2 01 5 MAASEUTUVERKOSTON LOPPUR APORT TI 2009 Suomen maaseutuverkosto 2007–2014 Loppuraportti Maaseutuverkostoyksikkö 23.2.2015 Sisällysluettelo 1.Johdanto................................................................................................................................................................................................................................... 4 2. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 painopistealueet ja tavoitteet........................................ 5 3. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät...................................................................................................................................... 6 4. Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi - Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen rakennettiin kaudelle 2007- 2013?......................................................................................................................................................................................................... 7 5. Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen toimintaympäristön muutoksia...........................................................................11 5.1. Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset....................................................................................................................................11 5.2. Poliittiset muutokset.............................................................................................................................................................................................12 5.3. Taloudelliset muutokset......................................................................................................................................................................................13 5.4. Sosiaaliset muutokset...........................................................................................................................................................................................13 5.5. Teknologiset muutokset.....................................................................................................................................................................................14 5.6. Ekologiset muutokset...........................................................................................................................................................................................14 6. Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat........................................................................................................................................15 6.1. Maaseutuhallinnon organisaatiot.................................................................................................................................................................15 6.2. Leader-ryhmät .........................................................................................................................................................................................................16 6.3. Järjestöt ja yhdistykset ........................................................................................................................................................................................17 6.4. Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset................................................................................................................................................................18 6.5. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR................................................................................................................................................18 6.6. Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa.................................................................................................................................................19 7. Maaseutuverkoston tehtävät, Maaseutuverkostoyksikkö toimijana..................................................................................................19 7.1. Viestintä.........................................................................................................................................................................................................................20 7.2. Koulutus........................................................................................................................................................................................................................24 7.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen................................................................................................................................26 7.4. Kansainvälinen yhteistyö....................................................................................................................................................................................29 8. Hallinto.....................................................................................................................................................................................................................................32 8.1. Maaseutuverkostoyksikön organisatorinen asema............................................................................................................................32 8.2. Maaseutuverkostoyksikön resurssit ja toimintojen kehittäminen............................................................................................32 9. Johtopäätökset ..................................................................................................................................................................................................................34 9.1. Onnistumiset.............................................................................................................................................................................................................34 9.2. Haasteet........................................................................................................................................................................................................................34 10. Viestit tulevalle maaseutuverkostotoiminnalle...............................................................................................................................................35 11. Liitteet.......................................................................................................................................................................................................................................36 Suomen maaseutuverkosto 2007–2014 Loppuraportti 1. Johdanto Vuonna 2007 aloitettiin Euroopan unionin jäsenmaissa maaseutuverkostotoiminta maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon tehostamiseksi ja toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi. Suomessa mukana ovat olleet kaikki Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjat ja toimijat. Edellisillä EU-ohjelmakausilla 1995–2000 sekä 2000–2006 Suomessa ja muissa Euroopan Unionin jäsenmaissa toimi Leader-verkostoyksiköt, mikä kokosi Leader-työn toimijat yhteen. Maaseutuverkostot perustettiin Euroopan unionin jäsenmaihin ohjelmakaudelle 2007–2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan mukaan. Asetus määritteli maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artiklan 68 mukaan kukin jäsenvaltio sai itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston perustamisesta kansallisesti Suomessa säädettiin laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (532/2006) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (861/2007). Maaseutuverkoston toimikaudeksi päätettiin Suomessa ohjelmakausi ja yksi siirtymävaihevuosi eli vuodet 2007–2014. Rahoitus tapahtui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla. Tämän maaseutuverkostotoiminnan loppuraportin kirjoittamisen taustamateriaalina on käytetty erityisesti seuraavia materiaaleja: 1. Maaseutuverkostotoiminnan strategia vuodelta 2008 2. Koulutustarvekyselyt vuosilta 2008 ja 2009 3. Maaseutuverkostotoiminnan palaute- ja vaikuttavuuskyselyt vuosilta 2010, 2012 ja 2014 4. Maaseutuverkoston koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet vuosilta 2008- 2014 5. Maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsenten maaseutuverkostotoiminnan arviointi syksyltä 2014 6. Maaseutubarometri 2014, Taloustutkimus Oy Loppuraportin sisällöllisenä rakenteena on käytetty interventiologiikan mallia (kuva 1) ja maaseutuverkostotoiminnan strategia-asiakirjan pohjaa vuodelta 2008. Erityisesti toimintaympäristön analyysia ja sidosryhmäanalyysia on tehty vertaillen ja pohjautuen vuoden 2008 tilanteeseen. Interventiologiikan mallin maaseutuverkostotoimintaa varten on kehittänyt Euroopan arviointiverkosto vuonna 2013. Interventiologiikan malli ei siis ole ollut käytettävissä kuluneen ohjelmakauden alussa, mutta tulee palvelemaan tulevan kauden maaseutuverkostotoimintaa ja ohjelmatyötä. Tässä loppuraportissa arvioidaan tulosten ja tuotosten vaikuttavuuden kautta ovatko maaseutuverkostotoiminnalle asetetut tavoitteet ja visiot toteutuneet. Kirjoittamistyön ovat tehneet maaseutuverkostoyksikön henkilöstö. Raportti on käsitelty ja hyväksytty maaseutuverkoston ohjausryhmän kokouksessa. 4 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Kuva 1. Interventiologiikan malli maaseutuverkostotoiminnassa Euroopan arviointiverkoston mukaisesti. 2. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 painopistealueet ja tavoitteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman painopistealueet loivat pohjan Suomen maaseutuverkostotoiminnalle. Maaseutuverkostotyö kattoi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat. Painopistealueet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa vuosille 2007–2013 seuraavasti: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkostotoiminnan työtä ohjaavana ovat olleet maaseudun kehittämisohjelmien toimintalinjojen tavoitteet. Ohjelmakaudella 2007–2014 maaseudun kehittämisohjelmissa oli neljä toimintalinjaa: 1. Toimintalinja 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 2. Toimintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Toimintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseutualueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Toimintalinja 4. Leader MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 5 3. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet ja tehtävät Suomen maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet kaudelle 2007–2013 kuvattiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa seuraavasti: ➢➢ Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. ➢➢ Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. ➢➢ Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta. Maaseutuverkostotoiminnan strategiatyön pohjalta vuonna 2008 muodostettiin maaseutuverkoston visio sekä maaseutuverkostoyksikön visio ja toiminta-ajatus. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Maaseutuverkosto oli toimintatapa, joka kokosi yhteen maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus olivat kivijalka maaseutuverkostotyölle. Kullakin toimijaorganisaatiolla on oma visionsa, tavoitteensa ja tehtävänsä, joten maaseutuverkosto oli ja on hyvin monimuotoinen ja moni-ilmeinen verkosto. Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteena oli luoda positiivinen imago maaseudun kehittämisohjelmille ja maaseudulla tapahtuvalle toiminnalle. Yhteistä kaikille toimijoille ajateltiin olevan maaseudun edun tekeminen. Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikkö lisää maaseututoimijoiden yhteisen tekemisen meininkiä. Maaseutuohjelmien mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä täysimittaisesti. Maaseutuverkostoyksikön vision pohja-ajatuksena oli, että yksikkö on dynaaminen ja joustava palveluita tarjoava sekä maaseutuverkoston toimintaa kehittävä ja koordinoiva taho. Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli mahdollistaa ja edistää maaseutuverkostoa luomaan uusia maaseudun kehittämisen toimintamalleja sekä uudenlaista kuvaa maaseudusta ja sen kehittämisestä. Maaseutuverkostoyksikkö toimi molemmilla kotimaisilla kielillä huomioiden myös kulttuurilähtökohtaiset taustat ja toimintamallit sekä Suomen alueiden erilaisuus. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö energisoi maaseututoimijoiden välisiä yhteyksiä ja tehostaa osaamisen välittymistä maaseudun kehittämiseksi. Maaseutuverkostoyksikön työtapoja pyrittiin alusta alkaen muodostamaan ja hiomaan niin, että koko laajan maaseutuverkoston rakentaminen ja osallistaminen mahdollistuisi maaseudun kehittämisohjelmien eteenpäinviemiseksi maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät täyttäen. 6 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Maaseutuverkoston tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi ohjelmakaudella 2007–2013 määriteltiin seuraavat, osaamisen sekä tiedon ja taidon lisäämistä tavoittelevat asiat: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, esimerkiksi ylläpitämällä internet-sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille, yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. 5. Avustaa tarvittaessa verkostossa toimivia tahoja koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen yl-läpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. Tehtävien mukaisesta toiminnasta ja tuloksista maaseutuverkostoyksikön osalta kerrotaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan luvussa 7. 4. Maaseutuverkoston rakentamistyön analyysi - Miten maaseutuverkostotoiminta Suomeen rakennettiin kaudelle 2007- 2013? Maaseutuverkoston suunnittelutyö kaudelle 2007–2013 aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä jo vuonna 2005. Valmistelu jatkui intensiivisemmin tammikuussa 2007 kahden suunnittelijan voimin. Kevään aikana pidettiin 11 maaseudun kehittämisen sidosryhmien kuulemistilaisuutta. Niissä sidosryhmät nostivat esiin mm. seuraavia toivomuksia maaseutuverkostotyöstä: ➢➢ Luotava kehittäviä jännitteitä, uusia avauksia maaseudun kehittämistyöhön ➢➢ Maaseudusta ja sen kehittämisestä voitava luoda uudenlainen kuva ➢➢ Maaseutuverkosto tarvitsee verkostojohtamista. Verkostoja pitää aktiivisesti rakentaa, ne eivät synny itsestään ➢➢ Verkoston ja verkostoyksikön rajapinnat vaativat selkiyttämistä ➢➢ Toiminnan käynnistämisellä koettiin olevan kiire, koska tiedottamista kaivattiin Maaseutuverkostotyön sydän oli maaseutuverkostoyksikkö, joka aloitti toimintansa syksyllä 2007. Yksikön tehtävä oli koordinoida, aktivoida ja mahdollistaa koko maaseutuverkoston toimintaa. Tärkeä tehtävä oli koota maaseudun toimijat yhteen verkostoon, sitä koko ajan täydentäen ja aktivoiden. Seitsemän henkilön yksikkö järjesti MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 7 koulutuksia ja verkostotapahtumia, keräsi ja levitti hyviä käytäntöjä, viesti maaseudun kehittämisestä eri kanavien kautta ja edisti kansainvälisyyttä. Kaiken toiminnan keskiössä olivat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat, niiden mahdollisuudet, tulokset ja vaikutukset. Ketä palveltiin, kuka oli maaseutuverkostoyksikön asiakas? Maaseutuverkoston yhteinen asiakas on maaseutu ja sen asukkaat, viljelijä, yrittäjä, hanketoteuttaja ja muu potentiaalinen tuensaaja. Maaseutuverkoston toimijat palvelivat ja palvelevat asiakkaita omien tehtäviensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Maaseutuverkostoyksikön asiakkaana olivat lähinnä maaseutuohjelman toimijat, jotka samalla muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän, koulutusten ja tapahtumien keskeisimpiä asiakasorganisaatioita olivat ELY-keskukset, Leader-ryhmät, kunnat, MTK, SLC, neuvontajärjestöt, kylätoimijat, nuorisojärjestöt ja muut järjestöt ja yhdistykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Maaseutuvirasto, MMM ja muut ministeriöt sekä muut ohjelman toimijat. Valtaosaltaan asiakkaat olivat samalla toimintojen kohderyhmänä sekä yhteistyökumppaneita. Koulutustilaisuuksia ja tapahtumia tehtiin verkostomaisesti yhteistyössä. Viestinnän kohderyhmänä olivat edellisten lisäksi erityisesti suuri yleisö ja potentiaaliset tuensaajat. Sekä koulutusten ja viestinnän osalta maaseutuverkostoyksikön tehtävänä oli ohjelman toimenpiteiden taustoittavan ja täydentävän tiedon tuottaminen ja viestiminen. Maaseutuvirasto, ELY-keskukset ja kunnat vastasivat alueillansa viranomaisviestinnästä, tukiehtojen kouluttamisesta jne. suoraan potentiaalisille tuensaajille, viljelijöille, yrittäjille ja hanketoteuttajille. Maaseutuvirasto vastasi ELY-keskusten ja kuntien kouluttamisesta tukiehtojen osalta. Maaseutuverkostoyksikön koulutustilaisuudet ja tapahtumat olivat lähtökohtaisesti kuitenkin avoimia kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille tahoille ja henkilöille. Maaseutuverkoston muodostuminen ja kehittyminen Maaseutuverkostoa ajateltiin alusta alkaen avoimena verkostona. Maaseutuverkostossa ei kerätty jäseniä vaan kaikki maaseutuohjelman osalliset muodostivat maaseutuverkoston. Maaseutuverkosto muodosti ja muodostaa sipulimaisen rakenteen. Keskiössä on keskushallinnon toimijat, jotka mahdollistavat maaseutuohjelman hallinnollisen olemassa olon, ulkokehällä on asiakasrajapinta. Ohjelmakauden aikana tehtiin kolme maaseutuverkostoanalyysiä (kuvat 2–4). Analyysit teetettiin yhtäaikaisesti maaseutuverkoston palaute- ja vaikuttavuuskyselyjen kanssa. Analyysien kautta pyrittiin hahmottamaan abstraktia maaseutuverkostoa. Minkälaisia vuorovaikutussuhteita toimijoiden välillä on? Mitkä ovat verkoston solmukohdat? Miten yhteistyösuhteet kehittyivät ohjelmakauden kuluessa? Kyselyissä pyydettiin nimeämään merkittävimmät yhteistyökumppanit maaseudun kehittämistyössä sekä määrällisesti että laadullisesti. Maaseudun kehittämisohjelmien toimijat muodostavat laajan verkoston. Verkoston muoto ja lenkit ovat vaihdelleet ohjelmakauden aikana riippuen organisaatioiden omista tarpeista ja ajanhetkestä. Maaseutuverkoston keskiössä ovat melko luontaisesti ohjelman hallintoviranomaiset ja ympärillä ohjelmaa toteuttavat järjestöt ja muut sidosryhmät. Sidosryhmäosiossa, luvussa 4, on hahmotettu eri sidosryhmien toimintaa osana maaseutuverkostoa. 