Kaivosvesiosaamisen verkostotilaisuus - GTK - Projects

Kaivosvesiosaamisen verkostotilaisuus
24. tammikuuta 2014 klo. 9.00-14.00
Geologian tutkimuskeskus, Nh 3 (Neulaniementie 5, 70211 Kuopio)
OHJELMA:
8.45
Kahvi
9.00
Tilaisuuden avaus, Raimo Nevalainen (GTK)
9.15
Eero Antikainen (Savonia)
9.30
Antti Pasanen (GTK ja GTK Mintec)
9.45
Jouko Vepsäläinen (UEF, farmasian laitos)
10.00
Pasi Karjalainen (UEF, Sovelletun fysiikan laitos)
10.15
Mikko Kolehmainen, (UEF, Ympäristötieteiden laitos)
10.30
Ilkka Miettinen (THL)
10.45
Kimmo Solehmainen, estynyt sairastapauksen vuoksi
11.00
Tero Luukkonen, Kajaanin Ammattikorkeakoulu
11.15
Katharina Palmer (OY, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä)
11.30
Lounas, Katri Antell Tower (Microkatu 1, Technopolis)
12.45
Soile Juuti, Rahoitusmahdollisuudet (Pohjois-Savon liitto)
13.00-14.00 Yhteenveto, keskustelu ja jatkotoimenpiteet verkoston kehittämiseksi
Läsnä:
Akkanen Jarkko, UEF
Antikainen Eero, Savonia
Backnäs Soile, GTK
Iakovleva Evgenia, LUT
Juuti Soile, Pohjois-Savon liitto
Kankkunen Janne, GTK
Karjalainen Pasi, UEF
Kauppila Tommi, GTK
Kolehmainen Mikko, UEF
Lankinen Laura, Savonia
Luukkonen Tero, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Makkonen Sari, UEF
Miettinen Ilkka, THL
Neitola Raisa, GTK Mintec
Nevalainen Raimo, GTK
Pajula Pasi, Savonia
Palmer Katharina, Oulun Yliopisto
Pasanen Antti, GTK
Pietilä Risto, GTK
Raatikainen Mika, UEF
Rantakokko Panu, THL
Rautiainen Merja, Measurepolis Developement Ltd.
Torvinen Eila, UEF
Tuomisto Jouni, THL
Turunen Kaisa, GTK
Vauhkonen Marko, UEF
Vepsäläinen Jouko, UEF
1. Raimo Nevalainen avasi tilaisuuden 9.00 esittelemällä jo alkaneita yhteistyöprojekteja
kaivosvesiosaamisen saralla.
2. Eero Antikainen, Savonia. Savonian laboratorio keskittyy pääasiallisesti vesiturvallisuuteen sekä
bioprosesseihin energiantuotannossa. Pisin perinne juomavesipuolella, mutta viimeisten 3-4 vuoden
aikana tehty myös jäte/kaivosvesitutkimuksia. Savonialta löytyy pilot-mittakaavan tutkimuslaitteisto ja
laboratoriolla on mm. jätevesi- ja yksikköprosesseja. Osa laitteistosta siirrettävissä myös paikan päälle
tutkimuskohteeseen (esim. Kittilän kultakaivos). Muut saisivat Savonialta laitekantaa, teknistä
suunnittelua sekä tuotekehitystä.
3. Antti Pasanen, GTK ja GTK Mintec. Pasanen esitteli GTK:n tutkimusohjelmien ”Ekotehokas
kaivostoiminta” sekä ”Pohjavesi ja kiviainekset” tutkimuksia. GTK:lla ollut lukuisia kansainvälisiä ja
kansallisia (mm. EAKR, TEKES, Suomen Akatemia) kaivosvesiaiheisia tutkimushankkeita mm. Savonian,
THL:n, UEF:n sekä VTT:n kanssa. GTK tekee myös tilaustöitä mm. kaivoksille ja kiviainesyrityksille. GTK:lla
on vahva osaaminen mallinnuksesta, mineralogiasta sekä geokemiasta. GTK Mintecillä sekä Espoossa
sijaitsevalla tutkimuslaboratoriolla on kattava tutkimiuslaitteisto rikastusprosessimenetelmien
tutkimiseen, vaahdotuskokeisiin, isotooppitutkimuksiin sekä geologisten materiaalien analysointiin. GTK
Mintecin minipilotointi laitteisto on siirrettävissä myös kentälle.
