeen olen iloinen, että
tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan maamme vähävaraisia, yksinäisiä ja elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä.
Kotimaassa keräyksen tuotto suunnataan Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoimintaan, joka on saanut alkunsa Tampereen seurakunnista kymmenen vuotta sitten. Malli toimii tällä hetkellä 40
paikkakunnalla. Toiminta saattaa yhteen avun tarvitsijat ja auttajat. Keräysvaroin koulutetaan uusia vapaaehtoisia, jotka voivat
monin tavoin lievittää ihmisten hätää ja yksinäisyyttä.
15.3. Leipäsunnuntai
Leipä, jonka Jeesus antaa, on hänen ruumiinsa. Hän antaa sen, että maailma saisi elää. Pispalan kirkon kupeessa sama sanotaan ranskaksi: ”Je suis la vie”, minä olen
elämä.” Kirkko on aina elämän puolella.
22.3. Marian ilmestyspäivä
Magnificat eli Marian kiitosvirsi on innoittanut monia säveltäjiä antamaan maailmalle parastaan. Maria ylistää Jumalaa: ”Hän on
KUTSU EGOPAASTOON
Kannustan tamperelaisia myös tarttumaan Silta-lehden kolumnistin, Heikki Syrjämäen haasteeseen (Silta 2/2015). Hän
kehottaa antamaan aikaa toisille ihmisille. Kaikki pystyisimme
kenties soittamaan useammin ystävälle tai sukulaiselle tai pistäytymään vierailulla. Myös oman perheen jäsenten kanssa voisi viettää enemmän aikaa ja kysellä kuulumisia. Ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin oleminen on lisääntynyt perheissäkin. ✦
29.3. Palmusunnuntai
Nyt tapahtuu: Evankeliumi piirtää muutamalla vedolla kuvan hurjasta Jeesuksesta,
joka kaataa pöydät ja jakkarat temppelissä
sekä seuraavassa hetkessä jo parantaa paikalle saapuneet sokeat ja rammat. Taustalta kuuluu lasten huuto: Hoosianna, Daavidin poika.
Via Do
lor
Kristu osa
ks
kärsim en
ystie
29.3.–3
.4.
Tesom
an kirk
o
tapaht
umalii ssa
te s. 5
PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio
Olen mieluummin
yksin, ettei kenenkään
tarvitse pettyä minuun.”
Kannattaa siis lähteä mukaan! Tampereen seurakunnat järjestää runsaasti Yhteisvastuu-tapahtumia, joissa voi kartuttaa helmikuussa alkanutta keräystä. Hyvän mielen saa myös sujauttamalla rahan lippaaseen kadulla tai näppäilemällä avustuksen tilille
verkossa.
Tämänvuotinen teema sopii mainiosti seurakunnille, onhan
seurakunta yhteisö, joka tarjoaa käytännön tukea ja apua sekä
henkistä ja hengellistä evästä ihmisille. Esimerkiksi Mummon
Kammari, Sinkkuillat, Deittikirkot, työttömien ruokailut, jumalanpalvelusyhteisöt, Avoin kirkko sekä lähikirkkojen kerhot ja
piirit vastaavat tamperelaisten tarpeeseen tulla yhteen muiden
ihmisten kanssa.
korottanut alhaiset ja nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin”.
Ihminen taitaa luonnostaan olla aika itsekäs. Oma
onnellisuus ja hyvinvointi ovat elämässä etusijalla. Itsekkyyttä ei kannattaisi
lisää ruokkia, sillä se kyllä pysyy hengissä ominkin eväin. Paastonaika tarjoaa
tilaisuuden kääntyä omasta itsestä tutkimaan Jumalan rakkautta, joka ilmenee Jeesuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Katso Kristusta, katso ihmistä.
Kristuksen näet kärsivässä lähimmäisessä.
HELMI
”
8.3. Hyvä voittaa
Päivän rukous on yksinkertainen: Kaikkivaltias Jumala. Sinä hallitset voimallasi myös
pahaa. Varjele meitä antautumasta sen valtaan ja anna rakkautesi ohjata elämäämme.
Suomen Lähetysseura/ Dirk Haarmann/ Namibian kuivuus 2013
Lievitä
yksinäisyyttä
TULEVAT PYHÄT 4.3.–1.4.2015
Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella
Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta
hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan
vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan
muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli
ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja
oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.
(Fil. 2: 5–8)
Jussi Laitinen
Silta 3/2015
kysymystä
Seurakunnat tekevät paljon työtä nuorten parissa. Lassi Kiviranta ja Emil Mäkelä osallistuivat talvilomaviikolla
Ilkon kurssikeskuksessa pidetylle Tampereen seurakuntien perinteiselle Bittileirille.
Pakotetaanko nuorisotyö
vapaaehtoistoiminnaksi?
❶ Kuinka kohdata nuoret, kun voimavaroja koko ajan vähennetään,
tilaisuuteen osallistunut kulttuurija asuntoministeri Pia Viitanen?
– Kunnat päättävät itse, miten ne toteuttavat nuorisotyötä. Tärkeää olisi että nuorisotyöhön panostettaisiin
joka kunnassa.
– Onneksi valtion resurssit nuorisotyön tukemiseen ovat viimeisen
kymmenen vuoden aikana kasvaneet
ja tällä hallituskaudella kuntiin on
saatu esimerkiksi etsivän nuorisotyön
tekijöitä yli 480 kappaletta
– Nuorten kohtaaminen on tärkeää. Yksi ongelma nuorten harrastustoiminnassa on se, että harrastuksen hinta voi muodostua esteeksi
osallistumiselle. Minusta jokaisella nuorella on oikeus harrastamiseen
vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta. Siksi meidän tuleekin
tutkia nykyiset rahoituskanavat ja löytää ratkaisuja tähän ongelmaan.
– Jatkossa esimerkiksi kouluissa
tapahtuva nuorisotyö voisi olla yksi
mahdollisuus kohdentaa toimintaa
sinne, missä nuoret ovat jo valmiina.
– Paitsi oikeus harrastukseen, on
kaikilla myös oikeus kavereihin. Kiusaamisen ennaltaehkäisyä on muun
muassa se, että esimerkiksi harrastusten kautta mahdollistuu kavereiden
löytäminen.
❷
Uhkaako kaikki vähitellen kaatua vapaaehtoisten harteille?
– Nuorisotyö kuuluu kunnan peruspalveluihin. Nuorisojärjestöjen keskeinen tehtävä on toteuttaa sitä tehtävää, mitä varten ne ovat olemassa.
En pidä hyvänä sitä, että esimerkiksi koko nuorisotoiminta ulkoistetaan
jollekin yksittäiselle järjestölle.
– Tarvitaan sekä kunnallista, että
järjestöjen tekemää nuorisotyötä.
– Kansalaisjärjestöissä tehtävä työ
on kansakunnan kannalta erittäin
tärkeää. Siksi tarvitsemme tulevaan
hallitusohjelmaan kansalais- ja järjestötoiminnan edistämisohjelman,
jolla varmistetaan yhteiskunnan toimesta järjestöjen toimintaedellytykset.
❸
Palveluita tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä. Millainen on
seurakuntien osa?
– Monilla paikkakunnilla monialainen yhteistyö on löytänyt tapoja tehdä yhdessä.
– Seurakunnat tekevät paljon hyvää
ja arvokasta nuorisotyötä ja tietenkin
verotusoikeuden omaavina yhteisöinä päättävät omista toimintatavoistaan itse. Yhteistyön tekeminen on
kuitenkin kaikkien kannalta järkevää.
❹
Miksi lisääntynyt hankerahoitus
on huolen aihe?
– Meidän pitäisi paremmin tukea nykyisillä resursseilla perustoimintaa. Siis
sellaista toimintaa joka sujuu hyvin.
Hankerahoituksessa on monesti kehitettävä jotain uutta.
– Uutta keksiessään joutuu helpolla
perustelemaan normaalitoimintaansa
kehittämisenä. Lisäksi hankerahoitus
synnyttää liian usein hankerahoitusviidakon, jossa samaa toimintaa haetaan viidellä eri hakemuksella ja raportilla.
Nuorisotyö
varautuu
maksuvapaisiin
leiripaikkoihin
Tiukentunut taloustilanne on alkanut näkyä myös Tampereen seurakuntien nuorisotyön toimintaan
osallistuvien kukkaroissa.
Nuorisotyö tarjoaa vapaapaikkoja tapahtumiin, kerhoihin ja leireille,
ja on nyt varautunut niiden kysynnän kasvuun.
– Jos siihen varatut rahat eivät riitä, siirretään jostain toisesta kohtaa,
lupailee nuorisosihteeri Pia Korri.
Leirimaksu on enimmillään 110
euroa henkilöltä ja kattaa vain osan
todellisista kustannuksista.
Maksuvapautus voidaan myöntää
perustelluista syistä ja nuorisotoimistoon tehdyn hakemuksen perusteella. Siihen tulee liittää sosiaalilautakunnan päätös myönnetystä
toimeentulotuesta, oikeuden päätös
velkasaneerauksesta tai diakoniatyöntekijän puoltava lausunto.
Osallistujat leireille arvotaan, jos
hakijoita on enemmän kuin voidaan
ottaa mukaan. Kirkkoon kuuluville hinta on hieman edullisempi kuin
kirkkoon kuulumattomille perheille.
Viime vuonna seurakuntien leirikesään osallistui kolmen kuukauden
aikana noin 1300 lasta ja aikuista.
Ensi kesän uutuuksia ovat Suven super skuuppi! -medialeiri kesäkuussa Torpalla ja Eräkokki Rajalassa heinäkuussa. Tarjolla on myös
esimerkiksi elokuvan tekemistä Leffaleirillä, koottavien kasaamista Poikien koottavaleirillä ja musisointia
Musakesässä.
Kesään kuuluvat lisäksi perheleirit,
päiväleirit ja kesäkerhot.
Netin ilmoittautumislinkit avataan
keskiviikkona 11. maaliskuuta ja suljetaan keskiviikkona 8. huhtikuuta.
Lisäksi voi ilmoittautua paperisella lomakkeella, joka löytyy ala-asteilla viikolla 11 jaettavasta Leirikesä
2015 -esitteestä ja on tulostettavissa netissä.
Tieto mukaan pääsystä lähetetään viikolla 18 tekstiviestillä ja sähköpostilla. Leirikirje postitetaan lähempänä leiriä. ✦
Asta Kettunen
Lisää: tampereenseurakunnat.fi/leirikesa
❺
Kuinka saada nuoret mukaan
tähän keskusteluun?
– Nuorisolain henki on kuulla lapsia ja
nuoria heitä itseään koskevissa asioissa. Tämä täytyy toteuttaa myös käytännössä, ja eri paikkakunnilla on monia malleja. Nuorisovaltuustot ovat
yksi hyvä esimerkki.
– Nuorten saaminen mukaan keskusteluun on myös kulttuurikysymys.
Jos meillä on osallistumisen mahdollistava toimintakulttuuri, ollaan jo aika
pitkällä.
Hannu Jukola
Nuorisolain uudistamisen aluekierroksen avaustilaisuudessa Tampereella
mietittiin ennaltaehkäisevää ja etsivää
nuorisotyötä.
Koulukiusatusta
nuorisopäättäjäksi: sivu 14
Asta Kettunen
3
Kymppileiriltä löytyi viime
kesänäkin iloa ja meininkiä.
SILTA 3/2015
Kimmo Ahonen
4
Joululaulutulos Tampereella lähes 38 000 euroa
Rukouspäivä
lisää ymmärrystä
Maailman rukouspäivää vietetään
vuosittain maaliskuun ensimmäisenä
perjantaina.
– Rukouspäivän ansiosta pystyy ehkä
samaistumaan muiden kristittyjen elämään. Samalla maailma pienenee ja yhteisymmärrys kasvaa, kun huomaa, että
kirkkokuntien välillä on paljon enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin erottavia
asioita, miettii Sari Peltonen, Tampereen ev. lut. seurakuntien yhteiskunnallisen työn diakoni.
Yhteiskristillisen rukouspäivän taustalla on naisten rukousliike, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Liike painottaa yhteistä vastuuta ja
rukousyhteyden voimaa. Suomessa päivän viettoa koordinoi Nuorten Naisten
Kristillinen Yhdistys.
Kullakin vuodella on erityinen teema,
jota tuodaan esiin myös draaman keinoin. Tämänvuotinen aihe liittyy Raamatun kertomukseen jalkojen pesusta
(Joh.13: 1–17).
Aineiston on tänä vuonna valmistanut Bahamasaarten naisten rukousliike.
Naiset tuovat rukousaiheiksi omaan yhteiskuntaansa sekä naisten ja lasten elämään liittyviä ongelmia ja ilonaiheita.
Suomessa rahankeräyskohteena tänä
vuonna on Pelastusarmeijan Dreams
project Pakistanissa. Hanke opettaa naisille lukutaitoa, ammattitaitoja sekä liiketoiminnan perusteita, jotta naiset
pystyisivät työllistämään itse itsensä.
Tapahtuman järjestävät Tampereen
Ekumeeninen Työryhmä ja Maailman
rukouspäivätoimikunta. Käytännön järjestelyistä vastaa tänä vuonna Vapaakirkkoseurakunta.
Ensi vuonna tilaisuuden järjestää
Tampereen ev. lut. seurakunnat. Sari
Peltonen kutsuu kaikki toiminnasta kiinnostuneet mukaan suunnittelemaan ensi vuoden tilaisuutta. ✦
Maailman Rukouspäivä pe 6.3. klo 19
Vapaakirkko-srk, Puutarhakatu 17
Lisätietoja: [email protected]
Bahaman tietopaketti:
ywca.fi
Bahaman suurimman maahanmuuttajaväestön muodostavat haitilaiset.
Bahamalaiset naiset työskentelevät
erityisesti ulkomaalaisten lasten
kansalaisoikeuksien puolesta.
Koko Tampereen hiippakunnan tulos ylitti
120 000 euroa ja koko maan tulos kiri yli
miljoonan.
Valtakunnallisesti rahaa kertyi 24 000 euroa
edellistä vuotta enemmän. Tapahtumat
saivat järjestäjien mukaan paljon kiitosta ja
hyvää palautetta.
Janne Ruotsalainen
Kauneimmat Joululaulut keräsi
Tampereelta kehitysmaiden äideille
viime joulu-tammikuussa 37 899 euroa.
Tuomiokirkkoseurakunnan tulos oli
komeat 19 344 euroa ja Messukylän
8098 euroa. Tampereen Eteläinen keräsi
yli 5100, Harju yli 4800 ja Tampereen
ruotsinkielinenkin runsaat 500 euroa.
Kirkkovieraita tuli mukaan myös kastejuhlaan,
jossa Eliasta piti sylissä muun muassa Aila
Pesonen. Vasemmalla on Rainer Lehtola ja
taustalla kummi Vuokko Lyytinen.
Yhteisöllisyys korostuu
kastejumalanpalveluksessa
P
oikavauva Elias kastettiin Härmälän kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä helmikuussa. Lapsen kastaminen jumalanpalveluksessa ei ole tavallista Suomessa, vaikka
muualla se on sääntönä. Tämä tapa voisi
yleistyä meilläkin.
Eliaksen äiti pyysi kummiksi diakoniatyöntekijä Heidi Repoa tutustuttuaan häneen. Kummi kertoo kastetilaisuudesta:
– Kaste oli hyvin koskettava ja lämminhenkinen, kun
koko seurakunta iloitsi uudesta jäsenestä.
– Seurakunta tarjoaa kirkkokahvit aina, kun kaste tapahtuu jumalanpalveluksen yhteydessä. Nyt lapsen äiti yllätti
meidät tarjoamalla kaikille burmalaista ruokaa, ja seurakuntalaiset keräsivät oma-aloitteisesti lapselle lahjan. Näin
osoitettiin molemminpuolista vieraanvaraisuutta.
Elias on burmalaisen Zarzar Tunin nuorin lapsi, ja hänen isänsä on suomalainen. Lapsen äiti tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2006 Thaimaan pakolaisleirin kautta.
– Burmassa oli sisällissota, Suomi on rauhallinen ja turvallinen maa. Burmassa ei ole uskonnonvapautta.
– Isäni on buddhalainen ja äitini kristitty baptisti. Olen
kristitty kolmannessa polvessa, ja minut kastettiin 15-vuotiaana baptistikirkossa, Zarzar Tun kertoo taustastaan.
Zarzar Tunin kaikki lapset on kastettu evankelis-luterilaisessa kirkossa.
– Pyhä henki johdattaa vanhempia kasvatustehtävässä,
hän perustelee.
Nuorimman lapsen nimi on Elias Sawwaihintun Edvard.
Äiti kertoo nimen valinnasta:
– Elias tulee Raamatusta, keskimmäinen nimi kertoo heimon historiasta ja siitä, millainen ilma oli kun lapsi syntyi.
Saw on heimonimi.
Burmassa roomalaiskatoliset kastavat lapset vauvoina ja
baptisteilla kaste on henkilökohtainen ratkaisu ja tapahtuu
omasta toiveesta yli seitsemän vuoden iässä. Buddhalaiset pojat viedään 10-vuotiaina temppeliin, heiltä ajetaan
hiukset pois ja heidät puetaan munkin kaapuun. Lapsilla
on kummeja.
Zarzar Tun puhuu suomea hyvin, hän on käynyt täällä
peruskoulun. Hän ja hänen viisi lastaan ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Hän aikoi mennä lähihoitajakoulutukseen, mutta jäi äitiyslomalle.
Kaste valitaan tietoisesti
Eliaksen kastoi pastori Päivi Repo.
– Kaste merkitsee vanhemmille eri asioita, eivätkä kaikki osaa sitä sanoittaa. Kaste tarkoittaa Jumalan lapseksi tulemista, ja pelastus on suurin lahja, mitä lapselleen voi antaa. Sama Jumala kantaa meitä vanhemmuuden tehtävässä,
Päivi Repo sanoo.
– Äiti saa ensimmäisen elinvuoden aikana yksin päättää lapsen uskontokunnan, jos vanhemmat eivät pääse
yksimielisyyteen asiasta. Olen huomannut, että jos toinen pariskunnasta kuuluu kirkkoon ja toinen ei, kirkkoon
kuuluva myöntyy sovun takia, jos toinen vastustaa lapsen
kastamista.
– Kaste on nykyään tietoinen valinta, jota vanhemmat
pohtivat; sitä ei tehdä automaattisesti, Päivi Repo kertoo.
Lapsi voidaan kastaa, jos vähintään toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon. Kastettavalla tulee olla kaksi kummia,
heidän pitää olla konfirmoituja kirkon jäseniä.
Joskus on ilmennyt vaikeuksia kummien löytämisessä.
Tampereella seurakunnilla on Kummipankki. Kynnys ryhtyä kummiksi vieraalle lapselle voi kuitenkin olla korkea. ✦
Pirjo Lääperi
SILTA 3/2015
Kirsi Eerikkilä/ Mainostoimisto Keko
Perheneuvonnan kysyntä on kasvanut
Kirkon perheneuvontapalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan viime vuonna.
Perheneuvonnasta sai viime vuonna
tukea Suomessa lähes 17 500 ihmistä.
Suurin osa asiakkaista on 30–39-vuotiaita pienten lasten vanhempia.
Tampereen seurakuntien perheneuvonnassa käy noin 1000
pirkanmaalaista paria vuosittain.
Perheneuvonta tarjoaa ammatillista
keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä kriisitilanteissa. Palvelut ovat maksuttomia ja
kaikille avoimia.
Varaa perheneuvoja: [email protected], p. 040 804 8090
Tuomasmessuja Tampereella
neljännesvuosisata
Vesa Keinonen
le on käyttöä. Siellä voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa ja tuntea. Musiikki on oma lukunsa. On hienoa laulaa
yhdessä ja katsella, kun orkesteri ja
kuoro johtajineen ”antaa palaa”. Toivon, että jokainen voisi aidosti tuntea olevansa tervetullut ja lämpimästi vastaanotettu juuri sellaisena kuin
on.
Vahvaa
vapaaehtoistyötä
Katriina Hankela kantaa ristiä Tuomasmessun kulkueessa pääsiäisenä
2013.
Tampereen Tuomasmessu juhlistaa 25-vuotista historiaansa pääsiäisen juhlamessulla 5. huhtikuuta sekä
näyttelyllä, joka on esillä pääkirjasto
Metsossa 17.–28. maaliskuuta.
Juhlanäyttely esittelee Tuomasmessun monipuolista olemusta valokuvien avulla. Perinteisten
valokuvien sijaan tarjolla on digitaalisesti tuotettuja kuvia, joita katsellaan
led-monitorien kautta.
Kuvien teknisestä toteutuksesta vastaa messun äänentoistosta 20
vuotta vastannut Teemu Kauppinen.
Valokuvien lisäksi Metsoon rakennetaan muun muassa rukousalttarei-
Liikunta
Hyvinvointi
Apuvälineet
Kotiapteekki
Ensiapu
Hygienia
Haavanhoito
Virtsankarkailu
Katetrit
FENNO MEDICAL OY
ta, joiden äärellä kirjastovieraat voivat
hiljentyä ja jättää esirukouspyyntöjä.
Ensimmäinen Tuomasmessu järjestettiin Tampereella 1.4. vuonna
1990. Kävijämäärät kirkossa olivat laskussa, ja perinteisen messun rinnalle
haluttiin tuoda uudenlainen ja vuorovaikutteisempi jumalanpalvelus,
joka antaisi tilaa myös kokeilevammalle musiikille. Syntyi Tuomasmessu, joka edelleen vetää Aleksanterin
kirkkoon 500 ihmistä.
Syitä suosioon on useita, uskoo
messuissa alusta lähtien mukana ollut Timo Takala.
– Tuomasmessussa kaikille aisteil-
Pyydä
ILMAINEN
vaippanäyte
Tuomasmessu toteutetaan laajan vapaaehtoisjoukon turvin. Jokaisessa
messussa on yli 70 vapaaehtoista toimijaa, kertoo Marja Hankela.
– Mukana on muun muassa muusikoita, laulajia, kolehdinkerääjiä, tervetulotoivottajia, rukousalttarien rakentajia, ehtoollisavustajia sekä
juontaja, joka johtaa messun suunnittelua. Juuri siinä on Tuomas-yhteisön voima, että seurakunnan työntekijät ja maallikot yhdessä rakentavat
messun.
Myös Minnamaria Tammisalo uskoo, että Tuomasmessun suosion salaisuus piilee yhteisöllisyydessä.
– Uskoakseni ihmisiä kiehtoo sama
kuin minuakin: yhteisöllisyys, elävyys
ja uskon sanoittaminen nykyihmisen
kielelle. Messussa on niin paljon väkeä, että jokainen mahtuu joukkoon
omana itsenään. Uskoa saa elää todeksi toisten kanssa, monin tavoin. Se
on rikasta ja ihanaa! ✦
Eva Wäljas
Lukupaketti Tuomasmessusta
huhtikuun Sillassa
Talvisota päättyi
75 vuotta sitten
Maaliskuun 13. päivänä tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Talvisota alkoi 30.11.1939 ja kesti 105 päivää.
Talvisodan päättymistä ja uhreja muistellaan kirkkoillassa, joka järjestetään perjantaina 13. maaliskuuta
kello 19 Tuomiokirkossa.
– Maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla kävi kestämättömäksi. Onneksi
saatiin rauha ja sota loppumaan, sanoo Pentti Väänänen, yksi kirkkoillan puuhamiehistä.
Sodassa kaatui 27 000 ihmistä ja
haavoittui noin 44 000 henkeä. Suomi
menetti Karjalan ja Sallan alueet. Neuvostoliitto pommitti myös Tamperetta
ja ilmahyökkäyksissä menetettiin ihmishenkiä. Noin 4000 ihmistä jäi ilman kotia talojen tuhoutuessa. ✦
Lisätietoja: tapahtumaliite s. 5
Kirkko haastaa
eduskuntavaaliehdokkaat
Evankelis-luterilainen kirkko kutsuu kaikki eduskuntavaalien ehdokkaat allekirjoittamaan huoneentaulun,
jolla he sitoutuvat edistämään lasten
ja nuorten hyvinvointia tukevia tavoitteita.
Tarkoituksena on saada kansanedustajaehdokkaat pohtimaan, mitä
he ovat valmiita tekemään lasten ja
nuorten hyväksi. Ehdokkaat sitoutuvat muun muassa kaventamaan lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointieroja sekä kehittämään perheille
tarjolla olevia etuuksia.
