Maaseutuverkoston loppuraportti 2007–2014

2 01 5
MAASEUTUVERKOSTON LOPPUR APORT TI
2009
Suomen maaseutuverkosto
2007–2014
Loppuraportti
Maaseutuverkostoyksikkö
23.2.2015
Sisällysluettelo
1.Johdanto................................................................................................................................................................................................................................... 4
2. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 painopistealueet ja tavoitteet........................................ 5
3. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät...................................................................................................................................... 6
4. Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi - Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen rakennettiin
kaudelle 2007- 2013?......................................................................................................................................................................................................... 7
5. Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen toimintaympäristön muutoksia...........................................................................11
5.1. Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset....................................................................................................................................11
5.2. Poliittiset muutokset.............................................................................................................................................................................................12
5.3. Taloudelliset muutokset......................................................................................................................................................................................13
5.4. Sosiaaliset muutokset...........................................................................................................................................................................................13
5.5. Teknologiset muutokset.....................................................................................................................................................................................14
5.6. Ekologiset muutokset...........................................................................................................................................................................................14
6. Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat........................................................................................................................................15
6.1. Maaseutuhallinnon organisaatiot.................................................................................................................................................................15
6.2. Leader-ryhmät .........................................................................................................................................................................................................16
6.3. Järjestöt ja yhdistykset ........................................................................................................................................................................................17
6.4. Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset................................................................................................................................................................18
6.5. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR................................................................................................................................................18
6.6. Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa.................................................................................................................................................19
7. Maaseutuverkoston tehtävät, Maaseutuverkostoyksikkö toimijana..................................................................................................19
7.1. Viestintä.........................................................................................................................................................................................................................20
7.2. Koulutus........................................................................................................................................................................................................................24
7.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen................................................................................................................................26
7.4. Kansainvälinen yhteistyö....................................................................................................................................................................................29
8. Hallinto.....................................................................................................................................................................................................................................32
8.1. Maaseutuverkostoyksikön organisatorinen asema............................................................................................................................32
8.2. Maaseutuverkostoyksikön resurssit ja toimintojen kehittäminen............................................................................................32
9. Johtopäätökset ..................................................................................................................................................................................................................34
9.1. Onnistumiset.............................................................................................................................................................................................................34
9.2. Haasteet........................................................................................................................................................................................................................34
10. Viestit tulevalle maaseutuverkostotoiminnalle...............................................................................................................................................35
11. Liitteet.......................................................................................................................................................................................................................................36
Suomen maaseutuverkosto 2007–2014
Loppuraportti
1. Johdanto
Vuonna 2007 aloitettiin Euroopan unionin jäsenmaissa maaseutuverkostotoiminta maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon tehostamiseksi ja toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi. Suomessa mukana ovat olleet kaikki
Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjat ja toimijat. Edellisillä EU-ohjelmakausilla 1995–2000 sekä 2000–2006 Suomessa ja muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa toimi Leader-verkostoyksiköt, mikä kokosi Leader-työn toimijat yhteen.
Maaseutuverkostot perustettiin Euroopan unionin jäsenmaihin ohjelmakaudelle 2007–2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan mukaan. Asetus määritteli maaseutuverkoston tavoitteet ja
tehtävät. Artiklan 68 mukaan kukin jäsenvaltio sai itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan.
Maaseutuverkoston perustamisesta kansallisesti Suomessa säädettiin laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (532/2006) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien
ohjelmien hallinnoinnista (634/2007) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (861/2007). Maaseutuverkoston toimikaudeksi päätettiin Suomessa ohjelmakausi ja yksi siirtymävaihevuosi eli vuodet 2007–2014. Rahoitus tapahtui
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla.
Tämän maaseutuverkostotoiminnan loppuraportin kirjoittamisen taustamateriaalina on käytetty erityisesti
seuraavia materiaaleja:
1.
Maaseutuverkostotoiminnan strategia vuodelta 2008
2.
Koulutustarvekyselyt vuosilta 2008 ja 2009
3.
Maaseutuverkostotoiminnan palaute- ja vaikuttavuuskyselyt vuosilta 2010, 2012 ja 2014
4.
Maaseutuverkoston koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet vuosilta 2008- 2014
5.
Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsenten maaseutuverkostotoiminnan arviointi syksyltä 2014
6.
Maaseutubarometri 2014, Taloustutkimus Oy
Loppuraportin sisällöllisenä rakenteena on käytetty interventiologiikan mallia (kuva 1) ja maaseutuverkostotoiminnan strategia-asiakirjan pohjaa vuodelta 2008. Erityisesti toimintaympäristön analyysia ja sidosryhmäanalyysia on tehty vertaillen ja pohjautuen vuoden 2008 tilanteeseen. Interventiologiikan mallin maaseutuverkostotoimintaa varten on kehittänyt Euroopan arviointiverkosto vuonna 2013. Interventiologiikan malli ei siis ole ollut
käytettävissä kuluneen ohjelmakauden alussa, mutta tulee palvelemaan tulevan kauden maaseutuverkostotoimintaa ja ohjelmatyötä.
Tässä loppuraportissa arvioidaan tulosten ja tuotosten vaikuttavuuden kautta ovatko maaseutuverkostotoiminnalle asetetut tavoitteet ja visiot toteutuneet. Kirjoittamistyön ovat tehneet maaseutuverkostoyksikön henkilöstö. Raportti on käsitelty ja hyväksytty maaseutuverkoston ohjausryhmän kokouksessa.
4
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Kuva 1. Interventiologiikan malli maaseutuverkostotoiminnassa Euroopan arviointiverkoston mukaisesti.
2. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
2007–2013 painopistealueet ja tavoitteet
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet loivat pohjan Suomen maaseutuverkostotoiminnalle. Maaseutuverkostotyö kattoi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat. Painopistealueet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa vuosille 2007–2013 seuraavasti:
1.
Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä
tavalla koko Suomessa.
2.
Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun
elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
3.
Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi.
Maaseutuverkostotoiminnan työtä ohjaavana ovat olleet maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjojen tavoitteet. Ohjelmakaudella 2007–2014 maaseudun kehittämisohjelmissa oli neljä toimintalinjaa:
1.
Toimintalinja 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen
2.
Toimintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen
3.
Toimintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseutualueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen
4.
Toimintalinja 4. Leader
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
5
3. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät
Suomen maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet kaudelle 2007–2013 kuvattiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa seuraavasti:
➢➢
Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa.
➢➢
Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee.
➢➢
Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta.
Maaseutuverkostotoiminnan strategiatyön pohjalta vuonna 2008 muodostettiin maaseutuverkoston visio sekä
maaseutuverkostoyksikön visio ja toiminta-ajatus.
Maaseutuverkoston visio
Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä.
Maaseutuverkosto oli toimintatapa, joka kokosi yhteen maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus olivat kivijalka
maaseutuverkostotyölle. Kullakin toimijaorganisaatiolla on oma visionsa, tavoitteensa ja tehtävänsä, joten maaseutuverkosto oli ja on hyvin monimuotoinen ja moni-ilmeinen verkosto. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteena oli luoda positiivinen imago maaseudun kehittämisohjelmille ja maaseudulla tapahtuvalle toiminnalle.
Yhteistä kaikille toimijoille ajateltiin olevan maaseudun edun tekeminen.
Maaseutuverkostoyksikön visio
Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseutuohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti.
Maaseutuverkostoyksikön vision pohja-ajatuksena oli, että yksikkö on dynaaminen ja joustava palveluita tarjoava
sekä maaseutuverkoston toimintaa kehittävä ja koordinoiva taho. Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli mahdollistaa ja edistää maaseutuverkostoa luomaan uusia maaseudun kehittämisen toimintamalleja sekä uudenlaista kuvaa maaseudusta ja sen kehittämisestä. Maaseutuverkostoyksikkö toimi molemmilla kotimaisilla kielillä
huomioiden myös kulttuurilähtökohtaiset taustat ja toimintamallit sekä Suomen alueiden erilaisuus.
Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus
Maaseutuverkostoyksikkö energisoi maaseututoimijoiden välisiä yhteyksiä ja tehostaa osaamisen välittymistä maaseudun kehittämiseksi.
Maaseutuverkostoyksikön työtapoja pyrittiin alusta alkaen muodostamaan ja hiomaan niin, että koko laajan
maaseutuverkoston rakentaminen ja osallistaminen mahdollistuisi maaseudun kehittämisohjelmien eteenpäinviemiseksi maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät täyttäen.
6
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Maaseutuverkoston tehtävät
Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi ohjelmakaudella 2007–2013 määriteltiin seuraavat, osaamisen sekä tiedon ja taidon lisäämistä tavoittelevat asiat:
1.
Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla.
2.
Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset
seminaarit).
3.
Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, esimerkiksi ylläpitämällä internet-sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria.
4.
Laatia koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille, yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa.
5.
Avustaa tarvittaessa verkostossa toimivia tahoja koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa.
6.
Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
7.
Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen yl-läpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain.
8.
Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä.
9.
Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin.
Tehtävien mukaisesta toiminnasta ja tuloksista maaseutuverkostoyksikön osalta kerrotaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan luvussa 7.
4. Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi
- Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen
rakennettiin kaudelle 2007- 2013?
Maaseutuverkoston suunnittelutyö kaudelle 2007–2013 aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä jo vuonna
2005. Valmistelu jatkui intensiivisemmin tammikuussa 2007 kahden suunnittelijan voimin. Kevään aikana pidettiin 11 maaseudun kehittämisen sidosryhmien kuulemistilaisuutta. Niissä sidosryhmät nostivat esiin mm. seuraavia toivomuksia maaseutuverkostotyöstä:
➢➢
Luotava kehittäviä jännitteitä, uusia avauksia maaseudun kehittämistyöhön
➢➢
Maaseudusta ja sen kehittämisestä voitava luoda uudenlainen kuva
➢➢
Maaseutuverkosto tarvitsee verkostojohtamista. Verkostoja pitää aktiivisesti rakentaa, ne eivät synny itsestään
➢➢
Verkoston ja verkostoyksikön rajapinnat vaativat selkiyttämistä
➢➢
Toiminnan käynnistämisellä koettiin olevan kiire, koska tiedottamista kaivattiin
Maaseutuverkostotyön sydän oli maaseutuverkostoyksikkö, joka aloitti toimintansa syksyllä 2007. Yksikön tehtävä oli koordinoida, aktivoida ja mahdollistaa koko maaseutuverkoston toimintaa. Tärkeä tehtävä oli koota maaseudun toimijat yhteen verkostoon, sitä koko ajan täydentäen ja aktivoiden. Seitsemän henkilön yksikkö järjesti
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
7
koulutuksia ja verkostotapahtumia, keräsi ja levitti hyviä käytäntöjä, viesti maaseudun kehittämisestä eri kanavien kautta ja edisti kansainvälisyyttä. Kaiken toiminnan keskiössä olivat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat, niiden mahdollisuudet, tulokset ja vaikutukset.
Ketä palveltiin, kuka oli maaseutuverkostoyksikön asiakas?
Maaseutuverkoston yhteinen asiakas on maaseutu ja sen asukkaat, viljelijä, yrittäjä, hanketoteuttaja ja muu potentiaalinen tuensaaja. Maaseutuverkoston toimijat palvelivat ja palvelevat asiakkaita omien tehtäviensä ja tavoitteidensa mukaisesti.
Maaseutuverkostoyksikön asiakkaana olivat lähinnä maaseutuohjelman toimijat, jotka samalla muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän, koulutusten ja tapahtumien keskeisimpiä asiakasorganisaatioita olivat ELY-keskukset, Leader-ryhmät, kunnat, MTK, SLC, neuvontajärjestöt, kylätoimijat, nuorisojärjestöt ja muut järjestöt ja yhdistykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Maaseutuvirasto, MMM ja muut
ministeriöt sekä muut ohjelman toimijat. Valtaosaltaan asiakkaat olivat samalla toimintojen kohderyhmänä sekä
yhteistyökumppaneita. Koulutustilaisuuksia ja tapahtumia tehtiin verkostomaisesti yhteistyössä. Viestinnän kohderyhmänä olivat edellisten lisäksi erityisesti suuri yleisö ja potentiaaliset tuensaajat.
Sekä koulutusten ja viestinnän osalta maaseutuverkostoyksikön tehtävänä oli ohjelman toimenpiteiden
taustoittavan ja täydentävän tiedon tuottaminen ja viestiminen. Maaseutuvirasto, ELY-keskukset ja kunnat vastasivat alueillansa viranomaisviestinnästä, tukiehtojen kouluttamisesta jne. suoraan potentiaalisille tuensaajille,
viljelijöille, yrittäjille ja hanketoteuttajille. Maaseutuvirasto vastasi ELY-keskusten ja kuntien kouluttamisesta tukiehtojen osalta. Maaseutuverkostoyksikön koulutustilaisuudet ja tapahtumat olivat lähtökohtaisesti kuitenkin
avoimia kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille tahoille ja henkilöille.
Maaseutuverkoston muodostuminen ja kehittyminen
Maaseutuverkostoa ajateltiin alusta alkaen avoimena verkostona. Maaseutuverkostossa ei kerätty jäseniä vaan
kaikki maaseutuohjelman osalliset muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkosto muodosti ja muodostaa
sipulimaisen rakenteen. Keskiössä on keskushallinnon toimijat, jotka mahdollistavat maaseutuohjelman hallinnollisen olemassa olon, ulkokehällä on asiakasrajapinta. Ohjelmakauden aikana tehtiin kolme maaseutuverkostoanalyysiä (kuvat 2–4). Analyysit teetettiin yhtäaikaisesti maaseutuverkoston palaute- ja vaikuttavuuskyselyjen
kanssa. Analyysien kautta pyrittiin hahmottamaan abstraktia maaseutuverkostoa. Minkälaisia vuorovaikutussuhteita toimijoiden välillä on? Mitkä ovat verkoston solmukohdat? Miten yhteistyösuhteet kehittyivät ohjelmakauden kuluessa?
Kyselyissä pyydettiin nimeämään merkittävimmät yhteistyökumppanit maaseudun kehittämistyössä sekä
määrällisesti että laadullisesti. Maaseudun kehittämisohjelmien toimijat muodostavat laajan verkoston. Verkoston muoto ja lenkit ovat vaihdelleet ohjelmakauden aikana riippuen organisaatioiden omista tarpeista ja ajanhetkestä. Maaseutuverkoston keskiössä ovat melko luontaisesti ohjelman hallintoviranomaiset ja ympärillä ohjelmaa toteuttavat järjestöt ja muut sidosryhmät. Sidosryhmäosiossa, luvussa 4, on hahmotettu eri sidosryhmien
toimintaa osana maaseutuverkostoa.
8
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Kuva 2. Maaseutuverkostoanalyysi 2010. Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä.
Mitä keskemmällä toimija kuviossa on, sitä enemmän yhteyksiä sillä on muihin toimijoihin.
Kuva 3. Maaseutuverkostoanalyysi 2012. Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
9
Kuva 4. Maaseutuverkostoanalyysi 2014. Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä.
Maaseutuverkoston ohjausryhmä ja työryhmät
Maaseutuverkoston toimintaa ohjasi 21-jäseninen maaseutuverkoston ohjausryhmä (liite 8). Se ohjasi ja linjasi
maaseutuverkoston toimintaa sekä seurasi koko kaudelle vahvistetun toimintasuunnitelman ja vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi aluksi maa- ja metsätalousministeriön
edustaja ja ohjelmakauden toisella puoliskolla ELY-keskuksen edustaja. Esittelijänä toimi maaseutuverkostoyksikön johtaja.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaseutuverkoston ohjausryhmän noin 2½ vuodeksi kerrallaan eri alueiden ja sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuodessa, mikä mahdollisti asioiden riittävän seurannan ja suunnittelun.
Ohjausryhmän suuren koon vuoksi, kokoukset eivät ehkä kuitenkaan toimineet parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen näkemyksen löytämiseksi ja toiminnan linjaamiseksi. Ohjausryhmän jäsenten asiantuntemusta ei pystytty riittävästi hyödyntämään verkoston toiminnassa, vaikkakin keskustelut olivat useimmiten erittäin antoisia ja
maaseutuverkostotoimintaa edesauttavia. Verkostomaisessa toiminnassa puheenjohtajan rooli korostuu erityisen merkittävänä ohjausryhmän kokouksissa esittelijänä toimivan maaseutuverkostoyksikön johtajan sparrausja yhteistyökumppanina. Tämän suhteen rakentamiseen kannattaa jatkossa kiinnittää alusta alkaen huomiota.
Ohjausryhmä asetti kauden aikana yhteensä viisi työryhmää: alueiden välinen yhteistyö-, Leader-, innovaatio-, vuorovaikutus- ja yrittäjyystyöryhmät. Vuorovaikutustyöryhmä toimi vuoden ajan aivan kauden alussa,
yrittäjyys-työryhmä toimi loppukaudella eli vuoden 2014. Muut työryhmät toimivat koko kauden vuodesta 2008
lähtien.
10
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Työryhmien tavoitteena oli luoda osallistumisen väyliä verkostomaisen työskentelyn tueksi ja olla lähinnä
operatiivisen toiminnan tukena. Työryhmät pyrkivät löytämään ja tekemään uusia avauksia sekä tekemään niiden mukaisia ehdotuksia maaseutuverkoston vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Työryhmät innostivat toimijoita,
vahvistivat verkostoa sekä tuottivat ja välittivät tietoa maaseutuohjelmien toiminnoista. Kuhunkin työryhmään
kutsuttiin vähintään viisi eri sidosryhmien asiantuntijaa. Työryhmät kokoontuivat tarpeen mukaan. Maaseutuverkostoyksikön asiantuntijat toimivat työryhmätyön valmistelijoina ja sihteereinä.
Innovaatioryhmä edesauttoi tieteen ja tutkimuksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista
käytännön työhön. Vuorovaikutusryhmä toimi viestintätarpeiden foorumina. Leader-ryhmä oli toimintaryhmätyön kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen voimavarana, alueiden välinen työryhmä kehitti toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Yrittäjyys-työryhmä edisti lähinnä maaseutuohjelman
yritysten perustamisen ja kehittämisen toimenpiteitä tulevalle ohjelmakaudelle.
Euroopan maaseutuverkosto
Euroopan Unionin jäsenmaiden maaseutuverkostot muodostivat Euroopan maaseutuverkoston, jota koordinoi
Euroopan maaseutuverkostoyksikkö, ENRD Contact Point, joka aloitti toimintansa 2008 syyskaudella. Sen tehtävä oli edistää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä jäsenmaiden maaseutuverkostojen välillä ja kerätä Euroopan tasolla
maaseudun kehittämistyön tuloksia ja analysoida vaikuttavuutta. ENRD Contact Point toimi Brysselissä vahvassa
yhteistyössä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston kanssa. Komission maaseutuverkoston koordinaatiokomitea käsitteli ja seurasi maaseutuverkostotoimintaa. Komitean jäseninä Suomesta olivat
MMM:n edustaja ja maaseutuverkostoyksikön johtaja.
Euroopassa kansalliset maaseutuverkostot toimivat hyvin eri tavalla omien kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkeellelähtö eri maissa oli eriaikaista, ja joissakin jäsenvaltioissa verkostotyön toimeenpano oli hyvin
haasteellista.
