(lupa-asiakirja), Kiviaineksen murskaus, Destia Oy
1 INARIN KUNTA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto Piiskuntie 2 99800 IVALO Puh. 040 188 7111 9.6.2015 § 2 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2015 Diaarinro 83/11.01.00.01.00/2015 Ympäristölupa kiviaineksen murskaukseen, Destia Oy 1 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kiviaineksen murskausta, päällysteen valmistusta sekä pilaantumattoman maa-aineksen, puretun päällysteen sekä betoni- ja tiilijätteen välivarastointia ja hyötykäyttöä. Kyseessä on uusi toiminta. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 § mukaisesta hakemuksesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 2 LUVAN HAKIJA Destia Oy Heidehofintie 2, 01300 Vantaa Y-tunnus 2163026-3 Hakijan yhteyshenkilö Jenni Koitila, p. 040 555 9652. 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Inarin kunta, Kaamasen kylä, Kivijärven sora- ja hiekka-alue Alue on maa-ainesten ottopaikka, jolle sijoitetaan siirrettävä kivenmurskaamo. Alueella tuotetaan vuosittain keskimäärin 30 000 tonnia mursketta, 20 000 tonnia päällystemassaa sekä käsitellään korkeintaan 5 000 tonnia päällysteen kappaleita ja päällystemursketta. Toiminta sijoittuu hakijan omistamille kiinteistöille 148-404-40-1 ja 148-404-40-3 sekä valtion metsämaalle 148-893-12-1. Alue sijoittuu Kaamasen kylän länsipuolelle noin 1 km Toivoniementieltä länteen. Toiminta sijoittuu pohjavesialueelle, joka on luvan vireille tulon hetkellä III-luokan pohjavesialue (muu pohjavesialue). Lapin ELY-keskuksen mukaan alue tullaan siirtämään luokkaan II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) vuoden 2015 aikana. Laitoksen koordinaatit, YKJ: 3506875 (E), 7670837 (N) 4 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 10.2.2015 Jenni Koitilan allekirjoittamalla hakemuksella. Hakemusta on muutettu 10.4.2015 alkuperäiseen hakemuksen verrattuna siten, että asfalttiasema ja siihen liittyvät toiminnot sekä jätemateriaalin hyötykäyttö alueella on jätetty pois ja lupaa haetaan vain murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella. 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, tarvitsee ympäristöluvan (Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 27§, Liite 1, taulukko 2, kohta 7 e). Asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Vna 713/2014, 2 §, 1 mom. kohta 6 b). 2 Asfalttiaseman toimintaan on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle (YSL 28 §). Asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Vna 713/2014, 2 §, kohta 13). Jätelain soveltamisalaan kuuluvaan jätteiden ammattimaiseen tai laitosmaiseen käsittelyyn tarvitaan ympäristölupa (YSL 527/2014, 27§, Liite 1, taulukko 2, kohta 13 f). Asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, kun kyseessä on pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle ja käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa (Vna 713/2014, 2 §, kohta 12 b). Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. 6 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Alueella on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava (Vn 27.12.2007), jossa alue on merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouteen ja porohoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Inarin kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt 24.4.2009, 504 § Destia Oy:lle maa-ainesten ottoluvan kiinteistöille 148-404-40-1, 148-404-40-3 ja 148-893-12-1. Lupa on voimassa 10 vuotta. Kokonaisottomäärä on 60 000 m3 ja ottoalueen pinta-ala on 59 500 m2. Lupakauden aikana alueelta ei ole otettu maa-aineksia. Maa-ainesluvassa on muun muassa seuraavat määräykset: Ennen työn aloittamista on pidettävä alkukatselmus. Tällöin seuraavat toimenpiteet on oltava tehtynä: o Maa-ainesten ottoalue merkittynä näkyvin paaluin maastoon. Alueelle on oltava asennettuna vähintään yksi pohjaveden havaintoputki, josta korkeustiedot oltava mitattuna ja ensimmäiset havaintotiedot oltava kirjattuina. Maa-ainesten ottamisen aloituskohtiin on oltava merkittynä hyväksytty ottotaso. Maa-ainesta otettaessa tulee ylimmän luontaisen pohjavedenpinnan päälle jättää suojaavaa maakerrosta vähintään 3,0 metriä. Ottotasoa tulee tarvittaessa nostaa mikäli pohjavesihavainnot antavat siihen aihetta. Ottajalla tulee olla aina tiedossa hyväksytty ottotaso, joka on merkittävät alueelle selvin korkeusmerkinnöin. Pohjaveden pinnan tason seuraamiseksi tulee ottoalueella tai sen läheisyydessä olla vähintään yksi havaintoputki. Havaintoputken tulee ulottua ainakin neljä metriä alimman ottotason alapuolelle. Pohjavesipinnan tasoa tulee seurata alueella olevasta havaintoputkesta ylimmän pohjavesipinnan havaitsemiseksi kerran vuodessa. Havaintoputken tekniset tiedot tulee toimittaa ennen oton aloittamista ja jatkossa vuosittain kunnan valvontaviranomaiselle samalla kun ilmoitetaan tiedot maa-ainesten ottomääräistä ja laadusta. Öljytuotteiden käyttöön alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota. Öljyä ja muuta pohjavesille haitallista ainetta sisältävät säiliöt tulee sijoittaa suojakaukaloon ja tankkauspaikka suojata hyvin esim. öljynkestävällä geokalvolla. Vahingon sattuessa on siitä ilmoitettava ao. viranomaisille. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen luiskaukset tulee tehdä mahdollisimman loiviksi, vähintään kaltevuuteen 1:3. Ottamisalueella ei saa tarpeettomasti olla jyrkkiä luis- 3 kaamattomia rintuuksia. Alue on tasoitettava ja siistittävä ottamistyön edistymisen mukaan. Alue on ottamistyön päätyttyä siistittävä ja saatettava puustoistutuksin muuhun ympäristöön sopeutuvaksi. Alueen tasauksessa ja muotoilussa tulee käyttää ainoastaan puhdasta maa-ainesta. Humuspitoisen maan käyttö on sallittua ainoastaan ohuena pintakerroksena alueen verhoiluun. Alueelle ei saa haudata jätettä, risuja, kantoja eikä pintamaita. Ennen luvan voimassaoloajan päättymistä on maa-ainesten oton jälkitoimenpiteet kaikilta osin saatettava loppuun. Mikäli kaivannaisjätteitä ei hyödynnetä kolmen vuoden kuluessa niiden irrottamisesta, on luvanhaltijan esitettävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma rakennustarkastajan hyväksyttäväksi. 7 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu käytössä olevalle maa-ainesten ottopaikalle, josta otetaan hiekkaa ja soraa sekä varastoidaan murskeita. Alue sijaitsee Tuuruharju-nimisen harjun keskiosassa. Ottoalueelta on poistettu puusto. Ympäristö on metsäistä kangasmaastoa. Alue ei ole luonnontilainen. Lähin asutus (loma-asutus) sijaitsee alueen eteläpuolella n. 550 metriä toiminta-alueen kiinteistörajasta, ja alueen kaakkoispuolella noin 660 metrin päässä ja alueen itäpuolella noin 750 metrin päässä on useampi loma ja asuinrakennus. Alueella maanpinnan korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen keskiosassa tasossa noin +182,0 ja maanpinta laskee tasoon noin +164 (metriä merenpinnan yläpuolella). Hakemuksen mukaan alueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä sieltä ole löydetty uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Alue sijaitsee Tuuruharju A:n pohjavesialueella, joka on luokitukseltaan (tilanne 27.1.2015) muu pohjavesialue (luokka III). Lapin ELY-keskukselta hakemukseen saadun lausunnon mukaan pohjavesialueen luokitusta tullaan muuttamaan luokkaan II vuoden 2015 aikana. Hakemuksen mukaan alueen länsipuolella sijaitsevassa pohjavesiputken tarkkailuputkessa on havaittu pohjavesipinta tasossa +158.00–158.36 (N60). Pohjaveden laatutietoja ei ole esitetty hakemuksessa. Pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen. Suunnitellun murskauspaikan tuntumassa on useita pienvesistöjä, joista lähimmät sijaitsevat noin 200 metriä lounaaseen suunnitellusta murskauspaikasta. 