Katse Itään - Pohjoisimman Lapin Leader ry

Katse Itään Kansalaislähtöinen
paikallinen lähialueyhteistyö
1.1. – 31.12.2014
1.1.2013 – 30.12.2014
POHJOISIMMAN LAPIN LEADER RY – Kansalaislähtöinen paikallinen lähialueyhteistyö 1.1. – 31.12.2014
Toimenpide 421 alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö
1. Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika
Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö on toiminnanjohtaja HannaLeena Talvensaari. Hankkeen toteutusaika 1.1. - 31.12.2014.
Pohjoisimman Lapin Leader ry on toiminut paikallisena maaseudun kehittämisyhdistyksenä vuodesta 1997 alkaen.
Toiminta-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi. Kehittämissuunnitelman mukaisesti yhdistys on toiminut lappilaisen maaseudun kehittäjänä ja paikallisten
ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääjänä.
PLL ry:n kehittämissuunnitelman Kehityksen Arktinen Tuuli 2007–2013 tavoitteena on luoda Itä- ja Pohjois-Lappiin
elinvoimainen, uutta luova ja kansainvälinen toiminta-alue, jossa alueen historia, kulttuuri ja luonnonvarat luovat
perustan elinkeinojen ja kylien kehittämiselle. Ohjelmassa on neljä painopistettä: luonnon raaka-aineiden hyödyntäminen, matkailu, alueen voimavarojen ja toimintaedellytysten vahvistaminen ja saamelaisväestön elämisen edellytykset saamelaisalueella.
2. Tausta ja tarve
Yhdistys on koonnut alueen paikallisen omaehtoisen kehittämistyön tarpeita ja mahdollisuuksia tuleville vuosille.
Yhtenä keskeisenä alueen mahdollisuutena strategiaprosessista nousee voimakkaana esiin Venäjän läheisyyden
parempi hyödyttäminen alueen kehittämisessä. Leader- toimintaryhmälle, jonka kehittämisen väline on yhteisö- ja
kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen, tämä asettaa haasteen: miten tarttua tähän madollisuuteen paikallisen kehittämisen keinoin.
Venäläiset ovat viime vuosina olleet Lapin eniten kasvava matkailijaryhmä ja se myös näkyy alueen taajamakuvassa. Alueen pienet yritykset ovat kuitenkin vielä alkuvaiheessa tämän mahdollisuuden hyödyntämisessä myynnin kasvattamisessa. Alueen yrittäjät kaipaavat toimia venäjän tapakulttuurin, kielen ja ostoskäyttäytymisen tuntemisen lisäämiseksi niin kaupan kuin perinteisen matkailunkin alalla. Tähän voitaisiin kansalaisjärjestöjen kanssa
kehittää esim. vaihtoon ja vieraanvaraisuuteen pohjautuvia, ihmiseltä ihmiselle – toimenpiteitä, jotka hyödyttävät
molempia osapuolia.
Venäjän kasvava taloudellinen kehitys luo entistä paremmat mahdollisuudet myös venäjälle suuntautuvaan kauppaan. Vuonna 2013 suomalaistuotteiden vienti Venäjälle nousee 10 % tasolle. Venäjälle viedään Suomesta yhä
paljon perinteisiä koneita ja laitteita sekä kemian teollisuutta mutta rinnalle on tullut myös uusia kasvualoja, kuten
lääketeollisuuden laitteita ja terveystuotteita. Myös kulutustavaravienti ja elintarvikevienti on paikoin ollut hyvinkin
voimakasta.
Venäjän lähialueella on yrittäjiä ja yrityksiä, jotka ovat ostomielessä kiinnostuneita liiketoiminnasta PohjoisSuomessa. Tämä nähdään alueella mahdollisuutena monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Alueelle tulee myös
1
entistä enemmän venäläisiä maahanmuuttajia, jotka usein perustavat yrityksen, elleivät työllisty alueelle. Nämä
maahanmuuttajat tarvitsevat yritystoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä sekä yhteiskuntaan sopeutumisessa erityisiä toimenpisteitä. Kansalaistoimijoilla voisi olla myös tässä työssä rooli, joka hyödyttää molempia osapuolia.
