8.9.2015
VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015
L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur
Sosiodemografiset ja
sosioekonomiset tekijät
ja terveys 10.9.2015
Ossi Rahkonen
It is better to be healthy than ill or dead”
(Geoffrey Rose 1992)
Tertiaaripreventio
Ossi Rahkonen
8.9.2015
1
8.9.2015
Diabeteksen (D2M)
esiintyvyys 1997-2007
Tyypin 2 diabetes Suomessa lääkekorvausten ja sairaaloiden rekisterien perusteella.
Lähde: Sund ym: FinnDM II.
Ossi Rahkonen
8.9.2015
2
8.9.2015
nVäestöstrategia terveyden
edistämisessä ja sairauksien
ehkäisyssä
nMitä
ennaltaehkäisy,
preventio on?
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Oppikirjamääritelmiä
n Primaaripreventio
n
sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden
poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim.
terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset)
n Sekundaaripreventio
n
toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa
vaiheessa (esim. seulonta-tutkimuksen avulla) todettua tautia
kehittymästä edelleen
n Tertiaaripreventio
n
Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden
ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti
kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai
ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä
Ossi Rahkonen
8.9.2015
3
8.9.2015
Miten edistää väestön terveyttä?
Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw.
Rose’ s Strategy of Preventive Medicine.
Oxford University Press, Oxford 2008 (1992,
1988)
”It is better to be healthy than ill or dead”
(Rose 1992, 2008)
Geoffrey Rose
1926-1993
Epidemiologian prof,
LSHTM
Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio:
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Miten edistää väestön terveyttä?
Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw.
Rose’ s Strategy of Preventive Medicine.
Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988)
”It is better to be healthy than ill or dead”
(Rose 1992, 2008)
Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio:
n Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät
n Keskeiset krooniset kansantaudit
n Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty
n Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski
Ossi Rahkonen
8.9.2015
4
8.9.2015
Prevention paradoksi, käykö näin?
§ Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis?
§ Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja
tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien
käytettävä turvavyötä, jotta muutama henki pelastuu, pyöräilykypärä)
§ Rosen strategia:
(Frolich & Potvin
2008)
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Prevention paradoksi, vai näin?
§ Miten riskitason muutos toteutuu?
§
Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi,
ravitsemus)
§
Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen?
§
Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin?
(Frolich & Potvin 2008)
Ossi Rahkonen
8.9.2015
5
8.9.2015
Lontoon bussikuskit ja rahastajat
nEpidemiologi, lääkäri Jerry
Morris (1910-2009)
n Morris et al. (Lancet 1953)
tutkivat Lontoon bussien
(double deckers)
kuljettajien ja rahastajien
sydäntauti-sairastuvuutta.
nRahastajien sairastuvuus
oli selvästi vähäisempää
kuin kuljettajien
nMiksi? Mikä tätä eroa
selittää?
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Diabeteksen ehkäisytutkimus
Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79
522 40-65 -vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista), joilla
liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin
kahteen ryhmään:
Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus.
Ohjauksen tavoitteet:
Onnistumis%
· painon pudotus yli 5%
43
· rasvan osuus alle 30% energian saannista
47
· alle 10% tyydyttyneitä rasvoja
26
· kuituja yli 15g/1000 kcal
25
· liikuntaa yli 4 tuntia/vko
86
Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta
Interventio 4 vuotta.
8.9.2015
Ossi Rahkonen
6
8.9.2015
Diabeteksen ehkäisytutkimus
Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79
522 lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto
DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS
Laihtuminen 1 v:
• koeryhmä 4,7 kg
• kontrolli
0,9 kg
Seuranta 3,2 vuotta
25
20
58 %
15
10
5
0
Koeryhmä
Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä 3.9.2013
8.9.2015
Kontrolli
Ossi Rahkonen
Diabeteksen ehkäisytutkimus
Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, %
Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79
50
100 ohjattua kohden 15
diabetesta vähemmän
kuin verrokeilla.
