Katse Itään Kansalaislähtöinen paikallinen lähialueyhteistyö 1.1. – 31.12.2014 1.1.2013 – 30.12.2014 POHJOISIMMAN LAPIN LEADER RY – Kansalaislähtöinen paikallinen lähialueyhteistyö 1.1. – 31.12.2014 Toimenpide 421 alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 1. Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö on toiminnanjohtaja HannaLeena Talvensaari. Hankkeen toteutusaika 1.1. - 31.12.2014. Pohjoisimman Lapin Leader ry on toiminut paikallisena maaseudun kehittämisyhdistyksenä vuodesta 1997 alkaen. Toiminta-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi. Kehittämissuunnitelman mukaisesti yhdistys on toiminut lappilaisen maaseudun kehittäjänä ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääjänä. PLL ry:n kehittämissuunnitelman Kehityksen Arktinen Tuuli 2007–2013 tavoitteena on luoda Itä- ja Pohjois-Lappiin elinvoimainen, uutta luova ja kansainvälinen toiminta-alue, jossa alueen historia, kulttuuri ja luonnonvarat luovat perustan elinkeinojen ja kylien kehittämiselle. Ohjelmassa on neljä painopistettä: luonnon raaka-aineiden hyödyntäminen, matkailu, alueen voimavarojen ja toimintaedellytysten vahvistaminen ja saamelaisväestön elämisen edellytykset saamelaisalueella. 2. Tausta ja tarve Yhdistys on koonnut alueen paikallisen omaehtoisen kehittämistyön tarpeita ja mahdollisuuksia tuleville vuosille. Yhtenä keskeisenä alueen mahdollisuutena strategiaprosessista nousee voimakkaana esiin Venäjän läheisyyden parempi hyödyttäminen alueen kehittämisessä. Leader- toimintaryhmälle, jonka kehittämisen väline on yhteisö- ja kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen, tämä asettaa haasteen: miten tarttua tähän madollisuuteen paikallisen kehittämisen keinoin. Venäläiset ovat viime vuosina olleet Lapin eniten kasvava matkailijaryhmä ja se myös näkyy alueen taajamakuvassa. Alueen pienet yritykset ovat kuitenkin vielä alkuvaiheessa tämän mahdollisuuden hyödyntämisessä myynnin kasvattamisessa. Alueen yrittäjät kaipaavat toimia venäjän tapakulttuurin, kielen ja ostoskäyttäytymisen tuntemisen lisäämiseksi niin kaupan kuin perinteisen matkailunkin alalla. Tähän voitaisiin kansalaisjärjestöjen kanssa kehittää esim. vaihtoon ja vieraanvaraisuuteen pohjautuvia, ihmiseltä ihmiselle – toimenpiteitä, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Venäjän kasvava taloudellinen kehitys luo entistä paremmat mahdollisuudet myös venäjälle suuntautuvaan kauppaan. Vuonna 2013 suomalaistuotteiden vienti Venäjälle nousee 10 % tasolle. Venäjälle viedään Suomesta yhä paljon perinteisiä koneita ja laitteita sekä kemian teollisuutta mutta rinnalle on tullut myös uusia kasvualoja, kuten lääketeollisuuden laitteita ja terveystuotteita. Myös kulutustavaravienti ja elintarvikevienti on paikoin ollut hyvinkin voimakasta. Venäjän lähialueella on yrittäjiä ja yrityksiä, jotka ovat ostomielessä kiinnostuneita liiketoiminnasta PohjoisSuomessa. Tämä nähdään alueella mahdollisuutena monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Alueelle tulee myös 1 entistä enemmän venäläisiä maahanmuuttajia, jotka usein perustavat yrityksen, elleivät työllisty alueelle. Nämä maahanmuuttajat tarvitsevat yritystoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä sekä yhteiskuntaan sopeutumisessa erityisiä toimenpisteitä. Kansalaistoimijoilla voisi olla myös tässä työssä rooli, joka hyödyttää molempia osapuolia. Sallan rajalukio on jo pitkään tehnyt lähialueyhteistyöltä naapurimaan kanssa: Tällä hetkellä Sallassa opiskelee 35 Kovdorissa ja Poljarnie Zorissa asuvaa nuorta. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta nykyistä oppilasmäärää pidetään Sallassa sopivana. Venäjältä tulleita opiskelijoita näkyy jo töissä Sallan ja Kemijärven liikkeissä. Sallan rajalukio voisi tämän vaihtotoiminnan avulla auttaa alueen yrityksiä venäjän tapakulttuurin ja kielen oppimisessa ja venäjänkielitaitoisen työvoiman rekrytoinnissa. Osana Venäläisten Lappi - matkailua uusi, tulevaisuuden ala voisi olla venäläisten terveysmatkailu ja suomalaisten terveyspalveluiden markkinointi Venäläiselle. Tällä hetkellä suomalaiset terveyspalvelut kiinnostavat Venäjällä sellaisia, jotka tuntevat Suomea ja suomalaista terveysalaa. Vasta avattu Health Care Finland portaali on osa terveysmatkailun edistämiseen tähtäävää markkinointia, jonka pääpaino on nyt Venäjällä. Osaamisen ja palvelulaadun lisäksi potentiaaliset venäläisasiakkaat arvostavat kilpailukykyistä hintatasoa, lomailumahdollisuuksia sekä potilaan omaisille järjestettävää ohjelmatarjontaa Suomessa. Kielitaitoisen henkilökunnan merkitys korostuu, kun monet venäläisasiakkaista toivovat saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Lapissa on tälle hyvät mahdollisuudet, koska täällä on erittäin kehittynyt matkailuinfra ja -palvelut, ja alue on matkailullisesti houkutteleva myös Venäläisten näkökulmasta ja täältä löytyy rauhaa vastapainoksi Venäjän suurkaupunkien hektisyydelle. Alue on myös saavutettavuudeltaan Venäläisten näkökulmasta hyvä. Terveyspalvelujen tuotteistamista on ideoitu Lapin Innovaatioleirillä ja yhdessä paikallisten toimijoiden, SITRAn ja Lapin liiton kanssa Saariselän ja Kemijärven Parasta Elämää - Lapissa työpajoissa. Venäjän lähialue nähdään myös Itä-Lapin poronhoitajien näkökulmasta mahdollisuutena kehittää ja laajentaa porotaloutta yhteistyössä Venäläisten kanssa. Murmanskin alueella lähellä Suomen ja Venäjän välistä rajaa on poronhoitoon erinomaisesti soveltuvia alueita (laidunmaita). Alueilla on paljon poronjäkälää ja luppoa (naavaa) puissa, jotka ovat tärkeimmät ravinnonlähteet poroille talvikausina, myös hyviä kesälaitumia (pensikkoisia oja- ja jokivarsia ja soita) on runsaasti. Venäjän ja Suomen välinen raja poroja ravintonaan käyttäville petoeläimille raja on vain hidaste, ei todellinen este. Vaikka suomalaiset ovat rakentaneet Suomen ja Venäjän rajan yhteyteen poroaidan koko rajan pituudelta, tapahtuu joka talvi porojen karkaamisia Venäjän puolelle. Vastaavasti Venäjän puolella asustavia maasuurpetoja käy säännöllisesti Suomen poronhoitoalueella hankkimassa ravintoa eli tappamassa ja syömässä poroja. Mikäli poronhoitoa olisi molemmilla puolen rajaa, olisi yhteistyö näidenkin asioiden hoitamisessa luonnollista ja helppoa. Murmanskin alueella Suomen ja Venäjän rajan läheisillä metsäalueilla tapahtuneen poronhoidon perinne on katkennut ja osaaminen kadonnut 1900- luvun aikana. Suomalais-venäläisenä yhteistyönä ja osaamisen siirron kautta metsäporonhoidon käynnistäminen Murmanskin alueella olisi mahdollista. Aiheesta on käynnistynyt alueella yrittäjävetoinen ja yrityskohtainen selvitystyö. Jotta Venäjän lähialuetta voidaan kasvavassa määrin hyödyntää alueen mahdollisuutena, tulee alueen ihmisillä ja toimijoilla olla osaamista ja kulttuurituntemusta venäjästä. Kauppasuhteiden ja muiden yhteistyösuhteiden kehittymisen ehto on myös luottamus. Mitä enemmän saadaan ihmisten välisiä kontakteja Venäjälle, sen parempi on alueen Venäjä-tuntemus ja luottamus vierasta kulttuuria kohtaan molemmin suuntaisesti. Tämä madaltaa kynnystä lähteä venäjän markkinoille tai yhteistyöhön Venäläisten kanssa. 