– Kirkossa pieni on suurin. Aikuisten päättäjien tulee oppia ajattelemaan todellisuutta enemmän lasten
kannalta, sanoo Kasvatus ja perheasiat
-yksikön johtaja Päivi Kähkönen
kirkkohallituksesta.
Huoneentaulun on laatinut joukko lasten ja nuorten järjestöjä ja viranomaisia.
Suomen evankelis-luterilaisessa
kirkossa otettiin tämän vuoden alusta
käyttöön lapsivaikutusten arviointi lakisääteisenä osana kirkollisten viranomaisten päätösten valmistelua. ✦
LAAJA VALIKOIMA SUOJIA
VIRTSANKARKAILUUN
Tippasuojat Varmuusalushousut Aikuisvaipat Vuoteensuojat
Moli
 09 276 360 [email protected]
5
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
6
Silta 3/2015
Yksi
Terveyden ja
hyvinvoinnin
laitoksen
tutkimuksen
mukaan monet
yksinasuvat tai
yksinäiset voivat
selvästi muita
huonommin.
Yksinäisyys on
myös iso
terveysriski.
TEKSTI: Teemu Järventie
KUVITUS: Kirsi Eerikkilä/
mainostoimisto Keko
T
ämä on hyvin surullista luettavaa. Yksinasuvien sosiaalisia suhteita, terveyttä, elintapoja,
mielenterveyttä ja muita tärkeitä hyvinvoinnin
mittareita on nyt ensimmäistä kertaa koottu yhteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) kokoaman tilastotiedon mukaan yksin asuvat ovat muihin verrattuna selvästi
useammin työttömiä ja elävät toimeentulotuella. Myös heidän elämäntapansa ovat
usein epäterveellisiä.
”Silloin yksinäisyys oikein
tiivistyy iholle,
kun olen perheen
tai ystävien
ympäröimänä. ”
Silta 3/2015
7
näisyys on vakava vaiva
Lisäksi he ovat usein masentuneita sosiaali- tai päihdehuollon asiakkaita ja kuolevat muuta väestöä nuorempina.
THL:n tutkimus jopa osoittaa, että yksinäisyys on yhtä suuri terveysriski kuin tupakointi ja kolme kertaa vaarallisempaa kuin
ylipaino!
Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja terveyden välillä on siis tutkimusten mukaan selvä yhteys.
Tutkimuksen mukaan psyykkistä kuormittuneisuutta koki selvästi useampi yksin
asuva kuin parisuhteessa elävä 30 vuotta
täyttänyt. Yksinäiset naiset stressaantuvat
helpommin kuin miehet.
Nuorilla aikuisilla psyykkinen kuormittuneisuus oli yleisempää yksin asuvilla verrattuna parisuhteessa tai vanhempien luona
asuviin. Myös vakava masennus oli selvästi
yleisintä yksin asuvilla. Alkoholiriippuvuuden on todettu olevan molemmilla sukupuolilla selvästi yleisempää yksin asuvilla
kuin muilla ryhmillä.
– Yksinäisyys, silloin kun se ei ole oma
valinta, on vaikea tilanne. Jo luomiskertomuksessa Jumala loi ihmiselle kumppanin,
sillä Jumala katsoi, ettei ihmisen ole hyvä
olla yksin, sanoo Tampereen seurakuntien
sairaalasielunhoidon johtaja Antti Sipola.
Hänen mukaansa vasta yhteiskunnan
rakennemuutos toi yksinäisyyden laajaksi
ongelmaksi, koska perhe- ja sukuyhteisöt
murenivat, kun maaseutumainen elämäntapa rikkoutui.
– Kaupungeissa asutaan lokeroissa,
aiemmin elettiin yhteisöissä, Sipola sanoo.
Muiden onni korostaa
omaa yksinäisyyttä
Tämä on yksinäisyyden yleinen kuva.
Kuvan ulkopuolelle jää paljon hyvin koulutettuja, joko kohtuullisesti tai erinomaisesti toimeentulevia, jotka enemmän tai
vähemmän laajasta ystäväpiiristään huolimatta kokevat itsensä yksinäiseksi.
Syy on parisuhde, tai oikeammin sanottuna sen puute.
– On ontto olo, kun olen yksin. Saman-
tapainen olo kuin ahdistuneena, mutta se
tekee voimattomammaksi. Mieli on toivoton, sanoo 50-vuotias nainen, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri.
– Sitten yritän huijata itseäni ja ehkä muitakin julkaisemalla kuvia onnellisen näköisestä minusta perheen tai ystävien ympäröimänä tai päivittämällä harrastuslistaani. Eli
siis kerron, mitä kaikkea taas tänään olen
harrastanut, eli nyt menee näin lujaa, en
ehdi olla yksinäinen.
Moni sinkku ei mielellään mene esimerkiksi bileisiin tai sukujuhliin, missä on pariskuntia. Muiden onnen katselu korostaa
omaa yksinoloa.
– Silloin yksinäisyys oikein tiivistyy iholle, kun olen perheen tai ystävien ympäröimänä. Muilla on siipat tai lapset mukana
näissä juhlissa, minä olen yksin. Silloin
joko vetäydyn ja olen hiljaa, kommentoin
vain pakollisia asioita. Tai alan pitää hirveää showta – puhun ja nauran paljon – että
paha oloni häivenisi tai ainakaan ei näkyisi ulospäin.
– Kun nyt olen työtön, yksinäisyys on
vielä kamalampaa. Ei haluaisi nousta sängystä, kun ei ole mitään, mikä rytmittäisi päivää. Ei ole ketään, joka tarvitsisi aamupalaa, tulisi ruokatunnille tai koulusta
kotiin tai tarvitsisi puhtaita vaatteita. Kukaan ei sano illalla, että pannaan nyt telkkari kiinni ja mennään nukkumaan, hyvää
yötä, nainen huokaa.
Yksinäisyyden
härskiä hyväksikäyttöä
Yksinäisyys on myös loistava bisnes. Amerikkalainen, nyt jo edesmennyt kirjailija
David Foster Wallace osoitti eräässä kirjassaan, kuinka pornoteollisuudella on ilmiömäinen kyky käyttää ihmisten yksinäisyyttä hyväkseen ja luoda sitä lisää, jotta
voisi käyttää sitä taas hyväkseen.
Hyvä bisnes ovat myös internetin nettideittipalstat, joita tulee koko ajan lisää. Nyt
niitä on jo liki 20, ja jäseniä niissä on yhteensä liki miljoona.
Jotkut seuranhakupalstat käyttävät ih-
misten yksinäisyyttä ja läheisyyden kaipuuta julmasti ja säälimättä hyväkseen. Palstoilla on vähäpukeisia nuoria naisia, jotka
etsivät vanhempia miehiä. Tosiasiassa nämä
”nuoret naiset” ovat naiseksi tekeytyviä
miehiä, ja juttelu heidän kanssaan maksaa.
Yksinäinen käyttäytyy töissäkin eri tavalla kuin muut.
– Työelämässä yksinäinen ihminen saattaa asettaa työyhteisölle odotuksia läheisyydestä, vaikka ne kuuluvat parisuhteeseen
tai perhe-elämään. Ihmistä voidaan käyttää
hyväksi, koska yksinäisyyden poistamisen
vuoksi ihminen suostuu melkein mihin tahansa, Sipola sanoo.
– Joka tapauksessahan me tarvitsemme
kokemusta läheisyydestä ja hyväksytyksi tulemista, luottamuksellisia suhteita toisiin ihmisiin, rakkautta. Tarvitsemme myös sitä,
että olemme merkityksellisiä. Me tulemme
näkyviksi, todellisiksi, kun meihin kiinnitetään huomiota.
Sipola huomauttaa, että Herran siunauksessakin me pyydämme, että Jumala kääntäisi kasvonsa meidän puoleemme,
– Toivomme, että Hän katsoisi, jotta
meistä tulisi näkyviä.
– Tähän tarvitsemme toista ihmistä. Hän
on siinä paikalla. Jumalan läsnäoloa on vaikea nähdä, Antti Sipola toteaa.
Seksuaalisuus ei ole
pelkästään seksiä
Yksinäisyys ja parisuhteen kaipuu voivat
myös näkyä elintavoissa ikävällä tavalla.
– Punaviini, suklaa ja tupakointi ovat ainoat lohtuni ja iloni. Ne ovat lääkkeitä, joita nautin päivittäin yksinäisyyteeni, sanoo
42-vuotias, sihteerinä työskentelevä nainen.
Kohta neljä vuotta kestäneen sinkkuutensa aikana 52-vuotias, markkinointipäällikön työtä tekevä mies on ehtinyt olla viidellä deittipalstalla. Lopputuloksena on kasa
pettymyksiä.
– Moni nainen haluaa jo ensitreffeillä sänkyyn. Jos se toimii, on luvassa joko
seksisuhde tai parisuhde. Jos seksi naisen
mielestä ei toimi heti ensi kerralla, suhde
jää siihen. No niinhän siinä kävi, että homma lähti lapasesta.
– Naisia tuli ja meni aivan tolkuttomasti, kunnes tajusin, että siinä kohtaavat
vain ihmisen kuoret, eivät ihmiset. Seksi ilman rakkautta on epätoivoinen teko. Mitä
enemmän naisia tuli ja meni, sitä yksinäisemmäksi ja onnettomammaksi koin itseni.
Mitään järkevää ja rakentavaa en ole löytänyt tilalle, vain pettymyksen ja kaipauksen.
Sipolan mukaan seksuaalisuuden toteuttaminen ei ole pelkästään seksiä. Sitä ovat
myös kokemus läsnäolosta toiselle ihmiselle, hellyys ja yhteinen kokeminen.
– Mitä useammin ja ahdistuneemmin
haemme seksisuhteen kautta läheisyyttä –
itse asiassa omaa mielikuvaamme läheisyydestä, sitä kauemmaksi todellisuus katoaa.
Läheisyyteen kasvaminen, itsensä ja toisen
tunteminen sekä suhteen tunne- ja kokemustason syveneminen ovat pohja seksin
paranemiselle.
Sipolan mielestä jatkuva suhteesta suhteeseen hyppääminen ei mahdollista itsetuntemuksen kasvua, koska perusta on vain
vietin toteuttaminen.
Se mikä lievittää,
voi myös pahentaa
– Yksinäisyys ilmenee iltoina, etten keksi ketään ihmistä, jonka kanssa tekisin mitään, en aina edes ketään, kenelle soittaisin tai kirjoittaisin. Surkeinta on kun tietää,
että edessä on useita päiviä, joina kukaan ei
tule käymään, enkä itse voi mennä kenenkään luokse eivätkä lapset ole luonani, sanoo 49-vuotias naisopettaja.
Hän lievittää yksinäisyyden tunnetta uppoamalla nettikeskusteluihin jonkun kanssa.
– Deittipalstoilla rupattelu on lievittänyt yksinäisyyttä, samoin kirjojen lukeminen. Jokin liikunta, kuten vaikka uiminen
tai kuntosalilla käynti lievittää myös, mutta toisaalta pahentaa. En keksi sinne välttämättä seuraa ja saatan siellä huomata, että
muilla on...
Yksinäisyys on vakava vaiva. ✦
On oltava vahva, että pärjää yksin
Tampereen seurakunnat aloitti sink-
kutyön 12 vuotta sitten seurakuntalaisten
toiveesta. Ensimmäisten tilaisuuksien yleisömenestys osoitti, että toiminnalle on tarvetta: kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään.
Toiminta on vakiintunut sinkkuiltoihin ja pikadeitteihin Aleksanterin kirkon
alasalissa sekä oloiltoihin Linnainmaan
seurakuntakeskuksessa ja Nekalan seurakuntatalossa. Kesällä sinkut kokoontuvat
Näsijärven rannalla Luhtaanrannassa. Tilaisuuksia on noin kerran viikossa.
– Sinkkuilloissa on kävijöitä kolmisenkymmentä, oloilloissa käy väkeä vaihte-
levasti. Koska kyseessä on seurakunnan
toiminta, pidämme sinkkuilloissa myös
rukoushetken. Osallistumiskynnyksen pidämme aina hyvin matalana, sanoo sinkkutyöstä vastaava diakoniatyöntekijä Sari
Peltonen.
Pikadeittien tarkoitus on edesauttaa parisuhteiden syntymistä, oloilloissa muun
muassa pelataan lautapelejä ja biljardia.
Tavoitteena on rento yhdessäolo vertaisten seurassa.
– Pikadeittien ansiosta monet ovat löytäneet puolison. Osa on avioitunut ja lapsiakin on syntynyt, Peltonen sanoo.
Tampereella on yli 40 000 yksinelävää,
joten joukkoon mahtuu monenlaisia elämäntilanteita. Kaikki eivät nauti jatkuvasta yksinolosta.
Tampereen seurakunnat aloittaa torstaina 12. maaliskuuta uuden ryhmän Parittomat K 63.
– Monet eläkeikäiset haluavat tutustua
uusiin ihmisiin ja keskustella avoimesti
yksin elämisen haasteista ja ehkäpä vielä
löytää elämänkumppaninkin, kertoo Peltonen. ✦
tampereensinkut.fi
tinyurl.com/lowkupu
Parittomat K 63 -ryhmä alkaa torstaina
12.3. klo 10–12 osoitteessa Satakunnankatu 28, katutaso. Kokoontumiset jatkuvat 21.5. asti parittomien viikkojen torstaisin klo 10–12.
Sinkkuillassa 14.4. Aleksanterin kirkon
kryptassa vierailijana on YTM, diakoni
Raija Eeva aiheenaan Vahva täytyy olla,
että pärjää yksin. Miten yksinelävistä keskustellaan netissä talouteen liittyvissä kysymyksissä?
8
Silta 3/2015
Raitistumisen ansiosta
Vesa Järvensivu pystyi
opiskelemaan itselleen uuden
ammatin. Hän valmistui
lähihoitajaksi muutama
vuosi sitten ja työskentelee
mielenterveyskuntoutujien
ohjaajana Sopimusvuoressa.
Työssä on tärkeää
käsityöläisyys ja
ihmisläheisyys.
SILTA 3/2015
9
JÄRVENSIVUN
VESKU JA
KORKIN KIINNIPANEMISEN IHME
TEKSTI: Teemu Järventie KUVAT: Hannu Jukola, Kimmo Pyrhönen
Raitistumisen myötä armon käsite tuli A. Aallon Rytmiorkesterin
laulusolistille todella tärkeäksi.
T
ämä on nyt aika ristiriitaista; ei mitään tekemistä loogisuuden kanssa.
Mutta ristiriidathan ne vasta kiehtovia ovat, joten aloittakaamme.
Nokian Tottijärven perukoilla
vuonna 1966 syntynyt Vesa Järvensivu meni tekemään demoa
Kape Vulli -nimisen kaverinsa kanssa Maijalan veljesten kotitalon alakertaan, pieneen studioon Ylöjärven Vuorentaustaan. Vuosi oli 1989.
Vullin bändin soittama raskas rock ei ollut Vesan
ykkösmusaa, sillä Tukholmassa töissä ollessaan hän
oli hurahtanut reggaemusiikkiin.
Vullin Kape teki demonsa. Mika Maijala soitti Vesalle hieman myöhemmin ja pyysi häntä kokeilemaan
tanssimusiikin laulamista. Mutta Veskulla ei ollut mitään muuta kosketusta tanssimusiikkiin kuin lapsuudenkodissa päivät pitkät auki ollut radio, jonka kautta
kotimainen iskelmä tuli tutuksi.
Turvallisen lapsuuden kahdeksanhenkisen perheen
nuorimmaisena viettänyt Vesa ei voinut vastustaa Maijalan pyyntöä, vaikka hän ei mikään esiintyjätyyppi
ole koskaan ollutkaan.
– Tunsin kyllä iskelmämusiikin perinteen, mutta en
ollut laulanut suomeksi aikaisemmin. En ollut, enkä
ole vieläkään mikään suurella äänellä laulava Olavi
Virta.
Suomeksi fraseeraaminen tuotti Järvensivulle alussa aivan hirveästi vaikeuksia.
– Olin laulajana ihan hukassa. Pikku hiljaa löysin
paremman lähestymistavan suomen kieleen J. Karjalaisen musiikin avulla. Mutta kyllä minulla kesti hyvinkin kauan löytää oma tapani tehdä musiikkia, mies
kertoo.
Maijalan veljesten perustamalla A. Aallon Rytmiorkesterilla oli luonnollisesti aluksi keikkoja hyvin vähän, mutta miehet harjoittelivat ahkerasti ja oppivat
uskomaan itseensä.
Sitten alkoi tapahtua. A. Aallon Rytmiorkesteri
pääsi loppukilpailuun MTV:n Tulisuudelma-tanssiorkesterikilpailussa ja sai vuonna 1991 levytyssopimuksen. Ensilevy ilmestyi seuraavana vuonna, ja keikkaa
alkoi pukata oikein kunnolla. Suosio ja menestys tulivat tutuiksi.
Kainalosauva
nimeltä alkoholi
Järvensivu ei ollut enää mikään pikkupoika, kun suosio alkoi kasvaa keikkatahdin kanssa samaan aikaan.
Silti menestykseen ja kuuluisuuteen oli vaikea löytää
oikeaa tapaa suhtautua, sillä ne olivat kaukana laulajan mukavuusalueen ulkopuolella.
– Jouduin tekemään itseni kanssa aika paljon töitä,
jotta opin suhtautumaan niihin oikein. Olin silloin ja
olen edelleen aika arka. Otin itseeni ihan liikaa kaiken
arvostelun, vaikka kritiikki olisi ollut rakentavaakin.
”Juomaputkien
jälkeen morkkikset
olivat niin kovia, että
aloin inhota itseäni.
Minun oli pakko
lopettaa juominen.”
– En edes pystynyt kuuntelemaan omia tuotoksiani.
Jos olin jollain julkisella paikalla, ja meidän biisi alkoi
soida, mun piti mennä vessaan pakoon sitä. Meni tosi
kauan ennen kuin pystyin istumaan esimerkiksi huoltoaseman kahvilassa ihan rauhallisesti kun jokin biisimme soi. Siinä meni kymmenen–viisitoista vuotta.
Laulajaa pelotti mennä yleisön eteen. Apu löytyi
– mistäs muualta kuin – muusikon vanhasta keinosta
saada rohkeutta ja itseluottamusta.
– Alkoholista tuli mun kainalosauvani, jonka avulla pystyin esiintymään. Aluksi siitä oli ihan oikeasti
apua, sitten se kääntyi itseään vastaan.
Järvensivulla meni hyvin niin kauan kuin bändi teki
keikkaa ympäri vuoden. Kun esiintymisessä tuli pidempiä taukoja, mies täytti ne baarissa istumisella ja
viimeisteli humalan kotona yksin.
– Kahden kuukauden keikkatauolla mun piti levätä,
jotta olisin taas iskussa kun lähdemme tien päälle. Ei
se niin mennyt. Sitten kun piti nousta lavalle, olin tutiseva, harhoja näkevä ihmisraunio. Jouduin katkolle.
Tammikuussa tuli 12 vuotta siitä, kun Vesa laittoi
korkin kiinni. Kun asiaa miettii jälkeenpäin, raitistuminen tuntuu jonkinasteiselta ihmeeltä. Ihmeeltä,
jolle on selitys.
– Perusluterilainen etiikka. Juomaputkien jälkeen
morkkikset olivat niin kovia, että aloin inhota itseäni. Minun oli pakko lopettaa juominen. Sain lapsuudenkodissa kristilliset arvot, ja ne kantavat minua
edelleen.
– Toki sain paljon tukea myös hyviltä ystäviltä, joille olen siitä hyvin kiitollinen.
Perusluterilaisuus
ei pakota muottiin
Tutinan, harhojen, krapuloiden ja morkkisten tilalle
tuli jotain muuta.
– Kaksi lasta, hieno avovaimo, hieno elämä. En
halua enkä edes uskalla ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi lopettanut juomista. Arkuushan mi-
VESA JÄRVENSIVU
• Syntymäpaikka ja -aika: Tottijärvi,
26.5.1966
• Koulutus: kasvatustieteiden yo, lähihoitaja
• Tekemiset: siivousta, konepajaa,
rakennustöitä, taksinajoa, opettajan
sijaisuuksia peruskoulussa, reilut
2000 keikkaa, vuodesta 2012 lähtien
työvalmentajana keikkailun ohessa
• Perhe: avovaimo, kaksi lasta
• Harrastukset: kaikenlainen kuntoliikunta,
lukeminen ajoittain (viime vuosina jäänyt
liian vähälle), puutöiden tekeminen,
rintamamiestalon remontointi
• Motto: Päivä kerrallaan. Ehdottomasti.
• Jatka lausetta:
Lapsuuteni oli… onnellista, mutta
en erityisemmin ihannoi lapsuutta
maaseudulla.
Saan voimaa… ajattelemalla, että minun on
huolehdittava itsestäni, koska minulla on
kaksi pientä lasta.
Suhtaudun arjen haasteisiin… vuosi
vuodelta rauhallisemmin.
Tulevaisuus on… tulevia päiviä peräkkäin.
Lempimusiikkiani on… kaikki
pakottomasti tehty, ilmava ja hengittävä.
10
SILTA 3/2015
nut sai juomaan, sillä olin sosiaalisesti estynyt kaveri,
ja olen sitä vieläkin tietyissä tilanteissa.
Kristilliset arvot ovat edelleen Järvensivun taustavoimia.
– Uskon Jumalaan, mutta en ole kovin yhteisöllinen kristitty. Tunnen oloni aika epämukavaksi yhteisöllisessä touhussa, vaikka käynkin joskus kirkossa.
Perusluterilaisuus tuntuu hänestä hyvältä. Siinä annetaan ihmisen olla juuri sellainen kuin hän on, eikä
pyritä puristamaan ketään mihinkään muottiin.
– Raitistumisen myötä armon käsite on tullut minulle todella tärkeäksi. Koen saaneeni paljon armoa
osakseni.
Muusikon työssä ei raitiskaan pääse koskaan eroon
viinasta, sillä keikoilla ja keikkamatkoilla se on aina
enemmän tai vähemmän läsnä. Haastatteluhetkellä
Vesalla on takanaan A. Aallon Rytmiorkesterin jokasyksyinen Lapin-kiertue.
– Sielläkin sain olla taas päihtyneiden ihmisten seurassa, kun porukka oli lomalla ja piti hauskaa. Mutta se
ei haittaa, siitä tulee vain hyvä fiilis, kun huomaa, ettei
tarvitse juoda enää.
Ihmisläheisyys viehättää
ohjaajan työssä
ja on ollut kolme vuotta säännöllisesti töissä mielenterveyskuntoutujien ohjaajana Sopimusvuoressa. Nyt
työpaikkoja on kaksi.
Ihan helppoa päivätyöhön orientoituminen ei ole
ollut.
– Outoa ja opettelua se on ollut, mutta pikku hiljaa
olen alkanut tottua siihen. Olenhan minä koko ajan
tehnyt kaikenlaisia viraapelitöitä muun muassa raksalla ja taksikuskina, eli tuntuma työelämään on säilynyt.
– Työssä on tärkeää tietty käsityöläisyys ja ihmisläheisyys sekä se, että tässä on hyvä aate takana, ei tämä
ole pelkkää bisnestä.
Säännöllisellä päivätyöllä on myös toinen syvä merkitys.
– Minua rupesi ahdistamaan aika lailla ajatus, että
olen lopun ikääni vain musiikin varassa. Aloitettuani
päivätyön musiikin tekeminen on ollut huomattavasti
vapautuneempaa. Olen tehnyt sitä paljon paremmalla mielellä, kun tiedän, että minun ei ole pakko tehdä
sitä elääkseni. ✦
Toinen tarina alkoholinkäytöstä:
Hymyjen maa -dokumentti 4.3. klo 22
Tampere Film Festival, Plevna 2
Aikoinaan Järvensivu opiskeli teknisen työn opettajaksi, mutta opinnot jäivät kesken. Raitistumisen ansiosta hän pystyi opiskelemaan itselleen uuden ammatin.
Hän valmistui lähihoitajaksi muutama vuosi sitten,
hymyjenmaa.com
Vesa Järvensivu nauttii
nykyisin esiintymisestä.
A. AALLON RYTMIORKESTERI
• Ylöjärveläinen iskelmämusiikkiyhtye
• Perustettu vuonna 1989
• Levyttänyt seitsemän pitkäsoittoa, joista
viisi ensimmäistä on saanut kultalevyn ja
yksi platinalevyn.