40
Vertailuryhmä
NNT 7
30
20
Interventioryhmä
10
Interventio päättyi
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Vuosi
8
7
8.9.2015
Preventio synnyttää
keskustelua:
SLL 4.9.2015
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Kannattaa lukea nämä:
Ossi Rahkonen
8.9.2015
8
8.9.2015
n Mitä pitäisi tehdä?
n Kannattaako väestötason preventio?
n Minkälaista preventiota, ennaltaehkäisyä ehdotatte?
Ossi Rahkonen
8.9.2015
n Mitä terveys on ?
n Kuka on terve?
Ossi Rahkonen
8.9.2015
9
8.9.2015
2 kuvaa terveydestä
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Terveyskäsite -- taustaksi
nTerveyskäsite tai terveellisyyden standardi
vaihtelee kulttuurista toiseen, eri sosiaaliryhmissä,
eri ikäisten kesken ja miesten ja naisten kesken,
miksei myös potilaan ja lääkärin kesken
nMeidän on helpompi puhua ja olla yhtä mieltä
huonoista, pahoista ja ikävistä aisoista kuin hyvistä
asioista tai unelmista (Karl Popper) ->
todennäköisemmin olemme yksimielisiä siitä kuka
on sairas kuin siitä kuka on terve
nTerveys poikkeaa monesta muusta hyvinvoinnin
osiosta (asuminen, työ, onnellisuus tms.) se on
sekä keino (voimavara) että päämäärä, terveys on
keino saavuttaa muita hyviä asioita ja tavoite
Ossi Rahkonen
18.9.2015
10
8.9.2015
Muutama määritelmä
n ”Terve on se jota ei ole tutkittu tarpeeksi”
n Googlaamalla ”terveys” tuli noin 2 020 000 tulosta (0,15
sekuntia), ‘health’iä en rohjennut testata
n “Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja
henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä
ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana
hyvinvointi.” (Wikipedia)
n ”Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puuttumista.” (WHO:n
positiivinen terveys)
n Toimintakyky, selviytyminen arjessa, funktionaalinen
määritelmä
n Terveys normaali, sairaus ja tauti epänormaali, poikkeava
n Terveys vallitsee kun ihminen ei voi huonosti, kun hänellä ei
ole paha olla – mutta kaikki paha olo ei ole sairautta (Erik
Allardt 1999)
n ’Allergiaterve’ (Tari Haahtela 29.9.2008) -> terve vaikka on
tauti -- ja tietysti voi olla myös tautinen vaikka on terve
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Terveys-sairaus –käsite
- WHO
n Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden
määritelmä (1948)
n ”Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei
ainoastaan sairauden puuttumista”
n Wilhelm Sucksdorff (1888)
Helsingin yliopiston hygienian professori
n ”Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen
ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain
tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on
paljonOssi
tärkeämpää,
mahdollisuutta oikein ja
Rahkonen
8.9.2015
korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä”
11
8.9.2015
n Miten saadaan paras kuva väestön terveydestä?
n Sairauskertomuksista?
n Potilasrekistereistä?
- Kliininen jäävuori?
n Väestökyselyillä?
n Muulla
tavalla?
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Miten saamme väestön terveydestä
tietoa?
Riitta Luoto 2007
Ossi Rahkonen
8.9.2015
12
8.9.2015
Miten saamme väestön terveydestä
tietoa?
Riitta Luoto 2007
Ossi Rahkonen
8.9.2015
Suomen väestö 1750-2013
8.9.2015
Ossi Rahkonen
13
8.9.2015
Kokonaishedelmällisyysluku vuosina
1900–2012
• - Syntyvyys aleni 1910 lähtien
- 1946-48 syntyvyyspiikki (”suuret
ikäluokat”)
- Voimakas syntyvyyden lasku taas
1950-72
• 2012 syntyvyys aleni toisena vuotena
peräkkäin – jatkui 2013.