8 LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan muutetun ympäristölupahakemuksen (27.4.2015) mukaan kiviaineksen murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella. Alkuperäisessä lupahakemuksessa (10.2.2015) haettiin lisäksi lupaa päällysteen valmistukseen asfalttiasemalla sekä pilaantumattoman maa-aineksen, puretun päällysteen sekä betoni- ja tiilijätteen välivarastointiin ja hyötykäyttöön. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Alueella ei ole pysyviä rakennuksia tai laitteita, vaan kalusto tuodaan alueelle vain urakan ajaksi. Alueella toimii Destia Oy tai sen aliurakoitsija. Murskaus Alueella murskataan kiviainesta tie- ja muuhun maarakentamiseen. Murskauksessa käytetään siirrettäviä murskauslaitoksia. Laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Laitos voi koostua myös liikkuvista ns. Lokotrack-yksiköistä. Käyttöenergian tuotantoa varten laitteistoon kuuluu agregaatti. Murskauslaitos sijoitetaan ottamisalueen pohjalle sorarintauksen läheisyyteen. Murskauslaitoksen sijaintia muutetaan oton edetessä. 4 Päällystemassojen valmistus Alueella valmistetaan tarpeen mukaan asfalttibetonia (AB, kuumamassaa), pehmeää asfalttibetonia (PAB) tai uusioasfalttia. Käytettävä laitteisto määräytyy tuotettavan massan mukaan. Puretun päällysteen välivarastointi ja hyötykäyttö Päällysteenkappaleet jalostetaan alueella murskeeksi ja hyödynnetään asfalttimassan raakaaineena. Murskauksessa käytetään samaa laitteistoa kuin kiviaineksen murskaukseen. Puretun päällysteen kappaleet ja niistä jalostettu murske välivarastoidaan varastoalueella. Muut toiminnot Työn aikana alueella on lisäksi tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja ja konttivaunu jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskeen ja maa-aineksen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Hakijan esittämät toiminta-ajat Murskaaminen arkisin ma-pe klo 7-22 Päällysteen valmistus arkisin ma-pe klo 6-22 Kuormaaminen ja kuljetus arkisin ma-pe klo 7-22 2-6 viikkoa kerrallaan 2-8 viikkoa kerrallaan Aluetta käytetään murskeiden valmistuspaikkana toistaiseksi. Murskausta ei ole jatkuvasti, vaan urakkaluontoisesti arvioilta kerran kolmessa vuodessa. Murskausta on markkinoiden mukaan ympäri vuoden. Toimintatarve riippuu markkina- ja työtilanteesta, minkä vuoksi toiminta- ja välivuosia ei voi varasti arvioida. Toiminta koostuu useasta lyhyestä 2-6 viikon toimintajaksosta. Murskaamo toimii urakan aikana kahdessa vuorossa. Päällysteen valmistusta tulee olemaan urakkaluontoisesti 1-3 vuoden välein. Päällysteasema on toiminnassa päällystyskaudella, ts. touko-syyskuun välisenä aikana. Aluetta käytetään puhtaan maa- ja kiviaineksen välivarastointipaikkana toistaiseksi. Puretun päällysteen välivarastot ovat alueella ympäri vuoden. Välivarastoinnin maksimiaika on 3 vuotta. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus Maksimikulutus Varastointipaikka toiminta-alueella tuotettava kiviaines 30 000 t/a 60 000 t/a ottamisalueella muualta tuotava kiviaines - - - polttoaine: laatu kevyt pö * -murskaus ja asfalttiasema 45,0 t/a 134,0 t/a -kiviaineksen murskaus** 25,2 t/a** 50,4 t/a** voiteluaineet öljyt ja voiteluaineiden varastointimäärä kerrallaan yht. max. 400 kg tiivispohjainen varastokontti * polttoöljyt tuodaan paikalle säiliöautolla, eikä niitä varastoida alueella. ** Destian 30.4.2015 ilmoittamat tiedot muutetun lupahakemuksen mukaan koskien kiviaineksen murskausta. Työkoneita varten varastoidaan työmaasäiliössä kerrallaan noin 10 tonnia kerrallaan murskeiden varastointialueella kaksoisvaippasäiliössä tai normaalisäiliössä, joka on sijoitettu suojaaltaaseen. 5 Öljytuotteiden varastoinnissa noudatetaan ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita. Tuotannossa käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Puusto ja pintamaat on osittain poistettu aiemman ottamisen aikana. Loput pintamaat varastoidaan alueen reunalle ja käytetään ottamisen päätyttyä maisemointiin. Tuotantomäärät Tuotteet Arvioitu vuosituotanto (t/vuosi) keskiarvo maksimi Soramurske 30 000 60 000* Päällystemassat (AB ja PAB) 20 000 80 000 Päällystemurske ja päällysteen kappaleet <5 000 <10 000 * Hakija esittää soramurskauksen osalta suurimpana arvioituna vuosituotantona 60 000 tonnia. Tällä varaudutaan mahdollista isompaa urakkaa varten, joka voi hakijan mukaan toteutua arviolta kerran kymmenessä vuodessa. Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätenimike Arvioitu määrä Käsittely- tai hyödyntämistapa Toimituspaikka Sekajäte 1 500 l/a keräysastia toimitetaan jätteenkeräykseen WC-jäte < 1 m /a WC:n umpisäiliö toimitetaan jätevedenpuhdistamolle Ongelmajäte: jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet, paristot jne. 100-500 l/a 3 toimitetaan hyväksyttyyn käsittelylaitokseen Kaikki jätteet varastoidaan sitä varten tehdyssä katetussa, tiivispohjaisessa ja lukitussa varastokontissa. Ongelmajäte kerätään erilleen suljettuihin astioihin ja merkitään asianmukaisesti. Ongelmajätteet kerätään varastokonttiin ja kuljetetaan hyväksyttyyn ongelmajätteiden varastopaikkaan tai jätteenkäsittelylaitokseen. Ongelmajätteiden kuljetuksista laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät mm. jätteen laji, ominaisuudet, määrä, jätetunnus, jätteen luovuttaja ja vastaanottaja. Ongelmajätteen määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa ja kirjanpito on pyydettäessä viranomaisen nähtävillä. 9 PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Alueella noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta pohjavettä likaavia aineita ei pääse maaperään. Koneiden työaikainen pysäköinti sallitaan vain murskeiden varastointialueella. Koneiden varustukseen sisällytetään aina imeytysturvetta. Pienet säiliöt esim. jäteöljyt säilytetään niitä varten rakennetussa, työkoneiden mukana kulkevassa varastokontissa. Kontin pohja on tiivis, reunoiltaan korotettu, ja estää vuotojen pääsyn maaperään. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippaisia tai valuma-altaallisia ja niissä on ylitäytön estävä sulkuventtiili. 6 Polttoainesäiliöiden alusta tankkausalueineen suojataan hakemuksen mukaan seuraavalla tavalla: Alle laitetaan vähintään 200 mm siltti- ja hiekkakerros, jonka päälle asennetaan vähintään 0,5 mm paksuinen öljyhiilivetyjä pidättävä suojamuovi, jonka päälle levitetään vähintään 500 mm hiekka- ja sorakerros. Suoja-alueiden alapuolinen perusmaa tasataan ja siitä poistetaan kivet, jotka voivat rikko muovin. Suoja-alueelle rakennetaan vähintään 10 cm reunakoroke tai –valli. Tarvittaessa suojamuovin reunat hitsataan yhteen saumojen tiiveyden varmistamiseksi. Murskauslaitoksen alapuolinen maa suojataan vaadittaessa kuten tankkausalue. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja ne lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Mikäli suojatulle tankkausalueelle kertyy sadevesiä, ne pumpataan loka-autoon ja viedään pois alueelta. Alue sijoitetaan varastoalueelle, jossa on yli kolmen metrin suojakerros maata pohjaveden pintaan. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Toiminnasta ei synny jätevesiä. Työmaakopin WC-jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle tai käytetään kuivakäymälää. Vahinkotapauksia varten Destia Oy:llä on yhtenäiset toimintaohjeet ja välineistö, joiden avulla öljyn leviäminen estetään. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä. Päästöt ilmaan Murskaus ja asfalttiasema Hiukkaset Typen oksidit NOx Rikkidioksidi SO2 Hiilidioksidi CO2 0,023 t/a 0,16 t/a 0,001 t/a 234,586 t/a Kiviaineksen murskaus (Destian 30.4.2015 ilmoittamat tiedot muutetun lupahakemuksen mukaan) Hiukkaset Typen oksidit NOx Rikkidioksidi SO2 Hiilidioksidi CO2 0,008 t/a 0,054 t/a 0,000 t/a 78,611 t/a Kaasumaisia päästöjä syntyy koneiden polttomoottoreista. Päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Hiukkaspäästöjen lähteitä ovat polttomoottorit sekä murskauslaitteiston pölyävät kohdat. Melu ja tärinä Murskausasemalla syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa ja seulonnassa. Arvio melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehoista: Murskaus, liikkuva laitos Kauhakuormaaja tai maansiirtoajoneuvo Kaivinkone (lähde: Suomen Ympäristö 25/2010) 122-124LWA (dB) 108-115 LWA (dB) 110-116 LWA (dB) 7 Murskauksen melu on tasaista ja ei impulssimaista. Murskauslaitos sijoitetaan yleensä alueen pohjalle, jolloin meluvaikutus asutuksen suuntaan vaimenee. Liikenne Kiviainesta kuljettavaa raskasta liikennettä on keskimäärin 0-20 autoa/päivä. Liikenteen määrä vaihtelee kuljetettavan aineksen menekin mukaan. On myös kausia, jolloin alueella ei ole toimintaa eikä liikennettä. Kuku alueelle tapahtuu pääsääntöisesti Toivoniementietä (9710). Satunnaisesti voidaan kulkea myös alueen muita teitä. Päällystämättömien teiden pöly sidotaan tarvittaessa vedellä. Ajonopeudet pidetään alhaisina, mikä osaltaan vähentää pölyämistä. 10 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Toiminta ei vähennä viihtyisyyttä lähimpien talojen piha-alueilla työn aikana. Vuosittainen työaika on kausittainen ja toiminta ei ole jatkuvaa. Murskaus ei aiheuta melun raja-arvojen ylityksiä lähimmän asutuksen kohdalla eikä kohtuutonta haittaa ympäristölle. Alue on vuosia toiminnassa ollut kiviaineksen ottoalue. Alue ei ole luonnontilainen. Aluetta ei ole luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi eikä sen vaikutusalueella ole havaittu luontoarvoja, joihin toiminnalla olisi haitallisia vaikutuksia. Toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Toiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ja metsitetään maa-ainesluvan mukaisesti, ja alue palautuu aikanaan maa- ja metsätalouskäyttöön. Pölyäminen ei aiheuta murskauksen aikana haittaa lähimpien talojen pihapiirissä. Tarvittaessa pölyämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattava kiviaines sekä koteloimalla kuljettimet ja seulastot. Alueen korkeat rintaukset sekä puusto estävät pölyn leviämistä maastoon. Myös varastokasat vähentävät melun ja pölyn leviämistä. Murskaus ja siihen liittyvät toiminnot järjestetään siten, että niistä ei voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ympäristöriskeihin on varauduttu. Toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. 11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm, päivittäinen työaika, tuotantomäärät, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat toimitetaan pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtäville. Toiminta suunnitellaan siten, että asetetut raja-arvot eivät ylity. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Mittauksia tehdään, mikäli annettujen ohjearvojen oletetaan ylittyvän. Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain Inarin kunnan valvontaviranomaiselle. Merkittävistä poikkeamista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle. 12 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA BAT ja BEP yleisesti: Murskaus- ja päällystealalle ei ole toistaiseksi laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan kuitenkin pitää kaikkia raaka-aineiden kuljetuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia 8 ja laitteita, kuten tuotantoprosessien optimointi-, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Suomen ympäristökeskus on vuonna 2010 laatinut julkaisun kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (Suomen Ympäristö 25/2010). Toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioon ottaen toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hakemuksen muissa kohdissa esitetyllä tavalla. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden mukaan kastelemalla murskattavaa materiaalia ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Työmaateiden pölyämistä estetään tarvittaessa vedellä. Murskauslaitos sijoitetaan niin, että se on ympäröivää maastoa alempana, minkä ansiosta melun leviämien ympäristöön on vähäistä. Toiminta ei ole jatkuvaa vaan kausiluontoista, yleensä 2-6 viikkoa vuodessa. 13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esim. työkoneiden tai varastosäiliöiden vuodon tai tulipalon yhteydessä. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä estetään ja rajoitetaan asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Toiminnassa huomioitavia asioita ovat. mm. toimintajaksojen ajoittaminen, ottotasojen valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu, polttoaineiden varastopaikkojen sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta ja alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Ennen jokaisen urakan aloittamista pidetään aloituskokous, johon sisältyvät mm. ympäristölle aiheutuvien riskien kartoitus ja riskialttiiden työvaiheiden suunnittelu. Kaikki alueella työskentelevät hakijan ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupien ehdoista ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, ja velvoitettuja toiminaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Öljytuotteiden varastopaikat on suojattu. Polttoainesäiliöissä on ylitäytönestimet. Kulkuväylät tankkaus- ja varastoalueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riittävästi öljynimeytysmateriaalia, ja niiden säilytyspaikkojen sijainnit merkitään. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan asianmukaisesti. Poikkeustilanteissa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus Lapin pelastuslaitoksen Ivalon paloasemalle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, ja ryhdytään heti asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Hakijan ympäristöasioiden hallinta perustuu ISO 9000 ja ISO 14001 laatu- ja ympäristöjärjestelmästandardeihin. Tähänastisen toiminnan aikana alueella ei ole tapahtunut onnettomuuksia eikä merkittäviä häiriötilanteita. 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 34 vrk ajan Inarin kunnan ilmoitustaululla ja Inarin kunnan internetsivuilla suomen sekä pohjois-, koltan- ja inarinsaamen kielillä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on 9 julkaistu Inarilainen -paikallislehdessä 18.2.2015. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä kuulemisajan 18.2.–20.3.2015 Inarin kunnantalolla. Hakemus on annettu erityistiedoksiantona tiedoksi asianosaisille 18.2.2015. Kuulemiskirje on toimitettu postitse toiminnan sijoituspaikan naapurikiinteistöjen omistajille ja sähköpostitse Metsähallitukselle. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristötarkastaja on käynyt toiminta-alueella 29.4.2015 yhdessä hakijan edustajien, Esko Rauhalan ja Ville-Pekka Niemisen kanssa. Käynnin tarkoituksena on ollut tutustua olosuhteisiin ja hakemuksen asioihin. Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa puhelimitse ja sähköpostitse. Lausunnot Alkuperäisestä hakemuksesta on pyydetty lausunnot 18.2.2015 Lapin ELY-keskukselta, Inarin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta sekä saamelaiskäräjiltä. Hakijalta pyydettiin 31.3.2015 vastine Lapin ELY-keskuksen 30.3.2015 antamaan lausuntoon sekä muutettu lupahakemus. Muutetusta ympäristölupahakemuksesta pyydettiin Lapin ELY-keskukselta lausunto 13.4.2015. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 30.3.2015: Suunniteltu toiminta sijaitsee Tuuruharju A:n pohjavesialueella, joka on tällä hetkellä III luokassa (muu pohjavesialue). … Harjualueen pohjavesi, joka näyttäytyy harjun reunoilla pieninä lampina, on laadultaan hyvää ja vesimäärän puolesta kohde on riittävä suuremmankin taajaman vedenkulutustarpeisiin. … Pohjaveden päävirtaussuunta on lounaaseen. Alueen arvioitu antoisuus on huomattavat 8 900 m3/d. … Tuuruharju A:n pohjavesialue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintakäyttöön. Arvokas harjualue Tuuruharju sijaitsee luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla Tuuruharju-Keinolahti harjualueella (Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimus, valtakunnallinen harjututkimus 1983). Suunnitellut toiminnot sijaitsevat arvokkaan harjualueen sellaisilla osilla, joilla ei ole enää jäljellä alkuperäisiä arvoja (soranottoalueet). Tuurusharju-Keinolahti on suuren sekä geologisesti ja maisemallisesti monipuolisen harjujakson osa, joka käsittää kookkaita selänteitä, rinnakkaisselänteitä, sivuharjuja ja –kumpareita, pieniä sivulaajentumia sekä lukuisia pieniä järviä ja lampia. Alueen suojeluehdotuksessa todetaan muun muassa että, aluetta hoidetaan maisemansuojelualueena tiukoin määräyksin, soranotto- ja kaivukielto, mahdolliset vähäiset poronhoidon tai virkistyskäytön tarvitsemat rakenteet sallitaan, metsänkäsittely puistometsänä-aarnimetsänä. Alue on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä, virkistyskäytön ja poronhoidon kannalta jossakin määrin merkittävä harjualue. Luonnonsuojelu Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita, Natura-alueita, luonnonsuojeluohjelma-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita, maisemanhoitoalueita eikä yksityisiä suojelualueita (YSA-alueita). Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamia luontotyypin suojelualueita. Alueella ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelulain 42 §:n koko maassa rauhoitettujen kasvilajien, 46 §:n uhanalaisten lajien esiintymiä eikä luontodirektiivin liitteiden II ja IV havaintopaikkoja Hertta-rekisterin Eliöt -tietokannan mukaan (SYKE). Alueella ei ole suurten petolintujen pesäreviirejä. Lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 §) kieltää pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuk- 10 sien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaara tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristönsuojelulain (133 §) mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Kannanotto Suunniteltu toiminta sijaitsee Tuuruharju A:n pohjavesialueella. Pohjavesialueella tehtyjen tutkimusten mukaan alue tullaan luokittelemaan vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (2-luokka) vuoden 2015 aikana. Lapin ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta vaarantaa pohjaveden laadun ympäristönsuojelulain 17 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisesti eikä sille tule myöntää lupaa. Mikäli hanketta viedään eteenpäin, tulee suunnittelussa huomioida myös jäljempänä esitetyt asiat. Pohjavesialueella voidaan murskata vain itse ottamisalueella olevaa kiviainesta. Alueelle ei tule sijoittaa asfalttiasematoimintaa, eikä siihen liittyviä toimintoja. Pohjavesialueelle ei tule myöskään tuoda eikä käsitellä jätemateriaaleja. Murskausasema Ensisijaisesti pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tiivis. Hakijan tulee selvittää, onko koko murskaustoiminta tai esimerkiksi polttoaineiden säilytys ja tankkaustoiminta mahdollista sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli vaihtoehtoista murskaustoimintapaikkaa pohjavesialueen ulkopuolelta ei löydy, tulisi laitteistojen (murska ja seula) tarvitsema energia ottaa sähköverkosta. Murskausasemalla voidaan murskata vain sellaisia kiviaineksia, jotka tuotetaan itse soranottamisalueelta. Aineksia ei tule tuoda muualta murskattavaksi. Suojaus ja alueelle kertyvien vesien hallinta tulee suunnitella myös koko siirrettävän murskausaseman kohdalle sekä lisäksi alueille, joilla käsitellään ja säilytetään öljytuotteita (mm. hydrauliikkaöljyt, seulat, tankkaus). Suojattavalle alueelle kertyvän veden hallinta tulee suunnitella siten, että vedet eivät pääse missään tilanteessa tulvimaan yli. Suoja-altaaseen kertyviä vesiä ei voida imeyttää pohjavesialueella maaperään (YSL 17 §). Käytettävän kalvon tulee olla tiivis ja öljyjä kestävä. Kalvon tekniset ominaisuudet tulee yksilöidä. Lisäksi reunavallien tekninen toteutus tulee kuvata huolellisesti. Pohjaveden laadun tarkkailu tulee esittää täydennetyssä hakemuksessa. Koska kyseessä on pohjavettä vaarantava toiminta, sille ei tule antaa lupaa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Ympäristöluvan voimassaolo tulee olla yhtenäinen maa-ainesluvan kanssa. Täydennetystä lupahakemuksesta tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat 23.4.2015: Lapin ELY-keskuksen ensimmäisessä lausunnossa mainittujen pohjavesialuetta, arvokasta harjualuetta, luonnonsuojelua ja lainsäädäntöä koskevien asioiden lisäksi muutettua lupahakemusta koskevassa Lapin ELY-keskuksen toisessa lausunnossa 23.4.2015 todetaan seuraavaa: Hakemus ja muutettu hakemus Destia Oy hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa kiviaineksen murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella Kivijärven sora- ja hiekka-alueella Inarin kunnan Kaamasen kylän ti- 11 loille 148-404-40-1, 40:3 sekä valtion metsämaille 148-893-12-1. Hakemusta on muutettu alkuperäisestä siten, että asfalttiasema ja siihen liittyvät toiminnot sekä jätemateriaalin hyötykäyttö alueella on jätetty pois. Kannanotto Suunniteltu murskausasema sijaitsee Tuuruharju A:n pohjavesialueella. Ensisijaisesti pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tiivis. Mikäli vaihtoehtoista paikkaa pohjavesialueen ulkopuolelta ei löydy, tulisi laitteistojen (murska ja seula) tarvitsema energia ottaa sähköverkosta. Murskausasemalla voidaan murskata vain sellaisia kiviaineksia, jotka tuotetaan Kivijärven soranottoalueella. Kiviaineksia ei tule tuoda muualta murskattavaksi. Hakemuksessa esitetty murskauslaitoksen, polttoainesäiliöiden ja tankkauspaikan suojausratkaisun tulee olla tiivis, jotta mahdollisia haitta-aineita ei pääse missään tilanteessa maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota allastilaan mahdollisesti kertyviin sadevesien hallintaan ja sadevesien määrän vähentämiseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Suoja-altaaseen kertyviä vesiä ei voida imeyttää pohjavesialueella maaperään (YSL 17 §). Suojarakenteeseen tulee sijoittaa kaikki koneet ja laiteet sekä öljyt ja polttoaineet tankkauspaikkoineen. Suojarakenteiden rakentamisaikana tulee ennen suojarakenteen ja vesien keräyskaivon peittämistä tarkastuttaa rakenteiden asianmukaisuus ja tiiveys ulkopuolisella tarkastajalla. Pohjaveden laadun tarkkailua tulee tehdä suunnitelman mukaisesti. Öljyhiilivetyjen määritystason tulee olla alle 50 µg/l. Asennettavan havaintoputken tulee soveltua pohjavesinäytteenottoon ja se tulee asentaa riittävän syvälle, jotta putkessa on pohjavettä myös kuivempana kautena. Havaintoputki tulee asentaa murskauslaitoksen ja polttoaineen säilytyspaikan eteläpuolelle, lähelle riskikohteita. Mikäli havaintoputki ei toimi tai on