PELTOVALVONTAOHJE 2015
Dnro 1256/55/2015 PELTOVALVONTAOHJE 2015 Voimassa 17.6.2015 alkaen. 1 YLEISTÄ VALVONNOISTA ................................................................................................................. 5 1.1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT ............................................................................................................ 5 1.2 Ilmoitukset laiminlyönneistä muille viranomaisille ................................................................ 6 1.3 Tarkastusoikeus ja oikeudet maataloushallinnon tietojärjestelmiin ...................................... 6 1.4 Yhteistoiminta-alueiden rooli valvonnassa ............................................................................. 8 1.5 Valvontavelvoite ja otannat .................................................................................................... 8 1.5.1 Pinta-alaperusteiset tuet ................................................................................................ 9 1.5.2 Eläintuet ........................................................................................................................ 10 1.5.3 ELY-keskuksen oma otanta ........................................................................................... 11 1.6 Paikalla tehtävät tarkastukset............................................................................................... 12 1.7 Valvonnan estäminen ........................................................................................................... 13 1.8 Rikosepäilyt ........................................................................................................................... 14 1.8.1 Eläinsuojelurikokset ja -rikkomukset ............................................................................ 14 1.9 Valvontatietojen tallennuksen tarkastus ja varmennus ....................................................... 14 1.10 Valvonta-asiakirjojen säilytys ja julkisuus ............................................................................. 15 2 MUUTOKSENHAKU TUKIPÄÄTÖKSEEN ......................................................................................... 15 3 TOIMINTAOHJEET HANKALIIN VALVONTATILANTEISIIN ............................................................... 16 3.1 Virka-avun käyttö .................................................................................................................. 16 3.2 Varautuminen ja toiminta ongelmatilanteissa ..................................................................... 16 3.3 Tiedottaminen....................................................................................................................... 17 TILAKÄYNTIIN VALMISTAUTUMINEN 4 VALVONTA-AJOT JA VALVOTTAVAT TUET..................................................................................... 17 5 TILAKÄYNNIN VALMISTELU ........................................................................................................... 18 6 7 5.1 Ennen tilakäyntiä selvitettävät asiat ..................................................................................... 19 5.2 Valvonnasta ilmoittaminen ja valvontakäynti ...................................................................... 19 VALVONTA-ASIAKIRJAT ................................................................................................................. 20 6.1 Tarkistuslistat ........................................................................................................................ 21 6.2 Viljelijälle toimitettava valvontapöytäkirja ........................................................................... 21 VALVONTAKARTAT ........................................................................................................................ 22 7.1 Valvontakarttojen ulkoasu .................................................................................................... 23 PINTA-ALAVALVONTA 8 LOHKOJEN HALLINTA .................................................................................................................... 25 1 9 PINTA-ALOJEN VALVONTA ............................................................................................................ 25 9.1 Peruslohko ............................................................................................................................ 26 9.2 Kasvulohko ............................................................................................................................ 27 9.2.1 Kasvulohkojen mittaaminen ......................................................................................... 27 9.2.2 Samaan kasvulohkoon todettavat kasvit ...................................................................... 28 9.3 Hyväksyttävät ojat ................................................................................................................ 28 9.3.1 Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan ............................................... 28 9.3.2 Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan ................................................. 29 9.3.3 Puustoisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen ojista ................................... 29 9.4 Tukeen kelpaamattomat alueet ............................................................................................ 30 9.4.1 Tilapäisesti viljelemätön alue ........................................................................................ 31 9.4.2 Maatalousmaan säilyttäminen laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa kunnossa .... 31 9.4.3 Viljelemätön alue .......................................................................................................... 33 9.5 Viljelytekniset päisteet .......................................................................................................... 33 9.6 Hoito- ja ajokäytävät puutarhakasveilla ............................................................................... 33 9.7 Sopimusten pinta-alavalvonta .............................................................................................. 34 TUKIEHTOJEN VALVONTA 10 AKTIIVIVILJELIJÄ ........................................................................................................................ 35 11 SUORAT TUET ............................................................................................................................ 37 11.1 Viherryttämistuki .................................................................................................................. 38 11.2 Peltokasvipalkkio................................................................................................................... 40 11.3 Nuoren viljelijän tuki (EU) ..................................................................................................... 41 12 KANSALLISET PELTOTUET .......................................................................................................... 42 13 LUONNONHAITTAKORVAUS JA KOROTUS ................................................................................ 43 13.1 LHK:n hoidetun viljelemättömän pellon enimmäisala .......................................................... 43 13.1.1 Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ................................................................. 43 14 SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROITETTU TUKI ........................................... 44 15 YMPÄRISTÖKORVAUS ............................................................................................................... 46 15.1 Yleistä .................................................................................................................................... 46 15.2 Ympäristösitoumuksen Vähimmäisvaatimukset................................................................... 47 15.3 Ravinteiden tasapainoinen käyttö ........................................................................................ 49 15.4 Lohkokohtaiset toimenpiteet................................................................................................ 55 15.4.1 Lietelannan sijoittaminen peltoon ................................................................................ 55 15.4.2 Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen .................................................... 57 2 15.4.3 Valumavesien hallinta ................................................................................................... 59 15.4.4 Ympäristönhoitonurmet ............................................................................................... 60 15.4.5 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla .............................. 67 15.4.6 Peltoluonnon monimuotoisuus .................................................................................... 70 15.4.7 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu ........................................................... 76 15.4.8 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ......................................................................... 79 16 YMPÄRISTÖSOPIMUKSET .......................................................................................................... 81 16.1 Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema ................................................................ 81 16.2 Kosteikkojen hoito ................................................................................................................ 83 17 LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUS ........................................................................ 84 18 TÄYDENTÄVÄT EHDOT .............................................................................................................. 88 18.1 Valvottavat vaatimukset ....................................................................................................... 88 VALVONTAKORJAUKSET KARTALLA 19 KASVULOHKOMITTAUSTEN TALLENTAMINEN ........................................................................ 107 19.1 Valvonnassa käytettävät mittapoikkeamat ja -laitteet ....................................................... 107 19.2 Kehämitan määrittäminen .................................................................................................. 109 20 20.1 21 PERUSLOHKOKORJAUKSET...................................................................................................... 113 Huomioitavaa korjauspyynnön tekemisessä ...................................................................... 113 PELTOLOHKOREKISTERIVALVONTA ......................................................................................... 115 VALVONTATULOS JA SEURAAMUKSET 22 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN SEURAAMUKSET ............................................................................ 116 22.1 Laiminlyöntien arvioiminen ................................................................................................ 116 22.2 Viljelijän kuuleminen laiminlyönnin tapauksessa ............................................................... 118 22.3 Lopullinen pöytäkirja .......................................................................................................... 118 23 PINTA-ALAVIRHEISTÄ AIHEUTUVAT SEURAAMUKSET ............................................................ 119 24 VIHERRYTTÄMISEN SEURAAMUKSET ...................................................................................... 121 25 YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SEURAAMUKSET ........................................................................... 122 25.1 Perustason seuraamukset ................................................................................................... 122 25.2 Ravinteiden tasapainoisen käytön seuraamukset .............................................................. 124 25.3 Lohkokohtaisten toimenpiteiden seuraamukset ................................................................ 128 26 YMPÄRISTÖSOPIMUSTEN TUKIEHTOJEN SEURAAMUKSET .................................................... 129 27 KANSALLISTEN TUKIEN SEURAAMUKSET ................................................................................ 132 3 28 VALVONTATULOKSEN LASKEMINEN ....................................................................................... 132 28.1 Kasvilajiryhmät ja tukityypit ................................................................................................ 132 28.2 Kasvilajin vaikutus valvontatulokseen ................................................................................ 134 28.3 Seuraamusten laskentajärjestys ......................................................................................... 134 28.4 Maatalousmaan ilmoittamisvelvoite .................................................................................. 134 28.5 Ilmeisen virheen ja poikkeuksellisten sääolojen huomioiminen valvonnassa.................... 135 28.6 Tuen takaisinperintä ja seuraamukset aiemmille vuosille .................................................. 135 Liitteet................................................................................................................................................. 142 Säädösluettelo .................................................................................................................................... 142 VALVONNAN KASVIKOODI T......................................................................................................... 144 4 1 YLEISTÄ VALVONNOISTA Tässä ohjeessa kerrotaan Maaseutuviraston (Mavi) ohjeistamien viljelijätukien ja täydentävien ehtojen ”ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset” sekä ”pysyvän laitumen säilyttäminen” ehdonalojen valvonnoista. Evira vastaa ”kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys” sekä ”eläinten hyvinvointi” ehdonalojen valvonnasta. Ohjeen yleinen osio käsittelee sekä pelto- että eläintukien valvontaa. Muilta osin ohjeet on pelto- ja eläintukien osalta eriytetty ja ne on rakennettu valvontaprosessin etenemisen mukaisesti. Nämä ohjeet korvaavat aiemmat eläin- ja peltovalvonnasta annetut ohjeet. Ohje ei kata kaikkia valvontatilanteita, vaan tarkastajan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä Maviin. Viljelijätukien valvonnoissa tarkastetaan Euroopan unionin (EU) suoria tukia ja ohjelmatukia sekä kansallisia tukia koskevat tukiehdot. Tuella tarkoitetaan tukia, korvauksia, palkkioita ja sopimuksia. Suorilla tuilla tarkoitetaan EU:n kokonaan rahoittamia tukia, joita ovat: - perustuki - viherryttämistuki - nuoren viljelijän tuki - peltokasvipalkkio - nautapalkkio - lypsylehmäpalkkio - uuhipalkkio - kuttupalkkio - teuraskaritsa ja –kilipalkkio Ohjelmatuilla tarkoitetaan EU:n osittain rahoittamia tukia, joita ovat: - ympäristökorvaus - luonnonhaittakorvaus + korotus - luonnonmukaisen tuotannon korvaus - eläinten hyvinvointikorvaus Kansallisilla tuilla tarkoitetaan Suomen kokonaan rahoittamia tukia, joita ovat: - yleinen hehtaarituki - pohjoinen hehtaarituki - nuorten viljelijöiden tuki - sokerijuurikkaan kansallinen tuki - kansalliset kotieläintuet naudoista, lampaista, vuohista ja hevosista - tuotannosta irrotettu sika- ja siipikarjatalouden tuki 1.1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Täydentävät ehdot koskevat tuenhakijan kaikkea maatalousmaata ja maatalouden harjoittamista ja niiden noudattaminen on vaatimuksena kaikissa EU:n kokonaan ja osittain rahoittamissa tuissa. Täydentäviä ehtoja pitää noudattaa koko kalenterivuoden ajan (1.1.–31.12.)1. Myös maatalousmaalla, jota käytetään muuhun kuin maataloustoimintaan, on noudatettava täydentäviä 1 Asetus (EU) N:o 1306/2013 artikla 97.1 5 ehtoja. Kun lohkon hallinta muuttuu ja lohkon vastaanottaja on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna, hän on vastuussa siirtyneen lohkon osalta täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta kun lohko on hänen hallinnassaan. Jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen siirtyneellä lohkolla on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla. Täydentävien ehtojen oppaassa (www.mavi.fi tai www.evira.fi ) kerrotaan täydentävien ehtojen vaatimuksista tarkemmin. Valvonnasta on annettu valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta (7/2015). Yhteisölainsäädännössä täydentävistä ehdoista ja niiden valvonnasta on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 sekä komission asetuksissa (EU) N:o 640/2014 ja (EU) N:o 809/2014. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset on kansallisesti säädetty valtioneuvoston asetuksella 4/2015. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä lakisääteiset hoitovaatimukset jaetaan seuraaviin osioihin, joita kutsutaan ehdonaloiksi: ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (indikaattoriryhmä 1-4) kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys eläinten hyvinvointi pysyvän laitumen säilyttäminen (indikaattoriryhmä 5). 1.2 ILMOITUKSET LAIMINLYÖNNEISTÄ MUILLE VIRANOMAISILLE Havaitut lainsäädännön rikkomukset ilmoitetaan mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen lainsäädännöstä vastaaville viranomaisille lomakkeella 182 (saatavilla Aitasta). Esimerkiksi nitraattiasetuksen rikkomukset ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja epäillyt eläinten hyvinvointi-indikaattorin laiminlyönnit aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Jos eläimiä epäillään hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain (247/1996) tai sen perusteella annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnoista on välittömästi ilmoitettava toimivaltaiselle kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille. Kunnan maaseutuviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä. Ilmoituksesta tulee ottaa kopio ELY-keskukselle. Nitraattiasetuksen, luontodirektiivin tai lintudirektiivin laiminlyönneistä toimivaltaiselta ympäristöviranomaiselta lausunto laiminlyönnin arvioimiseksi. 1.3 voidaan pyytää TARKASTUSOIKEUS JA OIKEUDET MAATALOUSHALLINNON TIETOJÄRJESTELMIIN Tarkastusoikeus Viljelijätukien tarkastusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskus). Ahvenanmaan maakunnassa kansallisten ja EU:n suorien tukien osalta tarkastusoikeus on Ahvenanmaan valtionvirastolla.2 Täydentävien ehtojen tarkastusoikeus on ELY-keskuksilla ja aluehallintovirastoilla (AVI). Toimivaltaisella ympäristöviranomaisella on oikeus tarvittaessa osallistua nitraattiasetuksen sekä luonto- ja lintudirektiivin tarkastukseen. Toimivaltaisia ympäristöviranomaisia ovat ELY-keskuksen 2 Laki 192/2013 24 § 6 Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ahvenanmaalla täydentävien ehtojen tarkastusoikeus on Ahvenanmaan valtionvirastolla ja maakuntahallituksella. Valvontaa suorittavat viranomaiset tarkastavat, että tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset täyttyvät. Maatalouden tukien toimeenpanosta annettu laki (192/2013) säätää valvontaan osallistuvien oikeuksista ja vastuista. Tarkastustoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Valvontaa ei saa suorittaa eikä valvonnassa voi olla läsnä esteellinen henkilö3. Virkamiehen toiminnan on oltava riippumatonta ja puolueetonta. Viljelijätukihakemusten ja eräiden ELY-keskuksiin toimitettavien tukihakemusten käsittelyn hallinnollisissa ohjeissa (dnro 591/55/2013) on annettu tehtävien hoitamiseen liittyviä menettelyohjeita. ELY-keskuksen oman henkilöstön maatilojen valvonnan järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarkastajien esteettömyyteen ja riippumattomuuteen. Maaseutu- ja energiayksikön henkilöstön maatilojen valvonta on suoritettava toisen ELY-keskuksen toimesta. Tämä vaatimus koskee myös kasvukauden ulkopuolella tehtäviä ympäristökorvauksen kasvipeitteisyys- ja talviaikaisia asiakirjavalvontoja. Tarkastajan on valvontakäynnin yhteydessä esitettävä tuensaajalle valvontapassi tai valtakirja, mikäli sitä pyydetään nähtäväksi. Maaseutuviraston valvontaosasto myöntää valvontapassin virkasuhteessa tai pidempiaikaisessa (vähintään vuoden) määräaikaisessa virkasuhteessa olevalle ELY-keskuksen virkamiehelle4. Lyhytaikaisten, määräaikaisesti (alle vuoden) palkattujen tarkastajien tarkastusvaltuudet myöntää valtakirjalla ELY-keskus. Valvontapassin ja valtakirjan haltijan edellytetään perehtyvän hyvin tukihallinnon toimeenpanoon ja osallistuvan tarkastuksiin valvontaryhmän vastuullisena henkilönä. Jos virkamiehen tehtävät muuttuvat tai hän siirtyy muihin tehtäviin, valvontapassi on palautettava Maaseutuviraston valvontaosastolle. Virkamiehen virkavapauden aikana passi on säilytettävä ELYkeskuksessa. Tarkastusvaltuudet on lakkautettava ja passi tai valtakirja on perittävä takaisin, mikäli väärinkäytöksiä ilmenee. Väärinkäytöksistä on ilmoitettava Maaseutuvirastoon. Oikeudet tietojärjestelmiin ELY-keskuksen valvontahenkilöstön tehtävien ja sijaisten määrittely on tehtävä maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Käyttöoikeuksien myöntämisessä täytyy huomioida tehtävien eriyttäminen. ELY-keskuksen henkilöstön tarvitsemat käyttöoikeudet haetaan sähköisesti Pääsynhallintajärjestelmässä. Tarvittaessa käyttöoikeudet voidaan hakea myös toisen ELY-keskuksen alueelle (esim. virka-apu). Tällöin hakijan oma esimies puoltaa hakemuksen, mutta Mavin käytöntuki pyytää oikeuksien hyväksymiseen luvan siitä ELY-keskuksesta, jonka alueelle oikeuksia on haettu. Lisätietoa Pääsynhallinnasta ja oikeuksien hakemisesta löytyy Aitasta. ELY-keskuksen on pidettävä käyttöoikeuksia ajan tasalla. Yksikön päällikön tulee passivoida Pääsynhallinnassa käyttöoikeudet (tai käyttäjätunnukset) sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät enää ole niihin työtehtävien puolesta tai muiden syiden johdosta oikeutettuja. 3 4 Laki 434/2003 27 § ja 28 § Laki 192/2013 28 § 7 1.4 YHTEISTOIMINTA-ALUEIDEN ROOLI VALVONNASSA Maaseutuelinkeinoviranomainen tekee hallinnolliset tarkastukset kaikkiin yhteistoiminta-alueen (YTA-alue) käsittelemiin viljelijätukihakemuksiin. Maaseutuelinkeinoviranomaisen on ilmoitettava ELY-keskukselle valvontaan ne hakemukset, joissa epäselvän asian tarkastamiseksi tarvitaan tilakäynti. Suorien tukien ja ohjelmatukien valvonnasta ei voi vastata henkilö, joka on ottanut vastaan tai käsitellyt hakemuksen. Maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi suorittaa ELY-keskukselle delegoitua valvontatehtävää. 1.5 VALVONTAVELVOITE JA OTANNAT Tilat valitaan paikalla tehtäviin tarkastuksiin keskitetysti Mavin määrittämillä otannoilla, jotka voidaan jakaa kolmeen eri osaan, pelto-otantoihin, eläinotantoihin ja täydentävien ehtojen otantoihin. - Pelto-otanta: Otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki pinta-alaperusteiset tuet, joita viljelijä on hakenut. Jos tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa ”ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset” sekä ”pysyvän laitumen säilyttäminen” ehdonalojen osalta, laajennetaan valvonta koskemaan kyseistä täydentävien ehtojen vaatimusta ja tila viedään ELY-keskuksen omalle otannalle. Osalle pelto-otantaan valituista tiloista tehdään myös täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonta tai täydentävien ehtojen rehut ja kasveista saatavat elintarvikkeet valvonta, joiden otannoista Evira vastaa. - Täydentävien ehtojen otanta peltovalvonnan yhteydessä: Otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki pinta-alaperusteiset tuet, joita viljelijä on hakenut. Lisäksi valvotaan kaikilta tiloilta ”ympäristö, ilmastonmuutos ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset” sekä ”pysyvän laitumen säilyttäminen” ehdonalojen vaatimusten noudattaminen - Eläintukien valvontaotanta: otantaan valitulta tilalta valvotaan kaikki eläintuet, joita tila on hakenut. Jos tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa, laajennetaan valvonta koskemaan kyseistä täydentävien ehtojen vaatimusta. - Täydentävien ehtojen otanta eläinvalvonnan yhteydessä: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) vastaa täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin sekä eläinten hyvinvoinnin valvontaotannoista. Osalla eläintukien valvontaotantaan valituista tiloista valvotaan myös täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin vaatimuksien noudattaminen. Täydentävien ehtojen valvonnasta tulee tarvittaessa laajentaa myös eläintukien valvontaan. Otantaperusteet Tiloja valitaan valvontaan satunnaisesti sekä painotetusti. Satunnaisotannassa jokaisella tuensaajalla on yhtäläinen mahdollisuus tulla valituksi valvontaan. Painotetussa otannassa korostetaan joitakin riskitekijöitä, eli ositteita. Ositteiden perusteella tilalle lasketaan pisteitä. Valvontaan tulevat ne tilat, 8 jotka saavat pisteitä eniten. Myös ELY-keskukset voivat ottaa tiloja joko osittaiseen tai koko tilaa koskevaan valvontaan omalla otannalla. 1.5.1 PINTA-ALAPERUSTEISET TUET Yhtenäishakemuksen jättävistä tuensaajista on valvottava vähintään 5 % paikan päällä5. Lisäksi vuosittain täytyy valvoa 3 % viherryttämistoimenpiteistä vapautetuista tiloista. Näitä tiloja ei voida laskea mukaan perustuen valvontavelvoitteeseen.6Täydentävissä ehdoissa toimivaltaisen valvontaviranomaisen on vastuualansa vaatimusten ja standardien osalta valvottava vähintään 1 % tuensaajista, jotka hakevat jotakin EU:n suoraa tai ohjelmatukea7. Kansallisten tukien hakemuksista on valvottava vähintään 3 % paikan päällä8. Pelto-otannoissa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat: 1) Tilan hakemien tukien lukumäärä 2) Tilalla on peltoja, jotka rajoittuvat puroon tai muuhun vesistöön (2014 vuoden tieto kaikissa otannoissa) 3) Tila ei ole ollut kokotilavalvonnassa vuoden 2006 jälkeen 4) Tilalla on ollut ympäristötuen tukiehtoseuraamuksia 5) Tilalla on ollut pysyviä laitumia v. 2014 (tilatukiominaisuus B, v. 2014) 6) Tila on ilmoittanut v. 2014/2015 korkeintaan 2 kasvilajia 7) Tilalla on/on ollut monimuotoisuuspeltoja 8) Tilalla on ollut 1 ympäristötuen lisätoimenpide Viherryttämisestä vapautettujen tilojen otannassa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat: 1) Tilan hakemien tukien lukumäärä 2) Tilalla on peltoja, jotka rajoittuvat puroon tai muuhun vesistöön (2014 vuoden tieto kaikissa otannoissa) 3) Tila ei ole ollut kokotilavalvonnassa vuoden 2006 jälkeen 4) Tilalla on ollut ympäristötuen tukiehtoseuraamuksia 5) Tilan pinta-ala on laskenut alle 10 hehtaariin 6) Tilan pinta-ala on laskenut alle 15 hehtaariin 7) Tilalla on/on ollut monimuotoisuuspeltoja 8) Tilalla on ollut 1 ympäristötuen lisätoimenpide Täydentävien ehtojen otannassa käytössä olevat ositteet vuonna 2015 ovat: 1) Tilalla on ollut täydentävien ehtojen laiminlyöntejä viimeisimmässä Mavin valvonnassa 2013 tai 2014 2) Tilalla on peltoja, jotka rajoittuvat puroon tai muuhun vesistöön (2014 vuoden tieto kaikissa otannoissa) 3) Tilalla on ollut pysyviä laitumia v. 2014 (tilatukiominaisuus B, v. 2014) 4) Tilalla on/on ollut monimuotoisuuspeltoja 5 Asetus (EU) N:o 809/2014 artiklat 30 ja 33 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 31 7 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 68 8 VNa 444/2015 5 § 6 9 5) Tilalla on ollut ympäristötuen tukiehtoseuraamuksia 6) Tila on hakenut eläinperusteita tukea v. 2014/2015 Alla on esitetty vuoden 2015 otantojen suunniteltu aikataulu. Mikäli valvontavelvoitteet eivät niiden jälkeen täyty kaikkien tukien osalta, tehdään elokuussa vielä lisäotantoja. Velvoitteen täyttyminen tarkastellaan ELY-keskuksittain. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. otanta (satunnainen) vuoden 2014 hakemuksista huhtikuussa otanta (painotettu) vuoden 2014 hakemuksista huhtikuussa otanta (painotettu) 30.6. mennessä otanta (painotettu) viherryttämistoimenpiteistä vapautetuista tiloista 30.6. mennessä otanta (satunnainen) 30. 6. mennessä otanta (painotettu) kaukovalvonta 30.6 mennessä otanta (painotettu) myöhässä tallennetuista hakemuksista elokuussa Kuntien on tehtävä tukihakemusten tallennukset 18.6.2015 mennessä, jotta kyseisen vuoden hakemuksiin perustuvat otannat saadaan tehtyä. Perustuen otannassa olevista tiloista täytyy valvoa satunnaisesti 20 – 25 %. Loput voidaan ottaa valvontaan joko satunnaisella tai painotetulla otannalla. Nuoren viljelijän EU-tuessa ja peltokasvipalkkiossa ei ole asetettu rajoitteita riski- ja satunnaisotantojen suhteesta.9 Ohjelmatukien, viherryttämistuen ja täydentävien ehtojen otannassa olevista tiloista täytyy valvoa satunnaisesti 20 – 25 % ja painotetulla otannalla 75 – 80 %.10 Prosenttiosuudet tarkastellaan tukikohtaisesti. Valvontaan otettujen tilojen määrä ylittää hieman velvoitteen, jotta kaikissa tukityypeissä täyttyy vaadittu valvontavelvoite. Täydentäviä lisäotantoja voidaan tehdä, jos ELY-keskuksen eri tukityyppien valvontavelvoitteet eivät täyty suunnitelluilla otantamäärillä. Pinta-alatukien valvontavelvoitetta on nostettava ELY-keskuksen alueella, mikäli pinta-alaleikkauksia tai -sanktioita aiheutuu jonkin tuen osalta yli komission asettamien raja-arvojen11. Velvoitetta on korotettava myös silloin, kun ohjelmatukien ehtojen noudattamisessa havaitaan merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia.12 Täydentävien ehtojen valvontavelvoitteen lisäys tarkastellaan koko maan tasolla komission erillisen työasiakirjan mukaisesti13. Velvoitteen korottaminen kohdistuu aina seuraavana vuonna tarkastettavien tilojen kokonaismäärään14. 1.5.2 ELÄINTUET EU:n rahoittamia suoria eläintukia hakeneista tiloista on valvottava vähintään 5 % tuensaajista ja 5 % eläinmäärästä15. Eläinten hyvinvointikorvauksen saajista ja alkuperäisrotujen 9 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 34 Asetus (EU) N:o 809/2014 artiklat 34 ja 69 11 Komission valmisteluasiakirja DS/CDP/2015/02 12 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 35 13 Komission valmisteluasiakirja DS/2009/28 14 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 35 15 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 33 10 10 kasvattamissopimuksen tehneistä tiloista on valvottava vähintään 5 %. Kansallista kotieläintukea saavista tiloista on valvottava vähintään 3 %16. Valvontavelvoitteen täyttymisen varmistamiseksi valvottavien tilojen määrä ylittää hieman velvoitteen. Tällä varmistetaan tukikohtaisen valvontavelvoitteen täyttyminen. Valvontavelvoitteen täyttymistä tarkastellaan koko maan tasolla. EU-rahoitteisia eläintukia saavista tiloista otetaan valvontaan satunnaisesti 20 – 25 % tuensaajista. Loput valvottavista tiloista otetaan valvontaan painotetulla otannalla.17 Prosenttiosuuksia tarkastellaan tukikohtaisesti. Eläintukien otannoissa käytössä olevat ositteet riippuvat eläinlajista ja valvottavasta tuesta. Ositteita vuonna 2015 ovat mm.: - Ei aiempaa eläintuen valvontaa - Eläinrekisterin ilmoituksissa viiveitä (nauta, lammas, vuohi) - Korvauskorvamerkkejä ei ole tilattu valvontaa edeltävänä vuonna (nauta, lammas, vuohi) - Alkuperäisrotusopimus useammasta kuin yhdestä eläinlajista - Eläinten hyvinvointikorvauksessa sitoutunut vähintään kolmeen toimenpiteeseen EU-rahoitteisten tukien tukikohtaista valvontavelvoitetta on korotettava, jos valvonnassa havaitaan eläinmäärän tai tukiehtojen osalta merkittäviä noudattamatta jättämisiä. Valvontavelvoitteen lisäys kohdistuu seuraavan vuoden tarkastettavaan tilamäärään.18 1.5.3 ELY-KESKUKSEN OMA OTANTA ELY-keskus voi ottaa tiloja tarkastettavaksi omalla otannalla. Esimerkiksi ilmiantojen kautta tulleet tilat voidaan tarvittaessa ottaa omaan otantaan. Omalle otannalle otetut tilat voidaan tarkastaa joko kokonaan tai osittain. Osittain tarkastetuilta tiloilta voidaan tarkastaa esimerkiksi jokin yksittäinen tukiehto. Kokonaan valvotut tilat lasketaan mukaan valvontavelvoitteeseen. Kokonaan ja osittain valvotut tilat viedään omille valvonta-ajoilleen. Mikäli tilalla havaitaan puutteita täydentävien ehtojen noudattamisessa, on valvonta laajennettava myös täydentävien ehtojen valvonnaksi ja tila on vietävä täydentävien ehtojen oman otannan valvonta-ajolle. Täydentävien ehtojen oman otannan ajolle tallennetaan tilat, jotka on otettu täydentävien ehtojen valvontaan valvonnan laajentamisen tai ilmiannon vuoksi. Tiloilta valvotaan vain laiminlyödyn vaatimuksen osuus (esimerkiksi lanta-analyysi). Tilakäynnit on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Tarkastukseen otetaan kaikki lohkot, joita laiminlyöty vaatimus koskee. Täydentävien ehtojen laajennusvalvontoja voidaan tehdä myös hallinnollisesti (esimerkiksi hukkakaura tai lantalapuute), eli tarkastus tehdään ilman tilakäyntiä. Tällöin laajennus kohdistuu vain laiminlyötyyn vaatimukseen. Ympäristökorvauksen talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa havaitut nitraattiasetuksen laiminlyönnit viedään omalle valvonta-ajolle. Valvonta on laajennettava täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi, jos muun valvonnan yhteydessä havaitaan tai muutoin viranomaisen tietoon tulee eläinten merkintään ja rekisteröintiin liittyviä täydentävien ehtojen laiminlyöntejä. Valvonnan 16 VNa 444/2015 5 § Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 34 18 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 35 17 11 laajentamisesta täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi ohjeistetaan tarkemmin Eviran eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvontaohjeissa (esim. Eviran ohjeet 15404/9, 15425/7 ja 15401/9). Tilat viedään aina sen vuoden ajolle, jolloin tarkastaja toteaa laiminlyönnin ja laatii siitä pöytäkirjan. Näin seuraamukset kohdistuvat oikeaan vuoteen. EU-toimielinten (komissio, tilintarkastustuomioistuin) Suomeen kohdistuvien tarkastusten yhteydessä tarkastamat tilat ELY-keskus vie omalle otannalle aina silloin, kun tarkastuksen yhteydessä havaitaan virheitä pinta-aloissa tai tukiehtojen noudattamisessa. Oman otannan tilat ovat maksukiellossa niin kauan, kunnes valvonta on tehty ja tulos tallennettu sovellukseen. ELY-keskus ei voi poistaa valvonta-ajolle tallennettua tilaa. 1.6 PAIKALLA TEHTÄVÄT TARKASTUKSET ELY-keskusten on valvottava tilakäynnein kaikki peltovalvonnassa tai eläintukien paikalla tehtävässä valvonnassa olevat tilat. Peltovalvonnat voidaan aloittaa kylvöalojen viimeisen muutospäivämäärän 15.6.2015 jälkeen. Mikäli tilan valvonta tehdään ennen viimeistä kylvöpäivää (30.6.), on valvontahetkellä kylvämättömänä olleet alat tarkastettava myöhemmin uudelleen. Viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen noudattaminen tiloilla, joilla on velvollisuus monipuolistaa, on valvottava 31.8. mennessä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla on ekologisen alan vaatimukset valvottava niillä tiloilla, joilla on velvollisuus ilmoittaa ekologista alaa kesantojen osalta 15.8. mennessä ja typensitojakasvien osalta 31.8. mennessä. Ympäristökorvauksen osalta uusintakäynti täytyy tehdä, jos - suojavyöhykkeen tai monivuotisen ympäristönurmen kasvustoa ei ole korjattu valvontahetkellä - kerääjäkasvia ei ole kylvetty (jos valvontakäynti tehdään ennen 15.8.) - yksivuotisen puutarhakasvin katetta ei ole asetettu (jos valvontakäynti tehdään ennen 30.6. tai 31.7.) Eläintukien valvonnat voidaan aloittaa kesäkuussa 2015. Hevoset on valvottava 100 päivän hallinta-aikana (1.5. -8.8.2015). Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa uusintakäynti täytyy tehdä, jos - valvonta tehdään ennen 1.10. ja tila on valinnut laidunnusta ja talviaikaista jaloittelua koskevan toimenpiteen (naudat, lampaat ja vuohet) - tilalla on tuotantotauko (siat ja siipikarja) Kaikki pelto- ja eläinvalvontojen tilakäynnit on tehtävä 14.11.2015 mennessä. Kasvipeitteisyysvalvonnat ja talviaikaiset asiakirjavalvonnat on tehtävä 15.5.2016 mennessä. 12 Tukien ennakot voidaan maksaa myös valvonnassa oleville tiloille. Ohjelmatukien loppumaksun ja suorien tukien maksun edellytys on kuitenkin, että kaikkien tukea hakeneiden tilojen valvonnat ovat valmistuneet19. Täydentävien ehtojen valvonnan keskeneräisyys ei vaikuta tukien maksuun. 1.7 VALVONNAN ESTÄMINEN Jos viljelijä tarkastuksesta ilmoitettaessa kertoo, että tarkastusta ei saa tulla tekemään, on hänelle selvitettävä, että tarkastuksen estämisen seurauksena kunnassa/ELY-keskuksessa tehdään päätös viljelijän tuki-, sitoumus- sekä sopimushakemusten hylkäämisestä. Viljelijälle lähetetään kirjallinen ilmoitus (kuuleminen) tarkastuksen estämisestä ja siitä aiheutuvista seuraamuksista. Viljelijälle on varattava kohtuullinen määräaika antaa asiassa selvitys ja ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista20. Viljelijä voi antaa selvityksessä suostumuksensa valvontaan ilmoitusajan puitteissa. Tarkastajiksi pitää tällöin määrätä kaksi kokenutta tarkastajaa. Mikäli tilalla epäillään eläinsuojelu- tai ympäristörikkomusta, valvontakäynti on syytä tehdä viivytyksettä. Tarvittaessa voidaan käyttää virka-apua, katso kpl 3.1. Tilakäynnin kieltäminen ei aiheuta erillisiä seuraamuksia, jos valvonta voidaan kuitenkin suorittaa myöhemmässä vaiheessa. Seuraamuksia määrättäessä tulee arvioida tavallista tarkemmin mahdollinen virheen tahallisuus ja ilmoittamisen jälkeen mahdollisesti korjatut puutteet. Jos viljelijä tai tämän edustaja estää paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen, tukihakemukset hylätään21. Tämä tarkoittaa sitä, että suoria tukia, luonnonhaittakorvausta ja kansallisia tukia ei makseta valvontavuonna. Ympäristökorvauksen, luomun, ympäristösopimusten (ml. alkuperäisrotusopimukset) ja eläinten hyvinvointikorvauksen osalta kaikki sitoumus-/sopimuskauden aikana maksetut tuet peritään takaisin viemällä tila takautuvien seuraamusten valvonta-ajoille. Jos tila on ollut aikaisemmin sitoumus-/sopimuskauden aikana valvonnassa, peritään tuet takaisin vain kyseiseen valvontavuoteen asti. Myös kansallisten tukien hakemus hylätään22 . Jos viljelijä estää jonkun täydentävien ehtojen paikalla tehtävän tarkastuksen, viljelijä menettää kaikki tuet, joissa täydentävät ehdot ovat vaatimuksena (EU:n suorat tuet ja ohjelmatuet). Jos viljelijälle on maksettu tukiennakkoa ja ennakon maksun perusteena olevien tukiehtojen tarkastus estyy viljelijästä johtuvasta syystä, on maksettu ennakko perittävä takaisin. Tarkastaja täyttää havaintopöytäkirjan lisätietokenttään, että viljelijä on estänyt tarkastuksen ja että viljelijälle on kerrottu, että tarkastuksen estämisen seurauksena tehdään päätös viljelijän tuki/sitoumushakemusten hylkäämisestä. Valvontapöytäkirja lähetetään viljelijälle ja valvonnan estämisen vaikutukset selitetään huolellisesti. Täydentävien ehtojen valvonnassa tallennetaan Tukisovellukseen Valvonnan tulos -kohtaan ei valvota ja Lisätietoja-kenttään vastaavat huomiot kuin havaintopöytäkirjan lisätiedoissa. Viljelijälle ei jätetä tilalla käytäessä täydentävien ehtojen kuulemiskirjettä, vaan kunta suorittaa kuulemisen tehdessään päätöstä tukihakemuksen hylkäämisestä. 19 Asetus (EU) N:o 1306/2013 artikla 75 Laki 434/2003 33 § 21 Asetus (EU) N:o 1306/2013 artikla 59 22 Laki 192/2013 31 § 20 13 Kaikissa tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus koetaan tilalla uhatuksi, voidaan tarkastus milloin tahansa keskeyttää. Valvonnan estämisestä seuraamukset määräytyvät komission asetuksen 1306/2013 artiklan 59 mukaisesti. 1.8 RIKOSEPÄILYT Tarkastajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa tuen ehtojen noudattamista. Tarkastuksen yhteydessä saattaa kuitenkin tulla esille myös rikokseen viittaavia seikkoja. Mikäli tarkastuksen yhteydessä on aihetta epäillä tuen hakuun liittyvää rikosta, tarkastajan on kerrottava asiasta välittömästi esimiehelleen, joka tiedottaa Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikköä. ELY-keskuksen on harkittava esitutkintapyynnön jättämistä poliisille. Asiasta on valmisteilla erillinen ohje, joka valmistuu loppuvuodesta. 1.8.1 ELÄINSUOJELURIKOKSET JA -RIKKOMUKSET Jos on aihetta epäillä, että valvottavalla tilalla ei ole noudatettu eläinsuojeluun liittyviä säädöksiä, ELY-keskuksen tarkastajan on ilmoitettava havainnoistaan välittömästi toimivaltaiselle virkaeläinlääkärille (kunnan- tai läänineläinlääkärille), terveystarkastajalle tai poliisille ja pyydettävä tekemään eläinsuojelutarkastus.23 Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistymisestä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on seurattava asian etenemistä syyteharkintaan. Epäillyillä eläinsuojelurikos- tai eläinsuojelurikkomustapauksilla sekä eläinsuojelurikos- tai eläinsuojelurikkomustuomiolla on vaikutusta tukien maksuun. Ks. tarkemmin Mavin ohje Eläinsuojelurikosten seuraamusten vaikutukset tukien maksamiseen (Dnro 2171/55/2013). Ohjeesta on tulossa uusi versio syksyllä. 1.9 VALVONTATIETOJEN TALLENNUKSEN TARKASTUS JA VARMENNUS Pinta-alavalvontojen havainnot tallennetaan uuteen Tukisovellukseen. Eläinperusteisten tukien, täydentävien ehtojen sekä vanhojen erityistukisopimusten valvontahavainnot tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Valvontatietojen tallennuksen tarkastaa toinen henkilö kuin tallennuksen suorittaja. Tallennuksen tarkastuksella varmistetaan, että sovellukseen on tallennettu tiedot samoin kuin valvontahavainnot on kirjattu tarkistuslistaukselle. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että pöytäkirjamerkintöjen perusteella valvonnat ovat jäljitettävissä, havaitut puutteet on tallennettu ja seuraamukset määritetty oikein. Tallennuksen tarkastuksella on varmistuttava myös siitä, että tila on tallennettu oikeille ajoille, jos valvonta on laajennettu täydentävien ehtojen valvonnaksi tai jos tilalle on aiheutunut takautuvia seuraamuksia. Tallennuksen tarkastus on tehtävä ennen kuin valvonnan tulos lähetetään viljelijälle. Tallennuksen tarkastuksen jälkeen on valvonta varmennettava asianomaiseen kohtaan Tukisovelluksessa. Valvontatietojen varmennusta ei ole välttämätöntä tehdä ennen valvontatuloksen lähettämistä, mutta se on edellytyksenä hakemuksen siirtymiselle maksatukseen. Valvonnan on 23 VNa 444/2015 24 § 14 oltava valmis siinä vaiheessa, kun se varmennetaan. Varmentajan on oltava esimies tai muu kokenut ja asiaan perehtynyt henkilö. Toinen työparista voi tehdä tallennuksen tarkastuksen, mutta varmentajan on oltava henkilö, joka ei ole ollut osallisena tarkastuksessa muuten. Jos tallennuksen tarkastuksen tekee henkilö, joka ei ole osallistunut tarkastukseen, voi hän myös varmentaa tilan. Jos varmentaja on eri henkilö kuin tallennuksen tarkastaja, on hänen vielä varmistettava tuloksen oikeellisuus. Seuraamustapauksissa tulee tiedottaa kuntaan siitä, milloin valvontatulos on lähetetty viljelijälle, jotta kunta ei lähetä tuen takaisinperintäpäätöstä ennen kuin viljelijä on saanut tiedon valvonnan tuloksesta. 1.10 VALVONTA-ASIAKIRJOJEN SÄILYTYS JA JULKISUUS Valvonta-asiakirjojen sähköisestä arkistoinnista annetaan myöhemmin erillinen ohje. Siihen saakka paperiset tarkistuslistat liitteineen täytyy säilyttää ELY-keskuksessa. Viljelijälle lähetettävä valvonnan yhteenveto tallennetaan sähköiseen arkistoon. Valvontapöytäkirjat ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja. Ne tulevat julkisiksi siinä vaiheessa, kun se on tarkastuksen jälkeen allekirjoitettu24. Valvonta-asiakirjat ovat salaisia silloin, jos tiedon antaminen saattaisi vaarantaa valvonnan toteutumisen tai aiheuttaa vahinkoa asianosaisille25. Valvonta-asiakirjojen julkisuudesta voit lukea lisää julkisuuslaista (621/1999). 2 MUUTOKSENHAKU TUKIPÄÄTÖKSEEN Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätökseen saa vaatia oikaisua toimivaltaiselta ELY-keskukselta tai Ahvenanmaan valtionvirastolta kirjallisella oikaisuvaatimuksella 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. ELY-keskuksen tai Ahvenanmaan valtionviraston tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään.26 Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta.27 Viljelijätukiin liittyvää muutosta voi hakea Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta ja Ahvenanmaan valtionviraston päätöksistä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa säädetään. Takaisinperintää koskevaan hallinto-oikeuden tai Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään ts. ilman valituslupaa. Muutoin hallinto-oikeuden tai Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 28 24 Laki 621/1999 6 § Laki 621/1999 24 § 26 Laki 192/2013 54 § 27 Laki 75/2014 4 § 28 Laki 192/2013 ja laki 586/1996 25 15 3 TOIMINTAOHJEET HANKALIIN VALVONTATILANTEISIIN Ohjeiden on tarkoitus selkeyttää toimintatapoja tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus voi olla vaarassa tai tarkastajia on uhattu tarkastuskäynnillä. 3.1 VIRKA-AVUN KÄYTTÖ Virka-avun käytöstä on säädetty maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 192/2013 26 § 2 momentissa. Kunnan ilmoituksen, ELY-keskuksen tai muun yhteistyökumppanin aikaisemman kokemuksen perusteella vaikeaksi koettuihin tilakohteisiin voidaan suorittaa valvonta vasta, kun valvonnasta on ilmoitettu tilalle. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta on hyvä kysyä tarkempia tietoja tilasta, jotta uhkaaviin tilanteisiin voidaan varautua ennalta. Poliisilta voidaan myös kysyä tietoja tilan tilanteesta erityisesti niissä tapauksissa, joissa arvioidaan tulevan ongelmia valvonnassa. Virka-apua on pyydettävä silloin, kun on aihetta epäillä tarkastajan turvallisuuden vaarantuvan tilalla tapahtuvan valvonnan aikana. Virka-avun tarpeesta ilmoitetaan paikalliselle poliisille. Mikäli tilalle ei voida lähteä uhkailun vuoksi, viljelijälle tulee lähettää ilmoitus tarkastuksen estymisestä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista (katso luku 1.7) 3.2 VARAUTUMINEN JA TOIMINTA ONGELMATILANTEISSA ELY-keskuksessa on tarkastuskäynneillä. jo tarkastuskauden alussa hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista Tarkastustehtävät suoritetaan pääosin pareittain. Valvontatehtävän luonne, tarkastajan kokemus, tehtävien aikataulut yms. seikat huomioiden voidaan tarkastuksia suorittaa myös yksin. ELYkeskuksessa on aina tiedettävä tarkastuskäynnin ajankohta ja paikka. ELY-keskuksen logot autossa tai työasuissa ovat turvallisuutta lisääviä tekijöitä. Tarkastus tilalla voidaan aina jättää kesken joko kokonaan tai osittain (esim. asiakirjojen tarkastus myöhemmin kuulemismenettelynä), jos tarkastajia uhkaillaan tai viljelijän aggressiivinen käyttäytyminen koetaan vaaralliseksi. Tapahtuneesta uhkailusta tehdään välittömästi ilmoitus poliisille ja otetaan yhteyttä valvontapäällikköön tai hänen esimieheensä. Tarkastuskäynnin kulusta laaditaan muistio ja kirjataan ylös tarkastuskäynnin keskeytymisen syyt, tapahtumapaikka, aika ja kaikki osalliset. Esitutkintailmoituksen teossa voidaan noudattaa ELY-keskuksen antamia tarkempia sisäisiä ohjeita. Viranomaisen uhkaus on riittävä peruste esitutkintailmoitukselle. Myös keskeytyneestä tarkastuskäynnistä laaditaan valvontapöytäkirja. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi valvonnan keskeytyminen tilalla viljelijästä/hänen edustajastaan johtuneista syistä. Keskeytymisen syistä ja tarkastuskäynnin tapahtumista laaditaan muistio pöytäkirjan liitteeksi. Kaikista kesken jätetyistä valvonnoista tarkastajan tulee sopia esimiehensä kanssa niistä menetelmistä, joilla tarkastus voidaan viipymättä suorittaa loppuun asti. 16 3.3 TIEDOTTAMINEN Sisäisessä ja ulkoisessa tiedottamisessa noudatetaan ELY-keskuksessa laadittuja tarkempia ohjeita. Tiedottamisoikeus asian tärkeydestä johtuen olisi hyvä olla vain harvalla, jotta se olisi johdonmukaista ja samansisältöistä. Jos asiasta on tehty esitutkintapyyntö poliisille, asian tiedottamisesta vastaa poliisi. Tilalla tapahtuneen uhkaavan tilanteen jälkeen tiedotetaan välittömästi Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikköä ja valvontaosaston päällikköä. Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikkö tiedottaa tapahtuneesta muiden ELY-keskusten valvontapäälliköitä. Tapahtumasta tiedotettaessa on syytä kertoa tarkastukseen osallistuneet tarkastajat, tapahtumapaikka ja -aika, tilakohde sekä tapahtumien yleiskulku. Lehdistölle tiedottamisesta vastaa valvontapäällikkö/hänen esimiehensä/vastuualueen päällikkö/ELY-keskuksen johtaja yhdessä Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikön kanssa. TILAKÄYNTIIN VALMISTAUTUMINEN 4 VALVONTA-AJOT JA VALVOTTAVAT TUET Kokotilavalvonta-ajot: Ajonumero Nimi Ajoperuste Ajoaikataulu 6003 PELTOALAVALVONTA 1. OTOS satunnainen huhtikuu 6004 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 1. OTOS satunnainen huhtikuu 6005 PELTOALAVALVONTA 2. OTOS huhtikuu 6006 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2. OTOS painotettu painotettu 6007 PELTOALAVALVONTA 3. OTOS painotettu 30.6. mennessä 6008 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 3. OTOS painotettu 30.6. mennessä 6009 PELTOALAVALVONTA 4. OTOS (vihervapaat) painotettu 30.6. mennessä 6010 PELTOALAVALVONTA 5. OTOS satunnainen 30.6. mennessä 6011 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 5. OTOS satunnainen 30.6. mennessä 6012 KAUKOKARTOITUSVALVONTA-PILOTTI 30.6 mennessä 6013 PELTOALAVALVONTA 6. OTOS (myöhässä tallennetut) painotettu painotettu TÄYDENTÄVÄT EHDOT 6. OTOS (myöhässä tallennetut) painotettu elokuussa LISÄOTANNAT satunnainen/painotettu elo-/syyskuu 6014 17 huhtikuu elokuussa Oman otannan valvonta-ajot: Ajonumero Nimi Ajoperuste 6015 PELTOALAVALVONTA 2015 ELY OTOS (lasketaan valvontavelvoitteeseen) oma otanta 6016 PELTOALAVALVONTA 2015 ELY OTOS, OSITTAIN VALVOTUT oma otanta 6017 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS oma otanta 6018 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS, HALLINNOLLINEN VALVONTA oma otanta 6035 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2015 ELY OTOS, LANNOITUSAJO oma otanta TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015 ELY OTOS oma otanta Muut valvonta-ajot: Ajonumero Nimi TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015 TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA 2015 TALVIAIKAINEN ASIAKIRJAVALVONTA, KORVAAVAT TILAT 2015 KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2015 KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2015 KASVIPEITTEISYYSVALVONTA 2015 6020 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2014 6021 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2013 6022 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2012 6023 V. 2015 VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2011 ELY-keskuksen on valvottava kokotilavalvontaan valituilta tiloilta perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän EU-tuki, peltokasvipalkkio, luonnonhaittakorvaus, luonnonhaittakorvauksen korotus, ympäristökorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, ympäristösopimukset, erityisympäristötukisopimukset ja kansalliset peltotuet. Täydentävät ehdot valvotaan täydentävien ehtojen otantaan valituilta tiloilta. Peltovalvonnan yhteydessä valvotaan myös sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki (tukityypit 1611 ja 1721), jos peltovalvontaan valittu tila on kyseistä tukea hakenut. 5 TILAKÄYNNIN VALMISTELU ELY-keskuksen on ennen tilakäyntiä käytävä läpi tilan hakemusasiakirjat. Asiakirjat ovat saatavissa sähköisessä arkistossa. Paperilla jätetyistä hakemuksista täytyy tarkastaa tallennuksen oikeellisuus. Jos tarkastaja havaitsee virheitä tallennuksissa, täytyy ottaa yhteys kuntaan virheen korjaamiseksi. Hakemuksiin tehdyt muutosmerkinnät pitää olla asiallisesti dokumentoitu. Tallennuksen oikeellisuus voidaan selvittää myös valvonnan yhteydessä. 18 Kaikki tukityypit ja lohkot pitää olla tallennettuna ja tallennuksen tarkastus tehtynä ennen kuin tilavalvonta voidaan suorittaa. Muutoslomakkeen 117 tiedot pitää olla myös tallennettuna ennen tarkistuslistan tulostamista. 5.1 ENNEN TILAKÄYNTIÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT Yleiset - rajoittuuko tilan lohkoja vesistöön rajoittuuko tilan lohkoja valtaojiin (apuna voi käyttää myös peruskarttaa) eläinmäärä, jotta lantalan tilavuuden laskeminen onnistuu Natura-alueiden rajaukset onko tilalla lohkoja tai lohkon osia, joiden kaltevuus on yli 15 % (taso Tukisovelluksen karttaosiossa) Täydentävien ehtojen valvonnassa olevat tilat - onko tila hukkakaurarekisterissä ja onko viljelijä ilmoittanut hakemuksella lohkoilla olevasta hukkakaurasta (viittaus) luonnonsuojelualueet (selvitettävä myös, jos hakenut maatalousluonnon monimuotoisuustai kosteikkosopimusta) Aktiiviviljelijä - Vanhan Tukisovelluksen tiedotustaululta katsotaan, onko tila saanut suoria tukia vuonna 2014 korkeitaan 5000 € ja onko tuenhakija ilmoittautunut kieltolistalle. Aktiiviviljelijän ehdon tarkastamisesta on kerrottu enemmän tämän ohjeen luvussa 10. Ympäristökorvaus - Selvitettävä, onko tilalle annettu seuraamus viljelysuunnitelmista tai suojakaistoista vuosina 2011–2014.Toistuvuus on otettava huomioon, jos samasta asiasta tulee seuraamus edelleen. Jos tila on hakenut valumavesien hallinta-toimenpiteen korvausta, täytyy ennen tilakäyntiä selvittää kunnasta (sähköisestä arkistosta), että mille lohkoille toimenpiteen tukea on haettu. 5.2 VALVONNASTA ILMOITTAMINEN JA VALVONTAKÄYNTI Valvonnasta ilmoittaminen Paikalla tehtävistä tarkastuksista voidaan ilmoittaa ennalta edellyttäen, ettei tarkastuksen tarkoitusta vaaranneta29. Valvontapäivää voidaan sovitella, jos viljelijä on estynyt erityisen syyn, kuten lähiomaisen kuolemantapauksen tai merkkipäivän johdosta. Ilmoitus on annettava mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, joka saa olla enintään 14 päivää. Valvonnasta ilmoittaminen on suositeltavaa tehdä enintään 48 tuntia ennen paikalla tehtävää valvontaa. Täydentävien ehtojen paikalla tehtäviä tarkastuksia ei voida ilmoittaa ennalta, jos täydentäviin ehtoihin sovellettavassa lainsäädännössä tätä edellytetään. 29 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 25, Laki 192/2013 30 § 19 Ilmoituksen yhteydessä tulisi mainita ne asiakirjat, jotka viljelijän on hyvä ottaa valmiiksi esille. Tilakäynnillä tarkastettavat tiedot voidaan katsoa myös atk-sovelluksista, eli esimerkiksi tulostettua viljelysuunnitelmaa tai lohkokortteja ei valvonnassa vaadita. Ennalta ilmoittamisella pyritään varmistamaan, että viljelijä tai hänen edustajansa voivat halutessaan osallistua tarkastukseen. Jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ilmoituksesta huolimatta ole paikalla, suoritetaan tarkastus ilmoitettuna aikana. Eläinsuojiin tai muihin tuotantorakennuksiin ei kuitenkaan saa mennä ilman viljelijää tai hänen lupaansa. Viljelijällä tarkoitetaan tässä yhteydessä hakemuksen jättänyttä henkilöä tai hänen puolisoaan. Heidän valtuuttamakseen voidaan hyväksyä henkilö, joka esittää kirjallisen valtakirjan tai jonka viljelijä tarkastuksen alussa suullisesti ilmoittaa edustavan tuensaajaa. Viljelijä ei voi perua tukia tai tehdä satovahinkoilmoitusta jo tapahtuneesta satovahingosta sen jälkeen, kun valvonnasta on ilmoitettu. Poikkeuksena on kerääjäkasvit, joiden tuen voi perua 15.8.2015 saakka, vaikka valvonnasta olisi ilmoitettu. Jos valvonnasta ei ole ilmoitettu, kerääjäkasvin tuen perumisessa ei ole takarajaa. Tukisovellukseen tallennetaan ilmoituksen ajankohta ja sen vastaanottaja. Valvontakäynti Paikalla tapahtuvaa tarkastusta aloitettaessa viljelijälle tai hänen edustajalleen on kerrottava tarkastuksen tarkoituksesta ja menetelmistä, jotta viljelijällä tai hänen edustajallaan on mahdollisuus arvioida tarkastuksen toteuttamista. Viljelijälle tai hänen edustajalleen on aina kerrottava tilan otantaperuste (satunnainen/painotettu), käytetyt menetelmät ja välineet sekä käytetty mittaustarkkuus. Lisäksi täytyy kertoa tekijät, joiden perusteella tila on poimittu painotetun otannan valvontaan. Tarkastajan on selvitettävä viljelijälle, mitä havaintoja valvonnassa tehtiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat maksettavaan tukeen. Viljelijälle on myös kerrottava, että valvonnan tulos vaikuttaa maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään tukipäätökseen, johon viljelijä voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Viljelijältä on kysyttävä, haluaako hän yksityiskohtaiset tarkastushavainnot postissa vai riittääkö yhteenveto. Tieto on kirjattava tarkistuslistalle. Viljelijälle on kerrottava, että valvontaohje on saatavilla Mavin nettisivuilla ja siinä on tarkemmin selvitetty valvontamenetelmiä ja seuraamuksia. 6 VALVONTA-ASIAKIRJAT Valvonta-asiakirjoihin kuuluvat Maastotarkistuslista, Puutarhatoimenpiteiden tarkistuslista, Asiakirjatarkistuslista, Tilan käytettävissä olevat ravinteet –liite, Valvonnan yhteenveto, liite yksityiskohtaisista valvontahavainnoista, Kasvulohkokohtaiset mittaustulokset ja kartat korjatuista peruslohkoista. Myös muut valvontaa selventävät dokumentit (esim. valokuvat) ovat valvontaasiakirjoja. Kaikki alkuperäiset valvonta-asiakirjat on skannattava sähköiseen arkistoon. 20 6.1 TARKISTUSLISTAT Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on tilalla täytettävä pinta-alaperusteisten tukien tarkistuslistat. Tarkistuslistat ovat tarkastajan työasiakirjoja, joita ei jätetä eikä toimiteta viljelijälle, vaan niiden perusteella tallennetaan havainnot Tukisovellukseen. Tarkistuslistoja ei voi tulostaa keskitetysti, vaan ne tulostetaan jokaiselle tilalle erikseen. Ennen kuin tilan tarkistuslistat tulostetaan, on varmistettava että kunta on tallentanut kaikki hakemustiedot. Jos tila on täydentävien ehtojen valvonnassa, täytyy täydentävien ehtojen havaintopöytäkirja tulostaa vanhasta Tukisovelluksesta (raportti RR585). Vanhasta Tukisovelluksesta pöytäkirjat voi tulostaa keskitetysti. Tarkastuksessa läsnä olleiden asianosaisten ja heidän avustajansa nimet kirjataan tarkistuslistaan. Myös se on merkittävä, jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ollut paikalla tarkastusta suoritettaessa. Viljelijän valtuuttama avustaja voi olla tarkastuksessa läsnä, vaikka viljelijä itse osallistuisi tarkastukseen. Jos viljelijän puolelta tarkastukseen osallistuu useita henkilöitä, tilan varsinainen edustaja on selvitettävä. Valvontakäynnin aloituspäivämäärä on aina se päivä, kun tilalle mennään ensimmäisen kerran. Jos tilalla käydään useampana päivänä peräkkäin, on lopetuspäivä se, kun tilalla käydään viimeisen kerran. Jos tilalla käyntien välissä on päiviä jolloin siellä ei käydä, merkitään myöhemmät käynnit erillisinä valvontakertoina, joilla on omat aloitus- ja lopetusaikansa. Uusintakäynnit ovat aina erillisiä valvontakertoja. Valvontahavainnot on dokumentoitava siten, että valvonnan eteneminen voidaan jäljittää. Tarkistuslistan tiedot on kirjattava kuulakärkikynällä tai muuten pysyvästi ja jokaiseen ehtoon on otettava kantaa. Tarkastettaviin ehtoihin otetaan kantaa laittamalla rasti kohtaan Kyllä tai Ei. Kyllä tallennetaan silloin, kun ehtoa noudatettu ja ei, jos ehtoa ei ole noudatettu. Viiva tarkoittaa aina, että ehto ei koske kyseistä kasvulohkoa tai tilaa. Silloin kun viivaa käytetään, kirjataan lisätietoihin, miksi ehto ei koske tilaa tai lohkoa. Merkintöjen on oltava yhdenmukaisia. Tarkastukseen osallistuneelle viljelijälle tai hänen edustajalleen on annettava mahdollisuus tarkastusta koskevien mielipiteiden kirjaamiseen ja allekirjoittamiseen30. Viljelijä voi ilmoittaa, jos hän ei hyväksy tarkastusta miltään osin tai hän voi osoittaa tarkistuslistasta ne kohdat, joita ei hyväksy. Kaikki tarkastuskäyntiä koskevat tiedot tallennetaan Tukisovellukseen. Tukisovellus laskee tallennettujen havaintojen perusteella seuraamusprosentit ja tarkastaja voi joissakin tapauksissa tarvittaessa muuttaa prosenttia. Jos prosenttia muutetaan, on sen syystä kirjoitettava Tukisovellukseen aina perustelu. Myös muut harkinnanvaraiset seuraamukset on perusteltava. 6.2 VILJELIJÄLLE TOIMITETTAVA VALVONTAPÖYTÄKIRJA Viljelijälle toimitettava valvontapöytäkirja sisältää yhteenvedon valvonnan havainnoista, kasvulohkokohtaiset pinta-alamittaustiedot sekä kartat korjatuista peruslohkoista. Yhteenvetopöytäkirjalle tulostuu valvonnassa mahdollisesti havaitut puutteet ja kirjoitetut perustelut. Pyydettäessä viljelijälle voidaan lähettää myös yksityiskohtaiset tarkastushavainnot, jotka on tulostettavissa Tukisovelluksesta. 30 Asetus (EU) N:o 809/2014 41 artikla 21 Pöytäkirjasta käy ilmi seuraavat asiat31: a) ilmoitettiinko viljelijälle ennalta ja milloin ilmoitus tehtiin b) paikalla olleet henkilöt c) tarkastetut tuet d) tarkastetut viljelylohkot e) mittausmenetelmät f) mittaustulokset g) yksittäisen tukijärjestelmän osalta tarkastetut tukiehdot h) toteutetut lisävalvontatoimenpiteet. i) todetut noudattamatta jättämiset, jotka voisivat edellyttää ristiinilmoituksia esim. valvonnan laajentamiseen liittyen j) todetut noudattamatta jättämiset, jotka voivat edellyttää jatkotoimia tulevina vuosina Tarkastaja allekirjoittaa valvontapöytäkirjan, joka lähetetään viljelijälle allekirjoitettavaksi hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Täydentävien ehtojen tarkastuskertomus on tehtävä kuukauden kuluessa tilakäynnistä. Kaikista laiminlyönneistä on toimitettava viljelijälle tieto viimeistään 3 kk:n kuluessa tilakäynnistä. Viljelijän allekirjoitus valvontapöytäkirjassa ei poista viljelijän muutoksenhakuoikeutta lopulliseen tukipäätökseen. Viljelijälle on kerrottava, että hänen ei ole pakko allekirjoittaa tai hyväksyä tarkastuksen havaintoja ja että allekirjoituksen puuttuminen ei estä asian jatkokäsittelyä. Jos viljelijä tai hänen edustajansa kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa tai jos viljelijä jättää palauttamatta allekirjoitetun pöytäkirjan, on tarkastajan tehtävä tästä merkintä ELY-keskukseen jäävään alkuperäiseen pöytäkirjakappaleeseen. Valvontapöytäkirjaan kirjattu lopputulos voidaan katsoa sitovaksi lausunnoksi, joka ei ole erikseen valituskelpoinen, mutta se sitoo kunnan maaseutuelinkeinoviranomaista valituskelpoisen ratkaisun tekemisessä. Tuen hakijaa on aina kuultava ennen mahdollisia tuen vähenemiseen johtavia toimenpiteitä. Erillistä kuulemista ei tarvita, kun valvontapöytäkirja lähetetään allekirjoitettavaksi viljelijälle. Peltolohkorekisterin sekä tukiehtojen ristiintarkastusvalvonnoissa käytetään valvonnan yhteenvetoa ja liitteitä soveltuvin osin. 7 VALVONTAKARTAT Valvonnassa on käytettävä ensisijaisesti peltolohkorekisteristä tulostettuja digitoituja karttoja tai Kartturista tulostettavaa karttamateriaalia. Tukisovelluksesta tulostetuissa kartoissa ei ole mittakaavaa, joten niitä voi käyttää korkeintaan apuna maastossa. Myös muuta vastaavantasoista ilmakuva-aineistoa voidaan käyttää valvonnassa apuna.32 Maaseutuviraston suorittamien otantojen perusteella valvottavien tilojen valvontakartat toimitetaan ELY-keskuksiin kesällä 2015 pääsääntöisesti viikon kuluessa otannan valmistumisesta. Suurissa tilauksissa ja kiireisenä aikana on syytä huomioida, että tulostukseen ja postitukseen voi kulua useampikin päivä. 31 32 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 41, Laki 192/2013 28 § VNa 591/2007 9 § 22 Valvontakartoilla on nähtävissä peruslohkojen lisäksi myös viljelijän ilmoittamat kasvulohkorajaukset, jos kartta on tulostettu sen jälkeen, kun kunta on tallentanut hakemustiedot. Kesän ensimmäisten valvontakarttojen kohdalla on mahdollista, että kaikkia hakemustietoja ei ole vielä tallennettu karttojen tulostamishetkellä. Tällöin täytyy tulostaa peltolohkorekisterin raporttiportaalista (https://peleapp.affecto.fi:8443/pelerapport/login.html) uusi kartta sen jälkeen, kun hakemustiedot (myös kasvulohkomuutokset) on tallennettu. Raporttiportaalista löytyvät kaikki valvontakaudella 2015 tulostetut valvontakartat ja ne voi tulostaa sieltä aina, kun ei voida odottaa paperimateriaalin toimitusta. ELY-keskusten omaan otantaan perustuvien valvontatilojen kartat tilataan suoraan urakoitsijalta (Karttakeskus) sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Karttakeskus kuittaa tilauksen vastaanotetuksi, mutta jos vastausta ei kuulu, kannattaa varmistaa tilauksen perille tulo vielä puhelimitse (020 577 7540). Digitoinnissa olevat lohkot Alkukesän viljelijäkorjausten digitointi pyritään tekemään jo ennen ensimmäisen otannan valvontakarttojen lähetystä. Jos digitointia ei ole ehditty viljelijäkarttakorjausten osalta tehdä, tarkastaja voi katsoa viljelijän tekemän (myös kunnan paperikartoista tekemät korjaukset) korjauksen Tukisovelluksesta. Ensimmäisten neljän valvontaotannan kartat sähköisen hakemuksen jättäneiltä tiloilta postitetaan ELY-keskuksiin 19.6.2015 mennessä. Paperihakemuksen jättäneiden tilojen valvontakartat lähetetään kesäkuun loppuun mennessä. On huomioitava, että näidenkin lohkojen rajaus voi muuttua myöhemmin kesän digitoinnissa, mikäli naapurilohkon korjaus koskee lohkojen yhteistä rajaa. ELY-keskus voi nähdä maatilan digitoinnissa olevat lohkot Tukisovelluksen maatilan tiedoista 7.1 VALVONTAKARTTOJEN ULKOASU Peltovalvontakartat tulostetaan mittakaavassa 1:2500, jotta kasvulohkorajat näkyvät. Muun mittakaavan karttoja voidaan kuitenkin käyttää suurien lohkojen ollessa kyseessä. Valvontakartan oikeanpuoleisessa osassa ovat valvottavan tilan perus- ja kasvulohkot tulostettuina digitoitujen viivatyyppien mukaan. Viivatyyppien selitykset löytyvät valvontakartan vasemmasta alareunasta. Kokotila- ja lohkovalvontakartta Valvontakartat tulostetaan värillisinä (mikäli taustana käytetty ilmakuva on väri- tai väri-infra ilmakuva). Kartan yläreunassa on kyseisen valvonta-ajon numero. Vasemman reunan lohkotiedoissa on kerrottu lohkojen tunnukset, nimi, digitoidut alat, tilatukiominaisuus B, peruslohkon viimeisin muutospäivämäärä, tieto edellisen 2 vuoden aikana tehdystä GPS-mittauksesta, tieto tulevasta ajantasaistuksesta (vuodet 2015 ja 2016) ja vuoden 2015 kasvulohkotiedot 8 ensimmäisen kasvulohkon osalta. Kartan vasemmassa alareunassa on selitteet kartalla olevista viivoista. 23 SYKEn uomarekisterin tiedot (vesilain33 mukaiset vesistöt) tulostuvat valvontakartoille, mutta vesistömerkintä ei ole peruslohkon reunarajaviiva kuten aiemmin. Vesistöstä kertoo yhtenäinen valkoinen viiva, joka kulkee vesiuoman keskellä. Viivassa on nuolia, joka kertoo veden kulkusuunnan. Jos lohko on vesistöviivalla merkityn uoman varrella, täytyy suojakaistatarve (lohkon reunan etäisyys uoman reunasta) tarkistaa aina paikan päällä. Täydentävien ehtojen valvontakartta Täydentävien ehtojen valvonta-eristä tulostetaan normaalin valvontakartan lisäksi erilliset valvontakartat Natura- ja pohjavesialueista, mikäli tilalla on peruslohkoja ko. alueilla. Vuonna 2015 täydentävien ehtojen valvontakartta tulostetaan aina mustavalkoisena ja mittakaavassa 1:5000. Dataosiossa näkyy niiden peruslohkojen tiedot, joilla on vähintään yksi aari leikkauspinta-alaa Natura- tai pohjavesialueen kanssa. Näillä kartoilla näkyvät valvottavan tilan lohkot, jotka mahtuvat samalle tulosteelle. Myös naapuritilojen lohkot näkyvät peruslohkonraja naapuriin -viivatyypillä, mikäli ne mahtuvat samalle tulosteelle. Alla esimerkki Täydentävien ehtojen Valvontakartta 2015 seliteosasta: 999- 03454 -99 Tuvantaus Dig. ala: 1.03 ha IACS: 1.03 ha Pvesi: 1.03 ha 1097151 B, 1000404 Natura 2000: 0.52 ha FI0100078 SPA SCI Kommentit: Pvesi: 1.03 ha 1097151 B, 1000404 => Peruslohko leikkaa kahden pohjavesialueen kanssa, joiden tunnukset ovat 1097151B ja 1000404. Yhteenlaskettu leikkausala on 1,03 ha Natura 2000: 0.52 ha FI0100078 SPA SCI => Peruslohko leikkaa 0,52 ha suuruiselta alalta Natura-alueen ID FI0100078 kanssa, joka on suojeltu sekä lintu- (SPA) että luontodirektiivin (SCI) perusteella. Kartoille tulostuva leikkausala on SYKEn aineistoon perustuva todellinen leikkausala. Täydentävien ehtojen valvontakartassa on samat viivatyyppiselitteet kuin kokotilavalvontakartassa, mutta siinä on lisäksi vielä esitetty Natura- ja pohjavesialueet. Täydentävien ehtojen valvontakarttaan tulostuu alkuperäisen (pienentämättömän) Natura-alueen lisäksi 10 m Natura-aluetta pienentävä bufferi-viiva katkoviivana (ks. yllä oleva kuva). Täydentävien ehtojen valvonnoissa on tarkastettava Natura -alueiden ja pohjavesialueiden rajausten paikkansapitävyys valvontakartoilla ennen paikalla tehtävää valvontaa. 33 Laki 587/2011 24 PINTA-ALAVALVONTA 8 LOHKOJEN HALLINTA Valvonnassa on tarkastettava, että vuokrattujen lohkojen hallinta täyttyy viljelijän vuokrasopimuksella tai muissa liitteissä ilmoitetun tiedon perusteella. Maatalousmaan maanvuokrasopimus on tehtävä määräajaksi ja vuokra-aika voi olla enintään 20 vuotta. Ellei määräaikaa ole vuokrasopimukseen merkitty, katsotaan sen olevan voimassa korkeintaan kaksi vuotta. Suullisen maanvuokrasopimuksen vuokra-aika on enintään 2 vuotta34. Kirjalliset vuokrasopimukset tarkastetaan tilakäynnillä. Hakemustietoihin on merkitty tieto siitä, onko lohkolla suullinen tai kirjallinen vuokrasopimus. Suullisten vuokrasopimusten voimassaolo tarkastetaan vuokranantajalta siinä tapauksessa, että on epäilys sopimuksen olemassaolosta (esimerkiksi lohkon viljelytoimien laiminlyönti ja pitkäaikainen sopimus, useita eri suullisia sopimuksia). Suullisen vuokrasopimuksen olemassaolo voidaan tarkastaa esimerkiksi kysymällä asiaa vuokranantajalta puhelimitse. Jos tuenhakija ei tilakäynnillä jostakin syystä voi esittää näyttöä lohkon hallinnasta, annetaan tuenhakijalle kohtuullinen aika tiedon toimittamiseen. Tieto siitä, onko lohkolla voimassa oleva vuokrasopimus, merkitään asiakirjatarkistuslistalle. Jos lohkon hallinnasta ei saada valvonnassa selvyyttä, keskeytetään tuen maksatus tältä osin. Esimerkiksi, jos toinen osapuoli on riitauttanut asian, on odotettava tuomioistuimen päätöstä siitä, kenen hallinnassa pinta-ala on ollut. Tukikelpoisen pinta-alan hallinta-aika on perustuessa yksi päivä, joka on tänä vuonna 15.6.2015. Ympäristökorvauksessa ja kansallisissa tuissa lohkojen on tullut olla tuenhakijan hallinnassa viimeistään 15.6. mennessä (poikkeuksena koko tilan hallinnansiirto). Kansallisissa tuissa lohkon täytyy olla hallinnassa kasvukauden ajan35. Luonnonhaittakorvauksessa lohkojen on oltava hallinnassa tukihakuvuoden loppuun asti (31.12.2015). Jos lohko poistuu hallinnasta tai maatalouskäytöstä sitä ennen, eikä korvausta ole kyseiseltä lohkolta peruttu, ei lohko oikeuta luonnonhaittakorvaukseen. Lohko on voinut poistua hyväksytysti viljelijän hallinnasta tai maatalouskäytöstä vain ylivoimaisen esteen perusteella (esim. pakkolunastus tai tilusjärjestely). Jos lohkon hallinta ei täyty, tallennetaan Tukisovellukseen lohkojen hallinnan tarkastelussa kyseiselle lohkolle puute ja tukea ei makseta. 9 PINTA-ALOJEN VALVONTA Peltovalvonnassa valvotaan kaikki tilan lohkot. Myös viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat alle 0,05 ha rekisteröimättömät maatalouskäytössä olevat alat on valvottava.36 Näiltä aloilta tarkastetaan täydentävien ehtojen noudattaminen, mutta pinta-alaa ei tarvitse mitata. 34 Laki 258/1966 3 § MMMa 348/2015 3 § 36 MMMa 344/2015 3 §, asetus (EU) N:o 1306/2013 91 art, 35 25 9.1 PERUSLOHKO Peruslohkolla37 tarkoitetaan aluetta, joka on a) yhden tai useamman hakijan viljelemä b) saman omistajan omistuksessa oleva c) maantieteellisesti yhtenäinen d) yhtä korvauskelpoisuutta e) yhteen tukialueeseen kuuluva f) yhtä maankäyttölajia ja g) kokonaan Natura-aluetta. Peruslohkon rajan määrittämisestä tilanteessa, jossa peruslohkoa rajaa reunaoja, kerrotaan kohdassa 9.3. Peruslohkolta tarkastetaan digitoinnin oikeellisuus sekä peruslohkon oikea rajaus. Kaikki lohkon digitointikorjaukset tehdään Tukisovelluksessa. Kasvihuonealaan luetaan mukaan kasvien viljelyyn käytetty kasvihuoneala. Ruukkusalaatin, -tillin ja persiljan viljelyksessä käytetyt idätystilat voidaan lukea kasvihuonealaan. Pakkaus- ja varastotilat eivät kuulu kasvihuonealaan. Yli 2 m leveät käytävät ja välit on poistettava perustukeen oikeuttavasta pinta-alasta. Vierekkäin olevista kasvihuoneista voidaan muodostaa yksi peruslohko yhdyskäytävän avulla. Kasvihuoneen sisällä olevat yli 2 m käytävät ja muut tukikelvottomat yli 0,01 ha alueet voidaan jättää digitoidun peruslohkon sisään. Viljelijä huomioi tällöin tukikelvottomat alat vuosittaisessa ilmoituksessa. Peruslohkojaot Jos valvonnassa todetaan, että edellä esitetyt peruslohkon vaatimukset eivät täyty jollakin lohkon osalla, täytyy lohkon rajausta korjata. Aiempia ilmakuvia voi käyttää apuna, kun tarkastellaan onko poistettava osa ollut peltoa aiemmin. Peruslohko on jaettava, jos - osa lohkosta poistuu maatalouskäytöstä esimerkiksi tonttimaaksi tai tien alle aiemmin viljeltynä ollut osa lohkosta on pusikoitunut ja se todetaan viljelemättömäksi voidaan esimerkiksi vanhemman ilmakuva-aineiston perusteella selvästi todeta, että alue on raivattu ja se ei ole liitettävän lohkon kanssa korvauskelpoisuudeltaan samanlaista alaa. Peruslohkoa ei tarvitse jakaa, vaan muutos voidaan tehdä rajakorjauksena, jos - kysymys on pusikoituneesta sarkaojasta poistettava osa lohkosta ei ole koskaan ollutkaan peltoa (esimerkiksi lohkon alasta poistetaan saareke, joka on ollut siinä aina). Peruslohkojaot tehdään seuraavan vuoden vuositasolle (uusi vuositaso 2016 avataan kesäkuussa 2015). Valvonnassa havaitut virheelliset maankäyttölajit tulee korjata kunnassa vuoden 2016 37 MMMa 344/2015 2 § 26 puolelle, jolloin viljelijä saa seuraavana keväänä lohkon maankäyttölajin oikein esitäytettynä. Valvonnassa perustuki hylätään alalta toteamalla alalta perustukeen oikeuttamaton kasvikoodi. Karttakorjauksista on ohjeistettu tarkemmin luvussa 19 Valvontakorjausten tekeminen. 9.2 KASVULOHKO Kasvulohkolla tarkoitetaan aluetta, joka voi olla enintään peruslohkon kokoinen, liittyä vain yhteen peruslohkoon ja jolla voi olla vain yhtä viljelykasvia tai hyväksyttäviä yhdistelmiä. Kasvulohkot piirretään tukihakemuksen yhteydessä. Kasvulohkon tukeen oikeuttava vähimmäiskoko on kaikissa tuissa 0,05 ha. Pienin ala, joka hyväksytään mukaan viherryttämistuen, ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, ja kansallisten tukien minimialoihin on 0,01 ha. Alle 0,05 ha lohkoille ei makseta tukea, mutta ne voidaan laskea mukaan vähimmäispinta-aloihin38 Kasvulohkojen pinta-ala on tarvittaessa määritettävä valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai GPS-laitteella maastossa39. Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan, suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen. 9.2.1 KASVULOHKOJEN MITTAAMINEN Tilalla tarkastetaan, että viljelijän ilmoittamien kasvulohkojen rajat vastaavat maastossa olevia kasvulohkoja. Siinä tapauksessa, että rajat ovat oikein, kasvulohkojen pinta-aloja ei tarvitse erikseen mitata. Jos ilmoitettujen ja maastossa todettujen kasvulohkojen välillä on eroa, kasvulohkojen pintaalat on määritettävä. GPS-laitetta on käytettävä kasvulohkojen mittauksessa seuraavissa tapauksissa: peruslohko on uusi, aikaisemmin digitoimaton lohko peruslohko tai osa siitä on raivattu ilmakuvan ottamisen jälkeen lohkolla on tukikelvottomia alueita, jotka eivät näy uusimmalla ilmakuvalla lohkon reunassa on huomattavalla (yli 200 m) matkalla metsän aiheuttamaa varjostumaa tai muuten lohkon rajaa ei tarkkaan nähdä uusimmaltakaan ilmakuvalta. Jos peruslohkon rajat ovat karttatarkastelun ja maastossa tehdyn havainnoinnin perusteella oikein, voidaan valvonnassa keskittyä tukikelvottomien alueiden mittaamiseen. Lohkolla olevat tukikelvottomat alueet, vaikka ne olisivat pieniäkin, on kirjattava esimerkiksi valvontakarttaan (etenkin silloin jos niistä ei tehdä digitoinnin korjauspyyntöä). Pellon ulkopuolella olevien erityistukisopimusten ja ympäristösopimusten mittaamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 9.7. 38 39 VNa 235/2015 4 §; VNa 234/2015 5 §; VNa 236/2015 3 § VNa 712/2015 4 § 27 9.2.2 SAMAAN KASVULOHKOON TODETTAVAT KASVIT Valvontatilanteessa määrättyyn kasvulohkoon tulee hyväksyä kaikki peruslohkolla vierekkäin olevat samaa kasvia ja käyttöä koskevat alat, vaikka ne olisi ilmoitettu erillisinä kasvulohkoina. Kuitenkin siinä tapauksessa, jos kasvulohkoille on valittu erilaiset ympäristökorvauksen toimenpiteet, ei kasvulohkoja voi yhdistää. Pienin kompensaatiossa huomioon otettava yhtenäinen ala on 0,05 ha. Jos lohkolla todetaan eri kasvilajiryhmän kasvia kuin sille on ilmoitettu, lohko hylätään niiden tukien osalta, joissa todettu kasvi ei ole tukikelpoinen. Tukisovelluksen laskenta hylkää todetun kasvikoodin perusteella kasville kuulumattomat tuet. Lohko ei voi valvonnan perusteella saada tukea, jota sille ei ole alkujaan haettu. Tukikelvottomista alueista voidaan muodostaa yksi kasvulohko, vaikka alue ei olisi yhtenäinen. Jos viljellään esimerkiksi riveittäin porkkanaa ja sipulia, kasvulohkot muodostetaan siten, että yhteenlasketuista sipuliriveistä muodostuu sipulin kasvulohko ja porkkanariveistä porkkanan kasvulohko. Myös muissa vastaavanlaisissa tapauksissa erillään olevat avomaanvihannekset voidaan todeta yhtenä kasvulohkona, vaikka yhden kasvin yksittäinen viljelyalue (esim. rivi) on alle 0,05 ha. Mikäli viljelykasviksi on ilmoitettu kasvutiheysehdot täyttävä marjapensas tai hedelmäpuu ja sen alla kasvaa jotain muuta viljelykasvia, ei alla kasvavaa muuta viljelykasvia tarvitse jakaa omaksi erilliseksi kasvulohkoksi. 9.3 HYVÄKSYTTÄVÄT OJAT 9.3.1 REUNAOJAN HYVÄKSYMINEN PERUS- JA KASVULOHKON ALAAN Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään 3 m leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti40. Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään 2 m, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos lohkon reunassa on piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 9.7 tarkoitettu viljelytekninen päiste. Pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Keskimäärin yli 3 m leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Peruslohkon raja on yli 3 m leveän ojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa. Yli 3 m leveät ojat digitoidaan pois peruslohkon pinta-alasta. 40 MMMa 344/2015 5 § 28 9.3.2 SARKAOJAN HYVÄKSYMINEN PERUS- JA KASVULOHKON ALAAN Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä41. Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä 3 m. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Pientareineen yli kolmemetriset sarkaojat voidaan käsitellä tilapäisesti viljelemättömänä alana, jos pientareet ovat viljelyteknisistä syistä tilapäisesti normaalia leveämpiä. Jos sarkaojan leveys ojan taitteesta ojan taitteeseen mitattuna on yli 3 m leveä, sarkaojat käsitellään viljelemättöminä ja niistä tehdään digitointikorjaus. 9.3.3 PUUSTOISTEN JA PENSOITTUNEIDEN ALUEIDEN VÄHENTÄMINEN OJISTA Peruslohkoon kuuluvassa ojassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puustoisen alueen viljellyn puoleisessa reunassa. Vesakoituneet ojat vähennetään aina pinta-alasta ojan leveydestä riippumatta. Vesakko on poistettava reunaojista ja sarkaojista siten, että se ei ehdi kasvaa yli 1,5 m korkeaksi. Ojissa olevat yksittäiset pusikot voidaan sallia, mutta maiseman pitää pysyä avoimena. 42 41 42 MMMa 344/2015 6 § VNa 344/2015 7 § 29 9.4 TUKEEN KELPAAMATTOMAT ALUEET Tukeen kelpaamattomilla alueilla tarkoitetaan tilapäisesti viljelemätöntä ja viljelemätöntä aluetta. Pienin todettava tukikelvoton ala on 0,01 ha. Pienistä (<100 m²) tukeen kelpaamattomista aloista on tehtävä vähennyksiä vain, jos niiden yhteenlaskettu pinta-ala on merkittävä. Tätä sovelletaan silloin, jos näiden pienten (<100 m²) tukeen kelpaamattomien pinta-alojen summa lohkolla on suurempi kuin käytettävän mittalaitteen toleranssi. Mittapoikkeama on aina enintään 1 ha. Vähennyksiä ei tarvitse tehdä esimerkiksi kivistä, yksittäisistä puista, kaivoista tai muista vastaavista tukikelvottomista alle aarin kokoisista yksittäisistä alueista. Pienet alle aarin kokoiset alueet, joita ei saa piirretyksi valvontakarttaan, pitää merkitä kuitenkin tarkistuslistalle.43 Jos tilalla havaitaan viljelemättömiä alueita, siitä voi aiheutua aiheetta maksetun tuen takaisinperintä aiemmille vuosille. Takaisinperinnöistä on kerrottu enemmän luvussa 24.6 Maisemapiirteet44 ovat tukikelpoisia alueita. Maisemapiirteistä on kerrottu enemmän luvuissa 17. Alla on esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa lohko todetaan tilapäisesti viljelemättömäksi, viljelemättömäksi tai milloin voi tulla puute täydentävien ehtojen tai maatalousmaan avoimena säilyttämisen ehdon kautta. Tilapäisesti viljelemätön - Ei ollenkaan pensaita tai puun taimia Pienet mulloksella olevat / kylvämättömät alueet Jäänyt vain 1-2 vuonna viljelemättä Mm. lautataapeleita/paalikasoja/puukasoja Täydentävien ehtojen seuraamus - Korkeintaan 1-2 -vuotiaita taimia tai esim. vadelman versoja kasvaa siellä täällä viljelykasvin seassa. Taimet eivät yllä viljelykasvin yläpuolelle. Kasvustossa on runsaasti rikkakasveja, esim. mesiangervoa, koiranputkea tai horsmaa. Maatalousmaata ei ole säilytetty avoimena (peltoala ja pysyvien kasvien ala) - - 43 44 Siellä täällä kasvaa korkeampia puiden taimia, Lohkolla on jonkin verran suurempia vadelmapensaita tai useamman vuoden ikäistä pensaikkoa, esim. pajua yksittäisinä puskina. Kasvuston on kuitenkin oltava hyväksyttävää viljelykasvia. (HUOM! Tähän ei tule seuraamusta, jos vain ojissa on puita. Silloin ojat rajataan pois kohdan 3.3.3. mukaisesti) Pysyvien nurmien osalta tätä kohtaa ei voi käyttää. Jos siellä on liikaa puustoa tai pensaita, lohko on viljelemätöntä. VNa 712/2015 7 § Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 9; VNa 4/2015 14 § 30 Viljelemätöntä (peltoala, pysyvät kasvit ja pysyvät nurmet) - Yksittäisiä puita/pensaita kasvaa koko lohkon/lohkon osan alueella (ei tarkoita pysyviä kasveja), eikä lohkolla ole hyväksyttävää viljelykasvia. Iso osa puista on yli 2 m. Lohko on muussa kuin maatalouskäytössä, esim. metsämaata, tonttia tai tietä. 9.4.1 TILAPÄISESTI VILJELEMÄTÖN ALUE Viljelijä voi ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömiksi lohkot tai lohkon osat, jotka ovat viljelykelpoista maatalousmaata, mutta jotka on hakuvuonna jätetty tilapäisesti viljelemättä. Nämä lohkot voidaan todeta tilapäisesti viljelemättömäksi myös valvonnassa. Lohkolla olevat, ilmoittamattomat, tilapäisesti viljelemättömät lohkon osat voidaan todeta valvonnan kasvulohkona tilapäisesti viljelemättömäksi. Jos koko lohko on jätetty tilapäisesti viljelemättä, täytyy lohko todeta avokesannoksi. Avokesannolle täytyy olla peruste, ja jos sitä ei ole, on määrättävä täydentävien ehtojen seuraamus. Valvonnassa hyväksyttäviä syitä todeta kasvulohko tilapäisesti viljelemättömäksi ovat esimerkiksi lohkolla oleva viljelyyn liittyvä este, kuten säilörehuauma, lautataapeli tai muut vastaavanlaiset syyt, joiden vuoksi lohko ei voi olla kasvipeitteinen. Useita vuosia peräkkäin ilman em. hyväksyttävää syytä tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitetut lohkot tai lohkon osat todetaan viljelemättömiksi. Kaikki samalla peruslohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alueet voidaan todeta ja piirtää yhtenä kasvulohkona. Kasvulohko piirretään siihen kohtaan, missä suurin tilapäisesti viljelemätön alue on. Tilapäisesti viljelemättömillä aloilla on noudatettava täydentäviä ehtoja, lukuun ottamatta kasvipeitteisyysvaatimusta. Lohkon viljelykelpoisuus on tarkastettava kaikkien kokonaan tilapäisesti viljelemättömiksi ilmoitettujen peruslohkojen osalta. 9.4.2 MAATALOUSMAAN SÄILYTTÄMINEN LAIDUNTAMISEEN JA VILJELYYN SOVELTUVASSA KUNNOSSA Maatalousmaan avoimena säilyttämisen vaatimus kohdistuu tilan koko maatalousmaahan. Maatalousmaalla tarkoitetaan peltoalaa, pysyviä kasveja ja pysyvää nurmea45. Käytännössä tätä ehtoa ei voi soveltaa pysyvällä nurmella, koska jos puiden ja pensaiden määrä ylittää sallitus, lohko hylätään viljelemättömänä. Peltoala Peltoalalla tarkoitetaan lohkoa, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai korkeintaan 5 v. samalla paikalla olleita heinä- ja nurmirehukasveja. Myös kesannot ja tilapäisesti viljelemättömät alat kuuluvat peltoalaan, lukuun ottamatta viherkesantoa, joka muuttuu pysyväksi nurmeksi oltuaan yli 5 v. samalla paikalla. Peltoa ovat myös sellaiset yli 5 v. nurmella olleet lohkot, jotka eivät muutu pysyväksi nurmeksi ympäristökorvauksen toimenpiteen vuoksi. 45 Asetus (EU) N:o 1307/2013 artikla 4 31 Pysyvien kasvien ala Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Tarkka lista pysyvistä kasveista löytyy hakuoppaasta. Pysyvän nurmen ala Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvien nurmien alaan sisältyvät myös pysyvät laitumet. Tarkistuslistalle tulee automaattisesti kasvulohkokohtainen pysyvän nurmen merkintä, kun sille on ilmoitettu 6 vuonna peräkkäin pysyväksi nurmeksi luettavaa kasvia tai se on ollut aiemmin pysyvää laidunta. Tarkka lista kasveista, jotka huomioidaan pysyvien nurmien laskennassa, löytyy hakuoppaasta. Pysyvän nurmen kasvulohkolla voi kasvaa puita korkeintaan 50 kpl/ha.46 Puuksi katsotaan yli 2 m korkuiset, puuvartiset kasvit sekä yli 0,5 m korkuiset tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit (esimerkiksi katajat). Puiden on sijaittava lohkolla hajanaisesti, eikä siellä voi olla puuryhmiä. Puuryhmät täytyy digitoida pois peruslohkon pinta-alasta. Hajanaisesti sijaitsevien puiden lisäksi pysyvän nurmen kasvulohkolla saa olla tuotantoeläinten ravinnoksi sopivia, korkeintaan 2 m korkuisia, yksittäisiä tai pieninä ryhminä kasvavia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia. Näitä saa kuitenkin olla korkeintaan 50 % tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Jos lohkolla on sekä puita että lehtipensaita tai vain jompaakumpaa, on yli 50 % kasvulohkon pintaalasta kuitenkin oltava heinä- ja nurmikasveja. Ehdon valvonta Tilalla on tarkastettava, että lohko on säilytetty avoimena, laiduntamiseen ja viljelyyn soveltuvassa kunnossa47. Lohko on voitava ottaa käyttöön tavanomaisin maataloustoimenpitein. Myös osalle kasvulohkosta voidaan antaa seuraamus avoimena säilyttämisestä, jolloin lohkolle tehdään valvonnan kasvulohko ja merkitään puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen avoimena. Peltoala Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puun taimia eikä pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3. Lisäksi tarkastetaan, että kasvusto on hyväksyttävää viljelykasvia. Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia, mutta kasvusto on kuitenkin hyväksyttävä, lohkon tuet hylätään tältä vuodelta tallentamalla Tukisovellukseen puute kohtaan Maatalousmaan säilyttäminen avoimena. Jos lohkolla kasvaa siellä täällä puuntaimia tai pensaita, mutta kasvusto on heikkoa (pelkästään rikkakasveja). Seuraamus täytyy määrätä tapauskohtaisesti joko täydentävien ehtojen kautta tai lohko täytyy todeta viljelemättömäksi. Pääsääntö on, että maatalousmaan avoimena säilyttämisen ehdon kautta ei voi määrätä seuraamusta, jos kasvusto ei ole hyväksyttävää viljelykasvia. 46 47 VNa 234/2015 5 § VNa 234/2015 6 §, Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 4 32 Pysyvien kasvien ala Pysyvien kasvien ala katsotaan avoimeksi, jos siellä ei kasva pysyvien kasvien lisäksi muita puita tai pensaita. Sarkaojissa ja piennaralueilla se on kuitenkin rajoitetusti sallittua. Lue lisää kappaleesta 9.3 Jos lohkolla kasvaa muita kuin pysyväksi kasviksi hyväksyttäviä puuntaimia tai pensaita, toimi kuten peltoala-kohdassa on ohjeistettu. Pysyvän nurmen ala Tarkastetaan, että lohkolla ei kasva puita eikä pensaita enempää kuin on sallittu ja että kasvusto on heinä- ja nurmirehukasvustoa. Jos puita tai pensaita on enemmän tai kasvusto ei täytä vaatimuksia, todetaan lohko viljelemättömäksi. 9.4.3 VILJELEMÄTÖN ALUE Lohkolle tallennetaan valvonnassa viljelemätön-kasvikoodi, jos alue on poistunut viljely- tai laidunkäytössä. Tällaisia ovat mm. vesakoituneet alueet ja lohkolle rakennetut tiet tai rakennukset. Viljelemättömäksi ilmoitettu tai valvonnassa todettu lohko on tukien ulkopuolella. Maatalousmaan ulkopuoliset alueet ja viljelemättömäksi valvonnassa todetut alueet on erotettava peruslohkon alasta ja lohko on tarvittaessa jaettava. Katso tarkemmin lohkojaoista kohdasta 9.1 9.5 VILJELYTEKNISET PÄISTEET Kasvulohkon viljelyalaan mukaan laskettava päiste voi viljelyteknisistä syistä olla keskimäärin enintään 3 m leveä48. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että päiste kuuluu kasvin normaaliin viljelytapaan. Päisteet eivät kuulu viljojen, valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyyn. Alueen leveys mitataan kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan tai lohkon reunaan. Jos viljelyteknisistä syistä jätetty päiste on leveämpi kuin 3 m, on koko päistealue erotettava omaksi kasvulohkokseen. Yli 3 m leveälle päisteelle voidaan maksaa ympäristökorvaus, jos alue on nurmipeitteinen. Päistealue voidaan todeta tällöin nurmeksi. Jos päisteessä on keskimäärin 3 m levyinen suojakaista ja sen lisäksi viljelyteknisistä syistä jätetty yli 3 metrin päistealue, on ne kumpikin erotettava omiksi kasvulohkoikseen, jos viljelyteknisistä syistä jätettävälle alueelle ei ole kylvetty nurmikasvien siementä. 9.6 HOITO- JA AJOKÄYTÄVÄT PUUTARHAKASVEILLA Monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät49. Viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät sisällytetään viljellyn kasvulohkon alaan, jos ne ovat kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä. Hoitokäytävien on oltava kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia. Hoito- ja ajokäytävät on 48 49 MMMa 344/2015 9 § MMMa 344/2015 9 § 33 erotettava tukikelpoisen kasvulohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä, ne ovat pysyviä perustettuja viljelyteitä tai jos niistä johtuen kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty. Viljeltyyn peltoalaan kuulumattomat alueet (esimerkiksi varastopaikat, kastelulammikot, viljelemättömät alueet) on kaikki erotettava pois tukikelpoisen kasvulohkon alasta. Hoito- ja ajokäytävän on oltava kasvulohkon reunan mukaisesti päädyssä, sivussa tai keskellä. Yksivuotisilla puutarhakasveilla ajo- ja hoitokäytävät hyväksytään viljellyn kasvulohkon alaan vain poikkeuksellisesti, jos ne ovat kyseisen kasvin kannalta välttämättömiä ja ovat kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia viljelyn kannalta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kasveilla, joilla satoa korjataan useaan kertaan kesän aikana (esimerkiksi keräkaali). Viljelyalaan hyväksyttävien käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Pysyvät viljelystiet on vähennettävä viljellystä alasta. Yksi- ja monivuotisten kasvien viljelytapaan kuuluvien hoitokäytävien on oltava pääsääntöisesti täydentävien ehtojen mukaisesti nurmipeitteisiä tai siitä poikkeamiseen pitää olla perusteltu syy. 9.7 SOPIMUSTEN PINTA-ALAVALVONTA Ympäristösopimusten ja erityisympäristötukisopimusten (ohjelmakausien 1995–2013 sopimukset) osalta on valvottava kaikki voimassaolevien sopimusten alaiset lohkot. Luvussa 9.1 on kerrottu lohkorajojen tarkastamisesta. Sopimukseen sisältyvien pellon ulkopuolisten alueiden osalta tarkastetaan alueen rajaus ja poistetaan sopimukseen kuulumattomat alueet, kuten rakennukset ja tiet. Vesialueet ja uomat, joiden valuma-alue on yli 10 km, näkyvät Tukisovelluksessa tasolla Uomarekisteri. Vesistöjen rajat on siinä määritetty keskivesirajan mukaisesti. Sopimusalueiden rajat, jotka rajoittuvat vesistöön, määritetään myös keskivesirajan mukaan. Kaikilla vesialueilla (erityisesti matalilla merenrannoilla) tieto ei välttämättä ole kovin tarkka, joten tietojärjestelmistä saatava tieto on näissä tapauksissa lähinnä suuntaa-antava. Alueen sopivuus sopimuskohteeksi on selvitetty sopimuksen tekovaiheessa. Jos valvonnassa kuitenkin todetaan, ettei lohko tai merkittävä osa siitä voi kuulua sopimukseen, tulisi asiasta neuvotella sopimuskäsittelijän ja mahdollisen lausunnon antaneen viranomaisen kanssa ennen valvonnan loppuunsaattamista. 