Suomen maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli alkuvaiheessa luoda erityisesti tiivis yhteistyö Ruotsin ja
Viron kanssa. Yhteistyötä tehtiinkin tiiviisti koko ohjelmakauden ajan, yhteistyötä on kuvattu kansainvälisyyden
edistämisen osiossa kappaleessa 7.4.
5. Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen
toimintaympäristön muutoksia
5.1. Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset
Yritystoiminta oli ohjelmakaudella haastavaa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Maatalousyrittäjyyttä leimasi
erityisesti tilakokojen kasvu ja tilamäärän väheneminen, tietyillä tuotantosuunnilla jopa radikaalisti. Tilakoon kasvu ei kuitenkaan ole ollut takuu kannattavuuden kasvusta. Maaseudun kehittämisohjelma oli merkittävä maatalousyritysten ja kotimaisen ruuantuotannon tukija ohjelmakaudella. Esim. tilakoon kasvun vaatimat investoinnit
olisivat olleet lähes mahdottomia toteuttaa ilman ohjelman rahoitusta.
Maaseutuyrittäminen monipuolistui ja tilakoon kasvun myötä on perustettu mm. osakeyhtiöitä, mutta vetureina ovat edelleen mikroyritykset. Työllistävä vaikutus kohdistuu vieläkin usein itsensä työllistävään yrittäjään.
Toisaalta kuitenkin on toimialoja, joilla erityisesti maaseudulla on suoranainen työllisyyspula, erityisesti tämä korostuu suorittavilla sesonkialoilla. Ohjelmatyöllä onnistuttiin helpottamaan yrittäjien välistä yhteistyötä ja kasvua.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
11
Ohjelmakaudella pyrittiin ja osin onnistuttiinkin tuotteiden ja palveluiden uusien jakelukanavien ja jatkojalostuksen kehittämisessä. Toisaalta kuitenkin heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa kuluttajakäyttäytyminen
ei tue riittävästi esim. lähiruuan ja luomutuotannon kasvua, vaan hinta edelleen ohjaa ostopäätöksiä. Verkostotyöllä kuitenkin onnistuttiin vahvistamaan kuluttajien sitoutumista kotimaisuuteen ja rakentamaan toimintamalleja, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta.
Elintarviketurvallisuuden ja -lainsäädännön korostuminen ja siitä johtuvat haasteet yritystoiminnassa ajoittain aiheuttivat voimakkaitakin reaktioita. Päätöksenteko ja vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat tiukentuvassa toimintaympäristössä ja erittäin tiukkojen tulkintojen kautta karkaavan yrittäjiltä, kuten muiltakin kansalaisilta.
Tämä heijastui ajoittain myös verkostotyöhön, esimerkiksi kansainvälisen LINC-seminaarin vieraiden mukanaan
tuomista maistiaisista jouduttiin rajaamaan pois tuore-elintarvikkeet. Tähän toimenpiteeseen ei missään muussa
seminaarin aiemmista järjestäjämaista turvauduttu. Verkostotyöllä kuitenkin pyrittiin edesauttamaan muutosten
jalkauttamista ja yrityskentän osallistamista ja tätä kautta helpottamaan kaikkien osapuolten toimintaa.
Työllisyysaste on heikentynyt maaseudulla kuten koko maassa, mutta ajoittain kehitys on ollut parempaa
maaseudulla kuin kaupungeissa. Osaltaan tämä selittynee maaseudun ikärakenteella. Maaseudun väki eläköityy
nopeasti ja nuoret muuttavat kaupunkeihin. Työttömyysaste on kasvanut maaseudulla kaupunkeja nopeammin,
mutta vielä nopeampaa kehitys olisi ollut ilman ohjelmarahoituksella luotuja ja säilytettyjä työpaikkoja.
5.2. Poliittiset muutokset
Niukkuus ja keskittäminen leimasivat koko ohjelmakauden poliittista kenttää. Ne heijastuivat kaikkeen tekemiseen, yritystoimintaan, palveluihin sekä aluepolitiikkaan, josta on tullut merkittävä vaikuttaja maaseudun kehittämisessä. Poliittisuus on tarttunut kansalaisten arkiseen puheenparteen ihmisten ottaessa entistä avoimemmin kantaa yhteiskunnassa tehtäviin poliittisiin päätöksiin, esimerkiksi byrokratian määrään. Maaseutuverkoston
kautta asiakkaille, toimijoille, hallinnolle ja päättäjille pystyttiin tarjoamaan yhteiset foorumit maaseutupolitiikan
edistämiselle ja maaseudun kehittämisen keskustelulle.
EU-parlamentin mukaantulo maaseudun kehittämisohjelman laadinta- ja hyväksymisprosessiin hidastutti
päätöksentekoa Euroopan unionin tasolla, mutta toki toi lisää kansalaisten näkemysten huomioonottamista päätöksissä. Tämä heijastui jäsenmaiden toimintaan kuluneen ohjelmakauden aikana, hidastuttaen asioiden käsittelyyn saamista ja siten päätöksentekoa kansallisella tasolla.
Paikallisten ratkaisujen korostuminen ja paikkaperusteinen politiikka antavat myös yhä enemmän leimaa
aluepolitiikkaan. Tämä luo tarvetta entistä enemmän paikallisen kehittämistyön sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tarpeeseen.
12
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
5.3. Taloudelliset muutokset
Vuodesta 2008 tähän päivään saakka taloudelliset muutokset ovat merkittävin koko suomalaista yhteiskuntaa ja
sitä myöden maaseutua ja maaseutuverkostoa kohdannut laajavaikutteinen toimintaympäristömuuttuja. Yhteiskunnan kaikilla tasoilla ajauduttiin taloudelliseen taantumaan. Talouden heikkeneminen osaltaan heijastui myös
maaseutuohjelman toimeenpanoon.
Suomalaisten arkea sävytti huono työllisyyden aste, kuntatalouksien kriisiytyminen, liiallinen säästäminen
ja sitä seuraava yksityisen kulutuksen lasku. Näistäkin syistä viennin merkitys korostui ja jatkaa korostumistaan.
Kotimarkkinat ovat rajalliset. Tällä hetkellä viennissä on suuria haasteita, erityisesti maataloustuotteiden osalta.
Venäjän vientikielto on ollut ruokaperunalla voimassa jo runsaan vuoden, sianlihalla tammikuusta 2013 lähtien,
mikä on osaltaan heikentänyt voimakkaasti tilojen kannattavuutta. Myös maitotilojen kannattavuus on heikentynyt maidon hinnan laskiessa Venäjä-pakotteiden myötä. Maaseudun yrittäjät ja sitä kautta maaseutu kokonaisuutena joutuivat varsin konkreettisesti tämänhetkisen maailmanpolitiikan kriisin sijaiskärsijäksi markkinatalouden heikentyessä.
Maatalouden rakennemuutos, erityisesti tuotannon keskittyminen, kasvattaa tehtävien investointien kokoa
ja yrittäjän riskiä. Maatalousyrittäminen vaatii jatkuvasti uutta osaamista, myös liikkeenjohdon ja työn organisoinnin osalta.
Haastavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen verkostotyöllä on ollut merkittävä rooli Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman rahoitusmahdollisuuksien, tiedon ja kehittämisosaamisen välittäjänä ja kokoajana.
5.4. Sosiaaliset muutokset
Palvelutarpeiden ja –rakenteiden muutokset jatkuivat koko ohjelmakauden ajan. Lähipalveluiden tarpeen merkitys on kasvanut väestön edelleen ikääntyessä samalla, kun palveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin.
Maaseudun palveluiden tuottamiseen syntyy uusia toimintamalleja kuntien ulkoistaessa palveluitaan yksityisille palveluntarjoajille. Tämä on mahdollistanut uusia avauksia maaseudun kehittämisohjelman hyödyntämiseen
palveluita kehitettäessä. Tarve uusien rakenteiden ja ratkaisujen luomiseen tulee varmasti jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Maaseudun elämänlaatu on säilynyt Taloustutkimus Oy:n tekemän Maaseutubarometri 2014 mukaan hyvänä, mielikuva maaseudusta suuren yleisön keskuudessa on myönteinen. Luonto, aitous ja hyvä elämä nousevat
vahvimmin esiin mielikuvatutkimuksissa. Toki maaseutuun yhdistetään negatiivisia mielikuviakin, kuten huoli arjen sujuvuudesta. Maaseudun kehittämisohjelmalla on pyritty luomaan ja viestimään maaseudun monipuolisista mahdollisuuksista, muistakin kuin luontoon liittyvistä.
Maaseutu nähdään edelleen voimavarana, ja yhä useampi suomalainen haluaisi asua maalla. Tosiasia kuitenkin on, että työpaikat keskittyvät kaupunkeihin, joten muuttoliike on tämänhetkisen kehittämishakuisen aluepolitiikan kanssa yhtenevää.
Tiedon ja ihmisten liikkumisen helpottuminen tarjosi mahdollisuuksia uusien verkostojen luomiseen sekä
kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyö ja sitä kautta saavutettu toiminnan tehostuminen on ollut merkittävä
osa verkoston toimintaa. Tieto hyvistä käytännöistä ja menestyneistä hankkeista pystyttiin välittämään onnistuneesti verkoston eri toimijoille ja niiden tuloksia on voitu hyödyntää myös EU-tasolla.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
13
5.5. Teknologiset muutokset
Teknologian kehitys ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja muutokset ovat muokanneet koko yhteiskuntaa. Tiedon saavutettavuus ja viestinnän monipuolistuminen vaikuttavat kaikkeen ja kaikkiin, mutta samalla ne
ovat korostaneet alueiden eriarvoisuutta. Maaseudulla, erityisesti saaristoalueilla, ei riittävää infrastruktuuria ole
vielä pystytty luomaan. Siirrettävän tiedon määrän kasvaessa vanhojen laajakaistaverkkojen kapasiteetti ei riitä.
Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeudet ovat kehittyneet merkittävästi, mutta kehitys on tasapainoilua palveluiden kattavuuden ja kannattavuuden välillä.
Verkostotyön kannalta teknologia on toiminut pitkälti uusien viestintä- ja kommunikaatiotapojen mahdollistajana. Uusia teknisiä ratkaisuja pystyttiin hyödyntämään esim. koulutuksien järjestämisessä. Toisaalta etäyhteydet ovat myös haaste verkostotyölle, koska asiakaspalvelu ja verkoston vahvistaminen vaativat kasvokkain
tapahtuvaa kanssakäymistä. Sosiaalinen media, joukkorahoitus, ’tubettaminen’, kulutuksen siirtyminen verkkoon
ja työnteon sijaintiriippumattomuus ovat ohjelmakauden uusia ilmiöitä tai ovat nousseet ja vahvistuneet merkittävästi.
Verkostotyössä pyrittiin reagoimaan teknologian muutoksiin mahdollisuuksien mukaan, mutta uusien menetelmien ja palveluiden hyödyntämisessä tulisi olla huomattavasti enemmän terävyyttä, uskallusta ja resursseja
tulevalla kaudella. Esim. sosiaalisen median käyttöön siirtyminen lisäsi uutta potkua maaseutuviestintään. Se on
kuitenkin edelleen pahasti aliresursoitu ja toimii pitkälti yksisuuntaisena viestintäkanavana, eikä sillä saatu vielä
aikaan toivottuja tuloksia, aktiivista osallistumista tai keskustelua.
Media ja sen kulutustavat kokivat myös suuria muutoksia. Lyhytjänteisyyden kasvu ja suuri kilpailevan tarjonnan määrä luovat haastavan toimintakentän, joka tuntuu vaikeutuvan teknologian kehittymisen kanssa samaan
tahtiin. Tietoa jaetaan entistä enemmän vain sähköisesti, media sirpaloituu ja henkilöityy. Alati kasvavasta sisältömassasta on päivä päivältä vaikeampi nousta esiin kilpailtaessa sensaatio- ja huomiohakuisten kanavien kanssa.
5.6. Ekologiset muutokset
Selvitysten mukaan ympäristön tila ja erityisesti vesistöjen tila parantui ympäristötoimenpiteiden avulla. Viljelijät sitoutuivat hyvin toimenpiteisiin ja viljelykäytännöt ovat muuttuneet vähemmän ympäristöä kuormittavaksi.
Ympäristöasioiden merkitys ja kiinnostus ympäristöä kohtaan on lisääntynyt. Mielikuva puhtaasta ja houkuttelevasta suomalaisesta maaseudusta on vahvistunut yhteiskunnassa ohjelmakauden aikana.
Eläinten hyvinvointiin on panostettu, ja myös asenteisiin ja arvoihin on kyetty vaikuttamaan. Vastuullisuus ja
ekologisuus ovat olleet vahvasti kasvavia kulutustrendejä mutta ne eivät realisoidu riittävästi kuluttajien tehdessä ostopäätöksiä.
Biotalous on ollut kasvava tuotantoala ja sen mahdollisuudet on hyödynnettävä tehokkaasti maaseudulla.
Suomessa halutaan lisätä uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Maaseudun resurssit ovat keskeisiä pyrittäessä vähentämään fossiilisten polttoaineiden
käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä riippuvuutta tuontienergiasta. Samalla hajautetun energiantuotannon uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit voivat luoda maaseudulle kestäviä elinkeinoja ja hyvinvointia.
Uusiutuvan energian tuotanto ja erityisesti pienet tuotantoyksiköt kuitenkin kohtaavat nykyisellään merkittäviä
haasteita toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta.
14
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
6. Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat
6.1. Maaseutuhallinnon organisaatiot
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä maaseudun kehittämistyön osalta on tehdä poliittiset linjaukset, ohjelman valmistelu, lait, asetukset, säädökset sekä vastata seurannasta ja arvioinnista. Maaseutuverkostoyksikkö
toimi maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston yksikkönä vuodet 2007–2013.
Maa- ja metsätalousministeriön rooli maaseutuverkostossa oli suuri. Ministeriön virkamiehiä oli mukana asiantuntijoina maaseutuverkoston tilaisuuksissa. Yleisestikin MMM oli kiinnostuneita maaseutuverkostotyön tarjoamista mahdollisuuksista ohjelman toimeenpanon välineenä.
Roolinsa mukaisesti MMM aktiivisesti seurasi, miten maaseutuohjelma eteni, miten tavoitteisiin päästiin ja miten ohjelman toimeenpano sujui. Ohjelmakautta, varsinkin se alkupuolta, leimasi keskustelu byrokratian määrästä.
Toimijat olivat hyvin huolestuneita jatkuvasti lisääntyvästä byrokratiasta. Keskeisimmiksi ongelmiksi menettelyissä
nähtiin tukimuotojen erillisyys, käsittelyaikojen pituus, muutospäätösten määrä, kustannuslajien tiukkuus, kuittikopioiden vaatimiseen liittyvät ongelmat sekä yleiskustannusten määrittämiseen liittyvät epäselvyydet. MMM asetti
byrokratian purkutalkoot -työryhmän selvittämään sitä, miten maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hakuprosessin hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää. Työryhmän työllä oli tulosta ja byrokratiaa saatiinkin osaksi järkeistettyä.
Uuden maaseutuohjelman valmistelun myötä ja ohjelmakauden alkamisen kynnyksellä huoli hallinnollisen taakan
ja valvonnan lisääntymisestä jälleen kasvoi tuensaajien ja ohjelman toteuttajien keskuudessa.
Maaseutuvirasto
Maaseutuverkostoyksikkö siirtyi maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuvirastoon vuoden 2014 alussa. Ohjelmakauden aikana maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutuviraston kanssa monenlaista yhteistyötä. Maaseutuvirasto tarjosi tarvittavaa asiantuntemusta ohjelman toimeenpanosta. Maaseutuviraston arkea sävyttivät ohjelmakauden alussa viraston perustaminen ja siirto Helsingistä Seinäjoelle. Virkamiehistö vaihtui radikaalisti ja
ymmärrettävästi uusien ihmisten kaikki tarmo keskittyi perustyötehtäviin.
Byrokratian purkaminen haastoi myös Maaseutuviraston miettimään uusia tapoja toimia. Maaseutuviraston
näkökulma maaseutuohjelmaan on viraston luonteesta johtuen hyvin tekninen. Maksatus-, tarkastus- ja valvontatehtävät ovat Maaseutuviraston ydintehtäviä ja tämä rooli on ollut näkyvimpänä myös maaseutuverkostotoiminnassa.
ELY-keskukset
ELY-keskukset olivat aluehallinnon uudistuksen vuoksi jatkuvassa muutoksessa koko ohjelmakauden ajan. Hallintorakenteita on muutettu useasti ja muutos on meneillään edelleen uuden ohjelmakauden alkaessa. ELY-keskuksia koskeneet suuret organisatoriset muutokset vaikeuttivat ELY-keskusten verkostoitumista ja osallistumista
maaseudun kehittämistyöhön. Vähenevillä resursseilla on pitänyt huolehtia lähinnä viranomaisvelvoitteiden
täyttämisestä.
ELY-keskukset olivat maaseutuverkostotoiminnassa kuitenkin vahvin hallinnollinen organisatorinen lenkki. ELY-keskukset ovat olleet alueellisen maaseudun kehittämistyön vetureita ja toimeenpanijoita. Maakuntien
yhteistyöryhmien maaseutujaostot, maaseudun kehittämistyön ohjausryhmät tai muut vastaavat ryhmät ovat
toimineet ELY-keskusvetoisesti kooten yhteen alueellisia maaseutuverkostoja, maaseudun kehittämisohjelman
toimijoita.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
15
ELY-keskukset olivat tyytyväisiä siihen, että maaseutuverkoston järjestämien tapahtumien kautta he pääsivät
entistä enemmän tekemisiin kollegojensa kanssa ympäri Suomen. Palautteen mukaisesti esimerkiksi maksajat,
Leader-vastaavat ja yritystutkijat eivät mielestään riittävästi ennemmin tavanneet valtakunnallisesti toisiaan.
Huolestuttavaa on ELY-keskusten henkilöstövähennystarpeet valtiontalouden säästötalkoiden myötä. Miltä
näyttää entistä niukemmin resurssein toteutettava alueellinen maaseudun kehittämistyö? Valvonta- ja tarkastustyön lisääntyvästä määrästä huolimatta ELY-keskusten resursseja pitäisi pystyä kanavoimaan myös laaja-alaiseen
maaseudun kehittämistyöhön ja kehittämisohjelmien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Kunnat
Kunnat ovat vahvoja paikallisen kehittämisen asiantuntijoita ja tärkeä voimavara maaseudun kehittämistyössä.
Kunnissa on potentiaalia maaseutuohjelmien hyödyntämiseen. Tämän hetken heikko taloudellinen tilanne ja sitä
myöten vähenevät henkilöstöresurssit tuovat isoja haasteita kuntakeskusten ja kylien kehittämiseen. Kuntaliitosten myötä kunnan toimintakenttä ja suhteet maakuntakeskuksiin ja alue- ja valtionhallintoon muuttuvat.
Kuntien tavoittaminen koettiin maaseutuverkostoyksikössä erittäin haasteelliseksi vuonna 2008. Olisi haluttu tavoittaa erityisesti seutusihteerit ja kuntajohtajat, mutta sähköpostilistojen kerääminen ei onnistunut, ja Kuntaliitto ei luovuttanut keskitetysti tietoja. Suora yhteydenpito jäi siten valitettavan vähäiseksi.
