Karttakyselyn yhteenveto
Riihimäen yleiskaava 2035 Karttapalautekyselyn yhteenveto Riihimäen kaupunki, Kaavoitusyksikkö 26.5.2015 Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi SISÄLLYSLUETTELO KYSELY ............................................................................................................................................................. 3 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT ........................................................................................................................ 4 RAKENNESUUNNITELMAN SISÄLTÖ............................................................................................................. 6 Suunnitelman muutettavat kohteet ................................................................................................................ 6 Yleiskaavan tavoitteet .................................................................................................................................... 8 YHTEENVETO ................................................................................................................................................ 14 Kyselyn tulokset ........................................................................................................................................... 14 Karttakysely .................................................................................................................................................. 14 Kannen valokuva: Paulos Teka, Riihimäen kaupunki, Kaavoitusyksikkö Pohjakartta: Maanmittauslaitos 10/2014 Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 3 KYSELY Rakennesuunnitelmaa koskeva internetkarttakysely toteutettiin Mapita Oy:n Maptionnairesovelluksella. Kysely oli avoinna 16.4.–7.5.2015 ja siitä tiedotettiin Riihimäen kaupungin verkkosivuilla sekä rakennesuunnitelmaa koskevassa kuulutuksessa ja yleisötilaisuudessa. Aikaisemmin sovellusta oli hyödynnetty yleiskaavan rakennemalleja koskevassa kyselyssä keväällä 2014 sekä viheralueohjelman laatimisen yhteydessä syksyllä 2014. Kyselyyn oli mahdollista vastata Riihimäen kaupungin verkkosivujen kautta. Kyselyn täyttäminen ei vaatinut tunnistautumista tai henkilötietojen antamista muutoin, sähköpostiosoitteensa jättäneillä oli mahdollisuus osallistua uimalippujen arvontaan. Kyselyyn liittyvä rakennesuunnitelman aineisto oli saatavilla kaupungin verkkosivuilla. Karttakyselyn kysymykset laadittiin kaavoitusyksikössä. Jokaisesta rakennesuunnitelman teemasta pyrittiin nostamaan esille keskeinen näkökulma, josta erityisesti toivottiin näkemyksiä kaupunkilaisilta. Lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus avoimiin kommentteihin rakennesuunnitelmaan liittyen. Osaan kysymyksistä liittyi toiminto, jolla vastaajat saattoivat paikantaa oman kommenttinsa rakennesuunnitelmakartalle. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 119 vastausta. Tässä luvussa ovat mukana myös ne tapaukset, joissa kyselyyn ei ollut täytetty juuri mitään tietoja; tämän vuoksi vastaajien lukumäärä on ilmoitettu myös kysymyskohtaisesti. Rakennesuunnitelmakartalle oli paikannettu 65 kommenttia. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 4 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajilta kysyttiin taustatietoina ikäryhmää ja sukupuolta sekä kysyttiin asumiseen ja elämäntilanteeseen liittyviä tietoja. Taustietojen antaminen kyselyssä ei ollut pakollista. Ikäryhmänsä ilmoittaneista vastaajista puolet oli iältään 40–70 -vuotiaita. Hieman yli kolmannes (36 %) oli nuoria aikuisia ikäryhmissä 25–29 ja 30–39, jälkimmäisen ollessa suurin yksittäinen vastaajaryhmä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus jäi 9 %:iin ja alle 15-vuotiaita oli kaikista vastaajista vain 2 %. Myös iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden osuus jäi pieneksi; heitä oli vain 3 % vastaajista. Internet-kysely tavoitti Riihimäellä selvästi enemmän miehiä kuin naisia: vastaajista 60 % oli miehiä ja 40 % naisia. (Kuva 1.) Sukupuoli Nainen Mies 0 10 20 30 40 50 % vastauksista, n = 114 60 70 Kuva 1. Vastaajien sukupuolijakauma. Asuinpaikkaan liittyen vastaajilta kysyttiin postinumeroa, mikäli he asuivat Riihimäellä. Muita varten oli vastausvaihtoehdoiksi asetettu lähikunnat Hausjärvi, Loppi, Janakkala, Hyvinkää sekä muu Suomi ja ulkomaat. Lisäksi kysyttiin, asuiko vastaaja pientalossa taajama-alueella tai hajaasutusalueella vai kerrostalossa keskustassa tai keskustan ulkopuolella. Elämäntilanteen ja asumismuodon osalta vaihtoehtoina olivat yksinasuva, pariskunta, lapsiperhe, muu. Vastaajista 15 ilmoitti asuvansa Riihimäen ulkopuolella. Heistä valtaosa, 10 vastaajaa, asui muualla Suomessa. Lähikunnista saatiin vain yksittäisiä vastauksia, ulkomailta ei vastaajien ilmoittamien tietojen mukaan yhtään. Asuntotyypin mukaan jaoteltuna selvästi suurin vastaajaryhmä olivat pientalossa taajama-alueella asuvat; heitä oli vastaajista 60 %. Kerrostalossa keskustassa ja pientalossa haja-asutusalueella asuvien osuus oli lähes yhtä suuri, 19 % ja 17 %. Kerrostalossa keskustan ulkopuolella ilmoitti asuvansa vain 4 % vastaajista. Tulosta selittää Riihimäen asuntotyyppijakauma, joka on pientalovaltainen. (Kuva 2.) Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 5 Miten ja missä asut? Kerrostalossa keskustassa Kerrostalossa keskustan ulkopuolella Pientalossa haja-asutusalueella Pientalossa taajama-alueella 0 10 20 30 40 50 60 % vastauksista, n = 114 70 Kuva 2. Vastaajien asuntotyyppi. Elämäntilanteen ja asumismuodon mukaan jaettuna suurimmat vastaajaryhmät olivat lapsiperheet ja pariskunnat, joiden molempien osuus oli 36 %. Yksinasuvien osuus oli 19 % ja ryhmän muu 8 %. (Kuva 3.) Elämäntilanne, asumismuoto Lapsiperhe Yksinasuva Pariskunta Muu 0 10 20 30 % vastauksista, n = 113 Kuva 3. Vastaajien elämäntilanne. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 40 6 RAKENNESUUNNITELMAN SISÄLTÖ Suunnitelman muutettavat kohteet Ensimmäisenä rakennesuunnitelman sisältöä koskevana asiana kyselyssä vastaajia pyydettiin merkitsemään suunnitelmakartalle ne alueet tai kohteet, joiden suunnitelmassa esitettyä käyttötarkoitusta he haluaisivat muuttaa. Kartalle osoitettuihin kohteisiin liittyi myös valmiiksi muotoiltu, tarkentava valintakysymys (nk. ponnahdusikkuna) siitä, mikä käyttötarkoitus alueella vastaajan mielestä tulisi olla: asuinalue, työpaikka-alue, viher- ja virkistysalue, liikenneyhteys vai muu kohde. Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan vastauksensa. Suunnitelmakartalle oli 28 vastaajaa tehnyt yhteensä 64 merkintää, lisäksi uusia asuinalueita koskevaan kysymykseen oli saatu yksi merkintä. Kuvassa 4 on esitetty kaikki kartalle saadut paikannukset; näiden joukossa oli myös muita kuin varsinaisia kaavamerkintöjä koskevia asioita, muun muassa huomautuksia puutteista liikenneympäristössä. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu kyselyn paikannusosion tuloksia. Vastausaineisto on pieni ja moniin rakennesuunnitelman ratkaisuihin oli kohdistunut vain yksittäisiä kommentteja. Vastauksia ei ole arvotettu tai lajiteltu niiden yleisyyden mukaan, mikä on syytä huomioida tekstiä lukiessa ja aineiston edustavuutta arvioitaessa. Suunnitelman liikenneratkaisuista oli kommentoitu uusia tieyhteyksiä, eritasoliittymiä ja asemanseutuja. Osa vastaajista ei pitänyt näiden rakentamista tarpeellisena, lisäksi pelättiin läpiajon ja liikenteen aiheuttamien häiriöiden lisääntymistä sekä virkistysmahdollisuuksien heikkenemistä. Asemanseutujen rakentamiseen liittyi kommentti matka-aikojen pidentymisestä ja yhdyskuntarakenteen hajautumisesta, toisaalta nähtiin myös mahdollisuuksia kaupungin kehittämiseen. Uutta tieyhteyttäkin oli kuitenkin esitetty muun muassa valtatien 3 länsipuolelle, välille Meijerintie-kantatie 54. Kartalle oli myös merkitty useampi kohde, joissa vastaajien mukaan olisi tarvetta liikennejärjestelyjen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Nämä kommentit koskivat muun muassa kiertoliittymien ja kävelyn ja pyöräilyn väylien rakentamista. Asumisen laajenemisalueille Kalmussa ja Riuttassa kohdistui kommentteja, joissa katsottiin niiden rakentamisen hajauttavan yhdyskuntarakennetta. Joissakin kommenteissa myös toivottiin Kalmun alueen säilyvän viher- ja virkistysalueena. Uutta asuinaluetta oli yksittäisissä kommenteissa esitetty Retkiojan ja Vahteriston alueille sekä Riihiviidantien varteen Punkanjoen pohjoispuolelle. Asumisen täydennysrakentamisen alueista oli kommentoitu Räätykänmäkeä, jonka kommentin jättäneet vastaajat toivoivat säilyvän rakentamattomana viheralueena. Vanhan postitalon ja varikon aluetta esitettiin myös säilytettävän entisellään, läpikulku sallien. Yksi vastaaja katsoi asuinrakentamisen Herajoella edellyttävän alueen joukkoliikenneyhteyksien parantamista. Raviradan ja Karhin alueille kohdistui kommentteja, joissa niiden toivottiin säilyvän virkistyskäytössä. Rakennesuunnitelman yritysalueita oli kommentoitu Arolammilla, Etelä-Vahteristossa, Arolammin liittymän läheisyydessä valtatien 3 länsipuolella, Etelä-Mattilassa, Parooninmäessä, sekä Versowoodin alueella keskustan eteläpuolella. Useissa kommenteissa toivottiin näiden alueiden säilyvän Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 7 rakentamattomia viher- ja virkistysalueina tai maa- ja metsätalousalueina. Keskustan läheisiä alueita esitettiin myös varattavaksi asuntorakentamiseen. Selvitysalueisiin nro 4 ja 6 sekä kahteen pienialaiseen selvitysalueen nro 3 osaan Pääradan varressa kohdistui kommentteja, joissa niiden toivottiin säilytettävän rakentamattomina. Kuva 4. Vastaajien suunnitelmakartalle paikantamat kohteet. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 8 Yleiskaavan tavoitteet Rakennesuunnitelman sisältökysymysten osalta kyselyssä keskityttiin yleiskaavan tavoitteisiin. Rakennesuunnitelman teemoista asuminen, liikenne, yritysalueet, seutu ja viherrakenne oli pyritty nostamaan esille eräitä keskeisiä tavoitteita, joista erityisesti toivottiin kaupunkilaisten näkemyksiä. Avoimissa kysymyksissä vastaajat pääsivät esittämään ehdotuksiaan teemoihin liittyvien asioiden kehittämiseksi Riihimäellä. Avoimiin kysymyksiin saatiin teemoittain vaihdellen 25–38 vastausta. Tässä yhteenvedossa vastaajien näkemyksiä on pyritty tuomaan esille mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että niistä saataisiin näkökulmia suunnitelman