34 Ennen päätöstä siitä, onko kyseessä sopimusrikkomus vai pienennetäänkö sopimuksen pinta-alaa, on hyvä pohtia ainakin alueen kelvollisuutta sopimusalaksi ja sitä, milloin alueella on viimeksi tehty hoitotoimenpiteitä. Jos selkeärajainen alue on maastotarkastuksen perusteella arvioitu olleen hoitamatta yli 3 vuotta sopimuskauden alusta lukien, se rajataan pois sopimusalasta. Tällaisissa tapauksissa on perusteltua epäillä, että viljelijä ei tule jatkossakaan hoitamaan aluetta. Jos alue on ollut tarkastajan arvion mukaan hoitamatta vähemmän aikaa, seuraamukset ulotetaan aiempiin sopimusvuosiin, mutta aluetta ei poisteta sopimusalasta. Selkeästi sopimusalueeseen kelpaamattomat alueet täytyy kuitenkin tässäkin tapauksessa rajata pois (esim. sopimusalassa on mukana talousmetsää). Erityisympäristötukien takautuvista seuraamuksista on kerrottu lisää vuoden 2014 Peltovalvontaohjeessa luvussa 16.4. Perustelut havaituista puutteista täytyy aina lisätä uuteen Tukisovellukseen kasvulohkokohtaiseen tekstikenttään ja vanhaan Tukisovellukseen kyseisen erityistukisopimuksen kohdalle valvontakerran lisätietoihin. Jos digitoitu pinta-ala valvonnan jälkeen poikkeaa sopimuksessa määritellystä pinta-alasta, sopimusta koskevaa päätöstä on muutettava siten, että sopimusala vastaa digitoitua alaa. Muutos voidaan tehdä sen jälkeen, kun tuen saaja on hyväksynyt digitoidun pinta-alan. Jos lohkon pinta-ala vähenee digitoinnin perusteella, sopimusta ei tarvitse kuitenkaan muuttaa, jos digitoidun pinta-alan ja sopimusalan välinen ero on vähäinen. Sopimusten osalta on säädetty erilaisia vähimmäispinta-aloja. Jos vähimmäispinta-ala ei valvonnan jälkeen enää täyty, sopimus täytyy purkaa. Sopimus täytyy purkaa myös silloin, jos sopimuksen pinta-ala pienenee valvonnan seurauksena vuosina 2000–2011 tehdyissä sopimuksissa yli 20 % ja vuonna 2012 ja sen jälkeen tehdyissä sopimuksissa yli 10 %. 50 Erityistukisopimuksiin kohdistuvat pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset lasketaan luvussa 22 kerrotun mukaisesti. TUKIEHTOJEN VALVONTA 10 AKTIIVIVILJELIJÄ Aktiiviviljelijän vaatimus koskee EU:n kokonaan ja osittain rahoittamia tukia51. Jos tila hakee pelkästään ympäristösopimusta, täyttyy aktiiviviljelijän vaatimus aina, koska silloin suorien tukien määrä on aina alle 5000 €. Tällöin erillistä tarkastelua ei vaadita. Aktiiviviljelijän vaatimus ei koske kansallisia tukia. Aktiiviviljelijän vaatimus täyttyy aina, jos tilan hakemien suorien tukien määrä on vuonna 2014 ollut korkeintaan 5000 €52. Viljelijä ilmoittaa tukihakemuksellaan hallinnoiko hän kieltolistalle vieviä kohteita ja toimittaa tarvittaessa todisteet kuntaan aktiiviviljelijän vaatimuksen täyttymisestä. Jos 50 VNa 366/2007 21 § Asetus (EU) N:o 1307/2013 9 art., Laki 193/2013 2 §, Laki 1360/2014 2 § 52 Asetus (EU) N:o 1307/2013 9 art. 51 35 tilan saama suorien tukien määrä on ollut tätä suurempi, riippuu aktiiviviljelijän vaatimuksen täyttyminen siitä, ovatko hänen toimittamansa todisteet riittäviä. Valvonnassa täytyy selvittää, onko viljelijä ilmoittautunut tarvittaessa kieltolistalle. Valvonnassa tarkastettavat asiat - - Vanhasta Tukisovelluksesta täytyy katsoa, onko tilan saamien suorien tukien määrä vuonna 2014 ollut korkeintaan 5000 €. Summasta on vähennetty valvonnan pinta-ala- ja eläinmäärävirheiden aiheuttamat vähennykset sekä rahoituskurileikkaus. Samalta listalta katsotaan myös merkintä siitä, onko tila ilmoittautunut kieltolistalle. HUOM! Jos tuenhakija ei ole hakenut suoria tukia vuonna 2014, tilalle lasketaan laskennallinen suorien tukien määrä tänä vuonna haetun pinta-alan perusteella. Laskennallista tuen määrää laskettaessa käytetään keskitukena 243,38 €/ha (Aitta ohje aktiiviviljelijätarkastelusta 22.4.2015). Lista tiloista on vanhan Tukisovelluksen tiedotustaululla Listalla olevat tuenhakijat, jotka ovat saaneet suoria tukia korkeintaan 5000 €, täyttävät aktiiviviljelijän ehdon. Tuenhakija katsotaan aktiiviviljelijäksi, vaikka hän olisi ilmoittanut tukihaussa hallinnoivansa kieltolistalle johtavia toimintoja. Kunta tarkastaa perusteet kieltolistalta vapautumiselle niiltä listalla olevilta tiloilta, jotka ovat saaneet suoria tukia yli 5000 € ja ovat ilmoittautuneet kieltolistalle. Jos tila on tällä listalla, ei aktiiviviljelijän ehdon täyttymistä tarvitse tarkastella enempää tilalla eikä toimistolla. - Jos 5000 € raja ylittyy, eikä tuenhakija on ilmoittautunut kieltolistalle, tila ei ole edellä mainitulla listalla Tarkastetaan tilakäynnillä, että viljelijän ilmoitus on ollut oikea Jos tilalta havaitaan kieltolistalle vieviä asioita, on ensin selvitettävä hallinnoiko tuenhakija kohdetta. Hallinnoimiseksi katsotaan se, jos tuenhakijana toimiva ryhmä (aviopuolisot, yhtymä, kuolinpesä), osuuskunta, osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö hallinnoi kieltolistalle johtavaa toimintoa. Jos tilan tuenhakijoina on useampia henkilöitä, tila joutuu kieltolistalle vain silloin, jos kaikki hallinnoivat kiellettyä toimintoa. Tila joutuu kieltolistalle, jos hallinnoi jotakin seuraavista (tarkemmat kuvaukset: Hakuopas 2015; kpl 4.3) 36 - Lentoasema Rautatieyhtiö Vesiyhtiö Kiinteistöyhtiö Pysyvät urheilukentät ja vapaa-ajanalueet Tilakäynnillä keskitytään tarkastelemaan erityisesti sitä, hallinnoiko tuenhakija lentoasemia, rautateitä tai pysyviä urheilukenttiä ja vapaa-ajanalueita. Lisäksi pyritään selvittämään esimerkiksi kysymällä, hallinnoiko hän muita kieltolistan kohteita. Jos valvonnassa todetaan, että tila ei täytä aktiiviviljelijän määritelmää, tallennetaan puute Tukisovelluksen tilakohtaisiin havaintoihin. Tällöin niitä tukia, joita aktiiviviljelijän vaatimus koskee, ei makseta valvontavuonna tilalle lainkaan. Esimerkki 1: Viljelijä ei ole ilmoittautunut kieltolistalle ja tilan hakemien suorien tukien määrä on ollut 9000 € vuonna 2014. Tilalla todetaan, että pihalla on ratsastuskenttä, jossa on kiinteä katsomorakenne. a) Aviopuolisot hakevat tukia yhdessä. Tilalla harjoitetaan ratsastustallitoimintaa, mutta se on vaimon omistuksessa. Tässä tapauksessa aktiiviviljelijän määritelmä täyttyy, sillä vain toinen ryhmän jäsenistä hallinnoi kieltolistalle vievää asiaa. b) Aviopuolisot hakevat tukia yhdessä. Tilalla ei ole mitään ratsastuskoulutoimintaa, vaan sitä käytetään perheen omien hevosten harjoittamisessa. Tässä tapauksessa aktiiviviljelijän määritelmä täyttyy, sillä ratsastuskentän yhteydessä ei ole ratsastuskoulutoimintaan erikoistunutta yritystä. c) Tuenhakijana on yksittäinen henkilö. Hän hallinnoi myös ratsastuskoulua, joka on erillinen yrityksensä ja sillä on oma Y-tunnus. Tilan maataloustuotanto on laajaa, mutta koska tila ei ole ilmoittautunut kieltolistalle ratsastuskoulutoiminnan vuoksi ja toimittanut todisteita kuntaan, aktiiviviljelijän määritelmä ei täyty. Valvonnassa ei voi enää antaa todisteita (suorien tukien määrä, maataloustoiminta on merkityksellistä tai päätoimiala maatalous) kieltolistalta vapautumiseksi. Sen vuoksi tilalle voidaan tänä vuonna maksaa ainoastaan kansalliset tuet. 11 SUORAT TUET Tukikelpoisia lohkoja viherryttämistuessa, perustuessa ja nuoren viljelijän EU-tuessa ovat viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat maatalouskäytössä olevat lohkot, jotka ovat maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja niittyä. Tukikelpoisuus edellyttää, että lohkon on oltava viljelykelpoinen ja maatalouskäytössä koko kalenterivuoden ajan eli viimeistään 1.1.2015. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että lohkolla ei tarvitse tehdä peruskunnostustoimenpiteitä ja että sillä pystytään tuottamaan tavanomainen sato. 37 Mikäli lohko poistuu maatalouskäytöstä kokonaan kalenterivuoden aikana, lohkolta hylätään edellä mainitut tuet tallentamalla kyseisen vaatimuksen kohdalle puute. Seuraavat maankäyttölajiltaan peltoa olevat kasvikoodit eivät ole tukikelpoisia: 9101 9642 9620 20 v. erityistukisopimus, pelto Kasvihuoneala (pysyvät kasvit) Tilapäisesti viljelemätön Hampun tukikelpoisuus perustuessa ei edellytä sopimusta/sitoumusta, mutta käytetyn lajikkeen tulee olla tukikelpoiseksi hyväksytty. Erikoistukien valvontaohjeessa (Dnro 848/61/2015) on kerrottu lisää hampun tukiehtojen valvonnasta. HUOM! Tässä kappaleessa esitetyt ehdot eivät koske peltokasvipalkkiota. 11.1 VIHERRYTTÄMISTUKI Valvontalistalle on merkittynä tilat, joilla hakemustietojen perusteella on suurin riski sille, että viherryttämisen vaatimukset eivät täyty. Nämä tilat on valvottava säilyttämisajanjakson aikana. Viljelyn monipuolistaminen Valvonta on tehtävä kasvien säilyttämisajanjaksona 30.6.–31.8. Tänä aikana tilan on täytettävä viljelyn monipuolistamisen vaatimukset peltoalallaan. Jos valvonta tehdään ennen 30.6. eikä kaikkia viljelykasveja ole vielä kylvetty, on kasvit käytävä toteamassa 1.7.–31.8. välisenä aikana. Lohkolla todetaan viljelyn monipuolistamisen kasviksi se kasvi, mikä lohkolla on valvontahetkellä ja kasvi merkitään tarkistuslistaukseen kohtaan ”Monipuolistamisen kasvi”, jos se on eri kuin ilmoitettu kasvi. Tuenmaksun perusteena on kuitenkin ilmoitettu kasvi, jos sitä on siellä kasvanut. Kasvi voidaan todeta myös kasvinjäänteistä, jos kasvi on luotettavasti tunnistettavissa. Kasvi voidaan todeta mm. sängestä tai muista kasvinosista, joista kasvi voidaan tunnistaa. Kasvinjäänteitä on oltava havaittavissa koko kasvulohkolla. Kasvinjäänteitä ei voida tunnistaa esimerkiksi pelkästään maahan tippuneista siemenistä/jyvistä, jos lohko on kynnetty ja mahdolliset kasvinjäänteet ovat ”rikkoutuneet” eikä kasvia voida tunnistaa vaadittavalla tarkkuudella tai lohkolla on hyvin pienellä alalla havaittavissa kasvinjäänteitä Jos lohkolle ilmoitettu kasvi on jo korjattu ja lohkolle ei ole kylvetty/istutettu seuraavaa kasvia eikä kasvinjäänteistä voida tunnistaa aikaisempaa kasvia, pitää viljelyn monipuolistamisen kasviksi todeta avokesanto. Em. tilanteessa avokesannosta ei aiheudu täydentävien ehtojen seuraamusta. Jos valvontaa ei ehditä tekemään 31.8. mennessä ja tilakäynti tehdään tämän jälkeen, voidaan viljelyn monipuolistamisen kasviksi todeta lohkolla oleva kasvi tai kasvi, joka tunnistetaan kasvinjäänteistä. Tällöin on esimerkiksi lohkokorteista todettava ko. kasvin olleen lohkolla suurimman osan kasvien säilyttämisajanjaksoa (yli 1 kk). Esimerkiksi valvonta tehdään 15.9. ja lohkolla kasvaa syysrypsiä. Lohkokortin mukaan kasvi on kylvetty 17.7., joten viljelyn monipuolistamisen kasviksi voidaan todeta syysrypsi. Muissa tapauksissa lohkolle todetaan viljelyn monipuolistamisen kasviksi ilmoitettu kasvi. 38 Esimerkki 2: Lohkolle on ilmoitettu ruis. Lohkolle kylvetään kerääjäkasviksi nurmea. Valvonta on a) 14.7. ja ruis on vielä korjaamatta viljelyn monipuolistamisen kasvi on ruis b) 31.8. ruis on korjattu ja kasvinjäänteistä ei voida todeta sitä luotettavasti (lohko kynnetty ja kerääjäkasvi kylvetty 13.8.) lohkon kasviksi viljelyn monipuolistamisessa todetaan nurmi. Esimerkki 3: Lohkolle on kylvetty nurmi suojaviljaan ja se on ilmoitettu vihantaviljana a) 2.7. ja satoa ei ole vielä korjattu viljelyn monipuolistamisen kasvi on vihantavilja b) 30.8. ja lohkolta on korjattu 2 satoa ja viljan sänkeä ei ole havaittavissa viljelyn monipuolistamisen kasviksi todetaan nurmi Pysyvä nurmi Jos tilalla on Natura-aluetta, jonka kasviksi on ilmoitettu jokin pysyvän nurmen kasvikoodeista ja lohkolla on pysyvän nurmen ”täppä”, tarkistetaan, ettei alaa ole siirretty muuhun käyttöön tai kynnetty. Natura-alueen pysyvän nurmen saa uudistaa vain erityisestä syystä, mutta silloinkaan alaa ei saa kyntää. Jos Natura-alueen pysyvää nurmea on uudistettu esimerkiksi suorakylvämällä, on viljelijän pitänyt ilmoittaa asiasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen uudistamisen aloittamista. Jos viljelijän mukaan ilmoitus on tehty, on asia tarkistettava kunnasta. Jos valvonnassa havaitaan viljelijän kyntäneen tai ottaneen Natura-alueen pysyviä nurmia muuhun käyttöön, pitää asiasta ilmoittaa kuntaan. Kunta ilmoittaa viimeistään vuoden lopussa viljelijälle velvollisuudesta ennallistaa ala pysyväksi nurmeksi 30.6. mennessä. Laiminlyöntitapauksissa on arvioitava, onko kyseessä myös täydentävien ehtojen laiminlyönti (lintutai luontodirektiivin laiminlyönti). Esimerkki 4: Natura-alueella olevasta 1,4 ha pysyvän laidunnurmen lohkosta on kynnetty 0,8 ha ja alalle on kylvetty ruista. Pysyvän nurmen ala 0,6 ha todetaan pysyväksi laidunnurmeksi ja 0,8 ha rukiiksi. Laskenta vähentää viherryttämistuen määrää. Ekologinen ala Tilalla, joka sijaitsee Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla pitää olla ilmoitettuna vähintään 5 % peltoalasta ekologisena alana (EFA-ala). EFA-kesanto Tarkistetaan, ettei EFA-kesannolla ole ollut maataloustoimintaa ennen 16.8. Alaa saa laiduntaa tai siltä voidaan korjata sato 16.8. lähtien. Täydentävien ehtojen rajoitukset kasvinsuojeluaineiden käytöstä kesannoilla on huomioitava. Jos koko lohkon alalla havaitaan olleen maataloustoimintaa ennen 16.8., on kyseessä tukiehtopuute, ja lohkoa ei voida hyväksyä EFA-alaksi. Jos puute koskee vain osaa lohkosta, tehdään kasvulohkojako. Ne tilat, jotka ovat ilmoittaneet EFA-kesantoa, on valvottava 15.8. mennessä. Tilat ovat merkittynä valvontalistoille. Typensitojakasvien ala 39 Tarkistetaan, että lohkolla on EFA-alaksi hyväksyttäviä typensitojakasveja tai niiden sänkeä. Näitä ovat herneet, pavut, lupiinit (ei alaskanlupiini eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat ja näiden kasvien seokset. Muita seoksia, esimerkiksi vilja + herne ei hyväksytä, ei edes siten, että viljaa on vain tukikasvina. Lohkolla on oltava typensitojakasvia 30.6.–31.8. Jos kasvi korjataan ennen 31.8., alaa ei saa muokata ennen 1.9. Kasvuston tai sen sängen saa päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos lohkolle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, kasvuston saa päättää, lohkon muokata ja kylvää jo 15.7. lähtien. Jos em. ehdot eivät täyty, on kyseessä tukiehtopuute, ja lohkoa ei voida hyväksyä EFA-alaksi. Ne tilat, jotka ovat ilmoittaneet typensitojakasvien EFA-alaa, on valvottava 31.8. mennessä. Lyhytkiertoiset energiapuut Lyhytkiertoisten energiapuiden EFA-alalle hyväksyttäviä kasveja ovat haapa ja paju (kasvikoodit 4820, 4913, 5442 ja 5443). Asiakirjoista tarkistetaan, ettei energiapuiden alaa ole lannoitettu kivennäislannoitteilla ja ettei muita kuin rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ole käytetty kasvuston perustamisvuonna eikä ennen 1.9. kasvuston lopettamisvuonna. Jos em. ehdot eivät täyty, on kyseessä tukiehtopuute, ja lohkoa ei voida hyväksyä EFA-alaksi. Maisemapiirteet Jos tilalla on EFA-alaksi ilmoitettuja maisemapiirteitä (kasvikoodi 9830), tarkistetaan, ettei sitä ole vahingoitettu tai hävitetty. Mahdollisesta laiminlyönnistä tulee myös täydentävien ehtojen seuraamus. Esimerkki 5: Tila on ilmoittanut yhden 1,8 ha viherkesantolohkon EFA-alaksi. Tilan peltoala on 30 ha ja vaadittava EFA-ala on siten 1,5 ha. Valvonnassa 2.8. havaitaan, että lohkolla laiduntaa lampaita. Alaa ei voida hyväksyä EFA-alaksi ja siten tila ei täytä EFA-alan vaatimusta (ala 0 ha EFA-alan osalta). 11.2 PELTOKASVIPALKKIO Peltokasvipalkkion valvonnassa tarkastetaan, että kasvilajit ovat palkkioon oikeuttavia ja että muut palkkion myöntämisen edellytykset täyttyvät. Peltokasvipalkkiossa hyväksyttäviä kasveja ovat valkuaiskasvit, ruis, sokerijuurikas, tärkkelysperuna sekä ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset.53 Tarkemmat kasvit löytyvät hakuoppaasta (Hakuopas 2015; kpl 16.1). Peltokasvipalkkiota voidaan maksaa myös tukioikeudettomalle pintaalalle. Valkuaiskasveihin kuuluvien lupiinin ja öljyhampun hyväksytyt lajikkeet määritetään EU:n alueella vuosittain. Lajikeluettelo löytyy EU:n virallisen lehden numerosta C 450, joka on julkaistu 16.12.2014. Lupiini on kohdissa 35–37 ja hamppu kohdassa 63. Lupiinin tukikelvottomat karvaat (kitkerät) lajikkeet on merkitty lajikeluetteloon koodilla 13. Lehti on saatavilla internetistä osoitteesta http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2014:450:FULL&from=FI Lupiini 53 VNa 137/2015 22 § 40 Tilakäynnillä on tarkastettava lupiininsiementen vakuustodistus tai ostokuitti, jotta kylvetyn siemenen alkuperä ja lajike voidaan selvittää. Lupiinin lajike on selvitettävä myös seoskasvustosta. Mikäli vakuustodistusta tai ostokuittia ei löydy, voidaan siementen alkuperä osoittaa muulla luotettavalla tavalla. Lupiinin lajike oikeuttaa palkkioon, jos se on hyväksytty jonkin EU:n jäsenmaan virallisessa lajikeluettelossa ja on makea. Tukikelpoisia lajikkeita ovat esimerkiksi Amiga, Boruta, Boregine, Haags Blaue, Energy, Mister, Sanabor ja Sonet. Jos lupiinin siemenen alkuperää ei saada luotettavasti selvitettyä tai lupiinilajike ei ole tukeen oikeuttava, ei kyseiselle lohkolle makseta peltokasvipalkkiota. Hamppu Hampun siemenestä on aina toimitettava vakuustodistus kuntaan. Jos vakuustodistusta ei toimiteta 30.6.2015 mennessä, kunta hylkää peltokasvipalkkion kyseiseltä lohkolta. Tilakäynnillä hampun vakuustodistusta ei tarvitse tarkastella. Sokerijuurikas ja tärkkelysperuna Sokerijuurikkaasta ja tärkkelysperunasta täytyy olla viljelysopimus, joka on toimitettava kuntaan 15.6.2015 mennessä. Kunta tarkastaa ne hallinnollisesti ja määrää tarvittaessa seuraamukset. Tärkkelysperunan osalta palkkio maksetaan sen pinta-alan mukaan, mikä on pienin seuraavista (ilmoitettu ala, valvonnassa hyväksytty ala tai viljelysopimuksessa oleva ala)54. Tärkkelysperunan siemenlisäysala ei ole palkkiokelpoista, joten jos sellaisia alueita löytyy, täytyy ne todeta omana valvonnan kasvulohkonaan, kasvikoodilla 3190 (tärkkelysperunan oma siemenlisäys) Tilakäynnillä viljelysopimuksia ei tarvitse tarkastella. Valkuaiskasvin ja viljan seokset Valkuaiskasvien ja viljan seokset eivät ole tukikelpoisia, joten maastossa täytyy tarkastaa, että lohkolla ei ole kyseistä seoskasvustoa. Jos sellainen löytyy, todetaan kasviksi seoskasvusto, valkuaiskasvit + vilja (2185), jolloin laskenta hylkää tuen. Herneelle on kuitenkin sallittua käyttää pientä määrää viljaa tukikasvina. Pienenä määränä voi pitää alle 10 % osuutta kasvustosta. Määrä katsotaan pääsääntöisesti silmämääräisesti kasvustosta, mutta tarvittaessa siementen kylvösuhteen voi tarkistaa lohkokirjanpidosta. 11.3 NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) Kunta tarkastaa hakijaa koskevat tukiehdot hallinnollisesti kaikilta nuorten viljelijöiden tukia hakeneilta viljelijöiltä. Nuoren viljelijän EU-tukea maksetaan tukioikeuksien perusteella, kuitenkin korkeintaan 90 ha, korkeintaan 5 vuoden ajan. Viljelyyn liittyvät tukiehdot: - 54 maatalousmaa on säilytettävä avoimena laiduntamiseen tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa lohkon on oltava maatalouskäytössä 1.1.-.31.12. täydentäviä ehtoja täytyy noudattaa. VNa 137/2015 23 § 41 12 KANSALLISET PELTOTUET Pohjoisten hehtaaritukien (yleinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki, pohjoinen hehtaarituki) vaatimuksena on noudattaa täydentävistä ehdoista tulevia ympäristöehtoja sekä paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottavaa tuotantotapaa55. Pohjoisia hehtaaritukia maksetaan vain Calueella. Nuorten viljelijöiden tuessa hakijaa koskevat ehdot ovat samat kuin EU:n rahoittamassa nuoren viljelijän tuessa.56 Sokerijuurikkaan kansallisessa tuessa ehtona on paikkakunnan tuotanto-olosuhteen huomioon ottavan tuotantotavan noudattaminen. Viljelyä koskevat vaatimukset ovat pääasiassa sellaisia, että jos niissä todetaan puute kansallisissa tuissa, täytyy tilan valvonta laajentaa myös täydentäviin ehtoihin. Alla olevaan listaan on merkitty tähdellä (*) ne ehdot, joiden puutteista ei tarvitse laajentaa valvontaa täydentäviin ehtoihin, jos kysymyksessä on pysyvän nurmen lohko. Paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottava viljelytapa (kaikki kansalliset peltotuet): - Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty/istutettu tarkoituksenmukaisesti* Kylvö tai istutus on tehty 30.6. mennessä * Lohko on kylvetty riittävällä siemenmäärällä ja alueelle soveltuvalla kasvilajilla ja – lajikkeella* Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkina- ja korjuukelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista Ympäristöehdot (pohjoiset hehtaarituet): - Hukkakauran torjunnasta on huolehdittu - Sänki on jätetty polttamatta, ellei sen polttamiselle ole ollut perusteita. - Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet on säilytetty - Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitteita ja seuraavan 5 m matkalla lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa ole muokattu vuorokauden kuluessa levityksestä. Suojakaista lasketaan alkavan vesistön reunasta. - Jättiputken torjunnasta on huolehdittu. - Vesistöjen ja valtaojien varsilla on muokkaamaton 1 m piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita - Maatalousmaa on säilytetty avoimena laiduntamiseen tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa Pysyviä nurmia koskevat lisävaatimukset: - Jos pysyviä nurmia tai pysyviä laitumia on laidunnettu, siitä ei ole aiheutunut eroosiota ja maanpinta on säilynyt kasvipeitteisenä Pysyvien nurmien ja pysyvien laitumien niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu Pohjoista hehtaaritukea koskeva valvontaseuraamus: 55 56 VNa 44/2015 9 §, MMMa 348/2015 5 § Asetus (EU) 1307/2013 artikla 50, Laki 1559/2001 2 § 42 - Todetut kasvit vastaavat ilmoitettuja kasveja. Jos lohkolla todetaan pohjoiseen tukeen oikeutettua, mutta alemman tukitason kasvia, täytyy tähän kohtaan tallentaa puute Tukisovelluksen kasvulohkohavainnoissa. 13 LUONNONHAITTAKORVAUS JA KOROTUS 13.1 LHK:N HOIDETUN VILJELEMÄTTÖMÄN PELLON ENIMMÄISALA Luonnonhaittakorvausta maksetaan kesannoille ja luonnonhoitopeltonurmille yhteensä enintään 25 % korvauskelpoisesta alasta. Jotta korvaus voidaan maksaa tilan koko pinta-alalle, täytyy lopulla pinta-alalla ilmoittaa viljelykasveja. Jos tila on ilmoittanut kesantoa ja luonnonhoitopeltonurmia enemmän kuin 25 %, todetaan valvonnassa myös ylimääräiselle pinta-alalle kasviksi kesanto tai luonnonhoitopeltonurmi. Laskenta huomioi 25 % rajoitteen ja tarkastajan ei tarvitse ottaa asiaan kantaa. 13.1.1 LUONNONHAITTAKORVAUKSEN KOTIELÄINKOROTUS Kotieläintilalla on oltava vähintään 0,35 eläinyksikköä korvauskelpoista peltohehtaaria kohden57. Eläintiheys lasketaan tukivuoden 2015 eläinten eläinyksikkömäärän ja tukivuoden 2015 korvauskelpoisten peltohehtaarien perusteella. Hallinto laskee eläintiheyden eläinrekisteritietojen ja kuntaan toimitetun eläinmäärä ilmoituksen avulla keväällä 2016. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen valvonta Valvonnassa tarkastetaan eläinmäärä ja lasketaan eläintiheys valvontapäivänä. Tilalla eläinluettelon tietoja verrataan eläinrekisterin tietoihin ja tilalla olevaan eläinmäärään. Jos tilalla on 30 tai sitä vähemmän eläimiä, lasketaan kaikki eläimet. Muutoin eläinluettelon ja eläinrekisterin oikeellisuus varmennetaan tilalla silmämääräisesti. Naudat: Nautojen eläinrekisteri viranomaisille löytyy Eviran sivuilta. Enne tilakäyntiä tukisovelluksesta tulostetaan nautojen eläinluettelo raporteista (IA_RR320). Rekisterin ja eläinluettelon tietoja verrataan toisiinsa ja tilan eläinmäärää verrataan näihin tietoihin. Eläinmäärä on tarkistettava tuotantotiloista /laitumilta. Lampaat ja vuohet: Lammas- ja vuohirekisteri viranomaisille löytyy Eviran sivuilta. Ennen tilakäyntiä tulostetaan Eviran lammas- ja vuohirekisteristä tilan lammas/vuohirekisteri. Eläinluettelo tulostetaan lammas- ja vuohirekisteristä. Rekisterin ja eläinluettelon tietoja verrataan ja tilan eläinmäärää verrataan näihin tietoihin. Eläinmäärä on tarkistettava tuotantotiloista /laitumilta. Siat: Sikarekisteri viranomaisille löytyy Eviran sivuilta. Ennen tilakäyntiä tulostetaan Eviran sikarekisteristä tilan sikarekisteri. Tilalla sikarekisterin tietoja verrataan tilan pitämään kirjanpitoon. Eläinmäärä tarkistetaan tuotantotiloissa. 57 Laki 1360/2014 6 §, VNa 236/2015 9 § 43 Eläimet, joilla ei ole eläinrekisteriä on laskettava. Siipikarjan ja hevosten kirjanpito tarkistetaan ja laskettua eläinmäärää verrataan kirjanpitoon. Hevosten hallinta on tarkastettava. Hallinta tarkastetaan joko Suomen Hippos r.y:n hevosrekisteristä tai tilalla hevospassista/rekisteritodistuksesta. Tilan valvontahetken eläinmäärä merkitään ja eläintiheys lasketaan tarkastuslistan lopussa olevalle Tilan käytettävissä olevat ravinteet – asiakirjalle. Tilan eläinyksikkömäärä jaetaan tilan valvonnassa hyväksytyillä korvauskelpoisilla peltohehtaareilla. Jos eläinrekisteriä ei ole pidetty tai rekisterin tietoja ei voida tarkistaa ja valvontapäivän eläintiheyttä ei voida laskea, tarkistuslistalle merkitään tieto puutteista ja tuenhakijaa kehotetaan korjaamaan rekisteri. Valvojan on tarkistettava eläinrekisterin korjaukset muutaman kuukauden kuluttua valvonnasta j Jos eläinrekisteriä ei ole pidetty, valvonta on laajennettava täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi58i. Jos tilalle on tehty eläin/ID - valvonta kesällä -15 eteenpäin, valvonnan tietoja voidaan käyttää laskettaessa valvontahetken eläintiheyttä. 14 SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROITETTU TUKI Peltovalvonnan yhteydessä valvotaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki (tukityypit 1611 ja 1721), jos peltovalvontaan valittu tila on kyseistä tukea hakenut. Tuotannosta irrotetussa tuessa vaaditaan samankaltaisen eläintiheysvaatimuksen täyttyminen kuin LHK:n 59 kotielinkorotuksessa . Eläinmäärän määrittämisessä käytetään tukivuoden 1.1. -31.12.2015 eläinyksikkömäärää. Hallinto laskee eläintiheyden eläinrekisteritietojen ja kuntaan toimitetun eläinmäärä ilmoituksen avulla keväällä 2016. SS-tuki; paikan päällä tilalla tarkastetaan60: Viitemäärä Valvonnassa tarkastetaan, että tilalle on vahvistettu viitemäärä ja tila on saanut viitemäärästä vahvistuspäätöksen. Mikäli tilan viitemäärä on aiemmin suoritetussa valvonnassa tarkastettu, sitä ei tarvitse tehdä uudelleen. Tukea ei makseta, jos tilalle ei ole vahvistettu viitemäärää. Jos valvonnassa huomataan, että viitemäärä on vahvistettu virheellisin perustein, tarkastajan on ilmoitettava asiasta viitemäärän vahvistaneelle viranomaiselle. Jos viitemäärä on vahvistettu väärin, on viitemäärä korjattava ja vahvistettava uudelleen. Tilan valvontatietoihin tallennetaan huomautuskoodi 393. Tuen valvontatiedot tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä on myönnetty tilakohtaisesti. Viitemäärä muodostettiin pääsääntöisesti tukivuodelta 2007 maksetun sikojen ja siipikarjan kansallisen kotieläinten eläinyksikkömäärän mukaan huomioiden sukupolvenvaihdosten ja koko tilan hallinnan siirtojen vaikutukset. Viljelijän vaatimuksesta viitemäärä on voitu muodostaa myös tukivuoden 2007 58 Laki 192/2013: 22 § VNa 45/2015 4 § 60 VNa 444/2015 15 § 59 44 valvonnassa todetun eläinmäärän perusteella61. Vaikka maatilalla ei ole enää velvollisuutta säilyttää kirjapitoa vuodelta 2007, ovat viitemäärän myöntämisen perusteena olevat asiakirjat kunnassa. Kunta säilyttää asiakirjoja 10 vuotta. Viitemäärän muodostamisessa on voitu erityisestä syystä käyttää myös vuoden 2006 sikojen ja siipikarjan kansallisen kotieläintuen eläinyksikkömäärää. Eräin edellytyksin on voitu viitemäärässä huomioida myös viljelijän tuotantorakennuksen laajennus- ja uudisrakentamisinvestoinnit sekä tuotantorakennusten vuokraukset. Viitemäärä ei ole yleisesti siirto- tai vaihdantakelpoinen. Viitemäärä voidaan kuitenkin siirtää, yhdistää, jakaa, alentaa, peruuttaa ja lakkauttaa (ks. kansallisten kotieläintukien hakuohjeet). Viistemäärällä ei voi käydä kauppaa62. Eläinmäärä Tilalla olevat eläimet lasketaan. Kotieläintalouden harjoittaminen63 Tuen myöntäminen edellyttää, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta. Kotieläintalouden harjoittaminen edellyttää, että tilalla on kansalliseen tukeen oikeuttavia kotieläimiä. Eläinrekisterit/eläinluettelo64 Eläimet on merkitty. Eläinrekisterin ja eläinluettelon tiedot ovat ajan tasalla. Siat on merkitty ja eläinmäärät ilmoitukset sikarekisteriin on tehty kolme kertaa vuodessa. Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa, johon on merkittävä pitopaikkakohtaisesti päivämäärineen seuraavat tapahtumat: 1) eläinten syntymät, 2) eläinten kuolemat, 3) eläinten ostot ja vastaanotettujen eläinten lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti sekä eläinten luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus, 4) eläinten myynnit tai siirrot ja luovutettujen tai siirrettyjen eläinten lukumäärä merkintäkohtaisesti sekä eläinten vastaanottajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus sekä 5) kadonneen, vahingoittuneen tai muuten lukukelvottomaksi muuttuneen merkinnän korvaaminen ja merkintätunnus. Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa, josta on käytävä ilmi eläinryhmittäin eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset sekä siirtymät ikäryhmästä toiseen: - eläinten syntymät ja eläinten ostot, - eläinten kuolemat ja eläinten myynnit eloon tai teuraaksi. 61 Laki 1559/2001 VNa 46/2015 13, 14 ja 15 § 63 VNa 444/2015 15 § 64 VNa 444/2015 12, 13, 14 ja 15 §, VNa 44/2015 26 § 62 45 Tukea ei makseta, jos asianmukaista luetteloa ei ole pidetty tai eläinrekisterissä on vakavia puutteita. 15 YMPÄRISTÖKORVAUS 15.1 YLEISTÄ Ympäristökorvauksen valvontaan kuuluu vähimmäisvaatimusten, perustasojen, ravinteiden tasapainoisen käytön (RTK), lohkokohtaisten toimenpiteiden ja sopimusten ehtojen tarkastaminen. Ympäristökorvaukseen sitoutuneen tilan on lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja. Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset kuuluvat kokonaan RTK:n ja osittain toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu perustasoon. Vähimmäisvaatimukset kuuluvat myös ympäristösopimuksen kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpito perustasoon. Näissä toimenpiteissä ja ympäristösopimuksessa perustasoon kuuluu myös vähimmäisvaatimusten noudattaminen muiden perustason vaatimusten lisäksi. Vähimmäisvaatimukset eivät koske muita toimenpiteitä tai sopimuksia. RTK on kaikille ympäristökorvaukseen sitoutuneille tiloille pakollinen toimenpide, joten vähimmäisvaatimukset valvotaan ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta eli valvonta koskee vähintään 5 % tiloista. Seuraamus kohdistuu sekä ympäristökorvaukseen että luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen. Vähimmäisvaatimuksissa on lannoitukseen ja kasvinsuojeluaineisiin liittyviä ehtoja. Ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta on tarkastettava perustasossa olevien ehtojen noudattaminen. Perustasoilla tarkoitetaan ympäristökorvauksen toimenpiteiden pohjana olevia täydentävien ehtojen ja muiden asetusten vaatimuksia, joiden yli ympäristökorvauksen toimenpiteiden ehtojen tulee mennä. Perustasot on määritetty maaseutuohjelmassa ja niistä on säädetty toimenpidekohtaisesti valtioneuvoston asetuksessa 235/2015. Jokaisen toimenpiteen kohdalla on erikseen kerrottu, mitä perustason vaatimuksia toimenpiteeseen kuuluu. Valvonta laajennetaan koskemaan myös täydentäviä ehtoja, jos tila ei ole täydentävien ehtojen valvonnassa ja toimenpiteen perustason täydentävien ehtojen vaatimuksissa todetaan puutteita. Tilalta valvotaan se täydentävien ehtojen vaatimus, jossa laiminlyönti todetaan. Täydentävien ehtojen valvonnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 17. Ympäristökorvaus jakaantuu RTK:ön, lohkokohtaisiin toimenpiteisiin ja ympäristösopimuksiin. RTK on kaikille ympäristökorvaukseen sitoutuneille tiloille pakollinen toimenpide. Lohkokohtaisia toimenpiteitä tila voi valita vapaasti. Osa näistä on sellaisia, että niitä ei tarvitse toteuttaa vuosittain ja osa sellaisia, että vuosittaista toteuttamista edellytetään. Ympäristösopimuksen tekeminen ei edellytä ympäristökorvaukseen sitoutumista eli tilalla voi olla ympäristösopimus, mutta ei ympäristökorvaussitoumusta. Ympäristökorvauksesta on kerrottu tarkemmin sitoumusehdoissa, jotka ovat Hakuoppaan liitteenä vuonna 2015 sivulta 115 alkaen. Ympäristökorvauksen ehdot tarkastetaan pääosin kasvukauden aikana paikalla tehtävien valvontojen yhteydessä, mutta on myös ehtoja, jotka tarkastetaan vasta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa hallinnollisesti. Tällaisia ehtoja ovat mm. päivämäärärajoitusten noudattamisen tarkastaminen 46 muistiinpanoista. Tarkastus ei koske vain tarkastushetkellä tarkastettavissa olevia ehtoja, vaan tilalla on tarkastettava kaikki korvauksen ehdot joko uusintakäynnein tai hallinnollisin tarkastuksin. 15.2 YMPÄRISTÖSITOUMUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset ovat RTK:n, osittain toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu ja kokonaan ympäristösopimuksen kurki-, hanhi ja joutsenpeltojen ylläpito perustasoa. Vähimmäisvaatimuksiin kuuluvat integroidun torjunnan yleisten periaatteiden noudattaminen, kasvinsuojeluaineisiin liittyvän koulutuksen tai tutkinnon suorittaminen ja kasvinsuojeluaineruiskun testaaminen. Maatilalla on lisäksi noudatettava lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä. Ympäristösitoumuksen vähimmäisvaatimukset valvotaan kaikilta ympäristökorvaukseen sitoutuneilta tiloilta, koska vähimmäisvaatimukset ovat RTK:n perustasossa65 ja RTK on kaikille tiloille pakollinen tilakohtainen toimenpide66. Vähimmäisvaatimuksista tiloilta valvotaan taulukossa 1 olevat ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan. Taulukko 1. Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimus Tarkastelupaikka Lannoituksessa on noudatettu lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla Talviaikainen annettuja säännöksiä fosforin käytöstä (ei koske toimenpidettä asiakirjavalvonta puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu) Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto tai koulutus Asiakirjatarkastus tilalla Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot Asiakirjatarkastus tilalla Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan Talviaikainen yleisiä periaatteita asiakirjavalvonta Lannoitteiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset Lannoitteiden käyttöön liittyvä vähimmäisvaatimus tarkastetaan erillisenä kasvukauden ulkopuolella tehtävänä talviaikaisena asiakirjavalvontana. Talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä tarkastetaan myös ne ympäristökorvauksen toimenpiteet, joissa on lannoitukseen liittyviä ehtoja tai lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastettavia ehtoja. Paikan päällä tilalla kerätään jo osa asiakirjavalvonnassa tarvittavista tiedoista täyttämällä Ravinneliite. Maaseutuvirasto tekee talviaikaisesta asiakirjavalvonnasta valvontaotannan ja valvontalistat syksyllä 2015. valvontaohjeen, Kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto tai koulutus 65 66 VNa 235/2015 18 § VNa 235/2015 13 § 47 keskitetyn Ehdon noudattaminen valvotaan tilalla tarkastamalla suoritetusta tutkinnosta tai käydystä koulutuksesta saatu kirjallinen todistus. Asiakirjasta tarkastetaan, että tutkinto tai koulutus on voimassa. Ehtojen mukaan maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain henkilö, joka on suorittanut kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon67 tai saanut oikeuden kyseisen tutkinnon järjestämiseen tai jolla on voimassa ympäristötuen ohjelmakauden 2007–2013 ehdoissa mainittu koulutus68. Kasvinsuojeluaineita koskevalla tutkinnolla osoitetaan kasvinsuojeluaineen turvallisen ja asianmukaisen käsittelyn ja käytön hallitseminen. Tutkinnon hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus ja tutkinto on voimassa viisi vuotta. Tutkinnon järjestäjät ovat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä.69 Edellisen ohjelmakauden ympäristötuen ehdoissa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutuksia pystyi suorittamaan vielä vuonna 2014. Näiden koulutusten voimassa olevia kirjallisia todistuksia viljelijöillä on siis esittää vuoteen 2018 asti. Jos viisi vuotta umpeutuu tutkinnon tai käyttökoulutuksen osalta kasvukauden päätyttyä, on tutkinto suoritettava ennen seuraavan kasvukauden alkua. Uusien sitoumuksen antaneiden viljelijöiden on suoritettava kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto viimeistään 30.4.2016, jos uudella viljelijällä ei ole voimassa olevaa tutkintoa tai kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutusta. Valvonnassa on huomioitava, että viljelijällä ei tarvitse olla voimassa olevaa kasvinsuojeluainetutkintoa tai -koulutusta, jos hän ei itse levitä kasvinsuojeluaineita. Hän siis voi hankkia kasvinsuojeluaineita ja päättää torjuntatarpeesta ilman kasvinsuojeluainetutkintoa tai koulutusta. Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot70 Ehdon noudattaminen valvotaan tilalla tarkastamalla kasvinsuojeluruiskussa oleva merkintä hyväksytystä testauksesta sekä testauksesta saatu kirjallinen pöytäkirja. Ruiskun testaustodistuksesta tarkastetaan, että testaus on voimassa. Uudesta kasvinsuojeluruiskusta tarkastetaan, että siinä on CE-merkintä tai viljelijältä pyydetään lisäksi nähtäville ruiskun vaatimustenmukaisuusvakuutus. Ennen 15.12.2011 hankitusta ruiskusta tarkastetaan vaatimuksenmukaisuus koneeseen kiinnitetystä merkinnästä. Tarkastettavista ehdoissa on kerrottu alla tarkemmin. Ammattimaiseen kasvinsuojeluaineiden levitykseen saa käyttää vain levitysvälineitä, joiden asianmukainen toiminta on varmistettu viiden vuoden välein testaamalla. Levitysvälineen testauksesta viljelijällä on pöytäkirja, ja hyväksytty levitysväline on merkitty 71 hyväksymismerkinnällä. 67 Laki 1563/2011 10 § VNa 366/2007 28 § 69 Laki 1563/2011 10 § 70 VNa 235/2015 11 § 71 Laki 1563/2011 12 § 68 48 Uutta kasvinsuojeluaineen levitysvälinettä ei tarvitse testata ensimmäisten viiden vuoden aikana välineen hankinnasta, jos se täyttää koneiden turvallisuudelle säädetyt vaatimukset.72 Vaatimusten täyttymisen valmistaja osoittaa koneeseen kiinnitetyllä CE-merkinnällä ja koneen mukana toimitetulla vaatimustenmukaisuusvakuutuksella. Jos kasvinsuojeluruisku on hankittu uutena ennen 15.12.2011, ruiskun on täytettävä SFS-EN 12761 standardisarjan määräykset, kun se otetaan käyttöön. Ruiskua ei tarvitse testauttaa ensimmäisten viiden vuoden aikana välineen hankinnasta, jos ruiskussa on pysyvä merkintä, joka osoittaa sen olevan em. standardisarjan mukainen. Merkintä voidaan tehdä ruiskun tyyppikilpeen tai ruiskun runkoon voidaan kiinnittää erillinen tarra tai kilpi, jossa vaatimuksenmukaisuus todetaan. Käytetyn ruiskun ostajan ei tarvitse testauttaa ruiskua, jos ruiskun mukana seuraa voimassa oleva testauspöytäkirja ja ruiskussa on testauksesta ilmoittava tarra. Käytetty ruisku on testautettava, kun ruiskun testauksesta on kulunut viisi vuotta. Testaus koskee muitakin kuin ympäristökorvaukseen sitoutuneilla maatiloilla käytettäviä ruiskuja. Valvonnassa on huomioitava, että kaikki tilat eivät käytä kasvinsuojeluaineita tai kasvinsuojeluaineita ei käytetä joka vuosi. Kasvinsuojeluruiskua ei tarvitse testata, jos sillä levitetään vain esim. lehtilannoitteita ja ei levitetä kasvinsuojeluaineita. Ruiskun testausvaatimus ei koske ns. reppuruiskua, koska vaatimus koskee vain itse kulkevia ja traktorikäyttöisiä ruiskuja. Sen sijaan reppuruiskulla kasvinsuojeluaineita maatalousmaalle levittävällä henkilöllä on oltava suoritettuna kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutus tai kasvinsuojeluainetutkinto. Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan yleisiä periaatteita73 Ehto tarkastetaan talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan, että muistiinpanoihin on merkitty kasvinsuojeluaineen nimi, käyttöaika, kohdeala, viljelykasvi, käyttömäärät ja käytön syy. 15.3 RAVINTEIDEN TASAPAINOINEN KÄYTTÖ RTK on tilakohtainen vuosittain toteutettava toimenpide, jonka ehdot koskevat kaikkia ympäristökorvaukseen sitoutuneita. RTK:n ehtoina ovat lannoittaminen valtioneuvoston asetuksen 235 liitteiden mukaisesti, 5-vuotinen viljelysuunnitelma, vuosittain laadittava viljelysuunnitelma, viljavuustutkimukset, lohkokohtaiset muistiinpanot, peltomaan laatutesti, koulutusvaatimus sekä suojakaistat ja monimuotoisuuskaistat. Ympäristösitoumuksen antaneen viljelijän on noudatettava maatilan koko peltoalalla ravinteiden tasapainoisen käytön toimenpidettä. Tilakohtaista toimenpidettä on noudatettava siis kaikilla sitoumuksen ulkopuolisillakin lohkoilla. Toimenpiteeseen sitoutuminen on edellytyksenä ympäristösitoumuksen lohkokohtaisiin toimenpiteisiin sitoutumiselle. Toimenpiteen perustaso RTK:n perustasoon kuuluu vaatimuksia täydentävistä ehdoista. Perustasoon kuuluu taulukossa 2 olevien vaatimusten noudattaminen74. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. 72 73 VNa 400/2008 VNa 235/2015 11 § 49 Taulukko 2. RTK:n perustaso. Perustason vaatimus Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita (täydentävät ehdot) Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä (täydentävät ehdot) Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 25 m3 vuodessa, on voimassa oleva lanta-analyysi (täydentävät ehdot) Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 metrin levyinen piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta (täydentävät ehdot) Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitetta (täydentävät ehdot) Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tai istutettu tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Tarkastelupaikka Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä on enintään 170 kg/ha (täydentävät ehdot) Liukoisen typen vuotuinen enimmäismäärä (kg/ha) ei ylity (täydentävät ehdot) Liukoisen typen lannoitusmäärän ylittäessä 150 kg/ha vuodessa, liukoisen typen määrä on jaettu vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa (täydentävät ehdot) Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä on enintään 35 kg/ha (täydentävät ehdot) Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 § mukaisesti (täydentävät ehdot) Asiakirjatarkastus tilalla Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Taulukon kaksi ensimmäistä (Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ja Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä) kasvinsuojeluaineisiin liittyvää vaatimusta valvotaan Eviran kasvinsuojeluaineita koskevan valvontaohjeen mukaisesti. 74 VNa 235/2015 18 § 50 Kasvinsuojeluaineiden käyttö valvotaan kaikilta RTK:n ja siis ympäristökorvauksen valvonnassa olevilta tiloilta eli noin 5 % tiloista. Perustasossa olevien kasvinsuojeluaineisiin liittyvien vaatimusten valvonnassa ei voi käyttää lohko-otantaa, joten kasvinsuojeluainevalvonta koskee kaikkia tilan lohkoja. Valvonta siis poikkeaa täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnasta, jossa on tukea hakeneista tiloista noin 1 % ja valvonnassa käytetään lohko-otantaa. Lisäksi täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa kasvinsuojeluaineiden käyttö lohkoittain valvotaan jo paikan päällä tilalla. Perustason vaatimuksen Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä tarkastukseen ei kuulu varastoinnin valvonta. Tiloilta ei siis tarvitse tarkastaa, että kasvinsuojeluaineet säilytetään erillään elintarvikkeista ja rehuista, lasten ulottumattomissa myyntipäällyksessä annettujen ohjeiden mukaan. Varastointi valvotaan vain niiltä tiloilta, jotka ovat täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa. Tukiehdot Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 3 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan. Taulukko 3. RTK:n tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Lohkoa on lannoitettu valtioneuvoston asetuksen 235 liitteiden Talviaikainen mukaisesti asiakirjavalvonta Lohkolla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma Asiakirjatarkastus tilalla Viljelijä on aloittanut lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemisen Asiakirjatarkastus tilalla Tilalla on voimassa olevia viljavuustutkimuksia Asiakirjatarkastus tilalla Vesistön varrella on vähintään 3 metriä leveä nurmi-, heinä- tai Maastotarkastus niittykasvillisuuden peittämä suojakaista Suojakaistaa ei ole lannoitettu Maastotarkastus Suojakaistaa ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla Maastotarkastus Monimuotoisuuskaista on ehtojen mukainen Maastotarkastus Lohkokohtaiset muistiinpanot ovat ehtojen mukaiset Tilalla on ehtojen mukaiset viljavuustutkimukset Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Lohkolla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma75 Tilalla tarkastetaan peruslohkoittain, että on olemassa viljelysuunnitelma, joka kattaa koko peruslohkon alan. Jos peruslohkolla on kasvulohkoja, niin kasvulohkojen yhteenlasketun alan pitää olla yhtä suuri kuin peruslohkon pinta-alan. Jos suunnitelmaa ei ole tehty koko alalle, niin Tukisovellukseen tallennetaan ala, jolta suunnitelma on tehty. 