NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
1 SOTKAMO NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA SOTKAMON KUNTA KAAVOITUS- JA MITTAUSOSASTO 16.9.2015 2 SOTKAMO NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Yleiskaavan kaavaselostus, joka koskee 16.9.2015 päivättyä Naapurinvaaran yleiskaavaa. Yleiskaavoitettava alue käsittää Naapurinvaaran kyläalueen Oulun läänissä Sotkamon kunnassa Vuokatin taajaman pohjoispuolella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin tuhat hehtaaria. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n ja 72 §:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena AO-1, AO-2, AO-3, AM-1, AM-2, RA-1 ja RA-2 –alueilla. 3 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Sotkamo kuuluu Kainuun liiton maakuntakaava-alueeseen. Valtioneuvosto on vahvistanut Kainuun maakuntakaavan 29.4.2009. Naapurinvaara on osoitettu maakuntakaavassa maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi, ja se sijaitsee maakuntakaavan mukaisella matkailun vetovoima-alueella ja Kajaani- Kuhmo-Vartius –käytävällä. Naapurivaaralle on osoitettu maakuntakaavassa kylän kohdemerkintä. Lisäksi suunnittelualueella on varauksia ulkoilureitille, maakunnallisesti arvokkaille kulttuurihistoriallisille kohteille, perinnemaisemakohteille ja arvokkaalle kallioalueelle. Kaavoitettavan alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalousvaltainen alue. Matkailun vetovoimamerkinnällä on osoitettu maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin sisältyvät matkailukeskusten alueet ja niihin liittyvät 4 virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Kajaani-Kuhmo-Vartius –käytävää kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenne- ja kulttuuriympäristön laatuun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantieliikenteen ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurihistoriallisen alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaana alueena osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet. Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen. Maakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena tai alueena osoitetaan maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet sekä Museoviraston esityksen (Dnro 29/004/2003) mukaisia valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai alueita, jotka eivät sisälly vuodelta 1993 olevan julkaisun ”Rakennettu kulttuuriympäristö” –kohteiden luetteloon. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Naapurinvaaran alueelta tällaisia kohteita ovat Naapurinvaaran tanssilava ja Naapurinvaaran työväentalo. Perinnemaisemakohteena on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä perinnemaisema- ja perinnebiotooppikohteita. Kohteiden suunnittelussa tulee turvata kohteen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen. Naapurinvaaralla valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia ovat Heikkilän metsälaidun ja Schroderuksen haka. Maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia ovat Peltolan kuusimetsälaidun, Korholan ja keskitalon laitumet, Vaaranlan laidun ja Keskitalon haka. Arvokkaan kallioalueen merkinnällä on osoitettu Kainuun luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon kalliomuodostuman geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Yleiskaavoitettavalla alueella valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita ovat Naapurinlouhi ja Rieskavaara. Kylän kohdemerkinnällä on osoitettu kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Kainuun maakuntakaavassa kylää tarkoittavalla kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maaseuturakenteen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja –ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maata- 5 louskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Ulkoilureitti-merkinnällä on osoitettu vähintään ylikunnalliset ja maakunnallisesti merkittävät yleisen liikkumisen kannalta tärkeät ohjeelliset ulkoilureitit. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita ja erityisestä syystä voidaan osoittaa muuta elinkeinotoimintaa palvelevaa maankäyttöä. Elinkeinotoiminnan sijoittumisella on kuitenkin ensisijaisesti pyrittävä tukemaan olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Mahdolliset uudet turpeen ja maa- tai kiviainesten ottamisalueet voivat sijoittua maa- ja metsätalousalueelle. Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu peltoalueita aluevarauksena, mutta maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille on annettu yleinen maakuntakaavamääräys, jonka tarkoituksena on turvata hyvien ja yhtenäisten pelto- ja metsätalousalueiden säilyminen maa- ja metsätalouskäytössä. Maa- ja metsätalousvaltaisille alueille on osoitettu päällekkäismerkintänä kehittämisvyöhykkeitä sekä maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeitä osa-alueita. Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulla alueella maankäyttöä ohjaa erityislainsäädäntö, kuten maa-aineslaki, kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja poronhoitolaki. Maakuntakaavassa osoitetuilla maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla metsien käyttöä ohjaa metsälaki (1093/1996). Metsälain tavoitteena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään metsälaissa mainittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisellä. Matkailualueilla ja niiden lähialueilla metsien hoidossa ja käytössä tulee ottaa huomioon matkailun tarpeet. Maakuntakaavan M-alueille on annettu suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajama toimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Yllä olevien maakuntakaavaan liittyvien suunnittelumääräysten lisäksi yleiskaavoitusta ohjaavat maakuntakaava-aluetta koskevat seuraavat yleismääräykset: RANTOJEN KÄYTTÖ Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisemaarvot, vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien välinen tasapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viihtyisyys sekä yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet. LIIKENNENTURVALLISUUS Yleinen suunnittelumääräys: 6 Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenneympäristön saavuttamiseen. LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT Yleinen suojelumääräys: Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsittelyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. TURVETUOTANTO Yleisiä suojelumääräyksiä: Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee otta huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Yleiskaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu yleiskaavoja. Kaavoitettava alue rajoittuu lounaisosiltaan Nuasjärven rantaosayleiskaava-alueeseen ja eteläosaltaan Pirttijärvi – Pieni-Kiimanen rantaosayleiskaavaalueeseen. Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Vuokatin taajaman asemakaavoitettu alue ulottuu lähimmillään muutaman sadan metrin etäisyydelle Naapurinvaaran yleiskaava-alueesta. Rakennusjärjestys Sotkamon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 27.3.2007. Rakennusjärjestyksen päivitystyö on kesken. Kaavoitettava alue on rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealuetta. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään 1:10 000 mittakaavaista maastotietokantaa, jonka päälle on luettu numeerinen kiinteistörajatieto. 1.2 Maanomistus Kaava-alueella on noin 190 erillistä tilaa, jotka ovat pääosin yksityishenkilöiden omistuksessa. Myös yritykset, yhteisöt ja Sotkamon kunta omistavat yksittäisiä tiloja ja lisäksi alueella on joitakin yhteisalueita. 7 1.3 Väestö, palvelut ja työpaikat Yleiskaava-alueella on noin 70 omakotitaloa ja kymmenkunta rakennettua lomarakennuspaikkaa. Kaava-alueella asuu noin 190 asukasta. Asukkaiden keski-ikä on huomattavasti nuorempi kuin Sotkamossa keskimäärin, mikä on poikkeuksellista haja-asutusalueella. Yli 65 –vuotiaiden osuus kaava-alueen väestöstä on n. 11 % ja 0-16 vuotiaiden osuus n. 29 %. Alle 35 –vuotiaita on 46 % kaava-alueen väestöstä. Kaava-alueella on Naapurinvaaran kyläkoulu, jossa on luokat 1-6. Alueella sijaitsee myös Naapurinvaaran huvikeskus, joka toimii lavatanssien ja muidenkin tapahtumien järjestämispaikkana ympäri vuoden. Kaupallisten palvelujen osalta kaava-alue tukeutuu Vuokatin ja Sotkamon keskustaajaman palvelutarjontaan. Pohjavaarantiellä liikennöi Kajaanin ja Sotkamon välinen linjaautoliikenne. Koulupäivinä linja-auto kulkee aamuisin Vaarantien kautta Naapurinvaaran koululle ja siitä Pohjavaarantien kautta Sotkamoon. Iltapäivisin sama reitti ajetaan päinvastaiseen suuntaan. Kaava-alueen ympäristössä ei ole varsinaisia työpaikka-alueita, mutta pienimuotoista yritystoimintaa alueella harjoitetaan maa- ja metsätalouden lisäksi. 1.4 Rakennettu ympäristö 1.4.1 Rakennettu kulttuuriympäristö Kainuun vanhimpiin asutusalueisiin kuuluvan Sotkamon Naapurinvaaran seudulla oli pysyvää asutusta jo 1500- ja 1600-luvulla. Sijainti tärkeän Oulujoen vesireitin varrella muovasi alueesta satamaja risteyspaikan. 1800-luvulla tervanpolton huippukaudella Naapurinvaaran kylässä oli kymmenkunta tilaa sekä muutamia torppia ja pienempiä tiluksia. Naapurinvaaran kylä on kylä- ja maisemarakenteeltaan kainuulaisen vaarakylän erinomainen edustaja. Vaarakylä on keskittynyt Nuasjärven pohjoisrannalta nousevan Naapurinvaaran laelle. Vaaran rinteet ovat ilmastollisesti maanviljelykselle edullisia. Talot sijaitsevat nauhamaisesti kylätien varsilla. Alueella on julkisia rakennuksia vanhoista kouluista seurantaloihin samoin kuin kauniita vanhoja pihapiirejä. Rakennushistoriallisesti Naapurinvaaran alue on kerroksellinen, mutta rakennuskanta muodostaa maisemakuvaan hyvin soveltuvan rikkaan kokonaisuuden. Naapurinvaara kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja alueella sijaitsee runsaasti kulttuurihistoriallista arvoa omaavia kohteita. Nämä kohteet ja niiden huomiointi on kuvattu kohdassa ”Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut”. Lähteet: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto Sotkamo – Kainuun etelä, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma, Kari Tervo 8 Perttula (kuva: Marko Väyrynen) RKY –alueen rajaus 9 1.4.2 Liikenne ja tekninen huolto Kaava-alueen etelärajalla kulkee Vuokatista Kajaanin Kuluntalahteen menevä Pohjavaarantie (seututie 899). Pohjavaarantien varrella on Vuokatista tuleva kevyen liikenteen väylä, joka päättyy Pekkiläntien risteykseen. Seututiestä erkanee kaava-alueen halkaiseva Naapurinvaarantie (yhdystie 9010) sekä Pekkiläntie (yhdystie 19147). Naapurinvaarantien ja Pekkiläntien yhdistää Vaarantie (yhdystie 19145). Maantieverkkoa täydentävät alueen yksityistiet. Naapurinvaarantie (kuva: Marko Väyrynen) Kaava-alueella toimii Naapurinvaaran vesiosuuskunta, jonka toiminta-alueella on sekä vesi- että viemärijohtoverkosto. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet on kuvattu alla olevalla kartalla. 