arviointiin. Vastauksia ei siis ole arvotettu niiden yleisyyden mukaan. Asuminen Teemasta asuminen kysyttiin, mikä rakennesuunnitelman uusista asumisen alueista olisi sopivin rakennettavaksi ensivaiheessa: Kalmu, Riutta vai Varuskunta-Kokko-Taipale. Johdantona kysymykseen oli todettu, että hitaan kasvun ja tiivistämistä koskevien tavoitteiden toteutuessa vain viimeisin olisi tarpeen ottaa käyttöön. Vastaajilla oli mahdollisuus myös nimetä ja osoittaa kartalle jokin muu alue uuden asuinalueen sijainniksi. Näitä merkintöjä saatiin yksi (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Kysymykseen vastanneista selvä enemmistö, 66 %, kannatti Varuskunta-Kokko-Taipaleen ottamista käyttöön ensimmäisenä. (Kuva 5.) Mikä kolmesta alueesta on mielestäsi sopivin rakennettavaksi ensivaiheessa? Riutta Kalmu Varuskunta-Kokko-Taipale En osaa sanoa 0 10 20 30 40 50 60 70 % vastauksista, n = 62 Kuva 5. Vastausten jakautuminen kolmen alueen välillä. Vastaajat perustelivat Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueen valintaa seuraavasti (tiivistelmä vastauksista): Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 9 - sijaitsee jo olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä, mahdollisuus tiivistää kaupunkia - tiivistäminen mahdollistaa palvelujen ja julkisen liikenteen yhteyksien kehittämisen; jos kaupunki kasvaa tässä suunnassa, voitaisiin rakentaa seisake Kokko-TaipaleHuhtimoon - sijainti lähellä keskustaa ja rautatieasemaa, parhaat julkisen liikenteen yhteydet - sijaitsee lähellä palveluita ja muuta yhdyskuntarakennetta, kustannustehokkain vaihtoehto - suunnittelu ja rakentaminen alueella on jo aloitettu - puolustusvoimilta vapautuvien maiden käyttö häiritsee vähiten ihmisiä, lunastuskysymyksiltä vältytään - Riuttan ja Kalmun rakentaminen hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja palvelut on luotava tyhjästä, alueet on otettava käyttöön vasta kun omakotirakentamiselle on kysyntää - ainoa kestävän kehityksen ja tulevaisuuden vaikutukset huomioiva vaihtoehto Kalmua piti ensisijaisena rakentamisalueena 11 % ja Riuttaa 7 % vastaajista. Kalmun rakentamista perusteltiin seuraavasti: - kokonaan uusi alue ja tarpeeksi syrjässä vanhoista jo olemassa olevista, tiheämpään asutuista alueista - mahdollisuus rakentaa kylämäistä asumista - pienasuntovaltainen alue houkuttaisi lapsiperheitä - moottoritien varresta hyvät kulkuyhteydet, myös pääkaupunkiseudulle - Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueelle on jo rakennettu tarpeeksi asuntoja, vanha pientaloalue tulisi säilyttää sellaisenaan Riuttan aluetta pidettiin ensisijaisena vaihtoehtona seuraavin perustein: - liittyy luontevimmin nykyiseen kaupunkirakenteeseen - maanhankinta helpompaa kuin Kalmun alueella Vastaajat saivat esittää em. alueiden sijasta myös muita kohteita ensisijaisiksi rakentamisalueiksi. Yksittäisiä mainintoja olivat saaneet Siirtolan alue kantatien 54 pohjoispuolella, Riuttantien ja Silmänkannon välinen alue sekä Parooninmäki ja Arolampi. Vastauksissa oli mainittu myös Versowood ympäristöineen; teollisuustoimintojen siirtäminen toisaalle ja alueen rakentaminen yhtenäistäisi vastaajan mukaan kaupunkikuvaa ja parantaisi asumismukavuutta lähellä palveluja. Vaihtoehdon en osaa sanoa oli valinnut 16 % kysymykseen vastanneista. Kysymyksen yhteydessä oli kommentoitu, ettei uusien alueiden rakentaminen saisi haitata vanhoja asukkaita. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 10 Liikenne Liikenteeseen liittyvistä tavoitteista kyselyssä oli nostettu esille Riihimäen keskustan kehittäminen jalankulkupainotteisemmaksi rajoittamalla tarpeetonta autoliikennettä ydinkeskustan alueella. Keskusta-alueella viitattiin kyselyssä kehätien Kirjauksentie-Kulmalan puistokatu-Siltakatu-V.I. Oksasen katu-Uusi karhintie-Kokonkatu-Kontiontie sisälle jäävään alueeseen. Kysymykseen Onko tämä tavoite mielestäsi hyvä? oli vastannut myöntävästi 49 % ja kieltävästi 38 % vastaajista. Vaihtoehdon en osaa sanoa oli valinnut 14 % vastaajista. Lisäksi kysyttiin, millä keinoin keskustan liikennettä voitaisiin rauhoittaa. Tavoitetta myönteisenä pitäneet esittivät seuraavia toimenpiteitä: - kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen keskusta-alueella - eräiden katuosuuksien muuttaminen kävelykaduiksi, joilla ei sallita yksityisautoilua; muun muassa Hämeenkatu, Kalevankatu, Kauppakatu välillä ValtakatuHämeenkatu - katujen yksisuuntaistaminen keskustassa ja sen reunoilla, muun muassa Hämeenkatu välillä Puputinristeys-Kauppakatu - pysäköinnin vähentäminen keskustasta ja pysäköintitilan varaaminen jalankulkualueiden reunamille, kaupunkiin saapuville riittävä opastus pysäköintialueille - katutilan kaventaminen ja shared space -alueiden lisääminen - hidasteiden sijoittaminen ajoväylille - joukkoliikenteen kehittäminen ja sen markkinoinnin sekä pysäkki-informaation parantaminen; sähköbussit/-raitovaunu keskusta-alueelle - kaupungin ohi kulkevan liikenteen ohjaaminen keskustan ulkopuolelta - palvelujen sijoittaminen tasaisemmin eri puolille kaupunkia Liikenteen rajoittamiseen keskusta-alueella kielteisesti suhtautuneet vastaajat eivät juuri nähneet tarvetta erityisille toimenpiteille. Vastaajat perustelivat näkemystään seuraavasti: - liikennettä ei ole keskusta-alueella niin paljon, että erityiset toimenpiteet olisivat tarpeen - autoilun rajoittaminen keskusta-alueella heikentää keskustan palvelujen kysyntää entisestään - palveluja tulisi keskittää keskustaan ja varmistaa niiden saavutettavuus Monet vastaajat mainitsivat Riihimäen keskustan olevan kovin hajanainen, eikä sillä oikein koettu olevan vetovoimaa. Kysymyksessä määriteltyä keskusta-aluetta pidettiin myös aika laajana. Vastaajia pyydettiin kertomaan näkemyksensä siitä, millaisia olisivat heidän asuinympäristöään tukevat liikenneratkaisut. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajien asuinalueella liikenteeseen liittyviä ongelmia, esimerkiksi turhaa läpiajoliikennettä. Kysymykseen vastanneet olivat nimenneet katuja ja teitä, joilla läpiajoa tai muita liikenteeseen liittyviä ongelmia koetaan esiintyvän. Myös piittaamattomuus nopeusrajoituksista sekä raskas liikenne aiheuttivat huolta vastaajissa. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 11 Vastaajien mukaan heidän asuinympäristöään tukevia liikenneratkaisuja olisivat: - sujuvat, nopeat yhteydet asemalle, kantatielle 54 ja moottoritielle liikenteen ohjaaminen pääväylille, raskas liikenne teollisuusalueille asemanseudun ruuhkien helpottaminen kävelyn ja pyöräilyn edistäminen huomiota lisäävien merkkien/tekniikan käyttö koululaisten kulkureiteillä olevilla suojateillä - julkisen liikenteen kehittäminen - liikenteen kehittäminen asukkaiden ehdoilla - nykyisten väylien hyödyntäminen, uusien isojen tielinjausten rakentamatta jättäminen Yritysalueet Yritysalueisiin ja työpaikkoihin liittyvistä tavoitteista kaupunkilaisilta haluttiin näkemyksiä erityisesti Veturitallien