75 VNa 235/2015 18 § 51 Viljelysuunnitelma on laadittava myös lohkoista, joilla ei ole tarkoitus toteuttaa mitään viljelytoimia. Viljelysuunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä on esitettävä vähintään ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa kohdassa 4 (hakuopas s. 122) kerrotut tiedot. Luomutilojen viljelykiertosuunnitelma hyväksytään ympäristökorvauksen ehtojen mukaiseksi viljelysuunnitelmaksi, mikäli siinä esitetään ehdoissa vaaditut asiat. Tarkastetuista viljelysuunnitelmista tulee lohkokohtaisesti merkitä havainnot peltovalvonnan lohkokohtaiselle tarkistuslistalle. Viljelijä on aloittanut lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemisen Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on aloittanut muistiinpanojen tekemisen. Viljelijällä on oltava esittää aloitetut muistiinpanot tai materiaalia, joiden perusteella muistiinpanot pystyy tekemään. Viljelijän esittämät tiedot sähköisestä viljelysuunnitteluohjelmasta ovat riittävät. Muistiinpanoja ei tarvitse tarkastaa paikan päällä tilalla lohkokohtaisesti, koska tarkempi tarkastelu tehdään talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Peltovalvonnan yhteydessä ei edellytetä valmiita muistiinpanoja, koska useimmiten kaikkia viljelytoimia ei ole vielä valvontaan mennessä tehty. Tilalla on voimassa olevia viljavuustutkimuksia Tilalla tarkastetaan, onko viljelijällä esittää viljavuustutkimuksia viljelyssä olevista lohkoista. Tarkastus tehdään pyytämällä viljavuustutkimukset nähtäville. Peltovalvonnan yhteydessä riittää, että viljelijällä on esittää yhdenkin lohkon osalta voimassa oleva viljavuustutkimus. Viljavuustutkimusten tarkempi lohkokohtainen tarkastelu tehdään vasta talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Peltovalvonnan yhteydessä on tarkoituksena antaa seuraamukset vain niistä tapauksista, joissa viljavuustutkimuksia ei ole ollenkaan tai ne ovat kaikki vanhentuneet. Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta paitsi linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Uuden viljavuustutkimuksen tuloksen on pitänyt olla käytettävissä ennen lannoituksia. Aiemmin ympäristötukijärjestelmään sitoutuneen maatilan viljavuustutkimusten on oltava ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaiset sen jälkeen, kun edellisestä analyysistä on kulunut 5 vuotta. Viljelijällä, joka antaa ympäristösitoumuksen, eikä hän ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristötukijärjestelmässä, on oltava ehdot täyttävä viljavuustutkimus ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.76 Seuraamusta annettaessa huomioidaan se, jos vanhat viljavuustutkimukset ovat olleet voimassa viljelysuunnitelmaa ja lannoituksia tehtäessä, mutta eivät ole enää voimassa valvontahetkellä. Tällaisessa tapauksessa tilalle voidaan antaa lievempi seuraamus. Vesistön varrella on vähintään 3 m leveä nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä suojakaista77 Ehdon perustasona on tarkastettava, että vesistön varrella on vähintään 1 m piennar. Täydentävien ehtojen valvonnasta on kerrottu kohdassa 17. 76 77 MMMa 237/2015 6 § VNa 235/2015 18 § 52 Ennen tilalle ja lohkoille menemistä on tarkasteltava alustavasti Tukisovelluksesta tai Kartturista, rajoittuvatko tilan lohkot vesistöihin ja onko tilalla suojakaistatarvetta. Vesistöt voidaan tarkastaa Syken uomaverkostosta, joka on omana tasonaan Tukisovelluksessa ja Kartturissa. Tilalla tarkastetaan kasvulohkokohtaisesti, onko suojakaista ehtojen mukainen. Lohkon vesistön puoleisella reunalla on oltava keskimäärin vähintään 3 m leveä monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä suojakaista.78 Suojakaista hyväksytään, vaikka sen leveys olisi yksittäisissä kohdissa alle vaaditun, jos se kuitenkin enimmäkseen on kunnossa. Suojakaistan kasvillisuudessa olevat puutteet voidaan hyväksyä, jos kasvillisuus on tuhoutunut rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä, ojien kunnostustyötä tehtäessä tai valtaojien perkauksen yhteydessä tai muulla vastaavalla tavalla ja olosuhteet eivät ole sallineet uuden kasvuston kylvöä. Näissä tapauksissa on oltava lohkokohtaisissa muistiinpanoissa merkintä tehdyistä toimenpiteistä.79 Merkintä tmv. kirjallinen tieto on oltava jo tilalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä ja se tarkastetaan tilalla poiketen muista lohkokohtaisista muistiinpanoista. Jos uutta suojakaistaa ei ole kylvetty lohkolle heti olosuhteiden salliessa ja merkintää ei ole, niin lohkon suojakaista ei ole ehtojen mukainen ja havainto kirjataan tarkistuslistalle. Talven aikana tuhoutunut suojakaistan kasvusto on pitänyt kylvää uudestaan jo keväällä. Suojakaistaa ei saa uusia suojaviljaan kylväen. Suojakaistan nurmen kylvö on todettava uudella käynnillä, jos nurmi ei ole kylvettynä tarkastushetkellä. Uusintakäynti tehdään vain, jos olosuhteet eivät ole sallineet kylvöä. Muissa tapauksissa suojakaista hylätään. Seuraavissa tapauksissa suojakaistaa ei tarvitse jättää, koska peruslohko ei rajoitu vesistöön: 1) pellon ja vesistön välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle; 2) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.80 Lohkon etäisyys vesistöstä mitataan vaakatasossa eli mittausta ei tehdä luiskan suuntaisesti. Suojakaista on jätettävä, jos vesistön ja lohkon välinen etäisyys on keskimäärin alle 10 m. Lohkolla voi olla suojakaistatarve, vaikka uomaverkoston mukaan lohko ei rajoitu vesistöön. Uomaverkosto ei ole täydellinen aineisto ja siinä voi olla puutteita. Uomasta tmv. kysytään lisätietoja ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, jos valvonnassa tulee vastaan mahdollisesti vesistöksi luokiteltava uoma tmv. Jos uoma tmv. todetaan vesistöksi, niin uomaverkostossa todetusta puutteesta lähetetään ELY-keskuksen toimesta korjauskehotus osoitteeseen [email protected]. Viljelijää kehotetaan perustamaan suojakaista mahdollisimman pian, jos uoma todetaan valvonnassa vesistöksi. Seuraamuksia puuttuvasta suojakaistasta ei anneta, ellei kyseessä ole niin selvä tapaus, että viljelijän olisi pitänyt ymmärtää, että uomaverkostossa on virhe ja jättää lohkolle suojakaista. 78 MMa 237/2015 11 § MMa 237/2015 11 § 80 VNa 235/2015 18 § 79 53 Uomaverkoston käyttöönoton jälkeen aiemmin valtaojaksi luokiteltu uoma on saattanut muuttua vesistöksi. Viljelijä ei välttämättä ole muutoksesta tietoinen, jos viljelijä ei käytä Vipu-palvelua tai ei ole katsonut päivitettyjä uomaverkoston tietoja. Suojakaista on oltava, vaikka viljelijä ei ole tietoinen tapahtuneesta muutoksesta. Seuraamusta annettaessa voidaan kuitenkin huomioida se, että viljelijä ei ole ollut tietoinen tapahtuneesta muutoksesta, eikä ole sen takia suojakaistaa perustanut. Tällöin valvonnassa on pystyttävä toteamaan, että uoma on aiemmin luokiteltu valtaojaksi. Keskimäärin yli 3 metriä leveästä suojakaistasta on muodostettava oma kasvulohko, jonka kasvikoodi voi olla suojakaista tai se voi vastata pellonkäyttömuotoa (esimerkiksi nurmi tai viherkesanto). Huomioitava on, että viherkesannolle ei makseta ympäristökorvausta. Suojakaista ei saa olla keskimäärin yli 10 metriä leveä eli suojakaistakasvikoodia ei voi käyttää keskimäärin yli 10 metriä leveissä suojakaistoissa. Suojakaistalla on oltava nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuutta, joten sen kasvillisuus voi olla hyvin monilajista. Suojakaistan kasvillisuus arvioidaan valvonnassa ja tarvittaessa se hylätään, jos kasvillisuus ei ole ehtojen mukaista. Tällöin suojakaista kehotetaan uusimaan mahdollisimman pian. Suojakaistasta tehdyt havainnot kirjataan lohkotasolla tarkistuslistaukseen, josta havainnot siirretään Tukisovellukseen. Suojakaistojen seuraamuksen laskentaa varten on laadittu Exceltaulukko, johon tallennetaan peruslohkon nimi, vaaditun suojakaistan määrä ja todetun suojakaistan määrä. Taulukko laskee suojakaistojen seuraamuksen annettujen tietojen perusteella. Suojakaistaa ei ole lannoitettu81 Tilalla tarkastetaan, onko suojakaistalle levitetty lannoitteita. Suojakaista hylätään, jos sille on levitetty lannoitteita. Suojakaistaa ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla82 Suojakaistan kasvillisuutta ei lähtökohtaisesti saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Jos valvonnassa todetaan suojakaistalla käytetyn kasvinsuojeluaineita pesäketorjuntana, niin ennen seuraamuksen antamista varmistetaan lohkokohtaisista muistiinpanoista, onko kasvinsuojeluaineiden käyttö merkitty muistiinpanoihin ja onko käytölle ollut jokin ehdoissa mainittu peruste. Kasvuston hävittäminen ja uusiminen ovat sallittuja vaikeissa rikkakasvitapauksissa kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti pesäketorjuntana. Vaikealla rikkakasvitilanteella tarkoitetaan tuulen mukana tai muuten helposti muille peltolohkoille leviävien rikkakasvien laajamittaista esiintymistä, puuvartisten kasvien tai pensaiden taimettumista lohkolle, haitallisten vieraslajikasvien esiintymistä tai muuta vastaavaa tilannetta. Hukkakauran torjunta voidaan toteuttaa suojakaistalla hukkakauran torjuntasuunnitelman mukaisesti kasvinsuojeluaineilla tai mekaanisesti.83 81 MMMa 237/2015 11 § MMMa 237/2015 11 § 83 MMMa 237/2015 11 § 82 54 Lohkon suojakaista hylätään, jos kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei ole merkitty muistiinpanoihin, eikä käytölle ole ollut perustetta. Jos suojakaistan kasvusto on tuhottu kauttaaltaan, niin on arvioitava, onko koko kasvuston tuhoamiselle ollut perustetta. Monimuotoisuuskaista on ehtojen mukainen Ennen maastotarkastusta viljelijältä kysytään, onko tilalla monimuotoisuuskaistoja. Monimuotoisuuskaistat on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Merkitsemättömiä monimuotoisuuskaistoja ei hyväksytä ja niistä aiheutuu RTK:n seuraamus. Monimuotoisuuskaistoista tarkastetaan maastossa sijainti, kasvillisuus, hoito ja sadon korjaaminen. Monimuotoisuuskaistaa on hoidettava samalla tavalla kuin suojakaistaa. Monimuotoisuuskaista voi olla peruslohkon muilla kuin vesistöihin rajoittuvilla reunoilla ja sen leveys voi olla keskimäärin enintään 3 m. Monimuotoisuuskaista sisältyy varsinaisen viljelykasvin pintaalaan. Yli 3 m leveät kaistat on jaettava omiksi kasvulohkoikseen samalla tavoin kuin jos suojakaista todetaan yli 3 m leveäksi. Kasvulohkolle todetaan kasvi, joka vastata pellonkäyttömuotoa (esimerkiksi nurmi tai viherkesanto). Monimuotoisuuskaista voidaan perustaa nurmi-, heinä-, niitty-, riista- tai maisemakasvien siemenillä kylväen. Monimuotoisuuskaistalla voi myös kasvaa samaa viljelykasvia kuin lohkon muulla osalla, mutta tällöin monimuotoisuuskaistaa hoidetaan jättämällä keskimäärin enintään 3 m leveältä kaistalta lohkon reunalla tai reunoilla sato korjaamatta.84 Jos monimuotoisuuskaistalla kasvaa samaa kasvia kuin lohkon muulla osalla ja sato on korjattu, niin monimuotoisuuskaistasta aiheutuu seuraamus. 15.4 LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET 15.4.1 LIETELANNAN SIJOITTAMINEN PELTOON Toimenpiteen ehtona on, että lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Ainetta on levitettävä vähintään 20 m3/ha vuodessa.85 Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 4 olevien vaatimusten noudattaminen.86 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 4. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon perustaso Perustason vaatimus Tarkastelupaikka Lannoitteet on levitetty pellolle siten, että valumia vesiin ei Maastotarkastus 84 MMMa 237/2015 11 § VNa 235/2015 19 § 86 VNa 235/2015 19 § 85 55 tapahtunut eikä pohjamaa tiivistynyt (täydentävät ehdot) Lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pellolle 1.11.–31.3. (täydentävät ehdot) Lannoitteita ei ole levitetty lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan (täydentävät ehdot) Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitetta (täydentävät ehdot) Suojakaistasta seuraavalle viiden metrin vyöhykkeelle vesistöstä lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pintaan, ellei peltoa ole muokattu vuorokauden kuluessa levityksestä (täydentävät ehdot) Lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty vain sijoittamalla, jos lohkon tai sen osan kaltevuus on yli 15 prosenttia (täydentävät ehdot) Kalteville peltolohkon osille levitetyt muut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattu maahan kahdentoista tunnin sisällä levityksestä (täydentävät ehdot) Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus Maastotarkastus Perustason vaatimuksena on, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke. Vaatimus ei ole täydentävien ehtojen vaatimus, mutta on perustasossa. Tilalla tarkastetaan silmämääräisesti, onko lohkolla olevan kaivon tai lähteen ympärille jätetty riittävä vyöhyke, jota ei ole lannoitettu lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Vyöhykkeen vähimmäisleveysvaatimus riippuu maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Vyöhykkeen leveyden riittävyyden arvioinnissa voi käyttää apuna ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta. Tukiehdot Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 5 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Osan tukiehdoista YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti kaikilta viljelijöiltä ottaessaan vastaan viljelijöiden hakemuksen. Taulukko 5. Toimenpiteen lietelannan sijoittaminen peltoon tarkastettavat tukiehdot Tukiehto Tarkastelupaikka Lietelanta on sijoitettu tai mullattu ehtojen mukaisella laitteella Maastotarkastus Levitetty aines on ehtojen mukaista Talviaikainen asiakirjavalvonta 3 Levitetty määrä on vähintään 20 m /ha vuodessa Talviaikainen asiakirjavalvonta Levitetyn aineksen ravinnemäärät eivät ylitä RTK:n sallittuja Talviaikainen asiakirjavalvonta lannoitustasoja 56 Lietelanta on sijoitettu tai mullattu ehtojen mukaisella laitteella Tilalla tarkastetaan levitykseen käytettävä laite, jos viljelijä käyttää levitykseen omaa kalustoa ja on valinnut toimenpiteen. Urakoitsijan käyttämää laitetta ei tarvitse tarkastaa, koska urakoitsija ei välttämättä ole tiedossa peltovalvontaa tehtäessä. Käytössä voi olla myös eri urakoitsijoita, joita käytetään satunnaisesti. Valvontakäynnin yhteydessä myös todetaan, jos se käynnin yhteydessä on mahdollista, onko lietelannan levitys tehty peltolohkolla ehtojen mukaisesti. Ehtojen mukaan lietelanta, virtsa ja vastaavat aineet on levitettävä laitteella, joka leikkaa lohkon pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon. Hyväksyttävää on myös käyttää multaavaa laitetta, joka on kytketty aineita levittävään yksikköön.87 Toimenpiteen muissa tukiehdoissa todetuista noudattamatta jättämisistä annetaan seuraamukset jo peltovalvonnassa, jos käy ilmi, että ehtoja ei ole noudatettu. Havainnot kirjataan tarkistuslistauksen kasvulohkokohtaisiin lisätietoihin. Seuraamuksen antamisessa on huomioitava että alat, joille on levitetty tai levitetään lietettä, ilmoitetaan vasta syksyllä. 15.4.2 RAVINTEIDEN JA ORGAANISEN AINEKSEN KIERRÄTTÄMINEN Toimenpiteen ehtona on, että lohkolle on lisättävä vähintään 15 m3/ha/vuosi ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen aineksen kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia. Käytettävien materiaalien on oltava lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta maatilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta.88 Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 6 olevien vaatimusten noudattaminen.89 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 6. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen perustaso Perustason vaatimus Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden kuormaaminen tehdään tiivispohjaisella alustalla (täydentävät ehdot) (huom. ehto tarkastetaan vasta vuoden 2016 valvonnassa) Lannoitteet on levitetty pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahtunut eikä pohjamaa tiivistynyt (täydentävät ehdot) Lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pellolle 1.11.–31.3. (täydentävät ehdot) Lannoitteita ei ole levitetty lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan (täydentävät ehdot) Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuivaainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, on levitysaikana säilytetty pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa (täydentävät 87 MMMa 237/2015 12 § VNa 235/2015 20 § 89 VNa 235/2015 20 § 88 57 Tarkastelupaikka Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus ehdot) Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattu maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä (täydentävät ehdot) Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta on levitetty 15.9. jälkeen vain sijoittamalla (täydentävät ehdot) Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitetta (täydentävät ehdot) Suojakaistasta seuraavalle viiden metrin vyöhykkeelle vesistöstä lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pintaan, ellei peltoa ole muokattu vuorokauden kuluessa levityksestä (täydentävät ehdot) Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke (täydentävät ehdot) Lannoitevalmistelain nojalla annettuja säännöksiä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ja kiinteistökohtaisista käsittelyjärjestelmistä peräisin olevien lietteiden käyttörajoituksista on noudatettu Maastotarkastus Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Talviaikainen asiakirjavalvonta Perustason vaatimuksena on, että talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätetty vähintään 30–100 metriä leveä lannoittamaton vyöhyke. Vaatimus ei ole täydentävien ehtojen vaatimuksena, mutta tulee asetuksesta 1250/2014 perustason vaatimukseksi. Tilalla tarkastetaan silmämääräisesti, onko lohkolla olevan kaivon tai lähteen ympärille jätetty riittävä vyöhyke, jota ei ole lannoitettu lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Vyöhykkeen leveys riippuu maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Vyöhykkeen leveyden riittävyyden arvioinnissa voi käyttää apuna ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta. Tukiehdot Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 7 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Osan tukiehdoista YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti kaikilta viljelijöiltä ottaessaan vastaan viljelijöiden hakemukset. Taulukko 7. Toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen tarkastettavat tukiehdot. Levitetty aines on ehtojen mukaista (sis. kuiva-ainepitoisuuden) Talviaikainen asiakirjavalvonta Levitetty määrä on vähintään 15 m3/ha vuodessa Talviaikainen asiakirjavalvonta Levitetyn aineksen ravinnemäärät eivät ylitä RTK:n sallittuja Talviaikainen asiakirjavalvonta lannoitustasoja Toimenpiteessä ei ole varsinaisia tilalla tarkastettavia tukiehtoja. Toimenpiteen muissa tukiehdoissa todetuista noudattamatta jättämisistä annetaan seuraamukset jo peltovalvonnassa, jos käy ilmi, että 58 ehtoja ei ole noudatettu. Havainnot kirjataan tarkistuslistauksen kasvulohkokohtaisiin lisätietoihin.. Seuraamuksen antamisessa on huomioitava että alat, joille on levitetty tai levitetään orgaanista ainesta, ilmoitetaan vasta syksyllä. 15.4.3 VALUMAVESIEN HALLINTA Toimenpiteen ehtona on, että korvauskelpoiselle lohkolle on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla, jolla on ollut maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä. Lisäksi toimenpidettä voidaan toteuttaa lohkolla, jonka on analyysin perusteella todettu olevan suurimmaksi osaksi maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata. Toimenpidettä voidaan toteuttaa hapanta sulfaattimaata olevalla korvauskelpoisella lohkolla, jos se sijaitsee Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla ja näiden valumaalueiden välisellä alueella.90 Säätösalaojitetulla lohkolla vedenpinnan säätöä on toteutettava nostamalla tai laskemalla padotuskorkeutta kokoojaojaan asennetuissa säätökaivoissa tai muilla padotuslaitteilla. Viljelijän on säädettävä padotuskorkeutta ja huolehdittava laitteiden kunnosta. Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa.91 Säätökastelussa peltoalueen vesitaloutta on säädeltävä salaojaojastojen kautta tapahtuvan kastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla. Kuivatusvesien kierrätyksessä peltoalueelta kertyvät valumavedet on varastoitava kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan kasteluvetenä takaisin pellolle. Hoitotoimenpiteenä salaojaojastoon on johdettava kasteluvettä luonnonvesistä pumppaamalla tai painovoimaisesti johtamalla. Vesi on padottava säätökaivojen tai muiden padotuslaitteiden avulla alueen salaojaojastoihin, joista se imeytyy maaperään. Säädön toteutuksesta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet.92 Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 8 olevien vaatimusten noudattaminen.93 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 8. Toimenpiteen valumavesien hallinta perustaso Perustason vaatimus Tarkastelupaikka Kasteluveden ottoon on lupa ja luvan ehtoja on noudatettu Asiakirjatarkastus tilalla (täydentävät ehdot) Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tai istutettu Maastotarkastus tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla Maastotarkastus 90 VNa 235/2015 21 § MMMa 237/2015 14 § 92 MMMa 237/2015 14 § 93 VNa 235/2015 21 § 91 59 (täydentävät ehdot) Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen Maastotarkastus sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja Maastotarkastus markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Tukiehdot Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 9 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Muut toimenpiteen tukiehdot YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti ottaessaan vastaan viljelijän hakemuksen. Taulukko 9. Toimenpiteen valumavesien hallinta tarkastettavat tukiehdot Tukiehto Tarkastelupaikka Lohkolla on säätökaivot ja/tai laitteisto Maastotarkastus Säädöstä, hoidosta tai huoltotoimenpiteistä on pidetty kirjaa Talviaikainen asiakirjavalvonta Lohkolla on säätökaivot ja/tai laitteisto Tilan lohkoilla tarkastetaan, että lohkolle on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Valvonnassa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, onko kaivot tai laitteistot sellaisia, että niillä päästään toimenpiteen tavoitteisiin. Säätösalaojituksessa lohkolla on oltava kaivoja, joiden avulla voidaan säädellä padotusta. Säätökastelussa tai kuivatusvesien kierrätyksessä lohkolla on oltava joko pumput kasteluveden johtamiseen salaojastoon tai mahdollisuus johtaa kasteluvettä painovoimaisesti. Lohkolla on oltava myös säätökaivoja tai muuta laitteistoa, jolla kasteluvesiä voidaan padottaa.94 Kuivatusvesien kierrätyksessä vaatimuksena on erillinen lisäveden hankintapaikka tai varastoallas, josta vesi johdetaan lohkolle säätökastelujärjestelmän avulla.95 Muista toimenpiteeseen liittyvistä tukiehdoista annetaan seuraamukset maastotarkastuksen yhteydessä, jos niissä todetaan noudattamatta jättämisiä. 15.4.4 YMPÄRISTÖNHOITONURMET Ympäristönhoitonurmien toimenpiteessä viljelijän on perustettava ja ylläpidettävä sitoumusalalla monivuotinen nurmikasvusto. Toimenpide voi koskea joko suojavyöhykettä, monivuotista ympäristönurmea tai luonnonhoitopeltonurmea. 94 95 MMMa 237/2015 14 § MMMa 237/2015 14 § 60 Suojavyöhykkeet voidaan perustaa lohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon.96 Suojavyöhykkeellä on oltava monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi. Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana ja niitetty kasvimassa on korjattava pois.97 Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on köyhdyttää maata ravinteista ja vähentää siten ravinteiden huuhtoumia vesistöön. Monivuotiseksi ympäristönurmeksi voidaan ilmoittaa nurmea kasvava kasvulohko, joka sijaitsee joko pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla tai jonka maalaji on turvetta tai multamaata. 98 Happamilla sulfaattimailla ympäristönurmia voi perustaa kohdentamisalueella, josta on kerrottu tarkemmin ympäristökorvauksen sitoumusehdoissa kohdassa 5.3 ja liitteessä 5. Monivuotisella ympäristönurmella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sitoumuskauden ajan. Kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi.99 Luonnonhoitopeltonurmi voidaan perustaa uutena nurmena tai sellaiseksi voidaan ilmoittaa monilajiseksi kehittyneitä vanhoja nurmia. Luonnonhoitopeltonurmi on säilytettävä samalla lohkolla vähintään 2 kasvukautta.100 Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi. Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että rikkakasvien leviäminen voidaan estää.101 Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 10 olevien vaatimusten noudattaminen.102 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 10. Toimenpiteen ympäristönhoitonurmet perustaso Perustason vaatimus Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitetta (täydentävät ehdot) Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 metrin leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta (täydentävät ehdot) Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tai istutettu tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Tarkastelupaikka Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla Maastotarkastus (täydentävät ehdot) Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen Maastotarkastus sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) 96 VNa 235/2015 22 § MMMa 237/2015 15 § 98 VNa 235/2015 22 § 99 MMMa 237/2015 15 § 100 VNa 235/2015 22 § 101 MMMa 237/2015 15 § 102 VNa 235/2015 22 § 97 61 Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja Maastotarkastus markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Tukiehdot Suojavyöhyke Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 11 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Taulukko 11. Suojavyöhykkeiden tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Suojavyöhyke rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon tai sijaitsee Maastotarkastus pohjavesialueen tai Natura 2000 -alueen peltolohkolla Suojavyöhykkeellä kasvaa monivuotinen ja lannoittamaton nurmi Maastotarkastus Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai suojavyöhyke on laidunnettu Maastotarkastus Maastotarkastus Niitetty kasvimassa on käsitelty ja varastoitu asianmukaisesti Laidunnus on toteutettu niin, ettei se aiheuta eroosiota eikä vaaranna Maastotarkastus luonnon monimuotoisuutta tai sille ei ole vesiensuojelullista estettä Suojavyöhykkeen kasvusto on säilytetty perustamisvuodesta alkaen Maastotarkastus Suojavyöhyke rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon tai sijaitsee pohjavesialueen tai Natura 2000 -alueen peltolohkolla103 YTA-alue on tarkastanut ja hyväksynyt hallinnollisesti, että viljelijän ilmoittama suojavyöhyke rajoittuu vesistöön, valtaojaan tai kosteikon hoito ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon tai sijaitsee pohjavesialueen tai Natura-alueen peltolohkolla. Valtaojaa ei kuitenkaan pysty kaikissa tapauksissa todentamaan hallinnollisesti, koska kaikkia valtaojia ei ole piirretty saatavilla oleviin kartta-aineistoihin. Lisäksi kartta-aineistoissa saattaa olla virheitä, koska valtaojat perustuvat osittain viljelijän omiin ilmoituksiin. YTA-alue kuulee tarvittaessa viljelijää valtaojista ja kuulemisen jälkeen joko hyväksyy tai hylkää suojavyöhykkeen. Vesistöistä, kosteikoista, pohjavesialueista ja Natura-alueista on saatavilla kattavaa ja luotettavaa viranomaistietoa, joten valvonnassa tarkastelu kohdistuu erityisesti valtaojan varrella oleviin suojavyöhykkeisiin. Tilalla tarkastetaan, sijaitseeko suojavyöhykkeeksi ilmoitettu ja YTA-alueen suojavyöhykkeeksi hyväksymä lohko valtaojan varrella. Lisäksi tarkastetaan, onko suojavyöhyke valtaojan tai vesistön läheisyydessä ehtojen mukaisesti. Valtaojaan liittyvä tarkastelu aloitetaan katsomalla valvontakartalta, Kartturista tai Tukisovelluksesta, onko suojavyöhykkeeksi ilmoitetun lohkon valtaojan varressa valtaojaviivatyyppi. 103 VNa 235/2015 22 § 62 Viivatyyppi on muutettava, jos valvonnassa todetaan, että kyseessä ei ole valtaoja. Valtaojaviiva on lisättävä, jos valvonnassa lohkon todetaan olevan valtaojan varrella ja viivaa ei entuudestaan ole. Ennen tilakäyntiä voidaan tarkastaa myös peruskartoista, onko valtaoja merkitty niille. Lohkolla arvioidaan, sijaitseeko suojavyöhykkeeksi ilmoitettu ala valtaojan varrella. Arvioinnissa voi käyttää apuna valtaojan määritelmää: Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. Tarvittaessa valtaojasta voi kysyä lausunnon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Suojavyöhykkeen lohkokohtainen korvaus hylätään, jos on perustellusti todettavissa, että kyseessä ei ole valtaoja. Vuodesta 2016 alkaen seuraamukset viedään takautuvasti myös aiemmille vuosille. Suojavyöhykkeen voi perustaa valtaojan tai vesistön välittömään läheisyyteen.104 Tilalla tarkastetaan, sijaitseeko lohko riittävän lähellä valtaojaa tai vesistöä. Lohkon voi hyväksyä suojavyöhykkeeksi, jos etäisyys vesistöön tai valtaojaan on joltain matkalta alle 10 metriä. Koko lohko voi olla suojavyöhykettä, jos osalla lohkosta etäisyysvaatimus täyttyy. Etäisyys mitataan käyttäen keskimääräistä vedenkorkeutta ja mittaus tehdään vaakatasossa. Tulvan on noustava pellolle kerran 20 vuodessa, että ala voi olla tulvan perusteella suojavyöhykettä. Suojavyöhykkeellä kasvaa monivuotinen ja lannoittamaton nurmi105 Suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia. Suojavyöhyke voi olla myös aiemmin perustettu nurmi tai suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Vuodesta 2015 eteenpäin kylvettävän suojavyöhykkeen siemenseoksessa voi olla enintään 20 % typensitojakasvin siemeniä. Valvonnassa tarkastetaan typensitojakasvien määrä ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkastetaan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin merkityt siemenmäärät tai siemenkuitit. Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa lukuun ottamatta kasvuston perustamisvaihetta, jolloin vähäinen lannoitus on mahdollista lannoitustaulukkojen mukaisesti peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Suojavyöhykkeillä on sallittua käyttää kasvinsuojeluaineita vain vaikeiden rikkakasvien torjuntaan. Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti tai mekaanisesti. Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai suojavyöhyke on laidunnettu106 Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen voi käyttää hyödyksi. Kasvukautta seuraavana keväänä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. 104 VNa 235/2015 22 § MMMa 237/2015 15 § 106 MMMa 237/2015 15 § 105 63 Niitto ja sadon korjaaminen pois lohkolta on todettava uusintakäynnillä, mikäli ensimmäisellä käynnillä toimia ei ole tehty. Niitetty kasvimassa on käsitelty ja varastoitu asianmukaisesti107 Niitetty kasvimassa on käsiteltävä ja varastoitava niin, että suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet eivät vaarannu. Kasvimassasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä saa kuljettaa metsään tai joutomaalle. Tilalla ehto tarkastetaan kysymällä viljelijältä, että mihin tarkoitukseen kasvimassa on käytetty. Laidunnus on toteutettu niin, ettei se aiheuta eroosiota eikä vaaranna luonnon monimuotoisuutta tai sille ei ole vesiensuojelullista estettä108 Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä. Lohkolta hylätään suojavyöhykkeen korvaus, jos lohkolla todetaan eroosiota esim. laiduntamisen takia. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät vaaranna toimenpiteen tavoitteita. Suojavyöhykkeen kasvusto on säilytetty perustamisvuodesta alkaen109 Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt suojavyöhykkeen ehtojen mukaisesti. Tarkastelu kohdistuu siihen, ettei viljelijä ole muokannut suojavyöhykkeen kasvustoa valvontavuoden aikana. YTA-alue tekee vuosittain hallinnollisen ristiintarkastuksen siitä, että suojavyöhyke on ilmoitettu perustamisen jälkeen joka vuosi suojavyöhykkeenä. Huomioitava on, että nurmikasvillisuus on ehtojen mukaan mahdollista kylvää uudestaan tietyissä tapauksissa. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus on vaurioitunut tai tuhoutunut talven aikana, salaojien kaivamisen vuoksi, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on pitänyt kylvää uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa. Monivuotinen ympäristönurmi Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 12 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Taulukko 12. Monivuotisten ympäristönurmien tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Monivuotisella ympäristönurmella kasvatetaan nurmi- ja heinäkasveja Maastotarkastus (ml. ruokohelpi) Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai lohko on laidunnettu Maastotarkastus Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja Maastotarkastus nurmipeitteisenä 107 MMMa 237/2015 15 § MMMa 237/2015 15 § 109 MMMa 237/2015 15 § 108 64 Nurmi on säilytetty perustamisvuodesta alkaen Monivuotisen ympäristönurmen perustamisvuodesta alkaen Maastotarkastus kasvusto on säilytetty Maastotarkastus Monivuotisella ympäristönurmella kasvatetaan nurmi- ja heinäkasveja (ml. ruokohelpi)110 Kasvillisuus todetaan lohkolla ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa siemenkuiteista tai lohkokohtaisista muistiinpanoista. Ehtojen mukaan monivuotisella ympäristönurmella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja. Ruokohelpi hyväksytään myös tukikelpoiseksi kasviksi. Kasvusto on niitetty ja korjattu pois tai lohko on laidunnettu111 Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraiset linnut ja nisäkkäät. Niitetty kasvimassa on korjattava pois monivuotiselta ympäristönurmelta ja sen voi käyttää hyödyksi. Kasvukautta seuraavana keväänä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. Niitto ja sadon korjaaminen pois lohkolta on todettava uusintakäynnillä, mikäli ensimmäisellä käynnillä toimia ei ole tehty. Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä112 Monivuotisen ympäristönurmen voi laiduntaa, mutta lohkon on pysyttävä nurmipeitteisenä. Lohkolta hylätään monivuotisen ympäristönurmen korvaus, jos lohkolta on laaja-alaisesti tuhoutunut heinä- ja nurmikasvillisuus. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät vaaranna toimenpiteen tavoitteita. Nurmi on säilytetty perustamisvuodesta alkaen113 Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt monivuotisen ympäristönurmen ehtojen mukaisesti. Tarkastelu kohdistuu siihen, ettei viljelijä ole muokannut kasvustoa valvontavuoden aikana. YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti vuosittain, että monivuotinen ympäristönurmi on ilmoitettu perustamisen jälkeen joka vuosi monivuotisena ympäristönurmena. Huomioitava on, että nurmikasvillisuus on ehtojen mukaan mahdollista kylvää uudestaan tietyissä tapauksissa. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus on vaurioitunut tai tuhoutunut talven aikana, salaojien kaivamisen vuoksi, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on pitänyt kylvää uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa. Luonnonhoitopeltonurmet Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 13 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Ehtojen mukaan kohdentamisalueella voi olla yhteensä enintään 20 % sitoumusalasta luonnonhoitopeltonurmia ja muulla alueella 5 %. Taulukossa esitetyt vaatimukset koskevat kaikkia viljelijän luonnonhoitopeltonurmiksi ilmoittamia aloja, vaikka koko 110 MMMa 237/2015 16 § MMMa 237/2015 16 § 112 MMMa 237/2015 16 § 113 MMMa 237/2015 16 § 111 65 alalle ei toimenpiteen korvausta maksettaisi. Rajat ylittävää osaa ei katsota viherkesannoksi, vaan luonnonhoitopeltonurmeksi. Taulukko 13. Monivuotisten luonnonhoitopeltonurmien tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä Luonnonhoitopeltonurmia on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy Tarkastelupaikka Luonnonhoitopeltonurmella ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita Maastotarkastus Luonnonhoitopeltonurmen kasvustoa ei ole muokattu Maastotarkastus Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti114 Luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava viimeistään 30.6. Tilalle aiheutuu täydentävien ehtojen seuraamus sen lisäksi, että lohkolta hylätään toimenpiteen tuki, jos ehtojen mukainen kasvusto on perustettu 30.6. jälkeen. Luonnonhoitopeltonurmien kasvusto on perustettava monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siementä. Typensitojakasvien määrä tarkastetaan ensisijaisesti silmämääräisesti maastossa ja tarvittaessa varmennetaan lohkomuistiinpanoista/siemenkuiteista. Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Luonnonhoitopeltonurmet voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia ja monilajisiksi kehittyneitä nurmia tai vuosina 2009–2014 niittykasveilla perustettuja monimuotoisuuspeltoja. Valvonnassa on huomioitava, että aiemmin perustetun monivuotisen nurmen kasvillisuus voi merkittävissä määrin koostua luonnonvaraisista heinistä ja ruohovartisista kasveista, jotka ovat syrjäyttäneet aiemmin perustettua nurmikasvustoa. Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä115 Luonnonhoitopeltonurmi voidaan laiduntaa, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden. Lohkolta hylätään lhp-nurmen korvaus, jos lohkolta on laaja-alaisesti tuhoutunut heinä- ja nurmikasvillisuus. Hylkäykseen ei kuitenkaan johda yksittäiset karjan tekemät polut, jotka eivät vaaranna toimenpiteen tavoitteita. Luonnonhoitopeltonurmia on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy116 Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi. Vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitto on tehtävä vuosittain ja sellaisena ajankohtana, että rikkakasvien leviäminen voidaan estää. Vaikeina rikkakasveina voidaan pitää esim. rikkakasveja, joiden siemenet leviävät tuulen mukana. 114 MMMa 237/2015 17 § MMMa 237/2015 17 § 116 MMMa 237/2015 17 § 115 66 Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Luonnonhoitopeltonurmella ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita117 Luonnonhoitopeltonurmilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita kasvuston perustamisen jälkeen. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua päättämisen yhteydessä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö todetaan silmämääräisesti lohkolla ja tarvittaessa myös lohkokohtaisista muistiinpanoista. Luonnonhoitopeltonurmen kasvustoa ei ole muokattu118 Luonnonhoitopeltonurmia ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Luonnonhoitopeltonurmilla voidaan kuitenkin tehdä lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä, kuten salaojitusta, kalkitusta, valtaojien kaivamista ja perkausta sekä muuta vastaavaa maan rakennetta ja vesitaloutta parantavaa toimenpidettä. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti olosuhteiden salliessa toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. Luonnonhoitopeltonurmen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti119 Luonnonhoitopeltonurmet on säilytettävä lohkolla vähintään 2 kasvukautta. Luonnonhoitopeltonurmien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan YTA-alueella hallinnollisesti. Peltovalvonnassa tarkastetaan, ettei valvontavuonna kasvustoa ole päätetty ehtojen vastaisesti. Luonnonhoitopeltonurmet saa päättää aikaisintaan toisen kasvukauden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten. 15.4.5 ORGAANISEN KATTEEN KÄYTTÖ PUUTARHAKASVEILLA JA SIEMENPERUNALLA Orgaanisen katteen käyttöä puutarhakasveilla ja siemenperunalla koskevassa toimenpiteessä viljelijä on sitoutunut kattamaan yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai rivivälit ilmoittamiltaan ympäristösitoumukseen sisältyviltä korvauskelpoisilta kasvulohkoilta.120 Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 14 olevien vaatimusten noudattaminen.121 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. 117 MMMa 237/2015 17 § MMMa 237/2015 17 § 119 VNa 235/2015 22 § 120 VNa 235/2015 24 § 121 VNa 235/2015 24 § 118 67 Taulukko 14. Toimenpiteen orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla perustaso. Perustason vaatimus Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Tarkastelupaikka tai istutettu Maastotarkastus Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Puutarhakasvien vähimmäiskasvitiheys täyttyy (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla Maastotarkastus (täydentävät ehdot) Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen Maastotarkastus sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja Maastotarkastus markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Tukiehdot Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 15 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Taulukko 15. Toimenpiteen orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Toimenpidettä on toteutettu ehdoissa mainitulla kasvilla ja rivivälit, Maastotarkastus rivit tai kummatkin on katettu ilmoituksen mukaisesti Yksi- tai monivuotisten kasvien katemateriaali on ehtojen mukainen Maastotarkastus Kate on asetettu yksivuotisilla kasveilla kesäkuun loppuun mennessä, Maastotarkastus esikasvin vaativilla kasveilla heinäkuun loppuun mennessä Kate on pidetty yllä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla Maastotarkastus kasvin koko viljelyajan Toimenpiteen tukiehdoista paikan päällä tilalla tarkastetaan alla olevat vaatimukset. Toimenpidettä on toteutettu ehdoissa mainitulla kasvilla ja rivivälit, rivit tai sekä kummatkin on katettu ilmoituksen mukaisesti122 Toimenpiteen voi valita kaikille niille puutarhakasvilohkoille ja sertifioidun siemenperunan valvotussa tuotannossa oleville lohkoille, joilla toimenpiteen toteutus on mahdollinen. Tilalla tarkastetaan, että katetuksi ilmoitetulla lohkolla on toimenpiteessä sallittua kasvia (yksi- ja monivuotiset puutarhakasvit on kerrottu sitoumusehtojen liitteessä 4). Sertifioidun siemenperunan tuottajien on osoitettava valvonnassa, että kyseessä on sertifioidun siemenperunan tuotanto.123 122 123 MMMa 327/2015 19 § VNa 235/2015 24 § 68 Todisteeksi käy kopio Eviralle tehdystä ilmoituksesta siemenperunan sertifioinnista tai pöytäkirja Eviran tekemästä tarkastuksesta. Ilmoituksessa on oltava ala, jolla sertifioitua siemenperunaa kasvatetaan ja tarkastuspöytäkirjassa erittely lohkoista. Viljelijä on ilmoittanut tukihakemuksellaan katetut lohkot ja korvauksen maksu perustuu viljelijän ilmoittamaan tietoon. Tilalla tarkastetaan, että lohkot on katettu ilmoitetun mukaisesti. Tukiehtojen mukaan tilalla on oltava vuosittain vähintään yksi lohko (min 0,05 ha) sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta. Toimenpide päätetään, jos valvonnassa ei todeta yhdelläkään lohkolla katemateriaalia. Asiasta ilmoitetaan YTA-alueelle, joka päättää toimenpiteen kuulemisen jälkeen. Yksi- tai monivuotisten kasvien katemateriaali on ehtojen mukainen124 Yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta maanpinta on katettava oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla. Sertifioidun siemenperunan tuotantoalalla rivit ja rivivälit on katettava oljella. Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruoko- tai ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmikatteella. Rivivälit on katettava joko riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Lohkosta voi kattaa vain rivin tai rivivälin tai lohkon voi kattaa kokonaan. Leikattava nurmikate on pidettävä lyhyenä leikkaamalla se kasvukauden aikana riittävän usein. Katetun rivin tai rivivälin katemateriaalin on peitettävä katettavan maan pinnasta 90 %. Kate on asetettu yksivuotisilla kasveilla kesäkuun loppuun mennessä, esikasvin vaativilla kasveilla heinäkuun loppuun mennessä125 Yksivuotisten puutarhakasvien katevaatimus on täytettävä 30.6. mennessä. Esikasvin vaativilla kasveilla sekä salaattikasveilla, kiinankaalilla, kukkakaalilla tai parsakaalilla katevaatimus on täytettävä 31.7. mennessä. Katevaatimuksen täyttyminen on todettava uusintakäynnillä, jos tilalla käydään ennen 30.6. tai 31.7. ja katetta ei ole ehtojen mukaan asetettu. Kate on pidetty yllä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin koko viljelyajan126 Kate on säilytettävä sadonkorjuuseen asti ja monivuotisilla kasveilla kasvin kaikki viljelyvuodet. Leikattava nurmikate on perustettava toimenpiteen ensimmäisenä toteuttamisvuonna tai kasvuston istutusvuonna ja sen on peitettävä maanpinta seuraavana vuonna. Jos lohkolla on ensimmäisenä toteuttamisvuonna aiemmin istutettu monivuotinen kasvusto ja vaatimukset täyttävä nurmikate, katetta ei tarvitse perustaa uudelleen. Monivuotisten kasvien muilla katteilla kuin nurmella voi toimenpiteen toteutuslohkoja lisätä myös myöhempinä sitoumusvuosina. 