Ohjelmakauden aikana muodostettiin kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet (YTA). YTA-alueiden
muodostaminen koettiin verkostotyön kannalta hyväksi asiaksi, sillä ne helpottavat yhteydenpitoa kuntiin. YTAalueet antavat myös paremmat lähtökohdat maaseutuhallinnolle maaseudun kehittämistyöhön viljelijätukihallinnon lisäksi.
Kuntien ja kylien suhde on ollut jatkuva keskusteluaihe. Tähän ovat vaikuttaneet paljon myös tehdyt kuntaliitokset. Ne ovat lisänneet tarvetta kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimusprosessin edistämiselle, kunnan
oman maaseutuohjelman laatimiselle, kunnan maaseutuohjelman ja kylien suunnitelmien yhteensovittamiselle, sopimuksellisuudelle ja sen hyödyntämiselle mm. palveluiden tuottamisessa sekä lähidemokratian edistämiselle.
Maaseutuverkostotoiminnan ansiosta maakuntaliitot tulivat vahvemmin mukaan maaseutukeskusteluun ja
maaseudun kehittämiseen. Euroopan komissio nosti esille yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) mahdollisuutta myös muissa rahastoissa kuin maaseuturahastossa. Uudella ohjelmakaudella Leader-tyyppinen toiminta toteutuu kuitenkin vain maaseuturahastossa ja meri- ja kalatalousohjelmassa. Rakennerahastoissa paikallislähtöinen kehittäminen ei edennyt. Paikalliskehittämismallien ja tulosten esiin nostaminen maakuntaliittoihin
päin on tarpeen myös tulevaisuudessa, jotta paikallisen kehittämisen ymmärrys lisääntyisi.
6.2. Leader-ryhmät
Ohjelmakaudella 2007–2013 Suomessa toimi 55 Leader-ryhmää Manner-Suomen alueella ja Ahvenanmaalla yksi.
Koko Suomen maaseutu oli katettuna Leader-toiminnalla.
Leader-ryhmät ovat aktiivisia, ennakkoluulottomia, luovia ja näkyviä toimijoita, joilla on kokoaan suurempi
merkitys maaseutuverkostotyössä. Leader-ryhmät ovat kyenneet luomaan ja ylläpitämään Suomessa myönteistä
maaseutumielikuvaa. Leader-ryhmien näkyvyys on ollut maaseutuohjelmalle vahva kärki.
Leader-ryhmien välinen yhteistyö kehittyi lupaavasti ohjelmakauden aikana. Tämä näkyi niin maakunta- kuin
valtakunnallisella tasolla. Monella ELY-keskusalueella Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen tiedottajan. Mukana oli
usein myös ELY-keskus. Leader-ryhmillä oli myös yhteisiä kv-koordinaattoreita. Strategia- ja laatutyössä ryhmät
sparrasivat hienosti toisiaan ja jotkut aloittivat vertaisauditoinnit osana laatutyötä.
16
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Valtakunnallisella tasolla Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen Leader-asiamiehen, jonka tehtävä oli seurata ja
olla mukana tuomassa Leader-näkökulmaa esimerkiksi maaseutuohjelman ja sitä ohjaavien lakien ja asetusten
laadinnassa. Leader-ryhmillä on ollut lisäksi edustajat kaikissa uuden ohjelman valmisteluryhmissä. Valtakunnallisesti Leader-ryhmät, maaseutuverkostoyksikkö, MMM ja Mavi toteuttivat laajat Leader-brändi- ja laatuprosessit.
Ne osaltaan lisäsivät Leader-työn valtakunnan tason yhteistyötä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
EU-tasolla Leader laajentui yhä uusille alueille. Edellisestä ohjelmakaudesta 2000–2006 Leader-ryhmien lukumäärä yli kaksinkertaistui, ja Leader kattoi 77 % Euroopan maaseudusta. Kaikkiaan ryhmiä oli Euroopassa 2402.
Myös Leader-budjetin kehitys oli lupaavaa. Käytettävissä on ollut yli 9 miljardia euroa paikalliseen kehittämiseen,
kun edellisellä kaudella Euroopan Leader-budjetti oli noin 5 miljardia euroa. Tässä eurooppalaisessa Leaderperheessä suomalaiset Leader-ryhmät ja toimijat ovat hyvin näkyviä, kiitos mm. aktiivisen kv-hanketoiminnan.
Leader-ryhmien eurooppalainen kattojärjestö ELARD sai myös lisää näkyvyyttä EU-tason toimielimissä.
6.3. Järjestöt ja yhdistykset
Ohjelmakauden aikana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas
centralförbund SLC olivat aktiivisia maaseudun kehittämistyön toimijoita. Viljelijöiden etujärjestöissä ymmärrettiin laajasti ohjelman mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä mietittiin ja toteutettiin yhteisiä alueellisia kehittämistoimia.
Maaseutuverkostoyksikkö koki ProAgrian ja muut neuvontajärjestöt kumppanina, ostopalveluntuottajana
ja koulutusten kohderyhmänä. Neuvontajärjestöt ovat vaikuttava ja tarpeellinen taho maaseutuohjelman toimeenpanossa. Niiden pitäisi pystyä antamaan profiloituneita syötteitä maaseudun kehittämistyöhön. Verkostotyötä tehdessä onkin noussut esille, miten voisi jatkossa vahvistaa neuvontajärjestöjen asiantuntemusta kehittämistyössä entisestään.
Suomen Yrittäjät olivat maaseutuverkostotoiminnassa harmillisen passiivisia. Keskusjärjestön kautta tai heidän avustuksellaan ei riittävästi tavoitettu aluejärjestöjä. Yrittäjäjärjestöjen edustajia olisi kaivattu enemmän mm.
yrittäjyyskampanjan osallistumiseen ja innovaatioleireille. Yrittäjien aluejärjestöt eivät ehkä vielä tunne riittävästi
maaseuturahoitusta, joten heidän systemaattinen sitouttamisensa on tulevaisuudessa tärkeää.
4H-järjestö on valtakunnallinen, yhtenäinen ja kehittyvä lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä
tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalveluja tuottava järjestö. 4H-liito oli hyvin aktiivinen hanketoimija.
Sekä valtakunnallisissa että alueellisissa hankkeissa kehitettiin toimintaa ja käynnistettiin uusia toimintamuotoja.
Myös paikallisilla 4H-yhdistyksillä oli omia nuorille suunnattuja maaseudun kehittämishankkeita. 4H-järjestö oli
myös aktiivinen maaseutuverkostotoiminnan osallinen, yhteistyössä tehtiin mm. ympäristöteemavuoden aikana
ala-asteen viides- ja kuudesluokkalaisille suunnattu Ympäristörata-kampanja.
Kylätoiminta on elävä osa maaseudun paikallista kansalaistoimintaa. Kyliä kehittävät paitsi organisoituneet
kyläyhdistykset, mutta myös esimerkiksi urheiluseurat, metsästysseurat ja nuorisoseurat. Kylätoiminnan ydintä
ovat olleet kyläläisten aktivointi, kylien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, tapahtumien järjestäminen, asuinympäristöstä huolehtiminen ja talkoot. Kylätoiminnan avulla halutaan vaikuttaa oman elinympäristön kehitykseen, joten kylänäkökulman esille tuominen kunnallisessa päätöksenteossa on ollut tärkeä osa
toimintaa. Tulevaisuudessa kuntakentän muutos tulee entisestään kääntämään katseet kyliin sekä kunnan ja kylien väliseen yhteistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella on tarvetta verkottaa kylätoimijoita entistäkin vahvemmin
muiden maaseudun kehittäjien kanssa.
Leader-ohjelmien yhtenä painopisteenä oli kylien kehittäminen. Leader-ryhmien antamat mahdollisuudet
hankerahoitukseen antoivat suuren avun kylähankkeiden toteutukseen. Näillä rahoilla saatiin mm. kunnostettua
maisemia, reitistöjä ja rakennuksia, toteutettua tapahtumia ja lisättyä harrastusmahdollisuuksia.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
17
Maaseutuverkostotyössä kylätoimijoiden suora tavoittaminen tapahtui varsinkin ohjelmakauden alussa koulutuksien kautta, mm. pidettiin kyläsuunnitelmien päivittämiskoulutuksia. Yhteistyössä Suomen kylätoiminnan
kanssa toteutettiin Leader-ryhmien ja kylätoimijoiden alueelliset kehittämispäivät, valtakunnallinen roadshow,
joissa markkinoitiin erityisesti maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien mahdollisuuksia. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja, Landepaku- sekä Kauppa-auto kiertueet olivat merkittäviä yhteistyön
muotoja kylien kanssa.
6.4. Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset
Tutkimuksen ja koulutuksen tehokas linkittäminen maaseudun kehittämiseen on maaseutuverkoston yksi kriittisistä pisteistä. Käytännön toimijoilla, tutkimuksella ja koulutuksella tulisi olla jatkuva ja toisiaan sparraava vuorovaikutus. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää monipuolisesti maaseudun kehittämistyössä, tutkimuksen pitäisi tarttua arjen haasteisiin ja oppilaitoksilla tulisi olla aktiivinen rooli molempiin suuntiin.
Korkeakoulujen yksi yhteiskunnallinen tehtävä on alueiden kehittäminen. Osaamisen tuottamisessa korkeakouluilla on keskeinen rooli ja samalla ne muodostavat innovaatiojärjestelmän perustan. Oppilaitosten roolia maaseutuverkostotyössä pitäisi kuitenkin vahvistaa. Ne ottivat koppia hyvällä tavalla mm. innovaatioleireistä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä tulisi saada entistä vahvemmin sidottua opetussuunnitelmiin, se edesauttaisi
kehittämistyötä. Opiskelijat voisivat tällöin mahdollisesti tehdä vielä vahvemmin opinnäytetöitänsä aluelähtöisesti.
Tutkimuslaitokset, mm. yliopistojen instituutit ja taloudelliset tutkimuslaitokset, olivat vahvasti mukana maaseudun kehittämistyössä kuluneen ohjelmakauden ajan. Tarvetta kuitenkin on vielä lisätä kehittäjien ja tutkijoiden vuorovaikutusta. Tutkimuksen sirpaloituminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen suoraan käytännön
työssä ovat jatkuvia haasteita. Maaseudun Uusi Aika yhdistys on ollut hyvä maaseutututkimuksen foorumi, tutkijoita ja kehittäjiä lähentävä yhdistys.
6.5. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR)
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) tehtävänä on maaseutupolitiikkaan vaikuttaminen ja maaseutupolitiikan tekeminen. YTR siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen vuoden 2013 alussa. Poliittisella rakenteellaan Suomi on Euroopassa poikkeusmaa, sillä YTR:n kaltaista laajaa maaseutupolitiikkaa toteuttavaa verkostoa ei
muissa maissa ole. YTR:n tulisi uskaltaa tehdä rohkeaa maaseutupolitiikkaa. Maaseudun elinvoimaisuuden haasteet ovat entistäkin suuremmat maaseudun asutuksen harventuessa ja valtiontalouden kestävyysvajeen ollessa
suuri. Nyt uuden organisaatiorakenteen myötä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää uhkaa vähenevä voima puhua maaseudun puolesta.
Maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kanssa yhteistyötä mm. erilaisten
tapahtumien, tilaisuuksien ja kampanjoiden osalta. Maaseutuakatemia järjestettiin yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliiton kanssa. Suomessa kansallisen politiikkaverkoston ja maaseutuverkoston välillä ohjelmakauden alussa
vallinnut epäsuhta kyettiin murtamaan, minkä tuloksena saavutettiin tuloksellista yhteistyötä. Merkittävä yhteinen maankattava kiertue oli alueelliset tulevaisuustyöpajat. Yhteistyössä oli mukana myös Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Maamerkit-ohjelmallaan. Alueelliset tulevaisuustyöpajat loivat pohjaa uuden ohjelmakauden alueelliseen ja valtakunnalliseen suunnitteluun. Historian ensimmäinen Maaseutuakatemia järjestetiin
yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliitoon kanssa.
Maaseutuverkostotyössä olisi pitänyt ohjelmakauden alusta alkaen ottaa mukaan enemmän poliittisia päätöksentekijöitä, sillä maaseudun kehittämistyö on suurelta osin vaikuttamista maaseudun elinolosuhteisiin ja
18
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
mahdollisuuksiin. Maaseutuohjelman toteutus tulisi olla vahvasti mukana suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja tätä myöten päättäjien tulisi tuntea nykyistä paremmin EU-rahoituksen mahdollisuudet ja tulokset. Politiikan ja kehittämisen suhde on nähty kuitenkin jossain määrin toisiaan poisrajaavana, vaikkakin ne voisivat tukea
parhaimmillaan toinen toisiansa.
6.6. Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa
Ahvenanmaa on erityinen alue Suomessa. Sitä ei voi ajatella tavanomaisena suomalaisena ELY-keskusalueena tai
maakuntana. Ahvenanmaan erityisasema tulisi mahdollisesti ottaa maaseutuverkostotoiminnassa tulevaisuudessa entistäkin paremmin huomioon.
Toimijoiden verkottamista ja yhteistyön rakentamista Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä tehtiin ohjelmakauden alusta alkaen. Ahvenanmaan edustaja oli alusta asti mukana maaseutuverkoston ohjausryhmässä ja alueiden välisessä työryhmässä. Ahvenanmaan kanssa tehtiin maaseutuohjelmien välistä vertailua ja ajatuksenvaihtoa.
Kyettiinkö maaseutuverkostotoiminnassa riittävällä tavalla huomioimaan Ahvenanmaan oma ohjelma? Saadun palautteen mukaan maaseutuverkostotoiminta on ollut laajuudessaan Ahvenanmaan toiveiden mukaista
ja tarpeet täyttävää sekä aiheiltaan monipuolista. Käytössä olevien resurssien vuoksi Ahvenanmaalla ei aina ollut mahdollisuuksia tarttua maaseutuverkostoyksikön aloitteisiin. Resurssit pyrittiin keskittämään Ahvenanmaan
oman ohjelman toimenpanoon. Ahvenanmaan osalta tulee jatkossakin huomioida mm. riittävät ja toimivat videoneuvotteluyhteydet, jottei matkustaminen muodostu osallistumista rajaavaksi tekijäksi.
Maaseutuverkostoyksikön huolenaiheena on se, miten Ahvenanmaalle taataan riittävät ohjelmahallinnon
resurssit.
7. Maaseutuverkoston tehtävät,
Maaseutuverkostoyksikkö toimijana
Tässä kappaleessa käsitellään tehtäväkohtaisesti tuloksia ja tuotoksia arvioiden niiden vaikuttavuutta. Maaseutuverkostolle määritellyt yhdeksän tehtävää (katso kpl 3.) voidaan jakaa neljään tehtäväkokonaisuuteen: viestintä,
koulutus, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi maaseutuverkostolle asetettujen tehtävien toteutumisesta. Yksikön toiminta perustui vuosittaisiin maaseutuverkoston toimintasuunnitelmiin, mitkä pohjautuivat puolestaan koko kauden toimintasuunnitelmaan.
Vuosittaisten toimintasuunnitelmien laadintaprosessi
Maaseutuverkostoyksikkö keräsi jatkuvasti osana normaalia toimintaa tietoa maaseutuverkoston tarpeista maaseutuverkoston vuotuisia toimintasuunnitelmia varten. Erityisesti koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet toimivat tässä roolissa. Tämän lisäksi vuosittain tehtiin verkostolle sähköinen kysely, millä kartoitettiin sidosryhmien tarpeita maaseutuverkostotyölle. Vuonna 2008 koulutus- ja palvelutarvekartoitus oli perusteellinen
alkukartoitus, 2009 erityiskohderyhmänä olivat ELY-keskukset.
Viestintäsuunnitelmat laadittiin yhteistyössä maaseutuohjelman viestintäryhmän kanssa. Viestintäsuunnitelma oli osa maaseutuverkoston vuotuista toimintasuunnitelmaa. Sisältö rakentui niin ikään maaseutuverkoston
toimijoiden toiveista ja tarpeista.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
19
Näiden tietojen pohjalta maaseutuverkostoyksikkö teki keväisin toimintasuunnitelmaluonnoksen, jonka ohjausryhmä käsitteli. Ohjausryhmän linjausten pohjalta luonnos lähetettiin kommenttikierrokselle maaseutuverkoston osallisille. Saatu palaute huomioitiin ja ohjausryhmä käsitteli toimintasuunnitelman syksyllä toisen kerran.
Virallisen hyväksynnän vuosisuunnitelmalle teki maa- ja metsätalousministeriö.
Vuosisuunnitelman laadintaprosessi oli osallistava ja moniportainen. Tällä menettelyllä pyrittiin varmistamaan, että eri kohderyhmien tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Prosessi toimi periaatteessa
hyvin. Sähköisiin tarvekyselyihin saatiin hyvin vastauksia, mutta muuten maaseutuverkosto oli passiivinen kommentoimaan vuosisuunnitelmaluonnoksia. He eivät käyttäneet tarjottua mahdollisuutta vaikuttaa. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ei myöskään halunnut vahvasti linjata maaseutuverkostoyksikön työtä vuosisuunnitelman
kautta. Luonnoksiin ei tullut merkittäviä muutoksia prosessin aikana.
Vuosisuunnitelmat ovat olleet kuin hyvä buffet-pöytä, kaikille on ollut tarjolla kaikkea. Selkeämmät valinnat
ja koulutusten sekä tapahtumien koostaminen isommiksi kokonaisuuksiksi olisi poistanut silppumaisuutta. Nopeita johtopäätöksiä tehtiin, mutta syvällisempi analyysi jäi osittain puuttumaan.
7.1. Viestintä
Maaseutuverkoston tehtävät viestintään liittyen
Maaseutuverkostoyksikön viestinnän tavoitteena oli olla aktiivista, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja kohdennettua. Viestintä suunnattiin maaseutuverkoston toimijoille ja toisaalta suurelle yleisölle. Maaseutuverkostoyksikön ensisijainen tavoite viestinnän osalta oli välittää tietoa ohjelman mahdollisuuksista, tuloksista ja vaikutuksista. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, oli
maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston vastuulla.
Tehtävät viestinnän osalta:
1.
Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla.
2.
Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain.
3.
Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmaan liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, missä
keskeinen väline on Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenteri
7.1.1. Tuotokset ja tulokset
Maaseutuverkostoyksikön viestinnän välineinä ja samalla merkittävimpiä tuotoksia oli www-sivut maaseutu.fi /
landsbygd.fi / rural.fi. Maaseutu.fi-sivuston käyttäjämäärä vakiintui ohjelmakauden aikana noin 5000 kuukausittaiseen kävijään. Sivustolla keskimäärin vietetty aika oli kolme minuuttia, mikä on erittäin hyvä indikaattori sisällön kiinnostavuudesta. Ohjelman toimijat oppivat käyttämään sivustoa ensisijaisena tiedonlähteenä.
Maaseutuverkostoyksikkö avasi ensimmäiset Facebook-sivustonsa vuonna 2011, Maaseutu- Tilaa elämälle ja
Landepaku. Sosiaalisen median käyttöönotto oli uusi avaus maaseudun kehittämisohjelman viestinnässä. Sivustojen käyttäjämäärät kasvoivat ohjelman loppua kohden, tykkääjien määrä lähes kolminkertaistui vuoden 2014
aikana, tykkääjiä oli noin 2500. Myös kattavuus ja sitoutuminen kanavaan olivat tyydyttäviä.