alueen kehittämisestä sekä vanhan liikekeskustan pysäköinnin järjestämisestä. Kysymyksen johdannossa kerrottiin Veturitallien alueen asemakaavan uudistustarpeesta ja tavoitteesta kytkeä Veturitallien aluetta kehittämällä asemanseudun ja vanhan liikekeskustan alueet nykyistä paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkilaiset esittivät runsaasti ideoita siitä, millaisia toimintoja Veturitallien alueella voisi tulevaisuudessa olla. Keskeisenä näkemyksenä nousi esille alueen kehittämisen suuntaaminen siten, että siitä muodostuisi kaikenikäisiä kaupunkilaisia houkutteleva ja avoimessa käytössä oleva alue, eräänlainen ”yhteinen olohuone”. Kehittäminen toivottiin myös tehtävän alueen ominaispiirteitä ja vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen; aineistossa viitattiin Rautatienpuistoon ja asemanseutuun ”vanhana kaupunkina”. Alueelle esitettiin seuraavia toimintoja: - toiminnallisia kulttuuri- ja vapaa-ajan tiloja ja palveluita, kokoontumis- ja näyttelytiloja museo, teatteri, kiipeilyhalli, tapahtumatori, kirpputoreja, kylpylä, lähiruokakeskus kahviloita, ravintoloita, liiketiloja pien- ja teknologiayrityksille, vuokrattava juhlatila asuntoja, tornihotelli penkkejä, istutuksia, puutarha toimiva, viihtyisä kävelyn ja pyöräilyn reitti alueen poikki, kulkijat ohjattava alueelle pois tien vierestä Aineistossa esitettiin myös ajatus Paloheimon vanhan sähkölaitoksen ottamisesta aktiiviseen käyttöön. Vastaajan mukaan rakennus voisi toimia moottorina alueella, johon Veturitallitkin liittyvät. Kysymystä keskustan pysäköinnistä sivuttiin jo liikenne-teeman yhteydessä, mutta asiasta haluttiin tarkentavia vastauksia vielä erikseen. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että keskustassa on riittävästi pysäköintitiloja ja ettei niistä tulisi rakentaa lisää, vaan autoilijoita tulisi ohjata käyttämään jo olemassa olevia alueita. Osa vastaajista puolestaan ehdotti uusien pysäköintihallien tai alueiden rakentamista. Myös hyvin liityntäpysäköinnillä varustettu jalankulkualue keskustassa sai kannatusta. Pysäköintiä keskustassa ehdotettiin kehitettäväksi seuraavasti: Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 12 - rakennetaan lisää pysäköintipaikkoja (halli, alue) osa paikoista varataan lyhytaikaiseen asiointiin yksisuuntaiset kadut, pysäköinti molemmin puolin keskusta-alueen pysäköinti säilytetään maksuttomana Seutu Seutu-teemaan liittyen kyselyn avulla haluttiin tarkastella erityisesti Arolammin alueen kehittämistä. Kysymyksen johdannossa mainittiin, että suunnitelmassa on varauduttu uuteen asemanseutuun, mutta ettei sille olisi tarvetta ennen vuotta 2035. Lisäksi mainittiin tieyhteystarpeista EteläVahteriston alueella. Kaupunkilaisilta pyydettiin näkemyksiä siitä, mitä asioita alueen suunnittelussa tulisi huomioida, jotta ympäristöön kohdistuvat muutokset voitaisiin hyväksyä. Arolammin alueella koettiin tärkeäksi huomioida alueen asukkaiden tarpeet sekä kulttuuri- ja luonnonympäristö, ml. hulevesiin liittyvät kysymykset. Kommentteja esitettiin myös alueen liikenneyhteyksien järjestämisestä, muun muassa kehätien katsottiin tarjoavan nopean yhteyden moottoritielle. Osa vastaajista kyseenalaisti kokonaan uusien rautatieasemien rakentamisen tarpeen Riihimäen ja Hyvinkään välille. Arolammin alue koettiin muusta kaupunkirakenteesta erilliseksi alueeksi ja sen rakentamisen katsottiin hajauttavan kaupunkirakennetta. Viherrakenne Yleiskaavan viheralueohjelman