124 MMMa 327/2015 19 § MMMa 327/2015 19 § 126 MMa 327/2015 19 § 125 69 15.4.6 PELTOLUONNON MONIMUOTOISUUS Peltoluonnon monimuotoisuutta koskevassa toimenpiteessä viljelijän on perustettava viherlannoitusnurmia tai monimuotoisuuspeltoja tai viljeltävä kerääjäkasveja tai saneerauskasveja.127 Viherlannoitus tarkoittaa ensisijaisesti maanparannus- ja lannoitustarkoituksessa tapahtuvaa maata parantavien kasvien viljelyä ja niiden sadon käyttöä kokonaan tai osaksi maanparannukseen ja lannoitukseen. Kasvusto voi olla joko keväällä perustettu viherlannoitusnurmi tai edellisenä vuotena suojaviljaan perustettu nurmilohko. Monimuotoisuuspeltoihin luetaan riista- tai maisemakasveilla vuosittain perustettavat monimuotoisuuspellot sekä niittyja lintukasveilla perustettavat kaksivuotiset monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspeltona ilmoitettavia kasvulohkoja voidaan perustaa yli 3 metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoille, sekä suurten peltoaukeiden keskelle. Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä enintään 15 % tilan korvauskelpoisesta alasta. Riista- ja maisemakasvit on säilytettävä lohkolla ensimmäistä kasvukautta seuraavaan kevääseen. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen.128 Saneerauskasvit torjuvat ankeroisia, parantavat maan rakennetta ja vähentävät kasvitauteja. Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Sama kasvulohko voi olla saneerauskasvilla kylvettynä enintään 3 vuotta peräkkäin.129 Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 16 olevien vaatimusten noudattaminen.130 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 16. Toimenpiteen peltoluonnon monimuotoisuus perustaso. Perustason vaatimus Tarkastelupaikka Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitetta (täydentävät ehdot) Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 metrin leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta (täydentävät ehdot) Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tai istutettu tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Maastotarkastus 127 VNa 235/2015 25 § MMMa 327/2015 20 § 129 MMMa 327/2015 20 § 130 VNa 235/2015 25 § 128 70 Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Maastotarkastus Tukiehdot Viherlannoitusnurmet Toimenpiteen tukiehdoista tarkastetaan taulukossa 17 esitetyt ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä ehdot tarkastetaan. Taulukko 17. Viherlannoitusnurmien tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Viherlannoitusnurmi on perustettu ehtojen mukaisesti Maastotarkastus Viherlannoitusnurmi on päätetty aikaisintaan 1.9. ja muokattu Maastotarkastus/ aikaisintaan 1.10. (pl. syysviljan kylvö) talviaikainen asiakirjavalvonta Viherlannoitusnurmi on perustettu ehtojen mukaisesti131 Viherlannoitusnurmen kasvusto on perustettava joko kasvukauden alussa tai edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa. Vanhan nurmen täydennyskylvöä typensitojakasvilla ei hyväksytä. Viherlannoitusnurmi on perustettava kylvämällä nurmi- tai heinäkasvien ja typensitojakasvien siemeniä. Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytettävän siemenen painosta vähintään 20 % on oltava typensitojakasvien siemeniä. Valvonnassa tarkastetaan lohkon kasvusto ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkastetaan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin merkityt siemenmäärät tai siemenkuitit. Viherlannoitusnurmi on päätetty aikaisintaan 1.9. ja muokattu aikaisintaan 1.10. (pl. syysviljan kylvö)132 Sama kasvulohko voi olla viherlannoitusnurmena enintään kolme vuotta peräkkäin. YTA-alue tarkastaa hallinnollisesti ehdon noudattamisen. Vuonna 2013 ensimmäisen kerran ilmoitettu viherlannoitusnurmi voi olla viherlannoitusnurmena vuodet 2013–2015 ja vuonna 2014 ilmoitettu vuodet 2014–2016.133 Valvonnassa tarkastetaan että valvontavuonna viherlannoitusnurmi on päätetty ehtojen mukaisesti. Viherlannoitusnurmen saa päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. ja muokata aikaisintaan 1.10., jos seuraava viljelykasvi kylvetään keväällä. Viherlannoitusnurmen voi päättää tätä aiemmin, jos lohkolle 131 MMMa 327/2015 20 § MMMa 327/2015 20 § 133 VNa 235/2015 59 § 132 71 kylvetään syyskylvöinen kasvi. Viherlannoitusnurmen päättäminen tarkastetaan ensisijaisesti talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä lohkomuistiinpanoista, mutta seuraamuksen voi antaa jo peltovalvonnan yhteydessä. Ensimmäisenä vuonna kylvetyn viherlannoitusnurmen voi muokata jo saman kasvukauden aikana, mikäli kasvusto on riittävästi kehittynyt ja täyttää viherlannoitusnurmen tarkoituksen. Monimuotoisuuspellot Taulukko 18. Monimuotoisuuspeltojen tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Monimuotoisuuspellon kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti Maastotarkastus Riistakasvien siemenseoksella perustettu monimuotoisuuspelto ei sijaitse vilkasliikenteisen tien läheisyydessä Monimuotoisuuspeltoja on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy Monimuotoisuuspelloille ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita eikä kasvustoa ole muokattu tai laidunnettu Niittykasveilla perustettujen monimuotoisuuspeltojen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto käytetään riistan ruokintaan Maisema- ja riistakasvusto on päätetty aikaisintaan seuraavana keväänä Maastotarkastus/ristiintarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus Talviaikainen asiakirjavalvonta Monimuotoisuuspellon kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti134 Monimuotoisuuspellot on perustettava viimeistään 30.6. Tilalle aiheutuu täydentävien ehtojen seuraamus sen lisäksi, että lohkolta hylätään toimenpiteen tuki, jos ehtojen mukainen kasvusto on perustettu 30.6. jälkeen. Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi kuitenkin perustaa kylvämällä sänkeen. Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotisten niittykasvien, virnojen tai muiden yksivuotisten kasvien siemeniä. Peltolinnuille tarkoitetun monimuotoisuuspellon siemenseoksessa voi olla edellä mainittujen lisäksi pienempiä määriä ruisvirnan, hunajakukan, kehäkukan tai muiden yksivuotisten kukkivien linnuille ravintoa tarjoavien kasvien siemeniä tai pellavien, durran, punahirssin, tattarin, hampun, maissin, auringonkukan, kinuan, rypsin, rapsin, kuminan, viljojen tai muiden vastaavien peltokasvien 134 MMMa 327/2015 21 § 72 siemeniä. Viljojen siemeniä voi olla enintään 50 kg/ha. Apilat eivät ole toimenpiteessä hyväksyttäviä niittykasveja. Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, virnat, ruiskaunokki, malvat, kehäkukka, mesikät. Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasveja, mutta niiden osuus siemenseoksesta voi olla enintään 30 prosenttia. Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksissa on aina oltava myös jonkin yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinä tai apila, siemeniä. Riista- ja maisemakasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on kylvettävä vuosittain. Riistakasvien siemenseoksella perustettu monimuotoisuuspelto ei sijaitse vilkasliikenteisen tien läheisyydessä135 Riistakasvien siemenseoksella perustettavia monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa sellaisten teiden läheisyyteen, joiden liikennetiheys on yli 3000 autoa vuorokaudessa. Tämän liikennemäärän ylittävät tiet on nähtävissä Kartturissa omana tasona. Maaseutuvirasto tekee ristiintarkastuksen vilkasliikenteisen tien läheisyyteen riistasiemenseoksilla perustetuista monimuotoisuuspellosta. Seuraamukset voi kuitenkin antaa jo peltovalvonnan yhteydessä, jos ehdossa todetaan noudattamatta jättäminen. Monimuotoisuuspeltoja on hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy136 Monimuotoisuuspeltojen kasvusto on vaikeissa rikkakasvitilanteissa niitettävä ja puiden ja pensaiden kasvu on estettävä. Monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista, jos rikkakasvien leviämisen estäminen ei sitä edellytä. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8. Niitto on toteutettava siten, että se ei vaaranna lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin, ellei lohkon keskelle jätetä niittämätöntä kaistaa. Niittojätteen voi korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Monimuotoisuuspelloille ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita eikä kasvustoa ole muokattu tai laidunnettu137 Monimuotoisuuspelloilla ei voi kylvön jälkeen käyttää kasvinsuojeluaineita. Monimuotoisuuspeltoja ei voi muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Monimuotoisuuspeltoja ei saa laiduntaa. 135 MMMa 327/2015 21 § MMMa 327/2015 22 § 137 MMMa 327/2015 22 § 136 73 Niittykasveilla mukaisesti138 perustettujen monimuotoisuuspeltojen kasvusto on päätetty ehtojen Niittykasveilla perustettavat monimuotoisuuspellot on säilytettävä lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Niittykasvien ilmoittaminen samalle lohkolle kahtena eri kasvukautena tarkastetaan YTA-alueella hallinnollisesti. Peltovalvonnassa tarkastetaan, ettei kasvustoa ole päätetty ehtojen vastaisesti. Niittysiemenkasvuston voi päättää toisen vuoden jälkeen 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Päättäminen on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä, jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa. Monimuotoisuuspellon saa päättää kemiallisesti. Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto käytetään riistan ruokintaan139 Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko monimuotoisuuspellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Lohkolta pois kuljetetun sadon käyttäminen riistan ruokintaan on pystyttävä osoittamaan valvonnassa esim. kuittien tai muiden vastaavien asiakirjojen avulla. Kerääjäkasvit Taulukko 19. Kerääjäkasvien tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Kerääjäkasvi on perustettu ehtojen mukaisesti Maastotarkastus Kerääjäkasvia ei ole lannoitettu Maastotarkastus Kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti Maastotarkastus/talviakiaine n asiakirjavalvonta Kerääjäkasvi on perustettu ehtojen mukaisesti140 Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta 15.8. mennessä. Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila, muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia. Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata. Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että saadaan peittävä kasvusto. Koska toimenpiteen tavoitteena on ravinteiden sitominen varsinaisen viljelykasvin jälkeen, on arvioitava, onko viljelijän käyttämä siemenmäärä ollut riittävä ja täyttääkö kasvusto toimenpiteen 138 MMMa 327/2015 22 § MMMa 327/2015 22 § 140 MMMa 327/2015 20 § 139 74 tavoitteen. Viljelijän pitää itse perua korvaus, vaikka on kylvänyt kerääjäkasvin ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on jostain syystä epäonnistunut. Valvonnassakaan alaa ei voi hyväksyä, vaikka kerääjäkasvi olisi viljelijän selvityksen, siemenkuittien tai muun selvityksen mukaan kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto on epäonnistunut. Tilalle on tehtävä tarvittaessa uusintakäynti, jos viljelijä ilmoittaa kylvävänsä kerääjäkasvin vasta ennen sadonkorjuuta tai sadonkorjuun jälkeen. Uusi käynti on tehtävä 15.8. jälkeen, jos valvonta tehdään tätä ennen ja kerääjäkasvia ei ole vielä kylvetty lohkolle, jolle sitä on ilmoitettu. Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen viljelijän tekemää kerääjäkasvin korvauksen perumista ei hyväksytä, jos viljelijä on kylvänyt kerääjäkasvin keväällä pääkasvin kylvön yhteydessä, mutta kasvusto on epäonnistunut. Jos kerääjäkasvin kylvö tehdään vasta ennen sadonkorjuuta tai sadonkorjuun jälkeen, niin viljelijällä on 15.8 asti kylvää kasvusto. Korvausta ei voi perua, jos valvontakäynti tehdään 15.8. jälkeen ja kerääjäkasvia ei ole kylvetty. Korvauksen voi kuitenkin perua valvonnasta huolimatta, jos on kylvetty ehtojen mukaisesti, mutta kasvusto epäonnistuu esim. kuivuuden takia. Viljelijän on seurattava kasvustoa ja peruttava tuki tarvittaessa. Kerääjäkasvia ei ole lannoitettu141 Valvonnassa tarkastetaan, ettei kerääjäkasvia ole lannoitettu ennen 1.10. Tarkastelu tehdään pääsääntöisesti vasta talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa, mutta seuraamukset voi tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä. Lannan levittäminen on sallittua kerääjäkasvin kasvustoon 1.10. alkaen riippumatta siitä, onko kasvusto hävitetty kemiallisesti vai ei. Kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti142 Kerääjäkasvin kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1.10. Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9. Kasvuston päättäminen valvotaan pääsääntöisesti talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista, mutta seuraamukset voi tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä. Saneerauskasvit Taulukko 20. Saneerauskasvien tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Saneerauskasvina on öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia Saneerauskasvi on muokattu maahan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä Tarkastelupaikka Maastotarkastus Maastotarkastus/talviaikaine n asiakirjavalvonta Saneerauskasvina on öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia143 Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia. 141 MMMa 327/2015 20 § MMMa 327/2015 20 § 143 MMMa 327/2015 20 § 142 75 Saneerauskasvi on muokattu maahan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä144 Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kasvustoa ei saa päättää kemiallisesti. Kahden kuukauden tarkastelu tehdään pääsääntöisesti talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa lohkokohtaisista muistiinpanoista, mutta seuraamukset voi tarvittaessa antaa jo peltovalvonnan yhteydessä. 15.4.7 PUUTARHAKASVIEN VAIHTOEHTOINEN KASVINSUOJELU Puutarhakasvien vaihtoehtoista kasvinsuojelua koskevan toimenpiteen voivat valita maatilat, joiden viljelemille puutarhakasveille tai osalle niistä on olemassa vaihtoehtoinen torjuntamenetelmä. Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää makroeliövalmisteita, mehiläisten levittämiä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita ja kasvutunneleita (menetelmäryhmä 1). Kasvinsuojelumenetelmänä voidaan käyttää myös tuhohyönteisverkkoja, mekaanisesti levitettäviä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita sekä rikkakasvien torjuntaa tunnistavalla haralla, traktorikäyttöisellä liekittimellä tai muulla vastaavalla laitteella (menetelmäryhmä 2). Makroeliövalmisteiden, pölyttäjähyönteislajien ja -tuotteiden sekä mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden on oltava Suomessa kyseiseen käyttöön hyväksyttyjä. Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 21 olevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen.145 Vähimmäisvaatimuksissa todettu noudattamatta jättäminen johtaa perustason kautta toimenpiteen korvauksen vähentämiseen. Taulukko 21. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimus Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto tai koulutus Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot Tarkastelupaikka Asiakirjatarkastus tilalla (vuodesta 2016 alkaen) Asiakirjatarkastus tilalla Kasvinsuojeluaineiden käytössä on noudatettu integroidun torjunnan Talviaikainen yleisiä periaatteita asiakirjavalvonta Perustasoon kuuluu lisäksi taulukossa 22 olevat vaatimukset.146 Taulukossa on vaatimuksen lisäksi kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan. Taulukko 22. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu perustaso. Perustason vaatimus Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita (täydentävät ehdot) Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä (täydentävät ehdot) Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty 144 MMMa 327/2015 20 § VNa 235/2015 26 § 146 VNa 235/2015 26 § 145 76 tai Tarkastelupaikka Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta istutettu Maastotarkastus tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Puutarhakasvien vähimmäiskasvitiheys täyttyy (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla Maastotarkastus (täydentävät ehdot) Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen Maastotarkastus sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja Maastotarkastus markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Taulukon kaksi ensimmäistä kasvinsuojeluaineisiin liittyvää vaatimusta valvotaan Eviran kasvinsuojeluaineita koskevan valvontaohjeen mukaisesti. Kasvinsuojeluainevalvonnassa on noin 1 % tuenhakijoista. Perustason ehdon Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä tarkastukseen ei kuulu varastoinnin valvonta. Tiloilta ei siis tarvitse tarkastaa, että kasvinsuojeluaineet säilytetään erillään elintarvikkeista ja rehuista, lasten ulottumattomissa myyntipäällyksessä annettujen ohjeiden mukaan. Varastointi valvotaan vain niiltä tiloilta, jotka ovat täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnassa. Tukiehdot Valvonnassa on huomioitava, että kasvinsuojelua ei välttämättä ole tarvetta toteuttaa joka vuosi tai torjuntaa ei ole tehty valvontakäyntiin mennessä. Viljelijällä pitää kuitenkin olla valmius tehdä vaihtoehtoista kasvinsuojelua. Taulukko 23. Toimenpiteen puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Viljelijä on käyttänyt vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää Maastotarkastus ilmoitetulla lohkolla Ilmoitettu torjuntatoimi on soveltuva lohkolla viljeltävälle kasville Maastotarkastus Viljelijän käyttämä torjuntatoimi on ilmoitetun mukainen Maastotarkastus/talviaikaine n asiakirjavalvonta Viljelijä on käyttänyt kasvilajille sopivaa seurannan apuvälinettä tai Maastotarkastus vastaavaa, jolla seurataan vaihtoehtoisen torjunnan onnistumista Viljelijä on käyttänyt vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää ilmoitetulla lohkolla147 Viljelijän on käytettävä kasvinsuojelussa ensisijaisesti biologista tai mekaanista kasvinsuojelumenetelmää sellaisenaan. Kasvinsuojelumenetelmän käyttäminen tarkastetaan tarkastamalla ostokuitit tiettyjen valmisteiden hankinnasta tai urakointityöstä. Jos on käytetty 147 VNa 235/2016 26 § 77 mekaanista kasvinsuojelumenetelmää omalla laitteella, niin laitteen olemassa olo tarkastetaan tilalla. Viljelijä on voinut täydentää vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää kemiallisin kasvinsuojelumenetelmin, jos seurannan perusteella on todettu, että torjunta on epäonnistunut. Kemiallisen torjunnan käytön perustelut on oltava lohkokohtaisissa muistiinpanoissa. Vaihtoehtoisen torjunnan on kuitenkin oltava kyseisen kasvintuhoojan ensisijainen torjuntamenetelmä ja kemiallisen vasta toissijainen. Toimenpiteen korvausta saavalla alalla kasvinsuojelu on aloitettava vaihtoehtoisella menetelmällä sellaisenaan ja kemiallisen torjunnan voi tarvittaessa ottaa käyttöön seurannalla todetun tarpeen perusteella. Korvauskelpoisella kasvulohkolla on käytettävä yhtä sitoumusehtojen taulukossa 8 määritellyistä kasvintuhoojakohtaisista kasvinsuojelumenetelmistä ja sitä on toteutettava koko lohkolla. Viljelijä on ilmoittanut sähköisessä haussa tai lomakkeella 102B ne lohkot, joilla toimenpidettä toteutetaan ja käytetty kasvinsuojelumenetelmä. Jos viljelijä on käyttänyt ilmoituksesta poiketen jotain muuta vaihtoehtoista kasvinsuojelumenetelmää, niin tämän voi hyväksyä. Eri menetelmän käytölle on oltava perusteet. Ilmoitettu torjuntatoimi on soveltuva lohkolla viljeltävälle kasville148 Korvauskelpoisella kasvulohkolla on käytettävä yhtä sitoumusehtojen taulukossa 8 (Hakuopas s. 145) määritellyistä kasvintuhoojakohtaisista kasvinsuojelumenetelmistä ja sitä on toteutettava koko lohkolla. Menetelmäryhmään 1 kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä ei voi valita yksivuotisten puutarhakasvien lohkolle. Viljelijän käyttämä torjuntatoimi on ilmoitetun mukainen149 Menetelmäryhmään I kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän mukaiset valmisteet tai torjuntaeliöt. Jos kasvinsuojelumenetelmään kuuluu mehiläisten käyttäminen valmisteen levityksessä, alueella on oltava mehiläispesiä kukinta-aikana vähintään kaksi kappaletta hehtaaria kohden. Pesät voivat olla joko viljelijän omistuksessa tai sijoitettuna sijoitussopimuksella mehiläistarhaajan kanssa. Mehiläispesissä on oltava asianmukainen kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot mehiläisille. Kasvutunneleita käytettäessä lohkolla on oltava kevytrakenteinen muovilla katettu kasvutunneli tai kausikasvihuone. Kasvutunneleita tai kausikasvihuoneita on oltava sellainen määrä, että ne kattavat alueen, jolla toimenpidettä toteutetaan. Menetelmäryhmään II kuuluvia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava menetelmän mukaiset valmisteet. Jos kasvinsuojelumenetelmänä on hyönteisverkkojen käyttö, on käytettävä hyönteistorjuntaan tarkoitettuja verkkoja, joiden on katettava koko se ala, jolla toimenpidettä toteutetaan. Erityyppisiä kasvuharsoja ei hyväksytä. Jos valittu kasvinsuojelumenetelmä on rikkakasvien torjunta, kasvusto on harattava tarkkuusharalla, joka on varustettu kasvin tai kasvirivin tunnistavalla optisella, sähköisellä tai satelliittipaikannukseen perustuvalla järjestelmällä, tai vaihtoehtoisesti liekitettävä traktorikäyttöisellä liekittimellä. Haraus- tai liekityskertoja on oltava kasvukauden aikana vähintään 2. Traktorikäyttöistä liekitintä tai optista haraa käytettäessä kalusto kasvinsuojeluun on joko oltava maatilalla tai kasvinsuojelu voidaan teettää urakointipalveluna. Tarkkuusharan kasvirivin ohjausjärjestelmän on oltava joko harassa itsessään (esim. kamera, muu optinen silmä, valokenno, sähköinen tunnistusvarsi tms., joka ohjaa haran tarkasti kasvin/kasvirivin 148 149 VNa 235/2016 26 § MMa 327/2015 23 § 78 tuntumaan) tai yhdistettynä traktoriin (esim. satelliittiseurantaan perustuva järjestelmä, jolla kasvit ensin kylvetään tai istutetaan suoriin riveihin ja sitten harataan tarkkuusharalla myös satelliittiohjauksella). Sen sijaan ihmisen mekaanisesti tai sähköisesti käsin ohjaamaa haraa ei hyväksytä korvattavaksi menetelmäksi. Viljelijä on käyttänyt kasvilajille sopivaa seurannan apuvälinettä tai vastaavaa, jolla seurataan vaihtoehtoisen torjunnan onnistumista150 Viljelijän on käytettävä kullekin kasvilajille sopivia sitoumusehtojen taulukossa 8 tarkoitettuja seurannan apuvälineitä tai vastaavaa menetelmää, jolla seurataan vaihtoehtoisen kasvinsuojelun onnistumista. Viljelijän on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja kasvuston tai kasvituhoojien tarkkailusta ja torjunnasta sekä tarvittaessa pystyttävä osoittamaan ostokuitti tiettyjen valmisteiden hankinnasta tai urakointityöstä. 15.4.8 PELTOJEN TALVIAIKAINEN KASVIPEITTEISYYS Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevassa toimenpiteessä viljelijän on vuosittain pidettävä vähintään 20, 40, 60 tai 80 prosenttia maatilan korvauskelpoisten peruslohkojen kokonaispintaalasta kasvukauden ulkopuolella kasvipeitteisenä. Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vaatimusta saa täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella.151 Kasvipeitteisyyden valvonta tehdään erillisenä valvontana kasvukauden ulkopuolella. Kaikki tilat, jotka ovat olleet kesällä 2015 kokotilavalvonnassa ja jotka ovat valinneet ympäristökorvauksen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteen, valvotaan tilakäynnein. Talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä voidaan lisäksi tehdä oma erillinen otantansa, jonka tarpeellisuus arvioidaan vuosittain. Maaseutuvirasto tekee valvontaotannat ja valvontalistat loka-marraskuussa 2015. Kasvipeitteiset alat on ilmoitettava 30.9.2015 mennessä. Seuraamukset kasvipeitteisyystoimenpiteeseen voidaan antaa jo peltovalvonnan yhteydessä, jos tilan valvonta tehdään 30.9. jälkeen ja ehdoissa todetaan noudattamatta jättämisiä. Kasvukauden ulkopuolella tehtävästä erillisestä valvontakäynnistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjana käytetään Tukisovelluksesta tulostettavaa valvontapöytäkirjaa. Peltovalvonnan yhteydessä havainnot kirjataan peltovalvonnan tarkistuslistaan. Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu taulukossa 24 olevien vaatimusten noudattaminen.152 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 24. Toimenpiteen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys perustaso. Perustason vaatimus Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) 150 MMa 327/2015 23 § VNa 235/2015 23 § 152 VNa 235/2015 23 § 151 79 Tarkastelupaikka tai istutettu Maastotarkastus Maastotarkastus Puutarhakasvien vähimmäiskasvitiheys täyttyy (täydentävät ehdot) Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita (täydentävät ehdot) Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Tukiehdot Taulukko 25. Toimenpiteen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys tarkastettavat tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Lohkon kasvipeitteisyys on säilytetty kylvömuokkaukseen tai Maastotarkastus vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti Lohkon kasvipeitteisyys on ehtojen mukainen Lohkon kasvipeitteisyys viljelytoimenpiteeseen asti153 on Maastotarkastus säilytetty kylvömuokkaukseen tai vastaavaan Peltojen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä kasvipeitteiset alat ilmoitetaan 30.9. jälkeen ja ilmoittamisen jälkeen alaa ei saa muokata. Kasvipeitteisyys on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Tilalla tarkastetaan, että viljelijä on säilyttänyt kasvipeitteiseksi ilmoittamansa alan kasvipeitteisenä. Lohkoja on valittava valvontaan niin, että lohkojen pinta-alat ylittävät viljelijän valitseman kasvipeitteisyysprosentin. Esimerkiksi jos viljelijä on valinnut kasvipeitteisyysprosentiksi 40 ja kasvipeitteisiksi ilmoitetut lohkot edustavat 55 % viljelijän pinta-alasta, niin riittää, että valvonnassa olevat lohkot edustavat 40 % pinta-alasta. Kasvipeitteisyyden korvaus maksetaan koko tilan pinta-alalle sen mukaisena, mihin viljelijän valitsema kasvipeitteisyysprosentti oikeuttaa. Lohkon kasvipeitteisyys on ehtojen mukainen154 Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot: 1. monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi; 2. monivuotiset puutarhakasvit ja kumina; 153 154 MMMa 327/2015 18 § MMMa 327/2015 18 § 80 3. viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen; 4. kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti; 5. syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat, syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu. Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vaatimusta saa täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen. Kasvipeitteisyysvaatimusta voi täyttää kesannolla, johon on kylvetty syysvilja tai syysöljykasvi. Sänkeä lukuun ottamatta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta. 16 YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Edellisten ohjelmakausien aikana tehtyjen erityisympäristötukisopimusten valvonta tehdään vuoden 2014 peltovalvontaohjeen mukaisesti. Erityisympäristötukisopimusten valvontatulos ja mahdollinen seuraamusprosentti tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Jos erityisympäristötukisopimuksiin aiheutuu takautuvia seuraamuksia aiemmille vuosille, viedään tilat valvonta-ajoille 6020–6023 sopimuksen tukityypille tarvittaville vuosille. Uuden ohjelmakauden ympäristökorvauksen osana olevien ympäristösopimusten (kosteikkojen hoito sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito) valvonta tehdään tämän valvontaohjeen mukaisesti. Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot –toimenpidettä ei valvota vuonna 2015. Uusien sopimusten valvontatiedot tallennetaan uuteen Tukisovellukseen. Ympäristösopimuksen tekeminen ei edellytä ympäristökorvaukseen sitoutumista eli tilalla voi olla ympäristösopimus, mutta ei ympäristösitoumusta. Korvauksen hakijan tulee täyttää aktiiviviljelijää ja ikää koskevat vaatimukset. Mikäli korvauksenhakija on hakenut vain ympäristösopimusta, aktiiviviljelijän vaatimus täyttyy aina, eikä asiaa tarvitse tarkastella. 16.1 MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUS JA MAISEMA Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia sopimuksia voivat olla155 : - arvokkaat perinnebiotoopit - perinnebiotoopit - metsälaitumet - luonnonlaitumet - reunavyöhykkeet - peltoalueen metsäsaarekkeet 155 MMMa 327/2015, 25-29 § 81 - uhanalaisten lajien elinolosuhteiden edistäminen maatalousympäristön muinaismuistokohteet maaseudun kulttuuriperinnön hoito Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu alla olevassa taulukossa 26 olevien ehtojen noudattaminen. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan. Taulukko 26: Tarkastelupaikka Perustason vaatimus Pysyvien nurmien laidunnus ei ole aiheuttanut eroosiota ja maanpinta on säilynyt kasvipeitteisenä (täydentävät ehdot) Pysyvien nurmien niitossa on otettu huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu (täydentävät ehdot) Lohkolla ei ole tehty toimenpiteitä, jotka vaarantavat valtioneuvoston hyväksymän luonnonsuojeluohjelman tarkoituksen (täydentävät ehdot) Natura-alueeseen kuuluvan luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä on noudatettu (täydentävät ehdot) Natura-alueen valinnan perusteena olevia lajeja ja luontotyyppejä ei ole merkittävästi heikennetty (täydentävät ehdot) Maisemapiirteet on säilytetty (täydentävät ehdot) Hukkakauran ja jättiputken torjunnasta on huolehdittu (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Tukiehdot Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimia voivat olla laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus, vieraskasvilajien poisto, lehtipuiden lehdestys sekä muut vastaavat toimenpiteet. Toimenpiteenä voi olla myös esimerkiksi perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien kunnostamista ja aitaamista. Perinnebiotoopin laiduntaminen on sopimuksella tarkoin säädeltyä. Kiellettyjä toimenpiteitä ovat muokkaaminen, lannoitus, ojitus, metsitys tai käsittely kasvinsuojeluaineilla. Nämä toimet voivat aiheuttaa korvauksen menettämisen ja sopimuksen purkamisen, jos niihin ei ole ELYn lupaa. Maastovalvonta tehdään muun peltovalvonnan yhteydessä. Valvonnassa tarkastetaan, että - sopimuksesta on kirjallinen suunnitelma, jossa on lohkokohtaiset toimenpiteet jokaiselle sopimusvuodelle jäljennös hoitopäiväkirjasta aiemmalta sopimuskaudelta, jos alue on kuulunut aiemmin suunnitelmaa vaativaan sopimukseen toimenpiteet on toteutettu sopimuksen mukaan ja oikeilla peruslohkoilla toimenpiteet on aloitettu joka lohkolla 1. vuotena, ellei sopimuksessa ole muuta hyväksytty peruslohkojen pinta-alat ovat oikein (mitataan tarvittaessa) 82 - - hoitotoimenpiteistä on pidetty lohkokohtaisia muistiinpanoja (lohkon nimi, tunnus, pintaala, vuosittaiset toimenpiteet, toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteen vaikutus ympäristöön) mahdollinen laidunnus on toteutettu kasvillisuutta olennaisesti muuttamatta sopimusaluetta ei ole metsitetty, lannoitettu eikä käsitelty kasvinsuojeluaineilla pellon ja metsän reuna-alue ei ole enempää kuin 20 metriä eikä pellolla sijaitseva metsäsaareke ole enempää kuin 1 ha (erityisestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien välinen alue voi olla keskimäärin enintään 40 m leveä) muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu Mikäli sopimusalueen toimenpiteitä ei voida vielä valvontakäynnillä tarkastaa, täytyy tehdä uusintakäynti. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi laiduntamisen ja niiton osalta, jos valvonta tehdään kesällä. Mikäli viljelijä hakee vain ympäristösopimusten korvausta, kannattaa valvontakäynti ajoittaa melko myöhään syksylle uusintakäynnin välttämiseksi. 16.2 KOSTEIKKOJEN HOITO Voidaan tehdä kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimien kohteena oleva maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista, sekä pienten kosteikkojen, pohjapatojen ja tulvapeltoalueiden muodostamisesta ja hoitamisesta.156 Kosteikkoalue ei ole sopimuksen teon jälkeen enää maatalouskäytössä olevaa maata. Sopimus muodostuu hakemuksesta ja ELYn päätöksestä ja niihin on kirjattu toimenpiteet, joista ympäristökorvausta maksetaan. Toimenpiteen perustaso Toimenpiteen perustasoon kuuluu alla olevassa taulukossa 27 olevien ehtojen noudattaminen. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri ehdot tarkastetaan. Taulukko 27: Perustason vaatimus Tarkastelupaikka Lohkolla ei ole tehty toimenpiteitä, jotka vaarantavat valtioneuvoston hyväksymän luonnonsuojeluohjelman tarkoituksen Maastotarkastus (täydentävät ehdot) Rauhoitusmääräyksiä on noudatettu (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Natura-alueeseen kuuluvan luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen (täydentävät Maastotarkastus ehdot) Natura-alueen valinnan perusteena olevia lajeja ja luontotyyppejä Maastotarkastus ei ole merkittävästi heikennetty (täydentävät ehdot) Tukiehdot Korvattavia kustannuksia ovat esim. suunnittelu, pintamaan ja kasvillisuuden poisto, poistetun maaaineksen loppusijoittaminen, patojen, pohjakynnysten, penkereiden ja muiden välttämättömien 156 MMMa 327/2015 24 § 83 rakenteiden rakentaminen, kosteikon pohjan, luiskien ja reuna-alueiden muotoilu, kosteikon reunaalueiden ja tulvatasanteiden kylväminen sekä kasvillisuuden istuttaminen. Valvonnassa tarkastetaan, että - sopimuksesta on kirjallinen suunnitelma, jossa on lohkokohtaiset toimenpiteet jokaiselle sopimusvuodelle - jäljennös hoitopäiväkirjasta aiemmalta sopimuskaudelta, jos alue on kuulunut aiemmin suunnitelmaa vaativaan sopimukseen - toimenpiteet on toteutettu sopimuksen mukaan ja oikeilla peruslohkoilla - toimenpiteet on aloitettu joka lohkolla 1. vuotena, ellei sopimuksessa ole muuta hyväksytty - peruslohkojen pinta-alat ovat oikein (mitataan tarvittaessa) - hoitotoimenpiteistä on pidetty lohkokohtaisia muistiinpanoja (lohkon nimi, tunnus, pintaala, vuosittaiset toimenpiteet, toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteen vaikutus ympäristöön) - muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu. 17 LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUS Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen sitoumus jakautuu kahteen tilatyyppiin. Kasvinviljelytilan sitoumusta kutsutaan luonnonmukaisen tuotannon sitoumukseksi ja kotieläintilan sitoumusta luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumukseksi. Viljelijä sitoutuu luomusitoumuksen antaessaan viideksi vuodeksi toteuttamaan luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehtoja. Tilalla voi olla luomusitoumus, vaikka tila ei ole tehnyt ympäristökorvaussitoumusta. Luomusitoumus on joko koko tilaa tai poikkeustapauksessa tilan osaa koskeva sitoumus, josta maksetaan luonnonmukaisen tuotannon korvausta. Ympäristökorvauksen tavoin sitoumukseen kuuluu myös vähimmäisvaatimukset ja perustaso, joiden noudattaminen on korvauksen maksamisen ehtona. Sitoumuksen tekijän on noudatettava myös täydentäviä ehtoja. Luonnonmukaisen tuotannon korvaus valvotaan paikalla tehtävien valvontojen yhteydessä vähintään 5 % korvausta hakeneilta. Valvonnoissa käytetään peltoalaperusteisten tukien tarkistuslistausta. Vähimmäisvaatimukset Vähimmäisvaatimukset ovat osa luonnonmukaisen tuotannon korvauksen perustasoa.157 Vähimmäisvaatimuksista tiloilta valvotaan taulukossa 28 olevat ehdot. Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 28. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimus Tarkastelupaikka Lannoituksessa on noudatettu lannoitevalmistelain (539/2006) Talviaikainen nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä (ei koske asiakirjavalvonta toimenpidettä puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu) Asiakirjatarkastus tilalla Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto tai koulutus (vuodesta 2016 alkaen) Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot 157 VNa 237/2015 14 § 84 Asiakirjatarkastus tilalla Kasvinsuojeluaineiden käytössä torjunnan yleisiä periaatteita on noudatettu integroidun Talviaikainen asiakirjavalvonta Korvauksen perustaso Korvauksen perustasoon kuuluu taulukossa 29 olevien vaatimusten noudattaminen.158 Taulukossa on myös kerrottu, missä yhteydessä eri vaatimukset tarkastetaan. Taulukko 29. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen perustason vaatimukset. Perustason vaatimus Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita (täydentävät ehdot) Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä (täydentävät ehdot) Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty tai istutettu tarkoituksenmukaisella tavalla (täydentävät ehdot) Tarkastelupaikka Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Kylvö on tehty 30.6. mennessä (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Puutarhakasvien vähimmäiskasvitiheys täyttyy (täydentävät ehdot) Maastotarkastus Maastotarkastus Kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla Maastotarkastus (täydentävät ehdot) Lohkot ovat kasvukunnoltaan sellaisia, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista (täydentävät ehdot) Kasvustosta on huolehdittu niin, että lohkolle on seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato, jos sato on jäänyt korjaamatta (täydentävät ehdot) Lannoitteet on levitetty pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahtunut eikä pohjamaa tiivistynyt (täydentävät ehdot) Lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pellolle 1.11.–31.3. (täydentävät ehdot) Lannoitteita ei ole levitetty lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan (täydentävät ehdot) Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitetta (täydentävät ehdot) Suojakaistasta seuraavalle viiden metrin vyöhykkeelle vesistöstä lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei ole levitetty pintaan, ellei peltoa ole muokattu vuorokauden kuluessa levityksestä (täydentävät ehdot) Lietelantaa, virtsaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty vain sijoittamalla, jos lohkon tai sen osan kaltevuus on yli 15 prosenttia (täydentävät ehdot) Kalteville peltolohkon osille levitetyt muut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattu maahan kahdentoista tunnin sisällä levityksestä (täydentävät ehdot) 158 VNa 237/2015 16 § 85 Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus Maastotarkastus Maastotarkastus/ talviaikainen asiakirjavalvonta Maastotarkastus Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä on enintään 170 kg/ha (täydentävät ehdot) Liukoisen typen vuotuinen enimmäismäärä (kg/ha) ei ylity (täydentävät ehdot) Liukoisen typen lannoitusmäärän ylittäessä 150 kg/ha vuodessa, liukoisen typen määrä on jaettu vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välinen aika on vähintään kaksi viikkoa (täydentävät ehdot) Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä on enintään 35 kg/ha (täydentävät ehdot) Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 25 m3 vuodessa, on voimassa oleva lanta-analyysi (täydentävät ehdot) Lannoitteiden käytöstä on pidetty kirjaa asetuksen 1250/2014 13 § mukaisesti (täydentävät ehdot) Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Talviaikainen asiakirjavalvonta Asiakirjatarkastus tilalla Talviaikainen asiakirjavalvonta Ympäristökorvauksessa ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa perustasossa todettuihin noudattamatta jättämisiin sovelletaan samoja seuraamussääntöjä. Perustasojen seuraamuksista on kerrottu kohdassa 23.1.1. Perustasoon kuuluvien täydentävien ehtojen vaatimuksista ja niiden valvonnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 17. Valvonta laajennetaan koskemaan myös täydentäviä ehtoja, jos tila ei ole täydentävien ehtojen valvonnassa ja korvauksen perustason täydentävien ehtojen vaatimuksissa todetaan puutteita. Tilalta valvotaan vain se täydentävien ehtojen vaatimus, jossa laiminlyönti todetaan. Tukiehdot Mavi vastaa luonnonmukaisen tuotannon ja kotieläintuotannon korvauksesta, sen tukiehdoista ja maksamisesta. Evira vastaa luonnonmukaisen viljelytavan ja kotieläintuotannon ehdoista, ohjeistuksesta ja luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmästä. Luomusitoumuksen saadakseen uuden luomutilan on hakeuduttava luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään ja valvontajärjestelmän mukainen ensimmäinen tuotantotarkastuskäynti on oltava tehtynä viimeistään 15.6. ensimmäisenä sitoumusvuonna. Mavin vastuulla olevat luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tukiehdot on kerrottu taulukossa 30. Tukiehdoissa todettu puute johtaa korvauksen alentamiseen. Taulukko 30. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen tukiehdot. Tukiehto Tarkastelupaikka Talviaikainen Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon sitoumusehtoja asiakirjavalvonta Tilalla on vähintään 0,3 eläinyksikköä korvauskelpoista Maastotarkastus/ristiintarkas sitoumushehtaaria kohti tus 86 Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon sitoumusehtoja Luonnonmukaisessa tuotannossa oleville kaikille tiloille tehdään myyntikasvivaatimuksen täyttymistä koskeva ristiintarkastus vuonna 2019. Ehdon täyttymistä ei tarvitse tarkastaa peltovalvonnan yhteydessä. Viljelijä sitoutuu sitoumuksen tehdessään noudattamaan luomuasetuksessa159 säädettyjä ehtoja.160 Valvonnassa on tarkastettava, onko luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa havaittu luomuasetuksen noudattamisessa puutteita. Luonnonmukaisen tuotannon valvonnan tarkastuspöytäkirja tarkastetaan talviaikaisessa asiakirjavalvonnassa ja siten myös seuraamukset annetaan vasta silloin. Tuotantotarkastuksessa todetuista puutteista määritetään seuraamukset taulukon 31 mukaisesti. Seuraamusten määrittämisestä annetaan tarkemmat ohjeet myöhemmin. Taulukko 31. Tuotantotarkastuksen seuraamukset luonnonmukaisen tuotannon korvaukseen. Tuotantotarkastuksen seuraamus 1 toistuminen: kirjallinen korjauskehotus määräajassa samasta tai samanlaisesta poikkeamasta tai markkinointikielto 2 3 Kohdistetaan Kasvintuotanto: Korvausta vähennetään max x % siten, että lasketaan yhteen pinta-ala lohkoilta, joilla on luomuvalvonnan seuraamus ja verrataan saatua summaa koko tilan pinta-alaan. Eläintuotanto: Korvausta vähennetään min x %, sen mukaan miten markkinointikielto on kohdennettu (esim. yksittäiseen eläimeen vai koko eläintuotantoon) toistuminen: markkinointikielto Kasvintuotanto: Korvausta vähennetään min x % siten, että samasta tai samanlaisesta lasketaan yhteen pinta-ala lohkoilta, joilla on luomuvalvonnan seuraamus ja verrataan saatua summaa poikkeamasta koko tilan pinta-alaan. erottaminen valvontajärjestelmästä määräajaksi Eläintuotanto: Korvausta vähennetään min x %, sen mukaan miten markkinointikielto on kohdennettu (esim. yksittäiseen eläimeen vai koko eläintuotantoon) Korvausta ei makseta ja sopimus täytyy purkaa Seuraamusprosentin määrittämisessä täytyy ottaa huomioon puutteen vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus. Seuraamusprosentteja määriteltäessä on hyvä keskustella luomutukikäsittelijän kanssa puutteen vakavuudesta. Taulukossa olevat seuraamukset ovat ohjeellisia ja niistä voi poiketa, jos se puutteen vakavuus, laajuus, jatkuvuus ja toistuvuus huomioiden on perusteltua. Jos tilalla, joka ei ole valvonnassa, on todettu Eviran tarkastuksessa sellaisia luonnonmukaisen tuotannon ehtojen rikkomuksia, joista olisi aiheellista määrätä seuraamus korvaukseen, tulee tila ottaa valvontaan omalle otannalle ja määrätä asianmukaiset seuraamukset. Tilat viedään tuotantotarkastuksen puutteista aiheutuville seuraamuksille perustetulle valvonta-ajolle. Seuraamukset voidaan määrätä kuulemisen perusteella, tarvittaessa tulee tehdä myös tilakäynti. 159 160 Asetus (EY) N:o 384/2007 VNa 237/2015 18 § 87 Luonnonmukainen kotieläintuotanto Tilalla on vähintään 0,3 eläinyksikköä korvauskelpoista sitoumushehtaaria kohti161 Luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta sitoumuksen tehneillä tiloilla on oltava vähintään 0,3 eläinyksikköä luonnonmukaisesti kasvatettuja eläimiä sitoumushehtaaria kohti. Sitoumushehtaareiksi katsotaan tilan luomusitoumuksella 15.6. olevat lohkot. Eläinmäärä tarkastetaan samalla tavoin kuin LHK:n korotuksessa, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 12.1.1. Myös Eviran tuotantotarkastuksessa tarkastetut luomukotieläintuotantoa koskevat ehdot on huomioitava valvonnassa. Seuraamukset korvaukseen määräytyvät aiemmin esitetyn taulukon mukaisesti. 18 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 18.1 VALVOTTAVAT VAATIMUKSET Tarkastuksissa valvotaan täydentävien ehtojen noudattamista valvontavaatimusten avulla. Kaikki vaatimukset tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan yhdellä tilakäynnillä. Jos tilalla havaitaan täydentävien ehtojen laiminlyönti, jolle ei ole omaa vaatimusta, kirjataan se liitteeseen ja tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen säädöksittäin kohtaan Muut huomiot. Vaatimuksien kohdalla on mahdollisuuksien mukaan annettu arviointiasteikko laiminlyönnin arvioimiseksi tai esimerkkejä laiminlyönneistä ja niiden arvioinnista. Laiminlyöntien laajuuden, vakavuuden ja keston arvioinnit ovat suuntaa-antavia. Vaatimusryhmä 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten valvontaindikaattorit 162 Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen muista ojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta sekä peltolohkorekisteriin merkittyjä noroja. Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä.163 1.1 Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta. Tarkista onko lohkolla valtaojia tai onko se vesistön varrella. Pientareen puuttumisen syynä hyväksytään mm. salaojitus, vaikeasti torjuttavien rikkakasvien torjuminen sekä valtaojien kaivaminen ja perkaaminen. Piennarta ei tarvitse jättää, jos 161 Laki 1360/2014 8 § VNa 4/2015 163 Laki 587/2011 162 88 1) maatalousmaan ja uoman välillä on metsää, pensaikkoa, jouto- tai kitumaata, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle; tai 2) maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla. Laajuus: Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on enintään 20 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus. Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >20–60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus. Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta voidaan käyttää tilanteissa, joissa piennar on vähäiseltä matkalta alle 1 m, mutta kuitenkin yli 60 cm leveä. Edellytyksenä on, että puute voidaan korjata kylvämällä nurmi sille alalle, jolla piennar on liian kapea. Vähäistä varoitusta ei voida käyttää, jos piennar on alle 60 cm pieneltäkin osalta. Esimerkki 6: A) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin puutteita pientareissa. Piennartarve on valtaojan varrella. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen tilaan ja on helposti korjattavissa perustamalla nurmi. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 % B) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin puutteita pientareissa. Piennartarve on vesistön varrella. Viljelijä on levittänyt lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita lähes vesirajaan asti. Laiminlyönti voi aiheuttaa ravinteiden ja kasvisuojeluaineiden päästöjä vesistöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 kokonaisarvio 3 % C) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 10 m ja piennar puuttuu koko matkalta. Vaikka piennarpuute on > 60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, on se kuitenkin laajuudeltaan vähäinen. Laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 %. D) Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 5 m matkalla havaittiin, että piennar on vain 80 cm leveä. Piennartarve on valtaojan varrella. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen tilaan ja on helposti korjattavissa perustamalla nurmi alalle, jossa piennar on liian kapea. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0 varhainen varoitus 1.2 Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa on viljelty hyvän maatalouskäytännön mukaisesti. Tilalla tarkistetaan, että viljelty pelto ja pysyvien kasvien lohko on viljelty hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Lohko on muokattu, lannoitettu ja kylvetty/istutettu siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen 89 itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja –lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia. Lohkon kylvö/istutus on tehty viimeistään 30.6. Jos lohkolla viljellään asetuksen 4/2015 liitteessä lueteltuja puutarhakasveja, esikasvi on kylvetty viimeistään 30.6. Jos lohkolle kuitenkin kylvetään/istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, pinaattia tai tilliä, ei esikasvia tarvitse kylvää 30.6. mennessä. Tarkistetaan, että lohkon kasvinsuojelusta on huolehdittu joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijä on toiminut niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos lohkolta ei korjata satoa, kasvustosta on tarvittaessa huolehdittu siten, että lohkolle voidaan perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato seuraavana vuonna. Tilalla tarkistetaan, että seuraavien puutarhakasvien vähimmäistiheydet täyttyvät: - mansikka, mesimarja ja jalomaarain 15 000 kasvia/hehtaari o jos maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia/ hehtaari - herukka ja karviainen 1 200 kasvia/hehtaari - vadelma 2 800 kasvia/hehtaari - marjatuomipihlaja ja tyrni 800 kasvia/hehtaari - pensasmustikka 2 250 kasvia/hehtaari - hedelmäpuita 400 kasvia/hehtaari. Jos tilalla havaitaan, ettei viljelijä ole noudattanut hyvän maatalouskäytännön vaatimuksia, pääsääntöinen tukivähennys on 3 %. Laiminlyönnin arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Jos viljelijä on todistettavasti hoitanut viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alan asetuksen mukaisesti, mutta esimerkiksi itäminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, kyseessä ei ole laiminlyönti. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. Esimerkki 7: A) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Kolmella lohkolla kasvaa runsaasti peltovalvattia ja pelto-ohdaketta. Lohkojen pinta-ala vastaa 10 % tilan viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alasta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 3 kokonaisarvio 3 %. B) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Kolmella lohkolla kasvaa runsaasti peltovalvattia ja pelto-ohdaketta. Lohkojen pinta-ala vastaa 45 % tilan viljellyn pellon ja pysyvien kasvien alasta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3 kokonaisarvio 5 %. C) Tilalla on viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa yhteensä 50 ha. Yhdellä 1 ha ohralohkolla ei ole käytetty kylvössä riittävää siemenmäärää ja siten lohkon kasvusto on heikko. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0 varhainen varoitus 1.3 Pysyviä nurmia ja pysyviä laitumia on hoidettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilalla tarkistetaan, ettei laidunnuksesta ole aiheutunut maaperän eroosiota ja maanpinta on säilynyt kasvipeitteisenä. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on huomioitu 90 luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Alaa on lannoitettu vain, jos siltä korjataan sato laiduntamalla tai muulla tavalla. Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittu joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Alalta on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Jos alalta ei korjata satoa, kasvustosta on tarvittaessa huolehdittu siten, että lohkolle on mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato myös seuraavana vuonna. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. Esimerkki 8: Pysyvän nurmen lohkoa on käytetty laidunnukseen, joka on johtanut kasvillisuuden kulumiseen ja siihen, että ala on kokonaisuudessaan mulloksella. Lohkon pinta-ala vastaa 5 % tilan maatalousmaan alasta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 %. 1.4 Kesantopellot on pidetty pääsääntöisesti kasvipeitteisinä tai sängen peittäminä ja niiden kasvusto on kylvetty viimeistään 30.6., jos lohkolla ei ole ennestään kylvettyä nurmea. Tarkastetaan lohkojen kasvipeitteisyys ja että kasvusto on kylvetty riittävällä siemenmäärällä viimeistään 30.6. Lohkoilla voidaan kasvattaa nurmi-, riista-, maisema- ja niittykasveja sekä näiden kasvien seoskasvustoja. Sänkikesannon on oltava edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain erityisistä syistä, joita ovat esimerkiksi pellon viljelykunnon parantaminen torjumalla vaikeita rikkakasveja ja lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi salaojitus, kalkitus sekä valtaojien kaivuu ja perkaus. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa myös, jos kyse on ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta. Huomioon tulee ottaa poikkeamisen laajuus ja kesto. Esimerkiksi koko pelto ei voi olla mulloksella, jos toisessa reunassa kaivetaan ojaa. Vain edellä mainituista erityisistä syistä peltolohko voi olla avokesantoa. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta poikkeaminen ei koske ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavia lohkoja. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta voidaan kasvipeitteisyyden osalta. käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi Laajuus: Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on enintään 20 % kesantopeltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus. 91 Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on >20–60 % kesantopeltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus. Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on >60 % kesantopeltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja kesto. 1.5 Pohjavesialueilla kesantolohkot ovat kasvipeitteisiä ja perustettavan kasvuston siemenseoksen painosta on enintään 20 % typensitojakasvin siementä. Tarkastetaan, että pohjavesialueilla olevat kesannot ovat viherkesantoja. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain edellisessä kohdassa mainittujen erityisten syiden perusteella. Typensitojakasvien osuus arvioidaan silmämääräisesti. Typensitojakasveilla tarkoitetaan apiloita, virnoja, sinimailasta, vuohenhernettä, mesikkää ja muita vastaavia kasveja. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyn siemenseoksen sisältö. Laiminlyönnin arvioinnissa voidaan kasvipeitteisyyden osalta noudattaa sitä, mitä kohdassa 1.4 on kasvipeitteisyydestä mainittu. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. 1.6 Kesantopellolla on estetty rikkakasvien leviäminen Tarkistetaan, että kesantopelloilla on estetty rikkakasvien leviäminen pääsääntöisesti mekaanisesti tai biologisesti. Kemiallinen torjunta lohkolla on mahdollista vain a) jos torjutaan vaikeita rikkakasveja tai b) kyseessä on kasvuston päättäminen joko 1.9. alkaen tai 15.7. alkaen tapauksissa, että lohkolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. Esimerkki 9: A) 0,5 ha viherkesannolla ei ole estetty rikkakasvien kasvua ja sillä kasvaa runsaasti pujoa, juolavehnää ja pelto-ohdaketta. Nurmi-, riista-, maisema- ja/tai niittykasveja on havaittavissa lohkolla vain hajanaisesti. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 kokonaisarvio 3 %. 1.7 Kesantoja ei ole lannoitettu, lukuun ottamatta perustamisen yhteydessä tapahtuvaa monivuotisen viherkesannon lannoitusta. Tarkastetaan, että yksivuotisia viher-, sänki- ja avokesantoja ei ole lannoitettu. Lannoittaminen on sallittua ainoastaan, jos kesannon päättämisen jälkeen lohkolle kylvetään monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä taikka istutettavia kasveja. 92 Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi olla enintään 80 kg liukoista typpeä/ha kivennäismailla ja 60 kg liukoista typpeä/ha eloperäisillä mailla164. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 1.8 Kesantopellon kasvustoa ei ole päätetty ennen 1.9. poikkeuksia lukuun ottamatta. Kesantopeltojen kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen. Päättäminen voidaan tehdä aikaisintaan 15.7., jos lohkolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Mahdollinen muokkaus ja lannoitus on ajoitettava kylvön yhteyteen. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Jos kesantopelto on ilmoitettu viherryttämistuen mukaiseksi ekologisen alan kesannoksi, kasvusto voidaan muokata aikaisintaan 15.8., jos alalle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Tällöin ekologisen alan kesannon kasvuston voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 15.7. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 1.9 Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty lannoitteita. Tarkastetaan, ettei lannoitteita ole käytetty 5 m lähempänä vesistöä. Suojakaista lasketaan vesistön rajasta. Seuraavan 5 m vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.165 Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. Esimerkki 10: Viljelijä on levittänyt lannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla siten, että vesistön varrelle on jäänyt 3 m suojakaista. Lohko rajoittuu vesistöön 20 m matkalta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 %. Esimerkki 11: Viljelijä on levittänyt lannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla lähes vesirajaan asti. Lohko rajoittuu vesistöön 50 m matkalta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 1 kokonaisarvio 5 %. 1.10 Kasteluveden ottoon on lupa ja luvan ehtoja on noudatettu. Kasteluveden ottoon vaaditaan mahdollisesti lupa, jos vettä ei riitä tarpeeksi niille vesialueen omistajille tai osakkaille, jotka ottavat vettä vesistöstä. 164 165 VNa 1250/2014; ÅFs 79/2000 VNa 4/2015 4 §, VNa 1250/2014 10 § 93 Tarkastetaan, ottaako viljelijä kasteluun vettä vesistöstä yms. ja onko viljelijällä kasteluveden ottamiseen ympäristölupaviranomaisen myöntämä lupa. Jos viljelijällä on lupa, tarkastetaan onko luvan ehtoja noudatettu166. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää. 1.11 VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on estetty Pohjavesialueilta tarkastettavat asiat Ennen tilakäyntiä selvitetään tilan pohjavesialueilla olevat lohkot, jotta kasvinsuojeluaineiden pohjavesirajoitusten noudattaminen voidaan valvoa. Pohjavesialueiden rajaukset tarkastetaan ympäristöhallinnolta tai pohjavesikartoilta. Tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia pohjavesialueilla sijaitsevilla lohkoilla on noudatettu. Käyttörajoitukset katsotaan kasvinsuojeluainerekisteristä (https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/) ja/tai kasvinsuojeluaineiden pakkausmerkinnöistä. Mikäli tilalla havaitaan käytettävän valmistetta, jota ei suositella käytettäväksi pohjavesialueilla (käyttö ei ole kielletty), ei suositusten noudattamatta jättämisestä merkitä laiminlyöntiä, vaan neuvotaan käyttämään pohjavesialueilla sopivampia valmisteita. Kaikilta tiloilta tarkastettavat asiat Tilakäynnillä tarkistetaan, että kasvinsuojeluaineiden, hiilivetyjen (öljyt ja polttoaineet) ja muiden VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on estetty. Tilalla tarkistetaan, ettei siellä ole esimerkiksi vuotavia kasvinsuojeluainesäiliöitä, öljysäiliöitä, jäteöljykanistereita tai -tynnyreitä, hylättyjä ajoneuvoja tai muita laitteita, joista aiheutuu tai on aiheutunut mm. kasvinsuojeluaineiden tai hiilivetyjen suoria tai epäsuoria päästöjä pohjaveteen. Muita mahdollisia päästölähteitä voivat olla esimerkiksi akut, säilöntäaineet, lannoitteet, maalit, pesuaineet tai puunkyllästysaineet. Tilalla tarkistetaan, ettei kasvinsuojeluaineiden ja hiilivetyjen varastoinnista, säiliöiden täyttämisestä tai ruiskujen pesusta aiheudu VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen. Mikäli valvonnassa havaitaan VNa:n 1022/2006 liitteen 1E lueteltujen aineiden suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen, on asiasta ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lomakkeella 182. Kopio lomakkeesta on liitettävä valvonta-asiakirjoihin. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. 166 Laki 587/2011 4 luku 94 Esimerkki 12: A) Kasvinsuojeluruiskun pesupaikalta on päässyt pesuvesiä maastoon ja alueen kasvillisuus on 15 m2 alueelta kuollut. Päästö on aiheuttanut pohjaveden pilaantumisen vaaran. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 %. B) Kasvinsuojeluruiskun täytön yhteydessä on päässyt nurmilohkolle kasvinsuojeluainetta laimentamattomana. Alueen kasvillisuus on kuollut 10 m2 alueelta. Päästö on aiheuttanut pohjaveden pilaantumisen vaaran. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 %. C) Lohkolla havaitaan öljykanisteri, josta on päässyt öljyä maahan pienelle alalle. Päästö on alaltaan alle 1 m2 ja se rajoittuu maan pintaosaan 5 cm syvyydelle. Laiminlyönti voidaan korjata helposti kaivamalla saastunut maa pois. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, kesto 0 varhainen varoitus. 1.12 Maatalousmaalla olevaa sänkeä ei ole poltettu, ellei polttamiselle ole perustetta Tarkastetaan, onko lohkoilla poltettu sänkeä ja jos on, onko poltolle ollut peruste. Sängen poltto on sallittu, jos se on välttämätöntä monivuotisen rikkakasvuston, vaikeasti torjuttavan kasvitaudin, tuholaisen tai kylvön toteutuksen vuoksi. Sängeksi katsotaan viljan, öljykasvien, kuitukasvien ja siemenmausteiden sänki. Myös nurmen sängen poltto on sallitua, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen vuoksi. Jos tilalla viljellään kasveja, joista voi jäädä sänki, eikä sänkeä ole poltettu tai sängen poltolle on ollut peruste, pöytäkirjalle merkitään ”kunnossa”. Jos sänkeä on poltettu, eikä sille ole ollut perustetta merkitään ”laiminlyönti”. Jos tilalla ei viljellä kasveja, joista voi jäädä sänki, merkitään ”ei koske tilaa”. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää. 1.13 Hukkakauraa on torjuttu hukkakauralain edellyttämällä tavalla. Ennen tilakäyntiä selvitetään, onko valvottava tila hukkakaurarekisterissä ja onko viljelijä ilmoittanut tukihakemuksessaan lohkoilla olevasta hukkakaurasta. Tarkastetaan, onko tilalla hukkakauraa ja onko hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla huolehdittu sen torjunnasta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä167. Tarvittaessa tarkastetaan, onko hukkakauran torjuntaohjetta tai suunnitelmaa noudatettu. Lähtökohtana on tarkastaa torjuntatoimien riittävyyttä lohkomuistiinpanoista, viljelijän luotettavan selvityksen perusteella, tarvittaessa torjuntaaineiden ostokuiteista jne. Laiminlyöntinä pidetään saastuneella lohkolla torjuntatoimenpiteiden tekemättä jättämistä. Laiminlyönnin vakavuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, jos hukkakauran voimakkaasti saastuttamalle lohkolle on kylvetty kauraa eikä riittäviä torjuntatoimia voida tehdä. Havaintopöytäkirjan liitteessä laiminlyönnin kuvailussa tulee mainita kasvulohkon tunnus ja missä kohdissa ja kuinka laajasti hukkakauraa on havaittu (esimerkiksi merkintä karttaan). Ei laiminlyöntiä: 167 Laki 185/2002 95 - - Tilalla ei havaita hukkakauraa. Hukkakauraa todetaan muutamia yksilöitä, mutta viljelijä on todistettavasti (lohkokirjanpito, torjunta-ainekuitit jne.) pyrkinyt huolehtimaan hukkakauran torjunnasta, ja toimenpiteitä voidaan pitää riittävinä. Mikäli valvonta tehdään kitkemisaikana, voi työ olla vielä kesken. Kyseessä ei ole laiminlyönti, jos kitkeminen on jo aloitettu ja se voidaan saada loppuun ajoissa (hukkakaura ei ole alkanut varista, ala on mahdollista kitkeä jäljellä olevassa ajassa). Varhainen varoitus: - Hukkakaurasaastunta on tapahtunut viljelijälle ennakoimattomana yllätyksenä eikä viljelijällä ole vielä ollut mahdollisuutta torjuntatoimiin. Hukkakaurayksilöitä tavataan hajallaan esimerkiksi tulva-alueilla (veden tuoma saastunta, esiintymät ojan tulvarajassa), linjojen alla (lintujen tuoma saastunta), eläinten kulkureiteillä (riistaeläinten tuoma saastunta) tai laajempana esiintymänä rahtikoneiden, saastuneen lannan, kompostin tms. tilan ulkopuolelta tulleen maanparannusaineen aiheuttamana. Laiminlyönti, seuraamusprosentti 1: Hukkakauraa on yritetty torjua, mutta toimenpiteet ovat olleet liian vähäisiä ja torjuntatoimia ei voida pitää hukkakauralain mukaisina. Laiminlyönti, seuraamusprosentti 3: Hukkakauraa ei ole yritetty torjua. Laiminlyönti, seuraamusprosentti 5: Hukkakauraa todetaan laajana esiintymänä eikä sitä ole yritetty torjua. Tahallinen laiminlyönti: Hukkakaura on tietoisesti jätetty torjumatta; viljelijä ei ole noudattanut hukkakauran torjuntasuunnitelmaa tai -ohjetta. Pientareet Ojien pientareilla hukkakauran kemiallinen pesäkekäsittely on sallittua. Saastunnan laajuuteen nähden tarpeeton ruiskuttaminen pientareilla on kielletty. Vesistöjen varsilla olevilta pientareilta hukkakauraa ei saa torjua kemiallisesti, vaan torjunta pitää tehdä mekaanisesti esimerkiksi kitkemällä. Laajennusvalvonnat Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ilmoittamat tai Eviran tarkastajan kautta tietoon tulleet hukkakauraesiintymät viedään täydentävien ehtojen ELY-keskuksen oman otannan hallinnollisten valvontojen ajolle 6018. Hallinnollisesti tarkastuksen voi suorittaa kunnan viranomaisen tai Eviran tarkastajien tekemän raportin ja ottamien kuvien perusteella, jos niistä voi arvioida laiminlyönnin vakavuuden, laajuuden ja keston. Kaikista lohkoista, joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee olla valokuvia ja muutenkin tilanne tulee olla hyvin kuvattu, jotta arvioinnin ja seuraamusprosentin ehdottamisen voi tehdä riittävän luotettavasti. Havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien arviointilomake, jossa on ehdotettu seuraamusprosentti, lähetetään viljelijälle yhdessä kuulemiskirjeen kanssa. Jos laajennusvalvontaa ei voida tehdä hallinnollisena, pitää tilalle tehdä tarkastuskäynti. Kaikki lohkot, joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee tarkastaa, jotta laiminlyönnin arvioinnin voi tehdä luotettavasti. 96 Muuta valvontaan liittyvää Tarkastuksella voidaan tilalle jättää Eviran esite hukkakauran torjunnasta ”Estä hukkakauraa leviämästä”, jonka voi tulostaa netistä Eviran sivuilta (www.evira.fi Kasvit Viljely ja tuotanto Hukkakaura, sivun oikeassa laidassa linkki esitteeseen) Koska tukivalvonnoissa ei voida määrätä poistamaan hukkakauraesiintymää, on kaikki akuutteja toimenpiteitä vaativat saastunnat ilmoitettava kuntaan lomakkeella 182 (saatavana Aitasta) välittömästi. Kunta ryhtyy tarvittaessa pakkotoimiin. Lista tiloista, joilla on toimenpiteitä vaativia saastuntoja, ilmoitetaan myös Eviraan. Evira ilmoittaa ELY-keskuksille ja kunnille hukkakauratorjunnan laiminlyönneistä lomakkeella 182. Mikäli ELY-keskus ei ehdi tarkastaa Evirasta tulleita laiminlyöntiilmoituksia ajankohtana, jolloin hukkakaura voidaan todeta, tilat on vietävä seuraavana vuonna omalle otannalle. Täydentävien ehtojen valvonnassa hukkakaurasaastunnat on valokuvattava. 1.14 Kaukasianjättiputki, persianjättiputki ja armenianjättiputki on torjuttu maatalousmaalla Tarkastetaan, onko tilan maatalousmaalla kaukasianjättiputkea, persianjättiputkea ja/tai armenianjättiputkea ja onko em. kasvien saastuttamalla lohkolla huolehdittu sen torjunnasta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä. Lähtökohtana on tarkastaa torjuntatoimien riittävyyttä lohkomuistiinpanoista, viljelijän luotettavan selvityksen perusteella, tarvittaessa torjunta-aineiden ostokuiteista jne. Laiminlyöntinä pidetään saastuneella lohkolla torjuntatoimenpiteiden tekemättä jättämistä. Varhainen varoitus: Maatalousmaalla on yksittäinen jättiputki ja viljelijä ei ole tietoinen esiintymästä. Laiminlyönti, seuraamusprosentti 1: Jättiputkea on yritetty torjua, mutta toimenpiteet ovat olleet liian vähäisiä. Esiintymä on vähäinen. Laiminlyönti, seuraamusprosentti 3: Jättiputkea ei ole yritetty torjua. Esiintymä on vähäinen-kohtalainen. Laiminlyönti, seuraamusprosentti 5: Jättiputkea todetaan laajana esiintymänä eikä sitä ole yritetty torjua. Tahallinen laiminlyönti: Jättiputki on tietoisesti jätetty torjumatta. 1.15 Luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 §:n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty. Tilakäynnillä tarkastetaan, että luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 §:n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty eikä niitä ole vahingoitettu. Jos tilalla on täydentävien ehtojen mukainen maisemapiirre, on siitä merkintä valvontakartoilla. Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisista puista ja puuryhmistä on tehty Suomessa vain vähän suojelupäätöksiä. Valvonta kohdistuu siis pääosin suojeltuihin 97 luonnonmuistomerkkeihin, joita ovat puut, puuryhmät, siirtolohkareet tai muut vastaavat luonnonmuodostumat, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensä merkitty myös maastoon. Tarkastetaan myös, että maisemapiirteestä on olemassa suojelupäätös. Viljelijä, jonka hallinnassa olevalla lohkolla, sen pientareella tai peltolohkojen välisellä alueella maisemapiirre sijaitsee, on ilmoittanut maisemapiirteen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 442. Lomakkeen liitteenä on pitänyt toimittaa kohteen suojelupäätös. Suojelupäätös on tarvittaessa saatavilla myös ELYkeskuksen ympäristövastuualueen paikkatietokannasta tai kunnan ympäristöviranomaiselta. Puita ei saa leikata lintujen pesimäaikana. Laiminlyönniksi merkitään tapaukset, joissa viljelijä on vahingoittanut tai hävittänyt suojellun luonnonmuistomerkin. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää. Luonnonmuistomerkin vahingoittamisesta tai hävittämisestä on myös ilmoitettava kunnan ympäristöviranomaiselle, koska kyseessä on luonnonsuojelulain rikkomus. 1.16 Muut huomiot Kohtaan "Muut huomiot" kirjataan mahdolliset muut täydentävien noudattamisessa havaitut laiminlyönnit, joille ei ole omaa vaatimusta. ehtojen Vaatimusryhmä 2. Nitraattiasetuksen noudattaminen (VNa 1250/2014) 2.1 Lanta ja pakkaamattomat orgaaniset lannoitevalmisteet on varastoitu valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 5 §, 7 § ja 8 § mukaisesti Tarkastetaan, että lannan varastointitila on tarpeeksi suuri 12 kk aikana kertyneelle lannalle, lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Naudoilla voidaan huomioida enintään 4 kuukauden laidunnusaika, lukuun ottamatta ympärivuotisesti ulkona kasvatettavia lajeja, kuten ylämaankarjaa. Näiltäkin kuitenkin vaaditaan lantala, sillä lanta on poistettava esimerkiksi ruokinta- ja juottopaikoilta ja jos lantaa ei voida suoraan hyödyntää lannoitteena, on se varastoitava lantalassa. Varastointitilan riittävyyttä arvioitaessa voidaan lisäksi huomioida viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat. Jos eläimet ovat yöt eläinsuojassa, huomioidaan laidunnusajasta puolet (esim. naudoilla max. 2 kuukautta). Lannan varastointitilan tarve lasketaan asetuksen 1250/2014 liitteessä 1 esitettyjen ohjetilavuuksien perusteella tiloilla, joiden ympäristö- tai rakennuslupahakemus on tullut vireille aikaisintaan 1.4.2015. Muiden osalta sovelletaan asetuksen 931/2000 liitteessä 2 esitettyjä ohjetilavuuksia. Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden siirron tai käsittelyn taikka 98 varastointitilojen tyhjennyksen aikana ei myöskään saa tapahtua vuotoja. Kuormaaminen on tehtävä tiivispohjaisella alustalla (tiivis alusta vaaditaan 1.1.2016 lähtien). Jos tilalla syntyy varastoitavaa kuivalantaa vuodessa alle 25 m3 tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3 kuivalantaa, se voidaan varastoida tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on joko katoksessa tai lanta on peitetty. Varsinaista lantalaa ei tällöin vaadita. Maapohjainen "lantala" ei ole hyväksyttävä. Tarkastetaan, että lanta-aumoja ei ole sijoitettu tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Lannan kuiva-alepitoisuus on oltava vähintään 30 %. Lanta-aumojen on oltava kantavalla peltoalueella tai lähellä pellon yläreunaa, jos pelto on kalteva. Auman pitää sijaita vähintään 100 m etäisyydellä vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta ja vähintään 5 m etäisyydellä ojasta. Lisäksi tarkistetaan, että auman pohjalle on levitetty vähintään 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turvetta), se on peitetty ja ettei siitä ole valumia ympäristöön. Varastointi aumassa on kielletty 1.11.–31.1. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. Laajennusvalvonta voidaan suorittaa hallinnollisesti samoilla periaatteilla kuin mitä vaatimuksen 1.13 (hukkakaura) kohdalla on kerrottu. Esimerkki 13: A) Viljelijä on perustanut keväällä lanta-auman työteknisistä syistä. Aumaa ei ole perustettu oikein (ei pohjaa, ei peitetty). a. Lannan määrä on 150 m3. Aumasta ei ole havaittu valumia, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen lohkoon ja se on korjattavissa levittämällä lanta-auma peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 % b. Lannan määrä on 230 m3. Aumasta lähimpään valtaojaan on matkaa 150 m ja vesistöön 200 m ja siitä on aiheutunut jonkin verran valumia ympäristöön. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen lohkoon ja se on korjattavissa levittämällä lanta-auma peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 kokonaisarvio 3 %. B) Tilan lantala on liian pieni eläinmäärään nähden. a. Lantalasta havaittiin tarkastushetkellä tulevan vähäisiä valumia ympäristöön. Alue ei ole pohjavesialuetta, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Tilalla on 20 nautaa. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu lähiympäristöön ja se on korjattavissa peruskorjaamalla vanha lantala tai rakentamalla uusi. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 kokonaisarvio 3 % b. Navetan takana sijaitsevan avonaisen lietesäiliön varastointitilavuus ei ole riittävä lypsylehmien 12 kk lietteen, maitohuoneen pesuvesien ja nuorkarjan virtsan varastointiin. Lisäksi tilan kuivalantala on maapohjainen ja siitä pääsee valumia ympäristöön. Lähistöllä, noin 50 m päässä sijaitsee valtaoja. Laiminlyönnin vaikutus saattaa kohdistua tilan ulkopuolisille alueille, mutta se voidaan korjata lisäämällä lietesäiliötilavuutta ja rakentamalla uusi kuivalantala. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 3 kokonaisarvio 5 % C) Tilalla ei ole lantalaa. Lanta varastoidaan maapohjalla. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. a. Lampaita on 27 kpl. Valumia ei ole havaittu, eikä lähellä ei ole ojia tai vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa 99 rakentamalla riittävän tilava lantala. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 kokonaisarvio 3 % b. Tilalla on nautoja 10 kpl ja hevosia 3 kpl. Lähistöllä on valtaoja, johon pääsee valumia lannan varastointialueelta. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu lähiympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, kesto 5 kokonaisarvio 5 % c. Tilalla on nautoja 20 kpl ja hevosia 5 kpl. Lähistöllä on valtaoja, joka laskee läheiseen vesistöön. Valumat ympäristöön ovat suuria ja pitkäaikaisia. Ympäristöviranomainen on arvioinut laiminlyönnin törkeäksi puoli vuotta aikaisemmin tehdyssä tarkastuksessa. Laiminlyönnin arviointi: tahallinen laiminlyönti. Pääsääntöinen seuraamus on 20 %, mutta laiminlyönnin arvioinnista riippuen seuraamus voi olla jotain 15 – 100 % väliltä. D) Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista on päästöjä ympäristöön, vaikka tilavuusvaatimukset täyttyvät a. Tilalla on lantala, jossa on betonipohja ja 50 cm betoniseinämät. Lantalassa ei ole ajoluiskaa ja betoniseinämän päälle on rakennettu metrin korkeat seinät laudasta (”lauta-aita”). Lantaa on valunut ympäristöön lantalan toiselta sivulta sekä etuosasta. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa rakentamalla vesitiiviit seinät ja ajoluiska lantalaan. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 kokonaisarvio 3 % b. Lantalan tyhjennyksestä ei ole huolehdittu ajallaan. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja se voidaan korjata tyhjentämällä lantala riittävän ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 kokonaisarvio 3 % 2.2 Pysyvistä ruokinta- ja juottopaikoilta tai jaloittelualueita ei ole valumia. Tarkistetaan, että pysyvät ruokinta- ja juottopaikat ovat katettuja ja tiivispohjaisia ja että niille kertynyt lanta on poistettu riittävän usein. Toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä olevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juottopaikkoja ei tarvitse kuitenkaan kattaa. Tiivispohjaisella tarkoitetaan tiiveydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjää pintaa, mutta tiivis kerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä. Pysyvällä ruokinta- ja juottopaikalla tarkoitetaan ulkotarhoissa ja laitumilla sijaitsevia ruokinta- ja juottopaikkoja, joilla eläimiä ruokitaan säännöllisesti ja joiden sijoituspaikka ei laidunkauden aikana muutu. Vaatimus on voimassa 1.1.2016 lähtien. 2015 tarkastetaan, että jaloittelutarhoista tai kotieläinsuojista ei ole näkyviä valumia pintatai pohjavesiin. Välittömästi eläinsuojan yhteydessä olevien jaloittelualueiden valumavedet on kerätty talteen ja varastoitu vesitiiviissä säiliöissä. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. Esimerkki 14: Tilalla kasvatetaan ylämaankarjaa ulkona ympärivuotisesti. Yhdellä laitumista on katettu pysyvä ruokinta- ja juottopaikka, jossa ei kuitenkaan ole vesitiivistä pohjaa (alue on maapohjainen). Lantaa poistetaan alueelta, mutta osa lannasta jää maahan 100 ja siten siitä aiheutuu päästöjä ympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, kesto 3 kokonaisarvio 3 % (2015 ei tule vielä seuraamusta) Esimerkki 15: Jaloittelutarhasta on havaittu valumia valtaojaan, joka laskee läheiseen lampeen. Ympäristöviranomainen on lausunnossaan arvioinut laiminlyönnin merkittäväksi. Laiminlyönti on korjattavissa kiinnittämällä enemmän huomiota jaloittelutarhan rakenteisiin ja kuivittamiseen. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja sen lähiympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 3 kokonaisarvio 5 % 2.3 Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettu talteen ja käsitelty asianmukaisesti. Tarkastetaan valvonnan yhteydessä, että säilörehun puristenestettä on käsitelty asianmukaisesti (neste otettu talteen ja estetty valumat) ja että säilörehupaaleista ei pääse valumaan puristenestettä ympäristöön. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi. Esimerkki 16: A. Tarkastuskäynnillä on havaittu vanhasta säilörehuaumasta puristenestevalumia. Kasvusto on kuollut ympäriltä. Lähistöllä ei ole valtaojia ja vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja ulottuu seuraavaan kasvukauteen. Laiminlyönti on korjattavissa ajamalla säilörehuauma pois. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 % B. Tarkastuskäynnillä havaitaan valumia säilörehuaumasta. Auma on tehty navetan lähettyville asfaltille ja siinä on reunat betonista, mutta puristenestekaivo on täyttynyt ja valumia on tullut ympäristöön. Auma sijaitsee aivan joen varressa, jossa kasvusto on kellastunut. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu lähiympäristöön. Laiminlyönti on korjattavissa huolehtimalla puristenestekaivon tyhjennyksistä ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, kesto 3 kokonaisarvio 5 % 2.4 Lannoitteita on käytetty asetuksen 1250/2014 10 § ja 11 § mukaisesti Tilalla tarkastetaan, että lannoitteet on levitetty siten, ettei niistä aiheudu valumia vesiin eikä pohjamaan tiivistymisen vaaraa. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 %, lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen muulla tavoin kuin sijoittamalla on aina kielletty. Kalteville peltolohkon osille levitettävät muut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. Tukisovelluksen karttaosiossa on taso 15 % kaltevuuksista. Tarkastetaan, ettei lannoitteita ole levitetty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita ei saa levittää 1.11.–31.3 välisenä aikana. Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa 15.9. eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. 101 Tarkastetaan lohkomuistiinpanoista, että lannoituksessa on huomioitu keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji. Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän kokonaistypen määrä ei saa ylittää 170 kg kokonaistyppeä/ha/vuosi. Liukoisen typen vuotuiset enimmäismäärät (kg/ha) eri kasveille on esitetty asetuksen 1250/2014 11 §:ssä. Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150 kg/ha vuodessa, tarkistetaan, että lannoitus on tehty vähintään kahdessa erässä ja levittämisen välinen aika on vähintään 2 viikkoa. Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa 1.9. alkaen olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetty liukoinen typpi huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta. Lannoitusmäärät lasketaan talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Varhaista varoitusta voidaan käyttää, jos laiminlyönti todetaan vähäiseksi, lukuun ottamatta laiminlyöntiä, joka aiheutuu siitä, että lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty 1.11.–31.3 välisenä aikana. Esimerkki 17: A) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kolmelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 5 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 % B) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kuudelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 15 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 5 % C) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Yhdelle 0,5 ha lohkolle on levitetty kokonaistyppeä lannassa 180 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, jatkuvuus 0 varhainen varoitus D) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kunnan ympäristöviranomainen on käynyt tilalla ja todennut, että kolmelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 5 ha, lantaa on levitetty joulukuussa lumipeitteen päälle. Laiminlyönnin arviointi: tahallinen laiminlyönti. Pääsääntöinen seuraamus on 20 %, mutta laiminlyönnin arvioinnista riippuen seuraamus voi olla jotain 15 – 100 % väliltä. 2.5 Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 25 m3 vuodessa, on voimassaoleva lanta-analyysi Tarkastetaan, että kaikista lantalajeista, joita tilalla syntyy vuoden aikana yli 25 m³, on voimassa oleva lanta-analyysi. Lanta-analyysin tulee olla tarkastushetkellä voimassa. Analyysissä on oltava määritettynä lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, jos lanta-analyysi on tehty 1.4.2015 tai sen jälkeen. Jos lanta-analyysi on tehty ennen 1.4.2015, siinä on oltava määritettynä lannan sisältämä kokonaistyppi ja liukoinen typpi. Jos lanta-analyysi puuttuu tai se on vanhentunut, merkitään laiminlyönti pöytäkirjaan. Pääsääntöinen seuraamus on 3 %. Jos analyysi on vanhentunut korkeintaan yhden vuoden, voidaan antaa 1 % seuraamus. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 102 Esimerkki 18: A) Tilalla oli lanta-analyysi vanhentunut keväällä. Laiminlyönnin vaikutus koskee kyseistä tilaa ja on korjattavissa ottamalla uusi näyte. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, kesto 1 kokonaisarvio 1 % B) Tilalla ei ole lainkaan lanta-analyysia, vaikka lantaa syntyy vuodessa yli 100 m3. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, kesto 1 kokonaisarvio 3 % 2.7 Muut huomiot. Vaatimusryhmä 3. Lintudirektiivin noudattaminen168 Lintudirektiivin noudattaminen tarkastetaan kaikilta Mavin täydentävien ehtojen otannoissa olevilta tiloilta, joilla on valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita, luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisia suojelualueita, 25 § mukaisia rauhoitettuja alueita tai 47 § mukaisia erityisesti suojeltavien lintulajien esiintymispaikkoja (vaatimukset 3.1–3.3 ja 3.6). Jos tilalla on Natura-aluetta, koskevat sitä vaatimukset 3.1–3.6. Jos tilalla ei ole em. alueita, merkitään pöytäkirjaan rasti kohtiin Ei koske tilaa. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee tarkastaa ennen tilalle menoa. Suojelualueet ovat yleensä merkittynä maastoon. Kaikista lintudirektiivin laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 3.1 Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei ole suoritettu toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen. Suomessa on kuusi valtakunnallista luonnonsuojeluohjelmaa (soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat). Uusia suojelualueita perustetaan luonnonsuojeluohjelmien pohjalta. Tilalla tarkistetaan, mikäli sillä on valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita tilan maatalousmaalla, että alueella on noudatettu toimenpiderajoituksia eikä alueen suojelun tarkoitusta ole vaarannettu. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 3.2 Luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä on noudatettu. Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on perustettuja luonnonsuojelualueita tai määräaikaisesti rauhoitettuja alueita maatalousmaalla, että alueiden rauhoitusmääräyksiä on noudatettu eikä suojeltua tai rauhoitettua aluetta ole merkittävästi heikennetty. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 168 VNa 7/2015 103 3.3 Muita erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja ei ole merkittävästi heikennetty. Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on luonnonsuojelulain 1096/1996 47 § mukaisia erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja, ettei alueita ole merkittävästi heikennetty. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 3.4 Natura 2000 -verkostoon valinnan perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä ei ole merkittävästi heikennetty. Tarkistetaan, ettei Natura-alueen suojelun perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä ole merkittävästi heikennetty. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 3.5 Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 –verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, on tehty ilmoitus ELY-keskukselle. Jos tilan maatalousmaalla sijaitsevalla Natura-alueella on tehty toimenpiteitä, jotka saattavat merkittävästi heikentää alueen luonnonarvoja, tarkistetaan että toimenpiteestä on ilmoitettu vähintään 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskukselle. Jos ELY-keskus on kieltänyt toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittanut sitä, tarkistetaan että kieltoa tai rajoituksia on noudatettu. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 3.6 Muut huomiot. Vaatimusryhmä 4. Luontodirektiivin noudattaminen169 Valvonta kohdistuu Natura-alueilla oleviin valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluviin alueisiin, luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § ja 25 § mukaisiin alueisiin, luontotyyppeihin tai lajeihin (luontodirektiivin liitteet I ja II). Mavi toimittaa ELY-keskuksille tiedon tiloilla esiintyvistä luontodirektiivin liitteiden I ja II luontotyypeistä tai lajeista. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee tarkastaa ennen tilalle menoa. Kaikista luontodirektiivin laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 4.1 Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei ole suoritettu toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen. 169 VNa 7/2015 104 Tilalla tarkistetaan, mikäli sillä on valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia Natura-alueita tilan maatalousmaalla, että alueella on noudatettu toimenpiderajoituksia eikä alueen suojelun tarkoitusta ole vaarannettu. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 4.2 Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelulain 1096/1996 24 § mukaisen suojelualueen tai 25 § mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä on noudatettu. Tilalla tarkastetaan, mikäli sillä on perustettuja luonnonsuojelualueita tai määräaikaisesti rauhoitettuja Natura-alueita tilan maatalousmaalla, että alueiden rauhoitusmääräyksiä on noudatettu eikä suojeltua tai rauhoitettua aluetta ole merkittävästi heikennetty. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 4.3 Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä (luontodirektiivin liite I) ei ole merkittävästi heikennetty. Tilalla tarkastetaan, ettei luontotyyppejä ole hävitetty tai heikennetty. Laiminlyönti voi olla esimerkiksi pelloksi raivattu luontodirektiivin liiteen I mukainen luontotyyppi. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää. 4.4 Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia lajeja (luontodirektiivin liite II) ei ole merkittävästi heikennetty. Tilalla tarkastetaan, ettei Natura -alueen valinnan perusteena olevia luontodirektiivin liitteen II lajeja ole hävitetty tai heikennetty. Laiminlyöntejä voivat olla lannan aumaaminen esiintymisalueella, esiintymispaikan hävittäminen tai lajien siirtäminen toisaalle. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää. 4.5 Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentävää Natura 2000 –verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, on tehty ilmoitus ELY-keskukselle. Tarkistetaan, että jos tilan maatalousmaalla sijaitsevalla Natura-alueella on tehty toimenpiteitä, jotka saattavat merkittävästi heikentää sen luonnonarvoja, toimenpiteestä on ilmoitettu vähintään 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ELY-keskukselle. 105 Jos ELY-keskus on kieltänyt toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittanut sitä, tarkistetaan että kieltoa tai rajoituksia on noudatettu. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voida käyttää. 