Lataa pdf-tiedosto - Geologian tutkimuskeskus
1/2015 Geologian tutkimuskesKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Rockplan on geologisen tiedon suurkuluttaja s. 6 GTK auttaa Yaraa tutkimaan kaivosvesiä s. 26 Ilmastotietoa Huippuvuorilta s.12 Sisältö ro c kp la no y Sisältö 1/2015 3 4 Pääkirjoitus Lyhyesti 6 Rockplan on geologisen tiedon suurkuluttaja 10 Energiaa etsimässä s.6 s.12 12 Ilmastotietoa Huippuvuorilta 18 20 GTK:n aineistoja verkossa Kurikasta löytyi yllättävä pohjavesiesiintymä 22 Antti E. K. Ojala 16 Anglo American käyttää GTK:n aineistoja Keski-Lapin malminetsinnässä s.18 Pohjois-Karjalasta löytyi ikiaikaista pohjavettä 24 26 GTK auttaa Yaraa tutkimaan kaivosvesiä 28 30 31 Lyhyesti Uudet julkaisut Yara suomi oy Lausunnot ovat tärkeää työtä yhteiseksi hyväksi Geofoorumi 1/2015 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Kolumni: Professori Elias Ekdahl Päätoimittaja: Marie-Louise Wiklund Ulkoasu: Satu Lusa, Kaskelotti Toimitusneuvosto: Jarmo Kohonen, Pekka Nurmi, Petri Lintinen, Veli-Matti Jalovaara, Elli Hiironen ja Marie-Louise Wiklund Etukannen kuva: GTK Paino: Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print ISSN 1796-1475 2 Geofoorumi 1/2015 Pääkirjoitus GTK katsoo eteenpäin Olemme aloittaneet perusteellisen yhteisen työn GTK:n strategian uudistamiseksi. On ollut innostavaa, että koko henkilöstö ja sidosryhmämme ovat lähteneet tähän aktiivisesti mukaan. Työhön osallistumisen tärkeä merkki on ollut henkilöstömme poikkeuksellisen aktiivinen osallistuminen sisäiseen strategiakyselyyn ja sen tuloksista käytyihin keskusteluihin. Korkea vastausprosentti sekä perusteelliset vastaukset ja analyysit kertovat kiinnostuksesta määrittää oman tulevaisuutemme tärkeitä osa-alueita. Mahdollisuuksien lisäksi myös huolta tulevaisuudesta on ilmassa. GTK:n strategia määrittää työmme tulevia tavoitteita ja painopisteitä. On siis tärkeää, että oman henkilöstömme lisäksi otamme vahvasti huomioon asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet. Toiveet ja odotukset työmme laadukkuudesta, puolueettomuudesta ja tinkimättömyydestä ovat monipuoliset ja kovat. Hyvin tehty työ vuosien varrella on luonut positiivisia odotuksia myös tulevaisuuden suhteen. Keskeisenä tavoitteena on aina luoda asiakkaillemme lisäarvoa. Niistä suurin on toki Oy Suomi Ab, mutta myös lukuisat yritykset ja alueet kehittyvät työmme hedelmillä – usein pitkäjänteisen ja kärsivällisen työn tuloksena. Juuri tämä luo vahvan odotusarvon myös tulevaisuudelle. Taloudelliset rajoitteet ovat normaaleja jokaiselle organisaatiolle, myös GTK:lle. Niukkenevan budjettirahoituksen maailmassa meidän on myös syytä arvioida, mistä asiakkaat ovat valmiita meille maksamaan. Samalla on tehtävä strategista arviota siitä, onko työmme juuri oikein painotettu. Tähän asti käydyt keskustelut sidosryhmiemme kanssa on käyty avoimessa hengessä tavoitteena yhdessä katsoa eteenpäin yhteistyömahdollisuuksia ja haasteita. Olemme saaneet paljon arvokkaita näkökohtia toimintaamme ja sen kehittämiseen. Ihmiset ovat osaamisellaan ja kyvykkyydellään GTK:n keskeinen pääoma. Tämän osaamispääoman kartuttaminen ja siirtäminen uusille tekijöille on tärkeä osa kehittymistä ja kehittämistä. Tälle tielle on rakennettava kestävä perusta. Vankimman reitin kartoittajilla on nyt suuri vastuu ja mahdollisuus. Uuden strategian avulla GTK katsoo tuolla tiellä eteenpäin. Mika Nykänen pääjohtaja Geologian tutkimuskeskus – Geologiska forskningscentralen Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen vuonna 1885 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka palvelevana geoalan osaamiskeskuksena on geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Tutkimusohjelmamme luovat uutta teknologiaa, sovelluksia ja innovaatioita yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Toimintamme Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 96, 02151 ESPOO Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL 1237, 70211 KUOPIO on valtakunnallista ja kansainvälisesti aktiivista. GTK:ssa on henkilöstöä noin 580. Geofoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, suomenkielisenä ja englanninkielisenä numerona. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute: www.gtk.fi/ajankohtaista/painotuotteet/geofoorumi. Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL 97, 67101 KOKKOLA Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL 77, 96101 ROVANIEMI 1/2015 Geofoorumi 3 Lyhyesti Suomen malli kiinnostaa Chilessä – Voimme oppia toisiltamme paljon, sanovat chileläisten Suomen vierailua vetänyt Ricardo Aliaga Cruz (oik) ja GTK:n Pentti Noras. Kaivosteollisuus on Chilen merkittävin teollisuudenala ja talouden peruspilari. Erityisen suuri merkitys on kuparilla, jonka tuottajana maa on maailman suurin. Chilessä ei juuri kuitenkaan ole omaa, sektorin lisäarvoja tavoittavaa, liiketoimintaa. Toisin on Suomessa, jonka monipuoliseen kaivosklusteriin kuuluu muun muassa suuri joukko kone-, laiteja palvelualan yrityksiä. Suomi ja Chile ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välistä yhteistyötä maiden välillä. Sopimus on jo johtanut käytännön toimiin ja helmikuussa 2015 chileläisen maakuntahallituksen jäsenistä koostunut ryhmä vieraili GTK:ssa, Tekesissä, työ- ja elinkeinoministeriössä, Chilen suurlähetystössä ja Aalto-yliopiston Design Factoryssa. Chileläisten vierailua isännöinyt GTK:n yhteysjohtaja Pentti Noras näkee yhteistyössä tilaisuuden Suomen kaivosklusterin kehittämiseen. – Chileläiset haluavat luoda jotain sellaista, mitä meillä jo on. Suomen tavoitteena taas voisi olla pk-yritystoiminnan kasvattaminen, hän kiteyttää asetelman. GTK voi tuoda hankkeeseen geologista, rikastusteknistä ja ympäristöön liittyvää osaamistaan, mutta ennen kaikkea olemme tässä fasilitaattorina. Jos yhteinen projekti syntyy, mukaan tarvitaan myös muita suomalaisia. Lue artikkeli kokonaisuudessaan GTK:n verkkosivuilta osoitteessa: www.gtk.fi Mika Nykänen aloitti GTK:n pääjohtajana Hallintotieteiden maisteri Mika Nykänen on aloittanut GTK:n pääjohtajana 1.2.2015. Valtioneuvosto nimitti Nykäsen pääjohtajan virkaan 23.10.2014. Nykänen on aiemmin toiminut johtajana Teknologiateollisuus ry:ssä ja toimitusjohtajana Metallinjalostajat ry:ssä. Teknologiateollisuus ry:ssä hänen vastuualueenaan oli teollisuuspolitiikka ja metallien jalostuksen päätoimiala, johon sisältyivät sekä kaivosteollisuus että metallien jalostus. Hän on toiminut myös mm. Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtajana, Huhtamäki Oyj:n viestintäpäällikkönä, eduskunnan puhemiehen erityisavustajana ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä eduskunta- ja tiedotussihteerinä. 4 Geofoorumi 1/2015 GTK mukana Luonnonvaraja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (Lynet) Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (Lynet) on 7 tutkimuslaitoksen ja 4 eri hallinnonalan välinen verkosto. Tavoitteena on tutkimuksen keinoin edistää siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan, jossa kestävän luonnonvaratalouden tuotteet ja palvelut luovat hyvinvointia ja vaurautta. Lynetillä on myös tärkeä rooli tutkimus- ja tiedepolitiikan vaikuttajana. Verkostoon kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Suomen ympäristökeskus ja VTT Oy. www.lynet.fi Lyhyesti Viime vuosien kaivosbuumi on laantunut, ja olosuhteet ovat muuttuneet epävakaammiksi talouden epävarmuuden myötä. Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa, mikä on 45 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suomi on yhä yksi houkuttelevimmista kaivosmaista maailmassa, ja alan tuotteita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun kaivosteollisuuden toimialaraportissa, joka julkaistiin 25.11.2014. Suomen vetovoimatekijöitä ovat muun muassa geologinen tieto ja osaa- Esko Koistinen, GTK Kaivosalan suhdannevaihtelut näkyvät koko arvoketjussa minen, hyvä malmipotentiaali, toimiva infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Pitkät lupaprosessit, kiristyvä verotus ja kaivosvastainen ilmapiiri voivat heikentää kiinnostusta investoida Suomeen. Kaivosteollisuuden toimialaraportti on luettavissa verkossa osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi. EU:n innovaatiokeskittymä Suomeen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) rahoittaa eurooppalaista raaka-ainetarpeisiin syventyvää mineraalialan innovaatiokeskittymää, jonka kuudesta toimipaikasta yksi perustetaan Espoon Otaniemeen. EIT investoi EIT Raw Materials -innovaatiokeskittymään ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 270 miljoonaa euroa. Investoinnilla tavoitellaan uutta mineraalialan yritystoimintaa aktivoimalla tutkimustulosten kaupallistamista, tuetaan uusien yritysten perustamista sekä järjestetään monipuolista koulutusta. Tavoitteena on luoda Eurooppaan 10 000 uutta työpaikkaa, käynnistää 50 uutta vireää yritystä sekä lisäksi kouluttaa 8 000 uutta yrittäjää. Keskittymään kuuluu yhteensä yli 120 yritystä, yliopistoa sekä tutkimuslaitosta eri puolilta Eurooppaa. Suomesta mukana ovat Outotec, Metso, Spinverse ja FIMECC, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä VTT ja GTK. EIT Raw Materialsin toimipaikat sijaitsevat Espoon lisäksi Luulajassa Ruotsissa, Leuvenissä Belgiassa, Krakovassa Puolassa, Metzissä Ranskassa ja Roomassa Italiassa. Innovaatiokeskittymää varten perustettavan yhdistyksen toimipaikka tulee olemaan Berliinissä. Luulaja Espoo Leuven Berliini Krakova Metz Rooma 1/2015 Geofoorumi 5 Geoaineistot Rockplan on geologisen tiedon suurkuluttaja Teksti Timo Hämäläinen kuvat Rockplan Oy Kalliotiloja ja tunneleita suunnitteleva Rockplan käyttää monipuolisesti hyväkseen GTK:n tuottamaa geologista tietoa. GTK:n laatima kalliopintamalli Länsimetron alueelta, jota Rockplanin geologit ovat käyttäneet alustavana lähtötietona suunnittelussa. – Olemme geologisen tiedon suurkuluttaja. Käytämme kaiken olemassa olevan tiedon eikä mikään meille riitä. Tulemme aina tilanteeseen, jossa meidän pitää hankkia lisää tietoa sekä syventää ja jalostaa sitä edelleen, Rockplanin toimitusjohtaja Jarmo Roinisto sanoo nauraen. Hänen mukaansa työnjako GTK:n ja yritysten kesken on erinomainen. – GTK tuottaa ja kokoaa geologista tietoa kansallisella tasolla. Me ja muut hankkeisiin investoivien yritysten ja yhteisöjen palveluksessa olevat asiantuntijat tarkennamme tätä tietoa projektikohtaisesti. 