Sallan rajalukio on jo pitkään tehnyt lähialueyhteistyöltä naapurimaan kanssa: Tällä hetkellä Sallassa opiskelee 35
Kovdorissa ja Poljarnie Zorissa asuvaa nuorta. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta nykyistä oppilasmäärää pidetään
Sallassa sopivana. Venäjältä tulleita opiskelijoita näkyy jo töissä Sallan ja Kemijärven liikkeissä. Sallan rajalukio
voisi tämän vaihtotoiminnan avulla auttaa alueen yrityksiä venäjän tapakulttuurin ja kielen oppimisessa ja venäjänkielitaitoisen työvoiman rekrytoinnissa.
Osana Venäläisten Lappi - matkailua uusi, tulevaisuuden ala voisi olla venäläisten terveysmatkailu ja suomalaisten terveyspalveluiden markkinointi Venäläiselle. Tällä hetkellä suomalaiset terveyspalvelut kiinnostavat Venäjällä
sellaisia, jotka tuntevat Suomea ja suomalaista terveysalaa. Vasta avattu Health Care Finland portaali on osa
terveysmatkailun edistämiseen tähtäävää markkinointia, jonka pääpaino on nyt Venäjällä. Osaamisen ja palvelulaadun lisäksi potentiaaliset venäläisasiakkaat arvostavat kilpailukykyistä hintatasoa, lomailumahdollisuuksia sekä
potilaan omaisille järjestettävää ohjelmatarjontaa Suomessa. Kielitaitoisen henkilökunnan merkitys korostuu, kun
monet venäläisasiakkaista toivovat saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Lapissa on tälle hyvät mahdollisuudet, koska täällä on erittäin kehittynyt matkailuinfra ja -palvelut, ja alue on matkailullisesti houkutteleva myös Venäläisten näkökulmasta ja täältä löytyy rauhaa vastapainoksi Venäjän suurkaupunkien hektisyydelle. Alue on myös
saavutettavuudeltaan Venäläisten näkökulmasta hyvä. Terveyspalvelujen tuotteistamista on ideoitu Lapin Innovaatioleirillä ja yhdessä paikallisten toimijoiden, SITRAn ja Lapin liiton kanssa Saariselän ja Kemijärven Parasta
Elämää - Lapissa työpajoissa.
Venäjän lähialue nähdään myös Itä-Lapin poronhoitajien näkökulmasta mahdollisuutena kehittää ja laajentaa porotaloutta yhteistyössä Venäläisten kanssa. Murmanskin alueella lähellä Suomen ja Venäjän välistä rajaa on poronhoitoon erinomaisesti soveltuvia alueita (laidunmaita). Alueilla on paljon poronjäkälää ja luppoa (naavaa) puissa, jotka ovat tärkeimmät ravinnonlähteet poroille talvikausina, myös hyviä kesälaitumia (pensikkoisia oja- ja jokivarsia ja soita) on runsaasti. Venäjän ja Suomen välinen raja poroja ravintonaan käyttäville petoeläimille raja on
vain hidaste, ei todellinen este. Vaikka suomalaiset ovat rakentaneet Suomen ja Venäjän rajan yhteyteen poroaidan koko rajan pituudelta, tapahtuu joka talvi porojen karkaamisia Venäjän puolelle. Vastaavasti Venäjän puolella
asustavia maasuurpetoja käy säännöllisesti Suomen poronhoitoalueella hankkimassa ravintoa eli tappamassa ja
syömässä poroja. Mikäli poronhoitoa olisi molemmilla puolen rajaa, olisi yhteistyö näidenkin asioiden hoitamisessa
luonnollista ja helppoa. Murmanskin alueella Suomen ja Venäjän rajan läheisillä metsäalueilla tapahtuneen poronhoidon perinne on katkennut ja osaaminen kadonnut 1900- luvun aikana. Suomalais-venäläisenä yhteistyönä ja
osaamisen siirron kautta metsäporonhoidon käynnistäminen Murmanskin alueella olisi mahdollista. Aiheesta on
käynnistynyt alueella yrittäjävetoinen ja yrityskohtainen selvitystyö.