laatimisen yhteydessä oli järjestetty karttakysely puoli vuotta aikaisemmin. Tämän vuoksi viherrakenteeseen liittyviä tavoitteita ei tässä kyselyssä enää käsitelty erikseen. Kaupunkilaisilta kysyttiin vapaamuotoisesti, onko rakennesuunnitelmakartalla jokin viher- ja virkistysalueisiin tai maaseutuun liittyvä asia, jota he haluaisivat kommentoida. Näin vastaajilla oli kuitenkin mahdollisuus esittää mielipiteitään suunnitelmasta myös yleiskaavan osana olevan viherrakenteen osalta. Vastauksissa tuli esille muun muassa seuraavia näkökulmia: - kaupunkirakenteen tiivistäminen ei saa tapahtua lähiviheralueiden kustannuksella - Vantaanjokea kehitettävä virkistysalueena - viheralueiden kehittämisen ja hoidon tulee olla suunnitelmallista ja sen tapahtua riittävän laajoina kokonaisuuksina - keskusta-alueelle tulisi saada yhtenäiset pyörätiet - viherrakennetta tulisi hyödyntää kävelyn ja pyöräilyn yhteyksinä kaupunkirakenteen sisällä ja sen ulkopuolelle; keskustaan tarvitaan Urheilupuiston ja Rautatienpuiston alueet yhdistävä viherväylä, aseman edestä olisi saatava puistomainen yhteys etelään Vantaanjoen varteen - Pääradan varren epäviihtyisiä ympäristöjä tulisi kohentaa - Kalmun tulee säilyttää viheralueena, maaseudun pirstominen ja kaupungin laajentuminen tulisi estää Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 13 - maatalouden toimintaedellytykset tulee varmistaa ja sen kaupunkilaisille tarjoama virkistysarvo huomioida kaavoituksessa - suunnitelmassa merkityt uudet yritysalueet kaupungin etelärajalla ja selvitysalueet 3 ja 6 tulisi säilyttää maatalouskäytössä Yleiset kommentit Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vielä näkemyksiään niistä asioista, jotka kyselyssä mahdollisesti olivat jääneet käsittelemättä. Tässä osiossa nostettiin esille viheralueiden säilyttäminen kaupunkirakenteen tiivistyessä, jota monet vastaajat sinänsä pitivät toivottuna kehityssuuntana. Lisäksi useampi vastaaja kiinnitti huomiota kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen parantamalla nykyisten väylien kuntoa sekä rakentamalla yhtenäistä väyläverkostoa. Myös suunnitelman kehäväyliä kommentoitiin puolesta ja vastaan. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 14 YHTEENVETO Kyselyn tulokset Rakennesuunnitelmakartalle paikannetuissa kommenteissa oli nostettu esille erityisesti uudet tieyhteydet sekä yritys- ja selvitysalueita. Monissa kommenteissa oli kannatettu näiden jättämistä rakentamatta; myös myönteisiä näkemyksiä kuitenkin esitettiin. Keskustan läheisyydessä sijaitsevien teollisuustoimintojen toivottiin korvautuvan asumisen alueilla. Vastaajat olivat myös merkinneet kartalle useita paikkoja, joissa heidän mielestään olisi tarvetta liikenneympäristön parantamistoimenpiteille. Yleiskaavan tavoitteita koskevaan osioon saatiin, aiheesta riippuen, 25-38 vastausta. Vastaajat kannattivat uuden asuinrakentamisen kohdistamista ensisijaisesti Varuskunta-Kokko-Taipale alueelle. Perusteluina olivat alueen sijainti lähellä keskustaa ja jo olemassa olevia palveluita, joiden kehittämistä lisärakentaminen saattaisi vauhdittaa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen nähtiin pääasiallisesti myönteisenä, huolta herättivät sen viher- ja lähivirkistysalueisiin kohdistuvat vaikutukset. Uusien asuinalueiden rakentamisen etäämmälle pelättiin hajaannuttavan kaupunkirakennetta ja pirstaloivan maaseutualueita. Osa vastaajista toisaalta kyseenalaisti väestönkasvun ja uusien asuin- ja