• Nykyinen kokoonpano:
Vesa Järvensivu (laulu)
Jouko Maijala (kitara)
Mika Maijala (kitara)
Mikko Kaski (rummut)
A. Aallon Rytmiorkesterin jäseniä ovat Vesa Järvensivu (laulu), Mika Maijala (soolokitara), Jouko Maijala (rytmikitara), Timo Järvensivu (basso) ja Mikko
Kaski (rummut).
SILTA 3/2015
11
Virrestä on moneksi
Anna-Mari Martikainen
”Hän onneen
meidät ohjaa,
Jos joutuu
johdantaan/
...myös aikaan
vaikeaan.”
Virsi on selvärajainen vain virallisessa virsikirjakokoelmassa. Muuten virsi voi olla monenlainen, eri yhteyksissä eri
ihmisille erilainen.
Virsien ja laulujen tarjoamia merkityksiä luovatkin sen
käyttäjät sekä asiayhteydet, joissa virsiä ja lauluja on käytetty.
Tämä johtopäätös löytyy marraskuussa ilmestyneestä kirjasta Virsi ja laulu Suomessa. Siihen on koottu virsien
ja hengellisten laulujen tutkimushankkeen keskeisiä tuloksia. Tutkimushankkeessa (2010–2014) selvitettiin virren olemusta, asemaa ja merkitystä 2000-luvun suomalaisessa
kulttuurissa ja uskonnollisessa elämässä.
Kirjan artikkeleissa käsitellään muun muassa laulamiseen
liittyviä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia.
Viime vuosina virsilevyt ovat tulleet suosituiksi, on tullut
virsiteemaisia ohjelmia televisioon, virsikaraokea, koululaisten Virsivisa sekä viini ja virsi -iltoja.
Melko vähän todetaan selvitetyn sitä, mikä rooli virrellä on suomalaisessa uskonnollisessa perinteessä tai miten
yhteinen laulaminen kiinnittää uusia ikäluokkia uskonnolliseen yhteisöön ja uskontulkintaan. Tästä kirjoittaa yliopistonlehtori, dosentti Tapani Innanen tarkastellessaan
Kauneimpia joululauluja.
”Uusin virsikirjauudistus herättää yhä, yli 25 vuotta virsikirjan käyttöönoton jälkeen, tunteita ihmisissä.” ”Erityisesti vanhojen virsien muokkaaminen tuntuu yhä häiritsevän
monia.” Näin toteaa pastori Leevi Ruonakoski artikkelinsa
alkusanoissa.
Virsien muokkaamista kohtaan esitetty kritiikki voikin
perustua juuri perinteen, yhteisöön kiinnittymisen ja tunteiden sivuuttamiseen. ✦
Asta Kettunen
http://evl.fi/virsikirja.nsf
LAKITOIMISTO
RAJAMÄKI
perunkirjoitukset ja
perinnönjaot
l avioerot ja ositukset
l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat
l testamentit, avioehdot ja
edunvalvontavaltuutukset
l kauppakirjat ja sopimukset
l riitaoikeudenkäynnit
l rikosoikeudenkäynnit
Maksuton puhelin- ja
sähköpostineuvonta
Itsenäisyydenkatu 2, Tre
0400 638411
Virsikirjaan on
tulossa lisävihko
Aloite virsikirjan lisävihkosta oli käsiteltävänä vuoden 2010 kirkolliskokouksessa.
Kirkkohallitus hyväksyi työryhmän esityksen viime vuoden loppupuolella.
Päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous.
Käyttöön vihko arvellaan saatavan vuoden
2016 ensimmäisenä adventtina.
Yhteensä 80 laulusta uusia on parikymmentä. Työryhmä piti seminaareja tekstintekijöille, lauluntekijöille ja säveltäjille,
otti vastaan lauluja ja etsi niitä kokoelmista. Ehdotuksia oli toista tuhatta.
Vuorolaulut, kaanonit ja toistettavat rukouslaulut pääsevät esiin. Kasteeseen,
avioliittoon, hautajaisiin ja Kristuksen
kärsimykseen liittyviä virsiä taas todettiin
olevan hyvin nykyisessä virsikirjassa. Kielellisesti työryhmä etsi tämän päivän ihmisiä puhuttelevia ilmaisuja ja teemoja.
Edellinen lisävihko on vuodelta 1963. Siitä löytyy 46 virttä, jotka ovat lähinnä lasten
ja nuorten sekä lähetys- ja palvelusvirsiä.
Virsikirjaan tuli silloin yhteensä 679 virttä.
Ensimmäinen suomalainen virsikirja lienee painettu vuonna 1583. Seuraavat ilmestyivät vuosina 1605, 1701, 1886 ja 1938.
Viimeksi virsikirja on uudistettu vuonna
1986. Seuraavasta virsikirjauudistuksesta ei
ole tietoa. ✦
Asta Kettunen
Blogi virsikirjan lisävihkolle:
https://uusivirsi.wordpress.com
P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa
l
[email protected]
Ihmisen Poika
- pääsiäisvaellus
Haluatko keskustella parisuhdettasi
askarruttavista asioista?
Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset
sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka haluavat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen
ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä
asioista.
Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työntekijän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa
yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja
ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja.
Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia
ja maksuttomia.
• Ke 1.4. klo 13 ja 18
• Pe 3.4. klo 13 ja 18
• La 4.4. klo 13 ja 18
Liput 12 e. Kesto n. 1,5 h.
Vaellus tapahtuu ulkona.
Ennakkovaraukset.
ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE
PUH. 03 5656 6966 / 10/4¤ / WWW.VAPRIIKKI.FI
Vivamon
Raamattukylä
Vivamontie 2, 08200 LOHJA
puh. 0207 681 760
www.vivamonraamattukyla.fi
Lämpimästi tervetuloa!
Parisuhdepysäkki
Tuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere
Soita ja varaa aika 040 – 592 6496
12
SILTA 3/2015
Monet Santiago de Compostelan pyhiinvaeltajat päättävät matkansa Atlantin rannalle, manner-Espanjan läntisimpään
kolkkaan. Galician kielellä paikan nimi on Fisterra, espanjaksi Finisterre, maan loppu. Kyltissä lukee ”nolla kilometriä”.
Mari Leijo on oivaltanut, että valmista
tietä ei ole. Jokaiselle kulkijalle tie on
omanlaisensa.
Pyhän jäljillä kaikin aistein
TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Hannu Jukola, Mika Leijo, Kirsi Airikka
K
un astuu sisään Museokeskus Vapriikin
pyhiinvaellusnäyttelyyn, on melkein
kuin itse lähtisi vaeltamaan kohti pyhiä
paikkoja.
Salissa on esillä runsaasti pyhimysten kuvia, patsaita ja harvinaisia pyhäinjäännöksiä. Täydennystä Suomen
harvalukuiseen esineistöön tuovat lainat
Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansallismuseoista. Lisäksi joukko esineitä British Museumista osoittaa, millaisia rikkauksia vaeltajat ovat voineet kohdata
matkoillaan halki Euroopan.
Isolla karttaseinällä esitellään reittejä
Suomen ja Pohjoismaiden pyhiinvaelluskohteisiin sekä Roomaan, Santiago
de Compostelaan ja Jerusalemiin.
Tila on kauniisti valaistu ja keskiaikainen musiikki soi taustalla. Näyttely
vetoaa kaikkiin aisteihin.
Samaa mieltä ovat Mari Leijo ja
Pentti Kuusjärvi, jotka tulivat tutustumaan näyttelyyn Silta-lehden kutsusta.
– Tuli tunnelma, että näyttely itsessään on matka. On kuin olisimme kirkossa. Ainakin rauhallisena päivänä
täällä voi hyvin hiljentyä, miettii Leijo.
– Näyttelyssä tuli hyvä fiilis. Tuli tunne, että näkymätön on yhtä totta kuin
fyysinen maailma. Hiljaisuuden kappeli puhutteli minua eniten, kertoo Kuusjärvi.
Matkalle monista syistä
Keskiajalla, noin vuosina 500–1500,
lähes jokainen kristitty osallistui ai-
nakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle. Matkaan on lähdetty monista eri syistä.
– On esimerkiksi haluttu kunnioittaa,
pyytää apuun tai kiittää läheiseksi koettua pyhimystä. Pyhimykset ovat olleet
linkkejä ihmisten ja Jumalan välillä, kertoo tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola,
joka vastaa Vapriikin näyttelystä.
Myös kirkon opetukset, aneet tai syntien anteeksi anominen olivat syitä lähteä matkaan. Rikollisiakin on lähetetty pyhiinvaellusmatkoille sovittamaan
rikettään. Myös toisen sielun puolesta
saattoi tehdä pyhän matkan testamentin valtuuttamana.
Myös seikkailunhalu sekä arjesta irtaantuminen houkuttelivat tien päälle.
– Lähialueen pyhät kohteet olivat
miltei jokaisen saavutettavissa. Pyhiinvaellukset kuitenkin mahdollistivat tavallisten ihmisten matkustamisen myös
kaukomaille ensimmäisen kerran Euroopan historiassa, sanoo Meriluoto-Jaakkola.
Pyhiinvaellukset olivat hitaita, raskaita ja toisinaan vaarallisiakin matkoja, etenkin naisille. Sää, rosvojoukot ja
vammat vaikeuttivat matkantekoa.
Perillä kohteessa odotti palkinto: pyhäinjäännös. Se saattoi olla pyhimyksen
hauta tai hänen jäänteitään eli reliikkejä.
Mitä lähemmäs pääsi pyhäinjäännöksiä,
sitä suuremman niiden parantavan voiman uskottiin olleen.
Varsinkin pitkiltä vaelluksilta kotiutuneilla vaeltajilla uskotaan olleen uudenlaista vaikutusvaltaa yhteisöissään.
Heidän maailmankuvansa oli avartu-
nut ja heillä oli tietoa suuren maailman
asioista.
Viesti toisesta maailmasta
Mari Leijo on tehnyt useita pyhiinvaellusmatkoja. Hän on miettinyt, mikä pyhiinvaelluksissa kiehtoo ja miksi ne ovat
merkityksellisiä.
– Jokin vain ajaa tien päälle. Ehkä se
on kaipaus. Vaikka en oikein osaa sanoa, mitä kaipaan ja etsin.
Pentti Kuusjärven mukaan pyhiinvaelluksessa on kenties kyse siitä, että
ihminen hakee arjestaan poikkeavaa kokemusta, viestiä toisesta maailmasta.
– Kun savupirteistä on keskiajalla lähdetty vaeltamaan, voi kuvitella,
miten suuren vaikutuksen pyhät kuvat
sekä korkeat kirkkosalit ovat tehneet ihmisiin. Nykyään ihmiset ovat niin kyllästettyjä virikkeillä ja visuaalisuudella,
että pelkistetty tila ja hiljaisuus voivat
puhutella eniten.
Hän arvelee, että pyhiinvaellukseksi riittävät liikkeelle lähtö, toivo ja halu
paremmasta elämästä. Jokainen myös
määrittelee itse, mikä kellekin on pyhiinvaellusta.
Mies puhuu Jumalan valokeilasta.
– Uskon, että meissä kaikissa on olemassa pyhä tila, jonka täyttymistä toivomme. Kaipaamme tulla kosketetuiksi
ja huomatuiksi.
Tie on omanlaisensa
Pyhän Olavin sijoilla Norjassa, vaellusmatkalla Stiklestadista Trondheimiin
Mari Leijo sai uuden oivalluksen vaeltamisesta, kun espanjalainen toveri si-
teerasi Antonio Machadon runoa.
– Sen ajatuksena on, että vaikka kulkisikin tuhansia vuosia vanhaa pyhiinvaellusreittiä, valmista tietä ei ole. Jokaiselle
kulkijalle tie on omanlaisensa. Jos kävelet saman polun uudelleen myöhemmin,
polku ei ole sama, etkä sinäkään.
Toisaalta Leijolle on merkityksellistä
se, että hän kulkee nimenomaan sellaisella reitillä, jota muutkin ovat kulkeneet
ennen häntä. Tämä kirkastui Holy Islandilla Britanniassa, kun hän tarpoi upottavassa hiekassa merenpohjaa pitkin laskuveden aikaan. Leijolle tuli tunne, että
jos paaluin merkityltä reitiltä poikkeaa,
voi joutua vaarallisen lentohiekan imaisemaksi.
– Ehkä siinä on jotain samaa kuin siinä, että voi ajatella rukouksen kantavan
silloinkin, kun itse ei jaksa tai osaa uskoa. Että tästä on menty ennenkin, tämä
on hyvä reitti.
Pyhiinvaelluksessa koskettavaa on
muiden ihmisten kohtaaminen. Santiago de Compostelan -vaelluksella Leijo mietti, millaista olisi asua ikiaikaisen
pyhiinvaellusreitin varrella.
– Asukkaat kurkkivat ikkunoista ja
tervehtivät. Heitä ei tuntunut haittaavan ohikulkevien vaeltajien olemassaolo, päinvastoin.
Pyhän Henrikin -vaellukselta hänen
mieleensä ovat jääneet paikalliset asukkaat, jotka tulivat vaellusreitin äärelle.
– He olivat hiljaa, katselivat joukkiota, painoivat päänsä. Joku vanha mies
otti lakin päästään. Pyhiinvaellusreitillä on varmaan oma vaikutuksensa myös
sen varrella asuviin ihmisiin.
SILTA 3/2015
Pentti Kuusjärvi
sovitti Vapriikin
näyttelyssä
keskiaikaisten
vaeltajien varusteita.
Vapriikin tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola esittelee
näyttelyn reliikkikappelia. Luut ovat rekvisiittaa ja
havannollistavat, mitä pyhimyksen luiden luona tehtiin.
13
Museokeskus Vapriikin luento:
11.3. FT Jussi Hanska: Pyhimykset, ihmeet ja reliikit, klo 17 opastettu kierros näyttelyyn, klo 18
luento, johon on vapaa pääsy
Lukuvinkkejä
pyhiinvaelluskirjoista s. 19
British Museumin kokoelmiin kuuluva
pyhäinjäännösarkku on noin vuodelta
1220. Arkku on ilmeisesti valmistettu
Itämaan tietäjien pyhäinjäännöstä varten.
”Voisiko pyhiinvaellus
rytmittää kaikkea olemistani
ja tulla minussa tieksi?”
Kohtaaminen liikauttaa myös Kuusjärveä. Hän vertaa pyhiinvaellusta täytekakkuun, jossa on monta kerrosta: yhteys itseen, toisiin ihmisiin, ympäristöön
ja Jumalaan.
– Ryhmässä korostuu yhteyden, joukkoon kuulumisen kokemus. Totta taitaa
olla, että itseksi tulemiseen tarvitaan
toista. Vaelluksen vaatimuksista vapaa
perusta luo pohjaa uusille kestäville ihmissuhteille, miettii Kuusjärvi, joka koki
vahvaa ryhmähenkeä Pyhän Henrikin
-vaelluksella.
Arkivaellusta
1542 kilometriä
Pentti Kuusjärvi on nauttinut pyhiinvaelluksista pääasiassa Suomessa. Lähellä on hienoja reittejä, kuten Pyhän
Olavin reitti Sastamalasta Ulvilaan tai
Pyhän Laurin vaellus Vantaalla.
Raumalla on keskiaikainen kirkko,
jonka messuun Kuusjärvi matkustaa
aika ajoin ja yhdistää viikonloppureissuun sulavasti jääkiekkomatsin sekä
kynttiläillallisen ja hotelliyön vaimon
kanssa.
– Yhtä hyvin täydellinen pyhiinvaelluskokemus voi olla saunan lämmitys
kotona kaikkine vaiheineen.
Kuusjärvi haluaa tuoda pyhiinvaelluksen arkielämään. Idea syntyi, kun
pitkäaikainen haave Santiago de Compostelan -reitille lähtemisestä tuntui
liian haastavalta toteuttaa. Mielessä oli
1542 kilometrin ja noin kolmen kuukauden patikointi Ranskan Le Puystä Pyreneiden yli Santiago de Compostelaan
Espanjassa.
– Aloin miettiä, voisiko matkan
tehdä toisin. Arkisesti, osissa? Voisiko pyhiinvaellus rytmittää kaikkea olemistani ja tulla minussa
tieksi?
Mies alkoi kävellä 3,6 kilometrin
kolmiota lähikaduillaan Pirkkalassa
vuosi sitten helmikuussa. ”Perille”
hän saapui 27. heinäkuuta.
– Unelma on nyt täysi. Aina ei
tarvitse lähteä kauas löytääkseen,
hymyilee Kuusjärvi.
Samaa mieltä on Mari Leijo.
Tehdäkseen pyhiinvaelluksen ei
tarvitse lähteä ulkomaille, ei edes
pois kotipaikkakunnalta. Vaellus ei
tuolloin vaadi etukäteissuunnittelua, rahaa, lomaa, kuntoa, varusteita tai kielitaitoa.
– Esimerkiksi matka kirkkoon
jumalanpalvelukseen on hyvä pyhiinvaelluskohde. Myös Viinikan
hiljainen polku on oiva pyhiinvaellusreitti matkan varrelle suunniteltuine mietiskelyteksteineen ja kysymyksineen. ✦
Suomalaisten pyhiinvaellukset
keskiajalla -näyttely 18.10. saakka
Museokeskus Vapriikissa,
Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5
Kirkkopyöräily Pyhäjärven
ympäri 23.5.
Viinikan hiljainen polku:
tampereenseurakunnat.fi/
hiljainenpolku
tampereenseurakunnat.fi/
kirkkopyoraily
Omassa rauhassa
ja vapaana
Yksi näyttelyn
helmistä on
Maria ja lapsi
-veistos, joka
on peräisin
Messukylän
vanhasta kirkosta, vuosilta
1460–1490.
Se on harvoin
nähtävillä
Tampereella, koska sitä
säilytetään
nykyisin Kansallismuseossa.
Kiinnostus pyhiinvaelluksia kohtaan on kasvanut Suomessa ja
maailmalla viime vuosina. Mikä pyhiinvaelluksissa kiehtoo ja mitä
annettavaa niillä on nykyihmisille, teologian tohtori Panu Pihkala.
– Ihmiset ovat tulleet uudelleen tietoiseksi mahdollisuuksista,
joita pyhiinvaellus tarjoaa. Media ja viidakkorumpu ovat vaikuttaneet asiaan. Pyhiinvaelluksessa yhdistyvät matkailun ja vaeltamisen hyvät puolet sekä mahdollisuus henkisiin ja hengellisiin kokemuksiin.
Pihkala toimii Helsingin yliopistossa ekoteologian ja ekumeniikan tutkijana. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat myös pyhiinvaellukset. Vapaa-ajallaan hän toimii pyhiinvaellusoppaana.
Pyhille paikoille käveleminen on suosittua, sillä monet ihmiset nauttivat luontoyhteydestä. Jotkut myös kokevat mielekkäänä
vaelluksen ruumiillisuuden.
– Eräs suosion syy liittyy sosiaalisiin tekijöihin: moni luterilainen ei haluaisi samaistua uskovaisiin. Siksi esimerkiksi radiojumalanpalvelukset ovat sangen suosittuja: ei tarvitse tulla paikan
päälle ja leimautua. Pyhiinvaellus tarjoaa yksilöllisen mahdollisuuden hengellisiin kokemuksiin, sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla
ja vapaana auktoriteeteista. Pihkalan mukaan seurakunnat ja järjestöt ovat vastanneet ihmisten kiinnostukseen.
– On kuitenkin todettava, että muissa Pohjoismaissa kirkko on
panostanut enemmän pyhiinvaelluksiin. Suomessakin kannattaisi sijoittaa työaikaa pyhiinvaelluksiin, kuten Tampereella on tehty,
toteaa Panu Pihkala.
Tampereen seurakunnissa on ollut hengellisen ohjauksen pastorin virka vuodesta 2003. ✦
Silta 3/2015
Hyvä tyyppi
14
”Olkaa reiluja ja hyviä toisillenne”
H
eili Miettinen on 17-vuo-
tias Tampereen Nuorisofoorumin hallituksen jäsen,
Hatanpään lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja ja
Suomen Lukiolaisten Liiton
Pirkanmaan piirihallituksen
tiedotusvastaava.
– Aktiivisuuden lisäksi Heili tuo iloa kaikille hänet
tunteville, kehuu nuoriso-ohjaaja Inka Kiuru.
– Hymy tarttuu. Olkaa reiluja ja hyviä toisillenne,
silloin se tulee jossain kohtaa takaisin, Miettinen vastaa ajatukseen.
Hän on myös Varsinais-Suomen, Hämeen ja Satakunnan körttinuorison alueyhteyshenkilö.
– Olen ajautunut luottamustoimiin huomaamattani.
Olen ala-asteelta asti ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Nuorisolain uudistamisen aluekierroksen avaustilaisuudessa nuoret totesivat koulukiusaamisen olevan
yleistä ja siihen puuttumisen hankalaa.
– Opettajat kokevat, ettei heillä ole edes mahdollisuuksia puuttua.
Heili Miettinen puhuu omastakin kokemuksestaan
jouduttuaan yläasteella niin laajan kiusaamisen kohteeksi, että joutui vaihtamaan koulua. Kaikki alkoi 7.
luokalla
– Lähinnä se oli huutamista ja ulkonäön kommentointia. Mutta silloin minulla oli sellainen kaveriporukka, ettei asia kiinnostanut.
Seuraavana kesänä alkoi tulla puhelinsoittoja. Omat
kaverit olivat tutustuneet kiusaajiin. Haukkumista ja
nimittelyä jatkui koko 8. luokan.
Lääkkeeksi tarjottiin luokan vaihtoa. Se ei kuitenkaan olisi auttanut, sillä kiusaajia oli paljon.
– Hiljaiset seuraajat on pahimpia. Vaikka poistat
kiusaajan, iso massa jää hänen puolelleen.
Heili Miettisen mielestä kiusaamisen loppuminen
vaatii sekä yhteiskunnan että yksilötason toimia. Yläasteella ryhmäytymiseen pitäisi panostaa kunnolla.
– Loppumisen pitäisi lähteä nuorista itsestään. Mutta on vaikea mennä sanomaan: ”älä kiusaa”.
– Lain kautta siitä pitäisi tehdä niin kauhea asia, ettei kenellekään tulisi mieleenkään lähteä kiusaamaan.
Ja pitää tehdä selväksi, miten pitkälle se vaikuttaa sun
elämääsi.
– Itselleni ei tulisi mieleenkään kiusata ketään. Ehkä
olen vähän kovempi persoona nykyään.
teksti: Asta Kettunen
KUVA: Hannu Jukola
Tukea ja tietoa:
• kivakoulu.fi/toimenpiteet_kotona
• facebook.com/alakiusaa, mkkv.fi, #kutsumua
• Apua: eikiusata.fi/index.php/linkkilista,
tukinet.net, mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen
• Kiusaamisen vertaistukiohjaaja-koulutus
Tampereella 20.–21.3., ilm. 6.3. mennessä,
lisätiedot: valopilkkuja.fi
Heili Miettinen nauttii opiskelustaan
Hatanpään lukiossa. ”Ei ole tullut
kertaakaan tietoon, että ketään olisi
kiusattu. Täällä saa olla täysin omana
itsenään.”
Lisää: siltalehti.fi
SILTA 3/2015
SAARNAVUORO
TEKSTI: Pirjo Silveri
Asta Kettunen
Maria, toivossa väkevä äiti
Uuden testamentin tunnetuin nainen, Maria, on
kautta aikojen ollut hengellinen esikuva.
Neitsyt, josta tulee äiti? Mahdoton ajatus hämmentää, mutta niin häkeltyi nuori nainen itsekin kuullessaan, että synnyttäisi Jumalan pojan. Arkkienkeli Gabrielin ilmoitusta muistetaan Marian ilmestyspäivänä.
Maria tyytyi nöyrästi osaansa ja neitseelliseen raskauteensa, koska Jumala oli näin päättänyt. Rohkeasti,
pelkäämättä hän lähti kohti tuntematonta.
Marian ilmestyspäivä on keskellä paastonaikaa, yhdeksän kuukautta ennen joulua. Vuodesta 1955 ajankohta on luterilaisessa kirkossa ollut 22. ja 28.3. välinen
sunnuntai. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa pyhä
on pysynyt alkuperäisellä paikallaan 25.3.