Jotta Venäjän lähialuetta voidaan kasvavassa määrin hyödyntää alueen mahdollisuutena, tulee alueen ihmisillä ja
toimijoilla olla osaamista ja kulttuurituntemusta venäjästä. Kauppasuhteiden ja muiden yhteistyösuhteiden kehittymisen ehto on myös luottamus. Mitä enemmän saadaan ihmisten välisiä kontakteja Venäjälle, sen parempi on
alueen Venäjä-tuntemus ja luottamus vierasta kulttuuria kohtaan molemmin suuntaisesti. Tämä madaltaa kynnystä
lähteä venäjän markkinoille tai yhteistyöhön Venäläisten kanssa.
2
Yksi keino lisätä kulttuurituntemusta sitä kautta molemminpuolista luottamusta on lanseerata paikallista omaehtoista kehittämistyötä Venäjän lähialueelle. Tätä on jo tehty Helsingin Yliopiston ja Sepra ry:n toimesta Laatokan
alueelle. Pitkällä tähtäimellä tällä voidaan myös aktivoida taloudellista kasvua lähialueella, mikä lisännee kysyntää
Suomen palveluille ja tuotteille. Myös Pohjoisimman Lapin Leader ry alueen toimijoiden kehittäjäkumppanina ja
paikallisen omaehtoisen kehittämistyön koordinoijana tarvitsee Venäjä-osaamista ja kulttuurituntemusta.
Lapin 4H-piiri käynnisti 20 vuotta sitten yhteistyön Murmanskin alueella Apatityn ja Kirovskin kaupungeissa ja Tuloman ja muutaman muun kylän alueella. Toiminta käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamilla palstaviljelyn ja metsätaimituotannon edistämishankkeilla. Yhteistyötä tehtiin aluehallintoviranomaisten ja paikallisten
viranomaisten, mm. kuntien ja koulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Pysyvämpien tulosten aikaan saamiseksi
haettiin asiasta kiinnostuneita paikallistason toimijoita. Apatityssä yhteistyökumppaniksi valikoitui heti alusta lähtien
lasten ja nuorten luovantoiminnan keskus, jonne perustettiin Apatityn 4H-toimisto, joka alkoi koordinoida koko
alueen 4H-toimintaa kylien filiaalien kanssa. 4H:lla on näin kertynyt käytännön kokemusta Suomessa ja myös
kansainvälisesti toimivan toimintamallin kehittämisestä Venäjällä. Kansalaisjärjestötoiminta ja siihen perustuva
vapaaehtoistoiminta oli suhteellisen uutta Venäjällä 20 vuotta sitten. Hankkeiden ja yhteistyön tuloksena Apatityn
4H on osa kansainvälistä 4H-liikettä ja toiminta on aktiivista. Lapin 4H-piiri pitää yllä yhteyksiä tähän Apatityn 4H:n
toimijoihin. Yhteistyön tuloksena Lapin 4H-piirillä on hyvät yhteydet mm. Apatityn kaupungin kouluosastoon ja
kouluihin, Apatityn lasten ja nuorten luovantoiminnan keskukseen, Apatityn 4H-toimijoihin ja heidän kauttaan pienyrityksiin Apatityn ja Kirovskin alueelta. Apatityn 4H:lla on käytettävissä laaja toimijaverkosto eri organisaatioiden
ja yritysten edustajista.
