Ympäristölupapäätösehdotus, kiviaineksen murskaus

Ruoveden kunta
Ympäristölautakunta
Ruovedentie 30
34600 RUOVESI
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Dnro 99/11/01/00/2013
Annetaan julkipanon jälkeen
x.x.2014
I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA
HAKIJA
Morenia Oy
PL 81
90101 OULU
Liike- ja yhteisötunnus: 2025454-2
YHTEYSHENKILÖ
Sakari Järvi
puh. 0400-868968
[email protected]
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kallionmurskaus tilalla Siikakangas, RN:o 702-416-1-194 kylässä Pohja
ja Ruoveden valtionmaa RN:o 702-893-1-4 kylässä Valtion metsämaa
Ruoveden kunnassa.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin ja
ympäristönsuojeluasetuksen 1 § 1 momentin 7 e)-kohdan perusteella:
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle
sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, joiden
toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.
Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojelulain 31 §:n ja
ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin kohdan 7 b) mukaisesti
kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Ruoveden kunnassa on
ympäristölautakunta.
VIREILLETULOAIKA
10.9.2013
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE
Morenialla on alueella kaksi voimassa olevaa Ruoveden
ympäristölautakunnan myöntämää maa-aineslupaa, toinen on annettu
9.6.2009 (Siikakangas II) ja toinen 7.9.2011 (Siikakangas V). Alueelle
on aiemmin myönnetty ympäristölupa murskaukselle 6.10.2005. Uutta
lupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi.
Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Pirkanmaan
valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa 1. maakuntakaavassa alue
sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella pv 063.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminta-alue sijaitsee Ruoveden kunnassa Jäminkipohjan kylästä noin
5 km Orivedelle (kaakkoon) päin.
Morenialla on alueella kaksi maa-ainesten ottoaluetta, jotka
muodostuvat kahden maa-ainesluvan määrittelemästä yhtenäisestä
alueesta (Siikakangas V ja III). Murskauslaitos sijoitetaan tarpeen
mukaan jommalle kummalle toiminta-alueelle. Murskaamon sijoitusalue
on maa-ainesten ottoalue. Ympäristössä on useita maa-ainesten
ottoalueita, pääosin ympäristö on kuitenkin metsätalousaluetta.
Lähin ympärivuotisesti asuttu rakennus sijaitsee noin 2,3 kilometrin
etäisyydellä toiminta-alueesta. Alueen läheisyydessä noin 600 metrin
päässä on Siikanevan soidensuojelu- ja Natura 2000-alue, jolla on
virkistyskäyttöarvoja. Toiminta sijaitsee Siikakankaan vedenhankintaan
soveltuvalla II-luokan pohjavesialueella (0470211). Lähin yksityinen
pohjavedenottamo sijaitsee noin 3 kilometrin päässä toiminta-alueesta.
Siikakangas on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi
(POSKI-projekti). Alue on geologisesti erittäin arvokas ja sillä on
merkitystä myös lähiympäristön kannalta (Siikanevan suoalue ja Natura
2000-alue). Alue, jolle nyt ympäristölupaa haetaan, on rajattu arvokkaan
harjualueen ulkopuolelle, se on noin 50-100 metrin etäisyydellä
rajauksesta.
Toiminta-alueen koillipuolella noin 500 m etäisyydellä on maaainestenottamistoimintaa. Alueen ympäristö on muilta osin maa- ja
metsätalousaluetta.
Lähimmät vesistöt ovat soidensuojelualueeseen ja Natura-alueeseen
kuuluvat kolme lampea Kilpilammit, lähin noin 600 metrin päässä
toiminta-alueesta.
Tiedot pohjavesialueesta
Siikakangas on kerrostunut kuivan maan deltana. Pohjavesialue kattaa
Siikakankaan delta-sandur alueen kokonaisuudessaan rajautuen
ympäriöviin suo- ja kallioalueisiin. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on
15,8 km2 ja sen pohjaveden varsinainen muodostumisalueen pinta-ala
on 12,3 km2. Alueen antoisuudeksi on arvioitu 10 000 m3/d (tiedot
Ruoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2002).
Alueella on asennettuna neljä pohjavesiputkea (pv nro 2, pv nro 3, pv
nro 5, pv Mäkielä) ja yksi regaskaivo. Pohjavesiputkista on pohjaveden
tarkkailutietoja vuodesta 2002 lähtien. Pohjaveden ylin korkeus
tarkkailujaksolla pohjavesiputkesta nro 2 on ollut +164,69 (26.11.2012),
nro 3 +163,48 (26.11.2012), rengaskaivossa +164,38 (12.12.2008), pv
Mäkelän putki +165,09 (12.12.2008) sekä nro 5 +164,43 (26.11.2012).
Hakemusalueella muodostuvan pohjaveden määrä on arvioitu olevan
350 m3/d. Virtaussuunta on suunnittelualueelta koilliseen. Pohjaveden
pinnan tasossa on tapahtunut melko suurta vaihtelua, mille ei ole
löydetty erityistä syytä. Pohjaveden tarkkailuputkien ja -kaivojen
asennuksessa on selvinnyt, että maaperä suunnittelualueella on
homogeenistä, hyvin vettä läpäisevää soraa ainakin tasolle +160,0.
