Osa V Pintavesien laadun tarkkailu 2014
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä 11.3.2015 Viite 1510010636-007 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA V: PINTAVESIEN LAATU TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA V: PINTAVESIEN LAATU Kuvaus 11.3.2015 Tero Marttila, Ramboll Finland Oy Tomi Jutila, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Sanna Sopanen, Ramboll Finland Oy Katariina Koikkalainen, Ramboll Finland Oy Pentti Manninen, Ramboll Finland Oy Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy Kaivoksen ympäristötarkkailun vuosiraportti 2014 Viite 1510010636-007 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kannen kuva: Näytteenottoa Salmisessa 11.3.2014. Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 1 / 48 SISÄLTÖ 1. 2. 3. 4. 5. 5.1 5.1.1 5.1.2 5.1.3 5.1.4 5.1.5 5.2 5.2.1 5.2.2 5.2.3 5.2.4 5.2.5 5.2.6 5.2.7 5.2.8 6. 6.1 6.1.1 6.1.2 6.1.3 6.1.4 6.1.5 6.1.6 6.1.7 6.2 6.2.1 6.2.2 6.2.3 6.2.4 7. 7.1 7.2 7.3 8. 8.1 8.2 9. 10. Johdanto Taustatiedot Päästöjen haitallisuus Näytteenotto ja analyysit sekä lähivesien luokittelu Oulujoen suunta Järvet Salminen Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi Nuasjärvi Joet ja purot Salmisenpuro Kuusijoki Kalliojoki Tuhkajoki Talvijoki Jormasjoki Korentojoki Härkäpuro Vuoksen suunta Järvet Ylä Lumijärvi Lumijärvi Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanjärvi Haajaistenjärvi Haapajärvi Joet ja purot Lumijoki Kivijoki Nurmijoki, Koirakoski Sälevä, Nurmijoki, Atrojoki ja Syväri Lähialueen järvet ja lammet Iso-Savonjärvi Hakonen Raatelampi Epävarmuustarkastelu ja muutosehdotukset Epävarmuustarkastelu Muutosehdotukset Yhteenveto Lähdeluettelo 3 3 4 6 7 8 8 9 10 12 15 17 17 18 19 20 21 22 22 22 23 23 24 25 26 31 38 39 39 40 40 41 42 43 43 43 44 44 45 45 45 45 48 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 2 / 48 Liitteet Liite 1 Tarkkailualue ja näytteenottopaikat Liite 2 Päästövesien johtamis- ja kulkeutumisreitit lähimpien vesistöjen osalta Liite 3 Käytetyt vedenlaatuparametrit ja luokitteluperusteet Liite 4 Veden laadun tarkkailutulokset 2014 Liite 5 Kenttämittausten tulokset Liite 6 Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten tarkkailutuloksia 2014 Liite 7 Vesistöjen keskimääräiset metallipitoisuudet eri vuosina Liite 8 Oulujoen suunta – kehityskuvaajat Liite 9 Vuoksen suunta – kehityskuvaajat TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 3 / 48 1. JOHDANTO Vuonna 2014 pintavesien tarkkailua on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen (24.2.2014 Drnro KAIELY/1/07.00/2013) ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen (24.2.2014 Dnro POSELY/206/07.00/2012 ja Dnro POSELY/1427/5720- 2012) hyväksymän tarkkailusuunnitelman (Pöyry, 27.6.2014) mukaisesti. Talvivaaran kaivoksen pintavesien tarkkailu perustuu pääasiassa samoihin seurantapaikkoihin, jotka ovat olleet tarkkailussa vuonna 2013 ja sitä edeltävinä vuosina. Vuonna 2014 tarkkailuun otettiin mukaan muutamia lisäpisteitä Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten määräysten mukaisesti. Tarkkailua painotetaan alueille, joihin vesistövaikutukset kohdistuvat eli Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntaan. Tavoitteena on selvittää kaivosalueelta johdettavien vesin vaikutusalueen laajuus ja voimakkuus. Tässä raportissa on esitetty vuoden 2014 pintavesien tarkkailun tulokset ja verrattu niitä edellisien tarkkailuvuosien tuloksiin. Soveltuvilta osin tuloksia on verrattu veden laadun eri viite- ja luokitteluarvoihin. Lupia ja päätöksiä on kuvattu tarkemmin erillisessä Tarkkailun taustatiedot –raportissa (Osa I). Vuonna 2014 Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuului myös pintavesien biologisen tarkkailun osalta perifytonin piilevästön tarkkailu sekä kalataloustarkkailu. Näiden tarkkailun osalta on laadittu omat raportit; osiot VI ja VII. 2. TAUSTATIEDOT Kaivosalueen sijaitsee vedenjakajalla ja alueen Käsiteltyjä jätevesiä ja kuivatusvesiä johdetaan Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntiin. Oulujoen suuntaan on mahdollista johtaa metallien talteenottolaitokselta prosessin ylijäämävesiä eli LoNe-vesiä (loppuneutraloinnin ylitevesiä), jotka menevät normaalisti käänteisosmoosilaitokselle Kärsälammen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Kaivoksen sekundäärikasan suojapumppausvesiä ja rakennustyömaan vesiä sekä hulevesiä voidaan johtaa käsiteltyinä Kuusijoen kautta Kalliojokeen. Lisäksi Oulujoen suuntaan on johdettu Härkäpuron ja Kuusijoen kautta Kuusilampeen varastoituja valuma- ja ylijäämävesiä vuodesta 2012 lähtien sekä kipsisakka-altaan käsiteltyjä ylijäämävesiä joko suoraan Kuusilammesta tai Latosuon altaan kautta Kuusijokeen loppuvuodesta 2013 lähtien. Vuoksen suuntaan on mahdollista johtaa käsiteltyjä vesiä Kortelammen tai Torvelansuon käsittely-yksiköiltä. Vuoksen suuntaan voidaan johtaa myös LoNe-vettä (loppuneutraloinnin ylitevettä) eteläisen jälkikäsittely-yksikön (Kortelampi) kautta tai suoraan altaiden ohitse. Vesien johtamista ja käsittelyä on käsitelty tarkemmin erillisessä vesipäästöjen raportissa (Osa III). Vuonna 2014 kaivosalueelta johdettiin ulos vesistöihin yhteensä noin 4,82 miljoonaa kuutiota käsiteltyjä jätevesiä, joista noin 2,74 milj. m3 (noin 57 %) johdettiin pohjoiseen Oulujoen vesistöön ja noin 2,08 milj. m3 (noin 43 %) etelään Vuoksen vesistöön. Vuoden 2014 kokonaisvesimäärä oli lähes miljoona kuutiota vähemmän kuin vuonna 2013. Kaivosalueen vesien juoksutukset vesistöihin tapahtuivat pääosin alkuvuodesta tammikuusta kesäkuun puoliväliin saakka. Huhti – toukokuussa kevättulvien aikaan juoksutus oli suurimmillaan. Loppuvuodesta vesistöön juoksutetut vesimäärät olivat alkuvuoteen verrattuna vähäiset Talvivaaran kaivoksen louhinta ja malminkäsittely on ollut keskeytettynä marraskuusta 2013 lähtien, mutta metallitehtaan tuotanto on ollut käynnissä 2014 koko vuoden lyhyitä katkoja lukuun ottamatta sekä reilun kahden viikon konkurssista johtuvaa katkosta marraskuussa. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 4 / 48 3. PÄÄSTÖJEN HAITALLISUUS Talvivaaran kaivos on laajamittaista teollista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöluvan sallimissa rajoissa päästöjä vesistöihin ja siten vaikutuksia ympäristöön. Vaikutukset aiheutuvat veden otosta (Kolmisopen säännöstely) sekä toiminnan aiheuttamista vesipäästöistä. Vesipäästöjen haitta-aineet koostuvat pääosin malmista peräisin olevista metalleista sekä natriumin ja sulfaatin osalta jossain määrin myös kaivoksella käytettävistä kemikaaleista. Kaivoksen päästövesissä ei ole orgaanisia yhdisteitä, myös ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Metallien talteenottoprosessissa ja hajukaasujen pesussa käytettävä lipeä aiheuttaa koholla olevia natriumpitoisuuksia päästövesiin. Purkuvesissä on sekä malmista että rikkihaposta peräisin olevaa sulfaattia. Ennakkoarviointeja suuremmat vesipäästöt liittyvät päästöveden sisältämään natriumiin ja sulfaattiin, koska liukoinen natriumsulfaatti ei saostu kunnolla puhdistusprosessissa. Ympäristöön johdettavien vesien käsittely jakaantuu aktiiviseen ja passiiviseen vaiheeseen. Aktiivisessa vaiheessa metallit saostetaan hydroksideina veden pH:n säätämisellä selkeästi emäksiselle tasolle sammutetun kalkin avulla. Aktiivikäsittelyn jälkeen vedet johdetaan ympäristöön passiivisten käsittelymenetelmien (esim. laskeutusaltaat, kosteikot) kautta. Vesien johtamista ja käsittelyä on käsitelty tarkemmin erillisessä vesipäästöjen raportissa (Osa III). Ympäristöön johdettavien vesien pH on korkea (emäksinen) johtuen kalkkikäsittelystä. Myös alkaliteetti ja kalsiumpitoisuudet ovat korkeita sekä veden kokonaiskovuus erittäin kova. Natriumsulfaattipitoisuus aiheuttaa kohonneita sähkönjohtavuuden arvoja. Suolapitoisuus näkyy purkuvesien ja luonnonvesien välisenä tiheyserona, jolloin päästövedet voivat kertyä erityisesti kerrostuneisuuskaudella järvien alusveteen. Metallien osalta erityisesti mangaani on ollut koholla vesistöissä. Sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksia voidaankin pitää hyvinä indikaattoreina kaivoksen vesipäästöjen aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa. Alla on esitetty parametrikohtaisesti kuvaus ympäristöön johdettavien vesien haitallisuudesta. Sulfaatti Sulfaatti ei ole toksinen yhdiste, mutta se aiheuttaa vesistöjen suolaantumista sekä vesien mahdollista kerrostumista. Myös eräät vesikasvit ja eliöt ovat sille herkkiä (yli 100 mg/l pitoisuuksissa) ja suurissa pitoisuuksissa (useita tuhansia mg/l) sulfaatista on myös haittaa kaloille. Sulfaatti aiheuttaa vesistövaikutuksia myös esim. sulfaatin pelkistyessä hapettomissa olosuhteissa mikrobiologisesti sulfideiksi (H2S ja HS-). Sulfaatin pelkistyminen on mahdollista vain, jos käytettävissä on riittävä määrä hiiltä, hapettomat pelkistävät olosuhteet sekä sulfaatin pelkistämiseen kykeneviä mikrobeja. Orgaanisesta aineksesta muodostuu reaktiossa hiilidioksidia ja vettä. Rikkivety (H2S), jota muodostuu reaktiossa, on myrkyllinen eliöille jo erittäin pieninä pitoisuuksina. Rikkivety myös kerääntyy pohjan lähellä oleviin vesikerroksiin. Sulfaatin pelkistyminen sulfidiksi johtaa hapettomissa olosuhteissa myös niukkaliukoisten metallisulfidien (esim. FeS) muodostumiseen. Tämä voi johtaa pohjasedimentin raudan kierron tyrehtymiseen, koska ferrosulfidien muodostuminen vähentää ferriraudasta pelkistävissä olosuhteissa muodostuvan liukoisen ferroraudan määrää. Ferroraudan määrä on ravinnekuormituksen kannalta oleellista, koska se sitoo liukoisen fosfaattifosforin niukkaliukoisempaan muotoon ja ferroraudan määrän väheneminen voi siten johtaa fosforin sisäisen kuormituksen kasvuun. Sulfaattipitoisuuden kasvu ei tosin suoraan johda sisäisen fosforikuormituksen kasvuun vaan se on riippuvainen myös pohjasedimentteihin sitoutuneista muista metalleista. Talvivaaran alapuolisissa vesistöissä ei ole havaittu fosforipitoisuuden kohoamista, vaikka vesistöjen sulfaattipitoisuudet ovatkin olleet koholla. Kerrostuneiden järvien alusveden happitilanteen paraneminen ja hapetus-pelkistysolosuhteiden muuttuminen pelkistävistä hapettaviin voi myös aiheuttaa alusveden pH:n laskua ferrosulfidin ja ferroraudan reaktioiden myötä. Sedimenttiin sitoutuneen ferrosulfidin hapettuminen rikin oksidien TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 5 / 48 kautta rikkihapoksi voi johtaa alusveden pH:n alenemiseen. Vastaavasti ferrorauta hapettuu ferriraudaksi, joka veden kanssa hydrolysoituessaan happamoittaa myös alusvettä. Hapan vesi liuottaa myös muita metalleja sedimentistä lisäten niiden pitoisuuksia alusvedessä. Metallit Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) sekä sen muutoksessa (868/2010) on esitetty raja-arvoja tietyille metalleille. Asetuksen tarkoituksena on suojella pintavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Asetuksessa nikkelin ympäristölaatunormi on 20 µg/l, kadmiumin 0,08-0,25 µg/l ja lyijyn 7,2 µg/l. Arvioitaessa vesinäytteiden seurantatuloksia voidaan ympäristölaatunormiin (EQS) lisätä arvio luontaisesta taustapitoisuudesta valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista mukaisesti (Taulukko 3-1). Taulukko 3-1. VNa 868/2010 mukaiset luontaisen taustapitoisuuden arviot kadmiumin, nikkelin, lyijyn ja elohopean osalta erilaisissa järvi- ja jokiolosuhteissa. Järvet vähähumuksiset järvet humuksiset järvet runsashumuksiset järvet Joet kangas- ja savimaat turvemaat kadmium µg/l nikkeli µg/l lyijy µg/l elohopea µg/l 0,02 0,02 0,02 1 1 1 0,1 0,2 0,7 0,18 0,2 0,23 0,02 0,02 1 1 0,3 0,5 0,18 0,23 Metallien luontaiset taustapitoisuudet vaihtelevat suuresti riippuen mm. kallio- ja maaperän sekä valuma-alueen ominaisuuksista. Asetuksen mukaisesti kohteissa, joissa pitoisuudet ovat geologisista syistä korkeita, voidaan asiantuntija-arviolla poiketa taustapitoisuuden arvoista. Talvivaaran alueen taustapitoisuudet ovat tavanomaisia tasoja korkeammilla tasoilla. Mustaliuskealueen puroissa nikkelipitoisuudet ovat olleet 2-15 µg/l ja kadmiumpitoisuudet 0,02-0,54 µg/l Ympäristölaatunormi (vuosikeskiarvona) mustaliuskealueella nikkelin osalta voidaan kohottaa 22–35 µg/l tasolle ja kadmiumin osalta 0,1-0,8 µg/l tasolle (Kauppi ym. 2013). Jormasjärven osalta Geologian tutkimuskeskus on arvioinut liukoisen nikkelin osalta taustapitoisuudeksi 2 µg/l ja Laakajärven osalta 1 µg/l. Tällöin Jormasjärven osalta liukoisen nikkelin ympäristölaatunormina (vuosikeskiarvona) voidaan käyttää 22 µg/l ja Laakajärven osalta 21 µg/l (Kauppila, 2013). Talvivaaran uudessa 31.5.2013 annetussa ympäristölupapäätöksessä on asetettu ympäristönlaatunormi 33 µg/l nikkelipitoisuudelle ns. sekoittumisvyöhykkeiden alueilla. Päätöksen mukaisesti liukoisen nikkelin pitoisuus saa ylittää edellä mainitun ympäristönlaatunormin sekoittumisvyöhykkeellä. Sekoittumisvyöhyke on Oulujoen osalta kaivosalueelta Kolmisoppeen ja Vuoksen osalta Kivijärveen asti. Talvivaaran kaivoksen prosessivesissä esiintyy mangaania, joka saadaan pääosin poistettua vesienkäsittelyssä. Kaivosalueelta ympäristöön kulkeutuvissa jätevesissä on kuitenkin havaittu kohonneita mangaanipitoisuuksia varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Mangaani on todettu olevan yksi vähiten myrkyllisimmistä hivenaineista (WHO, 2011). Suomessa, pintavesissä, mangaanipitoisuudet ovat karkeasti laskettuna vaihdelleet laajoissa rajoissa, 1 – 22 700 µg/l. Suuri vaihtelu johtuu kallio- ja maaperän laadun vaihtelusta eri puolilla Suomea. Talvivaaran alueella vuosina 2004 – 2007 tehtyjen mittausten perusteella mangaanin taustapitoisuuden vaihtelee välillä <5 – 14 000 µg/l. Alueilla, joilla metallien luontaiset taustapitoisuudet ovat korkeita, eliöt ovat tyypilliset sopeutuneet vallitseviin pitoisuuksiin ilman haittavaikutuksia. Makeissa vesissä nilviäiset ja äyriäiset ovat osoittautuneet herkimmiksi metallin vaikutuksille. Ympäristöhallinnon kemikaalirekisterin mukaan mangaanin [Mn(II)] LC50 -arvo äyriäiselle (vesi- TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 6 / 48 kirppu, 21 vuorokauden altistus) on 5 700 µg /l. Vastaava LC-arvo kaloille on 2 910 µg/l (kirjolohi, 28 vuorokauden altistus). Britannian ympäristöhallinnon määrittelemä liukoisen mangaanin ohjearvo makean veden eliöstön suojelemiseksi on vuosikeskiarvona 30 µg/l ja maksimipitoisuutena 300 µg/l. Mangaanin toksiset vaikutukset riippuvat kuitenkin veden sisältämän humuksen määrästä sekä veden kovuudesta. Kanadan osavaltion Brittiläisen Kolumbian ympäristöhallinnon määrittelemät ohjearvot vaihtelevat siten veden kovuuden mukaan 800 – 3 800 µg/l (akuutit vaikutukset) ja 700- 1 900 µg/l (krooniset vaikutukset). 4. NÄYTTEENOTTO LUOKITTELU JA ANALYYSIT SEKÄ LÄHIVESIEN Vuoden 2014 aikana Talvivaaran kaivoksen päästövesien vaikutuksia tarkkailtiin Oulujoen vesistön suunnalta välillä Salminen Nuasjärvi ja Vuoksen vesistön suunnalta välillä Ylä Lumijärvi Syväri. Näytteenottopisteitä vesistötarkkailussa oli yhteensä 40 ja näytteitä otettiin pisteistä riippuen 1-20 kertaa vuodessa. Näytteenotto suoritettiin ja analyysit tehtiin ohjelmien ja niihin tehtyjen lisäysten mukaisesti. Joitain poikkeamia ohjelmiin aiheutti esimerkiksi vaikea jäätilanne. Pisteiden tiedot ja poikkeamat näytteenottoon on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 4-1) ja pisteiden sijainnit liitteessä 1. Taulukko 4-1. Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupisteet vuonna 2014. Paikka Tunnus Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) P I 7097338 7097799 7098727 7099572 7096847 7099352 7099687 7100496 7101326 7102406 7099147 7101186 7101186 7106605 7111722 7112861 7114871 548569 548894 548979 549254 551710 550338 550778 551228 552468 554117 556886 556226 556646 557233 553107 552458 552148 7091340 7090950 7090140 7089971 7088528 7088403 7088409 7085832 7084449 7078540 7074533 7075673 7068283 7071838 7053385 7043699 7043199 7032463 7025389 547550 545990 545340 544191 544879 545625 544568 545810 544950 545920 551073 541368 547176 538713 539933 543641 547209 549558 549120 7091130 7097388 7100586 553297 553707 553807 Huom. Oulujoen suunta Salminen Salmisenpuro Kalliojärvi Korentojoki Härkäpuro Kuusijoki Kalliojokisuu Kolmisoppi Kolmisoppi lähtevä Tuhkajoki Talvijoki Jormasjärvi Jormasjärvi syv Jormasjärvi pohjoinen Jormasjoki Nuasjärvi, Jormaslahti Nuasjärvi Sal Salpu1 Kal1 Kor Härp1 Kuujo Kal su Kol1 Kol läh Tuh1 Talvijoki1 Jor5 Jor3 Ylä-Lumijärvi Lumijärvi Lumijoki 1, silta Kivijärvi 2 Kivijärvi 7 Kivijärvi 10 Kivijoki 4 Laakajärvi 9 Laakajärvi 13 Laakajärvi 081 Laakajärvi 12 Kiltuanjärvi Haajaistenjärvi Haapajärvi Nurmijoki, Koirakoski Sälevä 012 Nurmijoki Itäkoski 09 Atrojoki Koivukoski Syväri 21 Ylu Lujä Lum Kiv2 Kiv7 Kiv10 Kivj4 Laa9 Laa13 Laa081 Laa12 Kil4 Vuoksen suunta FM8 FM6 FM12 Haa070 Koirak7 Kaivospiirin ulkopuoliset järvet Iso-Savonjärvi Hakonen Raatelampi IsoS Hako1 Raa *Maaliskuun näytteitä ei voitu ottaa vaarallisen jäätilanteen vuoksi UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI UUSI Näytteenotto krt/v 4 4 9 3 1 12 20 6 6 20 3 5 5 4 4 4 4* 3 3 20 3 9 4 20 5 5 5 2 4 1 4* 4 4 4 4 2 2 2 2 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 7 / 48 Näytteiden otosta ja analysoinnista vastasi tammikuun osalta Nab Labs Oy, jonka laboratoriot ovat FINASin akkreditoimia testauslaboratorioita. Nab Labsilla on käytössä standardin SFS En ISO/IEC 17025 mukainen laatujärjestelmä. Helmi joulukuun ajalta näytteiden otosta vastasi Ramboll Finland Oy ja näytteiden analysoinnista Ramboll Analytics ympäristölaboratorio Lahdessa. Ramboll Analytics on FINASin akkreditoima (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005) testauslaboratorio T039, jonka kaikki keskeiset analyysit on akkreditoitu. Näytteistä analysoitiin tarkkailuohjelman mukaiset fysikaalis kemialliset määritykset, ja lähes kaikki määrityksissä käytetyt menetelmät ovat akkreditoituja. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat. Virtavesien ekologista ja kemiallista tilaa ei ole tarkasteltu kokonaisravinteiden eikä klorofylli-apitoisuuksien suhteen, koska etenkin kaivosalueen lähimpien vesistöjen tilaan vaikuttavat eniten veden muut fysikaalis-kemialliset ominaisuudet kuin ravinteisuus. Täten ravinne- ja klorofylli-apitoisuuksiin perustuva ekologinen tilaluokittelu ei antaisi oikeaa kuvaa vesistöjen oikeasta ekologisesta tilasta. Alusveden osalta veden rehevyyttä ei ole luokiteltu, koska tuotanto tapahtuu valoisassa kerroksessa. Alusveden ravinnepitoisuuksia käytetään erityisesti kun arvioidaan ravinteiden kulkeutumista päällysveteen perustuotannon käyttöön. Suolaisuudesta huolimatta on todennäköisesti tilanteita, jolloin ravinnerikasta vettä pääsee tuottavaan vesikerrokseen vaikka vesi ei täydellisesti sekoitukaan. Lisäksi liikkumaan kykenevät siimalliset kasviplanktonlajit voivat hakea ravinteita alempaa. Kaikki vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2014 on esitetty liitteessä 4 ja kenttämittauksien tulokset liitteessä 5. Vedenlaadun luokittelussa käytetyt parametrit sekä luokittelurajat on esitetty liitteessä 3. 5. OULUJOEN SUUNTA Tässä luvussa on käsitelty Oulujoen vesistön purkureitin tarkkailupisteiden tulokset väliltä Salmisenpuro Nuasjärvi. Vedenlaadun analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Alueen järvet ovat luontaisesti lämpötilakerrostuneita sekä kesällä että talvella, mikä on aiheuttanut alusveteen monin paikoin heikon happitilanteen, joka kuitenkin luonnontilaisissa vesissä helpottuu lämpötilakerrostuneisuuden purkautuessa. Alueen vesistöt ovat luontaisesti happamia ja alkaliteetti eli puskurointikyky happamoitumista vastaan on ollut ennen kaivostoiminnan alkua tyydyttävällä tai välttävällä tasolla. Alueen vesistöille on tyypillistä myös ruskeavetisyys, mikä johtuu suuresta humusaineiden määrästä. Humusleimaisille pintavesille on tyypillistä matalahko pH, korkeat väriarvot (< 50 mg Pt/l), värittömiä vesiä korkeampi kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) arvo (>10 mg O2/l) sekä kirkkaita vesiä korkeammat kokonaistypen (>400 µg/l) ja raudan (>400 µg/l) pitoisuudet. Kiintoainepitoisuudet ja sameus ovat ennen kaivostoiminnan alkua olleet alhaisella tasolla. Sisävedet ovat tyypillisesti vähäsuolaisia eivätkä alueen vesistöjen arvot ole alun perin poikenneet luonnontilaisten vesien arvoista. Sulfaatin pitoisuus on alueella ollut luontaisestikin lievästi koholla, johtuen mustaliuskeen esiintymisestä alueella. (Pöyry 2009) Alueen järvien rehevyystasossa on luontaista vaihtelua. Rehevimpiä ovat Salminen ja Kalliojärvi. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 8 / 48 5.1 Järvet 5.1.1 Salminen Salminen on ollut vuodesta 2010 lähtien luonnontilaisesta poiketen voimakkaasti kerrostunut, mikä on aiheutunut suolaisen veden kertymisestä alusveteen. Pysyvän kerrostumisen syntyminen on estänyt veden syvyyssuuntaisen sekoittumisen ja heikentänyt alusveden laatua. Salmisen päällysveden happitilanne vaihteli vuonna 2014 hyvän ja tyydyttävän välillä. Sen sijaan alusveden happitilanne oli aiempien vuosien tapaan huono koko vuoden. Vesi oli selvästi hapanta sekä päällys- (pH=4,5–5,8) että alusvedessä (pH=3,9–4,1) ja alkaliteetin (<0,02-0,23 mmol/l) perusteella puskurikyky oli tammikuuta lukuun ottamatta huono. Päällysveden kemiallinen hapenkulutus pysyi samalla tasolla (17–33 mg/l) kuin mihin se nousi vuonna 2013. Arvo on hieman korkeampi kuin tyypillisissä humusvesissä. Päällysvedessä kiintoainepitoisuudet olivat pääosin pieniä, kun taas alusveden kiintoainemäärät vaihtelivat, pitoisuuksien ollessa suuria kesä elokuussa. Samoina kuukausina myös sameusarvot olivat korkeimmillaan. Päällysveden sulfaattipitoisuudet (ka=334 mg/l) laskivat huomattavasti vuodesta 2013, jolloin keskiarvopitoisuus oli 1 555 mg/l. Myös sähkönjohtavuudet laskivat edellisvuosista, ollen alimmillaan kesäkuussa (38 mS/m). Sen sijaan alusveden sulfaattipitoisuuksissa oli havaittavissa nousua elokuun alempaa pitoisuutta lukuun ottamatta. Korkeimmillaan sulfaattipitoisuudet olivat lokakuussa, jolloin pitoisuus oli 9 300 mg/l (ka=10 000 mg/l). Ero päällysveden ja alusveden sulfaattipitoisuuksissa oli näin ollen merkittävä. Sähkönjohtavuus korreloi vahvasti suolapitoisuuden kanssa. Päällysvedessä havaittiinkin arvojen selvä lasku, kun taas alusveden sähkönjohtavuus pysyi samalla tasolla (940 1 119 mS/m) (Kuva 5-1) kuin edellisinä vuosina. Tulosten perusteella Salmisen kerrostuneisuuden purkautumisesta ei ole merkkejä. Kuva 5-1. Salmisen sähkönjohtavuuden ja lämpötilan kehitys vuosina 2007-2014. Päällysvedessä liukoisten metallien pitoisuudet nousivat loppuvuotta kohden ja esimerkiksi liukoisen nikkelin pitoisuus oli lokakuussa samalla tasolla kuin edellisvuoden korkeimmat pitoisuudet (~50 µg/l). Liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi 21 µg/l (EQS+tausta) ei ylittynyt vuosikeskiarvona (20,5 µg/l). Nikkelin keskimääräiset pitoisuudet pysyivät edellisvuotta alemmalla tasolla. Myös mm. alumiinin pitoisuus nousi selvästi loppuvuotta kohden, ollen lokakuussa korkeammalla kuin vuoden 2013 näytteenottokierroksilla (1 500 µg/l). Liukoisen uraanin keskiarvo oli 0,93 µg/l ja liukoisen kadmiumin 0,03 µg/l eli edellisvuoden tasolla. Kadmium ei ylittänyt ympäristölaatunormia 0,1 µg/l (EQS+tausta). Mangaanipitoisuus vaihteli välillä 610–4 500 µg/l (ka 1 882 µg/l), pitoisuus oli pienempi kuin vuoden 2013 tarkkailussa, jolloin pitoisuudet vaihtelivat välillä 2 100–8 100 µg/l (ka 4930 µg/l). Alusveden metallipitoisuudet ovat päällysvettä korkeammat alhaisen happipitoisuuden seurauksena. Nikkelipitoisuudet nousivat hieman edellisvuodesta, ollen keskimäärin 5 000 µg/l ja ylittäen selvästi nikkelin ympäristönlaatunormin sekoittumisvyöhykkeessä. Myös koboltin (ka=77 µg/l) ja sinkin (ka=806 µg/l) pitoisuuksissa oli huomattavissa selvää nousua. Liukoisen uraanin keskipitoisuus alusvedessä vuonna 2014 oli 430 µg/l. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo (1,7 µg/l) ylitti ympäristölaatunormin (EQS+tausta). Mangaanipitoisuus vaihteli välillä 380 000-620 000 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 9 / 48 µg/l (ka 462 000 µg/l), pitoisuus oli suurempi kuin vuoden 2013 tarkkailussa, jolloin pitoisuudet vaihtelivat välillä 360 000-450 000 µg/l (ka 398000 µg/l). Salmisen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat päällysvedessä välillä 12 25 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 340 760 µg/l. Avovesikaudella (touko lokakuu) kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 17,3 µg/l (12–25 µg/l) ja kokonaistypen keskipitoisuus vastaavasti 447 µg/l (340–610 µg/l). Molemmat pitoisuudet viittaavat keskiravinteisuuteen. Nitraatti nitriittityppeä esiintyi päällysvedessä kesä- ja syyskuun näytteenottokierroksilla 9 14 µg/l ja ammoniumtyppeä 17 73 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet ovat lievästi korkeampia kuin päällysvesissä tyypillisesti. Fosfaattifosforia esiintyi vähän (2,3 2,9 µg/l). Päällysveden klorofylli pitoisuudet olivat tyypillisiä karuille vesille (ka=1,85 µg/l). Salmisen alusveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääosin alhaiset, vaihdellen välillä <2 11 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 700 6 500 µg/l. Nitraatti nitriittityppeä esiintyi verrattain vähän 10 14 µg/l ja fosfaattifosforin pitoisuudet alittivat määritysrajan (<2 µg/l). Ammoniumtyppeä esiintyi 76 240 µg/l eli huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Alusveden ammoniumtypen pitoisuudet ovat hapettomille vesille tyypillisesti korkeat. 5.1.2 Kalliojärvi Kalliojärvi on ollut pysyvästi kerrostunut vuodesta 2011 lähtien. Kerrostuneisuus johtuu tiheän sulfaattipitoisen veden kertymisestä alusveteen. Päällysveden happitilanne oli edellisvuosiin verrattuna hyvä, mutta alusveden happitilanne säilyi huonona kautta koko tarkkailujakson. Päällysveden pH-taso vaihteli lievästi happaman ja happaman välillä, ollen alimmillaan lokakuussa (pH= 5,3). Alusvesi oli hapanta (pH=3,8 4,9). Alkaliteetti oli alusvedessä huono ja vaihteli päällysvedessä välttävän ja hyvän välillä. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot vaihtelivat välillä 15 20 nousten selvästi vuoden 2013 arvoista. Arvot viittaavat humuksisuuteen, mutta voivat myös heijastaa muutoksia orgaanisessa kuormituksessa. Päällysveden kiintoainepitoisuudet olivat pieniä ja vesi lievästi sameaa. Alusveden kiintoainepitoisuudet olivat hieman päällysvettä suuremmat ja sameutta esiintyi enemmän. Sulfaattipitoisuudet olivat päällysvedessä korkeimmillaan helmikuussa (1 000 mg/l). Pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin edellisvuonna etenkin kesäkuukausien aikana. Alusveden sulfaattipitoisuudet (4 011 mg/l) olivat käytännössä samalla tasolla edellisvuosiin verrattuna ja selvästi korkeampia kuin päällysvedessä. Järvi säilyi läpi vuoden suolakerrostuneena (Kuva 5-2). Kuva 5-2. Kalliojärven kenttämittausten tulokset vuonna 2014 sähkönjohtavuuden osalta. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 10 / 48 Liukoisten metallien pitoisuudet jatkoivat päällysvedessä laskevaa trendiä edellisvuodesta. Vuosikeskiarvo vuoden 2014 tarkkailussa oli liukoisen koboltin osalta 0,74 µg/l (2013: 4,23 µg/l) ja nikkelin osalta 147 µg/l (2013: 151 µg/l). Mangaanin kokonaispitoisuus vuosikeskiarvona oli 1 625 µg/l (2013: 16 977 µg/l). Oulujoen suunnan sekoittumisvyöhykkeelle asetettu ympäristölaatunormi (33 µg/l), joka edellisvuosina on ylittynyt nikkelin osalta, ei ylittynyt vuonna 2014, maksimipitoisuuden ollessa lokakuun kierroksella 27 µg/l. Liukoisen uraanin pitoisuudet olivat koko vuoden alle 1 µg/l. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo 0,03 µg/l ei ylittänyt ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Alusveden metallipitoisuudet olivat päällysvettä korkeammalla tasolla, mutta pitoisuudet olivat osin laskeneet ja osin nousseet vuodesta 2013. Vuosikeskiarvo liukoisen koboltin osalta vuonna 2014 oli 11,7 µg/l (2013: 9,54 µg/l) ja nikkelin osalta 404 µg/l (2013: 416 µg/l). Mangaanin vuosikeskiarvo oli 48 600 µg/l (2013:46 615 µg/l). Liukoisen nikkelin vuosikeskiarvo ylitti sekoittumisvyöhykkeelle asetetun ympäristölaatunormin. Myös kadmiumin vuosikeskiarvopitoisuus (0,15 µg/l) ylitti ympäristölaatunormin 0,1 µg/l (EQS+tausta). Kalliojärven päällysveden ravinnepitoisuuksien vaihtelu ei ollut yhtä huomattavaa kuin vuonna 2013. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 6 14 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 430 730 µg/l, ollen korkeimmillaan alkuvuodesta. Avovesikauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 10,4 µg/l (7,7-14 µg/l ja kokonaistypen 490 µg/l (430-540 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus viittaa vähäravinteisuuteen, kun taas kokonaistyppipitoisuudet keskiravinteisuuteen. Fosfaattifosforia oli Kalliojärven päällysvedessä erittäin vähän (<2 2,4 µg/l), mikä on avovesikaudelle tyypillistä. Nitraatti nitriittitypen pitoisuudet vaihtelivat välillä 7 88 µg/l ja ammoniumtypen välillä 11 96 µg/l. Edellisvuoteen verrattuna epäorgaanista typpeä esiintyi suhteellisesti enemmän nitraatti nitriittityppenä kuin ammoniumtyppenä. Klorofylli-a-pitoisuus vaihteli välillä 1,7–3,1 µg/l, jotka viittaavat karuihin tai lievästi reheviin vesistöihin. Kalliojärven alusveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 1,5 7,8 µg/l, pitoisuuksien kasvaessa loppuvuotta kohti. Alusveden kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat välillä 1 900 4 900 µg/l ja olivat samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin tammikuussa, minkä jälkeen pitoisuudet tasaantuivat. Typestä suuri osa esiintyi ammoniumtyppenä (750 1 800 µg/l), nitraatti nitriittitypen alittaessa jokaisella määrityskerralla määritysrajan (<4 µg/l). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat erittäin korkeita, mikä aiheutuu kuormituksesta ja heikosta happitilanteesta. Fosfaattifosforin pitoisuudet alittivat myös määritysrajat (<2 µg/l). 5.1.3 Kolmisoppi Kolmisopen vesimassat ovat päässeet sekoittumaan vuoden 2014 kevään ja syksyn täyskiertojen yhteydessä ja järvi on säilyttänyt luonnonmukaisemmat piirteet verrattuna Salmiseen ja Kalliojärveen. Järven päällysveden happipitoisuus vaihteli huonon ja erinomaisen välillä, kun taas alusvedessä happitilanne oli huono tai enintään välttävä. Päällys- ja alusveden pH-arvot ovat samaa luokkaa (pH=5,4–6,4), viitaten happamiin oloihin. Alkaliteetin perusteella puskurikyky on huono/välttävä. Kiintoainepitoisuus oli sekä päällys- että alusvedessä määritysrajan alapuolella/hyvin alhainen ja vesi oli joko kirkasta tai lievästi sameaa. Päällysveden keskimääräiset sulfaattipitoisuudet (ka=180 mg/l) alittivat edellisvuoden tason. Pitoisuuksien vuoden 2013 nouseva suuntaus taittui alkuvuodesta 2014, mutta loppuvuodesta havaittiin jälleen nouseva suuntaus, joka on seurausta järven syystäyskierrosta. Alimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa (99 mg/l). Alusvedessä sulfaattipitoisuudet ovat nousseet edellisvuosina, mutta pitoisuudet laskivat vuoden 2014 aikana, ollen keskimäärin 429 mg/l. Matalimmillaan sulfaattipitoisuus oli elokuussa (220 mg/l). Kolmisopesta lähtevän veden happitilanne oli vuoden 2014 aikana keskimäärin tyydyttävä ja pH vaihteli välillä 5,6 6,6. Sulfaattipitoisuuksissa vuonna 2013 havaittu nouseva trendi katkesi vuosien 2013 2014 vaihteessa ja pitoisuudet olivat alimmillaan huhtikuussa (38 mg/l). Pitoisuudet TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 11 / 48 nousivat kuitenkin lokakuussa edellisvuoden keskitasolle (340 mg/l) (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Kuva 5 2. Kolmisopesta lähtevän veden sulfaattipitoisuuksien kehitys vuosina 2013–2014. Myös sähkönjohtavuusarvot pienenivät vuoteen 2013 verrattuna. Kolmisopen kerrostuneisuus on ensisijassa lämpötilariippuvaista. Sulfaatin aiheuttamat tiheyserot äärevöittävät lämpötilakerrostuneisuutta jossain määrin (Kuva 5-3). TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 12 / 48 Kuva 5-3. Kolmisopen kenttämittausten tulokset vuonna 2014 sähkönjohtavuuden ja lämpötilan osalta. Päällysveden liukoisen nikkelin pitoisuudet laskivat edellisvuodesta, keskiarvon ollessa 15 µg/l. Päällysveden nikkelipitoisuus alitti siten sekoittumisvyöhykkeen ympäristönlaatunormin. Myös muut metallipitoisuudet laskivat tai pysyivät edellisvuosien mukaisesti pieninä. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat keskimäärin 0,2 µg/l ja liukoisen uraanin 0,18 µg/l. Myös alusvedessä oli nähtävissä sama laskeva suuntausmetallipitoisuuksissa, liukoisen nikkelin keskipitoisuuden ollessa 23,7 µg/l, kadmiumin 0,25 µg/l ja liukoisen uraanin 0,22 µg/l. Liukoisen kadmiumin pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin 0,1 µg/l (EQS+tausta) sekä päällys- että alusvedessä. Metallipitoisuuksissa oli havaittavissa lievää laskua edellisvuoteen verrattuna. Liukoisen nikkelin keskipitoisuus oli 14,7µg/l, liukoisen kadmiumin 0,2 µg/l ja liukoisen uraanin 0,2 µg/l. Myös mangaanipitoisuudet olivat alhaiset huhtikuussa (150 µg/l) vaihteluvälin ollessa koko tarkkailujaksolla 150 1 000 µg/l. Kolmisopen päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 8,6 15 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 390 580 µg/l. Avovesikauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 9,3 µg/l (10–12 µg/l) viittaa vähäravinteisuuteen ja kokonaistyppipitoisuus 473 µg/l (400–520 µg/l) keskiravinteisuuteen. Nitraatti nitriittityppeä esiintyi vuoden aikana 31 67 µg/l ja ammoniumtyppeä 6 44 µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä tai alittivat määritysrajan (<2 2,1 µg/l). Päällysveden klorofylli a keskipitoisuudet avovesikaudella (5,6 µg/l) viittaa lievästi rehevien vesistöjen arvoihin. Kolmisopen alusveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,9 15 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 490 720 µg/l. Nitraatti nitriittipitoisuudet vaihtelivat välillä 140 200 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet välillä 44 130 µg/l. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä (<2 2,2 µg/l). 5.1.4 Jormasjärvi Jormasjärven Talvilahden syvänne (Jor5) Jormasjärven Talvilahden syvänteen päällysveden happitilanne oli hyvä tai erinomainen vuoden 2014 aikana. Alusveden happitilanne oli Talvilahden syvänteessä hyvä lokakuussa, muilla kierroksilla välttävä tai huono. Päällys- ja alusveden vesi on alueelle tyypillisesti melko hapanta (pH=4,8 6,3). Vesi oli keväällä ja syksyllä lievästi sameaa, kesällä kirkasta ja kovuudeltaan erittäin pehmeää tai pehmeää. Päällysveden sulfaattipitoisuudet laskivat alkuvuonna vuoteen 2013 verrattuna, mutta nousivat loppuvuonna korkeammalle kuin aikaisempina vuosina, ollen kesä lokakuun kierroksilla 120 mg/l (ka=90 mg/l). Keskiarvotarkastelussa pitoisuudet ovat tasaisesti nousseet päällysvedessä vuo- TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 13 / 48 desta 2011 lähtien. Myös alusveden suolaantuminen jatkui, mikä näkyy yhä kasvavina sähkönjohtavuusarvoina (ka=44,2 mS/m) (Kuva 5-3) sekä sulfaattipitoisuuden nousuna (ka=154,8 mg/l) syvyyssuuntaisen kerrostumisen aikana. Täyskiertojen aikana sulfaatti on tasaisesti vesimassassa, mutta kerrostuneisuuskausina pääosin alusvedessä. Sulfaattipitoisuuden nousu ei ole vaikuttanut järven hydrologiaan ja täyskierrot esiintyvät edelleen normaalisti. s-joht. mS/m päällysvesi Jormasjärvi Jor5 alusvesi 60 50 40 30 20 10 13.8.14 13.2.14 13.8.13 13.2.13 13.8.12 13.2.12 13.8.11 13.2.11 13.8.10 13.2.10 13.8.09 13.2.09 13.8.08 13.2.08 13.8.07 13.2.07 0 Kuva 5-3. Jormasjärvi Jor5 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014. Päällysveden nikkelipitoisuudet olivat hieman korkeammalla kuin vuonna 2013 keskiarvopitoisuuden ollessa 17,2 µg/l. Keskiarvopitoisuus alitti liukoisen nikkelin ympäristölaatunormin 22 µg/l. (EQS+tausta) Myös muissa metallien keskipitoisuuksissa oli havaittavissa lievää nousua edellisvuoteen verrattuna, mutta pitoisuudet laskivat loppuvuotta kohden. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo oli 0,19 µg/l ja uraanipitoisuus alitti jokaisella kierroksella määritysrajan (0,10 µg/l). Liukoisen kadmiumin keskiarvopitoisuus ylitti ympäristölaatunormin 0,1 µg/l (EQS+tausta). Mangaanipitoisuus oli vuonna 2014 keskimäärin 180 µg/l. Alusveden metallipitoisuudet sen sijaan laskivat loppuvuotta kohti, liukoisen nikkelin keskipitoisuuden ollessa 15,8 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli vuonna 2014 0,17 µg/l ja liukoisen uraanin 0,13 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus ylitti ympäristölaatunormin 0,1 µg/l (EQS+tausta). Jormasjärven keskiosan syvänne (Jor3) Jormasjärven keskiosan syvänteen päällysveden happitilanne oli läpi vuoden hyvä. Alusveden happitilanne oli hyvä lokakuussa, mutta muuten välttävä. pH:n arvot (pH=5,3–6,3) ilmentävät sekä päällys- että alusvedessä alueelle luontaisesti lievästi happamia oloja. Päällysvesi oli joko kirkasta tai lievästi sameaa. Samoin kuin Talvilahden syvänteessä myös keskiosan syvänteen päällysveden sulfaattipitoisuudet nousivat, ollen syyskierroksilla 120 mg/l vuosikeskiarvon ollessa 70,7 mg/l. Alusveden sulfaattipitoisuuksissa vuonna 2011 havaittu nouseva trendi jatkui, vaikkakin pitoisuudet putosivat loppuvuonna verrattuna alkuvuoden pitoisuuksiin. Sulfaattipitoisuuksien vuosikeskiarvo oli 156,7 mg/l, kun se vuonna 2013 oli 72,2 mg/l ja vuonna 2012 59,7 mg/l. Sulfaattipitoisuuden kanssa korreloivat sähkönjohtavuusarvot ovat myös selkeästi nousseet vuodesta 2011 lähtien (Kuva 5-4). Tulosten perusteella kaivoksen päästövesien vaikutus on nähtävissä Jormasjärvessä sulfaattipitoisuuden kohoamisena (Kuva 5-5). Talvikerrostuneisuuden aikana mitattiin selvästi aiempaa korkeampia sulfaattipitoisuuksia, mutta pysyvää kerrostuneisuutta ei järveen muodostunut. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 14 / 48 s-joht. mS/m päällysvesi Jormasjärvi Jor3 alusvesi 13.8.14 13.2.14 13.8.13 13.2.13 13.8.12 13.2.12 13.8.11 13.2.11 13.8.10 13.2.10 13.8.09 13.2.09 13.8.08 13.2.08 13.8.07 13.2.07 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuva 5-4. Jormasjärvi Jor3 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014. Päällysveden metallipitoisuuksissa ei ollut nähtävissä merkittäviä muutoksia. Vuosikeskiarvopitoisuudet olivat nikkelin osalta 8,4 µg/l, kadmiumin osalta 0,08 µg/l ja uraanin osalta 0,12 µg/l. Nikkelipitoisuudet ovat olleet koholla jo vuonna 2008 ennen kaivoksen purkuvesien johtamista vesireitille. Metallipitoisuuksissa ei ole nähtävissä selviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Alusveden liukoisen nikkelin vuosikeskiarvo oli 13,5 µg/l ja kadmiumin 0,14 µg/l. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin vuosikeskiarvopitoisuudet alittivat ympäristölaatunormit, lukuun ottamatta kadmiumin alusveden pitoisuutta (Kuva 5-5). Kuva 5-5. Jormasjärven keskiosan syvänteen (Jor3) päällys- ja alusveden sulfaatti ja nikkelipitoisuuden kehitys vuosina 2007–2014. Jormasjärven pohjoinen syvänne (Jormasjärvi pohjoinen, ennen Jormasjärvi uusi) Jormasjärven pohjoisen syvänteen pintaveden happitilanne oli erinomainen. Kesäkuussa kyllästysaste oli 122 %. Ylikyllästeisyys viittaa kiihtyneeseen levätuotantoon. Alusvedessä hapen kyllästys oli lokakuussa hyvällä tasolla ja muutoin välttävä/tyydyttävä. Päällys- (ka 6,12) ja alusveden (ka 5,98) pH oli happamalla tasolla, eivätkä arvot eronneet toisistaan. Alkaliteetin (0,04-0,08 mmol/l) perusteella puskurikyky happamoitumista vastaan on huono/välttävä. Kemiallisen hapenkulutuksen keskiarvot päällys- ja alusvedessä (ka 12,7 mg O2/l ja 11,6) viittaavat humuksisuuteen. Sameuden perusteella päällys- ja alusvesi on kirkasta. Päällysveden sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä 14-28 mS/m (ka 22 mS/m) ja alusveden välillä 25-29 mS/m (ka 27 mS/m) (Kuva 5-6). TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 15 / 48 päällysvesi s-joht. jormasjärvi pohjoinen mS/m alusvesi 35 30 25 20 15 10 5 12.9.14 12.8.14 12.7.14 12.6.14 12.5.14 12.4.14 12.3.14 0 Kuva 5-6. Jormasjärvi pohjoinen sähkönjohtavuuden arvot vuonna 2014. Päällysvedessä sulfaattipitoisuudet kasvoivat muiden järven pisteiden tapaan loppuvuotta kohti keskipitoisuuden ollessa 90 mg/l. Vuonna 2013 näytteitä ei pohjoiselta pisteeltä otettu, mutta vuoden 2012 sulfaattipitoisuuksien keskiarvo päällysvedessä oli 48 mg/l. Syvänteen alusvedessä sulfaattipitoisuudet olivat hieman korkeammat (ka=111,4 mg/l). Metallipitoisuuksissa ei sen sijaan ollut nähtävissä selvää nousua aiempien vuosien keskiarvoihin verrattuna. Nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin (EQS+tausta), lukuun ottamatta kadmiumin alusveden vuosikeskiarvopitoisuutta 0,12 µg/l. Jormasjärven pisteiden ravinteet Jormasjärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Talvilahden syvänteessä välillä 6,4 12 µg/l, Jormasjärven syvänteessä välillä 6,2 12 µg ja pohjoisessa syvänteessä välillä 6 10 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Talvilahden syvänteessä välillä 270 590 µg/l, Jormasjärven syvänteessä välillä 270 480 µg/l ja pohjoisessa syvänteessä välillä 250 460 µg/l. Kaikkien pisteiden avovesikauden keskiarvot viittaavat vähäravinteisuuteen. Nitriitti nitraattitypen määrä Jormasjärven tarkkailupisteiden päällysvedessä vaihteli välillä 2 96 µg/l ja ammoniumtypen pitoisuus välillä 2 22. Epäorgaanisen typen osuudet kokonaistypestä olivat jotakuinkin samansuuruisia jokaisella pisteellä. Fosfaattifosforin pitoisuudet alittivat jokaisella pisteellä määritysrajan (<2 µg/l). Klorofylli a keskipitoisuudet viittasivat jokaisella pisteellä lievästi rehevien vesistöjen arvoihin (3,65 6,25 µg/l). Alusveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli Jormasjärven pisteillä välillä 6,2 19 µg/l, ollen jotakuinkin samalla tasolla kuin pisteiden päällysvedessä. Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat alusvedessä välillä 260 600 µg/l, ollen korkeimmillaan Talvilahden syvänteessä (290 600 µg/l). Myös kokonaistypen pitoisuudet olivat lähellä päällysveden pitoisuuksia. Nitraatti nitriittipitoisuudet vaihtelivat pisteillä välillä 93 180 µg/l ja ammoniumtypen pitoisuudet välillä 36 110 µg/l. Epäorgaanista typpeä oli suurin määrä Talvilahden syvänteessä suhteutettuna kokonaistyppipitoisuuksiin. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä (<2 4,1 µg/l). 5.1.5 Nuasjärvi Jormaslahti Nuasjärven Jormaslahden pisteen päällysveden happipitoisuus oli vuonna 2014 hyvä tai erinomainen. Päällysvesi oli alueelle tyypillisesti lievästi hapanta, pH:n vaihdellessa välillä 6,1 6,8. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 9,5 81 mg/l. Keskipitoisuus (46,9 mg/l) oli korkeampi kuin vuonna 2013 (24,8 mg/l). Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä 4,2-20 mS/m (ka 12,9 mS/m) (Kuva 5-7) TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 16 / 48 s.joht (mS/m) Jormaslahti 25 20 15 10 5 3.10.2014 3.9.2014 3.8.2014 3.7.2014 3.6.2014 3.5.2014 3.4.2014 3.3.2014 0 Kuva 5-7. Nuasjärvi Jormaslahden sähkönjohtavuuden arvot vuonna 2014. Liukoisen nikkelin pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,3 10 µg/l, eli samalla tasolla kuin edeltävinä vuosina. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli 0,05 µg/l ja liukoisen uraanin pitoisuudet alittivat määritysrajat. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormit (EQS+tausta). Jormaslahden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat vuonna 2014 välillä 10 17 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 300 500 µg/l. Avovesikauden aikana kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 13,7 µg/ ja keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus 340 µg/l, joista molemmat viittaavat vähäravinteisuuteen. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat pieniä (<2 2,4 µg/l). Nitraatti nitriittityppeä esiintyi 2 77 µg/l ja ammoniumtyppeä 2 10 µg/l. Klorofylli a keskipitoisuus oli 6,2 µg/l, mikä viittaa lievästi rehevien vesistöjen arvoihin. Nuasjärvi 23 (eteläinen syvänne) Nuasjärven eteläiseltä syvänteeltä ei saatu näytettä vaarallisen jäätilanteen vuoksi maaliskuun kierroksella. Päällysveden happitilanne oli vuoden 2014 aikana erinomainen ja alusvedessä happitilanne vaihteli välttävästä erinomaiseen ollen parhaimmillaan lokakuussa. Päällys- ja alusvesi oli alueelle tyypillisesti lievästi hapanta tai hapanta, pH:n vaihdellessa välillä 5,9–6,3. Sähkönjohtavuuden arvot päällysveden osalta vaihtelivat välillä 2,4-3,9 mS/m (ka 3,4 mS/m) ja alusveden osalta välillä 4-16,5 mS/m (ka 7,3 mS/m) (Kuva 5-8). s-joht. mS/m päällysvesi Nuasjärvi 23 alusvesi 60 50 40 30 20 10 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 1.1.07 0 Kuva 5-8. Nuasjärvi 23 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014. Syvänteen sulfaattipitoisuudet ovat lievästi nousseet, mutta ovat kuitenkin lähellä alueen taustatasoa (ka=6,5 mg/l). Alusveden keskimääräinen sulfaattipitoisuus oli 22,6 µg/l eikä nousua ollut havaittavissa edellisvuosiin verrattuna ja korkeimmillaan sulfaattipitoisuus on ollut ennen kaivoksen päästövesien johtamista vesistöön (Kuva 5-9). TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 17 / 48 Päällysveden keskimääräinen liukoisen nikkelin pitoisuus oli 1,3 µg/l ja liukoisen kadmiumin pitoisuudet alittivat pääasiassa analyysien määritysrajan. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat alusvedessä välillä 1,3 6,8 µg/l ollen korkeimmillaan tammikuussa. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin (EQS+tausta) sekä päällys- että alusvedessä. Tulosten perusteella kaivoksen vaikutus ei ole selkeästi nähtävissä Nuasjärven vedenlaadussa (Kuva 5-9). Kuva 5-9. Nuasjärven päällys- ja alusveden sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys 2008–2014. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 12 14 ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 300 410 µg/l. Avovesikauden keskipitoisuudet olivat kokonaisfosforin osalta 13 µg/l (10–17 µg/l) ja kokonaistypen osalta 340 µg/l (300–400 µg/l), joista molemmat viittaavat vähäravinteisuuteen. Nitraatti nitriittityppeä oli päällysvedessä 2 31 µg/l ja ammoniumtyppeä 6,3 12 µg/l. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat vuoden 2014 tarkkailussa pienempiä kuin edeltävänä vuonna. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä (2,3 2,7 µg/l). Klorofylli a keskipitoisuus avovesikaudella (4,7 µg/l) viittaa lievästi rehevien vesistöjen arvoihin. Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 13 14 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 310 450 µg/l. Pitoisuudet olivat samankaltaisia kuin päällysvedessä toisin kuin vuonna 2013, jolloin pitoisuudet alusvedessä olivat päällysvettä korkeampia. Nitraatti nitriittitypen pitoisuus vaihteli välillä 41 49 µg/l ja ammoniumtypen pitoisuudet välillä 21 38 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alusvedessä lievästi suuremmat kuin päällysvedessä (4 4,2 µg/l). 5.2 Joet ja purot 5.2.1 Salmisenpuro Salmisenpuron happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä. Puroveden pH vaihteli happaman ja lievästi happaman välillä (pH=4,8 6,8). Kovuudeltaan vesi oli pehmeää tai erittäin pehmeää. Kiintoainesta havaittiin vaihtelevia määriä, kirkkainta vesi oli kesäkuussa. Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä 23-225 mS/m (ka 108 mS/m) (Kuva 5-10). s-joht. mS/m Salmisenpuro 7.9.14 7.7.14 7.5.14 7.3.14 7.1.14 7.11.13 7.9.13 7.7.13 7.5.13 7.3.13 7.1.13 7.11.12 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuva 5-10. Salmisenpuron sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2012-2014. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 18 / 48 Salmisenpuron sulfaattipitoisuudet laskivat edellisvuodesta ja olivat vuoden aikana korkeimmillaan alkuvuodesta. Keskimääräinen sulfaattipitoisuus vuonna 2014 oli 571,2 mg/l (Kuva 5-11). Kuva 5-11. Sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys Salmisenpurossa 2013–2014. Liukoisen nikkelin pitoisuudet laskivat edellisvuodesta vuoden keskipitoisuuden ollessa 15,4 µg/l, mutta pitoisuudet lähtivät syksyllä jälleen nousuun ollen korkeimmillaan 48 µg/l. Myös liukoisen alumiinin pitoisuudet nousivat loppuvuotta kohden ollen korkeimmillaan lokakuussa 1 300 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli 0,02 µg/l ja liukoisen uraanin 0,7 µg/l. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus oli keskimäärin 15 mg/l. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin (EQS+tausta) (Kuva 5-11). Salmisenpuron kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 10 17 µg/l (ka=13,4 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 310 950 µg/l (ka=628 µg/l). Avovesikaudella (touko lokakuu) fosforin keskiarvopitoisuus oli 13 µg/l (10–17 µg/l) ja typpipitoisuuden 480 µg/l (310–590 µg/l). Fosforipitoisuudet viittaavat vähäravinteisuuteen ja typpipitoisuudet keskiravinteisuuteen Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan, ammoniumtyppeä esiintyi 11 140 µg/l ja nitriitti nitraattityppeä 13 38 µg/l. Kuusijoki Kalliojokeen laskevan Kuusijoen happitilanne oli hyvä miltei koko vuoden lokakuuta lukuun ottamatta. Joen pH vaihteli runsaasti happamasta emäksiseen (pH=6,2 9,8) joten kaivoksen päästövesien kalkitsemisen vaikutus oli nähtävissä veden laadussa. Vuoden loppupuolella ympäristöön johdettiin puhdistettuja ylitevesiä Torrakkapuron ja Latosuon pisteiltä. Kiintoaineen määrissä oli vaihtelua. Vesi Kuusijoessa oli erittäin kovaa lukuun ottamatta heinäkuun kierrosta jolloin vesi oli erittäin pehmeää. Sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä 25-362 mS/m ja keskiarvo oli 206 mS/m. Keskimääräinen sähkönjohtavuuden arvo vuonna 2014 oli hieman korkeampi kuin vuonna 2013 (187 mS/m) (Kuva 5-12). s-joht. mS/m Kuusijoki 700 600 500 400 300 200 100 0 12.12.2012 28.1.2013 26.2.2013 25.3.2013 24.4.2013 28.5.2013 25.6.201 23.7.2013 27.8.2013 23.9.2013 30.10.2013 26.11.2013 18.12.2013 28.1.2014 4.3.2014 7.5.2014 1.7.2014 1.9.2014 6.11.2014 5.2.2 Kuva 5-12. Kuusijoen sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2012-2014. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 19 / 48 Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat Kuusijoessa välillä 560–2 600 mg/l ollen keskimäärin 1 092 mg/l. Pienimmillään pitoisuudet olivat heinäkuussa ja suurimmillaan huhtikuussa. Vaihteluväli oli pääosin samankaltainen kuin vuonna 2013 (Kuva 5-13). Kuva 5-13. Sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2013–2014. Liukoisen nikkelin keskipitoisuus oli 41,3 µg/l, liukoisen kadmiumin 0,37 µg/l ja liukoisen uraanin 0,46 µg/l eli hieman vuotta 2013 pienemmät. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat laajalti ollen korkeimmillaan tammikuussa, jonka jälkeen pitoisuudet laskivat nopeasti. Loppuvuodesta havaittiin uudelleen pitoisuuksien kohoamista, joka kuitenkin taittui joulukuussa. Liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (33 µg/l) sekoittumisvyöhykkeelle ylittyi vuosikeskiarvona (41 µg/l). Myös liukoisen kadmiumin keskipitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (EQS+tausta) (Kuva 5-13). Kuusijoen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 9 62 µg/l (ka=18,5 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 460 1 900 (ka=877,7 µg/l). Pitoisuudet olivat keskimäärin pienemmät kuin vuonna 2013. Avovesikaudella kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 26,2 µg/l (14–62 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus 733 µg/l (460–1300 µg/l). Fosforin ja typen määrä viittaa runsasravinteisiin olosuhteisiin. Ammoniumtypen pitoisuudet vaihtelivat kesä syyskuussa välillä 6,7 250 µg/l ja nitraatti nitriittitypen välillä 11 150 µg/l. Fosfaattifosforia oli vastaavalla jaksolla 2,2 6,1 µg/l. Kalliojoki Kalliojoen happitilanne oli pääosin hyvä tai erinomainen vuonna 2014, lukuun ottamatta kesäkuun alkua jolloin happitilanne oli tyydyttävä. Joen pH oli alueen jokivesille tyypillisesti hieman happamalla tasolla ollen keskimäärin 6,4. Sähkönjohtavuus on vuoden 2013 huippupitoisuuden jälkeen ollut alle 150 mS/m, ollen hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 2012 (Kuva 5-14). s-joht. mS/m Kalliojokisuu 23.7.14 23.1.14 23.7.13 23.1.13 23.7.12 23.1.12 23.7.11 23.1.11 23.7.10 23.1.10 23.7.09 23.1.09 23.7.08 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 23.1.08 5.2.3 Kuva 5-14. Kalliojokisuun sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2008-2014. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat Kalliojoessa välillä 130 750 mg/l ollen keskimäärin 385 mg/l (Kuva 5-15). Vuonna 2013 sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 240-3 100 mg/l ja keskipitoisuus oli 803 mg/l. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 20 / 48 Kuva 5-15. Kalliojoen sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2012–2014. Liukoisen nikkelin pitoisuus vaihteli välillä 5,8 45 µg/l, ollen keskimäärin 13,6 µg/l. Sekoittumisvyöhykkeen ympäristölaatunormi (33 µg/l) liukoiselle nikkelille ei ylittynyt vuosikeskiarvona. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo oli 0,096 µg/l ja liukoisen uraanin 0,25 µg/l. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo ei ylittänyt ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Keskipitoisuudet laskivat vuodesta 2013 eikä merkittäviä muutoksia ollut havaittavissa (Kuva 5-15). Kalliojoen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 8 23 µg/l (ka=13,7 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet vastaavasti välillä 410 1 100 µg/l (ka=572,9 µg/l). Avovesikaudella keskipitoisuudet olivat kokonaisfosforin osalta 16,6 µg/l (11–23 µg/l) ja kokonaistypen osalta 499 µg/l (420– 660 µg/l). Molemmat pitoisuudet viittaavat keskiravinteisuuteen. Ammoniumtyppeä esiintyi Kalliojoen vedessä 24 55 µg/l ja nitraatti nitriittityppeä 27 46 µg/l. Fosfaattifosforia esiintyi vähän (<2 3,2 µg/l). Tuhkajoki Tuhkajoen happitilanne oli hyvä tai erinomainen läpi vuoden. Joen vesi oli lievästi hapanta tai hapanta pH:n vaihdellessa välillä 5,7 6,7. Kiintoainesta Kuusijoessa oli erittäin vähän ja pitoisuudet alittivat pääosin määritysrajan (<2 mg/l). Vesi oli pääosin pehmeää, touko kesäkuussa keskikovaa. (Kuva 5-16). Sähkönjohtavuus on lievästi laskenut vuoden 2013 arvoihin verrattuna (Kuva 5-16). s-joht. mS/m Tuhkajoki 7.11.14 7.9.14 7.7.14 7.5.14 7.3.14 7.1.14 7.11.13 7.9.13 7.7.13 7.5.13 7.3.13 7.1.13 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 7.11.12 5.2.4 Kuva 5-16. Tuhkajoen sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2012-2014. Sulfaattipitoisuuksien vuonna 2013 havaittu nouseva trendi ei jatkunut vuonna 2014. Pitoisuuksissa oli vaihteluita (140 350 mg/l), mutta keskimäärin pitoisuudet laskivat (ka=251 mg/l) (Kuva 5-17). Vuonna 2013 sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 85-470 mg/l ja keskipitoisuus oli 280 mg/l. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 21 / 48 Kuva 5-17. Tuhkajoen sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2013–2014. Myös liukoisen nikkelin pitoisuuksissa havaittiin laskua edellisvuodesta keskipitoisuuden ollessa 15,1 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli 0,16 µg/l ja liukoisen uraanin 0,17 µg/l. Liukoisen nikkelin keskipitoisuus ei ylittänyt ympäristölaatunormia (EQS+tausta), mutta kadmiumpitoisuus ylitti. Mangaanin pitoisuus oli Tuhkajoessa keskimäärin 608 µg/l ja orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus oli keskimäärin 13 mg/l (Kuva 5-17). Tuhkajoen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli vuonna 2014 välillä 7,2 13 µg/l (ka=10 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus välillä 370 640 µg/l. Avovesikauden keskimääräiset pitoisuudet olivat kokonaisfosforin osalta 9,3 µg/l (7,2–12 µg/l) ja kokonaistypin osalta 437 µg/l (370–550 µg/l). Kokonaisfosforin osalta pitoisuudet viittaavat vähäravinteisuuteen ja kokonaistypen osalta keskiravinteisuuteen. Ammoniumtyppeä esiintyi kesä syyskuussa 20 56 µg/l ja nitraatti nitriittityppeä 38 81 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet alittivat määritysrajan (<2 µg/l). Talvijoki Talvijokea tarkkailtiin vuonna 2014 maalis , elo ja lokakuussa. Talvijoen kautta ei johdeta kaivoksen vesiä, Talvijoki on ollut mukana seurannassa, koska osa kaivoksen pintamaiden läjitysalueista sijaitsee Talvijoen valuma-alueella. Joen happitilanne oli alkuvuonna välttävästä ja lokakuussa erinomainen. Vesi oli jokaisella näytteenottokerralla hapanta pH:n vaihteluvälin ollessa 4,8 5,3. Kiintoainemäärät olivat vaihtelevia, elokuussa vesi oli huomattavasti muita näytteenottokertoja kiintoainespitoisempaa (36 mg/l). Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisellä tasolla (6 8,5 mS/m) (Kuva 5-18). s.joht (mS/m) Talvijoki 1.10.2014 4.8.2014 3.3.2014 30.10.2013 5.8.2013 25.6.2013 21.5.2013 17.4.2013 14.3.2013 5.2.2013 17.1.2013 13.12.2012 8.11.2012 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 18.10.2012 5.2.5 Kuva 5-18. Talvijoen sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2012-2014. Talvijoen sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 19 29 mg/l (ka=23 mg/l). Pitoisuudet ovat luontaista tasoa suuremmat, myös hieman korkeammat kuin edellisvuonna. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 22 / 48 Liukoisen nikkelin keskipitoisuus oli 46 µg/l, liukoisen kadmiumin 0,37 µg/l. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (EQS+tausta). Liukoisen uraanin pitoisuus oli elokuussa 0,17 µg/l ja pitoisuudet alittivat määritysrajan maalis ja lokakuussa. Talvijoen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 16 28 µg/ (ka=22 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 330 600 µg/l (ka=496,2 µg/l). Molemmat pitoisuudet viittaavat keskiravinteisuuteen. Epäorgaanisen typin osuus oli elokuun kierroksella vähäinen, fosfaattifosforia esiintyi 8,8 µg/l. 5.2.6 Jormasjoki Jormasjoen happitilanne oli vuonna 2014 hyvä tai erinomainen. Veden pH vaihteli alueelle tyypillisellä välillä 6,1 6,8. Sähkönjohtavuusarvot olivat hieman edellisvuotta korkeammalla vaihdellen välillä 19 28 mS/m. Kiintoainespitoisuudet alittivat määritysrajan (<2 mg/l) jokaisella kierroksella. Joen sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 65 120 mg/l (ka=101,3 mg/l) ollen alhaisimmillaan alkuvuodesta. Pitoisuuksissa on ollut havaittavissa nouseva trendi, joka jatkui myös vuonna 2014. Liukoisen nikkelin pitoisuudet vaihtelivat välillä 7,2 12 µg/l (ka=9,5 µg/l), liukoisen kadmiumin pitoisuudet välillä 0,035 0,12 µg/l (ka=0,08 µg/l) ja liukoisen uraanin pitoisuudet alittivat määritysrajat. Keskiarvotarkastelussa pitoisuudet olivat nikkelillä ja kadmiumilla edellisvuotta lievästi korkeammat. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuudet eivät ylittäneet ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Jormasjoessa välillä 6 11 µg/l (ka=8,3 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 240 490 µg/l (ka=366 µg/l). Avovesikaudella kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli 7,6 µg/l (6-8,3 µg/l) ja kokonaistypen 298 µg/l (240–420 µg/l), mikä viittaa vähäravinteisuuteen. Ammoniumtyppeä esiintyi kesä elokuun kierroksilla vähän (4,2 13 µg/l) ja nitraatti nitriittityppeä 5 100 µg/l. Nitriitti nitraattitypen pitoisuus kesäkuussa oli huomattavasti korkeampi kuin elokuussa. Fosfaattifosforin pitoisuudet jäivät alle määritysrajan (<2 µg/l). 