20
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Näiden lisäksi sähköiseen valokuvapankkiin koottiin satoja kuvia verkoston hyödynnettäväksi, ja verkoston
Youtube -kanavalla julkaistiin yli 100 videota.
Viestinnän muita tuotoksia olivat painetut julkaisut; liitelehdet, esitteet, oppaat, joita tuotettiin yhteensä lähes 80 kappaletta sekä messuosallistuminen. Yhteensä näillä luotiin n. 1,5 miljoonaa mahdollista kontaktia. Näiden kontaktien todellista lukumäärää ja laatua on kuitenkin vaikea arvioida, liitelehtiä ja esitteitä joko luetaan tai
ei lueta oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan.
Kululajeittain tarkasteltuna suurimmat panostukset käytettiin melko tasaisesti, liitelehtiin 12 %, ­teemavuosien
markkinointiin 11 %, messuihin 10 % sekä esitteisiin ja julkaisuihin 10 % (liite 1). Ohjelman yleiseen viestintään
käytettiin lisäksi 9 % viestinnän budjetista ohjelmakaudella.
Lisäksi viestinnän osallistuttiin Maaseutuviraston sähköisen
palvelun Hyrrän raportointiosion kehittämiseen. Hyrrä-ohjelman avulla haetaan uudella kaudella maaseutuohjelman
hanke-, yritys- ja investointituet.
2009Yrittäjyys
2010Ympäristö
Maaseudun kehittämisohjelman teemavuodet olivat
2011
Nuoret aikuiset ja maaseutu-
hyvä käytäntö ohjelmakaudella. Niiden avulla pystyttiin nos-
alueiden elämänlaatu
tamaan laajasta maaseudun kehittämisohjelmasta vuosittain
2012–2013 Jäljet tulevaisuuteen
erityisiä teemoja esille. Koko laaja maaseutuverkosto oli mu-
2014
Yhteistyöllä menestystä
kana teemavuosien tapahtumien ja viestinnän toteutuksissa.
Teemavuodet olivat:
7.1.2. Viestinnän vaikuttavuus
Yksiselitteisiä vastauksia viestinnän vaikutuksista on vaikea saada. Vaikuttavuuden indikaattorina voinee kuitenkin toimia se, että maaseutuohjelman varat käytettiin maassamme pääsääntöisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja oikein. Vaikuttavuutta on arvioitu sisältöjen mielenkiintoisuuden ja tarpeellisuuden, kohdentumisen,
oikea-aikaisuuden ja tekemisen tapojen näkökulmista.
Sisältöjen mielenkiintoisuus ja tarpeellisuus
Ohjelma- ja maaseutuviestinnän suurimpana läpimenon haasteena todettiin olevan se, miten saada maaseutuohjelman ensi näkemältä vaikealta tuntuvat asiat kiinnostamaan suurta yleisöä ja miten saada heidät ymmärtämään asioiden vaikutussuhteet. Tähän haasteeseen pyrittiin vastaamaan käyttämällä viestinnässä mahdollisimman paljon konkreettisia käytännön esimerkkejä, aluelähtöisesti. Viestinnässä onnistuttiin tarttumaan
yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin. Näitä nostivat esiin erityisesti ohjelman teemavuodet.
Viestinnällä vaikutettiin yleiseen maaseutumielikuvaan, ja ehkä yksiä tehokkaimmista välineistä olivat Landepaku ja Parhaat käytännöt -kilpailu. Messut oli hyvä paikka viestiä suurelle yleisölle. Esimerkiksi Farmari-näyttely
on luonteeltaan mitä suurimmassa määrin kuluttajamessu, jossa jaettiin tietoa maaseutuohjelmasta ja sen tuloksista suurelle yleisölle.
Valitettavan usein jouduttiin kuitenkin pettymään siinä, etteivät erityisesti suuret mediatalot tarttuneet sisältöihin. Miksi aiheet eivät kiinnostaneet? Miten mediasuhteet olisi saatu rakennettua paremmiksi? Olisiko asioiden
pitänyt henkilöityä enemmän? Paikallisia maaseutuhallinnon kasvoja ei päättyneellä ohjelmakaudella Suomessa
vielä hyödynnetty riittävästi. Jopa alueelliset tekijät saattoivat jäädä alueillaan vieraiksi.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
21
Toimijoilta saadun palautteen mukaan maaseutuverkoston viestintä oli kuitenkin sisällöltään monipuolista,
ja sähköisen tiedotuksen todettiin parantaneen tiedon kulkua verkoston toimijoiden välillä. Parannettavaa kuitenkin on. Esimerkiksi koulutusten sisällöistä viestimiseen ei yksikössä ehditty panostamaan tarpeeksi. Jatkossa
tulisikin tehdä huomattavasti tehokkaammin yhteistyötä verkoston toimijoiden ja erityisesti laajan viestintäverkoston kanssa koulutusten ja tapahtumien viestinnässä ja erityisesti niiden sisältöjen välittämisessä.
Palautteen mukaan maaseutuverkoston viestinnän sisällön haasteeksi toimijat kokivat monimutkaisessa viranomaisympäristössä toimimisen: esimerkiksi lainsäädännölliset sisällöt ja sidosryhmien runsaus. Viestinnästä
nähtiin tulevan helposti liian byrokraattista ja hankalasti luettavaa. Viestinnän sisältöä toivottiin selkeytettävän,
käytettävää terminologiaa yksinkertaistettavan ja kirjoitettavan yleiskielellä.
Viestinnän kohdentuminen
Viestintä edisti maaseudun toimijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa. Viestinnän kohderyhmiä olivat
mm. suuri yleisö, maaseutuväestö, tuensaajat, ohjelmaa toteuttavat tahot ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden maaseutuverkostoyksiköt. Viestien kohdentamisella pyrittiin huomioimaan vastaanottajat ja viestintää
yhteistyössä tekevät tahot niin hyvin kuin mahdollista.
Kohderyhmien priorisoiminen tuntui kuitenkin ohjelmakauden aikana verkoston laajuuden vuoksi liki mahdottomalta tehtävältä. Vaikka yleisesti tiedostettiin, että samat sisällöt eivät palvele kaikkia kohderyhmiä, ei viestintää pystytty riittävästi mukauttamaan eri kohderyhmiä palvelevaksi. Kohderyhmien painottamisessa oli myös
selkeästi eri mielipiteitä. Toisaalta toivottiin että viestintää kohdennetaan enemmän ohjelman nykyisille toimijoille toimeenpanon laadun varmistamiseksi. Samaan aikaan kuitenkin peräänkuulutettiin ohjelman mahdollisuuksien ja vaikuttavuuden markkinointia ns. suurelle yleisölle.
Ohjelmakauden aikana haluttiin kohderyhmistä aktivoida myös nuoria, jotka olivat vuoden 2011 teemavuoden ”Nuoret aikuiset ja maaseudun elämänlaatu” erityinen kohderyhmä. Itämeri-strategian lippulaivahankkeen
teemat kohdistettiin maaseudun nuorille toimijoille, ja nuoret olivat kohderyhmänä myös maaseutuverkoston
mahdollistamilla Kainuun innovaatioleirillä sekä aLive -hankkeen tapahtumissa Lapissa.
Sähköpostiviestintää ja muiden uutiskirjeiden lähettämistä pidettiin tehokkaana ja nopeana keinona välittää
tietoa eteenpäin. Yhteistietojen ylläpitäminen vaatii kuitenkin resursseja ja uusien ja tehokkaiden järjestelmien
käyttöönottoa. Maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisteri toimi omalta osaltaan verkoston kokoajana ja
osaamisen jakajana, mutta myös rekisterin käytössä on aika siirtyä nykyaikaisten ja kaikille käyttäjille avoimien
palvelujen käyttöön.
Viestinnän oikea-aikaisuus
Yksi viestinnän keskeisimmistä periaatteista on jaettavan tiedon oikea-aikaisuus. Viestijän tulisi kyetä ennakoimaan, mitä milloinkin tapahtuu ja miten se vaikuttaa jaettavien viestien sisältöön.
Arjen viestintätyössä monipuolisen maaseutuohjelman laaja-alaisuus ja mittava sidosryhmäverkosto asettivat melkoiset haasteet viestinnän oikea-aikaisuudelle. Oman lisänsä oikea-aikaisuudelle tai pikemminkin samanaikaisuudelle toi myös verkoston kaksikielisyys, sillä alati vaihtuvien tilanteiden vuoksi ruotsin kielen käännöksiä
ei usein saatu toivotussa tavoiteajassa. Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö puolestaan näkyi viestintäprosessien,
esim. esitteiden, oppaiden ja videoiden tuotannon, pitkissä valmistumisajoissa. Yhdessä tekemiseen, tuotosten
kommentointiin ja muuhun yhteensovittamiseen kului ajoittain aivan liian paljon aikaa, vaikka se eittämättä paransikin viestintätuotteen laatua.
22
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Maaseutu.fi-sivustolle oikea-aikaisuuden pullonkaulaa aiheutti koko ohjelmakauden ajan julkaisujärjestelmän suljettu luonne. Sen käyttäminen onnistui vain maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston tietoverkoissa eikä mahdollistanut sivustolle alueellisten toimijoiden suoraa sisällöntuotantoa. Alueiden tuottamat sisällöt joutuivat odottamaan välillä kohtuuttoman pitkää julkaisua. Julkaisujärjestelmän käytettävyyttä verkoston
toimijoille parannettiin vuosina 2013 ja 2014 toteutetussa sivustouudistuksessa. Sisältöä ei tarvitse enää syöttää
sivustolle ohjelmatiedottajien toimesta, vaan toimijat pääsevät päivittämään sen suoraan itse.
Viestinnän tekemisen tavat
Viestintäympäristö muuttui monin tavoin ohjelmakauden aikana: mediakenttä pirstaloitui sekä niin viestintäkanavien luonne kuin ihmisten tapa kuluttaa, etsiä ja saada tietoa muuttui. Murrokseen pyrittiin vastaamaan
ensisijaisesti Maaseutu.fi:n jatkuvalla kehittämisellä ja sosiaalisen median käyttöön otolla. Sosiaalisessa mediassa
kaivattua vuorovaikutteisuutta syntyi maaseutuverkoston kanavilla Maaseutu – Tilaa elämälle, Maailman mahtavin maaseutu, Maaseudun mahtavin Kauppa-auto, ilahduttavan usein ohjelmaviestinnän sisältöjen ympärille.
Maaseutuverkostoyksikön näkyvimpiä viestinnällisiä onnistumisia olivat toimijoita osallistavat konseptit,
mm. yhteistyössä järjestetyt kampanjat ja kiertueet. Parhaat käytännöt -kilpailujen suurimpana onnistumisena
pidettiin alueiden osallistamista sekä toimintamallin siirtymistä alueiden käyttöön. Landepaku-kiertueen valttina
olivat alueiden omat tavat viestiä alueelleen tärkeistä maaseutuohjelman asioista. Kauppa-autokiertue puolestaan puki yleisöä kiinnostavaan muotoon maaseutuohjelman merkityksen suomalaisen lähiruoan tuotannolle.
Leader-teltta tarjosi oivallisen tavan maaseutuyrittäjyyden, ympäristöasioiden ja maaseutuohjelman kokonaisuuden markkinointiin.
Vaikka sähköiseen viestintään panostettiin, hallinnon infrastruktuuri ja käytössä olleet resurssit rajoittivat
ja hidastivat valitettavan paljon uusien teknisten ratkaisujen käyttöönottoa ja viestinnän tekemistä. Yksiköstä
puuttui myös uusien viestintämetodien etsijä, joka olisi ennakkoluulottomasti haistellut uusia tuulia ja testannut
käytäntöjen toimivuutta. Sosiaalisen median käyttäminen pitäisi palautteen mukaan olla vuorovaikutteisempaa
ja sen käyttöä toivottiin myös lisättävän. Joskus, ehkä vielä jopa useimmiten, paikallislehti toimii paremmin kuin
Facebook.
Viestinnän vastaanottajia ehdottomasti selkeimmin jakanut viestinnän tapa oli painetut julkaisut. Sähköisten
kanavien ja sisältöjen kehittyessä painotuotteiden tuottamista kyseenalaistettiin ohjelmakauden loppua kohti
mentäessä. Toisaalta painotuotteista saatiin kuitenkin kiitosta vielä ohjelmakauden lopussakin, myös lisäpainoksia toivottiin.
Uusia avauksia peräänkuulutettiin maaseutuverkostoyksiköltä koko ohjelmakauden ajan, niin myös viestinnässä. Teemavuosien ja kampanjoiden tarpeisiin tuotettiin monenlaista viestintämateriaalia sekä hankittiin maaseutuohjelman mainosmateriaalia aina makeisista lyijykyniin. Myös maaseutuohjelman rahoituksesta kertovien
tiedotuskylttien hankinnasta ja toimituksista vastasi maaseutuverkostoyksikkö.
Maaseutuohjelman alueelliset viestintäyhdyshenkilöt (jäseniä ELY-keskuksista, Leader-ryhmistä ja kunnista) eli ns. viestintäverkosto oli toimiva konsepti koko viestinnän toteuttamisessa. Mukaan haluttiin ottaa kaikki
maaseutuviestinnästä kiinnostuneet tahot. Viestintäverkoston kautta nostettiin alueiden ääntä ja erityispiirteitä
valtakunnalliseen viestintään. Yhteistyötä kannattaisi tulevaisuudessa lisätä entisestään. Alueilla tuotetaan suuret
määrät hyvälaatuista sisältöä, jota ei pystytty tarpeeksi hyvin kokoamaan ja hyödyntämään.
Viestintäverkoston toimintaa kehitettiin työstämällä uuden ohjelmakauden suunnitelmia Aitan työtilassa.
Ohjelmatiedottajien työtä helpottamaan ja vertaistueksi laadittiin omat viestintäohjeet.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
23
7.1.3. Maaseutu.fi-sivuston merkitys maaseutuverkoston viestinnässä
Koko ohjelmakauden ajan Maaseutu.fi oli maaseutuverkostoyksikön ja ohjelmaviestinnän pääasiallisin viestintäkanava, mutta myös yksi keskeisimmistä koko maaseutuverkostolle tuotettavista palveluista. Sivuston kehitystyöllä siitä pyrittiin saamaan yhä vuorovaikutteisempi ja koko maaseutuverkostoa kokoava nykyaikainen viestintäkanava. Maaseutu.fi-sivustosta saatiin myös pitkin matkaa runsaasti palautetta, mitä pystyttiin hyödyntämään
kehitystyössä. Vanhan sivuston ongelmana oli vuosien varrella kertyneen aineiston runsas määrä. Laajan kohdeyleisön vuoksi aineistojen poistamisessa oltiin ehkä turhankin arkoja. Päivitykseen tulee jatkossa suhtautua
kriittisemmin ja sivuston käyttöä testata laajemmin.
Maaseutu.fi:n ominaisuuksista käytetyin, suosituin ja kiitetyin toiminto oli tapahtumakalenteri. Maaseutuverkostotyössä se toimi tehokkaana tapahtumamarkkinoinnin välineenä, mutta myös brändin luojana ja verkostotoimintaan aktivoijana. Toiminnan luonteen vuoksi tapahtumia markkinoivaa kalenteria lähdettiin rakentamaan heti
maaseutuverkostoyksikön aloittaessa työnsä. Siitä rakennettiin helposti käytettävä toiminto koko maaseutuverkostolle. Keskeisin kalenterin ominaisuuksista oli toimijoiden mahdollisuus ilmoittaa sivustolle itse omia tapahtumiaan.
Viimeisimmän Maaseutu.fi-sivuston kehitysprojektin tavoitteena oli nykyaikaisen, joustavan ja verkostoivan
www-sivuston kehittäminen uuden ohjelmakauden tarpeisiin ja tulevan verkostoimistyön edistämiseen. Kehittämisprojektiin sisältyi runsaasti uusia teknisiä ominaisuuksia: ulkopuolisten käyttäjien kirjautuminen sisällöntuottajiksi,
hakutoiminnon yksinkertaistaminen ja monipuolistaminen, hankesivujen luonti, keskustelu- ja kommentointimahdollisuus, uutisten ja kuukauden kuvan ehdottaminen ja vieraskynäartikkelin kirjoittaminen. Kommenttien ja ulkopuolisten artikkelien saaminen sivustolle vaatii kuitenkin paljon markkinointia, mikä työ jäi vielä kesken kuluneella kaudella.
7.2. Koulutus
Maaseutuverkoston koulutusten ja tapahtumien tavoitteena oli maaseudun kehittämisohjelmien toimijoille
taustoittavan ja viranomaiskoulutusta täydentävän tiedon tarjoaminen maaseudun kehittämisohjelmiin liittyen
sekä verkostoitumis- ja yhteistyönrakentamisen alustojen tarjoaminen.
Maaseutuverkoston tehtävät koulutukseen liittyen
1.
Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä asioista
2.
Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmaan liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, missä
keskeinen väline on Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenteri
3.
Laatia yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja
niiden sidosryhmille
4.
Avustaa viranomaisia koulutusten, seminaarien ja tapahtumien järjestelyssä sekä koulutusaineiston tuottamisessa
7.2.1. Tuotokset ja tulokset
Maaseutuverkostoyksikkö järjesti vuosina 2008–2014 yhteensä 283 koulutustilaisuutta ja verkostotapahtumaa
(liitteet 2–3). Niistä yli puolet, 62 %, oli verkostotapaamisia eli usean kohderyhmän koulutus- ja kohtaamispaikkoja. Pelkästään Leader-työhön liittyviä tilaisuuksia oli 13 % ja neuvontajärjestöille suunnattuja tapahtumia 9 %.
Muut tilaisuudet jakautuivat tasaisesti usean kohderyhmän kesken. Koulutusten kautta pystyttiin tavoittamaan
koko laaja maaseudun kehittäjäkenttä niin maantieteellisesti kuin toimialoittain.
Kaiken kaikkiaan tapahtumissa oli seitsemän vuoden aikana 29 000 kohtaamista. Keskimäärin osallistujia tilaisuutta kohden oli noin 60. Koulutuksia järjestettiin pääsääntöisesti kolmella tavalla: tekemällä itse, yhteistyössä
sidosryhmien kanssa tai kilpailutetuin ostopalveluin. (Liitteet 4–5.)
24
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Teemavuosien puitteissa laajasta maaseutuohjelmasta vuosittain nostettiin teemojen mukaisia asioita erityisesti esille. Myös alueelliset RoadShowt olivat merkittävä panos ohjelmakauden aikana. ELY-keskus - alueittaisia
kiertueita järjestettiin mm. kyläsuunnittelun, Voimistuvat Kylät -kampanjan, hankesuunnittelun, ympäristötuen,
erityisympäristötuen, tulevaisuustyöpajojen ja Leader-laatutyön merkeissä.
Koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä kokeiltiin myös uusia tapoja toimia. Parhaana ja onnistuneimpana uutena avauksena olivat alueelliset innovaatioleirit. Leireillä yhdistyi alueiden omat voimat yhteistyöhön
valtakunnallisten toimijoiden kanssa miettimään alueiden kehittämistarpeita ja ratkaisuja.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että koulutukseen ja verkostotapahtumiin tehdyt panostukset tuottivat tulosta ja ne vastasivat hyvin toimijoiden tarpeisiin: saatiin tietoa ja tavattiin tuttuja ja tuntemattomia.
7.2.2. Koulutusten vaikuttavuus
Koulutusten ja verkostotapahtumien vaikuttavuutta pystytään tarkastelemaan kolmen eri näkökulman kautta:
koulutusten sisältö, koulutusten saavutettavuus ja eri kohderyhmien tavoitettavuus.
Koulutusten sisältö
Järjestettyjen verkostotapahtumien ja koulutusten laatua mitattiin palautekyselyjen avulla. Palautekyselyissä
kartoitettiin mm. sitä, mitkä olivat odotukset tilaisuuksien suhteen ja miten odotukset toteutuivat. Palaute oli
koko ohjelmakauden aikana hyvin positiivista. Koulutukset vastasivat hyvin ihmisten tarpeisiin. Osallistujat olivat
tyytyväisiä sekä koulutusten sisältöön että koulutusten toteuttamistapaan. Erityistä kiitosta maaseutuverkostoyksikkö sai joustavuudesta ja palvelualttiudesta.
Koulutusten ja verkostotapahtumien kautta pystyttiin kattamaan hyvin koko laaja kehittämisohjelma. Valitut painopisteet olivat myös hetkessä kiinni. Teemavuosiajattelu näkyi vahvasti myös järjestetyissä tilaisuuksissa.
Tämä sai hyvää palautetta.
Alussa koulutukset olivat pääosin yksittäisiä tapahtumia, mutta ohjelmakauden loppupuolella päästiin myös
suurempiin kokonaisuuksiin. Tämä lisäsi koulutusten vaikuttavuutta. Näistä esimerkkeinä mm. Leader-laatutyö,
Leader-brändin kehittäminen, ympäristökiertue, tulevaisuustyöpajat ja innovaatioleirit. Jonkin teeman lämmittelyvaihe saattoi tuntua pitkähköltä, mutta se oli tarpeen. Kiinnostuksen herättäminen ja sitouttaminen vaatii
aikansa.
Yksi hyvä indikaattori koulutusten ja verkostotapahtumien tarpeellisuudesta on koulutustilaisuuksien peruutukset. Tapahtumiin oli hyvin tulijoita, koulutuksia jouduttiin peruuttamaan vain viisi kappaletta koko ohjelmakauden aikana. Sähköinen viestintä ja virtuaaliset kokoukset lisääntyivät huimasti ohjelmakauden aikana. Silti
ihmisillä oli suuri tarve olla kasvokkain. Maaseutuverkoston tapahtumat olivat tehokas tapa ihmisten verkottamiseen. Pääsääntöisesti maaseutuverkostoyksikön tilaisuudet olivat useaa maakuntaa koskevia, valtakunnallisia
tai kansainvälisiä tilaisuuksia. Yllätyksenä tuli se, että alueverkostot eivät ole toimineet joka puolelle Suomea.
Yhteistyön kehittymistä alueiden sisällä pystyttiin parantamaan tapahtumien kautta.
Parantamiskohteita myös löytyy. Tilaisuuksien antia ei pystytty riittävässä määrin jakamaan laajemmalle yleisölle viestinnän keinoin. Jos näin olisi tapahtunut, koulutusten vaikuttavuus olisi lisääntynyt entisestään. Tilaisuuksien antia olisi pitänyt levittää eteenpäin viestintäverkoston kautta.
Eri toimenpiteiden, aluetilaisuudet, valtakunnalliset tilaisuudet, opintomatkat jne. parempi niputtaminen
suuremmiksi kokonaisuuksiksi, olisi tehostanut toimintaa ja lisännyt myös vaikuttavuutta. Sisältöihin olisi pitänyt
saada enemmän vaikutteita maaseutunäkökulman ulkopuolelta.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
25
Mitä sanotaan on tärkeää, mutta pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, miten sanotaan. Maaseutuverkostoyksikkö olisi voinut rohkeammin kokeilla ja etsiä uusia koulutusmetodeja: uusia tapoja osallistaa
ja aktivoida ihmisiä tilaisuuksissa. Erityisesti työpajatyyppinen toiminta täytyy saada toimimaan tulevaisuudessa
entistä tehokkaammin. Maaseutuverkostoyksikön esimerkit olisivat kouluttaneet koko maaseutuverkostoa toimimaan monipuolisemmin tilaisuuksien vetämisessä ja järjestämisessä. Kehittämisen palo ja vimma pitäisi tulla
esiin koulutuksissa. Tunteet täytyy saada mukaan paremmin. Tähän hyvä väline on ihmisten aito osallistaminen.
Jotta tähän päästään, tarkoittaa se enemmän aikaa suunnitteluun ja ennakkovalmisteluun.
Koulutusten saavutettavuus ja kohderyhmät
Tapahtumien maantieteelliseen saavutettavuuteen pyrittiin koko ohjelmakauden aikana kiinnittämään huomioita. Tapahtumat jakaantuivatkin alueellisesti ympäri Suomea ja myös Ahvenanmaalle. Kaiken kaikkiaan tapahtumia järjestettiin 174 eri paikkakunnalla (liite 6). Valtakunnallisten tilaisuuksien järjestämisessä päädyttiin usein
Helsinkiin, johtuen liikenneyhteyksistä.
Saavutettavuutta ja vaikuttavuutta olisi lisännyt, jos maaseutuverkostoyksikkö olisi ollut eturintamassa tietoteknisten välineiden käytössä koulutuksessa, esim. webcasting-palvelun hyödyntämisessä. Samalla olisi voitu
opettaa verkoston toimijoita toimimaan uusilla tavoilla. Tasapainon säilyttäminen sähköisten palveluiden ja kasvokkaisten tapaamisten välillä on tärkeää: mitä enemmän sähköisiä palveluita hyödynnetään, voidaan samalla
myös heikentää verkostoitumista.
Maaseutuverkostoyksikkö tavoitti toiminnallaan hyvin eri kohderyhmät. Maaseudun kehittämisen ydin oli
hyvin toiminnan keskiössä. Jotkin kohderyhmät olivat vaikeammin tavoitettavissa, esimerkiksi kuntien elinkeinoasiamiehet, kehitysyhtiöt ja oppilaitoskenttä. Osasyynä tähän on se, että maaseutua ei nähdä voimavarana
kaikkialla ja maaseudun kehittämisohjelmaa ei koeta omakseen.
Verkostokyselyitä tehdessä seurattiin miten toimijat suhtautuvat maaseutuverkostoon. Kokivatko he kuuluvansa maaseutuverkostoon? Tämä indikaattori kuvaa osaltaan myös sitä, kuinka hyvin toiminnalla tavoitettiin
eri kohderyhmät ja miten osallistamisessa onnistuttiin. 52 % vastaajista tunsi kuuluvansa maaseutuverkostoon
vuonna 2008. Vastaava luku vuonna 2014 oli 63 %.
Maaseutuverkoston osallistamiseen ja vastuuttamiseen on panostettava entistä enemmän. Kuluneen kauden verkostotyötä on liian paljon kaatunut verkostoyksikön harteille: ”Järjestäkää te.” Verkoston toimijoiden olisi
pitänyt ottaa koppia itse paremmin asioista ja maaseutuverkostoyksikön rooli olisi ollut enemmän mahdollistaja.
Parhaimmat onnistumiset saatiin silloin, kun maaseutuverkoston toimijat ottivat vastuuta ja toimenpide toteutettiin useamman toimijan yhteistyönä.
7.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen
Hyvien käytäntöjen keräämisen ja levittämisen tavoitteena oli, että uudet ideat leviäisivät ja ohjelman tuloksellisuus lisääntyisi sekä toimijat voisivat hyödyntää toisten kokemuksia omassa työssään.
Maaseutuverkoston tehtävät hyviin käytäntöihin liittyen:
1.
Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
2.
Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen yl-läpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain.
26
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
7.3.1. Tuotokset ja tulokset
Maaseutuverkoston koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin nostettiin hyviä käytäntöjä esille onnistuneina esimerkkeinä, esillä olivat mm. yrittäjät, viljelijät, hanketoimijat ja muut kehittämisohjelmien asiantuntijat. Hyviä käytäntöjä haettiin ja nostettiin esille myös maaseutuohjelman ulkopuolelta uusien toimintatapojen aikaansaamiseksi.
Euroopan maaseutuverkostoyksikkö Contact Pointille toimitettiin ohjelmakauden aikana viitisenkymmentä
edustavaa hanke-esimerkkiä Suomesta.
Parhaat käytännöt -kilpailuihin jätettiin ohjelmakauden aikana kaikkiaan 585 kilpailuehdotusta. Parhaat käytännöt palkittiin ja maaseudun kehittämistyön tuloksia juhlittiin Maaseutugaaloissa lokakuussa 2010 Vanhalla
ylioppilastalolla Helsingissä, marraskuussa 2012 Tampereen Palatsi-teatterissa ja lokakuussa 2014 Lahden Sibeliustalossa.
Hyvien käytäntöjen määrittely
Hyvän käytännön yksiselitteinen määrittely on haasteellista, sillä sen toimivuus määrittyy ympäristönsä ja toimijan tarpeiden mukaan. Hyvien käytäntöjen yleisenä periaatteena on, että niillä on erittäin vahva sidos omaan
toimintaympäristöönsä eli kytkös sinne, missä niiden toimivuutta arvioidaan. Sen vuoksi hyvät käytännöt eivät
aina olekaan sellaisenaan siirrettävissä toimijalta toiselle. Onnistumisen aste on aina enemmän tai vähemmän
määrittelijän arvovallan tuotetta, sillä se vaihtelee tekijästä ja näkökulmasta riippuen.
Hyvä käytäntö voi olla innovatiivisen kehitystyön tuloksena syntynyt lopputuote tai esimerkillinen ja muista
erottuva käyttökelpoinen toimintatapa, jota voidaan hyödyntää muuallakin. Se voi olla myös toimivaksi arvioitu
menetelmä, jossa pyritään toimijoiden väliseen oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemusten vaihtoon.
Hyvistä käytännöistä puhuttaessa olisi tarpeen hahmottaa myös, että epäonnistuminenkin on tulos, silloin
kun olennainen tieto välittyy eteenpäin. Yhtä lailla tulisi siis puhua huonoista käytännöistä eli virheiden toiston ja
yleisten sudenkuoppien välttämisestä. Epäonnistumisesta tulisi antaa toisille mahdollisuus oppia eli jakaa muille
pieleen menneitä asioita ja ottaa oppia niistä.
Hyvät toiminnot käytännössä
Maaseudun kehittämistyön tavoitteena ei ole ainoastaan luoda uusia avauksia, vaan myös pyrkiä juurruttamaan
niitä pysyväksi toiminnaksi ja levittämään eteenpäin myös muiden toimijoiden hyödyksi. Maaseutuverkostossa
hyvien käytäntöjen levittämisen tavoitteena on, että maaseutuohjelman mukaiset, maaseuturahastosta rahoitetut
uudet ideat leviäisivät ja toimijat voisivat hyödyntää toistensa kokemuksia omassa työssään niin Suomessa kuin
muuallakin Euroopassa. Hyvien käytäntöjen leviämisen kautta ohjelman tuloksellisuus lisääntyy ja mahdollisuus
yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien, jopa kansainvälisten hankkeiden muodostumiseen paranee.
Seitsemän toimintavuotensa aikana maaseutuverkostoyksikkö esitteli suomalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksia ja välitti hyviä käytäntöjä edelleen hyödynnettäviksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Hyvien käytäntöjen keräämisen ja levittämisen tavoitteena oli ohjelmatyön tehostaminen niin, että maaseutuohjelman varat käytettäisiin mahdollisimman hyvin ja oikein. Suomessa lähestymistapa hyviin käytäntöihin
on ollut avoin. Käytössä ei ole ollut erityisiä hyvän käytännön kriteerejä, lukuun ottamatta Parhaat käytännöt
-kilpailuissa käytettyjä kriteereitä. Jos toimijat halusivat nostaa esille oman esimerkin, sitä välitettiin maaseutuverkostoyksikön toimesta eteenpäin. Lähtökohtana oli, että hyvät esimerkit ovat innostuksen lähteitä ja luovat
uusia ajatuksia ja näkökulmia.
Onnistuneet esimerkit olivat esillä maaseutuverkoston koulutuksissa, ja ne olivat viestinnän keskeistä sisältöä. Eri puolilta Suomea kerätyt hyvät käytännöt olivat esillä messuilla, liitelehdissä, Maaseutu.fi-sivuston sisältöiMAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
27
nä sekä sieltä löytyvässä hyvien käytäntöjen tietokannassa. Kansallisen kehittämistyön tuloksia esiteltiin myös
EU-jäsenmaiden yhteisessä, hyvien käytäntöjen tietokannassa.
Parhaat käytännöt -kilpailu
Parhaat käytännöt –kilpailun avulla etsittiin vuosina 2010, 2012 ja 2014 maaseudun kehittämistyön helmiä: maaseudun parhaita hankkeita, toimintamalleja ja muita onnistumisia. Tavoitteena oli ennen kaikkea innostaa ja kannustaa
alan toimijoita ja muodostaa yhteyksiä niiden toimijoiden välille, jotka eri tavoin myötävaikuttavat maaseudun elävöittämiseen yhteisten hankkeiden ja yksittäisten toimien avulla. Lisäksi toivottiin saatavan kilpailun avulla lisättyä
maaseudun kiinnostavuutta koko yhteiskunnassa. Toimijoita kannustettiin tutustumaan suomalaisen maaseudun
kehittämistyön tulosten laajaan tarjontaan Maaseutu.fi-sivustolla hyvien käytäntöjen tietokannassa ja soveltamaan
hyviä käytäntöjä parhaaksi katsomallaan tavalla omassa toiminnassaan. Monipuolinen viestintä oli hyvin olennainen osa Parhaat käytännöt -kilpailuprosesseja. Viestintäkanavina käytettiin mm. Maaseutu.fi:tä, sosiaalista mediaa
(Facebook ja Youtube) ja prosessien kuluessa tuotettiin myös erityiset liitelehdet ja esitteet.
Parhaat käytännöt -kilpailuprosessien työstössä mukana ollut työryhmä valitsi kilpailusarjat maaseutuohjelman keskeisimpien aihealueiden tai tavoiteltavien kohderyhmien mukaan: ympäristöasioiden huomioiminen,
kulttuuriteot, nuorison osallistaminen, yritysten kehittäminen ja elinkeinotoiminta sekä uudenlainen kehittämistyö. Kilpailuihin osallistuneiden ideoiden runsas joukko todisti, että suomalaiselta maaseudulta löytyy osaavia,
kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä toimijoita. Useaan otteeseen tuli todettua, että lukuisista hyvistä käytännöistä oli
jokaisella kilpailukierroksella erittäin haastavaa valita parhaista parhaat, koska yksiselitteistä voittajaa ei tällaisessa
tarkastelussa olemassa.
Parhaat käytännöt -kilpailu oli Suomessa myös hyvin toimiva itsearvioinnin väline. Prosessi laittoi suomalaiset maaseudun kehittäjät niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin pohtimaan sitä, miten kehittämistyölle asetetut tavoitteet oli saavutettu. Kilpailu kasvatti suosiotaan kerrasta toiseen. Jätettyjen kilpailuehdotusten määrä kasvoi, ja myös alueiden oman kehittämistyön esilletuominen suurelle yleisölle ja alueellisten
Maaseutugaalojen ajatus levittäytyi monille alueille. Parannettavaa jäi kuitenkin helmihankkeiden edelleen hyödyntämisessä, hankkeiden jatkon seuranta ja analysoiminen.
Hyvien käytäntöjen keräämisen ja levittämisen analysointi
Hyvät käytännöt ovat parhaimmillaan kiinnostuksen lähteitä ja innostuksen herättäjiä. Ne kertovat erittäin konkreettisella tavalla, mitä ohjelmatyöllä voi saada aikaiseksi. Ohjelmakauden aikana kerättiin eri puolilta Suomea
runsaasti hyviä käytäntöjä, joita käytettiin monikanavaisen viestinnän sisältöinä ja verkostoitumisen vauhdittajina ja motivoitumisen työkaluina.
Maaseutuverkostoyksikön järjestämät innovaatioleirit, Leader-laatutyö ja maksatuksen hyvien käytäntöjen
koulutus tarjosivat toimijoille käytännön mahdollisuuden lähestyä myös omien toimintamallien kehittämistä
systemaattisesti. Esimerkiksi innovaatioleireillä kyettiin pureutumaan toimintamallien levittämiseen.
Myös maaseutuverkoston ohjelmakauden aikana tekemät ulkomaille suuntautuneet opintomatkat nähtiin
hyvien käytäntöjen välittämisenä, ja saadun palautteen mukaan niiden anti ainakin matkalaisille itselleen on ollut suuri.
Konkreettisista toimintamalleista ja esimerkeistä muun muassa maaseutuhallinnon osalta koettiin kuitenkin
olevan edelleen pulaa. Tällaiset työkäytännöt voisivat olla muutoksia, parannuksia tai korjauksia maaseutuhallinnon arkisessa työssä. Sellaisia tapoja, joilla asiat tehdään toisella, paremmaksi havaitulla tavalla. Työkäytäntö
hyödyttää ensisijaisesti maaseutuhallintoa itseään, mutta sen merkitys maaseutuhallinnon toimivuudelle asikaspalvelijana voisi olla huomattava.
28
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Euroopan maaseutuverkostoyksikkö Contact Point keräsi ohjelmakauden aikana hyviä käytäntöjä EU-jäsenmaista. Suomesta lähetettiin runsaasti onnistuneita hankkeita esimerkkeinä hyvistä käytännöistä ja ehdotettiin
Contact Pointille hyviä esimerkkejä seminaareihin, koulutuksiin, esitteisiin, hyvien viestinnän käytäntöjen -kilpailuun, jopa enemmän kuin he kykenivät ottamaan vastaan ja suodattamaan eteenpäin. Yksi parhaista onnistumisistamme oli Ilmase-hankkeen pääsy suomalaisena hyvien käytäntöjen esimerkkinä Contact Pointin tuottamaan
eurooppalaiseen maaseudun kehittämistyön esitteeseen. Lisäksi hanketta pyydettiin esittelemään toimintaansa
Portugalissa järjestetyssä Leader-seminaarissa, ja se saavutti myös finaalipaikan Euroopan maaseutuverkoston
viestinnällisten hankkeiden kisassa.
Kokonaisuutena tarkastellen Contact Point ei kuitenkaan ehkä kyennyt riittävästi hyödyntämään Suomen
välittämää valtaisaa onnistuneiden hankkeiden määrää.
Hyvien esimerkkien kokonaismäärässä on havaittavissa alueellisia eroja. Alueet, joilla oli ohjelmakauden aikana viestintähanke, ehdottivat aktiivisesti omia helmihankkeitaan niin maaseutuverkoston viestinnän sisällöiksi
kuin ehdokkaiksi Parhaat käytännöt -kilpailuun. Tässä yhteydessä onkin vielä hyvä korostaa alueellisen viestintähankkeen merkityksellisyyttä. Onnistuneiden esimerkkien kysyntä ja tarjonta eivät kaikkien alueiden osalta kohdanneet esimerkiksi viestinnässä valtakunnallisia juttusarjoja tuotettaessa.