8 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Kuva 2. Maaseutuverkostoanalyysi 2010. Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. Mitä keskemmällä toimija kuviossa on, sitä enemmän yhteyksiä sillä on muihin toimijoihin. Kuva 3. Maaseutuverkostoanalyysi 2012. Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 9 Kuva 4. Maaseutuverkostoanalyysi 2014. Yhteistyön määrä eri toimijoiden välillä. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ja työryhmät Maaseutuverkoston toimintaa ohjasi 21-jäseninen maaseutuverkoston ohjausryhmä (liite 8). Se ohjasi ja linjasi maaseutuverkoston toimintaa sekä seurasi koko kaudelle vahvistetun toimintasuunnitelman ja vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi aluksi maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja ohjelmakauden toisella puoliskolla ELY-keskuksen edustaja. Esittelijänä toimi maaseutuverkostoyksikön johtaja. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaseutuverkoston ohjausryhmän noin 2½ vuodeksi kerrallaan eri alueiden ja sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuodessa, mikä mahdollisti asioiden riittävän seurannan ja suunnittelun. Ohjausryhmän suuren koon vuoksi, kokoukset eivät ehkä kuitenkaan toimineet parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen näkemyksen löytämiseksi ja toiminnan linjaamiseksi. Ohjausryhmän jäsenten asiantuntemusta ei pystytty riittävästi hyödyntämään verkoston toiminnassa, vaikkakin keskustelut olivat useimmiten erittäin antoisia ja maaseutuverkostotoimintaa edesauttavia. Verkostomaisessa toiminnassa puheenjohtajan rooli korostuu erityisen merkittävänä ohjausryhmän kokouksissa esittelijänä toimivan maaseutuverkostoyksikön johtajan sparrausja yhteistyökumppanina. Tämän suhteen rakentamiseen kannattaa jatkossa kiinnittää alusta alkaen huomiota. Ohjausryhmä asetti kauden aikana yhteensä viisi työryhmää: alueiden välinen yhteistyö-, Leader-, innovaatio-, vuorovaikutus- ja yrittäjyystyöryhmät. Vuorovaikutustyöryhmä toimi vuoden ajan aivan kauden alussa, yrittäjyys-työryhmä toimi loppukaudella eli vuoden 2014. Muut työryhmät toimivat koko kauden vuodesta 2008 lähtien. 10 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Työryhmien tavoitteena oli luoda osallistumisen väyliä verkostomaisen työskentelyn tueksi ja olla lähinnä operatiivisen toiminnan tukena. Työryhmät pyrkivät löytämään ja tekemään uusia avauksia sekä tekemään niiden mukaisia ehdotuksia maaseutuverkoston vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Työryhmät innostivat toimijoita, vahvistivat verkostoa sekä tuottivat ja välittivät tietoa maaseutuohjelmien toiminnoista. Kuhunkin työryhmään kutsuttiin vähintään viisi eri sidosryhmien asiantuntijaa. Työryhmät kokoontuivat tarpeen mukaan. Maaseutuverkostoyksikön asiantuntijat toimivat työryhmätyön valmistelijoina ja sihteereinä. Innovaatioryhmä edesauttoi tieteen ja tutkimuksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Vuorovaikutusryhmä toimi viestintätarpeiden foorumina. Leader-ryhmä oli toimintaryhmätyön kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen voimavarana, alueiden välinen työryhmä kehitti toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Yrittäjyys-työryhmä edisti lähinnä maaseutuohjelman yritysten perustamisen ja kehittämisen toimenpiteitä tulevalle ohjelmakaudelle. Euroopan maaseutuverkosto Euroopan Unionin jäsenmaiden maaseutuverkostot muodostivat Euroopan maaseutuverkoston, jota koordinoi Euroopan maaseutuverkostoyksikkö, ENRD Contact Point, joka aloitti toimintansa 2008 syyskaudella. Sen tehtävä oli edistää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä jäsenmaiden maaseutuverkostojen välillä ja kerätä Euroopan tasolla maaseudun kehittämistyön tuloksia ja analysoida vaikuttavuutta. ENRD Contact Point toimi Brysselissä vahvassa yhteistyössä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston kanssa. Komission maaseutuverkoston koordinaatiokomitea käsitteli ja seurasi maaseutuverkostotoimintaa. Komitean jäseninä Suomesta olivat MMM:n edustaja ja maaseutuverkostoyksikön johtaja. Euroopassa kansalliset maaseutuverkostot toimivat hyvin eri tavalla omien kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkeellelähtö eri maissa oli eriaikaista, ja joissakin jäsenvaltioissa verkostotyön toimeenpano oli hyvin haasteellista. Suomen maaseutuverkostoyksikön tavoitteena oli alkuvaiheessa luoda erityisesti tiivis yhteistyö Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteistyötä tehtiinkin tiiviisti koko ohjelmakauden ajan, yhteistyötä on kuvattu kansainvälisyyden edistämisen osiossa kappaleessa 7.4. 5. Suomen maaseutuverkostoon vaikuttaneen toimintaympäristön muutoksia 5.1. Maaseutuhallinnon asiakaskunnan muutokset Yritystoiminta oli ohjelmakaudella haastavaa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Maatalousyrittäjyyttä leimasi erityisesti tilakokojen kasvu ja tilamäärän väheneminen, tietyillä tuotantosuunnilla jopa radikaalisti. Tilakoon kasvu ei kuitenkaan ole ollut takuu kannattavuuden kasvusta. Maaseudun kehittämisohjelma oli merkittävä maatalousyritysten ja kotimaisen ruuantuotannon tukija ohjelmakaudella. Esim. tilakoon kasvun vaatimat investoinnit olisivat olleet lähes mahdottomia toteuttaa ilman ohjelman rahoitusta. Maaseutuyrittäminen monipuolistui ja tilakoon kasvun myötä on perustettu mm. osakeyhtiöitä, mutta vetureina ovat edelleen mikroyritykset. Työllistävä vaikutus kohdistuu vieläkin usein itsensä työllistävään yrittäjään. Toisaalta kuitenkin on toimialoja, joilla erityisesti maaseudulla on suoranainen työllisyyspula, erityisesti tämä korostuu suorittavilla sesonkialoilla. Ohjelmatyöllä onnistuttiin helpottamaan yrittäjien välistä yhteistyötä ja kasvua. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 11 Ohjelmakaudella pyrittiin ja osin onnistuttiinkin tuotteiden ja palveluiden uusien jakelukanavien ja jatkojalostuksen kehittämisessä. Toisaalta kuitenkin heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa kuluttajakäyttäytyminen ei tue riittävästi esim. lähiruuan ja luomutuotannon kasvua, vaan hinta edelleen ohjaa ostopäätöksiä. Verkostotyöllä kuitenkin onnistuttiin vahvistamaan kuluttajien sitoutumista kotimaisuuteen ja rakentamaan toimintamalleja, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta. Elintarviketurvallisuuden ja -lainsäädännön korostuminen ja siitä johtuvat haasteet yritystoiminnassa ajoittain aiheuttivat voimakkaitakin reaktioita. Päätöksenteko ja vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat tiukentuvassa toimintaympäristössä ja erittäin tiukkojen tulkintojen kautta karkaavan yrittäjiltä, kuten muiltakin kansalaisilta. Tämä heijastui ajoittain myös verkostotyöhön, esimerkiksi kansainvälisen LINC-seminaarin vieraiden mukanaan tuomista maistiaisista jouduttiin rajaamaan pois tuore-elintarvikkeet. Tähän toimenpiteeseen ei missään muussa seminaarin aiemmista järjestäjämaista turvauduttu. Verkostotyöllä kuitenkin pyrittiin edesauttamaan muutosten jalkauttamista ja yrityskentän osallistamista ja tätä kautta helpottamaan kaikkien osapuolten toimintaa. Työllisyysaste on heikentynyt maaseudulla kuten koko maassa, mutta ajoittain kehitys on ollut parempaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Osaltaan tämä selittynee maaseudun ikärakenteella. Maaseudun väki eläköityy nopeasti ja nuoret muuttavat kaupunkeihin. Työttömyysaste on kasvanut maaseudulla kaupunkeja nopeammin, mutta vielä nopeampaa kehitys olisi ollut ilman ohjelmarahoituksella luotuja ja säilytettyjä työpaikkoja. 5.2. Poliittiset muutokset Niukkuus ja keskittäminen leimasivat koko ohjelmakauden poliittista kenttää. Ne heijastuivat kaikkeen tekemiseen, yritystoimintaan, palveluihin sekä aluepolitiikkaan, josta on tullut merkittävä vaikuttaja maaseudun kehittämisessä. Poliittisuus on tarttunut kansalaisten arkiseen puheenparteen ihmisten ottaessa entistä avoimemmin kantaa yhteiskunnassa tehtäviin poliittisiin päätöksiin, esimerkiksi byrokratian määrään. Maaseutuverkoston kautta asiakkaille, toimijoille, hallinnolle ja päättäjille pystyttiin tarjoamaan yhteiset foorumit maaseutupolitiikan edistämiselle ja maaseudun kehittämisen keskustelulle. EU-parlamentin mukaantulo maaseudun kehittämisohjelman laadinta- ja hyväksymisprosessiin hidastutti päätöksentekoa Euroopan unionin tasolla, mutta toki toi lisää kansalaisten näkemysten huomioonottamista päätöksissä. Tämä heijastui jäsenmaiden toimintaan kuluneen ohjelmakauden aikana, hidastuttaen asioiden käsittelyyn saamista ja siten päätöksentekoa kansallisella tasolla. Paikallisten ratkaisujen korostuminen ja paikkaperusteinen politiikka antavat myös yhä enemmän leimaa aluepolitiikkaan. Tämä luo tarvetta entistä enemmän paikallisen kehittämistyön sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tarpeeseen. 12 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU 5.3. Taloudelliset muutokset Vuodesta 2008 tähän päivään saakka taloudelliset muutokset ovat merkittävin koko suomalaista yhteiskuntaa ja sitä myöden maaseutua ja maaseutuverkostoa kohdannut laajavaikutteinen toimintaympäristömuuttuja. Yhteiskunnan kaikilla tasoilla ajauduttiin taloudelliseen taantumaan. Talouden heikkeneminen osaltaan heijastui myös maaseutuohjelman toimeenpanoon. Suomalaisten arkea sävytti huono työllisyyden aste, kuntatalouksien kriisiytyminen, liiallinen säästäminen ja sitä seuraava yksityisen kulutuksen lasku. Näistäkin syistä viennin merkitys korostui ja jatkaa korostumistaan. Kotimarkkinat ovat rajalliset. Tällä hetkellä viennissä on suuria haasteita, erityisesti maataloustuotteiden osalta. Venäjän vientikielto on ollut ruokaperunalla voimassa jo runsaan vuoden, sianlihalla tammikuusta 2013 lähtien, mikä on osaltaan heikentänyt voimakkaasti tilojen kannattavuutta. Myös maitotilojen kannattavuus on heikentynyt maidon hinnan laskiessa Venäjä-pakotteiden myötä. Maaseudun yrittäjät ja sitä kautta maaseutu kokonaisuutena joutuivat varsin konkreettisesti tämänhetkisen maailmanpolitiikan kriisin sijaiskärsijäksi markkinatalouden heikentyessä. Maatalouden rakennemuutos, erityisesti tuotannon keskittyminen, kasvattaa tehtävien investointien kokoa ja yrittäjän riskiä. Maatalousyrittäminen vaatii jatkuvasti uutta osaamista, myös liikkeenjohdon ja työn organisoinnin osalta. Haastavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen verkostotyöllä on ollut merkittävä rooli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusmahdollisuuksien, tiedon ja kehittämisosaamisen välittäjänä ja kokoajana. 5.4. Sosiaaliset muutokset Palvelutarpeiden ja –rakenteiden muutokset jatkuivat koko ohjelmakauden ajan. Lähipalveluiden tarpeen merkitys on kasvanut väestön edelleen ikääntyessä samalla, kun palveluita on keskitetty suurempiin yksiköihin. Maaseudun palveluiden tuottamiseen syntyy uusia toimintamalleja kuntien ulkoistaessa palveluitaan yksityisille palveluntarjoajille. Tämä on mahdollistanut uusia avauksia maaseudun kehittämisohjelman hyödyntämiseen palveluita kehitettäessä. Tarve uusien rakenteiden ja ratkaisujen luomiseen tulee varmasti jatkumaan myös tulevaisuudessa. Maaseudun elämänlaatu on säilynyt Taloustutkimus Oy:n tekemän Maaseutubarometri 2014 mukaan hyvänä, mielikuva maaseudusta suuren yleisön keskuudessa on myönteinen. Luonto, aitous ja hyvä elämä nousevat vahvimmin esiin mielikuvatutkimuksissa. Toki maaseutuun yhdistetään negatiivisia mielikuviakin, kuten huoli arjen sujuvuudesta. Maaseudun kehittämisohjelmalla on pyritty luomaan ja viestimään maaseudun monipuolisista mahdollisuuksista, muistakin kuin luontoon liittyvistä. Maaseutu nähdään edelleen voimavarana, ja yhä useampi suomalainen haluaisi asua maalla. Tosiasia kuitenkin on, että työpaikat keskittyvät kaupunkeihin, joten muuttoliike on tämänhetkisen kehittämishakuisen aluepolitiikan kanssa yhtenevää. Tiedon ja ihmisten liikkumisen helpottuminen tarjosi mahdollisuuksia uusien verkostojen luomiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyö ja sitä kautta saavutettu toiminnan tehostuminen on ollut merkittävä osa verkoston toimintaa. Tieto hyvistä käytännöistä ja menestyneistä hankkeista pystyttiin välittämään onnistuneesti verkoston eri toimijoille ja niiden tuloksia on voitu hyödyntää myös EU-tasolla. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 13 5.5. Teknologiset muutokset Teknologian kehitys ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja muutokset ovat muokanneet koko yhteiskuntaa. Tiedon saavutettavuus ja viestinnän monipuolistuminen vaikuttavat kaikkeen ja kaikkiin, mutta samalla ne ovat korostaneet alueiden eriarvoisuutta. Maaseudulla, erityisesti saaristoalueilla, ei riittävää infrastruktuuria ole vielä pystytty luomaan. Siirrettävän tiedon määrän kasvaessa vanhojen laajakaistaverkkojen kapasiteetti ei riitä. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeudet ovat kehittyneet merkittävästi, mutta kehitys on tasapainoilua palveluiden kattavuuden ja kannattavuuden välillä. Verkostotyön kannalta teknologia on toiminut pitkälti uusien viestintä- ja kommunikaatiotapojen mahdollistajana. Uusia teknisiä ratkaisuja pystyttiin hyödyntämään esim. koulutuksien järjestämisessä. Toisaalta etäyhteydet ovat myös haaste verkostotyölle, koska asiakaspalvelu ja verkoston vahvistaminen vaativat kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä. Sosiaalinen media, joukkorahoitus, ’tubettaminen’, kulutuksen siirtyminen verkkoon ja työnteon sijaintiriippumattomuus ovat ohjelmakauden uusia ilmiöitä tai ovat nousseet ja vahvistuneet merkittävästi. Verkostotyössä pyrittiin reagoimaan teknologian muutoksiin mahdollisuuksien mukaan, mutta uusien menetelmien ja palveluiden hyödyntämisessä tulisi olla huomattavasti enemmän terävyyttä, uskallusta ja resursseja tulevalla kaudella. Esim. sosiaalisen median käyttöön siirtyminen lisäsi uutta potkua maaseutuviestintään. Se on kuitenkin edelleen pahasti aliresursoitu ja toimii pitkälti yksisuuntaisena viestintäkanavana, eikä sillä saatu vielä aikaan toivottuja tuloksia, aktiivista osallistumista tai keskustelua. Media ja sen kulutustavat kokivat myös suuria muutoksia. Lyhytjänteisyyden kasvu ja suuri kilpailevan tarjonnan määrä luovat haastavan toimintakentän, joka tuntuu vaikeutuvan teknologian kehittymisen kanssa samaan tahtiin. Tietoa jaetaan entistä enemmän vain sähköisesti, media sirpaloituu ja henkilöityy. Alati kasvavasta sisältömassasta on päivä päivältä vaikeampi nousta esiin kilpailtaessa sensaatio- ja huomiohakuisten kanavien kanssa. 