Päivä on ilon, kiitollisuuden ja odotuksen sävyttämä,
onhan Marialla tärkeä asema Jumalan pelastussuunnitelmassa. Liturgisessa värimaailmassa katumuksen
violetti vaihtuu hetkeksi valkoiseen, jumalanpalveluksessa alttarilla palaa kuusi kynttilää suuren Kristus-juhlan tapaan.
Varhaisista ajoista asti Neitsyt Marialla on ollut erityinen paikka kirkon muistamissa henkilöissä. Evankeliumiteksteissä vilahtaa ajatus Mariasta kirkon ja tavallaan jokaisen kristityn äitinä. Kirkko on Kristuksen
ruumis ja Maria puolestaan Jeesuksen äiti.
Jo ensimmäisillä vuosisadoilla kirkko kunnioitti Mariaa, sillä hänessä nähtiin uusi Eeva. Marian kautta oli maailmaan tullut pelastaja, elämän tuoja, Jeesus
Käsi uhkasi
tarttua kiveen
Mistä tekstistä saarnaat?
Kristus. Erinäisten Jeesuksen jumaluutta ja ihmisyyttä koskevien oppiriitojen myötä kirkossa vahvistettiin
hänelle kutsumanimi theotokos, Jumalansynnyttäjä.
Ortodoksit käyttävät sitä yhä ahkerasti.
Luterilaisten suhtautuminen Mariaan on joskus ollut vaikeaa, ja saanut jopa absurdeja piirteitä. Kuoro
on Marian ilmestyspäivänä laulanut kirkossa Ave Marian ensin latinaksi kokonaan ja sen jälkeen suomeksi,
mutta edellä kuullusta on jätetty pois: ”rukoile puolestamme nyt ja kuolemamme hetkellä”.
Näin suureen varovaisuuteen tuskin on syytä. Mariaa ja muita pyhiä voi kunnioittaa niin kauan kuin
muistaa, ettei mitään luotua kuulu palvoa. Vain Jumala voi olla palvonnan kohde.
Kirkkovuoden kiemuroita -palstan asiantuntijana
on pastori Heikki Repo.
Lukijalta
Petyimme syntymäpäivätilaisuuteen
Seurakuntamme oli kutsunut meidät juhlamessuun ja syntymäpäiväkahville 18.1.2015. Ilmoitimme
osallistumisestamme määräaikaan
mennessä ja lähdimme kirkkoon
myönteisin odotuksin. Messun jälkeen ilmoitettiin kahvituksesta.
Odotimme, että kahvitilaisuus ja
yhteinen hetki kutsutuille olisi ollut
erikseen. Kävi kuitenkin niin, että
jouduimme juomaan kahvin kirkon penkissä ilman yhteyttä muihin kutsuttuihin syntymäpäivän
viettäjiin. Oletettavasti alasali täyttyi muistakin kuin kutsutuista.
Valitettavasti petyimme järjestelyihin ja pahoitimme mielemme.
Voisiko vastaisuudessa järjestää
syntymäpäiväkahvitilaisuudet toisin? Toivoisimme, että meillä olisi
tilaisuus olla todella yhdessä, jutella
ja laulaa muiden kutsuttujen kanssa. Varmasti seurakunnalta löytyy
sopivia tiloja. Veikko Eloranta 90 v.
ja Eila Pöyhönen 75 v.
Hyvä Veikko Eloranta!
Pahoittelen, että Tuomiokirkon
syntymäpäiväjuhlan kahvitus oli
teille pettymys.
Kutsuimme viime vuoden lopulla
pyöreitä vuosia täyttäneet juhlamessuun ja kahvitilaisuuteen. Juhlaväkeä oli paljon. Kuitenkin halusimme
järjestää kaikille kahvituksen Tuomiokirkon tiloissa 30 vapaaehtoisen
ja työntekijän voimin. Kaikki eivät
mahtuneet alasaliin, vaan kahvipisteitä täytyi järjestää kirkkosaliinkin.
Kati Eloranta
Pastori
Tuomiokirkkoseurakunta,
Kaleva
Ymmärrän, että kahvit kirkonpenkissä eivät olleet juhlan arvon
mukaiset.
Toivottavasti kuitenkin juhlamessu musiikkeineen kaikkineen
välittivät juhlaa ja hyvän Jumalan
siunausta Teille ja muillekin juhlaan osallistujille.
Toivotan Teille ja läheisillenne
Jumalan siunausta ja monia armorikkaita vuosia eteenkinpäin.
Olli Hallikainen
Tuomiorovasti
seurakunnassa. Kuinkahan kaikki
tietävät näistä palveluista?
On paljon kaikenikäisiä ahdistuneita ihmisiä, ja me suomalaiset
olemme huonoja pyytämään apua
asenteella ”kyllä tässä pärjätään”,
vaikka niin ei olisikaan.
Pyydetään apua toisiltamme ja
annetaan sitä myös.
Kiitos teille seurakuntien henkilöstö ja paljon jaksamista alkaneelle vuodelle!
Kiitollinen
Arvokasta työtä
Metsän tyttö
Iso kiitos joulukalenterista! Kiitos
”Kauniit joululaulut” -tilaisuuksista!
Kiitos syksyllä Linnainmaan seurakuntatalossa pidetystä syntymäpäiväjuhlasta! Ohjelma oli kaunis ja
”tupakin” täynnä.
Olen aina uskonut Jumalaan,
mutta monen muun lailla varsinainen kirkossakäynti on jäänyt vähiin. Rukouksiini olen saanut usein
vastauksen. Ihmettelin aikanaan
uskovaista sukulaistani, jolle sattui
suoranaisia ihmeitä, kun hän pyysi apua Jumalalta. Niin on myös itselleni tapahtunut.
Olen ikäihminen. Lapsena, kun
meitä nukkui monta samassa huoneessa, oli minulla pulma, kun en
kehdannut sanoa iltarukoustani
ääneen. Sitten, olikohan opettaja,
joka kertoi, että Jumalalle ei tarvitse puhua ääneen, sillä hän ”kuulee”
ajatuksetkin. Tällä hetkellä päällimmäisenä rukouksenani on rauha.
Huomasin, että teillä on myös
nettikeskustelumahdollisuus. Hienoa, teette arvokasta työtä siellä
Artikkelissa Metsän tyttö (Silta 1/
2015) kirjailija Anni Kytömäki kuvaa metsäkokemustaan:
”Asetuin loikoilemaan sammaleiselle kivelle. Katselin, kun kuuset
huojuivat yläpuolellani. Maailmahan voisi oikeastaan pysähtyä siihen paikkaan. – Koin perillä olon ja
tietynlaisen täyttymyksen tunteen.
Sellaisella hetkellä ei kaipaa mitään.
Kaikki on hyvin ja oikein.”
Kuvaus on hieno kuvaus luonnonmystiikasta (yleismystiikan
osa). Kokemus on monelle suomalaiselle tuttu ja arvokas. Kokemus
voi johtaa meidät tielle, joka vie syvemmälle ei enää metsään vaan
Jumalaan. Psalmit, ehtoollinen ja
hiljaisuus johdattavat kohtaamaan
Luojamme.
Kytömäki on metsässään oikealla
polulla, mutta polku jatkuu. Ihminen on kutsuttu Kristuksen salaisuuden kautta Jumalan salaisuudesta nauttimiseen.
Mauri Nieminen
Pastori
Saarnatekstini on Joh. 8: 46–59. Evankeliumissa Jeesus käy vuoropuhelua aikalaistensa kanssa.
Keskustelun sävy on kuitenkin melko aggressiivinen, ja Jeesukselle puhutaan mitätöivään ja ilkeään sävyyn.
Keskustelijat eivät tunnu kohtaavan toisiaan, tai
pikemminkin Jeesusta ei kuunnella.
Mikä on saarnasi näkökulma?
Sanat ja niiden voima. Jeesus halusi sanoa, että
siinä, mitä hän on, ihmiset näkevät sen, mitä Jumala on. Hänessä olemassaolon koko syvyys ja
elämän perusta paljastuu.
Kuulijoiden oli kuitenkin vaikea niellä hänen
sanojaan, ja niin alkoivat syytökset ja ilkeä panettelu, sanojen vääränlainen käyttö.
Ehkä siinä, mitä Jeesus oli, mitä hän sanoi ja
miten toimi, oli jotain sellaista, mikä tuntui uhkaavalta. Jotain, mikä järisytti tuttua ja turvallista
käsitystä Jumalasta ja elämästä. Siksi syke nousi,
ilkeät sanat sivalsivat, ja vielä pahempaa; käsi uhkasi tarttua kiveen.
”
Keskustelijat eivät
tunnu kohtaavan
toisiaan, tai pikemminkin Jeesusta
ei kuunnella.
Mitä haluat saarnassasi viestiä?
Saarnaan nuorille, joiden kanssa olen juuri viettänyt hienon rippikouluviikon Ruotsissa lasketellen
ja opiskellen. Olemme pohtineet yhdessä uskoa
Jumalaan sekä myös kristittynä elämistä ja uskon osoittamista arjessa. Tähän evankeliumi antaa hyvät eväät: Kristityn tehtävä on käyttää sanoja hyvään.
Oliko tekstissä jotain vaikeaa?
Johanneksen evankeliumin Jeesusta on aina vähän vaikea ymmärtää. Hän puhuu sellaisin sanankääntein, että tällainen rautalankateologi meinaa
pudota kärryiltä.
Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan
elämääsi?
Itse asiassa evankeliumin vaikeaselkoisuus sai jälleen kerran miettimään myös omaa kielenkäyttöä. Toivon että omassa työssäni kouluikäisten ja
nuorten parissa osaisin puhua uskon kieltä ymmärrettävästi.
Miten vietät seuraavat vapaapäiväsi?
Aion viettää tulevat vapaapäiväni tiiviisti tyttäreni kanssa. Suunnitelmissa on mennä katsomaan
uusin Risto Räppääjä. Vapaapäivien ohjelmistoon
kuuluvat myös pitkät lenkit koirien kanssa. ✦
Kati Eloranta saarnaa Ruotsin Hemavanissa pidetyn laskettelurippikoulun konfirmaatiomessussa
Tuomiokirkossa sunnuntaina 8. maaliskuuta kello 10.
Hannu Jukola
KIRKKOVUODEN KIEMUROITA
15
Silta 3/2015
Kirsikka Lyhteilä
tiesitkö
Päiväkerholaiset kuvasivat
Kalevan kirkkoa
lasten valokuvanäyttelyn
yhteydessä viime
syksynä. Mukana
touhussa oli lastenohjaaja Riikka
Svanberg.
vuonna 70 vuotta. Kerhossa lapsi pääsee leikkimään, liikkumaan, musisoimaan ja tutkimaan asioita lapselle ominaisilla tavoilla.
Monenlaiset ilmaisukeinot harjaannuttavat lasta asioiden ja taitojen oppimiseen. Leikki ja yhteinen tekeminen
tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja oikeutta elää uskoaan todeksi.
Ja mikä parasta, kerhossa on kavereita.
Kuusi kysymystä lapsille:
1. Mikä päiväkerho on?
”Sellainen missä leikitään kavereiden
kanssa ja syödään.” – Kaisa
”Siellä hoidetaan lapsia, kun aikuiset on töissä, vanhemmat siis.” – Nelli
”Siellä on niitä sääntöjä, mitä on ja
leluja.” – Joel
”Jumalan kämmenellä.” – Eden
”Päivällä oleva kerho. Meijän kerho.” – Mila
2. Miksi lapset ovat päiväkerhossa?
”Että oppii kaikkee. Että tietää mitä ne
ei ole ennen tienny.” – Tinja
Kun äidin ja isän pitää mennä töihin
ja hoitaja on ihan muussa maassa ja
hoitoon on pitkä matka. – Jooa
Sen takia ku me ollaan tän ikäisiä
että voidaan tulla. – Simeon
Kun täällä on aurinko ku Jeesus tekee sen. – Eden.
3. Mitä päiväkerhossa tehdään?
”Leikitään, askarrellaan, syödään eväitä, ja ollaan takkahuoneessa ja loppu-
Alexandra Salmela
Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija,
kääntäjä ja teatteridramaturgi, joka
on syntyisin Tšekkoslovakiasta.
Hän harrastaa taidetta, retkeilyä ja
capoeiraa. Hän pitää puista.
Kaupunki tarvitsee
joutomaata
Päiväkerho lapsen silmin
Päiväkerhotoiminta täyttää tänä
kolumni
Hannu Jukola
16
satu ja ollaan hartaudessa.” – Enni
”Leikitään, pelataan palapelejä, askarrellaan ja syödään. Siinä kaikki.”
– Aaron
”Syörään ja sitten ollaan ihan hiljaa
ja sen sellai.” – Ada
”Me joskus jotain täällä askarretaan. Me joskus jotain täällä rukoillaan.” – Roni
4. Mikä on jäänyt parhaiten mieleen?
”Tarrat” – Tarmo
”Ainakin se alkaa 3 vanhasta eteenpäin, koska mää olin 3 v eteenpäin itsekin.” – Saana
”Hauskoille leikikkäille lapsille, joista sais uusia ystäviä.” – Laura
”Mun kavereille” – Kalle
Kysymyksiin vastasi joukko 4–5 -vuotiaita kerholaisia muun muassa Tesoman, Kalkun, Kalevan, Uudenkylän ja
Lentävänniemen päiväkerhoista.
Riikka Moilanen
”Vaan sellasta, että tääll on kivaa.”
– Verna
”Siellä on lelupäivä, on turvallista
kun on ystäviä vierellä, saa leikkiä.”
– Eero
”Että kynttilähetkessä voi olla pinkki auto tai prinsessa tähti.” – Liisa
”Kynttilät ja risti. Ei muuta.” – Eeli
5. Miksi kerhoon kannattaa tulla?
”Aika vaikee kysymys. Täällä on kavereita.” – Minttu
”Joskus kun meitä on aika paljon
perheessä niin osa vähentyy niin äitin
ei tarvi hoitaa aina kaikkia.” – Osmo
”Koska oppivat juttuja, sitten ne
leikkivät välillä ja menee kotiin kun
iskä ja äiti hakee.” – Tinja
”Siksi että oppii kaikenlaista ennen
kuin menee tarhaan.” – Aaron
6. Kenelle voisit suositella päiväkerhoa?
”Voisin suositella isille ja äidille.” –
Oliver
Kalevan kirkko lasten
näkökulmasta: siltalehti.fi
Pieni on suurin
• Pieni on suurin Varhaiskasvatusta vuodesta
1945 -teemalla etenevä
juhlavuosi kerää ympärilleen
monenlaisia tapahtumia
ympäri Suomen, myös
Tampereen alueella. Luvassa
on muun muassa äkkiryhmiä
eli flash mobeja, juhlamessu,
perheiden päivä sekä lasten
iloa, luovuutta, innostumista
ja tietenkin leikkiä.
• Haku syksyn
päiväkerhoihin päättyy
15.3. Hakea voi osoitteessa
tampereenseurakunnat.fi/
lapset/kerhot
Silta
siltalehti.fi
2. vuosikerta
• Kustantaja/ julkaisija:
Tampereen ev. lut. seurakunnat
• Toimitus:
vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970,
toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716,
s-posti: [email protected] ja
[email protected]. Osoite: Seurakuntien talo,
Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere.
• Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus:
Medialiike, Tampere
Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560,
[email protected]
Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300,
[email protected]
• Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy.
Jakelupalaute: [email protected],
p: 020 7 54 2 267
Osoitteellinen jakelu: Itella Oy
tilaukset: [email protected], p. 040 804 8066
• Taitto: Kotimaa Oy
• Painosmäärä: 95 000 kpl
• Paino: Alma Manu, Tampere
• ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu)
ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu),
• Seuraavat lehdet ilmestyvät:
1.4., aineisto 16.3. mennessä, 6.5., aineisto 20.4. mennessä
Kun olin pieni, meillä oli koulun vieressä vanha
väestönsuoja toisen maailmansodan ajalta. Jännityksemme kaikui kosteista seinistä jo ylähuoneessa,
teräsbetonikuvun alla.
Hurjimmat rohkelikot kapusivat metallitikkaita
pitkin alas tiheään mustaan. Otaksuimme, että siellä alhaalla vielä piileskelee joku, sissi tai keskitysleirin karkuri – elävänä tai kuolleena. Vaan kukaan
ei ole koskaan nähnyt siellä mitään: kädet tärisivät niin, ettei yksikään tulitikku syttynyt palamaan.
Olimme kahdeksan ja kaupunki oli seikkailupuisto.
Muistoni ovat peräisin paikoista, joissa ei olisi saanut käydä, joita ei olisi pitänyt olla olemassakaan: rauniotaloista, kivilouhimoista, suljetuilta silloilta, hylätyistä maauimaloista, unohdetuista
muistomerkeistä, joen villinä rehevöiviltä rannoilta.
Nykyään tuollaiset paikat käyvät vähiin. Kaupunkien kasvoja silotellaan, kunnes ne näyttävät luonnottomilta kuin viidenkymmenen epäonnistuneen
kauneusleikkauksen jäljiltä. Uskon, että myös silloisen kaupunkini ansiosta minusta tuli minä. Ympäristö muokkaa ihmistä.
”
Ihmiset eivät ole
kaupungin orjia,
vaan kaupungin
on vastattava
asukkaittensa
tarpeisiin.
Vaikka tulevaisuuden tavoitteena onkin moderni
älykaupunki, koko kaupunkitila ei voi olla umpeen
rakennettu kromilla ja lasilla. Jokaisesta provinssista ei ole Dubaiksi. Virheetöntä onnea pursuavista
havainnekuvista puuttuu elävä sielu. Kun tietokone-ohjelmoitu steriili täydellisyys törmää todellisuuteen, se rapistuu nopeasti surkuhupaisaan kuntoon. Se ei miellytä asukasta, ei ilahduta kulkijaa, ei
houkuttele turistia. Ketään ei kiinnosta kaupunki,
joka on valanut sielunsa betoniin.
Kaupungin tulee pitää historiansa elävänä. Sen
lisäksi se tarvitsee unohdettuja puistikkoja, salaisia paikkoja, tyyssijoja, minne voi paeta kaikkea sitä
uutta ja uljasta, mitä niin innokkaasti pystytetään.
Niissä saa levätä kuin haukka yksinäisellä tammella
keskellä aavaa peltoa.
Myös moderni kehittyvä kaupunki tarvitsee joutomaata, sillä yksitoikkoinen geneerisuus, yleisyys
lannistaa. Kaupungissa elää ja liikkuu kaikenlaisia
ihmisiä, joten sen tilaa ei voi räätälöidä ainoastaan
ostokykyisten uraohjusten mieltymysten mukaan.
Sen on annettava tilaa myös kulttuurille ja alakulttuureille, mahdollistaa ihmisten kohtaamisia kaavojen ulkopuolella. Ihmiset eivät ole kaupungin orjia,
vaan kaupungin on vastattava asukkaittensa tarpeisiin. Kaupunki ei ole itseisarvo eikä rahasampo.
Kaupunki haluaa olla tehokas ja moderni. Samalla
se voisi olla myös elävä ja onnellinen. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, kunhan on tilaa hengittää vapaasti ja monella eri tavoin.
Kommentoi kolumnia:
siltalehti.fi
SILTA 3/2015
17
a
n
Menossa muka
Solussa tulee kohdatuksi
Mira Koivunen, 27, on
kattanut pöytään teetä ja taivaallisesta maustaan
lempinimensä saaneita ”taivaskeksejä”. Noin kuukauden
välein viiden naisen joukko
kokoontuu yhteen keskustelemaan elämään ja uskoon
liittyvistä kysymyksistä. Tänään heistä Koivusen kotiin
ovat saapuneet 25-vuotiaat
Miitta Hyppönen ja Veera
Lupunen.
Solu on hengellisen kasvun
ryhmä, jossa on tavallisesti
alle kymmenen jäsentä. Moni
ryhmä kokoontuu yhteen viikoittain. Soluja on monenlaisia, kuten miehille, naisille,
opiskelijoille ja pariskunnille
suunnattuja.
Koivunen, Hyppönen ja Lupunen tutustuivat toisiinsa Nekalan seurakuntatalon
nuorten illoissa. Teologiaa
opiskeleva Lupunen perusti vuonna 2008 solun, joka on
vuosien varrella kasvanut ja
jakautunut. Solu tuo ympäri
Suomea asuvat ystävät yhteen
ja tarjoaa ennen kaikkea vertaistukea arkeen.
– Ensimmäisessä kokoontumisessamme olivat mukana myös poikaystävät. Sitten
totesimme haluavamme olla
vain naisten kesken, Lupunen sanoo.
esimerkiksi kymmentä käskyä
ja Raamatun miehiä Aatamista alkaen. Kerran keskusteltiin Päivi Räsäsen mediahuomiosta.
– Solun jäsenet saivat kukin oman teeman, kuten Räsänen ja maahanmuuttajat.
Jokainen otti selvää, mitä Räsänen on aiheesta sanonut ja
mitä Raamatussa kirjoitetaan
asiasta, Koivunen kertoo.
Vuorovaikutus on solutapaamisissa huomioon ottavampaa kuin niiden ulkopuolella. Jokainen saa
puheenvuoron eikä tule keskeytetyksi.
– Solussa tulen ennen
kaikkea kohdatuksi, Hyppönen sanoo.
– Täällä on myös herkempi
toisen haavoittuvuudelle, Lupunen lisää.
Naisten mukaan nuoret aikuiset jäävät helposti seurakuntatoiminnan ulkopuolelle opiskelujen ja armeijan
myötä. He kannustavat perustamaan soluja itsenäisesti ja etsimään niihin jäseniä
tuttavapiiristä ja Facebookista. Uusi Verso ei tällä hetkellä
järjestä ohjausta solujen perustamiseen, mutta itsenäisesti toimivan solun voi löytää talliryhmien sisältä.
Pieta Parkkinen
Puhetta ja pohdintaa
Tutustu
Uuden Verson talleihin:
uusiverso.fi/sivustot/
uusi_verso/tallit
Krista Kierikka
Yhdessä valitun aiheen alustus ja siitä syntyvä keskustelu
ovat solutapaamisten pääohjelma. Naiset ovat käsitelleet
Ajankohtaista tietoa sähköpostiis
Tilaa UUTiskirje
KOTI KAUNIIKSI
tampereenseurakunnat.fi
Verhoilemme teidän keittiön
tuolit, sohvat, nojatuolit
Kankaista hyvät valikoimat.
Valmistamme myös teille sohvia
määrämitoilla, haluamallanne
kankaalla.
Verhoilua 25 vuoden kokemuksella
Verhoiluliike Yli-Heikkilä
Nyyrikintie 1, Tampere 040
739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe
Tiloissamme
asiakaspaikkoja
70 hengelle
JUHLAKESKUS
Pitopalvelua
myös
haluamiinne
tiloihin
Kun on aihetta juhlaan...
• muistotilaisuudet • perhejuhlat• ristiäiset
Kalevan puistotie 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626
sähköposti: [email protected] www.mancester.fi
Tammerkosken
Kukka- ja Hautauspalvelu
Arkut, kuljetukset
Asiakirjat
Kukat ja sidontatyöt
Muistotilaisuudet
Pitopalvelut
Hautakivimyynti
Luotettavaa palvelua ja
asiantuntemusta kaikissa
hautaukseen
liittyvissä asioissa.
Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331
Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi
– palveleva perheyrityksemme
Ammattilaiset
palvelevat
Selkä kuntoon
Rentouta selkäsi!
Lordos-selkälauta 95 €
Tilaa www.lordos.fi tai poikkea
Mephisto, Satamakatu 8, Tampere
®
PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690
Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12
p. (03) 255 4102
p. (03) 253 1720
Aleksanterinkatu 15
(htsto Vuori)
p. (03) 212 2137
Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella.
www.tampereenhautauspalvelu.fi
Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella
MAKSUTON NEUVONTA
Jalkahoidot
Jalkahoito
kotikäyntinä
50€
(Teisko
+ 5 €)
Jalkahoidon ammattitutkinnon
suorittanut sairaanhoitaja
Satu laurell
p. 050 558 0232
Teitä palvelee
Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo
Kotipalvelua
Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere
Kotihoiva
Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa
ja P-Hämpin parkkiluolassa
Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeen
ark. 9–16.30
Seurakunta toi Veera Lupusen (vas.), Miitta Hyppösen ja
Mira Koivusen yhteen.
[email protected]
www.moisionhautaustoimisto.fi
Hoiva-, tuki- ja kotipalvelua.
Kerta, lyhyt tai jatkuva sopimus.
Tilaa ilmainen kartoituskäynti.
Kotitalousvähennys!