7.4. Kansainvälinen yhteistyö
Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena kansainvälistymisen osalta oli luoda alustoja maaseutuohjelmien toimijoille. Tavoitteena oli kohtaannuttaa ideoita, tietoa ja ihmisiä eri tavoilla. Maaseutuverkostoyksikkö toimi mahdollistajana ja sparraajana, mutta vastuu yhteistyön eteenpäin viemisessä on ollut jokaisella toimijalla itsellään.
Kv-työn alustoina toimivat sähköiset kanavat, opintomatkat, seminaarit, koulutukset ja työryhmät.
Maaseutuverkoston tehtävät kansainvälistymisen edistämisen osalta
1.
Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä.
2.
Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin.
7.4.1. Tuotokset ja tulokset
Kv-työn perusvälineenä oli sähköinen tiedonvälitys ja sen pääkanavana oli Euroopan maaseutuverkoston sivusto: www.enrd.eu. Sivustolla oli mm. kv-hankehakujen ja hyvien käytäntöjen tietokannat. Suomen Leader-toimijat
olivat kv-hanketoiminnassa Euroopan aktiivisempia ja tämä näkyy sekä kv-hankehakujen että toteutettujen kvhankkeiden määrissä.
Suomen maaseutuverkostoyksikkö järjesti itse tai oli kumppanina järjestämässä 13 kansainvälistä seminaaria.
Osallistujia niissä oli yhteensä yli 700. Kansallisia, suomalaisille kohdistettuja kv-koulutuksia järjestettiin vuosittain
useita.
Ohjelmakauden aikana maaseutuverkostoyksikkö oli luomassa aivan uusia kv-tapahtumakonsepteja, näistä
esimerkkejä ovat mm. LINC-seminaariverkosto ja Amaze Me Leader -tapahtuma.
Maaseutuverkostoyksikkö järjesti vuosina 2008–2013 yhteensä 21 opintomatkaa, joissa osallistujia oli yhteensä 600. Maaseutuverkostoyksikkö oli myös isännöimässä lukuisia ulkomaalaisten opintomatkoja Suomeen.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
29
Maaseutuverkostoyksikkö oli mukana monessa Suomen kansainvälisen Leader-hankkeen syntymisessä, hankepartnerin löytymisen avustamisessa, hallinnollisten haasteiden selvittämisessä ja kansainvälisten hankkeiden
tulosten levittämisessä. Ohjelmakauden aikana toteutettiin Suomessa yhteensä 183 kv-hanketta.
Epäviralliset ja viralliset EU-tason työryhmät olivat tärkeä kanava toimijoiden kohtaamiseen Euroopan tasolla.
7.4.2. Kansainvälistymisen edistämisen vaikuttavuus
Opintomatkat
Tavoitteena oli järjestää vuosittain jokaista maaseutuohjelman toimintalinjaa koskeva opintomatka. Opintomatkat olivat teemallisia ja niiden osallistujiksi kerättiin toimijoita eri puolelta Suomea ruohonjuuritasolta ministeriöön. Ohjelma tehtiin yhteistyössä toimijoiden ja kohdemaan maaseutuverkostoyksikön kanssa. Tuloksena oli
korkeatasoiset matkaohjelmat.
Konsepti toimi hyvin. Ohjelmakauden aikana järjestettiin yhteensä 21 opintomatkaa. Niiden teemat kattoivat
koko maaseutuohjelman. Palaute opintomatkoista oli kiittävää. Opintomatkat vaikuttivat kahdella tasolla. Ne verkottivat tehokkaasti suomalaisia toimijoita keskenään. Osallistujat tulivat ympäri Suomea eri organisaatioista. Ajatusten, kokemusten ja ideoiden vaihto oli vilkasta jokaisella matkalla. Pääasiana matkoilla oli oppia, saada ideoita
ja innostusta kohdemaan maaseudun kehittämisestä sekä tutustua isäntämaan maaseudunkehittäjiin. Palaute
myös tältä osin oli erittäin positiivista. Teemallisuus toimi hyvin ja tutustumiskohteet sekä ulkomaiset kollegat
antoivat paljon ajattelemisen aihetta. Matkan aikana syntyneet kotimaan sekä ulkomaankontaktit ovat jääneet
elämään myös matkan jälkeen.
Maaseutuverkostoyksiköllä olisi pitänyt olla enemmän aikaa jälkitöiden tekemiseen. Ei pystytty kunnolla
seuraamaan, mitä tapahtui opintomatkan jälkeen. Hyvällä lisäsparrauksella olisi voitu vahvistaa syntyneitä tuttavuuksia ja näin varmistaa yhteistyön jatko.
Seminaarit ja koulutukset
Maaseutuverkostoyksikkö järjesti itse kansainvälisiä seminaareja ja mahdollisti toimijoiden osallistumisen ulkomailla järjestettyihin seminaareihin. Seminaarit antoivat toimijoille hyvän mahdollisuuden tavata kollegoja. Tietoa välittyi maasta toiseen ja parhaimmillaan yhteistyö jalostui kv-hankkeeksi.
Kansallisella tasolla ohjelmakauden alkupuolella maaseutuverkostoyksikkö yhdessä Mavin kanssa koulutti ja
innosti alueita kv-yhteistyöhankkeisiin. Työ jatkui kaksi kertaa vuodessa järjestettyjen kv-koordinaattoritapaamisten kautta. Ne olivat avoimia tilaisuuksia kaikille kv-työstä kiinnostuneille ja toimijoiden palaute näistä oli erittäin
positiivista. Kv-osaajien verkottaminen oli vaikuttavaa: kertynyttä tietoa ja kokemuksia välittyi toinen toiselle ja
konkarit opastivat uusia koordinaattoreita käytännöllisissä asioissa. ELY-keskusten edustajia olisi toivottu tapaamisiin enemmän mukaan. Kiinnostus kansainvälistymisasioita kohtaan oli ELY-keskuksissa vähäistä, ja osaaminen
oli keskittynyt muutamaan ELY-keskukseen.
Euroopan maaseutuverkosto
Euroopan maaseutuverkosto kehittyi lujaksi ja joustavaksi yhteistyön muodoksi, joka mahdollisti tiedon välittymisen maasta toiseen. Kansalliset maaseutuverkostot toimivat eri tavoin oman maansa tarpeiden mukaisesti.
30
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Suomen maaseutuverkostoyksikkö oli aktiivinen toimija Euroopan maaseutuverkostossa: Suomea pidettiin
tässä suhteessa yhtenä EU:n kärkimaista. Muut kansalliset maaseutuverkostot olivat hyvin kiinnostuneita Suomen verkostotyön kokeiluista, esimerkiksi innovaatioleireistä, Landepakusta ja Amaze Me Leader -tapahtumasta.
Yhteistyö Itämeren maaseutuverkostojen välillä alkoi Suomen aloitteesta vuonna 2008. Se kehittyi vuosi
vuodelta tiedon- ja hyvien käytäntöjen vaihtamisesta yhteisiin toimenpiteisiin. Näistä esimerkkejä olivat mm.
Nordic-Baltic Leader Cooperation Award, yhteiset opintomatkat virolaisten kanssa ja Itämeri-strategiaan liittyvä
lippulaivahanke. Itämeren alueen maaseutuverkostojen yhteistyötä pidettiin hyvänä käytäntönä EU-tasolla: miten maaseutuverkostotoiminta voi tukea makroaluetason EU-politiikkaa.
EU-tasolla toimi ohjelmakauden aikana useita virallisia ja epävirallisia työryhmiä. Maaseutuverkostoyksikkö
aktivoi ja mahdollisti monen suomalaisen toimijan osallistumisen niihin. Euroopan maaseutuverkoston työryhmät olivat teemallisia ja keräsivät yhteen eri maista ihmisiä ja toimijoita ruohonjuuritasolta Euroopan komission
virkamiehiin. Keskustelu työryhmissä oli vilkasta ja avointa.
Työryhmien kautta saatiin suomalaisia EU-pöytiin vaikuttamaan. Samalla markkinoitiin suomalaista maaseudun kehittämistä ja vastavuoroisesti saatiin muualta tietoa. Työryhmät avasivat suomalaisten osallistujien silmiä
ja kohottivat itsetuntoa: suomalaiset ovat hyviä maaseudun kehittämisessä.
Kv-työn haasteita
Suomi oli kv-toiminnassa Euroopan kärkimaita. Yhtenä todisteena tästä on kansainvälisten Leader-hankkeiden
lukumäärää. Koko EU:n alueella ohjelmakauden aikana toteutettiin alle 500 kv-hanketta, joista suomalainen
toimija on ollut mukana noin joka viidennessä. Kansainvälinen yhteistyö on paljon muutakin kuin hankkeita:
arkipäiväistä yhteydenpitoa maasta toiseen, seminaareja, opintomatkoja ja muita kohtaamisia. Aktiivisesta kvtoiminnasta huolimatta kuluneella ohjelmakaudella suhtautuminen kansainväliseen yhteistyöhön oli ristiriitaista.
Toisaalta kansainvälistymisen merkitystä korostettiin ja siihen vaadittiin panostamaan, mutta toisaalta jotkut vähättelivät kv-työn turhanaikaiseksi matkailutoiminnaksi.
Ristiriitainen asenne kv-työhön näkyi myös maaseutuverkostoyksikölle esitetyissä toiveissa. Ei ollut täysin
yksiselitteistä, miten ja kuinka paljon maaseutuverkostoyksikössä kv-työtä tulisi tehdä. Kiinnostus kv-asioihin oli
kuitenkin suurta. Ohjelmakauden aikana kaikkiin tarpeisiin ei pystytty vastaamaan. Kv-työn resurssit olivat liian
pienet kysyntään nähden.
Maaseutuverkostoyksikkö oli maaseutuohjelman lenkki, jolla oli mandaatti tehdä kv-työtä. Mahdollisuus
kannattaa hyödyntää entistä paremmin tulevassa verkostotyössä. Kv-työssä tarvitaan lisää asennemuokkausta,
jotta kv-työn mahdollisuudet saadaan paremmin hyödynnettyä. Kansainvälinen yhteistyö pitää nähdä selkeämmin strategisena työkaluna, jolla viedään valittuja paikallisia ja alueellisia tavoitteita eteenpäin. Samalla on tärkeää välittää muiden maiden toimijoille tietoa Suomen maaseudusta ja maaseudun kehittämistyöstä.
Maaseutuverkostotyössä täytyy olla käytössä laaja työkalupakki kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. Jo
toteutettujen toimenpiteiden lisäksi tarvittaisiin mm. jonkinlaisia ”matalan kynnyksen” kansainvälistymistyökaluja. Suunnitteilla olleelle, mutta hallinnollisiin seikkoihin kariutuneelle, asiantuntijavaihto-ohjelmalle olisi tilausta.
Ajatuksena oli, että maaseutuverkosto olisi korvannut osan toimijan matkakustannuksista, jos kyseessä on hankesuunnitteluun tai vertaisoppimiseen liittyvä matka.
Yksi kehittämiskohde tulevaisuudessa on myös kv-viestintä. Seitsemän henkilön yksikössä ei ollut riittävästi
aikaa kv-viestintään, ei sen yksityiskohtaiseen suunnitteluun eikä tekemiseen. Uudella ohjelmakaudella maaseutuohjelman kv-viestintä tulisi paketoida systemaattisesti ja roolit määritellä. On hyvä huomioida, että Rural.fi on
yksi kv-viestinnän kanava.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
31
8. Hallinto
8.1. Maaseutuverkostoyksikön organisatorinen asema
Maa- ja metsätalousministeriössä 2007–2013
Maaseutuverkostoyksikkö aloitti toimintansa lokakuussa 2007 maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston
(myöhemmin ruokaosasto) yksikkönä. Maaseutuverkostoyksikkö sijoitettiin Maaseutuviraston alueellistamispäätöksen myötä Seinäjoelle. Ministeriön yksikön sijoittaminen samalle paikkakunnalle Maaseutuviraston kanssa oli
hyvä ratkaisu. Yhteistyö ohjelman toimeenpanoviranomaisen kanssa oli moninaista alusta alkaen.
Maa- ja metsätalousministeriö oli hyvä kotipesä maaseutuverkostoyksikölle. Ministeriössä toimiminen antoi
maaseutuverkostotyölle lisäarvoa ja vakuuttavuutta. Maaseutuverkostoyksikkö pystyi myös vastavuoroisesti välittämään tietoa ja käytännön näkemyksiä lukuisten tapahtumien ja kohtaamisten kautta kentältä ministeriöön.
Maaseutuverkostoyksikkö joutui kuitenkin ajoittain raivaamaan toiminnalleen tilaa maaseudun kehittäjänä
maa- ja metsätalousministeriössä. Maaseutuverkostoyksikkö oli ministeriön yksikkö, mutta toiminnan melko itsenäisen ja erilaisen luonteen vuoksi toiminta saattoi näyttäytyä ministeriöstä katsottuna liiankin vallattomana.
Lisäksi pitkä fyysinen etäisyys teki luontevasta kanssakäymisestä hieman hankalaa ja vähäistä.
Siirtyminen Maaseutuvirastoon 2014
Maaseutuverkostoyksikkö siirtyi Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston yksiköksi vuoden 2014 alusta alkaen. Maaseutuverkostotoiminnan katsottiin hyötyvän synenergiasta, jota Maaseutuvirastoon liittämineen toisi
mukanaan, erityisesti maaseutuverkostoyksikön hallinnon ja Maaseutuviraston toimeenpanotehtävän osalta.
Sulautumisen haasteita olivat maaseutuverkostoyksikön ja Maaseutuviraston toiminnan luonteen erilaisuus.
Maaseutuverkostoyksikön rooli maaseudun kehittäjänä ja Maaseutuvirasto tarkastus- ja maksajavirastona toivat
toimintatapojen tarkasteluun erilaisen näkökulman. Maaseutuverkoston teknisellä avulla rahoitettu toiminta loi
Maaseutuvirastolle tarkastusviraston roolin maaseutuverkostoyksikköön nähden. Maaseutuverkostoyksikön siirto onnistui kuitenkin hyvin ja toiminta jatkui sujuvasti.
Toimintoja kehitettäessä maaseutuverkostoyksikön rooli maaseudun kehittäjänä voisi näkyä enemmän Maaseutuviraston toiminnan rikkautena. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa voisi käyttää erityisesti yhtenä hyvänä
kanavana luotaessa koko maaseudun kehittämisohjelmien hallintoketjulle asiakaslähtöistä positiivista julkisuuskuvaa. Yhteinen taival ja tulevaisuus Maaseutuvirastossa edellyttävät avointa hallintoa, hyvää yhteistyötä sekä
ennen kaikkea yhteisten asiakkaiden tarpeiden tiedostamista. Kaikessa maaseutuverkoston toiminnassa voisi näkyä enemmän hallintoketjun yhteinen päämäärä, maaseudun kehittäminen, maaseudun säilyminen elinvoimaisena ja toimintakykyisenä nyt ja tulevaisuudessa.
8.2. Maaseutuverkostoyksikön resurssit ja toimintojen kehittäminen
Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä oli tuottaa palveluja maaseutuverkoston tarpeisiin. Palveluja tuotettiin kolmella eri tavalla: tekemällä itse, kilpailutettujen ostopalvelusopimusten avulla tai yhteistyössä maaseudun toimijoiden kanssa, sekä suomeksi että ruotsiksi. (Liitteet 4–5). Ohjelmakauden aikana yhteistyökumppaneita ja
ostopalvelusopimustoimittajia oli lukuisa määrä. Nämä tahot rikastuttivat osaltaan verkostotyötä ja toivat uusia
näkemyksiä ja tapoja toimia.
Maaseutuverkostoyksikössä aloitti vuonna 2007 yhteensä kuusi henkilöä, yksikön johtaja, verkostosihteeri,
verkostoasiamies, verkostovalmentaja, nätverksombudsman ja verkostotiedottaja. Vuonna 2009 yksikkö vahvis32
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
tui yhdellä henkilöllä, verkostokoordinaattorilla. Toiminnan aikana yksikössä oli myös kesäisin korkeakouluharjoittelija. Harjoittelijat toimivat erityisesti viestinnän apuna ja tapahtumien sekä messujen järjestelyissä. Harjoittelijat
olivat erittäin tyytyväisiä omiin harjoittelujaksoihinsa työtehtävien monipuolisuuden vuoksi. (Liite 9.)
Maaseutuverkostoyksikön verkostosihteerin tehtävä muutettiin taloussuunnittelijan tehtäväksi vuonna 2013.
Tällä saatiin kehitettyä maaseutuverkostoyksikön taloushallinnon prosesseja. Yksikön laskut asiatarkastettiin ja
hyväksyttiin maaseutuverkostoyksikössä. Teknisen avun asetuksen mukaisesti maksatushakemukset EU-osuuden osalta Maaseutuvirastoon teki kulloinenkin yksikön isäntäorganisaation taloushallintoryhmä.
Maaseutuverkostoyksikön tiimin rakentaminen oli kauden alussa hyvin keskeistä. Yksikkökokoukset ja yhteinen toimintojen suunnittelu, valmistelu ja toteutus loivat hyvin toimivan tiimin. Seitsemän henkilöä koettiin
koko ajan kuitenkin valitettavan vähäiseksi työntekijämääräksi suhteessa sidosryhmiltä tulleisiin odotuksiin ja
toiveisiin tehtävistä. Työstä innostunut ja työhön sitoutunut henkilöstö oli kuitenkin mittaamaton voimavara ja
asioita tehokkaasti aikaansaava.
Maaseutuverkoston rahoitus tapahtui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 teknisellä avulla. Rahoitus jakautui perustamiskustannuksiin ja toimintasuunnitelman kustannuksiin Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman asiakirjan mukaisesti. Vuosittainen talouden suunnittelu ja seuranta tehtiin koko
kauden 2007–2014 käyttösuunnitelman pohjalta 2007 määritellyin kululajeittain. Maaseutuverkoston budjetti oli
koko kaudelle 11,8 miljoonaa euroa. Varojen käyttö on esitetty liitteessä 7.
Teknisen avun menettelyjä kehitettiin ohjelmakauden aikana huomattavasti. Kauden alussa maa- ja metsätalousministeriössä teknisen avun taloushallinto tapahtui Excel- taulukkolaskennan avulla, mutta kehitystyön
myötä pystyttiin siirtymään sähköiseen laskutusjärjestelmä Rondoon, jonka kirjaukset siirtyivät kohteittain kirjanpito-ohjelmaan.
Hankintapäätösmenettely
Maaseutuverkostoyksikön hankintoja ohjasi laki julkisista hankinnoista. Hankinnat tehtiin hankintalain mukaisesti.
Hankintalain kynnysarvon alittavissa hankinnoissa noudatettiin maa- ja metsätalousministeriön aikana ministeriön hankintaohjetta ja Maaseutuviraston aikana viraston hankintaohjetta. Kaikki maaseutuverkostoyksikön hankinnat perustuivat maaseutuverkoston vahvistettuihin vuotuisiin toimintasuunnitelmiin.