TOIMINTA JA SEN LAAJUUS
Yleiskuvaus toiminnasta
Morenia Oy hakee ympäristölupaa soran murskaamiseksi eri
kivilajikkeiksi Ruoveden kunnan Valtion metsämaat- nimisen kylän tilalle
Ruoveden valtionmaa (702-893-14) ja Pohjan kylään tilalle Siikakangas
(702-416-1-194) sekä ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista lupaa
toiminnan aloittamiseksi. Alueella on harjoitettu kyseistä toimintaa
kymmenien vuosien ajan. Tuotteita käytetään Ruoveden talousalueen
infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa.
Toimintakokonaisuuteen kuuluvat soran murskaus, varastointi ja
kuljetukset. Vuosittain käsiteltävän soran määrä on keskimäärin 50 000
tonnia. Kiviaineksen kuljetus murskaamoon ja varastointialueelle
suoritetaan kuorma-autoilla ja/tai pyöräkuormaajalla. Murskaukseen
käytetään tela-alustaista liikuteltavaa murskauslaitteistoa. Kuljetusreitti
on kohteesta kaakkoon olemassa olevaa metsäautotietä pitkin
kantatielle 66.
Sora murskataan eri lajikkeiksi. Murskaus tapahtuu siirrettävällä
kalustolla. Laitoksen luokitus C (tielaitoksen luokitus). Siirrettävää
kalustoa voidaan siirtää samankin murskausurakan aikana rintauksen
etenemisen mukaan.
Toiminta-ajat
Murskaaminen tapahtuu maanantaista perjantaihin klo 6-22 välisenä
aikana. Laitoksen toiminta-aikaa haetaan siten, että laitos olisi
toiminnassa 1-4 kuukautta vuodessa. Murskausta ei suoriteta
kesäkaudella 15.4.-1.7. Kuormaaminen ja kuljetus tapahtuisi kysynnän
mukaan ympäri vuoden maanantaista perjantaihin ja mahdollisesti
joskus viikonloppuisin klo 6-22 välisenä aikana.
Tuotanto, raaka-aineet ja varastointi
Toiminnassa tuotetaan eri kiviaineslajikkeita keskimäärin 50 tonnia ja
enintään 100 tonnia vuodessa. Murskauslaitos on C-luokan siirrettävä
murskauslaitos, joka perustetaan alustalle, joka rakennetaan
seuraavasti: pohjamaan päälle asetetaan polttoainetta läpäisemätön
kalvo (esim. HPDE-muovikalvo, paksuus vähintään 1mm). Kalvon
päälle tiivistetään huolellisesti 30 cm:n vahvuinen kerros maa-ainesta
(silttiä, hienoa hiekkaa tai vastaavaa).
Murskattavaa soraa kulutetaan toiminnassa keskimäärin 100 000 t ja
enintään 250 000 t vuodessa. Kevytpolttoöljyä kulutetaan keskimäärin
10 t ja maksimissaan 25 t viikossa toiminta-aikana.
Varastokasat sijoitetaan soranottalueiden ulkopuolelle niille varatuille
alueille sekä mahdollisuuksien mukaan soramonttujen pohjalle tilan niin
salliessa. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa
kastelemalla puhtaalla vedellä (pH vähintään 6,5). Tukitoiminta-alueelle
sijoitetaan autojen ja työkoneiden P-alueet sekä työkoneiden
polttoainevarasto ja työn aikaisetn sosiaalitilat. Sosiaalitilojen
käsienpesuvedet/vesijohtovesi tuodaan alueelle ulkopuolelta säiliössä.
Alueella ei ole huolto- tai pesupaikkoja.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Laitoksen toiminta-aikana aiheutuu lähialueelle raskasta liikennettä noin
10-50 käyntiä vuorokaudessa. Laitokselle johtavat tiet ja laitosalueen
tiet ovat sorateitä. Tarvittaessa pölyämistä ehkäistään kastelemalla
puhtaalla vedellä.
Jätteet
Toiminnasta syntyväksi jätteiksi on ilmoitettu saniteettijäte noin 300 kg
vuodessa. Toimituspaikaksi on ilmoitettu kuivakäymälä, kunnallinen
jätehuolto tai urakoitsija toimittaa kaatopaikalle.
Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristönkannalta parhaiden
käytäntöjen soveltamisesta
Murskauslaitos ei kuulu IPPCC-direktiivin liitteessä 1 mainittuihin
toimialoihin. Murskauslaitoksessa käytetään kuitenkin viimeisimpiä
teknisia ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi.
Melua vähennetään tarvittaessa koteloinnein ja meluestein sekä
varastokasojen sijoittelulla. Asuinalueella melun päiväohjearvo on 55
dB. Tielaitoksen tutkimusten ja ohjekirjan mukaan murskauslaitoksen
melu vaimenee suunnitelma-alueen kaltaisissa oloissa alle 55 dB:n noin
400 metrin etäisyydellä melulähteestä.
Toiminnan vaikutus ympäristöön
Murskauksesta aiheutuu melu- ja pölyhaittoja ympäristölle.
Näidenhaittojen syntymistä ja leviämistä voidaan merkittävästi vähentää
suunnitelmallisella toiminnalla.
Päästöt ilmaan ja niiden puhdistaminen
Hakijan toimittamat tiedot toiminnan päästöistä ilmaan on esitetty
seuraavassa taulukossa 1.
Päästö (t/a)
Hiukkaset (sis.pöly)
0,60
Typen oksidit (Nox)
0,56
Rikkidioksidi (SO2)
0,06
Hiilidioksidi (CO2)
200,00
Taulukko 1. Tiedot päästöistä ilmaan.