PIRKANMAAN KOTITUKI
lähihoitaja Soile Paasonen
puh. 0400 806 064
Sinun hyväksesi
18
Silta 3/2015
Kamarikuoro juhlii
H-molli -helmellä
Eeva-Maija Setälä ja Janne
Salmenkangas uskovat messun
antavan hyvän kokonaiskuvan
Bachin moniulotteisesta urasta.
TEKSTI: Elisa af Hällström
KUVAT: Rami Marjamäki
40
vuotta toimineen
Harjun Kamarikuoron
kevään
huippukohta on
palmusunnuntain
konsertti H-mollimessusta Tampereen tuomiokirkossa.
Kuoro esittää Johann Sebastian Bachin
viimeisen mestariteoksen Suomalaisen Barokkiorkesterin kanssa ja osallistuu samalla
Tampereen seurakuntien Bach 2015 -konserttisarjaan. Bachia juhlitaan, sillä 21. maaliskuuta tulee kuluneeksi 330 vuotta hänen
syntymästään.
Harjussa on tartuttu nuottikirjaan hyvillä
mielin ja kymmenien Bach-tulkintojen kokemuksella. Useimmille kuorolaisille teos on
ollut ennestään tuttu kuulijana.
– H-mollimessu on kaikkein haastavin
kuorolle. Siinä on monin verroin laulettavaa passioihin verrattuna. Kuoro on äänessä
melkein koko ajan. Harjoituksia on pakko
olla paljon, kertoo konsertin johtava Heikki Liimola.
– Hienon musiikin eteen haluaa tehdä
työtä, lupaa ykkössopraano Eeva-Maija
Setälä.
– Saamme tehdä maailman ihaninta musiikkia, suitsuttaa myös basso Janne Salmenkangas.
– Kun kamarikuoro esitti H-mollimessun
viimeksi vuonna 2005, odotin kuopustani
ja osallistuin vain harjoituksiin, Setälä hymyilee.
Myös Salmenkangas odottaa H-hetkeä.
– H-mollimessu on selvästi merkittävin
Bachin teos. Se on Bachin perintö vokaali-
Kuorokapellimestari Heikki Liimola on luotsannut Harjun Kamarikuoroa koko sen 40-vuotisen toiminnan ajan.
Moni 60 laulajasta on jakanut yhteistä kuoroarkea vuosia. Kuoro esittää J. S. Bachin H-mollimessun Suomalaisen
Barokkiorkesterin kanssa Tuomiokirkossa palmusunnuntaina.
J. S. Bachin H-mollimessu on helmi pääsiäisenä
Tampereella kuultavan musiikin joukossa.
Se soi toivoa, se lohduttaa ja
sen kauneus hivelee sieluun asti.
musiikille, vähän niin kuin testamentti, kuoron varajohtaja sanoo.
Bach viimeisteli messun elämänsä ehtoopuolella. Se esitettiin kokonaisuudessaan
vasta noin sadan vuoden kuluttua.
– Vähän samantyyppinen olotila tulee,
kun katsoo aurinkoa ja tuntee olevansa osa
jotain isompaa kokonaisuutta kuin arkielämä tässä, hän sanoo.
Pyhän herättäjä
Messun muut osat Bach kirjoitti lainaten,
sovittaen ja yhdistellen omaa musiikkiaan.
Lopputulos erottuu tyypillisistä messusävellyksistä tyylikirjonsa vuoksi.
– Se näkyy erilaisina tunnelmina ja karaktääreinä, toteaa Liimola.
– Kaikki osat ylistävät Jumalaa, muistuttaa Salmenkangas.
– Bach signeerasi teoksensa S.D.G., Soli
Deo gloria. Bach ei ottanut kunniaa itselleen,
vaan antoi sen Jumalalle, hän jatkaa.
Liimola näkee Bachin sävelkulkujen
muuntelemisen mestarina.
– Bach on äärimmäisen taitava käsittelemään tunnetiloja. Bach avaa kirkkaasti messutekstin värit ja sävyt, syventää
musiikilla ne juurilleen. Sama teksti toistuu monta kertaa ja tekstin maalailevuus
on tosi tärkeää. Musiikki saa näkemään
asioita, esimerkiksi ristiinnaulitsemisen
ja kaiken mikä siihen liittyy, Liimola kuvailee.
Säveltäjä ei antanut itse messulle nimeä,
nimesi vain osat. Kyrie (vuodelta 1724) ja
Gloria (1731) olivat alun perin samassa käsikirjoituksessa, ja ne Bach lähetti työhakemuksenaan Dresdenin hoviin (1733). Alun
sävellaji on h-molli, mikä Bachin tuotannossa liittyy usein passiiviseen kärsimykseen.
– Kyrie on loistava avaus, joka ei jätä mitään kyselyjen varaan, Salmenkangas tiivistää sykähdyttävää aloitusta.
– Kun kyriet lähtevät soimaan, se koskettaa aina syvästi. Se on pyhän tai pyhyyden
kokemista, sanoo myös Setälä.
– Bachin läpikotainen kauneus on kiehtovaa. Siihen on kirjoitettu sisään asioita,
jotka löytyvät kuuntelemalla ja Heikin ohjauksessa. Kun musiikki avautuu, ja kohtaa
musiikin tarkoituksen, se on hieno hetki,
hän kertoo.
Setälä vertaa elämystä auringonnousuun.
Kirkkaasti kaikesta
Hyviä yllätyksiä
Janne Salmenkangas törmää harva se päivä
Bachiin kanttorin työssä. Ajattomuus viehättää.
– Bachin musiikki on aina ajankohtaista ja siitä löytyy aina jotain uutta. Se on sävellysteknisesti nerokasta ja innovatiivista,
mutta myös äärettömän tunnepitoista, hän
sanoo.
Loppupuolella Osanna, D-duurissa, on
suorastaan iloinen.
– Mikään osa ei ole synkkä. Molliosatkin ovat lohdullisia, Salmenkangas pohtii.
Marjukka Tepponen, Katariina Heikkilä, Tuomas Katajala ja Arttu Kataja tulkitsevat aariat.
Reilun kahden tunnin konsertti sisältää
lyhyen väliajan. ✦
H-mollimessu 29.3. klo 18
Tuomiokirkko
harjunkamarikuoro.net,
lippupiste.fi
SILTA 3/2015
Keskiajalla lähes jokainen
kristitty osallistui ainakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle. Myös suomalaisia toivioretkeläisiä matkasi Santiago
de Compostelaan, Roomaan
ja Jerusalemiin tai lähempänä
sijaitseviin kohteisiin, kuten
Turkuun ja Vadstenaan.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran ja Tampereen museoiden julkaisema tietokirja Suomalaisten pyhiinvaellukset
keskiajalla (2014) kertoo, miksi
pyhiinvaellukselle lähdettiin,
millaista matkanteko keskiaikaisilla teillä oli, mitä pyhiinvaeltajat matkallaan kokivat
ja mikä heitä odotti määränpäässä.
Runsaasti kuvitetussa laadukkaassa kirjassa tarkastellaan myös vaellusten vaikutusta maailmankuvan
avartumiseen kotiseudulla.
Kirjoittajat ovat maamme
johtavia keskiajan tutkimuksen asiantuntijoita. Teoksen
ovat toimittaneet Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl
ja Marjo Meriluoto-Jaakkola.
Kirjaan liittyvä näyttely on
avoinna 18.10. saakka Museokeskus Vapriikissa.
Tie on oma
tarkoituksensa
Nykypäivän vaeltajista taas
kertoo teos Vapauttava vaellus Santiago de Compostelaan
(Gummerus 2015). Se on kertomus kahden yksittäisen ihmisen kokemuksista pyhiinvaelluksella Espanjassa.
Kirjan kirjoittaja on kirjailija, lääkäri Jean-Christophe
Rufin, joka on toiminut myös
Ranskan suurlähettiläänä Senegalissa ja Gambiassa.
Rufin nauttii pohjoisespanjalaisesta maisemasta, merestä, vuorista, metsistä ja
luostarin hiljaisuudesta. Seuraavassa hetkessä hän joutuu
hälisevään tienvarsibaariin.
”Kilometristä toiseen jatkuva asvaltti, rumat teollisuusalueet ja tyhjilleen jääneet
rantahuvilat ärsyttävät ja panevat maallistuneenkin vaeltajan pohtimaan paitsi väsyneitä ja hiertyneitä jalkojaan
Beatles-kirkko kuuluu tämän vuoden
Tampere Beatles Happening -tapahtuman
ohjelmaan. Lauantaina 28. maaliskuuta
kello 11 Aleksanterin kirkossa alkavassa
jumalanpalveluksessa virret ja muu musiikki
korvataan Beatles-sävelmillä.
Beatles-pastori Tapio Pajunen ja tapahtuman taiteellinen johtaja Mikko Kangasjärvi
vaikenevat vielä esilaulajiksi kutsutuista
artisteista, mutta lupaavat, että tilaisuuden
tunnelma on sekä harras että tulevaisuuteen
luottavaisesti katsova. Beatles-musiikki antaa
iloa ja lohtua.
Jumalanpalvelusta vietetään Yhteisvastuun
hengessä, sillä kolehdin avulla tuetaan vähäosaisia Suurella sydämellä -toiminnan kautta. ✦
Tampere Beatles Happening 27.–28.3.
Tampere-talossa
www.beatles.fi
Tamp
Film Fe ere
ulkoilm stivalin
a
pe 6.3. elokuvia
klo 19–
21
kaupu
Vanha ngilla ja
lla k
Lähtö k irkolla.
Väinö lo 19,
Linna
aukio n
www.timokeskinen.fi
timo keskinen
myyntijohtaja, kasvatustieteidenn maisteri, Kangasala
5 kautta Kangasalan kirkkovaltuustossa
2 kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana
Rakentaa tulevaisuutta
Sari Tanus
eduskuntaan
Omantunnon vuoksi
Arvojen, oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta.
www.saritanus.fi
Vapauttava vaellus
Santiago de Compostelaan,
Gummerus 2015
Pyhiinvaelluksista kiinnostuneille voi suositella myös
Martti Issakaisen teosta Jaakon tiellä (Suomen Lähetysseura, 2008).
Issakainen suhtautuu kaikkeen hurmoksellisuuteen
epäluuloisesti. Hänen mukaansa Jumala pysyy salattuna, ihmeet tapahtuvat
hiljaisuudessa ja tavallinen jokapäiväisyys on lahjoista autuaallisin.
Kirjoittajalle matka itsessään on tärkeä: omat ajatukset
ja se mitä kokee kumppanien
seurassa. ”Lopulta ymmärrän,
että koko elämäni on pyhiinvaellusta.”, hän kirjoittaa.
Lue lisää Vapriikin näyttelystä ja pyhiinvaelluksista
sivuilta 12–13 ✦
Kirsi Airikka
Ilmoituksen maksaja: Sari Tanus
Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura 2014
myös historiaa, uskontoa, yhteiskuntaa, itse vaelluksen
merkitystä – ja lopulta ei mitään. Tie on oma tarkoituksensa.”, kirjoittaa Rufin.
Kirjan miltei parasta antia
on esipuhe, jonka suomalaiseen laitokseen on kirjoittanut
Helsingin Sanomien toimittaja Suvi Ahola. Hän on haastatteluissa kutsunut itseään
luterilaisuuteen kasvatetuksi kulttuurikristityksi, joka nykyisin on ateisti.
Sekä Rufin että Ahola tarkastelevat pyhiinvaellusta, pyhäinjäännöksiä ja perinteeseen liittyviä ilmiöitä myös
kriittisin silmin. Siitä huolimatta he molemmat toteavat,
että camino on pyhä vaellus ja
syvästi hengellinen kokemus
monille ihmisille. Uskonnollinen kulttuurihistoria kulkee
maallistuneenkin vaeltajan
kantapäillä eikä se voi olla vaikuttamatta matkantekoon.
Rufin tulee johtopäätökseen, jonka mukaan ”lähtiessäni pyhän Jaakobin tielle en
etsinyt mitään ja löysin sen.”
Suvi Ahola lähti matkalle etsiäkseen monia asioita. ”Lopulta löysin vain yhden: suoremman tien omaan itseeni.”,
hän kirjoittaa.
Beatles-kirkko tukee vähävaraisia
Maksaja: KD:n Pirkanmaan piiri
Kirjoja ja ajatuksia
pyhiinvaelluksista
19
20 SILTA 3/2015
Hannu Jukola
Jaakko Löytty on tehnyt
väkevää musiikkia
elämäntuskasta ja
taivaskaipuusta
sekä rakkauden ja
paremman maailman
mahdollisuudesta.
Unelmia paremmasta maailmasta
I
kä osoittaa merkkejään, mutta sielu rokkaa edelleen! Tulevat konsertit ovat jäävuoren huippu siitä musiikista, mitä olen tehnyt yli
neljän vuosikymmenen ajan, sanoo
suomigospelin kivijalka Jaakko
Löytty.
Laadukkaan ja laajan tuotannon tehnyt Jaakko Löytty tunnettiin takavuosina
maamme johtavana kristittynä nuorisomuusikkona.
– Oma surunsa tulee siitä, että aika täällä
on niin rajallinen. On pakko hyväksyä, että
nuoruus on ohi, hän hymähtää.
Onneksi verevän juurimusiikin – kuten
gospelin, bluesin ja virsien – esittäjät vain
paranevat vanhetessaan, elämänkokemuksen ja katu-uskottavuuden kasvaessa.
Tulevan 60-vuotisjuhlakiertueen ja levyn nimi on Hyvät sanat – Taivaallinen sävel.
– Toivon, että taivaan valtakunnan to-
dellisuus toisi tänne sävelten ja sanojen
kautta edes pienen pilkahduksen itsestään.
vammaisten ihmisarvon toteutumiseksi Nepalissa, Etiopiassa ja Botswanassa.
Tasa-arvon puolesta,
turtumista vastaan
Juhlakonsertin toisen osion runkona ovat
rakkaus- ja parisuhdelaulut. Uskollisen yleisön ja Lähetysseuran lisäksi Löytty haluaa
kiittää konserteissaan vaimoaan, kirjailija
Kaija Pispaa. Taiteilijakaksikon yya-sopimus on kestänyt yli 40 vuotta.
– Me olemme selvinneet myrskyjenkin
läpi. Taistelu jatkuu. Kyllä me rakastamme
toisiamme, vaikka välillä otammekin kovasti yhteen.
Juhlakiertueella mukana on veljesten rytmiryhmä Mikko ja Sakari Löytty, luottomiehet Seppo Rauteva ja Jarkka Rissanen sekä
Katariina Airas ja Laura Airola.
Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus kokea
gospelmestari livenä ja täydessä iskussa. ✦
Konsertin ensimmäisen osion punaisena
lankana on maailmanparantamisen palo.
– Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon
edistäminen eivät ole vain kauniita periaatteita. Ketään ei saa syrjiä! Emme saa turtua
ihmisten kärsimykseen, taiteilija ja ihmisoikeustaistelija linjaa.
Luonteva yhteistyökumppani Löytyn
kiertueella on Suomen Lähetysseura.
– Lähetysväki puhuu ja toimii kirkkaasti
– itsensä likoon laittaen – sekä lähimmäisenrakkauden että sielunpelastuksen puolesta.
– En olisi voinut keksiä konserttien keräystuloille parempaa kohdetta kuin työ
Vielä yksi korkeaveisu
Janne Villa
Jaakko Löytyn juhlakiertue:
su 8.3. Tampere-talo, Tampere
ti 10.3. Savoy-teatteri, Helsinki
Konsertit alkavat klo 18
Liput: www.lippu.fi tai
www.lippupalvelu.fi
PÄÄSIÄ
ISNUME
ROSSA
:
• Nuo
r
kiirasit kristitty
ulessa
• Seura
k
ympä untien
päivitreistöohjelma
ttiin
• Kaste
k
a
lähikir ntaa
kkotoi
minna
ssa
Osaamista
ja rohkeutta
Osaava ja rohkea
vaikuttaja
Leena
Rauhala
leenarauhala.fi
Foto-Halme
Kokemusta
eduskuntaan
Kokemusta eduskuntaan
-mukana ihmisten
- Rakennetaan
yhdessä
arjessaSuomi
turvallinen
Tapahtumat
!
TEEN
L
A
T
OTA
Vesa Keinonen
Tampereen ev. lut. seurakunnissa tapahtuu 4.3.–1.4.2015
Risti ja katualttari ovat maanantaina 30.3. rautatieaseman tuntumassa, tiistaina
Koskipuistossa, keskiviikkona
Keskustorilla Raatihuoneen
edessä, kiirastorstaina Hämeenpuistossa ja pitkäperjantaina Aleksanterin
kirkossa.
– Kulkija voi pysähtyä
katualttarin äärelle. Hän voi
rukoilla, jättää rukouspyynnön tai vaihtaa ajatuksia
päivystäjien kanssa, kertoo
Sirkka-Liisa Heinonen.
Hiljainen viikko näkyy
myös Aleksanterin kirkossa.
Rukousalttareilla on esillä 14
Jeesuksen ristin tien pysäkkiä Paul Zimmermannin
kuvina.
– Sitä kautta voit niittyä
niiden tuhansien kristittyjen joukkoon, jotka ympäri
maailmaa haluavat hiljentyen
kulkea Herransa kanssa tuskallisen ja häpeällisen Ristin
tien eri vaiheita tuomitsemisesta hautaamiseen asti,
Heinonen sanoo.
Kohtaamisia
kaivolla
Naistenpäivänä
Tesoman kirkolla
la 21.3. klo 9.30–18
ohjelmassa on
raamatunopetusta,
laulua, musiikkia,
rukousta, tarinoita
Nepalin daliteista,
kauneudenhoitoa,
tanssia ja ruokaa.
Ohjelma, lounas
ja kahvit 30 €.
Ilmoittautuminen
13.3. mennessä
040 804 8151 tai
[email protected].
tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat
Lasse Heikkilän
säveltämä lappiaiheinen
Tunturimessu Messukylän
kirkossa 13.3. kello 19
alkaen. Lauluyhtye Uoma
ja muusikot, ehtoollinen.
MUISTA
•
•
•
Emeritusprofessori Markku Ojanen luotsaa
aiheeseen tasapainoinen elämä miestenillassa Torpan
kurssikeskuksessa 10.3. klo 19. Tule kuuntelemaan,
saunomaan (klo 17 alk.) ja keskustelemaan!
Kaste kantaa -kastepukunäyttelyt Härmälän ja Viinikan
kirkoissa 29.3.–12.4. sekä Hervannan kirkossa 29.3.–7.4.
Rukouksen talon avoimien ovien päivä 30.3. klo 9–15,
Rautatienkatu 20.
Janne Ruotsalainen
Pirjo Silveri
Lähde mukaan
ristin tielle
Hiljaisella viikolla ennen pääsiäistä muistetaan
Jeesuksen ristin tietä. Joukko ihmisiä jalkautuu
kadulle kookkaan koivuristin kanssa keskustassa.
Kulkueeseen voi kuka tahansa liittyä mukaan.
Ristisaatto lähtee joka päivä Aleksanterin kirkosta
kello 11 ja palaa kirkkoon kello 17:ksi.
2
SILTA 3/2015
Perhetapahtuma
ja lasten ehtoolliskirkko
Pelipuiston seurakuntakoti
Teekkarinkatu 17
03 318 1131
Vaunujengi, 10.3. klo 14 Maarit & Goldy
play, 17.3. klo 14 Elämän eväitä, 24.3.
klo 14 pääsiäisaskartelua, ota pajunoksa
mukaan, 31.3. klo 14 pääsiäistä kohti.
Vaunujengiohjaajina toimivat Henna
Ahrikkala ja Virpi Savela-Saarinen. Sinä
ensimmäisen lapsesi kanssa, olet erityisesti tervetullut!
Kansainvälinen naistenpäivän juhla
5.3. klo 18 Ohjelmaa suomen ja venäjän
kielillä, tulkkaus tarvittaessa muille
kielille. Monipuolinen ohjelma ja kahvitarjoilu.
Elin
aV
Sana ettenra
nta
So
Finla i -illassa
ys
kirk onin
15.3. ossa
kello
18
sunnuntaina 15.3. klo 15–18
Vehmaisten seurakuntakodilla.
Tervetuloa klo 15 alkaen
leipomaan yhdessä ehtoollisleipää.
Luvassa myös leikkiä, askartelua
ja pientä välipalaa.
Lasten omaa ehtoolliskirkkoa
vietetään klo 17 alkaen.
Mulle kans!
Kuva: Vesa Ranta
HERVANTA
Hervannan kirkko
Lindforsinkatu 7
050 599 7335
New Christian Fellowship in Tampere.
Our meetings will take place every
second Sunday 9 am. Our next meetings: 15.3, 29.3., 12.4. We want to worship,
share word and have fellowship together. In the end we will have potluck
together, everybody can bring something to share with coffee. If you want to
have more information, contact Hannu,
050 408 1805, [email protected]
or Jukka 040 072 7663
Lähetys- ja raamattuluento, 8.3. klo
9.30
Messu, 8.3. klo 11 Kaija Karvala, Hannu
Vuorinen, Martti Syrjäniemi
Viisikielisen toivelauluja, 10.3. klo 18,
toimituskappeli
Perheiden iltakerho, 12.3. klo 17.30. Yhdessäoloa, iltahartaus ja iltapala (0,50
€/hlö). Maaliskuun makkarat. Ohjaajina Virpi Savela-Saarinen sekä Henna
Ahrikkala
Lähetys- ja raamattuluento, 15.3. klo
9.30
Messu, 15.3. klo 11 Soile RantavuoriKähärä, Ilmo Käki, Riikka Heikkinen,
Hervannan Gospelkuoro
Messu, 22.3. klo 10, Radiojumalanpalvelus, YLE 1 kanavalla. HUOM! poikkeuksellinen alkamisaika. Ilmo Käki, Soile
Rantavuori-Kähärä, Martti Syrjäniemi,
Lapsikuoro Kultakellot. Hervannan lähetystapahtuma, keittolounas, päiväjuhla.
Pikkukirkko vauvoille, taaperoille ja
perheille, 22.3. klo 16. Oma helistin mukaan! Mukana myös kirkkomuskarilaisia
ja kirkkomusikantteja!
Lähetys- ja raamattuluento, 29.3.
klo 9.30 Hiljaisuuden murtuminen
aborttiasiassa, erityislastentarhan opettaja, Itu-vastaava Outi Papunen
Messu, 29.3. klo 11 Hannu Vuorinen, Kaija
Karvala, Martti Syrjäniemi
HÄRMÄLÄ
Härmälän kirkko
Talvitie 26 050 408 7759
Messu, 8.3. klo 10 Jussi Mäkinen, Antero
Eskolin, Riikka Heikkinen
Messu, 15.3. klo 10 Markku Mustajärvi,
Veikko Myllyluoma
Messu, 22.3. klo 10, Diakonian kirkkopyhä, Satu Saarela-Majanen, Ismo Kunnas, Markku Ylipää, linja-autokuljetus
Messu, 29.3. klo 14, HUOM! alkamisaika.
Sukupolvien messu, kastepukunäyttelyn avaus Päivi Repo, Markku Mustajärvi,
Markku Ylipää
Kaste kantaa -kastepukunäyttely
Härmälän kirkossa 29.3.–12.4. näytteillä
perheiden omia kastepukuja ja niiden
tarinoita. Nähtävissä jumalanpalvelusten ja muiden kirkkotilaisuuksien
aikana.
Oma Ääni -kuoro O-Ä, tarkoittaa itse
asiassa äänen etsimistä yhdessä. Se on
tarkoitettu mm. laulutaidottomille tai
äänensä hukanneille! Etsimme kadonnutta ääntä tai äänellistä/laulullista
ilmaisua yhdessä. Teemme erilaisia harjoituksia, hauskojakin, jotka vapauttavat
kehoamme ja mieltämme. Kevään 2015
kokoontumiset torstaisin klo 18.30 Härmälän kirkon srk-salissa, 5.3, 12.3, 19.3,
26.3, 2.4. Tied. kanttori Markku Ylipäältä
050 599 7018.
Multisillan seurakuntakoti
Multisillankatu 2
050 408 7759
Yhteisvastuumyyjäiset, 20.3.
klo 11–16. Myynnissä suolaista ja
makeaa sekä pääsiäismukavaa.