5.6. Ekologiset muutokset Selvitysten mukaan ympäristön tila ja erityisesti vesistöjen tila parantui ympäristötoimenpiteiden avulla. Viljelijät sitoutuivat hyvin toimenpiteisiin ja viljelykäytännöt ovat muuttuneet vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Ympäristöasioiden merkitys ja kiinnostus ympäristöä kohtaan on lisääntynyt. Mielikuva puhtaasta ja houkuttelevasta suomalaisesta maaseudusta on vahvistunut yhteiskunnassa ohjelmakauden aikana. Eläinten hyvinvointiin on panostettu, ja myös asenteisiin ja arvoihin on kyetty vaikuttamaan. Vastuullisuus ja ekologisuus ovat olleet vahvasti kasvavia kulutustrendejä mutta ne eivät realisoidu riittävästi kuluttajien tehdessä ostopäätöksiä. Biotalous on ollut kasvava tuotantoala ja sen mahdollisuudet on hyödynnettävä tehokkaasti maaseudulla. Suomessa halutaan lisätä uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Maaseudun resurssit ovat keskeisiä pyrittäessä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä riippuvuutta tuontienergiasta. Samalla hajautetun energiantuotannon uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit voivat luoda maaseudulle kestäviä elinkeinoja ja hyvinvointia. Uusiutuvan energian tuotanto ja erityisesti pienet tuotantoyksiköt kuitenkin kohtaavat nykyisellään merkittäviä haasteita toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta. 14 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU 6. Sidosryhmäanalyysi, Maaseutuverkoston toimijat 6.1. Maaseutuhallinnon organisaatiot Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä maaseudun kehittämistyön osalta on tehdä poliittiset linjaukset, ohjelman valmistelu, lait, asetukset, säädökset sekä vastata seurannasta ja arvioinnista. Maaseutuverkostoyksikkö toimi maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston yksikkönä vuodet 2007–2013. Maa- ja metsätalousministeriön rooli maaseutuverkostossa oli suuri. Ministeriön virkamiehiä oli mukana asiantuntijoina maaseutuverkoston tilaisuuksissa. Yleisestikin MMM oli kiinnostuneita maaseutuverkostotyön tarjoamista mahdollisuuksista ohjelman toimeenpanon välineenä. Roolinsa mukaisesti MMM aktiivisesti seurasi, miten maaseutuohjelma eteni, miten tavoitteisiin päästiin ja miten ohjelman toimeenpano sujui. Ohjelmakautta, varsinkin se alkupuolta, leimasi keskustelu byrokratian määrästä. Toimijat olivat hyvin huolestuneita jatkuvasti lisääntyvästä byrokratiasta. Keskeisimmiksi ongelmiksi menettelyissä nähtiin tukimuotojen erillisyys, käsittelyaikojen pituus, muutospäätösten määrä, kustannuslajien tiukkuus, kuittikopioiden vaatimiseen liittyvät ongelmat sekä yleiskustannusten määrittämiseen liittyvät epäselvyydet. MMM asetti byrokratian purkutalkoot -työryhmän selvittämään sitä, miten maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hakuprosessin hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää. Työryhmän työllä oli tulosta ja byrokratiaa saatiinkin osaksi järkeistettyä. Uuden maaseutuohjelman valmistelun myötä ja ohjelmakauden alkamisen kynnyksellä huoli hallinnollisen taakan ja valvonnan lisääntymisestä jälleen kasvoi tuensaajien ja ohjelman toteuttajien keskuudessa. Maaseutuvirasto Maaseutuverkostoyksikkö siirtyi maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuvirastoon vuoden 2014 alussa. Ohjelmakauden aikana maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutuviraston kanssa monenlaista yhteistyötä. Maaseutuvirasto tarjosi tarvittavaa asiantuntemusta ohjelman toimeenpanosta. Maaseutuviraston arkea sävyttivät ohjelmakauden alussa viraston perustaminen ja siirto Helsingistä Seinäjoelle. Virkamiehistö vaihtui radikaalisti ja ymmärrettävästi uusien ihmisten kaikki tarmo keskittyi perustyötehtäviin. Byrokratian purkaminen haastoi myös Maaseutuviraston miettimään uusia tapoja toimia. Maaseutuviraston näkökulma maaseutuohjelmaan on viraston luonteesta johtuen hyvin tekninen. Maksatus-, tarkastus- ja valvontatehtävät ovat Maaseutuviraston ydintehtäviä ja tämä rooli on ollut näkyvimpänä myös maaseutuverkostotoiminnassa. ELY-keskukset ELY-keskukset olivat aluehallinnon uudistuksen vuoksi jatkuvassa muutoksessa koko ohjelmakauden ajan. Hallintorakenteita on muutettu useasti ja muutos on meneillään edelleen uuden ohjelmakauden alkaessa. ELY-keskuksia koskeneet suuret organisatoriset muutokset vaikeuttivat ELY-keskusten verkostoitumista ja osallistumista maaseudun kehittämistyöhön. Vähenevillä resursseilla on pitänyt huolehtia lähinnä viranomaisvelvoitteiden täyttämisestä. ELY-keskukset olivat maaseutuverkostotoiminnassa kuitenkin vahvin hallinnollinen organisatorinen lenkki. ELY-keskukset ovat olleet alueellisen maaseudun kehittämistyön vetureita ja toimeenpanijoita. Maakuntien yhteistyöryhmien maaseutujaostot, maaseudun kehittämistyön ohjausryhmät tai muut vastaavat ryhmät ovat toimineet ELY-keskusvetoisesti kooten yhteen alueellisia maaseutuverkostoja, maaseudun kehittämisohjelman toimijoita. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 15 ELY-keskukset olivat tyytyväisiä siihen, että maaseutuverkoston järjestämien tapahtumien kautta he pääsivät entistä enemmän tekemisiin kollegojensa kanssa ympäri Suomen. Palautteen mukaisesti esimerkiksi maksajat, Leader-vastaavat ja yritystutkijat eivät mielestään riittävästi ennemmin tavanneet valtakunnallisesti toisiaan. Huolestuttavaa on ELY-keskusten henkilöstövähennystarpeet valtiontalouden säästötalkoiden myötä. Miltä näyttää entistä niukemmin resurssein toteutettava alueellinen maaseudun kehittämistyö? Valvonta- ja tarkastustyön lisääntyvästä määrästä huolimatta ELY-keskusten resursseja pitäisi pystyä kanavoimaan myös laaja-alaiseen maaseudun kehittämistyöhön ja kehittämisohjelmien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kunnat Kunnat ovat vahvoja paikallisen kehittämisen asiantuntijoita ja tärkeä voimavara maaseudun kehittämistyössä. Kunnissa on potentiaalia maaseutuohjelmien hyödyntämiseen. Tämän hetken heikko taloudellinen tilanne ja sitä myöten vähenevät henkilöstöresurssit tuovat isoja haasteita kuntakeskusten ja kylien kehittämiseen. Kuntaliitosten myötä kunnan toimintakenttä ja suhteet maakuntakeskuksiin ja alue- ja valtionhallintoon muuttuvat. Kuntien tavoittaminen koettiin maaseutuverkostoyksikössä erittäin haasteelliseksi vuonna 2008. Olisi haluttu tavoittaa erityisesti seutusihteerit ja kuntajohtajat, mutta sähköpostilistojen kerääminen ei onnistunut, ja Kuntaliitto ei luovuttanut keskitetysti tietoja. Suora yhteydenpito jäi siten valitettavan vähäiseksi. Ohjelmakauden aikana muodostettiin kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet (YTA). YTA-alueiden muodostaminen koettiin verkostotyön kannalta hyväksi asiaksi, sillä ne helpottavat yhteydenpitoa kuntiin. YTAalueet antavat myös paremmat lähtökohdat maaseutuhallinnolle maaseudun kehittämistyöhön viljelijätukihallinnon lisäksi. Kuntien ja kylien suhde on ollut jatkuva keskusteluaihe. Tähän ovat vaikuttaneet paljon myös tehdyt kuntaliitokset. Ne ovat lisänneet tarvetta kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimusprosessin edistämiselle, kunnan oman maaseutuohjelman laatimiselle, kunnan maaseutuohjelman ja kylien suunnitelmien yhteensovittamiselle, sopimuksellisuudelle ja sen hyödyntämiselle mm. palveluiden tuottamisessa sekä lähidemokratian edistämiselle. Maaseutuverkostotoiminnan ansiosta maakuntaliitot tulivat vahvemmin mukaan maaseutukeskusteluun ja maaseudun kehittämiseen. Euroopan komissio nosti esille yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (CLLD) mahdollisuutta myös muissa rahastoissa kuin maaseuturahastossa. Uudella ohjelmakaudella Leader-tyyppinen toiminta toteutuu kuitenkin vain maaseuturahastossa ja meri- ja kalatalousohjelmassa. Rakennerahastoissa paikallislähtöinen kehittäminen ei edennyt. Paikalliskehittämismallien ja tulosten esiin nostaminen maakuntaliittoihin päin on tarpeen myös tulevaisuudessa, jotta paikallisen kehittämisen ymmärrys lisääntyisi. 6.2. Leader-ryhmät Ohjelmakaudella 2007–2013 Suomessa toimi 55 Leader-ryhmää Manner-Suomen alueella ja Ahvenanmaalla yksi. Koko Suomen maaseutu oli katettuna Leader-toiminnalla. Leader-ryhmät ovat aktiivisia, ennakkoluulottomia, luovia ja näkyviä toimijoita, joilla on kokoaan suurempi merkitys maaseutuverkostotyössä. Leader-ryhmät ovat kyenneet luomaan ja ylläpitämään Suomessa myönteistä maaseutumielikuvaa. Leader-ryhmien näkyvyys on ollut maaseutuohjelmalle vahva kärki. Leader-ryhmien välinen yhteistyö kehittyi lupaavasti ohjelmakauden aikana. Tämä näkyi niin maakunta- kuin valtakunnallisella tasolla. Monella ELY-keskusalueella Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen tiedottajan. Mukana oli usein myös ELY-keskus. Leader-ryhmillä oli myös yhteisiä kv-koordinaattoreita. Strategia- ja laatutyössä ryhmät sparrasivat hienosti toisiaan ja jotkut aloittivat vertaisauditoinnit osana laatutyötä. 16 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Valtakunnallisella tasolla Leader-ryhmät palkkasivat yhteisen Leader-asiamiehen, jonka tehtävä oli seurata ja olla mukana tuomassa Leader-näkökulmaa esimerkiksi maaseutuohjelman ja sitä ohjaavien lakien ja asetusten laadinnassa. Leader-ryhmillä on ollut lisäksi edustajat kaikissa uuden ohjelman valmisteluryhmissä. Valtakunnallisesti Leader-ryhmät, maaseutuverkostoyksikkö, MMM ja Mavi toteuttivat laajat Leader-brändi- ja laatuprosessit. Ne osaltaan lisäsivät Leader-työn valtakunnan tason yhteistyötä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. EU-tasolla Leader laajentui yhä uusille alueille. Edellisestä ohjelmakaudesta 2000–2006 Leader-ryhmien lukumäärä yli kaksinkertaistui, ja Leader kattoi 77 % Euroopan maaseudusta. Kaikkiaan ryhmiä oli Euroopassa 2402. Myös Leader-budjetin kehitys oli lupaavaa. Käytettävissä on ollut yli 9 miljardia euroa paikalliseen kehittämiseen, kun edellisellä kaudella Euroopan Leader-budjetti oli noin 5 miljardia euroa. Tässä eurooppalaisessa Leaderperheessä suomalaiset Leader-ryhmät ja toimijat ovat hyvin näkyviä, kiitos mm. aktiivisen kv-hanketoiminnan. Leader-ryhmien eurooppalainen kattojärjestö ELARD sai myös lisää näkyvyyttä EU-tason toimielimissä. 6.3. Järjestöt ja yhdistykset Ohjelmakauden aikana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC olivat aktiivisia maaseudun kehittämistyön toimijoita. Viljelijöiden etujärjestöissä ymmärrettiin laajasti ohjelman mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä mietittiin ja toteutettiin yhteisiä alueellisia kehittämistoimia. Maaseutuverkostoyksikkö koki ProAgrian ja muut neuvontajärjestöt kumppanina, ostopalveluntuottajana ja koulutusten kohderyhmänä. Neuvontajärjestöt ovat vaikuttava ja tarpeellinen taho maaseutuohjelman toimeenpanossa. Niiden pitäisi pystyä antamaan profiloituneita syötteitä maaseudun kehittämistyöhön. Verkostotyötä tehdessä onkin noussut esille, miten voisi jatkossa vahvistaa neuvontajärjestöjen asiantuntemusta kehittämistyössä entisestään. Suomen Yrittäjät olivat maaseutuverkostotoiminnassa harmillisen passiivisia. Keskusjärjestön kautta tai heidän avustuksellaan ei riittävästi tavoitettu aluejärjestöjä. Yrittäjäjärjestöjen edustajia olisi kaivattu enemmän mm. yrittäjyyskampanjan osallistumiseen ja innovaatioleireille. Yrittäjien aluejärjestöt eivät ehkä vielä tunne riittävästi maaseuturahoitusta, joten heidän systemaattinen sitouttamisensa on tulevaisuudessa tärkeää. 4H-järjestö on valtakunnallinen, yhtenäinen ja kehittyvä lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalveluja tuottava järjestö. 4H-liito oli hyvin aktiivinen hanketoimija. Sekä valtakunnallisissa että alueellisissa hankkeissa kehitettiin toimintaa ja käynnistettiin uusia toimintamuotoja. Myös paikallisilla 4H-yhdistyksillä oli omia nuorille suunnattuja maaseudun kehittämishankkeita. 4H-järjestö oli myös aktiivinen maaseutuverkostotoiminnan osallinen, yhteistyössä tehtiin mm. ympäristöteemavuoden aikana ala-asteen viides- ja kuudesluokkalaisille suunnattu Ympäristörata-kampanja. Kylätoiminta on elävä osa maaseudun paikallista kansalaistoimintaa. Kyliä kehittävät paitsi organisoituneet kyläyhdistykset, mutta myös esimerkiksi urheiluseurat, metsästysseurat ja nuorisoseurat. Kylätoiminnan ydintä ovat olleet kyläläisten aktivointi, kylien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen, tapahtumien järjestäminen, asuinympäristöstä huolehtiminen ja talkoot. Kylätoiminnan avulla halutaan vaikuttaa oman elinympäristön kehitykseen, joten kylänäkökulman esille tuominen kunnallisessa päätöksenteossa on ollut tärkeä osa toimintaa. Tulevaisuudessa kuntakentän muutos tulee entisestään kääntämään katseet kyliin sekä kunnan ja kylien väliseen yhteistyöhön. Tulevalla ohjelmakaudella on tarvetta verkottaa kylätoimijoita entistäkin vahvemmin muiden maaseudun kehittäjien kanssa. Leader-ohjelmien yhtenä painopisteenä oli kylien kehittäminen. Leader-ryhmien antamat mahdollisuudet hankerahoitukseen antoivat suuren avun kylähankkeiden toteutukseen. Näillä rahoilla saatiin mm. kunnostettua maisemia, reitistöjä ja rakennuksia, toteutettua tapahtumia ja lisättyä harrastusmahdollisuuksia. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 17 Maaseutuverkostotyössä kylätoimijoiden suora tavoittaminen tapahtui varsinkin ohjelmakauden alussa koulutuksien kautta, mm. pidettiin kyläsuunnitelmien päivittämiskoulutuksia. Yhteistyössä Suomen kylätoiminnan kanssa toteutettiin Leader-ryhmien ja kylätoimijoiden alueelliset kehittämispäivät, valtakunnallinen roadshow, joissa markkinoitiin erityisesti maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien mahdollisuuksia. Valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja, Landepaku- sekä Kauppa-auto kiertueet olivat merkittäviä yhteistyön muotoja kylien kanssa. 6.4. Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset Tutkimuksen ja koulutuksen tehokas linkittäminen maaseudun kehittämiseen on maaseutuverkoston yksi kriittisistä pisteistä. Käytännön toimijoilla, tutkimuksella ja koulutuksella tulisi olla jatkuva ja toisiaan sparraava vuorovaikutus. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää monipuolisesti maaseudun kehittämistyössä, tutkimuksen pitäisi tarttua arjen haasteisiin ja oppilaitoksilla tulisi olla aktiivinen rooli molempiin suuntiin. Korkeakoulujen yksi yhteiskunnallinen tehtävä on alueiden kehittäminen. Osaamisen tuottamisessa korkeakouluilla on keskeinen rooli ja samalla ne muodostavat innovaatiojärjestelmän perustan. Oppilaitosten roolia maaseutuverkostotyössä pitäisi kuitenkin vahvistaa. Ne ottivat koppia hyvällä tavalla mm. innovaatioleireistä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä tulisi saada entistä vahvemmin sidottua opetussuunnitelmiin, se edesauttaisi kehittämistyötä. Opiskelijat voisivat tällöin mahdollisesti tehdä vielä vahvemmin opinnäytetöitänsä aluelähtöisesti. Tutkimuslaitokset, mm. yliopistojen instituutit ja taloudelliset tutkimuslaitokset, olivat vahvasti mukana maaseudun kehittämistyössä kuluneen ohjelmakauden ajan. Tarvetta kuitenkin on vielä lisätä kehittäjien ja tutkijoiden vuorovaikutusta. Tutkimuksen sirpaloituminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen suoraan käytännön työssä ovat jatkuvia haasteita. Maaseudun Uusi Aika yhdistys on ollut hyvä maaseutututkimuksen foorumi, tutkijoita ja kehittäjiä lähentävä yhdistys. 6.5. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) tehtävänä on maaseutupolitiikkaan vaikuttaminen ja maaseutupolitiikan tekeminen. YTR siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen vuoden 2013 alussa. Poliittisella rakenteellaan Suomi on Euroopassa poikkeusmaa, sillä YTR:n kaltaista laajaa maaseutupolitiikkaa toteuttavaa verkostoa ei muissa maissa ole. YTR:n tulisi uskaltaa tehdä rohkeaa maaseutupolitiikkaa. Maaseudun elinvoimaisuuden haasteet ovat entistäkin suuremmat maaseudun asutuksen harventuessa ja valtiontalouden kestävyysvajeen ollessa suuri. Nyt uuden organisaatiorakenteen myötä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää uhkaa vähenevä voima puhua maaseudun puolesta. Maaseutuverkostoyksikkö teki Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kanssa yhteistyötä mm. erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja kampanjoiden osalta. Maaseutuakatemia järjestettiin yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliiton kanssa. Suomessa kansallisen politiikkaverkoston ja maaseutuverkoston välillä ohjelmakauden alussa vallinnut epäsuhta kyettiin murtamaan, minkä tuloksena saavutettiin tuloksellista yhteistyötä. Merkittävä yhteinen maankattava kiertue oli alueelliset tulevaisuustyöpajat. Yhteistyössä oli mukana myös Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Maamerkit-ohjelmallaan. Alueelliset tulevaisuustyöpajat loivat pohjaa uuden ohjelmakauden alueelliseen ja valtakunnalliseen suunnitteluun. Historian ensimmäinen Maaseutuakatemia järjestetiin yhteistyössä YTR:n ja Agronomiliitoon kanssa. Maaseutuverkostotyössä olisi pitänyt ohjelmakauden alusta alkaen ottaa mukaan enemmän poliittisia päätöksentekijöitä, sillä maaseudun kehittämistyö on suurelta osin vaikuttamista maaseudun elinolosuhteisiin ja 18 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU mahdollisuuksiin. Maaseutuohjelman toteutus tulisi olla vahvasti mukana suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja tätä myöten päättäjien tulisi tuntea nykyistä paremmin EU-rahoituksen mahdollisuudet ja tulokset. Politiikan ja kehittämisen suhde on nähty kuitenkin jossain määrin toisiaan poisrajaavana, vaikkakin ne voisivat tukea parhaimmillaan toinen toisiansa. 6.6. Ahvenanmaa osana maaseutuverkostoa Ahvenanmaa on erityinen alue Suomessa. Sitä ei voi ajatella tavanomaisena suomalaisena ELY-keskusalueena tai maakuntana. Ahvenanmaan erityisasema tulisi mahdollisesti ottaa maaseutuverkostotoiminnassa tulevaisuudessa entistäkin paremmin huomioon. Toimijoiden verkottamista ja yhteistyön rakentamista Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä tehtiin ohjelmakauden alusta alkaen. Ahvenanmaan edustaja oli alusta asti mukana maaseutuverkoston ohjausryhmässä ja alueiden välisessä työryhmässä. Ahvenanmaan kanssa tehtiin maaseutuohjelmien välistä vertailua ja ajatuksenvaihtoa. Kyettiinkö maaseutuverkostotoiminnassa riittävällä tavalla huomioimaan Ahvenanmaan oma ohjelma? Saadun palautteen mukaan maaseutuverkostotoiminta on ollut laajuudessaan Ahvenanmaan toiveiden mukaista ja tarpeet täyttävää sekä aiheiltaan monipuolista. Käytössä olevien resurssien vuoksi Ahvenanmaalla ei aina ollut mahdollisuuksia tarttua maaseutuverkostoyksikön aloitteisiin. Resurssit pyrittiin keskittämään Ahvenanmaan oman ohjelman toimenpanoon. Ahvenanmaan osalta tulee jatkossakin huomioida mm. riittävät ja toimivat videoneuvotteluyhteydet, jottei matkustaminen muodostu osallistumista rajaavaksi tekijäksi. Maaseutuverkostoyksikön huolenaiheena on se, miten Ahvenanmaalle taataan riittävät ohjelmahallinnon resurssit. 