Hyvinvoinnin virtaa MIKKELISSÄ”
Kansalaistoimijalähtöinen kaupunkikehittäminen Mikkelissä 2015–2018 Toimintasuunnitelma ”Hyvinvoinnin virtaa MIKKELISSÄ” Luonnos 6.9.2015 Hannu Korhonen 1 Sisällys 1. Tausta .............................................................................................................................................................3 1.1 Kansalaislähtöinen kehittäminen .............................................................................................................3 1.2. Miksi yhteisölähtöistä kehittämistä? ......................................................................................................3 1.3 KAKE-ohjelman valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen .......................................................................4 1.4. Valmistelu ................................................................................................................................................5 1.5. Suunnittelu ja ideointi .............................................................................................................................7 1.6. Toteutus ..................................................................................................................................................7 1.7. Ensimmäiset tuensiirtohankkeet käynnistyvät hankkeen alkaessa ........................................................8 2. KAKEN toimintaympäristö ..............................................................................................................................9 2.1. Kohdealue................................................................................................................................................9 2.2. Mikkeliläinen järjestökenttä..................................................................................................................12 2.3. Järjestötoimijoiden käsityksiä mikkeliläisestä järjestökentästä ............................................................12 3. Mikkelin KAKE-ohjelman suuntaviivat ja painopisteet.................................................................................13 3.1 Tavoite ja toimintamuodot ....................................................................................................................13 3.2 Läpileikkaavat periaatteet ......................................................................................................................14 3.3 Kehittämisen teemat ..............................................................................................................................15 4. Toteutus .......................................................................................................................................................17 4.1 Lähtökohtia.............................................................................................................................................17 4.2 Kehittämisen koordinointi ja hallinnointi ...............................................................................................18 4.3 KAKE-ohjelman valintakriteerit ja hakuprosessi ....................................................................................19 5. Hanke- ja päätöksentekoprosessin kuvaus ..............................................................................................20 2 1. Tausta 1.1 Kansalaislähtöinen kehittäminen Paikallinen kehittäminen on yksi EU:n ohjelmakauden 2014–2020 koheesiopolitiikan keskeisistä asioista. Näillä toimilla vastataan moninaisiin kehittämistarpeisiin aluetasoa pienempien yksiköiden tasolla ja paikallisella tasolla. Paikallisyhteisöjen itse suunnittelemat kehittämishankkeet ovat osoittautuneet toimiviksi välineiksi maaseudulla (Leader-toiminta). Paikallisen kehittämisen toimintatapa on tukenut toimijoita arvioimaan oman alueensa pitkän aikavälin mahdollisuuksia ja kannustanut yhteisöjä ja järjestöjä alueensa kehittämiseen. Suurien ja keskikokoisten kaupunkien keskusta-alueilla ei ole toistaiseksi olemassa kansalaislähtöistä välinettä paikalliseen kehittämiseen. Kansalaislähtöiselle paikallisella kehittämisellä asukkaiden aktiivisuus voidaan hyödyntää paremmin. Samalla on mahdollisuus kaataa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta haittaavia raja-aitoja. Erilaisilla kansalaisryhmillä tulee olla mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä paikalliseen kehittämiseen. 1.2. Miksi yhteisölähtöistä kehittämistä? Kun paikalliset ihmiset pääsevät alusta lähtien suunnittelemaan kehittämisen kohteita, huomio kohdistuu paikallisiin tarpeisiin eikä ulkopuolelta asetettuihin olettamuksiin. Kehittämisen pitkäaikaisena tavoitteena on yhteisön vahvistaminen siten, että sen jäsenet kykenevät itse vaikuttamaan ja toimimaan heille tärkeissä asioissa. Yhteisön jäseniin suhtaudutaan ennen kaikkia aktiivisina kehittämisen osapuolina eikä passiivisina tuensaajina. Paikallisia voimavaroja oikein kohdistamalla ja hyödyntämällä päästään parhaiten yhteisöä vahvistaviin tuloksiin. Tavoitteena ei ole vain ongelmien korjaaminen vaan ennalta ehkäisevästi kestävälle pohjalle rakennettu kehittämistyö. Yhteisölähtöisessä kehittämisessä huomio kiinnittyy erityisesti sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin vahvuuksiin unohtamatta yksilön roolia kaiken toiminnan perustana. Yhteisölähtöisen kehittämistoiminnan ydin muodostuu yhteistyöhön tähtäävistä kumppanuuksista, joiden avulla erilaisista lähtökohdista toimivien paikallisten ihmisten ja organisaatioiden vahvuudet saadaan hyödynnettyä. Samalla saadaan purettua kehittämisen esteenä olevia turhia rajoja ja esteitä. Kansalaistoimijalähtöisen kaupunkikehittämisen tuloksena on mahdollisuus vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja lähidemokratiaa. Yhteisen toiminnan kautta syntyy uudenlaisia toiminta- ja yhteistyömuotoja ja työpaikkoja sekä parannetaan kaupunkiympäristöä. Vaikutus kohdistuu välillisesti kaupunkilaisiin heidän aktiivisuutensa kasvamisena sekä elämän laadun paranemisena. Kumppanuuksien keskiön muodostavat paikalliset järjestäytyneet kansalaistoimijat kuten erilaiset yhdistykset, järjestöt ja muut vastaavat yhteisöt (ks. kuva 1). Yhteistyön ei pitäisi kuitenkaan rajoittua ainoastaan ns. kolmannelle sektorille vaan laajentua kansalaistoiminnan 3 järjestäytymättömälle ruohonjuuritasolle, julkisen sektorin toimijoihin sekä kansalaistoiminnan ja yrityselämän välisille rajapinnoille. Yhteistyön ei myöskään tarvitse rajoittua paikallisyhteisön sisään, vaan sopivia kumppanuuksia voi syntyä myös ylirajaisesti sekä tasoisesti esimerkiksi kaupunki- ja maaseutualueiden välille tai paikallisen ja kansallisen toimijoiden kesken. Yksilö Yhteistyö Yhteisö Ympäristö Kuva 1. Paikallisen kehittämisen ulottuvuudet 1.3 KAKE-ohjelman valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö tiedusteli vuoden 2014 alussa maakuntien halukkuutta toteuttaa kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla EU:n ohjelmakaudella 2014–2020 (jäljempänä käytetään lyhennettä KAKE). Mikkelin kaupunginhallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä päättivät myönteisestä linjauksestaan huhtikuussa 2015. Vastaavaa toimintaa on käynnistetty Kuopiossa ja Joensuussa. Kehittämistoiminnan toimeenpano edellyttää uudentyyppisen, Mikkelin kantakaupungin alueelle suunnatun asukas- ja toimijalähtöisen kehittämismallin luomisen. Mikkelin KAKEn tavoitteena on ruohonjuuritason aloitteista ja asukkaiden tarpeista lähtevän toiminnan edistäminen kaupunkialueella. Sen tavoitteena on luoda matalan kynnyksen rahoitusmalli kaupunkilaisten ja heidän yhdistystensä KAKE-hankkeiden käyttöön. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota tiedotukseen, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Toimijoita on kytketty mukaan ideointiin, suunnitteluun ja hyödynnetty paikallisten kansalaistoimijoiden monialaista asiantuntemusta. KAKE-ohjelman kehityksessä on kolme vaihetta: valmistelu, ideointi, toiminnan suunnittelu ja toteutus. Käsillä oleva toimintasuunnitelma päättää suunnitteluvaiheen ja ideointivaiheen, ja se luo lähtökohdan toteutusvaiheelle. Seuraavaksi kuvataan vielä lyhyesti nämä kehityksen kolme vaihetta (kuva 2). 4 VALMISTELU SUUNNITTELU ja IDEOINTI TOTEUTUS Kansalaistoimijoiden hankkeiden toteutus hankekokonaisuuden määrittely ja tavoitteen asettelu Kansalaistoimijoiden kuuleminen Mikkelin kaupungin eri toimialat pohtivat kansalaislähtöisen toiminnan kehittämisen tarvetta. Kansalaistoimijoiden ja asukkaiden kuulemistilaisuus kauppakeskus Stellassa 6/2015 Projektipäällikkö valmistelee hankekokonaisuuden. Yhteinen ideointi, Liikkumisen unelmavuoden Muita tuensiirtohankkeita verkostotyöpajat 8-9/2015 ideoidaan ja valmistellaan eri teemojen ja kohderyhmien Kansalaistoimijoiden ympärille syntyvissä kuuleminen ja yhteinen verkostoissa (mm. työttömät, ideointi palavereissa, maahanmuuttajat, kulttuuri, kokouksissa, tapaamisissa ja nuoret, ikäihmiset) työpajoissa (jatkuu edelleen) Kaupunginhallitus sitoutuu hankkeeseen ja päättää hankkeen omavastuuosuudesta 6/2015 Etelä-Savon liikunta ry (ESLI), Digimi ry ja Mikkelin seudun harrasteliigat (MAHL) aloittavat ensimmäisinä tuensiirtohankkeina Kuva 2. KAKE-ohjelman kehitysvaiheet 1.4. Valmistelu KAKE-ohjelman valmisteluvaihe käynnistyi maaliskuussa 2015 järjestetyssä kokouksessa, johon osallistui Mikkelin kaupungin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Etelä-Savon liikunnan aluejohtaja Heino Lipsanen, Pohjois-Savon Ely - keskuksen rahoituspäällikkö Timo Ollila ja projektipäällikkö Hannu Korhonen. Hankeideaa sai alkunsa syksyllä 2014 onnistuneesti toteutetusta Täydellinen liikuntakuukausi hankkeesta. Hankkeelle haluttiin jatkoa, ja rahoituspäällikkö Timo Ollilan ajatuksen pohjalta pohdittiin kansalaistoimijalähtöisen toiminnan mahdollisuutta asian edistämisessä. Päätettiin lähteä valmistelemaan kansalaistoimijalähtöistä hanketta Joensuun mallin mukaan sateenvarjo -hankkeena. Valmisteluvastuu nimettiin sivistysjohtaja Virpi Siekkiselle ja Projektipäällikkö Hannu Korhoselle. Kaupungin toimialat kokoontuivat keväällä 2015 (maalis-huhtikuu) pullansyöntiin pohtimaan, miten saadaan koko kaupunkiorganisaatio tiivisti mukaan KAKE -valmisteluun. Kahden kokouksen tuloksena syntyi vain pullan muruja ja suurta konsensusta, siis hiljaisuutta niin sähköpostissa kuin 5 kokouksissakin. Toimialojen eri näkemykset tai näköalattomuus hidasti KAKE -valmistelua, ja sitä jatkettiin toisenlaisella prosessilla. Projektipäällikkö oli yhteydessä vt. kaupunginjohtaja Ari Liikaseen, joka otti asian johtoryhmän käsittelyyn. Johtoryhmä päätti hankkeen raameista. Hankkeen tiimoilta oltiin yhteydessä, eri toimialojen johtajiin sekä kaupungissa toimiviin yhdistyksiin, seuroihin ja järjestöihin tavoitteena kartoittaa kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia ja halua osallistua hankkeeseen. Yhteydenottojen yhteydessä keskusteltiin kansalaistoimijalähtöisen hankkeen periaatteista ja toimintamallista. Näissä keskusteluissa nousi esiin tarve yhteiseen ideointiin ja laajempaankin yhteistyöhön niin kolmannen sektorin toimijoiden kuin kaupungin eri toimialojen kesken. Syntyi ajatus verkostotyöpajoista. Näiden tapaamisten ja yhteydenottojen pohjalta sekä kaupungin johtoryhmän kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön pohjalta ideoitiin Mikkelin kantakaupunkiin kansalaistoimijalähtöisen hankkeen mallia ja tehtiin karkea toimintasuunnitelma. Tässä vaiheessa projektipäällikkö esitteli hanketta uudelle kaupunginjohtajalle Timo Haloselle ja asian tiimoilta käytiin innostava keskustelu. Toukokuussa kaupungin johtoryhmässä käsiteltiin hankkeen alustava toimintamalli. Vt. Kaupunginjohtaja Ari Liikasen esityksestä hanke vietiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 6/2015 hankesuunnitelmaluonnoksen ja päätti tämän perusteella Mikkelin kaupungin osallistumisesta hankkeeseen ja siihen liittyvästä omarahoitusosuudesta. Kansalaiskuulemistilaisuus järjestettiin kauppakeskus Stellassa 12. kesäkuuta, johon osallistui arviolta 140 henkilöä. Tilaisuuden tavoitteena oli tiedottaa KAKE-ohjelman suunnittelusta ja kartoittaa kansalaistoimijoiden kehittämisen tarpeita. Tilaisuudessa käsiteltiin liikkumisen unelmavuoden toteuttamista jatkona Täydelliselle liikuntakuukaudelle, kansalaislähtöisen toiminnan mahdollisuuksia Mikkelin kantakaupungin kehittämisessä, KAKE-ohjelman suunnittelun etenemistä sekä tarjottiin mahdollisuus kansalasitoimijoille esitellä ideoita mahdollisiksi tuensiirtohankkeiksi. Tilaisuudessa asukkaat saivat kirjoittaa toiveita ja ideoita oman yhdistyksen, seuran tai järjestön toiminnan kehittämiseksi ja erityisesti osallisuuden sekä liikkumisen lisäämiseksi kaupungissa. Tilaisuudessa kuultiin useiden kansalaisjärjestöjen (mm. ESLI, Mikkelin alueen harrasteliigat, Mikkelin teatteri ja Savon Perinnepurjehtijat) ideoita ja suunnitelmia osaksi kansalaistoimijalähtöistä kehittämishanketta. Kansalaisten toiveet ja ideat on koottu hanketoimijoiden ja verkostojen käyttöön hankkeen alkaessa. Huhtikuun alusta alkaen on tiedusteltu tapaamisissa, palavereissa ja kokouksissa Mikkelin kantakaupungin alueella toimivien yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden (mm. Mikkelin ammattikorkeakoulu) näkemyksiä kansalaislähtöisestä toiminnasta ja KAKE -toiminnan suuntaamisesta. Palavereissa korostui järjestöjen, seurojen ja yhdistysten erilaisuus niin toiminnan järjestämisen kuin toimintatapojen suhteen. Haasteina nousivat esiin yhdistysten talous, yksin tekemisen kulttuuri, jäsenhankinta ja nykyisten jäsenten huono sitoutuminen pitkäjänteisesti yhdistystoimintaan, erityisesti vastuutehtäviin. Vahvuuksina ja onnistumisina koettiin lajin, asian tai toiminnan edistäminen yhdistyksen kautta, onnistuneiden tapahtumien järjestäminen ja uudet 6 ideat toiminnassa. Selkeänä kehittämistarpeena koettiin kolmannen sektorin toimijoiden sekä kaupungin toimialojen välisen yhteistyön lisääminen, tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen, toiminnan järjestäminen sekä tilojen ja olosuhteiden parantaminen. Kansalaistoimijalähtöinen hanke herätti suurta mielenkiintoa, mutta samalla oltiin huolestuneita hanketoimintaan liittyvästä byrokratiasta. 1.5. Suunnittelu ja ideointi Varsinainen KAKE-ohjelman toimintasuunnitelman laadintatyö alkoi samanaikaisesti valmisteluvaiheen kanssa. Valmisteluvaiheessa hyödynnettiin Liikkumisen unelmavuoden verkostotyöpajoja, jotka olivat ilmaisia ja avoimia kaikille. Verkostotyöpajat toteutettiin osana Liikkumisen unelmavuoden ideointia. Verkostotyöpajoissa oli tavoitteena 1. Koota asukkaiden osallisuuteen ja liikkumattomuuteen liittyviä haasteita 2. Ideoida ja etsiä uusia ratkaisuja 3. Verkostoitua 1.6. Toteutus KAKE-ohjelman toteuttamista varten Mikkelin kaupungin hakee ja hallinnoi Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa sateenvarjohanketta. Tämän kokoavan sateenvarjon sisällä Mikkelin kantakaupungin alueella toimivilla kansalaistoimijoilla on mahdollisuus hakea KAKEhankkeelta rahoitusta omia kehittämistoimiaan varten käsillä olevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: 1) Liikkumisen unelmavuosi 2) Muut asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja työkykyisyyttä edistävät teemat Hankeen ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena toteuttaa Mikkelissä Liikkumisen unelmavuosi 1.10.2015 – 30.9.2016 välisenä aikana. Sen tavoitteena on lisätä mikkeliläisten päivittäistä liikkumista ja urheilua, löytää kokeilujen avulla uusia pysyviä toimintamalleja sekä lisätä yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Toiminnan keskeinen ajatus on verkostomaisesti kokeillen löytää ratkaisuja liikkumattomuuteen ja siitä aiheutuviin haasteisiin