yritysalueiden sekä liikenteellisten ratkaisujen, kehäteiden ja asemanseudun, tarpeen. Keskustan kehittämiseen liittyen autoliikenteen rajoittaminen sai jonkin verran kannatusta. Kävelykatua esitettiin perustettavaksi muun muassa Hämeenkadulle. Osa vastaajista sen sijaan näki, että autoliikenteen rajoittaminen vähentäisi edelleen palvelujen kysyntää keskustassa. Myös pysäköintipaikkojen riittävyys keskustan alueella jakoi mielipiteitä: osa katsoi, ettei lisärakentamiselle ollut tarvetta, osa nimesi paikankin uudelle pysäköintihallille. Useat vastaajat olivat toivoneet kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista sekä keskustassa että muualla kaupungissa. Pyöräteiden verkostoa toivottiin yhtenäistettävän ja väylien viihtyisyyttä sekä kunnossapitoa parannettavan. Myös joukkoliikenteen kehittämistä esitettiin, toisaalta epäiltiin sen kannattavuutta Riihimäen kokoisessa kaupungissa. Veturitalleille sopivaa uutta käyttöä ideoitiin kyselyvastauksissa luovasti. Alueelle toivottiin kaikkia kaupunkilaisia yhdistäviä tapahtumia ja toimintoja, sekä liiketoimintaa että kaupunkilaisten omaehtoista tekemistä. Viherrakenteeseen liittyen kiinnitettiin huomiota Vantaanjoen potentiaaliin virkistysalueena, lähiviheralueiden säilyttämiseen sekä viherrakenteen hyödyntämiseen kävelyn ja pyöräilyn reittejä varten. Karttakysely Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi 15 Karttakysely tavoitti enemmän kaupunkilaisia kuin rakennesuunnitelman nähtävillä olon yhteydessä järjestetty yleisötilaisuus, mitä voidaan pitää hyvänä kannustimena verkossa toteutettavien kyselyjen järjestämiseen myös jatkossa. Vastaukset tarjosivat kaavoittajalle mahdollisuuden tutustua asukkaiden näkemyksiin kaupungin kehittämisestä ja niistä ajankohtaisista kysymyksistä, jotka juuri yleiskaavan periaattein olisi tarkoitus ratkaista. Kerätty palaute on valmiiksi digitaalisessa muodossa käytettäväksi paikkatieto- ja muissa ohjelmistoissa. Vastaajan itse kartalle paikantama kohde helpottaa vastausten tulkintaa ja myös vastaajalle ruudulla tarkasteltava kartta on havainnollinen. Kartalle on helppo osoittaa tarkasti alue, jonne haluaa palautteensa kohdistaa. Verkossa toteutettava kyselykin vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja toteutusta. Kysymysten ja esitettävien aineistojen tulee olla verkkoesitykseen soveltuvia ja kyselyn tulee muutoinkin noudattaa yleisölle suunnattuihin kyselyihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Rakennesuunnitelmaa koskevaan kyselyyn oli mahdollista vastata ilman tunnistautumista ja vaikka useamman kerran, mikä on hyvä huomioida arvioitaessa tulosten luotettavuutta. Tämän kyselyn otoksen perusteella verkkokyselyt eivät edelleenkään tavoita vastaajia tasaisesti kaikista ikäluokista, joten joissakin tapauksissa myös perinteisempien kyselytekniikoiden käyttö on perusteltua. Kyselyssä oli lukuisia avoimia kysymyksiä, joihin saatujen vastausten kattava käsittely vaatisi vielä syvällisempää analyysiä kuin nyt on ollut mahdollista tehdä. Tässä yhteydessä laadittu yhteenveto on katsaus siihen, millaisia näkemyksiä kyselyyn vastanneet kaupunkilaiset ovat esittäneet. Avoimissa kysymyksissä on kuitenkin saatu mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa muun muassa vastaajien ongelmallisiksi kokemista kohteista liikenneympäristössä. Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Eteläinen Asemakatu 2, 11130 RIIHIMÄKI www.riihimaki.fi
© Copyright 2024