• Kokonaishedelmällisyysluku 2012
1,80 lasta
• -> vuoden 2012 hedelmällisyyden
vallitessa nainen synnyttäisi 1.80 lasta
hedelmällisen kautensa aikana
• - Nettouusiutumistaso olisi 2.1
•
8.9.2015
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 syntyi 58
134 lasta
Ossi Rahkonen
Ensisynnyttäjien keski-ikä nousee – vuonna 2013
28.6 v. Avioitumisikä nousee vielä jyrkemmin
(www.stat.fi)
8.9.2015
Ossi Rahkonen
14
8.9.2015
Imeväiskuolleisuus 1871–1999
1 000 syntynyttä kohden
• Imeväiskuolleisuus: (infant mortality) =
vuotta nuorempana kuolleet 1000 elävänä
syntynyttä kohti
• Imeväiskuolleiden, alle vuoden ikäisenä
kuolleiden määrä tuhatta elävänä
syntynyttä lasta kohti oli vuonna 1751
206,5 ja vuonna 2013 1,8.
• Vuonna 1936 alle 1-vuotiaana kuolleista 40
prosenttia menehtyi syntymävammoihin,
kehitysvirheisiin tai synnynnäiseen
heikkouteen. Myös keuhkokuumeeseen,
tauteihin ja väkivaltaan kuoli paljon lapsia
• Nykyisin yleisin alle 1-vuotiaiden
kuolemansyy on synnynnäiset
epämuodostumat.
Ossi Rahkonen
8.9.2015
(www.stat.fi)
1750
1917
2004
8.9.2015
2040
Ossi Rahkonen
15
8.9.2015
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Suomen väestö ikääntyy
• Suomen väkiluku 7.9.2015 oli 5,4 milj
• 100-vuotta täyttäneitä 31.12.2013 oli 706
joista miehiä 89 ja naisia 617.
• Työikäisten osuus väestöstä pienenee
• Ikääntyminen kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää
• Vanhushuoltosuhde1) kasvaa
1960: 11,8
Suomessa rajusti:
1980: 17,8
1) vanhushuoltosuhde: (yli 65v/15-64v) x 100
8.9.2015
Ossi Rahkonen
2000: 22,2
2012: 29,0
2020e: 37.1
2030e: 43,8
(Eläketurvakeskuksen arviot
2013)
16
8.9.2015
Suomi 1970-2040
Huoltosuhde = lapset + vanhukset /
100 työikäinen (STM)
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Väestörakenne - yhteenveto
• Väestömäärä kasvanut ja väestörakenne muuttunut viime
vuosisatojen aikana – väestön muutokseen vaikuttavat siis
syntyvyys ja kuolevuus, maan sisällä myös muuttoliike
• Väestönmuutokset eli transitiot 300 vuoden aikana:
– väestönkasvu 1700 –l alkaen
– syntyvyyden lasku 1850-1940 ja n 1960 –l alkaen
– kuolleisuuden lasku – eliniän kasvu 1700 –l alkaen
• Suomalaiset elävät vanhemmiksi ja ovat terveempiä kuin
ikätoverinsa aikaisemmin
• Taustalla: ravitsemus, hygienia, elinolot, elintavat, terveydenhuolto
• Väestö ikääntyy - hoidon ja hoivan tarve tulevaisuudessa
8.9.2015
Ossi Rahkonen
17
8.9.2015
Sosioekonominen asema ja terveys
• Väestöryhmien väliset terveyserot
Sosiodemografiset tekijät:
–
–
–
–
Ikä
Sukupuoli
Perhetilanne
Alue
Sosioekonomiset tekijät:
– Sosioekonominen asema
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Iän ja ajan hallinta terveyden tarkastelussa
• Sairasta(u)vuus riippuu vahvasti iästä
– Ikäryhmittäinen tarkastelu
– Ikävakiointi
• Sairasta(u)vuus vaihtelee kohorttien välillä
– Kohorttien seuranta ja vertailu
• Periodi/historiallinen aika vaikuttaa
sairasta(u)vuuteen
– Kontekstin kuvaus, kontekstuaalitekijät
8.9.2015
Ossi Rahkonen
18
8.9.2015
Toimintakyky/päivittäistoiminnot: asunnossa liikkuminen,
pukeutuminen, vuoteeseen meno
- suoriutuminen parantunut parin vuosikymmenen sisällä
- suoriutujien osuus laskee 74 vuotta vanhempien joukossa
(Martelin ym. 2004)
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Sukupuoli ja terveys
”Women are sicker but men die quicker”
8.9.2015
Ossi Rahkonen
19
8.9.2015
Vastasyntyneen tytön ja pojan
elinajanodote 1750-2012
• EO = vuosien määrä,
jonka verran tietyn
ikäinen henkilö eläisi
kuolleisuuden pysyessä
ennallaan
• Suomessa naisten ja
miesten välinen EO on
poikkeuksellisen suuri
8.9.2015
5.9 v
Ossi Rahkonen
Mistä terveydentilan sukupuolierot
johtuvat?