ja kustannuksiin. Kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen ohjelma 5 tavoitteet, osallisuus ja köyhyyden torjunta ovat keskeisiä teemoja liikkumattomuuden haasteessa. Vähinten liikkuvista ihmisistä suurin osa kuluu taloudellisesti heikommissa asemissa oleviin. Liikkumisen unelmavuoden tavoitteena on lisätä: 1. Liikettä ja sen avulla iloa ja hyvinvointia 2. Yhteistyötä ja sen avulla yhteisöllisyyttä 3. Kokeilukulttuuria ja sen avulla löytää uusia ratkaisuja 7 4. Osallisuutta ja sen avulla jokaiselle mahdollisuus toteuttaa oma unelmansa Liikkumisen unelmavuosi -kokeilun keskiössä ovat kaikenikäiset mikkeliläiset, heidän toiveensa ja ideansa Liikkumisen unelmavuoden toteuttamisessa. Lähtökohtana on toteuttaa eri toimijatahojen kanssa yhdessä ja osin erikseen (erilaisia) kokeiluja, joiden kautta toimintaa voidaan systemaattisesti kehittää. Kokeilut perustuvat yhteiseen ideointiin ja nopeaan ketterään toteutukseen innostavalla ja osallistavalla tavalla. Vuoden mittaisen systemaattisen kokeilutoiminnan tuloksena syntyy Liikkumisen unelmavuoden konsepti, jota hyödynnetään Suomi 100 vuotta -juhlavuonna. Juhlavuoden teemana on YHDESSÄ. Kokeilutoimintaa johtaa projektipäällikkö sekä keskeisistä toimijatahoista koostuva ydinryhmä. Ydinryhmän jäsenillä on kullakin omat vastuualueensa ja he kutsuvat omat alaryhmät. EteläSavon liikunnan rooli on prosessin ideointi ja toteuttaminen sekä muiden mukaan lähtevien tahojen (tuensiirron kohteet) tukeminen. Valon ja olympiakomitean rooli on tuoda esiin valtakunnallisesti keskeisiä haasteita ja ideoita, tukea prosessin ohjauksessa ja konseptoida kokeilun tulokset valtakunnalliseen levitykseen. Ideointiprosessin lähtökohtana on nostaa esiin liikkumattomuuden haasteet eri ikäryhmissä. Verkostotyöpajoissa etsitään ratkaisuja ideoilla, joita voidaan kokeilla vuoden aikana. Tavoitteena on verkostomaisesti koota yhteen valtakunnan ja paikallistason toimijoita (mm. valtakunnalliset lajiliitot ja kansanterveysjärjestöt) yhteisten haasteiden ääreen ja kokeilla ideoita ruohonjuuritasolla paikallisten toimijoiden kanssa. Verkostotyöpajat järjestetään Mikkelissä Paukkulan nuoriso-opistolla syksyllä 2015. Tapaamisten järjestelyiden rahoituksesta vastaa valtakunnallinen liikuntaorganisaatio Valo. 1.7. Ensimmäiset tuensiirtohankkeet käynnistyvät hankkeen alkaessa 1) Etelä-Savon liikunnan hanke, jonka tavoitteena on kokeilla uusia liikkumista lisääviä toimintamuotoja maahanmuuttajien, vammaisten lasten, työttömien ja perheiden kanssa. 2) Mikkelin alueen harrasteliigat (MAHL) laajentavat matalan kynnyksen harrasteliikunnan elinkaaritoiminnan lähiöihin ja koulujen läheisyyteen. Kohderyhminä nuoret (liikunta ja pelikerhot, sarjamallit), perheet (viikonlopun perhekerhot), täysikäiset naiset (liikunta ja pelikerhot) ja papat ja mummot (liikuntaa ja kulttuuria yhdistävät kerhot) 3) Digimi ry toteuttaa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä digitaalisen kaupunkiseikkailun. Digimi kutsuu jäseniksi nuoria pelin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ryhmän tavoitteena on tietotekniikka yritysten kanssa yhteistyössä kehittää Digitaalisen kaupunkiseikkailun lisäksi liikkumista ja osallisuutta lisääviä sovelluksia. Hankkeen toisen vaiheen käynnistämistä varten järjestetään vielä erikseen tapahtumia, kokouksia, palavereja ja tilaisuuksia, joissa esitellään kansalaistoimijalähtöisen hankkeen toimintamalli, käynnistäminen ja toteuttaminen. Myös toisen vaiheen hankkeiden ideointia ja valmistelua varten kootaan verkostoja, jotka yhdessä pohtivat kohderyhmien kohtaamisen keinoja sekä kartoittaa käynnissä olevat hankkeet ja toimet hankkeiden yhdistämiseksi. Tällä tavoin voidaan välttää toimien päällekkäisyyksiä ja löytää yhteistyössä uusia tapoja kohdentaa resursseja paremmin. Hankkeen toinen vaihe käynnistyy rinnan ensimmäisen vaiheen kanssa (1.1.2016 -30.6.2018), jolloin toimintamallia laajennetaan muihin asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja työkykyisyyden kannalta keskeisiin teemoihin. Tavoitteena on saada liikkeelle kansalaistoimijoita, 8 uusia yksittäisiä ja yhteisiä kehittämisideoita mm. osallistavaan budjetointiin, kulttuuripalveluihin, nuorten syrjäytymiseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen, yhdistystoimintaan sekä järjestö- ja seuratyöhön liittyen. Hankkeessa hyödynnetään eri verkostoissa syntyvää materiaalia ja toimintaa. Hankeen toteuttamiseen, tiedottamiseen ja viestintää, kirjanpitoon ja hallintoon liittyviä koulutuksia järjestetään sekä hankekohtaisesti että kootusti kaikille toimijoille yhdessä. 2. KAKEN toimintaympäristö 2.1. Kohdealue Mikkeli on Etelä-Savon maakunnan pääkaupunki. Kuntaliitosten seurauksena Mikkelin kaupunki on kasvanut: vuonna 2014 pinta-ala on 3229,56 km², vesistöä 680,03 km² ja asukasluku 54 726 henkilöä. Väkiluvultaan Mikkeli on Suomen 19. suurin kunta ja maan kaupunkijärjestelmässä se kuuluu maan kasvavien, keskisuurten kaupunkien joukkoon. Pitkällä aikavälillä Mikkelin kehityskuvaa tyypittävät sekä maakuntakeskuksille ominaiset kasvutekijät että Itä-Suomen aluetalouksille leimalliset rakenteelliset heikkoudet, kuten esimerkiksi, väestön ikääntyminen ja talouden julkissektorivetoisuus. Viimeksi mainitut tekijät ovat aluetalouden kasvun ja uudistumiskyvyn kannalta ongelmallisia. Tätä kuvaava yksi indikaattori on taloudellinen huoltosuhde, joka kertoo työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevien määrän jokaista työllistä kohti. Koko maassa tämä tunnusluku on 1,3, mutta Mikkelissä 1,43 ja koko Etelä-Savossa 1,6. Kokonaisuutena Mikkelin viimeaikainen kehityskuva on kaksijakoinen: Yhtäältä kehitys on ollut myönteisempää kuin maakunnassa ja naapurikunnissa keskimäärin. Toisaalta useilla aluekehityksen indikaattoreilla mitattuna Joensuu on edelleen jäänyt jälkeen monien suurempien kaupunkiseutujen kehityksestä. Väestönkasvu vuosina 2010–2013 oli tässä suhteessa myönteinen poikkeus. Mikkelissä se oli 0,2 %, koko maassa 0,5 % ja Etelä-Savossa -0,3 %. Mikkelin keskustaajama, esikaupunkialueet ja läheiset maaseutualueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen varassa kehittyvän kaupunkiseudun. Se käsittää yli 35 000 asukasta ja sen taajamarakenne muodostuu Mikkelin kantakaupungista ja Anttolan, Haukivuoren, Suomenniemen, Ristiinan ja Otavan taajamista. Kaupunkiseudun sisäisessä työnjaossa Mikkelin kantakaupungilla on erityinen ja tärkeä rooli asumisen ja erityisesti hallinnon, palvelujen ja työssäkäynnin keskuksena. Sitä kuvaa esimerkiksi työmatkaliikenne, jota suuntautuu kaikista naapurikunnista – erityisesti Juvalta, Mäntyharhulta ja, Hirvensalmelta. Toinen Mikkelin kantakaupungin merkitystä kuvaava piirre on sen työpaikkarakenteen palveluvaltaisuus: Mikkelin työpaikoista noin kolme neljäsosaa on palveluissa ja suurin osa niistä sijaitsee juuri kantakaupungin alueella. Mikkelin kantakaupunki muodostaa käsillä olevan KAKE-toimintasuunnitelman kohdealueen. Käytännössä KAKE-kohdealue on se kantakaupungin alue, jonne Leader rahoitusta ei ole saatavilla. Ohjelma-alue rajautuu lännessä Rantakylän ja Tuskun, pohjoisessa Tupalan, idässä Launialan ja etelässä Moision asuinalueille. 