4.6 Muut huomiot. Vaatimusryhmä 5. Pysyvän laitumen säilyttäminen170 5.1 Jos pysyvä laidun on siirretty muuhun käyttöön, on siirtämiselle haettu tarvittaessa ennakkolupa Ennen tilakäyntiä tarkastetaan onko tilalla ollut vuonna 2014 pysyviä laitumia ja onko aloissa tapahtunut muutoksia vuoden 2015 ilmoitettuihin aloihin verrattuna. Tilalla tarkastetaan onko pysyviä laitumia siirretty muuhun käyttöön ja onko siirtämiselle haettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lupa. o o o o o Lupaa ei tarvita, jos vuonna 2014 ilmoitetut pysyvät laitumet on ilmoitettu vuonna 2015 nurmena viljelijä ei hae perustukea, viherryttämistukea, EU:n nuoren viljelijän tukea, peltokasvipalkkiota tai EU:n eläinpalkkioita vuonna 2015 pysyvän laitumen lohkolla on ollut jokin seuraavista ympäristötuen erityistukisopimuksista, mutta lohko on siirtynyt muuhun käyttöön vuonna 2015: sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu kasviksi erityistukisopimus, pysyvä laidun sopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu kasviksi erityistukisopimus, pysyvä laidun sopimus luonnon ja maiseman monimuotoisuudesta, kun lohkoille on ilmoitettu kasveiksi pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet tai luonnonlaidun ja –niitty tai hakamaa avoin tai erityistukisopimus, pysyvä laidun sopimus perinnebiotoopin hoidosta, kun lohkoille on ilmoitettu kasviksi luonnonlaidun ja –niitty tai hakamaa avoin tai erityistukisopimus, pysyvä laidun ympäristötuen erityistukisopimus priorisoiduille luonnonlaitumille (Ahvenanmaa) ympäristötuen erityistukisopimus tiettyihin toimiin luonnonlaitumille (Ahvenanmaa) pysyvä laidun on metsitetty ympäristöön soveltuvalla tavalla pysyvä laidun on siirretty muuhun käyttöön ennen 8.1.2015 Laiminlyöntinä pidetään sitä, että viljelijä on siirtänyt ilman lupaa pysyvän laitumen muuhun käyttöön esimerkiksi pelloksi (pois lukien edellä mainitut hyväksyttävät syyt luvan puuttumiselle). Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. 170 VNa 25/2015 106 5.2 Pysyvän laitumen ennakkoluvan ehtoja on noudatettu. Jos viljelijä on hakenut ennakkoluvan pysyvän laitumen siirtämiseksi muuhun käyttöön, tarkistetaan, että luvan ehtoja on noudatettu. Laiminlyöntinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että viljelijä ei ole muuttanut pysyväksi laitumeksi alaa ennakkoluvan mukaisesti. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja kesto. Varhaista varoitusta ei voi käyttää. VALVONTAKORJAUKSET KARTALLA 19 KASVULOHKOMITTAUSTEN TALLENTAMINEN Kasvulohkojen rajat ja pinta-alat, todettu kasvi sekä viherryttämisen monipuolistamisen kasvi, jos se on eri, mittaustapa ja kasvulohkon kehämittaa mahdollisesti vähentävä määrä kirjataan Tukisovellukseen. Myös havaitut tukikelvottomat alueet tallennetaan. Kasvulohkojen yhteenlasketun mitatun alan on oltava sama kuin peruslohkon mitattu ala. 19.1 VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT MITTAPOIKKEAMAT JA -LAITTEET Kasvulohkojen pinta-ala on tarvittaessa määritettävä valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai GPS-laitteella maastossa171. Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan, suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen. Mittalaitteille on määritelty erilaisia toleransseja eli mittapoikkeamia laitteiden tarkkuuden mukaan. Mittapoikkeama on joko positiivista tai negatiivista ja sillä on tarkoitus kattaa sekä mittalaitteesta että mittaajasta aiheutuvat virheet. Sallitut mittapoikkeamat lasketaan aina mitatusta pinta-alasta kehämitan avulla. Mittapoikkeamaa käytetään aina, kun mittaus tehdään maastossa tai sähköisesti maastohavaintojen perusteella, määritettäessä kasvulohkon hyväksyttävää alaa. Mittapoikkeamaa sovelletaan ilmoitetulla kasvulohkolla, vaikka valvonnassa todettaisiin lohkolla ilmoittamaton tukikelvoton alue, saareke, oja tai kasvulohko. Mittapoikkeamasta johtuen peruslohkon pinta-alan ja hyväksyttyjen kasvulohkojen summan välillä voi olla eroa. Mittapoikkeamaa ei voida soveltaa seuraavissa tilanteissa: hallinnollisessa valvonnassa, jossa mittaus on tehty kartta-aineistosta käymättä lainkaan paikalla. peruslohko on jouduttu jakamaan valvonnassa. valvonnassa todetuilla ilmoittamattomilla tukikelvottomilla aloilla, kuten tilapäisesti viljelemättömillä aloilla. 171 VNa 712/2015 4 § 107 Lohkon sisällä olevia ojia, saarekkeita ja muita tukikelvottomia alueita ei lasketa mukaan mittapoikkeamaan. Ojaa ei voida ottaa mukaan kehämittaan siinäkään tapauksessa, että oja olisi toisesta päästä kiinni lohkon ulkoreunassa. Mittapoikkeama voi olla enintään 0,75 metrin levyiseen vyöhykkeeseen perustuva poikkeama, kun mittaus tehdään näytöltä uusimman ilmakuvan avulla. Mittapoikkeama voi olla kuitenkin enintään 1,00 ha.172 Mittapoikkeama voi olla enintään 0,50 metrin vyöhykkeeseen perustuva poikkeama mitattaessa GPS-laitteella. Mittapoikkeama voi olla GPS-mittauksissa aina kuitenkin enintään 1,00 ha. Lohkon mittaus GPS-laitteella tallennetaan Tukisovelluksessa digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä kohtaan Lohko mitattu GPS-laitteella. Vastaavasti lohkon osittainen GPS-mittaus tallennetaan Tukisovelluksessa digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä kohtaan Lohko mitattu osittain GPS-laitteella. Tukisovelluksessa on neljä erilaista mittaustapaa, joita käytetään seuraavasti: 07 = mittaus ilman toleransseja, kun todetaan ilmoittamaton tukikelvoton (myös tilapäisesti viljelemätön) kasvulohko, tai valvonnassa on tehty peruslohkojako. 08 = koko kasvulohkon mittaus GPS-laitteella. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,50 * kehämitta). 09 = mittaus sähköisesti näytöltä. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,75 * kehämitta). 11 = kaukokartoitus, mittaus satelliitti- tai ilmakuvalta. Tukisovellus laskee lohkolle toleranssin (0,75 * kehämitta). Jos lohko on mitattu osittain GPS-laitteella ja osittain sähköisesti näytöltä, käytetään sitä mittaustapaa, jolla on mitattu suurin osa kasvulohkon kehämitasta173. Mittaustapaa 11 saa käyttää vuonna 2015 vain kaukokartoituksen urakoitsija valvonta-ajolla 6012. Seuraavat GPS-laitteet täyttävät riittävän, valvonnassa edellytettävän mittatarkkuuden: Topcon GRS-1 Topcon GMS-2 Trimble GeoXT Trimble GeoXH Trimble ProXR Trimble GeoXT6000 Trimble GeoXH6000 Valvonnoissa käytettävissä GPS-mittalaitteissa on käytössä joko reaaliaikainen korjaus tai jälkilaskentamenetelmä. Näillä menetelmillä korjataan satelliittien avulla mitattujen koordinaattipisteiden sijainti tarkemmaksi. Korjauspalvelu perustuu eri puolilla Suomea oleviin tukiasemiin. Reaaliaikaisessa laskennassa lopulliset koordinaatit saadaan heti maastossa käyttöön, kun taas jälkikäsittelyyn perustuvassa menetelmässä lopulliset koordinaatit saadaan käyttöön toimistolla erillisellä jälkilaskentaohjelmalla laskemalla. Jälkilaskenta mahdollistaa GPS-mittauksen luotettavan 172 173 VNa 712/2015 5 § VNa 712/2015 5 § 108 tuloksen myös sellaisissa maastonkohdissa (esimerkiksi metsänreunat), joissa reaaliaikainen korjaus ei aina toimi. Myös reaaliaikainen korjaus voidaan tarvittaessa jälkikorjata. Korjauspalveluna suositellaan käytettäväksi VRS-palvelua tai -jälkilaskentaa. 19.2 KEHÄMITAN MÄÄRITTÄMINEN Kehämitta täytyy määrittää jokaiselle kasvulohkolle erikseen. Kasvulohkoa piirrettäessä Tukisovelluksen laskema kehämitta ei aina ole se, jota voidaan käyttää toleranssin määrittämiseksi. Jos lohkon kehämittaan sisältyy esimerkiksi tie, oja tai kapea pusikoitunut suikale, ei niitä saa laskea kehämittaan mukaan. Tällaisissa tapauksissa se osa lohkon ympärysmitasta, jota ei voida laskea mukaan kasvulohkon kehämittaan, täytyy määrittää erikseen ja kirjata se sille varattuun kohtaan Tukisovelluksessa. Tukisovellus ottaa silloin huomioon vähennyksen toleranssin laskemisessa automaattisesti. Kehämitan määrittäminen eri tapauksissa selviää seuraavista esimerkkikuvista. Kehämitta on mitattava ja tallennettava vähintään metrin tarkkuudella. Kuva 1. Kehämitta mitataan lohkon reunojen mukaan. 109 Kuva 2. Tiealue ja tonttimaa voidaan hyväksyä kasvulohkon kehämittaan silloin, kun tien päässä on rakennus tai selvä alue. Pelkkä kääntöpaikka ei riitä. Yllä olevilla lohkoilla kehämitat voidaan hyväksyä sellaisenaan. Kuva 3. Peruslohkolla on yksi kasvulohko ja lohkon sisällä kehämitassa mukana oleva oja. Ojaa, tietä, aitaa tms. ei saa mitata mukaan kehämittaan. Ojan tms. kehämitta on mitattava Tukisovelluksessa erikseen ja kirjattava vähennettävä pituus sille varattuun kohtaan. A B Kuva 4. Samalla lohkolla kuin kuvassa 2, on nyt kaksi kasvulohkoa, jotka rajautuvat peruslohkon kehämitassa mukana olevaan ojaan. Kasvulohkojen kehämittoja ei tarvitse muuttaa. 110 B A Kuva 5. Peruslohkolla on kaksi kasvulohkoa. Kasvulohkon A kehämittaa täytyy korjata poistamalla siitä oja, mutta kasvulohkon B kehämittaa ei tarvitse muuttaa. Kuva 6. Kasvulohkon keskellä on saareke tai toinen kasvulohko. Saarekkeen tai toisen sisällä olevan kasvulohkon kehää ei huomioida ympäröivän kasvulohkon kehämitassa. Sovellukseen ei tässä tapauksessa tarvitse muuttaa kehämittaa. A B 111 Kuva 7. Peruslohkolla on kaksi kasvulohkoa. Raja on metsäsaarekkeessa. Jos kasvulohko rajoittuu saarekkeeseen, kehämitta mitataan saarekkeen ulkoreunaa pitkin. Kuva 8. Viljalohko juurikaslohkon reunoilla, mutta viljalohko on U:n muotoinen. Viljalohko mitataan U:n muotoisena eli valkoinen viiva tulee mukaan viljalohkon kehämittaan. Kuva 9. Reunaviivan yhteydessä olevat pusikoituneet sarkaojat poistetaan kehämitasta. Kuvassa oikea kehämitta näkyy paksulla viivalla. Vähennettävä pituus tallennetaan Tukisovellukseen sille varattuun kohtaan. 112 20 PERUSLOHKOKORJAUKSET Peruslohkokorjaukset valvonta-ajojen 5164-5167 osalta sekä vuoden 2014 lopussa korjausdigitointiin mahdollisesti lähettämättä jääneet korjaukset on tallennettava 15.6.2015 mennessä. Kesän 2015 valvontakorjaukset on tehtävä valmiiksi siten, että 15.10.2015 mennessä urakoitsijalla on digitoitavissa 40 % valvontamateriaalista. 90 % valvontakorjauksista on oltava lukittuna viimeistään 10.12.2015. Viimeisille 10 % korjauksista tallennusaikaa on 29.12.2015 asti. Peruslohkokorjaukset tehdään Tukisovelluksen kautta. Digitointivirheiden korjaukset siirretään urakoitsijalle sähköisesti Tukisovelluksen peruslohkokorjaustoiminnolla. Korjauspyyntöjä ei tarvitse erikseen lähettää, vaan ne lähtevät automaattisesti siinä vaiheessa, kun Tukisovelluksessa on korjauspyynnön tilaksi vaihdettu Valmis digitoitavaksi. Jos koko peruslohko on mitattu GPS-laitteella, digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä valitaan Tukisovelluksessa kohta Lohko mitattu GPS-laitteella Jos lohko on GPS-mitattu jonakin aiempana vuonna, mutta ei tänä vuonna, lohkoa ei voi merkitä tänä vuonna valvonnassa GPS-mitatuksi. Jos peruslohko on osittain mitattu GPS-laitteella (esimerkiksi yksi metsän varjostama lohkonreuna tai saareke), digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä valitaan Tukisovelluksessa kohta Lohko mitattu osittain GPS-laitteella. 20.1 HUOMIOITAVAA KORJAUSPYYNNÖN TEKEMISESSÄ Aina ennen korjauspyynnön tekoa on tarkistettava peruslohkon mahdolliset virhekoodit. Ajantasaistusalueella lohkon virhekoodit kertovat seuraavaa: F001 = lohkon digitointi on hyväksytty F002 = lohkon rajausta on korjattu digitoinnissa F008 = lohko on menossa korjausdigitointiin F013 = lohkon rajausta on korjattu päivitysdigitoinnissa (viljelijäkorjausten digitoinnissa). Lohkon ajantasaistusvuosi (2015 tai 2016) on merkitty valvontakartan lohkotietoihin. Ajantasaistusalueen lohkojen korjauspyynnöt tulee tehdä aina uudelle ilmakuvalle. Myös naapurilohkojen digitointia on syytä tarkastella uudella ilmakuvalla, jotta korjauksen saa paremmin kohdistettua oikein. Lohko voi nousta uudelleen valvontaan seuraavana keväänä, jos korjauksen jälkeen rajat eivät istu uudelle ilmakuvalle. Alla kerrotut merkintäohjeet koskevat valvottavan lohkon yleisimpiä korjauksia. Muunlaisten tapausten merkinnöissä voidaan soveltaa näitä ohjeita niiltä osin kuin mahdollista ja kirjoittaa lisäselvityksiä digitoijalle Tukisovelluksen Peruslohko-osion kommentti-kohtaan. Lisäselvityksiä on syytä kirjoittaa aina silloin, kun halutaan selventää korjauspyyntöä. Etenkin silloin, kun korjauksessa on selkeä ristiriita ilmakuvan kanssa, on syytä kirjoittaa asiaa selventävä kommentti. Näin tehden voidaan välttää turhia korjausten palautuksia. Esimerkkejä tilanteista, jolloin lisätietoja kaivataan: 113 Ilmakuvalla lohkolla näkyy rakennus, joka halutaan poistaa, kirjoitetaan ”Rakennus on poistettu”. Maastossa todetaan lohkon olevan tukikelpoista peltoa, vaikka ilmakuvalla on metsää, lisätietona korjauspyyntöön kirjoitetaan ”Lohko on raivattu pelloksi”. Jos valtaoja-viivatyyppiä halutaan muuttaa, lisätietona on selvennettävä viivatyypin alku- ja loppupiste sekä reunaraja, mihin muutos halutaan. Esimerkiksi pellon itäreunassa on osalla matkaa valtaoja, jolle viivatyyppi halutaan lisätä, lisätietona kirjoitetaan ”Valtaoja-viivatyyppi lisätään 100 m matkalle lohkon itäreunalle alkaen lohkon kaakkoisnurkasta”. GPS-mittaus ei istu ilmakuvalle (on esimerkiksi osittain tien päällä). Lisätietona voi kirjoittaa ”Saa siirtää pois tien päältä, täsmää muualta”. Digitoija voi näissä tapauksissa siirtää korjauksen ”kokonaisena”, jos se on mahdollista. Jos siirron takia korjaus menisi päällekkäin naapurilohkojen kanssa, korjaus joudutaan palauttamaan. Peruslohkon viivatyypin muutos Jos peruslohkolle täytyy tehdä valtaojaviivatyypin muutos, laitetaan siitä digitoijalle viesti tekstikenttään. Viestiin kirjoitetaan mille lohkon reunarajalle ja kuinka pitkälle matkalle valtaojaviivaa täytyy lisätä tai mistä se täytyy poistaa. Myös viivan alkamis- ja loppumiskohdat tulee kertoa. Tie, jonka päälle on digitoitu peruslohkojen raja. Tien reunaviiva korjataan tien molemmin puolin. Korjaa peruslohkon rajaa peruslohkon korjaustyökalulla oikeaan kohtaan. Naapurilohkojen korjaukset Naapurilohkojen korjauksesta tallennetaan tarkentava tieto Tukisovelluksessa, kohdassa korjauspyynnön tiedot. Jos naapurilohkoa korjataan jokaiselta reunalta, valitaan tyypiksi Valvontalohkon naapuri, korjattu kokonaan. Jos korjataan ainoastaan lohkojen välistä yhteistä rajaa, valitaan tyypiksi Valvontalohkon naapuri, korjattu osittain. Tällöin ajantasaistuksessa osataan korjata lohkon muut rajat, mutta ei kosketa jo valvottuun rajaan. Jos naapurilohkon muutos on yli käytettävän mittalaitteen toleranssin, on naapurilohkon tila vietävä valvonta-ajolle 6016 ja suoritettava kyseisen lohkon valvonta. ELY-keskuksen on tällöin informoitava siitä naapurilohkon viljelijää. Alla olevaan listaan on koottu muutamia tärkeitä periaatteita sähköisiin korjauksiin liittyen. Muista: - Pinta-ala. Tukisovelluksella tehdyn peruslohkokorjauksen pinta-ala on lopullinen digitoitu ala! - Kehämitta. Tukisovelluksen laskema kehämitta ei välttämättä ole oikea. Poista ojat ym. kasvulohkon mittaustoleranssia ”keinotekoisesti” kasvattavat alueet kasvulohkon kehämitasta. - Erityisympäristötukilohkojen rajaus. Kiinnitä erityistä huomiota näiden lohkojen rajaukseen, koska ne digitoinnin yhteydessä täsmäytetään ilmoitettuun pinta-alaan. Mieti aina, täytyykö rajausta korjata, vai onko kyse sopimusrikkomuksesta. - Korjaukset, joita tehdään valvonnan ulkopuolisille lohkoille. Nämä lohkot ovat samanarvoisia kuin valvontakorjaukset. - Kommentti-kenttä. Käytä kenttää tarpeen mukaan! Kirjoita yksiselitteisiä ja selventäviä kommentteja. Yksiselitteinen ja selventävä ei välttämättä tarkoita lyhyttä. Kenttään ei ole tarpeen kirjoittaa esimerkiksi tekstiä ”rajakorjaus”, sillä se ei ole tarpeellinen tieto. 114 Tarpeellista sen sijaan on esimerkiksi kirjoittaa kommentti, jos lohkojen väliin on tarkoituksella jätetty pieni rako. Muista, että digitoija luottaa siihen, että valvonnan yhteydessä on huomioitu ja otettu kantaa kaikkiin näihin em. seikkoihin. Tämä huolimatta siitä, onko lohko valvottu maastossa vai toimistossa. Digitoija ei tiedä, miten valvonta on suoritettu. 21 PELTOLOHKOREKISTERIVALVONTA Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset ajetaan elokuun lopussa, sen jälkeen kun viljelijöiden muutoskartat on digitoitu. Lisäksi ajetaan keväällä 2015 ajantasaistuksen valmistuttua ristiintarkastus ajantasaistuksessa muuttuneista pinta-aloista. Mavi ohjeistaa ristiintarkastusvalvontojen suorittamisen myöhemmin syksyllä. Vuonna 2015 tehdään seuraavat peltolohkorekisterin ristiintarkastukset: 1) Pinta-alojen ristiintarkastus. Ristiintarkastuksessa verrataan viljelijän ilmoittamien kasvulohkojen summaa viimeisimpään digitoituun pinta-alaan. 2) Digitoimattomien lohkojen ristiintarkastus. 3) Päällekkäisten lohkojen ristiintarkastus. 4) Epäselvät F010 ja B009 -lohkot. F010 = lohko näyttää ilmakuvan perusteella olevan muuta kuin peltoa. F010-lohkoja merkitään ajantasaistuksen yhteydessä ja viljelijäkarttojen digitoinnissa, silloin kun viljelijä korjaa lohkoa, mutta lohko ei vastaa muilta osin ilmakuvaa. Myös valvotuille lohkoille merkitään F010, jos valvontakorjaus ei vastaa uutta ilmakuvaa. B009 = Lohkon maankäyttölaji on peltoa keskusrekisterissä, mutta digitoinnin taustakuvana olevalla ortokartalla ei ole. Peltolohkorekisterin ristiintarkastusajot: Ajonumero Nimi PELTOLOHKO RT (PÄÄLLEKKÄISYYDET) 2015 PELTOLOHKO RT (F010/B009) 2015 PELTOLOHKO RT (EI DIGI ALAA) 2015 PELTOLOHKO RT (PINTA-ALA) 2015 PELTOLOHKO RT (EI DIGI-ALAA) 2015 PELTOLOHKO RT (AJANTAS. PINTA-ALAERO) 2015 PELTOLOHKO RT (PÄÄLLEKKÄISYYDET) 2015 PELTOLOHKO RT (F010/B009) 2015 115 Ajoaikataulu elokuu elokuu elokuu elokuu maaliskuu 2016 maaliskuu 2016 maaliskuu 2016 maaliskuu 2016 VALVONTATULOS JA SEURAAMUKSET 22 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN SEURAAMUKSET 22.1 LAIMINLYÖNTIEN ARVIOIMINEN Laiminlyönnit arvioidaan tilanteen mukaan täydentävien ehtojen arviointilomakkeella tai varhaisvaroitusjärjestelmän mukaisella vähäisen laiminlyönnin arviointilomakkeella. Jokaiselle havaitulle laiminlyönnille tarkastaja ehdottaa seuraamusta, joka on pääsääntöisesti 3 %174, mutta seuraamusta voidaan alentaa 1 % tai nostaa 5 %. Jos tarkastaja arvioi laiminlyönnin varhaisvaroitusjärjestelmän mukaiseksi vähäiseksi laiminlyönniksi, lähetetään viljelijälle siitä ilmoitus. Laiminlyönnin korjaamiselle annetaan määräaika, joka on pääsääntöisesti kolme kuukautta. Enimmillään aikaa korjaamiselle voidaan antaa seuraavan vuoden 30.6. asti. Jos myöhemmässä 3 kalenterivuoden aikana tehdyssä valvonnassa havaitaan, ettei viljelijä ole korjannut vähäistä laiminlyöntiä, saa viljelijä vähintään 1 % seuraamuksen alkuperäiselle havaintovuodelle ja toistuvan laiminlyönnin seuraamuksen uudelleentarkastusvuodelle. Tarkastuksen aikana korjattu vähäinen laiminlyönti, merkitään pöytäkirjalle kunnossa olevaksi. Täydentävien ehtojen koordinaattori vahvistaa lopullisen seuraamusprosentin, kun kaikki valvontavuoden täydentävien ehtojen valvonnat on suoritettu. Lopulliseen seuraamukseen vaikuttaa laiminlyöntien määrä, onko laiminlyöntejä havaittu useammalla ehdonalalla sekä onko havaittu toistuvia ja/tai tahallisia laiminlyöntejä. Jos tarkastuksessa havaitaan samalla ehdonalalla useampi laiminlyönti, joista yksikään ei ole toistuva, pidetään laiminlyöntejä yhtenä laiminlyöntinä. Tällöin ehdonalan seuraamukseksi tulee korkein yksittäiselle laiminlyönnille ehdotettu seuraamusprosentti. Jos laiminlyöntejä havaitaan eri ehdonaloilla, jokaiselle ehdonalalle vahvistetaan erikseen seuraamusprosentti. Eri ehdonalojen seuraamukset lasketaan yhteen. Jos kyseessä ei ole toistuva tai tahallinen laiminlyönti, seuraamus voi kuitenkin olla enintään 5 %. Jos tilalla havaitaan saman säädöksen tai vaatimuksen laiminlyönti kuin vuosina 2013 ja 2014, kyseessä on toistuva laiminlyönti. Tällöin edellisellä kerralla annettu seuraamusprosentti kerrotaan kolmella. Kun laiminlyönti toistuu ensimmäisen kerran, tarkastaja arvioi, onko tilanne parantunut tai huonontunut ja määrittää sen perusteella laiminlyönnille seuraamusprosentin, joka kerrotaan kolmella. Jos arviointia ei puutteellisen kuvailun vuoksi voi tehdä, kerrotaan edellisellä kerralla annettu seuraamus kolmella. Jos jo kerran toistunut laiminlyönti havaitaan vielä myöhemmin uudelleen, edelliselle laiminlyönnille annettu seuraamusprosentti kerrotaan kolmella. Vähennys voi kuitenkin olla enintään 15 %. Kun 15 % vähennys saavutetaan, täydentävien ehtojen koordinaattori lähettää viljelijälle huomautuskirjeen. Jos viljelijä vielä huomautuskirjeen saamisen jälkeen 174 Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 39(1) 116 rikkoo samaa säännöstä tai vaatimusta, laiminlyöntiä pidetään tahallisena. Tällöin laiminlyönnin seuraamus voi olla 15 – 100 %. Jos toistuva laiminlyönti havaitaan yhdessä jonkin toisen laiminlyönnin tai toisen toistuvan laiminlyönnin kanssa, seuraamusprosentit lasketaan yhteen. Vähennys voi olla kuitenkin enintään 15 %. Laiminlyöntiä voidaan pitää tahallisena, kun tuensaaja rikkoo täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä siten, että hänen tarkoituksenaan on täydentävien ehtojen sääntöjen noudattamatta jättäminen joko aktiivisen toiminnan tai tietoisesti tekemättä jättämisen kautta. Laiminlyönnin tahallisuuden arvioinnissa pitää huomioida EU-tuomioistuimen tapaus C396/12 (http://curia.europa.eu/juris/celex.jsf?celex). EU-tuomioistuimen mukaan tahallisen noudattamatta jättämisen käsitettä on tulkittava siten, että tahallisuuden edellytyksenä on, että tuensaaja rikkoo täydentäviä ehtoja koskevia sääntöjä joko siten, että hänen tarkoituksenaan on mainittujen sääntöjen noudattamatta jättäminen, tai siten, että hänellä ei ole tällaista päämäärää, mutta hän hyväksyy mahdollisuuden, että tällainen noudattamatta jättäminen saattaa tapahtua. Tahallisen laiminlyönnin seuraamukseen vaikuttaa onko laiminlyönti toistuva sekä sen laajuus, vakavuus ja kesto. Tahallisesta laiminlyönnistä laaditaan aina erillinen, laiminlyönnin yksityiskohtaisesti kuvaileva muistio havaintopöytäkirjan liitteeksi. Täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan ja laiminlyöntien arviointilomakkeen täyttö- ja tallennusohjeen liitteessä on esimerkkejä seuraamusprosentin laskennasta. Laiminlyöntien arviointilomakkeen etusivulle tarkastaja kirjaa kyseisestä valvonnasta aiheutuvan täydentävien ehtojen seuraamusprosentin. Lopullinen seuraamusprosentti voi kuitenkin olla eri kuin arviointilomakkeella ehdotettu, jos tilalla havaitaan valvontavuoden aikana muita täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisiä tai jos koordinaattori muuttaa tarkastajan ehdottamaa seuraamusprosenttia. Laiminlyöntiä arvioitaessa on otettava huomioon viljelijän mahdollinen ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet. Täydentävien ehtojen vähennystä ei suoriteta, jos noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista175. Viljelijän on ilmoitettava ylivoimaisista esteistä ja poikkeuksellisista olosuhteista kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle (esim. YTA-alueen maaseutuelinkeinoviranomainen) 15 työpäivän kuluessa siitä, kun hän on havainnut tilanteen tai hänen on ollut mahdollista ilmoitus tehdä. 175 Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 4 117 22.2 VILJELIJÄN KUULEMINEN LAIMINLYÖNNIN TAPAUKSESSA Viljelijää on kuultava havaituista laiminlyönneistä ja ehdotetuista seuraamusprosenteista, jos tilakäynnillä havaitaan laiminlyöntejä täydentävien ehtojen noudattamisessa. ELYkeskuksen koordinaattori kuulee lisäksi viljelijää niissä tapauksissa, kun koordinaattori aikoo korottaa ehdotettua seuraamusprosenttia. Maaseutuvirastossa on laadittu kuulemiskirjeet otantatarkastuksia, laajennusvalvontoja, hallinnollisia tarkastuksia ja ID-valvontoja varten. Kuulemiskirjeet sekä kuulemiskirjeen liite ovat tulostettavissa Aitassa. Kuulemiskirje ja sen liite lähetetään tilalle samalla, kun viljelijälle toimitetaan havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien arviointilomake. Jos kuulemiskirje on lähetetty postitse, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon 7. päivänä kirjeen lähettämisestä. Kuulemiselle varataan aikaa vähintään 2 viikkoa. Kuulemiskirjeeseen annettu vastine osoitetaan tarkastajalle. Se että viljelijä ei jätä vastinetta, ei estä asian käsittelyä. Kuulemiskirjeeseen lisätään: - viljelijän nimi ja osoite sekä kirjeen päivämäärä - päivämäärä, johon mennessä vastine tulee toimittaa. - ELY-keskuksen osoite, johon vastine toimitetaan - lisätietojen antajan yhteystiedot, käytännössä tarkastuksen suorittaja - laajennusten yhteydessä merkitään tieto siitä, minkä aikaisemman tarkastuksen perusteella laajennus tapahtuu ja hallinnollisten valvontojen yhteydessä, kuka on suorittanut tarkastuksen ja milloin. Laiminlyöntitapauksissa valvonta voidaan merkitä valmiiksi sovellukseen vasta, kun mahdollinen vastine kuulemiskirjeeseen on saatu. 22.3 LOPULLINEN PÖYTÄKIRJA Valvonnassa todettujen laiminlyöntien aiheuttamat seuraamukset tilan osalta selviävät vasta, kun kaikki täydentävien ehtojen valvonnat on tehty. Koordinaattorin vahvistama seuraamusprosentti ilmoitetaan tilalle lopullisessa pöytäkirjassa loppuvuodesta 2015 tai viimeistään alkuvuodesta 2016. ELY-keskuksen koordinaattori kokoaa kaikkien tilalla tehtyjen täydentävien ehtojen valvontojen tulokset, vahvistaa seuraamusprosentin ja tulostaa tilalle lopullisen pöytäkirjan. Lopullisen pöytäkirjan tekemisestä ohjeistetaan tarkemmin koordinaattoriohjeessa loppuvuodesta 2015. 118 23 PINTA-ALAVIRHEISTÄ AIHEUTUVAT SEURAAMUKSET 176 Pinta-alaseuraamukset eivät koske viherryttämistukea. Tässä luvussa kuvatut pintaalavirheistä aiheutuvat seuraamukset eivät koske viherryttämistukea, vaan viherryttämistuen seuraamukset on kuvattu kappaleessa 20. Kasvulohkojen valvonnassa hyväksytyt pinta-alat lasketaan yhteen kasvilajiryhmittäin tai tukityypeittäin. Kasvilajiryhmistä on kerrottu tarkemmin luvussa 25.1. Ilmoitetun ja hyväksytyn alan erotusta verrataan hyväksyttyyn alaan. Jos valvonnassa hyväksytty pinta-ala on suurempi kuin viljelijän ilmoittama pinta-ala, maksetaan tuki viljelijän ilmoituksen mukaiselle pinta-alalle. Jos kasvilajiryhmä sisältää eri tukitason kasveja, rajaus tehdään haettuun tukisummaan177. Jos ilmoitetut tukioikeudet ja ilmoitettu pinta-ala poikkeavat toisistaan, lasketaan pintaalaerotus alhaisemman määrän mukaan. Perustuessa pinta-alavirheistä aiheutuva sanktio kohdistuu maksettavaan tukeen. Perustuessa seuraamukset lasketaan tilatasolla eri tukialueiden osalta yhteensä. Eri tukialueiden tukioikeudet rajaavat maksua, eikä pintaalakompensaatiota käytetä tukialueiden välillä. Alla olevassa taulukossa on esitetty pinta-alaseuraamusten määräytyminen eri kasvilajiryhmissä tai tukityypissä. Perustuessa haettuna alana käytetään joko tukioikeuksien määrää tai ilmoitettua pinta-alaa sen mukaan kumpi näistä on pienempi. Tuen leikkausta ei aiheudu lainkaan, jos erotus on enintään 0,10 ha178. Taulukko 32: Tukijärjestelmä Todettu yli ilmoitetun erotus ≤ 3 % tai ≤ 2 ha Perustuki rajataan haettuun tuen leikkaus Nuoren viljelijän tuki (EU)* rajataan haettuun tuen leikkaus Peltokasvipalkkio rajataan haettuun tuen leikkaus Luonnonhaittakorvaus rajataan haettuun tuen leikkaus Luonnonhaittakorvauksen korotus rajataan haettuun tuen leikkaus Ympäristökorvaus rajataan haettuun tuen leikkaus Luonnonmukainen tuotanto rajataan haettuun tuen leikkaus Pohjoinen hehtaarituki rajataan haettuun tuen leikkaus Yleinen hehtaarituki rajataan haettuun tuen leikkaus Nuorten viljelijöiden tuki rajataan haettuun tuen leikkaus Sokerijuurikkaan kansallinen tuki rajataan haettuun tuen leikkaus Tukijärjestelmä 3 % tai 2 ha < erotus ≤ 20 % 20 % < erotus ≤ 50 % erotus > 50 % Perustuki hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta tukea ei makseta Nuoren viljelijän tuki (EU)* hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta tukea ei makseta Peltokasvipalkkio hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta tukea ei makseta Luonnonhaittakorvaus hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta tukea ei makseta Luonnonhaittakorvauksen korotus hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta tukea ei makseta Ympäristökorvaus hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta tukea ei makseta 176 Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 19, Laki 1559/2001 18 § Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 17 178 Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 18, VNa 444/2015 18 § 177 119 Luonnonmukainen tuotanto hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta tukea ei makseta Pohjoinen hehtaarituki hyväksytty – erotus hyväksytty - 2 * erotus tukea ei makseta Yleinen hehtaarituki hyväksytty – erotus hyväksytty – 2 * erotus tukea ei makseta Nuorten viljelijöiden tuki hyväksytty – erotus hyväksytty – 2 * erotus tukea ei makseta Sokerijuurikkaan kansallinen tuki hyväksytty – erotus hyväksytty – 2 * erotus tukea ei makseta * Nuoren viljelijän EU-tukeen kohdistuu pinta-alaseuraamus ainoastaan silloin, jos perustuen valvontatuloksen laskennan jälkeen tilan hyväksytty pinta-ala on alle 90 ha. Sanktiolaskennassa haettu ala rajataan korkeintaan 90 hehtaariin. EU:n kokonaan ja osittain rahoittamat tuet Jos valvonnassa kasvilajiryhmän tai tukityypin ilmoitetun ja hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on enintään 3 %, mutta kuitenkin enintään 2 ha, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella. Jos kasvilajiryhmän ilmoitetun ja hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pintaalaan yli 3 % tai yli 2 ha ja enintään 20 %, hyväksytyn pinta-alan perusteella maksettavasta tuesta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena eli aiheutuu sanktio. Mikäli pinta-alaerotus ylittää 20 %, EU:n kokonaan tai osittain rahoittamaa tukea ei makseta ko. kasvilajiryhmän osalta. Lisäksi EU:n kokonaan ja osittain rahoittamissa tuissa pinta-alavirheiden ylittäessä 50 %, viljelijälle aiheutuu lisäseuraamus. Se on yhtä suuri kuin todettua pinta-alaeroa vastaava tukimäärä. Tämä lisäseuraamus peritään seuraavan 3 vuoden aikana maksuun tulevista EU:n suorista ja osarahoitteisista tuista. Esimerkki 19: Viljelijä on hakenut perustukea 100 hehtaarin alalle, ja valvonnassa hyväksytään vain 40 hehtaaria. Viljelijä menettää kyseiseltä vuodelta koko perustuen. Lisäksi häneltä peritään 60 hehtaarin perustuki takaisin seuraavien kolmen vuoden aikana maksuun tulevista EU:n suorista ja osarahoitteisista tuista. Kansalliset tuet Jos kansallisten tukien tukityypin mukaisessa tarkastuksessa ilmoitetun ja hyväksytyn pintaalan ero suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on enintään 3 %, mutta kuitenkin enintään 2 ha, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella. 179 Jos kasvilajiryhmän ilmoitetun ja hyväksytyn pinta-alan ero suhteessa hyväksyttyyn pintaalaan on kansallisten tukien tukityypin mukaisessa tarkastuksessa yli 3 % tai yli 2 ha ja enintään 20 %, seuraa siitä hyväksytyn pinta-alan vähentäminen todetun ylityksen verran. 179 VNa 444/2015 18 § 120 Jos pinta-alavirhe kansallisten tukien tukityypillä on yli 20 %, mutta enintään 50 % hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena. Pinta-alavirheen ylittäessä 50 %, kansallista tukea ei makseta. Valvontatulos Tukisovellus laskee valvontatuloksen automaattisesti, joten valvontatulosta ei tarvitse erikseen tallentaa. Vanhojen ohjelmakausien erityistukisopimusten valvontatulos täytyy tallentaa vanhaan Tukisovellukseen samalla tavalla kuin ennenkin. Valvontatuloksen tallennusohjeet löytyvät vuoden 2014 valvontaohjeesta s. 152. 24 VIHERRYTTÄMISEN SEURAAMUKSET Viherryttämistuen vähennykset kohdistuvat vuosina 2015 ja 2016 vain viherryttämistukeen. Laskenta vähentää viherryttämistukea, jos vaatimukset eivät täyty. Valvonnassa seuraamuksia ei tarvitse laskea. Viherryttämistuessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti180: a) b) c) d) Viljelyn monipuolistamisen kasvit Natura-nurmet Pysyvät nurmet, jotka eivät ole naturanurmia Ekologiset alat Hallinnollisia seuraamuksia aletaan soveltaa vuodesta 2017 eteenpäin ja tällöin viherryttämistuen menettämisen lisäksi voi viljelijälle tulla seuraamuksia myös muihin suoriin tukiin. Maaseutuviraston sivuilla on laskuri, jonka avulla voi laskea tilan viherryttämistuen määrän ja sen miten laiminlyönnit vaikuttavat tukeen. AB-alueelle ja C-alueelle on erilliset laskurit (www.mavi.fi). Viljelyn monipuolistaminen Seuraamuksen laskennassa huomioidaan tilan peltoala, joten pysyvien kasvien tai pysyvien nurmien alaa ei oteta mukaan laskettaessa seuraamuksia viljelyn monipuolistamisen laiminlyönneistä. Myöskään luomualaa ei huomioida seuraamuksen laskennassa, jos tila käyttää luomupoikkeusta. Kasvikoodit 9101 (20 v. erityistukisopimus, pelto) ja 9620 (tilapäisesti viljelemätön ala) lasketaan tilan peltoalaan, vaikka niitä ei lasketakaan kasviksi viljelyn monipuolistamisessa. Viherryttämistuen vähennys, jos a) pääkasvia enemmän kuin 75 % peltoalasta (AB- ja C-alue) tai kahta pääkasvia enemmän 95 % peltoalasta (AB-alue) 𝑒𝑛𝑖𝑚𝑚ä𝑖𝑠𝑎𝑙𝑎𝑛 𝑦𝑙𝑖 𝑚𝑒𝑛𝑒𝑣ä 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) × 𝑚𝑢𝑖𝑑𝑒𝑛𝑘𝑎𝑠𝑣𝑖𝑒𝑛 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) 180 50 % 𝑝𝑒𝑙𝑡𝑜𝑎𝑙𝑎𝑠𝑡𝑎 (ℎ𝑎) Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 22 121 b) pääkasvia enemmän kuin 75 % peltoalasta ja kahta pääkasvia enemmän 95 % peltoalasta (AB-alue) 75 % 𝑜𝑠𝑢𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑦𝑙𝑖𝑡𝑡ä𝑣ä 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) 95 % 𝑜𝑠𝑢𝑢𝑑𝑒𝑛 𝑦𝑙𝑖𝑡𝑡ä𝑣ä 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) {(𝑚𝑢𝑖𝑑𝑒𝑛 𝑘𝑎𝑠𝑣𝑖𝑒𝑛 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢 𝑎𝑙𝑎 (25 %) (ℎ𝑎)) + (𝑚𝑢𝑖𝑑𝑒𝑛 𝑘𝑎𝑠𝑣𝑖𝑒𝑛 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢 𝑎𝑙𝑎 (5%) (ℎ𝑎))} × 50 % 𝑝𝑒𝑙𝑡𝑜𝑎𝑙𝑎𝑠𝑡𝑎 (ℎ𝑎) Pysyvät nurmet Tilan viherryttämistukea vähennetään, jos tila on kyntänyt tai ottanut muuhun käyttöön Naturaalueen pysyviä nurmia (AB- ja C-alue). Laskennassa huomioidaan tilan maatalousmaa (peltoala, pysyvät kasvit ja pysyvät nurmet). Jos vaatimusta ei noudateta, vähennetään viherryttämistuen laskennan perusteena olevasta alasta se ala, jolla vaatimusta ei ole noudatettu. 𝑚𝑎𝑎𝑡𝑎𝑙𝑜𝑢𝑠𝑚𝑎𝑎𝑛 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) – 𝑝𝑦𝑠𝑦𝑣ä𝑛 𝑛𝑢𝑟𝑚𝑒𝑛 𝑎𝑙𝑎, 𝑗𝑜𝑙𝑙𝑎 𝑒𝑖 𝑜𝑙𝑒 𝑛𝑜𝑢𝑑𝑎𝑡𝑒𝑡𝑡𝑢 𝑣𝑎𝑎𝑡𝑖𝑚𝑢𝑘𝑠𝑖𝑎 (ℎ𝑎) Ekologinen ala (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa) Jos tila ei ole ilmoittanut tarpeeksi ekologista alaa tai ilmoitettu ala ei täytä ekologisen alan vaatimuksia, vähennetään tilan viherryttämistukea. Laskennassa huomioidaan tilan peltoala. Viherryttämistuen vähennys 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑢𝑠𝑡𝑎 𝑒𝑘𝑜𝑙𝑜𝑔𝑖𝑠𝑒𝑠𝑡𝑎 𝑎𝑙𝑎𝑠𝑡𝑎 𝑝𝑢𝑢𝑡𝑡𝑢𝑣𝑎 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) × 𝑣𝑎𝑎𝑑𝑖𝑡𝑡𝑢 𝑒𝑘𝑜𝑙𝑜𝑔𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑎𝑙𝑎 (ℎ𝑎) 50 % 𝑝𝑒𝑙𝑡𝑜𝑎𝑙𝑎𝑠𝑡𝑎 (ℎ𝑎) 25 YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SEURAAMUKSET 25.1 PERUSTASON SEURAAMUKSET Toimenpiteiden perustasoissa on sekä koko tilaa koskevia että lohkokohtaisia vaatimuksia. Koko tilaa koskevat perustason vaatimukset on kerätty taulukkoon 33. Taulukossa on kerrottu myös seuraamus, joka perustason vaatimuksen noudattamatta jättämisestä aiheutuu.181 Seuraamus kohdistuu siihen toimenpiteeseen, joka on mainittu vaatimuksen perässä. On huomioitava, että vähimmäisvaatimukset kuuluvat myös perustasoon. Tilakohtaista perustason seuraamusta voi muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa, mikäli muutokselle on hyvät perustelut. Perustelut on kirjattava Tukisovellukseen. Taulukko 33. Perustason tilakohtaisista vaatimuksista aiheutuvat seuraamukset. Perustason vaatimus Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on tutkinto tai koulutus (RTK, puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu) Käytetty ruisku on testattu ja uusi ruisku täyttää ehdot (RTK, puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu) Tilalla on käytetty vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita (RTK, puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu) 181 VNa 712/2015 20 § 122 Seuraamus-% 20 20 20 Tilalla on noudatettu kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä (RTK, puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu) Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 25 m3 vuodessa, on voimassa oleva lanta-analyysi (RTK) 20 10 Lohkokohtaiset perustason vaatimukset tarkastetaan ja tallennetaan Tukisovellukseen lohkokohtaisesti. Tukisovellukseen tallennetaan puute sen ehdon kohdalle, jota lohkolla ei ole noudatettu. Tehtyjen havaintojen perusteella Tukisovellus laskee, kuinka suurella pinta-alalla tiettyä ehtoa ei ole noudatettu ja kuinka suurella alalla ehtoa olisi pitänyt noudattaa. Tästä saadaan laskettua prosenttiosuus, jolla RTK:n tai lohkokohtaisen toimenpiteen korvausta vähennetään taulukon 34 mukaisesti.182 Tätä taulukkoa sovelletaan myös ympäristösopimusten perustasovaatimusten seuraamuksiin. Taulukko 34. Lohkokohtaisten perustason vaatimusten seuraamusprosentit. %-osuus pintaalasta <5 5–10 10–15 15–25 25–40 40–60 60–80 80–100 Perustason seuraamusprosentti 1 3 5 10 15 25 40 60 RTK:ssa, ympäristönhoitonurmissa ja peltoluonnon monimuotoisuudessa perustason vaatimuksena on vähintään 1 metrin piennar valtaojien ja vesistöjen varsilla. Taulukosta 34 poiketen pientareen puuttumisesta annetaan maksimissaan 10 % seuraamus, vaikka se puuttuisi kaikilta tilan lohkoilta. Piennarpuutteesta annetaan siis seuraamus, joka on 1–10 % ja joka on tarkastajan itse määritettävä tapauskohtaisesti. Perustason seuraamus kohdistuu siihen toimenpiteeseen, jonka perustason vaatimuksissa noudattamatta jättäminen on todettu. Jos toimenpiteessä on useampi kasvilajiryhmä, niin perustason seuraamus kohdistuu niihin kaikkiin samansuuruisena. Perustason ja RTK:n seuraamusprosentit lasketaan yhteen, jos kummankin ehdoissa todetaan noudattamatta jättämisiä. Perustason seuraamusprosenttia on mahdollista muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa. Seuraamusprosenttia on arvioitava erityisesti silloin, jos useammassa perustason vaatimuksessa todetaan samoilla lohkoilla puutteita. Tällöin seuraamusprosenttia täytyy korottaa ja tarvittaessa koko korvaus on hylättävä. Laskenta huomioi seuraamusta laskettaessa vain yhden perustason vaatimuksen noudattamatta jättämisen per lohko. Perustason vaatimukset ovat useimmiten täydentävien ehtojen vaatimuksia, joten noudattamatta jättäminen aiheuttaa lähes aina myös täydentävien ehtojen seuraamuksen. 182 VNa 712/2015 23 § 123 Esimerkki 20 Tilalla todetaan perustason ehdoissa taulukon 35 mukaisesti noudattamatta jättämisiä. Kaikki ehdot todetaan RTK:n perustasossa. Taulukko 35. Perustasossa todetut noudattamatta jättämiset. Lohkon nimi A B C D X Y Z Pintaala (ha) 0,40 1,50 5,50 0,45 2,50 10,40 4,00 Korvausk elpoinen x x x x x x Perustasossa noudattamatta jättäminen kyllä kyllä ei ei ei kyllä ei Koko tilan pinta-ala on 24,75 hehtaaria. Perustasossa on puutteita 12,3 hehtaarilla, joka on tilan pinta-alasta 49,7 %. Seuraamus on 25 % RTK:n korvaukseen. 25.2 RAVINTEIDEN TASAPAINOISEN KÄYTÖN SEURAAMUKSET RTK:n seuraamusta määritettäessä on arvioitava noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, kesto, toistuvuus ja takautuvuus.183 Noudattamatta jättämisen vakavuus riippuu erityisesti noudattamatta jättämisen seurausten merkittävyydestä ottaen huomioon tavoitteet, joihin noudattamatta jätetyillä sitoumuksilla tai velvoitteilla pyrittiin. Vakavuus on huomioitu siinä, että RTK:n seuraamukset perustuvat viljelysuunnitelman, viljavuustutkimuksen, lohkokohtaisten muistiinpanojen ja suojakaistojen osalta vaatimusten merkittävyyteen ympäristökorvauksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kustannuksiin perustuvaa jakoa ei käytetä, koska siinä painotus olisi eri asioissa kuin tavoitteiden saavuttamisessa. Ympäristökorvauksen RTK:n korvaus on jaettu taulukossa 36 eri osiin vaatimuksen merkittävyyden perusteella. Jäljelle jäävä 10 % jakaantuu peltomaan laatutestille ja koulutuspäivälle. Taulukko 36. RTK:n korvaus jaettuna %-osuuksiin vaatimuksen merkittävyyden perusteella. Vaatimus Viljelysuunnitelma Lohkokohtaiset muistiinpanot Viljavuustutkimus Suojakaista 183 Arvio vaatimuksen merkittävyydestä (%-osuus) 20 25 25 20 Asetus (EU) N:o 640/2014 35 artikla 124 Taulukossa olevien vaatimusten seuraamusta laskettaessa vähennetään vain vaatimuksen prosenttiosuutta RTK:n korvauksesta eli seuraamus ei kohdistu suoraan koko RTK:n korvaukseen. Esimerkiksi jos tilalta puuttuu kaikki viljavuustutkimukset, niin vähennys on maksimissaan 25 % RTK:n korvauksesta. Noudattamatta jättämisen laajuus riippuu erityisesti noudattamatta jättämisen vaikutuksesta koko toimeen. Toimella ymmärretään viljelijän hakeman ympäristökorvauksen kokonaisuutta. Laajuuteen otetaan kantaa laskemalla jonkin tietyn vaatimuksen osalta pinta-ala, jolla ehtoa ei ole noudatettu tai suojakaistan osalta pituus. Tätä kautta saadaan laskettua suhteellinen prosenttiosuus, jolla vaatimuksen RTK:n prosenttiosuutta vähennetään. Vähennys on sitä suurempi, mitä suuremmalla alalla tai pituudella ehtoa ei ole noudatettu. Kesto riippuu erityisesti sen ajanjakson pituudesta, jonka vaikutukset jatkuvat, tai mahdollisuuksista kyseisten vaikutusten päättämiseen kohtuullisin keinoin. Kesto huomioidaan niin, että tarkastaja voi tarvittaessa itse korottaa tai alentaa seuraamusprosenttia Tilakohtaisissa havainnoissa. Toistuvuus riippuu siitä, onko valvonnassa edellisten neljän vuoden aikana saman tuensaajan ja saman toimenpiteen tai toimityypin osalta todettu noudattamatta jättämisiä. Toistuvuus arvioidaan viljavuustutkimuksiin, viljelysuunnitelmiin, lohkokohtaisiin muistiinpanoihin ja suojakaistoihin liittyvissä puutteissa vuonna 2015. Mahdollinen toistuvuus on selvitettävä tarkastamalla tilan aiemmat valvonnat ja onko samasta asiasta annettu aiemmissa valvonnoissa seuraamuksia. Aiemmassa valvonnassa samasta vaatimuksesta annettu huomautus aiheuttaa toistuvuuden vuodelle 2015. Seuraamus on vuodelle 2015 kaksinkertainen, jos noudattamatta jättäminen on toistuva. Pinta-alan tai suojakaistan pituuden ja vaatimuksen suhteellisen osuuden perusteella laskettu seuraamusprosentti siis kerrotaan kahdella. Toistuvuus pyritään toteuttamaan Tukisovelluksen tilakohtaisiin havaintoihin, mutta tarvittaessa toistuvuus on huomioitava itse kertomalla seuraamusprosentti kahdella tilakohtaisissa havainnoissa. Takautuvaa seuraamusta ei ole ympäristökorvauksessa vuonna 2015, koska takautuvat seuraamukset viedään aina sitoumuskauden alkuun asti. Kaikilla ympäristökorvausta hakevilla alkaa uusi sitoumus vuonna 2015. Korvaus evätään tai se perutaan kokonaisuudessaan, jos kyseessä on laajuuteen, vakavuuteen ja kestoon tarkoitettuihin perusteisiin perustuvan yleisarvion mukaan vakava noudattamatta jättäminen. Lisäksi tuensaaja suljetaan saman toimenpiteen tai toimityypin mukaisesti maksettavan tuen ulkopuolelle sinä kalenterivuonna, jona havainto tehdään, ja sitä seuraavana kalenterivuonna. Vakava noudattamatta jättäminen on kyseessä mm. silloin, jos viljelijä on tietoisesti jättänyt noudattamatta tukiehtoja ja noudattamatta jättämisellä on laajoja vahingollisia vaikutuksia. Vakavaa noudattamatta jättämistä arvioitaessa on otettava huomioon tietyn toimenpiteen tavoitteet suhteessa todettuun noudattamatta jättämiseen. ELY-keskuksen on pystyttävä todistamaan, että viljelijä on tietoisesti jättänyt noudattamatta tukiehtoja. Todisteeksi riittää esim. että viljelijällä on edellisissä valvonnoissa jo todettu noudattamatta jättäminen kyseisestä asiasta, eikä viljelijä ole muuttanut toimintaansa ja on aiheutunut tai aiheutumassa selviä ympäristöhaittoja. RTK:n eri vaatimusten seuraamuksista on kerrottu tarkemmin alla. 125 Viljelysuunnitelma Viljelysuunnitelman seuraamukset perustuvat viljavuustutkimusten ja lohkokohtaisten muistiinpanojen tapaan pinta-alaan. Tilalla ehdot tarkastetaan kasvulohkokohtaisesti. Havainnot merkitään tilalla paperiselle tarkistuslistalle, josta ne tallennetaan Tukisovellukseen. Tilalla tehtyjen havaintojen tallentamisen jälkeen Tukisovellus laskee automaattisesti yhteen kaikkien niiden lohkojen pinta-alat, joilta viljelysuunnitelmat olisi pitänyt olla. Lisäksi lasketaan yhteen niiden lohkojen pinta-alat, joilta ne puuttuvat. Näiden pinta-alojen perusteella lasketaan suhteellinen osuus, jolla vähennetään RTK:n viljelysuunnitelman prosenttiosuutta. Viljelysuunnitelman osuus on ravinteiden tasapainoisen käytön korvauksesta 20 %. Jos tilalta puuttuu viljelysuunnitelma 40 % pinta-alalta, niin korvausta alennetaan 8 % (0,2 x 0,4 = 0,08). Jos tilalla todetaan useammassa vaatimuksessa puutteita, niin eri vaatimuksista lasketut seuraamusprosentit lasketaan yhteen. Tarkastajalla on itse mahdollisuus muuttaa pinta-alan kautta laskettua seuraamusprosenttia arvioituaan puutteen vakavuuden ja keston. Laskettua seuraamusprosenttia voi alentaa, mikäli on lieventäviä tekijöitä, tai nostaa sitä, jos puutteet ovat normaalia vakavampia. Tarkastajan muuttaessa pinta-alan kautta laskettua seuraamusprosenttia, Tukisovellus pakottaa kirjoittamaan perustelun muutokselle. Havainnot tehdään lohkotasolla, mutta tietyn vaatimuksen laskennallinen seuraamusprosentti esitetään tilakohtaisissa havainnoissa. Esimerkki 21 Tilalla todetaan viljelysuunnitelmissa taulukon 37 mukaisesti puutteita. Taulukko 37. Viljelysuunnitelmissa todettuja noudattamatta jättämisiä. Lohko n nimi A B C D X Y Z Pinta-ala (ha) 0,40 1,50 5,50 0,45 2,50 10,40 4,00 Korvausk elpoinen x x x x x x Vilj.suunnitelmat ehtojen mukaiset kyllä kyllä ei ei ei kyllä ei Ala, jolta vilj.suunnitelma tehty 0,40 1,50 0 0 0 10,40 0 Viljelysuunnitelma on tehtävä tilan kaikille lohkoille, joten viljelysuunnitelma vaaditaan 24,75 hehtaarin alalta. Viljelysuunnitelma puuttuu yhteensä 12,45 hehtaarin alalta, mikä on tilan koko alasta noin 50 %. Seurauksena on RTK:n tukeen 10 % vähennys (0,50 x 0,20). Lohkokohtaiset muistiinpanot Seuraamukset lohkokohtaisista muistiinpanoista määrätään jo peltovalvonnan yhteydessä, jos viljelijällä ei ole esittää mitään tietoja muistiinpanoihin liittyen. Seuraamuksen antamisen yhteydessä on arvioitava toistuvuus tarkastamalla tilan neljän aiemman vuoden valvontatulokset. 