4. Vepsäläinen, Farmasian laitos UEF. Laitoksella tehdään adsorbenttimateriaalien karakterisointia sekä
kehitetään uusia metalliselektiivisia adsorbentteja. Adsobenttien tutkimuksen tavoitteena on saada
”työkalupakki” metallien selektiiviseen talteenottoon. Vepsäläinen esitteli myös N10O:n
(bisphosphonate) haitta-aineiden sitomisessa (mm. Th & U), joka sitoo lähes 10x määrän nikkeliä
maaperästä muihin BP:hin verrattuna. UEF:llä on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.
Hankkeita kaivosvesiin liityen: SeeWay Green Mining TEKES-hanke, sekä OY-MineWaCon EAKR-hanke
yhteistyössä GTK:n sekä Savonian kanssa ja Savonia-HybRec Green Mining TEKES-hanke.
5. Pasi Karjalainen, Sovellettu fysiikan laitos UEF. Karjalainen esitteli PROTEKO-hankkeen, jossa mukana
suurin osa verkoston organisaatioista. Sovelletun fysiikan laitoksella on käytössään tomografisia
kuvantamismenetelmiä joilla voi tehdä mm. syvien pohjavesien virtausten mittausta. Kaivosvesiin
liittyviä hankkeita on ollut mm. Outotecin kanssa liittyen flotaation ja rikastamisprosessien
tutkimukseen. Laitoksella on sekä itse kehitettyjä, että ostettuja laitteistoja ja laitos tekee myös pilottason kokeita. Lisäksi laitoksella on vahva osaaminen laskennallisen datan analysoinnista, joita voisi
tarvittaessa tehdä myös muiden organisaatioiden datalle.
6. Mikko Kolehmainen, Ympäristötieteiden laitos UEF. Ympäristöinformatiikan tutkimusryhmässä
tehdään tutkimusta ympäristöturvallisuuden, kestävän energiankäytön ja tuoton sekä
ympäristöbioinformatiikan saralla (ekologinen mallintaminen, kemiallisten komponenttien
ympäristövaikutus). Laitos järjestää paljon verkkokursseja (esim. ekologisen riskinarvioinnin verkkokurssi
tulossa myöhemmin keväällä). Laitoksella tehdään myös sensoripohjaista tiedonkeruuta, tietomassan
jalostamista ja GIS:iin perustuvaa mallintamista. Sari Makkonen kertoi fysikaalisten ja kemiallisten
riskien tutkimusryhmän tutkimuksista. Ryhmä tekee mm. ekologista riskinarviointia, tutkii
biosaatavuutta sekä radionuklidien kulkeutumista biosfäärissä. Eila Torvinen esitteli vesikemian
tutkimusta laitoksella. Tutkimusta tehdään mm. vesihygienian, sanitaation sekä jätevesien käsittelyn
saralla ja tutkimuskohteena mm. adsorbenttien leviäminen ja vaikutus ympäristöön. Simo Pehkonen
aloittaa vesikemian professorina myöhemmin keväällä. Hänellä on laaja kokemusta adsorbenttien
tutkimuksesta.
7. Ilkka Miettinen, THL. Ympäristöterveyden osasto. THL:lla tehdään mm. vesimikrobian sekä
mikrobiologian tutkimusta aina juomavesistä, uimavesiin ja jätevesiin. Tutkimuskohteena
kaivosvesipuollela mm. kaivosvesien vaikutus mikrobiyhteisöihin vastaanottavissa vesistöissä, mikrobien
vaikutus kaivosprosesseihin, prosessiteollisuuden orgaanisten päästöjen analyysit, jätevesien käsittely
mikrobeilla sekä toiminnan optimointi. Riskinarviointi on osana lähes kaikissa THL:n vesiprojekteja.
THL:n, GTK:n sekä UEF:n yhteisessä Minera-projektissa THL teki riskinarviointityökalun, jolla voi tehdä
mm. kaivosympäristön pinta- ja pohjaveden epäpuhtauksiin liittyvän riskiarvion, tai tutkia
ekotoksikologisia vaikutuksia.
8. Pasi Pajula, Savoniasta piti ylimääräisen puheenvuoron. Verkoston tutkimuksen tulisi painottua
kaivosvesien sekä prosessien hallintaan ja luonnonvesiin johdettavien kaivosvesien käsittelyyn.
Kaivosvesitutkimus eroaa suuresti jätevesitutkimuksesta ja niiden tutkimus sekä käsittely joudutaan
räätälöimään kohdekohtaisesti. Kaivoksilla on rajalliset resurssit vesien hallintaan ja tutkimuksen
lähtökohtana tulisi olla toteuttamisen helppous sekä talousnäkökulmat.
9. Tero Luukkonen, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Luukkonen esitteli Geomaterials-hankkeen, jonka
tavoitteena on kehittää geopolymeereja vesien käsittelyyn (haitallisten aineiden adsorbointi),
betoninvalmistukseen sekä nopeaan stabilointiin (esim. kaivostäytöt, kaatopaikat, tierakenteet).