Sodankylän kunnan ystävyyskaupunki on Kolan kaupunki Murmanskin kyljessä. Alustavien tiedustelujen mukaan
(Kolan kaupungin johto, Kolan piiri kulttuurivastaava) Venäjällä ollaan varovaisen kiinnostuneita kokeilemaan Leader -toimintatapaa erillisellä hankkeella. Myös yhteistyö nuorten kotiseutuidentiteetin ja osallisuuden vahvistamisessa, luonnontuotteiden talteenotossa, porotaloudessa ja matkailun kehittämisessä kiinnostaa heitä.
Suomi-Venäjä-seuran Sodankylän osasto tekee vapaaehtoistyötä venäläisen kulttuurin ja venäjän kielen osaamisen lisäämiseksi ja hyvien yhteistyösuhteiden rakentamiseksi Venäjän puolelle. Seura on myös kartoittanut yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa alueen elinkeinoelämän näkemyksiä ja tarpeita: mm. Venäläisten yrittäjien yritysneuvonta, osallistaminen ja toisaalta paikkakunnan yritysten kulttuuri – ja kielitaito asiakaspalvelussa sekä Venäjän
markkinointi-osaaminen ovat asioita, joihin yhteistyötä on suunniteltu.
Yhdistämällä näiden eri tahojen osaamista ja kontakteja kansalais- ja yhteisölähtöisen paikallisien kehittämisen
keinoin, on mahdollista löytää toimintoja ja toimintatapoja aluetta hyödyttävään lähialueyhteistyöhön.
Keskeiset yhteistyön aloja tässä vaiheessa nähdään yrittäjyydessä (mm. Venäläiset maahanmuuttaja-yrittäjinä,
matkailu, terveys - ja hyvinvointimatkailu, porotalous) sekä nuorten osallistamisessa, viihtyvyydessä ja kotiseutuidentiteetin vahvistamisessa. Nämä ovat pohjana, kun tällä hankkeella selvitetään paikallisen kehittämisen roolia
ja leader- toimintaryhmän kumppaneita lähialueyhteistyössä. Hankkeen avulla selvitetään kuitenkin yhteistyön
mahdollisuuksia, hyötyjä, toimintoja ja toimijoita laajemmin. Tavoitteena on määritellä toimintaryhmälle lähialueyhteistyön strategia.
3
3. Kohderyhmä ja kohdealue
Hankkeen toteutusalue on Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminta-alue. Hankkeesta hyötyvät maaseudun asukkaat, yhteisöt ja yritykset sekä julkiset toimijat. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä on Pohjoisimman Lapin Leader ry ja sen hankekumppanit, välillisenä kohderyhmänä alueen asukkaat, yritykset ja muut toimijat.
4. Tavoitteet
Hankkeen päämääränä on käynnistää Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueen kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen tarpeita vastaava ja sitä hyödyntävä Venäjä – yhteistyö ja myös Venäläisten tarpeita vastaava yhteistyö
laatimalla alustava strategia yhteistyön keskeisistä kohteista ja toiminnoista ja kumppaneista, selvittää Venäjäyhteistyöhön liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja kokeilla yhteistyötä.
Hankkeen tavoitteena on
1)
Selvittää alueen kansalaistoimijoiden, yrittäjien ja kuntien tarpeet, halukkuus, ja mahdolliset yhteistyömuodot paikallisista ihmisistä ja tarpeista nousevalle Venäjä-yhteistyölle suhteessa Leader -ryhmään ja
Venäjän toimijoihin.
2)
Selvittää toimijoiden olemassa olevien kontaktiverkostojen avulla venäjän lähialueen kansalaistoimijoiden
ja paikallisviranomaisten halukkuutta, tarvetta ja mahdollisia yhteistyön muotoja kansalaislähtöiselle yhteistyölle.
3)
Kohtauttaa Suomen ja Venäjän lähialueen eri toimijoita ideoimaan kansalaislähtöistä yhteistyötä pohjaksi
Leader- toimintaryhmän Venäjä-yhteistyön suuntaviivoille, laatia toimintaryhmälle suuntaviivat Venäjäyhteistyölle sekä kokeilla pienimuotoisesti yhteistyön muotoja.