6 Geofoorumi 1/2015 Aineistoa tietokannoista Rockplanin kalliorakentamisen kohteet sijaitsevat useimmiten kaupunkialueilla ja rakennetuissa ympäristöissä. Kyse voi olla esimerkiksi tietunnelista, kauppakeskuksen laajennuksesta tai erikoiskohteesta, kuten ydinjätevarastosta. Rockplan auttaa yrityksiä ja yhteisöjä toteuttamaan investointikohteet mahdollisimman järkevästi ja turvallisella tavalla. Suunnittelu- ja kehitysvaihe kestää kohteesta riippuen kuukausista useisiin vuosiin. – Maanalaisiin investointeihin liittyy aina riskitekijöitä. Riskien pienentämi- seksi kohteen geologiset olosuhteet pitää selvittää mahdollisimman tarkasti. Suunnittelutoimisto tekee kehitystyötä yhteistyössä asiakkaan, muiden asiantuntijoiden, lausunnonantajien ja viranomaisten kanssa. Työhön osallistuu usein monia organisaatioita ja kymmeniä ihmisiä. Kaikille näille tahoille pitää tuottaa niiden kaipaamaa tietoa. Rockplanin geologit hakevat geologista aineistoa GTK:n verkossa toimivasta Hakku-palvelusta. – Tietokannoista löytyvä digitalisoitu geologinen tieto tausta-aineistoineen on nopeasti ja helposti saatavilla, mikä vastaa i i Kuva esittää Keilaniemen aseman mallinnusgeometriaa, joka on laadittu geologisten tutkimusten ja mallinnusten perusteella. Mallissa on eroteltu kallio-ominaisuuksiltaan erilaiset vyöhykkeet. i hyvin nykyajan tarpeita. Aiemmin vastaavan tiedon hankinta edellytti vierailua GTK:n toimitiloissa ja asiantuntijan tapaamista, Roinisto toteaa. Rockplan hyödyntää kaiken GTK:n tuottaman tiedon, joka liittyy kyseessä olevaan hankkeeseen. – Analysoimme saamaamme tietoa, arvioimme sen riittävyyttä ja pohdimme, mitä lisätietoa tarvitsemme hankkeen viemiseksi eteenpäin. Kun Rockplanin asiantuntijat ovat perehtyneet kohteeseen, he selvittävät tarvittaessa taustatietoja GTK:n asiantuntijoiden kanssa. ” Tietokannoista löytyvä digitalisoitu geologinen tieto tausta-aineistoineen on nopeasti ja helposti saatavilla.” – Haastattelemme asiantuntijoita saadaksemme käyttöömme kaiken olemassa olevan tiedon kohteen kallioperästä. Hiljaista ja syvää tietoa on aina valtavasti. Jarmo Roiniston mukaan hyvälaatuisen geologisen perustiedon tarve lisääntyy, sillä kallioperään suunnitellaan tiloja ja tunneleita entistä enemmän. Kaiken lisäksi tiloja rakennetaan aiempaa syvemmälle. Länsimetron Keilaniemen aseman ajotunnelin eteläisen liittymishaaran kallion laatu osoittautui hyvin heikoksi. Rakennustyöaikana tehtiin lisää kallionäytekairauksia. Tämän lisäksi seurattiin tarkasti injektointiporausten porauspöytäkirjoja. Kallion laatua kuvaavaa piirustusta päivitettiin jatkuvasti sitä mukaan kun saatiin uusia tutkimustietoja. Kaikkea sitä on mahdoton siirtää tietopalveluihin. Tiedon tuottamisen lisäksi GTK kehittää geologiseen tutkimukseen, mallinnukseen ja kallioperän hyödyntämiseen liittyviä menetelmiä. Roiniston mukaan niistä hyötyvät kaikki kalliorakentamiseen ja kaivannais- sekä kaivosteollisuuteen kytkeytyvät toimijat. – GTK on yksi keskeinen menetelmien kehittäjä Suomessa. Sovellusten leviäminen yleiseen käyttöön lisää alan kilpailukykyä. Syvempiin kerroksiin Vaikka GTK ja tietopalvelut saavatkin Roinistolta kehuja, hän löytää myös kehitettävää. – Geologiaa ei suinkaan ole tutkittu riittävästi. Pikemminkin päinvastoin. Meillä on jo paljon karttatietoa ja hienoja tulkintoja kallioperästä, mutta tietoa tarvitaan vielä paljon lisää. Pyrkimys tiivistää kaupunkirakenteita ja tarve tehdä maanalaisia liikenne- ja telekommunikaatioväyliä sekä vesi- ja energiahuoltoratkaisuja lisäävät kallioperän käyttöä ja maanalaista rakentamista. 1/2015 Geofoorumi 7 Geoaineistot – Geologisen tiedon tarve lisääntyy koko maassa, sillä maanalaisia tiloja ja tunneleita rakennetaan kaikkialle, myös pienimpiin kuntiin, Roinisto toteaa. Kalliorakentajia kiinnostavat esimerkiksi kalliopinnan sijainti maanpeitteisillä alueilla, kallion heikkousvyöhykkeiden sijainti ja niiden kaltevuus, kallion jännitystilat ja pohjavesivirtaukset. Pyrkimykset maa- ja kallioperän hyödyntämiseen lämmitysenergian tuotannossa lisäävät kiinnostusta kallioperän geotermisiin ominaisuuksiin. Samalla kun kalliotiloja rakennetaan yhä enemmän, niitä rakennetaan yhä syvemmälle. Tämä lisää tarvetta luoda hyvälaatuista, 3D-kuvaa kallioperästä. – Kallioperää hyödynnetään nykyään kymmenien metrien tai jopa monen sadan metrin syvyyteen. Kalliiden investointien edellytyksenä on, että syvällä olevasta kalliosta saadaan luotettavaa tietoa jo lähtötilanteessa. Jos tietoa ei ole, investoinnin liikkeellelähtö vaarantuu. Pahimmillaan investointia ei edes uskalleta tehdä. Hyvälaatuisen perustiedon merkityksestä Roinisto ottaa esimerkiksi Helsingin kaupungin Vuosaaren voimalahankkeen. Voimalan suunnittelijat pohtivat, miten kaukolämpö olisi parasta siirtää Vuosaaresta Lassilan kaupunginosaan, tunnelissa vai katuun upotetuissa putkissa. – Koko alueelta oli valmiina korkealaatuinen kartta-aineisto. Sen perusteella pystyimme hyvin nopeasti kertomaan, että tunneli oli mahdollista rakentaa. Pystyimme myös antamaan tunnelille pääpiirteisen linjauksen. Vastauksella oli kiire, sillä lämpövoimalan aikataulu oli jo lyöty kiinni. Ilman olemassa olevia laadukkaita aineistoja kaukolämpö virtaisi nyt Vuosaaresta Lassilaan kadun alla putkissa. Roiniston mukaan tunneli oli tässä tapauksessa putkiin verrattuna huolettomampi ja elinkaarikustannuksiltaan huomattavasti parempi vaihtoehto. l 8 Geofoorumi 1/2015 Tunneliperä odottaa injektointia. Esi-injektoinnissa reiät näyttävät joskus olevan hyvinkin lähellä toisiaan, mutta viuhkan geometriasta johtuen reikien toisessa päässä etäisyydet voivat olla useita metrejä. Reikiin on asennettu venttiileillä varustetut injektointimansetit, jotka on korkeiden injektointipaineiden vuoksi ankkuroitu ketjuilla kiinni kallioseinään. Perustiedosta kohti rakentamista GTK:n tuottama, kokoama ja jakama geologinen perustieto nopeuttaa hankkeiden läpimenoa ja pienentää toteutuksen kustannuksia. Rockplanin viisi geologia hyödyntävät geologista perustietoa kaikissa kohteissa, joita yritys suunnittelee ja kehittää. Hankkeet voivat olla pieniä, suuria tai vielä suurempia, tavanomaisia tai hyvinkin erikoisia. Toimitusjohtaja Jarmo Roinisto ottaa esimerkiksi kolme kohdetta: Kimolan kanavan kunnostuksen, Länsimetron rakentamisen sekä Pyhäsalmen kaivoksen pohjalle rakennettavan tilan, johon sijoitetaan CERNistä lähetettävien protonien ilmaisin. Kanava uusiksi Kouvolan ja Iitin alueella sijaitseva Kimolan kanava kunnostetaan lähivuosina vesiliikenteelle sopivaksi väyläksi. Kanava on uiton loputtua seisonut tyhjän panttina jo yli vuosikymmenen. Kallion laatua selvittäneet geologit tutustuivat ensin GTK:n tietopalveluista löytyvään kallioperäkartta-aineistoon. He saivat käyttöönsä myös kahden yli 60 vuotta aiemmin tehdyn kairauksen tiedot raportteineen. GTK:n Lopen kairasydänarkistosta löytyivät vielä vanhat kairausnäytteet, jotka nyt tutkittiin uudestaan. Kallioperään tarvittiin enää kaksi uutta kairausta. Sen jälkeen koossa oli riittävä määrä tietoa, jonka perusteella kohteesta voitiin tehdä geologinen ja kalliomekaaninen malli ja edetä suunnittelussa kohti yksityiskohtaista lujitusten ja tiivistysten määrittämistä. – Tallella olevien tietojen avulla hankkeen kustannuksissa säästettiin merkittävästi, Roinisto toteaa. Rockplan-yhtiöryhmä l Yhtiöryhmään kuuluvat Rockplanin Louhintakohde kartoitetaan rakennegeologian, kalliomekaniikan, lujituksen ja tiivistyksen parametrien määrittämiseksi. Havainnot kirjataan ja niiden mukaan laaditaan louhintalujitus- ja tiivistyssuunnitelmat. Länsimetron valtava työmaa Neutriinojen ilmaisin kaivokseen Metroyhteyden jatkaminen Helsingin Ruoholahdesta Espooseen on poikkeuksellisen suuri rakennushanke. Geologisen tiedon varmistamiseksi Länsimetron vaikutusalueella on kairattu yhteensä 262 reikää, joiden yhteispituus on yli 20 kilometriä. GTK:n tietokannoissa oli Helsingin alueelta valmiiksi paljon geologista tietoa, Espoon puolelta vähemmän. Sitä varten GTK sai toimeksiannon tuottaa lisää perustietoa ja tulkita sekä tarkentaa tietoa. Samaan aikaan Rockplan organisoi kenttätutkimuksia, jalosti geologista tietoa edelleen ja teki yksityiskohtaisia tutkimuksia. Roiniston mukaan ilman valmista geologista tietoa Länsimetro-hankkeen valmistelu olisi vienyt jopa vuosia kauemmin. – Kaikissa kalliorakentamisen kohteissa pystytään hyvälaatuisen geologisen perustiedon avulla nopeuttamaan aikatauluja, pienentämään kustannuksia ja hallitsemaan paremmin sekä tekniikkaa että riskejä. Erikoiskohteista erikoisimmaksi voinee sanoa Pyhäsalmen kaivoksen pohjalle suunniteltua tilaa, johon on tarkoitus sijoittaa neutriinojen tutkimukseen tarkoitettu uuden sukupolven LAGUNALBNO-ilmaisinlaitteisto. LAGUNA-LBNO-neutriinoilmaisimella on tarkoitus hankkia uutta tietoa luonnon pienimpien rakenneosasten ominaisuuksista ja käyttäytymisestä. Laitteella voidaan muun muassa tutkia hiukkasmassojen syntyä ja avaruudesta tulevaa neutriinosäteilyä. Ilmaisin sijoitetaan mahdollisimman syvälle maan alle, jotta vältytään mittauksia haittaavalta häiriösäteilyltä. Vuosia kestäneen selvityksen perusteella ilmaisimen paras sijoituspaikka Euroopassa on Pyhäsalmen kaivos, joka ulottuu 1 400 metrin syvyyteen. Kaivos on myös mittausten kannalta ihanteellisella etäisyydellä CERNistä, josta neutriinot lähetetään kohti ilmaisinta. CERNissä rakennetaan parhaillaan demolaitetta. Ennen lopullista laitetta lisäksi Kalliotekniikka ja ruotsissa Rockplan Sweden Ab. l Palvelut kattavat projektijohtamisen palvelut, konsultoinnin ja ympäristöpalvelut. Keskeinen osa tätä palvelua on investointikohteiden hankekehitys, suunnitteluratkaisujen kehittäminen ja ympäristövastuiden valvonta. l Yhtiön omilla palkkalistoilla on viime vuosina työskennellyt 60–70 henkilöä, alihankkijoita keskimäärin 20–30 henkilöä. l Yhtiöryhmän liikevaihto on 5,5 miljoonaa euroa. on tarkoitus rakentaa vielä pilottilaite, joka sijoitetaan Pyhäsalmen kaivokseen. Pilottilaitteen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa. Kun siitä on saatu riittävästi kokemuksia, rakennetaan suurempi tutkimuslaite. Kansainvälisellä rahoituksella toteutettavaan hankkeeseen osallistuu yliopistoja ja organisaatioita 14 maasta. Suomesta mukana ovat Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen lisäksi teollisuuspartnerina Rockplan. – Olemme saavuttaneet tutkimusorganisaation luottamuksen siihen, että hanke pystytään viemään onnistuneesti läpi, Roinisto iloitsee. Roiniston mukaan oleellista on, että Rockplan pystyi luotettavasti kuvailemaan kallioperän olosuhteet ja riskit. Siihen on käytetty samaa systematiikkaa kuin muissakin kohteissa, joissa geologista perustietoa on täydennetty ja tarkennettu lisätutkimuksilla. l 1/2015 Geofoorumi 9 Energia tEKSTI Jaana Ahlblad Ajatus turpeesta energianlähteenä tuli Suomeen Neuvostoliitosta 1970-luvun alussa. Nyt Suomen kannattaisi viedä turveosaamista tropiikkiin, ehdottavat Pöyryn energia-asiantuntijat. Energiaa etsimässä Mikko Käkelä – Meillä ei ole tarvetta eikä halua ottaa kantaa turpeen puolesta tai sitä vastaan energian lähteenä, konsulttiyhtiö Pöyryn energiaasiantuntijat Aimo Vitikka ja Juha Elo (oik.) toteavat. Turpeen käyttö Suomen energiantuotannossa tullee hiipumaan 50 vuoden kuluessa. Muutama uusi, osin turvetta polttava voimalaitos tullaan vielä rakentamaan, mutta kun ne ovat teknisesti tiensä päässä, turve-energiakin todennäköisesti on. Näin arvioi henkilökohtaisena näkemyksenään Aimo Vitikka, konsulttiyhtiö Pöyry Oyj:n seniorikonsultti. – Turpeen energiakäytössä on ollut vakaata, pientä laskua. Samanlaista on näköpiirissä lähitulevaisuudessa, Vitikka kertoo. CO2-päästöjen vähentämiseksi on olemassa teknologiaa, mutta sen käyttöönotto vanhenevissa laitoksissa on kallista. Vitikan mukaan voimalaitospäällik10 Geofoorumi 1/2015 kö kyllä mielellään näkisi, että biomassan seassa palaa myös turvetta. GTK ja Pöyry ovat tehneet yhteistyötä turpeen ympärillä 30 vuotta. Vuosikymmenet puhuvat puolestaan, mutta Vitikka vahvistaa, että Pöyryllä ollaan tyytyväisiä. – Olemme ostaneet GTK:lta tarvitsemamme turvetutkimuksen, sillä keskuksella on hyvä osaaminen ja ajanmukaiset