Peltolammin srk-keskus
Tilkonmäenk. 4
050 408 8273
Hiljaisen viikon seurat ke 1.4. klo 19,
Hannu Ruuskanen, Kalle Mäki, Sakari
Suutala
Muualla
Miesten ja naisten yhteinen ilta, 4.3.
klo 18, Kuuselan Seniorikeskus. Ajatuksia avioliitosta pastori Päivi ja piispa
Matti Repo. Illan ohjelma: klo 18 sauna
(miehille) ja kahvitarjoilu lähetystyön
hyväksi, klo 19.15 alustus illan aiheesta,
keskustelua ja iltahartaus.
Miesten ilta, 1.4. klo 18, Kuuselan Seniorikeskus Musiikki-ilta, kanttori Markku
Ylipää. Illan ohjelma: klo 18 sauna ja
kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi,
klo 19.15 alustus illan aiheesta, keskustelua ja iltahartaus.
VIINIKKA
Koivistonkylän seurakuntatalo
Koivistontie 46
050 436 5226
Aamurukoussolu maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 7–8.30
Tied. Anne Tuhkanen 044 218 0010
Hanna-työn rukouspiiri
Tervetuloa rukoilemaan kansainvälisen
Hanna-työn ja omien asioiden puolesta.
Torstaisin klo 18.30: 12.3., 16.4. ja 21.5.
Tied. Tiina Sarkapalo 050 306 2344
Israelilainen messu, 14.3. klo 17 Hannu
Ruuskanen, Markku Ylipää ja kuoro.
Musiikissa myös Mariam Men ja Hanna-Riikka Rissa. Kahvitarjoilu, Koivistonkylän aamurukoussolu.
Aamurukousmessu, 18.3. klo 7
Hannu Vuorinen. Tied. Anne Tuhkanen
044 218 0010
Viinikan kirkko
Kaartotie 1
050 371 7449
Hiljainen iltakirkko, 5.3. klo 19 Ismo
Kunnas
Messu, 8.3. klo 10 Hannu Ruuskanen, Ismo Kunnas, Veikko
Myllyluoma, kirkkokahvit, vohveleita
myydään Yhteisvastuukeräyksen
hyväksi
Messu, 15.3. klo 10 Maarit Kuusisto,
Markku Ylipää, Kevätesikot-kuoro
Sanasta suunta, 15.3. klo 14 Viinikan
kirkon seurakuntasali. Voittopalkinto
odottaa? Anneli Montonen, Hannu
Sippola laulu
Hiljainen iltakirkko, 19.3. klo 19 Ismo
Kunnas
Messu, 22.3. klo 10. Jussi Mäkinen,
Daniel Hukari, Riikka Heikkinen. Messun
yhteydessä Kirkkopyhis
Messu, 29.3. klo 10, Diakonian kirkkopyhä Ismo Kunnas, Hannu Ruuskanen,
Veikko Myllyluoma, kirkkokahvit ja
ohjelmatuokio
Kaste kantaa -kastepukunäyttely
Viinikan kirkossa 29.3.–12.4. näytteillä
perheiden omia kastepukuja ja niiden
tarinoita. Nähtävissä jumalanpalvelusten ja muiden kirkkotilaisuuksien
aikana
Nekalan seurakuntatalo
Kuoppamäentie 23
050 364 2970
Iltamessu, 6.3. ja 20.3. klo 18 Nekalan
seurakuntatalon kirkko- ja seurakuntasali. Tule tekemään yhdessä messu,
jossa on hyvä olla! Iltamessu on rento
ja vapaamuotoinen messu, jossa jokaisella on mahdollisuus olla sitä tavalla
tai toisella toteuttamassa. On myös
mahdollisuus tulla ja levätä ja hiljentyä
olematta aktiivinen. Messun jälkeen
istutaan iltateen ääreen nyyttäriperiaatteella.
Muualla
Eteläisen seurakunnan yhteinen
perheleiri
leiri pidetään Torpan kurssikeskuksessa
24.–26.4.
Koko viikonloppu yhteistä olemista ja
mukavaa tekemistä, Nuotioilta, sauno-
mista, ulkoilua pelejä.
Ohjelma tarpeeksi vapaata jotta yhdessäolollekin ja rentoutumiselle jää
aikaa. Mukaan aikuinen/lapsi tai perhekunnittain. Tule mukaan viettämään
perheen yhteistä aikaa muiden perheiden kanssa Eteläisen seurakunnan
yhteiselle Perheleirille perjantaista
sunnuntaihin, leiri päättyy sunnuntaina
n. klo 12.00 jälkeen. Ilmoittautuminen
Viinikan lähikirkon perheleiri-sivuston
kautta (leiri on silti koko seurakunnan
yhteinen) tampereenseurakunnat.fi/
perheleiri. Leirikirje tulee sähköpostiin
ja sivustolle n. 1–2 viikkoa ennen leiriä.
Perheleirin hinta kirkon jäsen/ ei jäsen:
Aikuiset 45 € / 55 €, 15–17 v. 36 € / 45 €,
6–14 v. 32 € / 40 €, 4–5 v. 24 € / 30 €,
2–3 v. 20 €/ 25 €
Lisät. [email protected],
050 303 3478,
Vuoreksen seurakuntakoti
Vuoreksen puistokatu 87,
050 599 7335
Majataloilta, 6.3. klo 18. Tervetuloa Vuoreksen asukkaiden yhteiseen kohtaamiseen ja ideoimaan tulevia Majataloiltoja.
Illan isäntänä Kari Kuusisto.Kahvi- ja
teetarjoilu pikkusuolaisen tai makean
kera. Yhteislauluja Viisikielisestä. Iltarukous. Tule mukaan! Teija ja Isto Lätti
050 544 3368 ja Kari Kuusisto
040 542 3432
HARJU
Pispalan kirkko
Pispalan valtatie 16
050 320 6331
Messu, 8.3. klo 11, hiihtolomarippikoulun
konfirmaatio, Kristiina Hyppölä, Mirella
Lehtola, Janne Salmenkangas
Varikkomessu, 8.3. klo 16 (pyhäkoulu
messun aikana) sekä klo 18.30
Messu, 15.3. klo 11 Jouni Heiskanen, Pasi
Hakkarainen, Janne Salmenkangas
Wanhan ajan kahvila, 18.3. klo 13–15,
Pispalan kirkon kirkontupa. Kahvilan
isäntänä leipuri Matti Laine, emäntinä
Maija Lehtonen ja Arja Tikka. Tuotto
Harjun seurakunnan vanhustyölle. Tied.
Maija Lehtonen 050 344 5724
Pispalan Hannat – naisten rukouspiiri,
18.3. klo 18. Ylistystanssin ilta
Messu, 22.3. klo 11, Ahjolan kirkkopyhä,
Veli-Pekka Järvinen, Sanna Ketola
Varikkomessu, 22.3. klo 16 (pyhäkoulu)
sekä klo 18.30
Palmusunnuntain messu, 29.3. klo 11,
Amelie Liehrman, Tarvo Laakso, Sanna
Toivola
60+ laulajaiset, 29.3. klo 16. Yhteislaulutilaisuus, jossa Juhani Marjokorpi
laulattaa ja kertoilee lauluista ja niiden
taustoista
Pispalan Hannat – naisten rukouspiiri,
1.4. klo 18. Pääsiäisen kynnyksellä
Lielahden kirkko
Ollinojankatu 2
050 400 2108
Messu, 8.3. klo 12 Tarvo Laakso,
Veli-Pekka Järvinen, Sanna Ketola
Pyhäkoulu, 8.3. klo 12
Messu, 15.3. klo 12 Veli-Pekka Järvinen,
Tarvo Laakso, Tarja Laitinen
Lielahden miestenpiiri, 17.3. klo 18.30.
Tied. Lasse Syrjänen, 050 411 2454
Messu, 22.3. klo 12 Mirella Lehtola,
SILTA 3/2015
kiä,
shet a
u
o
k
tt
Ru
isuu
.
hilja 9-15.30
o
l
k
21.3. olahden
Ait
@
ossa
kirk ieminen
ri.n
mau vl.fi
.
m
l
I
e
Kristiina Hyppölä, Sanna Toivola
Tapulinmäen tupa, 25.3. klo 11–13.
Tuvassa voi tavata päivän vieraan, tuoda
omaa ohjelmaa ja syödä keittolounaan
(keitto ja kahvi 3 €). Tied. Ulla Pettinen
050 322 9973
Palmusunnuntain messu 29.3. klo 12
Musikanttien messu, perhemessu, Veli-Pekka Järvinen, Martti Lammi, Sanna
Ketola
Raholan kerhohuone
Jurvalankatu 4
Pyhäkoulu, 8.3. klo 12
Hartaus, 29.3. klo 16 Veli-Pekka Järvinen
Kalkun seurakuntatalo
Pitkäniemenkatu 9
Kalkun Kirkontupa,
5.3. klo 10 Pirkanmaan Omaishoitajat
ry PIONISTA kertomassa puheenjohtaja
Aarre Alanen, hartaus Riitta Laankoski,
lounas, muistijumppa
12.3. klo 10 Laineen Matin musiikkikimara, Ritvan lukutuokio, hartaus Irma
Kinnunen ja Kaarina Aalto, lounas
19.3. klo 10 Vieraanamme diakonissa
Minna Sormunen aiheella ”Miten hoidan
muistiani”, hartaus Jukka-Pekka Ruusukallio, lounas
26.3. klo 10 Terveisiä maailman katolta,
sanoin ja kuvin lähetyssihteeri Riitta
Laiho, lounas, muistijumppa
Haluatko mukaan
ukan
mukavan kipparipor
toimintaan?
Kippariksi pääset, kun tulet KIPPARIKURSSILLEMME
Opetellaan veneilyä, navigointia,
meriteiden sääntöjä ja pidetään
hauskaa ”Vanha rouva” M/S
Isosaarella. Sulan veden aikaan
harjoitellaan veneen käsittelyä
viikoittaisilla ajotunneilla ja
retkeillään rennosti Näsijärvellä.
M/S Isosaari on Tampereen ev.lut.
seurakuntayhtymän nuorisotyön
vene, jonka asemapaikka
on Mustalahden satamassa.
Messu, 8.3. klo 10 Mauri Nieminen,
Aitotahti-kuoro
Pyhäkoulu, 15.3. klo 10
Messu, 15.3. klo 10 Juha Vuorio,
Händel-kuoro
Kontemplatiivinen päivä, 21.3. klo
9–15.30. Rukoushetkiä, hiljaisuutta,
johdantopuheenvuoro, keskustelua ja
ehtoollinen. Aamutee ja keittolounas.
Hinta on 10 €. Ilm. Mauri Nieminen
[email protected]
Messu, 22.3. klo 10 Tuuli
Arola-Haverinen, Mauri Nieminen,
Nuorisokuoro Sympaatti. Isosten siunaaminen.
Perhemessu, 29.3. klo 11 Mauri Nieminen, Tactus-kuoro
Ristin tie, 30.3. klo 19 Juha Vuorio, 31.3.
klo 19 Terttu Haikka, Heli Seppälä, oboe,
1.4. klo 19 Hannele Juutinen
Lentävänniemen seurakuntakoti
Talentti
Halkoniemenkatu 1
050 400 2108
Marianpäivän musiikkihetki ja lähetyskuulumisia 22.3. klo 16. Janne
Salmenkangas & Pispalan piristys, lähetyskuulumisia tuo pastori Seija Uimonen.
Arpajaiset
Arkimessu, 31.3. klo 18 Sami Mustakallio,
Kristiina Hyppölä ja Janne Salmenkangas
Atalan seurakuntakoti
Pulkkakatu 6
050 599 7344
Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka, 11.3. klo 12. Isovanhemmuuden
palikat, Vuokko Lehtimäki ja Eija Heikkilä. Tied. Eija Heikkilä
050 097 1579
Jumalan kämmenellä -ilta, 11.3. klo 18.
Siunattu leipä. Kirkkohetki, askartelua,
temppurata ja iltapala. Laulamme lasten virsiä. Tied. diakoniatyöntekijä Anna
Henriksson 050 527 9932
Tuolijumppa ikäihmisille 16.3., jatkuen
maanantaisin parillisilla viikoilla. Vetäjänä Irja Mulari. Tied. diakoniatyöntekijä
Eija Heikkilä, 050 097 1579
[email protected]
Löydä Elämä -ilta, 22.3. klo 17. Jeesuksen toinen tuleminen, Erkki Ranta, Lauri
Holopainen, seurakuntalaisen sana ja
MOT-musiikkiryhmä. Rukouspalvelua
Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka, 25.3. klo 12. Virrestä on moneksi,
vapaaehtoiset. Tied. Eija Heikkilä
050 097 1579
Jumalan kämmenellä -ilta, 25.3. klo 18.
Pääsiäistä kohti.
Nuorten messu 30.3. klo 20
AITOLAHTI
Aitolahden kirkko
Jenseninkatu 4
050 337 4077
Nuorten messu 2.3. klo 20
Pyhäkoulu, 8.3. klo 10
MESSUKYLÄ
Messukylän kirkko
Messukylänkatu 54
050 599 8215
Konfirmaatimessu, 8.3. klo 10 Jarkko
Vikman, Janne Häkkinen, Heikki Hinssa
Tunturimessu, 13.3. klo 19, Tuuli ArolaHaverinen ja Touko Hakala. Lauluyhtye Uoma: Lasse Heikkilä, kitara, Katja
Viljamaa, piano, Elina Törmä, viulu, Timo
Saarinen, nokkahuilu, Kaisa Kujanpää,
Lamminpään seurakuntakoti
Rauhanportti
Rauhantie 21
050 520 9015
Pyhäkoulu, 8.3. klo 11
Rukoustunti, 20.3. klo 18 Tule kanssamme hiljentymään ja rukoilemaan.
Rukoilemme puolestasi. Rukouksen talo
ja Harjun seurakunta
Lisätietoja
trevlut.net/
msisosaari
Ajosta, huollosta ja koulutuksesta
huolehtivat vapaaehtoiset.
Ilmoittaudu la 7.3. mennessä
Nuorisotoimistoon p. 03 2190 377 tai
050 308 3282, [email protected]
Paikat täytetään ilmoittautumis­
järjestyksessä!
Lisätietoja Maritta Martikkala
p. 040 519 4003
[email protected]
harmonikka; Sami Moilanen, kontrabasso, Juuso Laakso, lyömäsoittimet
Messu, 15.3. klo 10 Janne Häkkinen,
Heikki Hinssa, Katajaiset-kuoro
Messu, 22.3. klo 10 Anne-Maarit Rantanen, Tero Matilainen, Petri Karaksela,
Messukylän Kirkkokuoro
Perhemessu, 29.3. klo 10 Janne Häkkinen, Anne-Maarit Rantanen, Katja
Viljamaa, Messukylän Lapsikuoro
Hiljaisen viikon iltakirkko, 30.3. klo 18
Jarkko Vikman, Hanna Kataja
Perheiden pääsiäishartaus, 31.3. klo 18
Anne-Maarit Rantanen, Hanna Kataja
Messukylän seurakuntatalo
Messukylänkatu 36
03 363 0273
Miesten raamattupiiri, 5.3. klo 10 torstaisin klo 10–12, alakerrassa.
Naisten aamukahvit, 11.3. klo 9.30
Rukoilevat äidit, Moms in Prayer
-yhteyshenkilö Sirkka Koivunen
Miesten kahvitupa, 11.3. klo 10 keskiviikkoisin klo 10–12, alakerrassa.
Merimieskirkkopiiri Messi, 17.3. klo 13
HUOM! Kokoonnumme tänään Aitolahden kirkolla. Juha Vuorio. Yhteyshenkilö
Merja Mäkisalo 050 356 3120
Juttukahvila, 18.3. klo 13
Naisten aamukahvit, 25.3. klo 9.30
Kyynärän pituinen pyhiinvaellukseni,
Minna Puranen
Tesoman kirkko
Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6)
040 804 8545
Tesoman Olotila, 6.3. klo 10 aamukahvi
ja ohjelmahetki, klo 10.45 tuolijumppa,
klo 11.30 hartaus pastori, Mirella Lehtola,
klo 12 lounas
Messu, 8.3. klo 10, Jouni Heiskanen,
Jukka-Pekka Ruusukallio, Riitta
Laankoski, Tarja Laitinen. Pastori Jouni
Heiskasen tehtävään siunaaminen.
Lähetyslounas. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa
Pääsiäisateria HAGGADAH, 8.3. klo
15 raamattutunti Pääsiäisen juutalaiset juuret, Markku Komulainen klo 16
haggadah-ateria, 10 €. Heprealaisia
tansseja, Simcha-ryhmä. Ruokailuun
ilmoittautumiset 040 804 8151 tai tarja.
[email protected]
Tesoman Kirkontupa, 10.3. klo 10
Laineen Matin musiikkikimara, hartaus
Saara ja Saima Yli-Kaatiala, lounas
Aamumessu, 11.3. klo 8.30 Tarja Laitinen
Tesoman Olotila, 13.3. klo 10 yhteinen
aamukahvihetki, klo 10.45 tuolijumppa,
klo 11.30 Matti Laineen musiikkikimara,
klo 12 lounas
Messu, 15.3. klo 10 Riitta Laankoski,
Jukka-Pekka Ruusukallio, Sanna Toivola.
Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa
Tulkaa minun luokseni, minä annan
teille levon, 15.3. klo 16. Sanaa ja toivon
säveliä, lauluja elämästä, rakkaudesta ja
toivosta. Mauri Virtanen,
Samuli Saarinen. Harjun seurakunta ja
Rukouksen talo
Tesoman Kirkontupa, 17.3. klo 10 Tampereen kaupungin kulttuuri- ja liikuntaluotsit esittäytyvät, hartaus pastori Riitta
Laankoski, lounas
Aamumessu, 18.3. klo 8.30 Janne
Salmenkangas
Astu esiin -opetuksen ja rohkaisun
illat koostuvat kahdesta opetusjaksosta, joissa keskitymme tarkastelemaan
Pyhän Hengen merkitystä kristitylle
sekä joitain armolahjoista. Illassa on
teetarjoilu, ylistystä ja rukousta.
19.3. klo 18.30 Pyhä Henki, minä ja
seurakunta. Profetoiminen ja profetian
arviointi.
16.4. klo 18.30 Pyhä Henki ja rukous.
Tiedon ja viisauden sanat, rukouskuvat.
Seppo Lappalainen, Jukka Hammarén
ja Riitta Laankoski. Harjun seurakunta/
Tesoman aluetyö ja Hengen uudistus
kirkossamme ry
Tesoman Olotila, 20.3. klo 10 aamukahvi, aamuhetki perhekerholaisten
kanssa, klo 10.45 tuolijumppa klo 11.30
hartaus pastori Jukka-Pekka Ruusukallio, klo 12 lounas
Naistenpäivä Kohtaamisia kaivolla,
21.3. klo 9.30–18. Päivässä mukana mm.
lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen,
pastori Tuija-Riitta ”Tuikku” Heiskanen,
Piispalan Hannat ja lähetyssihteeri Riitta
Laiho. Ilm. 13.3. mennessä 040 804 8151
tai [email protected]
Messu, 22.3. klo 10, Medialähetysjärjestö Sanan saattajien kirkkopyhä.
Seija Uimonen, Jouni Heiskanen, Janne
Salmenkangas. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus messun jälkeen. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa
Pyhäkoulu, 22.3. klo 10
Tesoman Kirkontupa, 24.3. klo 10 Nasaretilainen-dvd taltiointi Riitta Tunturi ja
Uolevi Salonen, muistijumppa, lounas
Aamumessu, 25.3. klo 8.30 Sanna
Toivola
EI messua, 29.3. klo 10
VIESTIVELJET TARJOAVAT
ILOA JA LOHDUTUSTA
Palmusunnuntain yhteislauluilta 29.3.
kello 18 alkaen etenee Viestiveljien vetämänä Kaukajärven seurakuntatalossa.
Evankeliumin sanomaa jakavat pastori
Harri Luoma Tuomiokirkkoseurakunnasta
ja Reijo Pyykönen Viestiveljistä.
Tilaisuuden aluksi Kaukajärven Martat
tarjoavat kahvit ja pullat kello 17.30 alkaen. Illan aikana voi osallistua kolehtiin
lähetystyön hyväksi.
3
4
SILTA 3/2015
pyhiinvaeltaja Pentti Kuusjärvi
Juttukahvila, 1.4. klo 13
Kaukajärven seurakuntatalo
Keskisenkatu 20
040 804 8650
Kaukajärven lähetyspiiri, 5.3. klo 14
Pienillä teoilla on suuri vaikutus – kummius kumminkin puolin, lähetyspappi
Touko Hakala
Kirkontupa tiistaisin klo 10
Pappapiiri, 11.3. klo 10. Tied. Virpi Pohjanen 050 570 2038
Siioninvirsiseurat, 15.3. klo 18 Juha-Pekka Skyttä, Risto Takkinen ja Jouko Sihvo.
Kahvit klo 17.30
Naisten aamukahvit, 18.3. klo 9.30 Pakistanin nainen, rovasti Riitta Jaakkola.
Jatkuu keskiviikkoisin parillisilla viikoilla
Kaukajärven lähetyspiiri, 19.3. klo 14
Kansainvälinen hyväntekeväisyysgaala,
Kaukajärven päiväkerhon 4–5-vuotiaat.
Naistenpäivä, 22.3. klo 12 messu. Messun jälkeen keittolounas ja kahvit (6 €).
Päiväjuhla. Ihanat naiset Tansaniassa,
lestadiolaistytön tie papiksi ja muita
rohkeita naisia, vieraana Katri Kuusikallio. Afrikkalainen basaari
Messu, 22.3. klo 12 Johanna Porkola,
Katja Viljamaa, Lauluyhtye Uoma
Arkimessu, 31.3. klo 13
Naisten aamukahvit, 1.4. klo 9.30 Hiljainen aamu -ehtoollinen, Naisten aamukahvilaiset kutsuvat kaikkia yhteiseen
ehtoollishetkeen. Kirkkokahvit
Linnainmaan seurakuntakeskus
Korpikodinkatu 2
03 363 3123
Kirkontupa klo 10–12.30 keskiviikkoisin
Diakoniapiiri, 12.3. klo 14. Sanansaattajien työstä Kroatiassa, Kirsti Mäkinen
International Evening/Hyvän mielen
olohuone, 13.3. klo 18–20. Puhutko
suomea? Tule puhumaan ja tapaamaan
ystäviä Suomesta ja maailmalta. Tied.
[email protected]
Liturgisen tanssin viikonloppu, 21.3.–
22.3. Lauantaina tutustutaan liturgisiin
tansseihin ja valmistellaan Marianpäivän
tanssimessua. Ohjaaja liturgisen tanssin kouluttaja Sirpa Lampinen. Mukana
myös Jubilate Deo -tanssiryhmä sekä
Salva Nos harmonisen laulun ryhmä.
Hinta 30 € (sis. koulutuksen ja pienen
välipalan). Ilm. 13.3 mennessä [email protected] tai puh. 040 804 8157.
Osallistuminen ei edellytä tanssitaitoa
Messu, 22.3. klo 12 Heidi Peltola-Elo,
kanttori Sirpa Lampinen. Musiikissa ja
tanssissa mukana Jubilate Deo, ohjaajana Sirpa Lampinen sekä Salva Nos
-harmonisen laulun ryhmä, ohjaajana
Sirpa Antikainen
Pappapiiri (yli 70-vuotiaille), 24.3. klo
9.30. Klo 9.30 ulkoilua, 10 aamukahvi
ja ohjelmaa aiheena Luonto sanoin ja
kuvin/Yrjö Seppälä. Tied. Ritva Fabrin p
050 586 5183
i
eleir
h
r
e
P
.
26.4
24.– äisille
uik
koul eidän
ja h lleen
ei
perh ssa.
k
Il o minen
tu
ttau .3.
i
o
m
Il
a2
alka et.net
ps
mela
Diakoniapiiri, 26.3. klo 14 Kutsuttuna
lähetystyöhön Angolaan, diakonissa
Helena Soininen
Pääsiäismyyjäiset, 28.3. klo
11–12.30 Yhteisvastuun hyväksi.