9 Kuva 4. Ohjelma-alue kartalla Mikkelin kantakaupunki muodostuu useista yhdyskuntarakenteeltaan ja myös monilta muilta ominaisuuksiltaan erottuvista kaupunginosista. Kaupungin keskusta, jonka ruutukaava-alue erottuu näistä selvimmin liikekeskustansa, kerrostalovaltaisen rakennuskantansa ja tiheimmän asutuksensa perusteella (vajaat 9000 asukasta). Jotkut kaupunginosat, kuten Pursiala ja osa Nuijamiestä (Kirjala), ovat sen sijaan luonteeltaan pääasiassa työpaikkojen ja yritysten sijaintialueita. Useimmilla kantakaupungin osa-alueilla sijaitsee sekä asuntoja että työpaikkoja siten, että asumisen eri muodot ovat niissä yhdyskuntarakenteen erottuvin osatekijä. Selkeitä asumiseen painottuvia alueita ovat Siekkilä, Kattilansilta, Peitsari ja Tuppurala. Taulukko 1. Tilastotietoja ohjelma-alueen talouksista kaupunginosittain 50100 Mikkeli Keskus (Mikkeli) 50120 Siekkilä (Mikkeli) 50130 Nuijamies (Mikkeli) 50150 Karkialampi (Mikkeli) 50160 Kattilansilta (Mikkeli) 50170 Peitsari (Mikkeli) 50180 Visulahti (Mikkeli) Asukkaat Lapsitaloudet, Eläkeläisten Alimpaan yhteensä, 2013 (TE) taloudet, tuloluokkaan 2012 (PT) 2013 (TE) kuuluvat taloudet, 2012 (TR) 8979 526 2141 1871 1620 159 275 255 2976 262 544 400 1402 180 84 165 2516 209 481 585 6026 701 798 819 814 136 55 36 10 50190 Tuppurala (Mikkeli) 50500 Tuukkala-Kaituenmäki (Mikkeli) 50520 Moision Sairaala-alue (Mikkeli) 50600 Karikko (Mikkeli) Yhteensä 4879 497 811 778 1545 159 163 146 148 4643 35548 12 642 3483 18 519 5889 21 318 5394 (lähde: Mikkelin kaupunki/Tilastokeskus) Asuntokannaltaan Mikkelin kantakaupunki muotoutuu pienpiirteisesti rakentuvista osa-alueista, jotka muodostavat mosaiikkimaisia rakenteita kaupunginosien sisään. Näiden pienalueiden välillä voidaan myös havaita orastavaa alueiden välistä eriytymiskehitystä esimerkiksi rakennuskannan, asumismuotojen tai vaikkapa vuokra- ja omistusasumisen sijoittumisen mukaisesti tarkasteltuna. Myös monet asukkaiden ominaisuuksia kuvaavat indikaattorit osoittavat Mikkelin kantakaupungin asuinalueiden erilaistuvaa luonnetta. Esimerkiksi kaupungin keskustassa lapsiperheiden osuus vähitellen vähenee ja eläkeläisten ja opiskelijoiden osuus väestöstä lisääntyy. Ikäihmisten osuus kasvaa muutamilla keskustan lähellä olevilla asuinalueilla niin, että alueen väestöstä on eläkeläisiä jo reilu kolmannes. Omakotivaltaisia asuinalueita kuten Rantakylää ja Visulahtea sekä lähellä keskustaa sijaitsevalla Emolan asuntoalueella – puolestaan tyypittää asukkaiden korkea koulutus- ja tulotaso. Vastaavasti joillakin muilla kantakaupungin osa-alueilla työttömyys ja alhainen tulotaso ovat yleisempiä kuin Mikkelissä keskimäärin. Näille alueille on tyypillistä myös maahanmuuttajien suurempi osuus, mikä tuo mukanaan omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Taulukko 2. Tilastotietoja ohjelma-alueen väestöryhmistä kaupunginosittain Asukkaat Työttömät Työvoiman Opiskelijat Eläkeläiset yhteensä , 2012 (PT) ulkopuolell , 2012 (PT) , 2012 (PT) , 2012 a olevat, (PT) 2012 (PT) 50100 Mikkeli Keskus 50120 Siekkilä 50130 Nuijamies 50150 Karkialampi 50160 Kattilansilta 50170 Peitsari 50180 Visulahti 50190 Tuppurala 50500 TuukkalaKaituenmäki 50520 Moision Sairaalaalue 50600 Karikko Yhteensä 8979 1620 2976 1402 2516 6026 814 4879 416 88 149 90 216 408 27 333 4790 891 1605 642 1398 3060 389 2627 851 146 274 142 205 440 65 410 3117 502 913 180 832 1432 95 1386 Lapse t 0-14 -v, 2012 (PT) 631 204 352 271 291 1046 213 694 1545 101 745 97 373 242 148 4643 35548 11 177 2016 65 2359 18571 11 325 2966 40 956 9826 13 999 4956 11 2.2. Mikkeliläinen järjestökenttä Mikkeliläiset ovat pääosin aktiivisia järjestö- ja yhdistystoimijoita. Yhdistysrekisterin mukaan Mikkelissä on vajaat 500 rekisteröitynyttä yhdistystä. Vanhimmat niistä ovat perustettu jo 1800 luvun lopulla. Myös uutta järjestötoimintaa syntyy. Järjestöjen toimintakenttä on laaja ja monipuolinen. Yhtäältä niihin kuuluu rajatusti lähiympäristössään toimivia yhdistyksiä. Toisaalta järjestöjen joukossa on myös kansallisten alueellisia toimipisteitä, jotka toimivat myös KAKE-alueen eli Mikkelin kantakaupungin ulkopuolella. Osa toimijoista on hyvinkin kokeneita hanketoimijoita, mutta joukossa on paljon myös kokemattomia ja vähemmän aktiivisia toimijoita. Mikkelin kantakaupungissa on liikunta-alalla noin sata yhdistystä, seuraa tai järjestöä. Nuorisotoimintaan liittyviä yhdistyksiä on lähes 80 kappaletta. Kulttuurialalla on noin 60 yhdistystä ja järjestöä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on suuripirtein saman verran. Lisäksi kantakaupungin alueella toimii kymmenkunta kaupunginosa- tai asukasyhdistystä. Valtaosa järjestöistä toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Palkattua henkilöstöä on yleensä vain suurimmissa järjestöissä. Monet järjestöt rahoittavat toimintansa kokonaan jäsenmaksuilla. Muita merkittäviä tulonlähteitä ovat julkiset ja eri säätiöiden ja rahastojen avustukset, asiakaspalvelumaksut ja vuokratuotot. Lisäksi järjestöillä on omaa varainhankintaa, johon tärkeinä kuuluvat mm. lahjoitukset ja yritysyhteistyö. Myös Mikkelin kaupunki tukee järjestöjä erilaisilla avustuksilla. Ne kohdistuvat asukastoimintaan, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyöhön sekä sosiaali- ja terveysalojen toimintaan. Mikkelin kaupungin suorat avustukset järjestötoiminnalle ovat 435 000 euroa vuonna 2015. Lisäksi kaupungin tukea ohjautuu järjestöille tapahtuma-avustusten ja muun epäsuoran tuen kautta, esimerkiksi tarjoamalla toimitiloja käyttöön edullisesti tai veloituksetta. 2.3. Järjestötoimijoiden käsityksiä mikkeliläisestä järjestökentästä KAKEn valmisteluhankkeen aikana kuultiin kaupungin toimialajohtajia sekä järjestettiin keskustelutilaisuus, palavereita, kokouksia ja tilaisuuksia, joissa keskusteltiin paikallisen järjestökentän nykytilasta ja kehittämistarpeista. Järjestötoimijoiden mielestä Mikkelin järjestökentän toimintakulttuuri on vaihteleva. Järjestötoiminnan tavoitteet ja motiivit ovat selviä. Toimintaan osallistuu paljon henkilöitä, jotka määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kehittävät omien järjestöjensä asioita ja ovat myös yhteiskunnallisesti aloitteellisia ja aktiivisia. Talkootyöhön osallistutaan vaihtelevasti eri yhdistyksissä. Ihmisten osallistumishaluja lisää, jos omassa elinympäristössä tai lähipalveluissa tapahtuu muutoksia. Järjestöjen hankeosaaminen on hyvin keskittynyttä. Järjestökenttään kuuluu toimijoita, joilla on hankeperustaista kehittämistä. Järjestöjen enemmistölle hanketoiminta on kuitenkin uutta ja outoa. Hankekokemusta omaavissa järjestöissäkin ongelmaksi koetaan hanketoiminnan tietotaidon rajautuminen harvojen käsiin. Yhdistystoiminnan luoteesta johtuen monet järjestöt ovat syntyneet rajatun teeman ympärille. Kehittämishankkeissa olisi kyettävä katsomaan asioita tätä ydinteemaa 12 laajemmin. Ideoiden ja kehittämistarpeiden jalostamisen hankkeiksi katsotaan edellyttävän ulkopuolista tukea. Tukea kaivataan myös esimerkiksi kehittämishankkeiden hallintoon ja tiedottamiseen. Järjestöjen vahvuus hanketoimijoina on kohderyhmän eli ruohonjuuritason tarpeiden tuntemus. Halua ja tarvetta on lisätä kansalaislähtöisiä ruohonjuuritason vaikutusmahdollisuuksia. Toimintaperiaatteena korostuu asukkaiden tasapuolinen ja tasa-arvoinen kohtelu. Tarvetta olisi ”matalan kynnyksen” rahoitukselle. Sen piirteitä ovat muun muassa helppo lähestyttävyys rahoituslähteeseen, vähäinen byrokratia sekä mahdollisimman pieni omarahoitusosuus. 2.3.1 Yksin tekemisestä verkostomaiseen työtapaan Myös yhteisöllisyyden vahvistamista pidetään tärkeänä. Mikkelin KAKE-ohjelman suuntaamisessa tärkeinä pidetään toimijoiden yhteistyön edistämistä, yhteisöllisyyden lisäämistä ja aktiivista toimintaa syrjäytymisen torjumisessa. Laajeneva ja tiivistyvä yhteistyö vahvistaa pitkällä tähtäimellä yhteisöllisyyttä, tukee sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Jo nykyisin järjestöt Mikkelissä tekevät yhteistyötä sekä keskenään että esimerkiksi yritysten ja eri viranomaistahojen kanssa. Yhteistyötä pidetään hyödyllisimpänä silloin, kun se vahvistaa yhdistyksen perustoimintoja. Viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön lisäämiseen nähdään mahdollisuuksia erityisesti palvelutuotannossa, kun esimerkiksi vanhusväestön palvelutarve kasvaa ja kunnallinen palvelutuotanto supistuu. Tiukan taloudellisen tilanteen myötä myös kolmannen sektorin toimijoille on syntynyt tarve yhdistää niukkenevia resursseja. Yhteistyön kehittymistä on vaikeuttanut järjestöjen keskinäinen tuntemus ja yhteisen tahtotila puute, jotka luovat haasteen yhteistyön tiivistämiselle ja laajentamiselle. Verkostomainen työtapa mahdollistaa uusien ideoiden, ratkaisujen ja toimintamallien syntymisen. Mikkelissä nousivat esiin tapahtumien järjestelyyn, tiedottamiseen ja viestintään, tilojen käyttöön, ihmisten kohtaamiseen ja toiminnan organisoimiseen liittyvät haasteet. 