10 Naapurinvaaran vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilaitosten toiminta-alueet 1.4.3 Virkistys ja reitistöt UKK –reitti kulkee Naapurinvaarantien länsipuolella pohjois-etelä –suunnassa Naapurinvaaran alueen halki. UKK –reitin kanssa osittain samaa linjausta ja osittain omana reittinään kulkee noin 3,5 kilometrin pituinen luonto- ja kulttuuripolku Lepikon lenkki, jolle voi lähteä Naapurinvaaran koululta, Perttulasta tai Naapurinvaaran lomakylästäkin. Molempien reittien taukopaikkana toimii Naapurinlouhen jyrkänteen reunalla sijaitseva kota. Näiden reittien lisäksi alueella on Naapurinvaaran koululta lähtevä noin 2,5 kilometrin mittainen latulenkki. Naapurinvaaran veneenlaskupaikka ja veneranta ovat Nuasjärven rannalla. 11 1.5 Luonnonympäristö Luontoarvojen kuvaus perustuu Luontotutkimus Rajamäki Tmi:n Naapurinvaaran yleiskaavoitusta varten tekemiin selvityksiin. 1.5.1 Luonnon yleispiirteet 1.5.1.1 Kallioperä ja maaperä sekä maaston muodot Naapurinvaaran maisema-alueelle luonteenomaisen leiman antavat 274,4 metrin korkeuteen kohoava Naapurinvaara ja sen eteläpuolella 137,9 metrin korkeudessa merenpinnasta kimmeltävä Nuasjärvi. Vaaran suhteellinen korkeus järven pinnasta on 109,1 metriä. Peruskartan mukaan vaaran korkein kohta sijaitsee Naapurinvaaran huvikeskuksen luoteispuolella kumpareella, mutta alueelle on kolme lähes samankorkuista huippua. (Seitapuro 2005 b) Suunnittelualueen kallioperä sijaitsee Kainuun liuskealueella. Kallioperä koostuu pääosin happamista kivilajeista kuten kiille- ja mustaliuskeista sekä Naapurinvaaran kylän alueella yleisestä kvartsiitista, jonka lomassa on kuitenkin dolomiittiesiintymiä. Vaaran päältä lomakylän rantaan kulkee emäksinen amfiboliliuskeinen juoni, jossa esiintyy korukivenäkin tunnettua granaattia (Suomen geologinen kartta. Kallioperäkartta. Lehti 3433 - Sotkamo. Geologinen tutkimuslaitos). Erityisesti kvartsiitti on kova kivilaji ja siitä muodostuneet kallioalueet ovat uhmanneet vuosimiljoonien eroosiota kohoten yhä ympäristöään korkeammalle uljaina jäänteinä muinaisesta vuorijonosta Karelideista. (Seitapuro 2005 b). Eri kivilajien erilainen vaikutus maan viljavuuteen perustuu ensi sijassa kivilajien kalkkipitoisuuteen ja rapautuvuuteen eli niin sanottuun kalkkivaikutukseen. Kalkkivaikutuksen voimakkuuden ja eräiden muiden seikkojen perusteella kivilajit voidaan summittaisesti jakaa kasvillisuuden kannalta seuraaviin paremmuusluokkiin (Kalliola 1973): I kalkkikivi, dolomiitti, nefeliinisyeniitti II fylliitti, kiilleliuske, diabaasi, gabro, amfiboliitti, dioriitti III graniitti, gneissi, leptiitti, granuliitti IV porfyyri, rapakivi, hiekkakivi, kvartsiitti Suunnittelualueen maaperä on viime jääkauden synnyttämää moreenia, joka peittää allaan olevan peruskallion. Vaarojen lakialueilla moreenipeite ohenee ja paljastaa paikoin vanhan peruskallion. Suunnittelualueen pellot on lähes kokonaan raivattu siltistä muodostuneelle maaperälle. (Seitapuro 2005 b) Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi Kainuun luonnon- ja maisemansuojelun kannalta tärkeää kallioaluetta (Husa ym. 2000). Naapurinvaaran lounaisrinteellä sijaitsee Naapurinlouhen kallio. Alue erottuu lounaispuolella kulkevalle maantielle jyrkkänä metsäisenä rinteenä, jonka laelta on komeat näköalat alapuolisten kylien yli Nuasjärvelle ja sen takaisille vaaroille. Naapurinlouhen kallion suhteellinen korkeus juurelta huipuille on peräti 80 metriä. Jyrkin kallio on lounaisosassa, missä korkea, osin jyrkänteinenkin rinne kohoaa 45 metriä. Suomen kallioalueiden inventoinnissa Naapurinlouhen kallio on arvioitu kuuluvaksi luokkaan kolme, johon kuuluvat hyvin merkittävät kallioalueet. (Seitapuro 2005 b) Naapurinvaaran maisema-alueen itäosassa sijaitsee Rieskavaaran metsäinen selänne, jonka suhteellinen korkeus on 25 metriä. Rinteet ovat varsinkin eteläosassa melko jyrkät ja vaaran päältä avautuvat näkymät ympäröiville kyläalueille ja Vuokatinvaaralle. Rieskavaara on valtakunnallisesti tärkeä geologinen avain- ja retkeilykohde, ja se on kallioalueinventoinnissa arvioitu kuuluvaksi luokkaan 12 kaksi eli luonnon- ja maiseman suojelun kannalta erittäin arvokkaat kallioalueet (Husa ym. 2000, Seitapuro 2005 b). Rieskavaara on avohakattu lähes kokonaan kallioalueinventoinnin jälkeen. Soita on Naapurinvaaran alueella melko vähän ja ne ovat enimmäkseen pienialaisia painanteiden suojuotteja tai puronorojen alkulähteitä. Nämä pienialaiset suot ovat ohutturpeisia, joten turpeen osuus maalajeista jää vähäiseksi. Savisuo ja sen luoteispuoliset suot ovat isoimpia selvitysalueen soita. Ne ovat lähinnä ojitettuja isovarpurämemuuttumia (IRmu) ja kangasrämemuuttumia (Kgmu), joissa kasvaa varttuvaa mäntymetsää (Eurola ym. 1995). Näkymä Naapurinlouhelta luoteeseen, etualalla avokalliota. (Valokuva: Marko Väyrynen) 1.5.1.2 Eläimistö 1.5.1.2.1 Linnut Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä havaittiin 90 lintulajia, joista varmuudella pesiviä on 60 lajia ja lisäksi mahdollisesti pesiviä 14 lajia. Valkoselkätikka nähtiin pesimäaikaan alueella ja sen syönnöksiä löydettiin runsaasti. Todennäköisesti valkoselkätikka ei kuitenkaan pesinyt selvitysaikaan kaava-alueella. Kaava-alueelta ei löytynyt sellaista lintulajistoa, joka estäisi rakentamisen. Linnustollisesti Naapurinvaaran arvokkainta aluetta ovat koulun seudun rehevät metsät ja pellot. Alueella on reheviä lepikoita, joissa on runsaasti leppäpökkelöitä ja –maapuita sekä muuta lahopuuta. Monin paikoin siellä on myös runsaasti haapaa. Varsinkin tikoille alue on mieluista biotooppia, samoin muille kolopesijöille. Jollakin tavalla merkittäviä lintulajeja (uhanalaisia, silmälläpidettäviä, direktiivi- tai EUvastuulajeja) on havaittu tämän selvityksen yhteydessä tai viime vuosina yleiskaava-alueella yh- 13 teensä 51 lajia, näistä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä 25 lintulajia. 1.5.1.2.2 Nisäkkäät Selvitysalueella tehtiin inventoinnin yhteydessä havaintoja tai löydettiin merkkejä liitooravista, piisamista, hirvistä ja metsäjäniksistä. Näköhavaintoja tehtiin piisamista, muista lajeista löydettiin ulosteita. Liito-oravan papanoita löytyi hyvin runsaasti koulun pohjois-, koillis- ja itäpuolelta. Koulun pohjoispuolisen kallioalueen lounais- ja eteläpuolella on selvä liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Se on merkitty liitteenä olevaan liito-oravakarttaan numerolla 1 ja rajattu sinisellä katkoviivalla. Alueella oli hyvin runsaasti (32) papanapuita ja monien järeiden kuusien ja muutaman haavan juurella oli runsaasti papanoita. Lisäksi alueelta löytyi 5 risupesää. Toinen lisääntymis- ja levähdysalue on Hiekkapelto-nimisen talon eteläpuolella. Sieltä löytyi myös runsaasti papanoita useiden järeiden kuusten ja muutamien haapojen juurelta, yhteensä 29 papanapuuta. Tämä alue on merkitty liito-oravakarttaan numerolla 2. Näiden liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 § mukaan kielletty. Siksi näille alueille ei suositella lisärakentamista. Liito-oravan jätöksiä löytyi muualtakin kaava-alueelta. Niitä löytyi mm. koulun lounaispuolelta Naapurinvaarantien länsipuolelta, Pehkosenpuron varrella olevasta lehtokorvesta sekä lukuisten isojen haapojen ja kuusien juurelta eri puolilta kaava-aluetta. 14 1.5.1.2.3 Hyönteiset Naapurinvaaran yö- ja päiväperhosista sekä pölyttäjähyönteisistä on tehty selvitys kuuden vuoden aikana v. 1995 - 2000. Merkittävimmät löydetyt lajit olivat alueellisesti uhanalainen (RT) kulmaneilikkayökkönen sekä harvinaiset naavamittari ja tumma ruskoyökkönen. (Leinonen ja Itämies 2001). 1.5.1.3 Kasvillisuus ja kasvisto Naapurinvaaran alueen metsätyypeistä yleisin metsätyyppi on lehtomainen metsäkurjenpolvikäenkaali-mustikkatyypin (GOMT) kangas (Kuusipalo 1996), jota on lähes joka puolella suunnittelualuetta. Lehtomaiset kankaat ovat enimmäkseen harmaaleppävaltaisia. Myös kuusivaltaisia lehtomaisia kankaita on paljon. Vähäisempi osa lehtomaisista kankaista on koivuvaltaisia ja hyvin pieni osa mäntyvaltaisia. Puolukka-mustikkatyypin (VMT) tuore kangas on toiseksi yleisin metsätyypeistä. Tuoreet kankaat ovat enimmäkseen kuusivaltaisia, mutta pieni osa tuoreista kankaista on mäntyvaltaisia tai sekahavumetsiä. Tuoreita kankaita on mm. rajauksen pohjois- ja itäosissa. Naapurinvaaran alueella kuivahkoa mäntyvaltaista variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kangasta esiintyy mm. Naapurinlouhen seudulla ja muuallakin rinteiden korkeammilla kohdilla. Kuivaa mäntyvaltaista variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kangasta ja jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta on pienialaisesti mm. Naapurinlouhen kallioilla. (Kuusipalo 1996). Erilaisia lehtoja on huomattavan paljon tutkimusalueella. Alueella esiintyy mm. metsäkurjenpolvi-käenkaali -lillukkatyypin (GOR T) tuoretta lehtoa, kurjenpolvi -käenkaalioravanmarjatyypin (GOMaT) lehtoa, hiirenporras-isoalvejuurityypin (AthAssT) kosteaa saniaislehtoa, hiirenporraskäenkaalityypin (AthOT) saniaslehtoa ja metsäkurjenpolvikäenkaali-mesiangervotyypin GOFiT -suurruoholehtoja. Enimmäkseen lehdot ovat harmaaleppävaltaisia, mutta myös kuusi- ja koivuvaltaisia lehtoja löytyy. Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat metsät (kuusi-, mänty- tai lehtipuuvaltaiset, havupuusekametsät ja havu-lehtipuusekametsät) ovat EU:n luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppejä (Airaksinen 1996). Parhaimmat pienialaiset Naapurinvaaran vanhat metsät ovat lähes luonnontilaisen kaltaisia. Vanhan metsän alueet ovat melko pienialaisia, sillä Naapurinvaaran metsiä on hyödynnetty pitkään mm. kaskeamalla. 1.5.2 Luonnonarvojen kannalta merkittävät alueet Alla olevalla kartalla sekä kohdassa 1.5.1.2.2 Nisäkkäät on kuvattu luonnonarvojen kannalta arvokkaiden kohteiden sijainti kaava-alueella. Kohteiden tarkempi kuvaus löytyy liitteenä olevasta Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvityksestä sekä sitä täydentävästä pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksestä. 15 1.6 Maisema Maiseman kuvaus perustuu Naapurinvaaran maisemaselvitykseen, jonka on laatinut Marko Väyrynen Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrysestä. 1.6.1 Maiseman yleispiirteet Naapurinvaara sijaitsee vastapäätä Vuokatinvaaraa ja niillä on toisiinsa hyvä näkymäyhteys. Vuokatin kautta kulkee vaaramuodostelma pohjois-eteläsuuntaisesti, jonka osana Nuasjärven pohjoispuolelta nouseva Naapurinvaara myös sijaitsee. Naapurinvaanran alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on raportin selvitysaluetta laajempi, mutta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus sisältää vain keskeisimmät alueet. Naapurinvaara on myös mukana uudessa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys ja täydennysinventoinnissa 2013-2014, jossa alue on edelleen inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Seuraavassa on ote Ympäristöministeriön julkaisusta: Arvokkaat maisema-alueet: maisemaaluetyöryhmän mietintö II, 1992. 