Myytävänä mm. leivonnaisia, käsitöitä
yms. Tied. Ritva Fabrin 050 586 5183
Ikäihmisten virkistyspäivä, 1.4. klo
11.30 ehtoollinen, lounas ja ohjelmatuokio. Ritva Fabrin, Tuija Vähäoja
Uudenkylän seurakuntatalo
Ali-Huikkaantie 13
050 360 5924
Iltamessu, 8.3. klo 17 Kaisa Yrjölä. Pyhäkoulu (3+), varkkikerho, iltapala
Kirkontupa maanantaisin klo 10–12.30
Iltamessu, 22.3. klo 17 Kaisa Yrjölä. Pyhäkoulu (3+), varkkikerho, iltapala
Akvarelli-kurssi, 24.3. klo 13–15, jatkuen
31.3., 7.4., 14.4. ja 21.4. Opettajana Ippa
Johansson. Kurssilla ei tarvitse osata
muuta kuin nauttia vesiväreillä maalaamisesta. Materiaalimaksu 10 €. Ilm. 19.3
mennessä tai 050 574 4932
Levonmäen seurakuntakoti
Hikivuorenkatu 63
050 430 4751
Vanhemman väen iltapäiväkahvit,
11.3. klo 13 vieraana Mervi Vähätalo
25.3. klo 13 vieraana Essi Salmela
Muualla
Miesten saunailta, Ilkon kurssikeskuksessa 12.3. ja 26.3. klo 17.15 lenkille lähtö,
sauna, iltapalaa nyyttikestein, alustus
klo 19, keskustelua, päätös klo 21. Tied.
[email protected], 050 327 6302 tai
050 599 8215
Takahuhdin seurakuntatalo
Tanhuankatu 40
03 365 2965
Nuorten aikuisten ilta, 14.3. klo 16–20.
Ohjelmassa ruokaa, rentoa olemista,
yhdessä tekemistä ja nuorten aikuisten
tulevien juttujen ideointia. Tervetuloa
kaikki te, jotka tunnette itsenne nuorten
parissa ”fossiileiksi”! Seuraavat kerrat
11.4., 23.5., 13.6., 11.7. ja 22.8.
Vehmaisten seurakuntatalo
Kauppilaisenkatu 26
040 804 8655
Perhemessu, 15.3. klo 17. Koko perheen
leipäpyhä. Leivomme ehtoollisleipää
yhdessä lasten kanssa ja vietämme
perhemessua klo 17, Hannele Juutinen,
Hanna Kataja. Tervetuloa pienet ja
suuret!
TEISKO
Teiskon kirkko
Teiskon kirkkotie 114
Sanajumalanpalvelus, 8.3. klo 10 Hannele Juutinen, Katja Viljamaa
Messu, 15.3. klo 10 Tero Matilainen,
Tuula Haavisto, Maiju Häyrynen
Messu, 22.3. klo 10 Tuula Haavisto, Maiju
Häyrynen
Virvon varvon -toiminnallinen
Palmusunnuntain tapahtuma
perheille ja perhekirkko, 29.3. alkaen
klo 13.30. Tuotto yhteisvastuulle
Perhekirkko, 29.3. klo 15 Mauri Nieminen, Maiju Häyrynen
Muualla
Jutilan seurakuntapiiri, 5.3. klo 18, Riitta-Liisa Lehtisellä os. Kapeentie 662
Lähetyksen rukouspiiri Ylä-Sääksissä,
9.3. ja 23.3. klo 19, Sääksniementie 118 A
Mitä ihmettä!
22.3. Marian ilmestyspäivä, Sylipaikka
klo 15 Vauvakirkko, Riitta Laatu,
sose- ja hedelmätarjoilu
28.3. Lauantai, Pajunkissojen kuiske
klo 16–17.30 virpo-oksien teko ja
siunaus, Raija-Liisa Vuorio
29.3. Palmusunnuntai, Huivien huiske
klo 15 Taaperokirkko, Raija-Liisa Vuorio,
Anne Ryyppö-Prami, mehutarjoilu
3.4. Pitkäperjantai, Rakkauden merkki
klo 15 Lasten hengelliset laulut,
Marjaana Ruuttunen
4.4. Lankalauantai, Suuri kertomus
klo 11–17 tasatunnein, pääsiäinen
nukketeatterin keinoin (20 min.)
5.4. Pääsiäispäivä, Yllätysaamu
klo 15 Lasten kirkko, Anne Helenius
6.4. 2. pääsiäispäivä, Totta se on!
klo 15 Perhemessu, Kirsi Hakala,
Raija-Liisa Vuorio, pääsiäismunien etsintää
Teiskon seurakuntakoti
Teiskon kirkkotie 113
Lähetyksen käsityöpiiri Kahvi ja kudin,
10.3. ja 31.3. klo 10
Kämmenniemen kerhohuone
Kämmenniemenkatu 46
Musiikkipyhäkoulu, 15.3. klo 13.30
Avoin Raamattupiiri, 19.3. klo 18 Tuula
Haavisto
Naisten matkakumppanuusilta, 26.3.
klo 18
Muualla
Joukontupa, 10.3. klo 13, Kotilinnasäätiön kerhohuone, Joukontupa
Avoin kahvi- ja keskustelutilaisuus
klo 13–14.30 varttuneelle väelle Kotilinnasäätiön kerhohuoneella, os. Ullakonvainio 5. Saarentupa keskiviikkoisin
klo 10–14
Etelä-Teiskon srk-piiri, 17.3. klo 18, Seppo ja Eila Järvisellä, Heinäsenniityntie 14
Kuorannan kotipyhäkoulu, 22.3. klo 15,
Hakamaa, Hakamaalla, Kuorannantie 511
Keski-Teiskon seurakuntapiiri, 26.3. klo
18, Elisa Marjamäellä ja Jukka Kolehmaisella, Huhtavantie 36
Perheleiri 24.–26.4. kouluikäisille ja
heidän perheilleen Ilkossa. Hintatiedot ja
ilm. 2.3 alkaen melapset.net -sivustolla.
Haluatko Yhteisvastuukeräyksen lipaskerääjäksi? Ota yhteyttä
Jyrki Pikkaraiseen 050 326 2388 tai
[email protected]
KALEVA
Kalevan kirkko
Liisanpuisto 1
040 804 8774
Rauhanyhdistyksen nuortenpäivien
messu, 7.3. klo 18 kirkkoherra Janne
Isomaa, sairaalapastori Juha Seppälä
Konfirmaatiomessu, 8.3. klo 10, Kuortaneen hiihtolomarippikoulu, Urho Koski,
Mervi Äyräväinen, Anna Arola
Jumalan kämmenellä -perhepyhäkoulu, 10.3. klo 17.30–19, seurakuntatiloissa. Hui, myrsky. Yhteinen ilta lapsille
ja heidän perheilleen. Tied. Terhi Ruuskanen 040 804 8298
Hiljaisuuden kirkko, 11.3. klo 19 Minkä
tähden kaiken vaivan Jeesus kärsinyt on
niin? Tuula Ryhänen, sana, Kirsi Jokinen,
musiikki
Messu, 15.3. klo 10 Olli Hallikainen,
Lasten katedraali, Finlaysonin kirkko
Puuvillatehtaankatu 2
Avoinna ma–pe klo 10–18
Mervi Äyräväinen, Kari Nousiainen, Auli
Aaltonen, sopraano
Valoa kohti -tilaisuus eläkeikäisille,
17.3. klo 11–13, srk-sali. Klo 11 Sanoin ja
sävelin, näyttelijä Ahti Jokinen. Hartaus Elina Rautavirta. Klo 12–13 lounas
ala-aulassa, hinta 5 €. Ilm. 12.3. mennessä 050 345 1162. Tilaisuudessa mukana
Anne Joronen ja Sirpa Lindgren
Hiljaisuuden kirkko, 18.3. klo 19
Marja-Liisa Laaksonen, sana,
Vesa Vahtola, musiikki
Perheiden pääsiäisaskartelu, 19.3.
klo 17.30–19, ala-aula. Tied. Sanna Lehtisaari 050 322 6335
Unkaripiiri, 19.3. klo 18, sali 9
Messu, 22.3. klo 10 Mervi Äyräväinen,
Jukka Kuusisto, musiikki Anna Arola
ja Kari Nousiainen, Kaleva-kvartetti
Jumalan kämmenellä
-perhepyhäkoulu, 24.3. klo 17.30–19,
seurakuntatiloissa. Pääsiäistä kohti
Hiljaisuuden kirkko, 25.3. klo 19 Riitta
Sompa-Hokkanen, sana.
Merja Rantamaa, musiikki
Messu, 29.3. klo 10, Medialähetys Sanansaattajien pyhä, Marko Pihlajamaa,
Kari Salonen, musiikki Anna Arola ja Kari
Nousiainen. Tarja Mäki-Latvala, sopraano. Messun jälkeen kirkkokahvit ala-aulassa sekä lähetystilaisuus srk-salissa
Yhteislaulutilaisuus Yhteisvastuun hyväksi, 29.3. klo 15, Kalevan
kirkon srk-sali. Tilaisuuden jälkeen
kahvitarjoilu. Tervetuloa laulamaan
yhdessä hyvän asian hyväksi. Tied. Anne
Joronen 050 345 1162
Aamuehtoollinen, 1.4. klo 7.30, kappeli.
Simo Koho
Israel-ilta, 1.4. klo 18, srk-sali. Hebrealaisen musiikin ilta. Mukana muusikko
Risto Rinkkala. Aineellinen ja Hengellinen Avustustyö ry.
Muualla
Hyvän mielen kerho, 18.3. klo 13–14.30
Näkövammaisten toimintatila Myötätuuli, Ilmarink. 10. Seuraavat kokoontumiset 22.4. ja 20.5. Tied. Heli Haavisto
050 571 3106
Lapinniemen kappeli
Lapinniemenranta
Sanajumalanpalvelus, 29.3. klo 12. Harri
Luoma, Kari Nousiainen. Sanajumalanpalvelus aina kuukauden viimeisenä
sunnuntaina.
PYYNIKKI
Aleksanterin kirkko
Pyynikin kirkkopuisto
040 804 8764
SILTA 3/2015
Pyynikin Kirkontupa
Mustanlahdenkatu 21 A
Avoinna: maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9–15.
Kirkontuvalla klo 10 alkaen, aamukahvit,
yhdessäoloa ja seurustelua, sana-, laulu- ja runohetkiä, monenlaista virkistystä, klo 11 ohjelmahetki, klo 12.30 lounas.
Tied. Helka Hämäläinen 050 536 4047
pe 6.3. Mirja-Liisa Peltola; Sairaanhoito
sota-aikana
ma 9.3. Talkkari-Pikkaraiset Mummon
Kammarista
•
KRISTILLISET
JÄRJESTÖT
•
www.kansanraamattuseura.fi/
tampereella
ti 10.3. Raija lukee: Pennon liepeillä
siintävi selkä
ke 11.3. yhteislauluja Maija-Stinan säestyksellä
pe 13.3. Irja Kivimäki: Pieni rasia - iso asia
ma 16.3. Heli ja Markku Rinta; lauluja
kitaran säestyksellä
ti 17.3. Mauno Puntalo: diakuvia Öölannista
ke 18.3. jumppaa ohjaa Irja Härkki, hartaus Minnamaria Tammisalo
pe 20.3. Lotta Häyrinen kertoo pakinoita
ma 23.3. Antti Punkari: Jeesuksen Äiti
Maria
ti 24.3. vohvelikahvit, yhteislauluja Maija-Stinan säestyksellä
ke 25.3. Markku Suominen: ohjeistusta ja
keskustelua kodin paloturvallisuudesta
pe 27.3. Olli Lehtimäki kertoo palmusunnuntain vietosta
ma 30.3. Raija lukee: Pennon liepeillä
siintävi selkä
ti 31.3. aamun sana Marja-Leena Pukema, Mauno Puntalo: diakuvia Saarenmaalta
ke 1.4. valmistaudumme pääsiäisen
viettoon, hartaus Säde Siira
HUOM! Pitkäperjantaina tupa kiinni!
Hyvää pääsiäistä! Kirkontupa lomalla
7.–17.4.
TUOMIOKIRKKO
Tuomiokirkko
Tuomiokirkonkatu
040 804 8765
Konfirmaatiomessu, 8.3. klo 10, Lasketteluripari, Hemavan, Ruotsi.
Kati Eloranta, Tuomas Laatu.
Cantionale-kuoro
Kirkkoilta talvisodan päättymisen
muistoksi, 13.3. klo 18 Juha Pihkala,
Eternitas-kuoro, joht. Petra Perttula, Ilmavoimien Soittokunnan vaskikvintetti,
joht. vääpeli Kimmo Vänskä, Mieskuoro
Kelot, joht. Jussi Tamminen. Päätös
rovasti Esa Eerola. Kolehti sotiemme
veteraanien ja kaatuneiden omaisten
hengelliseen huoltotyöhön
Messu, 15.3. klo 10 Antero Niemi,
Mari Korhonen-Hieta, Henri Hersta,
Tuomas Laatu, Tuomiokirkon kuoro
Messu, 22.3. klo 10
Korhonen-Hieta, Merja Halivaara,
Henri Hersta. Lauluyhtye Lumous
Messu, 29.3. klo 10 Merja Halivaara,
Tapio Virtanen, Henri Hersta, Tuomas
Laatu, Pirkanpoikien A-kuoro, johtaa
Jouni Rissanen. Pääsiäismyyjäiset lähetystyön hyväksi alasalissa kirkkokahvien
yhteydessä
Tampereen
rauhanyhdistys
Nekalankulma 1
www.tampereenrauhanyhdistys.fi
Seurat sunnuntaisin klo 16,
keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19
La 7.3. Nuortenpäivät, viikkomessu
Kalevan kirkossa klo 18 ja
puheenvuoro nuorille ryllä klo 20.30
Su 8.3. seurat klo 13.30 ja
alustus klo 16
La 21.3. myyjäiset klo 17 ja
iltahartaus klo 19
Ma 23.3. seurat Koukkuniemen
vanhainkodissa klo 16 La 28.3.
raamattuilta klo 19
Su 29.3. pyhäkoulu klo 11,
seurat klo 12.45 ja 16
Tervetuloa!
Seura-aikoina seurat
kuunneltavissa osoitteesta
www.tampereenrauhanyhdistys.fi
Seurakuntien talo
Näsilinnankatu 26
03 219 0111
Uusia eväitä elämän reppuun = UEER,
klo 13–15, Seurakuntien talo, Emmaus
Toimintaa erityisesti työttömille ja
muillekin työikäisille, joilla on vapaata
päiväsaikaan. 10.3. Kaupunkilähetyksen
lastenkodin elämää 50- ja 60 -luvuilla,
Pirjo Pietilä.
24.3. Mongolian taivaan alla,
Päivi Vuorinen. Lisät. Helena Soininen
050 518 4683
Marja Oksanen
Ehtoollishartaus, 5.3. klo 17 Mari Korhonen-Hieta
Messu, 8.3. klo 10 Sami Uusi-Rauva,
Minnamaria Tammisalo, Händel-kuoro,
joht. Debra Gomez-Tapio. Kirkkokahvit
Aamumessu, 11.3. klo 7.15.
Sami Uusi-Rauva ja Päivi Repo.
Ehtoollishartaus, 12.3. klo 17
Sami Uusi-Rauva
Messu, 15.3. klo 10 Minnamaria
Tammisalo, Säde Siira, Riikka Viljakainen,
Aamumessu, 18.3. klo 7.15
Sami Uusi-Rauva ja Päivi Repo
Ehtoollishartaus, 19.3. klo 17
Pihla Rapola, Olli Hallikainen
Messu, 22.3. klo 10 Säde Siira,
Sami Uusi-Rauva, Aleksanterin kirkon
uudistettu naiskuoro, joht. Kirsi Mäki.
Kirkkokahvit
Aamumessu, 25.3. klo 7.15
Sami Uusi-Rauva ja Päivi Repo
Ehtoollishartaus, 26.3. klo 17
Minnamaria Tammisalo
Beatles-kirkko, 28.3. klo 11 Perinteisten
virsien sijaan soivat Beatles-sävelmät.
Orkesteria johtaa Mikko Kangasjärvi ja
esilaulajina toimivat mm. Tampere-talossa vietettävän Beatles happeningin
artistit. Kirkkohetken toteuttavat Kirkkopalvelut ry./Suurella Sydämellä ja
Tampere-talo. Katso lisää s. 19
Messu, 29.3. klo 10 Jukka Kuusisto, Säde
Siira, Riikka Viljakainen, Aleksanterin
lauluryhmä, joht. Riikka Viljakainen
Musiikillinen ahtikirkko ma 30.3.
klo 18. Harri Kuhalampi, Aleksanterin
lauluryhmä, joht. Riikka Viljakainen
Musiikillinen ahtikirkko ti 31.3. klo 18
Taizé -lauluja, Tiina ja Lauri Eskelinen
Aamumessu, 1.4. klo 7.15 klo 7.15. Sami
Uusi-Rauva ja Päivi Repo
Musiikillinen ahtikirkko ke 1.4. klo 18.
Kamarikuoro Solenne, joht. Kirsi Mäki,
Tiina Eskelinen lukee Johanneksen
evankeliumia
VIA DOLOROSA
Kristuksen kärsimystie Tesoman kirkossa
sunnuntai 29.3. klo 12–18, maanantai
30.3. klo 17–20, tiistai 31.3. klo 17–20,
keskiviikko 1.4. klo 17–20, kiirastorstai
2.4. klo 17–19.30, ehtoollinen klo 20.
Pitkäperjantai 3.4. klo 11–18,
jumalanpalvelus klo 10,
rukoushetket klo 15 ja 18.
Finlaysonin kirkko
Puuvillatehtaankatu 2
040 804 8762
Rauhanyhdistyksen seurat, 26.3. klo 19
Eero Pellikka
Seurakuntakoti Katariina
Hatanpään puistokuja 20
050 433 8522
Yhteisvastuutapahtuma, 27.3.
klo 12.30–14. Myyjäiset, kahvila,
arpajaiset, ohjelmatuokio ja yhteisvastuukeräyksen esittely. Tied. Hanna
Välimaa 050 329 5336
ENGLISH SERVICE
Vanha kirkko, the Old Church
Keskustori
English Service every Sunday at 4pm.
Sunday School for kids, coffee social,
Bible Reflection for everyone. Welcome!
8.3. Rev. Jari Pulkkinen, Rev. Ville
Aalo 15.3. Rev. Kati Eloranta 22.3.
Rev. Risto Korhonen 29.3. Rev. Ville Aalo
HUOMA
vertaistukiryhmä henkirikoksen
uhrien läheisille, klo 17–19.30 Seurakuntien talossa, Näsilinnankatu 26, 2.krs.
seuraavina tiistaipäivinä 31.3., 28.4. ja
26.5. Vetäjinä vertaistukija Teija Mäkitalo
050 365 2099 ja psykoterapeutti Varpu
Lipponen
HYVIEN TEKOJEN KAUPPA
Näsilinnankatu 26, avoinna arkisin klo
9–17. Myynnissä kauniita käsitöitä, kortteja ja muuta mukavaa pikku lahjatavaraa. Kaupassa voi maksaa pankki- tai
luottokortilla. Ostamalla autat lähellä ja
kaukana!
KURSSIKESKUKSET
Svenska hemmet,
Satamakatu 19
Gudstjänst, 8.3. klo 11, 3 söndagen i
fastan, gudstjänst, Rainer Backström
och Paula Sirén
Högmässa, 15.3. klo 1, 4 söndagen i
fastan, högmässa, Antero Eskolin och
Paula Sirén. Kyrkkaffe
Gudstjänst, 22.3. klo 11, Marie bebådelsedagens gudstjänst, Inka-Riina Valtonen och Hanna-Maarit Kohtamäki
Högmässa, 29.3. klo 11, Palmsöndagens
högmässa, Kim Rantala, Paula Sirén,
musik med Anoia. Kyrkkaffe
HERÄTTÄJÄYHDISTYS
SIIONINVIRSISEUROJA
Su 8.3. klo 18
Tampere-talo
Jaakko Löytty 60 v. konsertti.
Liput www.lippupalvelu.fi
Su 15.3. klo 18
Kaukajärven seurakuntatalossa,
Keskisenkatu 20. Kahvit
klo 17.30. Juha-Pekka Skyttä,
Risto Takkinen ja Jouko Sihvo
To 19.3. klo 19
Seurakuntien talo, Ateena-sali,
Seppo Laaksi, Olli-Pekka
Silfverhuth, Sakari Suutala
Ke 1.4. klo 19
Peltolammin srk-keskus,
Tilkonmäenk.4, hiljaisen viikon
seurat, Hannu Ruuskanen,
Kalle Mäki, Sakari Suutala.
5
Torpan kurssikeskus
Torpantie 29, Siivikkala
040 804 8387
Miestenilta, 10.3. klo 19, Tasapainoinen elämä. Alustus, emeritusprofessori
Markku Ojanen. Illan sana, Erkki Parikka. Illan isäntä, Teuvo Suurnäkki. Huom!
Saunat lämpimänä klo 17 alkaen, kahvit
klo 18.15. Tilaisuus alkaa klo 19: illan
isännän avaussanat, vieraan alustus n.
klo 19.15, keskustelu klo 20, illan sana
klo 20.20–20.30. Yhdyshenkilö pastori
Martti Lammi, 050 307 1402
LÄHDEKAPPELI
Seurakuntien talossa, Näsilinnank.
26, avoinna hiljentymistä varten arkisin
klo 9–14.
EVANKELINEN
LÄHETYSYHDISTYS
- ELY ry
Su 15.3. klo 18
Lauluseurat
Tampereen Linnainmaan
srk-talolla, Korpikodinkatu 2.
ELY:n aluepastori Pekka
Kiviranta, Maria Pitkäranta.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
ESIKOISLESTADIOLAISET
Kurjentaival 22, 33100 Tampere
(vastapäätä Viinikan kirkkoa)
Seurat
pyhäpäivisin klo 14.00
Kanssapuheet
(Raamatun tutkiminen)
tiistaisin klo 13.00 ja
torstaisin klo 18.30
Nuortenilta
tiistaisin klo 19.00
Lue lehti
netissä
siltalehti.fi
Hiljaisen viikon HPE
Viinikan kirkossa
tiistaina 31.3 klo 18.30
Tervetuloa!
6
SILTA 3/2015
MUMMON KAMMARI
- Vapaaehtoisen vanhustyön keskus
- Kyläpaikka kaikenikäisille
Vapaaehtoisen vanhustyön avunvälitys/
Seurakuntien avunvälitys 03 219 0711
arkisin klo 9–11, mm. ulkoiluystävät, juttu- ja asiointikaverit, Talkkari Pikkaraiset,
lääkäriin saatot.
Mummon Kammarin Kyläpaikka, Mummon Puoti ja Muistojen Kammari Otavalankatu 12 A. Avoinna ma–to 10–14.
Perehdytyskurssi vapaaehtoiseen vanhustyöhön to 12.3. klo 13–15 jatkuen to
19.3. Ilmoittaudu toimistoon,
03 219 0455, av. ma 9–17, ti–to 9–14 tai
kotisivun lomakkeella mummonkammari.fi
Koulutuksia Mummon Kammarin vapaaehtoisille:
- to 5.3. klo 13 Vanhuksen arkea helpottavat apuvälineet, fysioterapeutti Anne
Toivonen, apuvälineyksikkö
- to 26.3. klo 13 Miten autan muistisairasta, sairaalapastori Mika Kallunki
Maaliskuun näyttely: Muruja menneestä,
Rauni Nieminen, akryylitöitä
KUNTOUTUSKURSSI
SOTIEMME VETERAANEILLE
Ilkon kurssikeskuksessa, Kangasalla
7.–14.9. Hakukaavakkeita saa Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen toimistosta ja Seurakuntien talon
ala-aulan neuvonnasta, Näsilinnankatu
26. Tarkempia tietoja kurssista ja ilmoittautumisesta antaa diakonissa Helena Kuisma, 050 561 1027 Tampereen
ev.lut.seurakunnat, Diakoniakeskus
MYÖTÄTUULI
Yhteinen vammaistyö
Iidesrannan seurakuntakoti,
Iidesranta 5
Aurinkoklubi tiistaisin klo 17–19,
10.3./17.3./24.3./31.3.
tied. Paula Kontro 050 343 3118
Kuurojentyö
Pispalan kirkko, Pispalan valtatie 16
Su 29.3. klo 15 Viittomakielinen Messu
Kirkkokahvit kirkontuvassa.
Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1
To 2.4. klo 14 tulkattu Diakoniamessu
Myötätuuli, Ilmarinkatu 10, Tampere
Viittomakielinen seurakuntapiiri
Ti 17.3. klo 16–18
Kuurosokeiden toimintakeskus,
Insinöörinkatu 10.