laitteet. Suomi on turveosaamisen ykkösmaa, ja on luontevaa tehdä yhteistyötä suomalaisen tutkimuskeskuksen kanssa. Vaikka turpeen osuus Suomen energiatuotannossa tulee hitaasti laskemaan, GTK:n turveosaamista tarvitaan edelleen. Vitikan mukaan nyt kannattaisi suunnata tropiikkiin – maihin, joissa muita ener- giavaihtoehtoja on esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi vähän. Kaikki alkaa tutkimuksesta Monissa keskisen Afrikan valtioissa, kuten Ruandassa, Burundissa ja Ugandassa, turvevoimala on Aimo Vitikan mukaan yksi realistinen energiantuotannon vaihtoehto. – Valtiot sijaitsevat sisämaassa, kaukana suurista vesistöistä. Niissä ei ole myöskään biomassavaroja polttoaineeksi asti. Maantieteellisen sijainnin vuoksi aurinko- ja tuulienergian mahdollisuudet eivät ole Afrikan parhaita. Lisäksi aurinkoenergia on turpeen energiakäyttöä huomattavasti kalliimpaa. Keski-Afrikassa ei ole merkkejä viimeisimmästä jääkaudesta, joten turvepatjat voivat olla jopa 30 metrin paksuisia. Suomessa turvetta löytyy 2–3 metrin paksuudelta. – Toisaalta tropiikissa on paljon kosteikkoalueita, joissa turvetta on vain pinnalla, joten maaperätutkimusta ja laboratoriopalveluja tarvitaan paljon. Alle 10 % mahdollisista alueista lopulta sopisi tuotantoon, Vitikka toteaa. Tärkeää tietoa polton kannalta on turpeen tuhka- ja rikkipitoisuudet. Alueen inventointi kertoo myös arvion turpeen määrästä. Jos alue on tuotantokelpoinen, yksityiskohtaiset suunnitelmat Pöyry teettää siihen erikoistuneella yrityksellä. – GTK kartoittaa maaperätutkimuksella suuret linjat, sitten voi alkaa laskea muun muassa tarvittavien traktorien määrää ja miettiä, miten alue ojitetaan. Tällainen työnjako toimii Pöyryn kannalta optimaalisesti. Ruotsi vie markkinat? Kehittyvissä maissa energiayritykset velvoitetaan toimimaan kansainvälisesti laadittujen säädösten mukaan. – Vain jo aiemmin viljeltyjä alueita voi ottaa turvetuotantoon. Viljelijöille maksetaan kompensaatiota, osa heistä saa työpaikan voimalaitoksesta, Vitikka kertoo käytännöistä. Hänen mukaansa turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta biodiversiteettiin. Sitä seniorikonsultti ihmettelee, miksei suomalaisia turpeentuottajayhtiöitä Afrikassa näy. – Vahvassa suomalaisosaamisessa on paljon mahdollisuuksia. Reviirejä ei ole vielä jaettu, mutta ruotsalaiset näyttävät valtaavan markkinat. Suomalaisyhtiöt eivät tunnu olevan kiinnostuneita lähtemään kauemmas, ne toimivat turpeentuottajina omille voimalaitoksilleen. Pöyry tekee Afrikassa yhteistyötä myös ruotsalaisten kanssa. Yhtiö toimii neuvonantajana muun muassa suuressa turvevoimalaprojektissa Ruandassa. – Voimalalla ja sähköntuotannolla on iso merkitys maan taloudelliselle kehittymiselle. Turve on omaa, paikallista polttoainetta. Mahdollisimman pienellä haitalla Energiantuotanto maapallolla on aina kompleksinen asia ja vaatii tasapainoilua monen painavan tekijän välillä. Vitikan kollega, johtaja Juha Elo toteaa, että energiantuotantoa on lähestyttävä suhteellistavalla näkökulmalla ja tehtävä valinnat siten, että ne aiheuttavat paikallisesti mahdollisimman vähän haittaa. Turve-energian osuus on Suomessa noin 6 %. Vuonna 2009 turpeella tuotettiin 25 terawattituntia, viime vuonna noin 17–18 terawattia. Käyttöön vaikuttaa myös tuotantokesän sää. Elo kertoo, että turpeen sijaan kattiloihin on alettu hankkia kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa biomassaa. Kuuden maanosan Pöyry l l l l l l suunnittelu- ja konsultointiyhtiö vuodesta 1958, perustaja professori Jaakko Pöyry keskittynyt viime aikoina energiaan ja metsäteollisuuteen toimintaa jokaisessa maanosassa Etelämannerta lukuunottamatta henkilöstöä noin 5 700 liikevaihto 571 miljoonaa euroa vuonna 2014 ”Yhtiön nimi toimii jäänsärkijänä keskusteluissa. Usein kollegat ulkomailla esittelevät meidät asiakkaille ’niinä ihmisinä, jotka osaavat lausua firmamme nimen oikein’.” Juha Elo. ” Sekä polttoturpeen että kasvuturpeen tuotantomaita on kymmenkunta. Turpeentuotanto jakautuu puoliksi polttoja kasvuturpeen välillä.” Paluu turpeeseen on hintasyistä epätodennäköistä. – Yhä pienemmillä tuotantoalueilla mennään edelleen. Käyttöä tulee hiukan helpottamaan hallituksen esittämä turpeen energiantuotantoa koskevan veron höllentäminen. Pitkään energia-asioita pyörittäneillä pöyryläisillä on oma näkemyksensä eri tuotantovaihtoehtojen keskinäisestä paremmuudesta. – Paras kattaus on hyvä sekoitus erilaisia tuotantomuotoja, Elo ja Vitikka toteavat tarkentamatta sekoitussuhdetta. – Tärkeintä on energiahuollon ja sähköntuotannon varmuus. Energiankysyntä joka tapauksessa ylittää tarjonnan, omavaraisia emme ole. Tieteen ehdoilla GTK ja Pöyry tekevät yhteistyötä Suomen turvevarojen inventoinnissa. Pöyry on laatinut skenaarion siitä, paljonko ja missä GTK:n pitäisi inventoida, jotta turvetta riittäisi voimalaitoksiin. Tämäkin projekti sujui Elon ja Vitikan mukaan ongelmitta, sillä Pöyry on samaa mieltä asioista GTK:n kanssa. – Tiedettä vastaan ei voi jäkittää, ei varsinkaan luonnontieteitä, Vitikka toteaa. Molemmat energiakonsultit kannattavat varauksetta energiansäästöä. Vitikka ja Elo kannustavat kaikkia ihmisiä miettimään hetken omaa energiankulutustaan ja tapoja säästää energiaa. Pöyryläisten mukaan ilmassa on uuden öljykriisin tuntua. Öljyn edullinen hinta saattaa vaikuttaa suurissa linjoissa niin, että bioenergiaan ja uusiutuvien lähteiden käyttöön sijoittaminen hidastuu.l 1/2015 Geofoorumi 11 Tutkimus Ilmastotietoa Huippuvuorilta GTK:n ja Helsingin yliopiston tutkijat analysoivat parhaillaan Huippuvuorilta haettuja sedimenttinäytteitä. Tulokset kertovat ilmastonmuutoksesta ja ihmisen ilmiötä kiihdyttävästä vaikutuksesta. Tutkimusretkikuntalaiset olivat hyvin varustautuneita. Vasemmalta Antti Ojala, Joanna Pawłowska, Mimmi Oksman, Tomi Luoto, Mateusz Damrat ja Laura Arppe. TEKSTI Timo Hämäläinen kuvat Antti E. K. Ojala Kun tutkijoita kuljettanut lentokone heinäkuun alussa 2013 laskeutui pääkaupunki Longyearbyenin lentokentälle, ulkona vallitsi tavanomainen kesäsää: 12 Geofoorumi 1/2015 muutama aste lämmintä, sumuista ja jonkin verran tuulta. Siis kuin marraskuisessa Suomessa. Huippuvuorilla elettiin kuitenkin tuohon aikaan vielä yötöntä yötä. Hyvä niin, sillä retkikuntalaisia odotti viisi työntäyteistä viikkoa. Tarkoitus oli hakea sedimenttinäytteitä Huippuvuorten etelä- osissa sijaitsevilta kolmelta järveltä, kerätä alueelta pintavesinäytteitä ja osallistua merialueilla tehtävään vesimassojen ja sedimenttilaskeumien monitorointiin. Tutkimusmatka oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa ilmaston- ja ympäristönmuutoksen QUAL-tutkimusprojektia, joka ajoittuu vuosille 2012–2016. Antti Ojala ja Mimmi Oksman ottivat Svartvatnet-järvellä näytteitä kajak-pintasedimenttikairalla. Hankkeen pääpartnereita ovat GTK:n ja Helsingin yliopiston lisäksi Varsovan yliopisto ja Merentutkimuksen instituutti Puolasta sekä Norjan Polaari-instituutti. Yhteistyöverkostossa on mukana tutkijoita myös muun muassa Kanadasta, Yhdysvalloista ja Norjasta. Oiva tutkimusympäristö Suomalaisten tutkimusretkikuntaa johti erikoistutkija Antti Ojala GTK:lta. Ryhmään kuului hänen lisäkseen kolme tutkijaa Helsingin yliopistosta: Tomi Luoto, Laura Arppe ja Mimmi Oksman. Tutkimusretki oli Ojalalle jo kolmas Huippuvuorilla. Hän osallistui aiemmin kahdelle Koillismaan alueelle suuntautuneelle tutkimusmatkalle Helsingin yliopiston ympäristögeologian professorin Veli-Pekka Salosen ryhmässä. – Koillismaalla tutkimus keskittyi jäätiköitymisen historiaan. Tarkastelun aikajänne oli kymmeniä tuhansia vuosia. Tässä QUAL-projektissa tutkimme ilmaston muuttumista viimeisten tuhansien vuosien aikana. Erityisesti meitä kiinnostavat ilmastonmuutoksen luonnollinen muutosnopeus ja voimakkuus verrattuna viimeisimpien satojen vuosien ajanjaksoon, Ojala sanoo. Huippuvuoret on tutkijoille oiva ympäristö, sillä näillä pohjoisilla alueilla ilmastonmuutos näkyy selvemmin ja Laura Arppe Helsingin yliopistosta keräsi sadevesinäytteitä, joista selvitetään sadeveden happi-isotoppikoostumus. Sedimenttinäytteiden isotooppikoostumusta verrataan nykyiseen koostumukseen. kaksi kertaa nopeammin kuin vaikkapa Suomessa. Tutkimukset auttavat ymmärtämään, miksi ja miten ilmasto on vaihdellut herkillä arktisilla alueilla, sekä suhteuttamaan vaihtelua meneillään olevaan muutokseen. Huippuvuorten eteläosan ilmasto on riippuvainen Golf-virrasta, joka haarautuu näillä kohdin. Etelästä tuleva verrattain lämmin mutta suolaisempi Golf-virta sukeltaa Huippuvuoren viertä etelään päin virtaavan kylmemmän vesimassan alle. Lisäksi mereen valuu makeaa vettä Huippuvuoren sulavista jäätiköistä. – Yhdessä ne muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, joka vaikuttaa meriveden suolapitoisuuteen, paikalliseen ilmastoon sekä pohjoisen merijään talvisen jääpeitteen laajuuteen. Suolapitoisuuden muutokset ovatkin merkittävin merisedimenttitutkimuksista saatava muuttuja. Siksi tutkimme QUAL-hankkeessa myös järvisedimenttejä, jotta saisimme yksityiskohtaisempaa tietoa nimenomaan ilmaston perusmuuttujista kuten sadannasta ja lämpötilasta menneinä aikoina, Ojala kuvailee. Analyysin aika Tutkijat saivat kokoon suunnitellun määrän näytteitä järvien pohjasedimenteistä. Nyt on aika analysoida niitä ja kirjoittaa julkaisuja tieteellisiin lehtiin. Näytteistä tehdään fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia analyyseja. Tietoa ilmaston lämpötilasta ja lämpötilan muutoksista eri aikoina saadaan muun muassa selvittämällä surviaissääskilajiston muutoksia ja niiden pääkapseleihin sitoutuneiden happi-isotooppien koostumusvaihteluita. Myös erityyppiset mineraalimagneettiset parametrit ja sedimentin geokemiallisen koostumuksen vaihtelu kertovat ilmaston- ja ympäristö- ” Erityisesti meitä kiinnostavat ilmastonmuutoksen luonnollinen muutosnopeus ja voimakkuus verrattuna viimeisimpien satojen vuosien ajanjaksoon.” 