7. Maaseutuverkoston tehtävät, Maaseutuverkostoyksikkö toimijana Tässä kappaleessa käsitellään tehtäväkohtaisesti tuloksia ja tuotoksia arvioiden niiden vaikuttavuutta. Maaseutuverkostolle määritellyt yhdeksän tehtävää (katso kpl 3.) voidaan jakaa neljään tehtäväkokonaisuuteen: viestintä, koulutus, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi maaseutuverkostolle asetettujen tehtävien toteutumisesta. Yksikön toiminta perustui vuosittaisiin maaseutuverkoston toimintasuunnitelmiin, mitkä pohjautuivat puolestaan koko kauden toimintasuunnitelmaan. Vuosittaisten toimintasuunnitelmien laadintaprosessi Maaseutuverkostoyksikkö keräsi jatkuvasti osana normaalia toimintaa tietoa maaseutuverkoston tarpeista maaseutuverkoston vuotuisia toimintasuunnitelmia varten. Erityisesti koulutusten ja tapahtumien osallistujapalautteet toimivat tässä roolissa. Tämän lisäksi vuosittain tehtiin verkostolle sähköinen kysely, millä kartoitettiin sidosryhmien tarpeita maaseutuverkostotyölle. Vuonna 2008 koulutus- ja palvelutarvekartoitus oli perusteellinen alkukartoitus, 2009 erityiskohderyhmänä olivat ELY-keskukset. Viestintäsuunnitelmat laadittiin yhteistyössä maaseutuohjelman viestintäryhmän kanssa. Viestintäsuunnitelma oli osa maaseutuverkoston vuotuista toimintasuunnitelmaa. Sisältö rakentui niin ikään maaseutuverkoston toimijoiden toiveista ja tarpeista. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 19 Näiden tietojen pohjalta maaseutuverkostoyksikkö teki keväisin toimintasuunnitelmaluonnoksen, jonka ohjausryhmä käsitteli. Ohjausryhmän linjausten pohjalta luonnos lähetettiin kommenttikierrokselle maaseutuverkoston osallisille. Saatu palaute huomioitiin ja ohjausryhmä käsitteli toimintasuunnitelman syksyllä toisen kerran. Virallisen hyväksynnän vuosisuunnitelmalle teki maa- ja metsätalousministeriö. Vuosisuunnitelman laadintaprosessi oli osallistava ja moniportainen. Tällä menettelyllä pyrittiin varmistamaan, että eri kohderyhmien tarpeet tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Prosessi toimi periaatteessa hyvin. Sähköisiin tarvekyselyihin saatiin hyvin vastauksia, mutta muuten maaseutuverkosto oli passiivinen kommentoimaan vuosisuunnitelmaluonnoksia. He eivät käyttäneet tarjottua mahdollisuutta vaikuttaa. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ei myöskään halunnut vahvasti linjata maaseutuverkostoyksikön työtä vuosisuunnitelman kautta. Luonnoksiin ei tullut merkittäviä muutoksia prosessin aikana. Vuosisuunnitelmat ovat olleet kuin hyvä buffet-pöytä, kaikille on ollut tarjolla kaikkea. Selkeämmät valinnat ja koulutusten sekä tapahtumien koostaminen isommiksi kokonaisuuksiksi olisi poistanut silppumaisuutta. Nopeita johtopäätöksiä tehtiin, mutta syvällisempi analyysi jäi osittain puuttumaan. 7.1. Viestintä Maaseutuverkoston tehtävät viestintään liittyen Maaseutuverkostoyksikön viestinnän tavoitteena oli olla aktiivista, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja kohdennettua. Viestintä suunnattiin maaseutuverkoston toimijoille ja toisaalta suurelle yleisölle. Maaseutuverkostoyksikön ensisijainen tavoite viestinnän osalta oli välittää tietoa ohjelman mahdollisuuksista, tuloksista ja vaikutuksista. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, oli maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston vastuulla. Tehtävät viestinnän osalta: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmaan liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, missä keskeinen väline on Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenteri 7.1.1. Tuotokset ja tulokset Maaseutuverkostoyksikön viestinnän välineinä ja samalla merkittävimpiä tuotoksia oli www-sivut maaseutu.fi / landsbygd.fi / rural.fi. Maaseutu.fi-sivuston käyttäjämäärä vakiintui ohjelmakauden aikana noin 5000 kuukausittaiseen kävijään. Sivustolla keskimäärin vietetty aika oli kolme minuuttia, mikä on erittäin hyvä indikaattori sisällön kiinnostavuudesta. Ohjelman toimijat oppivat käyttämään sivustoa ensisijaisena tiedonlähteenä. Maaseutuverkostoyksikkö avasi ensimmäiset Facebook-sivustonsa vuonna 2011, Maaseutu- Tilaa elämälle ja Landepaku. Sosiaalisen median käyttöönotto oli uusi avaus maaseudun kehittämisohjelman viestinnässä. Sivustojen käyttäjämäärät kasvoivat ohjelman loppua kohden, tykkääjien määrä lähes kolminkertaistui vuoden 2014 aikana, tykkääjiä oli noin 2500. Myös kattavuus ja sitoutuminen kanavaan olivat tyydyttäviä. 20 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Näiden lisäksi sähköiseen valokuvapankkiin koottiin satoja kuvia verkoston hyödynnettäväksi, ja verkoston Youtube -kanavalla julkaistiin yli 100 videota. Viestinnän muita tuotoksia olivat painetut julkaisut; liitelehdet, esitteet, oppaat, joita tuotettiin yhteensä lähes 80 kappaletta sekä messuosallistuminen. Yhteensä näillä luotiin n. 1,5 miljoonaa mahdollista kontaktia. Näiden kontaktien todellista lukumäärää ja laatua on kuitenkin vaikea arvioida, liitelehtiä ja esitteitä joko luetaan tai ei lueta oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Kululajeittain tarkasteltuna suurimmat panostukset käytettiin melko tasaisesti, liitelehtiin 12 %, teemavuosien markkinointiin 11 %, messuihin 10 % sekä esitteisiin ja julkaisuihin 10 % (liite 1). Ohjelman yleiseen viestintään käytettiin lisäksi 9 % viestinnän budjetista ohjelmakaudella. Lisäksi viestinnän osallistuttiin Maaseutuviraston sähköisen palvelun Hyrrän raportointiosion kehittämiseen. Hyrrä-ohjelman avulla haetaan uudella kaudella maaseutuohjelman hanke-, yritys- ja investointituet. 2009Yrittäjyys 2010Ympäristö Maaseudun kehittämisohjelman teemavuodet olivat 2011 Nuoret aikuiset ja maaseutu- hyvä käytäntö ohjelmakaudella. Niiden avulla pystyttiin nos- alueiden elämänlaatu tamaan laajasta maaseudun kehittämisohjelmasta vuosittain 2012–2013 Jäljet tulevaisuuteen erityisiä teemoja esille. Koko laaja maaseutuverkosto oli mu- 2014 Yhteistyöllä menestystä kana teemavuosien tapahtumien ja viestinnän toteutuksissa. Teemavuodet olivat: 7.1.2. Viestinnän vaikuttavuus Yksiselitteisiä vastauksia viestinnän vaikutuksista on vaikea saada. Vaikuttavuuden indikaattorina voinee kuitenkin toimia se, että maaseutuohjelman varat käytettiin maassamme pääsääntöisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja oikein. Vaikuttavuutta on arvioitu sisältöjen mielenkiintoisuuden ja tarpeellisuuden, kohdentumisen, oikea-aikaisuuden ja tekemisen tapojen näkökulmista. Sisältöjen mielenkiintoisuus ja tarpeellisuus Ohjelma- ja maaseutuviestinnän suurimpana läpimenon haasteena todettiin olevan se, miten saada maaseutuohjelman ensi näkemältä vaikealta tuntuvat asiat kiinnostamaan suurta yleisöä ja miten saada heidät ymmärtämään asioiden vaikutussuhteet. Tähän haasteeseen pyrittiin vastaamaan käyttämällä viestinnässä mahdollisimman paljon konkreettisia käytännön esimerkkejä, aluelähtöisesti. Viestinnässä onnistuttiin tarttumaan yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin. Näitä nostivat esiin erityisesti ohjelman teemavuodet. Viestinnällä vaikutettiin yleiseen maaseutumielikuvaan, ja ehkä yksiä tehokkaimmista välineistä olivat Landepaku ja Parhaat käytännöt -kilpailu. Messut oli hyvä paikka viestiä suurelle yleisölle. Esimerkiksi Farmari-näyttely on luonteeltaan mitä suurimmassa määrin kuluttajamessu, jossa jaettiin tietoa maaseutuohjelmasta ja sen tuloksista suurelle yleisölle. Valitettavan usein jouduttiin kuitenkin pettymään siinä, etteivät erityisesti suuret mediatalot tarttuneet sisältöihin. Miksi aiheet eivät kiinnostaneet? Miten mediasuhteet olisi saatu rakennettua paremmiksi? Olisiko asioiden pitänyt henkilöityä enemmän? Paikallisia maaseutuhallinnon kasvoja ei päättyneellä ohjelmakaudella Suomessa vielä hyödynnetty riittävästi. Jopa alueelliset tekijät saattoivat jäädä alueillaan vieraiksi. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 21 Toimijoilta saadun palautteen mukaan maaseutuverkoston viestintä oli kuitenkin sisällöltään monipuolista, ja sähköisen tiedotuksen todettiin parantaneen tiedon kulkua verkoston toimijoiden välillä. Parannettavaa kuitenkin on. Esimerkiksi koulutusten sisällöistä viestimiseen ei yksikössä ehditty panostamaan tarpeeksi. Jatkossa tulisikin tehdä huomattavasti tehokkaammin yhteistyötä verkoston toimijoiden ja erityisesti laajan viestintäverkoston kanssa koulutusten ja tapahtumien viestinnässä ja erityisesti niiden sisältöjen välittämisessä. Palautteen mukaan maaseutuverkoston viestinnän sisällön haasteeksi toimijat kokivat monimutkaisessa viranomaisympäristössä toimimisen: esimerkiksi lainsäädännölliset sisällöt ja sidosryhmien runsaus. Viestinnästä nähtiin tulevan helposti liian byrokraattista ja hankalasti luettavaa. Viestinnän sisältöä toivottiin selkeytettävän, käytettävää terminologiaa yksinkertaistettavan ja kirjoitettavan yleiskielellä. Viestinnän kohdentuminen Viestintä edisti maaseudun toimijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa. Viestinnän kohderyhmiä olivat mm. suuri yleisö, maaseutuväestö, tuensaajat, ohjelmaa toteuttavat tahot ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden maaseutuverkostoyksiköt. Viestien kohdentamisella pyrittiin huomioimaan vastaanottajat ja viestintää yhteistyössä tekevät tahot niin hyvin kuin mahdollista. Kohderyhmien priorisoiminen tuntui kuitenkin ohjelmakauden aikana verkoston laajuuden vuoksi liki mahdottomalta tehtävältä. Vaikka yleisesti tiedostettiin, että samat sisällöt eivät palvele kaikkia kohderyhmiä, ei viestintää pystytty riittävästi mukauttamaan eri kohderyhmiä palvelevaksi. Kohderyhmien painottamisessa oli myös selkeästi eri mielipiteitä. Toisaalta toivottiin että viestintää kohdennetaan enemmän ohjelman nykyisille toimijoille toimeenpanon laadun varmistamiseksi. Samaan aikaan kuitenkin peräänkuulutettiin ohjelman mahdollisuuksien ja vaikuttavuuden markkinointia ns. suurelle yleisölle. Ohjelmakauden aikana haluttiin kohderyhmistä aktivoida myös nuoria, jotka olivat vuoden 2011 teemavuoden ”Nuoret aikuiset ja maaseudun elämänlaatu” erityinen kohderyhmä. Itämeri-strategian lippulaivahankkeen teemat kohdistettiin maaseudun nuorille toimijoille, ja nuoret olivat kohderyhmänä myös maaseutuverkoston mahdollistamilla Kainuun innovaatioleirillä sekä aLive -hankkeen tapahtumissa Lapissa. Sähköpostiviestintää ja muiden uutiskirjeiden lähettämistä pidettiin tehokkaana ja nopeana keinona välittää tietoa eteenpäin. Yhteistietojen ylläpitäminen vaatii kuitenkin resursseja ja uusien ja tehokkaiden järjestelmien käyttöönottoa. Maaseutuverkoston asiantuntija- ja osaajarekisteri toimi omalta osaltaan verkoston kokoajana ja osaamisen jakajana, mutta myös rekisterin käytössä on aika siirtyä nykyaikaisten ja kaikille käyttäjille avoimien palvelujen käyttöön. Viestinnän oikea-aikaisuus Yksi viestinnän keskeisimmistä periaatteista on jaettavan tiedon oikea-aikaisuus. Viestijän tulisi kyetä ennakoimaan, mitä milloinkin tapahtuu ja miten se vaikuttaa jaettavien viestien sisältöön. Arjen viestintätyössä monipuolisen maaseutuohjelman laaja-alaisuus ja mittava sidosryhmäverkosto asettivat melkoiset haasteet viestinnän oikea-aikaisuudelle. Oman lisänsä oikea-aikaisuudelle tai pikemminkin samanaikaisuudelle toi myös verkoston kaksikielisyys, sillä alati vaihtuvien tilanteiden vuoksi ruotsin kielen käännöksiä ei usein saatu toivotussa tavoiteajassa. Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö puolestaan näkyi viestintäprosessien, esim. esitteiden, oppaiden ja videoiden tuotannon, pitkissä valmistumisajoissa. Yhdessä tekemiseen, tuotosten kommentointiin ja muuhun yhteensovittamiseen kului ajoittain aivan liian paljon aikaa, vaikka se eittämättä paransikin viestintätuotteen laatua. 22 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Maaseutu.fi-sivustolle oikea-aikaisuuden pullonkaulaa aiheutti koko ohjelmakauden ajan julkaisujärjestelmän suljettu luonne. Sen käyttäminen onnistui vain maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston tietoverkoissa eikä mahdollistanut sivustolle alueellisten toimijoiden suoraa sisällöntuotantoa. Alueiden tuottamat sisällöt joutuivat odottamaan välillä kohtuuttoman pitkää julkaisua. Julkaisujärjestelmän käytettävyyttä verkoston toimijoille parannettiin vuosina 2013 ja 2014 toteutetussa sivustouudistuksessa. Sisältöä ei tarvitse enää syöttää sivustolle ohjelmatiedottajien toimesta, vaan toimijat pääsevät päivittämään sen suoraan itse. Viestinnän tekemisen tavat Viestintäympäristö muuttui monin tavoin ohjelmakauden aikana: mediakenttä pirstaloitui sekä niin viestintäkanavien luonne kuin ihmisten tapa kuluttaa, etsiä ja saada tietoa muuttui. Murrokseen pyrittiin vastaamaan ensisijaisesti Maaseutu.fi:n jatkuvalla kehittämisellä ja sosiaalisen median käyttöön otolla. Sosiaalisessa mediassa kaivattua vuorovaikutteisuutta syntyi maaseutuverkoston kanavilla Maaseutu – Tilaa elämälle, Maailman mahtavin maaseutu, Maaseudun mahtavin Kauppa-auto, ilahduttavan usein ohjelmaviestinnän sisältöjen ympärille. Maaseutuverkostoyksikön näkyvimpiä viestinnällisiä onnistumisia olivat toimijoita osallistavat konseptit, mm. yhteistyössä järjestetyt kampanjat ja kiertueet. Parhaat käytännöt -kilpailujen suurimpana onnistumisena pidettiin alueiden osallistamista sekä toimintamallin siirtymistä alueiden käyttöön. Landepaku-kiertueen valttina olivat alueiden omat tavat viestiä alueelleen tärkeistä maaseutuohjelman asioista. Kauppa-autokiertue puolestaan puki yleisöä kiinnostavaan muotoon maaseutuohjelman merkityksen suomalaisen lähiruoan tuotannolle. Leader-teltta tarjosi oivallisen tavan maaseutuyrittäjyyden, ympäristöasioiden ja maaseutuohjelman kokonaisuuden markkinointiin. Vaikka sähköiseen viestintään panostettiin, hallinnon infrastruktuuri ja käytössä olleet resurssit rajoittivat ja hidastivat valitettavan paljon uusien teknisten ratkaisujen käyttöönottoa ja viestinnän tekemistä. Yksiköstä puuttui myös uusien viestintämetodien etsijä, joka olisi ennakkoluulottomasti haistellut uusia tuulia ja testannut käytäntöjen toimivuutta. Sosiaalisen median käyttäminen pitäisi palautteen mukaan olla vuorovaikutteisempaa ja sen käyttöä toivottiin myös lisättävän. Joskus, ehkä vielä jopa useimmiten, paikallislehti toimii paremmin kuin Facebook. Viestinnän vastaanottajia ehdottomasti selkeimmin jakanut viestinnän tapa oli painetut julkaisut. Sähköisten kanavien ja sisältöjen kehittyessä painotuotteiden tuottamista kyseenalaistettiin ohjelmakauden loppua kohti mentäessä. Toisaalta painotuotteista saatiin kuitenkin kiitosta vielä ohjelmakauden lopussakin, myös lisäpainoksia toivottiin. Uusia avauksia peräänkuulutettiin maaseutuverkostoyksiköltä koko ohjelmakauden ajan, niin myös viestinnässä. Teemavuosien ja kampanjoiden tarpeisiin tuotettiin monenlaista viestintämateriaalia sekä hankittiin maaseutuohjelman mainosmateriaalia aina makeisista lyijykyniin. Myös maaseutuohjelman rahoituksesta kertovien tiedotuskylttien hankinnasta ja toimituksista vastasi maaseutuverkostoyksikkö. Maaseutuohjelman alueelliset viestintäyhdyshenkilöt (jäseniä ELY-keskuksista, Leader-ryhmistä ja kunnista) eli ns. viestintäverkosto oli toimiva konsepti koko viestinnän toteuttamisessa. Mukaan haluttiin ottaa kaikki maaseutuviestinnästä kiinnostuneet tahot. Viestintäverkoston kautta nostettiin alueiden ääntä ja erityispiirteitä valtakunnalliseen viestintään. Yhteistyötä kannattaisi tulevaisuudessa lisätä entisestään. Alueilla tuotetaan suuret määrät hyvälaatuista sisältöä, jota ei pystytty tarpeeksi hyvin kokoamaan ja hyödyntämään. Viestintäverkoston toimintaa kehitettiin työstämällä uuden ohjelmakauden suunnitelmia Aitan työtilassa. Ohjelmatiedottajien työtä helpottamaan ja vertaistueksi laadittiin omat viestintäohjeet. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 23 7.1.3. Maaseutu.fi-sivuston merkitys maaseutuverkoston viestinnässä Koko ohjelmakauden ajan Maaseutu.fi oli maaseutuverkostoyksikön ja ohjelmaviestinnän pääasiallisin viestintäkanava, mutta myös yksi keskeisimmistä koko maaseutuverkostolle tuotettavista palveluista. Sivuston kehitystyöllä siitä pyrittiin saamaan yhä vuorovaikutteisempi ja koko maaseutuverkostoa kokoava nykyaikainen viestintäkanava. Maaseutu.fi-sivustosta saatiin myös pitkin matkaa runsaasti palautetta, mitä pystyttiin hyödyntämään kehitystyössä. Vanhan sivuston ongelmana oli vuosien varrella kertyneen aineiston runsas määrä. Laajan kohdeyleisön vuoksi aineistojen poistamisessa oltiin ehkä turhankin arkoja. Päivitykseen tulee jatkossa suhtautua kriittisemmin ja sivuston käyttöä testata laajemmin. Maaseutu.fi:n ominaisuuksista käytetyin, suosituin ja kiitetyin toiminto oli tapahtumakalenteri. Maaseutuverkostotyössä se toimi tehokkaana tapahtumamarkkinoinnin välineenä, mutta myös brändin luojana ja verkostotoimintaan aktivoijana. Toiminnan luonteen vuoksi tapahtumia markkinoivaa kalenteria lähdettiin rakentamaan heti maaseutuverkostoyksikön aloittaessa työnsä. Siitä rakennettiin helposti käytettävä toiminto koko maaseutuverkostolle. Keskeisin kalenterin ominaisuuksista oli toimijoiden mahdollisuus ilmoittaa sivustolle itse omia tapahtumiaan. Viimeisimmän Maaseutu.fi-sivuston kehitysprojektin tavoitteena oli nykyaikaisen, joustavan ja verkostoivan www-sivuston kehittäminen uuden ohjelmakauden tarpeisiin ja tulevan verkostoimistyön edistämiseen. Kehittämisprojektiin sisältyi runsaasti uusia teknisiä ominaisuuksia: ulkopuolisten käyttäjien kirjautuminen sisällöntuottajiksi, hakutoiminnon yksinkertaistaminen ja monipuolistaminen, hankesivujen luonti, keskustelu- ja kommentointimahdollisuus, uutisten ja kuukauden kuvan ehdottaminen ja vieraskynäartikkelin kirjoittaminen. Kommenttien ja ulkopuolisten artikkelien saaminen sivustolle vaatii kuitenkin paljon markkinointia, mikä työ jäi vielä kesken kuluneella kaudella. 7.2. Koulutus Maaseutuverkoston koulutusten ja tapahtumien tavoitteena oli maaseudun kehittämisohjelmien toimijoille taustoittavan ja viranomaiskoulutusta täydentävän tiedon tarjoaminen maaseudun kehittämisohjelmiin liittyen sekä verkostoitumis- ja yhteistyönrakentamisen alustojen tarjoaminen. Maaseutuverkoston tehtävät koulutukseen liittyen 1. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä asioista 2. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmaan liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, missä keskeinen väline on Maaseutu.fi-sivuston tapahtumakalenteri 3. Laatia yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille 4. Avustaa viranomaisia koulutusten, seminaarien ja tapahtumien järjestelyssä sekä koulutusaineiston tuottamisessa 7.2.1. Tuotokset ja tulokset Maaseutuverkostoyksikkö järjesti vuosina 2008–2014 yhteensä 283 koulutustilaisuutta ja verkostotapahtumaa (liitteet 2–3). Niistä yli puolet, 62 %, oli verkostotapaamisia eli usean kohderyhmän koulutus- ja kohtaamispaikkoja. Pelkästään Leader-työhön liittyviä tilaisuuksia oli 13 % ja neuvontajärjestöille suunnattuja tapahtumia 9 %. Muut tilaisuudet jakautuivat tasaisesti usean kohderyhmän kesken. Koulutusten kautta pystyttiin tavoittamaan koko laaja maaseudun kehittäjäkenttä niin maantieteellisesti kuin toimialoittain. Kaiken kaikkiaan tapahtumissa oli seitsemän vuoden aikana 29 000 kohtaamista. Keskimäärin osallistujia tilaisuutta kohden oli noin 60. Koulutuksia järjestettiin pääsääntöisesti kolmella tavalla: tekemällä itse, yhteistyössä sidosryhmien kanssa tai kilpailutetuin ostopalveluin. (Liitteet 4–5.) 24 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Teemavuosien puitteissa laajasta maaseutuohjelmasta vuosittain nostettiin teemojen mukaisia asioita erityisesti esille. Myös alueelliset RoadShowt olivat merkittävä panos ohjelmakauden aikana. ELY-keskus - alueittaisia kiertueita järjestettiin mm. kyläsuunnittelun, Voimistuvat Kylät -kampanjan, hankesuunnittelun, ympäristötuen, erityisympäristötuen, tulevaisuustyöpajojen ja Leader-laatutyön merkeissä. Koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä kokeiltiin myös uusia tapoja toimia. Parhaana ja onnistuneimpana uutena avauksena olivat alueelliset innovaatioleirit. Leireillä yhdistyi alueiden omat voimat yhteistyöhön valtakunnallisten toimijoiden kanssa miettimään alueiden kehittämistarpeita ja ratkaisuja. Yhteenvetona voidaan sanoa, että koulutukseen ja verkostotapahtumiin tehdyt panostukset tuottivat tulosta ja ne vastasivat hyvin toimijoiden tarpeisiin: saatiin tietoa ja tavattiin tuttuja ja tuntemattomia. 7.2.2. Koulutusten vaikuttavuus Koulutusten ja verkostotapahtumien vaikuttavuutta pystytään tarkastelemaan kolmen eri näkökulman kautta: koulutusten sisältö, koulutusten saavutettavuus ja eri kohderyhmien tavoitettavuus. Koulutusten sisältö Järjestettyjen verkostotapahtumien ja koulutusten laatua mitattiin palautekyselyjen avulla. Palautekyselyissä kartoitettiin mm. sitä, mitkä olivat odotukset tilaisuuksien suhteen ja miten odotukset toteutuivat. Palaute oli koko ohjelmakauden aikana hyvin positiivista. Koulutukset vastasivat hyvin ihmisten tarpeisiin. Osallistujat olivat tyytyväisiä sekä koulutusten sisältöön että koulutusten toteuttamistapaan. Erityistä kiitosta maaseutuverkostoyksikkö sai joustavuudesta ja palvelualttiudesta. Koulutusten ja verkostotapahtumien kautta pystyttiin kattamaan hyvin koko laaja kehittämisohjelma. Valitut painopisteet olivat myös hetkessä kiinni. Teemavuosiajattelu näkyi vahvasti myös järjestetyissä tilaisuuksissa. Tämä sai hyvää palautetta. Alussa koulutukset olivat pääosin yksittäisiä tapahtumia, mutta ohjelmakauden loppupuolella päästiin myös suurempiin kokonaisuuksiin. Tämä lisäsi koulutusten vaikuttavuutta. Näistä esimerkkeinä mm. Leader-laatutyö, Leader-brändin kehittäminen, ympäristökiertue, tulevaisuustyöpajat ja innovaatioleirit. Jonkin teeman lämmittelyvaihe saattoi tuntua pitkähköltä, mutta se oli tarpeen. Kiinnostuksen herättäminen ja sitouttaminen vaatii aikansa. Yksi hyvä indikaattori koulutusten ja verkostotapahtumien tarpeellisuudesta on koulutustilaisuuksien peruutukset. Tapahtumiin oli hyvin tulijoita, koulutuksia jouduttiin peruuttamaan vain viisi kappaletta koko ohjelmakauden aikana. Sähköinen viestintä ja virtuaaliset kokoukset lisääntyivät huimasti ohjelmakauden aikana. Silti ihmisillä oli suuri tarve olla kasvokkain. Maaseutuverkoston tapahtumat olivat tehokas tapa ihmisten verkottamiseen. Pääsääntöisesti maaseutuverkostoyksikön tilaisuudet olivat useaa maakuntaa koskevia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä tilaisuuksia. Yllätyksenä tuli se, että alueverkostot eivät ole toimineet joka puolelle Suomea. Yhteistyön kehittymistä alueiden sisällä pystyttiin parantamaan tapahtumien kautta. Parantamiskohteita myös löytyy. Tilaisuuksien antia ei pystytty riittävässä määrin jakamaan laajemmalle yleisölle viestinnän keinoin. Jos näin olisi tapahtunut, koulutusten vaikuttavuus olisi lisääntynyt entisestään. Tilaisuuksien antia olisi pitänyt levittää eteenpäin viestintäverkoston kautta. Eri toimenpiteiden, aluetilaisuudet, valtakunnalliset tilaisuudet, opintomatkat jne. parempi niputtaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, olisi tehostanut toimintaa ja lisännyt myös vaikuttavuutta. Sisältöihin olisi pitänyt saada enemmän vaikutteita maaseutunäkökulman ulkopuolelta. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 25 Mitä sanotaan on tärkeää, mutta pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, miten sanotaan. Maaseutuverkostoyksikkö olisi voinut rohkeammin kokeilla ja etsiä uusia koulutusmetodeja: uusia tapoja osallistaa ja aktivoida ihmisiä tilaisuuksissa. Erityisesti työpajatyyppinen toiminta täytyy saada toimimaan tulevaisuudessa entistä tehokkaammin. Maaseutuverkostoyksikön esimerkit olisivat kouluttaneet koko maaseutuverkostoa toimimaan monipuolisemmin tilaisuuksien vetämisessä ja järjestämisessä. Kehittämisen palo ja vimma pitäisi tulla esiin koulutuksissa. Tunteet täytyy saada mukaan paremmin. Tähän hyvä väline on ihmisten aito osallistaminen. Jotta tähän päästään, tarkoittaa se enemmän aikaa suunnitteluun ja ennakkovalmisteluun. Koulutusten saavutettavuus ja kohderyhmät Tapahtumien maantieteelliseen saavutettavuuteen pyrittiin koko ohjelmakauden aikana kiinnittämään huomioita. Tapahtumat jakaantuivatkin alueellisesti ympäri Suomea ja myös Ahvenanmaalle. Kaiken kaikkiaan tapahtumia järjestettiin 174 eri paikkakunnalla (liite 6). Valtakunnallisten tilaisuuksien järjestämisessä päädyttiin usein Helsinkiin, johtuen liikenneyhteyksistä. Saavutettavuutta ja vaikuttavuutta olisi lisännyt, jos maaseutuverkostoyksikkö olisi ollut eturintamassa tietoteknisten välineiden käytössä koulutuksessa, esim. webcasting-palvelun hyödyntämisessä. Samalla olisi voitu opettaa verkoston toimijoita toimimaan uusilla tavoilla. Tasapainon säilyttäminen sähköisten palveluiden ja kasvokkaisten tapaamisten välillä on tärkeää: mitä enemmän sähköisiä palveluita hyödynnetään, voidaan samalla myös heikentää verkostoitumista. Maaseutuverkostoyksikkö tavoitti toiminnallaan hyvin eri kohderyhmät. Maaseudun kehittämisen ydin oli hyvin toiminnan keskiössä. Jotkin kohderyhmät olivat vaikeammin tavoitettavissa, esimerkiksi kuntien elinkeinoasiamiehet, kehitysyhtiöt ja oppilaitoskenttä. Osasyynä tähän on se, että maaseutua ei nähdä voimavarana kaikkialla ja maaseudun kehittämisohjelmaa ei koeta omakseen. Verkostokyselyitä tehdessä seurattiin miten toimijat suhtautuvat maaseutuverkostoon. Kokivatko he kuuluvansa maaseutuverkostoon? Tämä indikaattori kuvaa osaltaan myös sitä, kuinka hyvin toiminnalla tavoitettiin eri kohderyhmät ja miten osallistamisessa onnistuttiin. 52 % vastaajista tunsi kuuluvansa maaseutuverkostoon vuonna 2008. Vastaava luku vuonna 2014 oli 63 %. Maaseutuverkoston osallistamiseen ja vastuuttamiseen on panostettava entistä enemmän. Kuluneen kauden verkostotyötä on liian paljon kaatunut verkostoyksikön harteille: ”Järjestäkää te.” Verkoston toimijoiden olisi pitänyt ottaa koppia itse paremmin asioista ja maaseutuverkostoyksikön rooli olisi ollut enemmän mahdollistaja. Parhaimmat onnistumiset saatiin silloin, kun maaseutuverkoston toimijat ottivat vastuuta ja toimenpide toteutettiin useamman toimijan yhteistyönä. 7.3. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Hyvien käytäntöjen keräämisen ja levittämisen tavoitteena oli, että uudet ideat leviäisivät ja ohjelman tuloksellisuus lisääntyisi sekä toimijat voisivat hyödyntää toisten kokemuksia omassa työssään. Maaseutuverkoston tehtävät hyviin käytäntöihin liittyen: 1. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 2. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen yl-läpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 26 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU 7.3.1. Tuotokset ja tulokset Maaseutuverkoston koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin nostettiin hyviä käytäntöjä esille onnistuneina esimerkkeinä, esillä olivat mm. yrittäjät, viljelijät, hanketoimijat ja muut kehittämisohjelmien asiantuntijat. Hyviä käytäntöjä haettiin ja nostettiin esille myös maaseutuohjelman ulkopuolelta uusien toimintatapojen aikaansaamiseksi. Euroopan maaseutuverkostoyksikkö Contact Pointille toimitettiin ohjelmakauden aikana viitisenkymmentä edustavaa hanke-esimerkkiä Suomesta. Parhaat käytännöt -kilpailuihin jätettiin ohjelmakauden aikana kaikkiaan 585 kilpailuehdotusta. Parhaat käytännöt palkittiin ja maaseudun kehittämistyön tuloksia juhlittiin Maaseutugaaloissa lokakuussa 2010 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä, marraskuussa 2012 Tampereen Palatsi-teatterissa ja lokakuussa 2014 Lahden Sibeliustalossa. Hyvien käytäntöjen määrittely Hyvän käytännön yksiselitteinen määrittely on haasteellista, sillä sen toimivuus määrittyy ympäristönsä ja toimijan tarpeiden mukaan. Hyvien käytäntöjen yleisenä periaatteena on, että niillä on erittäin vahva sidos omaan toimintaympäristöönsä eli kytkös sinne, missä niiden toimivuutta arvioidaan. Sen vuoksi hyvät käytännöt eivät aina olekaan sellaisenaan siirrettävissä toimijalta toiselle. Onnistumisen aste on aina enemmän tai vähemmän määrittelijän arvovallan tuotetta, sillä se vaihtelee tekijästä ja näkökulmasta riippuen. Hyvä käytäntö voi olla innovatiivisen kehitystyön tuloksena syntynyt lopputuote tai esimerkillinen ja muista erottuva käyttökelpoinen toimintatapa, jota voidaan hyödyntää muuallakin. Se voi olla myös toimivaksi arvioitu menetelmä, jossa pyritään toimijoiden väliseen oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemusten vaihtoon. Hyvistä käytännöistä puhuttaessa olisi tarpeen hahmottaa myös, että epäonnistuminenkin on tulos, silloin kun olennainen tieto välittyy eteenpäin. Yhtä lailla tulisi siis puhua huonoista käytännöistä eli virheiden toiston ja yleisten sudenkuoppien välttämisestä. Epäonnistumisesta tulisi antaa toisille mahdollisuus oppia eli jakaa muille pieleen menneitä asioita ja ottaa oppia niistä. Hyvät toiminnot käytännössä Maaseudun kehittämistyön tavoitteena ei ole ainoastaan luoda uusia avauksia, vaan myös pyrkiä juurruttamaan niitä pysyväksi toiminnaksi ja levittämään eteenpäin myös muiden toimijoiden hyödyksi. Maaseutuverkostossa hyvien käytäntöjen levittämisen tavoitteena on, että maaseutuohjelman mukaiset, maaseuturahastosta rahoitetut uudet ideat leviäisivät ja toimijat voisivat hyödyntää toistensa kokemuksia omassa työssään niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Hyvien käytäntöjen leviämisen kautta ohjelman tuloksellisuus lisääntyy ja mahdollisuus yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien, jopa kansainvälisten hankkeiden muodostumiseen paranee. Seitsemän toimintavuotensa aikana maaseutuverkostoyksikkö esitteli suomalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksia ja välitti hyviä käytäntöjä edelleen hyödynnettäviksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Hyvien käytäntöjen keräämisen ja levittämisen tavoitteena oli ohjelmatyön tehostaminen niin, että maaseutuohjelman varat käytettäisiin mahdollisimman hyvin ja oikein. Suomessa lähestymistapa hyviin käytäntöihin on ollut avoin. Käytössä ei ole ollut erityisiä hyvän käytännön kriteerejä, lukuun ottamatta Parhaat käytännöt -kilpailuissa käytettyjä kriteereitä. Jos toimijat halusivat nostaa esille oman esimerkin, sitä välitettiin maaseutuverkostoyksikön toimesta eteenpäin. Lähtökohtana oli, että hyvät esimerkit ovat innostuksen lähteitä ja luovat uusia ajatuksia ja näkökulmia. Onnistuneet esimerkit olivat esillä maaseutuverkoston koulutuksissa, ja ne olivat viestinnän keskeistä sisältöä. Eri puolilta Suomea kerätyt hyvät käytännöt olivat esillä messuilla, liitelehdissä, Maaseutu.fi-sivuston sisältöiMAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 27 nä sekä sieltä löytyvässä hyvien käytäntöjen tietokannassa. Kansallisen kehittämistyön tuloksia esiteltiin myös EU-jäsenmaiden yhteisessä, hyvien käytäntöjen tietokannassa. Parhaat käytännöt -kilpailu Parhaat käytännöt –kilpailun avulla etsittiin vuosina 2010, 2012 ja 2014 maaseudun kehittämistyön helmiä: maaseudun parhaita hankkeita, toimintamalleja ja muita onnistumisia. Tavoitteena oli ennen kaikkea innostaa ja kannustaa alan toimijoita ja muodostaa yhteyksiä niiden toimijoiden välille, jotka eri tavoin myötävaikuttavat maaseudun elävöittämiseen yhteisten hankkeiden ja yksittäisten toimien avulla. Lisäksi toivottiin saatavan kilpailun avulla lisättyä maaseudun kiinnostavuutta koko yhteiskunnassa. Toimijoita kannustettiin tutustumaan suomalaisen maaseudun kehittämistyön tulosten laajaan tarjontaan Maaseutu.fi-sivustolla hyvien käytäntöjen tietokannassa ja soveltamaan hyviä käytäntöjä parhaaksi katsomallaan tavalla omassa toiminnassaan. Monipuolinen viestintä oli hyvin olennainen osa Parhaat käytännöt -kilpailuprosesseja. Viestintäkanavina käytettiin mm. Maaseutu.fi:tä, sosiaalista mediaa (Facebook ja Youtube) ja prosessien kuluessa tuotettiin myös erityiset liitelehdet ja esitteet. Parhaat käytännöt -kilpailuprosessien työstössä mukana ollut työryhmä valitsi kilpailusarjat maaseutuohjelman keskeisimpien aihealueiden tai tavoiteltavien kohderyhmien mukaan: ympäristöasioiden huomioiminen, kulttuuriteot, nuorison osallistaminen, yritysten kehittäminen ja elinkeinotoiminta sekä uudenlainen kehittämistyö. Kilpailuihin osallistuneiden ideoiden runsas joukko todisti, että suomalaiselta maaseudulta löytyy osaavia, kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä toimijoita. Useaan otteeseen tuli todettua, että lukuisista hyvistä käytännöistä oli jokaisella kilpailukierroksella erittäin haastavaa valita parhaista parhaat, koska yksiselitteistä voittajaa ei tällaisessa tarkastelussa olemassa. Parhaat käytännöt -kilpailu oli Suomessa myös hyvin toimiva itsearvioinnin väline. Prosessi laittoi suomalaiset maaseudun kehittäjät niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin pohtimaan sitä, miten kehittämistyölle asetetut tavoitteet oli saavutettu. Kilpailu kasvatti suosiotaan kerrasta toiseen. Jätettyjen kilpailuehdotusten määrä kasvoi, ja myös alueiden oman kehittämistyön esilletuominen suurelle yleisölle ja alueellisten Maaseutugaalojen ajatus levittäytyi monille alueille. Parannettavaa jäi kuitenkin helmihankkeiden edelleen hyödyntämisessä, hankkeiden jatkon seuranta ja analysoiminen. Hyvien käytäntöjen keräämisen ja levittämisen analysointi Hyvät käytännöt ovat parhaimmillaan kiinnostuksen lähteitä ja innostuksen herättäjiä. Ne kertovat erittäin konkreettisella tavalla, mitä ohjelmatyöllä voi saada aikaiseksi. Ohjelmakauden aikana kerättiin eri puolilta Suomea runsaasti hyviä käytäntöjä, joita käytettiin monikanavaisen viestinnän sisältöinä ja verkostoitumisen vauhdittajina ja motivoitumisen työkaluina. Maaseutuverkostoyksikön järjestämät innovaatioleirit, Leader-laatutyö ja maksatuksen hyvien käytäntöjen koulutus tarjosivat toimijoille käytännön mahdollisuuden lähestyä myös omien toimintamallien kehittämistä systemaattisesti. Esimerkiksi innovaatioleireillä kyettiin pureutumaan toimintamallien levittämiseen. Myös maaseutuverkoston ohjelmakauden aikana tekemät ulkomaille suuntautuneet opintomatkat nähtiin hyvien käytäntöjen välittämisenä, ja saadun palautteen mukaan niiden anti ainakin matkalaisille itselleen on ollut suuri. Konkreettisista toimintamalleista ja esimerkeistä muun muassa maaseutuhallinnon osalta koettiin kuitenkin olevan edelleen pulaa. Tällaiset työkäytännöt voisivat olla muutoksia, parannuksia tai korjauksia maaseutuhallinnon arkisessa työssä. Sellaisia tapoja, joilla asiat tehdään toisella, paremmaksi havaitulla tavalla. Työkäytäntö hyödyttää ensisijaisesti maaseutuhallintoa itseään, mutta sen merkitys maaseutuhallinnon toimivuudelle asikaspalvelijana voisi olla huomattava. 