5.2.7 Korentojoki Korentojoen päällysveden (0,1 m) happitilanne oli koko vuoden hyvä (kyllästysprosentti 82–83). pH oli hapan (ka. 6, vaihteluväli 5,8–6,4). Sähkönjohtavuuden arvot (3-3,1 mS/m) ja kiintoainepitoisuudet (1-2 mg/l) olivat alhaiset. Sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 2-3,6 mg/l. Liukoisten metallien osalta nikkelin pitoisuus vaihteli välillä 1,6–2,2 µg/l (ka. 1,9 µg/l), kadmiumin pitoisuudet olivat alle määritysrajan <0,03 µg/l, alumiinin 92–210 µg/l (ka. 167 µg/l), sinkin 2,5–9,6 µg/l (ka. 5,8 µg/l) ja uraanin <0,1 -0,25 µg/l (ka. 0,15 µg/l). Mangaanin kokonaispitoisuus vaihteli välillä 55–180 µg/l (ka. 100 µg/l). Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuudet eivät ylittäneet ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 10–24 µg/l (ka. 16 µg/l). Avovesikaudella kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 14–24 µg/l ja oli keskimäärin 19 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus ilmentää vähä- tai keskiravinteisia vesistöjä. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 330–520 µg/l (ka. 447 µg/l). Avovesikaudella kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus oli 410 µg/l ja vaihteluväli 330– 490 µg/l, joka ilmentää vähä- tai keskiravinteisten vesistöjen arvoa. Ammoniumtyppeä oli elokuun näytteenottokierroksella 8,1 µg/l ja nitraatti-nitriittityppeä 2 µg/l. 5.2.8 Härkäpuro Härkäpuron päällysveden (1 m) happitilanne vaihteli vuoden mittaan tyydyttävän, hyvän ja erinomaisen välillä (kyllästysprosentti 74–94). Happitilanne oli parempi kuin vuoden 2013 tarkkailuissa, jolloin veden happitilanne vaihteli välttävästä erinomaiseen (52–94 %). Härkäpuron veden pH on ollut keskimäärin emäksisen puolella (ka 9,6). pH arvot ovat nousseet vuodesta 2013 (ka. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 23 / 48 8,6, 6,4–10,7). Sähkönjohtavuuden arvot (120–421 mS/m) ilmentävät jätevesikuormituksen arvoja. Sähkönjohtavuuden arvot vuoden 2013 tarkkailussa olivat keskimäärin korkeampia ja myös pitoisuuksien vaihteluväli oli suurempi (49–738 mS/m) (Kuva 5-19). s.joht (mS/m) Härkäpuro 13.8.2014 13.6.2014 13.4.2014 13.2.2014 13.12.2013 13.10.2013 13.8.2013 13.6.2013 13.4.2013 13.2.2013 13.12.2012 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuva 5-19. Härkäpuron sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2012-2014. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 560–2600 mg/l ja vuoden keskiarvopitoisuus oli 1356 mg/l. Korkein pitoisuus todettiin tammikuun näytteenottokierroksella. Sulfaattipitoisuudet olivat pienemmät kuin vuoden 2013 tarkkailuissa, jolloin pitoisuudet vaihtelivat välillä 220–6200 mg/l (ka. 2116 mg/l). Liukoisen nikkelin pitoisuus vaihteli välillä 8,5–150 µg/l (ka. 28 µg/l), kadmiumin <0,03-0,99 µg/l (ka. 0,2128 µg/l) sinkin <5-99 µg/l (ka. 21,8 µg/l) sekä uraanin <0,10–0,77 µg/l (ka. 0,29 µg/l). Liukoisen nikkelin keskipitoisuus ei ylittänyt sekoittumisvyöhykkeelle asetettua liukoisen nikkelin ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Kadmiumin keskipitoisuudet puolestaan ylittivät ympäristölaatunormin (EQS+tausta), mutta jos huomioidaan mustaliuskealueen luontaiset taustapitoisuudet, niin ympäristölaatunormina voidaan pitää arvoja 0,1-0,8 µg/l. Mangaanin kokonaispitoisuus vaihteli välillä 390–13000 µg/l (ka. 3372 µg/l). Mangaanin kokonaispitoisuus on noussut vuoden 2013 tarkkailusta, jolloin mangaanipitoisuudet vaihtelivat välillä 1000–9900 µg/l (ka. 2887,5 µg/l). Nikkeli- ja kadmium-, sinkki- ja uraanipitoisuudet ovat pääosin pienentyneet vuosien 2013 ja 2012 tarkkailuista. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 7-25 µg/l (ka. 13,5 µg/l), mikä on samaa luokkaa vuoden 2013 tarkkailutulosten kanssa. Avovesikaudella kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 17,5 µg/l, vaihdellen välillä 9,5–25 µg/l, ilmentäen vähä- tai keskiravinteisten vesistöjen arvoja. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat 7,8 ja 8,9 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 400–1900 µg/l (ka. 812 µg/l). Kokonaistyppipitoisuus on pienempi kuin vuoden 2013 tarkkailussa, jolloin pitoisuus vaihteli välillä 650–3200 µg/l (ka. 1422 µg/l). Avovesikaudella kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 480 µg/l. Avovesikauden kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 400–600 µg/l, joka ilmentää keskiravinteisen vesistön arvoja. Ammoniumtypen pitoisuus vaihteli välillä 130–140 µg/l (kesä-elo). Nitraatti-nitriittityppeä oli molemmilla näytteenottokierroksilla 140 µg/l. 6. VUOKSEN SUUNTA 6.1 Järvet Tässä luvussa on käsitelty Vuoksen vesistön purkureitin tarkkailupisteiden tulokset väliltä YläLumijärvi Syväri. Vedenlaadun analyysitulokset vuoden 2014 osalta on esitetty liitteessä 4. Kaivostoiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen järvien tilaan. Seuraavassa kappaleessa tiivistetään lyhyesti vesistöjen perustilaa ennen kaivostoiminnan vaikutuksia. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 24 / 48 Vuoksen suunnan tarkkaillut vesistöt ovat yleisesti Oulujoen suunnan vesistöjä matalampia ja pääsevät näin ollen paremmin sekoittumaan lukuun ottamatta Kivijärven pohjoispäätyä, jonka alusvedessä onkin ajoittain havaittu heikko happitilanne. Veden pH on yleensä korkeampi ja alkaliteetti paremmalla tasolla kuin Oulujoen suunnan vesistöissä. Tarkkailluista vesistöistä Laakajärven pH on luontaisesti matalampi kuin alueella yleensä. Vuoksen suunnan vesistöt ovat Oulujoen puoleisten vesistöjen tapaan ruskeavetisiä ja humuksisia, joille on tyypillistä korkea väriarvo sekä typen ja raudan pitoisuudet. Kiintoainepitoisuudessa ja sameudessa on ollut vaihtelua. Sisävedet ovat tyypillisesti vähäsuolaisia eivätkä alueen vesistöjen arvot ole alun perin poikenneet luonnontilaisten vesien arvoista. Alueen järvien ravinteikkuus on keskimäärin ollut Oulujoen suunnan vesistöjä korkeampi. (Pöyry 2009) 6.1.1 Ylä Lumijärvi Vesisyvyydeltään matalan Ylä-Lumijärven happitilanteen heikkeneminen jatkui vielä alkuvuodesta (kyllästysaste 28 %), mutta parani selkeästi jo maaliskuussa. Elokuusta alkaen järven happitilanne muuttui erinomaiseksi (99 %). Vuonna 2013 järven happitilanne on vaihdellut välttävän ja hyvän välillä. Järvi on ollut lähes hapeton osalla joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun 2013 näytteenottokertoja. Järven pH pysyi vuoteen 2013 nähden huomattavasti tasaisempana vaihdellen 5,7–7,1 välillä. Myös veden alkaliteetti on pysynyt tasaisena ja ollut hyvä koko vuoden. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen arvo parani humuksisesta vedestä värittömään veteen (CODMn=8,6 mg/l). Kiintoaineen määrä väheni merkittävästi vuoteen 2013 verrattuna pitoisuuksien pysyessä alhaisina (<7 mg/l) ja sameus vaihteli sameasta lievästi sameaan, keskimääräisten arvojen ollessa tyypillisiä keskiravinteisille järvivesille (3,7 FTU). Sulfaattipitoisuus laski edellisvuodesta huomattavasti (2014 ka 266 mg/l, 2013 ka 1687 mg/l). Sulfaattipitoisuus on ollut suurimmillaan maaliskuussa 2011 (12000 mg/l) (Kuva 6-1). Myös sähkönjohtavuus laski selvästi edellisvuoteen verrattuna, ollen alimmillaan maaliskuussa (27 mS/m). Koholla oleva keskiarvo (64 mS/m) on kuitenkin tyypillisempi jätevesille kuin luonnontilaisille vesille (Kuva 6-2). Kuva 6-1. Ylä-Lumijärven sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2007-2014. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 25 / 48 s-joht. Ylä-Lumijärvi mS/m 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 1.1.07 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuva 6-2. Ylä-Lumijärven sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014. Liukoisten metallien pitoisuudet jatkoivat pienenemistä koko vuoden. Liukoisen nikkelin keskipitoisuus oli 34 µg/l. Sekoittumisvyöhykkeen ympäristölaatunormi ylittyi vuosikeskiarvona. Nikkelipitoisuudet ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna (Kuva 6-1). Liukoisen kadmiumin ja uraanin osalta pitoisuudet olivat pieniä, < 1 µg/l, liukoisen sinkin keskipitoisuus oli 33,6 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus (0,17 µg/l) ylitti ympäristölaatunormin (EQS+tausta). Kadmiumin, uraanin ja sinkin pitoisuudet ovat pienentyneet viime vuodesta. Liukoisen alumiinin pitoisuus vaihteli välillä 44-570 µg/l ja vuosikeskiarvo oli 275 µg/l. Vuoden 2013 tarkkailussa liukoisen alumiinin pitoisuus vaihteli välillä <20-880 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 5,4-8 µg/l (ka. 6,7 µg/l) ja oli avovesikaudella keskimäärin 5,8 µg/l (5,4-6,1 µg/l). Kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 220–1200 µg/l (ka. 540 µg/l). Avovesikaudella kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 230 µg/l (220–240 µg/l). Kokonaisfosforija kokonaistyppipitoisuudet ilmentävät vähäravinteisten vesistöjen arvoja. a-klorofyllin arvo (<1,0 µg/l) edustaa karujen luonnontilaisten vesien arvoa. 6.1.2 Lumijärvi Lumijärveen ei tule suoraa kuormitusta, koska kaivoksen purkuvedet on ohjattu keväästä 2013 alkaen Lumijärven alapuolelle Lumijokeen. Lumijärvestä on otettu kesäkuusta 2013 lähtien näytteitä vain yhdeltä syvyydeltä. Päällysveden happitilanne (kyllästysprosentti 67–75) oli vuonna 2014 hyvä/tyydyttävä. Happitilanne 2012–2013 on ollut välttävä/hyvä (45–84 %) tai vesi on ollut lähes hapetonta (< 1 %). Lumijärven pH-arvot nousivat vuodesta 2013 ja olivat vuonna 2014 lievästi happaman puolella (5,3–5,7). Alkaliteetti oli huono vuonna 2014 (0,01-0,02 mmol/l). Aikaisempien vuosien tarkkailuissa veden alkaliteetti on vaihdellut huonon, tyydyttävän ja hyvän välillä. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat vuoden 2014 tarkkailussa humuspitoisten vesien tasolla (22-30 mg/l). Vuosien 2012 ja 2013 tarkkailuissa kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet 11–86 mg/l. Vesi oli lievästi sameaa (1 lievästi tai silmin nähden sameaa (1,7–9,4 FTU). Sameus on ollut joulukuusta 2012 lähtien kirkasta, lievästi sameaa tai silmin nähden sameaa (0,92–5,2 FTU). Aikaisempien vuosien tarkkailuissa 1,2 m syvyydeltä otettujen näytteiden sameusarvot ovat pienentyneet toukokuussa 2013 alle 10 FTU tasolle, kun aiemmin sameusarvot ovat vaihdelleet välillä 46–93 FTU. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 8-53 mS/m. Vuoden 2013 tarkkailussa todettiin päällysveden osalta kahdella näytteenottokierroksella jätevesille tyypillisiä sähkönjohtavuuden arvoja (59,4– 175 mS/m). Sähkönjohtavuuden arvot ovat pienentyneet selvästi huhtikuun 2013 näytteenottokierroksen jälkeen (joulukuu 2012-huhtikuu 2013 902–1138 mS/m). Kiintoainepitoisuus oli maaliskuussa 2014 1 mgl/l. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 26 / 48 Sulfaattipitoisuus vaihteli vuoden 2014 tarkkailussa välillä 24–250 mg/l. Aikaisempien vuosien tarkkaluissa 0,2 m syvyydeltä otettujen näytteiden sulfaattipitoisuuksissa on ollut 2012–2013 selvää vaihtelua näytteenottokerroittain. Pienimillään sulfaattipitoisuus on ollut joulukuussa 2012 (5,7 mg/l) ja korkeimmillaan elokuussa 2013 (940 mg/l). Aikaisempien vuosien tarkkailuissa 1,2 m syvyydeltä otettujen näytteiden sulfaattipitoisuus on ollut selvästi korkeampi huhtikuuhun 2013 saakka (6900–9800 mg/l), josta se on laskenut nykyiselle tasolleen (Kuva 6-3). Lumijärven vedenlaatuun on vaikuttanut kipsisakka-altaan vuoto marraskuussa 2012, jolloin Lumijoesta pääsi kulkeutumaan vettä virtausta vastaan Lumijärveen. Takaisinvirtaus johtui Lumijärven ja Lumijoen vähäisestä korkeuserosta sekä syksyn korkeista virtaamista, jota kipsisakka-altaan vuoto voimisti. Kuva 6-3. Lumijärven sulfaatti- ja nikkelipitoisuus päällys- ja alusvedessä vuosina 2012–2014. Liukoisen nikkelin keskipitoisuus oli 10,4 µg/l, kadmiumin 0,02 µg/l, sinkin 9,2 µg/l, alumiinin 183 µg/l ja uraanin 0,19 µg/l sekä mangaanin kokonaispitoisuus 4593 µg/l. Liukoisen uraanin (< 0,5 µg/l) ja kadmiumin (< 0,03 µg/l) pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Liukoisen alumiinin ja sinkin osalta ei ollut merkittäviä muutoksia suhteessa vuoden 2013 tai 2012 tarkkailuihin. Liukoisen nikkelin osalta pitoisuudet ovat pienentyneet lokakuun 2013 näytteenottokierroksesta lähtien tasolle 1,6–2,7 µg/l. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuudet eivät ylittäneet ympäristölaatunormia (EQS+tausta) (Kuva 6-3). Vuoden 2014 tarkkailussa kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 11-23 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 430-810 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ovat pienentyneet aikaisempien vuosien tarkkailuista. Kokonaisfosforipitoisuus oli avovesikaudella keskimäärin 20 µg/l, vaihdellen välillä 17–23 µg/l ilmentäen vähä- tai keskiravinteisten vesistöjen arvoja. Avovesikauden kokonaistyppipitoisuus oli 550 µg/l (430-670 µg/l) edustaen keskiravinteisten vesistöjen arvoja. Klorofyllipitoisuus vuoden 2014 tarkkailussa edusti karuja tai lievästi reheviä vesistöjä (1 µg/l ja 3,8 µg/l). 6.1.3 Kivijärvi Vuoden 2014 tarkkailussa Kivijärvestä otettiin näytteitä näytepisteistä Kivijärvi2, Kivijärvi7 ja Kivijärvi 10. Kivijärvi 10 Päällysveden happitilanne pysyi koko vuoden suhteellisen hyvänä (kyllästysprosentti 71–85) ja parani viime vuodesta. Alusvesi oli lähes hapeton (pääosin <2 mg/l). Päällys- ja alusveden pH pysyi suhteellisen vakiona (6,4), ollen lievästi hapan. Lievä pH:n nousu edellisvuoteen verrattuna näkyi myös alkaliteetin parantumisena arvon ollessa hyvä. Päällysveden osalta kemiallisen hapenkulutuksen arvo parani vuoden loppua kohden mutta pysyi humuksisena (ka CODMn 18 mg/l). Päällysveden kemiallisen hapenkulutuksen arvo on laskenut selvästi maaliskuussa 2013. Kiintoaineen määrä (<2,0-3 mg/l) sekä sameusluku (1-2,8 FTU) olivat tavanomaisia talvi- ja kesäkausille päällysvedessä, mutta olivat selvästi koholla alusvedessä. Kiintoaineen määrä oli alkuvuodesta 28 mg/l, kun se loppuvuodesta oli 140 mg/l. Vastaavasti sameusluku oli 5,3 ja 17. Järven jätevesikuormitus ja suolakerrostuminen pohjalla näkyy selkeimmin sähkönjohtavuudessa, mikä oli TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 27 / 48 päällysvedessä 102 mS/m ja alusvedessä 852 mS/m. Sähkönjohtavuus laski vain hieman vuoden 2013 tarkkailusta (Kuva 6-4). s-joht. mS/m päällysvesi alusvesi Kivijärvi 10 1000 800 600 400 200 11.10.14 11.8.14 11.6.14 11.4.14 11.2.14 11.12.13 11.10.13 11.8.13 11.6.13 11.4.13 11.2.13 11.12.12 0 Kuva 6-4. Kivijärvi 10 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2012-2014. Päällysveden keskimääräinen sulfaattipitoisuus laski vuodesta 2013, vaikka olikin loppuvuodesta nousujohteinen (ka 480 mg/l). Loppuvuodesta 2012 ja tammi-huhtikuussa 2013 sulfaattipitoisuus on ollut päällysvedessä välillä 250–380 mg/l. Touko-marraskuussa 2013 sulfaattipitoisuus on vaihdellut päällysvedessä välillä 750-1100 mg/l. Alusvedessä sulfaattipitoisuus on vaihdellut vain vähän koko tarkkailujakson aikana joulukuu 2012-lokakuu 2014 (4000–6500 mg/l) (Kuva 6-5). Kuva 6-5. Kivijärven (Kiv10) sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2012–2014. Liukoisten metallien pitoisuudet päällysvedessä kadmiumin ja uraanin osalta pysyivät samana tai laskivat vuodesta 2013. Keskiarvon vaihteluväli näille metalleille oli 0,03-0,25 µg/l. Nikkelin ja sinkin keskipitoisuudet laskivat myös selvästi (Ni 16 µg/l, Zn 13 µg/l). Alusvesien osalta nikkelin pitoisuus alkoi laskea vuonna 2013 kesällä, jonka jälkeen pitoisuuksien vaihtelu on ollut vähäistä. Sekoittumisvyöhykkeelle asetettu liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (33 µg/l) ei ylittynyt päällys- eikä alusvedessä (Kuva 6-5). Ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ei ylittynyt myöskään liukoisella kadmiumilla. Mangaanipitoisuudessa oli vuoteen 2013 verrattuna selvä lasku päällysvedessä (2720 µg/l) mutta pientä nousua alusvedessä (40800 µg/l). Mangaania on päätynyt Kivijärveen vuosina 2011-2012 purkuvesien mukana sekä kipsisakka-altaan vuodossa. Pohjan hapettomuus saattaa myös osaltaan vaikuttaa mangaanin esiintymiseen alusvedessä. Keskimääräinen fosforipitoisuus oli 9 µg/l ja typpipitoisuus 697 µg/l. Päällysveden avovesikauden kokonaistyppipitoisuus oli 400 µg/l (290-550 µg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 8,7 µg/l vaihdellen välillä 7,5–9,7 µg/l, ilmentäen kokonaistyppipitoisuuden osalta keskiravinteisen ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta vähäravinteisten vesistöjen arvoa. Alusveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli vuoden 2014 tarkkailussa 150 µg/l ja keskimääräinen typpipitoisuus 4820 µg/l. Alusveden kokonaisfosforista suurin osa esiintyi liukoisessa muo- TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 28 / 48 dossa fosfaattina. Alusveden fosforipitoisuus on noussut selvästi vuodesta 2013, jolloin fosforipitoisuus vaihteli välillä (<3-90 µg/l). Myös kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen CODMn arvot olivat korkeampia vuonna 2014 kuin vuoden 2013 tarkkailussa. Tulosten perusteella fosforin pidätyskyky pohjasedimentissä on heikentynyt, jolloin liukoista fosforia pääsee hapettomissa oloissa vapautumaan sedimentistä veteen. Alusveden laadulliset muutokset: korkea fosfori- ja typpipitoisuus, korkeat raudan ja mangaanin pitoisuudet sekä kiintoainespitoisuuden kasvu kertovat hapettomuuden vaikutuksista. Nitraatti-nitriittitypen summa päällysveden osalta vaihteli välillä <4-97 µg/l ja alusveden osalta pitoisuus oli alle määritysrajan <4 µg/l. Päällysveden osalta kesäkuussa 2014 todettu maksimipitoisuus poikkeaa selvästi aikaisempien vuosien pitoisuuksista. Ammoniumtyppeä ei määritetty vuoden 2014 tarkkailussa. Klorofylli-a -pitoisuudet 4,3 µg/l ja 8,2 µg/l edustivat lähinnä lievästi reheviä olosuhteita. Pitoisuudet ovat nousseet viime vuodesta 1,9–5,6 µg/l. Kivijärvi 2 Kivijärven pohjoisen syvänteen luona sijaitsevan näytepisteen (Kiv2) happitilanne oli vuonna 2014 päällyskerroksen (1 m) osalta tyydyttävällä (kyllästysprosentti 62–84) ja alusvedessä (7 m) (<2-3 %) välttävällä/huonolla tasolla. Aikaisempien vuosien tarkkailuissa päällysveden happitilanne on ollut välttävän ja erinomaisen välillä (45–90 %) ja alusveden osalta kesästä 2011 lähtien pääosin lähes hapetonta (0,5-5 %). Kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin 1,6 mg/l päällysvedessä ja alusvedessä 16 mg/l. Kiintoainepitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Sameusarvot heijastivat hyvin kiintoainepitoisuutta. Päällysvesi oli kirkasta (ka 1,4 FTU) ja alusvesi (ka 17,6 FTU) silminnähden sameaa. Pitoisuudet ovat pysyneet vuoden 2013 tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot päällysvedessä vaihtelivat välillä 67-100 mS/m (ka 87,6 mS/m) ja alusvedessä välillä 380-420 mS/m (ka 400 mS/m) (Kuva 6-6). s-joht. mS/m päällysvesi alusvesi Kivijärvi 2 700 600 500 400 300 200 100 1.8.14 1.2.14 1.8.13 1.2.13 1.8.12 1.2.12 1.8.11 1.2.11 1.8.10 1.2.10 1.8.09 1.2.09 1.8.08 1.2.08 1.8.07 1.2.07 0 Kuva 6-6. Kivijärvi 2 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014 Vuoden 2014 osalta pH arvot olivat hieman happaman puolella (5,4–6,7), kuten myös viime vuoden tarkkailussa Alkaliteetti oli päällysvedessä tyydyttävällä/välttävällä tasolla (0,098-0,11 mmol/l) ja alusvedessä hyvällä tasolla (0,54–0,64 mmol/l). Alkaliteetin arvot olivat hieman paremmat kuin viime vuonna. Kemiallinen hapenkulutus vaihteli päällysveden osalta 15–18 mg/l ja alusveden osalta 29–30 mg/l edustaen humusvesien arvoja. Sulfaattipitoisuudet ylittävät selvästi taustapitoisuuden. Sulfaattipitoisuudet olivat vuonna 2014 selvästi korkeammat alus- (2000–2400 mg/l) kuin päällysvedessä (320–530 mg/l), mikä heijastuu selvästi sähkönjohtavuuden arvoihin (Kuva 6-6). Päällysveden pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin vuonna 2013, mutta pääosin samaa suuruusluokka kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Alusveden sulfaattipitoisuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa vuodesta 2011 lähtien (Kuva 6-7). TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 29 / 48 Kuva 6-7. Kivijärven (Kiv2) sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2008–2014. Liukoisen nikkelin osalta pitoisuudet alusvedessä (27–36 µg/l) olivat hieman korkeammat kuin päällysvedessä (17 µg/l). Sekoittumisvyöhykkeelle asetettu liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (33 µg/l) ei ylittynyt alusveden osalta vuosikeskiarvona. Nikkelipitoisuudet ovat pienemmät kuin vuoden 2013 tarkkailussa (Kuva 6-7). Kadmiumin osalta päällysveden keskipitoisuus oli 0,06 µg/l, alusveden osalta pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin (EQS+tausta). Liukoisen uraanin keskipitoisuus alusvedessä (1,6 µg/l) oli korkeampi kuin päällysvedessä (0,18 µg/l). Liukoisen kadmiumin ja uraanin pitoisuuksissa ei ole merkittäviä muutoksia suhteessa vuoden 2013 tarkkailuun. Liukoisen alumiinin osalta keskipitoisuus päällysvedessä oli 102 µg/l ja alusvedessä 193 µg/l. Mangaanin osalta pitoisuudet olivat selvästi korkeammat alusvedessä (28000–30000 µg/l) kuin päällysvedessä (2100–4300 µg/l). Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,3-9 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 290–530 µg/l. Avovesikauden (touko-lokakuu) kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 7,6 µg/l (7,3-7,8 µg/l) ja kokonaistypen vastaavasti 400 µg/l (290-510 µg/l). Molemmat arvot viittaavat vähäravinteisiin vesiin. Alusveden kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet olivat korkeampia, vaihdellen fosforilla välillä 57–63 µg/l ja typellä 2000–2400 µg/l. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat laskeneet hieman vuodesta 2013, kun taas alusvedessä on havaittavissa nousua. Alusveden osalta kokonaistyppipitoisuudet ovat nousseet kaksinkertaisiksi vuoden 2010 tasosta. Liukoista ammoniumtyppeä oli päällysvedessä keskimäärin 20,5 µg/l ja alusvedessä 1500 µg/l. Nitraattitypen pitoisuus oli päällysvedessä kesäkuussa 110 µg/l ja elokuussa määritysrajan alapuolella. Alusvedessä pitoisuudet olivat määritysrajan alapuolella. Fosfaattipitoisuus oli päällysvedessä määritysrajan alapuolella ja alusvedessä keskimäärin 45 µg/l. Alusveden huomattavasti korkeampien ravinnepitoisuuksien perusteella ravinteita kulkeutuu kiertoon alusvedestä lisäten päällysveden levätuotantoa. A-klorofyllipitoisuus päällysvedessä vuoden 2014 tarkkailussa on ollut 6,5 ja 6,7 mg/l edustaen lievästi reheviä olosuhteita, kuten myös aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Kivijärvi 7 Kivijärven Ahosaaren länsipuolella sijaitsevan näytepisteen (Kiv7) päällysveden (1 m) happitilanne vaihteli tyydyttävän ja erinomaisen välillä (hapen kyllästysaste 71-91 %). Keskimäärin (ka 81 %) tilanne oli hieman parempi kuin edellisvuonna (ka 76 %). Alusvesi (4 m) oli lähes hapetonta (<1-4 %), kuten aikaisempien vuosien tarkkailuissa (0,5-5 %). Päällysveden kiintoainepitoisuudet (0,5-3,4 mg/l) ja sameusarvot (1-3,2 FTU) olivat aikaisempien vuosien tarkkailun mukaisesti alhaisella tasolla. Alusveden kiintoainepitoisuudet (2-130 mg/l) ja sameusarvot (6,3-160 FTU) olivat selvästi korkeammat kuin päällysveden, ollen korkeammat kuin viime vuonna. Kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot ovat pääosin nousseet keväästä 2013 lähtien. Vuonna 2014 päällysveden pH oli lievästi happaman puolella, pH:n vaihdellessa välillä 6,3–6,7. Aikaisempina vuosina pH on myös vaihdellut pääosin 6-7 välillä. Alusvesi on happamampaa, pH:n TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 30 / 48 vaihdellessa välillä 5,4–6,2. Alusveden pH on noussut edellisvuodesta, jolloin pH vaihteli 4,3–6,2 välillä. Alkaliteetti oli päällysvedessä välttävällä/tyydyttävällä tasolla ja alusvedessä välttävällä/hyvällä tasolla. Alkaliteetin arvot olivat keskimäärin paremmat sekä päällysvedessä että alusvedessä vuoteen 2013 verrattuna. Sähkönjohtavuuden arvot ovat edelleen jätevesikuormitusta ilmentävällä tasolla sekä päällys(79–140 mS/m), että alusvedessä (280–774 mS/m). Kivijärven Ahosaaren läntinen syvänne on, edellisvuoden tapaan, edelleen lämpötila- ja suolakerrostunut, vaikka pitoisuudet olivat hieman laskeneet viime vuodesta (Kuva 6-8). Kuva 6-8. Kivijärven Ahosaaren länsipuolella sijaitsevan syvänteen (Kiv7) kenttämittausten tulokset vuonna 2014 sähkönjohtavuuden osalta. Sulfaattipitoisuudet olivat selvästi korkeammat alusvedessä (1700–5500 mg/l) kuin päällysvedessä (240–790 mg/l). Alusveden sulfaattipitoisuudet olivat laskeneet aikaisempien vuosien tarkkailuista (5900–6800 mg/l). Päällysveden osalta sulfaattipitoisuudet ovat olleet vuonna 2013 keskimäärin korkeammat (230–1100 mg/l) kuin vuonna 2014. Syksyn 2011 ja loppuvuoden 2012 välisenä aikana sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 170–670 mg/l (Kuva 6-9). Kuva 6-9. Kivijärven (Kiv7) sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2007–2014. Liukoisen nikkelin keskiarvopitoisuus oli vuoden 2014 tarkkailussa selvästi korkeampi alusvedessä (ka Ni 483 µg/l), kuin päällysvedessä (ka Ni 14,3 µg/l). Sekoittumisvyöhykkeelle asetettu liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (33 µg/l) ylittyi alusveden osalta vuosikeskiarvona. Alusveden nikkelipitoisuus on laskenut jyrkästi vuodesta vuosien 2013 ja 2014 tarkkailuissa (Kuva 6-9), mutta päällysvedessä ei näy nikkelipitoisuuksien kohoamista. Tuloksen perusteella voidaan TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 31 / 48 päätellä, että syvänteessä olevaa nikkeliä ei ole sekoittunut ylempiin vesikerroksiin, jolloin lasku johtuu pikemminkin nikkelin saostumisesta vedestä sedimenttiin. Aikaisempien vuosien tarkkailutulosten perusteella liukoisen kadmiumin osalta alusvedessä on selkeä laskeva trendi. Liukoisen sinkin pitoisuudet ovat laskeneet päällys- ja alusveden osalta viime vuodesta. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus ei ylittänyt päällys- eikä alusveden osalta ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Mangaanin osalta pitoisuudet olivat pienempiä vuoden 2014 tarkkailussa päällysveden osalta (1300–3700 µg/l) kuin vuonna 2013 (2500–13000 µg/l). Alusveden osalta pitoisuudet ovat olleet samalla tasolla paria poikkeusta lukuun ottamatta loppuvuodesta 2012 lähtien. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli päällysvedessä välillä 3,8–12 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä 300–810 µg/l. Alusveden kokonaisfosfori ja –typpipitoisuudet olivat korkeampia ja vaihtelivat fosforilla 4-18 µg/l ja typellä 1800-4800 µg/l välillä. Pitoisuudet ovat pääosin samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Avovesikauden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 7,3 µg/l (3,8–9,1 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus 375 µg/l (300–580 µg/l). Arvot edustavat vähä- tai keskiravinteista vedenlaatua. Alusvedessä pitoisuudet olivat korkeampia, mikä on tyypillistä kerrostuneille vesille. Kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 12,4 µg/l ja – typpipitoisuus 4333 µg/l. Nitraatti-nitriittitypen summa vaihteli päällysveden osalta välillä <4-110 µg/l ja alusveden osalta <4-22 µg/l. Pitoisuudet olivat korkeammat kuin vuoden 2013 tarkkailussa. Ammoniumtyppeä ei määritetty vuoden 2014 tarkkailussa. Klorofylli-a –pitoisuudet (3,2-7,7 µg/l) edustivat lähinnä lievästi rehevän vesistön arvoja. Pitoisuudet ovat nousseet vuodesta 2013 (1,2–5,7 µg/l). Todennäköisesti alusvedestä kulkeutuu kerrostuneisuudesta huolimatta ravinteita pintakerrokseen, mikä johtaa levätuotannon lisääntymiseen (Kuva 6-10). Kuva 6-10. Kivijärven pohjoisen syvänteen (Kiv2) sekä Ahosaaren läntisen syvänteen (Kiv7) klorofylli-a – pitoisuudet vuosina 2008–2014. 6.1.4 Laakajärvi Vuoden 2014 tarkkailussa Laakajärvestä otettiin näytteitä näytepisteistä Laakajärvi 9, Laakajärvi 12, Laakajärvi 13 ja Laakajärvi 081. Laakajärvi 9 Laakajärvi on profiililtaan matala järvi, joka sekoittuu mm. tuulen vaikutuksesta. Laakajärven Kivilahden (Laa9) (1-1,2 m) happitilanne vaihteli vuoden aikana tyydyttävän ja erinomaisen välillä (kyllästysprosentti 77–95). Happitilanne oli parempi kuin vuonna 2013, jolloin happitilanne oli välttävä/hyvä. Veden pH oli happaman puolella, keskiarvon ollessa 5,4. Selvästi muista arvoista poikkeava, happamin pH (4,7) arvo todettiin tammikuun näytteestä. pH-arvot ovat laskeneet vuodesta 2013, jolloin vuosikeskiarvo oli 5,9. Alkaliteetti oli huono (0,01-0,027 mmol/l) koko tarkkailujakson ajan. Vuonna 2013 alkaliteetti oli huono/välttävä, kuten se on ollut pääosin aikai- TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 32 / 48 sempien vuosien tarkkailuissakin. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) arvot (14–28 mg/l) edustivat humusvesien arvoja, kuten ovat edustaneet koko tarkkailuhistorian ajan. Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä, edustaen kirkkaita tai avovesiajalle tyypillisiä pitoisuuksia. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääosin samaa tasoa aikaisempien vuosien tarkkailuissakin. Sameuden osalta päällysveden näytteet edustivat kirkkaita tai lievästi sameita vesiä (0,55–1,9 FTU), ollen vähän korkeampia kuin vuoden 2013 tarkkailussa (0,5-1,3 FTU). s-joht. mS/m Laakajärvi 9 1.1.2007 1.6.2007 1.11.2007 1.4.2008 1.9.2008 1.2.2009 1.7.2009 1.12.2009 1.5.2010 1.10.2010 1.3.2011 1.8.2011 1.1.2012 1.6.2012 1.11.2012 1.4.2013 1.9.2013 1.2.2014 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuva 6-11. Laakajärvi 9 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014. Päällysveden sulfaattipitoisuudet kohosivat tammi- (7,4 mg/l) maaliskuun (9,3 mg/l) näytteenottojen jälkeen selvästi korkeammiksi (73–120 mg/l). Tämä johtuu siitä, että kevät- ja syystäyskiertojen aikana Kivijärvestä purkautuu sulfaattipitoisia vesiä Laakajärven pohjoisosaan. Kivijärven kerrostuneisuusaikana pitoisuudet ovat pienempiä. Sulfaatin vuosikeskiarvo oli 65 mg/l. Aikaisempien vuosien tarkkailuissa sulfaattipitoisuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa (Kuva 6-12). Sama kehitys näkyy sähkönjohtavuuden arvoissa, tammi- (3,7 mS/m) ja maaliskuun (3,5 mS/m) arvot edustavat alhaisen johtokyvyn arvoja, mutta touko-lokakuun näytteenottojen arvot kohonneita sähkönjohtavuuden arvoja (17–30 mS/m) (Kuva 6-11). Sähkönjohtavuuden arvot ovat kohonneet nykyisille tasoilleen vuonna 2010. Kuva 6-12. Laakajärvi 9:n sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2007–2014. Liukoisen nikkelin (ka 2,8 µg/l) päällysveden pitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran vuodesta 2013 ja aikaisempien vuosien tarkkailuista. Liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ei ylittynyt. Liukoisen sinkin (ka 8,5 µg/l) osalta keskiarvopitoisuudet ovat hieman korkeammat kuin vuonna 2013, mutta keskiarvopitoisuuksissa on laskeva suhdanne pidemmällä aikavälillä. Erityisesti tarkkailuvuosien suurimmat pitoisuudet ovat laskeneet (Kuva 6-12). Liukoisen kadmiumin keskiarvopitoisuus oli 0,02 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskiarvopitoisuus oli laskusuunnassa suhteessa aikaisempien vuosien tarkkailuihin. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus ei ylittänyt ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Liukoisen uraanin keskiarvopitoisuus 0,05 µg/l oli samaa luokkaa kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Mangaanin pitoisuus vedessä oli keskimäärin 290 µg/l. Mangaanin osalta vuosikeskiarvopitoisuudet ovat kohonneet selvästi vuonna 2010, TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 33 / 48 jonka jälkeen ne ovat laskeneet vuoteen 2012 asti, mutta kohonneet uudestaan vuonna 2013 ja 2014. Vaihteluun on osasyynä Kivijärvestä sekoittumiskausilla purkautuva mangaanipitoinen vesi. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 8-16 µg/l ja -typpipitoisuus välillä 250-530 µg/l. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet ovat samaa luokka kuin vuonna 2013, mutta pienempiä kuin sitä aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Avovesikauden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 13,3 µg/l (11-16 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus vastaavasti 348 µg/l (250-440 µg/l), ilmentäen vähäravinteisia olosuhteita. Kokonaisfosforin maksimiarvot avovesikaudella olivat kuitenkin 16 µg/l, joten vesistö ilmentää ajoittain keskiravinteisia oloja. Ammoniumtyppipitoisuus oli maaliskuussa 15 µg/l ja nitraatti-nitriittitypen summa 46 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus on pienempi kuin keskimäärin vuosien 2013 ja 2012 tarkkailuissa. Nitraatti-nitriittitypen summa on selvästi suurin vuosien 2008–2014 tarkkailuissa. Klorofylli-a –pitoisuudet vaihtelivat välillä 1-9,5 µg/l, edustaen lievästi reheviä olosuhteita. Pitoisuudet ovat nousseet vuosien 2011–2013 arvoista. Laakajärvi 12 Laakajärven eteläosan (Laa12) päällysveden (1 m) happitilanne oli erinomainen (kyllästysaste 85–92) ja alusveden (4, 5 m) välttävä/tyydyttävä (58–72 %). Päällysveden hapen kyllästysaste on vuonna 2013 vaihdellut välillä 77–87 % (2012: 76-82 %, 2011: 80-81 %) ja alusveden 69–86 % (2012: 50-72 %, 2011: 82-86 %). Päällys- ja alusvesi oli hapanta, veden pH-arvo oli keskimäärin 5,6 ja alusveden 5,5. Vuosina 2011-2013 pH on vaihdellut välillä 5,4–6,1. Alkaliteetti oli sekä päällys- (0,022 mmol/l) että alusveden (0,023 mmol/l) osalta huono. Vuosina 2011-2013 alkaliteetin arvo on pääosin ollut myös huono, vaihdellen välillä <0,02-0,06 mmol/l. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo sekä päällys- (14 mg/l) että alusveden (15 mg/l) osalta ilmentävät humusvesille tyypillisiä arvoja. Vuosina 2011-2013 kemiallisen hapenkulutuksen arvo on vaihdellut välillä 12–28 mg/l. Kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia (< 2mg/l), kuten myös edellisvuosien (2013-2011) tarkkailussa, edustaen avovesikaudelle tyyppilisiä pitoisuuksia. Sameusarvot vaihtelivat päällysveden osalta 0,57–0,7 FTU ja alusveden osalta 0,45–0,6 FTU, edustaen kirkkaita vesiä. Vuosien 2013-2011 tarkkailuissa sameusarvot ovat vaihdelleet välillä 0,42–0,95 FTU. Alusveden sulfaattipitoisuus oli korkeampi (vaihteluväli 52–57 mg/l; ka 54,5 mg/l) kuin päällysveden (vaihteluväli 2,3–51 mg/l; ka 26,6 mg/l). Sulfaattipitoisuudet ovat nousseet vuodesta 2013, jolloin päällysveden sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 1,4–38 mg/l ja alusveden 29–37 mg/l. Myös vuonna 2012 päällys- (1,9-33 mg/l) ja alusveden (19-66 mg/l) pitoisuudet olivat samaa tasoa osalta kuin vuonna 2013. Vuonna 2011 sulfaattipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2014. Päällysveden sähkönjohtavuuden arvot vaihtelivat välillä 1,6–13 mS/m ja alusveden 14–15 mS/m, edustaen alhaisia tai hieman sisävesien tyypillisten pitoisuuksien ylittäviä arvoja. Vuosina 2011-2013 sähkönjohtavuuden arvot ovat vaihdelleet välillä 1,96–18,03 mS/m. (Kuva 6-13) s-joht. mS/m päällysvesi alusvesi Laakajärvi 12 20 15 10 5 12.3.14 12.9.13 12.3.13 12.9.12 12.3.12 12.9.11 0 Kuva 6-13. Laakajärvi 12 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2011-2014. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 34 / 48 Päällysveden liukoisen nikkelin pitoisuus vaihteli välillä <1-2,7 µg/l (2013: 1,6–2,4 µg/l,), sinkin 5,5-8 µg/l (2013: 3,2–6,5 µg/l), uraanin <0,1 µg/l (2013: 0,04–0,06 µg/l), kadmiumin <0,03 µg/l (2013: 0,01-0,02 µg/l), alumiinin 130–160 µg/l (2013: 77–140 µg/l,). Alusveden liukoisen nikkelin pitoisuus vaihteli välillä 2,6–2,7 µg/l (2013: 1,8–2,9 µg/l,), sinkin 7,1–8,4 µg/l (2013: 5,5 µg/l,), uraanin <0,1 µg/l (2013: 0,04-0,06 µg/l), kadmiumin <0,03 µg/l (2013: 0,02 µg/l) ja alumiinin 120–150 µg/ (2013: 69–150 µg/l). Mangaanin kokonaispitoisuus vaihteli välillä 160– 300 µg/l. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristölaatunormia (EQS+tausta) vuoden 2014 tarkkailussa. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 10,5 µg/l ja alusvedessä 11 µg/l. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli päällys- ja alusvedessä samaa luokkaa, keskiarvojen ollessa 380 ja 370 µg/l. Vuoden 2013 tarkkailussa kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 8-18 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä 340–520 µg/l. Vuosien 2012 ja 2011 tarkkailuissa kokonaisfosforija kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa. Avovesikaudella (elokuussa) otettiin yksi näyte. Avovesikauden kokonaisfosforipitoisuus ilmentää keskiravinteisen vesistön arvoja. Avovesikauden kokonaistyppipitoisuus (320 µg/l) ilmentää vähäravinteisten vesistöjen arvoja. Ammoniumtyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 6,3 µg/l ja alusvedessä 11 µg/l. Nitraatti-nitriittitypen summa oli päällysveden osalta 27 µg/l ja alusveden osalta 60 µg/l. Päällysveden klorofylli-a –pitoisuus 9 µg/l ilmentää reheviä olosuhteita. Laakajärvi 13 Laakajärven Iso Aittolahden syvänteen (Laa13) päällysveden (1 m) happitilanne vaihteli tyydyttävän ja erinomaisen välillä (kyllästysaste 72–92). Alusveden (5-9 m) osalta happitilanne vaihteli välttävän ja erinomaisen välillä (24–88 %). Laakajärven happitilanne on ollut samankaltainen myös aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Sekä päällys- että alusvesi oli keskimäärin hapanta (pH=5,4). Alimmillaan pH oli päällysveden osalta tammikuussa (4,8) ja alusveden osalta maaliskuussa (4,9). Vuoden 2013 tarkkailuun verrattuna pH:n vuosikeskiarvot (5,8) ovat laskeneet hieman sekä päällys- että alusvedessä. Alkaliteetti oli huono sekä päällys- että alusvedessä ja on heikentynyt verrattuna aikaisempien vuosien tarkkailuihin. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta sekä päällys- (12–26 mg/) että alusvesi (12–20 mg/) edustivat humusvesiä, kuten aikaisempinakin tarkkailuvuosina. Päällys- ja alusveden kiintoainepitoisuudet olivat pieniä, edustaen kirkkaita tai avovesikaudelle tyypillisten pitoisuuksien arvoja. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet varsin pieniä myös aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Sameusarvot (0,56–1,6 FTU) edustivat päällys- ja alusveden osalta kirkkaita tai lievästi sameiden vesistöjen arvoja ja ovat siten linjassa kiintoainepitoisuuden kanssa. Sameuden vuosikeskiarvot ovat nousseet päällysveden osalta, mutta laskeneet alusveden osalta suhteessa vuoden 2013 tarkkailuun. Päällysveden sähkönjohtavuuden arvot (ka 15 mS/m, vaihteluväli 3,8–23 mS/m) (Kuva 6-14) edustivat alhaisia tai sisävesien tyypillisten sähkönjohtavuusarvojen ylittäviä arvoja. Alusveden osalta arvot (ka 54 mS/m, vaihteluväli 17–122 mS/m) edustivat osin jätevesikuormitusta ilmentäviä arvoja. Päällysveden vuosikeskiarvo on samalla tasolla kuin vuoden 2013 tarkkailussa, alusvedessä keskiarvopitoisuus on noussut suhteessa vuoden 2013 tarkkailuun. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 35 / 48 s-joht. mS/m päällysvesi Laakajärvi 13 alusvesi 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 13.9.14 13.3.14 13.9.13 13.3.13 13.9.12 13.3.12 13.9.11 0,0 Kuva 6-14. Laakajärvi 13 sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2011-2014. Päällysveden sulfaattipitoisuus oli selvästi pienempi kuin alusveden, vaihdellen välillä 10–89 mg/l (ka 55 mg/l). Alusveden sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 70–620 mg/l ja vuosikeskiarvo oli 257 mg/l. Päällysveden vuosikeskiarvo ei ole muuttunut vuoteen 2013 verrattuna. Alusveden osalta vuoden 2013 tarkkailun sulfaatin vuosikeskiarvopitoisuus oli alhaisempi (152 mg/l) kuin vuonna 2014 (Kuva 6-15). Kuva 6-15. Laakajärven (Laa13) sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2011–2014. Liukoisen nikkelin keskiarvopitoisuus päällysvedessä (2,4 µg/l), oli pienempi kuin alusvedessä (11,6 µg/l). Myös liukoisen sinkin ja kadmiumin sekä mangaanin kokonaispitoisuuden osalta tilanne oli sama. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuudet alittivat ympäristölaatunormit (EQS+tausta), lukuun ottamatta kadmiumin alusveden pitoisuutta (Kuva 6-15). Liukoisen uraanin osalta pitoisuudet olivat alhaisia. Liukoisen uraanin keskiarvopitoisuus päällysvedessä (0,05 µg/l) oli hieman alhaisempi kuin alusvedessä (0,1 µg/l). Liukoisen nikkelin keskiarvopitoisuudet ovat laskeneet päällysveden osalta tasaisesti vuodesta 2011 lähtien. Alusveden liukoisen nikkelin keskiarvopitoisuus alusveden osalta oli samalla tasolla kuin vuoden 2013 tarkkailussa. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 6-16 µg/l ja alusveden 3-23 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli päällysvedessä välillä 250–500 µg/l ja alusvedessä välillä 250–670 µg/l. Vuoden 2013 tarkkailussa kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet ovat olleet päällys- ja alusvedessä samaa suuruusluokkaa tai hieman korkeampia kuin vuoden 2014 tarkkailussa. Avovesikauden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 13,5 µg/l (11–16 µg/l) ilmentäen vähätai keskiravinteisten vesistöjen arvoja. Avovesikauden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 345 µg/l (270–420 µg/l) ilmentäen vähä- tai keskiravinteisten vesistöjen arvoja. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 36 / 48 Nitraatti-nitriittitypen summa vaihteli päällysveden osalta välillä <4-43 µg/l ja alusveden osalta 51–53 µg/l. Päällysveden osalta suurin pitoisuus oli kesäkuun näytteenottokierroksella, kuten myös vuoden 2013 tarkkailussa (38 µg/l). Ammoniumtyppeä ei määritetty vuoden 2014 tarkkailussa. Klorofylli-a mitattiin kasvukauden aikana kaksi kertaa. Kahden mittauksen aineisto on varsin pieni todellisen tilanteen arviointiin, myös pitoisuudet (0,5 ja 10 µg/l) vaihtelivat paljon. Piste edustaa lähinnä lievästi reheviä oloja. Vuoden 2013 ja aikaisempien vuosien tarkkailuissa klorofylli-a –pitoisuudet ovat pääosin edustaneet karuja vesistöjä (<4 µg/l). Laakajärvi 081 Laakajärven keskiosan syvänteen (Laa081) päällysveden (1 m) happitilanne (kyllästysprosentti 78–90) vaihteli tyydyttävän ja erinomaisen välillä. Alusveden (15–24 m) happitilanne vaihteli välttävän ja erinomaisen välillä (37–88 %). Happitilanteessa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia suhteessa tarkkailuvuoteen 2013 tai aikaisempiin tarkkailuvuosiin. Sekä päällys- että alusvesi on hapanta, pH:n keskiarvopitoisuuden ollessa 5,4. pH-arvot ovat laskeneet suhteessa vuoden 2013 tarkkailuun, jolloin sekä päällys- että alusveden keskiarvopitoisuus oli 5,8. Alkaliteetti oli huono (0,02-0,031 mmol/l) sekä päällys- että alusvedessä. Alkaliteetti on laskenut suhteessa vuoden 2013 sekä aikaisempien vuosien tarkkailuihin sekä päällys- että alusvedessä. Kemiallinen hapenkulutus oli lähes yhtä suurta sekä päällys- että alusvedessä (12–28 mg/l) edustaen humusvesiä, eikä muutosta aikaisempiin tarkkailuihin ole havaittavissa. Sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat pääosin samalla tasolla sekä päällys- (0,53–1,6 FTU, <2,0 mg/l) että alusvedessä (0,64–1,1 FTU, < 2,0 mg/l), edustaen kirkkaita tai lievästi sameita vesiä sekä avovesiajalle tyypillisiä pitoisuuksia. Arvot ovat samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Päällysveden sähkönjohtavuuden arvot edustivat alhaisia tai hieman sisävesien tyypillisten arvojen yli s-joht. mS/m Laakajärvi 4 (081) päällysvesi alusvesi 60 50 40 30 20 10 19.6.2014 19.12.2013 19.6.2013 19.12.2012 19.6.2012 19.12.2011 19.6.2011 19.12.2010 19.6.2010 19.12.2009 19.6.2009 19.12.2008 19.6.2008 19.12.2007 0 olevia arvoja (2,2–14 mS/m) ( Kuva 6-16). Alusveden sähkönjohtavuuden arvot edustivat hieman sisävesien sähkönjohtavuuden tyypillisiä arvoja korkeampia tai lähes jätevesivaikutuksia ilmentäviä pitoisuuksia (14–49 mS/m). Päällysveden sähkönjohtavuuden arvot ovat samaa luokkaa kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Alusveden osalta tammi- ja maaliskuun näytteenottokierroksilla todetut suurimmat sähkönjohtavuuden arvot ovat pääosin korkeampia kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Samantasoisia sähkönjohtavuusarvoja on tosin mitattu viimeksi helmi-huhtikuussa 2012 (Kuva 616, 6-17). Sähkönjohtavuuden ajalliset muutokset alusvedessä ovat seurausta järven vuodenaikaisdynamiikasta, jossa kerrostuneet ja kerrostumattomat kaudet vaihtelevat. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 37 / 48 s-joht. mS/m Laakajärvi 4 (081) päällysvesi alusvesi 60 50 40 30 20 10 19.6.2014 19.12.2013 19.6.2013 19.12.2012 19.6.2012 19.12.2011 19.6.2011 19.12.2010 19.6.2010 19.12.2009 19.6.2009 19.6.2008 19.12.2008 19.12.2007 0 Kuva 6-16. Laakajärvi 4 (081) sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014. Koholla olevan sähkönjohtavuuden arvot johtuvat natriumsulfaatista. Alusveden sähkönjohtavuuden ajalliset muutokset ovat pitkälti yhtenevät alusveden sulfaattipitoisuuden muutosten kanssa (kuva 6-16 ja 6-17). Sulfaattipitoisuudet ylittivät normaalin taustapitoisuuden. Päällysveden sulfaattipitoisuudet (vaihteluväli 2,5–57 mg/l, ka 35,8 mg/l) olivat alusvettä (vaihteluväli 52–220 mg/l, ka 105,3 mg/l) alhaisemmat. Päällysveden sulfaattipitoisuuden keskiarvo on ollut vuodesta 2012 lähtien samalla tasolla, johon se laski vuoden 2011 keskiarvopitoisuudesta 69 mg/l. Alusveden keskiarvosulfaattipitoisuus oli selvästi korkeampi vuonna 2014 kuin vuonna 2013, jolloin se oli 48 mg/l. Selvästi suurimmat sulfaattipitoisuudet vuoden 2014 tarkkailussa olivat tammi(190 mg/l) ja maaliskuun (220 mg/l) näytteenottokierroksilla (Kuva 6-17), mikä on seurausta talvikerrostuneisuudesta. Kuva 6-17. Laakajärven (Laa081) sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2011–2014. Liukoisen nikkelin keskiarvopitoisuus oli päällysvedessä 2,1 µg/l (vaihteluväli 1-3 µg/l) ja alusvedessä 5,3 (2,2–9,6 µg/l). Pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin vuoden 2013 ja aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Alusveden liukoisen nikkelin keskiarvopitoisuus (5,3 µg/l) ja maksimipitoisuus (vaihteluväli 2,2–9,6 µg/l) oli päällysvettä korkeampi. Liukoisen nikkelin keskiarvopitoisuus päällysvedessä on laskenut vuoden 2013 pitoisuudesta 2,5 µg/l (vaihteluväli 2-2,8 µg/l ja vuoden 2012 pitoisuudesta 6 µg/l (vaihteluväli 2,5–3,0 µg/l). Liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ei ylittynyt (Kuva 6-17). Liukoisen alumiinin ja uraanin pitoisuudet olivat samaa luokkaa sekä päällys- että alusvedessä. Päällysveden keskiarvopitoisuudet ovat pääosin pienentyneet vuodesta 2011 tai 2012 lähtien. Liukoisen kadmiumin sekä mangaanin kokonaispitoisuudet olivat alusvedessä korkeammat kuin päällysvedessä. Liukoisen kadmiumin ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ei ylittynyt. Mangaanin kokonaispitoisuuden päällysveden keskiarvopitoisuus on noussut vuodesta 2013 ja liukoisen kadmiumin pitoisuus on pysynyt samana. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 38 / 48 Kokonaisfosforipitoisuudet olivat samaa luokkaa sekä päällys- (vaihteluväli 5-13 µg/l, ka 10,6 µg/l) että alusvedessä (vaihteluväli 4,0–18 µg/l). Pitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 2013 molemmissa vesikerroksissa. Samoin kokonaistyppipitoisuudet olivat samaa luokkaa sekä päällys(vaihteluväli 260–510 µg/l) että alusvedessä (vaihteluväli 250–640 µg/l). Myös typpipitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 2013 molemmissa vesikerroksissa. Avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuus oli päällysvedessä 11,5 µg/l (9,8–13 µg/l). Keskiarvot ilmentävät vähäravinteisia olosuhteita, joskin vaihteluvälin perusteella vesi ajoittain edustaa keskiravinteisen vesistön olosuhteita. Kokonaistypen keskipitoisuus oli päällysvedessä 343 µg/l (260–410 µg/l), ilmentäen lähinnä vähäravinteisia oloja. Klorofylli-a –pitoisuudet vaihtelivat välillä <1,0-6,4 µg/l ilmentäen lähinnä karuja olosuhteita, kuten aikaisempien vuosien tarkkailuissakin. Kiltuanjärvi Kiltuanjärven päällysveden (1 m) happitilanne (kyllästysprosentti 78–90 %) pysyi hyvänä koko vuoden alusveden (29–36 m) ollessa tyydyttävä (59–83 %). Aikaisempien vuosien tarkkailuissa päällysveden happitilanne on vaihdellut tyydyttävän ja erinomaisen välillä. Alusveden happitilanne on ollut pääosin välttävä aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Järven pH laski hieman edellisvuodesta pysyen happamana (pH 5,5). Sekä päällys- että alusveden pH-arvot ovat pysyneet varsin tasaisina myös aikaisempien tarkkailuvuosien aikana. Myös alkaliteetti niin päällys- kuin alusvedessä on happamille vesille tyypillisesti alhainen. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo parani vuoden loppua kohden mutta pysyi humusvesille tyypillisenä (CODMn=18 mg/l). Kiintoaineen määrä sekä sameusluku ovat pysyneet useamman vuoden ajan vakiona veden ollessa kirkasta. s-joht. mS/m päällysvesi alusvesi Kiltuanjärvi 4 16 14 12 10 8 6 4 2 13.9.14 13.3.14 13.9.13 13.3.13 13.9.12 13.3.12 0 13.9.11 6.1.5 Kuva 6-18. Kiltuanjärvi 4:n sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2011-2014. Niin päällys- kuin alusveden sulfaattipitoisuus oli nouseva loppuvuotta kohden, vaikka suurinkin pitoisuus lokakuussa oli alhainen (SO4 36 mg/l). Samanlainen suuntaus oli myös sähkönjohtavuudella, joka korkeimmillaankin (9 mS/m) oli normaali sisävesille (Kuva 6-18). Vaihtelu aiheutuu Laakajärvestä purkautuvasta sulfaattipitoisesta vedestä sekoittumiskaudella. Sulfaattipitoisuudet ja sähkönjohtavuuden arvot ovat olleet samaa suuruusluokkaa aikaisempina tarkkailuvuosina (Kuva 6-19). TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 39 / 48 Kuva 6-19. Laakajärven (Laa081) sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2011–2014. Liukoisten metallien päällysveden pitoisuudet kadmiumin ja uraanin osalta olivat edellisvuosien tavoin alhaisia. Keskiarvon vaihteluväli näille metalleille oli 0,03-0,04 µg/l. Liukoiset nikkeli- ja sinkkipitoisuudet puolestaan laskivat (ka Ni 1,0 µg/l, Zn 6,9 µg/l). Alusveden nikkelipitoisuus olivat samankaltaiset tai pienemmät. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ei ylittynyt. Metallien osalta pitoisuudet vaihtelevat jonkin verran eri tarkkailuvuosien välillä, mutta selkeitä nousevia tai laskevia pidempiaikaisia trendejä ei ole havaittavissa (Kuva 6-19). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat päällysvedessä (8-16 µg/l) ja alusvedessä (4-18 µg/l) samaa suuruusluokkaa. Samoin kokonaistyppipitoisuuden vaihtelu vesikerrosten välillä oli vähäistä. Päällysvedessä pitoisuudet vaihtelivat välillä 310–540 µg/l ja alusvedessä välillä 300–440 µg/l. Pitoisuudet ovat pääosin samaa luokkaa kuin aikaisempina tarkkailuvuosina. Kokonaisfosforin keskipitoisuus oli avovesikaudella päällysvedessä 11,7 µg/l (10–13 µg/l) ilmentäen vähäravinteisia oloja. Kokonaistypen keskipitoisuus oli päällysvedessä 340 µg/l (310–380 µg/l), ilmentäen vähäravinteisia olosuhteita. Nitraatti-nitriittitypen summa vaihteli päällysvedessä välillä 15–46 µg/l ja alusveden osalta 60–73 µg/l. Nitraatti-nitraattitypen pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin aikaisempien vuosien tarkkaluissa. Ammoniumtyppeä ei määritetty vuoden 2014 tarkkailussa. Klorofylli-a vaihteli välillä 1,1–7,2 µg/l, edustaen lähinnä karuja tai lievästi reheviä olosuhteita. 6.1.6 Haajaistenjärvi Haajaistenjärven päällysveden (1 m) happitilanne (kyllästysprosentti 88) oli erinomainen ja alusveden (9 m) (76 %) tyydyttävä. pH-arvot olivat happaman puolella sekä päällys- (5,7) että alusveden (5,6) osalta. Alkaliteetti oli huono sekä päällys- (0,045 mmol/l) että alusvedessä (0,03 mmol/l). Sekä päällys- että alusveden kemiallisen hapenkulutuksen arvot (20 mg/l ja 18 mg/l) edustivat keski- tai runsashumuksisen vesistöjen arvoja. Sameusarvot edustivat lievästi sameiden vesistöjen arvoja (1 FTU). Sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuudet edustivat sekä päällys- että alusvedessä luontaista tasoa. Liukoisten metallien pitoisuudet nikkelillä, alumiinilla, kadmiumilla, uraanilla, mangaanilla ja sinkillä edustivat luontaista tasoa eikä ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ylittynyt kadmiumilla ja nikkelillä. Kokonaisfosforipitoisuus oli sekä päällys- että alusvedessä 16 µg/l. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli 500 µg/l ja alusveden 440 µg/l. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet edustivat avovesikautena (kesäkuu) otettuja näytteitä, jonka mukaisesti ne ilmensivät keskiravinteisten vesistöjen arvoja. Kloforylli-a -pitoisuus 2,9 µg/l edusti karujen vesistöjen arvoja. 6.1.7 Haapajärvi Haapajärven (Haa070) päällysveden (1 m) happitilanne (kyllästysprosentti 92–95) oli erinomainen. Alusveden happitilanne oli elokuussa huono (16 %) ja lokakuussa erinomainen (92 %). Järvessä oli havaittavissa heikko lämpötilakerrostuneisuus kesäkuun ja etenkin elokuun kierroksilla, TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 40 / 48 mikä on heikentänyt alusveden happitilannetta. Elokuun ja lokakuun välillä on tapahtunut veden syvyyssuuntaista sekoittumista, mikä havaitaan veden tasalämpöisyytenä lokakuussa ja parantuneena happitilanteena. pH oli happaman puolella, päällysvedessä keskimäärin 6 ja alusvedessä 5,9. Vuonna 2013 näytteet otettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuonna 2013 päällysveden hapen kyllästysaste vaihteli päällysveden osalta välillä 81–90 % ja alusveden osalta välillä 8,2–85 %. Alusveden alkaliteetti oli elokuussa välttävä (0,06 mmol/l), muutoin huono (0,028-0,043 mmol/l). Kemiallisen hapenkulutuksen arvot sekä päällys- (13–14 mg/l) että alusvedessä (12–16 mg/l) edustivat humusvesien arvoja. Vuonna 2013 kemiallisen hapenkulutuksen arvot vaihtelivat välillä 14–21 mg/l. Sameusarvot edustivat lievästi sameita vesiä (1,1–2,2 FTU). Vuonna 2013 sameus vaihteli välillä 1,5–1,7 FTU. Sulfaattipitoisuus oli samaa luokkaa sekä päällys- (30–36 mg/l) että alusvedessä (28–34 mg/l). Kuten myös sähkönjohtavuuden päällys- (8,8–9,7 mS/m) ja alusveden (8,6–9,1 mS/m) arvot, jotka edustivat sisävesille tyypillisiä arvoja. Vuonna 2013 sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 18–20 mg/l ja sähkönjohtavuuden arvot 6,1–6,7 mS/m. Liukoisen nikkelin, kadmiumin, alumiinin ja uraanin pitoisuudet päällys- ja alusvedessä olivat samaa suuruusluokkaa. Liukoisen nikkelin ja kadmiumin osalta ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ei ylittynyt. Mangaanin keskipitoisuus pintavedessä (103 µg/l) oli hieman alempi kuin alusvedessä (363 µg/l). Vuonna 2013 nikkelin pitoisuus vaihteli välillä 1,6–1,7 µg/l ja uraanin 0,049-0,055 µg/l. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus (14 µg/l) kuvastaa vähäravinteisten ja alusveden kokonaisfosforipitoisuus (13–21 µg/l) vähä- tai keskiravinteisten vesistöjen arvoja. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus (330 µg/l) kuvastaa vähäravinteisten vesistöjen ja alusveden kokonaistyppipitoisuus (280–400 µg/l) vähä- tai keskiravinteisten vesistöjen arvoja. Nitraatti-nitriittityppi vaihteli välillä 30–50 µg/l ja ammoniumtyppi 15–22 µg/l. Klorofylli-a –pitoisuus oli 7,1 µg/l, ilmentäen lähinnä lievästi reheviä vesistöjä. Vuonna 2013 kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 16–33 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä 360–590 µg/l. 6.2 Joet ja purot 6.2.1 Lumijoki Lumijoen (Lum) happitilanne vaihteli vuonna 2014 hyvän ja tyydyttävän välillä. Aikaisempien vuosien tarkkailuissa happitilanne on vaihdellut välttävän ja erinomaisen välillä. Joen pH pysyi pääosan vuodesta lievästi happamana (pH 6,2 – 7,1), lukuun ottamatta marraskuuta, jolloin pH:ksi mitattiin 5,5. Viimeisen viiden vuoden (2010–2014) tarkkailuissa pH on ollut alimmillaan 4,5 19.2.2013, jolloin pH oli 5 kuudella eri näytteenottokerralla helmi-maaliskuussa 2013 (Kuva 6-20). sähkönj. mS/m Lumijoki 2000 1500 1000 500 1.1.2014 1.7.2013 1.1.2013 1.7.2012 1.1.2012 1.7.2011 1.1.2011 1.7.2010 1.1.2010 1.7.2009 1.1.2009 1.7.2008 1.1.2008 1.7.2007 1.1.2007 0 Kuva 6-20. Lumijoen sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2007-2014. Sulfaattipitoisuus oli alkuvuodesta selkeästi loppuvuotta korkeammalla, selkeän muutoksen tapahtuessa toukokuun-kesäkuun vaihteen aikoihin. Vaihteluväli koko vuoden ajalla oli 47–1400 TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 41 / 48 mg/l, ja vuosikeskiarvo 408,2 mg/l. Vuonna 2013 sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 180-5800 mg/l ja keskipitoisuus oli 1188 mg/l. Sulfaattipitoisuuksissa on isoja vaihteluja tarkkailuvuosien ja näytteenottokertojen välillä. Sulfaattipitoisuudet ovat nousseet selvästi ensimmäisen kerran maaliskuussa 2010 (2200 mg/l) ja laskivat lokakuussa 2011. Selvästi muista poikkeavia sulfaattipitoisuuksia on todettu mm. marraskuussa 2011 (400–7300 mg/l) ja huhtikuussa 2013 (3200–5800 mg/l) (Kuva 6-21). Kuva 6-21. Lumijoen sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2009-2014. Liukoisen nikkelin pitoisuus pysyi läpi vuoden suhteellisen tasaisena (6-13 µg/l), sen keskiarvon ollessa 9,1 µg/l. Liukoisen nikkelin pitoisuus alitti sekoittumisvyöhykkeelle asetetun ympäristölaatunormin 33 µg/l (Kuva 6-21). Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli 0,05 µg/l ja liukoisen uraanin 0,28 µg/l. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus ei ylittänyt ympäristölaatunormia (EQS+tausta). Nikkelin ja kadmiumin pitoisuuksien keskiarvot laskivat vuodesta 2013. Viimeisen viiden vuoden aikana (2010–2014) selvästi muista nikkelipitoisuuksista poikkeavia pitoisuuksia on todettu maaliskuussa 2012 (970 µg/l) sekä marraskuussa 2012 (3220–8396 µg/l). Liukoinen kadmium on ollut viimeisen viiden vuoden tarkkailuissa ollut tyypillisesti noin 0,01-0,5 µg/l tasolla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi marraskuussa 2012 viidellä näytteenottokerralla pitoisuus vaihteli välillä 1,55–10,9 µg/l kipsisakka-altaan vuodon aikana. Liukoinen uraani on laskenut tasolla < 1 µg/l huhtikuussa 2013. Suurimmat liukoisen uraanin pitoisuudet viimeisen viiden vuoden aikana on todettu marraskuun 2012 näytteenottokierroksilla (3,9–355 µg/l). Lumijoen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 4–26 µg/l (keskiarvo 15,1 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 420–1200 µg/l (keskiarvo 735,7 µg/l). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on pienempi kuin vuoden 2013 tarkkailussa (965 µg/l), mutta hieman isompi kuin keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuonna 2013 (13,1 µg/l). Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuuksissa on laskeva trendi, mutta typpipitoisuuksien osalta eri näytteenottokertojen välisissä pitoisuuksissa on suuria eroja. Avovesikauden (touko-lokakuu) keskipitoisuudet olivat kokonaisfosforin osalta 19,1 µg/l ja vaihteluväli 6-26 µg/l ja kokonaistypen osalta keskiarvopitoisuus 604,3 µg/l ja vaihteluväli 420–760 µg/l. Pitoisuudet ilmensivät vähä-, keski- tai runsasravinteisia olosuhteita. Nitraatti-nitriittityppi vaihteli välillä 15–45 µg/l. 6.2.2 Kivijoki Kivijoen (Kivij4) happitilanne (kyllästysprosentti vaihteluväli 66–100, ka 83,3) pysyi pääosan vuotta hyvänä tai erinomaisena. Vuoden 2013 tarkkailussa happitilanne oli samansuuntainen (vaihteluväli 56,4–98,2 %, ka 79,4 %). Joen pH:ssa ei tapahtunut juurikaan muutosta edellisvuoteen verrattuna. pH:n vaihteluväli oli 4,7–6,8 ja vuosikeskiarvo 6,1. (Kuva 6-22) TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 42 / 48 s-joht. mS/m Kivijoki 4 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 28.11.14 28.9.14 28.7.14 28.5.14 28.3.14 28.1.14 28.11.13 28.9.13 28.7.13 28.5.13 28.3.13 28.1.13 28.11.12 0,0 Kuva 6-22. Kivijoen sähkönjohtavuuden kehitys vuosina 2012-2014. Joen sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 25–670 mg/l ja keskipitoisuus oli 356,2 mg/l. Sulfaattipitoisuuksissa on ollut sahaavaa liikettä. Pitoisuus on lähtenyt nousuun toukokuussa 2013 (550 mg/l), laskenut tammikuussa 2014 (120 mg/l) ja lähtenyt taas uudestaan nousuun toukokuussa 2014 (550 mg/l) ja laskenut jälleen joulukuussa 2014 (25 mg/l) (Kuva 6-23). Vastaava suuntaus näkyy sähkönjohtavuudessa (Kuva 6-22). Vuodenaikaismuutokset ovat seurausta Kivijärvestä purkautuvasta sulfaattipitoisesta vedestä järven kevätkierron aikana. Kuva 6-23. Kivijoen sulfaatti- ja nikkelipitoisuuksien kehitys vuosina 2012–2014. Liukoisen nikkelin vaihteluväli oli 2,2–15 µg/l ja keskipitoisuus 10,2 µg/l. Sekä sulfaatti- että nikkelipitoisuudet olivat korkeimmillaan kesä- ja syyskaudella, ja koko vuoden keskipitoisuudet laskivat selkeästi vuoteen 2013 verrattuna. Liukoisen kadmiumin keskipitoisuus oli 0,04 µg/l (2013: 0,1 µg/l) ja liukoisen uraanin 0,16 µg/l (2013: ka 0,4 µg/l). Liukoisen nikkelin ja kadmiumin keskipitoisuudet eivät ylittäneet ympäristölaatunormia (EQS+tausta) (Kuva 6-23). Kivijoen kokonaisfosforipitoisuuden vaihteluväli oli 7–13 µg/l (keskipitoisuus 9,4 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuuden vaihteluväli 280–790 µg/l (keskipitoisuus 356,2 µg/l). Avovesikaudella keskimääräinen fosforipitoisuus oli 8,2 µg/l (7-11 µg/) ja keskimääräinen typpipitoisuus 426 µg/l (280–610 µg/l). Ammoniumtypen pitoisuus vaihteli kesä- ja syyskaudella välillä 5,5–160 µg/l ja nitraatti-nitriittitypen välillä 2-120 µg/l. Ravinnepitoisuudet viittaavat vähä- tai keskiravinteiseen vesistöön, eikä merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna ole havaittavissa. 6.2.3 Nurmijoki, Koirakoski Nurmijoen Koirakosken (Koirak7) happitilanne oli koko vuoden erinomainen (87–90%). Vuoden 2013 tarkkailussa happitilanne oli hyvä/erinomainen (83–88 %). Alhaisin pH mitattiin maaliskuun lopulla (pH 5,4), jolloin lumensulamisvedet alentavat vesistöjen happamuustasoa. Koko vuoden aikana pH vaihteli välillä 5,4–6,1. Vuonna 2013 pH vaihteli välillä 5,6–6,3. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 43 / 48 Vuoden 2014 tarkkailujakson aikana Nurmijoen Koirakosken sulfaattipitoisuudet olivat alhaisia ja niiden vaihtelu oli vuoden aikana hyvin vähäistä. Todetut sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 17–25 mg/l (keskiarvo 20,4 mg/l). Vuonna 2013 sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 8,1–26 mg/l. Nurmijoen nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 1,2–2,2 µg/l vuoden 2014 aikana ja liukoisen kadmiumin ja liukoisen uraanin pitoisuudet alittivat määritysrajan. Alhaiset pitoisuudet edustavat taustatasoa. Vuonna 2013 kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä 0,01-0,02 µg/l ja uraanipitoisuudet välillä 0,038-0,054 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 15–17 µg/l (keskiarvo 16 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus välillä 280–470 µg/l (keskiarvo 356,7 µg/l). Fosforipitoisuus viittaa vesistön keskiravinteisuuteen ja typpipitoisuus vastaavasti vesistön vähäravinteisuuteen. Vuonna 2013 kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 390–540 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 16–17 µg/l. 6.2.4 Sälevä, Nurmijoki, Atrojoki ja Syväri Eteläisimmät tarkkailupisteet sijaitsivat Lapinlahdella (Sälevä 021, Nurmijoki Itäkoski 09, Atrojoki Koivukoski ja Syväri 21). Näytteitä otettiin maaliskuusta lokakuuhun. Sälevän, Nurmijoen ja Atrojoen tarkkailupisteistä mitattiin sähkönjohtavuus, sulfaatti sekä natriumin ja mangaanin pitoisuudet. Saadut tulokset pysyivät suhteellisen vakioina koko tarkkailujakson ajan eivätkä eronneet edellisvuodesta. Natriumin ja sulfaatin pitoisuudet ovat lievästi koholla taustapitoisuuksiin verrattuna, mangaani on normaalia tasoa. Ainoastaan mangaanin pitoisuus nousi jonkin verran joka pisteellä. Arvojen vaihteluvälit olivat sähkönjohtavuudelle 4,3–6,4 mS/m, sulfaatille 10–19 mg/l, natriumille 2,5–4,4 mg/l ja mangaanille 59–740 µg/l. Suurimmat mangaanipitoisuudet olivat Sälevässä (ka 343 µg/l). Vesireitin ylemmissä tarkkailupisteissä ei mangaanilla havaittu samanlaista suuntausta, joten muutoksella ei ole yhteyttä kaivoksen purkuvesiin. Syväristä määritettiin edellisten mittausten lisäksi myös pH, happitilanne, kokonaistyppi- ja fosfori sekä veden kovuus. Saadut tulokset pysyivät suhteellisen vakiona koko tarkkailujakson ajan ja heijastivat viime vuoden tasoa. Sähkönjohtavuus oli erittäin alhainen (ka 4,5 mS/m), happitilanne vaihteli pintavesien hyvästä alusvesien välttävään ja sulfaattipitoisuuden keskiarvo oli 9,4 mg/l. Tarkkailupisteellä vesi oli keskiarvoltaan erittäin pehmeää (0,07 mmol/l), hapanta (pH 6,2) sekä keskiravinteista (kokonaistyppi 552 µg/l ja kokonaisfosfori 22 µg/l). Mangaanin keskiarvo oli 93 µg/l laskien viime vuodesta. Tulosten perusteella kaivosvesien vaikutusta ei näillä mittauspisteillä ole havaittavissa. 7. LÄHIALUEEN JÄRVET JA LAMMET 7.1 Iso-Savonjärvi Iso-Savonjärvi oli edellisvuosien tapaan lämpötilakerrostunut. Päällysveden (1 m) happitilanne (kyllästysprosentti 72–91 %) pysyi tyydyttävänä koko vuoden. Alusveden happitilanteen (12–14 m) ollessa välttävä (41–49 %). Aikaisempien vuosien tarkkailuissa päällysveden happitilanne on vaihdellut välttävän ja erinomaisen välillä. Alusveden happitilanne on ollut pääosin huonoa aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Sähkönjohtavuus oli välillä 3,35–3,75 mS/m, ilmentäen alhaista johtokykyä. Sekä päällys- että alusveden pH arvot olivat happamia, keskiarvopitoisuuden ollessa 5,3. pHarvot ovat pysyneet samassa suhteessa vuoden 2013 tarkkailuun, jolloin sekä päällys- että alusveden pH-arvot olivat välillä 4,9–5,7. Sulfaattipitoisuus oli noussut edellisvuosista ollen välillä (8,7–13 mg/l). A-klorofyllipitoisuus oli elokuussa 1,6 µg/l, joka on tyypillistä karuille järville. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 44 / 48 Päällysveden liukoisen alumiinin pitoisuus oli keskimäärin 270 µg/l ja mangaanin kokonaispitoisuus 120 µg/l. Päällysvedessä nikkelin (17 µg/l), sinkin (54 µg/l) sekä kadmiumin (0,125 µg/l) keskimääräiset pitoisuudet olivat viime vuosien luokkaa. Vuonna 2014 liukoisen kadmiumin osalta ylittyi ympäristölaatunormi (EQS+tausta) sekä päällys- että alusvedessä ja liukoisen nikkelin osalta alusveden osalta. 7.2 Hakonen Hakonen oli edellisvuosien tapaan lämpötilakerrostunut. Päällysveden (1 m) happitilanne (kyllästysprosentti 79–96 %) pysyi tyydyttävän ja hyvän välillä koko vuoden. Alusveden happitilanne (8,5–13 m) oli huono tai välttävä (27–60 %). Vuoden 2013 tarkkailuissa päällysveden happitilanne oli maaliskuussa tyydyttävä (71 %) ja elokuussa (91 %) erinomainen. Alusveden happitilanne oli vuoden 2013 tarkkailussa välttävä (54 % ja 57 %). Sähkönjohtavuus oli välillä 5,7–6,6 mS/m, ilmentäen sisävesille tyypillisiä arvoja. Sekä päällysettä alusveden pH arvot olivat lievästi happamia, ollen välillä 6,3–7,1. pH-arvot ovat pysyneet samassa suhteessa vuoden 2013 tarkkailuun, jolloin sekä päällys- että alusveden pH-arvot olivat välillä 6,3–6,9. Sulfaattipitoisuus oli pysynyt samalla tasolla edellisvuosiin nähden, ollen nyt keskiarvoltaan 15,5 mg/l. A-klorofyllipitoisuus oli elokuussa 8,4 µg/l, joka kertoo järven rehevästä tilasta näytteenottohetkellä. Päällysveden liukoisen alumiinin pitoisuus oli keskimäärin 51 µg/l ja mangaanin kokonaispitoisuus 87 µg/l. Päällysvedessä nikkelin (7,4 µg/l), sinkin (21 µg/l) sekä kadmiumin (0,0625 µg/l) keskiarvopitoisuudet olivat viime vuosien luokkaa. Vuoden 2014 tarkkailussa liukoisen kadmiumin osalta ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ylittyi alusvedessä. Liukoisen nikkelin osalta ympäristölaatunormin ylityksiä ei todettu. 7.3 Raatelampi Raatelampi oli edellisvuosien tapaan lämpötilakerrostunut. Päällysveden (1 m) happitilanne (kyllästysprosentti (74–93 %) pysyi hyvän ja erinomaisen välillä koko vuoden. Alusveden (5 m) happitilanne oli huono (4-28 %) Vuoden 2013 tarkkailussa päällysveden happitilanne oli välttävä maaliskuussa (62 %) ja erinomainen elokuussa (91 %). Alusveden happitilanne oli maaliskuussa välttävä (60 %) ja elokuussa lähes hapeton (2 %). Päällysveden sähkönjohtavuus vaihteli välillä 3,6–4,7 mS/m, ilmentäen alhaisen johtokyvyn arvoja. Alusveden sähkönjohtavuus vaihteli välillä 4,6–5,7 mS/m, ilmentäen alhaisen johtokyvyn tai sisävesille tyypillisiä arvoja. Sekä päällys- että alusveden pH arvot olivat lievästi happamia, ollen välillä 6,3–7,1. pH-arvot ovat pysyneet samassa suhteessa vuoden 2013 tarkkailuun, jolloin sekä päällys- että alusveden pH-arvot olivat välillä 6,3–6,9. Vuoden 2014 tarkkailun osalta sulfaattipitoisuus sekä päällys- että alusvedessä oli keskimäärin 3,8 mg/l (vaihteluväli 2,7–4,8 mg/l). Pitoisuudet olivat korkeammat kuin vuoden 2013 tarkkailussa (1,7–3,7 mg/l), ollen kuitenkin edelleen luontaista tasoa. A-klorofyllipitoisuus oli elokuussa 16 µg/l, joka kertoo järven rehevästä tilasta. Pitoisuus oli pienempi kuin vuoden 2013 tarkkailussa (27,5 µg/). Päällysveden liukoisen alumiinin keskipitoisuus oli 134 µg/l (68–200 µg/l) ja mangaanin 58 µg/l (39–78 µg/l). Alusvedessä alumiinia oli keskimäärin 210 µg/l (68–210 µg/l) ja mangaania 795 µg/l (720–870 µg/l) Päällysvedessä nikkeliä oli keskimäärin 2,2 µg/l, sinkin (5 µg/l) sekä kadmiumin (0,02 µg/l) pitoisuudet olivat vuoden 2013 tarkkailun luokkaa. Alusvedessä keskiarvot TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 45 / 48 olivat tarkkailujakson aikana Ni 2,6 µg/l, Zn 10 µg/l ja Cd 0,02 µg/l. Liukoisen uraanin pitoisuus laski niin päällys- kuin alusvedessä loppuvuotta kohden arvon ollessa 0,05 µg/l. Vuoden 2014 tarkkailussa ei todettu ympäristölaatunormin (EQS+tausta) ylityksiä liukoisen nikkelin tai kadmiumin osalta. 8. EPÄVARMUUSTARKASTELU JA MUUTOSEHDOTUKSET 8.1 Epävarmuustarkastelu Yleisellä tasolla pintavesien laadun tarkkailussa tarkkailutulosten kokonaisepävarmuuteen vaikuttavat mahdollinen vaihtelu näytteenottokohdassa, näytteenotto-olosuhteet, näytteenottajan ammattitaito, näytteiden kuljetus ja käsittely, laboratorion mittausepävarmuus sekä tulosten tulkintaan liittyvät epävarmuudet. Kokonaisepävarmuutta näytteenoton osalta on pyritty minimoimaan käyttämällä samoja näytteenottajia näytteenottokertojen välillä. Näytteenotosta vastasi sertifioitu ja kokenut näytteenottaja, joka noudattaa työssään näytteenoton standardeja ja ympäristöhallinnon erikseen antamia ohjeita. Näyteastiat ja näytteenottovälineet ovat ohjeiden mukaiset. Siten näytteenoton aiheuttama epävarmuus minimoituu. Näytteenottajan muistiinpanot tallennetaan ja ne voidaan helposti palauttaa tulosten tarkastelun yhteydessä tarvittaessa. Näytteenotto, ottovälineet ja näytteenottaja ovat standardoituja ja siten kokonaisepävarmuus pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi. Näytepisteiden koordinaatit on tiedossa ja oikean näytepisteen sijainti varmennettiin GPSlaitteella ennen näytteenottoa. Isojen järvipisteiden osalta sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli, vaikeuttivat avoveden aikaan näytteen ottamista vakioiduista pisteistä. Mikäli näytettä ei saatu koordinaattien mukaisesta pisteestä, uudet koordinaatit ja syy poikkeamaan kirjattiin ylös. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat näytepisteestä riippuen kahden viikon tai kolmen kuukauden välein otettuihin yksittäisiin näytteisiin, joiden avulla on arvioitu yleistä pitoisuustasoa pidemmällä ajanjaksolla. Mitä pidempää ajanjaksoa tällainen yksittäinen näyte edustaa, sitä suuremmat epävarmuudet tulosten tulkintaan liittyy. Suurimmat epävarmuudet liittyvät oletuksiin, jotka koskettavat ympäristötutkimuksia yleisesti eli kuinka hyvin yksi kertaluonteinen näyte kuvastaa suuremman alueen (järven, joen tai lammen) tilaa sillä hetkellä tai pidemmällä ajanjaksolla (2 viikkoa – 3 kuukautta). Arvion mukaan tarkkailujakson aikana saatujen tulosten edustavuuteen ja luotettavuuteen ei liity merkittävää epävarmuutta, koska vuoden aikana saatujen tulosten välillä ei esiinny ristiriitaisuuksia ja tulokset ovat myös yhtenevät aiempien tarkkailuvuosien kanssa. 8.2 Muutosehdotukset Tarkkailua on toteutettu vuoden 2014 alusta voimaan astuneen uuden tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä vaiheessa tarkkailuun ei esitetä muutoksia. 9. YHTEENVETO Kaivoksen prosessivesiä on johdettu jälkikäsittely-yksiköiden kautta Oulujoen ja Vuoksen suunnan vesistöihin vuoden 2009 lopulta lähtien. Syksystä 2013 lähtien valtaosa puhdistetusta prosessivedestä (LONE-ylite) on johdettu käänteisosmoosilaitokselle. Vain pieni osa LONE-ylitteestä johdetaan ympäristöön, koska suurin osa puhdistetusta prosessivedestä kiertää takaisin prosessiin. Valtaosa ympäristöön purettavista vesistä koostuu kaivosalueelle kertyneistä sade- ja valumavesistä, jotka käsitellään ennen johtamista ympäristöön. Jätevesien ympäristövaikutukset alkoivat ensikertaa näkyä alkuvuodesta 2010 Oulujoen suunnassa Salmisessa ja Kalliojärvessä sekä Vuoksen suunnalla Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärvessä. Vaikutukset näkyivät mm. sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien voimakkaana kasvuna, mitä kuvaa sähkönjohtavuuden voimakas nousu. Suolaantumisen seurauksesta alueen syvemmät lähijärvet TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 46 / 48 Salminen, Kalliojärvi ja Kivijärvi kerrostuivat pysyvästi, mikä on johtanut järvien alusveden hapettomuuteen, koska suolapitoinen painava vesi estää järvien vuodenaikaisdynamiikkaan kuuluvan sekoittumisen, joka mahdollistaisi alusveden hapettumisen. Lähijärvien päällysveden sulfaattipitoisuudet kääntyivät vuonna 2011 laskuun, mutta nousivat uudelleen vuoden 2013 alkupuolella keväällä 2013 tehtyjen ylimääräisten juoksutusten seurauksena. Kalliojärven päällysveden sulfaattipitoisuus kohosi myös marraskuun kipsiallasvuodon seurauksena. Lähijärvien sulfaattipitoisuudet ovat tasaisesti laskeneet vuoden 2013 lopun ja vuoden 2014 aikana. Oulujoen suunnan Salmisen ja Kalliojärven alusveden sulfaattipitoisuudet ovat olleet viime vuosina luokkaa 10000 ja 4200 mg/l. Kolmisopen alusveden pitoisuudet ovat vaihdelleet hieman enemmän, tarkkailujakson maksimipitoisuuden ollessa 1100 mg/l huhtikuussa vuonna 2013, mikä on aiheutunut kevään 2013 ylimääräisten vesien juoksutuksesta. Vuoden 2014 aikana pitoisuudet laskivat Kolmisopessa tasaisesti reiluun 200 mg/l pitoisuuteen. Vuoksen suunnan Kivijärven ja Ylä-Lumijärven sulfaattipitoisuudessa on nähtävillä sama suuntaus, missä alusveden pitoisuudet ovat laskeneet vuosien 2013- 2014 aikana. Kuusilammen käsittely-yksikön vedet (996 414 m3) johdettiin ympäristöön tammi-kesäkuun 2014 välisenä aikana. Kuusilammen juoksutuksissa oli neljän viikon tauko helmi-maaliskuussa viikoilla 8-11. Oulujoen suunnan jokien ja purojen osalta käsiteltyjen ylijäämävesien juoksutus vuonna 2014 Kuusilammesta Härkäpuron kautta Kuusijokeen ja edelleen Kalliojoen kautta Kolmisoppeen tai vaihtoehtoisesti Latosuon kautta Kuusijokeen sekä Kärsälammelta Puhdasvesiojan kautta Salmiseen ja edelleen Kalliojärven sekä Kalliojoen kautta Kolmisoppeen näkyy kohonneina sulfaattipitoisuuksina Härkäpurossa (560–2600 mg/l), Kuusijoessa (560–2600 mg/l) ja Kalliojoessa (130 750 mg/l). Pitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran viime vuodesta, mutta ovat edelleen koholla luontaisista tasoista. Sulfaattipitoisuudet ovat koholla myös Tuhkajoessa (140 350 mg/l) ja Jormasjoessa (65 120 mg/l). Kuormitus on havaittavissa myös Jormasjärvellä, jossa sulfaattipitoisuuksissa on havaittavissa nouseva suuntaus. Jormasjärvellä päällysveden pitoisuudet olivat keskimäärin luokkaa 48-90 mg/l vuonna 2014 ja alusveden pitoisuudet vastaavasti korkeampia, ollen keskimäärin tasolla 111-156 mg/. Nuasjärvellä pitoisuudet ovat lähellä luontaista taustatasoa eikä vastaavaa suuntausta ole nähtävissä. Vuoksen suunnan Lumijärvellä sulfaattipitoisuudet ovat olleet vuoden 2013 jälkeen selvässä laskussa. Pintaveden pitoisuus on tällä hetkellä tasolla 24 mg/l ja alusveden pitoisuus hieman korkeampi 24-250 mg/l. Laakajärven sulfaattipitoisuudet ovat yleisesti ottaen hieman koholla suhteessa taustapitoisuuteen ja samaa luokkaa tai alhaisempia kuin Lumijärvessä. Kiltuanjärven, Haajaistenjärven ja Haapajärven sulfaattipitoisuudet ovat samaa luokkaa tai alhaisempia kuin Laakajärvessä. Vuoksen suunnan jokien osalta eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta johdettujen käsiteltyjen valumavesien sekä loppuneutraloinnin (Lone) ylitevesien johtaminen Kortelammelta Lumijokeen näkyy kohonneina sulfaattipitoisuuksina Lumijoen (47–1400 mg/l) lisäksi myös Kivijoessa (25–670 mg/l). Vuoden 2014 tarkkailun tulosten perusteella ja sulfaattipitoisuuksia tarkasteltaessa tilanne on säilynyt ennallaan vuoteen 2013 verrattuna; sulfaattien osalta vaikutukset ulottuvat Jormasjokeen Oulujoen suunnalla ja Kiltuanjärveen Vuoksen suunnalla, jossa pitoisuudet ovat jo laimeita verrattuna kaivoksen lähivesistöihin ja jäävät selvästi eliöstölle ja kalastolle haitattomalle tasolle. Nurmijoessa on havaittu vuoden 2014 tarkkailussa luontaisesta taustapitoisuudesta poikkeavia sulfaattipitoisuuksia näytepisteellä Nurmijoki Koirakoski (ka 20,4 mg/l), kuten myös viime vuoden tarkkailussa (ka 16,4 mg/l). Sulfaattipitoisuudet voivat olla koholla myös muista syistä johtuen, sillä mitä etäämmälle kaivosalueelta mennään, sitä todennäköisemmin pitoisuustasoja voivat nostaa piste- ja hajakuormittajat. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 47 / 48 Kerrostuneiden lähijärvien (Salminen, Kalliojärvi ja Kivijärvi) tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa aikaisempiin vuosiin. Järvet ovat edelleen pysyvästi kerrostuneita suolaisuusgradientin johdosta. Kerrostuneisuuden purkautuminen voisi johtaa tilanteeseen, jossa alusveteen kertyneet suola- ja metallipitoiset vedet lähtevät liikkeelle ja voivat heikentää alapuolisten vesistöjen tilaa. Suolapitoisten kaivosvesien johtaminen Oulujoen ja Vuoksen suunnan vesistöihin, voi johtaa myös Kolmisopen ja Laakajärven syvyyssuuntaisten tiheyserojen kasvamiseen ja sitä kautta vaikuttaa sekoittumisoloihin. On kuitenkin huomioitava, että Talvivaara Sotkamo Oy:n sulfaattikuormituksen lupaehdot ovat tiukentuneet vuonna 2014 ja edelleen vuonna 2015 (PSAVI 52/2013/1). Lisäksi suunnitelma vesien johtamisesta purkuputkessa Nuasjärveen, joka on tilavuudeltaan huomattavasti suurempi kuin kaivoksen lähijärvet, vähentäisi kaivoksen lähialueen järviin kohdistuvia vaikutuksia. Nikkelille asetettu ympäristölaatunormi (22- 35 µg/l taustapitoisuus huomioon ottaen) ylittyi vuoden 2013 tavoin Oulujoen suunnalla Härkäpurossa, Salmisessa, Kalliojärvessä ja Kuusijoessa ja Vuoksen suunnalla Ylä-Lumijärvessä sekä Kivijärvessä (Kiv7). Ympäristölupapäätöksessä PSAVI 52/2013/1 on kaivoksen päästövesien purkureiteille asetettu ns. sekoittumisvyöhykkeet, jotka ulottuvat Oulujoen suunnassa kaivosalueelta Kolmisoppeen saakka ja Vuoksen suunnalla Kivijärveen saakka. Ympäristölupapäätöksen mukaan nikkelin liukoinen pitoisuus vedessä saa ylittää sekoittumisvyöhykkeellä päätöksessä niille asetetun ympäristönlaatunormin (33 µg/l). Sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (EQS+tausta) ylittyi vuosikeskiarvona Talvijoessa ja Iso-Savonjärvessä. Kyseisiin vesistöihin ei johdeta vesiä kaivokselta. Liukoisen kadmiumin osalta ympäristölaatunormi 0,1- 0,8 µg/l (EQS+tausta) ylittyi vuosikeskiarvona vuoden 2013 tavoin Salmisen ja Kolmisopen osalta. Lisäksi kadmiumin ympäristölaatunormi ylittyi vuosikeskiarvona Oulujoen suunnan osalta Kalliojärven alusveden, Härkäpuron, Kuusijoen, Tuhkajoen, Kolmisopen, Jormasjärven, Jormasjärven syvänteen väli- ja alusveden sekä Jormasjärvi pohjoinen väli- ja alusveden osalta. Vuoksen suunnalla kadmiumin ympäristölaatunormi ylittyi Ylä-Lumijärven ja Laakajärvi 13 alusveden osalta sekä kaivospiirin ulkopuolisten järvien osalta Hakosen väli- ja alusveden sekä Iso-Savonjärven päällys- väli- ja alusveden osalta. Vuoden 2014 tarkkailujakson aikana juomaveden uraanipitoisuudelle Säteilyturvakeskuksen (STUK 2012) antama 100 µg/l ja Maailman terveysjärjestön (WHO 2012) antama 30 µg/l suositus ylittyi Salmisen väli- ja alusvedessä. Edellisenä vuonna kyseiset viitearvot ylittyivät myös Lumijärvessä ja Ylä-Lumijärvessä, mutta tänä vuonna todetut uraanin pitoisuudet olivat näiden järvien osalta laskeneet. TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 – OSA V: PINTAVESIEN LAATU 48 / 48 10. LÄHDELUETTELO Kauppi ym., 2013. Kauppi, S., Mannio, J., Hellsten, S., Nysten, T., Jouttijärvi, T., Huttunen, M., Ekholm, P., Tuominen, S., Porvari, P., Karjalainen, A., Sara-aho, T., Saukkoriipi, J. ja Maunula, M. Arvio Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 11. Kauppila, T. 2013. Lausunto Talvivaaran kaivoksen vaikutuspiirissä sijaitsevien Jormasjärven ja Laakajärven pintaveden nikkelin taustapitoisuuksista. Geologian tutkimuskeskus. Itä-Suomen yksikkö. 30.9.2013. OIVA. 2014. Ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Pöyry. 2014. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2013. Osa IVa. Pintavesien laatu. Vesistötarkkailu 2013. 16X15466, 16X170605. Talvivaara Sotkamo Oy. 6.5.2014. STUK. 2012. Juomaveden radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus. Toukokuu 2012. WHO. 2012. World Health Organization. Uranium in drinking-water. Background document for development for WHO Guidelines for Drinking-water Quality. LIITE 1. TARKKAILUALUE JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT. Talvivaara Sotkamo Oy Eteläiset pintavesitarkkailupisteet, Vuoksen vesistö LIITE 2. PÄÄSTÖVESIEN JOHTAMIS- JA KULKEUTUMISREITIT LÄHIMPIEN VESISTÖJEN OSALTA. Talvivaara Sotkamo Oy Päästövesien johtamis- ja kulkeutumisreitit lähimpien vesistöjen osalta Vesistöjen virtaussuunta Purku luontoon Johtaminen kaivosalueen sisällä LIITE 3. KÄYTETYT VEDENLAATUPARAMETRIT JA LUOKITTELUPERUSTEET. Vedenlaatuparametri Pitoisuus Luokitus Lähde Kokonaisfosfori tarkoittaa veden sisältämän fosforin eri muotojen kokonaismäärää ja on tärkeä veden rehevyyden arvioinnissa käytetty ravinnepitoisuus. Kesäaikana otetut näytteet kuvaavat parhaiten veden rehevyystasoa. Fosforia pääsee veteen luonnonhuuhtoumana rapautumalla fosforipitoisista kivistä ja ihmistoiminnasta lähinnä maa- ja metsätaloudesta, asutuksen, turvetuotannon, kalankasvatuksen ja teollisuuden jätevesistä. < 15 µg/l karu 1) 15 - 25 µg/l 25 - 100 µg/l > 100 µg/l lievästi rehevä rehevä erittäin rehevä Kokonaistyppi on fosforin ohella rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kesäaikana otetut näytteet kuvaavat parhaiten veden rehevyystasoa. Tyypillisiä typpikuormituksen lähteitä ovat: maa- ja metsätalous, asutuksen jätevedet, turvetuotanto ja teollisuuden jätevedet. Ravinnekuormituksen vaikutus on suurin kesän ja syksyn pienten virtaamien aikana, jolloin pitoisuuksien laimentuminen jokiuomassa on vähäistä ja perustuotanto on voimakkaimmillaan. < 400 µg/l karu 400 - 600 µg/l 600 - 1500 µg/l > 1500 µg/l lievästi rehevä rehevä erittäin rehevä Klorofylli-a kuvaa lehtivihreällisten planktonlevien runsautta vedessä ja järven rehevyystasoa. Näytteet otetaan kesällä ja kuvaavat paremmin järviä kuin jokivesiä. < 3 µg/l 3 - 7 µg/l 7-40 µg/l > 40 µg/l karu lievästi rehevä rehevä erittäin rehevä 1) < 200 µg/l 500 - 1000 µg/l 1000 - 2000 µg/l talousvesi sisävesi suovaltaiset valuma-alueet 2) < 1 mg/l kirkas 2) 1 - 3 mg/l avoveden aika < 25 mg/l ei vaaranna kaloja Sameus kuvaa vedessä esiintyvää sameutta. Jokivedet ovat yleensä järvivesiä sameampia, voimakkaamman eroosion takia. Jokivesissä sameuden vaihtelu on kiintoainepitoisuuden tapaan voimakasta vuodenajasta ja sadannasta riippuen. < 1 FTU 1 - 5 FTU kirkas lievästi samea > 5 FTU näkyvästi samea Veden väriin vaikuttavat valuma-alueen soilta ja maaperästä huuhtoutuneet humusaineet, rauta, vedessä olevat levät sekä kiinteät ja liuenneet aineet. Pääasiallinen veden väriä säätelevä tekijä on humuspitoisuus. Suomessa humuksen antama ruskea väri on tavanomainen suurimmassa osassa vesistöjä. Väriarvoissa on voimakasta vuodenaikojen ja vuosien välistä vaihtelua, joka johtuu pääasiassa valumaolojen muutoksista. Runsaat sateet yleensä nostavat ja kuivat jaksot laskevat väriarvoja. < 15 mgPt/l väritön 20 - 40 mgPt/l 40 - 100 mgPt/l > 100 mgPt/l lievästi humuksinen humuksinen erittäin humuksinen > 30 mgPt/l 30-90 mgPt/l > 90 mgPt/l lievästi humuksinen keskimääräisen humuksinen runsashumuksinen 4) < 4 mg/l 4 - 10 mg/l 10 - 20 mg/l kirkas väritön humuksinen vesi 2) < 4 mg/l 4 - 10 mg/l 10 - 20 mg/l > 20 mg/l vähähumuksinen keskimääräisen humuksinen runsashumuksinen Veden normaali happamuus eli pH on lähellä neutraalia (pH 7). Vesien eliöstö on sopeutunut elämään pH-alueella 6,0 - 8,0. Luontaisesta humuskuormituksesta johtuen Suomen vesistöissä pH on yleensä lievästi hapanta 6,5 - 6,8. Normaalisti pH on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden pH-tasoa. Hyvin voimakas leväkukinta (esim. sinilevät) saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8-10. Hapan laskeuma osaltaan alentaa vesiemme pH-tasoa. Veden pH on pienimmillään kevättulvan aikana. pH:n kevättulvan aikainen lasku on voimakkaimmillaan latvavesissä, joissa tulvan aikana saattaa hetkellisesti virrata lähes pelkästään lumensulamisvettä (pH noin 4,5) sen sijaan joen suulla pH harvoin laskee alemmas kuin 5,5 lukuun ottamatta alunamaa-alueita. Happamoituminen alkaa tuntua eliöstössä pH:n laskiessa tason 6,0 alapuolelle. pH-tason 5,5 alapuolella häiriintyy särjen ja lohikalojen lisääntyminen. Keväällä veden pH arvoja laskevat happamat lumensulamisvedet. >7 alkalinen 7 neutraali <7 hapan 6,5 - 6,8 lievästi hapan, tyypillinen arvo Alkaliteetti mittaa veden kykyä vastustaa pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa (puskurikyky). Vesistön happamoituminen näkyy ensin alkaliteetin laskuna ja vasta sen jälkeen pH-arvoissa. Puskurikyky riippuu pitkälle vesistön valuma-alueen laadusta. Karut, kallioiset tai ohuen moreenikerroksen omaavat valuma-alueet ovat tyypillisiä happamoituville vesistöille. Valuma-alueen peltovaltaisuus vähentää happamoitumista. Kevään sulamisvedet laskevat yleensä alkaliteettiä. Vesistön puskurikykyä kuvaavat parhaiten syyskierron aikana otetut näytteet, jolloin vesi on tasalaatuista. > 0,2 mmol/l särjen ja lohikalojen lisääntyminen häiriintyy erinomainen puskurikyky 0,1 - 0,2 mmol/l 0,05 - 0,1 mmol/l 0,01 - 0,05 mmol/l < 0,01 mmol/l hyvä puskurikyky tyydyttävä puskurikyky välttävä puskurikyky heikko puskurikyky Sähkönjohtavuus ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää. Korkea arvo kertoo korkeasta suolapitoisuudesta. Sisävesissä sähkönjohtavuutta lisäävät lähinnä natrium, kalium, kalsium, magnesium sekä kloridit ja sulfaatit. Sähkönjohtavuusarvojen vuodenaikaisvaihtelu on vähäistä. Suolojen määrää lisäävät mm. jätevedet ja peltolannoitus. < 5 mS/m alhainen johtavuus 5 - 10 mS/m 50 - 100 mS/m sisävedet jätevedet Hapen kyllästysprosentilla eli kyllästysasteella tarkoitetaan todettua hapen määrää prosentteina siitä määrästä, jonka vesi voi enimmillään sisältää ko. lämpötilassa. Kylmä vesi voi sisältää enemmän happea kuin lämmin. 85 - 110 % 80 - 110 % 70 - 80 ja 110 120 % 40 - 70 ja 120 150 % 0 ja > 150 % erinomainen hyvä tyydyttävä Rauta esiintyy vedessä liuenneena, saostumina tai sitoutuneena humukseen. Raudan olomuoto riippuu veden pH:sta ja happipitoisuudesta. Happipitoisessa vedessä rauta sitoo fosforia ja vaikuttaa myös vesistön rehevyyteen. Rautapitoisuudet vaihtelevat vesistökohtaisesti valuma-alueen ominaisuuksista riippuen. Suovaltaisilla alueilla rautapitoisuudet ovat yleensä suuria. Veden rautapitoisuudet ovat suurimmillaan juuri ennen kevättulvan huippua. Kiintoaineen määrä kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainesta. Kiintoainepitoisuutta lisäävät mm. jätevesikuormitus, runsas biomassa näytteessä (levät) tai eroosion kuljettama aines (savisamennus). Jokivesissä kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti. Kiintoainepitoisuudet ovat pienimmillään talvella ja suurimmillaan ennen ensimmäistä tulvahuippua. Kesällä jokien kiintoainekulkeuma on yleensä vähäistä. Kovien syyssateiden jälkeen kiintoainekulkeuma on miltei yhtä suuri kuin kevään sulamisvesien aikaan. Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää, eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, joka voi olla humusta, jätevettä, karjatalouden päästöjä tai luonnonhuuhtoumaa. Kuten väriarvot myös CODMn-arvot vaihtelevat valumaolojen mukaan. 1) 2) 3) 4) 5) 6) 1) 2) 3) Suomen vesistöissä 6,0 - 8,0 vesieliöstö sopeutunut elämään tällä tasolla < 5,5 välttävä heikko Forsberg, C. ja Ryding, S.-O. 1980. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys, Internet-sivusto Ympäristöhallinto, Internet-sivusto Vesipuitedirektiivi Heikkinen, K ja Alasaarela, E. 1988. Happamoituneiden vesistöjen neutralointi, kirjallisuuskatsaus 93 s. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 18. Vesi ja ympäristöhallitus 1998. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. 48 s. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20. 5) 2) 6) LIITE 4. VEDEN LAADUN TARKKAILUTULOKSET 2014. Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Salminen 11.3.2014 11.3.2014 11.3.2014 11.6.2014 11.6.2014 11.6.2014 7.8.2014 7.8.2014 7.