Erojen selityksiä:
– Biologia, perimä
– Psykologia (maskuliinisuus, feminiinisyys)
– Roolit (naisten kaksoisrooli)
– Erilaiset elinympäristöt, työolot yms.
– Metodiset ongelmat (naiset raportoivat herkemmin
oireita)
– Elintapojen erot (alkoholi, tupakka, muut riskitekijät)
– Kuolemansyyt: sydän, onnettomuudet, keuhkosyöpä,
8.9.2015
alkoholi
Ossi Rahkonen
20
8.9.2015
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Kuolleisuus asumismuodon/siviilisäädyn
mukaan 30-64-vuotiailla 1996-2000
Naiset
Miehet
Naimisissa
(vertailuryhmä = 1.0)
Avoliitossa
Muun kuin
puolison
kanssa
Yksin
8.9.2015
Ossi Rahkonen
(Joutsenniemi ym. 2007)
21
8.9.2015
Asumismuoto, perhe ja terveys
- yhteenvetoa - selityksiä
• Eronneilla, naimattomilla ja avoliitossa huonompi terveys kuin
naimisissa olevilla
• Mahdollisia selityksiä:
–
–
–
–
–
Sosiaalinen tuki
Osallistuminen, itsetunto
Elintavat, riskikäyttäytyminen
Parempi toimeentulo
Valikoituminen – ’healthy married/mother effect’, ’healthy husband’
8.9.2015
Ossi Rahkonen
MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ
PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA SUURI
Suhteellinen kuolleisuus maakunnittain vuosina 1991–2001, 25–80-vuotiaat
miehet (pääkaupunkiseutu = 100)
80
P ohjanmaa
82
A hvenanmaa
88
Keski- P ohjanmaa
96
97
97
98
98
99
100
100
101
103
105
106
106
107
108
108
110
112
Uusimaa (pl. P KS)
Kant a-H äme
Varsinais-Suomi
Et elä- P ohjanmaa
Satakunta
P irkanmaa
Itä-Uusimaa
P ääkaupunkiseutu
P ohjois- P ohjanmaa
Keski-Suomi
P o hjo is-Savo
Ete lä-Savo
P äijät-H äme
Lappi
Etelä -Karjala
Kymenlaakso
Kainuu
P ohjois-Karjala
60
70
80
90
100
110
120
Suhteellinen kuolleisuus
Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja hyödyntävä Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen ja KTLn yhteistyöhanke.
8.9.2015
22
8.9.2015
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Miksi helsinkiläiset kuolevat muita suomalaisia aikaisemmin, vaikka
sairastavuus ja työkyvyttömyys on alhaisempaa kuin muilla?
8.9.2015
Ossi Rahkonen
23
8.9.2015
Terveydentilan alue-erot – mitä taustalla?