Kuurosokeiden raamattu- ja keskustelupiiri
Ma 16.3. klo 18–20
Näkövammaistyö
Myötätuuli, Ilmarinkatu 10
To 5.3. klo 13 Laulamme yhdessä
Tuija Kurjen johdolla
Ke 11.3. klo 13 Miestenpiiri
Hautakivien kertomaa
Raimo Vasara ja Mikko Voutilainen
To 12.3. klo 13 Yhteisvastuukohde
Vapaaehtoistoiminta Suurella
Sydämellä, diakoni Mervi Vähätalo
To 19.3. klo 13 Runomatinea
”runoratsu” Jarkko Ylänen
To 26.3. klo 13 Kirkon Ulkomaan työn
merkitys Afrikassa,
toimittaja Marja-Liisa Mattila
NAISTEN VAPAAILTA
24.3. klo 18.30 Aleksanterin kirkossa.
Avarra itsetuntemustasi - voi paremmin, Seija Taivainen, musiikki Elina
Vettenranta ja Outi Palomäki. Ohjelman
jälkeen mahdollisuus rukouspalveluun.
Tuomiokirkkosrk ja KRS
NUORET AIKUISET
Uusi Verso uusiverso.fi
Pispalan kirkko
Pispalan valtatie 16
Varikkomessut
8.3. klo 16 ja klo 18.30
22.3. klo 16 ja klo 18.30
Molemmat messut ovat identtiset, mutta ensimmäisessä on pyhäkoulua sekä
tulkkaus englanniksi. Jokaisen messun
jälkeen on myös mahdollista jäädä
rukouspalveluun tai vain itsekseen
hiljentymään. Infopisteellä poikkeavat
uudet kävijät saavat tietoa toiminnasta
ja pienen lahjan.
PÄIVÄRAAMATTUKOULU
Päiväraamattukoulu 10 v.
Kalevan kirkon srk-sali to 9.30–13.15,
jatkuen 23.4. asti
Kevään teemana
Raamatun punainen lanka
5.3. Kuukauden vieras: Mervi Vähätalo
(Suurella Sydämellä). Tule Pyhä Henki,
Seppo Lappalainen
12.3. Luvattuun maahan, Maarit Kuusisto
19.3. Yhtenäisen kuningaskunnan aika,
Säde Siira. Jorma Turkki
26.3. Psalmit, Antero Eskolin, Leena
Lammentausta
Lisät. Ville Aalo, 050 468 8484
RADIO
Tuomiokirkon jumalanpalvelus
sunnuntaisin klo 10
Radio Moreeni 98,4 MHz
22.3. klo 10 Hervannan kirkon jumalanpalvelus
YLE1 .
Katso lisää jumalanpalveluksia bit.ly/
jumalanpalvelukset_maaliskuussa
RETKET/MATKAT
Matkan Müncheniin 2.–9.6. Matkan
hinta noin 800 €. Matkalla mukana
Marjatta Hannula ja Marjatta Kulku. Ilm.
seurakuntasihteerille p. 040 8048153
tai [email protected].
Tied. Marjatta Kulku p. 0400 834 812.
Tuomiokirkkoseurakunta/Pyynikin
lähikirkko
Kesäkuussa Unkariin 16.–23.6.
Seurakuntaretki Budapestiin ja ystävyysseurakuntaamme Oroshazassa.
Matkan hinta n. 700 €, sis. lennot
Tampere-Budapest-Tampere (Finnair),
Budapest 16.–19.6. hotelli aamupalalla,
bussimatka Budapest-Oroshaza-Budapest. Kiertoajelu Budapestissa. 19.–23.6.
Oroshazassa perhemajoitus. Järjestävänä matkatoimistona SMT.
Tied. ja ilm. 23.3. mennessä pastori Päivi
Repo, [email protected], 050 338 2022
Opintomatka Japaniin lokakuussa
2015. Matkalla tutustutaan Japanin kristillisen kirkon toimintaan, Kansanlähetyksen työhön sekä Japanin monipuoliseen kulttuuriin ja uskontoihin. Matka
suuntautuu Kobeen ja lähialueiden
kaupunkeihin mm. Osakaan. Matkan
kesto on noin 10–12 vrk ja hinta-arvio
2300 €. Matkaoppaana toimii pastori ja
lähetystyöntekijä Arni Hukari. Matkan
järjestää Harjun srk yhteistyössä Tuo-
miokirkkosrk:n kanssa.
Lisät. ja ilm. Riitta Laiho 041 548 0150
RUKOUKSEN TALO
Rautatienkatu 20
Yhteistä rukousta arkipäivisin klo 9–11
30.3. Rukouksen talon Avoimien ovien
päivä klo 9–15. Rohkaisua raamatusta,
rukousta, ylistystä, rukouspalvelua.
Kahvitarjoilu.
Rauhanportti, Rauhantie 21
Rukoustunti perjantaisin klo 18, 20.3.,
17.4., 15.5.
Suru
ryhm
ä
a
l
k
Seur
avat t
akun
ti
ja Li en talos
nnai
sa 18
srkn
.3.
tamp keskuks maan
essa
eree
n
2
tuke seuraku 6.4.,
nnat
a_ja
_
.fi/
suru apua/
ssa
SANA SOI
Finlaysonin kirkossa
Juontajina Pertti Kallio & Sointu Lanki
15.3. klo 18 Rakastettuna kesken kaiken,
Elina Vettenranta
Tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen
Raamattuopisto
SENIORIFOORUM
Aleksanterin kirkon krypta
Edullinen kahvitarjoilu klo 12
12.3. klo 13 Seniorina turvallisesti Tampereella? sosiaalineuvos, ylikonstaapeli
Seppo Rantanen
26.3. klo 13 Kun sydän oireilee. Sydänkirurgi, emeritusprofessori Matti Tarkka.
Mukana myös Säde Siira ja Tiina Mäkinen
Tuomiokirkkoseurakunta ja KRS
SEURAKUNTIEN KIRJASTO
Näsilinnankatu 26, 5. krs,
Kaikille avoin.
040 804 8281
Avoinna ma–pe klo 9.30–15.30 ja ke klo
9.30–17.
Vuosi 2015 on kirjan vuosi.
Tervetuloa tutustumaan valikoimiimme
ja lainaamaan!
FB, katso seurakuntienkirjasto
SEURAKUNTIEN TALO
Näsilinnank. 26
PL 226, 33101 Tampere
03 219 0111 (vaihde), avoinna 8.30–
15.45
Yhteinen asiakaspalvelu
toimitus- ja tilavaraukset, virkatodistukset ja sukuselvitystilaukset, avioliiton
esteiden tutkinnat, jäsenasiat palvelee
arkisin klo 9–15 katutason asiakaspalvelupisteessä
Hautaustoimen asiakaspalvelu palvelee osoitteessa
Hämeenkatu 28 arkisin klo 9–15,
puhelimitse klo 8.30–15.45.
SINKUT
tampereensinkut.fi
Kysy lisää [email protected]
050 381 7177
Sinkkujen oloilta 7.3. klo 17–21 Nekalan
seurakuntatalon nuorisotila. Yhdessäoloa, keskustelua, sisäpelejä, saunomista, nyyttärit. Keskustorilta bussi nro 10.
Sisäänkäynti Kuismantien puolelta.
Sinkkuilta, 17.3. klo 18–20 Aleksanterin
kirkon krypta, Matkailu avartaa. Matkakokemuksia maakunnista ja maailmalta.
Vertaistapaaminen yksin eläville aikuisille.
Sinkkujen oloilta Linnainmaan seurakuntakeskuksessa 21.3. klo 17–21.
Yhdessäoloa, keskustelua, sisäpelejä,
saunomista, nyyttärit. Ota oma pyyhe ja
pesuaineet mukaan! Keskustasta bussit
1, 8 ja 28.
Muualla
Parittomat K63, 12.3. ja 26.3. klo 10–12,
Kokoontumistila, Vertaisryhmä seuraa
kaipaaville yksin eläville yli 63-vuotiaille. Haluatko tutustua uusiin ihmisiin
ja keskustella avoimesti yksin elämisen haasteista ja ehkäpä vielä löytää
elämänkumppanin? Kokoontumiset
jatkuvat 21.5. asti parittomien viikkojen
torstaisin klo 10–12, Satakunnankatu
28 B, katutaso.
SURURYHMÄ
18.3. klo 17–19, Seurakuntien talo, Emmaus keskiviikkona klo 17–19. Ryhmä
alkaa 18.3. Vetäjinä toimivat Varpu Lipponen ja Veikko Parkkinen. Tied. diakonissa Pirjo Heikkinen 050 322 1398
SUURELLA SYDÄMELLÄ
KLUBI
Näsilinnankatu 26, katutaso
Suomenkielen alkeiden opetus tiistaisin klo 18 ja klo 19 suomenkielen
jatkoryhmä. Tervetuloa opiskelemaan
suomenkieltä ja kulttuuria.
Puolen tunnin messu
15.3. klo 10 ja 12. Jussi Laine ja Jari
Pulkkinen
TUOMASMESSU
tampereentuomasmessu.fi
Aleksanterin kirkko
Pyynikin kirkkopuisto
22.3. klo 18 Marian ilmestyspäivänä
vietetään Tuomasmessua teemalla
Maailman Mariat.
Kevään valo ilahduttaa, kiitos ja ylistys
ovat tärkeitä. Tämän messun teemasta
nousevat esiin myötätunto ja heikkojen puolustaminen. Messun liturgi on
Laura Tuhkanen-Jukkola. Saarnan pitää
Mekong-joen alueella lähetystyössä
toiminut Leena Waismaa. Tampereen
kaupungin Tansanian Mwanza-projekti
tuo musiikkiin oman tervehdyksensä
Puistokoulun oppilaiden ja opettaja
Maco Oeyn kanssa.
USKON AKATEMIA
Elämän ja uskon kysymyksiä syventävä luentosarja
Pääkirjasto Metso, Pietilä-Sali (Pirkankatu 2) klo 18–19.30
USKONNOT JA RAUHA
31.3. Dosentti Arto Luukkanen: Vastarintaa, lojaalisuuttavai alistumista? Venäjän
ortodoksisen kirkon ja vallan välinen
vaikea suhde.
Järj. Yhteistyössä Tampereen ev.lut.
seurakunnat ja Tampereen seudun
työväenopisto. Vapaa pääsy.
Lisät. Ville Aalo [email protected],
050 468 8484
Silta 3/2015
7
Konserttitarjotin
Janne Ruotsalainen
Kamarimusiikkiseuran
orkesteri sekä laulaja Jussi
Lehtipuu harjoittelivat Sibeliuskonserttia varten. Se järjestetään
sunnuntaina 15.3. kello 14
Seurakuntien talon Näsin salissa.
Kamarimusiikkiseuran orkesteria
johtaa Miika Jämsä. Kappaleiden
taustoista tarinoi Vesa Vahtola.
Ohjelma 10 €
Konsertteja 4.3.–1.4.2015
Lounasmusiikkia
ke 4.3. klo 12 Aleksanterin kirkko
Kaisa Kelloniemi ja Anu Mattila
Anna Arola, urut
Vapaa pääsy
Sibelius-Akatemian
urkukurssin päätöskonsertti
ke 4.3. klo 19 Tuomiokirkko
Kädet rakkaudelle
Arki-illan lauluja
To 5.3. klo 18 Aleksanterin kirkko
Hannele Juutinen & Maiju Häyrynen,
Piia Lehtonen,
Petri ja Hanne Karaksela
Aitotahti-kuoro ja Silja Lehtimäki
Yhteislauluja
Kolehti Yhteisvastuulle
Sinussa on iloa
la 7.3. klo 18 Pispalan kirkko
Natalie Ball, urut
Ohjelma 5 € Yhteisvastuulle
Piipahdus kirkossa
to 12.3. klo 12 Vanha kirkko
Tampereen Musiikkiakatemian
oppilaita ja opiskelijoita eri
instrumenteilla ja kokoonpanoilla,
päivän psalmi. Vapaa pääsy
Toisten viisut ja veisut
pe 13.3. klo 19 Lielahden kirkko
Rokkipappi Tarvo Laakso
Vihkimusiikkia
jousikvartetilla
su 15.3. klo 13 Vanha kirkko
Jousikvartetti Ruusunen:
Tuiki Latvala, viulu
Veera Hölsö, viulu
Tiina Perkiö, alttoviulu
Jyri Häkkinen, sello
Vapaa pääsy
Kevään herääminen
su 15.3. klo 15 Aitolahden kirkko
Vapaa pääsy
Ohjelma 5 € Aitolahden
lähikirkon musiikkityölle
Ave Maria, äiti ikiaikainen
su 15.3. klo 18 Pispalan kirkko
Pirkanmaan Laulajien yhdistys
Timo Kittilältä kolme kantaesitystä
uruille
Helga Anttikoski, urut
Anniina Herrala, piano
Ohjelma 10 €
Bachin 330-vuotissynttärit
Konsertti perheille
la 21.3. klo 16 Pispalan kirkko
Marian päivän musiikkihetki
su 22.3. klo 16 Talentti
Janne Salmenkangas
ja Pispalan Piristys
Lähetyskuulumisia,
arpajaiset ja kahvit
Kantaattikonsertti
ti 24.3. klo 19 Pispalan kirkko
Praise The Amazing Grace!
to 26.3. klo 19 Messukylän kirkko
Henksut & gospelit
pe 27.3. klo 19 Lielahden kirkko
J.S. Bach: H-mollimessu
su 29.3. klo 18 Tuomiokirkko
Harjun Kamarikuoro
Suomalainen Barokkiorkesteri
Marjukka Tepponen, sopraano
Katariina Heikkilä, altto
Tuomas Katajala, tenori
Arttu Kataja, basso
johtaa Heikki Liimola
Liput 35/29 €, lippu.fi
Pääsiäiskertomus
Matteuksen mukaan
su 29.3. klo 18 Viinikan kirkko
Kevätesikot-kuoro
Ahti Kuorikoski: Matteus-passio
ma 30.3. klo 19 Tuomiokirkko
Piccolon Kamarikuoro
Tuomas Lehtinen, baritoni
johtaa Heikki Hinssa
Ohjelma 15/10 €
Konsertti radioidaan: yleisö paikoilleen
klo 19 mennessä
Lähetys Radio Deissä pitkäperjantaina
3.4.2015.
Galil
ea
Kris lainen:
t
kärs uksen
imys
ti 31
tie
Viin .3. klo 19
ikan
Vox
ki
Cor
ja Sc rkko
aram
Ohj
Yhte elma 5 € ella
isva
stuu
lle
Nuoret ristin tiellä
ti 31.3. klo 18 Pispalan kirkko
Tarvo Laakso
Hiljaisen viikon Bachia
ke 1.4. klo 12 Aleksanterin kirkko
Seija Nylund, sopraano
Riikka Viljakainen, urut
Vapaa pääsy
Heinrich Schützin Matteus-passio
ke 1.4. klo 18 Messukylän kirkko
Messukylän kirkkokuoro, johtaa Petri
Karaksela
evankelista: Pekka Arola, Jeesus:
Heikki Hinssa
Solisteja kuorolaisista
Vapaa pääsy, ohjelma 10 €
Johannes-passion koraalit
Musiikillinen ahtikirkko
ke 1.4. klo 18 Aleksanterin kirkko
Kamarikuoro Solenne, johtaa Kirsi Mäki
Kohti Getsemanea
ke 1.4. klo 19 Pispalan kirkko
Aarioita ja koraaleja Matteus-passiosta
Harjun Kanttorikvartetti
Vapaa pääsy
tukea & apua
Perh
e
neuv
autt onta
aa
pari
perh suhdeja
eo
p. 04 ngelmis
0 80
s
4 810 a
0
Jos et tiedä, mihin ottaa yhteyttä:
• Seurakuntien avunvälitys p. 03 219 0711 arkisin klo 9–11
• Avunpyyntölomake suurellasydamella.fi
• Oman seurakunnan diakoniatyöntekijä auttaa toimeentulo-ongelmissa. Apua
saadakseen ei tarvitse olla seurakunnan jäsen
• Päivystävä pappi tavoitettavissa arkisin ma–pe klo 9–16 numerossa 040 804 8005
DIAKONIAN VASTAANOTOT
Harjun seurakunta
• Diakonianpuhelin 050 466 0699 ma–to klo 10–12
• Vastaanotot: Tesoman kirkko maanantaisin 9.30.–11.30,
Pispalan kirkko ma ja to klo 10–12
SILMUKKA
• Avoinna ma, ti, ke klo 9–13. Avoimessa kahvilassa voit lukea
päivän lehden tai hoidella puhelimitse virallisia asioitasi.
Käytössäsi on tietokone. Kun tarvitset neuvoja tai opastusta, tervetuloa juttusille! Pispalan valtatie 16 C. Tied. diakoni
Pia Ojalahti-Diallo, p. 050 434 3315.
Eteläinen seurakunta
• Vastaanotot: Hervanta: kirkko ma–ti klo 10–12, Pelipuisto
ke klo 10–12, p. 050 430 4473
• Viinikan kirkko ti klo 9–10, to klo 14–15, p. 040 804 8481,
Härmälän kirkko ti klo 11–13
• Multisillan srk-koti ti 11–13, Peltolammin srk-keskuksessa ei
vastaanottoa
Tuomiokirkkoseurakunta
• Tuomiokirkko: Kyttälänkadun diakoniatoimisto, Kyttälänkatu 1 E parittomien viikkojen ti klo 9–12 p. 050 329 5336,
Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26 parillisten viikkojen
ti klo 9–12 p. 050 518 4683, Srk-koti Katariina, Hatanpään
puistokuja 20 to klo 10–12 p. 050 322 1398
• Pyynikki: Pyynikin diakoniatoimisto, Mustanlahdenkatu 21 A
ma klo 10–12 p. 050 553 0455 ja p. 050 554 2428
• Kaleva: Kalevan kirkon diakoniatoimisto to klo 9–11 p.
050 571 3106, 050 345 1162 ja 050 541 5790
Messukylän seurakunta
• Messukylän seurakunnan diakoniavastaanotot ilman
ajanvarausta
• parittomilla viikoilla:
• maanantai klo 9–11 Linnainmaan srk-talo (Korpikodinkatu 2)
• tiistai klo 9–11 Levonmäen srk-talo (Hikivuorenkatu 63)
• tiistai klo 10–12 Atalan srk-talo (Pulkkakatu 6)
• torstai klo 9–10.30 Messukylän srk-talo (Messukylänkatu 36)
• parillisilla viikoilla:
• maanantai klo 9–11 Uudenkylän srk-talo (Ali-Huikkaantie 13)
• tiistai klo 9–11 Kaukajärven srk-talo (Keskisenkatu 20)
• tiistai klo 10–12 Kämmenniemen kerhohuone, (Kämmenniemenkatu 46)
• Diakoniatyön yhteyspuhelin 040 804 8625
• Netissä: tampereenseurakunnat.fi/mediakonia
KESKUSTELU JA HILJENTYMINEN
• Avoin kirkko. Aleksanterin kirkko arkisin ma–pe klo 12–18,
paikalla päivystävä seurakuntalainen. Pappi tavattavissa
ma–pe klo 16–18. Rukoushetki ma–ke, pe klo 17. Ehtoollishartaus to klo 17. Raamatunluku- ja rukoushetki ti klo
12. Rukoilevat äidit ti klo 17.30. Junnukappeli, avoimet ovet
koululaisille ma ja ke klo 13.30–15.30.
• Henkilökohtaista rippiä varten ota yhteyttä seurakuntasi
pappiin tai päivystävään pappiin Aleksanterin kirkossa.
• Lähdekappeli Seurakuntien talo, Näsilinnank. 26, avoinna
hiljentymistä varten arkisin klo 9–14.
• Palveleva puhelin keskusteluapua suomeksi su–to klo
18–01, pe–la klo 18–03 p. 01019 0071 keskusteluapua suomeksi sekä ruotsiksi p. 01019 0072 alkaen klo 20. Palveleva
netti osoitteessa verkkoauttaminen.fi
• Kirkon chat päivystää Kirkko Suomessa Facebook-sivuilla
arkisin klo 14–16. Chatissa voit keskustella yksityisesti ja
nimettömänä kirkon työntekijän kanssa.
• Perheneuvonta auttaa parisuhde- ja perheongelmissa.
Ilmoittautuminen asiakkaaksi ja tiedustelut arkisin ma–pe
klo 9–11 ja ma, ke klo 13–15 p. 040 8048 100,
• Seurakunnilla on vertaistukiryhmiä elämän eri tilanteisiin,
esim. sureville, adoptioperheille, rikoksen uhrien läheisille,
vankien omaisille ja sinkuille. Tarkemmat tiedot kokoontumisista tampereenseurakunnat.fi/vertaistuki
• Surun aikana yhteyttä voi ottaa pappiin tai seurakunnan
työntekijään. Seurakunnissa järjestetään myös sururyhmiä
läheisensä menettäneille. Tietoa ryhmistä saa seurakuntien
työntekijöiltä ja osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/
tukea_ja_apua/surussa.
• Muutamilla isoilla työpaikoilla on nimetyt työpaikkapapit,
joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikkapappi
• Sairaalapapit ovat käytettävissä henkilökohtaisia keskusteluja varten. Heidät tavoittaa helpoiten sairaalan
henkilökunnan avulla. Yhteys- ja lisätiedot: tampereenseurakunnat.fi/sairaalapappi
•
LAPSET, NUORET JA OPISKELIJAT
• Lähes jokaisessa Tampereen koulussa on koulukummi
eli seurakuntien työntekijä, joka on sekä koulun että
oppilaiden apuna ja tukena.
• Nuorten ohjaus- ja toimintakeskus Messi tukee nuoria
ja nuoria aikuisia elämänhallinnan opettelemisessa ja
oman elämänpolun löytämisessä. Lisätietoja messiin.fi
• Oppilaitospapit ja oppilaitosdiakoni ovat opiskelijoiden
tukena toisen asteen oppilaitoksissa, TAMKissa, Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
• Tekstaritupu p. 050 341 9285, tekstaritupu.netApua ja
tukea koululaisille tekstiviesteillä ja sähköpostilla koulupäivinä. Viesteihin vastaa koulutettu nuorisotyöntekijä
tai pappi. Verkkosivuilla on myös yhteydenottolomake.
MUMMON KAMMARI
• Lähimmäisapua vanhuksille. Avunpyynnöt Seurakuntien
avunvälitykseen arkisin klo 9-11 p. 03 219 0711
APUA TOIMEENTULOON
• Toimeentulo-ongelmissa voit saada apua ja ohjausta
seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta. Hän ohjaa
tarvittaessa eteenpäin oikean avun pariin. Diakonian
vastaanotolla selvitetään aina ensisijaisesti yhteiskunnan tarjoamat lakisääteiset etuudet. Apua saadakseen ei
tarvitse olla seurakunnan jäsen. Diakoniatyöntekijöiden
yhteystiedot seurakuntien sivuilta: tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat
• Raha-asioissa neuvontaa saa erikseen sovittavissa, henkilökohtaisissa neuvotteluissa. Yhteydenotot avunpyyntölomakkeella:
• Ruokapankin ruuanjaosta Tampereella vastaa RuokaNysse. Jos sinulla on tarve päästä RuokaNyssen asiakkaaksi,
ota ensin yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöntekijään.
TYÖTTÖMIEN JA PIENITULOISTEN
RUOKAILUT arkisin
• Cafe Pelipuisto, Teekkarinkatu 17, annossalaatteja ark. ma–pe klo 9–14 (3,5 €)
• Hervannan kirkko, Lindforsinkatu 7. Ruokailu ti–to klo 11–13 (4 €)
• Kalevan kirkko, Liisanpuisto 1, torstaisin klo 11–12.30, hartaus salissa 10 klo 11.45. Lounas
ja kahvi 2 €. Tied. Jukka Kuusisto 050 537 4732
• Kaukajärven srk-talo, Keskisenkatu 20, tiistaisin klo 12–12.30 (2/3 €)
• Linnainmaan srk-keskus, Korpikodinkatu 2, ke klo 12.45–13.30 (2/3 €). Poikkeus: ei kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona
• Pispalan kirkko, Pispalan valtatie 16, to klo 9.30–11 (0,50/1 €)
• Tesoman kirkko, Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6), ma, ke klo 12–13.15 (2/4 €)
• Uudenkylän srk-koti, Ali-Huikkaantie 13, ma klo 12.45–13.30 (2/3 €)
• Todiste työttömyydestä mukaan.
Julkaisija: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, P. 03 219 0111,
tampereenseurakunnat.fi Silta-lehti: siltalehti.fi, [email protected]