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 Salmisenpuro 5.3.2014 3.6.2014 7.8.2014 8.10.2014 1 3 4 1 3 6 1 4 7 1 4 7 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 8 0,6 8 0,5 0,2 0,5 0,2 2,2 3,2 4,7 13,4 6,6 6,6 23,4 6,2 5,6 4,6 7,7 5,2 3,1 13 39 2,4 53 120 9,2 120 150 11 24 38 1,2 11,7 19,6 4,2 5,5 4,2 4,1 5,8 4,1 4 4,8 3,9 3,9 4,5 4,1 4 45 920 940 38 980 1000 71 1000 1000 67 990 1000 62 <2 <2 62 <2 <2 80 <2 <2 74 <2 <2 2,7 12 27 3 29 51 <0,020 8,5 <0,2 <0,2 6,5 <0,2 <0,2 6,8 <0,2 <0,2 9,6 <0,2 <0,2 <0,020 <0,020 6,8 5,7 6,6 4,8 170 23 60 62 0,36 0,049 0,24 <0,020 10,6 9,5 7,2 11,3 75 88 79 87 6,3 3,8 6,6 3,9 6,5 4,4 6,2 4,8 6 4,4 6,5 5 6,3 4,9 6,1 4,7 5,3 4,8 190 620 180 610 170 630 120 640 42 650 53 580 60 630 66 590 84 610 <0,020 <0,020 10,8 0,3 10,5 <0,2 10,4 <0,2 9 <0,2 7,8 <0,2 8,3 <0,2 7,1 <0,2 8,7 <0,2 11,1 <0,2 76 2 73 <2 73 <2 72 <2 80 <2 77 <2 84 <2 82 <2 86 <2 5,9 6,4 5,8 3 3 3,1 0,071 0,14 0,056 12,2 7 11,2 83 82 83 0,07 <0,020 <0,020 20 25 16 11 11 19 13 14 17 62 67 17 12 12 18 60 13 190 9400 10000 170 12000 13000 230 9200 8600 330 9100 9300 2,4 <2,0 3,7 9,7 19 31 25 18 13 19 18 13 840 91 260 280 750 540 590 310 1000 4100 950 4300 840 4200 570 4100 200 4500 240 4300 140 2700 320 4000 390 3900 730 1900 730 2100 710 2300 540 2700 490 2700 470 2600 430 2200 490 2100 520 2100 3,2 2 3,6 520 330 490 33 Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l 680 16 6500 610 17 14 11 15 2,3 1700 390 240 73 14 9 <2,0 25 <2,0 2,9 2900 340 76 10 <2,0 12 <2,0 2500 <2,0 11 140 13 38 14 12 17 10 <2,0 3,7 Kalliojärvi 5.2.2014 5.2.2014 11.3.2014 11.3.2014 1.4.2014 1.4.2014 7.5.2014 7.5.2014 10.6.2014 10.6.2014 2.7.2014 2.7.2014 6.8.2014 6.8.2014 2.9.2014 2.9.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 Korentojoki 6.3.2014 6.8.2014 6.10.2014 0,1 0,1 0,1 0,5 5 1 5 0,7 0,8 0,2 0,3 5 5 0,5 0,5 1 4,1 0,6 4,2 1 4,6 5,8 4,8 16,6 6 11,9 11,6 23,8 7,1 12,9 8,9 4,7 8,2 0 23,5 2,9 2,5 3,8 2,5 1,9 2,7 2,6 4,1 3,8 1,1 35 2 13 4,9 17 2,8 21 6,2 24 0,3 <0,020 0,12 <0,020 0,064 <0,020 0,096 <0,020 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 3,1 2 16 2,4 4,8 5,6 15 14 13 5,3 13 4,6 12 5,2 16 6,8 13 5,5 15 7 12 6,7 12 7,3 <2,0 2 <2,0 27 22 34 16 15 22 7,6 19 9,7 18 13 24 11 20 15 9,8 11 930 22 750 67 1800 96 1200 20 <4 88 <4 7 <4 17 <4 8,1 <4 9 4 11 3 12 5 9,4 5,2 7,7 4,5 8,5 5,7 11 6,2 14 7,8 12 6,9 10 24 14 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 2,4 <2,0 <2,0 <2,0 4,9 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Salminen 11.3.2014 11.3.2014 11.3.2014 11.6.2014 11.6.2014 11.6.2014 7.8.2014 7.8.2014 7.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 Salmisenpuro 5.3.2014 3.6.2014 7.8.2014 8.10.2014 1 3 4 1 3 6 1 4 7 1 4 7 1,5 2,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,89 6,4 6,6 0,49 6,4 6 0,72 7,5 7,6 0,63 6,3 6,3 370 200000 230000 360 200000 260000 940 240000 240000 1500 200000 200000 310 200000 230000 320 200000 230000 770 200000 190000 1500 200000 200000 2,1 0,31 0,73 0,62 270 350 460 1300 230 330 320 1300 3,4 6,1 2,7 6,5 2,9 5,8 0,57 5,5 0,72 6,7 0,67 6,2 0,73 5,6 0,82 5,9 430 11000 460 8800 230 10000 270 5200 300 3800 320 4500 350 3200 340 5000 460 4500 350 9600 420 8600 180 10000 220 5200 280 3700 260 4300 310 2700 270 5000 400 4000 0,054 0,049 0,06 220 150 200 210 92 200 <0,50 <1,0 16 <0,50 <0,50 16 <1,0 27 23 <0,50 <0,50 4,9 <1,0 12 22 <0,50 5,2 23 0,031 1,8 2,7 <0,030 2,5 1,8 0,033 0,92 0,84 0,034 2,5 2,4 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 13 17 22 <0,030 <0,030 <0,030 0,042 36 250 260 19 260 240 29 300 300 25 250 250 83 13 29 25 Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l 0,79 <1,0 1,3 <0,50 88 1,2 8 <1,0 <1,0 1,1 <0,50 <0,50 100 1,7 12 <1,0 1,5 <1,0 0,74 <0,50 93 9 1,3 1,5 9 650 710 5,5 650 620 12 790 800 15 680 690 980 350000 400000 610 360000 480000 2500 410000 430000 4500 370000 380000 99 1300 1200 38 1200 1100 70 1400 1500 73 1200 1300 6,8 4600 5300 7,1 4600 4700 29 5100 5200 51 5200 5100 1500 400000 440000 1800 470000 660000 4500 480000 530000 1900 490000 530000 1300 390000 440000 1400 490000 590000 3200 450000 480000 780 490000 540000 130000 3800000 4400000 45000 2500000 3300000 100000 3700000 3600000 110000 3300000 3500000 8,2 980 1100 7,9 950 970 14 800 790 16 1000 960 0,59 370 480 0,77 450 460 1,4 260 250 1 510 480 0,64 0,74 1,6 <1,0 <1,0 <1,0 1,3 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 14 3,8 10 14 1100 510 1800 4000 260 24 62 69 8,8 5,7 15 48 1600 1000 4300 1900 1300 950 3000 1200 250000 28000 86000 100000 7,1 7,1 <5,0 15 0,52 0,65 1 1,1 2000 44000 1700 41000 1300 52000 1500 50000 750 45000 1200 54000 1400 51000 2100 48000 3300 50000 210 1000 250 940 250 1200 230 1100 46 1000 65 1300 63 1200 77 1000 85 1000 16 430 15 350 9,4 460 12 440 9,3 370 12 400 15 390 16 400 27 360 910 16000 1400 15000 1300 32000 1100 71000 910 71000 680 74000 1800 76000 1600 64000 1900 69000 760 14000 1100 15000 900 31000 760 71000 780 71000 550 69000 1500 82000 1200 63000 1200 65000 400000 1400000 290000 1200000 290000 1200000 52000 1200000 70000 1300000 97000 1500000 100000 1300000 120000 1400000 6,4 73 7,2 65 6,7 91 6,9 74 7,4 61 9,2 58 8,3 53 7 72 9,2 64 0,62 20 0,86 16 0,56 18 0,57 11 0,66 8,3 0,65 7,1 0,9 6 0,67 7,7 0,64 6,1 65 180 55 1,5 2,1 1,6 2,2 1,6 1,8 1400 2100 1400 1300 1300 1200 970 2300 1200 9,6 <5,0 5,3 <0,50 0,14 <0,10 Kalliojärvi 5.2.2014 5.2.2014 11.3.2014 11.3.2014 1.4.2014 1.4.2014 7.5.2014 7.5.2014 10.6.2014 10.6.2014 2.7.2014 2.7.2014 6.8.2014 6.8.2014 2.9.2014 2.9.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 Korentojoki 6.3.2014 6.8.2014 6.10.2014 0,1 0,1 0,1 1,8 1,7 2,4 3,1 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 22 19 22 19 13 33 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 15 16 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 18 17 <0,030 0,14 0,041 0,19 0,032 0,18 <0,030 0,14 <0,030 0,24 <0,030 0,13 0,1 0,098 <0,030 0,15 <0,030 0,12 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 7,6 15 <0,030 <0,030 <0,030 110000 210000 140 240 110 260 110 230 23 220 29 270 27 250 29 220 33 240 2,3 1,9 2,4 0,74 13 0,86 12 0,54 9,4 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 1 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 0,74 12 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 1 11 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 46 160 30 150 23 180 30 160 6,3 160 9,5 190 9,5 180 12 170 14 150 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 0,94 1,2 0,96 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Härkäpuro 5.3.2014 3.6.2014 5.8.2014 1.10.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 Kuusijoki 5.2.2014 4.3.2014 2.4.2014 7.5.2014 3.6.2014 1.7.2014 4.8.2014 1.9.2014 1.10.2014 6.11.2014 4.12.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Kalliojokisuu 5.2.2014 4.3.2014 24.3.2014 2.4.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 0,3 0,1 0,2 1,4 17,1 25,8 4,6 11 9,4 7,7 11 130 120 350 220 3,6 1,1 1,1 4,5 10,4 9,1 6 10,8 74 94 74 84 67 87 28 26 8,2 9,5 2,6 6,1 6,9 6,4 4,2 5,6 560 620 2000 1000 720 600 400 440 0,3 1 1 1 1 -0,2 0,1 0,8 7,8 15,3 15,1 17,8 10,2 2,7 -0,1 0,1 8,7 9,5 8,4 6,6 7,2 6,3 6,5 6,8 6,2 6,6 9,8 140 120 350 340 190 25 200 310 190 150 130 0,63 0,82 0,64 0,29 0,29 0,08 0,27 0,5 0,28 0,18 0,88 13 12,2 12,8 9,6 9,3 8,4 7,6 9,8 8,9 12,5 12,7 89 84 90 81 93 83 80 87 66 85 87 8 21 16 24 8,5 3,6 11 9 4,2 8,6 31 3,4 4,8 4,4 7,1 7,7 24 12 13 35 12 5,9 4,2 5,2 4,9 6,6 7,2 16 10 11 21 9,9 6,2 760 610 2200 2000 1000 110 1100 1100 1000 740 610 790 800 1300 1300 650 460 600 740 650 650 660 6,9 6,6 6,4 6,8 5,8 6,4 5,9 6 6,9 6,5 6,9 6,9 7 6,3 6,6 6 5,5 5,7 6,8 79 64 140 140 48 140 65 57 50 63 90 140 92 83 80 71 31 38 37 0,3 0,2 12,2 12,1 83 83 4,2 2,7 15 25 9,3 14 9 12 0,24 12,2 84 4,6 20 13 720 10 0,12 11 89 6,7 16 11 660 23 0,088 8,3 75 3 27 17 0,12 9 90 2,9 19 13 0,22 8,3 90 2,6 15 11 0,11 0,15 0,067 9,4 85 81 29 19 32 19 10,5 3,2 4,9 2,8 0,071 0,18 11,4 12,5 84 86 3,6 3,6 33 23 22 14 370 280 680 750 210 730 310 250 190 280 440 720 480 160 380 320 130 150 150 540 590 0,1 0,3 0,1 0,3 0,2 0,1 0,1 0,3 0,5 0,3 -0,2 0,1 0 0,3 0,6 6,2 12,4 10,8 12,8 15,2 21,2 19,5 15,2 10,8 9 4,4 2,1 2,9 0,1 0,4 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,1 0,2 0,1 0,4 0,3 Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l 140 21 130 140 200 6,7 140 250 140 140 150 11 120 130 8 25 18 9,5 10 18 11 62 22 14 24 16 19 9 9 8,9 7,8 6,1 2,2 5,1 2,5 490 36 37 13 3,2 420 24 32 11 2,7 430 55 46 15 3 560 440 490 51 27 18 17 19 <2,0 580 410 15 11 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Härkäpuro 5.3.2014 3.6.2014 5.8.2014 1.10.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 Kuusijoki 5.2.2014 4.3.2014 2.4.2014 7.5.2014 3.6.2014 1.7.2014 4.8.2014 1.9.2014 1.10.2014 6.11.2014 4.12.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Kalliojokisuu 5.2.2014 4.3.2014 24.3.2014 2.4.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 4 2,7 7,4 5,6 1100 1600 490 130 <10 660 49 <10 3,7 12 7,1 4,2 0,4 5,2 5 4,1 2,8 3,6 130 180 240 140 190 250 240 280 410 470 480 53 110 89 35 86 220 61 180 360 170 96 140 190 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 22 28 21 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 28 35 27 <0,50 <1,0 26 <0,50 <1,0 23 0,1 0,1 0,1 0,1 1 190 200 3,6 200 130 <0,50 <1,0 16 0,1 2,4 150 110 <0,50 <1,0 17 0,1 1 250 230 <0,50 <1,0 15 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1,3 200 140 2,4 130 71 1,1 260 230 0,99 300 280 0,59 0,86 360 270 300 210 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 15 20 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 160 110 300 220 <0,030 0,044 0,077 0,22 0,26 0,063 0,24 0,21 0,16 1,2 <0,030 160000 <0,030 <0,030 0,072 0,046 0,14 0,1 0,14 0,069 0,047 0,068 0,074 0,12 0,098 0,044 0,069 0,061 0,036 0,11 0,071 85000 150 450 270 170 16 210 200 160 110 150 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 2,7 1,6 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 4,1 4,6 4,7 <1,0 <1,0 <1,0 1,1 <1,0 1,8 <0,50 <0,50 2,9 14 <1,0 2,9 <0,50 5,8 <1,0 1,8 <0,50 41 1500 1000 970 390 91 130 620 300 2,1 5,4 10 3,3 1100 <10 500 510 <10 <10 <10 <10 25 17 120 96 46 4,6 48 52 34 16 13 590 600 690 1500 1500 340 2500 1300 740 710 650 100 76 310 390 200 26 210 410 330 160 120 18 14 23 32 30 8,5 42 64 31 100 10 370 520 930 2500 1100 1200 1900 2100 2200 790 1900 69 47 51 1000 390 840 440 1300 1900 370 130 12 6,5 400 370 810 370 320 600 400 470 420 540 560 820 690 810 700 990 960 450 270 73 68 7,5 5,8 18 8,8 11 12 12 8,7 9,4 12 14 21 15 16 14 13 11 14 11 960 1500 1,6 <1,0 <1,0 <0,50 37 96 1,7 <1,0 <1,0 <0,50 35 40 1,2 <1,0 1,7 <0,50 11 97 12 4,4 <1,0 1,5 <0,50 42 39 23 34 31 13 1,6 <1,0 <1,0 <0,50 Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l 19 30 88 12 140 51 Rauta (Fe) µg/l 12 4,4 4 110 130 55 54 140 91 95 37 31 160000 190000 890000 390000 <5,0 <5,0 <5,0 <5,0 <0,50 <0,10 0,77 <0,10 180000 740000 650000 330000 31000 430000 540000 430000 260000 210000 <5,0 <5,0 <5,0 44 31 20 42 56 33 220 <5,0 1,2 0,55 0,43 0,2 0,13 0,3 0,39 0,51 0,39 0,28 0,18 610 1300 100000 9,2 10 <0,50 <0,50 1000 740 240000 8,9 0,25 1300 630 230000 20 0,17 960 780 82000 17 0,22 1100 650 77000 13 0,29 1200 660 260000 22 0,26 1800 1400 120000 16 0,32 1900 1600 120000 13 0,24 1500 1200 1200 870 53000 52000 29 18 0,28 0,19 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Kolmisoppi lähtevä 4.3.2014 0,1 22.4.2014 2.6.2014 0,1 2.7.2014 0,1 5.8.2014 0,1 1.10.2014 0,1 Tuhkajoki 5.2.2014 3.3.2014 24.3.2014 2.4.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 Talvijoki 3.3.2014 4.8.2014 1.10.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,5 0 2,2 10,8 13 23,5 7,3 5,8 5,7 6,1 6 6,6 6,3 15 10 71 63 60 72 0,16 0,038 0,062 0,048 0,084 0,085 4,7 11,3 9,1 8,2 8,7 10,2 32 82 82 78 102 85 <2,0 <2,0 2,3 <2,0 4,4 <2,0 28 13 18 18 17 16 16 9,1 13 13 12 11 46 38 330 290 270 340 730 460 520 500 400 430 6,1 6,1 6 6,1 5,7 6 6 6 6,5 6,3 6,4 6,4 6,7 6,3 6,5 6,4 6,5 6 6 64 62 52 56 40 74 59 67 57 59 57 57 53 64 66 63 57 59 41 0,052 0,059 12,2 12,1 84 84 <2,0 <2,0 21 22 13 14 10 11 0,087 11,3 81 <2,0 21 15 580 13 0,051 11,2 88 2,5 19 12 550 11 0,054 8,8 79 2,6 19 13 0,054 9,1 89 <2,0 19 12 0,11 7,1 80 <2,0 16 11 0,084 0,095 0,11 9,4 86 85 15 15 15 11 10,8 <2,0 <2,0 <2,0 0,048 0,082 11,9 12,4 87 <2,0 <2,0 20 24 14 15 300 230 210 250 160 350 270 310 250 260 250 260 200 140 300 280 260 260 170 590 590 0,5 0,5 0,4 0,5 0,8 0,5 0,3 0,6 0,5 0,6 0,4 0,6 0,7 1,6 1,9 5 12 10,8 11,5 14,1 20,3 21 15,3 11,2 11,4 5,2 3,1 0,8 540 450 11 10 1 -0,2 17,7 4,5 5,3 5 4,8 7,3 6 8,5 <0,020 <0,020 <0,020 9,9 6,7 11,7 67 70 90 4,6 36 5,6 18 72 20 12 47 14 21 19 29 570 600 330 16 28 22 0,1 0,1 0,2 0,5 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,5 0,6 0,2 0,5 Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l 90 11 42 5,7 85 76 19 23 11 11 11 12 10 <2,0 <2,0 <2,0 500 56 81 12 <2,0 440 33 68 8,6 <2,0 390 20 38 8,7 <2,0 370 400 410 22 63 7,2 8,1 9,7 <2,0 10 21 8,8 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Kolmisoppi lähtevä 4.3.2014 0,1 22.4.2014 2.6.2014 0,1 2.7.2014 0,1 5.8.2014 0,1 1.10.2014 0,1 Tuhkajoki 5.2.2014 3.3.2014 24.3.2014 2.4.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 Talvijoki 3.3.2014 4.8.2014 1.10.2014 0,22 0,18 1,2 1,1 1,1 1,3 270 140 220 200 170 170 260 130 190 170 140 160 1 310 270 260 270 1 260 200 <0,50 <1,0 16 0,1 1,2 200 180 <0,50 <1,0 18 0,1 1,2 220 190 <0,50 <1,0 16 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1 180 170 1 110 89 1 130 110 1,1 140 140 0,98 0,7 210 260 190 250 0,19 0,29 0,21 0,21 0,15 0,19 0,17 0,17 0,13 0,13 0,11 0,079 0,092 0,13 0,14 0,13 0,12 0,13 0,12 0,1 0,1 0,1 0,12 0,097 0,11 410 850 350 380 650 300 0,49 0,19 0,44 0,1 0,1 0,1 0,1 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 6,7 16 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 14 16 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 1,9 <1,0 12 17 12 19 0,16 0,089 0,18 0,15 0,13 0,15 8,7 7,2 48 43 42 51 0,73 1,4 <1,0 <1,0 <1,0 1,3 <0,50 <0,50 1,1 1,2 <1,0 <1,0 1,2 1,2 <0,50 <0,50 51000 810 150 560 520 550 820 9,3 6,9 66 55 52 78 12 5,9 19 14 13 16 1500 540 640 600 520 590 1300 470 470 560 390 490 15 12 63 55 710 960 59 41 22 22 18 18 12 16 14 14 14 13 12 12 12 13 15 14 12 14 13 2 2,3 2,5 37 52 49 39 28 13 8,3 4,7 3,9 4,5 1,7 1,7 2 180 270 250 40 1,5 <1,0 1,1 <0,50 11 48 1,4 <1,0 1,4 <0,50 16 46 1,3 <1,0 1,3 <0,50 16 40 41 13 <0,50 <1,0 1 <0,50 40 43 12 13 0,67 4,9 4,4 <1,0 1,4 <1,0 1,1 3,6 1,3 <0,50 <0,50 <0,50 Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l 2,6 2,4 17 14 13 17 930 820 580 650 380 660 560 530 470 470 450 530 730 580 670 680 550 610 400 40 Rauta (Fe) µg/l 15 51 56 63 51 50 56 65 12000 17000 110000 76000 89000 120000 41 19 29 29 26 30 <0,50 <0,10 0,15 0,16 0,17 0,14 670 850 82000 44 57 <0,50 <0,50 990 860 84000 41 0,22 780 550 100000 43 0,17 640 470 110000 29 0,15 610 470 73000 24 0,16 420 290 86000 20 0,12 470 370 93000 26 0,13 550 480 100000 27 0,11 840 890 650 790 89000 57000 28 30 0,15 0,15 1700 11000 1800 1300 7000 1300 6900 6500 8300 120 70 150 <0,50 0,17 <0,10 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Kolmisoppi 4.3.2014 4.3.2014 4.3.2014 1.4.2014 1.4.2014 1.4.2014 11.6.2014 11.6.2014 11.6.2014 2.7.2014 2.7.2014 2.7.2014 6.8.2014 6.8.2014 6.8.2014 1 8 14 1 7 12 1 7 14 1 7 13 1 7 13 0,5 14 1 14 0,2 1,8 1,7 1,4 1,5 1,4 16,2 9,4 4,8 14,1 7,9 5,4 22,3 8,8 7,2 0,9 1,2 1,3 0,84 1,2 1,8 1,3 1,7 1,6 1,8 1,4 1,4 1,6 0,55 0,75 5,6 5,7 5,8 5,8 5,9 6,1 6 5,8 5,8 6,2 5,8 5,8 6,4 5,6 5,6 30 84 94 28 96 110 62 77 96 54 75 82 59 79 83 2,3 2 2,4 1,3 1 2,4 14,6 10,9 7 21,4 15,5 9,4 7,3 7,2 6,9 1,2 1,1 0,7 2 1,2 1,1 0,68 0,71 1,1 0,55 0,34 1,6 1,3 1,1 1,3 4,8 5,8 5,7 5,8 5,9 5,8 6,1 5,9 5,9 6,3 5,9 6,1 6,3 6,2 6,3 9,4 42 52 15 41 53 29 35 40 28 28 41 29 29 35 0,066 0,1 0,054 0,075 0,066 0,047 9,6 9,2 9,1 8,9 9,4 9,4 8,1 8,2 7,4 8,6 7,5 7,4 8,3 5,7 5,5 66 66 65 63 67 67 82 72 58 84 63 59 96 49 46 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 11,9 11,1 7,7 11,6 11,4 6,4 8,1 9 8,9 8,9 6,1 2,8 10,7 10,7 10,6 87 80 56 82 80 47 80 81 73 101 61 24 89 89 87 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 22 19 19 16 14 14 13 15 14 14 14 12 12 12 18 12 12 17 12 120 410 470 110 470 560 280 370 480 280 400 420 190 300 220 540 10 690 580 9 14 34 190 240 55 180 24 120 150 180 120 120 180 120 120 150 590 12 560 430 10 11 720 530 44 64 10 9,8 <2,0 680 500 130 18 140 67 7,9 9,5 2 2,1 570 390 92 6 150 31 8,7 8,6 2,2 <2,0 490 44 200 8,7 <2,0 Jormasjärvi 11.3.2014 11.3.2014 11.3.2014 2.4.2014 2.4.2014 2.4.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 8 16 1 8 17 1 9 17 1 9 17 1 9 17 1,5 18 3 18 0,049 0,059 0,044 0,057 0,056 0,13 0,051 0,054 16 11 15 12 12 11 14 12 9,9 10 11 8,8 16 9,2 11 8,1 10 8,3 15 16 14 570 430 22 93 11 11 <2,0 450 280 38 <4,0 100 21 11 7,6 <2,0 <2,0 600 270 110 180 19 6,4 4,1 290 7,6 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Kolmisoppi 4.3.2014 4.3.2014 4.3.2014 1.4.2014 1.4.2014 1.4.2014 11.6.2014 11.6.2014 11.6.2014 2.7.2014 2.7.2014 2.7.2014 6.8.2014 6.8.2014 6.8.2014 1 8 14 1 7 12 1 7 14 1 7 13 1 7 13 <1,0 1,2 15 0,47 1,4 1,8 0,43 1,8 2,2 1,1 1,4 1,9 1 1,5 1,7 1 1,4 1,5 290 280 280 250 260 250 210 200 210 200 210 210 170 190 190 280 260 260 210 210 200 180 180 180 170 180 180 150 190 210 0,19 0,75 0,95 0,096 0,73 0,86 0,46 0,56 0,66 0,43 0,42 0,69 0,42 0,4 0,47 470 280 210 230 240 170 150 160 160 98 130 170 61 60 66 460 270 190 180 190 140 140 150 160 78 120 150 57 60 64 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 11 20 22 15 <0,50 <1,0 18 <0,50 <1,0 15 <0,50 <1,0 18 0,44 0,3 0,34 0,28 0,26 0,28 0,16 0,18 0,23 0,14 0,2 0,21 0,14 0,19 0,21 19 57 71 17 71 91 44 54 77 41 61 69 42 55 60 0,45 0,27 0,21 0,15 0,2 0,23 0,17 0,16 0,16 0,11 0,12 0,14 0,091 0,1 0,1 7,7 30 38 3,9 29 34 18 22 26 17 17 27 17 16 19 1,2 2,1 2,5 1,4 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 1,2 1,2 1,3 1,5 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 2 <1,0 1,3 <0,50 1,2 <1,0 1,3 <0,50 1,7 <1,0 1,8 <0,50 5,4 18 24 4,5 22 27 14 18 25 14 20 23 13 19 20 480 1300 1400 350 1200 1400 530 650 960 510 760 860 560 790 830 23 80 94 21 88 110 55 66 86 53 73 81 53 66 72 27 26 32 13 25 28 14 17 21 14 18 19 14 18 19 890 930 950 1000 920 940 770 680 890 650 650 690 520 550 570 840 820 830 900 900 850 560 610 700 550 620 650 460 560 610 34000 120000 150000 33000 150000 170000 94000 110000 140000 78000 120000 93000 130000 140000 99 53 55 40 43 48 28 34 38 27 35 36 27 35 40 <0,50 <0,50 <0,50 0,15 0,29 0,3 0,17 0,17 0,19 0,17 0,19 0,2 0,17 0,18 0,19 2,6 8,5 11 1,3 8,4 11 5,8 7,1 8,3 5,4 5,4 8,7 5,3 5 5,8 200 490 1200 68 530 1500 260 340 510 140 490 2900 230 220 250 8,6 37 50 3,9 37 48 24 28 32 22 22 34 22 21 25 35 21 19 15 18 20 14 15 15 12 13 14 9,8 10 11 820 740 580 780 830 600 390 440 500 190 280 980 140 150 190 800 680 530 700 710 550 330 370 430 130 240 790 110 120 150 18000 77000 100000 7100 59000 76000 36000 43000 50000 42000 44000 65000 36000 37000 45000 95 54 40 37 45 39 41 40 36 31 37 29 25 26 28 <0,50 <0,50 <0,50 <0,10 0,17 0,15 <0,10 <0,10 0,11 <0,10 <0,10 0,12 <0,10 <0,10 <0,10 Jormasjärvi 11.3.2014 11.3.2014 11.3.2014 2.4.2014 2.4.2014 2.4.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 8 16 1 8 17 1 9 17 1 9 17 1 9 17 <1,0 6,8 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 8,9 15 17 14 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 15 13 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 19 14 <0,50 <1,0 14 1 1,2 0,78 0,74 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 1,1 1,2 1 1,1 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 0,93 <0,50 <1,0 <1,0 1,3 <1,0 <0,50 <0,50 3,1 <0,50 <1,0 <1,0 1 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Jormasjärvi syv 12.3.2014 12.3.2014 12.3.2014 2.4.2014 2.4.2014 2.4.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 12 24 1 13 25 1 12 24 1 12 24 1 12 25 1 25 3 26 1 2,2 2,7 2 1,4 14,4 10,2 7,9 21,9 14,2 10,6 7,5 7,5 7,5 0,65 0,76 0,82 1,4 1,1 1,5 0,73 0,69 0,98 0,8 0,29 0,39 0,7 1,1 1 5,9 5,8 5,6 6,1 5,7 5,6 6,1 6 5,9 6,4 5,9 5,9 6,3 6,3 6,3 14 42 43 5,6 44 44 26 32 27 28 28 28 28 28 28 1 2,7 3,2 3 2,4 3 14,1 11,5 10,8 22,2 18,5 14,3 6,9 6,9 6,9 0,73 0,36 0,76 1,1 0,32 1 0,79 0,55 0,74 0,79 0,5 0,43 1 1 0,75 5,8 5,9 5,8 6 5,8 5,7 6,1 6 6 6,4 6,1 5,9 6,3 6,3 6,3 14 22 25 16 23 29 25 25 26 28 27 27 28 28 28 6,1 6,4 6,3 6,3 6,2 19 25 28 28 28 6,1 6,3 6,6 6,8 18 20 9,3 4,2 11,9 10,2 7,5 12,8 9,9 4,9 9,2 9,4 9,2 9,4 6,2 6,2 10,6 10,8 10,7 84 74 55 93 70 90 84 78 107 60 56 88 90 89 12,2 9,2 7,3 11,5 7,4 7,5 9,1 9,2 9,1 8,9 6,5 4,5 11,2 11,2 11,2 86 68 55 85 54 56 122 84 82 102 69 44 92 92 92 0,054 0,057 0,062 0,053 0,052 12,3 9,8 7,7 86 92 87 11,3 93 0,056 0,056 0,086 0,098 12,5 8,7 8,2 10,9 86 86 92 90 0,067 0,048 0,054 0,044 0,044 0,054 0,044 0,052 13 11 11 12 11 11 12 10 9,3 10 9,5 8,5 13 8,9 9,6 7,5 9,3 7,6 18 11 11 14 12 14 12 13 11 14 8,8 9,1 13 8,6 10 9 9,1 9,3 8,5 11 8,7 8,5 7,4 8,9 7,4 49 85 97 61 93 120 100 110 110 120 120 110 120 120 120 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 17 12 10 8,7 8,9 11 9,3 8,3 65 100 120 7,2 120 490 420 290 240 240 <2,0 15 13 13 12 11 9,5 9,4 9,1 66 81 31 9,5 500 400 320 300 18 14 13 51 180 190 16 190 190 110 130 110 120 120 120 120 120 120 400 8 470 410 10 12 270 6,8 460 10 370 420 8 8 520 410 11 91 12 7,5 <2,0 420 270 19 <4,0 99 6 9,3 9,4 <2,0 <2,0 430 270 36 120 11 6,2 2,2 Jormasjärvi pohjoinen 12.3.2014 12.3.2014 12.3.2014 2.4.2014 2.4.2014 2.4.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 5 9 1 5 10 1 5 10 1 5 9 1 5 9 Jormasjoki 3.3.2014 3.6.2014 4.8.2014 17.9.2014 1.10.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1 10 3 10 0,3 0,4 0,5 0,3 0,4 0,6 12,3 21,5 12,4 6,8 2,7 2,4 0,2 15,1 20,9 7,3 40 0,055 0,044 0,076 0,051 0,036 0,074 0,053 0,046 410 390 9,9 96 9 8,1 <2,0 390 280 12 <4,0 100 <4 8,2 7,7 <2,0 <2,0 400 250 42 93 13 6 <2,0 260 7,2 13 4,2 100 5 11 7,9 8,3 6 8,2 <2,0 <2,0 Nuasjärvi, Jormaslahti 3.3.2014 10.6.2014 4.8.2014 6.10.2014 0,5 1 1 1 1 2,2 0,98 10 <4,0 77 <4 11 10 17 14 <2,0 2,4 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Jormasjärvi syv 12.3.2014 12.3.2014 12.3.2014 2.4.2014 2.4.2014 2.4.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 12 24 1 13 25 1 12 24 1 12 24 1 12 25 <1,0 12 0,13 0,68 0,67 0,15 0,7 0,67 0,39 0,48 0,4 0,43 0,42 0,43 0,39 0,38 0,38 170 210 170 120 180 160 140 150 140 94 130 150 52 51 54 170 190 160 110 140 87 130 140 130 69 120 140 52 51 55 0,18 0,31 0,34 0,15 0,34 0,45 0,39 0,4 0,41 0,45 0,45 0,44 0,38 0,37 0,39 240 100 120 190 110 160 140 140 140 93 120 130 51 50 51 230 100 120 150 100 120 130 130 130 64 96 120 50 48 56 0,25 0,4 0,44 190 150 71 0,43 0,25 0,31 0,15 0,064 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 8,6 17 15 13 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 13 13 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 13 13 <0,50 <1,0 13 0,075 0,18 0,21 0,053 0,16 0,078 0,15 0,14 0,15 0,078 0,13 0,12 0,076 0,077 0,076 5,2 27 27 5,9 28 27 16 19 16 17 17 17 16 15 15 7 12 14 5,8 14 18 16 16 16 18 18 18 15 15 16 <0,50 0,66 <0,50 0,6 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 1 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 0,64 <0,50 <1,0 <1,0 1,1 <1,0 <0,50 <0,50 0,64 <0,50 <1,0 <1,0 1 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 1,9 8,3 8,2 2 8,7 8,6 4,8 6 5 5,5 5,4 5,5 4,8 4,8 4,8 69 560 750 62 590 1500 220 290 310 120 490 770 210 200 200 6,3 38 38 7,7 39 38 19 24 20 22 21 22 20 20 20 6,6 18 18 5,6 16 8,8 12 13 13 12 13 14 9,2 9,4 9,4 620 600 640 670 580 650 350 410 410 170 280 410 110 110 120 590 560 580 500 540 340 290 330 340 120 240 360 91 93 96 11000 77000 75000 11000 65000 59000 30000 37000 30000 41000 41000 38000 37000 35000 35000 18 41 42 14 36 29 36 37 36 30 35 35 26 24 24 <0,50 <0,50 <0,50 <0,10 0,14 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 110 140 200 69 180 250 220 230 240 100 260 640 160 160 170 8,3 18 20 7,1 20 25 20 20 21 23 23 22 20 20 21 10 8,2 9,9 7,5 17 13 12 13 12 11 12 14 9 8,8 9,1 770 360 410 690 350 490 340 350 360 160 210 280 84 84 88 730 340 380 610 320 440 270 300 280 98 150 220 71 71 78 15000 31000 40000 11000 30000 39000 31000 31000 32000 38000 40000 40000 36000 36000 35000 30 24 30 23 40 42 36 40 38 27 38 42 24 24 24 <0,50 <0,50 <0,50 <0,10 0,11 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 Jormasjärvi pohjoinen 12.3.2014 12.3.2014 12.3.2014 2.4.2014 2.4.2014 2.4.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 1 5 9 1 5 10 1 5 10 1 5 9 1 5 9 Jormasjoki 3.3.2014 3.6.2014 4.8.2014 17.9.2014 1.10.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1 11 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 11 22 16 15 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 14 13 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 14 15 <0,50 <1,0 14 0,11 0,065 0,082 0,093 0,2 0,13 0,13 0,12 0,13 0,077 0,13 0,18 0,07 0,082 0,079 <0,50 0,89 <0,50 0,52 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 1 <1,0 1 1,1 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 0,51 <0,50 <1,0 <1,0 1,1 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 2,4 3,9 4,3 2 4,2 5,5 4,9 5 5,1 5,7 5,7 5,6 4,8 4,7 5 170 130 54 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 15 12 0,11 0,12 0,035 10 16 18 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 1,1 <1,0 <0,50 <0,50 3,7 5,2 5,7 120 200 47 13 22 22 10 12 7,2 600 310 170 560 240 120 18000 33000 40000 28 32 20 <0,50 <0,10 <0,10 51 50 <0,50 <1,0 13 0,063 17 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 6,7 73 26 8,8 120 100 41000 23 <0,10 170 120 91 52 160 110 70 54 0,085 0,091 <0,030 <0,030 9,9 12 5,9 2,6 <0,50 <0,50 <0,50 3,7 4 2,2 1 120 150 43 50 13 15 6,3 2,1 10 9,5 2,6 1,3 600 350 320 260 550 280 250 240 18000 23000 11000 2700 27 27 9,5 <5,0 <0,50 <0,10 <0,10 <0,10 13 10 8,7 Nuasjärvi, Jormaslahti 3.3.2014 10.6.2014 4.8.2014 6.10.2014 0,5 1 1 1 2,4 9,9 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Nuasjärvi 3.3.2014 3.3.2014 3.3.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 0 0 0 1 12 24 1 13 25 1 11 22 Hakonen 4.3.2014 4.3.2014 4.3.2014 12.8.2014 12.8.2014 12.8.2014 1 5 8,5 1 7 13 1 2,3 2,5 26 23 15 13,8 13,1 10,8 21 15,5 13,9 7,8 7,8 7,8 1,1 0,78 0,77 1 0,6 0,75 1,6 1,8 1,9 6,5 6,5 6,5 6,8 6,3 6,4 6,8 6,8 6,8 3,4 3,7 4,5 3,9 4,1 4,2 3,8 3,8 4 0,8 1,7 1,8 22,2 8 6 <0,20 0,23 0,31 0,92 0,48 3,6 6,4 6,1 6,1 6,8 6 6,1 6,4 6,5 6,6 5,7 5,7 5,9 0,7 1,3 2,1 22,2 15,3 8,8 0,84 0,65 4,9 1,9 1,2 6,8 6,5 6,3 6,3 7,1 6,3 6,4 4,7 4,7 5,7 3,6 3,9 4,6 0,092 9,3 9,5 9,4 8,4 6 6 10,8 10,8 10,8 90 90 85 94 60 58 91 91 91 11,3 9,7 8,3 8,4 5,5 3,4 79 70 60 96 46 27 0,28 10,6 8,1 3,8 8,1 1,7 0,5 74 57 28 93 17 4 0,089 0,09 0,089 0,092 0,12 0,09 0,11 15 14 13 10 10 10 9,7 7,6 8,8 12 8,7 8,6 8,9 7,9 8 8,5 380 12 31 12 2,7 330 340 21 6,3 41 <4 14 14 4,2 2,3 13 12 10 8,7 390 300 38 49 14 13 4 12 9 310 14 8,8 7,2 7,6 7,9 7,4 16 16 16 15 15 15 380 9 10 8,3 16 12 12 14 11 18 13 4,8 4,6 4,7 2,7 3,6 2,8 580 7,4 6,7 8,2 7,8 6,5 22 30 16 15 18 430 300 <4,0 <4 9 5,5 <2,0 420 65 82 16 6,2 Raatelampi 3.3.2014 3.3.2014 3.3.2014 12.8.2014 12.8.2014 12.8.2014 1 3 5 1 3 5 1 6 0,18 10 850 450 4,7 <4 23 19 <2,0 350 4,4 <4 16 2,1 110 310 320 1200 220 240 <4,0 <4 8 5,4 6,1 <2,0 24 250 180 810 430 670 110 12 11 23 17 5,7 Ylä-Lumijärvi 10.3.2014 7.8.2014 7.10.2014 0,1 0,5 0,3 0,7 0,5 0,6 23,7 2,9 2 1,6 2,6 5,9 6,8 7,1 27 67 68 0,13 0,17 9,9 8,4 12,3 69 99 91 3 0,5 0,5 0,1 1 1 1,5 1,5 0,2 23,2 4,7 1,7 4,6 9,4 5,7 5,3 5,3 8 53 40 <0,020 0,02 10,9 5,7 9,4 75 67 73 <2,0 0,3 1 Lumijärvi 10.3.2014 7.8.2014 7.10.2014 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Nuasjärvi 3.3.2014 3.3.2014 3.3.2014 10.6.2014 10.6.2014 10.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 6.10.2014 6.10.2014 6.10.2014 0 0 0 1 12 24 1 13 25 1 11 22 Hakonen 4.3.2014 4.3.2014 4.3.2014 12.8.2014 12.8.2014 12.8.2014 1 5 8,5 1 7 13 2,3 7 8,4 0,063 0,066 0,079 0,071 0,074 0,076 0,059 0,059 0,063 110 110 110 85 99 99 55 53 54 99 97 100 74 87 87 52 58 50 0,14 0,14 0,14 0,14 0,13 0,13 66 90 100 32 94 130 74 92 95 28 100 120 0,096 0,1 0,12 0,087 0,096 0,11 190 200 210 68 150 210 200 180 200 68 150 200 <0,50 <1,0 8,4 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 9,4 7 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 9,6 6,9 <0,50 <1,0 8 <0,50 <1,0 4,3 <0,50 <1,0 8,4 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 2,5 2,6 3,2 2,8 3 3,1 2,4 2,4 2,5 0,11 0,12 0,16 <0,030 0,13 0,15 5,4 5,7 5,6 5,5 5,4 5,4 3,8 4,2 4,8 3,5 3,8 4,3 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <1,0 1,5 <0,50 1,6 <1,0 2 <0,50 0,95 1 1,2 1,1 1,1 1,2 0,96 0,97 1 31 32 76 23 36 160 64 58 62 1,9 2,2 2,7 2,2 2,3 2,4 1,9 1,9 2 1,7 1,6 2 1,3 1,4 1,5 1,3 1,4 1,3 390 410 470 290 350 400 260 250 270 340 330 390 270 300 350 250 280 220 2100 2600 3600 2900 2900 3000 2300 2400 2400 <5,0 7,5 5,7 <5,0 5,3 <5,0 <5,0 <5,0 <5,0 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 1,3 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 140 140 140 34 120 580 1,3 1,4 1,5 1,5 1,4 1,4 8,5 9,7 10 6,3 11 12 530 580 610 190 440 1200 560 570 620 130 400 750 6100 6000 5700 5400 5500 5400 30 37 42 12 43 42 <0,50 <0,50 <0,50 <0,10 <0,10 <0,10 78 150 720 39 330 870 1,6 1,7 1,8 1,6 1,6 1,6 2,4 2,1 2,7 2 2,7 2,5 730 820 2100 400 830 3500 680 720 1500 350 600 3100 1500 1400 1500 1200 1400 1200 7,5 9,1 11 <5,0 10 10 <0,50 <0,50 <0,50 <0,10 <0,10 <0,10 Raatelampi 3.3.2014 3.3.2014 3.3.2014 12.8.2014 12.8.2014 12.8.2014 1 3 5 1 3 5 16 <0,50 <1,0 14 <0,50 <1,0 26 0,04 <0,030 0,036 <0,030 <0,030 <0,030 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 1,4 <1,0 <1,0 <0,50 1,2 1,3 1,4 1,1 1,1 1,2 Ylä-Lumijärvi 10.3.2014 7.8.2014 7.10.2014 0,1 0,5 0,3 <1,0 0,38 1,1 1 280 210 85 240 61 44 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 9,4 6,5 0,12 0,13 0,063 15 45 41 0,6 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 9,2 24 21 4000 4200 1300 16 44 38 17 44 27 1300 560 310 1100 110 150 46000 120000 100000 31 21 21 <0,50 0,68 0,44 0,1 1 1 3,8 0,32 0,79 0,37 200 240 170 190 190 170 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 12 13 <0,030 <0,030 0,037 13 32 15 0,89 0,51 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 3,8 25 14 280 8400 5100 6 43 24 1,6 20 9,6 1000 3900 3600 870 2900 2200 22000 110000 55000 8,8 7,8 11 <0,50 0,19 0,13 Lumijärvi 10.3.2014 7.8.2014 7.10.2014 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Lumijoki 1, silta 4.2.2014 10.3.2014 24.3.2014 1.4.