• Väestöpohja (ikä- ja sosiaalinen rakenne, perimä)
• Elinkeinorakenne (työn laatu ja saatavuus)
• Fyysinen ympäristö (asumistaso, virkistys-mahdollisuudet,
ilman laatu)
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus
• Kulttuuri ja alakulttuurit (arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalinen tuki)
• Muuta?
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Sosiodemografiset tekijät ja terveys
- yhteenveto:
• Ikä
– Määrittää terveyttä
• Sukupuoli
– Naisten elinikä miehiä pitempi
– Muuten yhteys vaihtelee terveyden osa-alueen mukaan
• Siviilisääty/perhe
– Naimisissa / parisuhteessa olevien elinikä pitempi ja
terveys parempi kuin yksin asuvien
– Ansiotyö ja perhe eivät uhkaa naisten terveyttä
• Alue-erot terveydessä kaventuneet, pienalue-erot
ennallaan
8.9.2015
Ossi Rahkonen
24
8.9.2015
Sosioekonominen asema ja terveys
- eriarvoisuuden haaste kansanterveydelle
• Sosioekonominen asema – socioeconomic
position (SEP) (status, group, class)
• Muu huono-osaisuus (köyhyys, syrjäytyminen)
– Millaisia eroja todetaan?
– Miten erot ovat kehittyneet?
– Mistä erot johtuvat?
– Miten eroja voidaan kaventaa?
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Terveyserotutkimuksen nousu
1966-2014
8.9.2015
Ossi Rahkonen
25
8.9.2015
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Kuolemat Titanicin nais- ja lapsimatkustajien
keskuudessa matkustusluokan mukaan v 1912
(1517 hukkui, miehet+naiset)
80
M o rta lity (% )
70
Naiset
Lapset
60
50
40
30
20
10
0
1st
2nd
3rd
.
1st/2nd
3rd
Passenger class
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Lähde: Broom L & Selznick P, 1968 & Martin Bobak 2004
26
8.9.2015
Sosioekonominen asema ja terveys:
Yksinkertainen malli
– yksi sosioekonominen ulottuvuus
Sosioekonominen
asema
Terveys
Koulutus
Ammattiasema
Tulot
Varallisuus
8.9.2015
Kuolleisuus
Sairastavuus
Terveyskäyttäytyminen
Ossi Rahkonen
Sosioekonominen asema ja terveys (1):
Polkumalli – keskeiset sosioekonomiset ulottuvuudet
- Aikajärjestys, vaikutussuhteen suunta
Vanhempien
koulutus yms
Tiedolliset
resurssit
Koulutus
8.9.2015
Työolot
Aineelliset
resurssit
Ammattiasema
Tulot
Terveys
Ossi Rahkonen
27
8.9.2015
35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote
(EO35) tulokvintiileittäin 1988-2007
EO35
Naiset:
50
Naiset:
Erotus
3.9 v
Ylin5th
Women
quintile
(highest)
Women
4. 4th
quintile
Naiset:
Erotus
6.8 v
Women 3rd
3.
quintile
45
Women
2. 2nd
quintile
Alin1st
Women
quintile
Miehet:
(lowest)
MenYlin
5th
quintile
(highest)
4.
Men 4th
quintile
40
Miehet:
Erotus
7.4 v
Miehet:
Erotus
12.5 v.
Men 3rd
3.
quintile
35
2.
Men 2nd
quintile
MenAlin
1st
quintile
(lowest)
Tarkiainen et al. JECH 2012,
SLL 2012
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
30
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Eri kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja
toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta
(+/- = muutos kuolinsyyn vaikutuksessa kuolleisuuseroon)
Keuhkosyöpä 8 %
Tapaturmat ja
väkivalta 19 %
Muut
kasvaimet 4 %
Tapaturmat ja
väkivalta 28 %
Verenkiertoelinten
sairaudet 35 %
Kasvaimet 12 %
Muut taudit
22 %
Verenkiertoelinten
sairaudet 37 %
Muut taudit
12 %
Alkoholikuolemat
8%
Alkoholikuolemat
13 %
MIEHET
8.9.2015
NAISET
Ossi Rahkonen
(Valkonen T. ym., 2000, 2007)
28
8.9.2015
Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi
(%), 18-29-vuotiaat koulutusryhmittäin
30
Naiset
Miehet
27,2
24,5
25
(p<0,001)
(p=0,002)
%
20
15
13,6
11,1
10
8
7,8
8
7,1
5
0
Akat.