3. Mikkelin KAKE-ohjelman suuntaviivat ja painopisteet 3.1 Tavoite ja toimintamuodot KAKE-ohjelma edistää omaehtoista kehittämistä Mikkelin kantakaupungin alueella. Se kokoaa ihmisiä yhteen parantamaan omaa elämäntilannettaan ja asuinympäristöään. Ohjelma kohentaa olemassa olevaa ja luo uutta. 1) Kannustaa, neuvoo ja rohkaisee Kansalaistoimijoita rohkaistaan edistämään omia kehittämisideoitaan, jotka parantavat yksilön ja yhteisön elämänlaatua sekä kohentavat elinympäristöä ja lisäävät 13 työllistymisedellytyksiä. Kehittämishankkeiden toteuttajia neuvotaan ja autetaan KAKEtoimenpidehakemusten suunnitteluvaiheessa sekä toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksista tiedotetaan sekä laajemman yleisön että yksittäisen hanketoimijan tarpeet huomioiden. Hankkeelle palkataan tiedotusja viestintävastaava, joka vastaa hankeen tiedottamisesta ja viestinnästä yhteistyössä projektipäällikön kanssa sekä tukee ja kehittää yhdistysten viestintää ja tiedottamista. 2) Yhdistää ja vahvistaa kansalaistoimijoita KAKE-ohjelma kannustaa kansalaistoimijoita verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia. Kansalaistoimijoita kutsutaan yhteisiin tilaisuuksiin ideoimaan toimenpiteitä sekä etsimään yhteistyökumppaneita kehittämistoimiinsa. Kansalaistoimijat antavat toisilleen myös vertaistukea neuvomalla ja tukemalla toisiaan. Tämä mahdollistaa yhteisten hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen. Kokeneet kansalaistoimijat ovat avainasemassa hanketoimintaa aloittavien ohjaamisessa. Verkostoitumisessa ja kokemusten vaihdossa hyödynnetään myös alueella jo olemassa olevia yhteistyörakenteita ja toimintatapoja. 3) Mahdollistaa kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen yksinkertaisen rahoitusmallin kautta KAKE-ohjelmasta rahoitetaan kansalaistoimijoiden itsensä suunnittelemia ja toteuttamia kehittämistoimenpiteitä (ns. minihankkeita), jotka edistävät toimintasuunnitelman teemallisia tavoitteita. Hankkeiden laajuus ja kesto vaihtelevat erilaisten toimenpiteiden välillä. Periaatteena on, että KAKE-ohjelmasta voidaan rahoittaa toteuttajien voimavaroja vastaavia erisuuruisia hankkeita painottaen rahoitusta kuitenkin niihin, joiden toteuttaminen suoraan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) on hankalaa. KAKE-ohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvästä haku-, hallinnointi- ja raportointiprosessiin kokemattomat toimijat saavat apua hankkeen toimijoilta. Hankkeelle nimetään hankepäällikkö vastuualueena hankeen johtaminen ja tuensiirtohankkeiden tukeminen, hankekoordinaattori hankkeen kirjanpitoon ja laskutukseen sekä tiedotus ja viestintävastaava hoitamaan hankkeen sekä yhdistysten omaa tiedostusta ja viestintää. 3.2 Läpileikkaavat periaatteet KAKE-ohjelman toimintaa ohjaavat kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen läpileikkaavat periaatteet. Työelämävalmiuksien vahvistaminen: Tavoitteena on eri väestöryhmien omaehtoisen kansalaistoiminnan, sosiaalisen pääoman, voimaantumisen ja toimintakyvyn vahvistaminen. Keskeisenä tavoitteena on muutos parempaan elämäntilanteeseen. Tuloksena on, että eri toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden sijoittuminen työmarkkinoille paranee ja ansaintamahdollisuudet kehittyvät. Tähtäimessä on pysyvämpien ratkaisujen luominen eikä kertaluonteisten ratkaisujen tukeminen. 14 Kansalaislähtöistä ja omaehtoista toimintaa: Kehittämistarpeen ja -idean on lähdettävä kansalaistoimijoista itsestään. Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatetaan alhaalta ylöspäin -periaatetta. Kansalaistoimijoita ei voi määrätä toteuttamaan tai muutoin osallistumaan kehittämistyöhön, vaan osallistumisen on tapahduttava toimijoiden omasta tahdosta. Aktivoiva ja sitouttava: Oman elämän hallinta ja osaaminen vahvistuvat, kun kansalaistoimijat voivat itse suunnitella, päättää ja osallistua omaan hyvinvointiaan lisäävään toimintaan. Itse valitut ja suunnitellut kehittämisen kohteet on koettava niin tärkeiksi, että toimijat ovat valmiita sitoutumaan hankkeen toteuttamiseen. Tavoitteena on, että toimintaan halutaan osallistua myös hankkeen toteuttamisen jälkeen. Yhteistyö ja kumppanuus: Tavoitteena on tehdä kehittämistyötä yhdessä toisten yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Toisten kanssa yhdessä ylitetään sellaisia esteitä, joiden ylittäminen yksin olisi vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Yhteistyössä toimien ja kumppanuuksia luoden rakennetaan perustaa lisäksi muille kansalaislähtöisen toiminnan tavoitteille. Ihmislähtöisyys: Kehittämistoiminnan on edistettävä välittömästi hankkeen kohderyhmää: asukkaita, asiakkaita, käyttäjiä tai muutoin toimintaan osallistuvia. Rakenteiden ja tilojen kehittäminen ei saa olla itsetarkoituksellista, vaan kohderyhmää hyödyttäviä. Keskeisessä asemassa on myönteinen muutos ihmisten elämäntilanteeseen. 3.3 Kehittämisen teemat 1) Kaikki mukaan – jokainen voi toteuttaa oman unelmansa Yhteisöllisyys rakentuu pienistä osista, jotka yhteen liitettynä muodostavat Mikkelin kantakaupungissa koetun myönteisen tunteen ”meistä”. Tämä ei tunne iän, etnisyyden, sukupuolen tai minkään muunkaan ominaisuuden asettamia rajoja. Kaikilla on halutessaan oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisöllisyyttä rakentavaan yhteisöön ja sen toimintaan. KAKE-ohjelma hyväksyy kaikki kansalaistoimijat mukaan kehittämistoimintaan tasa-arvon periaatteiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteena on rohkaista ihmisiä lähteä toteuttamaan myös omaa unelmaa. KAKE-ohjelmassa yhteisöllisen hyvinvoinnin kasvattaminen kuuluu erikokoisille toimijoille. Suurilla toimijoilla on yleensä vahvemmat resurssit, kuten osaamista, varoja ja vaikutusvaltaa, joiden pohjalta hyvinvointia voidaan rakentaa. Sitä kautta on mahdollisuus luoda näkyvyyttä ja vaikuttaa laajaan joukkoon, joskus jopa koko yhteisöön. Pienet toimijat voivat olla hyvin aktiivisia ja kehittämissuuntautuneita, ja pienuudesta huolimatta toiminnan vaikutukset voivat heijastua laajaan kohdejoukkoon. 15 2) Yhdessä - kutsu kaveri mukaan Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia ja voimavaroja osallistua yhteiseen toimintaan vaikka he niin haluaisivatkin. Osallistumisen voivat estää esimerkiksi heikko terveys, työmarkkinoilta syrjäytyminen, koulukiusaaminen, koulutuksesta putoaminen tai puutteellinen kielitaito. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on paras keino lisätä yhteisön yhteenkuuluvuutta, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Toimenpiteiden kohteena ovat ensisijaisesti sellaiset väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallistuminen on uhatuin. Heidän kohtaamiseen hankkeessa etsitään uusia toimintamuotoja ja viestinnän välineitä. KAKE-ohjelma tukee ennaltaehkäisevää kulttuuri-, liikunta- ja muuta toimintaa, joilla parannetaan muita heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia osallisuuteen, hyvinvointiin, terveyteen ja työllistymiseen. Kohderyhmänä voivat tällöin olla esimerkiksi liikuntaryhmien ulkopuolelle jätetyt lapset, elämänhallintaa vailla olevat nuoret, vähävaraiset työttömät, sairaat, yksinäiset ikäihmiset tai suomen kieltä taitamattomat maahanmuuttajat. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että sosiaalisen osallisuuden lisäämisen tuloksena ihmisten sijoittuminen työmarkkinoille paranisi. 