4)
Viedä Venäjän kansalaistoimijoille tietoa Leader- toimintatavasta ja tunnustella alustavasti kiinnostusta
Venäjän lähialueella kokeilla erillisellä hankkeella Leader -toimintatapaa soveltavaa kansalaislähtöistä kehittämistä.
5)
Kartoittaa alustavasti osana yhteistyön tarpeiden ja kohteiden selvittämistä terveyspalvelujen myynnin
mahdollisuuksia: mitä alueella on tarjota ja miten se vastaa Venäjän kysyntään.
6)
Mikäli alueen porotaloustoimijoilla on kiinnostusta ja alustavien selvitysten mukaan yhteistyö poronhoidossa nähdään mahdollisena, kartoittaa poronhoidon yhteistyön nykypäivän edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
7)
Lisätä Leader- toimijoiden ja muiden alueen paikallistoimijoiden venäjä tuntemista ja nostaa Venäjää esille alueen yhtenä mahdollisuutena.
5. Toteutustapa ja toimenpiteet
5.1. Toteutustapa
Hankkeelle palkataan projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen koordinoinnista. Hankkeen Venäjälle suuntautuvat
selvitykset tehdään osittain ostopalveluna, osittain yhteistyöverkostoja hyväksikäyttäen. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Itä-Lapin kuntayhtymä, alueen kunnat, Lapin 4H-piiri ja Suomi-Venäjä seuran paikallisosastot. ItäLapin kuntayhtymällä on pitkä kokemus Venäjä-yhteistyöhankkeista ja heillä on hyvä viranomaistuntemus. Kolartic
sports -hankkeen myötä siellä on myös kansalaistason kokemusta Venäjältä. Lapin 4H-piiri on vienyt 4Htoimintatapaa venäjälle Apatiittien alueella, ja heillä on hyviä kontakteja ko. alueen viranomaisiin ja kansalaistoimijoihin. Mikäli porotalouden yhteistyötä lähdetään selvittämään, tehdään siinä yhteistyötä Paliskuntain yhdistyksen
kanssa.
4
5.2. Toimenpiteet ja aikataulutus
 Yhteydet paikallisella tasolla, yhteisten tavoitteiden tarkempi määrittely, yhteistyön suunnittelu 1 –
5/2014
o
Yrittäjäjärjestötapaamiset: mitä konkreettisia tarpeita ja toiveita yrittäjillä on Leadertoimintaryhmälle Venäjän lähialueen hyödyntämiseksi liiketoiminnassa, mitkä on yhteiset
tavoitteet
o
Kuntatapaamiset: mitä venäjä-yhteistyötä kunnat jo tekevät, miten vastaavat yrittäjien
tarpeeseen, mitä odottavat Leader-toimintaryhmältä, millaisia yhteyksiä jo on, mitkä on
yhteiset tavoitteet
o
Tapaamiset alueen venäjä – toimijoiden kanssa mm. Suomi-Venäjä-seurat, venäjähankkeet, venäjä-asiantuntijat: millaista yhteistyötä tekevät, tavoitteet, millaisia kontakteja on, mitä odottavat Leader -toimintaryhmältä, mitkä on yhteiset tavoitteet
 Kontaktien hankkiminen kansalaistason yhteistyöhön yhteystyökumppaneiden olemassa olevia
kontakteja hyödyntäen
o
Venäjän ja Suomen kansalaistoimijoiden tapaamiset yhteistyön suunnittelemiseksi: matkat venäjälle, mahdollisten venäjän vieraiden vastaanotto
o
Osallistuminen matchmaking – tyyppisesti Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumiin Oulussa.