1/2015 Geofoorumi 13 Tutkimus muutoksista tuhansien vuosien ajanjaksolla. Näytteiden analyysien lisäksi tutkijoiden pitää ajoittaa, milloin sedimentit ovat kerrostuneet järven pohjalle. Sitä varten he käyttävät radioaktiivisten isotooppien puoliintumisaikaan perustuvia hiili-14-, cesium-137- ja lyijy-210 -menetelmiä sekä paleomagneettista ajoittamista. Sedimenttien paleomagneettinen ajoittaminen perustuu maapallon magneettikentän lyhyempikestoisten niin sanottujen sekulaarimuutosten mittaamiseen. Las- 14 Geofoorumi 1/2015 keutuessaan järven pohjalle hienorakeiset magneettiset partikkelit suuntautuvat sillä hetkellä vallitsevan maan magneettikentän mukaisesti. Ajan kuluessa ne hautautuvat yhä syvemmälle sedimenttiin mutta säilyttävät kuitenkin kerrostumisen aikaisen suuntautumisensa, joka voidaan mitata ja verrata tiedossa oleviin deklinaation (eli kompassineulan eranto) ja inklinaation vuosituhantisiin muutoksiin. – GTK:lla on käytössään uusi suprajohtava SQUID-magnetometri, jolla pystytään mittamaan ja analysoimaan hyvin pienetkin magneettisen suuntautuneisuuden muutokset, Ojala kertoo. Lämpenevää tiedossa Näytteistä jo tähän mennessä tehdyt analyysit osoittavat voimakasta viimeaikaista muutosta. – Ilmasto ja ympäristö on selvästi muuttuneet Huippuvuorten eteläosissa viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muutoksen vauhti on kiihtynyt entisestään, Ojala sanoo. ” Ilmasto ja ympäristö on selvästi muuttuneet Huippuvuorten eteläosissa viimeisen reilun sadan vuoden aikana.” Muutos näkyy muun muassa lämpenemisenä ja järvien avovesikauden pidentymisenä sekä biomassan perustuotannon lisääntymisenä. Muutos on Ojalan mukaan erittäin selkeä. Geologit tarkastelevat luonnon ilmiöitä yleensä hyvin pitkällä aikajänteellä. Tiedetään esimerkiksi, että Pohjois-Euroopassa ilmasto on viimeisen 10 000 vuoden aikana vaihdellut luontaisesti 1,5–2 astetta. – Nykyinen keskilämpötilan nousu, joka on sadassa vuodessa noin asteen ver- ran, arktisilla alueilla 2–4 astetta, mahtuu monilla alueilla vielä luonnollisen pitkäaikaisen vaihteluvälin sisään. Mutta muutoksen nopeus ja hiilidioksidimäärän samanaikainen lisääntyminen ilmakehässä ovat hyvin huolestuttavia ilmiöitä. Huippuvuoren eteläosissa voi silmin havaita, kuinka lämpeneminen muuttaa maisemaa. Jäätiköt ovat vetäytyneet merkittävästi jättäen jälkeensä kumpuilevia moreenialueita. Kasvillisuus ja maannoksen muodostuminen ovat lisääntyneet ja levinneet karussa maastossa. QUAL-tutkimushanke jatkuu vuoteen 2016 ja tuloksia yhdistetään muun muassa Kanadan arktisilla alueilla ilmastonmuutostutkimusta tekevien ryhmien kanssa. Muun muassa IPCC eli hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) käyttää tuloksia työssään. IPCC:n tavoitteena on tuottaa tieteellinen perusta kansallista ja kansainvälistä ilmastopoliittista päätöksentekoa varten. l Jääkarhu! Suomalaisella tutkimusretkikunnalla kävi huima tuuri. Aurinko repäisi viikon ajaksi aukon Huippuvuoria nuolevaan sumuvaippaan lämmittäen koleaa ilmaa. Ja juuri tuon viikon retkikunta vietti telttaleirissä. – Sää oli niin hyvä, että pystyimme hakemaan näytteet kaukaisimmastakin tutkimuskohteesta. Huonolla tuurilla olisi satanut räntää, kivikko olisi muuttunut liukkaaksi ja liian vaaralliseksi kulkea, Antti Ojala kuvailee. Viikon telttailu oli poikkeuksellinen jakso. Muun ajan tutkijat asuivat puolalaisten 1950-luvulla Hornsundiin perustamalla tutkimusasemalla (http://hornsund.igf.edu.pl/en/). Asemalla on kaikki mukavuudet, kuten lämmitys, lämmin vesi, hyvin varusteltu keittiö, kerrossängyt ja satelliitti-TV. Hornsundin tutkimusasemalta teltat ja muut varusteet kuljetettiin ensin jäälohkareiden täyttämän merenlahden yli kumiveneellä telttaleiriin. Loppumatkan varsinaiseen kohteeseen tutkijat kulkivat jalkaisin. Patikoitavaa kertyi kuutisen kilometriä suuntaansa. – Yli puolet ajasta kului pienten kumiveneiden, perämoottorin, sedimenttikairojen ja muiden tavaroiden siirtämisen järvelle ja takaisin. Muihin kohteisiin pääsimme helpommin, kävellen suoraan tutkimusasemalta, Ojala kertoo. Huippuvuorilla pitää varautua jääkarhuihin. Säännön mukaan maastossa pitää liikkua vähintään kaksistaan, ja ainakin toisella pitää olla mukanaan isokaliiperinen ase. Telttailijat pitivät yöaikaan jääkarhuvahtia kahden tunnin vuoroissa. Lisäksi leirin ympärille viritettiin lanka, johon kutsumaton vieras törmäisi ja aiheuttaisi paukkuvan hälytyksen. – Heräsin paukkeeseen, sieppasin kiväärin käteen ja juoksin ulos, Ojala kuvailee yöllistä pikaherätystään. Herätyksen aiheuttajaksi osoittautui onneksi yksi leiriläisistä, joka oli unen pöpperössä unohtanut langan olemassaolon. Ojalalta jäi jääkarhu näkemättä, mutta vahtivuoroja hän kuvailee elämyksiksi hiljaisuuden keskellä. Vaikka ilmastossa tapahtuukin arvaamattomia muutoksia, tarjoaa luonto edelleen unohtumattomia kokemuksia. l 1/2015 Geofoorumi 15 Geoaineistot Anglo American käyttää GTK:n aineistoja Keski-Lapin malminetsinnässä Antti jokiranta, stt lehtikuva palvelimella. Toki käyn usein myös GTK:n sivustoilta tutkimassa eri aineistoja. Aikoinaan GTK aineistot olivat huomattavasti nykyistä kalliimpia, joten aivan pienillä yhtiöillä ei ollut varaa ostaa isoja aineistopaketteja. Nykyään GTK:n primäärinen aineisto on suurelta osin hyvin edullista tai jopa ilmaista. Tutkimustyö on tehty verovaroin, joten Jokelan mielestä on sikälikin paikallaan, että aineistot ovat kaikkien käytössä ilman suurempia korvauksia. Perusdataan on voitava luottaa Kaiken pohjana on aina se, että perusdata on hyvää ja luotettavaa. Teksti Veli-Matti Jalovaara Markkina-arvoltaan maailman kuudenneksi suurin kaivosyritys, yli 150 000 työntekijän Anglo American tekee tällä hetkellä suurisuuntaisia malminetsintätöitä Suomen Keski-Lapissa. Anglo Americanin suomalaisella tytäryhtiöllä, AA Sakatti Mining Oy:llä, on Sodankylässä valtausalueita yhteensä yli 830 neliökilometriä. Niissä riittää tutkittavaa vuosikausiksi. Anglo American on tehnyt malmitutkimuksia Lapissa jo yli kymmenen vuotta. Yhtiön tämänhetkiset tutkimukset ovat keskittyneet vuonna 2009 löytyneen Sakatin kupari-nikkeli-platina-esiintymän geologiseen ympäristöön. – Me olemme nyt ja vielä pitkään edistyneessä vaiheessa oleva malminetsintäprojekti, kertoo Sakatin projektijoh16 Geofoorumi 1/2015 taja ja AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokela. Anglo Americanin Suomen malminetsinnän kaikki 21 työntekijää ovat Sodankylän toimistossa, joka toimii myös Anglo Americanin Euroopan malminetsinnän päätukikohtana. Työntekijät keskittyvät Sakatin lisäksi yhtiön alueelliseen malminetsintään Keski-Lapissa. GTK:n aineistot päivittäisessä käytössä GTK:n aineistoilla on ollut iso rooli yhtiön Suomen Lapissa suorittamissa malminetsintätöissä. – Malminetsintämme päivittäisessä suunnittelussa on käytössä lähes kaikki se aineisto, joka GTK:lta on ollut saatavissa. Nykyisen yhtiön lisäksi, myös muissa kaivosyhtiöissä, joissa olen aiemmin toiminut, olemme yleensä ostaneet GTK:lta suuria, jopa koko maan kattavia datapaketteja, Jokela kertoo. – Olen tottunut käyttämään GTK:n aineistoja siten, että perusdata on joko paikallisesti omalla kovalevylläni tai yhtiön – Minä en ole missään muualla törmännyt siihen, että näin laaja datapaketti korkealaatuista geotietoa on internetissä vapaasti kaikkien katsottavissa ja hyödynnettävissä. Ei ole ainoastaan minun mielipiteeni, että GTK:lla on mahdollisesti eräs maailman parhaista geodatapankeista. – Erityisesti kun ajatellaan varhaisen vaiheen malminetsintää, GTK:n aineistot antavat loistavan pohjan lähdettäessä arvioimaan geologiaa erityyppisiä malmeja silmälläpitäen. Se ei kuitenkaan poista sitä, ettei yhtiöiden tarvitsisi tehdä vielä omia tutkimustöitään siihen päälle. – Jokainen malminetsintäyhtiö haluaa itse tehdä aineistoista erilaisia tulkintoja ja karttoja sekä prosessoida omalla tavallaan geofysiikan, geokemian ja geologian aineistoja. – Omilla tulkinnoilla haetaan tiettyjä, geologiaan ja eri malmityyppeihin liittyviä piirteitä. Itse prosessoituja tuloksia käytetään karttatasoina yrityksen omassa paikkatietojärjestelmässä. Se on yhtiön tuoma oma lisäarvo ja kilpailuetu. – Kaiken pohjana on kuitenkin aina se, että perusdata on hyvää ja luotettavaa. Kun GTK on tehnyt jo ison osan ” GTK:n toiminta luo kaivosteollisuudelle hyviä kosketuspintoja.” perustyöstä, malminetsintäyhtiöt voivat suunnata etsintätöitään GTK:n aineistojen pohjalta geologisesti potentiaalisille alueille ja mennä suoraan tarkempiin tutkimuksiin. Tarve perustutkimukselle ei ole kadonnut mihinkään GTK:n aineistot kattavat jo koko maan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että geologista, geokemiallista ja geofysikaalista perustutkimusta ei tarvitsisi enää tehdä, koska kaikki olisi jo tehty. – Ei GTK ole tehnyt itseään tarpeettomaksi. Esimerkiksi aiempien vuosikymmenten geologinen kartoitus on tehty niiden ajatusten ja tietojen pohjalta, jotka ovat silloin olleet vallalla. Matkan varrella geologiset tulkinnat ja ajatukset ovat kuitenkin kehittyneet. Kaikkia alueita ei minun mielestäni ole kartoitettu riittävän hyvin nykytiedon ja -ymmärryksen valossa. Minusta GTK:lla on siis yhä tekemistä myös aivan perustutkimuksessa ja -kartoituksessa. – Muina hyvinä esimerkkeinä ovat esimerkiksi geofysikaaliset ja geokemialliset tutkimukset. Koko maan kattavat lentogeofysiikan ja geokemian aineistot ovat suurimmaksi osaksi erinomaisia. Mittaus-, analyysi- ja tulkintamenetelmät kuitenkin kehittyvät ja luovat mahdollisuuksia uusille tutkimuksille ja sovelluksille. Tämä pätee kaiken muunkin geologisen tutkimuksen suhteen. Näen GTK:n tässä suhteessa tulevaisuuden edelläkävijänä toteuttamassa rooliaan tutkimuksen kehittäjänä, niin metodien kuin tulkintojenkin suhteen. Erityistä painoa pitäisi mielestäni laittaa myös jo olemassa olevien aineistojen hyödyntämiseen ja laajempaan mallintamiseen. Jukka Jokela painottaa myös sitä, että kaiken tutkimuksen ei tarvitse palvella heti esimerkiksi teollisuutta. Hän muistuttaa siitä, että tutkimuksen kautta syntyy usein tietämystä, jonka tärkeys ymmärretään vasta myöhemmin myös teollisuuden puolella. Yritykset ja GTK kehittävät uutta tietoa yhteisprojekteissa Jukka Jokela on itse ollut vuosien varrella monessa projektissa kehittämässä ja hankkimassa uudenlaista dataa. Nytkin hän on edustamansa yhtiön kautta mukana GTK:n virittelemässä projektissa, jossa EU:n osarahoituksen avulla halutaan lähteä tuottamaan aivan uutta tietoa Keski-Lapin alueelta syvägeofysikaalisilla ja seismisillä tutkimuksilla. – Kun tehdään suuria alueellisia tutkimuksia, niin käytännössä kukaan ei välttämättä pysty niitä yksin rahoittamaan, eikä suorittamaan tällaisessa laajuudessa. Katsomme, että esimerkiksi nyt kyseessä olevasta projektista löytyy tarvittava sy- nergia kaikkien mukana olevien yritysten, GTK:n ja muiden tahojen kanssa. Kaikki osapuolet voivat aikanaan hyödyntää projektista saatuja tutkimustuloksia omissa töissään. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että tutkimustulokset tulevat myös julkisiksi, jolloin ne ovat vapaasti kaikkien muidenkin käytettävissä. – Minusta on hyvä kombinaatio, että tämänkaltaista tutkimusta kehitettäessä osa rahoituksesta tulee yhtiöiltä ja osa on julkista rahaa. GTK on omalla osaamisellaan hyvä sponsori uusien menetelmien kehittämisessä, sillä GTK pystyy koordinoimaan ja suunnittelemaan vaativia tutkimuksia. – GTK:n paikallinen asiantuntemus on yksi puoli, mutta geologia on universaali ala. GTK:lta löytyy myös maailman huippuluokkaa olevaa erikoisosaamista ja kokemusta yhteistyöprojekteista ympäri maailmaa. Niissä yhtiöissä, joissa minä olen ollut mukana, konsultteja ei ole välttämättä tarvinnut aina lähteä hakemaan toiselta puolelta maapalloa. He ovat hyvin usein löytyneet GTK:lta. – GTK:n toiminta luo kaivosteollisuudelle hyviä kosketuspintoja. Toivon, että GTK säilyy vahvana datantuottajana sekä perus- ja palvelututkimuksen tarjoajana yhteiskunnassamme. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on julkinen taho, joka pystyy palvelemaan myös kaivosteollisuutta. l Valtava digitointityö on nostanut geologien tuottavuutta Kaikki vanhemman polven tutkijat ovat nähneet ajan ennen digitaalisia aineistoja, jolloin töitä tehtiin muun muassa leikkaa ja liimaa -menetelmällä, kalvoilla ja värikynillä. Jukka Jokelan mukaan etenkin he osaavat arvostaa sitä, että uusilla työkaluilla pystytään paljon aiempaa nopeammin käsittelemään valtavia määriä dataa. – Siinä on palanut valtavasti työvuosia, että vanhat aineistot on saatu siirrettyä digitaaliseen muotoon ja tuotua nettiin kaikkien hyödynnettäväksi. Suomessa ollaan oltu tässä asiassa onneksi aikaisin liikkeellä. – Esimerkiksi Outokumpu aloitti omien aineistojensa digitalisoinnin jo 1970-luvulla, reikäkorttiaikakaudella. Geodatan digitaalinen prosessointi malminetsinnän ja kaivostoiminnan hyödynnettäväksi aloitettiin Outokummulla jo 1980-luvun alkupuolella ja tätä osaamista kehitettiin voimakkaasti aina siihen asti kunnes Outokumpu lopetti oman mal- minetsinnän ja kaivostoimintansa, Kemin kaivosta lukuun ottamatta. – Siinä vaiheessa aloitettiin erittäin suurisuuntainen digitalisointiprojekti, jossa lähes kaikki Outokummun ja Rautaruukin geodatat digitoitiin ja siirrettiin GTK:n tietokantoihin. Tämä projekti kesti yli neljä vuotta ja noin kaksinkertaisti GTK:n silloisten tietokantojen aineistomäärän, muistelee suuren osan työurastaan Outokummulla tehnyt Jukka Jokela. l 1/2015 Geofoorumi 17 Geoaineistoja GTK:n aineistoja verkossa Maankamara-karttapalvelu tarjoaa tarkat korkeustiedot Teksti Veli-Matti Jalovaara GTK on yhdistänyt maa- ja kallioperäkartat tarkkaan korkeustietoon Maankamara-nimisessä uudessa karttapalvelussa. Selainkäyttöisessä ilmaispalvelussa yhdistyvät muun muassa tarkka korkeusmalliaineisto, maa- ja kallioperäkartat sekä ilmakuvat. Varjostustekniikalla osoitettu korkokuvatieto nostaa maaperäkarttojen käyttöarvoa ja tekee kartoista paremmin itsensä selittäviä. Esimerkiksi harjut erottuvat helposti ympäristöään korkeampina paikkoina. Palvelu tarjoaa käyttöön parhaan mahdollisen saatavilla olevan aineiston aina kultakin alueelta. Useita karttatasoja voi olla auki samanaikaisesti. Näkymän ymmärrettävyyttä voi parantaa säätämällä karttatasojen läpinäkyvyyttä. Maankamara-palvelun pohjakartat ja ilmakuva-aineisto tulevat Maanmittauslaitokselta. Korkeusmalli- ja laserkeilausaineistojen lähtöaineisto on myös Maanmittauslaitoksen tuottamaa, mutta visualisointi on toteutettu GTK:ssa. Palvelussa ovat nähtävissä maa- ja kallioperän yleiskarttojen sekä korkeusmallin lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet. Valittavissa on 11 eri karttatasoa. Lentokoneesta tehtävällä laserkeilauksella maanpinnasta pystytään tuottamaan erittäin tarkkaa 3D-kuvaa. Suomen maapinta-alasta 82 prosenttia on jo laserkeilattu. Maankamarapalvelussa kartoissa päästään siten jo valtaosassa Suomea 0,3 metrin korkeustarkkuuteen. Linkki palveluun on sivulla http://www.gtk.fi/tietopalvelut/ karttapalvelut/. Mineraalivara-palvelu laajenee tulkitulla tiedolla Teksti Veli-Matti Jalovaara Mineral Deposits and Exploration on etenkin malminetsijöiden suosima GTK:n avoin karttasovellus. Runsas vuosi sitten se korvasi Active Map Explorer -nimisen palvelun, siirtyi uuteen sovellus-ympäristöön, sai lisää toiminnallisuutta, paljon uusia karttatasoja ja aiempaa modernimman käyttöliittymän. Uudistuminen ei ole pysähtynyt siihen. Mineraaliesiintymäpalvelun kehityssuunta on jo jonkin aikaa ollut selvä. – Palvelussa on jo kuvaus koko GTK:n aineistosta, kuten kartta-aineistot, esiintymätiedot ja muuta faktatietoa esimerkiksi kairauksista, kertoo palvelusta vastaava johtava geologi Jouni Vuollo. – Jatkossa palveluun on tarkoitus tuoda mineraalipotentiaalidataa. GTK:lla on jo tehty kohtuullisen paljon erilaisia ennustemalleja ja 3D-aineistoja. Meillä on tehty esimerkiksi monien 18 Geofoorumi 1/2015 metallien esiintymisestä ennustekarttoja koko Suomen osalta, samoin käytettävissä on kohteellisia ennustemalleja. Palveluun tullaan siis lisäämään ennustetyyppistä dataa ja tulkittua tietoa. Jouni Vuollon mukaan jo tämän vuoden suunnitelmissa on julkaista palvelusta mobiililaitteille optimoitu versio. Sen beetaversio on jo nyt kaikkien hyödynnettävissä. Osoite: http://gtkdata.gtk.fi/MDaE/ TEKSTi Pauli Vartia Hakku-verkkopalvelusta GEOLOGISTA TIETOA KOOTUSTI GTK:n Hakkuhakupalveluun on koottu kattavasti GTK:n tuottamaa ja hallinnoimaa geologista tietoaineistoa. Palvelun avulla voi vaivattomasti hakea ja ottaa käyttöön erilaisia geologisia tietotuotteita. Hakupalvelusta löytyvät Suomen geologiaan kytkeytyvä paikkatieto, dokumentit ja metatiedot 1800-luvulta aina nykyhetkeen saakka. Hakku kattaa kaikki GTK:n tuottamat ja haltuun saamat julkiset tietotuotteet. Sisältö karttuu uusien raporttien, julkaisujen ja etenkin paikkatietotuotteiden osalta jatkuvasti. Myös vanhempaa aineistoa tulee laajemmin esille digitalisoinnin myötä. Jokaisella kokonaisuudella on oma hakukäyttöliittymänsä. Palvelun näkymä ja tuotteiden hakutavat vaihtelevat kunkin kokonaisuuden tuoteominaisuuksien mukaan. Hakutoiminnot perustuvat tietotuotteiden kuvailutietojen (metatiedot) hyödyntämiseen. Käyttäjän tehtävänä on määritellä, millä tiedoilla kokonaisuudesta rajataan kiinnostava osa. Valtaosan tuotteista voi ladata suoraan käyttöön verkkopalvelusta ja muut ovat tilattavissa. Palvelussa on sekä maksullisia että maksuttomia tuotteita. Myytäviä tuotteita ovat mm. painotuotteet ja kartat sekä osa paikkatietotuotteista. Tietotuotteita laajasti tarjolla Suuri osa Hakun sisältämistä tuotteista on ollut saatavilla aiemminkin, vaikka hakupalvelun julkaisemisen yhteydessä tuotevalikoima kasvoi merkittävästi. Kokonaan uutena tuoteryhmänä verkkojakeluun mukaan tulivat paikkatietotuotteet. Julkaisut, raportit ja kartat -kokonaisuus sisältää tiedot kaikista GTK:n tuottamista julkaisuista, GTK:n laatimista tai sille luovutetuista arkistoraporteista sekä kartoista ja karttalehtiselityksistä. Suurin osa tuotteista on vapaasti saatavilla pdf-muodossa. Paikkatietotuotteet ovat geologisesta havainto- ja mittausaineistoista tuotettuja, koordinaatteihin sidottuja aineistoja. Palvelusta voi etsiä ja ladata GTK:n tuottamia maksuttomia tai maksullisia paikkatietotuotteita. Suuri osa sisällöstä on kuitenkin suorassa verkkojakelussa: tuotteita tarjotaan ns. avoimena tietona, vapain jatkokäyttöoikeuksin tai peruslisenssillä sovituin ehdoin. Karttakäyttöliittymä helpottaa kohteiden valintaa ja tuotteiden sekä niiden formaattien katselua. Samalla käyttäjä voi tutustua myös tuotekohtaisiin metatietoihin. Paikkatietotuotteita on saatavilla nyt noin 70 kappaletta ja uusia kehitetään jatkuvasti lisää. Valokuvat-kokonaisuuden kautta on katsottavissa ja ladattavissa tiedostot yli 10 000:sta GTK:ssa tallennetusta valokuvasta. Valokuvilla on aina ollut merkittävä rooli geologisten havaintojen tallentamisessa. Vanhimmat palvelussa esillä olevat kuvat ovat 1800-luvun loppupuolelta. Koordinaattitiedot sisältäviä kuvia voi hakea myös rajaamalla kiinnostuksen kohteena olevan alueen karttapohjalta. Karttapiirrokset-kokonaisuus sisältää tiedot GTK:n vanhoista käsin piirretyistä geologisista kartoista vuosilta 1850–1970. Karttoja on yli 3 200 kappaletta, jotka kaikki ovat ladattavissa suuriresoluutioisina tiedostoina. Hakun lisäksi GTK:ssa on panostettu myös muiden tietopalvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Syksyllä 2013 julkaistiin tutkimusjulkaisujen hakupalvelu Summon, joka parantaa julkaisujen löydettävyyttä ja lisää käyttömahdollisuuksia. Kokonaisuutta täydentävät myös GTK:n kirjaston ja arkiston palvelut yhteen kokoava verkkokirjasto sekä maksullisten tuotteiden jakeluun suunnattu GTK:n verkkokauppa. Jatkokehitystyö suuntaa palveluiden entistä tiiviimpään yhteistoimintaan sekä integrointeihin. Siirry suoraan hakuun osoitteessa hakku.gtk.fi tai kulje GTK:n verkkosivujen www.gtk.fi kautta palveluun. l 1/2015 Geofoorumi 19 Pohjavesi Kymmenen vuoden päästä vettä pumpataan vaasalaisten juomavedeksi. Anne kytölä Kurikasta löytyi yllättävä pohjavesiesiintymä TEKSTI Anne Kytölä GTK:n, Vaasan Veden ja Kurikan Vesihuolto Oy:n pohjavesiyhteistyö Kurikassa johti ainutlaatuisen syväpohjavesivaraston äärelle. Syvältä maan uumenista tehty löytö turvaa Vaasan ja Kurikan kaupunkien vesihuollon, mutta tutkimukset, luvat ja putken rakentaminen vievät vielä vuosia. GTK:n tutkija Niko Putkisen mukaan Kurikan laaja-alainen syväpohjavesiesiintymä on ensimmäinen laatuaan Suomessa, mutta on mahdollista, että vastaavanlaisia esiintymiä löytyy lisää – nyt kun tiedetään, mitä pitää etsiä. Kurikan Kuusistonloukon peltomaiseman alta löytynyt pohjavesiesiintymä on erilainen kuin Suomen muut pohjavesialueet. Kun muualla pohjavesi muodostuu soraharjujen päälle satavasta vedestä, Kurikassa pohjavesi liikkuu ja varastoituu syvällä maan uumenissa, rikkonaisen kallion päällä, sora- ja hiekkapatjassa. – Itse asiassa vettä on kolmessa kerroksessa. Vesikerrosten välissä on moreenia ja päällä paksu kerros hienorakeista merisedimenttiä, Putkinen selventää. Syväpohjavesiesiintymä löydettiin GTK:n rutiinikartoituksessa, kun tutkijat kartoittivat 1980-luvun alussa kartalle rajattua pohjavesialuetta. Pohjavesialueeksi rajattu harju kuitenkin päättyi jo laakson reunalle. Koeporaukset osoittivat, että alueelta löytyykin aivan muuta, mihin Suomessa on totuttu. Pohjavesi tihkuu ruhjeisesta kallioperästä laajoilta alueilta laaksossa sijaitsevaan suppiloon, sen hiekka- ja sorapatjaan. 20 Geofoorumi 1/2015 Vaasa ja Kurikka perustavat yhteisen yhtiön, kun pohjavettä ruvetaan tutkimusvaiheen jälkeen pumppaamaan asukkaille, 100 vuotta tänä vuonna täyttävän Vaasan Veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen kertoo. Jopa kymmeniä miljoonia vuosia sitten vähitellen syntyneet syväpohjavesiesiintymän perustukset saivat viimeisen silauksensa useiden jääkausien aikana. Alueen halki on saattanut virrata myös muinainen joki. Vettä vaasalaisille ja kurikkalaisille Vaasan kaupungin vesilaitos kiinnostui GTK:n löydöstä. Kyrönjoesta juomavetensä ottava Vaasa oli etsinyt jo jonkin aikaa korvaavia ratkaisuja kaupungin vesihuollon turvaamiseksi. Pohjavesikartoituksia oli tehty tuloksetta Vaasan ympäristössä yhdessä GTK:n kanssa. Vaasan Veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen on innoissaan Kurikan pohjavesiesiintymästä. – Kurikan esiintymä on mielettömän hyvä vesilähde. Suppilossa on vettä 100 miljoonaa kuutiota, vaikka miten päin laskisi, Reinikainen sanoo. Vaasan Vesi tarvitsee tällä hetkellä noin 15 000 kuutiota vettä vuorokaudes- sa noin 70 000 ihmisen tarpeisiin. Kun mukaan lasketaan kurikkalaisten vedentarve ja varaudutaan myös kasvuun, vettä pitäisi saada noin 20 000 kuutiota vuorokaudessa. Pohjavesi turvaa vaasalaisten vedensaannin Kurikan löytö on Reinikaisen mieleen, koska Vaasan kaupungin vesihuolto on tällä hetkellä täysin riippuvainen Kyrönjoesta. Runsassateinen syksy 2012 osoitti, että kaupunkilaiset voivat jäädä hyvin helposti ilman puhdasta juomavettä. – Kyrönjoen vesi oli runsaiden sateiden takia juomakelvotonta. Emme voineet kahteen kuukauteen pumpata joesta yhtään vettä, Reinikainen kertoo. Raakaveden pilasivat runsaiden ja pitkäaikaisten sateiden mukana jokeen huuhtoutuneet ja liuenneet orgaaniset ja kiinteät maa-ainekset. Vaasalaisten juomavesi otettiin poikkeustilanteen aikana raakavesialtaana toimivasta Pilvilammesta, jonka äärellä Pohjavesitutkimusten yhteydessä seurataan pohjavesipintojen korkeuksien lisäksi sadannan määrää ja purojen sekä ojien virtaamia. Kuvassa asennetaan v-aukkoista mittauspatoa ojan virtaamaseurantaa varten. i Niko Putkinen, GTK Olli Breilin, GTK i Kuusistonloukon pohjavesialue on pääosin maatalouskäytössä. Peltoaukean takana häämöttävät Lehtivuoret, jotka kuuluvat samaan valumaalueeseen Kuusistonloukon pohjavesialueen