3) Resurssien yhdistämistä kehittämiskohteisiin Kaupungissa hyvään lähiympäristöön vaikutetaan kaavoituksella, joka määrittää asuntojen, työpaikkojen, palvelujen, viheralueiden ja kulkuväylien sijoittumisen. Viihtyvyyteen vaikuttavat asukkaat itse arkipäivän ratkaisuissa kuten naapureita tervehtiessä, jätteitä kierrätettäessä ja liikenteessä käyttäytyessä. Asukasyhdistysten toiminnalla voidaan myös merkittävällä tavalla tukea asukkaiden oman elämän hallintaa. Asukasyhdistykset ja muut järjestöt ovat avainasemassa lähiympäristön hoidossa ja hyvän asumiskulttuurin luomisessa sekä sen säilyttämisessä. KAKEohjelma tukee asukkaiden osallistumista asuinympäristön parantamiseen ja sen suunnitelmalliseen kehittämiseen. KAKE-ohjelman toimenpitein on mahdollista koordinoida yhdistysten, kaupungin ja muiden kantakaupungin eri asuinalueilla toimivien tahojen yhteistyötä lähiympäristön kehittämiseksi. Hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja esim. esille nousseiden lasten liikennepuiston, nuoren skeittiparkin tai perhepuiston toteuttamiseen. 4) Verkostoista voimaa yhteistyöhön Yhteistyöllä voidaan saavuttaa sellaisia voimavaroja, joilla lisätään koko yhteisön hyvinvointia. Yhteistyön pohjalta voidaan välttää yksinpuurtajien uupuminen ison tai vaikean taakan alle. Vastuuta ja taakkaa jakamalla erilaisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa oikein. Yhteistyö on KAKEohjelman perusajatus ja yksi sen kantavista voimista. KAKE-ohjelman perusteella voidaan järjestää uusia yhteistyömuotoja, joiden toteuttamiseen voivat yhdistysten lisäksi osallistua yksityiset ihmiset ja yritykset. Uudet yhteistyömuodot tukevat yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat uusien luovien ideoiden toteuttamisen. Ihmisten kohtaaminen koetaan tarpeelliseksi. Vapaamuotoiset tapaamiset madaltavat yhteisen tekemisen kynnystä ja yhteistoiminnan edistämisellä edistetään eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta. KAKE-ohjelmassa yhdistyksiä kannustetaan ja kutsutaan sektorirajat ylittävään yhteistyöhön yhdessä ideoimaan ja etsimään uusia ratkaisuja. 16 Tuensiirtohankkeiden ideointi toteutetaan verkostoissa, jolloin voidaan kohdentaa resursseja tehokkaammin. Verkossa voidaan sitoa yhteen jo käynnissä olevat hankkeet, toiminnot ja toimijat, luoda yhteistyössä uusia toimintamalleja sekä välttyä päällekkäisiltä toiminnoilta. Tukea verkostomaiseen työtapaan saamme yhteistyöstä Aalto yliopiston kanssa. 5) Kokeillen kehittämällä toimintaa ja uusia ratkaisuja Uusien asioiden, toimintamallien tai toimintatapojen kokeileminen edellyttää usein ideointi ja kokeilua. KAKE-ohjelmassa hyödynnetään syksyllä Mikkelissä 2014 toteutetun Täydellisen liikuntakuukauden materiaalia, kokemuksia ja kokeillen kehittämisen toimintatapaa. Kokeilen kehittäminen osoittautui kevyeksi ja kustannustehokkaaksi uuden toiminnan käynnistämiseen. Uusia ideoita ja ajatuksia kehitetään erikseen järjestettävissä tapaamisissa, joissa toimintaa tai palvelua kehitetään kansalaistoimijoiden kanssa hankkeeksi. KAKE-ohjelman tiedotuksessa ja neuvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota kokeiluhalua tukevaan asenneilmastoon, rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Uuden kokeiluun liittyy aina myös riskejä. Järjestöjen riskinkantokykyä parantaa hankkeiden toteuttaminen yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Varsinkin sosiaalisten tukiverkostojen sekä yhteisöllisten palveluratkaisujen kehittämisessä tarvitaan uudenlaisia, rohkeita avauksia, jotka tukevat ihmisten työ- ja toimintakyvyn parantamista sekä työllistymistä. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen liikuntaorganisaation Valon ja Aalto yliopiston kanssa. Verkostotyöpajoissa esitellään kokeilukulttuuri, kokeillen kehittämisen toimintatapa ja sen mahdollisuuksia kansalaistoimijalähtöisessä toiminnassa. 6) Konseptoinnilla hankkeen tulokset jakoon Hankkeessa syntyvien toimintamallien ja tulosten levittäminen vaatii konseptointia, joka toteutetaan yhteistyössä Valon ja hanketoimijoiden kanssa. Hankkeen prosessi arvioidaan kriittisen dokumentoinnin keinoin. Hankkeen prosesseja ja sisällöllisten tavoitteiden toteutumista tutkitaan yhteistyössä Aalto yliopiston, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Erilaisia vaihtoehtoja tutkitaan. 4. Toteutus 4.1 Lähtökohtia KAKE-ohjelma edustaa uudenlaista toimintatapaa. Valmista mallia sen toteutukseen ei ole olemassa, mutta Leader-toimintatapaa ja kokemuksia siitä voidaan jossain määrin hyödyntää. KAKE-ohjelman toteutuksessa yhteisöllisyyden ja osallisuuden painottaminen on olennaista. Avoin päätöksenteko, johon monet toimijat osallistuvat, lisää luottamusta sidosryhmien keskuudessa. 17 Kun kansalaistoimijat voivat konkreettisesti vaikuttaa päätöksentekoon ja niiden perusteluihin, toimenpiteiden hyväksyttävyys lisääntyy ja toteuttamiskelpoisuus paranee. KAKE-ohjelmassa on keskeistä matalan kynnyksen rahoituksen välittäminen kaupunkilaisten ja heidän yhdistystensä kehittämistoimintaan. Matala kynnys tarkoittaa sitä, että ohjelma on hankkeiden toteuttajille helposti lähestyttävä ja hallinnollisesti kevyempi kuin suoraan ELYkeskuksen kautta haettu hanke. Kaikissa tapauksissa hakijalta ei myöskään edellytä omarahoitusosuutta. Hankkeiden toteuttamiskynnyksen madaltaminen on tärkeää, jotta myös KAKE-ohjelman toteuttamisen kannalta merkitykselliset, mutta resursseiltaan pienemmät ja hanketoimintaa tuntemattomat toimijat pääsevät toimintaan mukaan. Periaatteessa KAKE-rahoitusta voivat saada vain kansalaistoimijoiden omat ja heidän itsensä toteuttamat hankkeet. Kansalaistoimijoita ovat yhdistykset, järjestöt ja muut ns. kolmannen sektorin organisaatiot. Julkiset tai yksityiset organisaatiot voivat toimia näiden kansalaistoimijoiden kumppanina. Rahoitusta voidaan hakea myös yksityishenkilöiden muodostamien ryhmien tarpeisiin. Hakijan tulee kuitenkin olla järjestäytynyt kansalaistoimija, mutta ei välttämättä rekisteröity yhdistys tai järjestö. Toteutuksen tavoitteena on mahdollistaa Leader- ja KAKE-alueiden välinen toiminnallinen yhteistyö. Toimintaa rahoitetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmasta ja sen toimintalinjasta 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Siksi KAKE-ohjelman toteuttamisessa on noudatettava rakennerahastohankkeiden ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) pelisääntöjä. Vaikka ne asettavat kansalaislähtöiselle lähestymistavalle rajoitteita, KAKE-ohjelman hallintomallin pitää mahdollistaa laaja-alaisesti yhteisöllisestä kehittämisestä kiinnostuneiden kansalaistoimijoiden hakeutuminen KAKE-toiminnan piiriin. Tarkoituksena ei myöskään ole luoda päällekkäistä hankerahoituskanavaa ESR toimintalinja 5 mukaisille hankkeille. Näin ollen hankkeita arvioitaessa huomioidaan myös, onko kansalaistoimijoiden hanke tarkoituksenmukaisempaa rahoittaa KAKE-hankkeen kautta minihankkeena vai suoraan ELY-keskuksen kautta haettuna omana ESR-hankkeenaan. 4.2 Kehittämisen koordinointi ja hallinnointi KAKE:n ytimenä on sateenvarjohanke, joka toteuttaa käsillä olevaa paikallisen kehittämisen toimintasuunnitelmaa. Tämän kokoavan sateenvarjon alla kansalaistoimijat toteuttavat hankkeitaan. Mikkelin kaupunki on sopiva taho hakemaan ja hallinnoimaan laajaa sateenvarjohanketta. Mikkelin kaupungilla on laaja tuntemus, yhteydet ja yhteistyöverkostot kohdealueella toimiviin useisiin tahoihin. Kaupunki on varautunut tähän tehtävään sitoutumalla vaadittavaan omarahoitusosuuteen, mikä luo perustan kehittämistoiminnan käynnistymiselle. Toteutukseen ja hallintoon liittyvät yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin Mikkelin kaupungin ja EUrahoitusviranomaisten yhteistyönä. 