Hankintalain hankintapäätösten lisäksi maaseutuverkostoyksikkö teki toimintansa alusta vuoden 2014 kevääseen saakka hankinta- ja sidontapäätökset maa- ja metsätalousministeriön teknisen avun käytännön ohjeen
mukaisesti jokaisesta hankinnastaan, pienistä ja suurista. Teknisen avun hankintapäätösten luonne oli hankintoja
selittävä, laskujen liitteeksi tuleva asiakirja. Hankintapäätökset tehtiin tapahtuma- tai ostopalvelukohtaisesti toimintasuunnitelman pohjalta. Hankinta- ja sidontapäätöksiä kertyi toiminnan aikana yhteensä yli 500 kappaletta,
vaikka hankintapäätöksiä tehtäessä asioita niputettiin järkeviin kokonaisuuksiin toimintojen muutoinkin kehittyessä.
Kokonaisuudessaan oma sisäinen teknisen avun hankintapäätösohjeen mukainen hankintapäätösprosessi
vei kuitenkin runsaasti työaikaa niin hallinto- kuin substanssi-ihmisiltäkin. Siitä syystä maaseutuverkostoyksikkö
koko toimintakautensa ajan kyseenalaisti näiden hankintapäätösten tekemistä. Vuonna 2014 Maaseutuvirastoon
siirtymisen myötä todettiin, että hankintapäätösten tekeminen ei perustu mihinkään säädökseen vaan tekeminen oli ollut täysin omaa sisäistä byrokratiaa. Ratkaisu toi esiin sen, miten kansallisiin ja hallinnollisiin menetelmiin
tulee suhtautua terveesti analysoiden: on mietittävä vallitsevien käytäntöjen perusteita sekä välttää omalla toiminnallaan rakentamasta tarpeetonta byrokratiaa.
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
33
9. Johtopäätökset
9.1. Onnistumiset
Maaseutuverkoston suunnitteluvaiheen linjaukset tuntuvat olleen oikein suunnattuja. Avoin maaseutuverkosto,
joka pyrki katsomaan suomalaista maaseutua laajasti, oli oikea lähtökohta verkostotyölle. Pyrkimys kehittäviin
jännitteisiin toi uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen. Yleinen kuulumisen tunne maaseutuverkostoon
koettiin vahvaksi vuonna 2014. Lähes kaksi kolmasosaa maaseututoimijoista koki kuuluvansa maaseutuverkostoon. Maaseutuverkoston yleisissä tavoitteissa onnistuttiin, tieto ohjelman mahdollisuuksista saavutti potentiaaliset tuensaajat, ohjelman rahoitus hyödynnettiin täysimääräisesti. Tuloksista kerrottiin suurelle yleisölle. Maaseutuverkostoyksikön koettiin onnistuneen tukemaan maaseutuverkostotoimintaa.
Palautekyselyjen mukaan maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vision ja toiminta-ajatuksen nähdään myös pääsääntöisesti toteutuneen. Maaseutuverkoston nähdään tuoneen maaseutuohjelmalle näkyvyyttä, uusia toimintatapoja on muodostunut sekä uusia verkoston lenkkejä on syntynyt. Maaseutuohjelmilla on saatu todellisia tuloksia aikaiseksi.
Maaseutuverkostotyön myönteiset, kauaskantoisetkin vaikutukset syntyivät mm. lukuisten tapahtumien ja
koulutusten kautta. Yhdenmukaisuus lisääntyi, kun hallinnon toimijoiden hyviä käytäntöjä onnistuttiin levittämään eteenpäin. Maaseutuverkostotyön myönteisenä vaikutuksena voidaan myös nähdä avoimuuden lisääntyminen. Ongelmista puhuminen on helpottunut ja keskusteluilmapiiri parantunut, vaikeitakin asioita uskalletaan
nostaa esille ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja.
Maaseutuverkostotoiminta tuli ohjelmakauden vuosien aikana tunnetuksi toimintatavaksi. Tulevan maaseutuverkostopalvelut-yksikön ei tarvitse enää lähteä liikkeelle tyhjältä pöydältä lanseeraamaan täysin uudenlaista
toimintaa tehostaessaan maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanoa.
9.2. Haasteet
Rakentamisvaiheessa tunnistetut haasteet olivat myös oikeaan osuvia. Kuka maaseutuverkostoa johtaa, on ollut
mieltä askarruttava kysymys. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ei ehkä käyttänyt täysimääräisesti mahdollisuuttaan verkoston johtamiseen. Ohjausryhmä oli kooltaan hieman liian suuri kyetäkseen pääsemään vuorovaikutteiseen yhteisen näkemyksen omaavaksi maaseutuverkoston työtä ohjaavaksi ohjausryhmäksi. Organisaatioiden
omat edut heijastuivat ohjausryhmätyöskentelyssä jättäen joskus yhteisen edun saavuttamatta.
Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rajapinta on ollut toimijoille epäselvä. Maaseutuverkosto
miellettiin liian usein samaksi asiaksi maaseutuverkostoyksikön kanssa. Verkostoyksikköä ei nähty mahdollistajana vaan verkostotyön toteuttajana. Yhdessä tekemisen meininkiä olisi toivottu enemmän, samalla olisi pystytty
hyödyntämään koko verkoston osaamista paremmin.
Kaiken mahdollisen tarjoaminen kaikille on ollut haastavaa. Parempi asioiden priorisointi olisi selkeyttänyt
verkostotyötä ja lisännyt sen vaikuttavuutta. Ohjelmakauden tahmea rahoituksen käynnistyminen loi haastetta
toimintaan, mutta verkostotyö Suomessa lähti liikkeelle suhteellisen ripeästi. Ohjelmakauden aikana pystyttiin
kehittämään koko ajan verkostotyön menetelmiä, mutta uusia toimintatapoja ja keinoja olisi pitänyt löytää vieläkin enemmän. Seitsemän vuoden toiminnan aikana päästiin hyvään alkuun maaseutuverkoston rakentamisessa.
Työtä vielä kuitenkin riittää tulevallekin ohjelmakaudelle.
Ohjelmakauden vaihtuessa huolena on myös koko maaseutuhallinnon asiakasymmärryksen hämärtyminen.
Hallinnon olisi hyvä kirkastaa asiakaskäsitystään. Viljelijä, yrittäjä, maaseudun asukas on maaseutuhallinnon asiakas, jolle tarjotaan palveluja. Onko tärkeämpää onnistua riskittömässä ja virheettömässä toimeenpanossa kuin
loppujen lopuksi palvella asiakasta hänen parhaan etunsa mukaisesti lait ja asetukset huomioon ottaen?
34
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Verkostotoiminnassa keskeistä on löytää hyvät ja innostuneet ihmiset verkostoon, ja antaa heille vastuuta ja
vapautta organisoitua mahdollisimman hyvin yhteiset tavoitteet ja päämäärät mielessä.
10. Viestit tulevalle maaseutuverkostotoiminnalle
Verkostotyö on helppoa, se vaatii vain rohkeutta, heittäytymistä, itsensä likoon laittamista, uteliaisuutta ja hirvittävän määrän työtä. Verkostot rakentuvat luottamuksen varaan, ja luottamus rakentuu vain ihmisten välille.
Helpoiten tähän päästään tekemällä tuloksekasta työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Luottamus ei
synny oman edun tavoittelusta, ylhäältä annettuna tai käskemällä.
Verkosto on jatkuvasti muuttuva ihmisten välisten siteiden summa. On hyväksyttävä, että sitä on mahdoton
hallita, eikä sen suuntaa voi täydellisesti ennustaa, mutta sen kasvua voi ohjata hallitsemalla omaa toimintaansa.
Jokainen teko, viesti ja kohtaaminen on tilaisuus verkoston kasvattamiseen, ne täytyy vain osata hyödyntää. Tässä onnistuminen vaatii ymmärryksen siitä että verkostossa toimiminen ei ole vain työtä, se vaatii samaa intohimoa, intoa, sitoutumista ja paloa kuin maaseudun kehittäminen.
Täydellisyyteen on hyvä pyrkiä, mutta samalla on myös muistettava, että epäonnistuminenkin on tulos.
Tasalaatuisesti riittävän hyvän tekeminen veltostuttaa, poistaa herkkyyden analysoida omaa tekemistä ja latistaa
kritiikin. ’Ihan hyvä’ ei voi olla toiminnan tavoitteena, etenkään verkostossa, jonka tavoitteena on kokeilla ja luoda
jatkuvasti uutta. On uskallettava kokeilla ja hyväksyttävä se, että asioita voi tehdä olematta varma lopputuloksesta. Kokeilukulttuurissa epäonnistuminen ei ole epäonnistuminen, jos siitä opitaan uutta. Se on epäonnistuminen vain, jos se toistuu, tai toistetaan perusteettomasti.
Maaseutuverkoston asiakas on maaseutu ja sen asukkaat. Asiakas ei voi olla ohjelma, lait, asetukset, komissio, hallinto, toimijat tai edes verkosto itse. Edellä mainittujen tehtävä on palvella yhdessä asiakasta. Maaseutuverkoston on tehtävä kaikki voitavansa sen puolesta, että maaseutu säilyttää asemansa kansallisena voimavarana, ja että maaseudulla on tulevaisuudessakin mahdollista yrittää ja asua.
Ohjelma on työkalu, ja se pitää sisällään velvoitteita ja vaatimuksia, lakeja, asetuksia ja ns. byrokratiaa. Lakeja ja asetuksia on oltava, ilman niitä yhteiskuntamme ei toimi. Meidän tulee voida kuitenkin käydä rakentavaa
keskustelua niiden määrästä, muodoista, soveltamisesta, toimeenpanosta, tulkinnoista ja tarkoituksenmukaisuudesta. Samalla tulee muistaa, että tärkeintä on keskittyä löytämään tehokkaimmat tavat toimia lakien ja asetusten puitteissa, juuri tällä hetkellä. Hallinto ei voi käyttää byrokratiaa suojakilpenä, jonka taakse voi paeta asiakasta. Myös maaseutuverkosto on työkalu. Sen pitää pystyä jatkossakin mahdollistamaan hallinnolle sellaisia
toimintatapoja ja kokeiluja, jotka muuten eivät olisi toteutettavissa, ainakaan yhtä asiakaslähtöisesti ja ketterästi.
Verkostotyö on palkitsevaa. Se vaatii aikaa ja usein oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista. Maaseutuverkostossa on valtava määrä tutustumisen arvoisia ihmisiä. Ihmisiä joilla on, tai ainakin pitäisi olla, yhtenevät
tavoitteet. Tulokulmat, lähestymistavat ja toimintakulttuurit voivat olla täysin erilaisia. Se ei kuitenkaan muuta
sitä tosiasiaa, että verkostotyötä tekevät ihmiset, ihmisille. Verkostotyössä on oltava rohkea, siitä saa irti juuri niin
paljon kuin siihen on itse valmis panostamaan.
Maaseutuverkostoyksikön puolesta
Päivi KujalaMaria Härkönen
Maaseutuverkostoyksikön johtaja
Taloussuunnittelija
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
35
11.11.Liitteet
Liitteet
Liite
1. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän kustannusjakauma
Liite 1. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän kustannusjakauma
/'''''
.'''''
-'''''
,'''''
+'''''
*'''''
$
)'''''
('''''
'
)''/
)''0
)'('
)'((
)'()
)'(*
)'(+
03
+3
+3
.3
('3
$
.3
()3
((3
#
.3
,3
((3
*3
('3
39
36
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
37
KPL
5
10
3
6
4
35
63
Toimintalinjat
Linja 1
Linja 2
Linja 3
Linja 4
Muut
Verkostotapahtumat
Yhteensä
3437
2007
150
316
67
563
334
Hlöä
2007–08
71
29
3
7
23
2
7
KPL
2009
3720
2021
113
235
1038
117
196
Hlöä
86
57
1
19
4
4
1
KPL
2010
3940
2965
30
702
63
128
52
Hlöä
77
56
10
5
1
0
5
KPL
2011
4119
3310
389
111
69
0
240
Hlöä
76
50
4
2
3
3
14
KPL
2012
4820
3790
143
80
118
154
535
Hlöä
51
20
2
3
15
4
7
KPL
2013
Liite 2. Maaseutuverkostoyksikön koulutustilaisuudet ja tapahtumat Erittely toimintalinjoittain 2007–2014
4401
2311
145
598
693
29
625
Hlöä
58
30
2
3
7
14
2
KPL
2014
4455
2451
22
390
372
1096
124
Hlöä
482
277
26
45
56
37
41
KPL
18855
992
2432
2420
2087
2106
Hlöä
65,26
3,43
8,42
8,38
7,22
7,29
%
100,0 28 892 100,00
57,5
5,4
9,3
11,6
7,7
8,5
%
Yhteensä
38
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
56 300
17 000
9 000
ELY-keskus
Kylätoiminta
0
26 000
316 471
Ahvenanmaan
kehittämis­
ohjelma
Opintomatkat
Yhteensä
100,0
8,2
0,0
0,0
0
YTR
385 461
93 000
0
0
0
0
0,0
3 600
7,6
0,3
10 000
0,0
0
6 000
0,0
23 450
15 000
54 000
0
Nuorisojärjestö
2009
180 411
€
0,0
2,8
5,4
0
Maakunta­
liitto/kunta
0
Tuottaja/
yrittäjäjärjestö
0
Neuvonta­
järjestö
24 000
Yliopisto/AMK/
tutkimuslaitos
1 100
Maaseutuyritys
57,8
183 071
Leader-ryhmä
17,8
%
2008
€
Sidosryhmät
Maaseutu­
verkosto
76,1
0,2
0,0
0,0
0,0
0,0
0,9
2,6
1,6
0,0
6,1
3,9
14,0
46,8
%
2010
550 000
64 000
2 000
0
0
0
82 000
0
0
4 000
11 000
0
39 500
347 500
€
100,0
11,6
0,4
0,0
0,0
0,0
14,9
0,0
0,0
0,7
2,0
0,0
7,2
63,2
%
2011
507 200
48 000
10 000
18 000
0
0
48 000
0
14 000
18 000
37 000
0
28 500
285 700
€
100,0
9,5
2,0
3,5
0,0
0,0
9,5
0,0
2,8
3,5
7,3
0,0
5,6
56,3
%
2012
621 500
99 500
2 000
0
35 000
0
0
0
0
5 500
35 000
0
44 000
400 500
€
%
100,0
16,0
0,3
0,0
5,6
0,0
0,0
0,0
0,0
0,9
5,6
0,0
7,1
64,4
Liite 3. Maaseutuverkostoyksikön koulutukset ja tapahtumat Kustannuserittely sidosryhmittäin
2013
700 000
120 000
3 000
0
0
0
0
0
35 000
0
4 000
20 500
72 500
445 000
€
100,0
17,1
0,4
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
5,0
0,0
0,6
2,9
10,4
63,6
%
2014
479 500
0
0
0
0
0
11 500
0
0
5 000
0
0
1 000
462 000
€
100,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
2,4
0,0
0,0
1,0
0,0
0,0
0,2
96,4
%
3 560 132
450 500
17 000
18 000
35 000
1 100
169 100
10 000
55 000
32 500
119 450
52 500
295 800
2 304 182
%
100,0
12,7
0,5
0,5
1,0
0,03
4,7
0,3
1,5
0,9
3,4
1,5
8,3
64,7
Yhteensä
€
283
21
4
1
2
4
23
1
5
6
11
10
32
163
KPL
100,00
7
1
0
1
1
8
0
2
2
4
4
11
58
%
Liite 4. Koulutusten ja tapahtumien yhteistyötahot 2007–2014
Ahvenanmaan maakuntahallitus
Maanmittauslaitos
Aisapari ry
Maaseudun Sivistysliitto
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Maaseutukehitys ry
Aktion Österbotten
Maaseutupoliittinen ministeriryhmä
Alueelliset kehittäjäorganisaatiot
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
Aluehallintovirasto
Maaseutuvirasto
Aluekehityssäätiö
Manner-Suomen ruotsinkieliset ohjelman toimijat
COMCOT –partners
Mansikka ry
Cursor Oy
Matkailun teemaryhmä
Eduskunnan maaseutuverkosto
MEK
ELARD
MELA
ELY-keskus Etelä-Pohjanmaa
Metsähallitus
ELY-keskus Etelä-Savo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
ELY-keskus Häme
Ministry of agriculture of the republik of Lithuania
ELY-keskus Kaakkois-Suomi
MMM
ELY-keskus Kainuu
MSL Pohjois-Karjalan aluejärjestö
ELY-keskus Keski-Suomi
MTK
ELY-keskus Lappi
MTK Etelä-Pohjanmaa
ELY-keskus Pirkanmaa
MTK Kaakkois-Suomi
ELY-keskus Pohjanmaa
MTK Pohjois-Suomi
ELY-keskus Pohjois-Karjala
MTK Rääkkylä
ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa
MTT
ELY-keskus Pohjois-Savo
Myötäle ry
ELY-keskus Satakunta
Nieminen-Sintsin kyläyhdistys
ELY-keskus Uusimaa
Nouseva Rannikkoseutu ry
ELY-keskus Varsinais-Suomi
OPM
Elävä Kainuu LEADER ry
Osuusmeijerit
ENRD Contact Point
Otavan Opisto
Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry
Oulujärvi LEADER ry
ETPÄHÄ ry
Oulun 4H-piiri
Etelä-Karjalan kylät ry
Oulun yliopisto
Etelä-Karjalan liitto
Oulun Yliopisto Kajaanin Yliopistokeskus
Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö
Outokaira Tuottamhan ry
ETT ry
Peräpohjolan Kehitys ry
Euroopan aluekehitysrahasto
Pirityiset ry
Euroopan sosiaalirahasto
Pirkan Helmi ry
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
39
40
Evira
Piällysmies ry
Faktia Koulutus Oy
Pohjoisimman Lapin Leader ry
Forssan kaupunki
Pohjois-Karjalan 4H
Forssan seudun kehittämiskeskus Oy
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
HAMK, Hämeen ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunta
Hollannin maaseutuverkostoyksikkö
Pohjois-Kymen kasvu ry
Humppilan kunta
Pohjois-Pohjanmaan kylät ry
Hämeen ammattikorkeakoulu
PoKo ry
Hämeen ELY-keskus
Pomoottori ry
Hämeen Kylät ry
Pomoväst rf
I samma båt - samassa veneessä rf ry
ProAgria
Iisalmen kaupunki
ProAgria Etelä-Suomi
Imatran kaupunki
ProAgria Kainuu
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
ProAgria Oulu
Innopark Programmes Oy
Proluomu ry
IPS –kylät
Puolan maatalousministeriö
Irlannin maaseutuverkostoyksikkö
Puolan suurlähetystö
Italian maaseutuverkostoyksikkö
Pyhäjärviseutu ry
Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu
Aducate
Päijänne-Leader ry
Itävallan maaseutuverkostoyksikkö
Päijät-Hämeen kylät ry
Joensuun Seudun LEADER ry
Rajupusu Leader ry
Jokioisten kunta
Rantasalmen Ympäristökasvatusinstituutti
Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry
Rieska-LEADER ry
Joutsenten Reitti ry
Ruralia-instituutti
Jyväskylän yliopisto
Rääkkylä Folk ry
JyväsRiihi ry
Rääkkylän 4H
Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisfoorumi
Rääkkylän kunta
Kainuun 4H-piiri
Rääkkylän yrittäjäyhdistys ry
Kainuun Nuotta ry
Saimia ammattikorkeakoulu
Kantri ry
Saksan maaseutuverkostoyksikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu - Biotalouden keskus
SataKylät
Karhuseutu ry
Savonia AMK
Kasvinsuojeluseura
Seurakunnat
Kaupan liitto
Suomen aluetutkimus FAR
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Kehittämisyhdistys Sepra ry
Suomen Keksijäin Keskusliitto
Kehittämisyhdistys Viisari ry
Suomen Kuntaliitto ja kunnat
Keski-Karjalan Jetina
Suomen Kylätoiminta ry
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
Suomen Ympäristökeskus
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Keskipiste-Leader ry
Suomen Yrittäjät ry
KOKO - Luovien alojen verkosto
Suupohjan Kehittämisyhdistys ry
Kouvola Innovation Oy
Svensk Byaservice
Kouvolan kaupunki, kaupunkikehitys
TAK Oy
Kuntaliitto
Tammelan kunta
Kuudestaan ry
Tammelan Kylät ry
Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry
TEM
Kylä välittää -hanke
Teurastamo-osuuskunnat
Kyläasiamiehet
Tunturi-Lapin Kehitys Ry
Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry
Työtehoseura
Kymenlaakson Virkistysalueyhdistys ry
Uudenmaan ELY-keskus
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Uutispuuro
Kymenlaakson kylät ry
Vaara-Karjalan LEADER ry
Kymenlaakson liitto
Walesin maaseutuverkostoyksikkö
Kärki-Leader ry
Varpasalo-Oravisalon kyläyhdistys
Lappeenrannan kaupunki
Varsin Hyvä ry
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Latvian Rural Advisory and Training centre
Varsinais-Suomen kylät ry
Leader Åland
Veej’jakaja ry