kanssa. Pohjavesiputken pään ja maanpinnan korkeustasot mitataan tarkasti GPS-paikannuslaitteella pohjaveden pinnan määrittämistä varten. Vaasan Veden vedenkäsittelylaitos sijaitsee. Raakavesi-altaassa on noin kolmen kuukauden varasto. Kokemus opetti, ettei kaupunkilaisten vesihuoltoa voi jättää yksin Kyrönjoen varaan. – Kurikan pohjavesilöytö turvaa Vaasan kaupungin vedensaannin, mutta koska pohjavettä saadaan vasta monen vuoden kuluttua, meidän on tehtävä muitakin investointeja, Reinikainen kertoo. Joesta tuleva raakavesi esikäsitellään tällä hetkellä taivasalla olevissa avoimissa altaissa, mutta Vaasan Vesi aikoo rakentaa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan esikäsittelylaitoksen. Kun juomavesi saadaan Kurikasta, nykyinen Pilvilammen vedenkäsittelylaitos jää varalaitokseksi. Vesilöytö on Kurikan vedenottamon alla Ensimmäiset koepumppaukset Kuusistonloukossa alkoivat joulukuussa 2014. Vettä pumpattiin 60 metrin syvyyteen poratusta kaivosta. Koepumppauksessa otettiin vettä noin 3 000 kuutiota vuorokaudessa. – Kaivoja porataan alueelle lisää niin kauan, kunnes tarvittava määrä vettä on löytynyt, Niko Putkinen sanoo. Alueelle tulee vielä 5–6 kaivoa. Koepumppauksia tehdään aluksi Kurikan Vesihuolto Oy:n omistamalla tontilla. Kurikkalaisten juomavesi pumpataan siis jo nyt samalta alueelta, mutta läheltä maanpintaa. Kurikkalaiset olivat rakentaneet vedenottamonsa paikalle tietämättä, että 50–70 metrin syvyydessä vettä on vielä paljon enemmän. Tutkimukset jatkuvat vielä pari vuotta Vaasalaiset joutuvat juomaan Kyrönjoen vettä vielä muutaman vuoden, koska tutkimukset jatkuvat vuoteen 2017. Luvitukset ja noin 80 kilometriä pitkän yhdysvesiputken Kurikasta Vaasaan rakentaminen vievät lisäksi oman aikansa. Pertti Reinikainen laskeskelee, että vaasalaiset juovat pohjavettä aikaisintaan ” Kurikan pohjavesilöytö turvaa Vaasan kaupungin vedensaannin.” 8–10 vuoden kuluttua. Rahaa vuosien mittaan tarvitaan ainakin 27 miljoonaa euroa. Tutkimusvaihe maksaa noin 2 miljoonaa euroa ja yhdysputken rakentaminen noin 25 miljoonaa euroa. Tutkimusvaiheen kustannuksiin osallistuvat GTK:n ja Vaasan Veden lisäksi Kurikan Vesihuolto Oy ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. – Investoinnit ovat kovat, mutta koska pohjavettä ei tarvitse käsitellä yhtä paljon kuin Kyrönjoen vettä, säästämme tulevaisuudessa hieman yli miljoona euroa vuodessa käyttökustannuksissa, Vaasan Veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen arvioi. l 1/2015 Geofoorumi 21 Tutkimus Pohjois-Karjalasta löytyi ikiaikaista pohjavettä Veli-Matti Jalovaara, GTK Veli-Matti Jalovaara, GTK Tutkija Riikka Kietäväisen kädessä ”vuosikertavettä”. 22 Geofoorumi 1/2015 Vesi ehti muhia Outokummun kallioperässä kymmeniä miljoonia vuosia ennen kuin se päätyi tutkijoiden pulloihin. Suomalais-saksalaiset tutkijat ovat löytäneet keskimäärin 30 miljoonaa vuotta vanhaa muinaista pohjavettä 2,5 kilometriä syvästä porakuilusta, Outokummun syväreiästä, joka on Suomen syvin reikä. Tutkimuksen tulokset julkaisi Geochimica et Cosmochimica Acta -lehti. Suomen oloissa pohjaveden vaihtuminen kestää tyypillisesti kymmenistä satoihin vuosiin. Rakoja pitkin syvälle peruskallioon päätyessään vesi saattaa kuitenkin jäädä eristyksiin pitkiksi ajoiksi. Juuri näin näyttää käyneen Outokummussa kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Vuosimiljoonien aikana Outokummun muinaispohjavedestä on kehkeytynyt melkoinen koktaili. Sen suolapitoi- arto Pullinen, GTK muodostuu kallioperässä kivien luontaisesti sisältämien radioaktiivisten alkuaineiden, lähinnä uraanin, toriumin ja kaliumin hajoamisen seurauksena. Kun vedestä mitataan muodostuneiden jalokaasujen isotooppien pitoisuus, voidaan laskea niiden kertymiseen tarvittu aika. Outokummussa tämä aika vaihtelee neljästä miljoonasta 60 miljoonaan vuoteen. Useimmat havainnot keskittyvät noin 30 miljoonan vuoden vaiheille. Tuolloin Outokummun 1,9 miljardia vuotta vanha kallioperä oli jo kulunut nykyiselle tasolleen. Muinaisen veden asukit elävät eristyksissä Outokummun tutkimusreiän kairaus alkoi vuonna 2004. Tammikuussa 2005 reikä saavutti 2 516 metrin syvyyyden. suus kohoaa jopa 70 grammaan litrassa, kaksinkertaiseksi valtameriveteen verrattuna. Veteen on liuennut paljon kaasuja – Kun vesinäyte nostetaan ylös, kaasut vapautuvat maan pinnan alhaisemmassa paineessa, aivan kuin kuplat kivennäisvesipullon korkkia avattaessa. Enimmillään litrasta Outokummun syväreiän vettä vapautuu paineen hellittäessä reilu litra kaasua. Runsaimmin esiintyy metaania, typpeä, heliumia ja vetyä, GTK:n tutkija Riikka Kietäväinen kertoo. Vaikka kaasu muistuttaa koostumukseltaan perinteistä maakaasua, löytö ei tee Suomesta kaasun tuotannon luvattua maata. Syynä on peruskallion tiiviys. Kivimassaan suhteutettuna kaasua on vähän. Tutkimuksen tarpeisiin kaasua riittää Outokummussakin. Pohjaveden iän jäljille päästiin jalokaasujen avulla, joihin kuuluvat helium, neon, argon, krypton ja ksenon. Niiden tietyn massaisia atomeita, isotooppeja, Muinaisessa vedessä asustaa mikrobeja, joiden muodostamat yhteisöt ovat todennäköisesti yhtä vanhoja kuin niitä ympäröivä liemi. Syväreiässä pohjavesi esiintyy toisistaan poikkeavina kerroksina, joissa suola- ja kaasukoostumus sekä pitoisuus vaihtelevat. Myös eri syvyyksissä elävät mikrobiyhteisöt poikkeavat toisistaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että vedet eivät juuri sekoitu keskenään. Kallion rakoset ovat eristyksissä paitsi maan pinnalta myös toisistaan. Mikrobeilta eristäytyneisyys edellyttää sopeutumista auringon energian puuttumiseen. Ravintonsa ne ottavat ympäröivistä kivistä ja veteen liuenneista aineksista. Outokummun syväreiästä julkaistu tutkimus on tiettävästi ensimmäinen Suomen suolaisista pohjavesistä tehty perusteellinen ikämääritys. GTK toteutti tutkimuksen saksalaisen GFZ Potsdamin kanssa. Sen rahoittivat Suomen Akatemia ja Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma. Tutkimuksessa analysoitiin vesinäytteitä useilta eri syvyyksiltä 500 metrin syvyydeltä reiän pohjaosiin saakka. l Tutkimus Outokummun syväreiän veden iästä: Geochimica et Cosmochimica Acta 145 (2014), 159–174. Outokummun syväreiästä julkaistu kirja ”Outokumpu Deep Drilling Project 2003–2010 (toim. I. T. Kukkonen) on GTK:n sivuilla: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/specialpaper/ sp_051.pdf 1/2015 Geofoorumi 23 Tutkimus Lausunnot ovat tärkeää työtä yhteiseksi hyväksi mielipiteitä, joiden jalkoihin faktatieto saattaa jäädä – jopa lehdistön käsittelyssä. – Mitenkähän moni vaikkapa kaivosvesien käsittelyä mediassa kommentoiva taho oikeasti ymmärtää ja hallitsee vesien kemialliset muutokset sadan tai edes kymmenen vuoden aikana, GTK:n ympäristögeokemian erikoistutkija MarjaLiisa Räisänen miettii. Työmäärä vaihtelee Samu Valpola. GTK antaa viranomaisille vuosittain noin 30 asiantuntijalausuntoa. Riittävä osaaminen on tulevaisuudessakin laadukkaiden lausuntojen edellytys. TEKSTi Kari Ahokas Viranomaiset, jotka tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi tietoja esimerkiksi kaavamuutosten tai uusien teollisuuslaitosten ympäristövaikutuksista, voivat hyödyntää GTK:n asiantuntemusta ja osaamista. GTK vastaa tätä nykyä vuosittain noin 30:een viranomaisten esittämään lausuntopyyntöön. GTK ei ota lausunnoissaan kantaa siihen, pitäisikö tietty hanke toteuttaa tai 24 Geofoorumi 1/2015 pyydetty ympäristölupa antaa. Sen sijaan GTK ottaa kantaa hankkeen ympäristövaikutuksiin tai siihen, onko luvan hakija itse arvioinut ympäristövaikutukset oikeellisesti. Ympäristövaikutusten arviointi on tyypillisesti niin vaativaa asiantuntijatyötä, että GTK voi olla käytännössä ainoa puolueeton taho, joka pystyy antamaan lausunnon. – Vaikka lausuntojen antaminen vaatii resursseja, on toki positiivinen asia, että niitä meiltä pyydetään, GTK:n energiatutkimusohjelman johtava tutkija Samu Valpola sanoo. – On tärkeää yhteiskunnalle, että tutkimustieto välittyy ymmärrettävässä muodossa päätöksentekoon. Oikeellisen tutkimustiedon välittäminen juuri nyt on erityisen tärkeää. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviää ajankohtaisia ympäristöaiheita koskevaa ”mutu”-tietoa tai tunteisiin pohjautuvia GTK arvioi, että nykyisen lausuntomäärän antamiseen kuluu vuosittain työaikaa 12 henkilötyökuukauden verran. Yhteen lausuntoon kuluu siis keskimäärin reilu puolitoista viikkoa työaikaa. GTK:n antamien lausuntojen määrä vaihtelee vuosittain muun muassa suhdanteiden mukaan. Juuri nyt lausuntopyyntöjä tulee valjun taloustilanteen vuoksi vähemmän kuin joitain vuosia sitten. Silloin muun muassa kaivosbuumi kasvatti kaivostoimintaan liittyviä lupahakemuksia, joiden ympäristövaikutuksista viranomaiset kaipasivat tietoa. Lausuntojen vaatima työmäärä voi vaihdella kovastikin. Marja-Liisa Räisänen kertoo, että laajamuotoisen kaivostoiminnan lupahakemuksiin liittyvien lausuntojen tuottaminen voi viedä työryhmältä jopa useita kuukausia työaikaa. – Toisaalta, ei ole niin pientä lausuntoa, ettei siihen menisi vähintään yhtä työpäivää, Samu Valpola kuvailee turvevarantoihin liittyviä lausuntopyyntöjä. Turvepuolella erityisesti maakuntakaavoihin liittyvät lausuntopyynnöt työllistävät GTK:ta. Ne voivat olla hyvinkin laajoja ja osin johtaa myös tutkimushankkeisiin. – Jos kaavoittaja vaikkapa tahtoo, että maakunnan tulevaisuuden energiatarpeesta tietty osa otetaan turpeella, selvitämme tietoaineistoistamme, onko maakuntakaava relevantti turvevaran- ” On tärkeää yhteiskunnalle, että tutkimustieto välittyy ymmärrettävässä muodossa päätöksentekoon.” Akseli Torppa ja Marja-Liisa Räisänen. non kannalta, Valpola kertoo. Haussa on tasapaino luonnonvarojen kohtuullisen hyödyntämisen ja toisaalta suojelemisen ja säästämisen välillä. GTK:ta työllistävät kaivostoiminnan ja turvevarantojen käytön lisäksi myös muun muassa kiviainekseen liittyvät lausuntopyynnöt. Esimerkiksi ELY-keskukset kääntyvät usein GTK:n puoleen, kun ne tarvitsevat puolueetonta asiantuntijanäkemystä vaikkapa teollisuusalueen kiviainesoton tai merkittävän kaivoshankkeen ympäristövaikutuksista. ELY-keskukset hallinnoivat ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka pyrkii vähentämään tai kokonaan estämään erilaisten hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia. Myös erilaisissa lupamenettelyissä tarvitaan usein lausuntoa ympäristövaikutuksista. GTK on viranomaisille luonnollinen ensimmäinen taho, jonka puoleen kääntyä. – Olemme hyvämaineinen, puolueeton asiantuntijaorganisaatio, jonka tutkimus on korkealaatuista. Marja-Liisa Räisänen sanoo. Strategisen tutkimuksen tuoma osaaminen GTK:n hyvän maineen ylläpitäminen luotettavien lausuntojen antajana edellyttää riittävää strategisen tutkimuksen tuomaa osaamista jatkossakin. – Hyödynnämme lausunnoissamme tietoaineistojamme ja puolueettoman perustutkimuksemme tuloksia. Osaamistamme ylläpidämme monissa tutkimushankkeissa ja rahoituksemme tulee tulevaisuudessa yhä enemmän maksullisista tutkimushankkeista. Tämä saattaa asettaa haasteita puolueettomuudellemme lausunnonantajana, Räisänen sanoo. Myös Samu Valpola ja kiviaineksiin liittyvät lausuntopyynnöt tunteva GTK:n geologi Akseli Torppa yhtyvät Räisäsen huoleen puolueettoman tutkimuksen ja syvällisen osaamisen asemasta