Amm. Keskiaste Perusaste
korkea- korkeaaste
aste
8.9.2015
Akat.
Amm. Keskiaste Perusaste
korkea- korkeaaste
aste
Ossi Rahkonen
Martelin ym. 2005
Miesten kuolleisuus 1990-1996 koulutuksen
mukaan, Ruotsi
16
M o r t a l it y %
12
8
4
0
8.9.2015
Doctorate
Higher tertiary Lower tertiary
Ossi Rahkonen Secondary
Vocational
Compulsory
Robert Erikson 2001
29
8.9.2015
8.9.2015
Ossi Rahkonen
• Vai onko toisinpäin
eli wealth is health?
8.9.2015
Ossi Rahkonen
30
8.9.2015
Julian Tudor Hart & Inverse care law
Walesilainen yleislääkäri, oli
Wales’in terveysministerinäkin,
kirjoittanut lukuisia kirjoja ja
artikkeleita. Tunnetuin lienee
Inverse Care Law. Lancet 1971;i:
405-412, tunnettu kirja on
myös tämä:
19278.9.2015
Ossi Rahkonen
Inverse care law -Hoitopalvelujen käänteislaki
• Lain mukaan hoidon
saatavuus on kääntäen
verrannollinen hoidon
tarpeeseen nähden, kun
verrataan eri alueiden
sairastavuutta ja palvelujen
tarjontaa – miksei myös eri
väestöryhmien kesken, ja
laki toimii erityisesti kun
markkinavoimat hallitsevat
terveydenhuoltoa.
• The law states that: "The
availability of good
medical care tends to vary
inversely with the need for
it in the population served.
This ... operates more
completely where medical
care is most exposed to
market forces, and less so
where such exposure is
reduced." (Hart 1971)
Ossi Rahkonen
8.9.2015
31
8.9.2015
• Tuollainen käänteislaki voisi olla vaikkapa
Venäjällä, mutta tuskinpa Pohjoismaissa?
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja
sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa
25-84 -vuotiailla miehillä ja naisilla
/100 000
Miehet
Naiset
percutaneous transluminal coronary angioplasty (PTCA)
& coronary artery bypass grafting (CABG)
8.9.2015
Julkaisemattomia tietoja HILMOsta, Manderbacka 2009
Ossi Rahkonen
32
Huono koettu terveys
8.9.2015
Kotitalouden varallisuus 1000 e
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Mielenterveysoireiden (GHQ-12)
sosioekonomiset erot
2,5
2,0
1,5
OR
1,0
0,5
Usein
Joskus
Ei
Keskitaso
Alin
Ossi Rahkonen
Nykyiset taloudelliset
vaikeudet
8.9.2015
Ylin
Koulutus
0,0
(Lahelma ym. 2006)
Helsinki Health Study
33
8.9.2015
Mielenterveyden sosioekonomiset erot
• Vakavat mielenterveysongelmat (skitsofrenia, psykoosit, vakava
masennus)
– Erot samanlaisia kuin fyysisessä terveydessä
– Usein työvoiman ulkopuolella
– Valikoituminen - syrjintä
• Lievät mielenterveysongelmat - ”common mental
disorders CMD” (masentuneisuus, ahdistuneisuus)
– Erot epäselvät, jopa vastakkaiset
– Ongelmat yleisempiä niillä joilla taloudellisia vaikeuksia
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Miksi terveyseroja pitää kaventaa?