Murskaus- ja kuljetuspölyä sidotaan vesikastelulla. Oksidipäästöt
minimoidaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa
työkoneissa ja murskaimessa.
Melu ja tärinä
Melua syntyy soran kuljetuksesta murskauslaitokselle ja syötöstä,
murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä
lajitteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melua esiintyy työaikana klo
6-22 sekä kuormauksen ja kuljetuksen aikana klo 6-22. On mahdollista,
että kuljetuksia tapahtuu toisinaan myös viikonloppuisin.
Hakijan arvion mukaan toiminnasta aiheutuvista melun lähteistä
merkittävin on murskaus. Alueen läheisyydessä ei ole häiriintyviä
vakituisia tai loma-asutusta. Meluhaitat jäävät paikallisiksi.
Murskauslaitoksen pääasiallisen pölyn aiheuttavat kuljettimet.
Kiviainesta kastellaan tarpeen mukaan, jolloin pölyn leviäminen
ympäristöön on vähäistä. Myös kuljetuksesta syntyvä pöly voidaan
kuivilla sääjaksoilla sitoa kastelemalla sekä ajonopeuksia rajoittamalla.
Myös pölyhaitat jäävät paikallisiksi.
Hakijan mukaan vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä pöly- ja
meluhaittoja, jotka ovat ajallisesti rajoitettuja (toimintaa vain 1-3 kertaa
vuodessa, 1-4 kk vuodessa, arkipäivinä ma-pe, liikennettä ajoittain
myös viikonloppuisin) ja leviämisalueen laajuuden kannalta rajallisia.
Toiminnan jälkeen vaikutukset ympäristöön lakkaavat. Mahdolliset haitat
esiintyvät eri työvaiheissa syntyvästä liian kovasta melusta tai pölystä.
Sijoittamalla toiminnot varastokasojen keskelle voidaan tehokkaasti
estää melun ja pölyn leviämistä ympäristöön.
Hakija on arvioinut, että toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen
viihtyisyydeen, ihmisten terveyteen, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin,
rakennettuun ympäristöön eikä vesistöön ja sen käyttöön.
Toiminnan vaikutusten tarkkailu
Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa
keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään
käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita,
kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai
likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen
materiaalin ilmaantuminen alueelle jne.
Tarvittaessa suoritetaan melu- ja/tai pölymittauksia.
Mekrittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi
palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesten ottoa valvovalle
viranomaiselle.
Metsähallitus/Morenia on sertifikoitu yritys, DNV/ISO 14001/Finas
akkreditointi 2012 sekä RALA-sertifikaatti (rakentaminen,
Nro 25/06). Yrityksen toimintaa ohjaa vapaaehtoinen sertifioitu ISO
14001 ympäristöjärjestelmä.
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden sekä murskaamon öljy- tai
polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin.
Vuotojen varalta murskauslaitos, aggregaatti ja sen polttoainesäiliö,
koneiden polttoainesäiliö ja tankkauspaikat sekä paikoitusalue
sijoitetaan rakennettavalle alustalle, joka estää öljyn tai polttoaineen
pääsyn maaperään: pohjamaan päälle asetetaan polttoainetta
läpäisemätön kalvo (esim. HPDE-muovikalvo, paksuus vähintään
1mm). Kalvon päälle tiivistetään huolellisesti 30 cm:n vahvuinen kerros
maa-ainesta (silttiä, hienoa hiekkaa tai vastaavaa). Alueella säilytetään
myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, yksi turvepaali/kone.
Tuotantopaikalla imeytysaineita säilytetään tankkauspaikkojen ja
murskauslaitoksen yhteydessä. Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään,
kunnes häiriö on poistettu.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydentäminen
Hakija on täydentänyt hakemusta 10.12.2013 ja 20.3.2014.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu 23.9.-22.10.2013 Ruoveden kunnan
virallisella ilmoitustaululla ja Ruovesi-lehdessä on julkaistu ilmoitus
kuulutuksesta 25.9.2013. Hakemuksesta on myös lähetetty ilmoitus
postitse lähimmille naapureille.
Lausunnot
Hakemuksen johdosta pyydettiin ELY-keskuksen lausunto, joka toteaa
(15.11.2013, PIRELY/460/07.00/2013) lausunnossaan mm. seuraavaa:
ELY-keskus katsoo, että toimittaessa pohjavesialueella kaikki toiminnot
pitäisi sijoittua voimassa olevan maa-ainesluvan mukaiselle alueelle tai
vaihtoehtoisesti pohjavesialueen ulkopuolelle. Haettu toiminta estää
alueen jälkihoidon ja maa-ainesluvan lupavelvoitteiden toteuttamisen.
Ympäristölupaa ei tule myöntää pidemmäksi aikaa kuin alueelle
myönnetty maa-aineslupa. Maa-ainesten varastointi kuuluu maaainesten luvan mukaiseen toimintaan ja tarvittaessa maa-aineslupaan
tulee hakea muutosta. Lupapäätöksessä tulee huomioida, että
varastointia pohjavesialueella ei voi sallia jatkuvaksi luvan päättymisen
jälkeen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksesta poiketen
alueella tulee osoittaa vain yksi sijoitusvaihtoehto murskaamon ja
tukitoimintojen sijoittamiselle. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alue
II-III sopisi paremmin näille toiminnoille. Alue IV on jo maisemoitu, eikä
aluetta tule enää ottaa käyttöön murskaustoiminnassa.
Pirkanmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan ympäristölupa
kiviaineksen murskaukselle voidaan myöntää vain, mikäli toimintaan
tarvittava energia otetaan sähköverkosta. Energia voidaan tuottaa myös
aggregaatilla, jos se voidaan sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle.
Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi tulee suorittaa
pohjavesialueen ulkopuolella, eikä alueella saa tankata tai huoltaa
kuormaus- ja kuljetuskalustoa.
Hakemusta on lisäksi täydennettävä YSA 13 § vaatimusten mukaisesti
mm. seuraavilla tiedoilla:

hakemusalueen pohjaveden muodotumisesta (mm.
määrä)

vedenottamoista ja kaivoista

suojatoimenpiteistä (mm. tarkempi selvitys tukitoimintaalueen suojarakenteista ja lisäselvitys tukitoimintaalueen kulevesien käsittelystä ja johtamisesta
ELY-keskus katsoo, että ilman mainittuja täydennyksiä hakemus ei täytä
ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.
Luontoarvot
Ottamisalue sijoittuu noin 330 m Siikanevan Natura 2000 -alueen
koillispuolelle. Kohde on EU:n luontodirektiivin perusteella suojeltu laaja
suoalue. Alueen keskiosassa on sekä keidas- että
aapasuokasvillisuutta, eli suota voidaan pitää sekayhdistelmätyyppinä.
Siikanevan kasvillisuus on karua ja alue tunnetaan Pirkanmaan
parhaana lintusuona.
Maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvä murskaustoiminta ei ulotu
Natura 2000 -alueelle. Tarkasteltavan hakemuksen perusteella jää
kuitenkin epäselväksi, sijoittuuko Natura-alue maa-ainestenoton
vaikutusalueelle erityisesti pintavesivaikutusten, melun ja pölyn osalta.
Alueella on käytössä useita käytössä olevia maa-ainesalueita, jotka
aiheuttavat yhteisvaikutuksia mm. pölyn osalta. Hankkeiden ja
suunnitelmien arvioinnista on säädetty luonnonsuojelulain 65 §:ssä.
Mikäli hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä
muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti
merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon
edottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luontoarvoja, joiden
suojelemiseksi alue on Natura 2000-verkostoon sisällytetty, hankkeen
toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla
arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai
suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesit on alueelle
ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hakijan tulee siten selvittää,
onko hankkeella todennäköisesti Siikanevan Natura 2000-alueelle
ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Mikäli tällaisia vaikutuksia ei
todeta olevan, johtopäätös tulee perustella, eikä edellä mainittua LSL 65
§:n mukaista Natura-arviointia tarvitse tehdä.
Hakijan vastine
Hakija on antanut 10.12.2013 seuraavan vastineen ja samalla
täydentänyt hakemusta Pirkanmaan ELY-keskuksen 15.11.2013
antamaan lausuntoon viitaten (tekstiä lyhennetty):
Hakijan toimenpiteet ja vastine lausuntoon
Kaikki toiminnot tullaan sijoittamaan maa-ainesluvan mukaisille alueille.
Alueelle IV esitetty murskauslaitosalue siirretään alueelle V. Kun
voimassa oleva maa-aineslupa alueella V päättyy (6.9.2016), haetaan
sille uutta maa-aineslupaa, joka tulee ulottumaan alueen IV puolelle
siten, että esietyt varasto- ja tukitoiminta-alueet sisältvät kokonaan lupaalueeseen. Nykyisen lupa-alueen IV muulle alueelle, joka on jo
maisemoitu, ei tulla hakemaan enää uutta maa-aineslupaa. Maaaineslupa-alueella II osoitettu tukitoimintojen alue siirretään kokonaan
lupa-alueen sisäpuolelle. Tällöin kaikki toiminnot sijaitsevat voimassa
olevan maa-ainesluvan alueella, koska ne säilyvät varasto- ja
tukitoiminta-alueina alueen II maa-aineslupaan (voimassa 8.6.2019)
asti.
Toiminnan järjestäminen, työskentely ja luvan valvonta on selkeämpää,
kun alueellisesti erilliset maa-aineksen ottoalueet muodostavat
kumpikin oman toiminnallisen kokonaisuutensa. Ympäristö- ja
taloudellisuusnäkökulmista ei ole järkevää kuljettaa maa-ainesta
murskaamoon ja varastoalueille useiden satojen metrien etäisyydelle
vaan ne on järjestettävä niin lähelle ottamispaikkaa, kuin mahdollista.
Näin vähennetään päästöjä ja riskejä.
Käytettävissä murskauslaitoksissa polttoainetankit sijaitsevat yleensä
laitoksen rakenteen sisällä samoin, kuin esim. kauhakuormaajissa.
Aggregaatin sijoittaminen pohjavesialueen ulkopuolelle edellyttäisi n. 2
km:n pituisen sähkölinjan rakentamista. Selvityksen mukaan linjan
rakentamisen kustannus muuntajineen on n. 100 000,-.
Vertailulaskemasta ilmenee, että tämän tyyppisessä
murskaustoiminnassa valtakunnan verkosta hankitulla energialla
tuotettujen lajitteiden murskauskustannus on
(linjanrakennusinvestoinnin lisäksi) n. 50 % kallimpaa, kuin polttoöljyllä
tuotettujen lajitteiden. Käytännössä tämä estäisi liiketoiminnan
jatkamisen.