16 Maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas Naapurinvaara erottuu Kainuun vaaraseudun maisemassa ympäristöään reheväkasvuisempana. Asutus on perinteiseen tyyliin hakeutunut vaaran laelle ja järven rantaan. Maisemakuva Nuasjärven pohjoisrannalla kohoavan Naapurinvaaran vehmaat rinteet ovat osa Vuokatin pohjoispään selänteeltä avautuvaa suurenmoista näköalaa. Naapurinvaaran eteläpuolitse kulkevalta tieltä voi lähemmin ihailla vaaran pehmeän harmaanvihreitä lepikkorinteitä ja etelään rantapeltojen ja asutuksen ylitse aukeavaa järvimaisemaa. Näkymiä elävöittävät rehevät laidunhaat ja niityt. Naapurinvaaran laelta avautuu vaikuttava maisema vesistöjen yli Vuokatin ja Sotkamon kirkon suuntaan. Pohjoisessa näkyy loputtomiin metsäisiä vaaroja. Mietinnön julkaisun jälkeen noin 20 vuodessa selvitysalueelle on tullut jonkin verran lisää hajarakentamista, peltoalueita on vähentynyt viljelyn piiristä ja alueen maisema on jatkanut osittain umpeen kasvamista. Vastaavasti alueella on myös tehty joitain kulttuuriympäristön kunnostustoimenpiteitä. Metsätaloudellisten toimenpiteiden mukaisesti alueen metsissä on suoritettu päätehakkuita ja muita hoitotoimenpiteitä. Kaavoitettavalla alueella ei ole Ympäristöministeriön mietinnön (1992) jälkeen tapahtunut siinä määrin merkittäviä maisemallisia muutoksia, etteivät siinä esitetyt perustelut ja aluekuvaukset pitäisi edelleen paikkansa. 1.6.2 Maisemarakenne Nuasjärven pohjoispuolella sijaitseva Naapurinvaara nousee noin 90 metriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Etelärinteen laaja, kaareva, loivasti laskeva ja suojainen rinne antaa Naapurinvaaralle sen poikkeuksellisen ilmeen. Naapurinvaarassa näkyy luode-kaakko -suuntaista mannerjäätikön aiheuttamaa korkokuvaa. Naapurinvaaran maisemalle on poikkeuksellisen topografian lisäksi ominaista korkealla sijaitsevat avoimet pellot, joilta avautuu laajoja näkymiä ympäröivään maisemaan. Peltojen yläpuolelle etelärinteitä pitkin nousevat avoimet maisemallisesti arvokkaat hakamaat aina lakialueille asti. Peltojen alapuolella sijaitsee laaja rinteen mukaisesti kaareva lehtipuuvyöhyke, jäänteenä entisistä leppähakoista. Alueella on myös peitteisiä hakamaita, joilla on paikallista maisemallista arvoa, mutta merkitys laajemmassa maisemassa perustuu lähinnä niiden lehtipuuvaltaisuuteen. Alempana Naapurinvaaralla on kaksi laajempaa peltoaluetta: Naapurinvaarantien molemmin puolin Seurojentalon pohjoispuolella sijaitsevat laajat peltoaukeat ja toinen hajanaisempi kokonaisuus Vaarantien itäpäässä. Vaaran eteläpuolella, Pohjavaarantien varrella on myös kaksi merkittävämpää peltokokonaisuutta, toinen sillan yhteydessä ja toinen Pohjavaarantien ja Naapurinlammen välinen pelto, joka sijaitsee Naapurinvaaran jyrkkää itärinnettä vasten. 17 1.6.3 Perinnebiotoopit Inventoidut perinnebiotoopit 2014. Sinisellä on merkitty maakunnallisesti ja vihreällä paikallisesti arvokkaat kohteet. Vaaleanvihreällä on merkitty muut luokittelemattomat perinnebiotoopit. Punaisella viivalla on osoitettu Natura 2000 alue. Vihreää katkoviivaa pitkin kulkee UKK –reitti. (Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen). 1.6.4 Maisemalliset erityispiirteet Naapurinvaarantien tiemaisema on vaihteleva alkaen risteyksen metsittyviltä pelloilta jatkuen polveilevan peltomaiseman läpi jatkuvasti jyrkentyvälle rinteelle saapuen lopulta lakialueen avoimelle peltoaukealle. Tiemaisemaa rytmittävät peltojen lisäksi puuistutukset, jotka alkavat koulun kohdalta jatkuen lakialueen yli. Erityisesti pihdat ja kuuset antavat tiemaisemalle ilmeikkyyttä. Naapurinvaarantiestä oikealle kääntyvä Vaarantie kulkee porttimaisen rakennusparin läpi pihamaiseen tilaan, josta tie jatkuu kylämaisemassa eteenpäin. Laajempia maisemia avautuu tien alkuosalta, mutta tien laskeutumisen myötä laajemmat maisemat peittyvät kasvillisuuden taakse. Lehdettömään vuodenaikaan Vuokatinvaara voi kuitenkin olla osittain näkyvissä alempanakin. Myös Vaarantien yksittäiset kuuset ovat tärkeitä tiemaiseman rytmittäjiä erityisesti lehdettömään vuodenaikaan. Tien itäpäässä on myös tiiviimmän talorykelmän muodostama porttimainen saapuminen. 18 Naapurinvaaralle on ominaista aikaisemmin käytössä olleet laajat erityyppiset hakamaat ja niityt. Nykyisin laidunnuksen lähes loputtua alueen hakamaat ovat lähteneet kehittymään tavanomaisten metsien suuntaan. Vaarantien itäpään porttimainen saapuminen (Kuva: Marko Väyrynen) 1.6.5 Maisemallisesti arvokkaat alueet Oheisella kartalla on Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrysen kaava-alueelta tekemän inventoinnin perusteella laatima yhteenveto maisemallista arvoa omaavista alueista. Maisemallisen arvon määrittelyssä on huomioitu kohteen näkyvyys maisemassa ja sen havaittavuus. Naapurinvaaran maisemallista arvoa korostaa sen näkyminen Vuokatin rinteiltä. 19 Naapurinvaaran maisemallisesti arvokkaimmaksi alueeksi on inventoitu Naapurinvaarantien lakialueen ylityskohdan peltoaukeat ja hakamaat. Perusteina ovat poikkeuksellinen sijainti, avautuvat maisemat ja näkyvyys ympäristöön. Muita maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia on inventoitu 8 kappaletta. Naapurinvaaran muut lakialueet, lehtimetsävyöhyke Osmolan ja Heikkilän alapuolella, Hiltulan eteläpuolella oleva laaja peltoaukea, Määttälän ympäröivä peltoaukea, Paavolan, Isoahon ja Kotiahon ympäröivät pellot, Tenettin ylittävän sillan viereiset pellot, Naapurinvaarantien risteys sekä Naapurinlouhen, Naapurinlammen ja niiden viereisten peltojen muodostama kokonaisuus. Lisäksi alueelta on inventoitu paikallisesti arvokkaita maisemia sekä rinteitä, joiden rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota maisemallisiin arvoihin. 20 1.7 Ympäristön häiriötekijät Pohjavaarantie sivuaa Tikkalanniemen-Rannankylän kohdalla kaava-aluetta. Tien keskivuorokausiliikenne vuonna 2007 on ollut noin 1530 ajoneuvoa / vrk. Nopeusrajoitus tällä tieosuudella on 80 km/h. Teoreettisen55 dB:n meluvyöhykkeen leveys on n. 50-60 metriä. Kaava-alueen itäosassa kulkee 110 kV:n Vihtamo – Vuokatti voimajohto. Johtoalueen leveys on 46 metriä ja molemmin puolin johtoaukeaa olevien reunavyöhykkeiden leveys 10 metriä. 1.8 Muinaismuistokohteet Muinaismuistokohteiden inventoinnissa kesäkuussa 2015 kaava-alueelta ei ole löytynyt muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita. Härkökankaalla on kaksi rajapyykin näköistä kivilatomusta lähellä tien leikkausta, Aholassa ja Perttulantien risteyksen pohjoispuolella kivikellarien jäännökset. Useammassa kohdassa kaava-aluetta on kiviröykkiöitä ja kiviaitoja, mutta mikään edellä luetelluista ei ole suojelukohde. Lähde: Esa Suominen / Kainuun museo 2 TAVOITTEET Naapurinvaaran yleiskaava laaditaan MRL 44 §:n mukaisena yleiskaavana, jota voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Kaavalla ohjataan suunnittelualueen rakentamisen toteutusta, sijoittumista ja määrää luonnonympäristö, rakennettu ympäristö, maisema ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioiden. Kokonaisuutta suunnitellaan siten, että luonnon ja maiseman arvot sekä rakentaminen ja muu maankäyttö voidaan yhteensovittaa. Tavoitteena on kylän elinvoimaisuuden säilyttäminen. Yleiskaavalla muodostettavien rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyy kiinteistökohtaisten mitoitusperusteiden, emätilatarkastelun ja pinta-alan muodostaman yhtälön summana. Kaavan laadinnassa otetaan huomioon Naapurinvaaran kyläsuunnitelmassa asetetut tavoitteet: - Naapurinvaara kehittyy vaalien arvokasta kulttuuriympäristöä ja perinnemaisemaa. - Liikkuminen on turvallista kaikilla liikkumismuodoilla - Rakentamista ohjataan niin, että Naapurinvaara säilyy maaseutumaisena arvokkaana perinneympäristönä - Palveluja kehitetään kaikkien ikäryhmien tarpeet huomioiden Paikallisten tavoitteiden lisäksi alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. (MRL 24.2 §). Alla on lueteltu sellaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla on merkitystä Naapurinvaaran alueen suunnittelussa - Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kyläverkoston kehittymistä. 21 - - - - - - - - 3 Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Yleiskaavan pohjana on oltava perusteltu väestökehitysarvio. Yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstota muulla maankäytöllä. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Vireilletulo Magnus Minerals Oy haki valtausta Naapurinvaaran pohjoisosiin tutkiakseen mm. nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin esiintymistä valtausalueella. Naapurinvaaran kyläyhdistys lähetti Sotkamon kunnanhallitukselle kirjeen, jossa esitettiin yleiskaavoituksen käynnistämistä Naapurinvaaralle. Perusteluina mainittiin mm. Naapurinvaaralle sijoittuvan valtauksen estäminen, maisemakokonaisuuden turvaaminen ja rakentamisen ohjaaminen. Myöhemmin kaivosyhtiö perui valtaushakemuksen. Sotkamon kunnanhallitus päätti 1.4.2009 § 106 käynnistää Naapurinvaaran kyläyhdistyksen aloitteesta Naapurinvaaran yleiskaavoituksen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Naapurinvaara 22 sisältyy arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen ja alueelle kohdistuu rakentamispainetta. Maisemallisten arvojen sekä rakentamisen yhteensovittamiseksi alueen yleiskaavoitus todettiin tarpeelliseksi. Kaavoituspäätöksessä 1.4.2009 ei otettu vielä kantaa kaavoitettavan alueen rajaukseen eikä kaavan ohjausvaikutukseen. Kunnanhallitus päätti 9.3.2010 § 55 kaavoitettavan alueen rajauksen sekä sen, että kaava laaditaan sellaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka voi MRL 44.2 §:n perusteella toimia rakennusluvan myöntämisen perusteena kyläalueella. Samassa yhteydessä kunnanhallitus päätti, että kaavoittaja voi tehdä alueen rajaukseen maanomistajien tai viranomaisten esitysten perusteella muutoksia ottaen kuitenkin huomioon kaavoitukselle asetettavat tavoitteet ja tarkoituksenmukaisen aluekokonaisuuden. Pertti Mustonen ehdotti Naapurinvaaran yleiskaava-alueen laajentamista Autiojärven ympäristöön. Kunnanhallitus päätti 12.3.2013 § 81, että Naapurinvaaran yleiskaava-aluetta ei laajenneta koskemaan Autiojärven ympäristöä. Kunnanhallitus päätti 14.1.2014 § 5 perustaa Naapurinvaaran yleiskaavoitusta varten kaavatoimikunnan. Kaavatoimikunnan tehtävänä on toimia linkkinä kunnan luottamuselinten, viranhaltijoiden ja kaavan laatijan välillä ja tehdä kaavaprosessin aikana periaatteellisia päätöksiä sellaisista esiin nousevista asioista, joita ei ole voitu tavoitteenasetteluvaiheessa ennakoida. 