Hankkeessa modifioidaan ja testataan eri adsorbentteja mm. sulfaatin ja typen yhdisteiden sitomisessa
sekä kehitetään adsobenttien pelletointia. Ensimmäiset geopolymeeriadsobentit ovat valmiina ja
koesarjoja testataan CEMIS-Oulussa. Seuraavaksi laboratoriosta olisi tarkoitus siirtyä kenttäkokeisiin.
KAMK:lla löytyy myös kiinteä analysointilaitteisto (XRD, XRF, TGA).
10. Katharina Palmer, OY. Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän tutkimuskohteita ovat mm.
valuma-alueet, vesistökuormitus ja kunnostus, sorptiomateriaalit sekä vesiensuojeluratkaisujen
kehittäminen. Tutkimuksen pääpaino on vesien puhdistamisessa, erityisesti kosteikkotutkimuksissa.
Laitoksella työskentelee paljon ulkomaalaisia tutkijoita ja kokemusta löytyy myös kansainvälisistä
projekteista. Ryhmä tekee myös mallinnuksia, merkkiaine- ja isotooppitutkimuksia. Kaivoksiin liittyviä
tutkimuksia on tehty mm. Suhangon kavoksella (typen yhdisteet) ja Kittilän kaivoksen kosteikkoihin
liittyen. Suunnitteilla olevia kaivosaiheisia projekteja mm. Åbo Akademin, GTKn, Thule-instituutin ja
Helsingin yliopiston kanssa.
11. Soile Juuti, Pohjois-Savon liitosta esitteli kaivoksiin liittyviä alueellisia, kansallisia sekä kansainvälisiä
rahoitusohjelmia. Alueelliset: ESR-rakennerahoitusohjelma 2014-2020, yhteensä 772 milj, josta n. 60%
EAKR-rahaa. Maakuntaohjelmalla 5 ”innovaatiokärkeä” sekä 5 toimintalinjaa. EURA 2014, sähköinen
rahoituksen hakujärjestelmä aukeaa 5.5.2014. Verkostolle osuvin EAKR:n toimintalinja 2. ”Uusimman
tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen” (n. 60 % EAKR-rahoituksesta). 27.3. Startti 2020
Iso-Valkeisella, Kuopiossa. Sointu Räisänen ([email protected]) Itä- ja Pohjois-Suomen EUtoimistosta auttaa EU-rahoitusasioissa.
12. Merja Rautiainen Measurepolikselta piti ylimääräisen puheenvuoron. Measurepolis on Kajaanin
kaupungin omistama kehitysyritys, joka kartoittaa mittausteknologioista erilaisiin tutkimustarpeisiin.
Measurepoliksella ei ole omia mittalaitteita, mutta mahdollisuus laboratoriomittakaavan koesarjoihin. n.
9 työntekijää. Osaamista mm. optisista mittauksista, prosessoinnista.
13. Keskustelu ja yhteenveto: Mikä konsortion rakenne ja toimintamalli tulevat jatkossa olemaan ja
miten tätä kehitetään edelleen. Vaikkei koko verkoston voimin pystyttäisikään hakemaan EU-hankkeita,
todettiin yhteisten EAKR-hankkeiden olevan hyödyksi EU-hankkeiden haussa (Brysselistä myönteistä
palautetta). Myös akatemia edellyttää tutkimuksissa poikkitieteellisyyttä ja tutkimusta voisi laajentaa
myös yhteiskunnalliselle puolelle (esim. UEF:n uudesta professuurista politiikan saralla).
Jo useamman vuoden ajan ollut yhteistyötä Kuopiossa, jota tulisi nyt laajentaa paikallisesta alueelliseksi.
Yhteistyön avulla eri organisaatioiden osaamista voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin ja
monialaisuudesta tulisi tehdä voimavara. Yritysyhteistyön edelleen kehittämisellä kasvatettaisiin myös
kaikkien osapuolten kilpailukykyä. Konsortio-hankkeelle voitaisiin hakea esim. EAKR-rahoitusta, jolla
”rakennettaisiin, luotaisiin ja kehitettäisiin innovaatiokeskittymä”. Tavoitteena on laatia
yhteistyösuunnitelma rahoituksen hakua varten. Antikainen ehdotti työryhmää, joka kokoontuisi
jatkossa pienemmällä kokoonpanolla suunnittelemaan sekä kehittämään verkostoa. Kukin organisaatio
ilmoittaa Raimo Nevalaiselle ([email protected]) edustajansa työryhmään tammikuun loppuun
mennessä. Ensimmäinen kokous pyritään pitämään helmikuussa.