o
Sidosryhmien kanssa yhdessä valittujen venäläisten kontaktien tapaamiset ja haastattelut yhteistyön tunnustelemiseksi
o
Yhteistyön ideointi ja Leader -toimintatavan esittelytilaisuudet ja alustavat muut yhteistyötapaamiset Venäjällä kontaktien avulla
o
Tutustumismatkan järjestäminen Venäläisille kontakteille Leader- toimintatapaan
o
Seminaari paikallisesta omaehtoisesta kehittämisestä Venäjällä tai Suomessa, kohderyhmänä Venäläiset kontaktit ja paikalliset kansalaistoimijat sekä keskeiset viranomaiset
o
Selvitys Venäjän lähialueen viranomaisten (kylä/kaupunki + piiri) ja kansalaistoimijoiden
kiinnostuksesta Leander-toimintatapaan ja kansalaistason yhteistyöhön: 4 – 10/2014
o
Venäjä-yhteistyön ja alueen elinkeinoelämän Venäjä-haasteeseen vastaamisen alustavien hankkeessa tehtävien kokeilujen määrittely ja kokeilujen toteutus
 Selvitys terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollisuudesta:4-8 /2014
o
Työryhmän nimeäminen; työryhmässä mukana kuntien, sote-toimen, matkailun ja venäjän asiantuntijoita
Perehtyminen muualla rajaseudulle tehtyihin avauksiin, mm. SITRA, tarvittaessa tutustumismatkat ja esittelyseminaarit
o
Alustava selvitys alueen mahdollisuuksista tarjota palveluja (kunnat ja yksityiset)
o
Asiantuntijaselvitys Venäläisten alustavasta ostohalukkuudesta
o
Tapaamiset ja/tai tiedotustilaisuus alustavaista tuloksista alueen toimijoille sekä jatkotoimista sopiminen
 Selvitys poronhoidon yhteistyöstä venäläisten kanssa:4 – 6/2014.
o
Työryhmän nimeäminen, jossa mukana porotalousyritysten ja paliskuntain yhdistyksen ja
ELY-keskuksen edustajat ja venäjä-asiantuntija
5
o
Hankkeen työnä määritellään Suomen porotaloustoimijoiden kanssa keskeisimmät selvitystyön kohteet, jotka hyödyttävät aluetta ja alueen porotaloustoimijoita yleisesti
o
Ostopalveluna alustava selvitys poronhoidon yhteistyön edellytyksistä ja reunaehdoista
o
Tarvittaessa Suomen porotaloustoimijoiden vierailu ja yhteistyöneuvottelu Venäjälle
o
Jatkotoimien suunnittelu porotaloustoimijoiden kanssa
 Yhdessä suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen lähialueyhteistyön tarpeiden ja keinojen määrittely 8 – 12/2014
6. Organisaatio
Projektissa tarvitaan paikallisen kehittämisen ja Leader-toimintatavan osaamista, Venäjä-osaamista ja kontakteja
Venäjälle, sekä porotalouden ja hyvinvointipalvelujen tuntemusta. Riippuen rekrytoitavan projektipäällikön osaamisesta ja siitä, mitä voidaan hankkia ostopalveluna, hankkeelle palkataan tarvittaessa Venäjä-asiantuntija ja asiantuntija terveyspalveluiden myynnin alustavaan selvittämiseen.