28 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Euroopan maaseutuverkostoyksikkö Contact Point keräsi ohjelmakauden aikana hyviä käytäntöjä EU-jäsenmaista. Suomesta lähetettiin runsaasti onnistuneita hankkeita esimerkkeinä hyvistä käytännöistä ja ehdotettiin Contact Pointille hyviä esimerkkejä seminaareihin, koulutuksiin, esitteisiin, hyvien viestinnän käytäntöjen -kilpailuun, jopa enemmän kuin he kykenivät ottamaan vastaan ja suodattamaan eteenpäin. Yksi parhaista onnistumisistamme oli Ilmase-hankkeen pääsy suomalaisena hyvien käytäntöjen esimerkkinä Contact Pointin tuottamaan eurooppalaiseen maaseudun kehittämistyön esitteeseen. Lisäksi hanketta pyydettiin esittelemään toimintaansa Portugalissa järjestetyssä Leader-seminaarissa, ja se saavutti myös finaalipaikan Euroopan maaseutuverkoston viestinnällisten hankkeiden kisassa. Kokonaisuutena tarkastellen Contact Point ei kuitenkaan ehkä kyennyt riittävästi hyödyntämään Suomen välittämää valtaisaa onnistuneiden hankkeiden määrää. Hyvien esimerkkien kokonaismäärässä on havaittavissa alueellisia eroja. Alueet, joilla oli ohjelmakauden aikana viestintähanke, ehdottivat aktiivisesti omia helmihankkeitaan niin maaseutuverkoston viestinnän sisällöiksi kuin ehdokkaiksi Parhaat käytännöt -kilpailuun. Tässä yhteydessä onkin vielä hyvä korostaa alueellisen viestintähankkeen merkityksellisyyttä. Onnistuneiden esimerkkien kysyntä ja tarjonta eivät kaikkien alueiden osalta kohdanneet esimerkiksi viestinnässä valtakunnallisia juttusarjoja tuotettaessa. 7.4. Kansainvälinen yhteistyö Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena kansainvälistymisen osalta oli luoda alustoja maaseutuohjelmien toimijoille. Tavoitteena oli kohtaannuttaa ideoita, tietoa ja ihmisiä eri tavoilla. Maaseutuverkostoyksikkö toimi mahdollistajana ja sparraajana, mutta vastuu yhteistyön eteenpäin viemisessä on ollut jokaisella toimijalla itsellään. Kv-työn alustoina toimivat sähköiset kanavat, opintomatkat, seminaarit, koulutukset ja työryhmät. Maaseutuverkoston tehtävät kansainvälistymisen edistämisen osalta 1. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 2. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. 7.4.1. Tuotokset ja tulokset Kv-työn perusvälineenä oli sähköinen tiedonvälitys ja sen pääkanavana oli Euroopan maaseutuverkoston sivusto: www.enrd.eu. Sivustolla oli mm. kv-hankehakujen ja hyvien käytäntöjen tietokannat. Suomen Leader-toimijat olivat kv-hanketoiminnassa Euroopan aktiivisempia ja tämä näkyy sekä kv-hankehakujen että toteutettujen kvhankkeiden määrissä. Suomen maaseutuverkostoyksikkö järjesti itse tai oli kumppanina järjestämässä 13 kansainvälistä seminaaria. Osallistujia niissä oli yhteensä yli 700. Kansallisia, suomalaisille kohdistettuja kv-koulutuksia järjestettiin vuosittain useita. Ohjelmakauden aikana maaseutuverkostoyksikkö oli luomassa aivan uusia kv-tapahtumakonsepteja, näistä esimerkkejä ovat mm. LINC-seminaariverkosto ja Amaze Me Leader -tapahtuma. Maaseutuverkostoyksikkö järjesti vuosina 2008–2013 yhteensä 21 opintomatkaa, joissa osallistujia oli yhteensä 600. Maaseutuverkostoyksikkö oli myös isännöimässä lukuisia ulkomaalaisten opintomatkoja Suomeen. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 29 Maaseutuverkostoyksikkö oli mukana monessa Suomen kansainvälisen Leader-hankkeen syntymisessä, hankepartnerin löytymisen avustamisessa, hallinnollisten haasteiden selvittämisessä ja kansainvälisten hankkeiden tulosten levittämisessä. Ohjelmakauden aikana toteutettiin Suomessa yhteensä 183 kv-hanketta. Epäviralliset ja viralliset EU-tason työryhmät olivat tärkeä kanava toimijoiden kohtaamiseen Euroopan tasolla. 7.4.2. Kansainvälistymisen edistämisen vaikuttavuus Opintomatkat Tavoitteena oli järjestää vuosittain jokaista maaseutuohjelman toimintalinjaa koskeva opintomatka. Opintomatkat olivat teemallisia ja niiden osallistujiksi kerättiin toimijoita eri puolelta Suomea ruohonjuuritasolta ministeriöön. Ohjelma tehtiin yhteistyössä toimijoiden ja kohdemaan maaseutuverkostoyksikön kanssa. Tuloksena oli korkeatasoiset matkaohjelmat. Konsepti toimi hyvin. Ohjelmakauden aikana järjestettiin yhteensä 21 opintomatkaa. Niiden teemat kattoivat koko maaseutuohjelman. Palaute opintomatkoista oli kiittävää. Opintomatkat vaikuttivat kahdella tasolla. Ne verkottivat tehokkaasti suomalaisia toimijoita keskenään. Osallistujat tulivat ympäri Suomea eri organisaatioista. Ajatusten, kokemusten ja ideoiden vaihto oli vilkasta jokaisella matkalla. Pääasiana matkoilla oli oppia, saada ideoita ja innostusta kohdemaan maaseudun kehittämisestä sekä tutustua isäntämaan maaseudunkehittäjiin. Palaute myös tältä osin oli erittäin positiivista. Teemallisuus toimi hyvin ja tutustumiskohteet sekä ulkomaiset kollegat antoivat paljon ajattelemisen aihetta. Matkan aikana syntyneet kotimaan sekä ulkomaankontaktit ovat jääneet elämään myös matkan jälkeen. Maaseutuverkostoyksiköllä olisi pitänyt olla enemmän aikaa jälkitöiden tekemiseen. Ei pystytty kunnolla seuraamaan, mitä tapahtui opintomatkan jälkeen. Hyvällä lisäsparrauksella olisi voitu vahvistaa syntyneitä tuttavuuksia ja näin varmistaa yhteistyön jatko. Seminaarit ja koulutukset Maaseutuverkostoyksikkö järjesti itse kansainvälisiä seminaareja ja mahdollisti toimijoiden osallistumisen ulkomailla järjestettyihin seminaareihin. Seminaarit antoivat toimijoille hyvän mahdollisuuden tavata kollegoja. Tietoa välittyi maasta toiseen ja parhaimmillaan yhteistyö jalostui kv-hankkeeksi. Kansallisella tasolla ohjelmakauden alkupuolella maaseutuverkostoyksikkö yhdessä Mavin kanssa koulutti ja innosti alueita kv-yhteistyöhankkeisiin. Työ jatkui kaksi kertaa vuodessa järjestettyjen kv-koordinaattoritapaamisten kautta. Ne olivat avoimia tilaisuuksia kaikille kv-työstä kiinnostuneille ja toimijoiden palaute näistä oli erittäin positiivista. Kv-osaajien verkottaminen oli vaikuttavaa: kertynyttä tietoa ja kokemuksia välittyi toinen toiselle ja konkarit opastivat uusia koordinaattoreita käytännöllisissä asioissa. ELY-keskusten edustajia olisi toivottu tapaamisiin enemmän mukaan. Kiinnostus kansainvälistymisasioita kohtaan oli ELY-keskuksissa vähäistä, ja osaaminen oli keskittynyt muutamaan ELY-keskukseen. Euroopan maaseutuverkosto Euroopan maaseutuverkosto kehittyi lujaksi ja joustavaksi yhteistyön muodoksi, joka mahdollisti tiedon välittymisen maasta toiseen. Kansalliset maaseutuverkostot toimivat eri tavoin oman maansa tarpeiden mukaisesti. 30 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Suomen maaseutuverkostoyksikkö oli aktiivinen toimija Euroopan maaseutuverkostossa: Suomea pidettiin tässä suhteessa yhtenä EU:n kärkimaista. Muut kansalliset maaseutuverkostot olivat hyvin kiinnostuneita Suomen verkostotyön kokeiluista, esimerkiksi innovaatioleireistä, Landepakusta ja Amaze Me Leader -tapahtumasta. Yhteistyö Itämeren maaseutuverkostojen välillä alkoi Suomen aloitteesta vuonna 2008. Se kehittyi vuosi vuodelta tiedon- ja hyvien käytäntöjen vaihtamisesta yhteisiin toimenpiteisiin. Näistä esimerkkejä olivat mm. Nordic-Baltic Leader Cooperation Award, yhteiset opintomatkat virolaisten kanssa ja Itämeri-strategiaan liittyvä lippulaivahanke. Itämeren alueen maaseutuverkostojen yhteistyötä pidettiin hyvänä käytäntönä EU-tasolla: miten maaseutuverkostotoiminta voi tukea makroaluetason EU-politiikkaa. EU-tasolla toimi ohjelmakauden aikana useita virallisia ja epävirallisia työryhmiä. Maaseutuverkostoyksikkö aktivoi ja mahdollisti monen suomalaisen toimijan osallistumisen niihin. Euroopan maaseutuverkoston työryhmät olivat teemallisia ja keräsivät yhteen eri maista ihmisiä ja toimijoita ruohonjuuritasolta Euroopan komission virkamiehiin. Keskustelu työryhmissä oli vilkasta ja avointa. Työryhmien kautta saatiin suomalaisia EU-pöytiin vaikuttamaan. Samalla markkinoitiin suomalaista maaseudun kehittämistä ja vastavuoroisesti saatiin muualta tietoa. Työryhmät avasivat suomalaisten osallistujien silmiä ja kohottivat itsetuntoa: suomalaiset ovat hyviä maaseudun kehittämisessä. Kv-työn haasteita Suomi oli kv-toiminnassa Euroopan kärkimaita. Yhtenä todisteena tästä on kansainvälisten Leader-hankkeiden lukumäärää. Koko EU:n alueella ohjelmakauden aikana toteutettiin alle 500 kv-hanketta, joista suomalainen toimija on ollut mukana noin joka viidennessä. Kansainvälinen yhteistyö on paljon muutakin kuin hankkeita: arkipäiväistä yhteydenpitoa maasta toiseen, seminaareja, opintomatkoja ja muita kohtaamisia. Aktiivisesta kvtoiminnasta huolimatta kuluneella ohjelmakaudella suhtautuminen kansainväliseen yhteistyöhön oli ristiriitaista. Toisaalta kansainvälistymisen merkitystä korostettiin ja siihen vaadittiin panostamaan, mutta toisaalta jotkut vähättelivät kv-työn turhanaikaiseksi matkailutoiminnaksi. Ristiriitainen asenne kv-työhön näkyi myös maaseutuverkostoyksikölle esitetyissä toiveissa. Ei ollut täysin yksiselitteistä, miten ja kuinka paljon maaseutuverkostoyksikössä kv-työtä tulisi tehdä. Kiinnostus kv-asioihin oli kuitenkin suurta. Ohjelmakauden aikana kaikkiin tarpeisiin ei pystytty vastaamaan. Kv-työn resurssit olivat liian pienet kysyntään nähden. Maaseutuverkostoyksikkö oli maaseutuohjelman lenkki, jolla oli mandaatti tehdä kv-työtä. Mahdollisuus kannattaa hyödyntää entistä paremmin tulevassa verkostotyössä. Kv-työssä tarvitaan lisää asennemuokkausta, jotta kv-työn mahdollisuudet saadaan paremmin hyödynnettyä. Kansainvälinen yhteistyö pitää nähdä selkeämmin strategisena työkaluna, jolla viedään valittuja paikallisia ja alueellisia tavoitteita eteenpäin. Samalla on tärkeää välittää muiden maiden toimijoille tietoa Suomen maaseudusta ja maaseudun kehittämistyöstä. Maaseutuverkostotyössä täytyy olla käytössä laaja työkalupakki kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi tarvittaisiin mm. jonkinlaisia ”matalan kynnyksen” kansainvälistymistyökaluja. Suunnitteilla olleelle, mutta hallinnollisiin seikkoihin kariutuneelle, asiantuntijavaihto-ohjelmalle olisi tilausta. Ajatuksena oli, että maaseutuverkosto olisi korvannut osan toimijan matkakustannuksista, jos kyseessä on hankesuunnitteluun tai vertaisoppimiseen liittyvä matka. Yksi kehittämiskohde tulevaisuudessa on myös kv-viestintä. Seitsemän henkilön yksikössä ei ollut riittävästi aikaa kv-viestintään, ei sen yksityiskohtaiseen suunnitteluun eikä tekemiseen. Uudella ohjelmakaudella maaseutuohjelman kv-viestintä tulisi paketoida systemaattisesti ja roolit määritellä. On hyvä huomioida, että Rural.fi on yksi kv-viestinnän kanava. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 31 8. Hallinto 8.1. Maaseutuverkostoyksikön organisatorinen asema Maa- ja metsätalousministeriössä 2007–2013 Maaseutuverkostoyksikkö aloitti toimintansa lokakuussa 2007 maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston (myöhemmin ruokaosasto) yksikkönä. Maaseutuverkostoyksikkö sijoitettiin Maaseutuviraston alueellistamispäätöksen myötä Seinäjoelle. Ministeriön yksikön sijoittaminen samalle paikkakunnalle Maaseutuviraston kanssa oli hyvä ratkaisu. Yhteistyö ohjelman toimeenpanoviranomaisen kanssa oli moninaista alusta alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö oli hyvä kotipesä maaseutuverkostoyksikölle. Ministeriössä toimiminen antoi maaseutuverkostotyölle lisäarvoa ja vakuuttavuutta. Maaseutuverkostoyksikkö pystyi myös vastavuoroisesti välittämään tietoa ja käytännön näkemyksiä lukuisten tapahtumien ja kohtaamisten kautta kentältä ministeriöön. Maaseutuverkostoyksikkö joutui kuitenkin ajoittain raivaamaan toiminnalleen tilaa maaseudun kehittäjänä maa- ja metsätalousministeriössä. Maaseutuverkostoyksikkö oli ministeriön yksikkö, mutta toiminnan melko itsenäisen ja erilaisen luonteen vuoksi toiminta saattoi näyttäytyä ministeriöstä katsottuna liiankin vallattomana. Lisäksi pitkä fyysinen etäisyys teki luontevasta kanssakäymisestä hieman hankalaa ja vähäistä. Siirtyminen Maaseutuvirastoon 2014 Maaseutuverkostoyksikkö siirtyi Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston yksiköksi vuoden 2014 alusta alkaen. Maaseutuverkostotoiminnan katsottiin hyötyvän synenergiasta, jota Maaseutuvirastoon liittämineen toisi mukanaan, erityisesti maaseutuverkostoyksikön hallinnon ja Maaseutuviraston toimeenpanotehtävän osalta. Sulautumisen haasteita olivat maaseutuverkostoyksikön ja Maaseutuviraston toiminnan luonteen erilaisuus. Maaseutuverkostoyksikön rooli maaseudun kehittäjänä ja Maaseutuvirasto tarkastus- ja maksajavirastona toivat toimintatapojen tarkasteluun erilaisen näkökulman. Maaseutuverkoston teknisellä avulla rahoitettu toiminta loi Maaseutuvirastolle tarkastusviraston roolin maaseutuverkostoyksikköön nähden. Maaseutuverkostoyksikön siirto onnistui kuitenkin hyvin ja toiminta jatkui sujuvasti. Toimintoja kehitettäessä maaseutuverkostoyksikön rooli maaseudun kehittäjänä voisi näkyä enemmän Maaseutuviraston toiminnan rikkautena. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa voisi käyttää erityisesti yhtenä hyvänä kanavana luotaessa koko maaseudun kehittämisohjelmien hallintoketjulle asiakaslähtöistä positiivista julkisuuskuvaa. Yhteinen taival ja tulevaisuus Maaseutuvirastossa edellyttävät avointa hallintoa, hyvää yhteistyötä sekä ennen kaikkea yhteisten asiakkaiden tarpeiden tiedostamista. Kaikessa maaseutuverkoston toiminnassa voisi näkyä enemmän hallintoketjun yhteinen päämäärä, maaseudun kehittäminen, maaseudun säilyminen elinvoimaisena ja toimintakykyisenä nyt ja tulevaisuudessa. 