3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus Naapurinvaaran yleiskaavoituksen ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin Naapurinvaaran koululla 20.1.2010. Tilaisuuden tarkoituksena oli kertoa osallisille kaavoituksen perusteista sekä kuunnella asukkaiden ja maanomistajien tavoitteita alueen kehittämisestä. Tilaisuudella kartoitettiin osallisten mielipiteitä ja näkemyksiä aluerajausta koskevan päätöksen valmistelua varten. Tilaisuudessa oli läsnä 32 osallista. Yleiskaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta sekä suunnittelua koskevasta yleisötilaisuudesta kuulutettiin Sotkamo –lehdessä 3.1.2014. Hanketta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 15.1.2014 Naapurinvaaran koululla. Yleisötilaisuudessa osallisille kerrottiin kaavasuunnittelun periaatteista ja suunnittelua ohjaavasta lainsäädännöstä, mitoitusperusteista, emätilatarkastelusta, luontoselvityksestä ja muista kaavoitukseen vaikuttavista seikoista. Tilaisuudessa oli läsnä 36 osallista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa jätettiin jo useita kiinteistöjen maankäyttöön liittyviä toiveita ja mielipiteitä. 3.3 Viranomaisyhteistyö Naapurinvaaran yleiskaavan luontoselvitys esiteltiin Kainuun Ely –keskuksen ylitarkastaja Jouko Saastamoiselle 21.9.2010 Kaavahankkeen ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin Kainuun Ely -keskuksen kanssa 23.10.2013. Neuvottelussa ely –keskuksen edustajat totesivat, että Naapurinvaaran yleiskaava voidaan keskeisten alueiden osalta laatia suoraan rakentamista ohjaavana MRL 44 §:n mukaisena ”kyläyleiskaavana”. 23 Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin Kainuun Ely –keskuksen edustajien kanssa 5.2.2014. Neuvottelussa ely –keskuksen edustajat esittivät, että alueelta tulisi laatia mitoituksen perustaksi maisemaselvitys / -analyysi. Lisäksi ely –keskuksen edustajat arvioivat alustavasti OAS:sta ilmenevän mitoituksen vaikuttavan korkeahkolta. Naapurinvaaran yleiskaavan maisemaselvitystä koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin 18.6.2014. Alustavaa kaavaluonnosta koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 15.4.2015. Neuvottelussa Kainuun ely –keskuksen edustajat esittivät, että luontoselvitystä tulee täydentää pesimälinnuston ja liito-oravan osalta. Lisäksi esitettiin täydennystarpeita kaava-asiakirjoihin. Ely- keskuksen edustajat pitivät yleiskaavan mitoitusta edelleen liian korkeana. 4 TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 1. Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys, Luontotutkimus Rajamäki Tmi 2010, biologi Raimo Rajamäki - Selvityksen tarkoituksena on ollut selvittää Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet. - Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella sekä maastokäynneillä. Kasvillisuus- ja maisemainventoinnin maastotyöt tehtiin 10.7.-1.8.2010. Maastossa käytiin lähes kaikilla kasvillisuustyypeillä. Tarkemmin tutkittiin kohteet, joilla arveltiin olevan ekologisesti merkittäviä arvoja. 2. Naapurinvaaran maisemaselvitys, Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 2014, Marko Väyrynen - Selvityksen tarkoituksena on laatia yleiskaavoituksen tueksi maisemaselvitys / analyysi Naapurinvaaran alueelle. Selvitystyön yhteydessä alueelle on tehty maastokäynnit keväällä 23.4.2014 ja kesällä 18.6.2014. Maastokäyntien yhteydessä keskeiset alueet on valokuvattu. Työ on suoritettu maastokäyntien, selvitysten ja tietokonemallinnuksen avulla. 3. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Naapurinvaara, Kainuun ympäristökeskuksen moniste 16, Hanna Seitapuro 2005 4. Sotkamo – Kainuun etelä, Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1 / 2008, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma, Kari Tervo 5. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 6. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä 7. Kantatilatarkastelu - Kantatilatarkastelussa kiinteistön muodostumishistorian tarkastelu ulotetaan vuoteen 1969, jonka jälkeistä rakentamista tutkitaan tilakohtaisesti. Näin voidaan turvata jäljelle jääneen rakennusoikeuden jako oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti myös niille, jotka eivät aikaisemmin ole käyttäneet rakennusoikeuttaan 24 8. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kainuussa, Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 194, Jukka Husa, Jari Teeriaho ja Tytti Kontula 9. Naapurinvaaran maisemasuunnitelma, Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, Maisemat Ruotuun –hanke 2013, Minna Komulainen 10. Naapurinvaaran kyläsuunnitelma, Naapurinvaaran kyläyhdistys ry 2006 11. Muinaismuistoinventointi, arkeologi Esa Suominen 2015 12. Naapurinvaaran yleiskaava-alueen pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys, Luontotutkimus Rajamäki, FM Veli-Matti Sorvari ja fil.yo Raimo Rajamäki 2015 - Työn tarkoituksena on ollut täydentää v. 2010 tehtyä Sotkamon kunnan Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitystä pesimälinnuston osalta ja päivittää liitooravatilanne. - Pesimälinnusto- ja liito-oravainventoinnin maastotyöt tehtiin 28.4.-10.6.2015. Pesimälinnustoa laskettiin viitenä päivänä 28. – 29.4., 20.5. sekä 9. - 10.6. Liito-oravainventointia tehtiin osittain samaan aikaan ja iltapäivällä lintulaskennan jälkeen. Lisäksi liito-oravaa inventoitiin 7.5. - Maastossa kierrettiin kävellen ainakin kertaalleen koko yleiskaava-alue painottuen uusiin rakennuspaikkoihin ja lisäksi arvokkaimmilla alueilla useampaan kertaan. Tarkemmin tutkittiin alueet, jotka ovat merkittäviä linnuston kannalta tai joissa oli paljon merkkejä liitooravasta. Näitä alueita ovat eritoten leppävaltaiset rehevät metsät ja vanhan metsän alueet koulun länsi- ja lounaispuolella Naapurinlammelle asti sekä koulun itä- ja koillispuoliset kuusivaltaiset vanhat metsät ja lehtimetsät. - Linnuston kannalta merkittävimmillä alueilla linnut laskettiin useampana aamuna. Laskenta aloitettiin auringonnousun aikoihin ja lopetettiin ennen puoltapäivää, välillä myöhemminkin. Selvitettäessä valkoselkätikan esiintymistä alueella soitettiin atrappia (valkoselkätikan rummutusta ja muita ääniä) yhteensä viitenä aamuna kohteilla, missä siitä oli tehty aiemmin havaintoja. - Maastoinventoinnin yhteydessä kirjattiin myös muutamien kasvillisuudeltaan arvokkaiden kohteiden lajistoa. Ne edustavat uhanalaisia luontotyyppejä. 25 5 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperustelu / mitoitus Naapurinvaaran yleiskaava laaditaan sellaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka voi toimia Naapurinlammen ranta-alueella MRL 72 §:n nojalla ja muualla kaava-alueella MRL 44 §:n nojalla rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena voi olla voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan ranta-alueen ulkopuolella. Naapurinlammen ranta-alueella vastaavaa ajallista rajoitetta ei ole. Naapurinvaaran yleiskaavan mitoitusta ratkaistaessa on pyritty huomioimaan alueen luonnon- ja maisema-arvojen säilyminen, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, vastaavien kaava-alueiden mitoitus ja suunnittelutarveharkinnan yleiset ratkaisuperusteet Sotkamossa sekä kylän elinvoimaisuuden ja rakentamismahdollisuuksien turvaaminen. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi rakennusoikeuden mitoitus on laskettu kiinteistöittäin emätilaperiaatteen mukaan. Emätilakohtaisen tarkastelun lähtökohtana on ollut kiinteistöjaotus vuonna 1969 siten, että tarkastelun katkaisuajankohta on 1.1.1970. Kaikki tämän ajankohdan jälkeen emätilasta muodostetut rakennuspaikat on vähennetty emätilan rakennusoikeudesta. Mahdollisesti jäljelle jäävä rakennusoikeus on jaettu tilakohtaisesti. Mitoitus: RYHMÄ A Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet - Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kahta hehtaaria kohti RYHMÄ B Vesilaitoksen toiminta-alue - Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kolmea hehtaaria kohti RYHMÄ C Yleismitoitus - Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa neljää hehtaaria kohti - Yleismitoitusta käytetään niillä alueilla, joilla muut mitoitusperusteet eivät tule sovellettavaksi RYHMÄ D Pellot - Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kymmentä hehtaaria kohti - Peltojen mitoitusperuste on ensisijainen, mikäli alueella olisi edellytyksiä myös muiden ryhmien mitoitusperusteisiin RYHMÄ E Luonto- ja maisema-arvoja omaavat alueet - Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kymmentä hehtaaria kohti - Tähän mitoitusryhmään kuuluvat maisemaselvityksessä maisemallisesti arvokkaimmaksi todetut alueet ja maisemallisesti arvokkaat alueet sekä luontoselvityksessä ja pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksessä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäväksi todetut alueet seuraavaa poikkeusta lukuun ottamatta: - Pesimälinnustoselvityksessä linnustollisesti arvokkaaksi todettu alue 3-E - Selvityksessä todetaan, että kaava-alueelta ei ole löytynyt selvityksen yhteydessä sellaista lintulajistoa, joka estäisi rakentamisen. Alue on huomattavan 26 - - laaja (n. 250 ha) ja sijoittuu kaava-alueen keskeisimpiin osiin. Matalampi mitoitusperuste laajalla alueella Naapurinvaaran keskeisimmillä osilla vaikeuttaisi kaavan tavoitteiden saavuttamista, eikä luontoselvityksessä ole todettu sille olevan perusteita myöskään linnuston kannalta. Korkeampi mitoitusperuste voi tulla tapauskohtaisesti harkittavaksi, mikäli rakentaminen voidaan siirtää luonto- ja maisema-arvoja omaavien alueiden ulkopuolelle, eikä rakennuspaikkojen siirto johda ylitiheään rakentamiseen kiinteistön niillä osilla, joille rakentamista siirretään Ryhmä E mitoitusperuste on ensisijainen, mikäli alueella olisi edellytyksiä myös muihin mitoitusperusteisiin RYHMÄ F Rakentamiseen soveltumattomat tai huonosti soveltuvat alueet - Suot, kalliojyrkänteet yms. - Näille alueille ei osoiteta rakentamista eli mitoitus on nolla. - Ryhmä F mitoitusperuste on ensisijainen, mikäli alueella olisi edellytyksiä myös muihin mitoitusperusteisiin RYHMÄ G Lampien ranta-alueet - Naapurinlammen mitoitus 5 rakennuspaikkaa / emätilan muunnettu rantaviivakilometri normaalisti, mutta luonto- tai maisema-arvoiltaan arvokkailla ranta-alueilla 3 rakennuspaikkaa / emätilan muunnettu rantaviivakilometri - Alle yhden hehtaarin suuruisten lampien rannoille ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja eli mitoitus on nolla. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1020 hehtaaria ja alueelle on osoitettu yhteensä 245 rakennuspaikkaa, joilla kaava voi toimia suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Näiden lisäksi on osoitettu yksittäisiä rakennuspaikkoja matkailupalvelujen alueelle, palvelujen ja hallinnon alueille, huvi- ja viihdepalvelujen alueelle, julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle ja kotieläintalouden suuryksikön alueille. Kokonaismitoitus on siis noin yksi rakennuspaikka kaava-alueen neljää hehtaaria kohti. Rakennuspaikoista rakennettuja on noin 110, joten hieman yli puolet on uusia. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin kaavan aikajänteellä odotettavissa oleva uusien rakennuspaikkojen tarve, mutta yhtenäisiin mitoitusperusteisiin pohjautuvassa pintaalaltaan laajassa suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa on lähes vääjäämättä ylimitoitusta. Mikäli kaavassa osoitettujen uusien rakennuspaikkojen lukumäärä mitoitettaisiin tarkasti kaavan aikajänteellä odotettavissa olevaan rakentamisen määrään, ohjautuisivat vähät rakennuspaikat pääosin niille kiinteistöille, joilla rakentamista ei ole tapahtunut aiemminkaan joko kiinteistön huonosta rakennettavuudesta johtuen tai siitä syystä, että rakennuspaikkoja ei ole haluttu luovuttaa. Tästä seuraisi, että kaavalla ei olisi juuri lainkaan rakentamista ohjaavaa vaikutusta, koska rakentamista ei käytännössä juurikaan tapahtuisi joko siksi, ettei rakennuspaikkoja luovutettaisi rakentamiskäyttöön tai ne eivät kiinnostaisi rakentajia. Tällöin kaavalla käytännössä ei ohjattaisi uusilla paikoilla tapahtuvaa rakentamista vaan estettäisiin se, mistä seuraisi pitkällä aikavälillä kyläalueen elinvoimaisuuden lasku. Rakennuspaikkojen sijoittelu on pyritty suunnittelemaan siten, että uudet rakennuspaikat sijoittuisivat rakennettavuudeltaan toteutuskelpoisille alueille olevan yhdyskuntateknisen verkoston läheisyyteen kuitenkin niin, että luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan arvokkaimmat alueet säästyisivät rakentamattomina. Näiden tekijöiden yhtä aikaisesta huomioimisesta johtuen alueelle muodostuu joitakin rakennuspaikkojen keskittymiä, joista merkittävin on Naapurinvaarantien eteläpäässä tien itäpuolella oleva 28 rakennuspaikan ryhmä. Kiinteistöjaotuksen takia rakennuspaikkoja ei voi kuitenkaan tällä alueella sijoitella toisin ilman, että ne sijoittuisivat kauaksi olevasta yhdyskuntarakenteesta huonosti rakentamiseen soveltuvalle alueen osalle teiden muodostaman rajauksen keskiössä 27 tai maisemallisesti merkittävälle peltoaukealle. Rakennuspaikkaryhmää varten varatun alueen pintaala on noin 22 hehtaaria ja kun tosiasiallisesti rakennuspaikoista voi olettaa toteutuvan vain osan, ei huomattavan tiheästä taajamamaisesta rakentamisesta kuitenkaan ole kyse. Rakennuspaikat sijaitsevat vesi- ja viemäriverkoston läheisyydessä, alueella on hyvät kevyen liikenteen yhteydet ja Naapurivaaran koulu on kävelyetäisyyden päässä rakennuspaikoista, joten palvelujen saavutettavuus näiltä rakennuspaikoilta on hyvä. Naapurinvaaran kylä on perinteinen sotkamolainen maalaiskylä, jolla on ollut asutusta jo vuosisatojen ajan. Alueella on toimiva kasvupainetta omaava koulu, jossa on kaikki ala-asteen luokat. Kevyen liikenteen verkosto ja ulkoilureitit ovat hyvät ja maisemallisesti alue on hieno. Kaiken kaikkiaan Naapurinvaara on kylällä olevien vetovoimatekijöiden vuoksi elinvoimainen kylä, jonka elinvoimaisuus tai houkuttelevuus ei tukeudu Vuokatin taajaman läheisyyteen, vaan kylän omiin vahvuuksiin. Luonnollisesti Vuokatin palvelujen saavutettavuus on kylän omien vahvuuksien lisänä. Edellä mainitut tekijät huomioiden Naapurinvaara ei ole Vuokatin taajaman lievealue, vaan omiin vahvuuksiin tukeutuva itsenäinen kylä, vaikka Vuokatti onkin viime vuosina maanomistuksellisista syistä johtuen laajentunut Naapurinvaaran suuntaan. Naapurinvaaran yleiskaava-alueelle on 2000- luvulla valmistunut yhdeksän uutta omakotitaloa ja neljä taloa on vielä kesken. Vuosittaisen uudisrakentamisen määrä on siis keskimäärin ollut noin yksi omakotitalo vuodessa. Nykyiseen rakennuskantaan nähden vuosittaisen uudisrakentamisen määrä on yhden prosentin luokkaa. Uuden omakotitalon keskimääräinen pinta-ala Suomessa 2010 –luvulla on ollut noin 144 m2. Sotkamossa keskimääräinen asuinpinta-ala henkilöä kohden on Tilastokeskuksen mukaan noin 41 m2. Näihin lukuihin perustettu asukasmäärä odotettavissa olevissa uudisrakennuksissa olisi noin 35 uutta asukasta kaavan aikajänteellä. Osa vanhoista asuinrakennuksista saattaa jäädä lomakäyttöön tai tyhjilleen, mutta vastaavasti kaavoituksen myötä uudisrakentamisen määrä saattaa hieman kasvaa, joten Naapurinvaaran väestömäärän voi olettaa kasvavan kaavan aikajänteellä noin 30-40 henkilöllä. Sotkamon kunnan väestökehitys on ollut ja on ennusteiden mukaan myös jatkossa vakaa, joten koko kunnan väestökehityksessä tapahtuvat muutokset eivät vaikuttane kaava-alueen väestökehitysarvioon. Edellä olevien lukujen valossa Naapurinvaaran alueelle ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita, eikä alueella ole asemakaavoituksen tai muiden erityisten toimenpiteiden tarvetta. Alueella on jo olemassa oleva kunnallistekninen verkosto, ja mahdollinen lisärakentaminen edesauttaa ylläpitämään tehtyjä investointeja. Uudisrakentaminen sijoittuu pääosin peltoaukeiden ulkopuolelle olevan rakennuskannan, tiestön ja muun infran läheisyyteen ja on sijoittumiseltaan ja mittakaavaltaan aikaisemman kyläasutuksen tyyppistä. Suunniteltu rakentamisen kokonaismitoitus on noin yksi rakennuspaikka kaava-alueen neljää hehtaaria kohti. Kaava-alueella on noin 120 hehtaaria sellaisia maa- ja metsätalousalueita, joiden osalta mitoituksen mukaista rakennusoikeutta ei ole kokonaan siirretty rakentamiseen osoitetuille alueille. Nämä alueet voisivat teoriassa kasvattaa kokonaismitoitusta, mutta alueet eivät ole rakentamisen kannalta potentiaalisia, eivätkä maanomistajat ole halunneet niille osoitettavan rakentamista, joten niiden rakentuminen kaavan aikajänteellä on epätodennäköistä. 28 Alla olevaan taulukkoon on kirjattu tämän kaavahankkeen yhteydessä kiinteistöltä toiselle tehdyt rakennusoikeuden siirrot. Kirjauksissa on huomioitu ainoastaan emätilalta toiselle tapahtuneet rakennuspaikkojen siirrot, ei saman emätilan alueella tapahtuneet järjestelyt. Kiinteistö, jolta rakennusoikeutta on siirretty Ala-Tyvelä 765-405-18-47 Alapuro 765-405-18-48 Peukaloinen 765-405-18-67 Purontaus 765-405-18-68 Kaartila 765-405-18-132 Viitala 765-405-18-141 Kangasniemi 765-405-26-46 Tuhkala 765-405-27-9 Rommeikko 765-405-27-34 Sarkkila 765-405-33-77 Portti 765-405-46-14 Kiinteistö(t), jo(i)lle rakennusoikeutta on siirretty emätilan Peltola 765-405-26-20 alue Koivupelto 765-405-18-125 emätilan Peltola 765-405-26-20 alue emätilan Peltola 765-405-26-20 alue Honka 765-405-18-95 Koivupelto 765-405-18-125 Sikopelto 765-405-104-0 Hiekkapelto 765-405-26-47 Eevala 765-405-47-18 Päivärinne 765-405-27-30 sama tila, Nuasjärven rantaosayleiskaava-alue Järvelä 765-405-41-6 Siirretty rakennusoikeus 1 AO 1 AO 1 AO 1 AO 1 AO 2 AO 1 AO 1 AO 1 AO 1 AO 1 AO 1 AO Naapurinvaaran koulussa on kuusi ala-asteen vuosiluokkaa. Esikoulu järjestetään Vuokatissa. Oppilasmäärä lukuvuonna 2014-2015 on 44 oppilasta. Lähivuosien oppilasennuste on hieman yli viidenkymmenen oppilaan luokkaa. Koulutilojen puolesta Naapurinvaaralla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan huomattavasti ennusteita suurempia oppilasmääriä. Mikäli oppilasmäärät kaavoituksen myötä Naapurinvaaran koulupiirialueella kasvavat, ovat vaihtoehtoina joko vanhimpien vuosiluokkien siirtäminen Vuokatin ala-asteelle tai tilainvestoinnit Naapurinvaaran koulun yhteyteen. 5.2 Luonnonolosuhteiden huomioiminen Kaavaratkaisun lähtökohtana on ollut, että uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta luontoselvityksessä arvokkaiksi todetuille alueille. Linnustollisesti arvokkaille alueille uusia rakennuspaikkoja on kuitenkin osoitettu, sillä linnustollisesti arvokkaiden alueiden kokonaismäärä on huomattavan suuri (yhteensä noin 280 hehtaaria). Näin laajoilta alueilta rakentamista ei ole mahdollista siirtää muualle, eikä luontoselvityksessä ole todettu sille olevan perusteita myöskään linnuston kannalta. Luonnonolosuhteiden huomioimisen lähtökohdasta poiketen seuraavalle kiinteistölle on osoitettu rakennuspaikka luontoselvityksessä arvokkaaksi todetulle alueelle alla mainituin perustein. Aho 765-405-32-29 Rakennuspaikalla on vanha asuinrakennus, joka on suunniteltu korvattavaksi uudisrakennuksella. Maaomistaja on esittänyt uudisrakennuksen paikaksi tilan itärajalla olevan länteen laskevan rinteen reunaa. Kainuun ely –keskuksen luontoasiantuntija on käynyt tarkistamassa pellon laidassa olevan rinteen luontoarvot. Vastoin luontoselvi- 29 tyksen rajausta kyseinen kiinteistön osa ei ole lehtoa, vaan kuivahkoa kangasta, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Peltotien varrella on haavikko, jota tulisi pyrkiä säilyttämään tulevissa rakentamistoimenpiteissä. 5.3 Maisemallisten arvojen huomioiminen Maisemallisten arvojen huomiointi perustuu maisema-arkkitehtitoimisto Väyrysen laatimaan Naapurinvaaran maisemaselvitykseen. Naapurinvaaran maisemaselvityksessä on todettu maisemallisesti arvokkaimpien alueiden osalta seuraavaa: Alue näkyy laajasti ympäristöön ja on samalla maisemallisesti Naapurinvaaran arvokkain alue. Alueen vähäinen täydennysrakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja / tai kasvillisuuden suojaan. Peltoaukeat tulee säilyttää avoimina ja rakentamisen ulkopuolella. Maisemallisesti arvokas kasvillisuus tulee säilyttää ja jättää rakentamisen ulkopuolelle. Lähtökohtana on ollut, että maisemaselvityksessä kaikkein arvokkaimmiksi todetuille alueille ei ole osoitettu uudisrakentamista. Kahden kiinteistön osalta tästä laatimisperiaatteesta on tehty poikkeus seuraavin perustein: Vaarala II 765-405-27-35 Kiinteistölle mitoituksen mukaan kuuluva rakennuspaikka on osoitettu maanomistajan toiveet huomioiden hyvin kapeana viereisellä kiinteistöllä olevan rakennetun rakennuspaikan yhteyteen pellon reunaan. Rakennuspaikkaa ei voi siirtää maisemallisesti vähempiarvoisille kiinteistön osille, sillä kiinteistöllä ei ole muita palstoja, eikä samalla omistuspohjalla kaava-alueella ole muita kiinteistöjä. Korhola 765-405-83-2 Rakennussuojelun kompensaationa kiinteistölle kuuluva uusi rakennuspaikka on osoitettu olevan rakennuskannan yhteyteen peltoalueen ulkopuolelle. Kiinteistöllä ei ole muita alueita maisemallisesti arvokkaimman alueen ulkopuolella kuin suojellun entisen työväentalon rakennuspaikka. Maisemallisesti arvokkaaksi luokitellut alueet näkyvät vielä laajasti ympäristöön tai ovat muuten keskeisiä. Maisemaselvityksessä suositellaan, että näillä alueilla peltoaukeat tulisi säilyttää avoimina ja rakentamisen ulkopuolella. Täydennysrakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen ja / tai kasvillisuuden suojaan. Myös maisemallisesti arvokkaiden alueiden osalta kaavan laatimisen lähtökohtana on ollut, että näille alueille ei osoiteta uudisrakentamista ilman erityisiä perusteita. Seuraavien tilojen osalta erityisiä perusteita on katsottu olevan: Isoaho 765-405-93-8 30 Pellolla olevaan metsäsaarekkeeseen osoitettu rakennuspaikka on sijoitettu laskevan rinteen ja puuston taakse siten, että rakentaminen ei vaikuta maisemakuvaan heikentävästi. Kievari 765-405-38-43 Kiinteistölle kuuluvaa rakennuspaikkaa ei voi sijoittaa maisemallisesti vähemmän arvokkaalle palstalle, sillä se on liikenteen melualueella. Rakennuspaikka on puustoisella alueella. Naapuri 765-405-36-8 Kiinteistö on lähes kokonaisuudessaan maisemallisesti arvokkaaksi luokitellulla alueella, ja rakennuspaikat on sijoitettu siten, että ne vaikeuttaisivat mahdollisimman vähän perinnebiotooppialueen ylläpitoa. Hyrkäs 765-405-36-19 Kiinteistölle mitoituksen mukaan