2 Yksi keino lisätä kulttuurituntemusta sitä kautta molemminpuolista luottamusta on lanseerata paikallista omaehtoista kehittämistyötä Venäjän lähialueelle. Tätä on jo tehty Helsingin Yliopiston ja Sepra ry:n toimesta Laatokan alueelle. Pitkällä tähtäimellä tällä voidaan myös aktivoida taloudellista kasvua lähialueella, mikä lisännee kysyntää Suomen palveluille ja tuotteille. Myös Pohjoisimman Lapin Leader ry alueen toimijoiden kehittäjäkumppanina ja paikallisen omaehtoisen kehittämistyön koordinoijana tarvitsee Venäjä-osaamista ja kulttuurituntemusta. Lapin 4H-piiri käynnisti 20 vuotta sitten yhteistyön Murmanskin alueella Apatityn ja Kirovskin kaupungeissa ja Tuloman ja muutaman muun kylän alueella. Toiminta käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamilla palstaviljelyn ja metsätaimituotannon edistämishankkeilla. Yhteistyötä tehtiin aluehallintoviranomaisten ja paikallisten viranomaisten, mm. kuntien ja koulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Pysyvämpien tulosten aikaan saamiseksi haettiin asiasta kiinnostuneita paikallistason toimijoita. Apatityssä yhteistyökumppaniksi valikoitui heti alusta lähtien lasten ja nuorten luovantoiminnan keskus, jonne perustettiin Apatityn 4H-toimisto, joka alkoi koordinoida koko alueen 4H-toimintaa kylien filiaalien kanssa. 4H:lla on näin kertynyt käytännön kokemusta Suomessa ja myös kansainvälisesti toimivan toimintamallin kehittämisestä Venäjällä. Kansalaisjärjestötoiminta ja siihen perustuva vapaaehtoistoiminta oli suhteellisen uutta Venäjällä 20 vuotta sitten. Hankkeiden ja yhteistyön tuloksena Apatityn 4H on osa kansainvälistä 4H-liikettä ja toiminta on aktiivista. Lapin 4H-piiri pitää yllä yhteyksiä tähän Apatityn 4H:n toimijoihin. Yhteistyön tuloksena Lapin 4H-piirillä on hyvät yhteydet mm. Apatityn kaupungin kouluosastoon ja kouluihin, Apatityn lasten ja nuorten luovantoiminnan keskukseen, Apatityn 4H-toimijoihin ja heidän kauttaan pienyrityksiin Apatityn ja Kirovskin alueelta. Apatityn 4H:lla on käytettävissä laaja toimijaverkosto eri organisaatioiden ja yritysten edustajista. Sodankylän kunnan ystävyyskaupunki on Kolan kaupunki Murmanskin kyljessä. Alustavien tiedustelujen mukaan (Kolan kaupungin johto, Kolan piiri kulttuurivastaava) Venäjällä ollaan varovaisen kiinnostuneita kokeilemaan Leader -toimintatapaa erillisellä hankkeella. Myös yhteistyö nuorten kotiseutuidentiteetin ja osallisuuden vahvistamisessa, luonnontuotteiden talteenotossa, porotaloudessa ja matkailun kehittämisessä kiinnostaa heitä. Suomi-Venäjä-seuran Sodankylän osasto tekee vapaaehtoistyötä venäläisen kulttuurin ja venäjän kielen osaamisen lisäämiseksi ja hyvien yhteistyösuhteiden rakentamiseksi Venäjän puolelle. Seura on myös kartoittanut yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa alueen elinkeinoelämän näkemyksiä ja tarpeita: mm. Venäläisten yrittäjien yritysneuvonta, osallistaminen ja toisaalta paikkakunnan yritysten kulttuuri – ja kielitaito asiakaspalvelussa sekä Venäjän markkinointi-osaaminen ovat asioita, joihin yhteistyötä on suunniteltu. Yhdistämällä näiden eri tahojen osaamista ja kontakteja kansalais- ja yhteisölähtöisen paikallisien kehittämisen keinoin, on mahdollista löytää toimintoja ja toimintatapoja aluetta