Polttonesteiden varastointi sekä kuormaus- ja kuljetuskaluston huolto
voidaan suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella. Polttoneste tuodaan
alueelle tankkausta varten tankkiautolla. Kaikki tankkaukset suoritetaan
tarkoitusta varten rakennetulla nesteitä läpäisemättömällä alustalla
(ympäristölupahakemus, kohta 21). Kun toiminnot järjestetään näin,
ovat mahdolliset vuodot rajallisia ja helposti puhdistettavissa. Vuotojen
varalta alueella säilytetään turvetta tai muuta imeytysainetta, 1
turvepaali/kone. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan autojen ja työkoneiden
paikoitustilaa, väliaikaiset sosiaalitilat sekä ongelmajätteiden
varastokontti. Tukitoiminta-alueen maapohjan suojaustoimenpiteet on
esitetty liitteessä. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden
ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen
käsittelyyn. Alueella toimijat tarkastavat silmämääräisesti päivittäin
tukitoiminta-alueen ja murskauslaitoksen toimiessa sen sijoitusalueen
puhtauden. Tarvittaessa likaantunut maa-aines poistetaan ja
varastoidaan ongelmajätteiden tapaan tukitoiminta-alueelle ja
toimitetaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelijälle. Ensitorjunnan
jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta ilmoitetaan
pelastuslaitokselle, ympäristöviranomaiselle sekä toiminnan
lupaviranomaiselle.
Ongelmajätteet kerätään erikseen kukin jätelaji omaan astiaan ja
sijoitetaan lukittuun varastokonttiin. Ongelmajätteistä pidetään
kirjanpitoa ja jätteet toimitetaan jatkokäsittelijälle, jolla on jätelupa.
Siikakangas on II-luokan pohjavesialue. Se kattaa Siikakankaan alueen
kokonaisuudessaan rajautuen ympäröiviin suo- ja kallioalueisiin.
Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 15,8 km2 ja senpohjaveden
varsinaisen muodostumisalueen pinta.ala 2,7 km2. Alueen
antoisuudeksi on arvioitu 10 000 m3/d. Lähin vedenottamo sijaitsee
Jäminkipohjassa n. 4,5 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta.
Lähialueilla ei ole talous- tai kasteluvesikaivoja.
Pintavesivaikutukset
Alueen hiekka- ja soraperäinen maa-aines on erittäin hyvin vettä
läpäisevää. Pintavettä ei kulkeudu alueelta pois vaan se imeytyy
muodostumisalueelleen.
Melu- ja pölyhaitat
Melua syntyy materiaalin kuljetuksista ja syötöstä murskaamolle,
murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille skeä
lajitteiden kuormauksesta ja kuljettamisesta pois toiminta-alueelta.
Merkittävin melu syntyy kivenmurskaamosta. Tässä kohteessa
murskaus voidaan aina suorittaa vähintään 5 metriäkorkean melu- ja
pölyvallin suojassa, jonka sorakuopan rintaus muodostaa. Lisäksi
varastokasat toimivat lisäsuojana näiden haittojen leviämiselle.
Selvitysten mukaan (VTT/Tielaitos 1994) em. toiminta olosuhteissa
melu vaimenee alle 55 dB:n ohjearvon n. 300 m:n etäisyydellä.
Vastaavasti pölyn leijuman sallittu arvo alitetaan käytettävällä C-luokan
murskaimella myös n. 300 m:n etäisyydellä. Tässä kohteessa
jalostetaan harjusoraa, joka on luontaisesti kosteaa, ja jonka
jalostusprosessi pölyää oleellisesti vähemmän kuin louheen jalostus.
Hankealueella on kyseistä toimintaa suoritettu kymmenien vuosien
ajan. Tämä on tapahtunut ympäristöä tuhoamatta ja kohtuutonta haittaa
aiheuttamatta. Toiminnan volyymissä ei ole tapahtumassa merkittäviä
muutoksia. Käytettävät koneet ja laitteet sekä työtavat ovat kehittyneet
ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Hanke ei vastaisuudessakaan
pilaa tai aiheuta kohttutonta kuormitusta ympäristölleen.
Lausunto hakijan vastineesta ja täydennyksestä
Pirkanmaan ELY-keskukselle varattiin mahdollisuus antaa lausunto
hakijan 10.12.2013 toimittamasta vastineesta/täydennyksestä. ELYkeskus toteaa (3.2.2014, PIRELY/460/07.00/2013) lausunnossaan mm.
seuraavaa:
ELY-keskus edellytti lausunnossaan 15.11.2013 useita pohjaveden
suojeluun ja luontoarvoihin liittyviä muutoksia ja täydennyksiä. ELYkeskus katsoo, että hakija ei ole lausunnossaan huomioinut riittävällä
tavalla ELY-keskuksen lausuntoa, vaan hakemus on puutteellinen
seuraavilta osin:
-Hakija esittää edelleen kahden erillisen murskaamo- ja
tukitoimintoalueen sijoittamista n. 200 m etäisyydellä sijaitseville
ottamisalueille.
-Hakija eisttää edelleen käytettäväksi polttoöljykäyttöistä
murskauslaitosta pohjavesialueella.
-Esitetyt tiedot maaperä- ja pohjavesiolosuhteista eivät täytä
ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 13 §:n vaatimuksia, hakija on
esittänyt ainoastaan koko pohjavesialuetta koskevia yleisiä tietoja.
Näin ollen ELY-keskus katsoo, että hakemus ei täyttäisi ympäristöluvan
myöntämisen edellytyksiä.