kuuluvaa rakennuspaikkaa ei voi siirtää maisemallisesti vähemmän arvokkaille alueille, sillä kiinteistö on kokonaisuudessaan maisemallisesti arvokkaalla alueella. Suhola 765-405-37-53 Hyväksytyn mitoituksen mukaan kiinteistölle kuuluu yksi rantarakennuspaikka Naapurinlammen rantaan. Maisemaselvityksessä koko Naapurinlammen ranta on todettu maisemallisesti arvokkaaksi, joten mitoituksen mukaista rakennuspaikkaa ei voi siirtää arvokkaan alueen ulkopuolelle. Rakentaminen on sijoitettu kiinteistön alueella maisemallisesti vähiten herkkään rakentamiskelpoiseen kohtaan peltoalueiden ulkopuolelle Ylipelto 765-405-34-23 Maisemaselvityksessä maisemallisesti arvokkaaksi luokitellulle alueelle sijoittuva rakennuspaikka on osoitettu puuston suojaan metsitetylle entiselle pellolle. Rakennuspaikka on verrattain tasainen, eikä rakennusaluetta ole ulotettu aivan peltoaukean reunaan. Suunnitellulla rakentamisella ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Ahola 765-405-47-3 Uusi rakennuspaikka on sijoitettu etelään avautuvan rinteen harjanteen taakse siten, että rakentaminen ei näy häiritsevästi maisemassa, mutta maisema avautuu rakennuspaikalle puiden ja maastonmuotojen lomasta, jolloin tulevassa maankäytössä voidaan hyödyntää upea maisema pilaamatta sitä. Karila 765-405-26-10 Kiinteistön rakentamiskelpoiset osat sijoittuvat lähes kokonaan joko luonto- tai maisema-arvojen kannalta arvokkaiksi luokitelluille alueille. Rakennusalue on rajattu si- 31 ten, että rakennuspaikat sijoittuvat puuston suojaan verrattain tasaiselle alueelle, eikä niiden rakentamisella ole merkittävää vaikutusta kylä- tai kaukomaisemaan. Kukkula 765-405-26-23 Kiinteistön ainoa palsta, joka ei ole maisemallisesti arvokkaaksi luokitellulla alueella, sijaitsee kaukana olevasta yhdyskuntatekniikasta ja tiestöstä sekä kaavassa osoitetuista muista rakennuspaikoista. Kiinteistölle kuuluva uusi rakennuspaikka on osoitettu puustoisen rinteen alaosaan, jolloin maisemalliset vaikutukset on voitu minimoida. Harjula 765-405-47-45 Kiinteistön rakentamiskelpoiset osat sijoittuvat lähes kokonaan joko luonto- tai maisema-arvojen kannalta arvokkaiksi luokitelluille alueille. Kaavassa osoitettu erillispientalojen alue sijoittuu vanhalle rakennuspaikalle. Rakennuspaikalta on purettu päärakennus 1970 –luvulla ja muutkin rakennukset ovat pääosin tuhoutuneet, mutta paikalla on vielä sortuneen navetan ja vanhan ladon lisäksi nähtävillä muitakin vanhan pihapiirin ominaispiirteitä. Kaavassa osoitetuista uudisrakennuspaikoista kaksi ulottuu paikallisesti merkittävälle maisemaalueelle. Molemmat paikat sijoittuvat puustoiselle alueelle ja niiden vaikutus lähimaisemaankin jää vähäiseksi. Maisemallisesti herkistä alueista todetaan maisemaselvityksessä, että nämä alueet soveltuvat täydennysrakentamiseen, mutta rakentaminen rinteissä tulee sijoittaa kasvillisuuden suojaan niin, etteivät rakennukset tai rakennusryhmät näy laajemmassa maisemassa. Rakennusten sijoittelussa tulee myös huomioida, etteivät lehtipuuvaltaiset rinnealueet aukea liikaa ympäröivään maisemaan. Naapurinvaaran yleiskaavassa onkin osoitetuttu täydennysrakentamista myös maisemallisesti herkille alueille maisemaselvityksen suositukset huomioiden. 5.4 Perinnebiotooppien huomioiminen Naapurinvaaran lakialueella sijaitseva Peltolan haka kuuluu Natura 2000 verkostoon. Peltolan haan yläosa on jyrkkää kallioista rinnettä, joka perinnebiotyypiltään on kuusimetsälaidunta. Rinnekuusikon ja tilan peltolaidunten välisessä loivarinteisessä notkossa on harmaaleppähakaa. Peltolan haka on osoitettu yleiskaavassa Natura –alueeksi. Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat perinnebiotoopit on osoitettu yleiskaavassa perinnebiotooppialueina lukuun ottamatta muutamia hyvin pienialaisia kohteita, joiden maankäyttö on muuttunut tai joilla muutoin ei ole enää merkitystä perinnebiotooppialueena. Kohteiden valinta perustuu Kainuun Ely- keskuksen toimittamaan vuonna 2010 päivitettyyn aineistoon. Kaavaratkaisun lähtökohtana on ollut ohjata rakentaminen maakunnallisesti arvokkaiden perinnebiotooppialueiden ulkopuolelle, mutta kahden rakennuspaikan osalta tämä ei ole ollut kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi paikallisesti arvokkaille perinnebiotooppialueille sijoittuu muutamia rakennuspaikkoja. Perinnebiotooppialueilla olevat rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan siten, että perinnebiotooppialueiden aitaamista ja ylläpitoa ei kohtuuttomasti vaikeuteta. 32 5.5 Kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen Kulttuurihistoriallisesti kohteiden huomioiminen perustuu Sotkamon kulttuuriympäristöohjelmaan. Osa kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista on osoitettu merkinnällä ”Sr-1 Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus / rakennusryhmä”. Tällä merkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa purkaa ja julkisivuun kohdistuvista muutostöistä on neuvoteltava Kainuun Museon ja Kainuun Ely – keskuksen kanssa. Tähän kohderyhmään kuuluvat maakunnallisesti arvokkaat rakennukset sekä sellaiset paikallisesti merkittävät rakennukset, joiden omistajat eivät ole vastustaneet rakennussuojelua. Suojeluratkaisua on kompensoitu osoittamalle suojeltavia rakennuksia omaaville kiinteistöille yksi rakennuspaikka hyväksytyn mitoituksen mukaisten rakennuspaikkojen lisäksi. Merkinnällä Sr-2 on osoitettu sellaiset Sotkamon kulttuuriympäristöohjelmassa huomioidut kohteet, joilla on paikallista kulttuurihistoriallista arvoa, mutta joiden omistajat eivät ole halunneet suojelua omistamilleen rakennuksille. Tällä merkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Määräyksellä on haluttu turvata rakennusten kulttuurihistoriallisen merkityksen arviointi siinä tapauksessa, että rakennuksia oltaisiin purkamassa, mutta välttää rakennuksen suojelu vastoin omistajan tahtoa, elleivät rakennusten merkittävät arvot sitä edellytä. Sr –merkinnän perässä on kohdenumerointi, jonka perusteella kaavaselostuksesta voi tarkistaa sen, mitkä rakennukset kullakin kohteella on suojeltu tai mitä rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Kohdenumerointi on sama kuin Sotkamon kulttuuriympäristöohjelmassa, joten kohdenumeroinnin avulla voi löytää kohteeseen liittyvää lisätietoa kyseisestä julkaisusta. Lisäksi sähköiseen kaavaan on liitetty tietokanta, johon suojeltujen rakennusten sijainti rakennuspaikalla on merkitty. Alla on kohdenumeron mukainen luettelo suojelluista ja purkamislupaa edellyttävistä rakennuksista. SUOJELLUT RAKENNUKSET Kohde sr-1(10.8) sr-1(10.8) sr-1(10.10) sr-1(10.10) Kiinteistö Kotiaho 765-405-93-6 Isoaho 765-405-93-8 Osmola 765-405-25-16 Keskitalo 765-405-25-3 sr-1(10.14) sr-1(10.29) sr-1(10.25) sr-1(10.23) sr-1(10.16) sr-1(10.41) sr-1(10.28) Korhola 765-405-83-2 Korhola 765-405-83-2 Riwe-School 765-405-18-130 Määttälä 765-405-34-17 Kunnas 765-405-34-16 Seppälä 765-405-47-46 Naapurivaaran huvikeskus 765-405-84-0 PURKAMISLUPAA EDELLYTÄVÄT RAKENNUKSET Suojellut rakennukset aitta aitta vanha talo ja navetta vanha päärakennus (pihanpää) ja aitta navetta ja aitta työväentalo vanha koulu päärakennus ja navetta päärakennus ja aitta paja tanssilava 33 Kohde Kiinteistö sr-2(10.34) Paavola 765-405-52-12 sr-2(10.27) sr-2(10.23) sr-2 (10.37) sr-2(10.18) Toimela 765-405-18-39 Ylipelto 765-405-34-23 Perttula 765-405-47-40 Loso 765-405-34-25 Purkamislupaa edellyttävät rakennukset tien varrella oleva aitta, pihaaitta, päärakennus ja navetta seuraintalo talo, piha-aitta ja navetta talo, piha-aitta ja navetta talo, aitta, riihi, puimala ja lampola Kaava-alueella on kolme kulttuuriympäristöohjelmassa mainittua rakennusta / rakennusryhmää, joita ei ole suojeltu. Nämä kohteet ja perusteet rakennusten jäämiselle suojelun ulkopuolelle on lueteltu alla. Kohde Kiinteistö 10.1 Ahola 765-405-47-3 Ratkaisun peruste Rakennuspaikalla olevia rakennuksia ei ole suojeltu, sillä kaikissa rakennuksissa on lahovaurioita ja perusrakenteet ovat huonossa kunnossa. Päärakennus ei ole kunnostettavissa jatkuvaan lomakäyttöönkään soveltuvaksi. Rakennukset on pidetty päällisin puolin kunnossa maisemallisten arvojen takia. Rakennusten keskeinen arvo ei ole niinkään rakennushistoriallinen, vaan niiden merkitys muodostuu viehättävästä kokonaisuudesta sekä sijainnista polun varrella. 10.5 Vanha-Kaartila 765-405-18138 / Viitala 765-405-18-141 Kokonaisuuden tai yksittäisten rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo ei ole tällä hetkellä sellainen, että rakennusten suojelu olisi perusteltua. 10.45 Tuhkala 765-405-27-9 Päärakennusta ei ole suojeltu, sillä se on huonokuntoinen, eikä sitä ole enää voitu käyttää kesäasuntonakaan. Tulisijat ja savupiippu ovat käyttökelvottomat. Rakennus on useista ”paloista” rakennettu, eikä sitä voi tarkoituksenmukaisella ja arvot säilyttävällä tavalla kunnostaa sellaiseksi, että se vastaisi vapaa-ajankäytönkään vaatimuksia. 5.6 Kaavaratkaisun suhde muuhun suunnitteluun 5.6.1 Kaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu koko maan tai maakunnan puitteissa tarkasteltuna merkittäviä toimintoja, väyliä tai verkostoja eikä alueesta kaavaratkaisun myötäkään tule sellaista aluetta, jolla olisi vaikutusta näiden toimintojen sijoittumiseen tai keskinäisiin suhteisiin maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. 34 Kaavahankkeen keskeisenä tarkoituksena on Naapurinvaaran kyläalueen elinvoimaisuuden kehittäminen kyläsuunnitelmassa esille tuodut tarpeet huomioiden. Rakentamismahdollisuuksien määrittäminen ja turvaaminen palvelee tätä tavoitetta sekä tukee maaseudun tarvetta saada uusia pysyviä asukkaita. Rakentamisen painopistealueet ovat olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston ja Naapurinvaaran koulun läheisyydessä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistötarpeita varten on osoitettu kevyen liikenteen väylä Naapurinvaarantien varteen Pohjavaarantieltä Vaarantien risteykseen. Pohjavaarantien varteen sijoittuva kevyen liikenteen väylä on osoitettu Naapurinvaaran yleiskaavaan rajoittuvassa Nuasjärven rantayleiskaavassa. Hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei ole otettu rakentamiskäyttöön. Kaava-alueen elinkeinotoiminta painottuu maa- ja metsätalouteen, ja tähän liittyviä tarpeita on huomioitu kaavaratkaisussa yhtenäisten peltoalueiden säilyttämisen lisäksi osoittamalla alueelle kaksi kotieläintalouden suuryksikön aluetta. Nämä alueen omiin luontaisiin vahvuuksiin perustuvat ratkaisut tukevat maatalouden harjoittamisen lisäksi myös alueen maalaismaisemaan liittyvien arvojen säilymistä. Naapurinvaaran alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Tämän tavoitteen täyttyminen on varmistettu ohjaamalla uudisrakentaminen pääsääntöisesti maiseman kannalta arvokkaimpien alueiden ulkopuolelle sekä huomioimalla kaavaratkaisussa alueen arvokas rakennuskanta. Lisäksi Naapurinvaaran yleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu rakennustapaohje, jolla näillä alueilla tapahtuvaa rakentamista ohjataan historiallinen viitekehys ja maisemalliset arvot huomioivaan suuntaan. Kaavamääräyksissä velvoitetaan huomioimaan näiden alueiden maisemalliset sekä kulttuurihistorialliset arvot ja kaavaratkaisu kokonaisuutena on pyritty suunnittelemaan siten, ettei kaavamuutoksen myötä rikota maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta keskeisiä elementtejä. 