hyödyttävään lähialueyhteistyöhön. Keskeiset yhteistyön aloja tässä vaiheessa nähdään yrittäjyydessä (mm. Venäläiset maahanmuuttaja-yrittäjinä, matkailu, terveys - ja hyvinvointimatkailu, porotalous) sekä nuorten osallistamisessa, viihtyvyydessä ja kotiseutuidentiteetin vahvistamisessa. Nämä ovat pohjana, kun tällä hankkeella selvitetään paikallisen kehittämisen roolia ja leader- toimintaryhmän kumppaneita lähialueyhteistyössä. Hankkeen avulla selvitetään kuitenkin yhteistyön mahdollisuuksia, hyötyjä, toimintoja ja toimijoita laajemmin. Tavoitteena on määritellä toimintaryhmälle lähialueyhteistyön strategia. 3 3. Kohderyhmä ja kohdealue Hankkeen toteutusalue on Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminta-alue. Hankkeesta hyötyvät maaseudun asukkaat, yhteisöt ja yritykset sekä julkiset toimijat. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä on Pohjoisimman Lapin Leader ry ja sen hankekumppanit, välillisenä kohderyhmänä alueen asukkaat, yritykset ja muut toimijat. 4. Tavoitteet Hankkeen päämääränä on käynnistää Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueen kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen tarpeita vastaava ja sitä hyödyntävä Venäjä – yhteistyö ja myös Venäläisten tarpeita vastaava yhteistyö laatimalla alustava strategia yhteistyön keskeisistä kohteista ja toiminnoista ja kumppaneista, selvittää Venäjäyhteistyöhön liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja kokeilla yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on 1) Selvittää alueen kansalaistoimijoiden, yrittäjien ja kuntien tarpeet, halukkuus, ja mahdolliset yhteistyömuodot paikallisista ihmisistä ja tarpeista nousevalle Venäjä-yhteistyölle suhteessa Leader -ryhmään ja Venäjän toimijoihin. 2) Selvittää toimijoiden olemassa olevien kontaktiverkostojen avulla venäjän lähialueen kansalaistoimijoiden ja paikallisviranomaisten halukkuutta, tarvetta ja mahdollisia yhteistyön muotoja kansalaislähtöiselle yhteistyölle. 3) Kohtauttaa Suomen ja Venäjän lähialueen eri toimijoita ideoimaan kansalaislähtöistä yhteistyötä pohjaksi Leader- toimintaryhmän Venäjä-yhteistyön suuntaviivoille, laatia toimintaryhmälle suuntaviivat Venäjäyhteistyölle sekä kokeilla pienimuotoisesti yhteistyön muotoja. 4) Viedä Venäjän kansalaistoimijoille tietoa Leader- toimintatavasta ja tunnustella alustavasti kiinnostusta Venäjän lähialueella kokeilla erillisellä hankkeella Leader -toimintatapaa soveltavaa kansalaislähtöistä kehittämistä. 5) Kartoittaa alustavasti osana yhteistyön tarpeiden ja kohteiden selvittämistä terveyspalvelujen myynnin mahdollisuuksia: mitä alueella on tarjota ja miten se vastaa Venäjän kysyntään. 6) Mikäli alueen porotaloustoimijoilla on kiinnostusta ja alustavien selvitysten mukaan yhteistyö poronhoidossa nähdään mahdollisena, kartoittaa poronhoidon yhteistyön nykypäivän edellytyksiä ja mahdollisuuksia. 7) Lisätä Leader- toimijoiden ja muiden alueen paikallistoimijoiden venäjä tuntemista ja nostaa Venäjää esille alueen yhtenä mahdollisuutena. 5. Toteutustapa ja toimenpiteet 5.1. Toteutustapa Hankkeelle palkataan projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen koordinoinnista. Hankkeen Venäjälle suuntautuvat selvitykset tehdään osittain ostopalveluna, osittain yhteistyöverkostoja hyväksikäyttäen. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Itä-Lapin kuntayhtymä, alueen kunnat, Lapin 4H-piiri ja Suomi-Venäjä seuran paikallisosastot. ItäLapin kuntayhtymällä on pitkä kokemus Venäjä-yhteistyöhankkeista ja heillä on hyvä viranomaistuntemus. Kolartic sports -hankkeen myötä siellä on myös kansalaistason kokemusta Venäjältä. Lapin 4H-piiri on vienyt 4Htoimintatapaa venäjälle Apatiittien alueella, ja heillä on hyviä kontakteja ko. alueen viranomaisiin ja kansalaistoimijoihin. Mikäli porotalouden yhteistyötä lähdetään selvittämään, tehdään siinä yhteistyötä Paliskuntain yhdistyksen kanssa. 4 5.2. Toimenpiteet ja aikataulutus  Yhteydet paikallisella tasolla, yhteisten tavoitteiden tarkempi määrittely, yhteistyön suunnittelu 1 – 5/2014 o Yrittäjäjärjestötapaamiset: mitä konkreettisia tarpeita ja toiveita yrittäjillä on Leadertoimintaryhmälle Venäjän lähialueen hyödyntämiseksi liiketoiminnassa, mitkä on yhteiset tavoitteet o Kuntatapaamiset: mitä venäjä-yhteistyötä kunnat jo tekevät, miten vastaavat yrittäjien tarpeeseen, mitä odottavat Leader-toimintaryhmältä, millaisia yhteyksiä jo on, mitkä on yhteiset tavoitteet o Tapaamiset alueen venäjä – toimijoiden kanssa mm. Suomi-Venäjä-seurat, venäjähankkeet, venäjä-asiantuntijat: millaista yhteistyötä tekevät, tavoitteet, millaisia kontakteja on, mitä odottavat Leader -toimintaryhmältä, mitkä on yhteiset tavoitteet  Kontaktien hankkiminen kansalaistason yhteistyöhön yhteystyökumppaneiden olemassa olevia kontakteja hyödyntäen o Venäjän ja Suomen kansalaistoimijoiden tapaamiset yhteistyön suunnittelemiseksi: matkat venäjälle, mahdollisten venäjän vieraiden vastaanotto o Osallistuminen matchmaking – tyyppisesti Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumiin Oulussa. o Sidosryhmien kanssa yhdessä valittujen venäläisten kontaktien tapaamiset ja haastattelut yhteistyön tunnustelemiseksi o Yhteistyön ideointi ja Leader -toimintatavan esittelytilaisuudet ja alustavat muut yhteistyötapaamiset Venäjällä kontaktien avulla o Tutustumismatkan järjestäminen Venäläisille kontakteille Leader- toimintatapaan o Seminaari paikallisesta omaehtoisesta kehittämisestä Venäjällä tai Suomessa, kohderyhmänä Venäläiset kontaktit ja paikalliset kansalaistoimijat sekä keskeiset viranomaiset o Selvitys Venäjän lähialueen viranomaisten (kylä/kaupunki + piiri) ja kansalaistoimijoiden kiinnostuksesta Leander-toimintatapaan ja kansalaistason yhteistyöhön: 4 – 10/2014 o Venäjä-yhteistyön ja alueen elinkeinoelämän Venäjä-haasteeseen vastaamisen alustavien hankkeessa tehtävien kokeilujen määrittely ja kokeilujen toteutus  Selvitys terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollisuudesta:4-8 /2014 o Työryhmän nimeäminen; työryhmässä mukana kuntien, sote-toimen, matkailun ja venäjän asiantuntijoita Perehtyminen muualla rajaseudulle tehtyihin avauksiin, mm. SITRA, tarvittaessa tutustumismatkat ja esittelyseminaarit o Alustava selvitys alueen mahdollisuuksista tarjota palveluja (kunnat ja yksityiset) o Asiantuntijaselvitys Venäläisten alustavasta ostohalukkuudesta o Tapaamiset ja/tai tiedotustilaisuus alustavaista tuloksista alueen toimijoille sekä jatkotoimista sopiminen  Selvitys poronhoidon yhteistyöstä venäläisten kanssa:4 – 6/2014. o Työryhmän nimeäminen, jossa mukana porotalousyritysten ja paliskuntain yhdistyksen ja ELY-keskuksen edustajat ja venäjä-asiantuntija 5 o Hankkeen työnä määritellään Suomen porotaloustoimijoiden kanssa keskeisimmät selvitystyön kohteet, jotka hyödyttävät aluetta ja alueen porotaloustoimijoita yleisesti o Ostopalveluna alustava selvitys poronhoidon yhteistyön edellytyksistä