8.2. Maaseutuverkostoyksikön resurssit ja toimintojen kehittäminen Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä oli tuottaa palveluja maaseutuverkoston tarpeisiin. Palveluja tuotettiin kolmella eri tavalla: tekemällä itse, kilpailutettujen ostopalvelusopimusten avulla tai yhteistyössä maaseudun toimijoiden kanssa, sekä suomeksi että ruotsiksi. (Liitteet 4–5). Ohjelmakauden aikana yhteistyökumppaneita ja ostopalvelusopimustoimittajia oli lukuisa määrä. Nämä tahot rikastuttivat osaltaan verkostotyötä ja toivat uusia näkemyksiä ja tapoja toimia. Maaseutuverkostoyksikössä aloitti vuonna 2007 yhteensä kuusi henkilöä, yksikön johtaja, verkostosihteeri, verkostoasiamies, verkostovalmentaja, nätverksombudsman ja verkostotiedottaja. Vuonna 2009 yksikkö vahvis32 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU tui yhdellä henkilöllä, verkostokoordinaattorilla. Toiminnan aikana yksikössä oli myös kesäisin korkeakouluharjoittelija. Harjoittelijat toimivat erityisesti viestinnän apuna ja tapahtumien sekä messujen järjestelyissä. Harjoittelijat olivat erittäin tyytyväisiä omiin harjoittelujaksoihinsa työtehtävien monipuolisuuden vuoksi. (Liite 9.) Maaseutuverkostoyksikön verkostosihteerin tehtävä muutettiin taloussuunnittelijan tehtäväksi vuonna 2013. Tällä saatiin kehitettyä maaseutuverkostoyksikön taloushallinnon prosesseja. Yksikön laskut asiatarkastettiin ja hyväksyttiin maaseutuverkostoyksikössä. Teknisen avun asetuksen mukaisesti maksatushakemukset EU-osuuden osalta Maaseutuvirastoon teki kulloinenkin yksikön isäntäorganisaation taloushallintoryhmä. Maaseutuverkostoyksikön tiimin rakentaminen oli kauden alussa hyvin keskeistä. Yksikkökokoukset ja yhteinen toimintojen suunnittelu, valmistelu ja toteutus loivat hyvin toimivan tiimin. Seitsemän henkilöä koettiin koko ajan kuitenkin valitettavan vähäiseksi työntekijämääräksi suhteessa sidosryhmiltä tulleisiin odotuksiin ja toiveisiin tehtävistä. Työstä innostunut ja työhön sitoutunut henkilöstö oli kuitenkin mittaamaton voimavara ja asioita tehokkaasti aikaansaava. Maaseutuverkoston rahoitus tapahtui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 teknisellä avulla. Rahoitus jakautui perustamiskustannuksiin ja toimintasuunnitelman kustannuksiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman asiakirjan mukaisesti. Vuosittainen talouden suunnittelu ja seuranta tehtiin koko kauden 2007–2014 käyttösuunnitelman pohjalta 2007 määritellyin kululajeittain. Maaseutuverkoston budjetti oli koko kaudelle 11,8 miljoonaa euroa. Varojen käyttö on esitetty liitteessä 7. Teknisen avun menettelyjä kehitettiin ohjelmakauden aikana huomattavasti. Kauden alussa maa- ja metsätalousministeriössä teknisen avun taloushallinto tapahtui Excel- taulukkolaskennan avulla, mutta kehitystyön myötä pystyttiin siirtymään sähköiseen laskutusjärjestelmä Rondoon, jonka kirjaukset siirtyivät kohteittain kirjanpito-ohjelmaan. Hankintapäätösmenettely Maaseutuverkostoyksikön hankintoja ohjasi laki julkisista hankinnoista. Hankinnat tehtiin hankintalain mukaisesti. Hankintalain kynnysarvon alittavissa hankinnoissa noudatettiin maa- ja metsätalousministeriön aikana ministeriön hankintaohjetta ja Maaseutuviraston aikana viraston hankintaohjetta. Kaikki maaseutuverkostoyksikön hankinnat perustuivat maaseutuverkoston vahvistettuihin vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Hankintalain hankintapäätösten lisäksi maaseutuverkostoyksikkö teki toimintansa alusta vuoden 2014 kevääseen saakka hankinta- ja sidontapäätökset maa- ja metsätalousministeriön teknisen avun käytännön ohjeen mukaisesti jokaisesta hankinnastaan, pienistä ja suurista. Teknisen avun hankintapäätösten luonne oli hankintoja selittävä, laskujen liitteeksi tuleva asiakirja. Hankintapäätökset tehtiin tapahtuma- tai ostopalvelukohtaisesti toimintasuunnitelman pohjalta. Hankinta- ja sidontapäätöksiä kertyi toiminnan aikana yhteensä yli 500 kappaletta, vaikka hankintapäätöksiä tehtäessä asioita niputettiin järkeviin kokonaisuuksiin toimintojen muutoinkin kehittyessä. Kokonaisuudessaan oma sisäinen teknisen avun hankintapäätösohjeen mukainen hankintapäätösprosessi vei kuitenkin runsaasti työaikaa niin hallinto- kuin substanssi-ihmisiltäkin. Siitä syystä maaseutuverkostoyksikkö koko toimintakautensa ajan kyseenalaisti näiden hankintapäätösten tekemistä. Vuonna 2014 Maaseutuvirastoon siirtymisen myötä todettiin, että hankintapäätösten tekeminen ei perustu mihinkään säädökseen vaan tekeminen oli ollut täysin omaa sisäistä byrokratiaa. Ratkaisu toi esiin sen, miten kansallisiin ja hallinnollisiin menetelmiin tulee suhtautua terveesti analysoiden: on mietittävä vallitsevien käytäntöjen perusteita sekä välttää omalla toiminnallaan rakentamasta tarpeetonta byrokratiaa. MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 33 9. Johtopäätökset 9.1. Onnistumiset Maaseutuverkoston suunnitteluvaiheen linjaukset tuntuvat olleen oikein suunnattuja. Avoin maaseutuverkosto, joka pyrki katsomaan suomalaista maaseutua laajasti, oli oikea lähtökohta verkostotyölle. Pyrkimys kehittäviin jännitteisiin toi uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen. Yleinen kuulumisen tunne maaseutuverkostoon koettiin vahvaksi vuonna 2014. Lähes kaksi kolmasosaa maaseututoimijoista koki kuuluvansa maaseutuverkostoon. Maaseutuverkoston yleisissä tavoitteissa onnistuttiin, tieto ohjelman mahdollisuuksista saavutti potentiaaliset tuensaajat, ohjelman rahoitus hyödynnettiin täysimääräisesti. Tuloksista kerrottiin suurelle yleisölle. Maaseutuverkostoyksikön koettiin onnistuneen tukemaan maaseutuverkostotoimintaa. Palautekyselyjen mukaan maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vision ja toiminta-ajatuksen nähdään myös pääsääntöisesti toteutuneen. Maaseutuverkoston nähdään tuoneen maaseutuohjelmalle näkyvyyttä, uusia toimintatapoja on muodostunut sekä uusia verkoston lenkkejä on syntynyt. Maaseutuohjelmilla on saatu todellisia tuloksia aikaiseksi. Maaseutuverkostotyön myönteiset, kauaskantoisetkin vaikutukset syntyivät mm. lukuisten tapahtumien ja koulutusten kautta. Yhdenmukaisuus lisääntyi, kun hallinnon toimijoiden hyviä käytäntöjä onnistuttiin levittämään eteenpäin. Maaseutuverkostotyön myönteisenä vaikutuksena voidaan myös nähdä avoimuuden lisääntyminen. Ongelmista puhuminen on helpottunut ja keskusteluilmapiiri parantunut, vaikeitakin asioita uskalletaan nostaa esille ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja. Maaseutuverkostotoiminta tuli ohjelmakauden vuosien aikana tunnetuksi toimintatavaksi. Tulevan maaseutuverkostopalvelut-yksikön ei tarvitse enää lähteä liikkeelle tyhjältä pöydältä lanseeraamaan täysin uudenlaista toimintaa tehostaessaan maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanoa. 9.2. Haasteet Rakentamisvaiheessa tunnistetut haasteet olivat myös oikeaan osuvia. Kuka maaseutuverkostoa johtaa, on ollut mieltä askarruttava kysymys. Maaseutuverkoston ohjausryhmä ei ehkä käyttänyt täysimääräisesti mahdollisuuttaan verkoston johtamiseen. Ohjausryhmä oli kooltaan hieman liian suuri kyetäkseen pääsemään vuorovaikutteiseen yhteisen näkemyksen omaavaksi maaseutuverkoston työtä ohjaavaksi ohjausryhmäksi. Organisaatioiden omat edut heijastuivat ohjausryhmätyöskentelyssä jättäen joskus yhteisen edun saavuttamatta. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rajapinta on ollut toimijoille epäselvä. Maaseutuverkosto miellettiin liian usein samaksi asiaksi maaseutuverkostoyksikön kanssa. Verkostoyksikköä ei nähty mahdollistajana vaan verkostotyön toteuttajana. Yhdessä tekemisen meininkiä olisi toivottu enemmän, samalla olisi pystytty hyödyntämään koko verkoston osaamista paremmin. Kaiken mahdollisen tarjoaminen kaikille on ollut haastavaa. Parempi asioiden priorisointi olisi selkeyttänyt verkostotyötä ja lisännyt sen vaikuttavuutta. Ohjelmakauden tahmea rahoituksen käynnistyminen loi haastetta toimintaan, mutta verkostotyö Suomessa lähti liikkeelle suhteellisen ripeästi. Ohjelmakauden aikana pystyttiin kehittämään koko ajan verkostotyön menetelmiä, mutta uusia toimintatapoja ja keinoja olisi pitänyt löytää vieläkin enemmän. Seitsemän vuoden toiminnan aikana päästiin hyvään alkuun maaseutuverkoston rakentamisessa. Työtä vielä kuitenkin riittää tulevallekin ohjelmakaudelle. Ohjelmakauden vaihtuessa huolena on myös koko maaseutuhallinnon asiakasymmärryksen hämärtyminen. Hallinnon olisi hyvä kirkastaa asiakaskäsitystään. Viljelijä, yrittäjä, maaseudun asukas on maaseutuhallinnon asiakas, jolle tarjotaan palveluja. Onko tärkeämpää onnistua riskittömässä ja virheettömässä toimeenpanossa kuin loppujen lopuksi palvella asiakasta hänen parhaan etunsa mukaisesti lait ja asetukset huomioon ottaen? 34 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Verkostotoiminnassa keskeistä on löytää hyvät ja innostuneet ihmiset verkostoon, ja antaa heille vastuuta ja vapautta organisoitua mahdollisimman hyvin yhteiset tavoitteet ja päämäärät mielessä. 10. Viestit tulevalle maaseutuverkostotoiminnalle Verkostotyö on helppoa, se vaatii vain rohkeutta, heittäytymistä, itsensä likoon laittamista, uteliaisuutta ja hirvittävän määrän työtä. Verkostot rakentuvat luottamuksen varaan, ja luottamus rakentuu vain ihmisten välille. Helpoiten tähän päästään tekemällä tuloksekasta työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Luottamus ei synny oman edun tavoittelusta, ylhäältä annettuna tai käskemällä. Verkosto on jatkuvasti muuttuva ihmisten välisten siteiden summa. On hyväksyttävä, että sitä on mahdoton hallita, eikä sen suuntaa voi täydellisesti ennustaa, mutta sen kasvua voi ohjata hallitsemalla omaa toimintaansa. Jokainen teko, viesti ja kohtaaminen on tilaisuus verkoston kasvattamiseen, ne täytyy vain osata hyödyntää. Tässä onnistuminen vaatii ymmärryksen siitä että verkostossa toimiminen ei ole vain työtä, se vaatii samaa intohimoa, intoa, sitoutumista ja paloa kuin maaseudun kehittäminen. Täydellisyyteen on hyvä pyrkiä, mutta samalla on myös muistettava, että epäonnistuminenkin on tulos. Tasalaatuisesti riittävän hyvän tekeminen veltostuttaa, poistaa herkkyyden analysoida omaa tekemistä ja latistaa kritiikin. ’Ihan hyvä’ ei voi olla toiminnan tavoitteena, etenkään verkostossa, jonka tavoitteena on kokeilla ja luoda jatkuvasti uutta. On uskallettava kokeilla ja hyväksyttävä se, että asioita voi tehdä olematta varma lopputuloksesta. Kokeilukulttuurissa epäonnistuminen ei ole epäonnistuminen, jos siitä opitaan uutta. Se on epäonnistuminen vain, jos se toistuu, tai toistetaan perusteettomasti. Maaseutuverkoston asiakas on maaseutu ja sen asukkaat. Asiakas ei voi olla ohjelma, lait, asetukset, komissio, hallinto, toimijat tai edes verkosto itse. Edellä mainittujen tehtävä on palvella yhdessä asiakasta. Maaseutuverkoston on tehtävä kaikki voitavansa sen puolesta, että maaseutu säilyttää asemansa kansallisena voimavarana, ja että maaseudulla on tulevaisuudessakin mahdollista yrittää ja asua. Ohjelma on työkalu, ja se pitää sisällään velvoitteita ja vaatimuksia, lakeja, asetuksia ja ns. byrokratiaa. Lakeja ja asetuksia on oltava, ilman niitä yhteiskuntamme ei toimi. Meidän tulee voida kuitenkin käydä rakentavaa keskustelua niiden määrästä, muodoista, soveltamisesta, toimeenpanosta, tulkinnoista ja tarkoituksenmukaisuudesta. Samalla tulee muistaa, että tärkeintä on keskittyä löytämään tehokkaimmat tavat toimia lakien ja asetusten puitteissa, juuri tällä hetkellä. Hallinto ei voi käyttää byrokratiaa suojakilpenä, jonka taakse voi paeta asiakasta. Myös maaseutuverkosto on työkalu. Sen pitää pystyä jatkossakin mahdollistamaan hallinnolle sellaisia toimintatapoja ja kokeiluja, jotka muuten eivät olisi toteutettavissa, ainakaan yhtä asiakaslähtöisesti ja ketterästi. Verkostotyö on palkitsevaa. Se vaatii aikaa ja usein oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista. Maaseutuverkostossa on valtava määrä tutustumisen arvoisia ihmisiä. Ihmisiä joilla on, tai ainakin pitäisi olla, yhtenevät tavoitteet. Tulokulmat, lähestymistavat ja toimintakulttuurit voivat olla täysin erilaisia. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että verkostotyötä tekevät ihmiset, ihmisille. Verkostotyössä on oltava rohkea, siitä saa irti juuri niin paljon kuin siihen on itse valmis panostamaan. Maaseutuverkostoyksikön puolesta Päivi KujalaMaria Härkönen Maaseutuverkostoyksikön johtaja Taloussuunnittelija MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 35 11.11.Liitteet Liitteet Liite 1. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän kustannusjakauma Liite 1. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän kustannusjakauma /''''' .''''' -''''' ,''''' +''''' *''''' $ )''''' (''''' ' )''/ )''0 )'(' )'(( )'() )'(* )'(+ 03 +3 +3 .3 ('3 $ .3 ()3 ((3 # .3 ,3 ((3 *3 ('3 39 36 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 37 KPL 5 10 3 6 4 35 63 Toimintalinjat Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 4 Muut Verkostotapahtumat Yhteensä 3437 2007 150 316 67 563 334 Hlöä 2007–08 71 29 3 7 23 2 7 KPL 2009 3720 2021 113 235 1038 117 196 Hlöä 86 57 1 19 4 4 1 KPL 2010 3940 2965 30 702 63 128 52 Hlöä 77 56 10 5 1 0 5 KPL 2011 4119 3310 389 111 69 0 240 Hlöä 76 50 4 2 3 3 14 KPL 2012 4820 3790 143 80 118 154 535 Hlöä 51 20 2 3 15 4 7 KPL 2013 Liite 2. Maaseutuverkostoyksikön koulutustilaisuudet ja tapahtumat Erittely toimintalinjoittain 2007–2014 4401 2311 145 598 693 29 625 Hlöä 58 30 2 3 7 14 2 KPL 2014 4455 2451 22 390 372 1096 124 Hlöä 482 277 26 45 56 37 41 KPL 18855 992 2432 2420 2087 2106 Hlöä 65,26 3,43 8,42 8,38 7,22 7,29 % 100,0 28 892 100,00 57,5 5,4 9,3 11,6 7,7 8,5 % Yhteensä 38 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU 56 300 17 000 9 000 ELY-keskus Kylätoiminta 0 26 000 316 471 Ahvenanmaan kehittämis ohjelma Opintomatkat Yhteensä 100,0 8,2 0,0 0,0 0 YTR 385 461 93 000 0 0 0 0 0,0 3 600 7,6 0,3 10 000 0,0 0 6 000 0,0 23 450 15 000 54 000 0 Nuorisojärjestö 2009 180 411 € 0,0 2,8 5,4 0 Maakunta liitto/kunta 0 Tuottaja/ yrittäjäjärjestö 0 Neuvonta järjestö 24 000 Yliopisto/AMK/ tutkimuslaitos 1 100 Maaseutuyritys 57,8 183 071 Leader-ryhmä 17,8 % 2008 € Sidosryhmät Maaseutu verkosto 76,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 2,6 1,6 0,0 6,1 3,9 14,0 46,8 % 2010 550 000 64 000 2 000 0 0 0 82 000 0 0 4 000 11 000 0 39 500 347 500 € 100,0 11,6 0,4 0,0 0,0 0,0 14,9 0,0 0,0 0,7 2,0 0,0 7,2 63,2 % 2011 507 200 48 000 10 000 18 000 0 0 48 000 0 14 000 18 000 37 000 0 28 500 285 700 € 100,0 9,5 2,0 3,5 0,0 0,0 9,5 0,0 2,8 3,5 7,3 0,0 5,6 56,3 % 2012 621 500 99 500 2 000 0 35 000 0 0 0 0 5 500 35 000 0 44 000 400 500 € % 100,0 16,0 0,3 0,0 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 5,6 0,0 7,1 64,4 Liite 3. Maaseutuverkostoyksikön koulutukset ja tapahtumat Kustannuserittely sidosryhmittäin 2013 700 000 120 000 3 000 0 0 0 0 0 35 000 0 4 000 20 500 72 500 445 000 € 100,0 17,1 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 0,0 0,6 2,9 10,4 63,6 % 2014 479 500 0 0 0 0 0 11 500 0 0 5 000 0 0 1 000 462 000 € 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,2 96,4 % 3 560 132 450 500 17 000 18 000 35 000 1 100 169 100 10 000 55 000 32 500 119 450 52 500 295 800 2 304 182 % 100,0 12,7 0,5 0,5 1,0 0,03 4,7 0,3 1,5 0,9 3,4 1,5 8,3 64,7 Yhteensä € 283 21 4 1 2 4 23 1 5 6 11 10 32 163 KPL 100,00 7 1 0 1 1 8 0 2 2 4 4 11 58 % Liite 4. Koulutusten ja tapahtumien yhteistyötahot 2007–2014 Ahvenanmaan maakuntahallitus Maanmittauslaitos Aisapari ry Maaseudun Sivistysliitto Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Maaseutukehitys ry Aktion Österbotten Maaseutupoliittinen ministeriryhmä Alueelliset kehittäjäorganisaatiot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Aluehallintovirasto Maaseutuvirasto Aluekehityssäätiö Manner-Suomen ruotsinkieliset ohjelman toimijat COMCOT –partners Mansikka ry Cursor Oy Matkailun teemaryhmä Eduskunnan maaseutuverkosto MEK ELARD MELA ELY-keskus Etelä-Pohjanmaa Metsähallitus ELY-keskus Etelä-Savo Mikkelin ammattikorkeakoulu ELY-keskus Häme Ministry of agriculture of the republik of Lithuania ELY-keskus Kaakkois-Suomi MMM ELY-keskus Kainuu MSL Pohjois-Karjalan aluejärjestö ELY-keskus Keski-Suomi MTK ELY-keskus Lappi MTK Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pirkanmaa MTK Kaakkois-Suomi ELY-keskus Pohjanmaa MTK Pohjois-Suomi ELY-keskus Pohjois-Karjala MTK Rääkkylä ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa MTT ELY-keskus Pohjois-Savo Myötäle ry ELY-keskus Satakunta Nieminen-Sintsin kyläyhdistys ELY-keskus Uusimaa Nouseva Rannikkoseutu ry ELY-keskus Varsinais-Suomi OPM Elävä Kainuu LEADER ry Osuusmeijerit ENRD Contact Point Otavan Opisto Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Oulujärvi LEADER ry ETPÄHÄ ry Oulun 4H-piiri Etelä-Karjalan kylät ry Oulun yliopisto Etelä-Karjalan liitto Oulun Yliopisto Kajaanin Yliopistokeskus Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö Outokaira Tuottamhan ry ETT ry Peräpohjolan Kehitys ry Euroopan aluekehitysrahasto Pirityiset ry Euroopan sosiaalirahasto Pirkan Helmi ry MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 39 40 Evira Piällysmies ry Faktia Koulutus Oy Pohjoisimman Lapin Leader ry Forssan kaupunki Pohjois-Karjalan 4H Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Pohjois-Karjalan ELY-keskus HAMK, Hämeen ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunta Hollannin maaseutuverkostoyksikkö Pohjois-Kymen kasvu ry Humppilan kunta Pohjois-Pohjanmaan kylät ry Hämeen ammattikorkeakoulu PoKo ry Hämeen ELY-keskus Pomoottori ry Hämeen Kylät ry Pomoväst rf I samma båt - samassa veneessä rf ry ProAgria Iisalmen kaupunki ProAgria Etelä-Suomi Imatran kaupunki ProAgria Kainuu Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ProAgria Oulu Innopark Programmes Oy Proluomu ry IPS –kylät Puolan maatalousministeriö Irlannin maaseutuverkostoyksikkö Puolan suurlähetystö Italian maaseutuverkostoyksikkö Pyhäjärviseutu ry Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Päijänne-Leader ry Itävallan maaseutuverkostoyksikkö Päijät-Hämeen kylät ry Joensuun Seudun LEADER ry Rajupusu Leader ry Jokioisten kunta Rantasalmen Ympäristökasvatusinstituutti Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry Rieska-LEADER ry Joutsenten Reitti ry Ruralia-instituutti Jyväskylän yliopisto Rääkkylä Folk ry JyväsRiihi ry Rääkkylän 4H Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisfoorumi Rääkkylän kunta Kainuun 4H-piiri Rääkkylän yrittäjäyhdistys ry Kainuun Nuotta ry Saimia ammattikorkeakoulu Kantri ry Saksan maaseutuverkostoyksikkö Karelia-ammattikorkeakoulu - Biotalouden keskus SataKylät Karhuseutu ry Savonia AMK Kasvinsuojeluseura Seurakunnat Kaupan liitto Suomen aluetutkimus FAR Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Suomen evankelis-luterilainen kirkko Kehittämisyhdistys Sepra ry Suomen Keksijäin Keskusliitto Kehittämisyhdistys Viisari ry Suomen Kuntaliitto ja kunnat Keski-Karjalan Jetina Suomen Kylätoiminta ry Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Suomen Ympäristökeskus Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Keskipiste-Leader ry Suomen Yrittäjät ry KOKO - Luovien alojen verkosto Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Kouvola Innovation Oy Svensk Byaservice Kouvolan kaupunki, kaupunkikehitys TAK Oy Kuntaliitto Tammelan kunta Kuudestaan ry Tammelan Kylät ry Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry TEM Kylä välittää -hanke Teurastamo-osuuskunnat Kyläasiamiehet Tunturi-Lapin Kehitys Ry Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Työtehoseura Kymenlaakson