Liiveri ry
Vesuri-ryhmä ry
Linnaseutu ry
Wirma Lappeenranta Oy
Lounais-Suomen ympäristökeskus
Viron maaseutuverkostoyksikkö
LounaPlussa ry
YHYRES - Kehittämisyhdistys ry
Luonnontuotealan teemaryhmä
Ykkösakseli ry
Luova Suomi
Ylä-Savon Veturi ry
Luova Tampere
Ympäristöhankkeet
Lähiruoka- ja luomuohjelmat
Ympäristöministeriö
Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry
Ypäjän kunta
Länsi-Uudenmaan kylät
YTR kulttuuriteemaryhmä
Lönnrot-instituutti
YTR RuokaSuomi-teemaryhmä
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
YTR yrittäjyyden teemaryhmä
Maa ja kotitalousnaiset
Ålands Hushållningssällskap
Maakuntaliitot
Ålands Landsbygdscentrum
Yhteensä 225 kpl
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
41
Liite 5. Maaseutuverkostoyksikön ostopalvelusopimustoimittajat
2007–2014
Ambientia Oy
Net Effect Oy
Anvia Yrityspalvelut Oy
Oulun yliopisto
Aranu Oy
P&A Self Control Oy
BirdLife Suomi ry
Päijänne-Leader ry
Business Arena Oy
Raakel Lignell Tmi
Capful Oy
Ramboll Management Consulting
Contum Oy
Recommended Finland Oy
Demos ry
Rural Economy Research Center (Viro)
Envitecpolis Oy
Salaojayhdistys ry
E-P ELY-keskus
SEAMK
FoReal Tmi
SEDU Aikuiskoulutus
Frami Oy
Seinäjoen Teknologiakeskus Oy
Helsingin yliopisto
Staart Oy
Innolink Research Oy
Sunprofile Oy
Interactive Partners Oy
Suomen 4-H liitto
Kajaanin Yliopistokeskus
Suomen Kylätoiminta ry
Kasvinsuojeluseura ry
Talebox
Kevi Consulting Oy
Tamora Oy
Koodiviidakko Oy
Tampereen yliopisto
Kvanttimestari Oy
Tapahtumantekijät Oy
Lakiasiaintoimisto Siro
TiKe
Lassila & Tikanoja Oyj
Tilastokeskus
Lihateollisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopisto
L-S Ympäristökeskus
TV-Kasvo Oy
Luomuliitto ry
Vaasan yliopisto
Maahenki Oy
Wave Productions Tmi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Videcam Oy
Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry
Viestintätoimisto VCA Oy
Maaseudun sivistysliitto
V-S ELY-keskus
MacWell Creative Oy
Wulff Oy Ab
MAK Media Oy
Österbottens svenska lantbruksskällskap rf
Markkinamedia Oy
MDI Public Oy
Yhteensä 67 kpl
Mediatuotanto Amigos Oy
Meltwater News Oy
Multiprint Oy
42
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Liite 6. Maaseutuverkoston koulutukset ja tapahtumat, paikkakunnat
2008–2014
Alahärmä
Alajärvi
Ala-Temmes
Alavus
Asikkala
Espoo
Eura
Evo
Forssa
Haapavesi
Halikko
Halsua
Hamina
Hammaslahti
Hauho
Hausjärvi
Helsinki
Hirvensalmi
Hollola
Huittinen
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Ii
Iisalmi
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Isokyrö
Jalasjärvi
Joensuu
Jokioinen
Juankoski
Juva
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kalajoki
Kannonkoski
Kannus
Karvia
Kauhajoki
Kauhava
Kaustinen
Kauttua
Kemi
Kemiö
Kempele
Keuruu
Kitee
Kittilä
Kiuruvesi
Kokkola
Kolari
Korppoo
Kotka
Kouvola
Kuhmo
Kullaa
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kuusankoski
Kälviä
Kärkölä
Köyliö
Lahti
Laitila
Lammi
Lappeenranta
Lapua
Laukaa
Leppävirta
Lestijärvi
Lieksa
Lieto
Liminka
Liperi
Lohja
Lohtaja
Loimaa
Luumäki
Maaninka
Maarianhamina
Mikkeli
Mustasaari
Mäntsälä
Mänttä
Naantali
Nastola
Nilsiä
Nivala
Nokia
Nurmes
Oripää
Oulu
Oulunsalo
Padasjoki
Pallas
Paltamo
Parainen
Parikkala
Pelkosenniemi
Pello
Perho
Pertunmaa
Peräseinäjoki
Pieksämäki
Pietarsaari
Piikkiö
Pori
Porvoo
Posio
Punkaharju
Puumala
Pyhäntä
Raahe
Raasepori
Rantasalmi
Renko
Rovaniemi
Ruka
Ruukki
Räyrinki
Rääkkylä
Saarijärvi
Saariselkä
Salo
Sastamala
Savonlinna
Seinäjoki
Siikajoki
Siikalatva
Siilinjärvi
Sodankylä
Somero
Sonkajärvi
Sotkamo
Suomussalmi
Suonenjoki
Taipalsaari
Taivalkoski
Tammela
Tampere
Tarvaala
Tervola
Teuva
Toholampi
Tornio
Turku
Tyrnävä
Töysä
Ullava
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vesilahti
Veteli
Vieremä
Vihtijärvi
Vuokatti
Vuonislahti
Vääksy
Ylihärmä
Yli-ii
Ylistaro
Ylitornio
Ylivieska
Ylläs
Ylöjärvi
Ähtäri
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
Eniten tapahtumia on järjestetty
seuraavilla paikkakunnilla:
1.Helsinki
51
2.Tampere
38
3. Oulu28
8.
4.Seinäjoki
27
5.Jyväskylä
17
6.Hämeenlinna 15
7.Kuopio
14
8. Vaasa
14
9.Rovaniemi
13
10.Pori
12
43
Liite 7. Maaseutuverkostotoiminnan rahoitustoteuma 2007–2014
Tilanne 23.2.2015
Liite 7. Maaseutuverkostotoiminnan rahoitustoteuma 2007-2014
Maaseutuverkoston rahoituksen jakauma
Perustamiskulut
950 295
Toimintasuunnitelman
Maaseutuverkostonkulut
rahoituksen jakauma
Perustamiskulut
Yhteensä
Toimintasuunnitelman kulut
Yhteensä
Maaseutuverkoston toiminnan kulujakauma
10 803 352
Palkkauskulut
Maaseutuverkoston toiminnan kulujakauma
Matkakulut
Palkkauskulut
Ostopalvelut
Matkakulut
Tiedotus
Ostopalvelut
2 903 933
950 295
10 803 352
11 753 647
11 753 647
592 703
2 903 933
592 703
938 817
2 876 493
938 817
Tiedotus
Koulutukset
Koulutukset
Hyvät käytännöt
Hyvät käytännöt
Kv-yhteistyö
Kv-yhteistyö
Muut
Muutkulut
kulut
1 695 501
2 876 493
1 264 477
1 264 477
Yhteensä
Yhteensä
11 753 647
11 753 647
1 695 501
953 012
953 012
528 711
"&
528 711
&
"&
#&
"&
!&
#&
!&
44
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
47
Liite 8. Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokoonpanot vuosina 2007–2014
(varajäsenet suluissa)
Maaseutuverkoston ohjausryhmä: Toimikausi 3.9.2007–31.12.2009
Puheenjohtaja: Esko Juvonen, maatalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
Jäsenet:
Tiina Malm, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
(Virva Terho, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö)
Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
(Salla Rossi, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö)
Leena Tenhola, ylijohtaja, Maaseutuvirasto
(Olli-Pekka Peltomäki, osaston johtaja, Maaseutuvirasto)
Juha Ruippo, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
(Ismo Partanen, kehittämispäällikkö, Suomen Yrittäjät)
Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf
(Bettina Selander, tiedottaja, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf)
Henrik Ingo, johtaja, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund
(Jouko Kostamo, tulosalueen päällikkö, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio)
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
(Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi)
Tuula Säynätmäki, osastopäällikkö, Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus
(Juha Niemelä, osastopäällikkö, Keski-Suomen TE-keskus)
Asko Peltola, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto ry
(Anne Pesola, ohjelmapäällikkö, Keski-Pohjanmaan liitto)
Pertti Sevola, johtaja, Länsi-Suomen ympäristökeskus
(Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Hämeen ympäristökeskus)
Paavo Mattila, toiminnanjohtaja, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry
(Sinikka Koivumäki, toiminnanjohtaja, Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry)
Hilkka Vihinen, professori, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT
(Päivi Eskelinen, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Jyväskylän riistanja kalantutkimus)
Christell Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus
(Leif Franzell, rahoituskäsittelijä, Ahvenanmaan maakunnan hallitus)
Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry
(Niklas Ulfvens, toimintaryhmän toiminnanjohtaja, Svenska Studiecentralen)
Katariina Pylsy, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry
Liisa Niilola, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry
(Eeva Nurmi, puheenjohtaja, ProAgria, Häme)
Eero Uusitalo, pääsihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
(Ritva Pihlaja, teemaryhmän sihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä)
Päivi Kujala, johtaja, Maaseutuverkostoyksikkö
Sihteeri, Hanna Lilja, verkostosihteeri, Maaseutuverkostoyksikkö
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
45
Maaseutuverkoston ohjausryhmä: Toimikausi 21.1.2010–31.1.2012
Puheenjohtaja: Pekka Tahvanainen, yksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Jäsenet:
Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
(Virva Terho, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö)
Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
(Leena Anttila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö)
Petra Stenfors, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö
(Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö)
Leena Tenhola, ylijohtaja, Maaseutuvirasto
(Olli-Pekka Peltomäki, osaston johtaja, Maaseutuvirasto)
Päivi Kujala, yksikönjohtaja, maaseutuverkostoyksikkö
(Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, maaseutuverkostoyksikkö)
Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
(Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto)
Vuokko Mähönen, suunnittelija, Pohjois-Savon ELY-keskus
(Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus)
Juha Ruippo, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
(Janne Pesonen, kehittämispäällikkö, Suomen Yrittäjät ry)
Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf
(Mia Wikström, tiedottaja, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf)
Hannu Linjakumpu, yksikönpäällikkö, Lapin ELY-keskus
(Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
Tiina Valjus, hankekoordinaattori, Keski-Pohjanmaan liitto
(Samu Rötkönen, erikoissuunnittelija, Lapin liitto)
Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun Leader-yhdistys
(Jouni Korhonen, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader-yhdistys)
Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi
(Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi)
Hilkka Vihinen, professori, maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, MTT
(Päivi Eskelinen, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus)
Christell Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus
(Leif Franzell, rahoituskäsittelijä, Ahvenanmaan maakunnan hallitus)
Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry
(Niklas Ulfvens, kehittämis- ja elinkeinopäällikkö, Pohjanmaan liitto; syyskuusta lähtien Heikki Konsala, Leader-asiamies, Suomen kylätoiminta ry))
Markku Mäkelä, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry
(Martti Kivivuori, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry)
Liisa Niilola, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
(Eeva Nurmi, puheenjohtaja, ProAgria, Häme)
Eero Uusitalo, pääsihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
(Ritva Pihlaja, teemaryhmän sihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä)
Lassi Uotila, johtaja, ProAgria Pirkanmaa
(Henrik Ingo, johtaja, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund)
Sihteeri Sanna Puumala, verkostosihteeri, maaseutuverkostoyksikkö
46
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Maaseutuverkoston ohjausryhmä: Toimikausi 1.2.2012–30.6.2014
Puheenjohtaja: Pekka Tahvanainen, yksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Varapuheenjohtaja: Taina Vesanto, yksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
Jäsenet:
Virva Terho, maaseutuekonomisti, maa- ja metsätalousministeriö
(Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö)
Päivi Kujala, yksikönjohtaja, maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö
(Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö)
Leena Anttila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
(Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö)
Laura Jänis, maaseutuylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö
(Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö)
Hilkka Vihinen, professori, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
(Tuomas Perheentupa, kehittämisjohtaja, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä)
Esko Leinonen, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto
(Markus Lounela, yksikönjohtaja, Maaseutuvirasto)
Hannu Linjakumpu, yksikönpäällikkö, Lapin ELY-keskus
(Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
Vuokko Mähönen, maatalouden ympäristöasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus
(Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus)
Stefan Bäckman, maatalousekonomisti, Pellervon taloustutkimus
(Tuija Mononen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto / Maaseudun uusi aika -yhdistys)
Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu
(Henrik Ingo, johtaja, ProAgria, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap)
Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi
(Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi)
Jyrki Kuva, ohjelmapäällikkö, Etelä-Savon liitto
(Satu Sikanen, erikoissuunnittelija, Etelä-Karjalan liitto)
Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun Leader-yhdistys
(Hannele Pyykkö, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader-yhdistys)
Minna-Mari Kaila, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
(Kaarina Jokinen, talouspäällikkö, Suomen Yrittäjät ry)
Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf
(Johan Åberg, tutkimuspäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry)
Christel Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus
(Leila Lindström, ohjelmavastaava, Ahvenanmaan maakunnan hallitus)
Päivi Kiviranta, johtaja, Hämeen 4H-piiri
(Harri Mäenpää, johtaja, Satakunnan 4H-piiri)
Peter Backa, erityisasiantuntija, Svenska studiecentralen
(Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry)
Hannele Liimatta, projektipäällikkö, Sysmän kunta, Maaseudun Kehittäjät ry
(Pertti Iivanainen, maaseutusihteeri, Liperin kunta, Maaseudun Kehittäjät ry)
Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
(Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto)
Sihteeri Sanna Puumala, verkostosihteeri, maaseutuverkostoyksikkö, MMM, 1.2.2012–28.10.2012
Sihteeri Elisa Keskinen, verkostosihteeri, maaseutuverkostoyksikkö, MMM, 6.11.2012–31.12.2012
Sihteeri Maria Härkönen, taloussuunnittelija, maaseutuverkostoyksikkö, MMM, 2.1.2013–31.12.2014
MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014
47
Liite 9. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö 2007–2014
Maaseutuverkostoyksikön johtaja, agronomi, MMM Päivi Kujala, 01.06.2007–28.02.2015
Verkostosihteeri, HTM Hanna Lilja 29.10.2007–29.05.2010
Verkostokoordinaattori, HTM 01.11.2013–31.12.2014
Verkostotiedottaja, FM Kirsi Hakoniemi 01.11.2007–31.12.2014
Verkostovalmentaja, KTM Teemu Hauhia 08.10.2007–31.12.2014
Verkostoasiamies, metsänhoitaja MMM Juha-Matti Markkola 01.11.2007–31.12.2014
Nätverksombudsman, Hum. kand. Hans Bergström 01.10.2007–31.12.2014
Hallintolakimies varatuomari Satu Ylisiurua, Maaseutuvirastolta
ostopalveluna hallintolakimiehen palvelut, 40 % työaika
17.09.2007–31.12.2009
Verkostosihteeri, KTM Sanna Puumala 18.05.2009–28.10.2012
Määräaikainen suunnittelija, FM, Juhani Niemelä 20.01.2011–19.07.2011
Verkostosihteeri, VM Elisa Keskinen 06.11.2012–11.01.2013
Krista Laurila, FM Hanna Liljan sijaisena 14.06.2010–16.09.2012
Määräaikainen suunnittelija, FM Kati Ylisalo 24.09.2012–30.11.2012
Verkostokoordinaattori KTM Lauri Hyttinen, 10.12.2012–28.10.2013
Verkostovalmentaja
22.09.2014–31.12.2014
Taloussuunnittelija, tradenomi Maria Härkönen 02.01.2013–28.02.2015
Maaseutuverkostoyksikön harjoittelijat 2007–2014
48
Valtionhallinnon harjoittelija, Niklas Holmberg, Turun yliopisto 18.05.–15.08.2009
Valtionhallinnon harjoittelija, Hanna-Leena Juntti, Jyväskylän yliopisto 03.05.–31.08.2010
Osa-aikainen suunnittelija Mikko Mustakallio, agronomi MMM 12.03.–05.11.2010
Valtionhallinnon harjoittelija, Sanni Kivipelto, Jyväskylän yliopisto 03.05.–31.08.2011
Valtionhallinnon harjoittelija, Viivi Lakkapää, Vaasan yliopisto 03.05.–31.08.2011
Pirita Nurmi, treenihanke, työssäoppiminen, Seinäjoen AMK
27.04.–23.08.2012
Hanna Sipilä, kirjanpidon harjoittelija, koulutuskeskus Sedu 25.10.–20.12.2012
Valtionhallinnon harjoittelija, Virpi Itävaara, Vaasan yliopisto 02.05.−31.08.2013
Valtionhallinnon harjoittelija, Benjamin Heikkinen, Vaasan yliopisto
02.05.−31.08.2013
Valtionhallinnon harjoittelija, Jenni Rinta-Piirto Helsingin yliopisto 05.05.–31.08.2014
Valtionhallinnon harjoittelija Ville Mäkinen Vaasan yliopisto 05.05.−31.08.2014
Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU
Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahasto
Eurooppa investoi maaseutualueisiin
Maaseutuverkoston
muodostavat Manner-Suomen
ja Ahvenanmaan maaseudun
Toimijoita voivat olla esimerkiksi
yksittäiset ihmiset, yrittäjät,
yhdistykset, neuvonta- tai
etujärjestöt.
maaseutuverkostoyksikkö
PL 405, 60101 Seinäjoki
www.maaseutu.fi
Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy | 2015 FI | helmikuu 2015
kehittämis­ohjelmien toimijat.