ja reunaehdoista o Tarvittaessa Suomen porotaloustoimijoiden vierailu ja yhteistyöneuvottelu Venäjälle o Jatkotoimien suunnittelu porotaloustoimijoiden kanssa  Yhdessä suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen lähialueyhteistyön tarpeiden ja keinojen määrittely 8 – 12/2014 6. Organisaatio Projektissa tarvitaan paikallisen kehittämisen ja Leader-toimintatavan osaamista, Venäjä-osaamista ja kontakteja Venäjälle, sekä porotalouden ja hyvinvointipalvelujen tuntemusta. Riippuen rekrytoitavan projektipäällikön osaamisesta ja siitä, mitä voidaan hankkia ostopalveluna, hankkeelle palkataan tarvittaessa Venäjä-asiantuntija ja asiantuntija terveyspalveluiden myynnin alustavaan selvittämiseen.  PLL ry:n toiminnanjohtaja: hankkeen johtaminen, Leader -toimintatavan ja paikallisen kehittämisen metodin esittely ja avaaminen paikallisille ja Venäläisille toimijoille, strategian määrittelytyöhön osallistuminen, yhteistyöneuvottelut. työajasta max 10 %  projektipäällikkö: vastaa hankkeen koordinoinnista ja hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta tekee tarvittaessa selvityksiä tai avustaa selvityksissä. työaika 100 %  ostopalveluna selvitys porotalouden yhteistyöstä sekä alueen mahdollisuuksista terveysmatkailuun ja venäläisten kiinnostuksesta lappilaiseen terveysmatkailuun  Tarvittaessa käytetään asiantuntijoita ostopalveluna matkojen ja tilaisuuksien yms. järjestelyihin sekä työryhmätyöhön  PLL ry:n taloussihteeri: taloushallinto  ohjausryhmänä PLL ry:n kulloinenkin hallitus, yhteystiedot liite 1 7. Yhteistyökumppanit  Alueen Venäjä-yhteistyötä tekevät kunnat ja kuntayhtymät: viranomaiskontaktit Venäjälle, tulevien toimenpiteiden suunnittelu yhdessä ja työnjako, terveysmatkailun mahdollisuudet  Suomi Venäjä- Seuran paikallisosastot: kontaktit venäjälle ja tulevien toimenpiteiden suunnittelu yhdessä erityisesti kulttuuriin liittyen  Lapin 4H-piiri: kontaktit venäjälle ja tulevien toimenpiteiden suunnittelu yhdessä erityisesti nuoriin liittyen, seminaarin järjestelyjen pääyhteistyökumppani  yrittäjäjärjestöt: yrittäjien tarpeiden kanavointi  Apatiityn 4H: seminaarin järjestelyn yhteistyökumppani  Kolan kaupunki: tulevien toimenpiteiden suunnittelu Venäläiset yhteistyökumppanit tarkentuvat hankkeen edetessä. 6 8. Kustannusarvo Projektipäällikkö Toiminnanjohtaja Ohjausryhmän ja työryhmien kokouspalkkiot Palkat ja sivukulut 49 920,00 9 594,00 1 000,00 60 514,00 Ostopalvelu, terveyspalvelujen tuottaminen ja kysyntäselvitys Ostopalvelut, porotalouden yhteistyöselvitys 9 000,00 5 000,00 Muut ostopalvelut: tulkkaus, käännökset, seminaarijärjestelyt, Venäjäasiantuntijat, terveyspalvelu-asiantuntijat Atk -palvelut Kirjanpitopalvelut Muut henkilöstökulut Palvelintila- ja sähköpostikulut Ostopalvelut ja palkkiot 5 000,00 600,00 600,00 240,00 240,00 20 680,00 Toimitilavuokrat Kone- ja laitevuokrat Tiedotus- ja koulutustilavuokrat Atk -ohjelmien vuokrat Vuokrat 2 880,00 240,00 420,00 3 540,00 Matkakulut työntekijät Majoitus- ja ruokailukulut, (työntekijät ja kv-ruokailut) Matkakulut asiantuntijat Matkakulut ohjausryhmä Majoituskulut, muut Kotimaan matkakulut 7 200,00 600,00 1 200,00 600,00 240,00 9 840,00 Matkakulut (työntekijät ja kohderyhmä) Majoitus- ja ruokailukulut (työntekijät ja kohderyhmä) Viisumikulut Ulkomaan matkakulut 6 000,00 1 200,00 600,00 7 800,00 Postituskulut Ohjausryhmän ja työryhmien kokouskahvit Puhelin- ja tietoliikenne Toimistotarvikkeet Kopiointikulut