Virkistysalueyhdistys ry Uudenmaan ELY-keskus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Uutispuuro Kymenlaakson kylät ry Vaara-Karjalan LEADER ry Kymenlaakson liitto Walesin maaseutuverkostoyksikkö Kärki-Leader ry Varpasalo-Oravisalon kyläyhdistys Lappeenrannan kaupunki Varsin Hyvä ry Lappeenrannan teknillinen yliopisto Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Latvian Rural Advisory and Training centre Varsinais-Suomen kylät ry Leader Åland Veej’jakaja ry Liiveri ry Vesuri-ryhmä ry Linnaseutu ry Wirma Lappeenranta Oy Lounais-Suomen ympäristökeskus Viron maaseutuverkostoyksikkö LounaPlussa ry YHYRES - Kehittämisyhdistys ry Luonnontuotealan teemaryhmä Ykkösakseli ry Luova Suomi Ylä-Savon Veturi ry Luova Tampere Ympäristöhankkeet Lähiruoka- ja luomuohjelmat Ympäristöministeriö Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Ypäjän kunta Länsi-Uudenmaan kylät YTR kulttuuriteemaryhmä Lönnrot-instituutti YTR RuokaSuomi-teemaryhmä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus YTR yrittäjyyden teemaryhmä Maa ja kotitalousnaiset Ålands Hushållningssällskap Maakuntaliitot Ålands Landsbygdscentrum Yhteensä 225 kpl MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 41 Liite 5. Maaseutuverkostoyksikön ostopalvelusopimustoimittajat 2007–2014 Ambientia Oy Net Effect Oy Anvia Yrityspalvelut Oy Oulun yliopisto Aranu Oy P&A Self Control Oy BirdLife Suomi ry Päijänne-Leader ry Business Arena Oy Raakel Lignell Tmi Capful Oy Ramboll Management Consulting Contum Oy Recommended Finland Oy Demos ry Rural Economy Research Center (Viro) Envitecpolis Oy Salaojayhdistys ry E-P ELY-keskus SEAMK FoReal Tmi SEDU Aikuiskoulutus Frami Oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Helsingin yliopisto Staart Oy Innolink Research Oy Sunprofile Oy Interactive Partners Oy Suomen 4-H liitto Kajaanin Yliopistokeskus Suomen Kylätoiminta ry Kasvinsuojeluseura ry Talebox Kevi Consulting Oy Tamora Oy Koodiviidakko Oy Tampereen yliopisto Kvanttimestari Oy Tapahtumantekijät Oy Lakiasiaintoimisto Siro TiKe Lassila & Tikanoja Oyj Tilastokeskus Lihateollisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto L-S Ympäristökeskus TV-Kasvo Oy Luomuliitto ry Vaasan yliopisto Maahenki Oy Wave Productions Tmi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Videcam Oy Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry Viestintätoimisto VCA Oy Maaseudun sivistysliitto V-S ELY-keskus MacWell Creative Oy Wulff Oy Ab MAK Media Oy Österbottens svenska lantbruksskällskap rf Markkinamedia Oy MDI Public Oy Yhteensä 67 kpl Mediatuotanto Amigos Oy Meltwater News Oy Multiprint Oy 42 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Liite 6. Maaseutuverkoston koulutukset ja tapahtumat, paikkakunnat 2008–2014 Alahärmä Alajärvi Ala-Temmes Alavus Asikkala Espoo Eura Evo Forssa Haapavesi Halikko Halsua Hamina Hammaslahti Hauho Hausjärvi Helsinki Hirvensalmi Hollola Huittinen Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Isokyrö Jalasjärvi Joensuu Jokioinen Juankoski Juva Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kajaani Kalajoki Kannonkoski Kannus Karvia Kauhajoki Kauhava Kaustinen Kauttua Kemi Kemiö Kempele Keuruu Kitee Kittilä Kiuruvesi Kokkola Kolari Korppoo Kotka Kouvola Kuhmo Kullaa Kuopio Kuortane Kurikka Kuusamo Kuusankoski Kälviä Kärkölä Köyliö Lahti Laitila Lammi Lappeenranta Lapua Laukaa Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Luumäki Maaninka Maarianhamina Mikkeli Mustasaari Mäntsälä Mänttä Naantali Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nurmes Oripää Oulu Oulunsalo Padasjoki Pallas Paltamo Parainen Parikkala Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Peräseinäjoki Pieksämäki Pietarsaari Piikkiö Pori Porvoo Posio Punkaharju Puumala Pyhäntä Raahe Raasepori Rantasalmi Renko Rovaniemi Ruka Ruukki Räyrinki Rääkkylä Saarijärvi Saariselkä Salo Sastamala Savonlinna Seinäjoki Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Sodankylä Somero Sonkajärvi Sotkamo Suomussalmi Suonenjoki Taipalsaari Taivalkoski Tammela Tampere Tarvaala Tervola Teuva Toholampi Tornio Turku Tyrnävä Töysä Ullava Vaasa Vantaa Varkaus Vesilahti Veteli Vieremä Vihtijärvi Vuokatti Vuonislahti Vääksy Ylihärmä Yli-ii Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylläs Ylöjärvi Ähtäri MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 Eniten tapahtumia on järjestetty seuraavilla paikkakunnilla: 1.Helsinki 51 2.Tampere 38 3. Oulu28 8. 4.Seinäjoki 27 5.Jyväskylä 17 6.Hämeenlinna 15 7.Kuopio 14 8. Vaasa 14 9.Rovaniemi 13 10.Pori 12 43 Liite 7. Maaseutuverkostotoiminnan rahoitustoteuma 2007–2014 Tilanne 23.2.2015 Liite 7. Maaseutuverkostotoiminnan rahoitustoteuma 2007-2014 Maaseutuverkoston rahoituksen jakauma Perustamiskulut 950 295 Toimintasuunnitelman Maaseutuverkostonkulut rahoituksen jakauma Perustamiskulut Yhteensä Toimintasuunnitelman kulut Yhteensä Maaseutuverkoston toiminnan kulujakauma 10 803 352 Palkkauskulut Maaseutuverkoston toiminnan kulujakauma Matkakulut Palkkauskulut Ostopalvelut Matkakulut Tiedotus Ostopalvelut 2 903 933 950 295 10 803 352 11 753 647 11 753 647 592 703 2 903 933 592 703 938 817 2 876 493 938 817 Tiedotus Koulutukset Koulutukset Hyvät käytännöt Hyvät käytännöt Kv-yhteistyö Kv-yhteistyö Muut Muutkulut kulut 1 695 501 2 876 493 1 264 477 1 264 477 Yhteensä Yhteensä 11 753 647 11 753 647 1 695 501 953 012 953 012 528 711 "& 528 711 & "& #& "& !& #& !& 44 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU 47 Liite 8. Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokoonpanot vuosina 2007–2014 (varajäsenet suluissa) Maaseutuverkoston ohjausryhmä: Toimikausi 3.9.2007–31.12.2009 Puheenjohtaja: Esko Juvonen, maatalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: Tiina Malm, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö (Virva Terho, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö) Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö (Salla Rossi, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö) Leena Tenhola, ylijohtaja, Maaseutuvirasto (Olli-Pekka Peltomäki, osaston johtaja, Maaseutuvirasto) Juha Ruippo, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (Ismo Partanen, kehittämispäällikkö, Suomen Yrittäjät) Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf (Bettina Selander, tiedottaja, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf) Henrik Ingo, johtaja, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund (Jouko Kostamo, tulosalueen päällikkö, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry (Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi) Tuula Säynätmäki, osastopäällikkö, Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus (Juha Niemelä, osastopäällikkö, Keski-Suomen TE-keskus) Asko Peltola, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto ry (Anne Pesola, ohjelmapäällikkö, Keski-Pohjanmaan liitto) Pertti Sevola, johtaja, Länsi-Suomen ympäristökeskus (Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Hämeen ympäristökeskus) Paavo Mattila, toiminnanjohtaja, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry (Sinikka Koivumäki, toiminnanjohtaja, Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry) Hilkka Vihinen, professori, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT (Päivi Eskelinen, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Jyväskylän riistanja kalantutkimus) Christell Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Leif Franzell, rahoituskäsittelijä, Ahvenanmaan maakunnan hallitus) Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry (Niklas Ulfvens, toimintaryhmän toiminnanjohtaja, Svenska Studiecentralen) Katariina Pylsy, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry Liisa Niilola, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry (Eeva Nurmi, puheenjohtaja, ProAgria, Häme) Eero Uusitalo, pääsihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (Ritva Pihlaja, teemaryhmän sihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Päivi Kujala, johtaja, Maaseutuverkostoyksikkö Sihteeri, Hanna Lilja, verkostosihteeri, Maaseutuverkostoyksikkö MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 45 Maaseutuverkoston ohjausryhmä: Toimikausi 21.1.2010–31.1.2012 Puheenjohtaja: Pekka Tahvanainen, yksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Jäsenet: Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö (Virva Terho, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö) Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö (Leena Anttila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö) Petra Stenfors, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö (Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö) Leena Tenhola, ylijohtaja, Maaseutuvirasto (Olli-Pekka Peltomäki, osaston johtaja, Maaseutuvirasto) Päivi Kujala, yksikönjohtaja, maaseutuverkostoyksikkö (Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, maaseutuverkostoyksikkö) Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto (Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Vuokko Mähönen, suunnittelija, Pohjois-Savon ELY-keskus (Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus) Juha Ruippo, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (Janne Pesonen, kehittämispäällikkö, Suomen Yrittäjät ry) Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf (Mia Wikström, tiedottaja, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf) Hannu Linjakumpu, yksikönpäällikkö, Lapin ELY-keskus (Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Tiina Valjus, hankekoordinaattori, Keski-Pohjanmaan liitto (Samu Rötkönen, erikoissuunnittelija, Lapin liitto) Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun Leader-yhdistys (Jouni Korhonen, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader-yhdistys) Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi (Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi) Hilkka Vihinen, professori, maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, MTT (Päivi Eskelinen, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus) Christell Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Leif Franzell, rahoituskäsittelijä, Ahvenanmaan maakunnan hallitus) Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry (Niklas Ulfvens, kehittämis- ja elinkeinopäällikkö, Pohjanmaan liitto; syyskuusta lähtien Heikki Konsala, Leader-asiamies, Suomen kylätoiminta ry)) Markku Mäkelä, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry (Martti Kivivuori, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät ry) Liisa Niilola, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry (Eeva Nurmi, puheenjohtaja, ProAgria, Häme) Eero Uusitalo, pääsihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (Ritva Pihlaja, teemaryhmän sihteeri, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Lassi Uotila, johtaja, ProAgria Pirkanmaa (Henrik Ingo, johtaja, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund) Sihteeri Sanna Puumala, verkostosihteeri, maaseutuverkostoyksikkö 46 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Maaseutuverkoston ohjausryhmä: Toimikausi 1.2.2012–30.6.2014 Puheenjohtaja: Pekka Tahvanainen, yksikön päällikkö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Varapuheenjohtaja: Taina Vesanto, yksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö Jäsenet: Virva Terho, maaseutuekonomisti, maa- ja metsätalousministeriö (Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö) Päivi Kujala, yksikönjohtaja, maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö (Teemu Hauhia, verkostovalmentaja, maaseutuverkostoyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö) Leena Anttila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö (Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö) Laura Jänis, maaseutuylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö (Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö) Hilkka Vihinen, professori, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (Tuomas Perheentupa, kehittämisjohtaja, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä) Esko Leinonen, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto (Markus Lounela, yksikönjohtaja, Maaseutuvirasto) Hannu Linjakumpu, yksikönpäällikkö, Lapin ELY-keskus (Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Vuokko Mähönen, maatalouden ympäristöasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus (Irmeli Ahtela, ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus) Stefan Bäckman, maatalousekonomisti, Pellervon taloustutkimus (Tuija Mononen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto / Maaseudun uusi aika -yhdistys) Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu (Henrik Ingo, johtaja, ProAgria, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap) Seppo Ojala, taloustirehtööri, Birdlife Suomi (Irina Herzon, filosofian tohtori, Birdlife Suomi) Jyrki Kuva, ohjelmapäällikkö, Etelä-Savon liitto (Satu Sikanen, erikoissuunnittelija, Etelä-Karjalan liitto) Antero Lehikoinen, toiminnanjohtaja, Joensuun seudun Leader-yhdistys (Hannele Pyykkö, toiminnanjohtaja, Vaara-Karjalan Leader-yhdistys) Minna-Mari Kaila, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry (Kaarina Jokinen, talouspäällikkö, Suomen Yrittäjät ry) Rikard Korkman, asiamies, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf (Johan Åberg, tutkimuspäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry) Christel Lindholm, koordinaattori, Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Leila Lindström, ohjelmavastaava, Ahvenanmaan maakunnan hallitus) Päivi Kiviranta, johtaja, Hämeen 4H-piiri (Harri Mäenpää, johtaja, Satakunnan 4H-piiri) Peter Backa, erityisasiantuntija, Svenska studiecentralen (Risto Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry) Hannele Liimatta, projektipäällikkö, Sysmän kunta, Maaseudun Kehittäjät ry (Pertti Iivanainen, maaseutusihteeri, Liperin kunta, Maaseudun Kehittäjät ry) Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto (Jarkko Huovinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Sihteeri Sanna Puumala, verkostosihteeri, maaseutuverkostoyksikkö, MMM, 1.2.2012–28.10.2012 Sihteeri Elisa Keskinen, verkostosihteeri, maaseutuverkostoyksikkö, MMM, 6.11.2012–31.12.2012 Sihteeri Maria Härkönen, taloussuunnittelija, maaseutuverkostoyksikkö, MMM, 2.1.2013–31.12.2014 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU | Suomen maaseutuverkosto 2014 47 Liite 9. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö 2007–2014 Maaseutuverkostoyksikön johtaja, agronomi, MMM Päivi Kujala, 01.06.2007–28.02.2015 Verkostosihteeri, HTM Hanna Lilja 29.10.2007–29.05.2010 Verkostokoordinaattori, HTM 01.11.2013–31.12.2014 Verkostotiedottaja, FM Kirsi Hakoniemi 01.11.2007–31.12.2014 Verkostovalmentaja, KTM Teemu Hauhia 08.10.2007–31.12.2014 Verkostoasiamies, metsänhoitaja MMM Juha-Matti Markkola 01.11.2007–31.12.2014 Nätverksombudsman, Hum. kand. Hans Bergström 01.10.2007–31.12.2014 Hallintolakimies varatuomari Satu Ylisiurua, Maaseutuvirastolta ostopalveluna hallintolakimiehen palvelut, 40 % työaika 17.09.2007–31.12.2009 Verkostosihteeri, KTM Sanna Puumala 18.05.2009–28.10.2012 Määräaikainen suunnittelija, FM, Juhani Niemelä 20.01.2011–19.07.2011 Verkostosihteeri, VM Elisa Keskinen 06.11.2012–11.01.2013 Krista Laurila, FM Hanna Liljan sijaisena 14.06.2010–16.09.2012 Määräaikainen suunnittelija, FM Kati Ylisalo 24.09.2012–30.11.2012 Verkostokoordinaattori KTM Lauri Hyttinen, 10.12.2012–28.10.2013 Verkostovalmentaja 22.09.2014–31.12.2014 Taloussuunnittelija, tradenomi Maria Härkönen 02.01.2013–28.02.2015 Maaseutuverkostoyksikön harjoittelijat 2007–2014 48 Valtionhallinnon harjoittelija, Niklas Holmberg, Turun yliopisto 18.05.–15.08.2009 Valtionhallinnon harjoittelija, Hanna-Leena Juntti, Jyväskylän yliopisto 03.05.–31.08.2010 Osa-aikainen suunnittelija Mikko Mustakallio, agronomi MMM 12.03.–05.11.2010 Valtionhallinnon harjoittelija, Sanni Kivipelto, Jyväskylän yliopisto 03.05.–31.08.2011 Valtionhallinnon harjoittelija, Viivi Lakkapää, Vaasan yliopisto 03.05.–31.08.2011 Pirita Nurmi, treenihanke, työssäoppiminen, Seinäjoen AMK 27.04.–23.08.2012 Hanna Sipilä, kirjanpidon harjoittelija, koulutuskeskus Sedu 25.10.–20.12.2012 Valtionhallinnon harjoittelija, Virpi Itävaara, Vaasan yliopisto 02.05.−31.08.2013 Valtionhallinnon harjoittelija, Benjamin Heikkinen, Vaasan yliopisto 02.05.−31.08.2013 Valtionhallinnon harjoittelija, Jenni Rinta-Piirto Helsingin yliopisto 05.05.–31.08.2014 Valtionhallinnon harjoittelija Ville Mäkinen Vaasan yliopisto 05.05.−31.08.2014 Suomen maaseutuverkosto 2014 | MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maaseutuverkoston muodostavat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun Toimijoita voivat olla esimerkiksi yksittäiset ihmiset, yrittäjät, yhdistykset, neuvonta- tai etujärjestöt. maaseutuverkostoyksikkö PL 405, 60101 Seinäjoki www.maaseutu.fi Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy | 2015 FI | helmikuu 2015 kehittämisohjelmien toimijat.
© Copyright 2024