• Ne ovat epäoikeudenmukaisia
• Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia
kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn
menetyksiä
– kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun
onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä,
joihin ongelmat kasautuvat
– palvelujen riittävyyden turvaaminen
– sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy
– työvoiman riittävyyden turvaaminen
– taloudelliset säästöt yhteiskunnalle
Kimmo Leppo 2007
8.9.2015
Ossi Rahkonen
34
8.9.2015
Terveyseroja selittävä yksinkertainen malli
(Mackenbach et al 2006)
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Miten terveyseroja voidaan kaventaa?
YHTEISKUNTA
Sosiaalinen
ympäristö
Sosiaalinen eriarvoisuus
YKSILÖ
Vaikutetaan sosiaaliseen
eriarvoisuuteen
Sosiaalinen
asema
- koulutus, verotus
Vähennetään altistuksia
Spesifiset
altistukset
- Asuminen, työolot, ruoka, elintavat
Vähennetään haavoittuvuutta
- Sosiaalinen tuki
Tauti tai vamma
Estetään eriarvoiset
seuraukset
Politiikkaympäristö
- kuntoutus, sosiaaliturva
Huonon terveyden
sosiaaliset
seuraukset
Ossi Rahkonen
Diderichsen, Evans ja Whitehead 20018.9.2015
35
8.9.2015
Kansanterveysohjelma
Valtioneuvoston päätös 2001
Keskeiset tavoitteet vuoteen 2015
- kaikille yhteiset
8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus
vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien
väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema
paranevat.
Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri
koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten
kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Haaveet ja todellisuus -Kuolleisuuserojen kehitys 1995Väestöryhmien väliset erot 35-vuotiaan elinajanodotteess a vuodesta 1971
alkaen sekä tav oite vuodelle 2015.
vuotta
8,0
7,5
7,0
*
6,5
6,0
5,5
5,0
4,5
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0,0
1971-75
1976-80
N AI S ET — M IE H ET
TAVOI TE 8 .
8.9.2015
1981-85
1986-90
1991-95
1996-99
KO RK E A- AS T E — PE R US A STE
2015
Y LE MM ÄT TO IM IH EN K IL ÖT — T Y ÖN T E KI JÄT
NA IS E T
N AI S ET
MIE H E T
M IE H ET
(Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2000, Tilastokeskus, Helsinki 2000, s. 123; Valkonen T, Martelin T, Rimpelä A, Notkola V, Savela S. Sosioekonomiset
kuolleisuuserot 1981-90, Tilastokeskus, Väestö 1992:8, Helsinki 1992, s. 97 - 100; Tapani Valkosen tutkimusryhmän julkaisemattomia tuloksia.)
Ossi Rahkonen
36
8.9.2015
Terveyserojen kaventamisen
mahdollisuudet
• Arvioita siitä, kuinka suuri osuus kansanterveysongelmista
poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin
korkeasti koulutetuilla:
–
–
–
–
–
–
–
sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset 50 %
alkoholikuolemat, työikäiset 60 %
hengityselinsairauksista aiheutuneet kuolemat, työikäiset 75 %
väkivallasta ja tapaturmista aiheutuneet kuolemat, työik. 45 %
diabeteksen esiintyvyys 30 %
selkäsairauksien esiintyvyys 30 %
toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %
Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen
hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007
8.9.2015
Ossi Rahkonen
Terveys ja sosioekonominen asema
- Yhteenveto
• Erot epäoikeudenmukaisia, jos ne ovat
ehkäistävissä
• Eroja todetaan sekä sosioekonomisen
aseman että terveyden eri mittarien mukaan
• Kuolleisuuserot Suomessa suuret
• Kuolleisuuserot kasvaneet 2000-luvullakin
• Keskeisimmät syyt
– Aineelliset olosuhteet
– Elintavat (viina, tupakka, ruoka, paino)
• Erojen kaventaminen tärkeätä
– Tasa-arvon kannalta
– Kansanterveydelle
– Kansantaloudelle
8.9.2015
Ossi Rahkonen
37