 PLL ry:n toiminnanjohtaja: hankkeen johtaminen, Leader -toimintatavan ja paikallisen kehittämisen
metodin esittely ja avaaminen paikallisille ja Venäläisille toimijoille, strategian määrittelytyöhön
osallistuminen, yhteistyöneuvottelut. työajasta max 10 %
 projektipäällikkö: vastaa hankkeen koordinoinnista ja hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta tekee tarvittaessa selvityksiä tai avustaa selvityksissä. työaika 100 %
 ostopalveluna selvitys porotalouden yhteistyöstä sekä alueen mahdollisuuksista terveysmatkailuun
ja venäläisten kiinnostuksesta lappilaiseen terveysmatkailuun
 Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita ostopalveluna matkojen ja tilaisuuksien yms. järjestelyihin
sekä työryhmätyöhön
 PLL ry:n taloussihteeri: taloushallinto
 ohjausryhmänä PLL ry:n kulloinenkin hallitus, yhteystiedot liite 1
7. Yhteistyökumppanit
 Alueen Venäjä-yhteistyötä tekevät kunnat ja kuntayhtymät: viranomaiskontaktit Venäjälle, tulevien
toimenpiteiden suunnittelu yhdessä ja työnjako, terveysmatkailun mahdollisuudet
 Suomi Venäjä- Seuran paikallisosastot: kontaktit venäjälle ja tulevien toimenpiteiden suunnittelu
yhdessä erityisesti kulttuuriin liittyen
 Lapin 4H-piiri: kontaktit venäjälle ja tulevien toimenpiteiden suunnittelu yhdessä erityisesti nuoriin
liittyen, seminaarin järjestelyjen pääyhteistyökumppani
 yrittäjäjärjestöt: yrittäjien tarpeiden kanavointi
 Apatiityn 4H: seminaarin järjestelyn yhteistyökumppani
 Kolan kaupunki: tulevien toimenpiteiden suunnittelu
Venäläiset yhteistyökumppanit tarkentuvat hankkeen edetessä.
6
8. Kustannusarvo
Projektipäällikkö
Toiminnanjohtaja
Ohjausryhmän ja työryhmien kokouspalkkiot
Palkat ja sivukulut
49 920,00
9 594,00
1 000,00
60 514,00
Ostopalvelu, terveyspalvelujen tuottaminen ja kysyntäselvitys
Ostopalvelut, porotalouden yhteistyöselvitys
9 000,00
5 000,00
Muut ostopalvelut: tulkkaus, käännökset, seminaarijärjestelyt, Venäjäasiantuntijat, terveyspalvelu-asiantuntijat
Atk -palvelut
Kirjanpitopalvelut
Muut henkilöstökulut
Palvelintila- ja sähköpostikulut
Ostopalvelut ja palkkiot
5 000,00
600,00
600,00
240,00
240,00
20 680,00
Toimitilavuokrat
Kone- ja laitevuokrat
Tiedotus- ja koulutustilavuokrat
Atk -ohjelmien vuokrat
Vuokrat
2 880,00
240,00
420,00
3 540,00
Matkakulut työntekijät
Majoitus- ja ruokailukulut, (työntekijät ja kv-ruokailut)
Matkakulut asiantuntijat
Matkakulut ohjausryhmä
Majoituskulut, muut
Kotimaan matkakulut
7 200,00
600,00
1 200,00
600,00
240,00
9 840,00
Matkakulut (työntekijät ja kohderyhmä)
Majoitus- ja ruokailukulut (työntekijät ja kohderyhmä)
Viisumikulut
Ulkomaan matkakulut
6 000,00
1 200,00
600,00
7 800,00
Postituskulut
Ohjausryhmän ja työryhmien kokouskahvit
Puhelin- ja tietoliikenne
Toimistotarvikkeet
Kopiointikulut
Kalustohankinnat: tietokone, ohjelmat ja oheistarvikkeet, puhelin
Jätehuolto ja siivous
Muut käyttökulut/sähkö
Ilmoituskulut
Muut kulut
Atk -tarvikkeet
Palaveri- ja kokouskulut
Muut kustannukset
180,00
360,00
960,00
360,00
600,00
1 400,00
252,00
240,00
1 200,00
1 474,00
60,00
540,00
7 626,00
Kulut yhteensä
110 000,00
7
9. Rahoitussuunnitelma