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 -0,1 0,3 0,4 0,1 0,2 15,3 11 13,3 14,6 20,6 0,2 0,2 0,15 0,5 0,3 0,4 0,3 15,6 10 8 5,1 2,6 0,6 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,5 0,2 0,3 180 6,9 6,4 6,6 6,7 6,3 7 6,5 6,2 6,7 6,7 6,9 7,1 7,1 6,3 6,8 6,4 6,2 5,5 6,2 190 87 91 130 74 210 190 13 22 26 22 25 33 25 26 24 80 14 16 5,4 6 6,5 6,6 5,4 6,3 6,7 6 6,1 67 180 380 100 320 420 96 380 400 0,55 0,18 11,3 11 78 75 3,2 4,3 13 25 9 17 0,23 12,9 88 2,8 20 14 0,26 10,8 41 9,3 6,6 0,1 8 73 4 37 23 0,32 6,5 64 3,4 25 16 0,92 4,9 2,4 30 21 0,18 0,5 0,16 7,1 2,4 2,7 3,4 40 29 35 27 0,038 0,12 10,8 11,8 75 81 <2,0 <2,0 44 28 29 18 0,098 8,8 9,1 <0,2 8,2 3,7 0,4 8,3 62 66 <2 77 30 3 84 <2,0 2,7 12 2,2 19 16 18 29 15 15 14 20 12 10 22 12 30 22 20 36 16 15 24 25 13 27 28 12 96 40 15 25 11 140 40 27 63 8,9 23 1100 460 440 740 360 1300 1100 50 78 97 62 73 64 48 93 94 410 47 56 990 810 9 15 880 11 760 6 760 510 17 15 330 1100 2300 530 1900 2400 320 1300 2000 530 9 2400 510 36 110 63 7,8 <2,0 2300 290 1500 4,9 <4 <4 59 7,3 45 <2,0 1900 1500 <4 57 45 640 15 45 17 <2,0 420 25 43 18 3,2 660 48 35 26 4,1 640 590 520 17 15 22 22 23 <2,0 Kivijärvi 2 10.3.2014 10.3.2014 10.3.2014 17.6.2014 17.6.2014 17.6.2014 6.8.2014 6.8.2014 6.8.2014 2.9.2014 2.9.2014 2.9.2014 1 3 6 1 4 7 1 4 7 1 4 7 1 1 8 8 0,8 2,2 4 12,5 6 4,5 22,6 8,3 5,6 13,4 13,2 5,4 1,2 2,4 5,1 2,2 45 11 0,8 29 36 0,8 4,7 5,7 13 5,6 5,9 22,3 6,7 6,2 3,6 8,3 5,8 1,7 6,3 8,5 2,8 8,6 17 1 7,5 5,3 2,7 26 17 0,54 0,11 0,64 20 8,7 2,8 <0,2 83 27 <2 10,1 0,9 0,3 8,3 <0,2 <0,2 7,2 <0,2 <0,2 10,7 <0,2 <0,2 71 7 2 79 <2 <2 83 <2 <2 81 <2 <2 Kivijärvi 10 10.3.2014 10.3.2014 10.3.2014 17.6.2014 17.6.2014 17.6.2014 6.8.2014 6.8.2014 6.8.2014 15.10.2014 15.10.2014 15.10.2014 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 1,5 10 10 6,3 6,5 6,5 6,5 6,4 6,3 6,6 6,4 6,4 6,5 6,3 6,5 110 780 850 110 760 850 98 820 840 99 770 810 0,11 1 0,12 1,3 0,1 0,83 <2,0 26 57 3 65 84 580 4900 5400 550 5000 5400 300 3500 4000 540 5100 5300 850 10 5100 550 23 97 150 9,4 <2,0 4400 290 3500 5,4 <4 <4 160 9,7 150 <2,0 4200 360 4200 <4 190 7,5 180 4200 220 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Lumijoki 1, silta 4.2.2014 10.3.2014 24.3.2014 1.4.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 0,1 0,1 0,1 0,1 3 97 240 61 190 4,2 180 110 <0,50 <1,0 15 6,6 91 32 <0,50 <1,0 16 0,1 0,3 350 290 <0,50 <1,0 8,6 0,1 0,1 0,58 190 130 0,55 110 86 0,43 240 210 0,39 230 200 0,24 0,28 330 250 320 250 2,5 5,4 3,6 2,6 4,7 3,1 2,3 3,6 3,3 160 190 210 120 130 240 48 200 210 160 170 190 110 100 190 37 170 200 3,9 3,8 3,8 3,1 3,8 3,6 2,4 4 3,9 2,3 3,7 3,7 170 84 140 140 210 240 46 190 190 59 190 190 150 81 130 97 150 180 39 170 170 54 160 180 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 5,2 9,4 <0,030 0,064 0,068 0,055 0,061 0,042 0,079 0,043 0,065 0,054 0,032 <0,030 <0,030 0,032 <0,030 0,039 0,049 0,085 0,061 320000 30 20 9,5 11 3,4 3,5 1300 780 710 690 500 560 790 530 560 470 560 940 1200 1000 830 1600 1400 430 290 98 210 140 110 190 130 93 140 130 32 72 120 30 89 120 28 110 120 4300 5200 30000 2100 12000 28000 2100 27000 30000 74 120 700 51 280 710 49 640 690 25 26 36 13 36 31 12 30 27 680 760 26000 440 3500 30000 180 24000 28000 680 620 26000 360 2700 29000 110 24000 29000 210000 480000 1000000 160000 450000 650000 170000 800000 830000 18 21 <5,0 13 20 <5,0 9,4 <5,0 <5,0 <0,50 <0,50 1,5 0,16 0,28 1,7 0,15 1,3 1,6 35 150 160 35 180 170 29 170 170 29 170 170 3000 38000 40000 2400 44000 40000 2500 44000 43000 2300 45000 43000 78 1500 1700 59 1900 1900 50 2000 2000 62 1800 1900 19 22 5,9 14 11 6,4 12 5,2 5,9 12 3,9 <1,0 740 48000 54000 550 61000 62000 280 53000 51000 850 64000 59000 690 47000 54000 310 53000 52000 130 56000 55000 650 60000 59000 270000 1700000 1900000 170000 1500000 1600000 180000 2000000 2000000 170000 2000000 2100000 17 11 <5,0 13 <5,0 7 9,7 <5,0 <5,0 10 <5,0 <5,0 <0,50 3 1,8 0,2 2,8 2,2 0,15 2,3 2 0,13 2,9 2,1 120 170 0,78 <1,0 <1,0 <0,50 41 260 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 75 12 <0,50 <1,0 1,7 <0,50 3,9 23 22 7,6 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 17 16 8 8,7 <0,50 <1,0 1,1 <0,50 9,8 90 42 680 1100 450 800 890 8,2 11 11 7,2 9,8 7,6 8,8 6,1 10 6 13 11 9,9 8,3 6,7 9,8 8,6 8,6 8,1 9,2 8,1 68 94 6,4 12 13 14 17 170000 7,8 13 <0,50 <0,50 620 220000 13 0,25 340 100 360000 8,8 0,21 1100 910 15000 12 0,31 1300 820 26000 15 0,36 1800 1200 25000 5,8 0,5 1700 1400 35000 14 0,34 2000 1500 34000 14 0,22 1400 1200 1400 1100 16000 21000 35 18 0,24 0,18 Kivijärvi 2 10.3.2014 10.3.2014 10.3.2014 17.6.2014 17.6.2014 17.6.2014 6.8.2014 6.8.2014 6.8.2014 2.9.2014 2.9.2014 2.9.2014 1 3 6 1 4 7 1 4 7 1 4 7 6,5 6,7 <0,50 <1,0 16 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 41 12 0,068 0,1 <0,030 0,058 0,069 <0,030 0,054 <1,0 35 <0,030 0,67 <1,0 <1,0 <0,50 5 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 4,3 <1,0 <1,0 <0,50 Kivijärvi 10 10.3.2014 10.3.2014 10.3.2014 17.6.2014 17.6.2014 17.6.2014 6.8.2014 6.8.2014 6.8.2014 15.10.2014 15.10.2014 15.10.2014 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 8,2 4,3 <0,50 <1,0 16 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 43 11 0,061 <0,030 <0,030 0,053 <0,030 <0,030 0,051 <1,0 <1,0 36 12 <0,030 <0,030 <1,0 38 <0,030 160 150 150 130 150 150 94 160 160 90 150 150 0,73 <1,0 <1,0 <0,50 4,6 <0,50 1,2 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 4,3 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 4 <1,0 <1,0 <0,50 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Kivijärvi 7 4.2.2014 4.2.2014 10.3.2014 10.3.2014 1.4.2014 1.4.2014 6.5.2014 6.5.2014 17.6.2014 17.6.2014 1.7.2014 1.7.2014 6.8.2014 6.8.2014 2.9.2014 2.9.2014 15.10.2014 15.10.2014 1 5 1 4 1,2 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 0,5 5 1 4,5 1,5 5 1,5 5 0,6 3 0,8 2,7 0,8 0,9 6,3 5,4 12,5 7,3 16,1 8,9 22,6 11 13,1 12,8 3,5 4,1 2 91 3,2 11 2,2 6,3 2,9 76 2,3 66 2 110 1 160 1,6 84 2,3 43 6,4 5,9 6,5 5,4 6,3 5,9 6,3 6,1 6,5 5,9 6,7 6,1 6,6 6 6,6 6,1 6,4 6,2 140 720 100 490 93 280 100 760 110 630 96 710 97 730 88 650 97 480 5,7 5,5 5,3 5,6 6,3 6,6 6,4 6,7 6,5 6,8 6,6 6,6 6,5 6,5 6,5 6,5 6 5,1 56 19 13 33 110 110 110 100 110 93 98 92 99 98 100 95 77 8,5 0,078 0,13 10,3 <0,2 10,2 <0,2 11,3 <0,2 10,2 <0,2 8,2 <0,2 9 <0,2 7,4 <0,2 8,4 <0,2 11,2 0,5 72 <2 71 <2 79 <2 83 <2 77 <2 91 <2 86 <2 80 <2 84 4 0,067 0,039 11,5 9,6 79 66 0,1 10,1 0,1 8,9 0,11 16 14 40 13 26 15 24 11 27 13 29 13 26 12 30 10 33 9,6 22 <2,0 <2,0 36 28 20 18 5,5 19 11 83 2,6 19 13 8,9 90 3 18 13 0,12 7,6 86 2 16 12 0,11 0,11 0,089 8,5 79 86 13 14 13 11 10,7 <2,0 <2,0 3 9,9 0,066 <0,020 10,8 12,2 79 84 <2,0 <2,0 22 40 15 27 0,18 0,054 0,12 0,8 0,096 0,35 0,12 0,71 2,4 18 <2,0 2 2,3 110 2,6 90 3,4 94 100 18 45 15 58 130 790 5100 570 3400 470 1700 550 5500 540 4300 550 5300 240 3900 510 5000 530 3300 750 4400 810 2400 740 1800 580 4800 540 3400 500 4800 300 3900 300 3400 330 2200 260 69 42 150 550 670 610 540 550 500 510 360 210 510 550 510 360 25 790 550 13 11 610 8 22 1200 12 3100 5 2200 10 2700 110 22 71 <4 <4 <4 5 <4 8 18 12 9 11 10 9 12 9,1 11 9 12 3,8 15 6,6 16 6,4 8,4 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 <2,0 Kivijoki 4 4.2.2014 10.3.2014 24.3.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 0,5 0,1 0,1 0,4 1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,4 0,3 0,4 0,5 0,3 0,3 1 0,4 0,3 0,5 0,4 0,1 0,5 0,5 1 0,5 0,1 0,1 0,3 0,8 13,6 12,2 14,4 15,9 24,2 21,4 19,1 12,2 12 5,8 3,2 2,5 0,1 70 610 160 120 11 <2,0 510 9,3 63 7 2,2 330 5,5 <4 8 <2,0 280 340 300 6,3 <4 7,3 7,5 8,8 <2,0 440 620 10 12 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Kivijärvi 7 4.2.2014 4.2.2014 10.3.2014 10.3.2014 1.4.2014 1.4.2014 6.5.2014 6.5.2014 17.6.2014 17.6.2014 1.7.2014 1.7.2014 6.8.2014 6.8.2014 2.9.2014 2.9.2014 15.10.2014 15.10.2014 1 5 1 4 1,2 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 4,3 5,4 3,4 5,7 2,8 5 3,1 5,3 2,9 5,8 2,5 5,4 2,2 4,6 2,2 4,1 150 230 160 22 170 62 150 50 140 66 110 48 48 47 42 35 46 29 150 32 130 14 120 61 130 41 100 44 85 40 42 11 31 21 40 24 0,43 250 190 280 180 2,6 120 100 <0,50 <1,0 17 0,1 3,2 140 110 <0,50 <1,0 16 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 3 100 85 2,4 53 38 2,3 36 29 2,5 45 37 1,6 0,15 120 290 110 290 7,7 7,7 3,6 3,2 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 15 37 15 37 16 41 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 12 39 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 11 27 0,046 <0,030 0,078 <0,030 0,055 0,037 0,061 0,031 0,058 <0,030 0,06 <0,030 0,051 0,042 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 180000 210000 <0,030 <0,030 0,04 <0,030 0,056 0,067 0,053 0,056 0,048 0,047 0,041 <0,030 <0,030 0,042 0,033 <0,030 0,038 0,049 76000 170 220 130 230 120 200 120 210 120 230 99 220 89 190 88 170 0,71 33 0,76 29 0,75 29 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 25 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 9,9 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 37 320 40 340 33 350 32 330 36 350 34 350 30 350 29 280 30 200 3700 170000 3600 160000 1700 180000 2200 160000 2900 160000 2200 160000 2400 160000 2400 130000 2400 91000 78 1300 88 1200 62 1200 56 1200 70 1300 58 1300 52 1300 54 980 65 670 24 640 22 670 10 720 13 540 14 470 13 410 13 360 12 250 12 110 570 170000 700 170000 800 170000 540 180000 1000 200000 400 180000 210 190000 530 170000 790 110000 490 170000 530 160000 630 160000 400 140000 870 160000 290 180000 140 170000 330 170000 540 100000 290000 2000000 190000 1600000 160000 1500000 170000 1600000 170000 1600000 170000 2100000 160000 1400000 180000 1200000 18 <5,0 18 9,7 13 23 16 11 14 10 14 11 11 <5,0 7,5 5,4 8,6 6,8 <0,50 8,6 <0,50 6,4 0,21 2,9 0,17 6,4 0,19 6,7 0,17 5,3 0,16 2,7 0,14 4,2 0,13 2,9 16 4,7 1600 620 360 540 2100 2700 2300 2400 2300 2100 2300 2800 2300 2500 2800 2300 1700 280 33 13 9,9 3,6 2,8 4,6 12 15 12 14 14 12 12 13 12 13 14 13 11 8,6 700 810 770 800 28000 11 8,5 <0,50 <0,50 540 380 160000 17 0,16 520 380 210000 19 0,15 420 340 160000 12 0,17 230 140 180000 11 0,15 460 330 150000 7,7 0,13 840 560 200000 9,7 0,12 840 1100 690 1100 130000 9000 20 22 0,14 0,19 Kivijoki 4 4.2.2014 10.3.2014 24.3.2014 22.4.2014 7.5.2014 20.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 1.7.2014 16.7.2014 4.8.2014 18.8.2014 1.9.2014 17.9.2014 1.10.2014 15.10.2014 3.11.2014 4.12.2014 0,5 0,1 0,1 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 11 11 17 110 0,71 <1,0 <1,0 <0,50 28 130 0,69 <1,0 <1,0 <0,50 37 120 96 34 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 90 100 63 6 29 29 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 36 22 2,3 50 61 59 50 54 81 49 5 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Laakajärvi 9 25.3.2014 25.3.2014 6.5.2014 9.6.2014 4.8.2014 8.10.2014 1 1,2 1 1 1 1 0,7 1,5 2 2 0,7 0,8 5,1 17 22,7 5 1,9 1,2 1,1 1,4 1,3 1,3 5,2 5,2 5,4 5,3 6 5,7 3,5 5,2 30 25 20 17 1,3 2,9 3,2 4,8 4,8 4,8 17,3 13,3 13 21,9 21,5 15,9 5,2 5,2 5,2 1,2 0,9 1 1 0,96 1 1 0,8 0,85 1,2 0,95 1,1 1,5 1,1 1,6 5,1 4,9 4,9 5,3 5,3 5,3 5,4 5,3 5,4 5,9 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 3,8 120 120 23 23 23 21 19 21 19 19 22 16 16 17 1,7 2,1 2,6 4,2 4,5 4,4 16,8 11,5 8,5 21,5 15,5 14,3 6,6 6,6 6,4 0,85 1 1 1,6 0,65 0,64 0,98 0,69 0,85 0,6 0,5 0,65 1,2 0,6 1 5,2 5,2 5,2 5,4 5,4 5,4 5,5 5,4 5,4 5,8 5,5 5,5 5,8 5,8 5,7 2,4 39 49 14 14 17 13 14 14 14 14 14 14 14 14 <0,020 0,025 0,027 11,1 11,1 10,3 7,7 8,2 11,1 77 78 81 80 95 87 <2,0 <2,0 10,2 2,6 3,9 10 10 10 7,9 8,2 8 8 7,7 2,4 11,2 11,1 11,2 72 19 29 78 78 78 82 78 76 91 87 24 88 87 88 <2,0 <2,0 <2,0 11,5 8 5 10,2 10,2 9,9 8,7 9,1 8,7 7,9 5,3 5,8 10,9 11,1 10,9 82 58 37 78 79 76 90 83 74 89 53 57 89 91 88 <2,0 <2,0 <2,0 20 20 14 13 10 10 9,3 16 120 100 81 73 530 510 440 400 300 250 6 670 420 3 11 440 390 22 43 3 16 2,3 380 300 16 <4,0 51 <4 13 14 <2,0 3,1 15 12 11 9,2 520 270 84 53 23 13 7,2 12 9,2 10 610 620 89 89 89 82 74 84 76 76 91 66 72 70 500 17 14 19 14 15 14 14 15 13 12 12 10 250 11 4,5 180 220 48 51 62 48 53 52 55 53 52 57 58 56 490 5 590 410 4 11 400 380 21 42 10 13 2,3 420 320 40 4,6 55 47 17 12 4,7 2,9 370 260 22 74 18 9,8 7,5 18 14 14 15 <4,0 46 15 8 7 11 13 16 13 <2,0 3,1 Laakajärvi 13 25.3.2014 25.3.2014 25.3.2014 6.5.2014 6.5.2014 6.5.2014 9.6.2014 9.6.2014 9.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 1 5 8 1 3 5 1 3 5 1 5 9 1 5 9 1 10 1,5 10 <0,020 0,024 0,022 0,046 0,022 0,021 17 Laakajärvi 081 25.3.2014 25.3.2014 25.3.2014 6.5.2014 6.5.2014 6.5.2014 9.6.2014 9.6.2014 9.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 1 10 20 1 10 15 1 13 24 1 12 23 1 10 22 1 1,5 24 23 0,022 <0,020 0,031 0,027 0,021 0,022 18 14 19 17 16 13 13 13 12 12 12 10 15 12 11 8,7 12 8,8 17 250 9,7 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Laakajärvi 9 25.3.2014 25.3.2014 6.5.2014 9.6.2014 4.8.2014 8.10.2014 1 1,2 1 1 1 1 1 9,5 0,077 0,081 0,66 0,46 0,36 0,33 220 220 180 160 130 140 220 220 170 180 130 120 0,069 2,1 2 0,43 0,45 0,47 0,38 0,34 0,38 0,35 0,36 0,45 0,3 0,31 0,3 220 170 160 180 190 200 160 160 160 130 130 150 100 130 100 220 170 160 180 190 180 180 170 170 120 130 150 100 120 100 0,036 0,65 0,9 0,21 0,22 0,28 0,2 0,24 0,23 0,28 0,23 0,24 0,26 0,27 0,26 190 170 160 180 180 180 160 160 160 160 150 150 120 120 110 180 170 160 180 180 180 170 170 180 140 150 150 120 110 110 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 14 15 13 <0,030 <0,030 0,033 0,032 <0,030 <0,030 3,1 3,3 26 18 15 13 2,8 85 81 17 18 19 15 14 15 14 14 18 12 12 12 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 0,78 0,8 6,8 5,5 4,6 4,3 66 67 630 400 410 160 1,5 1,6 13 10 9,3 9,9 1,8 1,4 4,5 3,6 3,1 2,6 1200 1200 780 610 400 580 1200 1200 660 540 330 510 3000 3100 36000 30000 31000 26000 7,5 12 9,3 11 7,1 6,4 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 0,84 29 28 4,9 5 5,3 4,7 4,2 4,7 4,4 4,5 5,5 3,9 4,1 3,9 89 4700 4200 630 640 700 330 330 360 390 440 1400 97 150 97 1,7 70 67 11 11 12 9,2 8,6 9,4 9,1 9,3 11 8,6 9,4 8,6 1,8 28 27 4,3 4,4 4,5 3,1 6,6 3,1 3 3,2 3,8 <1,0 2,5 <1,0 1100 610 640 810 820 830 630 630 620 400 400 750 400 490 400 1100 610 580 690 720 700 530 510 510 350 360 650 360 410 370 3000 190000 180000 25000 26000 27000 24000 21000 24000 28000 27000 32000 23000 26000 23000 7 26 23 9,1 9,4 9,4 8,8 8,6 8,8 8,3 5,9 7,5 5,5 <5,0 5,2 <0,10 0,13 0,13 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 0,54 8 10 3 3,2 3,8 2,7 3,1 3 3,5 3 3,1 3,3 3,4 3,4 43 850 1800 240 260 360 200 240 350 230 310 440 120 120 120 0,97 18 22 7,7 8,2 9,6 6 7 7,4 7,5 6,6 7 7,9 8,1 7,9 1 7,5 9,6 3 3,1 3,5 2,2 2,6 4,6 2,5 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 810 720 660 740 730 760 580 620 730 410 490 540 330 330 320 800 690 610 720 720 680 480 500 670 350 490 630 320 290 280 <1000 47000 61000 14000 15000 18000 13000 15000 16000 19000 20000 18000 21000 20000 20000 5,2 12 14 9,4 8,5 7,9 7,8 8,7 8,9 6,9 8,1 5,5 6,7 6,3 5,3 <0,10 <0,10 0,11 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 Laakajärvi 13 25.3.2014 25.3.2014 25.3.2014 6.5.2014 6.5.2014 6.5.2014 9.6.2014 9.6.2014 9.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 1 5 8 1 3 5 1 3 5 1 5 9 1 5 9 <1,0 10 <0,50 <1,0 14 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 14 16 <0,030 0,12 0,1 0,036 0,034 0,035 0,032 <0,030 <0,030 <0,030 <1,0 <1,0 19 14 0,032 <0,030 <1,0 11 <0,030 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 Laakajärvi 081 25.3.2014 25.3.2014 25.3.2014 6.5.2014 6.5.2014 6.5.2014 9.6.2014 9.6.2014 9.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 1 10 20 1 10 15 1 13 24 1 12 23 1 10 22 <1,0 6,4 <0,50 <1,0 13 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 14 13 <0,030 0,056 0,069 0,033 <0,030 0,031 0,032 <0,030 0,032 <0,030 <1,0 <1,0 13 16 <0,030 <0,030 <1,0 13 <0,030 1,4 26 36 8,5 9 11 8,1 9,5 9,1 11 9,2 9,7 10 11 10 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Laakajärvi 12 25.3.2014 25.3.2014 4.8.2014 4.8.2014 1 4 1 5 1 2,4 21,4 17,4 0,57 0,45 0,7 0,6 5,4 5,5 5,7 5,5 1,6 15 13 14 1,7 2,5 3 16,1 7,6 6,8 22,7 11,5 8,9 8 8 7,9 0,57 0,3 0,5 0,55 0,88 0,7 0,7 0,4 0,55 1,1 0,92 1,4 5,4 5,7 5,6 5,5 5,4 5,6 5,8 5,6 5,5 5,8 5,8 5,8 4,7 7,2 7,4 9,5 8,1 8,1 9,3 8,3 7,9 9,3 9,3 9,2 Haajaistenjärvi 9.6.2014 1 9.6.2014 9 9.6.2014 5 17 8,7 11,6 1 1 1 5,7 5,6 5,5 1,9 2 1,9 Haapajärvi 16.6.2014 16.6.2014 16.6.2014 11.8.2014 11.8.2014 11.8.2014 2.10.2014 2.10.2014 2.10.2014 14,8 13,8 10,6 23,8 17,9 14,4 6,7 6,7 6,7 6 5,7 5,7 5,9 6 6 9 9 8,7 8,8 8,7 8,6 9,7 9,1 9,1 1 6,5 0,022 0,023 12,1 9,9 8,1 5,6 85 72 92 58 <2,0 <2,0 10,9 10,7 7,9 8,9 9,7 9,9 7,8 7,1 7,2 10 10 9,8 78 78 59 90 81 81 90 65 62 84 84 83 <2,0 <2,0 <2,0 8,5 8,8 8,6 88 76 79 17 12 10 10 2,3 57 51 52 440 390 320 350 17 13 12 9,7 13 9,6 14 25 25 32 26 25 33 29 27 36 34 35 470 17 15 16 13 12 12 12 12 11 20 18 13 14 13 1,4 1,5 1,4 500 440 22 15 30 50 16 16 3,1 4 300 4,1 <4 14 2,8 400 300 48 36 21 14 6,7 14 15 6,3 11 27 60 5 6 16 16 4,5 4,8 Kiltuanjärvi 25.3.2014 25.3.2014 25.3.2014 9.6.2014 9.6.2014 9.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 1 15 29 1 18 36 1 15 35 1 15 35 1 5 9 1 5 9 1 5 9 Nurmijoki, Koirakoski 26.3.2014 0,1 16.6.2014 0,1 11.8.2014 0,1 2.10.2014 0,1 2.10.2014 0,1 1 36 2 36 1 10 1 10 1 0,4 0,2 1 0,4 0,2 1 15,6 23,3 5,5 7,3 1,1 1,3 2,2 1,4 1,2 1,8 5,4 6,1 6 5,5 7 7,5 7,3 5 0,026 0,032 0,024 0,024 0,031 0,025 0,045 0,03 0,043 0,061 0,041 0,028 0,043 0,04 8 1,6 1,6 11,3 11,2 11,2 95 17 16 92 92 92 12,4 87 7,4 11,4 87 90 17 14 11 16 13 12 9,4 12 9,4 <2,0 23 18 2,2 <2,0 15 15 11 11 30 30 29 31 29 28 36 34 34 17 22 25 25 13 8 430 380 15 46 4 13 2,2 380 310 13 5,7 60 15 12 12 2,8 2,7 370 330 21 73 17 10 6,5 300 10 280 13 470 15 320 280 4 <4 17 16 4,2 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Laakajärvi 12 25.3.2014 25.3.2014 4.8.2014 4.8.2014 1 4 1 5 9 0,03 0,22 0,22 0,23 170 120 130 150 160 120 130 150 0,056 0,097 0,1 0,14 0,12 0,12 0,17 0,14 0,13 0,16 0,16 0,16 200 150 140 170 170 170 150 180 180 130 130 140 200 140 140 190 190 190 140 170 180 120 130 130 0,028 0,029 0,029 210 210 210 230 230 230 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 13 15 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 1,2 8,8 8,8 9,4 <0,50 <0,50 2,2 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 0,47 3 2,9 3,1 47 160 230 300 0,78 8,3 6,3 6,7 <1,0 2,7 2,7 2,6 820 600 420 500 760 560 390 480 <1000 16000 18000 18000 5,5 7,1 8 8,4 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 0,79 1,4 1,4 2 1,7 1,7 2,2 1,9 1,8 2,2 2,1 2,1 50 25 41 130 100 96 65 130 120 49 50 50 2,1 4,8 4,8 4,8 4,6 4,7 5,2 5 4,7 5,4 5,6 5,6 <1,0 1,4 1,4 1,6 1,4 1,3 1,6 1,7 1,6 <1,0 2 1,8 730 540 550 650 710 730 430 650 740 440 390 380 730 540 650 570 610 620 340 590 640 380 390 360 2800 7100 7200 9000 8100 7400 11000 9500 8400 12000 13000 12000 6,5 6,4 5,5 6,8 6,5 5,2 7,8 7,6 5,8 6,6 6,9 5,9 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 0,49 0,5 0,49 72 81 72 0,85 0,88 0,86 <1,0 <1,0 <1,0 950 910 870 760 820 850 <1000 <1000 <1000 <5,0 5,7 5,1 <0,10 <0,10 <0,10 2,1 1,9 1,9 2,4 2,4 2,5 130 140 240 86 740 780 93 67 69 5,4 5,3 5,3 5,1 4,8 4,6 6,9 6,3 6,6 1,9 1,9 2,4 1,5 1,8 1,8 1,7 1,4 1,5 380 720 840 450 430 470 420 720 940 360 390 400 10000 9700 9600 13000 12000 12000 5,7 7,3 9,8 6,8 <5,0 <5,0 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 57 84 47 20 230 3,2 4,1 4,3 5,1 3,4 1,2 1,5 1,1 <1,0 990 930 4900 6,7 <0,10 670 660 650 620 8200 9200 6,5 <5,0 <0,10 <0,10 Kiltuanjärvi 25.3.2014 25.3.2014 25.3.2014 9.6.2014 9.6.2014 9.6.2014 4.8.2014 4.8.2014 4.8.2014 8.10.2014 8.10.2014 8.10.2014 1 15 29 1 18 36 1 15 35 1 15 35 Haajaistenjärvi 9.6.2014 1 9.6.2014 9 9.6.2014 5 Haapajärvi 16.6.2014 16.6.2014 16.6.2014 11.8.2014 11.8.2014 11.8.2014 2.10.2014 2.10.2014 2.10.2014 1 5 9 1 5 9 1 5 9 Nurmijoki, Koirakoski 26.3.2014 0,1 16.6.2014 0,1 11.8.2014 0,1 2.10.2014 0,1 2.10.2014 0,1 1,1 7,2 2,9 7,1 0,15 0,14 0,13 0,16 0,16 0,17 130 160 170 120 120 130 130 160 170 120 120 120 0,085 220 210 0,12 0,13 120 140 120 140 <0,50 <1,0 12 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 11 11 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <1,0 <1,0 11 16 <0,030 <0,030 <1,0 13 <0,030 2,2 3,9 4,1 5,7 4,8 4,6 6 5,7 5,2 6,3 6,2 6,3 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 10 10 <0,030 <0,030 <0,030 1,1 1,2 1,2 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 13 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <1,0 <1,0 16 16 0,038 <0,030 <1,0 16 <0,030 11 15 <0,030 <0,030 <0,030 <0,030 <1,0 <1,0 6 5,4 5,2 6,5 6,5 6,8 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 1,2 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 0,75 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 3,4 4,9 5,1 1,2 <0,50 <0,50 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <0,50 <0,50 1,8 1,9 Ammoniu Hapen Näytteen Sähkönjo Alkalite Happipito kyllästy Kiintoain CODM ottosyvyy Näkö Maksimi Lämp Sameus Väri Sulfaatt Typpi (N), mtyppi % e (GF/C) n TOC i (SO4) kokonais- (NH4-N) luku pH htavuus etti isuus (O2) s syvyys syvyys ötila Ottopäivä m m m °C NTU mg Pt/l mS/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Nitraatti- ja Fosfori Fosfaattifosfor nitriittitypen i (PO4-P), (P), summa (NO2-N + kokonais- kokonaisNO3-N) µg/l µg/l µg/l Sälevä 012 16.6.2014 11.8.2014 2.10.2014 26.3.2014 16.6.2014 11.8.2014 2.10.2014 16.6.2014 11.8.2014 2.10.2014 1 1 1 20 19 20 21 10 10 10 Nurmijoki Itäkoski 09 26.3.2014 0,1 16.6.2014 11.8.2014 0,5 2.10.2014 0,1 1 1 21 22 1 21 1 21 1 0,3 14,8 23 9,2 2,7 7,6 8 9 9,8 13,3 9,1 5,8 5,8 6,4 6 5,1 4,8 6,3 5 5,3 6,3 17 18 18 16 13 13 18 13 16 18 1,4 19 16 17 18 14 10 14 1,5 0,3 22,3 9 6 5,6 5,7 6,3 1 1,3 16,4 23 4,9 4,3 4,9 Atrojoki Koivukoski 26.3.2014 16.6.2014 11.8.2014 0,1 0,1 0,1 0,7 Syväri 21 26.3.2014 11.8.2014 26.3.2014 11.8.2014 26.3.2014 11.8.2014 1 1 29 39 20 20 1 40 1,5 23,5 2,3 8,1 2,6 10,2 5,7 6,7 6,3 6,2 6,3 6,1 5 4,2 4,5 4,5 4,5 4,3 11,1 7,8 8,8 6,6 10,2 6,4 79 92 64 56 75 57 5,2 5 5 5,8 4,9 5,1 3,8 4 4,3 2,9 3,2 3,2 10,3 7,7 6,8 7,9 5,2 5 72 55 49 91 44 41 14 9,4 7,8 8,8 7,9 8,5 500 410 640 560 650 18 20 27 20 25 10 11 13 8,7 10 9,9 370 8 Iso-Savonjärvi 5.3.2014 5.3.2014 5.3.2014 12.8.2014 12.8.2014 12.8.2014 1 7 12 1 7 14 1 15 0,9 1,3 1,7 22,3 8,5 7 0,43 0,84 0,89 1,1 0,91 2,1 <0,020 <0,020 8,5 10 10 10 7,4 13 9,5 400 280 8,3 <4 9 7,4 <2,0 380 85 34 14 5,8 Näytteen Barium Koboltti Kupari ottosyvyy Klorofylli- Kovuus Alumiini Alumiini Antimoni Arseeni (Ba), Kadmium Kalsium Kalsium (Co), Kromi (Cu), Lyijy Magnesiu Mangaan Natrium Nikkeli s liuk. (Cr), liuk. liuk. (Pb), liuk. m (Mg) i (Mn) (Na) (Ni), liuk. a (Ca) (Al) (Al), liuk. (Sb), liuk. (As), liuk. liuk. (Cd), liuk. (Ca) (Ca) Ottopäivä m µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l Rauta (Fe) µg/l Rauta Sinkki Uraani (Fe), liuk. Rikki (S) (Zn), liuk. (U), liuk. µg/l µg/l µg/l µg/l Sälevä 012 16.6.2014 11.8.2014 2.10.2014 26.3.2014 16.6.2014 11.8.2014 2.10.2014 16.6.2014 11.8.2014 2.10.2014 1 1 1 20 19 20 21 10 10 10 120 200 540 740 110 180 540 140 320 540 3,5 3,6 4,4 3,8 3,1 3,1 4,4 3,1 3,3 4,3 59 110 230 500 3,7 3,3 3,5 4,4 0,1 0,1 0,1 69 96 250 3 2,5 3,1 1 1 29 39 20 20 65 71 28 330 26 37 3 2,4 2,5 2,3 2,5 2,3 110 160 210 130 220 210 0,82 0,83 0,84 0,77 0,73 0,72 Nurmijoki Itäkoski 09 26.3.2014 0,1 16.6.2014 11.8.2014 0,5 2.10.2014 0,1 Atrojoki Koivukoski 26.3.2014 16.6.2014 11.8.2014 Syväri 21 26.3.2014 11.8.2014 26.3.2014 11.8.2014 26.3.2014 11.8.2014 0,073 0,075 0,076 Iso-Savonjärvi 5.3.2014 5.3.2014 5.3.2014 12.8.2014 12.8.2014 12.8.2014 1 7 12 1 7 14 1,6 0,059 0,059 0,061 0,051 0,05 0,05 340 360 370 210 320 330 330 360 390 210 320 320 <0,50 <0,50 <0,50 <1,0 22 0,15 0,2 0,22 0,1 <1,0 21 0,16 2,4 2,4 2,4 2,1 2 2 <0,50 <1,0 <1,0 <0,50 1,8 <1,0 <1,0 <0,50 0,87 0,91 0,96 0,79 0,77 0,77 19 23 26 15 23 22 890 930 960 520 800 1000 790 810 830 440 630 800 4400 3500 3800 3100 2900 3000 58 71 83 50 73 69 <0,50 <0,50 <0,50 <0,10 <0,10 <0,10 LIITE 5. KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSET. KENTTÄMITTAUKSET Maaliskuu KENTTÄMITTAUKSET Toukokuu Tunnus: Kalliojärvi pvm: 10.3.2014 pH Redox Happi ORP mg/l Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm 0,5 0 0,957 6,88 154,6 12,71 1 1,07 1,156 6,85 131,7 12,04 1,5 2,16 1,299 6,79 163,2 11,62 2 3,06 1,615 6,63 173,5 10,4 2,5 3,66 3,776 4,08 447,2 3 3 4,58 4,269 3,75 400,2 0,81 3,5 5,01 4,422 3,83 353,3 0,39 4 5,24 4,465 4,05 304,4 0,28 4,5 5,32 4,457 4,48 240,3 0,28 5 5,38 4,45 5,13 135 0,11 Tunnus: Kalliojärvi pvm: 8.5.2014 pH Redox Happi ORP mg/l Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm 0,5 5,72 0,356 7,23 117,3 11,49 1 5,67 0,357 7,05 121,6 11,27 1,5 3,65 1,35 6,55 137,8 9,86 2 3,35 1,521 6,47 145,8 8,25 2,5 3,8 3,462 4,18 350,1 2,24 3* 4,17 3,724 4,34 303,3 0,49 3,5 4,82 4,357 4,15 305,6 1,3 4 5,13 4,419 4,65 176,5 0,32 4,5 5,14 4,422 4,91 150,2 0,24 *Vene oli liikkunut rannempaan, siirrettiin takaisin KENTTÄMITTAUKSET Kesäkuu Tunnus: Kalliojärvi pvm: 10.6.2014 pH Redox Happi ORP mg/l Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm 0,5 16,5 0,428 6,7 144,9 8,76 1 16,4 0,428 6,47 147,8 8,64 1,5 16,4 0,429 6,29 149,1 8,56 2 11 1,11 5,86 166 8,01 2,5 8,8 2,87 5,12 200,3 5,95 3 7,3 6,205 3,92 345,7 0,18 3,5 5,5 6,589 4,05 325,9 0,17 4 5 6,715 4,51 252,6 0,14 4,5 5,1 6,735 4,94 209,8 0,14 KENTTÄMITTAUKSET Heinäkuu KENTTÄMITTAUKSET Elokuu Tunnus: Kalliojärvi pvm: 9.7.2014 Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus pH Redox Happi m °C mS/cm ORP mg/l 0,5 21,9 0,524 7,65 90 8,37 1 19 0,532 7,22 93,1 8,34 1,5 15,3 0,569 7 96,2 8,44 2 14,2 0,579 6,86 98,6 8,37 2,5 13,2 0,727 6,57 129 7,05 3 10 6,066 4,95 235,7 2,12 3,5 7,4 6,72 4,38 244,4 0,6 4 6,8 6,747 4,64 27 0,38 4,5 6,3 6,088 5,18 -68,6 0,21 5 6,3 5,974 5,32 -77,8 0,19 Tunnus: Kalliojärvi pvm: 6.8.2014 Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus pH Redox Happi m °C mS/cm ORP mg/l 0,5 23,3 0,603 6,34 62,5 8,65 1 22,66 0,603 6,32 63,8 8,61 1,5 22,18 0,602 6,29 65,8 8,48 2 18,66 1,34 4,37 192,2 3,45 2,5 12,1 5,71 4,35 222,8 0,48 3 9,32 6,46 4,23 226,4 0,26 3,5 7,05 6,61 4,48 92,9 0,15 4 6,49 6,62 4,69 23,9 0,1 4,5 6,01 6,61 4,94 -8,5 0,06 KENTTÄMITTAUKSET Maaliskuu KENTTÄMITTAUKSET Toukokuu KENTTÄMITTAUKSET Kesäkuu Tunnus: Kivijärvi 7 pvm: 10.3.2014 pH Redox Happi ORP mg/l Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm 0,50 0,01 0,55 6,63 100,40 11,16 1,00 0,15 0,73 6,42 119,40 10,82 1,50 0,67 0,90 6,43 122,00 10,36 2,00 1,48 1,06 6,41 125,80 10,53 2,50 1,95 1,51 6,36 131,40 9,65 3,00 2,54 1,80 6,24 153,30 8,00 3,50 3,37 4,58 5,97 101,30 0,70 4,00 4,07 5,23 6,04 26,60 0,31 4,50 4,32 5,30 6,22 -17,80 0,42 Tunnus: Kivijärvi 7 pvm: 6.5.2014 pH Redox Happi ORP mg/l Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm 0,50 5,83 0,699 6,74 142,4 10,93 1,00 5,76 0,698 6,59 140,3 10,9 1,50 5,66 0,697 6,52 139,3 10,91 2,00 5,64 0,712 6,45 138,5 10,82 2,50 4,12 1,25 6,18 144,6 8,33 3,00 3,36 1,82 5,87 161,7 5,99 3,50 3,44 4,76 5,2 70 2,8 4,00 3,86 5,18 5,9 11 1,6 4,50 4,22 5,23 6,08 -32 0,9 Tunnus: Kivijärvi 7 pvm: 17.6.2014 pH Redox Happi ORP mg/l Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm 0,5 13,6 1,062 7,42 193,4 8,87 1 13,5 1,059 7,04 195,3 8,9 1,5 13,5 1,06 6,87 196,3 8,91 2 13,6 1,063 6,77 196,6 8,85 2,5 13,6 1,062 6,71 197,3 8,88 3 13,5 1,062 6,66 197,2 8,76 3,5 9,1 6,58 5,96 122,7 0,21 4 7,5 7,96 6,1 50,6 0,15 4,5 6 8,16 6,23 -11 0,19 KENTTÄMITTAUKSET Heinäkuu KENTTÄMITTAUKSET Elokuu Tunnus: Kivijärvi 7 pvm: 9.7.2014 Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus pH Redox Happi m °C mS/cm ORP mg/l 0,5 24,2 0,999 7,3 76 9 1 24,2 0,999 7,18 73 8,99 1,5 17,1 1,043 7,07 76,9 9,06 2 15,4 1,058 7,03 80 8,61 2,5 14,7 1,067 6,98 82,8 8,19 3 14,1 1,086 6,87 86,6 7,53 3,5 13,1 1,39 5,05 4 10,2 8,089 5,59 -53,1 0,59 4,5 7,6 8,31 5,96 -112,7 0,26 Tunnus: Kivijärvi 7 pvm: 6.8.2014 Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus pH Redox Happi m °C mS/cm ORP mg/l 0,5 22,9 0,989 6,92 51,4 8,98 1 22,74 0,988 6,82 53,2 9 1,5 22,55 0,988 6,79 54 8,9 2 20,45 0,991 6,71 60,3 7,05 2,5 18,2 1,079 6,52 69,4 4,45 3 15,33 1,222 6,14 91,8 1,8 3,5 11,6 7,605 5,79 125,2 0,42 4 9,32 7,94 6,22 138,5 0,15 4,5 7,81 7,01 6,4 139,8 0,11 4,38 KENTTÄMITTAUKSET Maaliskuu Tunnus: Kolmisoppi Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm pvm: 4.3.2014 klo:11.15 pH Redox Happi ORP mg/l 0,50 0,20 0,10 6,95 197,80 11,41 1,00 0,24 0,17 6,61 205,70 11,50 1,50 0,32 0,23 6,47 204,10 11,50 2,00 0,43 0,32 6,38 202,50 11,32 2,50 0,56 0,38 6,34 199,10 11,57 3,00 0,86 0,45 6,34 200,20 11,25 3,50 1,17 0,50 6,34 205,50 10,68 4,00 1,47 0,51 6,28 208,70 9,94 4,50 1,66 0,52 6,23 207,70 9,63 5,00 1,80 0,52 6,23 208,00 9,57 5,50 1,87 0,52 6,17 208,40 9,28 6,00 1,78 0,53 6,10 207,30 9,69 6,50 1,77 0,54 6,05 207,20 9,76 7,00 1,80 0,54 6,04 207,60 9,65 7,50 1,85 0,54 5,95 208,00 9,62 8,00 1,84 0,54 5,93 207,90 9,70 8,50 1,77 0,54 5,92 208,90 9,78 9,00 1,76 0,55 5,91 208,00 9,92 9,50 1,75 0,55 5,91 208,00 9,96 10,00 1,65 0,56 5,90 208,00 10,18 10,50 1,55 0,57 5,91 208,10 10,33 11,00 1,45 0,58 5,92 208,40 10,29 11,50 1,43 0,58 5,92 209,30 10,02 12,00 1,50 0,58 5,92 209,90 9,75 12,50 1,53 0,59 5,91 210,10 9,96 13,00 1,55 0,60 5,89 210,00 10,03 13,50 1,63 0,61 5,89 210,40 9,90 14,00 1,69 0,61 5,88 210,90 9,84 14,50 1,91 0,66 5,85 215,80 9,10 15 Pohja Toukokuussa ei Kolmisopen näytteenottoa (tarkkailuohjelma 30.5.2014 s. 23) KENTTÄMITTAUKSET Kesäkuu Tunnus: Kolmisoppi Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm pvm: 11.6.2014 pH Redox Happi ORP mg/l 1 16,1 0,614 7,39 125,3 9,05 2 15,8 0,613 6,9 131,5 8,85 3 13,2 0,664 6,53 137,8 9,47 4 12,7 0,671 6,33 141,9 9,48 5 10,8 0,696 6,14 146,6 9,34 6 10,4 0,703 6,04 149,7 9,09 7 9,2 0,741 5,99 153,3 9,59 8 7 0,818 5,86 159 9,59 9 6,3 0,845 5,79 162,4 9,32 10 5,8 0,866 5,77 163,8 9,35 11 5 0,902 5,74 165,6 9,29 12 4,6 0,928 5,72 167,5 9,1 13 4,3 0,954 5,7 169,4 8,72 14 4,2 0,963 5,68 170,4 8,55 KENTTÄMITTAUKSET Heinäkuu KENTTÄMITTAUKSET Elokuu Tunnus: Kolmisoppi pvm: 9.7.2014 Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus pH Redox Happi m °C mS/cm ORP mg/l 1 18,4 0,582 6,43 41 8,7 2 16,3 0,582 6,23 53,6 8,73 3 14,3 0,596 6,03 71,1 8,62 4 13,8 0,603 5,98 78,4 8,72 5 13,8 0,601 5,96 81,8 8,79 6 12,1 0,653 5,91 88,4 8,32 7 9,6 0,762 5,81 96,6 7,82 8 10,1 0,748 5,74 100,2 7,67 9 7,2 0,848 5,68 105,4 7,49 10 6,6 0,862 5,62 108,4 7,38 11 6,2 0,877 5,59 111,7 7,48 12 5,9 0,888 5,57 114,1 7,19 13 5,4 0,905 5,56 116,4 7,02 14 5,1 0,921 5,53 119,1 6,52 15 5 0,976 5,52 114,2 6,4 Tunnus: Kolmisoppi pvm: 6.8.2014 pH Redox Happi ORP mg/l Syvyys Lämpötila Sähkönjohtavuus m °C mS/cm 1 22,12 0,597 7,29 46,7 9,89 2 21,78 0,598 7,15 52,6 9,68 3 19,51 0,601 7,05 63 8,46 4 15,4 0,606 6,91 75,3 7,38 5 10,45 0,703 6,69 88,3 7,77 6 8,97 0,762 6,31 98,1 6,78 7 8,53 0,777 6,15 101,1 6,69 8 7,98 0,793 6,02 105,1 6,57 9 7,74 0,803 5,82 110,5 6,61 10 7,46 0,811 5,75 113 6,56 11 7,21 0,818 5,67 115,8 6,47 12 6,94 0,826 5,6 118,8 6,35 13 6,78 0,83 5,54 121 6,24 14 Pohja LIITE 6. KAINUUN JA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUSTEN TARKKAILUTULOKSIA 2014. Kainuun ELY-keskus Otto- Lämpö- pH Alkalini- Kiinto- Sameus Alumiini Nikkeli µg/l µg/l 0,3 290 33 0,3 0,3 260 28 0,2 4,4 10.7.2014 0,1 20,4 130 12 10.7.2014 0,2 20,4 syvyys tila teetti aine m °C mmol/l mg/l 28.1.2014 0,1 0,3 28.1.2014 0,2 28.1.2014 8.5.2014 FTU Väri- Sähkön- Sulfaatti CODMn Fosfori luku johtavuus mg/l Pt mS/m mg/l C 66,3 C 310 Fosfori kokonais fosfaatti mg/l µg/l µg/l Typpi Typpi Typpi kokonais nitriitti-nitraatti ammonium µg/l µg/l µg/l Tuhkajoki 1 5,9 6 C 69,4 C 320 Jormasjoki 8 6,3 0,052 1 0,7 70 27,1 11 10 L2 370 71 7 Kainuun ELY-keskus Otto- Rauta Mangaani µg/l µg/l syvyys m Tuhkajoki 1 28.1.2014 0,1 28.1.2014 0,2 850 980 28.1.2014 0,3 730 970 8.5.2014 0,2 710 610 10.7.2014 0,1 250 130 10.7.2014 0,2 270 Jormasjoki 8 Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy Otto- Lämpö- syvyys tila Happi Happi m °C mg/l kyll.