kuiva, tulee sen tilalle asentaa uusi havaintoputki. Toiminnan päätyessä alue tulee jälkihoitaa siten, että suojarakenteet puretaan ja alue palautetaan metsämaaksi. Suoja-altaan maa-aineksen pilaantuneisuus tulee selvittää aina tarpeen mukaan esimerkiksi, kun laitos siirretään alueelta pois. Mikäli alueella havaintaan öljyä, tulee altaan massat vaihtaa puhtaisiin. Toiminnan loppuessa suoja-alue tulee purkaa ja mahdolliset pilaantuneet maat toimittaa käsittelyyn. Koska kyseessä on pohjavettä vaarantava toiminta, sille ei tule antaa lupaa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Ympäristöluvan voimassaolon tulee olla yhtenäinen maaainesluvan kanssa. Muistutukset Muistutuksia ei määräaikaan mennessä tullut. Hakijan vastineet Vastine Lapin ELY-keskuksen 1. lausuntoon 10.4.2015: Destia jättää pois hakemuksestaan asfalttiaseman ja siihen liittyvät toiminnot sekä pilaantumattoman maa-aineksen, puretun päällysteen sekä betoni- ja tiilijätteen välivarastoinnin ja hyötykäytön. Destia hakee ympäristölupaa vain kiviaineksen murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella. Destia katsoo, ettei murskauslaitosta ja polttoaineen säilytystä ainakin yhden päivän tarpeisiin voida sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Murskausaseman sijoittaminen kauemmaksi lisää alueella tarvittavan kuljetuskaluston määrää. Soran kuljetus kauemmaksi aiheuttaisi kustannusten lisäksi tarpeetonta liikennettä ja sitä kautta melu- ja pölyhaittoja. Lisääntynyt kalusto lisää 12 myös riskiä, joka kohdistuu pohjaveteen. Murskauslaitoksen sijoittaminen mahdollisimman lähelle ottorintausta vähentää polttoainekulutusta, melun syntymistä sekä pölyämistä. Kivijärven ottoalueella on tavattu pohjavedenpinta tasossa +158,0-158,36. Otto on tarkoitettu ulottumaan tasoon +165,0. Alue laskee alimmillaan tasoon 164,0, mutta suurimmilta osin alue on otettu tasoon 167,0-168,0. Murskauslaitos sijoitetaan tälle alueelle, jonka pohja on noin tasossa 167,0-168,0. Tällöin pohjaveteen jää vajaa 10 metrin suojamaakerros. Murskauslaitoksia on kahdenlaisia: polttomoottorikäyttöisiä ja siirrettäviä tela-alustaisia murskauslaitoksia sekä kiinteitä sähkökäyttöisiä, jotka ottavat virran aggregaatista. Kiinteä murskauslaitos voi tarvittaessa käyttää myös verkkovirtaa. Verkkovirtaa käyttävän laitoksen käyttö ei ole realistinen vaihtoehto alueella, jossa soran murskausta tehdään joitakin viikkoja vuodessa, eikä todennäköisesti vuosittain. Sähkön tuonti alueelle ei ole pienillä tuotantomäärillä kannattavaa. Nykyaikaisten murskauslaitosten tekniikkaa on kehitetty kiinteiden (sis. verkkovirtaa käyttävät laitokset) laitosten sijaan helposti liikuteltavien, polttomoottorikäyttöisten, lyhyet kuormaus- ja kuljetusmatkat mahdollistavien laitosten suuntaan. Kiinteitä verkkovirtaa käyttäviä laitoksia on siksi käytettävissä hyvin vähän. Telaalustaisissa laitteissa polttoainesäiliöiden suojaus on toteutettu rakenteellisesti, ja ne vastaavat tekniikaltaan pitkälti työkoneita. Tekniikka on tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiviaineksen jalostaminen murskeeksi tulee laitteistosta riippumatta aina vaatimaan paljon energiaa eikä nykytekniikalla ole saatavilla öljytöntä laitteistoa tai kalustoa, joissa ei olisi vuotoriskiä. Kaiken kaikkiaan, suojatoimenpiteet mukaan lukien, öljyvahingon riski on kuitenkin marginaalinen. Destian toimintaperiaatteissa kaluston ja suojausten lisäksi oleellista on myös henkilöstön asenne ja ammattitaito, sillä kaikista tuotantokatkoksista (mm. laiterikot ja vahingot) aiheutuu yritykselle välittömiä kustannuksia. Käytettäessä tela-alustaista murskauslaitosta polttoainesäiliöt ovat suojattu rakenteellisin ratkaisuin. Merkittävää vuotoriskiä ei ole olemassa. Polttoaine säilytetään kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu ylitäytönestimillä ja sulkuventtiilillä. Säiliöt ovat lukittavia. Säiliön ja työkoneiden tankkauspaikan suojaus on esitetty hakemuksen liitteenä. Murskauslaitoksen alapuolinen maa voidaan suojata samalla lailla. Suojausrakenteessa on esitetty suojausrakenteeseen veden tarkkailukaivo, josta voidaan tarkkailla suojausrakenteeseen kertyneen veden määrää ja tarvittaessa pumpata vesi säiliöautoon. Alueella ei suoriteta muuta kuin välttämättömiä korjaustoimenpiteitä. Kuljetuskaluston tankkaus tapahtuu muualla. Destia ehdottaa, että alueelle asennetaan yksi pohjavesiputki murskauslaitoksesta ja polttoaineen säilytyspaikasta lounaaseen (karttaliite). Pohjavesialueen päävirtaussuunta on tutkittu olevan lounaaseen. Putkesta mitataan pohjavedenpinta kerran vuodessa. Destia ehdottaa, että niinä vuosina, kun alueella on murskaustoimintaa, otetaan putkesta näyte, josta tutkitaan seuraavat ominaisuudet: - pH kokonaiskovuus sameus sähkönjohtavuus rauta mangaani kloridi nitraatti-, nitriitti- ja ammoiniumtyppi (NO2, NO3, NH4+) öljyhiilivetylajikkeet (C10-C40) Näillä pohjaveden suojaustoimenpiteillä Destia katsoo, ettei toiminta alueella aiheuta vaaraa pohjavedelle ja lupa tulisi myöntää. 13 Vastine Lapin ELY-keskuksen 2. lausuntoon 27.4.2015: Destia katsoo, että on vastannut jo edellisessä vastineessa murskauslaitoksen sijoittamisesta muualle, sekä sähköenergian käytöstä energiana. Murskauslaitoksen sijoittaminen pohjavesialueen ulkopuolelle tai sähköenergian käyttö ei ole taloudellisesti kannattavaa niin pienillä murskausmäärillä. Kivijärvellä on murskattu viime aikoina 1-2 kertaa 10 vuodessa, ja on arvioitu, että ottoalueen aktiivisuus ei muutu tulevaisuudessakaan. Destia ehdottaa, että suojauksen tarkastuksen tekee kunnan ympäristösihteeri, mikäli katsotaan, että suojaratkaisun toimivuus tulee tarkastuttaa ulkopuolisella henkilöllä. Suojarakenne tehdään alueelle kertaluonteisesti ja se puretaan murskauksen päätyttyä. Mikäli toiminnan aikana on havaittu vuotoja, suojarakenteen maa-aines tutkitaan. Alue on hankittu Destia Oy:n maa-ainesalueeksi ja todennäköisesti Destia tulee hakemaan uutta maa-aineksen ottamislupaa nykyisen ottoluvan päättyessä. Destian mielestä ympäristölupa tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli uutta ottamislupaa ei myönnetä, myös ympäristölupaa ei voida noudattaa. Lisäksi ympäristölupa voidaan kuitenkin päivittää ottoluvan hakemisen yhteydessä vastaamaan uutta maa-aineksen ottolupaa. Tällä hetkellä otto- ja ympäristölupia säätelee eri lainsäädäntö. Näin niitä ei välttämättä tarvitse kytkeä yhteen. Muista ELY-keskuksen muistutuksessa olleista asioista Destia on antanut vastauksen vastineessaan 10.4. 15 VIRANOMAISEN RATKAISU Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:ssa tarkoitetun ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella Inarin kunnassa sijaitsevalla Kivijärven sora- ja hiekka-alueella kiinteistöillä 148-404-40-1, 148404-40-3 ja 148-893-12-1 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja toissijaisesti hakemuksessa, siihen toimitetuissa täydennyksissä sekä lausuntoihin annetuissa vastineissa hakijan ilmoittamia asioita, jos niistä ei ole lupamääräystä. Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi Yleiset lupamääräykset 1. Alueelle ei saa sijoittaa asfalttiasemaa. Aluetta ei saa käyttää pilaantumattoman maaaineksen, puretun päällysteen sekä betoni- ja tiilijätteen välivarastointiin ja hyötykäyttöön. 2. Murskaustoiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistöt 148-404-40-1, 148-40440-3 ja 148-893-12-1) otettuja maa-aineksia. 