EU 45 %
49.500,00
valtio 35 %
38.500,00
kunta 20 %
22.000,00
Yhteensä
110.000,00
10. Viestintä – ja tiedotussuunnitelma
MITÄ/MIKSI
KENELLE
MITEN
KUKA
MILLOIN
hankkeen aloitus, tavoitteet
suuri yleisö
lehdet, radio,
facebook, kotisivut
projektipäällikkö
1-2/2014
yhteistyö suomalaisten
toimijoiden kanssa
kunnat, kuntayhtymät, yrittäjäjärjestöt, venäjä-järjestöt, 4h,
porotalousyrittäjät, asiantuntijat
sähköposti,
soitot, tapaamiset
projektipäällikkö
1 – 12/2014
yhteistyö venäläisten
toimijoiden kanssa
kaupungit, kylät, piiri, 4h, porotaloustoimijat
projektipäällikkö
/projektiasiantuntija +
osavastuu yhteistyökumppaneilla
3 – 12/2014
hankkeen tulokset jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseksi
ohjausryhmä, sidosryhmätapaamiset
ohjausryhmän
kokoukset
projektipäällikkö
5 – 12/2014
hankkeen tulokset
suuri yleisö
lehdet, radio,
facebook, kotisivut
projektipäällikkö
11 – 12/2014
Tämä tiedotussuunnitelma tarkennetaan hankkeen alkaessa ja edetessä
11. Tulokset ja jatkotoimenpiteet
 strategia Leader- yhdistykselle Venäjä-yhteistyöstä
 sovitut yhteistyömuodot suomalaisten toimijoiden kanssa
 suuntaviivat tärkeimmistä yhteistyön aloista Venäjän kanssa
 alustava selvitys Venäläisten toimijoiden kiinnostuksesta Leader- toimintatapaan
 alustava selvitys venäläisille suunnatusta hyvinvointimatkailusta ja tarvittaessa porotalouden yhteistyöstä
 toimintaryhmän ja muiden paikallistoimijoiden Venäjä- tuntemuksen ja osaamisen lisääntyminen
Jatkotoimenpiteinä käynnistetään suunnitelmien mukaista yhteistyötä riippuen rahoituksesta.
8
12. Seuranta ja arviointi
Hankkeen etenemisestä raportoidaan ohjausryhmälle ja sidosryhmille säännöllisesti.
13. Tiivistelmä
Hankkeen päämääränä on käynnistää Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueen kehittämistarpeita vastaava paikallisen kehittämisen menetelmiä hyödyntävä Venäjä- yhteistyö ja mahdollistaa toimintaryhmän vastaaminen alueelta
esiin nousseeseen tarpeeseen hyödyntää venäjän läheisyys ja venäjä-yhteistyö alueen kehittämisessä. Tavoitteena on myös Lisätä leader- toimijoiden ja muiden alueen paikallistoimijoiden venäjä tuntemista ja nostaa Venäjää
esille alueen yhtenä mahdollisuutena
Hankkeessa selvitetään alueen kansalaistoimijoiden, yrittäjien ja kuntien tarpeet, halukkuus, ja mahdolliset yhteistyömuodot Venäjä-yhteistyölle suhteessa Leader -ryhmään ja Venäjän toimijoihin, selvitetään venäjän lähialueen
kansalaistoimijoiden ja paikallisviranomaisten halukkuutta, tarvetta ja mahdollisia yhteistyön muotoja kansalaislähtöiselle yhteistyölle, laaditaan toimintaryhmälle suuntaviivat Venäjä-yhteistyölle sekä kokeillaan pienimuotoisesti
yhteistyön muotoja, viedään Venäjän kansalasitoimijoille tietoa Leader- toimintatavasta ja tunnustellaan alustavasti
kiinnostusta Venäjän lähialueella kokeilla erillisellä hankkeella Leader-toimintatapaa soveltavaa kansalaislähtöistä
kehittämistä sekä tehdään Venäjä -yhteistyöhön liittyviä kartoituksia (mm. terveysmatkailu). Hankkeen kohderyhmänä ovat Leader- toimijat, kansalaistoimijat ja yhdistykset ja lopullisena hyödynsaajana alueen yrittäjät ja väestö.
9