5.6.2 Kaavaratkaisun suhde maakuntakaavaan Naapurinvaaran kyläalueen suunnittelussa on pyritty vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Rakentaminen sijoittuu suurelta osin olevan vesihuoltoverkoston läheisyyteen, ja uudisrakentaminen on muutoinkin pyritty suunnittelemaan siten, että rakennuspaikat sijaitsevat palvelujen kannalta edullisesti olevan tieverkon tuntumassa. Valokuitukaapelin reitti noudattelee pääosin alueen maanteiden linjauksia ja näin ollen myös sen saavutettavuus rakennuspaikoilta on hyvä. Naapurinvaaran valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristö- ja maisema-arvojen huomioiminen on kuvattu edellä. Kainuun maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena on Naapurinvaaran alueelta osoitettu Naapurinvaaran tanssilava ja Naapurinvaaran työväentalo. Molemmat kohteet on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi yleiskaavassa. Maakuntakaavan perinnemaisema-alueet eivät kaikilta osin omaa enää maakunnallista arvoa, ja näiden alueiden osalta maakuntakaavaratkaisu on tarkentunut ja päivittynyt yleiskaavassa. Rieskavaaran ja Naapurinlouhen arvokkaat kallioalueet on varattu yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). UKK –reitille on yleiskaavassa ohjeellisen ulkoilureitin varaus toteutuneen linjauksen mukaisesti. Naapurinvaaran arvokkaan maiseman ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen tähtäävät kaavaratkaisut yhdessä reitistö- ja kevyen liikenteen väylävarausten sekä huvikeskuksen kanssa edesauttavat Naa- 35 purinvaaran kehittämistä matkailun kannalta kiinnostavana alueena ja kytkeytymistä toiminnallisesti Vuokatin matkailukeskukseen. Tältä osin kaavaratkaisu huomioi alueen kuulumisen maakuntakaavassa osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen. 5.7 Kaavaratkaisun perustelut maankäyttöluokittain 5.7.1 Pysyvän asutuksen alueet Valtaosa pysyvän asutuksen rakennuspaikoista on osoitettu erillispientalojen alueelle AO-1. AO-1 –alueella asuinrakennuksen suurin sallittu koko on 300 krs-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia siten, että kokonaisrakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Kaavamääräyksen mukaan uuden rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3500 m2. Kaava-alueella on muutamia yksittäisiä kiinteistöjä, joiden alueella kaavassa osoitetun rakennusalueen pinta-ala ei ole niin suuri kuin määräyksen mukainen rakennuspaikan vähimmäispinta-ala. Näiden kiinteistöjen osalta rakentamisen sijoittumista on tullut ohjata tarkasti, jotta rakentaminen sijoittuisi maisemallisten tekijöiden kannalta optimaalisesti. Tällöin rakentaminen tulee toteuttaa rakentamiseen tarkoitetulla alueella, mutta rakennuspaikka piha-alueineen, hulevesien käsittelyalueineen yms. rakennuspaikalle sijoittuvien toimintojen vaatimine tiloineen voi olla rakennusten rakentamiseen tarkoitettua aluetta laajempi. AO-2 –merkinnällä on osoitettu Naapurinlammen rantaan rajoittuvat pysyvän asunnon rakennuspaikat. Näiden osalta kaavamääräykset ovat samat kuin vastaavilla rakennuspaikoilla Nuasjärven rantayleiskaava-alueella. Maatilan talouskeskusten alueeksi AM-1 on varattu sellaiset rakennuspaikat, joilla asuinrakennusten lisäksi on maatalouden harjoittamiseen tarkoitettuja tuotantorakennuksia tai muita vastaavia rakennuksia. Näillä rakennuspaikoilla oleva rakennuskanta ja rakentamistarpeet poikkeavat niin olennaisesti tavallisesta omakotitalon rakennuspaikasta, että näiden rakennuspaikkojen osalta ei ole katsottu aiheelliseksi lähteä kaavassa osoittamaan rakennusoikeuden määrää. Muutoin alueen rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, rakennustapaohjetta ja Sotkamon kunnan rakennusjärjestystä. Talousrakennusten alueeksi on osoitettu sellaiset rakennuspaikan osat, jotka yleinen tie erottaa rakennuspaikan siitä osasta, minne tilan päärakennus sijoittuu. 5.7.2 Loma-asunto- ja matkailualueet Olemassa olevat lomarakennuspaikat on osoitettu kaavassa rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen perusteella. Uudet paikat on merkitty lomarakennuspaikoiksi silloin, jos uusi paikka kytkeytyy olemassa olevaan lomarakennusalueeseen tai maanomistaja on toivonut mitoituksen mukaisen rakennuspaikan osoittamista lomarakennuspaikkana. Uusia ns. kuivan maan lomarakennuspaikkoja (RA-1) on kaava-alueella kolme. Näillä lomarakennuspaikoilla rakennusoikeuden määrä on sama kuin erillispientalojen rakennuspaikoilla (AO-1). Naapurinlammen rantaan rajoittuvia lomarakennuspaikkoja (RA-2) kaava-alueella on kaksi. Näillä rakennuspaikoilla rakennusoikeuden määrät ovat vastaavat kuin Sotkamon kunnan rakennusjärjestysehdotuksessa. Naapurinvaaran vanhan koulun rakennuspaikka on osoitettu matkailupalvelujen alueena. 36 5.7.3 Maa- ja metsätalousalueet Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on pääosin tarkoitettu normaaliin maa- ja metsätalouskäyttöön, jolloin ne on osoitettu merkinnällä M. Pääsääntöisesti maa- ja metsätalousalueiden rakennusoikeus on kiinteistökohtaisesti siirretty rakentamiseen tarkoitetuille alueille, eikä tällaisille maa- ja metsätalousalueille saa rakentaa kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Sellaiset maa- ja metsätalousalueet, joilta yleiskaavan mitoituksen mukaista rakennusoikeutta ei ole kokonaan siirretty rakentamiseen osoitetuille alueille, on rasteroitu ja osoitettu merkinnällä M-1 tai MY-1. Näillä alueilla kaava ei rajoita haja-asutusluonteista rakentamista. Mahdollinen lupaharkinta tehdään noudattaen soveltuvin osin kaavamääräyksiä, kaavan laadintaperiaatteita ja Sotkamon kunnan rakennusjärjestystä. Alla olevassa taulukossa on luetteloitu ne kiinteistöt, joiden mitoituksen mukaista rakennusoikeutta ei ole kokonaisuudessaan osoitettu Naapurinvaaran yleiskaavassa: Kiinteistö Kaunisto 765-405-27-4 Rommeikko 765-405-27-34 Ylipelto 765-405-34-23 Purola 765-405-27-7 Talvinotko 765-405-27-27 Vaarala I 765-405-27-36 Seppälä 765-405-47-46 Jänismäki 765-405-27-33 Haka 765-405-53-13 / Lähenurmi 765-405-53-14 Mitoituksen mukainen rakennuspaikkojen lkm 2 7 11 2 1 2 7 1 1 Kaavassa osoitettu rakentaminen 1 AM 1 AO 8 AO + 1 AM 1 AO 4 AO + 1 AM osittain PV osittain PV Ympäristöarvoja omaavat maa- ja metsätalousalueet on osoitettu merkinnällä MY. Merkintään ei ole liitetty erityisiä näiden alueiden maankäyttöä rajoittavia määräyksiä, vaan kaavaratkaisun tarkoitus on informoida metsänkäytön suunnittelijoita alueella olevista erityisistä luontoarvoista, jotta ne voitaisiin huomioida metsänkäsittelytoimissa. Kylään liittyvillä peltoalueilla on maisemallista arvoa, mutta yleiskaavan tehtävä ei ole ohjata maaja metsätalouden harjoittamista. Peltoalueet ovat omistajilleen nykyisessä käytössä arvokkaita, mikä turvaa niiden säilymistä viljelykäytössä. Mikäli viljelykäytön edellytykset maatalouselinkeinoon liittyvien muutosten vuoksi poistuvat, eivät velvoittavat määräykset niissä tilanteissa ole maanomistajalle kohtuullisia. Näistä syistä johtuen kaavaan ei ole otettu peltoalueisiin liittyviä velvoittavia määräyksiä. Kaava-alueella on kaksi kotieläintalouden suuryksikön aluetta, joista toinen on kaavan laadintahetkellä toteutunut. Ympäröivän maankäytön suunnittelussa on huomioitu olevan ja suunnitellun eläinsuojan eläinyksiköiden määrä sekä vähimmäisetäisyydet häiriintyviin kohteisiin siten, että kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuositukset on mahdollista saavuttaa. Lähimmilläänkin etäisyys uusilta asuinrakennuspaikoilta kotieläintalouden suuryksikön alueisiin on 300 metriä, ja 37 rakennusalueiden sisäisellä rakentamisen sijoittelulla etäisyyksiä voidaan kasvattaa tästä huomattavasti suuremmiksikin. 5.7.4 Muut alueet ja kohteet Tiestö on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti. Maanteiden varteen osoitetut rakennuspaikat on suunniteltu siten, että olevia maantieliittymiä voidaan hyödyntää tai uudet liittymät voidaan rakentaa pääsääntöisesti rakennuspaikan sijaintikiinteistön alueelle turvalliseen paikkaan. Yksittäisissä tapauksissa kulkuyhteys voi olla tarkoituksenmukaisinta järjestää naapurikiinteistön kautta, mutta tällöin liittymä ja rakennettu tie hyödyttää myös rasitettua kiinteistöä. Liittymien paikkoja tai rakennuspaikoille johtavia tieyhteyksiä ei ole osoitettu kaavassa, sillä tien ja liittymän optimaalinen sijainti suhteessa tulevaan rakentamiseen riippuu rakennuspaikkojen toteutumisesta naapurikiinteistöjen alueella sekä rakennusten yksityiskohtaisesta sijoittumisesta rakentamiseen osoitetuilla alueilla, eikä asiaa joka tapauksessa voitaisi sitovasti ratkaista yleiskaavalla. Rakennuspaikoille johtavien kulkuteiden sijainti ratkaistaan maanmittaustoimituksessa silloin, kun kulkuyhteys tulee muun kuin oman kiinteistön kautta ja liittymälupaan liittyvät asiat puolestaan tienpitäjä ratkaisee lupamenettelyssä tapauskohtaisesti silloin, kun haetaan lupaa uudelle liittymälle tai liittymän käyttötarkoituksen muutokselle. Palvelujen ja hallinnon alueina (P) on osoitettu Naapurinvaaran työväentalon ja seuraintalon ympäristö. Naapurinvaaran huvikeskus on huvi- ja viihdepalvelujen aluetta (PV) ja Naapurinvaaran koulu julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Natura-alue on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti. Ohjeellisen ulkoilureitin linjaus noudattelee alueella jo olevia reittejä; UKK –reitti, Naapurinvaaran luonto- ja kulttuuripolku ja Naapurinvaaran hiihtolatu. Kevyen liikenteen väylä on osoitettu Naapurinvaarantien varteen välille Pohjavaarantie-Vaarantie. Valmisteluvaiheessa harkittiin väylän osoittamista Naapurinvaaran huvikeskuksen risteykseen saakka, mutta huvikeskuksen kevyen liikenteen sesonkiluonteisuuden ja tien varrella olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten aiheuttaman tilan puutteen vuoksi kevyen liikenteen väylän varaus päätettiin lopettaa Vaarantien risteykseen. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Naapurinvaaran kylän rakenne ei ole tiivis, vaan kylä koostuu teiden varsille nauhamaisesti sijoittuvista melko kaukanakin toisistaan olevista taloista ja taloryhmistä. Yleiskaava noudattaa kylälle jo muodostunutta rakennetta, mutta uudisrakentamista on sijoitettu myös hieman etäämmälle tienvarsista, jotta teiden varsia ei tukita ja teiltä avautuvat maisemat ja alueen rakenne säilyvät kylämäisinä. Kylän omaa rakennetta kaavaratkaisu tiivistää, mutta alueen rakentamispaineeseen suhteutettu odotettavissa olevan rakentamisen määrä ei ole sellainen, että kylärakenne muuttuisi nykyisestään. Mikäli kaavassa osoitettu rakentaminen toteutuisi kokonaan, olisi tällä yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Tämä ei kuitenkaan ole realistista eikä tavoiteltuakaan. Koska kaavassa osoitetusta rakentamisesta vain pienen osan voi olettaa toteutuvan kaavan aikajänteellä, koko kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Sotkamon kunnan uusista omakotitalojen rakennusluvista noin puolet sijoittuu haja-asutusalueelle. Naapurinvaara sijoittuu 38 edullisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin, ja mikäli Sotkamon kunnan hajarakentaminen painottuisi Naapurinvaaran alueelle, olisi tällä jopa yhdyskuntarakennetta eheyttävä vaikutus. Naapurinvaarantie on maaston jyrkkyyden sekä asutuksen ja koulun välisen oppilasliikenteen vuoksi turvaton. Naapurinvaarantien varteen osoitettu kevyen liikenteen väylä parantaa liikenneturvallisuutta ja muodostaa maisemallisesti mielenkiintoisen laajemminkin asutusta ja matkailua palvelevan kävely- ja pyöräilyreitin. Kaavoituksen myötä alueelle ei muodostu sellaista yhdyskuntarakennetta, joka edellyttäisi tai edes mahdollistaisi nykyistä kattavamman joukkoliikenteen järjestämistä alueelle. Alueelle on jo rakennettu vesi- ja viemärijohtoverkosto, ja yleiskaava-alueella tapahtuvan uudisrakentamisen myötä tulevat uudet liittyjät tukevat vesi- ja viemäriosuuskunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Aivan kaikki uudet rakennuspaikat eivät kuitenkaan ole toiminta-alueella, eivätkä liitettävissä vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Näillä alueilla jätevesien käsittely tapahtuu vesihuoltolain, ympäristösuojelulain, talousjätevesiasetuksen sekä Sotkamon kunnan antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kaava-alueella ei ole sellaisia asukastihentymiä tai muita merkittäviä jätevesikuormitusta aiheuttavia kaavalla ohjattavia toimintoja, joiden vuoksi määräykset eivät olisi riittäviä. Kaava-alueella ei ole Naapurinlammen lisäksi muita vesistöjä ja Naapurinlammen rannalle on osoitettu vain yksi uusi rakennuspaikka, joten talousjätevesien vaikutus vesistökuormitukseen jää hyvin vähäiseksi. Kaava-alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, joten niihin kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta. Rannankylän peltoaukealle sijoittuu yksi uusi rakennuspaikka ja sen pohjoispuoliseen lehtimetsään viisi uutta rakennuspaikkaa. Naapurinlammen eteläpuolinen peltoaukea on tärkeä muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikka. Peltoaukean ympäristössä on jo ennestäänkin asutusta ja peltoaukean halki kulkee vilkasliikenteinen tie, joten yksi uusi rakennuspaikka ei olennaisesti muuta levähdyspaikan olosuhteita lintujen kannalta. Naapurinlammen itä- ja kaakkoispuolella pesii useita pareja pikkutikkoja ja lammen itä- tai koillispuolella nokkavarpunen. Laajalle lehtimetsäalueelle jää muutaman rakennuspaikan toteutuksen jälkeenkin runsaasti pikkutikalle soveltuvaa elinympäristöä rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista enemmän pikkutikan olosuhteisiin vaikuttavat metsänhoidolliset toimenpiteet, mm. alaharvennukset ja vajaatuottoisten lehtipuiden poisto. Nokkavarpunen puolestaan on usein lintuladoillakin vieraileva laji, jonka ei voi olettaa merkittävästi häiriintyvän uusista rakennuspaikoista. Uudisrakennuspaikkoja on osoitettu myös perinnebiotooppialueille, tosin kaikkein arvokkaimmille alueille vain hyvin rajoitetusti. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan, ettei rakennuspaikkojen sijoittelulla kohtuuttomasti vaikeuteta rakennuspaikan ulkopuolelle jäävän perinnebiotooppialueen hoitoa ja käyttöä, esim. aitaamista. Kokonaan perinnebiotooppialueita ei ole voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle, sillä joidenkin kiinteistöjen osalta se olisi johtanut rakennuspaikkojen sijoittelun osalta huomattavaan haittaan. Kokonaisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida, että maanomistajat ovat vapaaehtoisesti lähteneet mukaan perinnemaisemien säilyttämiseen, ja mikäli tästä aiheutuu maanomistajille heidän kokemuksensa mukaan kohtuutonta haittaa, voi perinnemaisemien säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet jatkossa vaarantua. Lisäksi perinnebiotooppien luonto- ja maisema-arvokin on hyvin vaihteleva riippuen alueen ylläpidon tasosta ja olosuhteista. Kaava-alueella sijaitsee Natura 2000 – verkostoon kuuluva Peltolan haka, joka on tyypillinen esimerkki Naapurinvaaran rinteillä tavattavista hakamaista ja metsälaitumista. Yleiskaavassa on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka Natura-alueen läheisyyteen. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 –verkostoon. 39 Kaavaratkaisussa on huomioitu maisemaselvityksen suositukset, ja vaikutukset kaukomaisemaan jäävät vähäisiksi. Lähimaiseman kannalta keskeisen elementin muodostavat tienvarsinäkymät, ja teiden varsille sijoittuva uudisrakentaminen muuttaa maisemakuvaa, mutta merkittäviä tienvarsimaisemassa näkyviä rakentamiskeskittymiä ei muodostu, joten uudisrakentamisesta johtuva muutos tuo lähinnä jatkuvuutta rakennuskannan ajalliseen kerroksellisuuteen. Paikallismaiseman kannalta merkittävin muutos tapahtuisi, mikäli Naapurinvaaran peltoaukean eteläpuolisen metsäalueen erillispientalojen alue rakentuisi suunnittelussa laajuudessa. Tämä ei ole kuitenkaan todennäköistä yleiskaavan aikajänteellä ja vaikka näin tapahtuisikin, sijoittuu rakentaminen maiseman kannalta suojaisaan paikkaan. Lisäksi rakentamiseen osoitettu alue on suuri ja rakentaminen kokonaisuutena verrattain väljää. Paikallisesti tämän alueen identiteetti muuttuisi kuitenkin metsästä osaksi kylärakennetta. Kaava-alueen uusista rakennuspaikoista 83 % on alle kolmen ja noin 50 % alle kahden kilometrin kävelyetäisyydellä Naapurinvaaran koulusta. Kaavaratkaisu tukee koulun säilymistä Naapurinvaaran kylällä, vaikka tällä hetkelläkään Naapurinvaaran koulun säilyminen ei oppilasmäärien valossa näytä uhatulta. Kylän asukasmäärien kasvu saattaisi edesauttaa myös joidenkin palvelujen syntymistä alueelle, mutta kaavan myötä muutos asukasmääriin jäänee niin vähäiseksi, ettei kaavaratkaisulla ole olennaista vaikutusta muiden kuin koulupalvelujen kehittymiseen. Naapurinvaaran alueella on hyvä reittiverkosto, eikä kaavaratkaisu tuo muutosta nykytilanteeseen. Kaavan mahdollistama uudisrakentaminen turvaa kylän elinvoimaisuutta ja sillä voi olettaa olevan asukkaiden elinoloihin pääosin positiivisia vaikutuksia, vaikka joku voi yksilötasolla kokeakin lähiympäristön muutoksen negatiivisena. Naapurinvaaran yleiskaavassa peltoalueita on osoitettu rakentamiskäyttöön erittäin rajoitetusti, hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei lainkaan. Kylään liittyvät pellot ovat arvokkaita kulttuurimaisemankin kannalta, ja maatalouden harjoittamisen turvaaminen edistää samalla kulttuuriympäristön suojelua. Maiseman kannalta olisikin suositeltavaa, että peltoalueet säilyisivät viljelykäytössä, eikä niitä metsitettäisi. Metsälaki sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suositukset ohjaavat metsätalouden harjoittamiseen liittyviä toimenpiteitä ja ne ovat Naapurinvaaran alueella riittäviä turvaamaan MY –alueiden luonnonarvojen säilymisen. Yleiskaavan tarkoituksena ei ole ohjata metsätalouden harjoittamista. Tämän vuoksi Naapurinvaaran yleiskaavaan ei ole otettu erityisiä MY –alueitakaan koskevia määräyksiä metsänkäsittelystä tai maisematyölupavelvoitetta. MY –merkintä toimii metsänkäsittelystä vastaaville viranomaisille ja muille toimijoille informatiivisena merkkinä siitä, että kyseisellä alueella on metsänkäsittelyssä tai muissa toimenpiteissä mahdollisesti huomioitavia luontoarvoja. Kotieläintalouden suuryksiköiden vaikutukset käsitellään uusien yksiköiden tai laajennusten osalta ympäristölupamenettelyssä, jolloin tiedetään tulevan yksikön koko tarkasti, mutta kaavaratkaisu on pyritty muodostamaan siten, että suuryksiköiden rakentaminen tai laajentaminenkin niille osoitetuilla paikoilla on mahdollista ja että haitalliset ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Kaavan toteutuksesta aiheutuvat taloudelliset kustannukset kohdistuvat ensisijaisesti alueen maanomistajiin. Tällaisia kustannuksia ovat mm. rakennuskantaan ja yksityisteihin liittyvät kustannukset. Kuntatalouteen kaavoitus saattaa vaikuttaa mahdollisten uusien asukkaiden ja veronmaksajien myötä tuloina, mutta koulujärjestelyihin liittyvien ratkaisujen osalta myös menoina. Valtiontalouteen kohdistuvat vaikutukset liittyvät liikenneratkaisuihin, lähinnä kevyen liikenteen väylän jatkamiseen. Kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien selkeyttäminen ja yhtenäistäminen lisää tasapuolisuutta maanomistajien kesken ja palvelee maanomistajia mm. erilaisten maaomaisuuteen liittyvien oikeus- 40 toimien tekemisessä. Lisäksi esim. yhdyskuntatekninen verkosto tai kiinteistöjen sisäinen tiestö voidaan suunnitella siten, että se hyödyttää kokonaisuutena tulevaa maankäyttöä. 7 TOTEUTTAMINEN Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa lainsäädännössä sallitun maksimiajan eli 10 vuotta yleiskaavan voimaantulosta. Tässä ajassa kaavaalueelle voi olettaa rakentuvan noin 15-20 uutta erillispientalon rakennuspaikkaa, vaikka kaavan voimaantulo hieman lisäisikin rakentamisen volyymia nykyisestä. Tämän jälkeen voidaan tarkastella alueen rakentamispainetta ja maankäyttöä uudelleen, ja joko ottaa määräys uudelleen käyttöön vaiheyleiskaavan laatimismenettelynä tai tehdä muita ratkaisuja, mikäli maankäytössä tapahtuneet muutokset sitä edellyttävät. 8 SUUNNITTELUVAIHEET Sotkamon kunnanhallitus on tehnyt päätöksen yleiskaavoituksen vireille tulosta 1.4.2009 (kh 106 §). Kunnanhallitus hyväksyi yleiskaava-alueen rajauksen 9.3.2010 § 55. Kunnanhallitus käsitteli 12.3.2014 § 81 Pertti Mustosen esitystä yleiskaava-alueen laajentamisesta ja päätti, ettei Naapurinvaaran yleiskaava-aluetta laajenneta koskemaan Autiojärven ympäristöä. Ympäristölautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asetettavaksi 6.11.2013 (190 §). Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pitämisestä kuulutettiin 3.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3.1.2014 alkaen. Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä xx-xx välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana xx mielipidettä. Ympäristölautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi pvm Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä xx-xx välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin xx muistutusta. Ympäristö- ja tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen pvm Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen pvm Kunnanvaltuusto hyväksyi Naapurinvaaran yleiskaavan pvm 16.9.2015 Juha Kaaresvirta Kaavoittaja LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakennustapaohjeet Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys 2010 Naapurinvaaran yleiskaava-alueen pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys 2015 Naapurinvaaran maisemaselvitys
© Copyright 2024