Edellyttäen että hakijan esittämässä pintavesivaikutuksiin liittyvä arvio
on asianmukainen (pintavettä ei kulkeudu alueelta pois vaan se imeytyy
muodotumisalueelleen) ja melua aiheuttava toiminta suoritetaan lintujen
pesimäajan (15.4-31-8) ulkopuolella, hankkeen ei katsota
todennäköisesti merkittävästi heikentävän Siikanevan Natura 2000alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja. Näin ollen LSL 65 §:n
mukaissen Natura-arvioinnin laatimisen ei katsota olevan tarpeen.
Hakijan vastine
Hakijalle varattiin mahdollisuus antaa vastine Pirkanmaan ELYkeskuksen 3.2.2014 antamaan hakijan täydennystä koskevaan
lausuntoon. Hakija toimitti 20.3.2014 vastineen sekä täydensi
hakemusta tarkemmilla tiedoilla alueen pohjavesiolosuhteista:
Kahden murskaamon järjestelmällä luvan hakija pyrkii helpottamaan
toiminnan järjestämistä, valvontaa ja työskentelyä. Kahden
murskaamon mallissa säästetään energiaa (raaka-aineen kuljetus) ja
minimoidaan ympäristöriskejä (polttoaine-/öljyvuodot työkoneista
kuljetuksessa). Näin menettelemällä käytetään parasta mahdollista
työtapaa.
Hakija on esittänyt kaikki tarvittavat ja maassamme tällä hetkellä
yleisesti käytössä olevat suojausjärjestelmät ympäristöriskien
hallitsemiseksi. Vaatimus sähköverkosta tai laajan pohjavesialueen
ulkopuolelle sijoitettavasta aggregaatista otettavasta energiasta estää
tässä kohteessa liiketoiminnan jatkamisen ja vuosikymmeniä jatkuneen
maa-ainesoton loppuun saattamisen.
Hakemusalueella muodostuvan pohjaveden määrä on n. 350 m 3/d.
Pohjaveden virtaussuunta selvitettiin lupa-alueella ja sen välittömässä
läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden tarkkailupisteistä sekä
hankkimalla viranomaisilta korkeustiedot kaikista lähialueella
sijaitsevista tarkkailuputkista. Virtaussuunta on suunnittelualueelta
koilliseen (liite ”pohjaveden virtaussuunta”). Pohjaveden pinnan tasoa
on tarkkailtu alueella n. 12 vuoden ajan. Pohjaveden pinnantasossa on
tapahtunut melko suurta vaihtelua mutta se on osoittautunut alueelle
ominaiseksi eikä sille ole löydetty erityistä syytä. Pohjaveden
tarkkailuputkien ja -kaivojen asennuksessa on selvinnyt, että maaperä
on suunnittelualueella homogeenistä, hyvin vettä läpäisevää soraa
ainakin tasolle +160,0.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Tarkastukset
Ympäristölupahakemukseen liittyen ei tehty tarkastuskäyntiä.
II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA
YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen
ympäristöluvan Morenia Oy:lle (y-tunnus: 2025454-2)
kallionmurskaukseen Ruoveden kuntaan Pohjan sekä Ruoveden
Valtion metsämaa kyliin -tiloille Siikakangas (702-416-1-194) ja
Ruoveden valtionmaa (702-893-1-4). Ympäristölupa myönnetään
hakemuksen mukaisena seuraavin lupaehdoin:
Toiminta-aika
1. Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00-22.00 välisenä aikana.
Kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin klo 6.00-22.00
välisenä aikana. Murskausta ei saa tehdä 15.4.-31.8. välisenä aikana
eikä arkipyhinä.
Melu, pöly ja tärinä
2. Toiminta ei saa lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ylittää
melutason päiväohjearvoa 55 dB (LAeq) klo 7-22 . Loma-asutukseen
käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla tai virkistysalueena
käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää 45 dB (L Aeq) klo 7-22 ja klo
22-7 tasoa 40 dB (Laeq).
Lupaviranomainen voi velvoittaa tarvittaessa toiminnanharjoittajan
teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla melumittauksia toiminnan
aikana.
3. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman
vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto ja pölylähteet on
sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen
alimmalle kohdalle. Maa-ainesten varastokasat tulee sijoittaa siten, että
ne toimivat meluesteinä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan.
4. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimintaalueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.
Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös
koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla parhailla
meluntorjuntatoimilla.
5. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei pölyämisestä
aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviäminen
ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet
kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta
parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen
kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista
toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.
Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintaveteen
6. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen
vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä
parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen.
7. Aggregaatti ja aggregaatin tarvitsema polttoainesäiliö ja -putket,
liikkuvan murskauslaitoksen polttoainesäiliöt sekä työkoneiden
polttoainesäiliöt ja -putket ja tankkausalue on sijoitettava
öljynkestävästä vähintään 1 mm vahvuisesta muovista tai vastaavan
tiiveysasteen saavuttavasta materiaalista rakennetulle suoja-alueelle,
joka on täytetty vähintään 20 cm paksuisella kerroksella hienojakoista
maa-ainesta. Alue tulee varustaa reunakorokkeella tai vastaavalla.
Alueen reunan tulee ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle alueilta,
joilla käsitellään tai joilla varastoidaan polttoaineita. Suoja-alueiden
alapuolinen perusmaa on tasattava ja siitä on poistettava sellaiset kivet,
jotka voisivat rikkoa muovin.
Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava
päivittäin. Suoja-alueiden sijainti on merkittävä maastoon ja kartalle
siten, että ne voidaan paikallistaa. Kartta suoja-alueen sijainnista on
toimitettava valvovalle viranomaiselle ennakkoon. Maaperän
suojarakenteiden tekemisestä on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle
ennakkoon. Suoja-alueiden rakentaminen tulee dokumentoida ja suojaalueiden rakenteiden tulee olla tarkastettavissa ennen toiminnan
aloittamista. Jos luvan voimassaoloaikana suoja-alueen sijaintia
muutetaan, tulee luvan saajan toimia edellä esitetyllä tavalla.
8. Murskausaseman öljyä tai polttoainetta sisältävät alueet tulee suojata
50 cm paksuisella savesta tai siltistä rakennetulla tiiviillä maakerroksella
tai 1 mm vahvuisella muovilla, jonka päälle tulee vähintään 20 cm
paksuisen maakerros tai muu vastaava tiivis rakenne.
9. Aggregaatin polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaippasäiliö tai kiinteästi
valuma-altaallinen säiliö ja siinä on oltava ylitäytön esto. Työkoneiden
sekä murskauslaitteiston tankkaamiseen käytettävien polttoaineiden
säiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia
säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoaineiden jakelulaitteissa tulee olla
ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on
oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on
tehtävä valvotusti.
10. Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä pohjavesialueen
ulkopuolella. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita.
Suolan ja muiden pohjaveden ja maaperälle haitallisten aineiden käyttö
pölynsidonnassa on kielletty.
11. Alueella on oltava varattuna imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon
talteen ottamiseksi.
Jätteet
12. Jätteiden muodostumista on pyrittävä vähentämään.
Hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava
hyötykäyttöön.
13. Ongelmajätteet on toimitettava hyväksyttyyn ongelmajätteiden
vastaanottopaikkaan. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on
varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa niin,
että pakkausten rikkoutuessakin aineiden leviäminen ympäristöön on
estetty.
14. Toiminnat ja varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu
epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle,
pintavesille, pohjavesille tai muuta haittaa ympäristölle.
Toiminnan tarkkailu ja raportointi
15. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava toiminnan aikana aistinvaraisesti
sekä tarkastettava koneiden kunto säännöllisesti ja huolehdittava niiden
huollosta ja kunnossapidosta.
16. Alueelle tulee laatia pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun
tarkkailuohjelma, joka toimitetaan ennen toiminnan aloittamista
valvovalle viranomaiselle sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle.
Pohjaveden laadun seuranta tulee tehdä siihen soveltuvasta
muovisesta tarkkailuputkesta. Pohjaveden laatunäytteistä tulee
määrittää: haju, maku, sameus, väri, pH, happi,
permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti,
nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkalinitetti, mineraaliöljyt ja
öljyhiiöivedyt (öljyjakeet C10-40 määritysraja 50 µg/l).
17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnan käyttötarkkailusta.
Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Ruoveden kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun
mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraava asiat:
murskauslaitoksen toiminta-ajat, vuosittaiset tuotantomäärät ja laatu,
syntyvien jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat sekä polttoaineiden ja
käyttömäärä, tehtyjen pohjavesitarkkailujen tulokset.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
18. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan
käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen
käyttöönottoon.
Ilmoitusvelvollisuudet
19. Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava valvovalle
viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Murskaustoiminnan saa
aloittaa vasta, kun valvova viranomainen on tarkastanut aseman
laitteineen sekä maaperäsuojaukset. Toimintajakson päätyttyä alue on
siistittävä.
20. Mahdollisista häiriötilanteista (poikkeukselliset päästöt, vahingot,
onnettomuudet), joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä
ympäristöön, on välittömästi ilmoitettava kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle ja öljyntorjuntaviranomaiselle (palo- ja
pelastusviranomainen), jos kyse on öljyvahingosta.
Mahdollisiin häiriötilanteisiin, tulee varautua suunnitelmallisesti. Alueella
työskenteleville on tiedotettava riskitekijöistä ja kerrottava, että toimintaalue sijaitsee pohjavesialueella. Alueella työskentelevät on
perehdytettävä häiriötilanteissa toimimista varten.
21. Mikäli toimintaa oleellisesti muutetaan tai toiminnanharjoittaja vaihtuu,
tulee muutoksista viipymättä ilmoittaa kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta tulee
tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 6 kk ennen
toiminnan lopettamista. Ilmoituksessa on esitettävä asianmukaiset
suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista toiminnan
lopettamiseen liittyen.
Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta
Ympäristölautakunta myöntää Morenia Oy:lle ympäristönsuojelulain 101
§:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseen ennen ympäristöluvan
lainvoimaiseksi tuloa. Hakijan tulee asettaa 5000 euron vakuus niiden
haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen
kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.
Näiden määräysten lisäksi toiminnanharjoittajan tulee toimia voimassa
olevien lakien ja säädösten mukaisesti.
RATKAISUN PERUSTELUT
Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksen ja edellä annettujen
määräysten mukaisesti voidaan etukäteen arvioiden katsoa, että toiminta
täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen
asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka on luonnonsuojelulaissa
ja sen nojalla säädetty.
Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden ja
maaperän pilaantumisriskin ehkäisemiseen.
1. Toiminta-aikojen rajoittamisella on ehkäisty melurasitteen määrää (YSL
43 §, 45 §, Vnp 993/1992, NaapL 17 §)
2. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää häiriölle alttiissa kohteessa
melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksellä
säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta
saadaan selville laitoksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän.
Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä
meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten
luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa
ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen.
(YSL 42 §, NaapL 26/1920, 17 §, Vnp 993/1992, Vna 800/2010)
3. Määräys on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan
kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi ja laitoksen toiminnasta tulevan
melun ja pölyn aiheuttamien haittojen vähentämiseksi (Vna (800/2010),
YSL 6 §, 43 §, NaapL 17 §)
4. Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laitteiden kuluminen
ja vanhentuminen voi lisätä niiden melupäästöjä Vna (800/2010) 4 §,
YSL 42 §, 43 §)
5. Pölyn leviämistä koskeva määräys on tarpeen ympäristö- ja
terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Suolan käyttäminen pölyntorjunnassa
on kielletty, koska kyseessä on pohjavesialue. (Vna (800/2010) 4 §,
YSL 8, 42 ja 43 §, NaapL 17 §)
6. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden
pilaantumisen vaaraa. (YSL 7 §, 8§, 42 §, 43 §, Vna 800/2010, 10 §)
7. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden
pilaantumisen vaaraa. Suoja-alue tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta
työkoneiden ja aggregaatin tankkaaminen on mahdollista, sekä siksi,
että vahinkotilanteessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen.
Suojarakenteiden tulee olla viranomaisen dokumentoituja ja
viranomaisen tarkastettavissa ennen toiminnan aloittamista. (YSL 7 §,
8§, 42§, 43§, VNA 800/2010 9§)
8. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden
pilaantumisen vaaraa. (Vna 800/2010, 10 §)
9. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden
pilaantumisen vaaraa. (Vna 800/2010, 10 §)
10. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden
pilaantumisen vaaraa. (Vna 800/2010, 10 §)
11. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden
pilaantumisen vaaraa. (Vna 800/2010, 10 §)
12. Toiminnassa on noudatettava etusijajärjestystä, jossa ensisijaisesti
vähennetään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. (JL, 8 §)
13. Määräykset ovat tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi.
(YSL 43 §, 45 §, JL)
14. Määräys on annettu alueen siisteyden turvaamiseksi ja ympäristön
pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 43 §, 45 §, JL, )
15. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen laitteistojen
huollosta ja kunnosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu
siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveysvahinkojen riski
lisääntyy. (Vna 800/2010, 12 §)
16. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti
pohjaveden laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan
toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista
ja -riskeistä.
17. Määräyksen antaminen on tarpeen luvan valvonnan kannalta.
18. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä aiheuttamiensa
haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava
parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 4 §,
43 §)
19. Määräys on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan
mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista.
(YSL 43§, 8§, 90 §, JäteL 72 §)
20. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa,
joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua
poikkeuksellisen suurta haittaa. Työntekijöille on tiedotettava, että alue
sijaitsee pohjavesialueella, jotta se osataan ottaa huomioon
toiminnassa. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on
estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, haitat on minimoitava ja
torjuntatoimet aloitettava mahdollisimman joutuisasti. (YSL 43 §, 62 §,
76 §, YSA 30 §)
21. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista.
Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan
liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu.
Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku muutoksista
viranomaiselle. (YSL 86/2000, 43 §, 1 §, 90 §, Vna 800/2010, 12 §)
Kun toimintaa harjoitetaan ympäristölupapäätöksessä esitetyllä tavalla
ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää
ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen
asetusten vaatimukset. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta
huolimatta on mahdollista, mikäli luvan saada noudattaa myönnettyä
ympäristölupaa ja sen lupamääräyksiä, sekä toimittaa vakuuden
lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Tämä päätös on voimassa 31.12.2023 asti. Tämä lupa on voimassa
vain, jos toiminta-alueelle on voimassa oleva maa-aineslain mukainen
ottamislupa. Tämän luvan voimassaolo päättyy samaan päivämäärään
kuin maa-ainesten ottamislupa, jos maa-ainesten ottamiseen tarkoitettu
lupa-aika päättyy ennen 31.12.2023.
Lupa annetaan määräaikaisena, koska toiminta sijoittuu II-luokan
pohjavesialueelle ja on tarpeen määräajoin tarkastella toiminnan
mahdollisia vaikutuksia ja toimintaedellytyksiä alueella. Ympäristöluvan
voimassaoloaika on kuitenkin sidottu maa-ainesluvan voimassaoloon,
jotta se on yhtenäinen niiden kanssa.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä
noudattaen, mikäli hakija asettaa 5000 euron vakuuden. Toiminta
alueella voidaan aloittaa, kun vakuus on toimitettu
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus palautetaan hakijalle, kun
päätös on lainvoimainen.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo
myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksi tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on
asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §).
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 86/2000: 6-8 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45
§, 51-57 §, 96-97 §, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus 169/2000, asetuksen muutos 1792/2009: 1§,
7§, 16-19 §, 30 §
Jätelaki 646/2011: 8§, 9§, 12 §, 13 §, 17 §, 20 §, 29 §, 122 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920, 17 §
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja
kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992
KÄSITTELYMAKSU
Ympäristöluvan käsittely
1000 €
Yhteensä
1000 €
Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy Ruoveden kunnan
ympäristönsuojeluviranomaisen 1.1.2002 voimaan tulleen taksan
mukaan.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Lupapäätös:
Hakija
Pirkanmaan ELY-keskus
MUUTOKSENHAKU
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.