3. Murskauksissa, kuormaamisissa ja kuljetuksissa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja: - Murskaus arkisin ma-pe klo 7-22 - Kuormaaminen ja kuljetus arkisin ma-pe klo 7-22 Murskausta, kuormaamista ja kuljetuksia ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 4. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien tekniikoiden ja toimintatapojen kehittymistä ja otettava niitä soveltuvin osin käyttöön, jos näin voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. 14 Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen 5. Murskauslaitoksen (murskan ja seulan) energianlähteenä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää verkkovirtaa. Pohjavesialueella sijaitsevan sähkömuuntajan rakenteen on oltava sellainen, että muuntajaöljyä ei pääse maaperään. 6. Murskausasema, tukitoiminta-alue sekä tankkauspaikka tulee sijoittaa alueille, joissa on vähintään neljän (4) metrin suojakerros maata ylimpään havaittuun pohjavedentasoon. Tukitoiminta-alueen, työkoneiden tankkauspaikan ja polttoainesäiliön alueen maarakenteet sekä koko murskauslaitoksen alapuolinen maaperä on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. 7. Tukitoiminta-alueelle, tankkausalueelle ja polttoainesäiliön sijaintipaikalle sekä murskausaseman alueelle tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista suojarakenne, jossa muotoilulle pohjalle, vähintään 200 mm siltti- tai hiekkakerroksen päälle on asennettava riittävän paksu, tiivis ja kestävä HDPE-kalvo, bentoniittimatto tai vastaava öljyhiilivetyjä pidättävä suojakalvo ja jonka päälle on levitettävä vähintään 500 mm kivetön hiekka- tai sorakerros. Suojarakenne on varustettava vähintään 10 cm reunakorokkeella sekä pumppaus- ja tarkkailukaivolla. Suojarakenteen on oltava riittävän laaja ja tiivis ja reunakorokkeen riittävän korkea, jotta vahinkotilanteessa öljy on mahdollista kerätä talteen, eivätkä vuodot maaperään tai pohjaveteen ole mahdollisia. Suojarakenne on muotoiltava siten, että rakenteeseen kertyvää nestettä on mahdollista tarkkailla pumppaus- ja tarkkailukaivosta. Suojakalvo on asennettava niin, ettei se asennuksessa tai käytössä pääse rikkoutumaan. Suojarakenteiden tekeminen on dokumentoitava luotettavasti. Toiminnanharjoittajan tulee tarkastuttaa suojarakenteen toimivuus, tiiveys ja asianmukaisuus ulkopuolisella asiantuntijalla ennen suojarakenteen ja vesien keräyskaivon peittämistä. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden asianmukaisuus on tarkistettava päivittäin. Suojarakenteisiin mahdollisesti kertyvät sadevedet on pumpattava loka-autoon ja kuljetettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. 8. Alueella saa säilyttää toimintajakson aikana polttoainetta lupaehdossa 7 kuvatun suojarakenteen päällä korkeintaan 10 m3 työmaasäiliössä työkoneita varten. Polttoainesäiliöiden on oltava VNa 800/2010 9 § mukaiset. Muut öljytuotteet, voiteluaineet ja ympäristölle vaaralliset aineet on säilytettävä suojarakenteen päällä lukitussa säiliössä tai tiivispohjaisella, reunuksellisella ja katoksellisella alustalla lukitussa tilassa. Suurimman tilassa säilytettävän astian sisällön tulee mahtua näin muodostuneeseen tiiviiseen altaaseen. Sisätiloissa em. kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla niin, että kemikaalien leviäminen ympäristöön on estetty riittävin kallistuksin ja korokkein. Nestemäisten polttoaineiden, muiden öljytuotteiden, voiteluaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden säilyttäminen ja varastointi on pohjavesialueella kielletty toimintajaksojen ulkopuolella. Suojarakenteiden ulkopuolelle ei saa pohjavesialueella sijoittaa koneita, laitteita, öljyjä, polttoaineita, voiteluaineita tai muita maaperälle ja pohjavedelle haitallisia aineita. Vuotojen varalta alueella tulee olla helposti saatavilla imeytysainetta. 9. Murskaus- ja seulontalaitteen tankkaus on tehtävä enintään laitteiden polttoainesäiliöiden yhteistilavuuden kokoista välitankkia apuna käyttäen. Välitankin tankkauslaitteisto tulee varustaa sulkuventtiilillä ja sen on oltava lukitussa tilassa, kun sitä ei valvota. Tankkauksen yhteydessä tulee käyttää valumakaukaloa tai muuta vastaavaa tapaa polttoöljyn maaperään pääsyn estämiseksi. Tankkauksen aikana tulee olla imeytysainetta välittömästi saatavilla. 10. Koneita tai laitteita ei saa pestä pohjavesialueella. Työkoneet ja ajoneuvot on huollettava pohjavesialueen ulkopuolella. Jos huolto- tai korjaustyö on välttämätöntä tehdä pohjavesialu- 15 eella, on se tehtävä lupaehdossa 7 kuvatun suojarakenteen päällä, ja imeytysmattoja tai vastaavia alustoja on oltava helposti saatavilla. Melu ja pöly 11. Toiminnan ja liikenteen aiheuttama melutaso (A-painotettu keskiäänitaso LA e q) yhdessä muiden alueilla olevien toimintojen aiheuttaman melun kanssa ei saa ulkona asumiseen käytettävillä alueilla ylittää päiväohjearvoa 55 dB (LA e q) klo 7.00 - 22.00 eikä yöohjearvoa 50 dB (LA e q) klo 22.00 - 7.00. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona päiväohjearvoa 45 dB (LA e q) klo 7.00 - 22.00 eikä yöohjearvoa 40 dB (LA e q) klo 22.00 - 7.00. Murskauslaitos ja muut melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Raaka-aine- ja varasto- sekä pintamaakasat on pidettävä riittävän korkeina ja sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin vähenee. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. 12. Toiminta on järjestettävä niin, että toiminnasta aiheutuva pöly ei aiheuta ympäristöhaittoja eikä lähimmillä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta rajaarvo 50 µg/m3 ylity. Pöly- ja hiukkaspäästöjä ja niiden leviämistä on rajoitettava sijoittamalla pölyävät kohteet teknisten mahdollisuuksien mukaan ottoalueen alimmalle tasolle. Toiminta-alueen kiinteistöillä tulee säilyttää toiminta-aluetta reunustava puusto mahdollisimman tiheänä, jotta ehkäistään pölyn leviämistä asutuksen suuntaan. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä tarvittaessa kastelemalla tai suojaamalla pölyävät kohteet koteloinnein tai muulla vastaavalla parhaalla tavalla. Varastokasoja, alueen tiestöä ja kuormia on tarpeen mukaan kasteltava. Jätehuolto 13. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toiminta-alueen jätehuolto jätelain ja sen nojalla annettavien säädösten sekä Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä. Jätteitä ei saa haudata alueelle. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Alueella ei saa varastoida ongelmajätettä (vaarallista jätettä). Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteen määrä, laatu sekä toimitusaika ja –paikka. WC-jätevedet ja muut sosiaalitilojen jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön ja toimitettava muualle käsiteltäväksi. 14. Kaivannaisjätteet tulee säilyttää alueella niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista tai ympäristön pilaantumista. Häiriö- ja poikkeustilanteet 15. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää. Toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta on huolehdittava niin, ettei toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisäänny. 16. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutuskalusto ja välineet vuotojen torjuntaan. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet vuoto- ja tulipalotapauksissa toimimiseen. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Urakoitsijat ja alueella toimiva henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ja maaainesluvan ehtojen mukaiseen toimintaan. Alueen riskitekijöistä on tiedotettava työntekijöitä. 16 17. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin terveyshaitan tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittämisestä on sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet, jotta vastaavan tapauksen toistuminen voidaan estää. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista poikkeuksellisista tilanteista, kuten vahinkotapauksista, poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava pelastusviranomaiselle, kunnan valvontaviranomaiselle sekä Lapin ELY-keskukselle. 18. Ympäristöön päässeet polttoaineet, muut ympäristölle haitalliset aineet ja pilaantunut maaaines on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnanharjoittajalla on oltava esittää väliaikainen säilytyspaikka öljyiselle maa-ainekselle suojarakenteen päältä tukitoiminta-alueelta. Tarkkailu ja raportointi 19. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminnastaan syntyvää melua ja pölyä aistinvaraisesti ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Mahdollisista meluhaittaa tai pölyä koskevista yhteydenotoista ja valituksista tulee ilmoittaa valvovalle viranomaiselle viipymättä. Valvontaviranomainen voi edellyttää, että toiminnanharjoittaja tekee tarvittaessa melu- tai pölymittauksia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi rajaarvojen mukaiselle tasolle. 20. Pohjaveden pinnan taso on selvitettävä ennen kunkin toimintajakson alkamista, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa elokuussa. Pohjavesien tarkkailuputkista on otettava vesinäytteet ennen ensimmäistä toimintajaksoa ja sen jälkeen elokuussa niinä vuosina, kun alueella on murskaustoimintaa. Vesinäytteestä on tutkittava seuraavat pohjaveden ominaisuudet: - pH - väri - sameus - sähkönjohtavuus - kloridi - sulfaatti - nitraatti- ja nitriitti- ja ammoniumtyppi - öljyhiilivetylajikkeet (C10-C40, määritystaso alle 50 µg/l ) - kokonaiskovuus - rauta - mangaani Pohjaveden pinnan taso- ja vedenlaatutiedot on toimitettava välittömästi niiden ottamisen tai analyysin valmistumisen jälkeen valvontaviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. Ympäristöluvan edellyttämä pohjavesitarkkailu voidaan yhdistää maa-ainesluvan tarkkailuun. Toiminnanharjoittajan on asetettava maanpinnan korkeusmerkinnät murskausalueen läheisyyteen niin, että ne voidaan tarkistaa myös toimintajaksojen ulkopuolella. 21. Alueen toiminnoista on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat: - murskatun kiviaineksen määrä - polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot - murskauksen tuotanto ja toiminta-ajat - laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt - toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi 17 - tiedot poikkeuksellisista tilanteista, niiden aikana syntyneistä päästöistä ja tehdyt toimenpiteet - jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, ongelmajätteet, jätteiden varastointitapa ja niiden toimituspaikat - pohjaveden tarkkailun tulokset Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito 22. Ennen toiminnan aloittamista alueelle on asennettava kairaamalla yksi pohjaveden havaintoputki murskauslaitoksesta ja polttoaineen säilytyspaikasta etelään pohjaveden virtaussuuntaan. Lisäksi ottoalueen pohjoispuolella olevan pohjaveden havaintoputken soveltuvuus näytteenottoon on tarkistettava ja tarvittaessa asennettava uusi putki. Putket tulee sijoittaa ja suojata siten, että näytteenotto on mahdollista myös kuivimpaan aikaan ja putket säilyvät käyttökelpoisina koko seurantajakson. Putkien materiaalin tulee soveltua myös pohjaveden laadun tarkkailuun, ja niiden tulee ulottua ainakin neljä (4) metriä alimman ottotason alapuolelle. Putkikortit tulee toimittaa niiden asentamisen jälkeen valvontaviranomaiselle. 23. Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa etukäteen. 24. Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 25. Kunkin toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä ja suojarakenteet tarkistettava. Mahdollisesti pilaantuneet maamassat tulee vaihtaa puhtaisiin. Alueelta on poistettava koneet ja laitteet. Alueella olevat jätteet, pilaantuneet maa-ainekset sekä muu ylijäämämateriaali on toimitettava asianmukaiseen vastaanotto- varastointi- tai käsittelypaikkaan. Toimintajakson päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, kun siistimistyöt on tehty. Toiminnan loputtua on tehtävä edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi suojarakenteiden poisto. Pilaantuneita maamassoja ei saa käyttää alueen maisemointiin. 16 TOIMINTAA KOSKEVIA MUITA SÄÄDÖKSIÄ Louhinnassa ja murskauksessa on noudatettava vähimmäisvaatimuksena valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). 17 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös luonnonsuojelulaki ja sen nojalla annetut säädökset. Ympäristönsuojeluviranomainen on tutkinut asiassa annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Muutoinkin on otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle eikä toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen. Toiminnan sijoituspaikka ei aseta estettä ympäristöluvan myöntämiselle, kun ottaa huomioon toiminnan lyhytaikaisuuden, toiminnan toistuvuuden 1 tai 2 kertaa lupa-aikana sekä sijoittumisen maa-ainesten ottotoiminnan piirissä olevalle alueelle, pilaantumisen pienen todennäköisyyden lupaehtojen mukaan toimittaessa sekä vähäisen onnettomuusriskin. 18 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka, ei tämän päätöksen mukaisesta murskaustoiminnasta ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta ei myöskään aiheuta olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria. (YSL 49 §) Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristöluvassa on annettu tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ottaen huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumista ehkäisevien toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet niiden toteuttamiseen (YSL 52 §). Lupamääräys 1: Ympäristölupa on myönnetty täydennetyn ympäristölupahakemuksen mukaisesti vain siirrettävälle murskauslaitokselle. Lupamääräys 2: Muualta tuotujen maa-ainesten käyttö lisää pohjaveden pilaantumisvaaraa (YSL 17 §). Lupamääräys 3: Toiminta-aikojen rajaaminen on tarpeen, jotta naapureille koituva kohtuuton meluhaitta voidaan ehkäistä. Asetetut toiminta-ajat ovat valtioneuvoston asetuksen (800/2010 8 §) mukaiset ja hakijan esittämät. Lupamääräys 4: Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (YSL 6 ja 7 §). Luvan voimassaoloaikana tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö voivat kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen käyttämään niitä. Lupamääräykset 5 – 10: Määräykset ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Toiminta sijoittuu Tuuruharju A:n pohjavesialueelle, joka ELY-keskuksen arvion mukaan soveltuu yhdyskuntien vedenhankintakäyttöön ja tullaan siirtämään luokkaan II vuoden 2015 aikana. Luokitellulla pohjavesialueella toimittaessa on perusteltua minimoida maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskit. (YSL 16 ja 17 §, Vna 800/2010, 9 §) Lupamääräyksen 5 mukaisesti verkkovirrasta otetun sähkön käyttäminen murskaustoiminnan energianlähteenä vähentäisi alueella käytettävän polttoaineen määrää ja toiminnan aiheuttaman maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä. Lupaa myönnettäessä verkkovirtaa hyödyntävä murskain toiminnanharjoittajalta saadun selvityksen mukaan ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto kyseisellä alueella mm. saatavilla olevien laitteistojen, kannattavuuden, lyhyiden toimintajaksojen ja pienen tuotannon vuoksi, ja tela-alustaiset polttomoottorikäyttöiset laitteet edustavat alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mikäli verkkovirtaa hyödyntävien murskauslaitosten käyttöedellytykset paranevat, tulee niitä hyödyntää toiminnassa. (YSL 7 §) Suojarakenteet ovat hakijan esittämät. Edellytetyt suojarakenteet, niiden tarkastaminen sekä huoltoa, pesua ja tankkausta koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Suojarakenteiden käyttö on tarpeen myös valvonnan kannalta öljyn pidättyvyyden varmistamiseksi. Suojarakenteeseen kertyviä vesiä ei saa imeyttää pohjavesialueella maaperään. (YSL 16, 17 ja 66 §.) Lupamääräykset 11 ja 12: Määräykset ovat tarpeen toiminnasta naapureille aiheutuvan melu- ja pölyhaitan ehkäisemiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa (26/1920, 17 §) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Asetetut melun raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätök- 19 seen melutason ohjearvoista (993/1992, 2 §). Asetetut pienhiukkasten raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011, 4 §). Lupamääräykset 13 ja 14: Määräyksillä ehkäistään roskaantumista sekä vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä ja haittaa terveydelle tai ympäristölle (YSL 16 ja 17 §, VNa 800/2010 11 §, JL 13 ja 72 §). Koska kaivannaisjätteiden käsittely on kuvattu maa-ainesluvassa ja ympäristölupahakemuksessa, ja louhinta ja murskaus liittyy maarakentamiseen, ei erillistä YSL 114 §:n mukaista kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vaadita. Lupamääräykset 15 ja 16: Tiedottamisella varmistetaan, että työntekijät osaavat toiminnassaan ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisriskin. Haitalliset ympäristö- terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta, tai jos se ei ole mahdollista, haitat on minimoitava ja torjuntatoimet aloitettava mahdollisimman pian. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 14, 15 ja 20 §). Lupamääräykset 19-21: Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat yleisesti tarpeen, jotta toiminnanharjoittaja on selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista (YSL 6 §). Määräykset ovat tarpeen myös valvonnan ja seurannan mahdollistamiseksi (YSL 22 ja 23 §, JL 118 §). Lupamääräys 19: Melua ja pölyä koskeva tarkempi tarkkailu ei ole tarpeen, koska murskaamolta etäisyys lähimmälle häiriintyvälle kohteelle on yli 500 m ja maaston muodot sekä alueen puusto suojaavat lähimpiä häiriintyviä kohteita haittavaikutuksilta. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan osoittanut kokemusperäisen arvionsa tarkkailun tarpeettomuudesta. (Vna 800/2010, 13 §.) Lupamääräys 20: Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei vaikuta haitallisesti pohjaveden laatuun. Pohjaveden pinnan tason tarkkailulla ja maa-ainesluvan edellyttämillä maanpinnan korkeusmerkkien avulla varmistetaan, että pohjaveden suojakerroksen paksuus on vähintään tässä luvassa ja maa-ainesluvassa edellytetyn mukainen. (YSL 17, 62 ja 66 §.) Lupamääräys 21: Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat yleisesti tarpeen, jotta toiminnanharjoittaja on selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista (YSL 6 §). Määräys raportoinnista ja kirjanpidosta on tarpeen valvontaa varten (YSL 62 § ja JL 118 §). Lupamääräykset 22-25: Määräys 22 on tarpeen pohjaveden tarkkailua varten ja määräykset 2325 tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista ja rakenteiden poistamisella pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa (YSL 16, 17 ja 62 §, JL 13 ja 72 §). Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lapin ELY-keskuksen lausunnoissaan esittämät vaatimukset maaperän ja pohjaveden suojelusta sekä pohjaveden tarkkailusta on kokonaisuudessaan otettu huomioon lupamääräyksissä. Ympäristölupa on myönnetty vain murskaukselle ja alueelta otetun maa-aineksen käsittelylle (lupamääräykset 1 ja 2). ELY-keskuksen edellyttämät ja hakijan antamat selvitykset murskan ja tankkauspaikan sijoittamisesta ja verkkovirran käytöstä on huomioitu lupamääräyksissä 5, 6, 7 ja 8. Suojarakennetta sekä sen rakentamista ja tarkistamista koskevissa määräyksissä on huomioitu ELY-keskuksen vaatimukset (lupamääräys 7). Vaatimukset pohjaveden laadun tarkkailusta ja havaintoputkista on huomioitu lupamääräyksissä 20 ja 22. Hakija on täydentänyt hakemustaan Lapin ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Myös vaatimus luvan voimaantulosta ja kestosta on huomioitu lupapäätöksessä. 18 PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANOKELPOISUUS JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN Lupamääräysten 7 ja 22 mukaiset valmistelevat työt voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijaa ei edellytetä asettamaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista vakuutta, koska valmistelevista töistä ei aiheudu ympäristöön merkittäviä muutoksia 20 tai pilaantumisen vaaraa. Murskausta ei saa aloittaa ja polttoainesäiliöitä ei saa tuoda alueelle ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Valmistelevien töiden toteutus ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. Murskaustoiminta ja polttoainesäiliöiden tuonti alueelle ovat toimia, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden vaarantumisen. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota lupapäätöksen täytäntöönpanon koskien toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta (YSL 201 §). 19 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa määräaikaisena 30.4.2019 saakka. Perusteluna luvan myöntämiselle määräaikaisena on toiminnan sijoittuminen pohjavesialueelle, joka Lapin ELY-keskuksen ilmoituksen mukaan siirtyy luokkaan II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Koska ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa (YSL 11 §), ei pohjavesialuetta voida pitää ensisijaisena sijoituspaikkaratkaisuna haetulle toiminnolle toistaiseksi voimassaolevana. Ympäristöluvassa on määrätty maaperän ja pohjaveden suojaustoimista ja suojarakenteista, mutta niiden toimivuutta on kuitenkin ennalta vaikea arvioida kyseisellä kohteella. Siksi lupaharkinnassa on päädytty rajaamaan ympäristöluvan voimassaoloaika yhtenäiseksi toiminnalle myönnetyn maa-ainesluvan kanssa. Määräaikainen ympäristölupa raukeaa määräajan päättyessä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava luvan estämättä. (YSL 70 §) 20 KÄSITTELYMAKSU Inarin kunnan taksan mukainen maksu murskaamon lupakäsittelylle on 2200 €. Kuulutus- ja julkipanokustannukset ovat 180 €. Hakijalta laskutetaan 2380 €. (Inarin kunnanympäristöyksikön viranomaispalveluista perittävät maksut 1.5.2013 / Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.4.2013 § 30.) 21 SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Perusteluissa mainitut Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Jätelaki (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 21 22 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lapin ELY-keskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä pannaan julki Inarin kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla Ivalossa sekä tieto päätöksestä julkaistaan paikallislehti Inarilaisessa. Lisätiedot ympäristötarkastaja Annakaisa Heikkonen puh. 040 546 3218. 23 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Inarin ja Utsjoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.7.2015. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected]) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: [email protected] aukioloaika: klo 8–16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
© Copyright 2024