18 Kansalaislähtöisyyden turvaamiseksi KAKE-ohjelman toteutusta ja seurantaa varten perustetaan kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ohjausryhmä (KAKE-ohjausryhmä). Toimijoilta pyydetään ehdotuksia toimikunnan jäseniksi. Siihen olisi perusteltua kuulua erityyppisten yhdistysten edustajia ja järjestöasioista vastaavia viranhaltijoita. Ohjausryhmän suunniteltu koko on 12 jäsentä. Toimikausi on hankkeen pituinen. Toimikunnan nimittää kaupunginhallitus. Ohjausryhmän alkuvaiheen keskeiset tehtävät ovat paikallisen kehittämisen suunnitelman tarkentaminen, toiminta- ja hallintotapojen määrittäminen ja varsinaisen toiminnan käynnistäminen. Myöhempiä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelman etenemisen seuraaminen ja lausuntojen antaminen hanke-esityksiin. KAKE-ohjelmalle palkataan projektipäällikkö, hankekoordinaattori sekä tiedotus- ja viestintävastaava. Projektipäällikön keskeiset tehtävät ovat neuvoa hankevalmistelussa ja -haussa, aktivoida toimijoita hankehakuun ja edistää yhteistyötä yhdistysten välillä. Hankekoordinaattori vastaa hankeen kirjanpidosta ja laskutuksesta, toimii KAKE-ohjausryhmän sihteerinä, hoitaa hankehallinnon tehtäviä, valmistelee projektipäällikön kanssa hankkeet ja avustaa yhdistyksiä toiminnan kehittämisessä. Tiedotus ja -viestintävastaava laatii hankkeen tiedotus- ja viestintäsuunnitelman, osallistuu hankeen verkkosivujen tekoon, tiedottaa ja viestii KAKEohjelmasta ja avustaa kolmannen sektorin toimijoita tiedotus- ja viestintäasioissa. 4.3 KAKE-ohjelman valintakriteerit ja hakuprosessi Hankerahoituksesta päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että kansalaistoimijalähtöinen kehittämistoiminta perustuu Manner-Suomen rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014– 2020 -ohjelma-asiakirjan ESR-osion erityistavoitteisiin. Lisäksi hankkeen on toteutettava vähintään yhtä KAKE-ohjelmassa esitettyä kehittämisteemaa. Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: - - Hankerahoituksen hakijoina ja hankkeiden toteuttajina ovat Mikkelissä toimivat kansalaisjärjestöt, yhdistykset ja muut järjestäytyneet toimijat, jotka eivät ole rekisteröityneitä yhdistyksiä tai järjestöjä. Hanke toteutetaan Mikkelin kantakaupungin alueella ja toimenpiteet kohdistuvat alueen asukkaisiin. Hanke on toteuttamiskelpoinen esitetyillä resursseilla. Tavoitteet ovat saavutettavissa. Hakija kykenee toteuttamaan esitetyn hankkeen. Hankkeella on vaikuttavuutta myös sen päättymisen jälkeen. Hanke kehittää uudenlaista toimintaa, yhteistyömalleja tai toimeentuloa. Kehittämistyö on omaehtoista, alhaalta ylöspäin -periaatteen mukaista toimintaa. Hanke edistää kansalaistoimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä. 19 - Hanke edistää paikallista aktiivisuutta ja lisää yhteisöllisyyttä. Hanke on tasa-arvoa edistävä (ikä, sukupuoli, lapset, nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset, työttömät, syrjäytyneet). Kansalaistoimijoita tiedotetaan KAKE-ohjelman rahoitusmahdollisuuksista, heitä aktivoidaan hankesuunnitteluun sekä opastetaan hankeasiakirjojen ja -suunnittelun valmistelussa. Päätöksenteossa kiinnitetään huomiota siihen, miten hankkeissa esitetyt toimenpiteet edistävät KAKE-ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneen hankkeen toteutusta ohjataan ja neuvotaan koko sen toteutusajan. Hankkeen päätyttyä se arvioidaan. (kuva 8) 5. Hanke- ja päätöksentekoprosessin kuvaus Aktivointi ja tiedotus Hankeideassa yhteys KAKE projektipäällikköön Hankeohjaus ja -neuvonta sekä hakemusasiakirjojen valmistelu KAKE-ohjausryhmän lausunto hankkeesta Hankekäsittely, päätösesitys ja päätös ELY-keskuksen laillisuustarkastelu ja virallinen hankepäätös Hanketoimien käynnistyminen ja aloituspalaveri KAKE projektipäällikön kanssa Hankkeen toteutus ja sitä tukeva ohjaus, neuvonta ja koulutus Hankkeen arviointi 20 Liite 1 Liikunnan Unelmavuosi ja ESLi Etelä-Savon Liikunta (ESLi) on maakunnallinen liikunnan aluejärjestö, jonka tehtävänä on liikunnan edistäminen koko maakunnassa koko ihmisen elinkaarella. ESLi on sitoutunut toimimaan asiantuntijatahona hankkeessa. ESLi tukee, auttaa ja kouluttaa eri toimijoita, jotta kokeilut saataisiin mahdollisimman hyvin liikkeelle. Osallisuus, yhdessä tekeminen ja ilo ovat keskeisiä vaikuttimia ESLi:n tekemiselle. ESLi myös sitoutuu tekemään omia kokeiluja, joiden ideat saadaan verkostotyöpajoista. Ensimmäisen vuoden kokeilut kohdistuvat työttömiin sekä lähiöiden liikuttamiseen. Työttömien liikunta ja osallisuus. Tämä kokeilu tehdään yhteistyössä MAHL:n ja Työttömien järjestöjen kanssa. Työttömille järjestetään kuntotestejä, liikuntaneuvontaa sekä mahdollistetaan työttömien päästä matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Työttömille luodaan verkosto, jossa taataan säännöllinen yhteydenpito. Kokeilussa on mukana 20 henkilöä ensimmäisen vuoden aikana. Kuntotestaukset, liikuntaneuvonta, matalan kynnyksen kerhot (ohjaajan palkka) yhteensä 6 000 €/v Lähiöliikunta. Lähiöliikunnalla luodaan uutta toimintamallia kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa (kaupunginosaseurat, urheiluseurat, srk, harrasteliigat jne.) . Toiminnassa liikunta on oleellinen osa toimintaa. Kokeilulla testataan, saadaanko perheet mukaan liikunnan pariin mahdollisimman lähelle kotia. Tätä kokeilua laajennetaan myös kouluihin ja päiväkoteihin. Ensimmäisen vuoden aikana toteutetaan 10 lähiökokeilua. Lähiöliikuntakokeiluun kuuluu vertaisohaajien koulutus. Luodaan verkosto ja ryhmäytymisen malli, jossa taataan säännöllinen yhteydenpito eri puoliin Käytännössä kokeilu toteutetaan ESLi:n sporttivaunulla, johon hankitaan sellaiset välineet, jotka soveltuvat niin lasten kuin aikuistenkin käyttöön. Kokeilun tarkoitus on testata, voidaanko sporttivaunu jatkossa antaa lähiöille panttia vastaan, jolloin toiminta voisi olla itseohjautuvaa. Asiantuntijapalvelut ESLi toimii koko hankkeen ydinryhmän verkostoissa asiantuntijana. Kouluttaa ja tukee verkostossa toimivia henkilöitä. Toinen keskeinen tehtävä on avustaa muita järjestöjä hankehakemusten laatimisessa. Kaikille avoin liikuntaleiri ESLi järjestää kokeiluna kaikille avoimen liikuntaleirin kesäkuussa. Leirin sisältö syntyy verkostotyöpajojen ideoista. Leiri toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja tehdään niin edulliseksi, että hinta ei nouse esteeksi. Erityisenä kohdejoukkona ovat mm. maahanmuuttajien lapset sekä liikuntavammaiset lapset. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Mimosa (maahanmuuttajat) ja VAU (vammaisurheiluliitto) ESLi:n kokokonaisosuus 20 000 €/v 21 Liite 2 HARRASTELIIKUNNAN ELINKAARIPOLKU – MIKKELISSÄ VUODEN 2017 LOPPUUN Mikkelin alueen harrasteliigat ry. (myöh. MAHL) on aloittanut harrasteliikunnan elinkaaritoiminnan Suomen Jääkiekkoliiton tukemana vuonna 2010. MAHL:n toiminta on startattu toukokuussa 2008, ja se seura on kasvanut seitsemän toimintakauden aikana Etelä-Savon suurimmaksi moniliikuntaseuraksi. MAHL liikuttaa viikoittain lapsia, nuoria ja aikuisia jo lähes 2000 henkilön verran, ja toiminta, sekä jäsenmäärä kasvavat nykyisillä toiminnoilla n. 10-15% per toimintakausi. Jäsenistä aikuisliikkujien osuus on n. 75% (1450) ja alaikäisiä n. 25% (436). Toiminta on ollut pääosin omarahoitteista, ja rahoitus on kertynyt jäsen- sekä osallistumismakuista ja joiltain osin valtiollisilla ja kunnallisilla tuilla. Aikuisliikunta koostuu 95% täysi-ikäisistä miehistä. Junioriliikuntaa sisältää viikoittaiset liikunta- ja pelikerhot, sekä loma-aikoihin sijoitetut leirit. Lisäksi syksyllä 2014 käynnistettiin naisten pelikerho, sekä kokeilujaksolla nuorten (13-17 –vuotiaiden) pelikerho, jonka kesto oli 1 kuukausi. Lasten, nuorten, sekä naisten kerhot ovat olleet toistaiseksi taloudellisesti alijäämäisiä, joihin on seuran sisältä suunnattu miesten aikuisliikunnan ylijäämää. Hanke mahdollistaa jo olemassa olevien toimien edelleen kehittämisen. Erityisesti lasten (4-12 – vuotiaiden) korttelitoiminnan laajentamisen arki-iltapäiviin, heti koulujen loppumisen jälkeiseen aikaan useammalle koulunkäyntialueelle. Viikonlopuille suunnattu korttelitoimintamalli olisi enemmän perheliikuntakerhoja, joissa huoltaja tai huoltajat olisivat osana ohjaustoimintaa. TUNNISTETUT TOIMINNANKASVUN KOHTEET 1. AIKUISIKÄISET NAISET – LIIKUNTA- JA PELIKERHOT, TULEVAISUUDESSA SARJAMALLIT Reilun puolen vuoden kokemuksella on havaittu, että naisharrasteliikunnalle on olemassa saman oloinen innostus ja tarve kuin jo käynnissä olevalle miestoiminnalle. Osin, ja lajeista riippuen naisilla on ollut mahdollisuus osallistua miesten toimintaan, mutta poikkeuksetta kyseisiin lajeihin osallistuneet naiset ovat olleet niitä, jotka harrastavat kyseistä lajia toisessa seurassa, tai ovat sitä vastikään harrastaneet. Naisten pelikerhoissa kaivataan enemmän lajiohjausta, sekä sääntötuntemusta kuin vastaavissa miesten kerhoissa, joissa pääpaino on poikkeuksetta ollut puhtaasti pelaaminen. Aloituskynnys on todella matala, riittää kun on perusliikunnalliset tiedot ja taidot, sekä liikunnallinen innostus. 