tutkimusrahoituksen uudistuessa. – Tutkimuksen rahoittaja määrää jatkossa yhä enemmän tutkimuksemme painopisteitä. Samalla rahoittaja tulee määritelleeksi myös osaamisemme kehityssuuntia. Toivokaamme, että tulevaisuudessa emme joudu tilanteeseen, jossa GTK:lta toivotaan lausuntoa, mutta emme osaa lausua asiasta mitään koska emme ole sitä tutkineet ja käytössämme ei ole asiantuntijalta vaadittavaa tarkkaa dataa. Nyt onkin ensi arvoisen tärkeää tunnistaa, mitä osaamistamme meidän tulee aktiivisesti kehittää ja suunnata perusrahoituksemme varassa olevaa tutkimusta sovelletun tiedon kartuttamiseksi, Räisänen sanoo. – Meidän on osattava lausua asiantuntevasti ja puolueettomasti myös tulevaisuudessa. Lausunnot ovat tärkeää työtä yhteiseksi hyväksi.l 1/2015 Geofoorumi 25 Ympäristö GTK auttaa Yaraa tutkimaan kaivosvesiä TEKSTI Kari Ahokas Yhteisissä hankkeissa kehitetään uutta tietoa ja toimintatapoja, joista hyötyvät Yaran lisäksi muutkin kaivosalan toimijat. Yara suomi oy Kari Ahokas Toni Uusimäki Yaran Siilinjärven fosfaattikaivos on Suomen suurin avolouhos. Kivennäislannoitteistaan tunnetun Yaran tuotanto Suomessa perustuu osaltaan yhtiön Siilinjärven-kaivoksestaan louhimiin kaivostuotteisiin. Nilsiäntien varrella sijaitseva kaivosalue on Suomen olosuhteissa sangen ainutlaatuinen. Kyseessä on Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos ja Suomen suurin avolouhos. Kaivoksesta louhitaan vuodessa lähes miljoona tonnia apatiittia, joka on lajissaan maailman puhtaimpia. Yaran tuotteiden kysyntä on ollut viime aikoina hyvää, vaikka maailman talouden tila on ollut epävakaa, Yara Suomi Oy:n Siilinjärven-toimipaikan ympäristöpäällikkö Toni Uusimäki kertoo. Yhtiö tuottaa Siilinjärven tehtaillaan noin 300 000 tonnia fosforihappoa muun muassa lannoitteiden raaka-aineeksi. Lannoitteita syntyy noin 500 000 tonnia vuodessa. Yaran yksi tärkeä kumppani Siilinjärvellä on GTK, joka on tehnyt yhteistyötä Yaran kanssa useammassakin kaivosvesiin liittyvissä hankkeissa. Tällä hetkellä organisaatiot ovat mukana muun muassa 26 Geofoorumi 1/2015 Tekesin GreenMining-ohjelmaan kuuluvassa Watersmart-hankkeessa. Watersmart pyrkii kehittämään kaivosten vesien riskinhallintaa hankkimalla entistä tarkempaa tietoa kaivosalueiden todellisista vesimääristä – vieläpä automatisoidusti – sekä kehittämällä matemaattisia malleja vesitaseen ennustamiseksi. Suomen ympäristökeskus SYKEn päävastuullisena vetämään hankkeeseen osallistuvat Yaran ja GTK:n lisäksi myös VTT, Outotec, ÅF-Consult, EHP-Tekniikka ja Kylylahti Copper. Pohjavedet seurantaan Hankkeessa GTK:n tehtävänä Yaran kaivosalueella on pohjavesien virtausten sekä maaperän geologinen 3D-mallintaminen, kun SYKE keskittyy pintavesiin ja VTT puolestaan kaivoksen suotovesiin. – Olemme mallintaneet prosessimme ja laskeneet vesitaseemme, joten olemme jo entuudestaan tietoisia, minkä verran vesiä menee minnekin, Toni Uusimäki kertoo. Päästö- ja vesiseurannan aiempaa dataa käytetään hyväksi Watersmartissa. Tiedonsaannin kehittämiseksi entisestään GTK on asentanut Siilinjärven kaivos- ja tehdasalueelle laajan, 24 jatkuvatoimisen seurantapisteen verkoston pohjaveden pinnan tarkkailuun. Yara on jo aiemmin tehnyt pohjavesiseurantaa kaivosalueella. – Ympäristölupa velvoittaa pohjaveden laadun ja pinnan tarkkailuun kaksi kertaa vuodessa. Uuden seurantaverkoston myötä saamme nyt dataa pohjaveden pinnan muutoksista jatkuvasti, Uusimäki kertoo. Seuranta on nyt siis kertaluokkaa korkeammalla tasolla, kuin mitä pakolliset vaatimukset edellyttävät. – Vaatimukset varmasti kasvavat lähitulevaisuudessa kohti online-tyyppistä mittausta. On hyvä, että pääsemme tässä hankkeessa testaamaan mittareiden toimivuutta Itä-Suomen lumisessa ja kylmässäkin talvessa, Uusimäki sanoo. Seurantaa on helppo lähteä kehittämään edelleen hankkeesta saatujen kokemuksien pohjalta. Uusimäki kuitenkin painottaa, että automaattinen seuranta ei missään ni- ” Vaatimukset varmasti kasvavat lähitulevaisuudessa kohti online-tyyppistä mittausta.” messä korvaa henkilötyötä vesien seurannassa. – Sitä ei loppupeleissä korvaa mikään, että meillä on valvovat silmät maastossa. Hänen mukaansa jatkuva automaattinen mittausdata toki täydentää hyvin ihmisen tekemää työtä. Se mahdollistaa vesien seurannan paljon tiheämmällä kammalla, kuin mitä muuten olisi mahdollista. Kaivosten pohjavesiin liittyy kysymyksiä, joihin Uusimäki mielellään kuulisi entistä tarkempia vastauksia. Niitä on pian tarjolla, kunhan hankkeen tutkimustulokset valmistuvat. – Kun kyseessä on näinkin laaja kaivosalue, olemme miettineet GTK:n kanssa esimerkiksi sitä, minkä verran suotovesistä suodattuu pohjavedeksi ja sitä kautta kulkeutuu pois alueelta, Uusimäki sanoo. Watersmart-hanke auttaa arvioimaan poikkeusoloja Pohjavesien virtausmallinnuksen tekemiseen tarvitaan myös tietoa alueen maa- ja kallioperän kerroksista 3D-mallinnusta varten. GTK on tehnyt alueella runsaasti geofysikaalisia mittauksia ja kairauksia, johtava tutkija Antti Pasanen GTK:sta kertoo. Watersmart-hanke kuuluu GTK:ssa Ekotehokas kaivostoiminta -ohjelmaan, josta vastaa johtava tutkija Tommi Kauppila. Selvitettävänä ovat muun muassa maapeitteen paksuus ja laatu sekä veden kulkeutumisen kannalta merkittävien kallioperän ruhjevyöhykkeiden sijainnit. Yaralla on runsaasti geologista dataa alueelta aina vuodesta 1979 lähtien, mitä voidaan myös hyödyntää hankkeessa. – Kannattaa kuitenkin huomata, että koska kaivosalue on niin laaja, mallinnus ei mitenkään voi olla täysin tarkka kaikkialla. Joka tapauksessa mallinnus kuitenkin antaa uuden mittakaavan pohjavesien seurantaan alueellamme, Yaran Toni Uusimäki sanoo. Watersmart tähtää siis siihen, että kaivosalueen muutosten vaikutukset ovat entistä paremmin ennakoitavissa. Malleihin voi ajaa esimerkiksi erilaisia sademääriä ja siten varmistaa, että suuretkin vesimäärät ovat hallittavissa. – Rankkasateiden myötä vesimäärä, joka meidän pitää pystyä käsittelemään, voi olla hetkellisesti selvästikin normaalia suurempi, Uusimäki sanoo. – Olemme toki nytkin varautuneet poikkeuksellisiin olosuhteisiin muun muassa allastilavuuksien osalta. Mutta olemme toki tyytyväisiä, kun tulevia tilanteita voidaan Watersmart-hankkeen myötä arvioida entistäkin tarkemmin. Matemaattisten mallien merkitys korostuu hänen mukaansa sikälikin, että rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat viime vuosina yleistyneet. – Esimerkiksi kaksi viime kevättä ovat olleet lähes täydellisiä vastakohtia. Toissavuonna maastossa virtasi vettä uskomattomia määriä, kun lumet sulivat käytännössä neljässä päivässä ja satoi paljon, Uusimäki muistelee. Viime keväänä taas varsinaisille kevätkuukausille ei osunut varsinaisia valumapiikkejä. – Kyllähän me tässä olemme jo vesi kielellä alkaneet odottaa tutkimustuloksia, Uusimäki naurahtaa. Kaksivuotisen Watersmartin tulokset valmistuvat noin vuoden kuluttua. Hankkeen budjetti on noin miljoona euroa. Yhdessä tuloksiin – GTK:n asiantuntijat, jotka työskentelevät kanssamme, ovat alansa huippuja Suomessa, ellei jopa maailmanlaajuisesti, Toni Uusimäki kiittää. Hänen mukaansa GTK on Yaralle tärkeä yhteistyökumppani pohjavesien virtausten mallinnuksen ja seurannan kehittämisessä. Yhteistyö on sikälikin luontevaa, että GTK:n Itä-Suomen yksikkö on lähellä. GTK:n Antti Pasanen pitää Yaraa merkittävänä kumppanina, jonka toiminta ympäristöasioissa on esimerkillistä. – Yara tekee ympäristölupahakemuksensa käytännössä omin voimin, eikä ulkoista vastuuta kokonaisuudesta, Pasanen kiittelee. Kumppanusten vesiin liittyvä yhteistyö ei jää Watersmartiin. Meneillään on myös Closedure-hanke, joka kehittää työkaluja ja parhaita käytäntöjä muun muassa sivukivi- ja rikastushiekka-altaiden käytöstä poistamiseen. Yaralta näytteitä on otettu muun muassa maisemoiduilta sivukivialueilta. – Toimimme Closeduressa kohdekaivoksena, jonka sivukivialueiden ja rikastushiekka-alueiden vesipäästöjä sekä läjitetyn aineksen laatua GTK tutkii, Uusimäki kertoo. Tutkimustulokset eivät ole vielä valmistuneet. Menetelmäkehitys hyödyttää kaikkia Meneillään olevien hankkeiden lisäksi GTK ja Yara ovat tehneet yhteistyötä vuonna 2013 päättyneissä Arsenal- ja Minera-projekteissa. – Arsenalissa selvitettiin pasutealueen pohjavesiputkien raskasmetallipitoisuuksia. Pohjaveden purkautuminen alueelta oli tutkimuksen perusteella varsin vähäistä, joten vesienhallintamme alueella toimi, Uusimäki kertoo. Raskasmetallit ja muut epäpuhtaudet jäävät siis pasutealueen suljettuun vesikiertoon. Pasutetta syntyy Yaran Siilinjärven rikkihappotehtaan sivutuotteena. Mineran tavoitteena oli kehittää ympäristöriskinarvioinnin menetelmiä etenkin metallimalmikaivosympäristöjä varten. – Tuloksien pääviesti oli, että nonyylifenolietoksylaattipitoisuudet pienenevät alle sadasosaan kuljetuksessa kaivosalueen läpi. Suurin osa aineesta pidättyy rikastushiekka-altaalle, GTK:n Antti Pasanen kertoo. Mineran yhteydessä Itä-Suomen yliopisto kehitti kokonaan uuden menetelmän nonyylifenolietoksylaattipitoisuuksien määrittämiseksi, mikä on ollut aiemmin sangen hankalaa. Aine itsessään ei ole erityisen vaarallista, mutta hapettomissa oloissa se voi muuttua nonyylifenoliksi, joka on jo huomattavasti toksisempi aine. GTK pyrkiikin tutkimushankkeissaan kehittämään menetelmiä, jotka ovat merkityksellisiä muillekin kuin projektikumppaneille. – Haluamme olla yhteiskunnallinen toimija, joka tuottaa aina enemmän, kuin mitä kaivosalan kumppani meiltä toivoo. Tahdomme kehittää uutta tietoa, jota muutkin voivat soveltaa, Antti Pasanen sanoo. l 1/2015 Geofoorumi 27 Lyhyesti Kaivoshankkeiden YVA-menettelyn opas julkaistaan maaliskuussa GTK:n ja SYKE:n vetämä projektiryhmä on valmistellut parin vuoden ajan uutta opasta kaivoshankkeitten ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA). Edellinen opas julkaistiin vuonna 1999 ja sen jälkeen lainsäädäntö on muuttunut. YVA-selostusten pituus on kasvanut yli tuhanteen sivuun. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ovat olleet viime vuosina otsikoissa ja ristiriitoja on syntynyt muiden paikallisten elinkeinojen kanssa. Uusi opas selkiyttää tilannetta. Ohjausryhmän yksimielinen suositus on, että YVA-selostus on enintään 150 sivun laajuinen. Oppaassa annetaan YVA-selostuksen esimerkkitaulukoita ja sisällysluettelo. Opas on tehty tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat aktiivisesti osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, GTK, SYKE, ELYkeskukset, Metsähallitus, Kaivosteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Paliskuntain yhdistys ja Sodankylän kunta. Oppaan käsikirjoitus on ollut kommenteilla mm. Sitran kestävän kaivostoiminnan verkostolla, Tukesissa, Pohjois-Suomen AVIssa, Saamelaiskäräjillä ja konsulttiyrityksillä (Ahma Ym- 28 Geofoorumi 1/2015 päristö Oy, Golder Associates Oy, Pöyry Finland Oy ja Ramboll Finland Oy). YVA tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, edistää ympäristönäkökohtien huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisää alueen asukkaiden ja muiden tahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Menettelyä sovelletaan niihin kaivoshankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeesta vastaava huolehtii ympäristövaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista. YVA-menettelyssä on kaksi vaihetta, arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaihe. Menettely on lakisääteinen. Opas Ympär is arvioin tövaikutust ti en kaivos menettely hankke issa Suomesta luonnonvaratalouden edelläkävijä vuoteen 2050 mennessä Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijä vuoteen 2050 mennessä. Hallitus lähetti 30.10.2014 eduskunnalle selonteon, jolla päivitetään vuonna 2010 annetun luonnonvaraselonteon linjaukset, strategiset tavoitteet ja keskeiset luonnonvarataloutta kehittävät toimet. Luonnonvarojen kestävä käyttö lisää hyvinvointia ja kilpailukykyä sekä luo edellytyksiä irrottaa talouskasvu luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä sekä ympäristön kuormituksen kasvusta. Kiertotalouteen siirtymisellä pyritään varmistamaan luonnonvarojen hyödyntäminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottaen. Suomen kansantalous perustuu teollisuusmaaksi jo nyt poikkeuksellisen vahvasti luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnonvaroista ja niiden jalostamisesta saatavaan arvonlisään. Suomen metsissä, pelloilla, soilla, maaperässä ja vesistöissä on runsaasti luonnonvaroja ja meillä on merkittävä uusien varantojen löytämispotentiaali. Selonteossa on asetettu kestävän luonnonvaratalouden strategiset tavoitteet ja arvioitu päivitettyjen linjausten vaikutusten määrää, laajuutta ja merkittävyyttä laadullisesti. Tarkemmin on arvioitu vaikutukset talouteen, elinkeinoihin ja aluekehitykseen, vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin sekä vaikutukset luonnonvaroihin, niiden käyttöön ja ympäristöön. Selonteon toteuttamisessa haetaan sektorirajat ylittäviä julkisen sektorin toimenpiteitä, joilla edistetään kestävää ja vastuullista luonnonvarataloutta yhtenä hyvinvointimme mahdollistajana. Lyhyesti Merentutkimuksen FINMARI-yhteenliittymälle 1,25 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta GTK on mukana SYKEn vetämässä suomalaisen merentutkimuksen FINMARI-konsortiossa, joka on saanut 1,25 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta. GTK:n merigeologinen tutkimus keskittyy erityisesti Itämeren pitkäaikaismuutosten ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden sekä merenpohjan geologisten prosessien tutkimukseen. Tutkimus edellyttää aineistojen keräämistä niin merenpohjan koostumuksesta ja rakenteesta kuin merenpohjan pinnan prosesseistakin. Merenpohjan geologisten prosessien tutkimukseen nyt Akatemian myöntä- CliPLivE-hanke tuotti riskikartoituksia haavoittuville rannikkoalueille Lähes kolmivuotisen ENPI CBC -rahoitteisen Climate-Proof Living Environment (CliPLivE) -hankkeen päätavoitteena oli tunnistaa kaupunkiympäristöön kohdistuvia geologisia ja ympäristöriskejä Suomenlahden rannikolla Kymenlaaksossa, pääkaupunkiseudulla ja Pietarissa. Ilmastonmuutoksen seurauksia Suomenlahden rannikolla ovat muun muassa kasvaneet myrsky- ja jokitulvat sekä muutokset pohjaveden muodostumisessa. Sään ääri-ilmiöt ja niiden mukana tuomat ongelmatilanteet ovat jo nyt arkipäivää. Rakennetulla alueella esimerkiksi hulevesitulvat ovat lisääntyneet. Projektin aikana riskejä arvioitaessa kiinnitettiin huomiota tutkimusalueen geologisiin erityispiirteisiin. Riskikartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää kau- män rahoituksen avulla hankittava uusi laite on reaaliaikaista mittaustietoa merenpohjalla kulkeutuvasta aineksesta kertova suspension raekokoanalysaattori. Laite on itsenäisesti analyysidataa tallentava järjestelmä, joka voidaan asentaa merenpohjalle pitkäksikin aikaa. punkiympäristöjen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian laadinnassa, joka puolestaan toimii apuvälineenä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Projektin tuloksia Suomessa käsitellään julkaisussa ”Climate-proof living environment – Methodologies, tools and practical recommendations for climate change adaptation in the Kymenlaakso and Uusimaa regions and the Helsinki Metopolitan Area” Koko projektiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.infoeco.ru/cliplive 1/2015 Geofoorumi 29 Uusia julkaisuja Kiviainesten otto arseenialueilla. Opas kiviainesten l tuottajille, maarakentajille ja viranomaisille. Lehtinen, Heli (toim.); Härmä, Paavo; Tarvainen, Timo; Backman, Birgitta; Hatakka, Tarja; Ketola, Terhi; Kuula, Pirjo; Luoma, Samrit; Pyy, Outi; Sorvari, Jaana; Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti. 2014. Opas, vol. 59. http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search?publication_ id=19690 ArseeniA kAllios ! k a ll io s s a A r s e e nsitia … aa ur se tä ten Ee sA! ja mitä siitä ja sitä n aine, arseetä. Mitä pelätä? tä ja mitä sii sitten seu sasti ästi ja eloi ista haiheuttam sä sitä ualla? Mis iseen? eutua ihm ro raa… Hallana & loukol Laajassa tta tietoa. arseeni ley, miten ta. ntamises maarake jonka kalan seutu, enia. hankkeen misen EU- osti selhelp aa niistä tellä. aan pää sta void a-ruskeen iemi a alvelun kautt http://hak ku.gtk.fi -0 (sid.) 52-217-301 ISBN 978-9 22 9 7895 niemi -Ruskee Loukola & Kir sti Hallanaro va-Liisa ASROCKS /FI/00062 of the LIFE10ENV ion contribut With the ument cial Instr n LIFE Finan pean Unio of the Euro 173010 Arseenia kalliossa! ja mitä siitä sitten seuraa… l Abstract: Arsenic in Bedrock! and Then What Happens... Hallanaro, Eeva-Liisa; Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti. 2014. Erikoisjulkaisut, vol. 89. http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search?publication_ id=19711 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen l Suomessa vuonna 2012. Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2012 Pokki, J.; Aumo, R.; Kananoja, T.; Ahtola, T.; Hyvärinen, J.; Kallio, J.; Kinnunen, K.; Luodes, H.; Sarapää, O.; Selonen, O.; Tuusjärvi, M.; Törmänen, T. ja Virtanen, K. 2014. Tutkimusraportti, vol. 210 http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search?publication_ id=19712 Evaluation of the Distributed Thermal Response Test l (DTRT): Nupurinkartano as a case study Hakala, Petri; Martinkauppi, Annu; Martinkauppi, Ilkka; Leppäharju, Nina; Korhonen, Kimmo. 2014. Tutkimusraportti, vol.211. http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search?publication_ id=19732 Kriittisten metallien ja mineraalien maailmanl laajuinen tuotanto ja malmipotentiaali Suomessa sekä Suomen metallikaivosteollisuuden mahdolliset kehityspolut matalahiilisessä yhteiskunnassa. Susanna; Lauri, Laura S.; Kivinen, Mari. 2014. Tutkimusraportti, vol.213. http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search?publication_ id=19753 Lisää julkaisuja Hakusta: hakku.gtk.fi 30 Geofoorumi 1/2015 Kolumni GTK:n sidosryhmälehti Geofoorumi perustettiin vuonna 2005. Lähtökohtana oli tavoittaa eri puolilla maata olevat sidosryhmät säännöllisesti ja kertoa ymmärrettävästi GTK:n moniulotteisista tutkimusalueista ja niihin liittyvistä tuloksista. Vuosien saatossa on ollut mieluista havaita kuinka lehden lukijakunta on laajentunut ja kuinka lehden saama positiivinen palaute on kaiken aikaa kasvanut. Geofoorumi on samalla myös sisäinen informaatiokanava GTK:n omalle henkilöstölle, joka toimii eri puolella Suomea. Käytännöksi on muotoutunut, että syksyn numero toimitetaan englanninkielisenä tarkoituksena tavoittaa yhä laajeneva kansainvälinen toimijajoukko. Mediatutkimuksissa yksi GTK:n ongelma on ollut heikko tunnettuus. Geoala ei ole samalla tavoin ”mediaseksikäs” kuin esim. jokapäiväinen sään vaihtelu, tuuleeko vai eikö tuule tai onko lämpötila nousussa vai laskussa. Ilmastonmuutos, joka on yksi tämän ajan populaariasioita ei myöskään istu siihen pitkän aikavälin tarkasteluun, josta GTK:lla on tietoaineistoa. Tämän ajan ihmistä ei kiinnosta se mitä tapahtui muutama kymmenen tuhatta vuotta sitten tai että lämpimän kauden jälkeen siirrytään kylmenevään maailmaan 60 000 vuoden päästä. Suomessa ei myöskään ole maanjäristyksiä eikä tsunameja, jolloin ei niistäkään vaaroista voida varoittaa. Geologinen näkemys ajasta ja maankamaran jatkuvasta muutostilasta ovat kuitenkin herättäneet jokaisen GTK:n Geonäyttelyissä vierailleen henkilön havaitsemaan geologisten tapahtumien suuren merkityksen ihmiselämässä. Metallien ja mineraalien löytäminen Suomessa edellyttää jopa vuosimiljoonia sitten tapahtuneiden geologisten prosessien ymmärtämistä. Koska geologia on syklistä toimintaa, on monesti tarpeen nähdä samojen prosessien toimintaa geologisesti nuoremmilla alueilla. Ei meillä olisi hienoja järvi- tai harjumaisemia ilman viimeistä jääkautta ja siihen liittyviä prosesseja. Suomessa on lähes 200 000 järveä, mikä tekee maastamme poikkeuksellisen kauniin. Harjualueet toimivat puhtaan pohjavetemme lähteinä. Geologien ja geofyysikoiden osaamisella nuo varannot voidaan kartoittaa ja toisaalta myös suojella. Soravarannot alkavat jo huveta ja entistä useammin joudutaankin turvautumaan kalliokiviaineksiin. Jääkauden jälkeen alavimmille alueille kerrostui turvetta, joka on jatkossakin tärkeä energialähteemme. Jääkauden jäljiltä on paljastunut monia geologisia ”ihmeellisyyksiä”, joiden varaan on voitu luoda matkailuyrittämistä kuten Merenkurkun Maailmanperintö- ja Rokuan Geopark-kohteissa. Jääkauden jälkeiset sulfidisavet aiheuttavat melkoisia ympäristövaurioita etenkin rannikkoalueiden maankäytössä ja rakentamisessa. Näitäkin ongelmia voidaan rajoittaa tai jopa kokonaan ehkäistä hyödyntämällä geologista tietämystä. Maalämpö on nopeasti kasvava saasteeton energiaratkaisu, jonka hyödyntämisessä GTK:n tutkimuksilla on ollut ja on keskeinen merkitys. Raportti Suomen geoenergiapotentiaalista valmistuu vuonna 2016. Geologisen tiedon merkitys maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee entises- tem Geologian arvostus arkipäivässämme tään korostumaan osana kustannus- ja ympäristötietoista tavoitteen asettelua. GTK:lla on kunnioitettu asema myös eurooppalaisten tutkimuslaitosten joukossa, erityisesti mieraalisektorin ja geologisen tiedonhallinnan alueilla. Monipuolista geo-osaamista on tuotteistettu niin ikään kansainvälisessä projektiviennissä kolmansiin maihin. Pitkäjänteinen kartoitus- ja tutkimustyö takaa GTK:n tärkeimmän pyrkimyksen eli tiedon tuottamisen yrityksille ja päätöksentekijöille liittyen maankamaraan ja sen luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. GTK:n sijoittuminen Pohjois-, Länsi-, Itä- ja Etelä-Suomeen on vahva side alueiden kehittämisessä. Sidosryhmiemme antama palaute ja toiveet ovat tärkeä osa Geofooruminkin edelleen kehittämisessä. Parhaat kiitokseni GTK:n sidosryhmille erinomaisesta ja vuosia jatkuneesta yhteistyöstä. Jatkuvaa menestystä myös Geofoorumille. Elias Ekdahl Professori Elias Ekdahl jäi eläkkeelle Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan virasta 31.1.2015. 1/2015 Geofoorumi 31 Geofoorumi 1/2015 Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Hakku on portti Suomen geologiseen tietoon Hakku-palvelun avulla voit hakea ja ottaa käyttöön erilaisia geologisia tietotuotteita. Löydät palvelusta Suomen geologiaan kytkeytyvän paikkatiedon, dokumentit ja metatiedot 1800-luvulta nykyhetkeen. Palvelu täydentyy jatkuvasti uusilla tuotteilla. Hakku-palvelusta löydät lPaikkatietotuotteet lJulkaisut, raportit ja kartat lValokuvat lKarttapiirrokset hakku.gtk.fi
© Copyright 2024