126 Tukisovelluksen tilakohtaisissa havainnoissa merkitään puute kohtaan Viljelijä on aloittanut lohkokohtaisten muistiinpanojen tekemisen ja Tukisovellus laskee tilalle maksimiseuraamuksen lohkokohtaisista muistiinpanoista. Viljavuustutkimukset Viljavuustutkimuksista määrätään jo peltovalvonnan yhteydessä seuraamukset, jos tutkimuksia ei ole ollenkaan tai jos ne ovat kaikki vanhentuneet. Muut viljavuustutkimuksiin liittyvät seuraamukset arvioidaan ja annetaan talviaikaisen asiakirjavalvonnan yhteydessä. Seuraamuksen antamisen yhteydessä on arvioitava toistuvuus tarkastamalla tilan neljän aiemman vuoden valvontatulokset. Tukisovelluksen tilakohtaisissa havainnoissa merkitään puute kohtaan Tilalla on voimassa olevia viljavuustutkimuksia ja Tukisovellus laskee tilalle maksimiseuraamuksen viljavuustutkimuksista. Laskettu seuraamusprosentti kerrotaan kahdella, jos noudattamatta jättäminen on toistuva. Suojakaistat Suojakaistapuutteista aiheutuva seuraamus lasketaan käyttäen vaadittujen ja todettujen suojakaistojen määrää. Suojakaistan ehtojen mukaisuus tarkastetaan kasvulohkokohtaisesti tilalla. Tarkistuslistalle merkitään lohkoittain, onko suojakaista ehtojen mukainen tai jos suojakaistaa ei vaadita. Tilan vaadittujen ja todettujen suojakaistojen määrä on mitattava kaikilta tilan lohkoilta maastossa tai kartalta, jos jollain lohkolla todetaan suojakaistassa puutteita. Mittaustulokset tallennetaan erilliselle liitteelle, josta suojakaistojen laskettu seuraamusprosentti siirretään Tukisovelluksen tilakohtaisiin havaintoihin. Jos suojakaista on liian kapea, niin se ei ole ehtojen mukainen ja se hylätään seuraamusta laskettaessa. Tilakohtaisissa havainnoissa asia voidaan kuitenkin huomioida lieventävänä tekijänä ja alentaa seuraamusprosenttia. Lieventävien tekijöiden lisäksi seuraamuksen antamisen yhteydessä on arvioitava toistuvuus tarkastamalla tilan neljän aiemman vuoden valvontatulokset. Suojakaistojen seuraamus saadaan laskemalla yhteen kaikki todetut suojakaistat ja vertaamalla saatua summaa vaadittujen suojakaistojen määrään. Laskelmasta saadaan suojakaistojen seuraamusprosentti, joka tallennetaan Tukisovelluksen tilakohtaisiin havaintoihin. Saadulla seuraamusprosentilla vähennetään RTK:n suojakaistojen prosenttiosuutta (20 %). Laskennallista seuraamusprosenttia on itse mahdollista muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa. Seuraamusprosentin muuttaminen on aiheellista esim. tapauksissa, joissa tilan pinta-ala on suuri ja tilalla on vähän suojakaistatarvetta. Tällöin laskennallinen seuraamusprosentti voi olla liian iso suhteessa puutteen todelliseen vakavuuteen. Seuraamus voi olla liian iso myös silloin, jos tilalla todetaan lieviä puutteita suojakaistoissa. Tällainen tilanne on esim. silloin, jos osalla lohkoista suojakaistan leveys on keskimäärin kaksi metriä. Suojakaista ei ole ehtojen mukainen, mutta puute on lievä. Alla on esimerkissä 22 avattu suojakaistoihin liittyvää laskentaa. Esimerkki 22 Tilalla on todettu puutteita suojakaistoissa taulukon 38 mukaisesti. 127 Taulukko 38. Suojakaistoissa todettuja noudattamatta jättämisiä. Lohkon nimi A B C D X Y Z Pintaala (ha) 0,40 1,50 5,50 0,45 2,50 10,40 4,00 Korvausk elpoinen x x x x x x Suojakaista ehtojen Vaaditun mukainen suojakaistan määrä ei vaadita ei vaadita ei vaadita ei vaadita kyllä 150 ei 500 kyllä 300 Todettu suojakaista 150 250 300 Vaaditun suojakaistan määrä on 950 metriä ja tilalla todettiin suojakaistaa 700 metriä. Suojakaistaa puuttuu siis 250 metriä, mikä on vaaditusta suojakaistan määrästä noin 28 %. Seurauksena puutteesta on 6 % (0,28 x 0,20) vähennys ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoisen käytön tukeen. Monimuotoisuuskaistat RTK:n korvaukseen aiheutuu 5 % seuraamus, jos monimuotoisuuskaistoissa havaitaan puutteita. Puutteeksi lasketaan se, että viljelijä ei ole ilmoittanut monimuotoisuuskaistaa lohkokohtaisissa muistiinpanoissa. 25.3 LOHKOKOHTAISTEN TOIMENPITEIDEN SEURAAMUKSET Lohkokohtaisissa toimenpiteissä talviaikaista kasvipeitteisyyttä lukuun ottamatta hylätään ala, jolla toimenpiteen ehtoa ei ole noudatettu.184 Jos osalla lohkon alasta on noudatettu toimenpiteen ehtoa, niin valvonnassa muodostetaan valvonnan kasvulohko siitä alasta, jolla ehtoa ei ole noudatettu. Valvonnan kasvulohkolle tallennetaan tukiehtopuute, mikä johtaa lohkon toimenpiteen korvauksen hylkäämiseen kyseiseltä alalta. Lisäksi puutteesta voi aiheutua seuraamus koko toimenpiteen korvaukseen, jos pinta-alaero on kasvilajiryhmätasolla liian suuri. Toimenpiteen korvausta ei makseta, jos pinta-alaero on yli 50 %.185 Peltojen talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä tilalle aiheutuu %-seuraamus, jos kasvipeitteisyys ei ole ehtojen mukainen. Seuraamus määräytyy sen mukaan, että kuinka paljon viljelijä on ilmoittanut kasvipeitteistä alaa ja kuinka paljon sitä valvonnassa todetaan. Seuraamus määräytyy eri tapauksissa taulukon 39 mukaisesti.186 Taulukko 39. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden seuraamukset. Viljelijän ilmoittama kasvipeitteisyys-% 20 40 60 80 Valvonnassa todettu kasvipeitteisyys-% <20 20 20 20 Seuraamus-% ei makseta 10 20 30 184 VNa 712/2015 19 § VNa 712/2015 23 § 186 VNa 712/2015 19 § 185 128 Valvonnassa mitataan alat, joilla kasvipeitteisyys ei ole ehtojen mukainen ja alat tallennetaan Tukisovellukseen. Tilalle aiheutuu seuraamus, jos valvonnan tuloksena tilan kasvipeitteisyysprosentti putoa alemmalle tasolle. Tukisovellus vertaa valvonnassa mitattujen alojen kautta laskettua kasvipeitteisyysprosenttia ilmoitettuun ja määrittää seuraamuksen automaattisesti. Seuraamusprosentti on aina 10 %, jos kasvipeitteinen ala putoaa valvonnan seurauksena seuraavalla tasolle. Laskennan muodostamaa seuraamusprosenttia on mahdollista muuttaa tilakohtaisissa havainnoissa, mikäli on perusteet korottaa tai alentaa seuraamusprosenttia. Toimenpide päätetään, jos tilan kasvipeitteiseksi alaksi todetaan valvonnassa alle 20 %. 26 YMPÄRISTÖSOPIMUSTEN TUKIEHTOJEN SEURAA MUKSET Ympäristösopimuksissa voi olla kolmenlaisia seuraamuksia. Sopimuksen vastaisten kiellettyjen toimenpiteiden (muokkaaminen, lannoitus, ojitus, metsitys tai käsittely kasvinsuojeluaineilla) suorittaminen perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alueilla aiheuttaa korvauksen menettämisen, mikäli näihin ei ole myönnetty ELYn lupaa. Jos toimenpiteitä havaitaan, on mahdollinen lupa tarkistettava. Ympäristösopimusten perustasojen seuraamukset määräytyvät pinta-alan mukaan samalla periaatteella kuin ympäristösitoumuksen perustasojen seuraamukset, katso kappale 25.1 ’Perustason seuraamukset’ ja taulukko 34 perustason seuraamusprosentin määräytymisestä pintaalan mukaan. Perustason toimenpiteiden puutteet selvitetään maastotarkistuslistan avulla ja havainnot merkitään uuteen Tukisovellukseen, joka laskee seuraamukset. Ympäristösopimusten sopimusehtojen seuraamukset määräytyvät sen mukaisesti, paljonko vaadituista toimenpiteistä on toteutettu ja millä alalla. Jos lohkolla on vaatimuksena useampia toimenpiteitä ja niistä on vain osa toteuttamatta, ei lohkon koko korvausta hylätä, vaan ainoastaan toteuttamatta jätetyn toimenpiteen osuus ja sekin vain siltä alalta, jolla toimenpiteen puute todetaan. Sopimusehtojen seuraamukset määräytyvät lohkokohtaisesti ja niiden osalta on tarkastajan selvitettävä seuraamusprosentti lohkon tilanteen mukaan. Sopimusehdoista on tarpeen erottaa varsinaiset toimenpiteet ja työmäärältään vähäiset toimenpiteet. Sopimuksen seuraamuksia laskettaessa otetaan huomioon sekä lohkon pinta-ala, varsinaisten toimenpiteiden ja työmäärältään vähäisten toimenpiteiden määrä ja kirjanpidon pitäminen. Kirjanpidon puuttumisesta kokonaan on määritelty 25 %:n seuraamus, jota voi lieventää (10-20 prosenttiin), jos kirjanpitoa on pidetty edes jossain määrin niin, että siitä voidaan todeta jotain toimenpiteiden suorittamisesta lohkolla. Sopimusehtojen seuraamusta määriteltäessä kullekin lohkolle on selvitettävä varsinaisten toimenpiteiden määrä ja ala, jolla puute esiintyy. Työmäärältään vähäisten toimenpiteiden seuraamus määritetään tapauskohtaisesti prosenttiskaalan (1-5 %) sisällä. Sopimuksen koko kirjanpidon puutteesta kirjataan 25 %:n seuraamus. Sopimusehtojen seuraamusprosentin määrittäminen tapahtuu allaolevien esimerkkien tapaan. Esimerkit löytyvät myös Aitan Ympäristösopimukset ja luomu -työtilasta excel –laskelmina kohdasta Asiakirjat. Aitassa on myös tyhjä laskelma (tyhjä_laskelma_ympäristösopimus), jota voi käyttää esimerkkien tapaan valvonnan aputyökaluna. Sellaisten lohkojen, joilla puutteita esiintyy, laskelmat liitetään tilan valvonta-asiakirjoihin. 129 Mikäli lohkolla on jokin tukiehtopuute, kirjataan ko. lohkon kaikki toimenpiteet excel-laskelmaan, samoin toimenpiteen toteutettu pinta-ala. Laskelmaan kirjataan myös toimenpiteiden määrä, työmäärältään vähäisten toimenpiteiden puutteet sekä mahdollinen kirjanpitopuute. Laskelma tuottaa seuraamusprosentin, joka kirjataan maastotarkistuslistaan sekä uuteen Tukisovellukseen. Mikäli puutteita ei ole, ei laskelmaa tarvitse tehdä. Vanhojen erityisympäristösopimusten seuraamukset määritellään edelleen valtioneuvoston asetuksessa VNa 366/2007 olevien tukien yksikkökohtaisten kustannusten mukaan ja niiden laskemiseksi on Aitan työtilassa oma excel-pohja ’Kustannuslaskelma’. Näiden valvontaohjeet löytyvät Peltovalvontaohjeesta 2014. Esimerkki 23. 3 ha:n luonnonlaidunlohkolle on sopimusehdoissa kirjattu toimenpiteiksi raivausta, niittoa ja laidunnusta sekä työmäärältään vähäisenä toimenpiteenä 4 linnunpöntön asentaminen. Puutteet: Niittoa ei ole toteutettu 1 ha:n alueella eikä linnunpönttöjä ole asennettu. Seuraamuksena varsinaisten toimenpiteiden (niitto) puutteista kertyisi 33,33% jos se esiintyisi koko alalla, mutta se rajoittuu 1 ha:n alalle, joten seuraamuksena tulee 11,11 %. Työmäärältään vähäisten toimenpiteiden seuraamus määritetään tapauskohtaisesti prosenttiskaalan (1-5 %) sisällä, joten linnunpönttöjen asennuspuutteesta tarkastaja arvioi puutteeksi 2 %. Tarkistuslistalle ja uuteen Tukisovellukseen kirjataan 13 %:n puute. Esimerkki 24. Lohkoille on ilmoitettu maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 3 ha:n ja 5 ha:n lohkoilla, toimenpiteinä raivaus, laidunnus, niitto ja vieraslajien poisto. Sopimusala on yhteensä 8 ha, 2 eri lohkoa. Puutteet: Vieraslajien poistoa ei ole toteutettu 3 ha:n lohkolla eikä niittoa ole suoritettu 5 ha:n alalla. Valvonta on a) 15.7. jolloin valvontakäynti joudutaan uusimaan myöhemmin syksyllä, koska vieraslajien poiston ja niiton ehtii vielä suorittaa b) 30.9. jolloin todetaan puutteet vieraslajien poistossa ja niitossa. Seuraamus esimerkissä 24 b): Perinnebiotooppialueella on 4 varsinaista toimenpidettä, joten kunkin toimenpiteen merkitys korvaukseen on 1/4 korvauksen kokonaismäärästä. Vieraslajien poiston puute leikkaa 3 ha:n lohkon korvauksesta 25 %, koska se on puutteena koko alalla. Niiton puute leikkaa 5 ha:n lohkon korvauksesta myös 25 %, koska sekin on puutteena koko kyseisellä alalla. Esimerkki 25. Sopimukselle on ilmoitettu kosteikon hoito, jossa hoitotoimenpiteinä ovat patojen ja uomien kunnossapito ja hoito, reuna-alueiden kasvillisuuden niitto ja kasvijätteen poiskorjuu, lietteen saostus tarvittaessa, saostusaineiden lisäys tarvittaessa ja veden korkeuden tarkkailu. Valvontaseuraamusten kannalta on olennaista arvioida mitkä toimenpiteet ovat olennaisia kosteikon toiminnan kannalta. Tässä esimerkissä voidaan todeta, että padon kunnossapito ja reuna-alueiden kasvillisuuden hoito ovat varsinaisia toimenpiteitä ja muut toimenpiteet (tarvittaessa tehtävät toimenpiteet ja virtaaman tarkkailu) voidaan arvioida työmäärältään vähäisiksi toimenpiteiksi seuraamuksia laskettaessa. Näiden toimenpiteiden seuraamus määritetään tapauskohtaisesti prosenttiskaalan (1-5 %) sisällä. 130 Valvonnassa todetaan, että padon kunnossapidosta ei ole huolehdittu, koska siinä esiintyy ohivuotoa ja vedenpinta on laskenut hieman (noin 20 cm). Myöskään virtaaman tarkkailua ei ole suoritettu ja osin ehkä tästä syystä patokin on päässyt syöpymään reunaltaan. Valvonta-ajankohdalla ei ole tässä tapauksessa merkitystä, koska pato tulee olla jatkuvasti kunnossa kosteikon toimimiseksi asianmukaisella tavalla. Seuraamus määräytyy seuraavasti: padon kunnossapito on yksi kahdesta toimenpiteistä joten korvaukseen tulisi 50 %:n leikkaus. Virtaaman tarkkailusta tarkastaja kirjaa 3 %:n seuraamuksen. Tarkastaja arvioi, että kosteikko toimii kuitenkin lähes normaalisti, joten padon kunnossapidon seuraamusta alennetaan 45 %:iin ja lopulliseksi seuraamukseksi tulee 48 %. Esimerkki 26. Perinnebiotooppisopimuksella on 12 ha:n ala, joka jakaantuu kolmeen lohkoon, (5, 4 ja 3 ha). Sopimukselle on ilmoitettu toimenpiteiksi raivaus, aitaaminen ja laiduntaminen joka lohkolle. Sopimusehtojen mukaan laiduntaminen on aloitettava heinäkuun aikana. Valvonnassa todetaan puutteina 4 ha:n lohkon aitaamispuute (aita osin kaatunut) ja laiduntamispuute (ei lantaa, heinä pitkää). 3 ha:n lohkolla todetaan puutteena laiduntaminen, lohkolla käyskentelee vain 1 kauris. Kirjanpitoa ei löydy koko sopimusalueesta. Valvonta-aika on a) 10.7. jolloin molemmat toimenpiteet ehtii vielä tehdä syksyn aikana, joudutaan tekemään uusintakäynti myöhemmin b) 5.11. jolloin todetaan, että edelleen yllämainitut puutteet 4 ja 3 ha:n lohkoilla Seuraamukset esimerkissä 26 b): 5 ha:n lohkolle kirjataan seuraamuksena kirjanpidon puute, 25 %.n seuraamus. 4 ha:n lohkolle kirjataan aitaamispuute ja laiduntamispuute, joista tulee seuraamuksena yhteensä 2/3 –osaa toimenpiteistä (66,67 %) ja koska nämä ovat koko alalla, tulee lohkon seuraamukseksi tuo 66,67 % sekä kirjanpitopuute 25 %, yhteensä 92 %. Seuraamus ylittää 50 %, joten lohkon korvaus menetetään kokonaan. 3 ha:n lohkon laiduntamispuutteen seuraamuksena kirjataan 33,33 % + kirjanpitopuutteesta 25 %, yhteensä 58 %. Seuraamusprosentin ylittäessä 50 % ei korvausta makseta. Esimerkki 27. Sopimukselle on ilmoitettu arvokas perinnebiotooppi, jolla on toimenpiteinä aitaaminen, laiduntaminen ja vieraslajien torjunta. Sopimusala on yhteensä 7 ha, 2 eri lohkoa. Kaikilla lohkoilla alkuraivaus on tehty jo ennen sopimuksen tekoa. Valvonta on c) 3.8. valvontakäynti joudutaan uusimaan myöhemmin syksyllä, koska aitaamisen ja laiduntamisen ehtii vielä suorittaa d) 30.9. jolloin todetaan puutteita laiduntamisessa 2 ha:n lohkolla ja 5 ha:n lohkolla todetaan jokivarren rinteessä selviä eroosiovaurioita 0,3 ha:n alueella (mitataan gps:llä). Seuraamus esimerkissä 27 b): Perinnebiotooppialueella on 5 ha:n alalla 3 toimenpidettä, joten kunkin toimenpiteen merkitys korvaukseen on 1/3 korvauksen kokonaismäärästä. 2 ha:n alalla on 2 toimenpidettä. 131 Eroosiopuutteet 5 ha:n lohkolla - todetaan, että vaurioita esiintyy rinteessä hajanaisesti noin 0,3 ha:n alueella, lohko on luokiteltavissa ketomaiseksi - tarkastetaan eläinmäärä suhteessa laidunalaan sen selvittämiseksi, onko eroosiovaurioiden syynä liian suuri laiduntavien eläinten määrä - valvonnassa todetaan, että 5 ha:n lohkolla on pidetty ajoittain 10-12 yli 1 v:n ikäistä hiehoa , mikä ylittää keskimääräisen eläintiheyden (ks. taulukko hakulomakkeen 253 sivulta 3) - todetaan, että keskimääräinen eläintiheys ei kuitenkaan ole ylittänyt sallittua määrää koko laidunkauden ajan - tarkastaja kirjaa eroosiovaurion pinta-alan muistiinpanoihinsa ja toteaa laiduntamisen olevan kunnossa 4,7 ha:n alalla, sovellus laskee pinta-alan perusteella seuraamukseksi 6 % ja jakaa sen toimenpiteiden määrällä 3 joten seuraamukseksi tulee 2 % Laiduntamispuute (koko lohko on laiduntamatta) 2 ha:n alueella aiheuttaa 50 %:n seuraamuksen. Korvausta maksetaan 50 %, koska seuraamus ei ole yli 50 %. 27 KANSALLISTEN TUKIEN SEURAAMUKSET Jos lohkolla havaitaan paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden huomioon ottavan viljelytavan rikkomus, hylätään lohkon tuki tukiehtopuutteena187. Jos valvonnnassa lohkolla todetaan samaan tukeen oikeuttavia, mutta matalamman tukitason kasveja kuin mitä hakemuksessa on ilmoitettu, lohkon tukea alennetaan 20 %. 188 Pohjoisten tukien ympäristöehtojen laiminlyönnistä aiheutuu huomautus 0 % tai tukea alentava 1, 3 tai 5 %:n seuraamus. Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä on tahallisesti jättänyt noudattamatta ympäristöehtoja, alennetaan tukea 15–100%. Seuraamus lasketaan pohjoisten tukien kokonaismäärästä.189 Laiminlyönnistä annetaan pääsääntöisesti seuraamus täydentävien ehtojen luvussa esitettyjen asteikkojen ja esimerkkien mukaisesti. Täydentävistä ehdoista poiketen pohjoisten tukien ympäristöehtojen laiminlyönnistä voi antaa myös huomautuksen. Huomautuksen voi antaa, jos laiminlyönti on erityisen lievä. 28 VALVONTATULOKSEN LASKEMINEN 28.1 KASVILAJIRYHMÄT JA TUKITYYPIT Kasvilajiryhmien muodostuminen Jokaisessa tuessa tukitasoltaan erilaisista kasveista muodostetaan omat kasvilajiryhmänsä. Perustuessa ja nuorten viljelijöiden tuissa (EU ja kansallinen) on kussakin vain yksi kasvilajiryhmä. 187 Laki 1559/2001 19 §, MMMa 348/2015 5 § VNa 444/2015 18 § 189 VNa 444/2015 19 § 188 132 Peltokasvipalkkiossa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti: a) Valkuaiskasvit b) Ruis c) Sokerijuurikas d) Tärkkelysperuna e) Avomaanvihannekset Ympäristökorvauksessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti: a) Ravinteiden tasapainoinen käyttö (pelto- ja puutarhakasvit omina ryhminään) b) Lietelannan sijoittaminen peltoon c) Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen d) Valumavesien hallinta a. Säätösalaojat b. Säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys e) Ympäristönhoitonurmet a. Suojavyöhykenurmet (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään) b. Monivuotiset ympäristönurmet c. Luonnonhoitopeltonurmet (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään) f) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys a. 20 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään) b. 40 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään) c. 60 % tilan sitoumusalasta (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään) d. 80 % tilan sitoumusalasta g) Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla (yksi- ja monivuotiset puutarhakasvit omina ryhminään) h) Peltoluonnon monimuotoisuus a. Viherlannoitusnurmet b. Kerääjäkasvit c. Saneerauskasvit d. Monimuotoisuuspellot (kohdentamisalue ja muu alue omina ryhminään) i) Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu a. Menetelmäryhmä 1 b. Menetelmäryhmä 2 j) Erityisympäristötukisopimuksista muodostetaan omat kasvilajiryhmänsä sopimuksittain Luonnonmukaisen tuotannon korvauksessa kasvilajiryhmät muodostuvat seuraavasti: a) Kasvinviljelytila b) Kotieläintila c) Avomaan vihannesten viljelyala Luonnonhaittakorvauksessa tukialueittain AB ja C. ja kotieläinkorotuksessa kasvilajiryhmät muodostuvat Yleisessä hehtaarituessa ja pohjoisessa hehtaarituessa on vain yksi kasvilajiryhmä. Nuorten viljelijöiden tuessa ja sokerijuurikkaan kansallisessa tuessa kasvilajiryhmät muodostuvat tukialueittain C2, C3 ja C4. 133 28.2 KASVILAJIN VAIKUTUS VALVONTATULOKSEEN Kasvilajiryhmittäisessä tarkastelussa kasvilajin muutokset ryhmän sisällä ovat sallittuja, mutta kasvilajiryhmien välillä muutokset eivät ole mahdollisia. Jos valvonnassa kasvulohkolla todetaan eri kasvilajiryhmän kasvi kuin mitä sille on ilmoitettu, kasvulohko hylkäytyy niiden tukien osalta, joissa havaittu kasvi ei ole tukikelpoinen. Valvonnan seurauksena ei voi saada tukea, jota lohkolle ei ole haettu, vaikka lohkolla todettaisiin tukeen oikeuttava kasvi. Poikkeuksena edelliseen on viherryttämistuki, jossa tuen ehtojen noudattaminen lasketaan kasvilajiryhmittäin. Tuen määrä ei riipu kasvilajiryhmästä. Valvonnan eri tilanteissa todettavia kasvikoodeja, niiden muutoksista aiheutuvia seuraamuksia ja muita toimenpiteitä selvennetään ohjeen Valvonnan kasvikoodit -liitteen esimerkeissä. Viimeisen kylvöpäivän jälkeen kylvetyllä tai istutetulla lohkolla ei ole noudatettu täydentävien ehtojen hyvän maatalouskäytännön vaatimuksia eikä kansallisten tukien tuotantotavan edellytyksiä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ne satoa kyseisenä vuonna tuottavat avomaavihannesten alat, joiden myöhäisestä kylvöstä on ilmoitettu kuntaan 31.12. mennessä. Jos valvonnassa todetaan pohjoisessa hehtaarituessa matalamman tukitason kasvia, mitä on ilmoitettu, aiheuttaa se 20 % leikkauksen todetun kasvin tukeen virheellisesti ilmoitetun pinta-alan osalta. Sovellus laskee leikkauksen automaattisesti, kun kasvulohkolle tallennetaan puute ko. kohtaan. Puute todetaan vain silloin, kun koko kasvulohko on ilmoitettu virheellisesti korkeamman tukitason kasviksi. 28.3 SEURAAMUSTEN LASKENTAJÄRJESTYS Maksettavasta tuesta vähennetään ensimmäisenä pinta-alaseuraamukset ja sen jälkeen tukiehtopuutteet. Jos tilalle tulee seuraamus maatalousmaan ilmoittamatta jättämisestä, vähennetään siitä aiheutuva seuraamus näiden jälkeen. Viimeisenä vähennetään täydentävien ehtojen seuraamukset.190 Kansallisissa tuissa tuotantotapaan liittyvät seuraamukset vähennetään ennen pinta-alaan liittyviä seuraamuksia.191 28.4 MAATALOUSMAAN ILMOITTAMISVELVOITE Jos valvonnassa todetaan, että kaikkea maatalousmaata (erillisiä peruslohkoja) ei ole tukihaussa ilmoitettu ja ilmoitetun alan ja todetun alan (= ilmoitettu + niiden lohkojen ala, joita ei ole ilmoitettu) välinen erotus on yli 3 %, leikataan kaikkia EU:n kokonaan ja osittain 190 191 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 6 Laki 1559/200119 § 134 rahoittamia pinta-alatukia enintään 3 prosentilla192. Ilmoittamattomaksi pinta-alaksi lasketaan vain ilmoittamattomat erilliset peruslohkot. Kaikilta ilmoittamattomilta maatalousmaan aloilta (myös alle 0,05 ha aloilta) on kuitenkin tarkastettava täydentävien ehtojen noudattaminen. Seuraamusprosenttia määritettäessä on otettava huomioon ilmoittamatta jättämisen vakavuus. Vähäinen yli 3 %:n ylittävä ala aiheuttaa 1 %:n seuraamuksen. Jos ilmoittamaton ala on pinta-alaltaan merkittävä tai alueella on rikottu täydentäviä ehtoja, tulee käyttää 2-3 % seuraamusta. 28.5 ILMEISEN VIRHEEN JA POIKKEUKSELLISTEN SÄÄOLOJEN HUOMIOIMINEN VALVONNASSA Paikalla tehtävän tarkastuksen tai ristiintarkastusten aikana havaitut ilmeiset virheet on määritelty komission työasiakirjassa agr 49533/2002. Ilmeisestä virheestä ja sen korjaamismahdollisuudesta on ohjeistettu enemmän Maaseutuviraston antamassa hallinnollisessa ohjeessa193. Jos valvonnassa havaitaan ilmeinen virhe, täytyy asiasta ilmoittaa kuntaan. Poikkeukselliset sääolot voivat vaikeuttaa viljelytoimien suorittamista. Jatkuvien sateiden tai tulvien takia voi esimerkiksi sadonkorjuu- tai niittotoimenpiteiden suorittaminen estyä. Valvonnassa hoitotoimenpiteiden laiminlyönnistä ei aiheudu seuraamusta, jos asianmukainen ilmoitus (lomake 145 tai 118 tai vapaamuotoinen ilmoitus) on jätetty ja alueella on tosiasiallisesti ollut poikkeukselliset sääolot. 28.6 TUEN TAKAISINPERINTÄ JA SEURAAMUKSET AIEMMILLE VUOSILLE Tänä vuonna takautuvat seuraamukset koskevat ainoastaan pinta-aloja. Jos valvontavuonna todettu pinta-alavirhe on ollut olemassa samanlaisena aiempinakin vuosina, perusteettomasti maksetut tuet peritään takaisin korkeintaan neljältä edeltävältä vuodelta, ts. vuonna 2015 voidaan takaisinperintää tehdä vuoteen 2011 asti 194. Mikäli valvontaa täytyy laajentaa, tila viedään oman otannan valvonta-ajoille tarvittaville edellisille vuosille (ajot 6020, 6021, 6022, 6023) tukityypeille 1170, 1181, 1420, 1540, 1545, 2040, 2042, 2044, 2045, 2046, 2047, 2048, 2049, 2050 ja 2350 sekä kansallisten tukien osalta tukityypeille 1620, 1625, 1630, 1780, 1741, 1750 ja 1770. Muun muassa tilan valvontatiedot edellisten vuosien osalta on selvitettävä ennen ajolle vientiä. Tukisovellukseen täytyy tallentaa tieto siitä, että valvonta laajennetaan edeltäviin vuosiin. Tällöin ei tarvitse täyttää valvontapöytäkirjan tarkistuslistausta edeltäviltä vuosilta. 192 Asetus (EU) N:o 640/2014 artikla 16 Viljelijätukihakemusten ja eräiden ELY-keskuksiin toimitettavien tukihakemusten käsittelyn hallinnolliset ohjeet (Dnro 591/55/2013) 194 Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 artikla 3 193 135 Edeltäviltä vuosilta tulostetaan ja lähetetään kasvulohkokohtaiset tulokset 1B ja valvonnan tulos 1D. Takautuvien pinta-ala seuraamusten arviointi Vaikka lähtökohta on se, että pinta-alavirhe on ollut olemassa jo aiempina vuosina, tulee viranomaisella kuitenkin olla selkeät perusteet ja näyttö asiasta. Näyttönä edellisvuosien osalta voidaan pitää sitä, jos lohkolla kasvaa metsää tai usean vuoden ikäistä vesakkoa. Myös maatalousmaan poistumisen muuhun käyttöön (esim. tonttimaa tai tiealue) voidaan katsoa olevan selkeä näyttö. Peruslohkon alaan digitoidut, lohkon sisällä olevat viljelemättömät saarekkeet ovat myös selkeitä takautuvuuden aiheuttajia. Takaisinperinnän ei aina tarvitse tapahtua 4 vuotta taaksepäin, vaan se voidaan ulottaa koskemaan edeltäviä 1–4 vuotta tilanteen ja näytön mukaan. Karttatarkastelua voidaan tarvittaessa käyttää apuna arvioitaessa valvonnan laajentamista aiempiin vuosiin. Kun näyttö on selkeä maastohavaintojen perusteella, karttatarkastelua ei tarvitse tehdä. Jos maastossa voidaan esimerkiksi todeta, että tukikelpoiseksi ilmoitettu ala on ollut viljelemätöntä aiemmat 4 vuotta, tuki on perittävä takaisin 4 vuodelta riippumatta siitä, miltä ilmakuva näyttää. Jos maastohavaintojen perusteella näyttö ei ole selkeä, voidaan tarkastella aiempia ilmakuvia. Jos uusin ilmakuva on otettu alle 4 vuotta sitten, takautuva seuraamus voidaan rajata ilmakuvan ottovuoteen, mikäli virhe ei näy aiemmalla ilmakuvalla. Takaisinperintää aiempiin vuosiin ei tehdä, jos peruslohko on ollut valvonnassa edeltävinä vuosina ja viljelijä on käyttänyt valvonnan jälkeen valvonnassa mitattua pinta-alaa eikä lohkolla ole tapahtunut muutoksia. Takaisinperintä voidaan tehdä, jos viljelijä ei ole käyttänyt valvonnassa mitattua peruslohkon pinta-alaa tai lohkolla on tapahtunut pintaalaan vaikuttavia muutoksia edellisen valvonnan jälkeen. Takaisinperintä ulotetaan vain niihin vuosiin kuin lohkot ovat olleet tuenhakijan hallinnassa. Pinta-alavirheissä takaisinperintä voidaan katkaista aiempaan valvontaan siinä tapauksessa, että kyseisen lohkon pinta-ala on valvottu edeltävinä vuosina joko peltovalvonnassa tai pinta-alaristiintarkastuksessa. Jos edellinen valvonta on kohdistunut muuhun kuin kyseisen lohkon pinta-alaan, se ei katkaise takaisinperintää. Esimerkiksi tukiehtoihin kohdistunut ristiintarkastusvalvonta, talviaikainen asiakirjavalvonta tai eläintiheyteen kohdistuva ristiintarkastusvalvonta ei katkaise pinta-alavirheestä aiheutuvaa takaisinperintää. Esimerkki 28: A) Lohkolle on perustettu tie, jota ei näy 2 vuotta vanhalta ilmakuvalta, eikä ole näyttöä tien olemassa olosta edelliseltä vuodelta. Valvontaa ei ole tarvetta laajentaa. B) Lohkolle on perustettu tie, joka näkyy 3 vuotta sitten otetulta, mutta ei vanhemmalta ilmakuvalta. Muuta näyttöä asiasta ei ole, joten valvonta laajennetaan ainoastaan kolmeen edeltävään vuoteen. 136 C) Koko lohko on ilmoitettu lhp-nurmena ja siellä kasvaa jonkin verran kuusentaimia ja suurempia koivuja. Uusin ilmakuva on otettu 3 vuotta sitten ja siinä lohko näyttää pellolta. Maastossa voidaan taimien vuosikasvainten perusteella kuitenkin todeta, että pelto on ollut viljelemättömänä pidempään. Lohko todetaan viljelemättömäksi ja takautuvuus viedään 4 vuotta taaksepäin. D) Luonnonlaidunlohkolla on saarekkeita, joissa on puustoa liian tiheässä. Näyttö virheestä on selkeä ja tuki täytyy periä takaisin 4 vuodelta. E) Nurmilohkon yhteydessä on hevosten jaloittelutarha. Tarha näkyy jo vuonna 2008 otetulla ilmakuvalla, joten näyttö on olemassa ja valvonta on laajennettava 4 aiemmalle vuodelle. F) Lohkon reunaa varjostaa vahva metsä, eikä lohkon rajaa ole voinut nähdä aiemmalta ilmakuvalta. Uudella ilmakuvalla metsän varjostumaa ei ole ja kuvalta voidaan nähdä, että lohkon reuna on määritetty väärään kohtaan. Tällöin valvonta voidaan rajata taannehtivasti uuden ilmakuvan ottovuoteen. G) Lohkolla on todettu pientä rajavirhettä, mutta lohkon muoto ei juuri muutu. Virhe on sellainen, että valvontaa ei ole tarpeen laajentaa aiemmille vuosille. H) Lohkon rajaus on muuten oikein, mutta lohkolle työntyy niemeke, jota ei ole rajattu pois alasta. Virhe erottuu valvontakartalta. Valvonta täytyy laajentaa aiemmille vuosille. I) Lohkon pinta-alassa on ollut mukana vanha pihapiiri ja pihatie. Alat ovat heinittyneitä, eivätkä selkeästi erotu ilmakuvalta. Maastossa on kuitenkin havaittavissa, että ne eivät ole olleetkaan maatalouskäytössä. Valvonta täytyy laajentaa 4 aiemmalle vuodelle. Takautuvien pinta-alaseuraamusten käsittely Takautuvuuden tarve tarkastellaan Tukisovelluksessa siinä vaiheessa, kun perus- ja kasvulohkojen rajoja tallennetaan. Jokaisen peruslohkon osalta otetaan kantaa siihen, onko siinä sellaista virhettä, joka aiheuttaa takautuvan seuraamuksen. Tieto on tallennettavissa aina, vaikka peruslohkomuutoksia ei tulisikaan. Jos peruslohkolla ei takautuvaa virhettä ole, valitaan kohta Ei, mutta jos takautuvaa virhettä on, valitaan Kyllä ja tallennetaan takautuva pinta-ala hehtaareina. 137 Sovellus laskee Yhteenveto-välilehdellä yhteen pinta-alan, joka on merkitty takautuvaksi. Jos yhteenlaskettu ala ylittää annetut raja-arvot, tulee takautuva seuraamus. Samassa kohdassa näkyy myös pinta-ala, jolle on tallennettu ilmoittamaton viljelemätön kasvikoodi. Takautuvuuden raja-arvot ovat: - AB-alueella 0,46 ha - C-alueella 0,41 ha Takautuvat seuraamukset täytyy määrätä seuraavissa tilanteissa, vaikka edellä mainittu raja ei ylittyisikään: - tilalla on pinta-alavirhettä perustuessa yli 3 % tai yli 2 ha - valvonnassa todettu ilmoittamaton viljelemätön kasvulohko Poikkeuksena tähän kuitenkin on, että jos tilan takautuva pinta-alavirhe viljelemättömät alueet ja takautuvasti vietävät digitointivirheet huomioon ottaen on korkeintaan 0,1 ha, ei tilaa tarvitse viedä takautuvien seuraamusten valvonta-ajolle. Digitoinnin reunarajavirheet voidaan tehdä rajakorjauksena. Samoin kaikki saarekkeet ja muut alat, jotka eivät koskaan ole olleetkaan peltoa, voidaan piirtää lohkolle reikänä tai rajakorjauksena. Viljelemätöntä kasvulohkoa ei näissä tapauksissa tarvitse tallentaa, mutta poistuva ala on laskettava takautuvasti perittävään pinta-alaan mukaan. Viljelemätön kasvulohko tallennetaan vain silloin, kun lohko tai lohkon osa on poistunut maatalouskäytöstä. Jos valvonnassa todetaan rajavirhettä kahden vierekkäisen, viljelyssä olevan lohkon välillä, ei takautuvuutta tule. Sillä ei ole merkitystä, onko kysymyksessä saman vai jonkun toisen viljelijän lohko. Takautuvat seuraamukset tallennetaan vanhassa Tukisovelluksessa. Takautuvien seuraamusten tukiehtoseuraamuksia) vieminen ajolle (koskee myös takautuvia Vuosille 2014–2011 laajennettava valvonta tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Valvontalista -näytöllä on uudet kentät Tilatunnus ja Määräytymisvuosi. Määräytymisvuosi – kenttään laitetaan valvontavuosi ja painetaan Hae, jolloin näytölle tulevat kyseiseltä vuodelta määräytyvät takautuvat valvonta-ajot. Valvottavan tilan lisääminen aloitetaan valitsemalla jokin ajoista aktiiviseksi ja painamalla Tee valvottava -painiketta. Avautuvaan ikkunaan käsittelijä syöttää tilatunnuksen. Seuraavaksi avautuvalla Tee valvottava -näytöllä poistetaan rastit niiltä hakemuksilta, joita ei tarvitse lisätä kyseiselle valvonta-ajolle ja painaa lopuksi Talleta -painiketta. Tällä näytöllä näkyvät ne tukityypit, joita tila on hakenut valvontavuonna. 138 Sama toistetaan jokaisen valvonta-ajon kohdalla, joille tila täytyy viedä. Kun hakemukset on lisätty valvonta-ajoille, siirrytään tallentamaan takautuvia valvontoja koskevia tietoja Takautuvat valvonnat -näytölle Takautuvat valv. -painikkeella. Painike on aktiivinen, jos hakuehdoissa on annettu tilatunnus ja valittuna on jokin käsittelyvuoden ajoista. Tai valittuna on jokin takautuvista valvonta-ajoista, jonka määräytymisvuosi on käsittelyvuosi. Takautuvat valvonnat -näytöllä näytetään valitun maatilan käsittelyvuoden peltovalvontaajot sekä ne takautuvat ajot, joiden käsittelyvuosi vastaa määräysvuotta. Valvontakerran tiedot täytyy tallentaa kerran yhdelle takautuvalle ajolle ja kaikkiin muihin ne voi kopioida. Lohkotietojen tallentaminen takautuville vuosille Esimerkki 29: Takautuvan pinta-alavirheen pinta-alojen tallennus A) Tila on A-tukialueella. Lohkon alaksi on ilmoitettu 1,85 ha kaikkina vuosina 2011–2015. Kasvina on ollut aina kauraa. Valvonnassa mitataan lohkon alaksi 1,30 ha. Pinta-alavirhe on kokonaisuudessaan 0,55 ha, joka todetaan sellaiseksi virheeksi, että tuki on perittävä takaisin aiemmiltakin vuosilta. Valvontavuoden alaksi tallennetaan kasvulohkolle A1 (kaura) 1,30 ha ja kasvulohkolle A2 (viljelemätön) 0,55 ha. Vuosille 2011–2014 tallennetaan kasvulohkolle A1(kaura) 1,30 ha ja kasvulohkoksi A2 (viljelemätön) 0,55 ha. B) Lohkon pinta-alaksi on ilmoitettu 1,50 ha vuosina 2011–2015 ja kasvina on ollut aina monivuotinen laidunnurmi. Lohkolla on 0,20 ha sellaista digitointivirhettä, joka täytyy periä takautuvasti takaisin uusimman ilmakuvan ottovuoteen 2013 saakka. Aiemmalla ilmakuvalla virhettä ei ole. Valvontavuodelle tehdään rajakorjaus. Viljelemätöntä kasvulohkoa ei ole tarpeen tehdä, koska kysymyksessä on digitointivirhe. 139 Aiemmille vuosille tallennetaan valvontavuonna mitattu pinta-ala. Vuosille 2014 ja 2013 tallennetaan kyseiselle lohkolle 1,30 ha laidunnurmea. C) Lohkon pinta-alaksi on ilmoitettu 2,00 ha vuosina 2011–2014. Valvonnassa todetaan digitointivirhettä 0,10 ha sekä keskellä lohkoa oleva 0,05 ha:n kalliosaareke. Digitointivirhe on sellaista, jonka aiemmasta olemassaolosta ei ole näyttöä, joten sen osalta valvontaa ei ole tarpeen laajentaa. Sen sijaan saareke on ollut aina, joten 0,05 ha:n osalta valvonta on laajennettava. Viljelijälle lähetettävälle valvontapöytäkirjalle pitää merkitä perusteet ja näyttö aikaisempien vuosien pinta-alavirheestä. Pinta-alojen suhteuttaminen edellisille vuosille Jos lohkolle on ilmoitettu useampi saman tukitason kasvulohko, kasvulohkojen pinta-alat ja kehämitat voidaan suhteuttaa. Mikäli lohkolle on ilmoitettu tilapäisesti viljelemätöntä alaa, todettua pinta-alaa ei muodosteta suhteuttamalla. Eri tukitasojen kasvulohkoja ei oteta takaisinperinnän piiriin, ellei kasvulohkoja kyetä paikantamaan. Tarkasteluun otetaan vain EU:n kokonaan tai osittain rahoittamat tuet. Eri tukitaso voi muodostua siten lähinnä ympäristökorvauksessa kasvilajiryhmien välille. Esimerkki 30: A) Lohkolle on ilmoitettu kauraa 1 ha ja nurmea 1,5 ha. Lohkon todettu pinta-ala on yhteensä 2,0 ha. Pinta-alat määritetään suhteuttamalla todettu ilmoitettuun: kaura 1 / 2,5 * 2 = 0,8 ha nurmi 1,5 / 2,5 * 2 = 1,2 ha Vastaavasti suhteessa. kehämitat voidaan suhteuttaa ilmoitettujen pinta-alojen B) Lohkolle on ilmoitettu kauraa 1 ha, nurmea 1,5 ha ja tilapäisesti viljelemätöntä 0,5 ha. Lohkon todettu pinta-ala yhteensä 2,5 ha. Pinta-alat määritetään tukikelpoisten alojen osalta suhteuttamalla. Tilapäisesti viljelemättömän alan todettu ala on 0,5 ha: tilapäisesti viljelemätön ala 0,5 ha kaura 1/2,5 * 2 = 0,8 ha nurmi 1,5 / 2,5 * 2 = 1,2 ha Vastaavasti suhteessa. kehämitat voidaan suhteuttaa ilmoitettujen pinta-alojen Tilan laskettaminen Jokainen vuosi lasketetaan erikseen. Kunkin takautuvan valvontavuoden toleranssin määrittämisessä käytetään kyseisen vuoden sähköisen mittauksen toleranssia. Eri vuosien 140 valvontatulokset voivat vaihdella (sanktio/leikkaus/kunnossa) kasvulohkoista ja haetusta alasta johtuen. mm. eri vuosien Luonnonhoitopellot-kasvilajiryhmään voi aiheutua leikkaus tai sanktio, vaikka virhe ei koske luonnonhoitopeltojen alaa, koska sen enimmäisala pienenee peltoalan vähenemisen vuoksi. Aiheetta maksetut kansalliset tuet (tukityypit 1620, 1625, 1630, 1741, 1750, 1770, 1780) peritään myös takaisin, mutta niihin ei uloteta sanktiota. Sanktiota ei aiheudu aikaisempiin vuosiin, jos käytetään kansallisissa tuissa valvontatulosta 1. 141 Liitteet Säädösluettelo Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (Asetus (EU) N:o 1306/2013) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (Asetus (EU) N:o 1305/2013) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (Asetus (EU) N:o 1307/2013) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta (Asetus (EU) N:o 640/2014) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta (Asetus (EU) N:o 809/2014) Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/2013 muutoksineen (Laki 192/2013) Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 muutoksineen (Laki 1559/2001) Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista 1360/2014 muutoksineen (Laki 1360/2014) Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013 muutoksineen (Laki 193/2013) Laki maaseutuelinkeinoasioiden muutoksenhaku-uudistuksen voimaanpanosta 75/2014 muutoksineen (Laki 75/2014) Julkisuuslaki 621/1999 muutoksineen (Laki 621/1999) Maanvuokralaki 258/1966 muutoksineen (Laki 258/1966) Vesilaki 587/2011 muutoksineen (Laki 587/2011) Kasvinsuojeluainelaki 1563/2011 (Laki 1563/2011) Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten EU-rahoitteisten tukien valvonnasta 712/2015 (VNa 712/2015) Valtioneuvoston asetus EU-rahoitteisten eläintukien valvonnasta 502/2015 (VNa 502/2015) Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta 7/2015 (VNa 7/2015) 142 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta 444/2015 (VNa 444/2015) Valtioneuvoston asetus ohjelmakauden 2000–2006 luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen sekä ohjelmakauden 1995–1999 erityisympäristötukisopimusten valvonnasta (400/2009) muutoksineen, (VNa 400/2009) Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (VNa 4/2015) Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta 121/2015 (VNa 121/2015) Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen ja eräiden sopimusten valvonnasta 713/2015 (VNa 713/2015) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 (VNa 1250/2014) Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta 234/2015 (VNa 234/2015) Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta 235/2015, muutoksineen (VNa 235/2015,) Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta 236/2015 (VNa 236/2015) Valtioneuvoston asetus luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta 237/2015 (VNa 237/2015) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä- nauta, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta 137/2015 (VNa 137/2015) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta 23/2015 (VNa 23/2015) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta pohjoisesta tuesta 44/2015 (VNa 44/2015) Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta 760/95 (VNp 760/95) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta 117/2015 (MMMa 117/2015) Maa- ja metsätalousministeriön asetus perus- ja kasvulohkoista ja niiden ulko- ja sisärajoja koskevista tuen myöntämisen edellytyksistä 344/2015 (MMMa 344/2015) Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta 327/2015 (MMMa 327/2015) Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2015 348/2015 (MMMa 348/2015) Maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje Nro 84/99 (MMMyk 84/99) Ahvenanmaan maakuntahallituksen päätös 79/2000 (AMHp 79/2000) 143 VALVONNAN KASVIKOODIT Ilmoitettu Todettu tilanne Nurmi Nurmi, josta sato korjaamatta 1 Todettu tukikasvi Todettu monipuolistamisen kasvi Seuraamukset ja muut toimenpiteet Nurmi Ei seuraamuksia. Nurmi Nurmi Vanhaa luonnonheinää Nurmi Nurmi Lohkolla muutaman vuoden ikäisiä (alle 2 m) pensaita siellä täällä, mutta lohko on otettavissa viljelyyn tavanomaisin maataloustoimin. Nurmi Nurmi (PN) Vanhaa luonnonheinää Nurmi Nurmi Täydentävien ehtojen seuraamus (ehto 1.2) 2 3 4 5 6 Nurmi (PN), mk-laji pelto Nurmi (PN), mk-laji luonnonlaid un ja niitty Nurmi, jossa yli 2 m korkuista puustoa sallittu määrä Nurmi, jossa 40 % pinta-alasta lehtipensaita hajanaisesti Nurmi Nurmi Nurmi Ei peltoalaa monipuolistamiseen ei tarvitse ottaa kantaa Ei peltoalaa monipuolistamiseen ei tarvitse ottaa kantaa Ei peltoalaa monipuolistamiseen ei tarvitse ottaa kantaa Tuet hylätään Maatalousmaan säilyttäminen avoimenaehdon kautta tältä vuodelta. Täydentävien ehtojen seuraamus (ehto 1.3) Takautuvat seuraamukset tarvittaville vuosille kaikkiin tukiin näytön mukaan. Ei seuraamuksia eikä takautuvia seuraamuksia. Kylvön varmistamiseksi on tehtävä uusintakäynti. Jos lohkoa ei ole kylvetty syksyyn mennessä, määrätään täydentävien ehtojen seuraamus ehdon 1.3 kautta. Kansalliset tuet (C-alue) hylätään tukiehtopuutteen kautta. Ei seuraamuksia. Laskenta hylkää tarvittaessa YMK:n toimenpiteet. Kauralle kaikki tuet, TPV:lle ei mitään tukia, ei täydentävien ehtojen seuraamuksia Kylvön varmistamiseksi on tehtävä uusintakäynti. Täydentävien ehtojen seuraamus kylvön myöhästymisestä. Nurmi (PN) Lohkoa ei ole kylvetty Nurmi Ei peltoalaa monipuolistamiseen ei tarvitse ottaa kantaa Kaura Nurmipeitteinen, hoidettu alue Nurmi Nurmi Kaura Kaura ja kylvämätön lohkon osa (mulloksella), jota ei kylvetä tänä vuonna. Kaura ja tilapäisesti viljelemätön Kaura ja tilapäisesti viljelemätön Ohra Lohkoa ei ole kylvetty 30.6. Lohko aiotaan kylvää. Ohra Ohra Kaura Kaura ja säilörehupaaleja lohkon reunassa Kaura ja Tilapäisesti viljelemätön Kaura ja Tilapäisesti viljelemätön Kaura saa kaikki haetut tuet ja TPV ei saa mitään tukia. Avokesanto Täydentävien ehtojen mukainen seuraamus jos ei ole perustetta avokesannolle. Kansalliset tuet hylkäytyy kasvikoodilla. 7 8 9 10 11 Viherkesanto Koko lohko on nurmipeitteetön Avokesanto 12 144 Kasvikoodi hylkää YMK:n ja kansalliset. LHK maksetaan, jos 25 % raja ei ylity. Jos rikkakasveja on paljon, aiheutuu täydentävien ehtojen seuraamus. Kansalliset tuet hylkäytyy kasvikoodilla. YMK:n hylkäys, eri kasvilajiryhmä. Täyd. ehtojen seuraamus, jos ei perustetta pitää avokesantona. Kansalliset tuet hylkäytyy kasvikoodilla. YMK:n hylkäys, eri kasvilajiryhmä. Täyd. ehtojen seuraamus, jos ei perustetta pitää avokesantona. Kansalliset tuet hylkäytyy kasvikoodilla. Nurmipeitteinen, hoitamaton alue Viherkesanto Viherkesanto Kaura Koko lohko kylvämätön (mulloksella) Avokesanto Avokesanto LHP nurmi Koko lohko nurmipeitteetön Avokesanto Avokesanto Suojavyöhyke Lohko ei ole vesistön eikä valtaojan varrella Suojavyöhyk e Suojavyöhyke Tukiehtopuutteella hylätään suojavyöhykkeen tuki. Suojavyöhyke Vehnä Vehnä Vehnä YMK:n hylkäys, eri kasvilajiryhmä. Kaura 13 14 15 16 17 Suojavyöhyke Koko lohko nurmipeitteetön Avokesanto Avokesanto YMK:n hylkäys, eri kasvilajiryhmä. Täyd. ehtojen seuraamus, jos ei perustetta pitää avokesantona. Kansalliset tuet hylkäytyy kasvikoodilla. Herne (EFA) Herne, jossa tukikasvina hiukan kauraa Herne Herne EFA-ala hylätään tukiehtopuutteella 18 19 Luonnonlaidun ja niitty (pysyvä laidun) Alueelle on rakennettu talo tänä vuonna Viljelemätön Viljelemätön Luonnonlaidun ja niitty (pysyvä laidun) Alueelle on kylvetty ruista tänä vuonna Ruis Ruis 20 21 145 Jos ei ole hyväksyttävää syytä tai ennakkolupaa, tulee täydentävien ehtojen seuraamus. Perustuki, viherryttämistuki ja nuoren viljelijän tuki hylkäytyy kasvikoodilla viljelemätön. Lisäksi tilan tulee ennallistaa vastaava ala pysyväksi laitumeksi. Jos ei ole hyväksyttävää syytä tai ennakkolupaa pysyvän laitumen ottamiseen muuhun käyttöön, tulee täydentävien ehtojen seuraamus. Lisäksi tilan tulee ennallistaa vastaava ala pysyväksi laitumeksi. - Kaikki muut tuet paitsi sopimuksen tuki hylkäytyy kasvikoodin perusteella. Kuntaan ilmoitettava, että maankäyttölaji täytyy vaihtaa metsämaaksi. Osa lohkosta liian puustoista. Hyväksyttävä lle alalle luonnonlaidu n ja niitty, hylättävälle alalle viljelemätön - Perustuki, viherryttämistuki , nuoren viljelijän tuki ja LHK maksetaan uudelle korjatulle lohkon alalle. Nurmi, jota lannoitettu LHP nurmi Nurmi Tukiehtopuutteella hylätään LHP-toimenpiteen tuki. Monimuotoisuu spelto riista Nurmi, jota lannoitettu Monimuotois uuspelto, riista Monimuotoisuu spelto, riista Monimuotoisuuspelto, riista, joka päätetty ennen 31.8. Valvonta tehdään 28.8. Monimuotois uuspelto, riista Liian puustoinen pysyvä nurmi, mutta lohko on oikeutettu sopimuksen tukeen. Ympäristöso pimusala, metsämaa Luonnonlaidun ja niitty (PN) LHP nurmi Ympäristösopi musala, pysyvä nurmi 22 23 24 25 27 Perustettu nurmi, jolle Viherlannoitusn Viherlannoitu ei ole kylvetty riittävästi urmi snurmi typensitojakasveja Tukiehtopuutteella hylätään peltoluonnon Monimuotoisuuspelto, riista monimuotoisuustoimenpiteen tuki. Jos kasvit tunnistettavissa Tukiehtopuutteella hylätään kasvinjäänteistä, voidaan peltoluonnon todeta ilmoitettu kasvi. Jos monimuotoisuusei, todetaan avokesanto. toimenpiteen tuki. Viherlannoitusnurmi Toimenpiteen tuen hylkäys tukiehtopuutteella. Viherlannoitusnurmi Täydentävien ehtojen seuraamus viljelytavan puutteista. 28 Viherlannoitusn urmi 29 Lohkolla hyvin runsaasti rikkakasvustoa, mutta perustettu ehtojen mukaan Viherlannoitu snurmi 146
![Pysyvä nurmi [pdf, 347 kt]](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003657684_1-4ac5c7dfcf5ee4857c8c01753b7bdd8b-250x500.png)
© Copyright 2024