1.1. Naisten liikunta- ja pelikerhojen monistaminen 22 Kokeilukausi on osoittanut tarpeellisuuden, perustoiminta harrastustilat eivät vaadi vastaavanlaisia fasiliteettejä kuin miehet, joten toimintaa pystytään järjestämään miehiä paremmin lähiliikuntapakoilla, koulujen saleissa, sekä kentillä. Näin ollen toiminnan monistaminen useammalle alueelle, sekä useammalle arki-illalla, tai viikonlopulle on huomattavan joustavaa. Jatkossa, kun toimintaa on riittävästi ja alueellisesti esim. eri kaupunginosat on MAHL:n perusajatuksen mukainen sarjamalli helppoa käynnistää alkuun turnauksin, ja jatkossa määräajoin toteutettavien pelipäivien osalta. Kasvu ja toimintamalli tulee kopioitumaan jo toteutetusta miesliikunnasta. 1.2. Ohjaaja- ja kulubudjetti Ensimmäiseen vaiheeseen kun toimintaa monistetaan tulee ohjaajaksi sitouttaa yksi aikuisikäinen mies tai nainen, jonka ohjaus- ja hallinnonkirjaustunti määrä tulee olemaan n. 2030 tuntia viikossa. Jaoksen tai mallin sali- ja kenttävuokrat saadaan katettua 100%:sti osallistujien omavastuilla, ohjaajan ansiotulot, sekä välinehankinnat tulee toteuttaa ulkopuolisen rahoituksen turvin. Edullinen omavastuuosuus mahdollistaa nopeankin toiminnan kasvun harrastajamäärien osalta, ja siten jatkossa ulkopuolisen rahoituksen osuus tulee pienemään ja mahdollisesti kokonaan lakkaamaan. 1.3. Nykytila ja tulevaisuus Nykyisellään MAHL:ssa puhutaan yhdestä pelikerhosta, joka liikuttaa noin 40 aktiivia aikuisikäistä naista. Hankkeen aikana on tavoite tuplata kerho- ja osallistujamäärä. Tavoitteena on vuonna 2017 liikuttaa 100 aikuisikäistä naista viikoittain. 2. NUORTEN LIIKUNTA- JA PELIKERHOT, TULEVAISUUDESSA SARJAMALLIT Kuukauden mittainen testijakso syksyllä 2014 osoitti sen, että MAHL:n malli pelikerhoista on tervetullut erityisesti ”drop out” –henkilöille, eli nuorille, jotka ovat lopettaneet tai lopettamassa kilpaseuroissa mukanaolon. Nuorilla tarkoitettaan tässä yhteydessä yläaste- ja jatkoopiskeluikäisiä tyttöjä ja poikia. Tässä mallissa haasteellisimmassa roolissa ovat tytöt, mihin heidät kategorioidaan. Nopeassa kerhomallikehityksessä esim. pelitaso nousee liian nopeasti, eikä siten tarjoa erityisesti nuorille tytöille oikeaa tasoa ja haastetta. Helpointa olisi yhdistää nuorten tyttöjen ja aikuisikäisten naisten kerhomallit, tai luoda nuorille omat tyttöjen ja poikien kerhot. Nuorille tulee tarjota rajallinen määrä toistuvia pelilajikerhoja, jotka voisivat olla esim. salibandy, jääkiekko ja jalkapallo. Näiden jatkuvasti pyörivien pelikerhojen lisäksi nuorille tarjotaan osin yhteistyössä alueen muiden seurojen kanssa kokeilupäiviä eri lajien pariin. Kokeilujen kautta luodaan innostus ja yhteistyöseurat tarjoavat lajiosaamisen kyseiseen lajiin. 23 2.1. Nuorten liikunta- ja pelikerhojen monistaminen Toiminta aloitetaan pienryhmätoimintana lähiliikuntapaikoilla, ja –saleissa. Tunnistetaan vahvat toiminta-alueet ja keskitetään tarvittaessa toimintapäivät niille alueille, joissa harrastajarunko on riittävän laajaa. Keskittäminen mahdollistaa myös useammalle eri ikä- ja tasoryhmille suunnatut vuorot, ohjaajatarve pysyy maltillisena kun toiminta jaetaan samalle päivälle, useammalle tunnille ja tasoryhmälle. Jatkossa, kun toimintaa on riittävästi ja alueellisesti esim. eri kaupunginosat on MAHL:n perusajatuksen mukainen sarjamalli helppoa käynnistää alkuun turnauksin, ja jatkossa määräajoin toteutettavien pelipäivien osalta. Kasvu ja toimintamalli tulee kopioitumaan jo toteutetusta miesliikunnasta. 2.2. Ohjaaja- ja kulubudjetti Toiminta tulee olemaan ensimmäiset vaiheet alijäämäistä, kuluja katettava ulkoisin hankerahoin, yritystuin tai muutoin. Myös MAHL:n perustoiminnan ylijäämää tullaan sitomaan kulujen katteeksi. Nuoret ovat hankkeen haasteellisin osa, moni on lopettanut oman lajinsa osin harrastusmaksujen takia, eikä opiskelijaikäisillä ole mahdollisuutta maksaa harrastamistaan omista rahoista. Nuorten liikunta- ja pelikerhojen tulee olla ulkopuolisesti rahoitettava malli. Onnistuessamme liikkujamäärät monistuvat nopeasti ja muokkaavat hankebudjettia omavaraiseksi muutamassa vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa ohjaajatarve on suurin, sillä toimintaa tulee monistaa riittävän monelle lähialueelle toimintamallijalostamisen tunnistamisen johdosta. Ensimmäisen vaiheen ohjaajat ovat pääosin nuoria, opiskelijoita tms. Toimintaan tulee kuitenkin saada palkattua vähintään 1 päätoiminen työntekijä joka vastaa koko toiminnan eteenpäin menemisestä, ohjaa, kouluttautuu, kouluttaa ja kehittää toimintaa nuorten toiveiden mukaiseksi. 2.3. Nykytila ja tulevaisuus Testijaksolla liikutimme 20 aktiivista nuorta kerran viikossa. Hankkeen aikana on tavoite kolminkertaistaa kerho- ja osallistujamäärä. Tavoitteena on vuonna 2017 liikuttaa 80, 13 - 17 – vuotiasta nuorta viikoittain. 3. PAPPA- JA MUMMOKERHOT Jo varttuneempaan ikään, ja/tai eläkeiän saavuttaneille suunnatussa kerhomallissa tulee vahvasti yhdistää liikunta ja kulttuuri. Toimintaa tulee tehdä toistuvasti ja monipuolisesti, ohjatussa ympäristössä. Tällä kerhomallilla on parhaimmat mahdollisuudet mukauttaa malli käyttäjävetoiseksi. Toimintaa pystytään toteuttamaan mikä päivä ja kellonaika tahansa. Kerhotapahtumat voivat samoin venyä esim. yönylitapahtumiksi ja vierailuiksi eri paikkoihin. Toiminnassa on vahvasti mukana kuntoliikunta sen eri muodoissa, sekä kulttuuri tutustumisina eri paikkoihin, osallistumisina tapahtumiin toimihenkilöinä tai vain katsojina. 24 3.1. Ohjaaja- ja kulubudjetti Käynnistyessään lähimpänä omavaraistatoimintaa. Alkuun ulkopuolista tukea tulee saada yhden osa-aikaisen (joka voi olla osana MAHL:n muuta toimintaa) jo keski-ikään ehtineen ohjaajan palkkaukseen. Vaatii lisäksi harrastajakunnan tunnistamista, joka tulee toteuttaa aktiivisin ja riittävin toistoin median välityksin, sekä osallistumalla kaupungissa muutoin toteuttavissa tapahtumissa omalla paikallaololla. Toimintaa on mahdollista kehittää kun osallistujamäärä on riittävän laaja, omavaraisuus toimintakulujen kattamiseksi on jo alkujaan mahdollista pl. ohjaajapalkkaus. 3.2. Nykytila ja tulevaisuus Tätä mallia ei ole testattu. Tavoitteena on kuitenkin luoda 1-2 ”kerhoa”, joissa liikkuisi 10-20 ikäihmistä viikoittain. Hankkeen aikana on tavoite luoda kerhotoiminta, jolla tavoitetaan ja liikutetaan säännöllisesti vuoden 2017 aikana vähintään 20 eläkeiän saavuttanutta henkilöä. MUUTA Kaikki esitetyt hankkeet ovat mahdollisia toteuttaa, ja niiden eteen on jo tehty toimia. Hankkeet tulevat muodostumaan nykyisten toimintamallien kasvaessa, sekä jäsenien ikääntyessä. Samoin nyt esitellyt hankkeet ovat niitä, jotka täyttyvät lähivuosina joka tapauksessa, mutta eivät kuvatun kaltaisina nykyisin budjetein, eikä työntekijöin. Normaalia on, että hankkeiden lopullinen sisältö tulee muokkaantua osallistujalähtöiseksi, alkuun panevavoima toteutetaan MAHL:n resurssein ja olemassa olevalla aikajänteellä. ”MAHL | Vauvasta – Vaariin” Mikkeli 5.8.2015 Pasi Pippuri puheenjohtaja 25 Liite 3 Digimi ry 26
© Copyright 2024