Kalustohankinnat: tietokone, ohjelmat ja oheistarvikkeet, puhelin Jätehuolto ja siivous Muut käyttökulut/sähkö Ilmoituskulut Muut kulut Atk -tarvikkeet Palaveri- ja kokouskulut Muut kustannukset 180,00 360,00 960,00 360,00 600,00 1 400,00 252,00 240,00 1 200,00 1 474,00 60,00 540,00 7 626,00 Kulut yhteensä 110 000,00 7 9. Rahoitussuunnitelma EU 45 % 49.500,00 valtio 35 % 38.500,00 kunta 20 % 22.000,00 Yhteensä 110.000,00 10. Viestintä – ja tiedotussuunnitelma MITÄ/MIKSI KENELLE MITEN KUKA MILLOIN hankkeen aloitus, tavoitteet suuri yleisö lehdet, radio, facebook, kotisivut projektipäällikkö 1-2/2014 yhteistyö suomalaisten toimijoiden kanssa kunnat, kuntayhtymät, yrittäjäjärjestöt, venäjä-järjestöt, 4h, porotalousyrittäjät, asiantuntijat sähköposti, soitot, tapaamiset projektipäällikkö 1 – 12/2014 yhteistyö venäläisten toimijoiden kanssa kaupungit, kylät, piiri, 4h, porotaloustoimijat projektipäällikkö /projektiasiantuntija + osavastuu yhteistyökumppaneilla 3 – 12/2014 hankkeen tulokset jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseksi ohjausryhmä, sidosryhmätapaamiset ohjausryhmän kokoukset projektipäällikkö 5 – 12/2014 hankkeen tulokset suuri yleisö lehdet, radio, facebook, kotisivut projektipäällikkö 11 – 12/2014 Tämä tiedotussuunnitelma tarkennetaan hankkeen alkaessa ja edetessä 11. Tulokset ja jatkotoimenpiteet  strategia Leader- yhdistykselle Venäjä-yhteistyöstä  sovitut yhteistyömuodot suomalaisten toimijoiden kanssa  suuntaviivat tärkeimmistä yhteistyön aloista Venäjän kanssa  alustava selvitys Venäläisten toimijoiden kiinnostuksesta Leader- toimintatapaan  alustava selvitys venäläisille suunnatusta hyvinvointimatkailusta ja tarvittaessa porotalouden yhteistyöstä  toimintaryhmän ja muiden paikallistoimijoiden Venäjä- tuntemuksen ja osaamisen lisääntyminen Jatkotoimenpiteinä käynnistetään suunnitelmien mukaista yhteistyötä riippuen rahoituksesta. 8 12. Seuranta ja arviointi Hankkeen etenemisestä raportoidaan ohjausryhmälle ja sidosryhmille säännöllisesti. 13. Tiivistelmä Hankkeen päämääränä on käynnistää Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueen kehittämistarpeita vastaava paikallisen kehittämisen menetelmiä hyödyntävä Venäjä- yhteistyö ja mahdollistaa toimintaryhmän vastaaminen alueelta esiin nousseeseen tarpeeseen hyödyntää venäjän läheisyys ja venäjä-yhteistyö alueen kehittämisessä. Tavoitteena on myös Lisätä leader- toimijoiden ja muiden alueen paikallistoimijoiden venäjä tuntemista ja nostaa Venäjää esille alueen yhtenä mahdollisuutena Hankkeessa selvitetään alueen kansalaistoimijoiden, yrittäjien ja kuntien tarpeet, halukkuus, ja mahdolliset yhteistyömuodot Venäjä-yhteistyölle suhteessa Leader -ryhmään ja Venäjän toimijoihin, selvitetään venäjän lähialueen kansalaistoimijoiden ja paikallisviranomaisten halukkuutta, tarvetta ja mahdollisia yhteistyön muotoja kansalaislähtöiselle yhteistyölle, laaditaan toimintaryhmälle suuntaviivat Venäjä-yhteistyölle sekä kokeillaan pienimuotoisesti yhteistyön muotoja, viedään Venäjän kansalasitoimijoille tietoa Leader- toimintatavasta ja tunnustellaan alustavasti kiinnostusta Venäjän lähialueella kokeilla erillisellä hankkeella Leader-toimintatapaa soveltavaa kansalaislähtöistä kehittämistä sekä tehdään Venäjä -yhteistyöhön liittyviä kartoituksia (mm. terveysmatkailu). Hankkeen kohderyhmänä ovat Leader- toimijat, kansalaistoimijat ja yhdistykset ja lopullisena hyödynsaajana alueen yrittäjät ja väestö. 9