% 18.3.2014 1 1,3 11,5 82 18.3.2014 8,5 4,3 1,8 14 7.8.2014 0-2 24 pH Alkali- Kiinto- Sameus Väri- Sähkön- teetti aine luku johtavuus mmol/l mg/l FTU mg/l Pt mS/m 5,5 L1 0,6 170 6 L1 1,4 160 liukoinen kyllästysaste Sulfaatti CODMn Fekaaliset Klorofylli Fosfori Fosfori enterokokit -a kokonais fosfaatti mg/l kpl/100 ml µg/l µg/l µg/l 6,8 20 L2 17 L5 8 15 24 6 mg/l Haapajärvi 070 11 7.8.2014 1 8,5 100 6,2 1,6 1,1 98 9,1 13 17 L5 7.8.2014 8,5 2,7 26 5,8 1,8 1,6 130 8,7 14 L2 23 L5 Nurmijoki, Koirakoski 7 12.3.2014 1 1,1 11,9 84 5,5 0,03 L1 180 22 17 0,3 23,8 7,4 88 6,1 0,05 1,4 120 14 20 12.3.2014 1 1,1 10,7 76 5,5 0,03 L1 200 4,6 8,7 24 17 12.3.2014 5 1,3 11,1 79 12.3.2014 10 1,8 11 79 5,6 0,03 L1 140 7,8 25 16 15 12.3.2014 15 2,7 10,3 76 12.3.2014 20 2,9 9,5 70 5,7 0,03 L1 130 7,5 24 15 14 12.3.2014 30 3,1 7,7 57 5,7 0,05 L1 130 7,7 24 15 17 12.3.2014 34,1 3,5 4,5 34 5,8 0,07 L1 140 7,8 23 15 7.8.2014 0-2 23,1 7.8.2014 1 23,1 7,8 92 7.8.2014 5 18,1 6,8 72 7.8.2014 10 12,5 6,9 65 7.8.2014 15 10,5 7,3 66 7.8.2014 20 9,9 7,5 7.8.2014 30 8,7 7,4 7.8.2014 35 8,5 7,2 28.1.2014 0,1 0,3 28.1.2014 0,2 0,3 28.1.2014 0,3 0,3 8.5.2014 0,2 6,7 3.6.2014 0,2 13,3 28.1.2014 0,1 0,3 28.1.2014 0,2 0,3 28.1.2014 0,3 0,3 8.5.2014 0,2 5,6 7.8.2014 Kiltuanjärvi 4 27 6,7 5,9 0,03 L1 100 9,6 33 14 13 5,7 0,03 L1 130 8,8 29 16 17 66 5,7 0,03 L1 130 8,4 27 16 17 63 5,7 0,03 L1 130 8,1 26 16 18 61 5,7 0,03 L1 140 8,1 26 16 19 C 79,8 C 470 6,4 C 107 C 550 6,4 C 111 C 590 6,9 C 263 C 1700 7,0 C 209 C 1200 Kivijoki 4 6,1 Lumijoki 4 Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy Ottosyvyys Typpi Typpi Typpi Alumiini Natrium Nikkeli Rauta Mangaani kokonais nitriitti-nitraatti ammonium m µg/l µg/l µg/l 18.3.2014 1 18.3.2014 8,5 460 65 13 540 120 7.8.2014 0-2 57 µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l Haapajärvi 070 7.8.2014 1 360 5 9 7.8.2014 8,5 410 47 29 Nurmijoki, Koirakoski 7 12.3.2014 1 470 0,3 380 12.3.2014 1 530 2,4 12.3.2014 5 12.3.2014 10 400 6,1 12.3.2014 15 12.3.2014 20 390 5,9 12.3.2014 30 400 6 12.3.2014 34,1 460 6 7.8.2014 0-2 7.8.2014 1 350 5,7 7.8.2014 5 7.8.2014 10 400 5,4 7.8.2014 15 7.8.2014 20 400 5,3 7.8.2014 30 410 5,4 7.8.2014 35 420 5,3 28.1.2014 0,1 28.1.2014 0,2 240 19 900 C 2200 28.1.2014 0,3 170 18 500 C 2200 8.5.2014 0,2 500 2200 3.6.2014 0,2 600 2200 28.1.2014 0,1 28.1.2014 0,2 66 14 320 1500 28.1.2014 0,3 50 14 240 1500 8.5.2014 0,2 360 640 7.8.2014 Kiltuanjärvi 4 Kivijoki 4 Lumijoki 4 Pohjois-Savon ELY-keskus ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy Otto- Lämpö- syvyys tila m °C Happi Happi pH liukoinen kyllästysaste mg/l kyll.% Alkali- Kiinto- teetti aine mmol/l mg/l Sameus FTU Väri- Sähkön- luku johtavuus Sulfaatti CODMn Klorofylli mg/l Pt mS/m mg/l 6 16 mg/l Fosfori Typpi -a kokonais kokonais µg/l µg/l µg/l Sälevä 012 26.3.2014 20 2,7 7.8.2014 0-2 24,1 7.8.2014 1 24,1 7,1 84 7.8.2014 5 16 5,2 53 7.8.2014 10 12,5 5,7 53 7.8.2014 15 9 6,3 55 7.8.2014 20,6 7,6 5,7 12 6,2 0,05 1,4 120 15 18 390 5,9 0,05 L1 140 16 20 420 48 5,9 0,05 L1 160 18 25 480 Nurmijoki, Itäkoski 9 12.3.2014 1 0,8 11,1 78 5,6 0,03 L1 170 19 17 460 7.8.2014 1 23,1 7,1 82 6,1 0,05 1,6 120 15 20 380 LIITE 7. VESISTÖJEN KESKIMÄÄRÄISET METALLIPITOISUUDET ERI VUOSINA. Pintavesien keskiarvot Oulujoen suunta Salminen Kalliojärvi Kalliojokisuu Kolmisoppi Kolmisoppi lähtevä Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Co µg/l <3 <3 <3 <3 1,6 1,7 1,15 1 <4 <3 <3 <3 <3 3,3 2,6 0,74 <3 7 9 5 <3 1,7 2,4 2,1 1 <4 <3 3,3 4 <3 1,4 1,4 1,2 <4 <3 <3 <3 <3 <3 1,4 1,2 Cu µg/l < 10 < 10 < 10 < 10 4,4 0,9 1,75 3 < 10 < 10 < 10 < 10 <10 3,8 0,5 0,6 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 3,7 0,8 1,0 6 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 3 0,8 1,4 <3 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 1,6 1,2 Ni µg/l <5 <5 <5 <5 13 31 20 2 3 <5 <5 <5 <5 96 139 14 42 144 166 96 39 32 44 14 6 37 58 68 74 54 22 24 15 42 37 59 67 55 20 24 15 Zn µg/l 12 < 10 15 15 11 12 11 3 < 40 37 < 10 18 < 10 19 21 7,5 61 222 582 240 94 79 33 20 15 41 117 209 198 150 63 41 41 < 40 73 171 182 159 51 64 33 Kok.kov mmol/l 0,3 0,17 6,5 3,6 2,1 7,99 0,682 Cl mg/l 0,8 1,2 10 3,9 2,4 1,7 0,19 3,9 3,2 4,1 8,21 1,6 0,27 1 0,83 4 5,68 1,5 0,8 1,3 6,4 4,2 3,1 - 0,7 1,1 1,9 1,8 1,3 2,1 1,4 0,26 0,47 0,64 0,75 0,9 0,8 0,18 0,5 0,61 0,69 1,32 0,85 0,7 0,8 1 1,7 1,3 - 0,6 0,7 1 1,4 1 1,7 SO4 mg/l 1 2,6 2259 1410 498 1 555 334 1,9 <2 1 1,9 1137 1295 898 2 072 531 <2 7,1 9,5 230 297 159 703 1092 2,4 <2 5,8 7,6 68 182 98 277 180 3,4 5,2 7 67 200 101 283 231 Al µg/l 377 192 222 404 887 478 725 As µg/l < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,18 0,5 1 Ba µg/l 20 14 26 21 21 26 20 313 178 282 202 2408 3694 299 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,29 <1 477 182 287 274 490 617 185 377 229 274 267 338 375 198 337 254 278 276 369 291 189 Cd µg/l <2 <2 < 2 <2 0,7 0,03 0,028 1 Cr µg/l < 19 < 10 < 10 < 10 < 10 0,3 0,5 2 16 10 30 24 29 24 18 <2 <2 <2 <2 0,5 0,09 0,03 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,2 <1,0 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,2 <1 1 18 9 18 16 16 21 17 <2 <2 <2 <2 0,4 0,1 0,1 0 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,4 <1 1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,37 <1 <1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,2 0,4 14 11 16 19 16 21 14 <2 <2 <2 <2 0,4 0,2 0,2 <1 <2 <2 <2 <2 <2 0,17 0,16 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,35 <1 <3 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,46 <1 13 11 16 20 18 22 14 Fe µg/l 1830 1081 1240 1632 2023 1460 1670 1833 1723 1663 989 995 2035 4042 3640 972 1767 1707 940 1502 1974 1832 1326 949 1400 1193 1165 794 977 1246 1383 1123 662 1405 1021 799 1018 1306 1560 997 623 Hg µg/l < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,05 0,1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,05 < < < < < 10 10 10 10 10 - 0,1 < < < < < < 10 10 10 10 10 10 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 - Mn µg/l 63 56 6723 2099 1359 5009 1882 37 88 79 25 6164 1955 10752 16900 1625 129 196 241 1706 573 822 3337 634 100 164 221 188 1011 946 461 1467 452 193 132 171 1007 979 576 1269 630 Na mg/l 1 1,5 705 620 157 509 70 1,1 Sb µg/l < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,44 <0,5 V S µg/l mg/l <6 <6 <6 <6 227 <6 163 0,18 522 96 1 1,1 320 500 219 585 147 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,26 <0,5 <6 <6 <6 <6 <6 0,05 1,2 3,8 61 106 36 141 84 1,1 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,07 <0,5 <6 <6 <6 <6 <6 - 1 1 17 66 25 59 37 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,66 <0,5 <6 <6 <6 <6 <6 0,54 1 1 17 69 26 55,6 47 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,08 0,22 10 <6 <6 <6 <6 <6 - 355 286 675 177 95 50 225 133 71 31 93 66 62 36 88 75 Oulujoen suunta Tuhkajoki Jormasjärvi 1) Vuosi perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Co µg/l 1 <4 <3 <3 <3 <3 <3 1 1 perustila 0,06 2007 <4 2008 <3 2009 <3 2010 <3 2011 3,2 2012 1,3 2013 < 0,05 2014 0,6 Jormasjärvi 2007 <4 syv p3 2008 <3 2009 <3 2010 <3 2011 <3 2012 1,1 2013 0,05 2014 0,38 Jormasjärvi Pohj 2014 0,32 Nuasjärvi23 2008 1,5 2009 1,5 2010 1,5 2011 1,5 2012 1,3 2013 0,4 2014 0,2 Jormasjärvi5 Cu µg/l 2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 3 1,2 1,2 Ni µg/l 6 26 28 38 63 39 19 21 15 Zn µg/l 9 43 64 105 168 120 51 54 35 0,9 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 4,5 1 0,8 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 4,1 1 0,7 0,8 5 5 5 5 4,5 0,8 1 2,8 14 21 27 18 27 13 11 17 12 20 17 13 12 13 10 8 9,9 2,1 2,5 2,1 2,2 1,6 1,6 1,3 6 < 40 52 69 48 68 40 29 46 < 40 38 32 31 32 34 28 23 28 5,0 6,4 5,9 7,2 6,5 6,4 3,4 Kok.kov mmol/l 0,18 0,34 0,53 0,8 1,01 1,02 0,12 0,29 0,34 0,26 0,81 0,32 0,11 0,23 0,27 0,27 0,4 0,3 0,31 Cl mg/l 1,4 0,7 0,8 1 1,4 1,1 1,6 0,8 0,9 0,9 1 0,9 1,7 0,7 0,9 0,9 1 0,9 - SO4 mg/l 1 <2 5,4 6,2 66 158 96 280 251 5,3 5,1 6,1 6,7 13 54 49 62 90 5,4 6,2 6,3 11 36 46 60 71 90 3,1 3,8 3,4 4,7 3,8 4,8 6,5 Al µg/l As µg/l 1 Ba µg/l Cd µg/l 1 Cr µg/l 1 327 223 244 259 316 260 192 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,17 0,45 13 11 15 17 16 18 16 <2 <2 <2 <2 <2 0,2 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,4 0,5 0,03 0,27 0 240 181 157 246 156 136 183 193 159 121 98 173 140 106 125 107 102 66 67 118 120 88 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,16 <1 <1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,27 <1 <1 10 10 9 18 11 10 12 10 9 8 9 11 9,4 12 13,5 <2 <2 <2 <2 0,7 0,09 0,19 <1 <2 <2 <2 <2 0,5 0,07 0,08 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 0,291 0,016 0,014 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,35 <1 <3 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,38 <1 <1 Fe µg/l 1307 1013 1306 805 987 1105 1537 883 596 Hg µg/l 0,1 446 642 706 580 548 2369 561 670 414 537 543 441 396 419 545 482 318 356 402 349 301 346 458 487 373 0,88 < 10 < 10 < 10 < 10 <10 - < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,05 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,05 Mn µg/l 52 106 138 107 582 513 353 1079 608 Na mg/l 1,2 Sb µg/l V S µg/l mg/l 1,1 1,1 16 55 26 55 56 < 15 < 15 < 15 < 15 <15 0,07 0,22 <6 <6 <6 <6 <6 - 1,1 1,1 2,4 15 12 14,6 16 < 15 < 15 < 15 < 15 <15 0,13 <0,5 <6 <6 <6 <6 <6 0,46 1,1 0,91 1,9 9,4 12 14 13 16 1,0 1,0 1,3 1,2 1,5 1,8 1,8 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,22 <0,5 <0,5 55 30 88 88 1,2 49 50 50 69 1474 80 118 180 40 53 34 56 63 67 102 123 132 27 20 76 178 38 34 36 <6 <6 <6 <6 <6 <6 0,32 19 16 22 28 13 16 20 26 26 Pintavesien keskiarvot Vuoksen suunta Ylä-lumijärvi Lumijoki Kivijärvi Kiv7 (Kiv1) Kivijärvi Kiv2 Laakajärvi Laa9 Laakajärvi Laa13 (Laa11) Vuosi perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2008 2010 2011 2012 2013 2014 perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 Co µg/l <4 26 <3 5 5 21 3,4 1,5 <4 <3 <3 5 4 27 2,6 0,6 Cu µg/l 3 10 70 < 10 < 10 < 10 4,6 0,8 0,95 < 10 11 < 10 < 10 < 10 3,8 0,8 0,8 Ni µg/l 1 5 416 52 131 173 772 389 34 <5 58 30 89 104 814 69 9,1 Zn µg/l 1 < 40 762 70 166 230 386 75 33 < 40 105 36 101 108 459 41 15 <4 <3 <3 <3 <3 1,2 1,6 0,5 <3 <3 <3 1,3 1,5 0,46 < 10 11 < 10 < 10 < 10 3,8 0,5 0,6 < 10 < 10 < 10 4,6 0,6 <1 <5 58 26 39 37 27 219 14 21 33 20 15 36 17 < 40 105 37 41 37 35 40 13 40 31 15 17 30 13 <4 <3 <3 <3 <3 1,3 0,1 <0,5 <3 1 0,1 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 4,5 0,5 0,7 < 10 3,7 0,6 0,6 <5 6,8 8,8 7,2 5,4 4 4 2,9 5,6 4,8 3,2 2,4 < 40 22 16 11 < 10 9 6 8,5 < 10 11 6,6 Kok.kov Cl mmol/l mg/l 1,7 0,44 6,2 7,1 14 16,2 0,8 2,6 2,9 12 6,1 3,7 - 0,31 4,6 6,2 9,4 11,1 0,8 2,5 8,8 5,2 1,9 2,4 0,15 2,5 2,4 1,4 6,99 0,8 1,2 2 3,2 1,6 - 0,16 1,9 1,9 1,4 3,7 0,6 2 2,7 1,4 - 0,09 0,38 0,34 0,26 0,3 0,38 0,4 0,24 0,3 0,3 0,5 1,2 0,7 0,9 0,6 0,7 1 0,6 - SO4 mg/l 1 <2 48 14 3663 3160 1066 1576 266 2,2 5 8,3 3133 2480 865 1188 408 Al µg/l 383 141 165 118 5496 321 200 As µg/l 1 <1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,19 <1 <1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,16 <1 <2 5 5,2 547 970 281 1115 510 3 528 670 266 567 393 383 177 140 117 213 554 92 277 129 116 202 166 102 <1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,21 <1 5 < 10 < 10 < 10 0,17 <1 17 11 20 16 13 23 14 13 19 13 13 27 14 <1 <2 <2 <2 <2 0,2 0,2 0,05 <2 <2 <2 0,3 0,08 0,06 5 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,2 <1 < 10 < 10 < 10 < 10 0,2 <1 <2 1,7 2 52 114 48 64 65 130 41 50 56 287 186 163 184 249 141 164 156 235 181 160 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,2 <1 < 10 < 10 0,24 <1 14 11 14 13 10 11,7 14 13 11 10 15 <2 <2 <2 <2 0,7 0,03 0,02 <2 0,2 0,02 0,02 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,4 <1 < 10 < 10 0,5 <1 2258 138 35 116 15337 3 819 321 Ba µg/l Cr µg/l 1 23 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,4 <1 14 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,4 <1 Fe µg/l 2400 5654 1790 1192 391 1165 69359 47 443 453 3841 1105 1147 1009 1187 60738 3787 936 Hg µg/l 0 < 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,15 17 15 26 17 28 23 11 Cd µg/l 1 <1 5,7 <2 <2 <2 2,9 0,4 0,17 <1 <2 <2 <2 <2 1,4 0,11 0,05 2166 1105 1001 1016 893 930 15256 469 1210 794 967 785 1021 383 1101 1315 1303 928 1293 952 1031 757 648 915 985 799 606 < 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,05 71 29 32 17 31 24 8 < 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 - < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,05 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,05 < 10 < 10 < 0,05 Mn µg/l 58 233 1696 130 42033 10787 75536 81013 4680 104 158 70 45200 9719 77830 11814 832 171 158 99 11755 7176 1362 28258 2480 187 11005 3083 1030 5 214 2 833 82 66 38 807 471 197 307 290 276 131 203 272 Na mg/l 1 Sb µg/l 3,1 3,4 1212 1464 224 215 34 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,05 < 0,5 1,2 2,6 926 1255 197 165 42 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,06 < 0,5 1,5 180 375 89 211 63 1,1 151 255 84 91 58 0,9 < 15 < 15 < 15 < 15 0,12 < 0,5 < 15 < 15 < 15 < 15 0,08 < 0,5 1 1 12 39 12 17 8 46 12 10 7 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 0,05 <0,5 < 15 < 15 < 0,05 <0,5 V µg/l 19 <6 <6 <6 <6 <6 0,86 <6 <6 <6 <6 <6 <6 - <6 <6 <6 <6 <6 <6 0,34 <6 <6 <6 <6 0,4 <6 <6 <6 <6 <6 1,1 <6 <6 0,78 S mg/l 357 564 512 89 306 452 423 92 306 98 357 186 214 90 176 180 48 16 21 25 42 14 16 21 Vuoksen suunta Laakajärvi Laa081 (Laa4) Laakajärvi Laa12 Kiltuanjärvi 4 Iso-Savonjärvi Hakonen Kaivoslampi Härkäpuro Vuosi Co µg/l 2011 <3 2012 1 2013 0,07 2014 <0,5 2011 <3 2012 <3 2014 <0,50 2011 <3 2012 0,5 2013 0,1 2014 <0,5 perustila 1 2007 2008 <3 2009 <3 2010 <3 2011 <3 2012 <3 Cu µg/l < 10 3,6 0,6 0,5 < 10 < 10 <1,0 < 10 2,1 0,6 0,73 5 Ni µg/l <5 6 2,47 2 <5 <5 2 <5 2,7 1,7 1,1 1 Zn µg/l < 10 12 84 7,2 < 10 12 7 < 10 13 5 7 8 Kok.kov Cl mmol/l mg/l 0,27 0,6 0,22 0,5 0,26 0,20 0,24 0,6 0,18 0,5 0,13 0,14 0,6 0,26 0,5 0,14 0,6 0,13 1,1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 <5 <5 <5 <5 11 < 10 < 10 < 10 < 10 35 0,07 0,19 0,1 0,14 2013 0,44 1,1 12 39 0,23 2014 perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 perustila 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2014 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 <0,5 1 <4 <3 <3 <3 <3 <3 0,06 <0,5 2 32 76 12 24 18 86 <0,5 25 72 37 24 13 27 7,4 1,4 <1 4 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 1,6 <1 4 20 59 19 < 10 < 10 29 <1 13 66 11 16 < 10 3 2,7 2,9 17 10 11 6 13 9 8 15 7,5 2,2 55 1014 1360 187 562 318 1028 2,2 690 1295 551 447 215 380 130 28 54 24 < 40 15 16 21 23 43 28 5 101 1807 2443 292 812 603 4003 5 1010 2222 1650 702 366 993 104 22 0,06 SO4 mg/l 69 35 35 36 60 21 27 33 26 18 29 2 Al µg/l 137 206 193 158 143 214 145 149 230 186 163 0,4 0,4 0,5 0,5 0,4 1,4 1,3 2,7 3,6 6,3 190 138 113 128 228 < < < < < 10 10 10 10 10 14 21 10 13 17 < < < < < 0,4 7,8 235 0,18 19 0,06 0,3 830 9,4 5,7 9,9 11 12 13 15 16 16 3,75 8,5 45 89 30 76 124 160 3,8 18 76 44 68 116 252 2116 1356 270 <1 1 22 0,13 1 <1 1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,21 <1 1 5 4 <5 5 5 8 14 <2 <2 <2 <2 <2 0,03 0,028 1 1334 3180 366 529 513 2632 134 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 <1 23 14 29 32 103 14 8 <2 2,1 2,2 11 0,03 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,1 <1 1 <1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 <1 3257 345 790 297 496 621 182 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,15 0,39 24 14 26 22 32 36 25 6 14 3 <2 2 0,5 0,2 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 0,2 0,5 615 1013 433 301 310 216 218 337 295 515 2367 1495 1020 1707 1254 978 394 515 3220 1118 1468 1831 913 505 932 6 1,6 0,17 0,3 0,3 0,22 0,22 0,092 0,9 1 1,3 1,4 1,3 1,6 1,7 0,42 0,69 1,4 1,6 0,09 0,68 0,65 4,1 11,3 4,9 1,5 1,3 1,4 1,6 1,4 1,4 1,4 1,6 1,7 1,7 9 82 64 43 38 77 55 134 As µg/l < 10 < 10 0,13 <1 < 10 0,17 <1 < 10 < 10 0,24 <1 1 Ba Cd Cr µg/l µg/l µg/l 13 <2 < 10 11 <2 < 10 14 0,02 0,4 14 0,02 <1 13 <2 < 10 11 0,02 0,5 13 <0,030 2,2 10 <2 < 10 11 <2 < 10 11 0,09 0,2 13 <0,030 <1 1 2 2 2 2 2 2 < < < < < 10 10 10 10 10 Fe µg/l 975 750 728 534 808 745 575 821 729 770 505 1436 766 648 649 610 609 Hg µg/l < 10 < 10 < 0,05 < 10 < 0,05 < 10 < 10 < 0,05 0,1 < < < < < 10 10 10 10 10 < 0,05 0,1 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0,05 0,1 < < < < < 10 10 10 10 10 < < < < < 10 10 10 10 10 - Mn µg/l 121 287 92 148 111 85 139 69 76 51 74 90 Na Sb V mg/l µg/l µg/l 21 < 15 <6 11 < 15 <6 9 < 0,05 0,76 5 <0,5 17 < 15 <6 6 < 0,05 0,79 4 <0,5 8,9 < 15 <6 8 < 15 <6 5,1 0,26 0,05 4,4 <0,5 1 73 36 118 109 264 0,71 0,89 0,96 0,6 0,8 < < < < < 115 0,85 0,06 120 69 111 27 49 35 71 73 53 59 81 1765 2067 769 3300 2320 4957 59 1245 1750 1300 2440 1472 2286 2888 3372 0,80 1,2 <0,5 1 1 1,2 1 1,5 2,2 1,6 1,5 < 15 < 15 15 < 15 < 15 0,12 <0,5 <6 <6 <6 <6 <6 0,15 2,3 2,1 2,9 4,6 4,3 1,6 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 <0,5 < < < < < 2,2 2,2 2,9 7,1 5,7 330 318 < 15 < 15 < 15 < 15 < 15 < 0,05 0,2 15 15 15 15 15 < < < < < 6 6 6 6 6 0,45 S mg/l 22 12 11 14 20 6,7 9,3 11 8,6 6 8,7 2,2 2,8 3,8 6 6 6 6 6 <6 <6 <6 <6 <6 - 5,5 4,9 1,35 63 1,4 69 647 500 LIITE 8. OULUJOEN SUUNTA - KEHITYSKUVAAJAT. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1.7.14 Nuasjärvi 23 13.8.14 13.2.14 19.8.14 19.2.14 19.8.13 1.7.14 1.1.14 1.7.13 27.9.14 27.3.14 27.9.13 27.3.13 27.9.12 27.3.12 27.9.11 27.3.11 27.9.10 27.3.10 27.9.09 Salminen 1.1.14 Jormasjärvi Jor3 13.8.13 Kolmisoppi 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 27.3.09 27.9.08 27.3.08 27.9.07 27.3.07 27.9.14 27.3.14 27.9.13 27.3.13 27.9.12 alusvesi 1.7.13 alusvesi 19.2.13 19.8.12 19.2.12 19.8.11 19.2.11 19.8.10 19.2.10 1.7.09 Kalliojärvi 13.2.13 13.8.12 13.2.12 13.8.11 13.2.11 13.8.10 13.2.10 19.8.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 1.1.07 alusvesi 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 Ni µg/l 19.2.09 19.8.08 19.2.08 Ni µg/l 1.1.11 päällysvesi Ni µg/l 1.7.10 alusvesi Ni µg/l 1.1.10 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 13.8.09 0 Ni µg/l 1.7.09 1 000 13.2.09 alusvesi 1.1.09 2 000 13.8.08 5 000 1.7.08 6 000 13.2.08 7 000 1.1.08 päällysvesi 19.8.07 6 000 19.2.07 päällysvesi 13.8.07 1.7.14 1.1.14 päällysvesi 13.2.07 19.8.14 19.2.14 1.7.13 27.3.12 27.9.11 27.3.11 27.9.10 27.3.10 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1.7.07 13.8.14 13.2.14 19.8.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 27.9.09 27.3.09 27.9.08 27.3.08 27.9.07 27.3.07 päällysvesi 1.1.07 1.7.14 1.1.14 Nuasjärvi 23 13.8.13 Jormasjärvi Jor3 1.7.13 Kolmisoppi 19.2.13 19.8.12 19.2.12 19.8.11 19.2.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 Kalliojärvi 13.2.13 13.8.12 13.2.12 13.8.11 13.2.11 19.8.10 19.2.10 19.8.09 19.2.09 19.8.08 1.7.07 1.1.07 27.9.14 27.3.14 27.9.13 27.3.13 27.9.12 27.3.12 Salminen 1.1.13 1.7.12 1.1.12 Mn µg/l 1.7.11 päällysvesi 1.1.11 0 13.8.10 3 000 13.2.10 50 13.8.09 4 000 100 19.2.08 Mn µg/l 1.7.10 alusvesi Mn µg/l 1.1.10 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Mn µg/l 1.7.09 150 13.2.09 200 Mn µg/l 1.1.09 250 13.8.08 alusvesi 13.2.08 päällysvesi 1.7.08 alusvesi 19.8.07 päällysvesi 19.2.07 alusvesi 13.8.07 1.7.14 1.1.14 päällysvesi 13.2.07 19.8.14 19.2.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 27.9.11 27.3.11 27.9.10 27.3.10 27.9.09 27.3.09 27.9.08 27.3.08 30000 1.1.08 Nuasjärvi 23 19.8.13 19.2.13 19.8.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 27.9.07 alusvesi 1.7.07 0 19.2.12 0 1.1.08 27.3.07 päällysvesi 1.1.07 Jormasjärvi Jor3 13.8.14 0 19.8.11 Kolmisoppi 13.2.14 0 19.2.11 alusvesi 1.7.14 50 0 19.8.10 0 1.7.07 Kalliojärvi 13.8.13 1 000 19.2.10 0 alusvesi 1.1.14 200 19.8.09 100 0 1.1.07 27.9.14 27.3.14 Salminen 13.2.13 13.8.12 13.2.12 13.8.11 13.2.11 13.8.10 2 19.2.09 10 000 1.7.14 27.9.13 27.3.13 27.9.12 27.3.12 27.9.11 27.3.11 27.9.10 27.3.10 27.9.09 27.3.09 27.9.08 alusvesi 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 SO4 mg/l 1.1.11 alusvesi 13.2.10 SO4 mg/l 1.7.10 päällysvesi SO4 mg/l 13.8.09 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 SO4 mg/l 1.1.10 alusvesi 13.2.09 päällysvesi SO4 mg/l 1.7.09 100 4,0 19.8.08 1000 1.1.14 0 19.2.08 200 2 1.7.13 0 19.8.07 päällysvesi 19.2.07 20 000 1.1.13 5000 1.1.09 2 000 19.8.14 300 2000 1.7.12 2 13.8.08 150 4 400 4,5 19.2.14 4,5 4 400 1.1.12 10000 1.7.08 3 000 19.8.13 5,0 6 30 000 1.7.11 4 13.2.08 600 6 19.2.13 8 3000 1.1.11 15000 1.1.08 8 5,0 19.8.12 5,5 500 1.7.10 20000 6 13.8.07 5,5 19.2.12 10 40 000 1.1.10 päällysvesi 13.2.07 4 000 19.8.11 12 6,0 50 000 1.7.09 25000 8 27.3.08 12 1.7.07 13.8.14 13.2.14 5 000 800 19.2.11 6,5 4000 1.1.09 10 27.9.07 päällysvesi 1.1.07 Nuasjärvi 23 1.7.14 Jormasjärvi Jor3 13.8.13 1000 10 19.8.10 Kolmisoppi 1.1.14 12 6,0 19.2.10 6000 5000 1.7.08 Kalliojärvi 13.2.13 13.8.12 13.2.12 13.8.11 6,5 19.8.09 14 600 1.1.08 27.3.07 27.9.14 27.3.14 27.9.13 Salminen 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 13.2.11 13.8.10 13.2.10 1200 19.2.09 happi mg/l 1.1.11 happi mg/l 13.8.09 14 19.8.08 7,0 60 000 1.7.07 happi mg/l 1.7.10 7,2 7,0 6,8 6,6 6,4 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 happi mg/l 1.1.10 alusvesi 1.7.09 päällysvesi happi mg/l 13.2.09 alusvesi 1.1.09 päällysvesi 13.8.08 3,5 1.7.08 7,0 19.2.08 alusvesi 13.2.08 päällysvesi 1.1.08 3,5 1.1.07 4,0 19.8.07 alusvesi 19.2.07 päällysvesi 13.8.07 1.7.14 1.1.14 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 13.2.07 19.8.14 19.2.14 27.3.13 alusvesi 1.7.07 13.8.… 13.2.… 1.7.13 27.9.12 27.3.12 27.9.11 27.3.11 27.9.10 27.3.10 27.9.09 27.3.09 Päällysvesi 1.1.07 1.7.14 1.1.14 Nuasjärvi 23 19.8.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 Kalliojärvi 13.8.… 19.2.13 19.8.12 19.2.12 19.8.11 19.2.11 19.8.10 1.1.10 1.7.09 27.9.08 27.3.08 27.9.07 27.3.07 Salminen 1.7.13 Jormasjärvi Jor3 13.2.… 13.8.… 13.2.… 13.8.… 13.2.… 13.8.… Kolmisoppi 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 pH 19.2.10 19.8.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 1.1.07 pH 13.2.… 13.8.… 19.2.09 19.8.08 19.2.08 19.8.07 19.2.07 pH 1.1.10 1.7.09 13.2.… 13.8.… 13.2.… 13.8.… 13.2.… pH 1.1.09 pH 1.7.08 1.1.08 1.7.07 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 1.1.07 Oulujoen suunta päällysvesi 7000 6000 alusvesi 5000 4000 3000 2000 1000 0 päällysvesi alusvesi päällysvesi 300 alusvesi 250 200 päällysvesi 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 alusvesi 40 35 30 25 20 15 10 5 0 päällysvesi alusvesi LIITE 9. VUOKSEN SUUNTA – KEHITYSKUVAAJAT. 4,5 2 10 100 1 4,0 0 0 0 0 5 20 300 200 2 1.7.14 500 Kiltuanjärvi 4 1.1.14 600 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 400 5 0 24.1.13 24.7.12 24.1.12 24.7.11 24.1.11 24.7.10 1.1.14 24.7.14 24.1.14 20 1.7.13 Laakajärvi 9 24.7.13 25 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 Kivijärvi 1, 7 1.7.13 6 Laakajärvi 4 (081) 1.1.13 Ni µg/l 1.7.12 päällysvesi alusvesi 1.1.12 700 1.7.11 12 1.1.11 1500 1.1.11 Ni µg/l 1.7.09 Ni µg/l 1.7.10 14 2000 päällysvesi alusvesi 1500 1000 500 0 päällysvesi alusvesi 10 8 6 4 2 0 päällysvesi alusvesi 400 4 3 1.1.15 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 Ni µg/l 1.7.10 päällysvesi alusvesi 1.1.10 2500 1.1.10 0 1.7.09 1200 24.1.10 Ni µg/l 1.7.09 Laakajärvi 9 1.1.09 1400 1.1.09 0 1.1.09 50000 24.7.09 100000 1.7.08 2000 1.7.08 150000 1.7.08 2500 200000 24.1.09 3000 250000 1.1.08 300000 1.1.08 päällysvesi alusvesi 1.1.08 0 1.1.07 100000 24.7.08 200000 24.1.08 300000 1.7.07 400000 1.1.07 1.1.15 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 500000 1.7.07 24.7.14 24.1.14 24.7.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 600000 1.1.07 1.1.14 1.7.13 1.1.13 24.1.13 24.7.12 24.1.12 24.7.11 24.1.11 24.7.10 24.1.10 24.7.09 24.1.09 1.1.07 Lumijoki 1.7.07 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 24.7.08 24.1.08 1.1.15 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 700000 1.1.07 1.7.14 1.1.14 Kiltuanjärvi 4 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 Laakajärvi 4 (081) 1.7.13 6 Kivijärvi 1, 7 1.1.13 30 Mn µg/l 1.7.12 0 1.1.12 0 1.7.11 500 1.1.11 50 1.1.08 Mn µg/l 1.7.10 1000 1.7.07 24.7.14 24.1.14 24.7.13 24.1.13 24.7.12 24.1.12 24.7.11 24.1.11 24.7.10 24.1.10 24.7.09 1.1.08 1.7.07 1.1.07 1.1.15 1.7.14 Mn µg/l 1.1.10 päällysvesi alusvesi Mn µg/l 1.7.09 2 100 1.1.09 150 1.1.09 200 Mn µg/l 1.7.08 250 1.1.08 päällysvesi alusvesi 1.1.07 160 140 1.7.07 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 Laakajärvi 9 1.1.07 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.7.09 1.1.09 24.1.09 24.7.08 24.1.08 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1.7.08 4 päällysvesi alusvesi 1.1.08 40 Lumijoki 1.7.07 8 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1.1.07 6,0 1.7.14 50 10 Kiltuanjärvi 4 1.1.14 60 12 Kivijärvi 1, 7 1.7.13 14 6,5 Laakajärvi 4 (081) 1.1.13 SO4 mg/l 1.7.12 7,0 alusvesi 1.1.12 päällysvesi 1.7.11 0 1.1.11 4 1.1.11 6 1.7.10 SO4 mg/l 1.7.10 alusvesi 1.7.08 SO4 mg/l 1.1.10 päällysvesi 1.1.08 14 1.7.07 Laakajärvi 9 1.1.07 24.7.14 1.1.14 1.7.13 1.1.13 1.7.12 1.1.12 SO4 mg/l 1.1.10 0 1.1.14 24.1.14 SO4 mg/l 1.7.09 200 0 1.7.13 24.7.13 alusvesi 1.1.09 2 1.1.13 24.1.13 päällysvesi 1.7.08 10 40 20 1.7.12 24.7.12 1.7.11 0 1.1.08 600 1.1.12 24.1.12 1.1.11 1.7.10 2 1.7.07 15 80 60 1.7.11 24.7.11 4 1.1.07 4 800 1.1.11 1.1.10 1.7.09 1.1.09 6 1.7.09 Kiltuanjärvi 4 1.7.14 10 1000 1.7.10 24.1.11 24.7.10 24.1.10 8 1.1.09 happi mg/l 1.7.08 10 1.7.08 5,0 1.1.08 12 1.1.08 5,5 1.7.07 14 1.7.07 alusvesi Lumijoki 1.1.07 päällysvesi 1.7.14 4,0 1.1.14 4,5 1.1.14 5,5 8 1.7.13 10 Kivijärvi 1, 7 1.7.13 6,0 1.1.13 12 Laakajärvi 4 (081) 1.1.13 14 6,5 1.7.12 7,0 1.7.12 5,0 happi mg/l 1.1.12 alusvesi 1.1.12 päällysvesi 1.7.11 3,5 1.7.11 4,5 6 1.1.11 8 1.1.11 5,0 1.7.10 12 120 100 1.1.10 happi mg/l 1.7.10 4,0 happi mg/l 1.1.10 5,5 1.1.07 happi mg/l 1.1.10 6,0 1.7.09 0 1.7.09 4,0 1.7.09 2 1.1.09 4,5 1.1.09 4 1.1.09 5,0 24.7.09 6 24.1.09 5,5 1.7.08 8 1.7.08 6,0 1.7.08 10 1.1.08 6,5 1.1.08 12 24.7.08 14 7,0 1.1.08 Laakajärvi 9 24.1.08 7,5 1.7.07 6,5 1.1.07 alusvesi 1.7.07 24.7.14 24.1.14 24.7.13 24.1.13 päällysvesi 1.1.07 1.1.14 1.7.13 1.1.13 24.7.12 24.1.12 24.7.11 24.1.11 24.7.10 Lumijoki 1.7.07 1.7.14 1.1.14 1.7.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.1.10 1.1.07 1.6.07 1.11.07 1.4.08 1.9.08 1.2.09 1.7.09 1.12.09 1.5.10 1.10.10 1.3.11 1.8.11 1.1.12 1.6.12 1.11.12 1.4.13 1.9.13 1.2.14 1.7.14 1.12.14 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 1.1.07 1.7.14 1.1.14 Kiltuanjärvi 4 1.1.13 Laakajärvi 4 (081) 1.7.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 24.1.10 24.7.09 24.1.09 24.7.08 24.1.08 Kivijärvi 1, 7 1.1.13 1.7.12 1.1.12 1.7.11 1.1.11 1.7.10 1.7.09 pH 1.1.10 1.7.09 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 1.1.07 pH 1.1.10 pH 1.7.09 pH 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 1.1.07 pH 1.1.09 1.7.08 1.1.08 1.7.07 1.1.07 Vuoksen suunta 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Lumijoki
© Copyright 2024